1. No category

1
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli
TOIMINTAKERTOMUS 2012
Sisällys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Espoon hiippakunta ja tuomiokapituli 2012
Resurssit
Perustoiminnot
Toimintasuunnitelma 2012 ja sen toteutuminen
Talous
Tunnusluvut
1. Espoon hiippakunta ja tuomiokapituli 2012
Kertomusvuonna kirkollista keskustelua leimasivat syksyllä julkaistun nelivuotiskertomuksen näkymät,
seurakuntarakenne, kirkon jäsenyys sekä kirkon ja herätysliikkeiden väliset suhteet. Vuoden alussa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin Espoon hiippakunnassa kuului 73 % väestöstä.
Läntisellä Uudellamaalla pitkään valmisteltu seurakuntarakennemuutos ratkesi elokuussa
kirkkohallituksen päättäessä tuomiokapitulin esityksen mukaisesti, että laajentuvalle Lohjalle
muodostetaan yksi seurakunta. Päätöksen mukaan Karjalohjan, Sammatin, Nummen ja Pusulan
seurakunnat liittyivät Lohjan seurakuntaan vuoden 2013 alusta. Raaseporin alueen
seurakuntarakenneselvitystä jatkettiin.
Tuomiokapitulin henkilöstössä tapahtui useita vaihdoksia. Hiippakunnan uusi piispa Tapio Luoma
aloitti virassaan helmikuussa 2012. Syksyllä aloittivat uusina työntekijöinä hiippakuntasihteerit Anne
Kostiainen ja Juha Ijäs. Syyskuussa toimitetussa asessorin vaalissa enimmät äänet sai kirkkoherra Mauri
Vihko, joka vaalin perusteella jatkaa toisen kolmivuotiskauden kapitulin istunnon jäsenenä.
Tuomiokapituli työskenteli kiristyneessä taloustilanteessa. Talouden toteuma pysyi kuitenkin hyvin
annetun kehyksen puitteissa talousarviota seuraten ja annetuissa raameissa pystyttiin toimimaan.
Helmikuussa toimitettiin vuosiksi 2012 -2015 hiippakuntavaltuuston vaali sekä valittiin uudet
hiippakunnan edustajat kirkolliskokoukseen. Hiippakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Pentti
Aspilan ja tuomiokapitulin istunnon maallikkojäseneksi Heikki Sorvarin.
Kesäkuun ja joulukuun pappis- ja diakonian vihkimyksessä vihittiin kirkon virkaan 8 pappia, 6 diakonia
ja 3 diakonissaa. Hiippakunnan järjestämä ordinaatiovalmennus sekä laajempi rekrytointijärjestelmä on
saanut osallistujilta myönteistä palautetta.
Piispantarkastuksia ei kertomusvuonna piispanvaihdoksen takia järjestetty, mutta piispa vieraili vuoden
aikana viidessätoista hiippakunnan seurakunnassa tutustumiskäynneillä ja seurakuntajuhlissa.
Piispantarkastuskäytäntöjä ryhdyttiin kehittämään.
Tuomiokapitulin kansainväliset yhteydet vahvistuivat, kun pääasiassa hiippakuntien seurakuntien
kirkkoherroista koostunut ryhmä vieraili keväällä piispan johdolla Skotlannin episkopaalisen kirkon
Edinburghin hiippakunnassa. Tässä yhteydessä sovittiin, että yhteistyösopimus solmitaan virallisesti
pikimmiten. Hiippakunnan toisen kumppanuushiippakunnan, Namibian luterilaisen kirkon läntisen
2
hiippakunnan piispa Joseph Shangala otti osaa helmikuiseen piispanvihkimykseen. Kumppanuustyön
kehittämistä varten tuomiokapituli perusti työryhmän.
Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuusto piti kertomusvuonna kaksi kokousta. Helmikuun kokouksessa se hyväksyi
vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä omalta osaltaan Espoon hiippakunnan
tuomiokapitulin antaman lausunnon kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin toimenkuvasta ja päätti
ehdottaa kirkolliskokoukselle hiippakunnan maallikkoedustajan kirkkohallitukseen 1.5.2012 alkavalle
nelivuotiskaudelle.
Vaaleilla valittu uusi hiippakuntavaltuusto järjestäytyi kesäkuun kokouksessa ja hyväksyi toiminta- ja
taloussuunnitelman 2013–2015 sekä talousarvion vuodelle 2013. Hiippakuntavaltuuston
puheenjohtajaksi valittiin Pentti Aspila ja varapuheenjohtajaksi Panu Pihkala. Tuomiokapitulin
maallikkojäseneksi valittiin Heikki Sorvari ja varajäseniksi Tuula Karhunen ja Ritva-Liisa Luomaranta.
Hiippakuntavaltuusto esitti maallikkojäseniksi Espoon hiippakunnan luottamushenkilökoulutuksen
neuvottelukuntaan toimikaudelle 1.9.2012–30.4.2016 Rauno Saarnion ja Lea Sornikiven.
Hiippakuntafoorumi järjestettiin Keravalla 24.11.2012. Hiippakuntafoorumin tavoitteeksi määriteltiin
hiippakunnan identiteetin vahvistaminen, kohtaamispaikan tarjoaminen ideoiden ja huolien jakamiseen
ja verkostoitumiseen sekä hiippakuntavaltuuston työn ja aseman kehittäminen.
2. Resurssit
Tuomiokapituli on toimintayhteisö, jonka muodostavat istunnon jäsenet, tuomiokapitulin viraston
työntekijät sekä lääninrovastit niiltä osin, kun he hoitavat tuomiokapitulin toimivaltaan kuuluvia
tehtäviä. Tuomiokapitulin istunnon puheenjohtajana ja tuomiokapitulin viraston esimiehenä toimii
piispa.
Tuomiokapitulin istunnon jäseninä ovat kertomusvuonna toimineet piispa Mikko Heikka 31.1.2012
saakka, piispa Tapio Luoma 1.2.2012 alkaen, tuomiorovasti Antti Kujanpää, vanhempi pappisasessori
Mauri Vihko, nuorempi pappisasessori Hannu Suni, vs. lakimiesasessori Lars-Eric Henricson (65 %),
lakimiesasessori Pekka Leino (35 %), hiippakuntadekaani Kai Peltonen sekä maallikkojäsen Johanna
Lumijärvi 6.6.2012 saakka ja Heikki Sorvari 7.6.2012 alkaen. Läsnäolo- ja puheoikeudella
tuomiokapitulin istuntoihin on osallistunut hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Yli-Antola
6.6.2012 saakka ja Pentti Aspila 7.6.2012 alkaen. Tuomiokapitulin jäsenten lisäksi istunnon esittelijänä ja
sihteerinä on toiminut notaari Pilvi Keravuori. Pappisvarajäseninä ovat istuntoihin tarvittaessa
osallistuneet lääninrovasti Kalervo Salo ja kappalainen Virpi Koivisto. Tuomiokapitulin
maallikkojäsenen varajäsenenä on toiminut ensimmäinen varajäsen Inga-Lill Rajala 1.1.–6.6.2012 ja
Tuula Karhunen ja Ritva-Liisa Luomaranta 7.6.2012 alkaen.
Espoon tuomiokapitulin virastossa on 11 vakituista virkaa. Viranhaltijoita ovat olleet:
piispa Mikko Heikka 1.–31.1.2012
piispa Tapio Luoma 1.2.–31.12.2012
lakimiesasessori Pekka Leino, ositt. virkavapaus (työssä 35 %)
vs. lakimiesasessori Lars-Eric Henricson, osa-aik. (65 %)
hiippakuntadekaani Kai Peltonen
notaari Pilvi Keravuori, ositt. vv. (työssä 80 %)
