Rauma-Eurajoki-Pyhäranta, Yhdistymisselvitys 14.11.2014
RAUMAN KAUPUNGIN, EURAJOEN KUNNAN JA PYHÄRANNAN KUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys 14.11.2014 FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen Sisällys 1 Johdanto......................................................................................................................... 4 2 Selvitys .......................................................................................................................... 5 3 4 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite...................................................................................... 5 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ..................................................................... 5 2.3 Selvitystyön toteutus ................................................................................................. 7 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset ........................................................... 9 Selvitysalue .................................................................................................................. 11 3.1 Yleiskuvaus ............................................................................................................ 11 3.2 Väestö ................................................................................................................... 11 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima ................................................................................. 18 4.1 Kilpailukyvyn kehitys ............................................................................................... 18 4.2 Elinkeinot ja työllisyys ............................................................................................. 19 4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät ....................................................................... 21 4.3 5 6 Elinvoima ............................................................................................................... 22 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö .............................................................................. 25 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ............................................................................ 25 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen .......................................................................... 25 5.3 Muuttoliike ............................................................................................................. 25 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet ................................................................................ 25 Palvelut ja asiakkaat ...................................................................................................... 26 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ............................................................................ 26 6.1.1 Nykytila .............................................................................................................. 26 6.1.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 29 6.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 31 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ........................................................................ 31 6.2.1 Nykytila .............................................................................................................. 31 6.2.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 35 6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 37 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut ........................................................................ 38 6.3.1 Nykytila .............................................................................................................. 38 6.3.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 39 6.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 40 6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut ............................................................ 40 6.4.1 Nykytila .............................................................................................................. 40 6.4.2 Uuden kunnan malli .............................................................................................. 42 6.4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................................ 44 6.5 7 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi .................... 45 Talous .......................................................................................................................... 46 7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella ............................................... 46 7.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus .................................................................... 47 7.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat ........................................ 51 2 7.1.3 Valtionosuudet ..................................................................................................... 52 7.2 Investoinnit ............................................................................................................ 53 7.3 Merkittävimmät varat ja velat ................................................................................... 54 7.3.1 Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut .............................................................. 55 7.4 Kuntien veropaineet ja poistot .................................................................................. 56 7.5 Johtopäätökset ....................................................................................................... 58 8 Henkilöstö ..................................................................................................................... 59 8.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt ............................................................................ 59 8.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos .............................................. 61 9 Demokratia ja johtaminen ............................................................................................... 64 9.1 Poliittinen johtaminen .............................................................................................. 64 9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet ............................................................................. 66 10 Päätelmät .................................................................................................................. 70 11 Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen .................. 72 Liitteet ............................................................................................................................... 74 3 1 Johdanto Rauma-Eurajoki-Pyhärannan kuntarakenneselvitysalue käsittää Rauman kaupungin sekä Eurajoen ja Pyhärannan kunnat. Rauma ja Eurajoki kuuluvat Satakunnan maakuntaan ja Rauman seutukuntaan ja Pyhäranta Varsinais-Suomen maakuntaan ja Vakka-Suomen seutukuntaan. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota kunnissa. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, valtakunnalliset ja kansainväliset säädökset sekä aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan tulevaisuuttaan yhä tarkemmin. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaisten tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. On löydettävä uusia keinoja turvata näitä palveluja, etenkin supistuvan väestön kunnissa. Näennäiset muutokset oman organisaation kehittämiseksi ja sisäisen tehokkuuden parantamiseksi eivät enää riitä. Tarvitaan riittävän rohkeita ratkaisuja, jotta kuntien on mahdollista tulevaisuudessakin taata hyvinvointipalvelut kuntalaisille. 4 2 Selvitys 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite Kunnallishallinnon rakenne –työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan aluetta yhdeksi kuntajakoselvitysalueeksi. Alue muodosti yhden Satakunnan kuudesta ensisijaisesta selvitysalueesta. Vakka-Suomen ja Rauman seudun kuntarakenneselvitykset käynnistettiin kaikkien kuntien yhteisillä kokouksilla Rauman kaupungintalolla 8.4.2014. Mukana oli Rauman, Uudenkaupungin, Laitilan, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan ylin poliittinen ja ammatillinen johto. Valtuustojen päätösten mukaisesti alueella käynnistettiin viisi erillistä kuntarakenneselvitystä, joista yksi on Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan välinen selvitys. Kunnat päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntarakenneselvityksen, jossa tarkastellaan uuden kunnan mahdollisuutta. Kolmesta selvityskunnasta kuntaliitoksia on aiemmin toteutettu Raumalla. Vuonna 1993 Rauman kaupunkiin liittyi Rauman maalaiskunta, vuonna 2007 Kodisjoki ja vuonna 2009 Lappi. Käsillä olevan selvityksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneselvitys sekä antaa kunnille tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä kuntarakennevaihtoehdoista kunnissa yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. FCG) konsultit tukevat strategista arviointiprosessia ja vastaavat päätöksentekomateriaalin tuottamisesta Konsulttien tehtävänä on niin ikään valmistella kuntarakenneselvitys yhteistyössä kuntien edustajien kanssa sekä yhdistymissopimusluonnos kuntien hallitusten ja valtuustojen käsittelyyn. Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan tarkastelukehikko jakautuu viiteen alakokonaisuuteen. Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) on linjattu, että ”hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee 5 tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen”. sekä voi tehokkaasti vastata Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan 1.7.2013, ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain (478/2013) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta”. Lain (478/2013) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita – samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. Kuntiin vaikuttaa voimakkaasti myös meneillään oleva valtakunnallinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat: • Yhdenvertaisten, turvaaminen koko maassa asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- – eriarvoisuuden vähentäminen – henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti • Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen – tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus 6 ja terveyspalveluiden – mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut • Kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen – kustannuskehityksen tasapainottaminen – palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu Uudistuksessa halutaan saavuttaa mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio: palvelukokonaisuus halutaan saada saman johdon ja budjetin alle, ihmisten palvelutarpeet huomioida kokonaisuutena ja hallinnosta tehdä selkeä ja tehokas. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tavoitellaan vahvaa kansallista ohjausta ja asiakkaiden ja henkilöstön osallistamista. Uudistuksessa sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä, ja palvelut voidaan tuottaa omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnos lähti lausunnolle 18. elokuuta 2014 ja lausuntoaikaa annettiin 14. lokakuuta 2014 saakka. Lain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015. 2.3 Selvitystyön toteutus Selvityksen vaiheet Rauma-Eurajoki-Pyhärannan kuntarakenneselvityksessä on ollut useita vaiheita. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu selvitystyön kulun ja etenemisen keskeiset vaiheet. Kuvio 2. Selvitysprosessi 7 Organisointi ja toimijat Selvitystä varten perustettiin työvaliokunta, ohjausryhmä sekä teemapohjaisia valmistelevia työryhmiä. Seuraavassa kuviossa on esitetty selvityshankkeen valmistelun organisointi. Kuvio 3. Kuntarakenneselvityksen valmisteluorganisaatio Selvityshankkeessa valmisteluelimillä ja sidosryhmillä on ollut erilaisia rooleja. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien valtuustojen tehtävänä on ollut päättää selvitysalueesta ja antaa näkemyksensä valmisteluun valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät kuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Selvityshankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien valitsemista neuvottelijoista. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä ja tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on myös nimennyt hankkeen yhteyshenkilön sekä tarvittavat työryhmät valmistelemaan selvitystä ja neuvotteluja. Selvityshankkeen työvaliokunta on koostunut kuntajohtajista sekä kuntien keskeisistä viranhaltijoista. Työvaliokunta on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä sekä tehnyt ohjausryhmälle esitykset yhdistymistä valmisteleviin asiakirjoihin. Valmistelevat työryhmät ovat vastanneet tarvittavien taustaselvitysten tekemisestä ja valmistelusta. Työryhmiä on ollut yhteensä neljä (sote, sivistys, tekniikka, keskushallinto), joiden lisäksi myös työvaliokunnalla oli toimeksiantona pohtia mm. elinvoimakysymyksiä. Työryhmien toimeksiantoon on sisältynyt nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Hankkeen selvityshenkilöt ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa kuntien käyttöön. He ovat vastanneet selvityksen ja esityksen tekemisestä. Selvityshenkilöt ovat toimineet asiantuntijoina sekä tukeneet prosessin johtamisessa ja hallinnassa. He ovat valmistelleet työssä tehtäviä linjauksia ja asiakirjoja. Selvityshenkilöt ovat ohjeistaneet työssä nimettävien valmistelevien alatyöryhmien työtä. He ovat osallistuneet ohjausryhmän, työvaliokunnan ja valtuustojen tilaisuuksiin. Selvityshenkilönä ja projektipäällikkönä FCG:ssä on toiminut johtava konsultti Mikko Kenni. Hän on toiminut myös hankkeen yhteyshenkilönä FCG:ssä. Kennin lisäksi työhön on osallistunut Kuntaliiton 8 erityisasiantuntija Antti Kuopila sekä FCG:n asiantuntija Anna Laiho. Selvitystyötä ovat FCG:ssä tukeneet myös tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) ja konsultti Jussi Kukkonen (raportointi). Viestintä Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä on ollut selvityshankkeen keskeinen periaate ja tavoite. Tiedottamisesta ja viestinnästä on laadittu erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kussakin kunnassa. Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto (linkki alla), jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, kuntalaistilaisuuden, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. http://kuntarakenne.raumanseutu.fi/ Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Selvityksen ohjausryhmässä ja työvaliokunnassa sekä alatyöryhmissä on ollut kaikista kunnista henkilöstön edustus. Lisäksi kunkin kunnan henkilöstölle järjestettiin omat infotilaisuudet, joissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin selvityksen kannalta keskeisiä asioita. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yt-menettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Kuntien poliittisen johdon (hallitus, valtuustot) informoimisesta ovat vastanneet kuntajohtajat. Järjestöjä, seurakuntia ja kuntien yksityisiä palveluntuottajia on informoitu hankkeen internetsivujen kautta. 2.4 Uutta kuntaa koskevat näkemykset ja odotukset Valtuustoryhmien näkemykset ja odotukset Kuntarakenneselvityksessä mukana olevien kuntien valtuustoryhmille tehtiin kysely huhtitoukokuussa 2014. Kyselyllä kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia. Kyselyn vastauksia käsiteltiin valtuustoseminaareissa, Raumalla 1.9., Pyhärannassa 8.9. ja Eurajoella 17.9. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan valtuustoryhmät toivoivat selvitykseltä ennen kaikkea palvelujen nykyisten tuotantotapojen sekä laatu- ja hintatason tarkastelua, kuntien välisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä sekä kuntaliitoksen hyötyjen ja haittojen arviointia. Valtuustoryhmät halusivat selvityksen avulla selvittää, mitä toimintoja voidaan kuntaliitoksen kautta tehostaa sekä kartoittaa mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän aktivoitumiseen ja vetovoiman lisäämiseen. Selvityksen avulla toivottiin luotavan keskusteluyhteys ja löydettävän yhteisiä näkemyksiä kuntien välille. Vastauksissa pidettiin tärkeänä sitä, että selvitykset tehdään toisia kuntia kunnioittaen, ja että kuntalaisille tiedotetaan avoimesti selvitystyöstä. Tärkeimpiä säilytettäviä ja turvattavia asioita olivat valtuustoryhmien mielestä ennen muuta peruspalvelujen säilyminen lähipalveluina. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut korostuivat vastauksissa. Ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys, kattava kouluverkko, päivähoitopaikkojen säilyminen sekä vanhuspalvelut saivat useita mainintoja. Ylipäätään palvelujen toivottiin säilyvän nykytasolla. Myös elinkeinoelämän säilyminen haluttiin turvata elinkeinopolitiikan avulla ja lähidemokratia turvata aluelautakuntien tai vastaavien elinten kautta. Tärkeäksi katsottiin lisäksi reuna-alueiden elinvoimaisuuden turvaaminen hyvillä liikenneyhteyksillä sekä lähipalvelut säilyttämällä. 