vs. notaari teol. yo Mia Nieminen, osa-aik. (20 %)
3
hallinnollinen projektityöntekijä ja palvelutiimin työntekijä Mia Nieminen (20 %)
hiippakuntasihteeri, piispan teologinen erityisavustaja Niko Huttunen (60 %) 1.1.–31.7.2012
hiippakuntasihteeri Helena Tuominen 1.–31.1.2012, vv. 1.1.–31.1.2012
vs. hiippakuntasihteeri Tiina-Liisa Söderqvist 1.1.–31.3.2012 , 1.4.–30.6.2012 (40 %)
hiippakuntasihteeri Anne Kostiainen 1.9.–31.12.2012
hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa
hiippakuntasihteeri Mika Nurmi
piispan sihteeri, hallintosihteeri Päivi Härkönen
toimistosihteeri Eeva Partio
toimistosihteeri Carolina Koski
Osa-aikaisina tuomiokapitulin työntekijöinä vuonna 2012 ovat toimineet hiippakunnallinen
lähetyssihteeri, pastori Marjatta Mäkinen 1.1.–30.9.2012 ja pastori Juha Ijäs 1.10.–31.12.2012 Suomen
Lähetysseurasta. Hiippakunnallisesta kuurojentyöstä on vastannut Helsingin piirin kuurojenpappi Elina
Jokipaltio.
Lääninrovasteina ovat toimineet kirkkoherrat Kalervo Salo (Espoon tuomiorovastikunta), Salla-Maria
Viitapohja (Tapiolan rovastikunta), Juhani Korte (Lohjan rovastikunta) Ulla Rosenqvist (Tuusulan
rovastikunta) sekä Ilkka Järvinen (Nurmijärven rovastikunta).
3. Perustoiminnot
Tuomiokapitulin perustoimintokuvauksessa on esitetty tuomiokapitulin vuotuinen perustyö. Se sisältää
arvion perustyöhön kuluvasta työpanoksesta sekä kuvauksen yhteisten prosessien organisoinnista. Perustoimintokuvausta tarkennetaan tarpeen mukaan. Perustoimintokuvauksen mukaista toimintaa ei kuvata erikseen toimintakertomuksessa.
Vuoden 2012 aikana valmisteltu ja hyväksytty tuomiokapitulin uusi toimintalinjaus Pyhän palveluksessa:
Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjaus 2013–2015 astuu voimaan vuoden 2013 alussa. Vuoden
2013 aikana tuomiokapitulissa toteutetaan kirkon palkkausjärjestelmän mukainen harkinnanvaraisen
palkanosan käyttöönotto. Näiden johdosta tuomiokapitulissa on vuoden 2013 aikana saatettava sekä
tehtävä- että perustoimintokuvaukset uuden tilanteen tasalle.
Vuonna 2010 käynnistetty tuomiokapitulin viraston johtosäännön kokonaisuudistus ja sen
tarpeellisuuden pohdinta ovat edelleen kesken.
4. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman toteutuminen
Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toiminta-ajatus sekä toiminnan tavoite ja painopistealueet on
määritelty tuomiokapitulin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012–2014 seuraavasti:
Toiminta-ajatus
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli tukee ja ohjaa seurakuntaelämää sekä edistää kirkon tehtävää ja
toimintaedellytyksiä hiippakunnan alueella.
Toiminnan tavoite
4
Espoon hiippakunnan seurakunnissa tuomiokapitulia pidetään merkittävänä seurakuntaelämää ja sen
kehittämistä tukevana ja ohjaavana yhteistyökumppanina. Hiippakunnan alueen asukkaat tuntevat piispan ja kokevat hänet merkittäväksi arvovaikuttajaksi ja hengelliseksi johtajaksi.
Tuomiokapitulin toiminnan painopistealueet 2012–2014