9 Kysyttäessä toiminnoista ja palveluista, joita tulisi kehittää kuntarakenteen muuttuessa, valtuustoryhmien vastauksissa nostettiin esiin lähipalvelut, erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä vanhuspalvelut. Ylipäätään nähtiin tarpeelliseksi tehostaa palveluja ja järkeistää toimintoja. Lisäksi haluttiin kehittää hankintapalveluja, julkista liikennettä sekä sähköisiä ja liikkuvia palveluja sekä parantaa tieyhteyksiä. Palvelut ja toiminnot, joissa valtuustoryhmät erityisesti katsoivat tarvittavan lisää kuntien välistä yhteistyötä, olivat sosiaali- ja terveys- sekä vanhuspalvelut, joissa nähtiin aiheelliseksi yhdistää voimavaroja, uudelleen organisoida palveluja sekä lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Opetuspalveluissa kuntien välistä yhteistoimintaa haluttiin lisätä mahdollistamalla koululaisille koulunkäynti toisen kunnan puolella lähimmän koulun sijaitessa siellä sekä keski- ja korkea-asteen koulutusyhteistyöllä. Myös tekniset palvelut ja joukkoliikenne nousivat esiin vastauksissa, ja niiden lisäksi hankinnat, joissa toivottiin huomioitavan alueen oma tuotanto. Kyselyssä tiedusteltiin myös valtuustoryhmien tahtotilaa ja suhtautumista selvitykseen ja sitä, kuinka realistisena ne näkevät kuntarakennemuutoksen. Raumalla suhtauduttiin selvityksiin ja mahdollisiin kuntaliitoksiin yleisesti ottaen positiivisemmin ja nähtiin kuntaliitokset tarpeellisempina kuin pienemmissä kunnissa. Pakkoliitoksiin suhtauduttiin valtuustoryhmien keskuudessa kielteisesti. Selvitystyöstä toivottiin olevan hyötyä esim. oman kunnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä, vaikkei liitoksia syntyisikään. Kuntalaisten näkemykset ja odotukset Kuntalaisten näkemyksiä kartoitettiin kuntalaistilaisuuksissa, jotka pidettiin Eurajoella 15.10., Pyhärannassa 20.10. ja Raumalla 30.10. Tilaisuuksissa edustettuina oli kunkin kunnan kunnanjohtaja, luottamushenkilöitä sekä asukkaita. Eurajoen kuntalaistilaisuuteen osallistui hieman yli 20 henkilöä ja Pyhärannan kuntalaistilaisuuteen hieman yli 60 henkilöä sekä Raumalla noin 20 henkilö. Tilaisuuksiin saapuneita kiinnosti sote-uudistuksen vaikutus meneillään oleviin kuntarakenneselvityksiin. Kuntalaiset kantoivat myös huolta lähi- ja peruspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisesta mahdollisissa kuntaliitoksissa. Kuntaliitosten vaikutus lähidemokratiaan, päätöksenteon sujuvuuteen ja paikallistuntemukseen askarrutti. Pyhärannassa osa tilaisuuteen osallistuneista näki yhtenä ratkaisuna osakuntaliitoksen, jossa nykyiset asiointija työssäkäyntisuunnat otettaisiin huomioon. Elinvoimaisuuden merkitystä kunnille nostettiin esiin monessa puheenvuorossa, ja Raumalla peräänkuulutettiin kaikkien alueen kuntien vastuuta alueen tulevaisuudesta. Huomautettiin, että mikäli kaikki kunnat katsovat asioita vain omasta näkökulmastaan, kuntien välinen kilpailu tulee jatkumaan. Kuntaliitosten taloudelliset vaikutukset puhututtivat kuntalaisia, niin niistä koituvat mahdolliset taloudelliset rasitukset kuin säästöpotentiaalikin. Osa olisi halunnut selvittää kuntien yhdistymistä laajemmalla maantieteellisellä alueella kuin nykyisillä selvitysalueilla. Henkilöstön näkemykset ja odotukset Kuntien henkilöstöinfot järjestettiin Eurajoella 15.10., Pyhärannassa 20.10. ja Raumalla 30.10. Eurajoen henkilöstötilaisuudessa oli paikalla 11, Pyhärannassa 25 kunnan työntekijää ja Raumalla noin 50. Sote-uudistuksen vaikutus kuntiin askarrutti paikalle saapuneita henkilöstön edustajia. Myös kuntien työpaikkojen sekä työntekijöiden palkkojen kohtalo mahdollisessa kuntaliitoksessa herättivät kysymyksiä. Työntekijät painottivat, että henkilöstö on jatkossakin pidettävä tiiviisti mukana selvitystyössä. Lähipalvelujen säilymisestä ja kuntaveroprosentin kilpailukykyisyydestä kannettiin huolta. Myös kunnan elinvoimaisuuden tärkeyttä nostettiin puheenvuoroissa esiin. Vahva yhteistyö nähtiin olennaisena kuntaliitoksen onnistumisen kannalta. Kysymyksissä myös tiedusteltiin, miten voidaan varmistaa, että myös uudessa kunnassa pystytään toimimaan joustavasti, ja että toimintatavat ovat järkeviä. Osa Rauman henkilöstötilaisuuteen osallistuneista olisi ollut valmiita kuntaliitokseen nykyisiä selvitysalueita laajemmalla maantieteellisellä alueella. Rauman hyvä maine työnantajana nähtiin vahvuutena kuntaliitoksissa. 10 3 Selvitysalue 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen kunnista Rauma ja Eurajoki sijaitsevat Satakunnan maakunnan eteläosassa ja Pyhäranta Varsinais-Suomen luoteisosassa. Kaikki kunnat sijaitsevat rannikolla. Rauma sijoittuu kartalla Eurajoen ja Pyhärannan väliin. Rauma ja Eurajoki kuuluvat Rauman seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pyhäranta kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan Kustavin, Laitilan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan kanssa. 3.2 Väestö Raumalla, Eurajoella ja Pyhärannassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 48 087 asukasta (Tilastokeskus). Rauman ja Pyhärannan väestö on ollut lievässä laskussa 2000-luvun aikana: Rauman väestö on vuosien 2000 ja 2013 välillä vähentynyt 1 022:lla ja Pyhärannan 134 henkilöllä. Kuntien väestön väheneminen johtuu erityisesti muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 2010-luvulla Rauman väestönkehitys on kuitenkin kääntynyt nousuun. Eurajoen väestö on puolestaan kasvanut 21 henkilön verran 2000-luvulla. Kaikki kunnat ovat kärsineet muuttotappiota muihin kuntiin 2000-luvun aikana. Pyhärannassa myös luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista, Eurajoella ja Raumalla syntyvyys on sen sijaan ollut kuolleisuutta korkeampaa. Kaikki kunnat ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta, ja Rauma ja Eurajoki erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kuntien väestön nykytilasta. Taulukko 1. Keskeisiä tunnuslukuja selvitysalueen kunnista (Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos) Väkiluku 31.12.2013 Väkiluvun muutos, % 2012–2013 Asukastiheys, asukkaita per maa-km2 Maapinta-ala, km2 Taajama-aste, % 1.1.2012 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 Eurajoki 5 931 0,2 17 345 63,3 18,0 Pyhäranta 2 177 -1,0 15 143 41,9 16,6 Rauma 39 979 0,3 80 496 92,0 14,9 60,8 60,1 62,9 21,2 23,2 22,2 Yhteensä 48 087 Seuraavassa on esitetty ennuste väestönkehityksestä selvitysalueella, Satakunnan maakunnassa ja koko maassa vuoteen 2029 saakka (ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain). Ennusteen mukaan alueen kuntien yhteenlaskettu väestömäärä vähenee kolmella prosentilla eli vajaalla 1 400 henkilöllä vuoteen 2029 mennessä. Selvitysalueen väestö vähenee yhtä nopeasti kuin maakunnan väestö keskimäärin. Koko maassa väestönkasvu jatkuu varsin tasaisena 2030-luvun vaihteeseen saakka. 11 Ennustettu väestökehitys 2012 - 2029: -3% Koko väestö Selvitysalue Satakunta Koko maa 110 105 100 2012=100 . 95 90 85 80 75 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa Asukkaita 2012=100 Asukkaita 2012=100 Asukkaita 2012=100 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 47 963 100 225 163 100 5 429 655 100 47 342 99 222 895 99 5 555 550 102 47 134 98 221 946 99 5 655 551 104 46 959 98 221 211 98 5 748 548 106 46 710 97 220 401 98 5 829 616 107 Kuvio 4. Ennustettu väestönkehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Eri ikäryhmien osuuksissa tapahtuu lähivuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Seuraavassa kuvataan ikäluokkien koon suhteellisia muutoksia Rauma-Eurajoki-Pyhärannan alueella 2030-luvun taitteeseen asti. Vanhusväestön määrä kasvaa vuoteen 2029 mennessä selvitysalueella yli 60 prosenttia vuoden 2012 tasoon nähden. Samanaikaisesti työikäisten sekä lasten ja nuorten määrä vähenee. 12 Kuvio 5. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueella vuosina 2012–2029 Taulukossa 2 on edelleen eritelty ikäluokkien koon muutoksia kunnittain. Kustakin ikäryhmästä on lisäksi laskettu tarkastelujaksolla tapahtuva määrällinen ja prosentuaalinen muutos. Ainoastaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kunnissa, Raumalla lisäksi myös 65–74 –vuotiaiden määrä. Pyhärannassa alle 1-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan. Asukaslukuun suhteutettuna Pyhärannan väestö vähenee ennusteessa eniten ja Eurajoen vähiten. Myös työikäisten osuus pienenee eniten Pyhärannassa ja vähiten Eurajoella. Alaikäisten määrän suhteelliset muutokset eroavat merkittävästi selvitysalueen kunnissa. Eurajoella alle 1-vuotiaiden osuus pienenee lähes kaksi kertaa enemmän kuin Raumalla, ja Pyhärannassa vauvaikäisten osuus pysyy muuttumattomana. Eurajoella myös 1-6 –vuotiaiden määrä vähenee noin kaksinkertaisesti Rauman ja Pyhärannan osuuksiin verrattuna. 718 –vuotiaiden osuus ei Raumalla juurikaan muutu ennusteen mukaan, ja Pyhärannassa se vähenee enemmän kuin Eurajoella. Vanhusväestön määrä kasvaa voimakkaimmin Eurajoella ja maltillisimmin Raumalla, tosin kaikissa kunnissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on merkittävä. Vanhusväestön merkittävä kasvu johtaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvuun. 13 Taulukko 2. Selvitysalueen kuntien ennustettu väestönkehitys ikäluokittain vuosina 2012–2029 RAUMA 2012 2017 2021 2025 2029 Koko väestö Alle 1-vuotiaat 1–6 -vuotiaat 7–18 -vuotiaat 17–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat 39 842 412 2 484 4 967 24 363 4 582 3 977 39 351 396 2 445 4 870 22 744 5 464 4 271 39 151 386 2 390 5 002 21 801 5 529 4 876 38 992 373 2 334 5 025 21 349 4 992 5 758 38 789 363 2 269 4 957 21 004 4 660 6 408 EURAJOKI 2012 2017 2021 2025 2029 Koko väestö Alle 1 -vuotiaat 1–6 -vuotiaat 7–18 -vuotiaat 17–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat 5 922 70 453 859 3 495 687 518 5 823 62 419 830 3 230 824 581 5 840 58 402 845 3 137 842 674 5841 56 387 847 3 126 722 834 5810 54 375 821 3 076 668 945 PYHÄRANTA 2012 2017 2021 2025 2029 Koko väestö Alle 1 -vuotiaat 1–6 -vuotiaat 7–18 -vuotiaat 17–64 -vuotiaat 65–74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat 2 199 19 132 305 1 293 291 207 2 168 20 128 270 1 213 335 244 2 143 20 127 255 1 155 344 281 2 126 19 126 253 1 126 309 328 2 111 19 122 259 1 108 278 367 Muutos 2012–2029 Lkm % -1 053 -2,6 -49 -11,9 -215 -8,7 -10 -0,2 -3 359 -13,8 +78 +1,7 +2 431 +61,1 Muutos 2012–2029 Lkm % -112 -1,9 -16 -22,9 -78 -17,2 -38 -4,4 -419 -12,0 -19 -2,8 +427 +82,4 Muutos 2012–2029 Lkm % -88 -4,0 0 0 -10 -7,6 -46 -15,1 -185 -14,3 -13 -4,5 +160 +77,3 Taulukossa 3 on esitetty kunnittaiset väestöennusteet kymmenvuotisvälein vuoteen 2040 asti. Väestö vähenee kaikissa kunnissa jokaisella vuosikymmenellä. Taulukko 3. Selvitysalueen kuntien väestöennusteet kymmenvuotisvälein (Tilastokeskus) Väestöennuste 2020 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Rauma 39 192 38 726 38 020 Eurajoki 5 838 5 800 5 700 Pyhäranta 2 148 2 106 2 059 Ennusteen mukaan työikäisten määrä alueella vähenee suurin piirtein samaan tahtiin kuin Satakunnassa keskimäärin. Huomionarvoista tulevan kehityksen kannalta on yhtäältä työikäisten nettomuutto ja toisaalta työssäkäyntiasteen nostaminen. 14 Työikäisten määrä ennusteessa 2012 - 2029: -14% 17-64 -vuotiaat Selvitysalue Satakunta Koko maa 105 2012=100 . 100 95 90 85 80 75 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Selvitysalue 17-64-vuotiaat 2012=100 29 151 100 27 187 93 26 093 90 25 601 88 25 188 86 Satakunta 17-64-vuotiaat 2012=100 17-64-vuotiaat 2012=100 134 809 100 3 396 565 100 126 401 94 3 331 382 98 121 800 90 3 297 681 97 118 995 88 3 289 695 97 116 715 87 3 286 579 97 Koko maa Kuvio 6. Työikäisten määrän kehitys selvitysalueella Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Selvitysalueen huoltosuhde heikkenee hieman hitaammin kuin Satakunnassa keskimäärin, mutta koko maata voimakkaammin. 15 Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Selvitysalue Satakunta Koko maa 1,0 Heikkenee 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Selvitysalue Satakunta Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 0,65 0,74 0,81 0,83 0,85 0,67 0,76 0,82 0,86 0,89 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Kuvio 7. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Mitä suurempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi on tilanne. Vuonna 2012 Raumalla ja Eurajoella oli jokaista sataa työssäkäyvää kohden 140 ja Pyhärannassa 137 ei-työssäkäyvää. Koko maan luku oli samanaikaisesti 132. Selvitysalueen kuntien taloudellinen huoltosuhde oli näin ollen valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Lähimpänä koko maan tasoa oli Pyhäranta. Vuoteen 2029 ulottuvassa ennusteessa Rauman taloudellinen huoltosuhde heikkenee hieman voimakkaammin kuin kahden muun kunnan. Eurajoen taloudellinen huoltosuhde heikkenee 2020-luvun alkuun saakka samaan tahtiin Rauman kanssa, mutta sen jälkeen Eurajoen huoltosuhteen heikkeneminen loivenee ja muuttuu samantahtiseksi Pyhärannan kanssa. Eurajoki Pyhäranta Rauma 180 160 140 Heikkenee 120 100 80 60 40 20 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 Kuvio 8. Taloudellisen huoltosuhteen kehitys selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus) 16 Alle 30-vuotiaiden määrä vähenee selvitysalueella samaan tahtiin kuin Satakunnassa. Koko maan tasolla nuorten määrä pysyy ennallaan. Nuoriso -8% Muutos 2012-2029: 0-29 -vuotiaat Selvitysalue 105 Satakunta Koko maa 100 . 95 2012=100 90 85 80 75 70 65 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 15 541 14 944 14 711 14 474 14 348 100 96 95 93 92 71 514 100 1 893 666 100 69 190 97 1 898 520 100 67 923 95 1 896 077 100 66 715 93 1 890 226 100 66 231 93 1 902 302 100 0-29 -vuotiaat Selvitysalue 2012=100 0-29 -vuotiaat 2012=100 0-29 -vuotiaat 2012=100 Satakunta Koko maa Kuvio 9. Nuorison määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy selvitysalueella merkittävästi ja on vuoteen 2029 mennessä lähes kaksi kolmannesta suurempi kuin nykyään. Muutos on suhteellisesti suurempi kuin Satakunnan maakunnassa keskimäärin, mutta pienempi kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2029 vajaa viidennes selvitysalueen asukkaista on yli 75-vuotiaita. Vanhusväestön osuus kasvaa samaa tahtia kuin Satakunnassa ja koko maassa. Valtakunnallinen vanhusväestön osuuden kehitys on kuitenkin muutaman prosentin jäljessä selvitysalueen tasosta. Iäkkäiden määrän lisääntyessä huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa palvelurakenne ja vanhusten toimintakyky. Yli 75-vuotiaat Muutos 2012-2029: Selvitysalue +64% Satakunta Koko maa 200 . 160 2012=100 180 140 120 100 80 2 012 Selvitysalue 2 017 Vanhusväestö* 2012=100 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 4 702 5 096 5 831 6 920 7 720 100 108 124 147 164 Satakunta Vanhusväestö* 23 659 25 543 28 829 33 982 37 346 Koko maa 2012=100 Vanhusväestö* 2012=100 100 453 145 100 108 507 092 112 122 589 657 130 144 710 055 157 158 799 948 177 *yli 75-vuotiaat Kuvio 10. Vanhusväestön määrän kehitys selvitysalueella vuosina 2012–2029 17 4 Kilpailukyky, elinkeinot ja elinvoima 4.1 Kilpailukyvyn kehitys Rauman seutu oli vuonna 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa 14. ja Vakka-Suomi 35. sijalla 70 seutukunnasta. Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Rauman seudun sijoitus oli vuodesta 2011 laskenut seitsemän pykälää yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Vakka-Suomen sijoitus oli pysynyt ennallaan. Timo Aro (2014) on verrannut lounaisrannikon seutukuntien eli Turun, Porin, Rauman ja VakkaSuomen seutujen aluetalous- ja yritysdynamiikkaa suuriin ja keskisuuriin eli yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutuihin. Rauman seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli kaupunkiseuduista kolmanneksi korkein vuonna 2011 ja seudun bruttokansantuotteen kasvu aikavälillä 2000–2011 oli seutukuntien joukossa kuudenneksi korkein. Rauman seudun kunnallisverot olivat kolmanneksi korkeimmat asukasta kohden vuonna 2012 ja kunnallisverojen nousu oli seudulla toiseksi korkeinta vuosien 2000 ja 2012 välillä. Rauman seudun kuntalainat asukasta kohden vuonna 2012 olivat sen sijaan seutukunnista ylivertaisesti alhaisimmat. Vakka-Suomen seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohden oli koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012, ja seutukunnan tilanne koko maahan nähden heikentyi vuosien 2000 ja 2011 välillä. Seudun kunnallisverot olivat vuonna 2012 7. korkeimmat vertailujoukosta ja nousivat vertailujoukosta määrällisesti toiseksi eniten aikavälillä 2000–2012. Vakka-Suomen kuntalainat olivat koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2012. Taulukko 4. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitys lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000–2011 (Aro 2014) Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa, joka sijoittui aikavälille 2008–2012, Vakka-Suomi sijoittui toiseen ja Rauman seutu kolmanteen viidennekseen aloittaneiden yritysten määrässä suhteessa keskiväkilukuun. Yrityskanta suhteessa keskiväkilukuun oli Vakka-Suomessa maan 8. paras, seutu sijoittui siis ensimmäiseen viidennekseen ja Rauman seutu puolestaan kolmanteen viidennekseen. Yritysperustannan osuudessa yrityskannasta Vakka-Suomi oli toisessa ja Rauman seutu neljännessä viidenneksessä. LOURA-alueen sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen vertailussa Vakka-Suomen yritysperustanta oli keskitason yläpuolella vuosina 2001–2006 ja keskitasoa vuosina 2007–2011, Rauman seutu oli sen sijaan vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina 2000–2011. Yrityskannan ns. luovan tuhon (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde yrityskantaan) osalta Rauman seutu oli aikavälillä 2008–2012 kolmannessa ja Vakka-Suomi heikoimmassa viidenneksessä. Yrityskannan muutosprosentin suhteen vuosina 2000–2012 VakkaSuomi sijoittui parhaaseen viidennekseen, 11. sijalle Manner-Suomen seutukunnista, ja Rauma kolmanteen viidennekseen. Osaamisintensiivisten (toimialaluokitukset K, M ja N) yritysten osuudella kaikista aloittaneista yrityksistä mitattuna Rauman seutu oli toisessa ja Vakka-Suomi neljännessä viidenneksessä. Kaiken kaikkiaan Vakka-Suomi sijoittui yritysdynamiikan osalta Suomen seutukuntien joukossa toiseksi ja Rauman seutu kolmanneksi parhaimpaan viidennekseen. 18 Taulukko 5. Yritysperustanta lounaisrannikon seutukunnissa verrattuna suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2001–2006 ja 2007–2011 (Aro 2014) Rauman 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 67 prosenttia, Eurajoen väestöstä 62 prosenttia ja Pyhärannan väestöstä 61 prosenttia oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna 2011. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68 prosenttia, Rauma oli siis lähellä valtakunnallista tasoa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut selvitysalueen kunnissa suurin piirtein samaan tahtiin kuin koko maassa. 4.2 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueella oli vuonna 2011 20 654 työpaikkaa. Alueen työpaikkojen määrä kasvoi noin 800:lla vuodesta 2000 vuoteen 2011. Valtaosa työpaikkojen kasvusta sijoittui Eurajoelle. Pyhärannassa työpaikkojen määrä väheni. Selvitysalueen työpaikkojen määrä laski vuonna 2008, eikä ollut vuoteen 2011 mennessä palannut vuoden 2007 tasolle, vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2009–2010. Selvitysalueen työpaikkojen määrän kehitys oli vuosina 2005–2008 ripeämpää ja vuosina 2009–2010 samalla tasolla koko maan kehityksen kanssa, mutta viimeisenä tarkasteluvuonna selvitysalue jäi jälkeen valtakunnallisesta työpaikkakehityksestä. 19 Kuvio 11. Työpaikkojen määrän kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikoista kaksi kolmannesta (67 %) oli yksityisellä sektorilla vuonna 2011. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli selvästi koko maan keskiarvoa (58 %) korkeampi. Viidennes (20 %) alueen työpaikoista oli kuntasektorilla ja kymmenes (9 %) oli yrittäjäsektorin työpaikkoja. Vuosien 2000 ja 2011 välillä yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi selvitysalueella prosenttiyksiköllä ja yrittäjien osuus pieneni saman verran. Kunnan, valtion ja valtioenemmistöisten työpaikkojen osuudet pysyivät ennallaan. Selvitysalueella oli vuonna 2011 eniten työpaikkoja teollisuudessa (5 059), terveys- ja sosiaalipalveluissa (2 543) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (2 020). Aikavälillä 2007–2011 selvitysalueelta hävisi vajaat 650 työpaikkaa. Eurajoki oli ainoa alueen kunta jossa työpaikkojen määrä kasvoi ajanjaksolla. Ylivoimaisesti eniten vähenivät teollisuustyöpaikat. Yli 100 työpaikkaa katosi niin ikään rakentamisesta sekä maa-, metsä- ja kalataloudesta. Eniten selvitysalueella lisääntyivät ajanjaksolla hallinto- ja tukipalvelutoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen työpaikat. Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos selvitysalueella aikavälillä 2007–2011 toimialan mukaan Työllisten määrä on selvitysalueella pysynyt suurin piirtein ennallaan vuodesta 2000 vuoteen 2011. Koko maassa työllisten määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut noin kuusi prosenttia. Raumalla ja 20 Eurajoella työllisten määrä on kasvanut hieman ja Pyhärannassa sen sijaan laskenut. Työllisten määrä kääntyi selvitysalueella laskuun vuonna 2008, eikä ole sen jälkeen palannut vuoden 2007 tasolle, vaikka työllisten määrä kasvoikin kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna. Kuvio 12. Työllisyyden kehitys selvitysalueella Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 101 prosenttia vuonna 2011. Se kasvoi neljällä prosentilla vuosien 2000 ja 2011 välillä. Eurajoen työpaikkaomavaraisuus oli seudun korkein (105 %) ja Pyhärannan selvästi alhaisin (58 %). Eurajoen työpaikkaomavaraisuuden kasvu ensimmäisen ja viimeisen tarkasteluvuoden välillä oli valtava, 28 prosenttia. Rauman työpaikkaomavaraisuus pysyi ajanjaksolla ennallaan ja Pyhärannan työpaikkaomavaraisuus laski prosenttiyksiköllä. Selvitysalueen työttömyysaste oli 13,2 prosenttia kesäkuussa 2014. Se oli hivenen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste (12,9 %). Raumalla (13,7 %) työttömyys oli koko maata korkeammalla ja Eurajoella (10,7 %) ja Pyhärannassa (10,9 %) matalammalla tasolla. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli alueella 2,7 prosenttia eli se oli niin ikään valtakunnallista tasoa (3,5 %) alempi. 4.2.1 Alueen elinkeinojen kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 –julkaisussa, joka on ELYkeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä, arvioidaan alueiden elinkeinoelämää ja yritystoimintaa sekä työttömyyden määrää ja rakennetta. Katsausten arviot on tuotettu elokuussa 2014. Raumalla perinteisesti vahva meriklusteri on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa. STX:n Rauman telakan toiminta päättyi kesällä 2014. Välitön työpaikkamenetys oli noin 600, mutta välilliset vaikutukset alihankintaverkostoissa huomioiden työpaikkamenetys oli huomattavasti suurempi. Valtioneuvosto on nimennyt Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun saakka. Rakennemuutoksen hoitoon on Raumalla tartuttu aktiivisesti. Rauman kaupunki on ostanut STX Finland Oy:ltä telakka-alueen, jonne on rakentumassa meri- ja raskaan konepajateollisuuden yrityspuisto. Raumalla jo toimivat potkuri- ja laivalaitevalmistajat suunnittelevat toimintansa laajentamista ja alue on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomaita myöten. 21 Alueen tärkeimmät liikennehankkeet ovat valtatie 8:n perusparannus ja Rauman sataman väyläsyvennys. Vientivetoiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien turvaaminen on yksi kilpailukyvyn turvaamisen avainkysymyksistä. Eurajoelle sijoittunut ydinvoimalahanke on ollut suuri uusi alueen työllistäjä, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 700 henkilötyövuotta. Työttömyys on lisääntynyt Rauman seudulla enemmän kuin Satakunnan muissa seutukunnissa. Rauman mittavia investointeja ovat mm. Seaside Industry Park (telakka-alue) ja Lakarin yritysalue, jonka eritasoliittymän rakentamista vauhdittaa TEM:n keväällä myöntämä 3 miljoonan euron suuruinen työllisyysperusteinen investointiavustus. Raumalla on käynnistymässä myös sataman kilpailukyvyn kannalta tärkeä laajennusinvestointi sisältäen mm. konttilaiturin pidentämisen. Useat yritykset ovat Rauman seudulla uutisoineet kesällä mittavista investoinneista, mm. mäntyöljyä jalostava Forchem investoi Raumalla sijaitsevaan jalostamoon 20–30 miljoonaa euroa. Seaside Industry Parkissa aloittaa toimintansa merialan projektitoimituksiin keskittyvä uusi yritys RMC, joka aloittaa laivojen korjaustyöt jo syksyllä 2014. Uudenlaisella toimintakonseptilla toimiva yritys voi kasvaa jatkossa merkittäväksi työllistäjäksi. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi vuoden 2015 alkuun mennessä 300 uutta työntekijää, mikä on myönteinen mahdollisuus etenkin Rauman seudulle sekä työvoiman että mm. kauppaan ja asumiseen liittyvien palvelujen kysynnän suhteen. Vakka-Suomen elinkeinoelämä on kehittynyt positiivisesti verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen; seudun kokonaisliikevaihto on kasvanut vahvasti. Tämä selittyy seudullisesti suurten yritysten nousujohteisella tuotantokehityksellä ja muutenkin vilkkaalla investointiaktiivisuudella. Myös Pyhärantaan vaikuttaa positiivisesti Uudenkaupungin autotehtaan kasvu. Tehdas työllistää tällä hetkellä 1 000 autonrakentajaa ja 300 toimihenkilöä. Alkuvuonna 2014 tehtaalle palkattiin noin 300 työntekijää, joista puolet vuokratyövoimana. Kesä-heinäkuussa rekrytoitiin 150 työntekijää lisää ja tällä hetkellä on käynnissä uusi 150 työntekijää koskeva kampanja. Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Uudessakaupungissa valmistetaan yli 100 000 A-sarjan henkilöautoa vuosina 2013–2016. Myös muussa teollisuudessa, kuten esim. kulkuneuvoille laseja valmistavassa teollisuudessa, menee tällä hetkellä hyvin Vakka-Suomessa. Vakka-Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä joitakin huomattavia investointeja. Uudessakaupungissa sijaitseva lannoitetehdas Yara aloittaa kuluvana vuonna kaksivuotisen tuotannon laajennusinvestoinnin, jonka kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin sataman väyliä on ruopattu vastaamaan lannoitetehtaan, soijatehtaan ja autotehtaan kasvaneita liikennemääriä. Myös autotehtaan (Valmet Automotive) tuotannon ylösajoa voidaan pitää huomattavana investointina. Vakka-Suomessa on Varsinais-Suomen myönteisimmät työllisyysnäkymät. Uudessakaupungissa ilmenee jo merkkejä ylikuumenneesta työvoiman kysynnästä. 4.3 Elinvoima Kuntien elinvoima voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteinen elinkeinopoliittinen näkökulma. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. 22 Taulukko 7. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko Kohde Uusi kunta (+) 1 Saavutettavuuden varmistaminen Toiminnallinen kokonaisuus. 2 Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen erityisvahvuuksien pelkistäminen ja profilointi helpottuu. 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen että vapaa-ajan osalta paranevat. 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaihtoehdot paranevat. 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus. (-) Osa-alueittainen optimointimahdollisuus heikkenee. Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta parempi. Ei suuria muutoksia. Olemassa olevia rakenteita voidaan kehittää nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois päällekkäisistä toiminnoista). Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus korostuvat. 6 Kuntien oman toiminnan Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat asiat. elinkeinopolitiikan vipuna Palvelut pääosin kaupungin omana toimintana. 7 Yrittäjyyden edistäminen Selkeä painopiste kunnan toiminnassa. (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta Verkostojen laatu ja määrä kasvaa. Yhdistymisen kautta painoarvo ja havaittavuus kasvavat. Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja kokonaisuutta 9 Seudun elinkeinostrategian hallitseva toimija. painopisteet ja toteuttaminen 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen Kyky olla varteenotettava yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa. 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen Monipuolisuus kasvaa. 12 Organisoituminen Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen. 23 Perinteinen lähialuetarkastelu heikkenee. Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kunnassa omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen. Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä. 24 5 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Taajamarakenne on yhtenäinen Rauman ja Eurajoen alueella, osittain myös Pyhärannan alueella. Rauman kaupunkiseudulla Rauma ja Eurajoki muodostavat yhdyskuntarakenteellisesti toisiinsa kiinteästi kytkeytyvän kokonaisuuden. Rauman ja Eurajoen keskusta-alueiden välinen etäisyys on 16 kilometriä. Näiden välissä Eurajoen puolella sijaitsee mm. Lapijoen asutusalue, jonka etäisyys Raumaan on 12 kilometriä. 5.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Eurajoki ja Pyhäranta kuuluvat Rauman työssäkäyntialueeseen. Eurajoen työssäkäyvästä väestöstä 38 prosenttia ja pyhärantalaisista 44 prosenttia pendelöi Raumalle. Pyhärannan työllisistä joka kymmenes (10 %) pendelöi Uuteenkaupunkiin, jonka työssäkäyntialueeseen Pyhäranta myös kuuluu, ja vajaa kymmenes (9 %) Laitilaan. Pyhärantalaisista lähes kolme neljäsosaa (72,9 %) käy työssä oman kunnan ulkopuolella. Eurajoelta pendelöi 54,5 prosenttia työvoimasta ja Raumalta viidesosa (20,7 %). 5.3 Muuttoliike Kaikki selvitysalueen kunnat ovat 2000-luvulla saaneet muuttotappiota. Ne ovat kärsineet muuttotappiota muihin kuntiin, mutta ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Keskiväkilukuun suhteutettuna Rauma on saanut eniten ja Eurajoki vähiten muuttotappiota maan sisältä vuosien 2000 ja 2013 välillä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa ulkomailta on saanut Rauma, Eurajoki lähes yhtä paljon ja Pyhäranta vähiten, suhteessa selvästi vähemmän kuin kaksi muuta kuntaa. Eniten muuttotappiota asukaslukuun suhteutettuna on 2000-luvulla saanut Pyhäranta ja vähiten Eurajoki. Rauman suurimmat muuttotappiot muihin kuntiin ajoittuvat vuosiin 2000 sekä 2007–2008 ja Eurajoen ja Pyhärannan vuosiin 2001 ja 2011. Rauman muuttotappiot ovat vähentyneet 2010luvulla aikaisempaan vuosikymmeneen verrattuna maan sisäisten muuttotappioiden vähenemisen ja siirtolaisuuden kasvun myötä. Rauma ja Eurajoki ovat saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana: Rauman vuosina 2010–2013 ulkomailta saama muuttovoitto oli lähes 60 prosenttia suurempi ja Eurajoen lähes yhtä suuri kuin kuntien koko aiemman vuosikymmenen nettosiirtolaisuus. Taulukko 8. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) muuttoliike vuosina 2000–2013 Kuntien välinen nettomuutto abs. Kuntien välinen nettomuutto suht. Nettosiirtolaisuus abs. Nettosiirtolaisuus suht. Yhteensä abs. Yhteensä suht. -2 267 -4,0 865 1,5 -1 402 -2,5 Eurajoki -215 -2,6 110 1,3 -105 -1,3 Pyhäranta -109 -3,5 12 0,4 -97 -3,1 -2 591 -3,8 987 1,5 -1 604 -2,4 Rauma Selvitysalue yhteensä 5.4 Suuntautuminen ja talousalueet Rauman päämarkkina-alue muodostaa toisen Satakunnan kahdesta päämarkkina-alueesta. Rauman alueeseen kuuluvat Eurajoki ja Pyhäranta ja niiden lisäksi Eura, Köyliö ja Säkylä. Satakunnan viidestä paikallismarkkina-alueesta yksi on Rauman paikallismarkkina-alue. Rauman alueeseen kuuluvat Eurajoki ja Pyhäranta. Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Eurajoen ja Pyhärannan ohella Eura, Köyliö ja Säkylä. 25 6 Palvelut ja asiakkaat 6.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 6.1.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014, 2.6.2014 ja 16.6.2014. Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Eurajoen strategiset linjaukset sisältävät mm. ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat esim. kuntalaisten lisääntyvä vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä panostuksen siirtäminen ja lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kunta pyrkii turvaamaan toimivan lähipalveluverkon nykyisessä laajuudessa. Kunnan omia palveluja täydentävät kuntayhteistyönä toteutetut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan palveluyhteistyö on verkostomaista ja pohjautuu kumppanuuteen. Keskeinen kehittämiskohde on asiakasprosessien johtaminen palveluverkossa. Lisäksi palveluverkossa tavoitteena on lisätä peruserikoissairaanhoidon palveluita. Pyhärannan sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tavoitteena on lisäksi panostaa ikääntyneiden ja perusterveydenhuollon palveluihin. Nykyinen terveysasema halutaan säilyttää olemassa olevin palveluin. Vanhuspalveluissa otetaan käyttöön palveluseteli. Kotihoitoa tehostetaan ja kotiin vietävän avun määrää lisätään. Sähköisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotolla tehostetaan päätöksentekoa. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eurajoella ja Pyhärannassa oma järjestämisvastuu kattaa vain sosiaalipalvelut. Eurajoen perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymällä ja tuotantovastuu yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhärannan perusterveydenhuollon järjestää ja tuottaa Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue. Rauman ja Eurajoen pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kyseisten kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma ja Eurajoki käyttävät myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Pyhärannan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. Kaikkien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Eurajoki ja Pyhäranta käyttävät Raumaa enemmän ostopalveluita. Eurajoella perusterveydenhuollon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, 26 ja myös merkittävä osa sosiaalipalveluista ostetaan. Pyhärannassa suuri osa sosiaalipalveluista toteutuu ostopalveluina. Taulukko 9. Sote-henkilöstöt kunnittain RAUMA EURAJOKI Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä Vakanssit (lkm) 37 27 255 121 368 PYHÄRANTA Vakanssit (lkm) Tulosalue Vanhustenhuolto Terveydenhuolto; vuodeosasto 68 Muu sosiaalitoimi 18 8 Tulosalue Vakanssit (lkm) Peruspalvelulautakunta 0 Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhuspalvelut 3 1 7 87 169 1064 94 11 Taulukko 10. Lähellä eläkeikää olevan sote-henkilöstön lukumäärä kunnittain RAUMA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä EURAJOKI 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 8 3 29 11 30 PYHÄRANTA 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Vanhustenhuolto Terveydenhuolto; vuodeosasto 4 Peruspalvelulautakunta 0 0 1 Muu sosiaalitoimi 1 Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhuspalvelut 0 0 8 15 104 5 1 Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on Raumalla 12, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yhdeksän prosenttia. Eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132, Eurajoella viisi ja Pyhärannassa yksi henkilö. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurajoella kaksi henkilöä. Pyhärannan eläköityvien määrää ei ollut arvioitu ammattiryhmittäin, koska henkilöstömäärä on vähemmän kuin kahdeksan. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurajoella kolme henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50, Eurajoella 12 ja Pyhärannassa yksi henkilö. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yksi henkilö. Kuntien henkilöstömäärät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurajoella vajaa 100 ja Pyhärannassa noin kymmenen. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu kaikissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 138 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. 27 Taulukko 11. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue 21000 Talous- ja hallintopalvelut 21100 Ympäristöterveydenhuolto 21200 Avoterveydenhuolto 21300 Sosiaalipalvelut 21400 Vanhuspalvelut 21500 Terveyskeskussairaala 21600 Rauman aluesairaala 21700 Erikoissairaanhoito Yhteensä Eurajoki Tulosalue Vanhustenhuolto Terveydenhuolto Muut sosiaalitoimi Toimeentuloturva Yhteensä Pyhäranta Tulosalue Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhus-ja vammaispalvelut Erityispalvelut Toimeentulotuki Terveydenhuolto Yhteensä Toimintatuotot 683 988 588 848 3 758 656 2 742 623 7 019 282 782 122 8 124 469 23 699 988 Toimintakulut -3 196 601 -1 735 925 -24 686 701 -26 702 043 -32 007 841 -8 495 505 -20 428 453 -33 340 635 -150 593 704 Toimintakate -2 512 613 -1 147 077 -20 928 045 -23 959 420 -24 988 559 -7 713 383 -12 303 984 -33 340 635 -126 893 716 Toimintatuotot 846 441 62 786 298 647 87 423 1 295 297 Toimintakulut -4 096 644 -10 435 522 -4 351 576 -521 938 -19 405 680 Toimintakate -3 250 203 -10 372 736 -4 052 929 -434 515 -18 110 383 Toimintatuotot 0 3 269 345 397 0 29 826 Toimintakulut -148 525 -99 022 -2 372 980 -11 370 -103 593 -4 052 700 Toimintakate -148 525 -95 753 -2 027 582 -11 370 -73 767 -4 052 700 378 492 -6 788 189 -6 409 697 Taulukko 12. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Rauma Eurajoki Pyhäranta Koko Suomi 3501 3327 3026 3453 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 2347 2180 2424 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Edullisimmin palvelut tuotetaan Pyhärannassa. Kun vanhus- ja terveyspalveluiden kustannuksia tarkastellaan tarvevakioituna, ovat kustannukset suurimmat Pyhärannassa ja pienimmät Eurajoella. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma vastaa suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Muissa kunnissa erikoissairaanhoitoa tuotetaan vaihtelevasti peruspalveluita tukien. Eurajoki tukeutuu terveyspalveluiden järjestämisessä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän palveluihin, ja palvelutuotantovastuu on yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhäranta järjestää itsenäisesti vain osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suuri osa Pyhärannan palvelutuotannosta järjestetään Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella. 28 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Eurajoella on edullisemmat palvelut kuin Raumalla. Pyhärannan kustannustaso on monitulkintainen: ilman tarvevakiointia kustannukset ovat kaikkein pienimmät ja tarvevakioituna taas suurimmat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat kaikissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa kaikissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. 6.1.2 Uuden kunnan malli Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttavat monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan yhtenä vetovoimatekijänä. Kuntaliitosten merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella. Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyvät suuremman kuntakoon myötä. Edelleen kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia. Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyy kuntakoon kasvaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan organisaatioitaan ja tuotantotapojaan ja kehittämään uusia innovatiivisia palveluita. Niin Rauman, Eurajoen kuin Pyhärannankin osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyssä organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista palveluiden tuotantotavoista. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiossa korostuu moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen. Työryhmän keskusteluissa on lisäksi painotettu ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämisen tarvetta palveluiden uudistamisessa. Uudessa kunnassa puntaroitavaksi tulevat mm. sähköisten palveluiden nykyistä laajempi käyttöönotto sekä liikkuvien palveluiden hyödyntäminen kunnan eri osissa. Eurajoen ja Pyhärannan edustajat halusivat kiinnittää huomiota siihen, että uuden kunnan reunaalueet olisivat kaukana Rauman keskustasta. Uudistuksessa lähipalvelut halutaan turvata sotehengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella. Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun käyttäjille että kunnan taloudelle. 29 Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm. väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia. Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä. Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea tehdyistä tutkimuksista. Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksiselitteistä arvioita kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksista ei voida tehdä. Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa tavoissa toimia ei todennäköisesti ainakaan lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta toivottavaa. Painopisteen tulee sote-palveluiden muutoksessa olla ennakoivassa työotteessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella. Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin ja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnan vapautta kunnallisten palveluiden sisällä. Pyhärannan osalta voidaan tosin todeta, että Pyhärannan eteläpuolella asuvat ovat suuntautuneet asioimaan yleensä Uudenkaupungin suuntaan. Mahdollisessa kuntaliitoksessa Pyhärannan asukkaiden asioimissuuntien kaksijakoisuus on ongelmallinen. Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille. 30 Taulukko 13. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet Haitat, heikkoudet, riskit • Osaamisen lisääntyminen • Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle • Seudun elinvoimaisuuden parantuminen • Pyhärannassa riski kunnan hajoamiselle • Yhdenvertaisuuden lisääntyminen • Pyhärannassa kuntalaisten asiakasmaksujen nousu • Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen • Palveluiden turvaaminen, toiminnan haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi palvelurakenne • Tietojärjestelmien erilaisuus ja yhteensovittaminen • Kehittämispotentiaalin merkittävä lisääntyminen • Eurajoella potentiaalinen palvelutason lasku • Palvelut käytettävissä asukkaiden luontaisilla liikkumisalueilla. Kuntarajat ei esteenä • Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä, että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja muutetaan palveluiden tuotantotapoja • Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu alueellisten ja valtakunnallisten sote-asioiden valmisteluissa • Ennakoivan työotteen turvaaminen, kun palvelut yhden kunnan palvelutuotannossa 6.1.3 • Etäisyydet pitkiä uuden kunnan äärilaidoilta • Palveluiden byrokratisoituminen, palveluohjauksen tarpeen kasvu • Palvelutuotannon hallittavuuden heikkeneminen • Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai kasvu • Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan • Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat lisäkustannukset • Maakuntaraja saattaa aiheuttaa tunnetasoisia esteitä Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysi osoittaa, että kuntaliitoksella saavutettavat hyödyt ovat kokonaisuuden kannalta potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että yksittäisiä haittavaikutuksia sisältyy yksittäisen kunnan näkökulmaan. Eurajoella tämä näkyy pelkona palvelutason alenemisesta ja Pyhärannassa pelkona kunnan hajoamisesta. Hyöty-haitta -analyysia tuleekin pitää vain spekulatiivisena. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin liittyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja saatavuutta parantavia uudistuksia. Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla nyt arvioiduista poikkeavat. 6.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 6.2.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä käsitteli tehtävämäärittelyn mukaisesti seuraavia osa-alueita: talous ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. 31 Taulukko 14. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % Eurajoki Pyhäranta Rauma -12 -14 -14 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % -17 -8 -9 7-15vuotiaat, % 0 -16 +3 16-18vuotiaat, % -17 -14 -9 Väestökehitys 2029 mennessä, % -2 -4 -3 Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee jokaisessa kunnassa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Pyhärannassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee kaikissa kunnissa. Taulukko 15. Sivistyspalvelujen henkilöstö kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Vakinaiset 83 37 702 822 Määräaikaiset ja työllistetyt 30 15 396 441 Taulukko 16. Sivistyspalvelujen henkilöstön eläköityminen kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen 2014-2025, opetus 33 alle 8 474 61 21 485 567 7 3 108 118 3 121 Eläköityminen 2014-2025, päivähoito + esiopetus 22 8 120 150 Eläköityminen 2014-2025, kuva 50 Taulukko 17. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Toimintakate, TA 2014, euroa 10 927 959 3 251 412 67 516 847 81 696 218 Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita kaikille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ”ohuus” ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurajoella ja Pyhärannassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla kaikissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200, Pyhärannassa neljä ja Eurajoella noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurajoella sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. 32 Pyhärannassa esiopetus on koulujen alaisuudessa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurajoella on kahdesta kolmeen yksityistä perhepäivähoitajaa. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Eurajoella ja Raumalla. Kuntarakenneselvityksen työryhmä selvitti kuntien hoitopäivän hintoja. Työryhmä totesi, että laskentatavat vaihtelevat, eivätkä luvut siten todennäköisesti ole keskenään vertailukelpoisia. Päiväkotipäivän, vuorohoitopäivän, ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivän ja perhepäivähoidon hoitopäivän hinnat vaihtelevat. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Perusopetuksessa Pyhärannan väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-16 %). Eurajoella ja Raumalla 7-15 –vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Kaikilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat kaikilla lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän ovat syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Eurajoella lisäopetusta järjestetään Kristillisessä opetuksessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla ja Pyhärannassa kuin Eurajoella. Palvelu tuotetaan kaikissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutusta järjestetään Eurajoella (143 opiskelijaa) ja Raumalla (748). Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurajoella noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurajoella 8 463 euroa (vos 8 002 euroa) ja Raumalla 6 555 euroa (vos 6 118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon uudistaminen. Nykyiset lukio-opetuksen järjestäjät hakevat uusia järjestämislupia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on saada vahvat lukiokoulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan 33 yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin koulutustarpeisiin. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit. Alueen toisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun toimipiste. Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Eurajoella ja Pyhärannassa hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Rauman kansalaisopisto toimii myös Eurajoella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Eurajoella ja Raumalla on jäähalli, Raumalla myös uimahalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eurajoki ja Pyhäranta hyödyntävät kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa kaikki kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy jokaisesta kunnasta. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin muut kunnat. Eurajoki ja Pyhäranta tarjoavat tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on kaikissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on Eurajoella ja Raumalla, Pyhäranta ostaa kirjastoautopalvelua. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurajoella ja Pyhärannassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnassa – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää 34 palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. 6.2.2 Uuden kunnan malli Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin 47 000, työntekijöitä on sivistyssektorilla noin 1 300 ja yhteenlaskettu budjetti on noin 82 miljoonaa euroa. Peruspalvelut säilyvät jokaisessa kunnassa, mutta joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaan. Erityisjärjestelyjä ja –asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa, rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ”ohut” kuin nykytilanteessa. Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa. Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Varhaiskasvatus • Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. • Nykyisin molemmilla kunnilla on kattavat varhaiskasvatuspalvelut. • Suurempi kokonaisuus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön. • Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa paranevat, kun käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä. • Iltahoitoa järjestetään tällä hetkellä jokaisessa kunnassa, joten vuorohoitoa voitaisiin miettiä suurempana kokonaisuutena paikalliset erityistarpeet huomioiden. Eurajoella ja Raumalla on tarjolla myös yöhoitoa. Perusopetus Haitat, heikkoudet, riskit Tarkennuksia palveluverkkoihin on tehtävä, peruspalvelut säilyvät jokaisen kunnan alueella. • Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan palveluverkon fyysiset tilat ja niiden ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan kohde jo nykyisissäkin kunnissa. Kuitenkin eri kunnilla on osaltaan edessään erityyppisiä haasteita ko. asioissa. • Haasteellista on myös uuden organisaatiorakenteen muodostaminen, koska vaarana on liika keskittyminen nykyisiin viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla toimivien palvelujen järjestäminen. • Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee kaikilta osin kiinnittää huomiota. Palvelutarjonnan kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Palveluja haetaan jo nyt • Suurempana kokonaisuutena nykyisten 35 opetusresurssien turvaaminen helpottuu. Raumalta. • Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan hyödyntää entistä paremmin. • Perhepäivähoitajia eläköityy jokaisessa kunnassa. Kehitys näyttäisi menevän lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Ongelmana uusien rekrytoiminen eläköityneiden tilalle. • Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu. • Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät riittäviä). • Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on helpompi hoitaa suurena toimijana. • Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän muutokset eivät ole vielä selvillä. • Kiinteistöinvestointitarvetta molemmissa kunnissa päiväkotien suhteen. • Eurajoen lukiolta puuttuu erityisopetus. • Opetussuunnitelmien uudistus teettää runsaasti työtä ja hoituu helpommin virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän. • Kouluverkkomuutokset on toteutettu Raumalla. • Eurajoella koulurakennukset hyvässä kunnossa, ainoastaan Kuivalahden koulu odottaa peruskorjausta • Eurajoki ja Pyhäranta käyttävät Rauman erityisopetuspalveluja, joten uusi kunta ei tuo muutosta niihin. Kuitenkin Pyhärannalla on nykyisin sopimus myös Uudenkaupungin ja Laitilan kanssa. Tällä hetkellä Pyhäranta ostaa palveluita Laitilasta, mutta ei Uudestakaupungista. • Perusopetuksen osalta pienevät ikäluokat tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa tarvetta pohtia tarkoituksenmukaista (toiminnallinen ja taloudellinen) kouluverkkoa esimerkiksi yläkoulujen osalta. Kuntien yhdistyessä uudessa kunnassa näitä ratkaisuja olisi tarkasteltava lähitulevaisuudessa. Maantieteellinen alue ja esim. oppilaiden suuntautuneisuus esim. Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin erityisesti Pyhärannan osalta olisi pystyttävä myös ottamaan tarkastelussa huomioon. Lukio • Kahden lukion malli (Rauma ja Eurajoki) on opiskelijoiden, pätevän opetushenkilöstön ja kiinteistöjen käytön kannalta järkevää. • Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset, opetussuunnitelman uudistuminen, uusi opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset valtion rahoitusjärjestelmässä. • Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. • Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota selkeästi kahta erityyppistä lukiota). • Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää entistä laajemmin. • Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa. 36 • Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään vastaamaan erillisiä kuntia paremmin. • Pyhärannan lukiolaisille kuntaliitoksella ei vaikutusta. • Eurajoella maksetaan lukiolaisten koulumatkat ja oppikirjat. • Eurajoella euromääräinen resursointi lukioopetukseen on suurempi. Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta. Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Kansalaisopistotoimintaan ei tule uudessa kaupungissa muutoksia. Rauma tuottaisi musiikkiopistopalvelut koko alueella ja opiskelijakiintiöt poistuisivat. Pyhärannan osalta kansalaisopistopalvelut hankitaan Vakka-opistosta ja musiikkiopiston palvelut Vakka-Suomen musiikkiopistosta pääosin sekä jonkin verran Raumalta. Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy; palveluja haetaan jo nyt Raumalta. Kirjastopalvelut ovat kattavat kaikissa kunnissa. Kirjaston toimipisteitä on paljon Raumalla ja niitä on vähennettävä. Myös kirjastoautojen määrää on alueella tarkistettava. Kuntien yhdistyessä koko uuden kunnan alueella kirjastoverkkoa olisi kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja etsiä uusia toimintatapoja palvelun järjestämiseksi. Kulttuuri- ja museopalvelujen organisointi nykyisissä kunnissa poikkeaa hieman toisistaan. Eurajoella matkailu on kytketty tiiviisti mukaan. Uudessa kaupungissa matkailu on syytä pitää selkeästi erillään omana yksikkönään. Matkailu ja viestintä toki liittyvät kulttuuri-/museotoimintaan. Raumalla museon hallinnassa on ”liikaa” kiinteistöjä, Eurajoella toimintaa pyöritetään monin paikoin yhdistyspohjalla, mikä toiminee jatkossakin. Pyhärannan museo- ja kulttuuritoiminta on varsin vähäistä, palveluja haetaan jo nyt runsaasti naapurikunnista. Kuntaliitos ei tuo merkittäviä muutoksia tähän. Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on käyttökelpoinen malli uudessa kaupungissakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä muutoksia, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit sijaitsevat koulujen yhteydessä. Eurajoen yleisurheilukenttä on erinomainen, mikä mahdollistaisi Otan kentän käyttämisen muuhun käyttöön. Taksat ja avustukset ovat sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Liikuntapaikkojen hoito on Eurajoella ja Pyhärannassa yhdistysten ja seurojen vastuulla. Rauman erityisliikunnanohjaaja on hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan isommallekin kohderyhmälle. Jäähallit ovat tehokkaassa käytössä Eurajoella ja Raumalla. Alakoululaisille annettava uimaopetus on samaa tasoa Eurajoella ja Raumalla, Pyhärannan osalta määrä kasvaisi. 6.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Muun muassa Eurajoki ja Pyhäranta ovat tuoneet työryhmien työssä esille nykyisen olemassa olevan kouluverkon säilyttämisen tärkeyden. Toinen esille noussut merkittävä seikka on lukion resursointi, joka on esim. Eurajoella opiskelijaa kohti suurempi kuin Raumalla. Uudessa kunnassa resurssi täytyisi yhdenmukaistaa lähemmin valtionosuusjärjestelmää vastaavaksi. Eurajoella yläkoulun ja lukion aineenopettajien virat ovat pääasiassa yhteisiä ja siltäkin osin lukion säilyminen nähdään tärkeänä pätevien opettajien saamiseksi kuntaan. Lukio-opiskelijoiden kuntakohtaiset edut poistuisivat liitoksen myötä. Lisäksi työpajatoimintojen yhdistäminen nähdään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelutason alenemisena. Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen Eurajoen kanta kuntaliitokseen on kriittinen. Kuitenkin muilta osin Eurajoki näkee sivistyksen toimialueella uuden kunnan toimintamallissa positiivisia mahdollisuuksia. Sivistyksen työryhmässä on esiintynyt mahdolliseen kuntaliitokseen erilaisia näkemyksiä ja osin suhtautuminen on ollut kriittistä. Kuitenkin myönteisesti nähtiin, että peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta. Tarkennuksia lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen organisaatiorakenne ei ole em. ratkaisua mahdollistanut. 37 Kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu pidemmällä aikaperspektiivillä ainoalta oikealta ja mahdolliselta ratkaisulta vaikkakin esimerkiksi Eurajoen taloudellinen tilanne on kuntakentällä poikkeuksellisen vahva. Kuitenkin laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osaalueella. Suunnittelun etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan liitokset olisivat myös yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja suunniteltaessa. 6.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut 6.3.1 Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eurajoki ja Pyhäranta, jotka käyttävät suuremmassa määrin ostopalveluja. Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurajoella ja Pyhärannassa ostopalveluna. Rauma ja Pyhäranta hoitavat itse ympäristötoimen palvelut, kun taas Eurajoki ostaa ne Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonnan kaikki kunnat toteuttavat omana työnä. Raumalla suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan omana työnä ja Eurajoella ne puolestaan hankitaan ostopalveluna. Pyhärannassa mittauspalvelut ostetaan tarvittaessa. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito tuotetaan Raumalla ja Eurajoella pääosin omana työnä ja varsinainen suunnittelutyö sekä uudisrakentaminen ostetaan ulkopuolelta. Pyhärannassa resurssit riittävät vain akuutteihin toimenpiteisiin, muuten rakennus- ja kiinteistöpalvelut hoidetaan ostopalveluna. Pyhäranta tuottaa puhtauspalvelut kokonaan ja Eurajoki pääosin omana työnä. Raumalla oman työn osuus puhtauspalveluissa on 64 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 36 prosenttia. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurajoella ja Pyhärannassa kunnallistekniikan palvelut ostetaan pääosin. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan vesijohtoverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurajoella vesihuollon ylläpitotyöt tuotetaan omana työnä ja kunnossapidossa käytetään tarvittaessa ostopalvelua (koneet ja laitteet). Pyhärannassa on kolme vedenottamoa ja kaksi jätevedenpuhdistamoa, Rohdaisten kaava-alueelta jätevedet pumpataan Uuteenkaupunkiin. Vesihuollon päivittäinen toiminta hoidetaan Pyhärannassa omalla henkilökunnalla, mutta laboratoriopalvelut ja muu seuranta hankitaan ostopalveluna. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Eurajoki ei kuitenkaan käytä Rauman Seudun Jätehuoltolaitoksen palveluja, vaan Eurajoella jätehuolto hoidetaan ostopalveluna sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella Porin kaupungin kanssa. Pyhärannassa kiinteistöillä on omat jätehuoltosopimukset. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. 38 Taulukko 19. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Rauma Eurajoki Pyhäranta 395 51,5 9 81 13 7 Nykyinen henkilöstö Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Eurajoen tilanne poikkeaa muista kunnista, sillä siellä määrärahoja ylläpitoon on osoitettu riittävästi. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. 6.3.2 Uuden kunnan malli Uuden kaupungin mallissa kaikkien kuntien teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous) keskitettäisiin ”saman katon alle” Raumalle. Ns. asiantuntijahenkilöstö (kaavoitus, paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle. Välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Eurajoelle ja Raumalle. ”Tekijät” jäisivät hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen mukaan alueellisiin tukikohtiin. Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto, tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.) tarjottaisiin Eurajoelle perustettavassa yhteispalvelupisteessä. Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. yhteispuhdistus) huomioiden. Koko kaupungin alueella olisi käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen mukaan myös Eurajoelle sijoittuu osa henkilöstöstä. ”Aluetoimisto” voisi erikoistua tiettyyn erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen koko kunnan alueella. Eurajoen kunnan edustajien näkemys on, että Eurajoen alueella tulisi uudessa kaupungissa olla rakennusvalvonnan toimipiste. Pyhärannassa rakennusvalvonnan osalta voisi olla palvelupiste esim. ajanvarauksella jonkin toimipisteen yhteydessä. 39 Taulukko 20. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisten palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet 1. Hallintotehtävien (lautakunnat ja henkilöstö) ”yhdistäminen” tuo kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä. Arvion mukaan Rauman tevin nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät. 2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden uudelleen organisoinnin ja suppeammat tehtäväkuvat. 3. ”Voimien” yhdistäminen lisää tieto-taitoa. 4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö laajenee ja tehostuu. 5. Hankinnat tehostuvat 6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin ydintoiminnoilta vapautuvat tilat myydään pois. 7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen syntyy uusia mahdollisuuksia. 8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä menettelytavoista. Haitat, heikkoudet, riskit 1. ”Levällään oleva” toimintakenttä vaikeuttaa tehokasta toimintaa. 2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee saavutettavuuden heiketessä. 3. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen yhteenlaskettu määrä pienenee. Uhka koskee erityisesti Eurajoen aluetta, missä rakennusten ja infran kunnossa- ja ylläpitoon osoitetaan nykytilanteessa riittävästi resursseja. 4. ”Sopeutumisvaiheessa” toimintojen täysimittaista keskittämistä rajoittaa tila-ahtaus (mm. kaupungintalo). Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän 5. Kuntakeskusten tasapuolinen kehittäminen haastavaa. 6. Uhkana byrokratian lisääntyminen. 7. Palkkaerojen harmonisointi lisää kustannuksia. 9. Ei palkkakilpailua lähialueilla 6.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Eurajoen alueella tekniselle toimialalle osoitetut taloudelliset resurssit tulevat heikkenemään kuntaliitoksen toteutuessa. Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm. rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden hoito. henkilöstön tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten (mm. rakennusjärjestys) ja ohjeiden harmonisointi, jossa on tarvittaessa huomioitava alueelliset erityistarpeet sekä tietojärjestelmien ja valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi. Työryhmä katsoo, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista. Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen. Tästä kannanotosta poiketen Eurajoen kunnan edustajien näkemys on seuraava: Kuntaliitoksen toteutuminen mahdollisesti tehostaa toimintaa pidemmällä aikavälillä. 6.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut 6.4.1 Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Eurajoella olemassa olevien yritysten yritysneuvontapalvelut hoitaa Rauman kauppakamarin, Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin Olkiluoto-projektin yhteyspäällikkö vuoden 2015 loppuun asti solmitulla sopimuksella. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Prizztechiltä. Eurajoella on elinkeinotoimikunta, jossa ovat edustettuna Eurajoen kunta ja yritykset. Pyhärannan kunnassa elinkeinotoiminnan kehittäminen on osaltaan kunnanjohtajan tehtävissä. Laajemmin elinkeinotoiminnasta vastaa Ukipolis Oy, joka on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, 40 Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio, joka palvelee VakkaSuomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena ovat pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpailuja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurajoella hankinnat on hajautettu hallintokuntiin. Tukipalveluissa annetaan asiantuntija-apua hankinnoissa ja julkaistaan hankintailmoitukset Hilmassa. Tekninen toimi on ulkoistanut lähes kaikki kilpailutukset. Pyhärannassa puolestaan hankinnat hoidetaan kullakin sektorilla itse, osa KL-kuntahankintojen kautta. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä ja kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Eurajoella lainopillisia palveluja ostetaan tarvittaessa lakiasiaintoimistoilta. Talouspalvelut on ulkoistettu KuntaPro Oy:lle, joka hoitaa myös perinnän Intrum Justitian kautta. Myös Pyhärannassa juridiset palvelut ostetaan tarvittaessa kunnan ulkopuolelta. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari – asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ – esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH – työpöydän hallinta, VIPS – viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Eurajoella asianhallintaohjelmana käytetään Dynastya. Sen osista on käytössä Diaariasianhallintajärjestelmä, dokumenttien hallinta, kokoukset, luottamushenkilöiden verkkopalvelu, viranhaltijapäätökset sekä yhteystiedot. Raumalla on yksi kaupungin palvelupiste, jonka toiminta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen asiakaspalveluun. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäinen asiakaspalvelu, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Palvelupiste Pyyrman palvelee ulkoisia asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimivat yleinen asiakaspalvelu, kaupungin kassapalvelut, matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut, sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä kuulutuksia, karttoja, suunnitelmia jne. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Pyhärannassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atkhenkilöstöä on eniten, yhteensä 8 kpl ja sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurajoella it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Muissa kunnissa pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä jokaisessa kunnassa. Asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Eurajoki ostaa potilashallinnon (Pegasos, Effica) kokonaan palveluna KeskiSatakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä (Ksthky) ja palkka- ja henkilöstöhallinnon KuntaPro:lta. Pyhäranta ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna Tieralta ja Taitoalta. Kunnilla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi eri tietokantoihin kuuluvatkin. Haasteena kaikilla kunnilla on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön 41 osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Kunnissa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Mahdollinen uuden kunnan maantieteellinen laajuus aiheuttaa omat haasteensa esim. lähitukipalvelujen tuottamiselle. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurajoella ruokapalvelut kuuluvat tekniseen toimialaan ja Pyhärannassa sivistystoimeen. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- ja päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurajoella on yhteensä 10 valmistuskeittiötä ja Pyhärannalla kolme valmistuskeittiötä. 6.4.2 Uuden kunnan malli Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät. Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015) Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön suunnitelmassa palvelupiste on Raumalla vuonna 2017. Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa. Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta ovat mukana valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa ympäristössä (Rauma hankkii iPadit kaikille luottamushenkilöille). Eurajoella ja Pyhärannassa on ollut käytössä sähköinen tiedonjakelu useamman vuoden ajan. Kuntaliitoksen myötä kunnat voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä. Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing. Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan. Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa – kun on tahtoa, ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen, toimivaltasäännökset on otettava huomioon. Hallinnon keskittäminen saattaa hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta kaupunkia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti tehokkuuteen. Hallinnon ja toimintojen ollessa monessa paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa, eivätkä ihmiset opi tuntemaan toisiaan. Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, ja toisaalta voi syntyä satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset kunnanosademokratiaelimet ja/tai lautakunnat voivat heikentää uuden kaupungin 42 päätöksentekokykyä. Kuppikuntaisuus ja ’erilaiset heimot’ saattavat lisääntyä. Myös kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista, kuten myös konsernin takausvastuiden, velkojen ja omaisuuden arvostaminen. On riski, että kunnissa investoidaan (mahdollisesti lainaa ottaen) oman kunnan asukkaiden hyväksi ennen kuntaliitosta. Tietojen siirtäminen kuntien hallintokuntien operatiivisten ohjelmistojen (kuten esim. taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien, karttajärjestelmien jne.) välillä muodostaa haasteen. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne.). Päätökset mahdollisen uuden kunnan toiminnoista ja toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, mikä tulee viemään aikaa.) Taulukko 21. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Haitat, heikkoudet, riskit Henkilöstö Henkilöstö - Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta (Rauma, Eurajoki, Pyhäranta); mm. asiantuntijatehtävät hyvä mahdollisuus muutokseen ja kuntaliitoksen toteutukseen - Henkilöstöllä pelko, löytyykö uudessa kunnassa mielekästä työtä, mikä on minun kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja mahdolliset osaamisvajeet esim. tietojärjestelmien käytössä ym. - Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita; henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne. Olemassa olevat sujuvat prosessit voidaan laajentaa koskemaan nykyisellä henkilöstömäärällä laajempaa aluetta; toimintojen tehostuminen - Uusi kunta alueensa suurin työnantaja; houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän (käytössä jo Eurajoki, Rauma) käyttö koko uudessa kunnassa tehostaa rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan varmistamassa osaavien henkilöiden saamista kunnan palvelukseen; mahdollisuudet työkiertoon laajenevat - Hiljaisen tiedon poistuminen eläköitymisten myötä - Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. - Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteellista; perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja - Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen, tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri tilanteissa, vapaat jne.) - Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta ja lisää demotivaatiota - Kunta hajanainen ja kulkeminen voi lisääntyä - Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien osallistumisesta aktiivisesti kaupungin johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri uuteen kuntaan - Pienten työyksiköiden haavoittuvaisuus vähenee, sijaisjärjestelyt paranevat Tietohallinto Tietohallinto - Uudessa kunnassa yhdet järjestelmät riittävät, isommalla volyymilla suurempi painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus, taloudellisuus) - Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista ja kallista, tarvitaan resursseja - Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat palveluprosessien kehittämisen; sähköiset palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta - Uudessa kunnassa vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät, kuntalaiset) Hankinnat - Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia palvelusektoreille - Tietohallinnon toimialue on uudessa kunnassa laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen hoitamiselle - Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii resursseja)? Hankinnat 43 - Uudessa kunnassa hankintavolyymit kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja entistä enemmän edullisemmat hankinnat - Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin muutosta - Uuden kunnan vahvempi hankintaosaaminen - Hankintarengaskäytäntö Pyhärannassa VakkaSuomen kanssa Ruokapalvelu Ruokapalvelu - Raumalla kahden valmistuskeittiön malli, hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja tilausjärjestelmää (Raumalla Aromi-ohjelmisto, Eurajoella Jamix) - Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu (laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä) - Uudessa kunnassa Rauman mallia voidaan hyödyntää; lisää tehokkuutta, ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus haastavampiin tehtäviin/ työkierto - Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen suuntaan, onko tilaajalla osaamista; kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita vaikeampi toteuttaa - Ruokapalvelun logistiikka muuttuu haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue - Uudessa kunnassa vahvempi ruokapalvelun osaaminen - Volyymit kasvavat, valmistus- ja palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit vaativat resursseja (niitä vaaditaan nykytilanteessakin) Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja verkostoja alueen kuntien kanssa jo nyt; toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen; vahvan ja monipuolisen yrityspohjan laajentuminen lisää kilpailukykyä - Uuden kunnan alueen tarpeiden ja yrittäjien tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista asennoitumista - Viestintä- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen uudessa kunnassa, uusia mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua – uusia asukkaita/yrittäjiä - Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus? 6.4.3 - Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt, yrityskentän luottamus ansaittava Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoi, että uusi, laaja kunta tuo hyötyä ja tehokkuutta, joka näkyy Raumalla ja Pyhärannassa nopeammalla ja Eurajoella pidemmällä aikavälillä, mutta ei välittömästi. Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat, henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset. 44 6.5 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä – kuntaliitoksen SWOT-analyysi Taulukko 22. Kuntaliitoksen SWOT-analyysi Edut/vahvuudet/mahdollisuudet Kuntien yhdistyminen - - - - - - - - - Muodostuu uusi, vahvempi Rauman seutukaupunki Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät hartiat ja voisi turvata kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä • Lähipalvelut säilyvät sopimusajan kuntien suunnitelmien mukaisesti. • Erityispalveluiden tarjonta järjestetään yhtenäisin perustein koko uuden kaupungin alueelle. Palvelupisteiden sijainti työssäkäyntialueella antaa joustoa myös asiointiin saman kunnan sisällä Uusien sähköisten palveluiden kehittämisessä enemmän resursseja Henkilöstön eläköitymisen täysimääräinen hyödyntäminen ja tästä aiheutuva kustannussäästö Ammatillisuus vahvistuu ja palveluiden laatu kehittyy kun päällekkäiset tehtävät erityisesti hallinnossa poistuvat ja henkilöstö voi erikoistua tiettyyn kokonaisuuteen Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista Edunvalvonta Omistajaohjauksen painoarvo tulevassa sote-uudistuksessa Eläköitymisen parempi hyödyntäminen ja resurssien uudelleenkohdistaminen Yhteisten strategisten tavoitteiden konkretisointi (erityisesti elinkeino- ja elinvoimapolitiikassa) Muutos valtionosuuteen ja yhdistymisavustuksen saaminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot kaupunki- ja maaseutualueilla Yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan suunnittelu yhdessä organisaatiossa, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen ”Epäterveen kilpailun” väheneminen Taajamarakenne on yhtenäinen Rauman ja Eurajoen alueella, osittain myös Pyhärannan alueella Kuntien välillä jo nykyisellään paljon asiointia: Eurajoki ja Pyhäranta kuuluvat • Rauman työssäkäyntialueeseen • Rauman paikallismarkkina- ja erikoiskaupan asiointialueeseen - 45 Haitat/heikkoudet/haasteet - - - - - - - - Mahdollisesti lisääntyvät matkat asiointipisteisiin – palvelupisteet (yhteispalvelupisteet valtion kanssa) ja sähköinen asioinnin kehittäminen pienentävät haittaa Etäämmällä olevat päätöksentekijät Paikallisen identiteetin heikkeneminen Muutosjohtaminen vie resursseja ICT-järjestelmien yhtenäistäminen vaatii resursseja Palveluiden harmonisointi voi lisätä yhdistymisen alkuvaiheessa kustannuksia Usean eri kunnan ja yksiköiden toimintakulttuurien erilaisuus vaatii aikaa ja asettaa haasteen johtamiselle Uuden kaupungin keskusten tasapuolinen kehittäminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa Mahdolliset ristiriitaiset näkemykset yhteisestä suunnasta ja halutuista tavoitteista Toimintojen keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus, minkä takia yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän Eurajoen ja Pyhärannan reuna-alueet kaukana Rauman keskustasta Pyhärannan asukkaiden asioimissuuntien kaksijakoisuus (kunnan eteläosista suuntaudutaan Uuteenkaupunkiin) kunnan mahdollinen hajoaminen Pyhärannassa kuntalaisten asiakasmaksut voivat nousu Eurajoella potentiaalinen palvelutason lasku 7 Talous 7.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän olivat vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia kun se vuosina 2010–2012 heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa 23 esitettyjen tunnuslukujen perusteella Eurajoen talouden tila on selvitysalueen kunnista paras, Rauman toiseksi paras ja Pyhärannan heikoin. Kuntakonsernin taloudellinen tilanne on paras Eurajoella ja Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko 23. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella (Rauma ilman satamaa) TUNNUSLUVUT TP 2013 Toimintakate €/as. Verot €/as. Valt.os. €/as. Verorahoitus yht. €/as. Vuosikate €/as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta €/as. Omavaraisuus% Kertynyt yli/alijäämä €/as. Konsernin lainakanta €/as. Konsernin omavaraisuus% Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, €/as. RAUMA -5 025 4 103 1 285 5 388 453 94 14 77,4 1 105 1 191 68,6 2 519 EURA-JOKI -5 862 6 283 1 512 7 750 2 028 558 643 87,3 9 618 1 173 80,8 9 173 PYHÄRANTA -4 800 3 436 1 365 4 801 13 9 127 78,8 388 1 937 62,0 345 MannerSuomi keskimäärin -4 989 3 790 1 522 5 312 380 100 2 542 60,4 1 284 Rauman seutu -5 040 4145 1 475 5 620 622 145 462 78,3 2 509 Satakunta -5 023 3 613 1 807 5 420 448 113 1 737 63,6 1 159 VarsinaisSuomi -5 137 3 636 1 720 5 356 271 95 2 369 53,2 620 Asukasta kohden mitattuna selvitysalueen paras toimintakate on Pyhärannassa ja heikoin Eurajoella (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella.) Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan Pyhärannassa enemmän toiminnan tulorahoituksella kuin verorahoituksella ja kahdessa muussa kunnassa enemmän verorahoituksella. Eniten verotuloja kerää Eurajoki ja vähiten Pyhäranta. Eurajoella ja Raumalla kertyy enemmän verotuloja kuin Manner-Suomessa ja Satakunnassa keskimäärin. Pyhäranta jää alle valtakunnallisen ja Varsinais-Suomen verotulokertymän. Valtionosuuksia selvityskunnista saa eniten Eurajoki ja vähiten Rauma. Kaikki kunnat saavat valtionosuuksia alle valtakunnallisen ja maakuntiensa keskiarvon. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) yhteensä kertyy eniten Eurajoella ja vähiten Pyhärannassa. Pyhärannan verorahoitus on alle valtakunnallisen arvon. Vuosikate on yli valtakunnallisen keskiarvon Eurajoella ja Raumalla. Eurajoen vuosikate on omaa luokkaansa verrattuna muihin selvitysalueen kuntiin. Rauman lainakanta on hyvin alhainen. Eniten lainaa on Eurajoella, kaikilla kunnilla kuitenkin selvästi alle koko maan sekä maakuntiensa lukemien. 46 Kunnan omavaraisuusaste on valtakunnallisen keskiarvon. korkein Eurajoella ja matalin Raumalla. Kaikissa se ylittää Kertynyttä ylijäämää on Eurajoella reilusti yli valtakunnallisen arvon. Rauman ja Pyhärannan ylijäämät jäävät Manner-Suomen keskiarvon alle, Pyhärannan luku on alhaisin (Rauman virallinen luku on yli valtakunnallisen arvon 2 562 €/as.). Kuntakonsernin lainakanta on suurin Pyhärannassa ja pienin Raumalla, jonka arvo on lähellä Eurajoen tasoa. Konsernin omavaraisuusaste on kaikissa kunnissa yli 50 prosentin suosituksen, kaikkein korkein se on Eurajoella. Eurajoella on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin muissa kunnissa. Pyhärannan kuntakonsernin ylijäämä on pienin. Valtakunnallisessakin vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Eurajoki on kuuden mittarin osalta valtakunnan 10 parhaimman kunnan joukossa ja paras kunta 4 mittarin osalta. Rauma yltää valtakunnallisessa vertailussa kahdella mittarilla 10 parhaimman kunnan joukkoon. Seuraavassa kuviossa on esitetty valtionosuuden suhteellinen osuus verorahoituksesta (valtionosuus + verotulot). Kuvio 13. Selvitysalueen kuntien ja uuden kunnan valtionosuus verorahoituksesta, % Tarkastelussa Pyhärannan valtionosuuden suhteellinen osuus olisi suurin eli 28 prosenttia. Eurajoen tunnusluku 20 prosenttia on merkittävän pieni. Uuden kunnan osalta tunnusluku asettuu 23 prosenttiin. Pyhärannan tuloista 25,5 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia ja Eurajoella 17,3 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 – tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on ainoastaan Pyhärannan VOS-osuus keskiarvon yläpuolella. 7.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa 24 esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on muista kunnista poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on eliminoitu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis muista kunnista poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukossa on esitetty myös laskennallinen ”uusi kunta” yhdistämällä Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan tilinpäätösluvut ja niistä johdetut tunnusluvut. 47 Taulukko 24. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA 1000€ TOIMINTAKATE Tunnusluku -200 875 VEROTULOT EURAJOKI 1000 € Tunnusluku -34 766 PYHÄRANTA Tunnusluku 1000 € UUSI KUNTA 1000 € Tunnusluku -4 807 -246 106 -5 838 164 021 82 % 36 995 80 % 7 492 72 % 208 508 77 % 51 373 26 % 8 966 20 % 2 975 28 % 63 314 23 % 2% 824 0% 26 0% 4 458 12 019 -5 025 -5 862 -10 465 VALTIONOSUUDET rahoitustuotot ja –kulut yht. VUOSIKATE 18 127 453 2 026 28 13 30 174 716 Poistot -19 207 94,40 % -2 153 558,24 % -323 8,67 % -21 683 139,16 % -27 9 866 1 663 3 608 Satunnaiset erät 0 TILIKAUDEN TULOS 0 -1 080 Poistoerojen lisäys () / vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJA ALIJÄÄMÄ Satama mukana – tilikauden ylijäämä 64 8 491 -136 3 -1 016 3054 -295 9 869 -25 201 67 1 664 -295 8 558 203 12 628 300 €/as. -136 75 €/as. Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Eurajoella 1 664 €/as. ja negatiivinen Raumalla -25 €/as. ja Pyhärannassa -136 €/as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75€/as). Uuden kunnan tulos toteutuisi ylijäämäisenä 300 €/as. Taulukko 25. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) 1 000 € Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht. Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.2013 Rahavarat 1.1.2013 Rahavarat/as. Rauma Eurajoki Pyhäranta uusi kunta 178 210 12 019 28 422 218 651 -24 399 -8 446 -622 -33 467 -6 579 3 573 -593 -3 599 3 831 -1 769 276 2 338 -2 748 1 950 -317 -1 115 -2 748 1 950 -318 -1 116 18 486 21 612 2 057 42 155 21 235 19 662 2 375 43 272 462 3 644 945 1 000 -20 512 19 001 898 -613 72,4 143,15 4,6 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta € Investointien tulorahoitus % Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Rauman ja Pyhärannan toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen, mutta Eurajoen positiivinen. Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma ja Pyhäranta ovat kattaneet kyseisen alijäämän ilman lainanottoa. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet muilla kunnilla paitsi Eurajoella. Rahavarat asukasta kohden ovat Eurajoella 3 644 euroa, Pyhärannassa 945 euroa ja Raumalla 462 euroa. Uuden kunnan rahavarat olisivat 1000 €/as. Rauma Toiminnan tulos 48 Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. € ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat 1 550 €. Toimintamenot olivat 262,1 milj. €. Toimintamenot asukasta kohden olivat 6 555 €. Kaupungin toimintakate oli –200,9 milj. € eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 025€. Vuosikate 18,1 M€ ei riittänyt kattamaan poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. € alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27 €. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj. €. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. € alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rahoituslaskelman mukaan kaupungin toiminta tuotti 17,8 milj. € (24,3 milj. €) josta investointeihin käytettiin -24,4 milj. € (-26,4 milj. €). Näiden nettosummasta 6,6 milj. € (2,0 milj. €) rahoitettiin vieraalla pääomalla 3,8 milj. € (4,1 milj. €) ja kassavaroista 2,7 milj. € vuonna 2013 (2,0 milj. €). (Sataman vaikutus kaupungin rahavaroihin oli +4,7 milj. €). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. € ja ne vähenivät 2,7 milj. € johtuen korkeasta investointitasosta. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallinen tilinpäätöksen mukaiset rahavarat (peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset) olivat 73,9 milj. euroa, joka muodostuu peruskaupungin osuudesta 20,8 milj. €, taseyksiköistä 2,5 milj. € ja liikelaitoksista 49,7 milj. €. Eurajoki Toiminnan tulos Eurajoen toimintatulot kattoivat toimintamenoista 4 721 975 €. Toimintatulot asukasta kohden olivat 796 € ja toimintamenot 6 658 €/asukas. Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat - 5862 €. Vuosikate oli 12 019 772 € riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli 9 866 950 € ja asukasta kohden 1 664 €. Tilikauden tulos ei poikennut lähivuosien tuloksesta. Eurajoen kunnan tulosta paransi verotulojen arvioitu suurempi kertymä, joka muodostui kiinteistöveron ja yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2013 verotuloja kertyi 36 995 427 €, josta kiinteistöverojen osuus oli 14 202 337 €, josta taas ydinvoimalaitoksista saatiin yli 10 milj. €. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien tulorahoituksella. rahavirta oli yhteensä 3 718 865 €. Investoinnit katettiin Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Kunnalla oli vuoden 2013 lopussa välittömästi käytettävissä 3,3 milj. euron kassavarat ja 0,5 milj. euron rahoitusjärjestelyt. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 18,3 milj. €. Kunnanhallitus on 25.8.2009 vahvistanut kassavarojen hajauttamisen perusteet. Kunnan salkun allokaatio on neutraalissa osakepainossa. Kunnan sijoitussalkkujen kolmen vuoden keskimääräinen tuottotaso on ollut 4 prosenttia ja vuoden 2014 alusta 1,5 prosenttia. Pyhäranta 49 Toiminnan tulos Pyhärannan kunnan tulos on heikentynyt edellisvuosista ja tulos oli negatiivinen. Ulkoiset toimintatuotot olivat 1 094 280 euroa ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n. 24 000 euroa. Ulkoiset toimintamenot olivat 11 559 098 euroa, kasvua edellisvuoteen oli 728 003 euroa. Talousarvio alittui 214 909 eurolla. Kunnallisveron tuotto 6 936 286 euroa jäi hieman alle arvion (0,6 %) mutta nousi edellisestä vuodesta 4,2 % eli 291 000 euroa. Verotulojen kasvuun vaikuttivat osaltaan jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 275 860 euroa, 127 €/asukas. Tilinpäätöksessä kunnan vuoden 2013 vuosikate oli 28 422,61 euroa, mikä ei kattanut poistoja. Tilikauden tulos oli alijäämäinen -295 T€. Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Kunnan maksuvalmius on ollut hyvä. Kunnan tilien keskimääräinen viikkosaldo on ollut n. 2 miljoonaa euroa. Koska kassavarat ovat suuret ja investointien aloittaminen on edelleen siirtynyt, on kassavaroja siirretty edellisvuoden tavoin määräaikaistalletuksiin. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -593 756,55. Alijäämä katettiin pääosin kassavaroista. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 – 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta – 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. €) tulee kirjattavaksi tilikaudelle 2014. Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Eurajoki Tämän vuoden talousarvion toteutuminen näyttää olevan oletetun mukainen. Eurajoen kunnan talouden tila koko taloussuunnitelmakaudella tulee olemaan hyvä veropohjan vahvuuden, velattomuuden ja taseessa olevien ylijäämien ansiosta melko suuresta investointiohjelmasta huolimatta. Pyhäranta Tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat 1-4/2014 toteutuman perusteella noin 135 000 euroa alle talousarvion, kun talousarviota tarkastellaan kumulatiivisesti, mutta tilanteen perusteella ei voida ennustaa koko vuoden toteutumaa. Verotulokertymäksi on talousarviossa arvioitu 7 863 000 euroa. Kumulatiivisesti tarkasteltuna verotuloja on kertynyt alkuvuodesta noin 110 000 euroa arvioitua enemmän. Kuntaliiton verotuloennusteen mukaan marraskuussa 2014 perittävä maksuunpanotilitys vuodelta 2013 olisi noin 569 000 euroa. Mikäli verotilitykset eivät loppuvuodesta kasva, jäävät verotulot alle arvioidun. Valtionosuus on siten 3 038 387 euroa. Talousarviossa valtionosuuksiksi on ennakkotietojen perusteella arvioitu 3 013 602 euroa, joten arvio ylittyy 24 785 eurolla. Kunnan maksuvalmius on alkuvuodesta ollut hyvä, mutta se on heikentynyt vuoteen 2013 verrattuna. Kunnan tilien keskimääräinen viikkosaldo on 1-4/2014 ollut noin 1,8 miljoonaa euroa. 50 7.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. €) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. € riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina 2015 – 2021 noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Eurajoki Kunnalla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Pyhäranta Pyhärannan kunnalla ei ole kattamatonta alijäämää taseessa. Edellisten tilikausien ylijäämätilillä on 1 139 787,46 euroa eli ylijäämää jää jäljelle 845 246,35 euroa. Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta 1.1.2015 alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Eurajoki Eurajoen kunta on päättänyt koululautakunnan alaisuuteen. siirtää varhaiskasvatuksen sosiaalilautakunnan Pyhäranta Ei raportoitu. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen 51 alaisuudesta Millään kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. €), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Välttämättömät rakennemuutokset: Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Eurajoki: varhaiskasvatuksen siirto sosiaalilautakunnasta koululautakunnalle Pyhäranta: Ei raportoitu 7.1.3 Valtionosuudet Taulukko 26. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Eurajoki Pyhäranta Valtionosuudet 51 373 061 8 966 329 2 975 631 Peruspalveluiden valtionosuus 66 245 016 8 502 985 3 499 563 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus -10 166 908 1 479 768 57 443 Järjestelmämuutoksen tasaus 441 723 125 423 Opetus- ja kulttuuritoimen valt.osuus -5 146 770 -1 016 424 -706 798 Valtionosuudet/asukas 1 285 1 512 1 365 249,5 26,39 Verotulotasauksen määrä asukasta kohden Rauman kaupunki on ainoa kunnista, joka on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin -10,2 milj. €. Muut kunnat ovat saaneet tasauslisää, joka on ollut Eurajoella 250 €/as. ja Pyhärannassa 26 €/as. Taulukko 27. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa Esitys 10.4.2014 vuoden 2014 tasolla NYKYINEN MUUTOS Asukasluku euroa euroa €/as. 5 398 173 8 593 939 578 -994 779 -0,18 39 842 54 137 296 -5 115 277 -128 Eurajoki 5 922 10 437 048 -3 378 653 -571 Pyhäranta 2 199 3 713 409 -7 520 -3 Koko maa Rauma Rakennepaketin*) vaikutus: VOS-muutos 1 Mrd = 186 €/as. +rakennepaketti yhteensä TAVOITE TAVOITE euroa €/as. euroa €/as. -1 000 000 000 -186 -1 000 994 779 -186 Rauma -7 410 612 -186 -12 525 889 -314 Eurajoki -1 101 492 -186 -4 480 145 -757 -409 014 -186 -416 534 -189 Koko maa Pyhäranta *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla 52 7.2 Investoinnit Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä kaikissa Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) kaikki muut paitsi lainarahoitusta investointeihin. kunnissa ilman velanottoa. Eurajoki tullevat tarvitsemaan Rauma Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2016 ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj. €, josta uudiskohteet olivat 6,5 milj. €, peruskorjauskohteet 2,3 milj. €, irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. € ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj. €. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj. €. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj. €. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. € ja talotoimessa 4,9 milj. € sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj. €. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. € vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. € investointikohteet). Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj. €, 27,9 milj. € vuodelle 2015 ja 22,3 milj. € vuodelle 2016. Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 1,6 milj. €. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. € ja vuodelle 2016 1,7 milj. €. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK – taseyksikön investoinneista. Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 6,7 milj. €. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj. €, vuodelle 2015 24,7 milj. € ja vuodelle 2016 22,2 milj. €. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 prosenttia). Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. € investoinneista noin 5 milj. € rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. € kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. € (TP 2013 12,0 milj. €). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa. Eurajoki Eurajoen merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2016 ovat Hirvelän alueen kunnallistekniikka, kirjasto, Lapijoen päiväkoti, yhdystie ja kevyen liikenteen väylä keskustan ja Lapijoen välillä. Vuonna 2013 Eurajoen kunnan investointimenot olivat 8 446 432 €, joista uudiskohteet olivat 6 423 544 €, peruskorjauskohteet 1 812 004 € ja irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 210 884 €. Merkittävimmät investoinnit olivat kunnallistekniikassa 2 406 719 € sisältäen vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kiinteistöhuollon investoinnit 4 821 397 €. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan on suunniteltu vuodelle 2015 6 613 200 €, joista uudiskohteet 5 986 200 € ja peruskorjauskohteet 627 000 €. 53 Kunnan investoinnit rahoitettiin ilman lainoja. Eurajoen kunnan strategiassa on linjattu, että investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. Valtuustosopimuksessa on määritelty, että investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä investointeja voidaan kattaa em. kolmasosalla. Pyhäranta Pyhärannan merkittävimmistä investoinneista taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2016 ovat Ihoden koulun uuden osan suunnittelu ja rakentaminen, siirtoviemäri sekä Reilan kevyen liikenteen väylä. Investointeihin oli vuoden 2013 talousarvioon budjetoitu 1 449 278 (nettomenot) euroa, määrärahamuutoksella nettomenoiksi muuttui 1 146 120 euroa ja toteutuma oli vain 633 179 euroa eli 54,3 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Reilan kevyen liikenteen väylän hyväksymispäätös saatiin liikennevirastosta vasta syksyllä 2013 ja hanke siirtyi vuodelle 2014. Siirtoviemärin rakentamisen aloittaminen ja määrärahat 543 000 euroa ja avustus 50 000 euroa siirrettiin vuoteen 2014 kesäkuun kunnanvaltuustossa. Vuoden aikana kunnostettiin Satakielen päiväkotia ja Reilan koulua. Leirintäalueelle hankittiin lomarakennus. Kaunissaaren kalkkikivialkaloinnin rakentaminen valmistui. Liitteenä 1 ovat kuntien investoinnit. 