seurakuntien diakoniatyön tukeminen eriarvoistuvassa toimintaympäristössä
kirkon läsnäolon vahvistaminen verkossa
vastuullisen ympäristöajattelun ja toimintatapojen edistäminen
rekrytoinnin tukeminen ja vahvistaminen kirkon rekrytointistrategian mukaisesti
seurakuntien työntekijöiden jumalanpalveluselämään, pastoraaliteologiaan ja sielunhoitoon
liittyvien valmiuksien vahvistaminen
johtamisen tukeminen seurakunnissa
seurakuntien rakennemuutosprosessien ohjaus, tukeminen ja seuranta
kirkon voimaantulevan virkamieslainsäädännön toteutuminen hiippakunnassa
seurakuntien tukeminen hyvän hallinnon toteuttamisessa
Painopistealueista johdettujen toimenpiteiden toteutuminen ja arviointi
Tuomiokapitulin toiminnan painopistealueista toimintasuunnitelmassa vuosille 2012–2014 johdetut
keskeiset toimenpiteet vuonna 2012 toteutuivat seuraavasti:
Piispa

uuden piispan perehtyminen tehtäviinsä
Uusi piispa on saanut perehdytystä tehtäviinsä paitsi edeltäjältään myös tuomiokapitulin
henkilökunnalta ja istunnon jäseniltä. Myös yhteys muihin piispoihin on tukenut uuteen
virkaan perehtymistä.

tuomiokapitulin strategiatyön käynnistäminen ja johtaminen
Tuomiokapitulin asettama strategiatyöryhmä on työskennellyt piispan johdolla ja
tuomiokapituli on hyväksynyt joulukuussa työryhmän ehdotuksen toimintalinjaukseksi
2013-2015.

hengellinen johtajuus ja mediavaikuttaminen moniarvoisessa toimintaympäristössä
Piispa on pitänyt puheenvuoroissaan esillä kirkon luonnetta hengellisenä yhteisönä ja
painottanut kirkkoherrojen merkitystä omien seurakuntiensa hengellisinä johtajina.
Piispa on antanut lukuisia lehti- ja radiohaastatteluja eri aihepiireistä.

tulevaisuustyöskentelyn vahvistaminen erityisesti seurakuntien talouden osalta
Seurakuntavierailujen yhteydessä on tarkasteltu seurakuntien taloutta ja sen pitkän
tähtäimen suunnittelun merkitystä. Seurakunnissa tiedostetaan tulevaisuustyöskentelyn
5
merkitys, vaikka varsinaisia strategioita tai toimintalinjauksia ei olisikaan erikseen
laadittu.

diakoniatyön ja kuntien sosiaalitoimen yhteistyön vahvistaminen
Seurakuntavierailujen yhteydessä aihepiiriä on käsitelty. Esimerkiksi Hyvinkään
seurakuntavierailulla piispa osallistui asunnottomien yön tapahtumaan. Piispa on myös
muissa yhteyksissä kannustanut yhteistyöhön mahdollisuuksien mukaan.
Hallinto

Istunto- ja asioiden esittelykäytäntöjen kehittäminen
Hallinnon tehtäviä on hoidettu entisin resurssein. Hallinnon tiimiin kuuluvat
lakimiesasessori ja notaari. Tämän lisäksi yksi palvelutiimin toimistosihteereistä tekee
erityisesti hallinnon tehtäviä. Hallinnon keskeisiä tehtäviä ovat tuomiokapitulin istuntojen
ja hiippakuntavaltuuston kokousten käytännön järjestelyihin liittyvät tehtävät.
Istunto- ja esittelykäytäntöä on toimintakauden aikana selkiytetty. Viranhaltijapäätösten
päätösvallan delegointia viranhaltijoille on laajennettu. Tämä on vaikuttanut asioiden
käsittelyaikatauluihin.
Keväällä 2012 toimitettiin kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten
vaali ja syksyllä 2012 pappisasesorin vaali.

Koulutuksen järjestäminen uuden virkamieslainsäädännön sisällöstä rovastikunnittain
Hiippakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille järjestettiin yhteinen
koulutustilaisuus kirkon virkamieslainsäädännön muutoksista 23.10.2012 Espoossa.
Tämän lisäksi on osallistuttu hiippakuntien väliseen neuvotteluun sekä kirkkohallituksessa
käytyihin neuvotteluihin, joissa suunniteltiin lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvia
tuomiokapitulien ja seurakuntien hallintokäytäntöjen muutoksia.
Virkamieslainsäädäntöuudistus ei tullut voimaan vielä vuonna 2012. Uudistuksen toteutus
jää sen vuoksi vuodelle 2013.

Seurakuntien ohjeistaminen hyvistä hallintokäytännöistä ja hallinnon kotisivujen kehittäminen
Hyvien hallintokäytäntöjen vahvistamista tuomiokapitulissa ja seurakunnissa on jatkettu
resurssien mukaisesti.
Helsingin ja Porvoon tuomiokapitulien kanssa on yhtenäistetty kirkkoherran viran
tehtävien tilapäistä hoitamista sekä siitä maksettavaa korvausta koskeva käytäntö.
Hiippakuntien lakimiesasessorien ja notaarien yhteisessä kokouksessa 6.-7.11.2012
pyrittiin sopimaan yhteisistä menettelytavoista tuomiokapitulien kesken mm. pappien
sijaisuuksien järjestämisessä hiippakuntien kesken.
Hallinnon kotisivuja on päivitetty ja kehitetty.

Varautuminen asianhallintajärjestelmän uudistukseen ja muuttumiseen dokumenttien hallinnaksi
6
Uudistus koskee kirkkohallitusta ja kaikkia hiippakuntia, eikä ole edennyt vielä vuoden
2012 aikana. Asiaan varaudutaan siinä vaiheessa kun uudistuksesta saadaan konkreettista
tietoa.

Arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen
Resurssien niukkuuden vuoksi arkistonmuodostussuunnitelmaa ei ole pystytty
päivittämään tai kehittämään.
Toiminta

seurakuntien johtamisen hiippakunnallisten tukitoimien arviointi
Tuomiokapitulin seurakuntien johtamiselle tarjoamat tukitoimet on arvioitu vuoden 2012
aikana. Järjestelmässä on ollut selviä puutteita. Jatkossa tukitoimia kehitetään erityisesti kolmella
alueella: uudistetaan ja vahvistetaan piispantarkastuksen yhteyteen kytkeytyvän seurakunnan
johtamisen arvioimisen ja tukemisen rakennetta, liitetään kirkkoherrojen ns. 360-arviointi
konsultointiprosesseineen säännölliseksi osaksi kirkkoherran johtamisen tukemista sekä luodaan
hiippakunnallinen lähiesimiesfoorumi seurakuntien väliportaan johtotehtävissä toimivien
työntekijöiden neuvottelupäiväksi. Lisäksi johtamiskoulutusten sisältöjä ja toteutusta kehitetään
yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen ja toisten hiippakuntien kanssa

läntisen Uudenmaan seurakuntarakennemuutosprosessista aiheutuvat tuki- ja kehittämistoimet
Lohjan seudun seurakuntarakenteen muutosta koskeva kirkkohallituksen täysistunnon päätös
tehtiin lähinnä kuntaliitoksia koskeneiden epävarmuustekijöiden johdosta vasta elokuussa 2012.
Koska alueen kuntaliitokset toteutuivat jo vuoden 2013 alussa, kirkkohallituksen päätöksen
aikataulusta seurasi, että paikallisella tasolla rakennemuutoksen käytännön läpivientiin jäi
poikkeuksellisen lyhyt aika. Lisäksi kirkkohallituksen päätöksestä valitettiin. Näissä olosuhteissa
on Lohjan seudun seurakuntarakenteen muutoksessa ja sen tukemisessa jouduttu keskittymään
lainsäädännön näkökulmasta välttämättömien ja kiireellisten hallinnollisten prosessien ja
päätösten toteutukseen.
Raaseporin kaupungin alueella olevien suomalaisten seurakuntien (Karjaa ja Pohja)
rakennemuutosprosessi on edennyt pääosin suunnitellun mukaisesti. Porvoon hiippakunnan
tuomiokapitulin toimesta käynnistetty Porvoon hiippakuntaan kuuluvien Raaseporin
seurakuntayhtymän kaksikielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien rakennemuutosselvitys on
johtanut siihen, että suomalaisten seurakuntien rakennemuutoksen selvittämisestä vastaavan
selvitysmiehen tehtäväksiantoa on laajennettu ja selvitystyölle varattua aikaa on jatkettu
alkuvuoteen 2013.