7.3 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko 28. Selvitysalueen kuntien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma €/as. Eurajoki €/as. Pyhäranta €/as. Lainat rahoitus- ja vakutuuslaitoksilta 198 276 5 0 0 0 0 Lainat kuntarahoitukselta 356 928 9 0 0 275 860 127 0 0 3 381 306 570 0 0 555 204 14 3 381 306 570 275 860 127 Lainat muilta Ottolainat yhteensä Raumalla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 14 €/asukas ja Pyhärannalla 127 €/asukas, Eurajoella on lainaa Posivalta, 570 €/as. Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj. €, toimeksiantojen varat 4,6 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj. €. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj. €, josta tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj. €. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 16 %. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj. €, toimeksiantojen varat 5,1 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj. €. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj. €, josta tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj. €. Vieraan pääoman osuus oli 116,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 28 %. Eurajoki: Kunnan taseen loppusumma oli 81 198 120 €, josta pysyvät vastaavat olivat 57 311 815 €, toimeksiantojen varat 106 160 € ja vaihtuvat vastaavat 23 780 144 €. Kunnan oma pääoma oli 70 871 475 €, josta tilikausien ylijäämät olivat 57 007 588 €. Vieras pääoma oli 10 075 231 € ja sen osuus vastattavasta oli 12,41 %. Konsernin taseen loppusumma oli 85 197 296 €, josta pysyvät vastaavat olivat 58 877 010 €, toimeksiantojen varat 183 079 € ja vaihtuvat vastaavat 232 342 €. Konsernin oma pääoma oli 68 319 494 €, josta tilikausien ylijäämät olivat 54 367 952 €. Vieras pääoma oli 15 735 811 € ja sen osuus vastattavasta oli 18,47 %. 54 Pyhäranta: Pyhärannan kunnan taseen loppusumma oli 9 197 000 €, josta pysyvät vastaavat olivat 6 782 000 €, toimeksiantojen varat 6 000 € ja vaihtuvat vastaavat 2 409 000 €. Kunnan oma pääoma oli 6 509 000 €, josta tilikausien alijämä 295 000 €. Konsernin taseen loppusumma oli 11 575 000 €, josta pysyvät vastaavat olivat 8 615 000 €, toimeksiantojen varat 48 000 € ja vaihtuvat vastaavat 2 912 000 €. Konsernin oma pääoma oli 6 419 000 €, josta tilikausien yli-/alijäämät olivat 753 000. Vieras pääoma oli 4 260 000 € ja sen osuus vastattavasta oli 36,8 %. Konsernitaseessa lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1 937 000 € ja 888 €/as. Taulukko 29. Selvitysalueen kuntien lainasaamiset TP 2013 - antolainat Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainsaamiset yhteensä Rauma Eurajoki Pyhäranta 13 529 090 50 456 112 118 0 13 641 208 50 456 0 Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, joista tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj. €. Eurajoen antolainat olivat yhteensä 50 456 €. Summa koostui tytäryhteisöjen lainoista. Eurajoen merkittävämmät antolainat ovat vuokrataloyhtiöille. Pyhärannalla ei ole antolainoja. 7.3.1 Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut Taulukko 30. Kuntien ja konsernien lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Rauma konserni Eurajoki konserni Pyhäranta konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 555 204 47 627 255 0 2 169 000 275 860 1 936 708 Pakolliset varaukset 5 388 955 6 907 197 0 259 450 84 885 11 976 1 008 034 Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta 21 133 819 Muut vastuusitoumukset 2 087 250 Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut kuin lainat yht. 17 690 465 458 16 681 991 254 328 173 612 902 254 328 25 805 321 16 819 63 802 202 251 721 24 661 024 26 525 107 9 582 219 513 778 9 684 794 0 Rauman kaupungin lainat rahoituslaitoksilta olivat tilinpäätöksessä 2013 yhteensä 555 203,50 € eli 14 €/as. Viimeksi lainaa on nostettu vuonna 2007. Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj. €, 1 191 €/asukas. Rauman kaupunkikonsernin vastuusitoumukset konsernin ulkopuolisille olivat 16,7 miljoonaa euroa. Eurajoen kunnan ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä 3 381 306 €, 642 €/as. Eurajoella on konsernin ulkopuolisia vastuita 0,3 milj. euroa. Pyhärannan kunnan lainat asukasta kohden olivat 136 €/as. Pyhärannassa ei ole konsernin ulkopuolisia vastuita. Jatkoselvityksissä kuntakonsernien kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kuntakonsernien omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. 55 Taulukko 31. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät TUNNUSLUVUT TP 2013 RAUMA EURAJOKI PYHÄRANTA Konsernin Konsernin omalainakanta €/as varaisuus-% 1 191 68,6 1 173 80,8 1 937 62,0 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä,€/as 2 519 9 173 345 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski. Eurajoella vuokrataloyhtiöiden korjausvelka on muodostunut suureksi. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kahdelle vuokrataloyhtiölle myönnettävästä lainasta peruskorjauksen suorittamiseksi. Myönnettyjen lainojen yhteismäärä on 3,4 milj. €, korko 1,82 prosenttia ja laina-aika 30 vuotta. Pyhäranta sijoittaa kassavarojaan vain riskittömiin kohteisiin eli lähinnä määräaikaistalletuksiin. 7.4 Kuntien veropaineet ja poistot Taulukossa 32 on kuvattuna Kuntaliiton esimerkkilaskelma selvitysalueen kuntien veropaineista ja poistoista. Laskelma on mekaaninen ja siinä ei ole huomioitu esimerkiksi kunnittaisia eroja palvelutarpeiden muutoksessa, veropohjan kehityksessä ja jo sovituissa sopeuttamistoimissa, eikä myöskään mahdollista kuntien tehtävien karsintaa. Vuosikatetavoite 100 prosenttia poistoista ei ole riittävä kasvaville kunnille, joten tavoite on laskettu myös 120 ja 140 prosentilla. Oletuksena laskelmassa on, että kuntavero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuotot, toimintamenot, toimintatulot ja poistot vuosina 2014–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa, ja että valtionosuudet vuosina 2015–2016 kehittyvät samalla tavalla kuin koko maassa vuosina 2014–2016. Laskelman perusteella Raumalla on nostopaine. Eurajoella painetta ei ole. merkittävä ja Pyhärannalla maltillisempi veroprosentin Taulukko 32. Kuntien veropaineet ja poistot (lähde: Kuntaliitto ja FCG 22.10.2014) Vero-% 2014 Eurajoki Pyhäranta Rauma 18,00 20,50 19,00 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 18,00 0,00 20,80 +0,3 20,00 +1 Vuosikatetavoite, 120 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 18,00 0,00 21,00 +0,5 20,50 +1,5 Seuraavassa taulukossa on esitetty uuden kunnan painelaskelma, tuloveroprosentin, jolla kunnan talous olisi tasapainossa ilman velanottoa. 56 Vuosikatetavoite, 140 % poistoista Vero-% 2016 Paine verotasapainossa %:n 18,00 0,00 21,20 +0,7 21,10 +2,1 joka osoittaa sellaisen Taulukko 33. Uuden kaupungin talouden painelaskelmat Rauma-Eurajoki-Pyhäranta 2012 2013 2017 2021 2025 2029 18,07 18,07 18,95 18,95 18,95 18,95 Päivähoito ja esiopetus4 23 092 23 895 24 501 25 115 25 645 Perusopetus ja lukio 41 198 43 161 46 493 48 420 49 975 Vanhusten hoito5 44 958 48 364 53 448 64 836 74 240 Perusterveydenhuolto, avohoito7 26 435 28 246 30 203 32 242 34 257 Erikoissairaanhoito 53 403 56 548 61 398 66 870 72 104 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 38 755 40 101 41 546 43 072 44 583 Veroprosentti Nettokustannukset 1000 € Kertaerät Toimintakate 1000 € -227 841 -237 957 -240 314 -257 589 -280 556 -300 805 Kunnallisvero 151 731 161 746 170 866 179 861 185 886 191 895 Kiinteistövero 18 378 19 840 20 646 20 100 20 916 21 765 Yhteisövero9 19 451 26 920 22 249 23 050 23 897 24 736 Valtionosuudet1 61 085 63 315 53 833 55 772 57 821 59 850 250 645 271 821 267 593 278 784 288 521 298 246 2915 3011 3106 3198 11 071 639 Tulot 1000 € Tulot yhteensä 1000 € Rahoituskulut ja tuotot yhteensä 3 833 10002 €819 Vuosikate 1000 € 26 637 36 683 30 194 24 205 Poistot 1000 € 28 194 24 121 25 100 26 120 27 180 28 284 12 562 5 093 -1 914 -16 109 -27 645 12 628 5 093 -1 914 -16 109 -27 645 Kertynyt ali-/ylijäämä3 1000 152 629 € 160 277 195 719 202 077 166 029 78 521 Kertynyt ali-/ylijäämä3 €/asukas 3 174 3 386 4 134 4 287 3 536 1 681 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 28 194 1000 24 121 € 25 100 26 120 27 180 28 284 Ero tavoitteeseen 1000 € -1 557 12 562 5 093 -1 914 -16 109 -27 645 0 0 +0,2 +1,6 +2,7 18,07 18,95 19,15 20,55 21,65 Tilikauden tulos2 1000 € 2 534 Varausten, poistoeron ja rahastojen 66 muutokset 66 Ali-/ylijäämä3 1000 € Paine veroprosenttiin8 2 600 +0,2 Veroprosentti tasapainossa 18,27 Uuden kunnan tuloveroprosentti nousisi 21,65 prosenttiin tarkastelujakson päässä eli vuonna 2029. Veronkorotuspaineet alkaisivat asteittain voimistua vuodesta 2025 alkaen. Sitä ennen veronkorotuspaineita ei käytännössä ole havaittavissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Rauman, Eurajoen, Pyhärannan ja uuden kunnan veroprosentti tasapainossa. Kuvasta voidaan havaita, että uuden kunnan tuloveroprosentin kehitys on hyvin lähellä Rauman kehitystä. Eurajoen veronkorotuspaine säilyy matalalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Pyhärannan ja Rauman tasapainoiset veroprosentit lähestyvät toisiaan vuodesta 2025 alkaen. 57 Kuvio 14. Nykyisten kuntien sekä uuden kaupungin veroprosentin nostopaine 7.5 Johtopäätökset Tilinpäätöslukuihin pohjautuen voidaan todeta, että Rauman kaupungin taloudellinen tilanne on vahva. Kaupunki oli lähes velaton vuonna 2013 ja tase oli ylijäämäinen. Rauman kaupunkikonserni on laajenemassa sataman yhtiöittämisen johdosta. Kaupunkikonsernin osalta velkaantuneisuus on peruskaupunkia suurempi mutta tasoltaan matala. Kaupunkikonsernilla on konsernin ulkopuolinen vastuu 16,7 miljoonaa euroa, mikä saattaa olla riski. Valtionosuusuudistus leikkaa Rauman rahoitusta arviolta 5 miljoonalla eurolla, mikä aiheuttaa painetta talouteen. Sataman yhtiöittämiseen liittyvää omistajatuloutusta ei ole otettu laskelmissa huomioon, jolloin peruskaupungin alijäämä saattaa näyttä suuremmalta. Eurajoen talous on vahvasti tasapainossa, vuosikate ylittää poistojen tason ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan lainamäärä on matala. Valtionosuusuudistus leikkaa kunnan rahoitus 3,4 miljoonalla, mikä aiheuttaa painetta talouteen. Pyhärannan kunnan talous sisältää haasteita. Tilinpäätös vuonna 2013 toteutui alijäämäisenä. Toisaalta kunnan lainamäärä on hyvin alhainen. Tuloveroprosentti on muita kuntia korkeampi, joten talouden tasapainottaminen veroprosenttia korottamalla saattaa olla vaikeaa. Valtionosuusuudistuksella ei ollut vaikutusta kunnan talouteen. Kuntien lähivuosien tilanne veroprosentin paineiden suhteen näyttää vielä hyvältä, mutta erityisesti Rauman ja Pyhärannan veronkorotuspaineet kasvavat vuodesta 2021 alkaen. Rauma, Pyhäranta ja uusi kunta asettuisivat hyvin lähelle toisiaan kun tarkastellaan veroprosenttia tasapainossa. Eurajoen veroprosentti pysyisi lähes ennallaan vuoteen 2025, jonka jälkeen se kääntyisi nousuun. Vuoden 2013 tilinpäätöksiä tarkastellessa tulee ottaa huomioon kertaerät, jotka liittyvät verotilitysten aikaistamiseen. Kyseisellä erällä on tulosta parantava vaikutus, joka on kertaluontoinen. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan kuntaliitos toisi yhdistymisavustusta valtiolta 4,5 miljoonaa euroa. 58 8 Henkilöstö 8.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan kuntien palveluksessa oli yhteensä vajaat 3 700 työntekijää. Näistä vakinaisia oli vajaat 2 800. Henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 147,9 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa 34 on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty kuntien vuoden 2013 tilinpäätöksistä, joten ne eroavat luvun 6 hallintokuntakohtaisista tiedoista, jotka ovat uudempia. Varsinkin määräaikaisen henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti ja vaihtelut voivat olla suuriakin laskentatavasta ja –ajankohdasta riippuen. Taulukko 34. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2013) Esimiesten lukumäärä koko henkilöstöstä HTV/koko henkilöstö Henkilöstön keskiikä Eläköityvien lukumäärä v.2014– 2020 Keskimääräinen eläköitymisikä Rekrytoinnit v. 2013 Arvio rekrytointien lisäyksestä v. 2020 %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset Rauma 3 121+97 (2 442) Eurajoki 386 (278) Pyhäranta 78 (54) 197 30 13 3 012 314 66,3 49 44 46 459/554 (Kevan tilasto) 44,2 % 63 63 156 n. 5 % palkkakustannukset yht. 132,6 milj. € sivukulut 32,3 milj. € palkkakustannukset yht. 13 milj. € sivukulut 4,3 milj. € (ta v. 2014 palkkakustannukset 13,6 milj. €) 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämistyöryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v. 2014 loppuun). 2. Rauma Tarina v. 2020 3. Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Yhteistyötoimikunta (alajaostona työsuojelujaosto) 4. Palkkatoimikunta 59 1. Henkilöstöstrategia 2. Talousarvion henkilöstöohjelma 3. Hallintosääntö 4. Vastuullisen palkkakustannukset yht. 2,3 milj. € sivukulut 0,8 milj. € (ta v. 2014 palkkakustannukset 3,1 milj. €) 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Jory 1. Kuntastrategia Pyhäranta 2025 2. Henkilöstöohje 3. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II lk.) 8. Koulutussuunnitelma 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55-vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. henkilöstöjohtamisen periaatteet 5. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 6. Työsuojelun toimintasuunnitelma 7. Koulutussuunnitel-ma 8. Palkitsemisen periaatteet 9. Erilaiset toimintamallit (psykososiaalinen kuormittuvuus, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, 10. Paikallisia sopimuksia (kuntoutuksen aik. virkavapaa, sopimus säästövapaista jne) 4. Työsuojelun toimintaohjelma 5. Ohje merkkipäivien muistamisesta 6. Useita eri toimintamalleja sisällytettynä työsuojelun toimintaohjeisiin sekä yksiköiden sisäisiin omiin ohjeisiin Työn vaatimukset suhteessa kyvykkyyteen sekä palkitsemistapojen kannustavuus. Henkilöstön eläköityminen on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Tekninen toimi on teettänyt siivousmitoituksen, jota hyödynnetään, kun siivoojia jää eläkkeelle. Pätevän henkilökunnan rekrytoimisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Luokanopettajan virkoihin on ollut runsaasti hakijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on erityisesti sosiaalitoimessa ongelmana. Sosiaalityöntekijän virkaan ei ole ollut päteviä hakijoita. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Pyhäranta poikkeaa kahdesta muusta kunnasta siinä, että kunnalla on enemmän henkilöstöä kasvatus- ja opetustoimessa kuin sosiaali- ja terveystoimessa, jonka palvelut Pyhäranta hankkii suurimmaksi osaksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueelta. 60 Taulukko 35. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Hallintokunta Rauma Eurajoki Pyhäranta Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen 206 36+9 8 1 2 1 216 38+9 1 014 269+8 140 69+2 13 2 1167 340+10 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 106 105+36 10 4+5 3 1 119 110+41 Kasvatus- ja opetustoimi 696 220+35 73 21 34 14 803 255+35 Tekninen toimi 396 44+9 47 6 10 453 50+9 2 442 679+9 278 108 54 2758 793+ 104 Keskusvirasto Sosiaali- ja terveystoimi Yhteensä 24 8.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman 2015–18 tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymisja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49, Eurajoella 44 ja Pyhärannassa 46 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Raumalla henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Rauma-Eurajoki-Pyhärannan henkilöstöstä eläköityy 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 121 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (141 henkilöä). Tarkasteluajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina 2026–2029 poistuma on keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarve kasvaa 10 prosentilla vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeen merkittävin kasvu ajoittuu 2020-luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Lukiopalvelujen tarve vähenee voimakkaasti vuodesta 2012 vuoteen 2017, mutta kasvaa sen jälkeen hieman ja on vuonna 2029 kymmenen prosenttia matalampi kuin 61 ennusteajanjakson alussa. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve vähenee tasaisesti. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 38 prosenttia vuoden 2012 tasoa enemmän. Myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarve kasvaa. Perusopetuksen tarve kasvaa alkuun, mutta alkaa 2020-luvulla laskea ja on ennusteajanjakson lopulla hieman vuoden 2012 tasoa korkeampi. Kuvio 15. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 66 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 195 henkilöllä vuoteen 2029. 62 Kuvio 16. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu Rekrytointitarpeet Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarve tulee kasvamaan 2020-luvun loppuun mennessä. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä sekä lääkäreitä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa. 63 9 Demokratia ja johtaminen 9.1 Poliittinen johtaminen Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti. Alla on esitetty selvitysalueen kuntien valtuustojen jäsenmäärät sekä se, kuinka monta asukasta kunnissa on yhtä valtuutettua kohti. Taulukko 36. Valtuuston koko sekä asukasmäärän suhde valtuutettujen määrään kunnittain Väkiluku 31.12.2013 Valtuutettuja Asukkaita yhtä valtuutettua kohti Eurajoki 5 931 27 220 Pyhäranta 2 177 21 104 Rauma 39 979 51 784 Mahdollisen uuden kunnan valtuustossa olisi 51 paikkaa, ja yhtä valtuutettua kohti olisi 943 asukasta (laskentaperusteena kuntien nykyinen yhteenlaskettu asukasmäärä). Valtuustopaikat jakautuivat kuntavaaleissa 2012 valtuustoryhmien kesken kunnittain taulukossa 37 kuvatulla tavalla. Taulukko 37. Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot kunnittain Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset Suomen Keskusta Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Sitoutumattomat Eurajoki 4 3 10 8 2 - Pyhäranta 8 1 5 2 5 Rauma 11 5 7 3 18 3 2 2 Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot on esitetty taulukossa 38. Eurajoella on useita kunnanhallituksen alaisia toimikuntia. Taulukko 38. Kunnanhallitusten jäsenmäärät ja jaostot kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Kunnanhallituksen jäsenmäärä 9 9 11 Kunnanhallituksen jaostot (jaoston jäsenmäärä) Konsernijaosto Kaavoitusjaosto (5) Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot on esitetty seuraavassa kaaviokuvina. Kaikissa kunnissa poliittinen johtaminen pohjautuu lautakuntamalliin. Eroja on lähinnä lautakuntajaossa. Kunnat voivat perustaa lautakuntia tarpeelliseksi katsomansa määrään. 