Hengellinen elämä verkossa – projektin arviointi ja hiippakuntatason jatkotoimien suunnittelu
Vuonna 2012 Espoon hiippakunnassa järjestettiin kaksi Hengellinen elämä verkossa –
koulutustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 92 hiippakunnan seurakuntien työntekijää.
Kaikkiaan Espoon hiippakunnassa on hankkeen aikana koulutettu 213 työntekijää. Palautteet
koulutuksista, erityisesti Some+klinikasta, ovat olleet myönteisiä. Some+klinikka oli
monipuolinen ja laaja seminaari, joka tarjosi tietoa sekä kokeneelle verkkotyöntekijälle että
vasta-alkajalle.
7
Jatkossa Espoon hiippakunnassa ei järjestetä erillisiä verkkotyöhön keskittyviä koulutuksia.
Hiippakunnan verkkokouluttajista kootaan resurssi, jota seurakunnat voivat halutessaan käyttää
paikallisiin koulutuksiin. Verkkotyötä tekevät työtekijät ohjataan osallistumaan esim. Palmenian
koulutus- ja kehittämiskeskuksen järjestämiin koulutuksiin. Tuomiokapitulin omassa
viestinnässä sosiaalisen median ja verkon käyttämistä kehitetään aktiivisesti.

seurakuntien jumalanpalveluselämän kehittäminen tehdyn kartoituksen pohjalta
Jumalanpalveluselämän kehittämistyötä on toteutettu yhteistyössä valtakunnallisen Tiellä – På väg
– hankkeen kanssa. Hankeseurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat kokoontuneet sekä
omiin seminaareihinsa että esitelleet työnsä tuloksia hiippakunnallisessa jumalanpalveluselämän
teemapäivässä, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2012. Tuomiokapitulin
virastossa on paneuduttu hengellisen elämän ja rukouselämän kehittämiseen.

sielunhoidon erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen
Sielunhoidon koulutuksen tarpeeseen vastattiin kaksivuotisen erityiskoulutuksen (40 op)
toteuttamisella yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Koulutukseen kuuluvalla
kliinisellä jaksolla koulutuksessa olevat harjoittelivat Espoon sairaalan yksiköissä (Aurora, Jorvi,
Puolarmetsä). Kurssilaisten harjoittelu osastoilla osoitti sielunhoidon tärkeän merkityksen
sairaalamaailmassa.

Diakoniatyö muuttuvassa toimintaympäristössä – koulutus
Diakoniatyö muuttuvassa toimintaympäristössä – diakonian erityiskoulutus (5 op) piti toteuttaa
yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa, mutta hiippakuntasihteerin vaihdoksen johdosta
Espoon hiippakunta ei suunnitelmista poiketen osallistunut koulutuksen toteutukseen.

seurakuntaharjoitteluiden kehittämisprojekti (Harppi-projekti) ja yhteistyön vahvistaminen kirkon virkaan
kouluttavien oppilaitosten kanssa
Vuosi 2012 oli kirkon koulutusalojen opiskelijoiden seurakuntaharjoittelun ja työssäoppimisen
yhteisten palauteseminaarien kehittämisen kolmivuotisen pilottiprojektin (Harppi – projektin)
viimeinen vuosi. Tammikuussa 2012 Espoon tuomiokapituli kutsui kaksipäiväiseen KAOSseminaariin Hvittorpiin kaikki vuonna 2011 Espoon hiippakunnan alueella
työssäoppimisjaksonsa tai seurakuntaharjoittelunsa suorittaneet kirkon alan opiskelijat.
Seminaariin osallistuivat käytännössä kaikki teologian opiskelijat, mutta vain kaksi lapsi- ja
perhetyön perustutkinnon jo suorittanutta sekä kaksi sosionomi-diakoniksi opiskelevaa. Saadun
palautteen perusteella seminaariin osallistuneet opiskelijat pitivät järjestelyjä ja sisältöjä
onnistuneina ja tarpeellisina. Seminaari oli tavoitteensa mukaisesti toiminut vahvistavana
elementtinä kirkon työhön hakeutumisessa ja auttanut jäsentämään kirkon työntekijän roolia ja
tehtäviä. Osallistujamäärä oli sen sijaan pettymys. Kouluttavien laitosten kanssa oli suoritettu
valmistelevat toimenpiteet ohjausryhmän linjausten mukaisesti, ja sekä tuomiokapitulista että
kouluttavista laitoksista lähetettiin opiskelijoille kutsu(ja) seminaariin. Tampereen hiippakunnan
(toinen kolmesta projektin pilottihiippakunnasta) kokemus osallistumisaktiivisuudesta oli sama.
Näyttää siltä, että opiskelijat eivät osallistu seminaariin tai vastaavaan ilman velvoitetta,
käytännössä siis sitä, että seminaariin osallistumisesta tulisi edellytys kelpoisuudelle kirkon
virkaan. Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR) esitti harppi-projektista saatujen kokemusten
perusteella piispainkokoukselle ryhtymistä tämänsuuntaisiin toimiin, mutta piispainkokous ei
tehnyt päätöstä esitetyistä toimenpiteistä. syksyllä 2012. Käytännössä tämä merkitsee
8
nykymuotoisen harppi-hankkeen päättymistä. Kirkon koulutusalojen opiskelijoiden
seurakuntaharjoittelujen ja työssäoppimisen kehittämistä ja moniammatillisuuteen panostamista
on sekä hiippakunnissa että kouluttavissa laitoksissa pidetty erittäin tärkeänä kanavana uusien
työntekijöiden rekrytoimiseksi kirkon virkaan. Jatkotoimenpiteistä piispainkokouksen
päätöksen jälkeisessä tilanteessa on neuvoteltu hiippakuntien kesken. Espoon ja Tampereen
hiippakunnat vastaavat asian jatkovalmistelusta.
Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi on laatinut erillisen harppi-projektille asetettujen tavoitteiden
arvioinnin.
Hiippakuntasihteeri Mika Nurmi kävi vuoden 2012 aikana kaikissa Espoon hiippakunnan
seurakunnissa neuvottelut työssäoppimisjaksojen paikallisesta toteutuksesta. Neuvottelujen
pohjalta jokaisessa seurakunnassa laadittiin vuosiksi 2013–2015 seurakuntakohtainen
harjoittelusuunnitelma, johon on kirjattu mm. tavoitteet työssäoppijoiden vuotuiseksi määräksi
sekä paikallisesti sovellettavat työssäoppimisjaksojen rakenteet ja käytännöt.
Palvelutiimi

sijaisuuksien hoidon ja palvelutiimin toimintatehokkuuden varmistaminen
Palvelutiimi on hoitanut vastuullisesti ja tehokkaasti viraston päivystyksen ja tiimien
sihteeripalveluiden tuottamisen. Kuluneen vuoden aikana erityisesti piispan vihkimiseen
liittyneet työtehtävät ovat sitoneet voimavaroja.