64 Eurajoki Pyhäranta Rauma Kuvio 17. Selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot Kunnissa vaalikaudella 2013–2016 toimivat lautakunnat jäsenmäärineen on esitetty taulukossa 39. 65 Taulukko 39. Lautakunnat jäsenmäärineen kunnittain (lakisääteinen lautakunta = *) Eurajoki Kasvatus- ja opetuslautakunta Keskusvaalilautakunta* Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Koululautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta* Tekninen lautakunta 5 9 9 Pyhäranta 5 Rauma 11 5 11 9 9 7 7 9 7 9 (tiejaosto 3) Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta 3 7 11 9 11 5 9 11 9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatioiden rakennetta havainnollistetaan kuviossa 17. Kuntien toimialajaot ovat yhteneväiset. 66 Kuvio 17. Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatiot Selvitysalueen kuntien kuntakonsernien rakenne on esitetty taulukossa 40. 67 Taulukko 40. Selvitysalueen kuntien konserniyhteisöt RAUMA EURAJOKI PYHÄRANTA Kuntayhtymäosuudet Satakuntaliitto Satakunnan sairaanhoitopiiri Kuntayhtymäosuudet Satakuntaliitto Satakunnan sairaanhoitopiiri Keski-Satakunnan terv.huollon ky Merkittävimmät tytäryhteisöt Rauman Energia Vanha-Lahti Oy Rauman Asunnot Oy Merkittävimmät tytäryhteisöt As.oy Saukkotie Kiint.oy Olkirivi Kiint.oy Perenhovi Eurajoen Vuokra-as. Kiint.oy Riikonkuja Kiint.oy Eurajoki Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Eurajoen Jäähalli Oy Kuntayhtymäosuudet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Merkittävimmät tytäryhteisöt Kiint.oy Ihoden monitoimitalo Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Lännen omavoima Oy (REO) Satavakka Oy (REO) Rauman voima Oy (REO) Vertek Oy (REO) Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Länsirannikon Koulutus Oy Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Merimuseosäätiö Vuojokisäätiö Merkittävimmät osakkuusyhteisöt Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Olkiluodon juhlarahasto Elinkeinoelämän juhlarahasto Merkittävimmät säätiöt ja rahastot Rauma ja Eurajoki kuuluvat kumpikin Satakuntaliittoon ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Rauman kaupungin merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat pääasiassa kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä ja energialiiketoimintaan liittyviä yhteisöjä. Eurajoen kunnan merkittävimmät tytäryhteisöt ovat kuusi vuokrataloyhtiötä. Pyhärannalla ei ole samassa mittakaavassa merkittävää konsernirakennetta kuin Raumalla ja Eurajoella. Pyhärannalla on yksi merkittävä tytäryhteisö. Selvitysalueen kuntien tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymäjäsenyyksien lukumäärät on esitetty taulukossa 41. Taulukko 41. Selvitysalueen kuntien tytäryhteisöt, kuntayhtymäjäsenyydet, osakkuusyhteisöt ja säätiöt Tytäryhteisöt Kuntayhtymäjäsenyydet Osakkuusyhteisöt Säätiöt Rauma 22 2 16 2 Eurajoki 6 3 1 Pyhäranta 1 3 Rauman kaupunki on laatinut ohjausasiakirjan omistajapolitiikasta, ”Rauman kaupungin omistajapoliittinen ohjelma”, jossa on määritelty omistajapolitiikan yleislinjaukset sekä eri omaisuuslajit ja niihin harjoitettava omistajapolitiikka. Raumalla on myös konserniohje, joka koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Ohjeessa määritellään konserniohjaus ja –johtaminen, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston rooli ja toimivalta Rauma-konsernin johtamisessa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valmistelevana elimenä kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen edustajia ja tarvittaessa antaa konserniohjeita Rauman kaupungin edustajille yhtiöiden hallituksissa. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita on asetettu talousarviossa ja niiden toteutumista seurataan kaupungin asettaman aikataulun mukaisesti normaalin talouden toteutumisen yhteydessä. 68 Eurajoen kunnalla on konserniohjeet, joissa luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja niitä kunnan johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat tytäryhteisöjä koskevien asioiden esittelijöinä kunnanhallituksessa. Pyhärannan kunnalla on valtuuston hyväksymä konserniohje. 69 10 Päätelmät Tässä kuntarakenneselvityksessä on tarkasteltu Rauman kaupungin, Eurajoen kunnan ja Pyhärannan kunnan mahdollisuuksia kuntien yhdistymisen kannalta. Selvityksessä on tarkastelu laajasti kuntien yhdistymisen vaikutuksia alueen asukkaisiin, elinvoimaisuuteen, palveluihin ja talouteen. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että väestöhaasteet ja taloudelliset paineet ovat kaikilla kunnalla edessä tulevaisuudessa. Kuitenkin esimerkiksi Eurajoella talouden paineet ovat valtakunnan tasolla hyvin maltilliset. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan käyttötalouden kustannuskasvu on ollut koko maata hieman kovempaa. Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Kuitenkin esimerkiksi Pyhärannan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu on ollut koko maan keskiarvon tasolla. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Edullisimmin palvelut tuotetaan Pyhärannassa, mutta tarkasteltuna kustannuksia tarvevakioituna, ovat kustannukset suurimmat Pyhärannassa ja pienimmät Eurajoella. Ottaen huomioon, että kaikkien mukana olevien kuntien ennustettu väestönkehitys tulee lisäämään palvelutarpeita varsinkin ikäihmisten palveluiden osalta, on resurssien riittävyyteen ja toimintamenojen kasvuun pystyttävä kiinnittämään entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Kansantalouden ja siitä riippuvan julkisen talouden heikko kehitys asettaa uhkakuvia kuntien valtionosuuksien kehitykselle. Pyhärannan tuloista 25,5 prosenttia muodostuu valtionosuuksista, Raumalla vastaava luku on 17,6 prosenttia ja Eurajoella 17,3 prosenttia (kuntien valtionosuudet kokonaistuloista vuonna 2013 – tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset kokonaistulot). Verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon, 19,2 prosenttia, on ainoastaan Pyhärannan VOS-osuus keskiarvon yläpuolella. Vaikka kaikilla kunnilla on jo todetun mukaiset haasteet edessä, niin silti uuden kaupungin talouden lähtötilanne olisi keskimääräistä tasoa selkeästi parempi, johtuen pitkälti kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Uudella kaupungilla olisi painelaskelmien mukaan verokorotuspaine vasta 2025. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa se tosiasia, että rakenteellisia muutoksia tarvitaan talouden ja palvelutason turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, millä nykytilanne ja kehitys muuttuisi selvästi parempaan päin. Ratkaisut ovat vielä jokaisella kunnalla omissa käsissä. Aktiivisella ja onnistuneella elinkeino- ja elinvoimapolitiikalla voidaan työllisyyttä ja sitä kautta ennakoitua tulopohjaa parantaa. Tähänkin satsaaminen edellyttää sitä, että kuntataloudesta olisi käytettävissä resursseja nykyistä enemmän (tai ainakin sama) elinkeinojen kehittämiseen. Alueella on potentiaalia tietyillä vahvoilla toimialoilla. Uusi kaupunki olisikin elinkeinorakenteelta nykyistä monipuolisempi, mikä auttaisi tulevaisuudessa vastaamaan globaalin talouden haasteisiin. Monipuolisella elinkeinorakenteella ja aktiivisella elinvoimapolitiikalla voitaisiin vahvistaa sitä, että kuntien riippuvuus valtionosuuksista ei kasvaisi jatkossakaan. Selvityksessä on käynyt ilmi, että kuntien yhdistymisellä muodostuisi uusi ja vahvempi kaupunki. Kuntien yhdistyminen takaisi palveluiden tuottamiseen/järjestämiseen leveämmät hartiat ja näin ollen turvaisi kuntalaisten palvelut alueella pidemmällä aikajänteellä. Uuden kaupungin palvelut olisivat myös tasalaatuisempia ja palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä kuntia paremmin tulevaisuutta ajatellen. On kuitenkin todettava, että toimialakohtaiset työryhmät eivät olleet täysin yksimielisiä siitä, parantaisiko kuntien yhdistyminen kuntalaisten saamia palveluita. Erityisesti Eurajoelta on huolta kannettu mahdollisesta palvelutason laskusta. Selvityksen perusteella voidaan myös todeta, että vahvemman peruskunnan avulla olisi mahdollisuus tehostaa toimintaa niin palvelutuotannon kuin hallinnon sekä tukipalveluiden osalta, kun asioita voidaan suunnitella ja hoitaa isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa Tämä antaisi mahdollisuuden myös tuottavuuden kehittämiseen uuden kaupungin alueella ja tätä kautta toimintamenojen kasvua voitaisiin hillitä tulevaisuudessa erillisiä kuntia paremmin. Talouden näkökulmasta potentiaalisia säästöjä olisi saatavissa muun muassa hallinnon päällekkäisyyden purkamisella, ostopalveluiden vähentämisellä, mittakaavaetujen hyödyntämisellä palvelutuotannossa, ICT-järjestelmien yhdenmukaistamisella sekä henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämisellä. Varsinkin henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämisessä onnistumisella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia uuden kaupungin talouteen, koska kuntien budjeteista puolet muodostuvat henkilöstökustannuksista (palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut). Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49, Eurajoella 44 ja Pyhärannassa 46 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta. Rauma-Eurajoki-Pyhärannan henkilöstöstä eläköityy 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2017, jolloin keskimäärin 121 työntekijää jää vuosittain pois 70 työelämästä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja sen johtamisella olisi mahdollista saada aikaan säästöjä henkilöstökuluissa sekä allokoida resursseja sinne, missä palvelutarpeet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan. Myös uudenlaisilla palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoilla sekä kaikkien kuntien hyvien käytäntöjen käyttöönotoilla palvelutuotantoa olisi mahdollista uudistaa, jolloin myös henkilöstön eläkepoistuman osalta olisi mahdollista saada aikaan merkittävää säästöpotentiaalia. Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi myös vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Myös edunvalvonnallisesti uusi kaupunki olisi nykyisiä erillisiä kuntia isompi ja kyvykkäämpi yksikkö. Kuntien yhdistymisen potentiaalisten hyötyjen saavuttamisessa on erityistä huomioita pystyttävä kiinnittämään muutoksen hyvään johtamiseen ja toteuttamiseen. Automaattivaikutuksia ei ole kuntien yhdistymis-vaihtoehdossa saatavissa. 71 11 Kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttyminen Kuntarakennelain 4 §:ssä esitetään neljä edellytystä kuntajaon muuttamisen tarpeelle. Näiden edellytysten täyttyminen perustelee kuntajaon muutoksen tarpeellisuuden. Lain mukaan yksikin näistä tekijöistä riittää kuntajaon muuttamisen edellytykseksi. Tässä selvityksessä ja toimialaryhmien raporteissa on selvitetty kuntarakennelain edellytysten täyttymistä Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan osalta. Jäljempänä on lisäksi tiivistetysti koottu keskeiset tekijät, joiden perusteella voidaan todeta, että kuntarakennelaissa esitetyt neljä neljästä edellytyksestä täyttyvät. Edellytys 1: muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Kuntarakenneselvityksen perusteella Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan taloudellinen ja väestöllinen tilanne heikkenee tulevaisuudessa. Kuitenkin esimerkiksi Eurajoella talouden paineet ovat valtakunnan tasolla hyvin maltilliset. Kuntien yhdistyminen pienentäisi talouden heikkenemisestä aiheutuvaa painetta, ja parantaisi palvelujen järjestämisen/tuottamisen mahdollisuuksia alueella. Yhdistyminen parantaisi osaavan henkilöstön saatavuutta isomman yksikön antamien työn kehittämisen mahdollisuuksien ja koulutuksen vuoksi. Myös erikoisosaaminen lisääntyisi ja henkilöstöjohtamisen mahdollisuudet paranisivat. Lisäksi kuntien yhdistyminen parantaisi toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä, koska kilpailuttaminen ja yhteishankinnat vähentävät kustannuksia, kuntien välinen kilpailu vähenee ja kustannuksia voidaan pitkällä tähtäimellä ohjata taloudellisempaan suuntaan. Edellytys 2: muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan yhdistyessä alueen asukkaiden palvelut paranisivat toimintavarmuuden ja saatavuuden kasvaessa. Yhdistymisen myötä asukkaat voisivat hakea palvelunsa asiointisuuntiensa mukaisesti. Ainakin osalle kuntalaisista tämä helpottaisi palveluiden saatavuutta. On kuitenkin todettava, että selvityksen perusteella ei syntynyt täyttä yksimielisyyttä siitä, parantaisiko kuntien yhdistyminen kuntalaisten saamia palveluita. Erityisesti Eurajoella on kannettu huolta mahdollisesta palvelutason laskusta. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan yhdistyessä voidaan myös parantaa asukkaiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita, koska uusi kaupunki pystyisi kehittämään näitä mm. yhteisillä tietojärjestelmillä ja keskittämällä resursseja kehittämistyöhön. Tähän liittyy oleellisesti ASPAkehittämistyö, jonka mukana kunnan ja osa valtion palveluista on saatavissa yhdestä paikasta. Kuntien yhdistymisellä voidaan paremmin myös vastata valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Soteuudistuksessa uusi kaupunki voisi mahdollisesti muodostaa yhden, yhtenäisen tuotantoalueen osana laajempaa sote-aluetta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus tulevaisuudessa sote-palveluiden turvaamisen näkökulmasta alueella. Edellytys 3: muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi suuremmat resurssit ja mahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoavat yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Eurajoella olemassa olevien yritysten yritysneuvontapalvelut hoitaa Rauman kauppakamarin, Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin Olkiluoto-projektin yhteyspäällikkö vuoden 2015 loppuun asti solmitulla sopimuksella. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Prizztechiltä. Pyhärannan kunnassa elinkeinotoiminnan kehittäminen on osaltaan kunnanjohtajan tehtävissä. Laajemmin elinkeinotoiminnasta vastaa Ukipolis Oy. Selvitysalueen työpaikkojen määrä kasvoi noin 800:lla vuodesta 2000 vuoteen 2011. Valtaosa työpaikkojen kasvusta sijoittui Eurajoelle. Pyhärannassa työpaikkojen määrä väheni. Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 101 prosenttia vuonna 2011. Se kasvoi neljällä prosentilla vuosien 2000 ja 2011 välillä. Eurajoen työpaikkaomavaraisuus oli seudun korkein (105 %) ja Pyhärannan selvästi alhaisin (58 %). Vaikka tällä hetkellä kuntien harjoittama elinvoima- ja elinkeinopolitiikka näyttääkin olevan suhteellisen aktiivista (toimintaympäristö huomioiden) ja vaikuttavaa, niin tulevaisuuden paineiden valossa olisi pystyttävä konkretisoimaan yhteisiä strategisia tavoitteita, jossa kuntien intressit kohtaavat. Elinvoiman kehittämisessä uusi kaupunki olisi vahvempi toimija. Yhdistyminen 72 vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista. Myös edunvalvonnan näkökulmasta uuden kaupungin asema vahvistuisi. Kuntien resurssit alueen elinkeinojen kehittämiseen ja muuhun kehittämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi resurssien kokoamisen ja parantaisi merkittävästi elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia alueella. Edellytys 4: muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Rauma on Porin ohella toinen Satakunnan pääkeskus. Taajamarakenne on yhtenäinen Rauman ja Eurajoen alueella, osittain myös Pyhärannan alueella. Rauman kaupunkiseudulla Rauma ja Eurajoki muodostavat yhdyskuntarakenteellisesti toisiinsa kiinteästi kytkeytyvän kokonaisuuden. Rauman ja Eurajoen keskusta-alueiden välinen etäisyys on 16 kilometriä. Näiden välissä Eurajoen puolella sijaitsee mm. Lapijoen asutusalue, jonka etäisyys Raumalta on 12 kilometriä. Eurajoki ja Pyhäranta kuuluvat Rauman työssäkäyntialueeseen. Yli 40 prosenttia Eurajoen ja Pyhärannan työssäkäyvästä väestöstä pendelöi Raumalle. Lisäksi Pyhärannan eteläosista pendelöidään Uuteenkaupunkiin, jonka työssäkäyntialueeseen Pyhäranta myös kuuluu. Kuntien yhdistymisen johdosta palveluverkon ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kytkentä olisi parempi. Suuremman alueen paremmat voimavarat maanhankintaan ja kaavoitukseen antaisivat mahdollisuuden suunnata uuden kaupungin toimia ja resursseja määrätietoisemmin ja tehokkaammin kulloinkin kehittämisen kohteina oleville alueille. Investointien toteutus voisi olla myös suunnitellumpaa ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisuus karsia. Näiden lisäksi uusi kaupunki voisi myös tehostaa rakennusten käyttöä, ehtona kuitenkin, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myytäisiin pois. Myös mahdollisuudet joukkoliikenteen kehittämiseen paranisivat. 73 Liitteet Liite 1. Selvityskuntien tulevat investoinnit Kuvio 19. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Taulukko 42. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Rauma Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Uudiskohteet -6 521 688 -4 750 000 -9 725 000 -6 900 000 Perusparannuskohteet -2 251 842 -11 672 500 -14 320 000 -11 515 000 Irtain käyttöomaisuus -1 202 328 -1 723 500 -1 300 000 -1 310 000 Muut investointihankkeet -1 127 182 -500 000 -500 000 -500 000 -347 709 -292 500 -380 000 -380 000 520 000 50 000 50 000 -10 972 235 -18 418 500 -26 175 000 -20 555 000 -1 631 229 -1 280 000 -1 730 000 -1 720 000 Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: 478 513 -157 053 -80 000 -80 000 -70 000 -84 599 -150 000 -150 000 -150 000 -1 389 577 -1 050 000 -1 500 000 -1 500 000 -12 603 464 -19 698 500 -27 905 000 -22 275 000 Liikelaitosten nettoinvestoinnit -6 742 656 -32 582 000 -24 710 000 -22 170 000 Vesi-ja viemäriliikelaitos -4 750 544 -5 105 000 -6 050 000 -5 050 000 -31 568 -1 107 000 -260 000 -200 000 -1 960 544 -26 370 000 -18 400 000 -16 920 000 Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos 74 Taulukko 43. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Koillinen teollisuusalue 3,6 milj.€ Pohjoiskehä 1,5 mil.€ Maa-alueet 1,2 milj.€ Winnova/SAMK – kiinteistöt 1,0 milj.€ Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj.€ Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj.€ Yhtenäiskoulu 0,9 milj.€ Ulkovalaistusverkko 0,9 milj.€ Nikulanmäki 0,9 milj.€ Peruskunnostusohjelma 0,8 milj.€ Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj.€ Keskustan kehittäminen 0,6 milj.€ Teknisen ltk, irtain 0,6 milj.€ Jäähalli 0,5 milj.€ Yht. 15 milj.€ Kuvio 20. Eurajoen kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 75 Kuvio 21. Pyhärannan kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 76
© Copyright 2025