yhteydenpidon lisääminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa
Palvelutiimin vastuulla oli syksyllä Espoossa pidetty kaksipäiväinen tuomiokapituleiden
toimistohenkilökunnan kokoontuminen. Kokoukseen osallistui 20 sihteeriä ja se sai paljon
hyvää palautetta kokouksen organisoinnista ja sisältönsä puolesta. Palvelutiimin jäsenet ovat
syksyn aikana osallistuneet sosiaalisen median koulutuksiin ja kirkkohallituksen kanssa yhdessä
järjestettyyn Some+klinikka -seminaariin.
5. Talous
Tuomiokapitulin talous on integroitu kirkon keskusrahaston kirjanpitoon. Kirjanpidon tilinpäätöstiedot
saadaan kirkkohallituksesta vuosittain tammikuun lopussa. Ne esitetään hiippakuntavaltuustolle hyväksyttäviksi helmikuussa.
Kirkolliskokouksen vuosittain hiippakunnille myöntämää määrärahaa käytetään hiippakunnan menoihin
siten, että palkka- ja kiinteistömenojen sekä muiden sopimusten tms. perusteella sidotuiksi katsottavien
menojen jälkeen jäävä määräraha on käytettävissä hiippakunnan toimintaan. Hiippakuntavaltuusto on
hyväksynyt toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä sisäisen määrärahajaottelun, jonka mukaan tuomiokapitulissa on toimittu.
Kirkolliskokouksen Espoon hiippakunnan toimintaan myöntämät määrärahat vuodelle 2012 olivat
1.144.800 €. Hiippakunnan toiminnan toimintakulujen, toimintatuottojen ja toimintajäämän määrät
olivat:
– toimintatuotot
96.385,33 €
9
– toimintakulut
– toimintajäämä
1.247.875,73€
-1.151.490,40 €
Tuomiokapitulin rahasto ja sen käyttö
Vakiintuneen käytännön mukaisesti tuomiokapitulin rahastoa on pidetty verovapaana yleishyödyllisenä
rahastona.
Tuomiokapitulin rahastojen toimintatuotot vuonna 2012 olivat 36.541,98 €. Vuokrista ja vastikkeista
aiheutuneet kulut olivat 14.229,35 €.
Rahaston käyttövarojen suunnitelmaa päätettiin ryhtyä laatimaan.
Yhteisvastuukeräys
Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille tuleva osuus vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta oli
14.656,34 € (15.952,99 € vuonna 2011).
6. Tunnusluvut
Tuomiokapitulin toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat:
(1) piispantarkastukset ja muut seurakuntavierailut (lukumäärä ja päivien määrä)
(2) hiippakunnalliset koulutus- ja neuvottelutilaisuudet (päivien määrä)
(3) virkoihin liittyvien hallinnollisten päätösten lukumäärä
(4) pappien määrä hiippakunnassa
(5) kaikkien työntekijöiden määrä hiippakunnassa
Vuoden 2012 tunnusluvut:
(1)
(2)
(3)
(4)
(5)
- (piispantarkastukset), 113 (vierailut), 77 (päivät)
126
466 (viranhaltijapäätökset 166, muut 300)
454
1946 (henkilöstön määrä) 1390 (henkilötyövuosia)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintajäämä
LIITTEET
Toteutuma 2012
96.385,33
1.247.875,73
-1.151.490,40
Tavoite 2012
127.800
1.272.600
-1.144.800
(2011: 2/147/101)
(2011: 95)
(2011:481 [162/319])
(2011: 447)
(2011: 1971/ 1416)
Toteutuma 2011
81.356,08
1.232.347,50
-1.150.991,42
Toteutuma 2010
88.139,83
1.194.971,05
-1.106.831,22
10
Liite 1:
Espoon hiippakunnan pappisvihkimykset ja diakonian virkaan vihkimykset
vuonna 2012
Liite 2:
Tuomiokapitulin antamat valtakirjat 2012
Liite 3:
Tuomiokapitulin antamat lausunnot 2012
Liite 4:
Piispan ja tuomiokapitulin myöntämät arvonimet 2012
Liite 5:
Hiippakunnallisen toiminnan tilastoja vuodelta 2012
Liite 6:
Hiippakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet 2012
Liite 7:
Espoon hiippakunnan toimintakertomus liitettäväksi kirkolliskokoukselle menevään kertomukseen kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2012