1. No category

22.5.2014
MUSIIKIN VOIMA
Neurologia-seminaari:
Käytöksen muutos – muistisairaus vai muuta?
Kognitiivinen neurotiede-kurssi
Biomedicum, 22.5.2014
8.2.2012
Musiikki ja aivot
TeppoSärkämö
Särkämö, PsT, psykologi, tutkija
Teppo
Kognitiivisen
aivotutkimuksenyksikkö
yksikkö(CBRU),
(CBRU)
Kognitiivisen aivotutkimuksen
Käyttäytymistieteidenlaitos,
laitos Helsingin yliopisto
Käyttäytymistieteiden
Monitieteisen
musiikintutkimuksen huippuyksikkö,
Helsingin yliopisto
Jyväskylän
yliopisto
teppo.sarkamo@helsinki.fi
teppo.sarkamo@helsinki.fi
MUUTOS VÄESTÖN ODOTETUSSA ELINIÄSSÄ 1950-2100
United Nations (2011) World Population Prospects
1
22.5.2014
MUUTOKSET AIVOHALVAUKSEN JA DEMENTIAN ESIINTYVYYDESSÄ
§ Aivohalvauksen esiintyvyys kasvaa Euroopassa n. 40 % vuosina 2000-2025
§ Dementian esiintyvyys kasvaa maailmassa n. 75 % vuosina 2010-2030
Truelsen ym. (2006) Eur J Neurology
Alzheimer’s Disease International
(2009) World Alzheimer Report
2
22.5.2014
MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA?
1) Musiikin prosessointi aivoissa on erittäin laaja-alaista ja hajautettua
3
22.5.2014
MUSIIKKI AIVOISSA: AMUSIA
§ Amusialla tarkoitetaan synnynnäistä (congenital) tai aivovaurion
aiheuttamaa (acquired) vakavaa häiriö musiikin havaitsemisessa tai
tuottamisessa
YLEISIMMÄT AMUSIAN AIHEUTTAVAT LEESIOALUEET
Stewart ym. (2006) Brain
MUSIIKKI AIVOISSA: AMUSIA
§ Amusialla tarkoitetaan synnynnäistä (congenital) tai aivovaurion
aiheuttamaa (acquired) vakavaa häiriö musiikin havaitsemisessa tai
tuottamisessa
RAKENTEELLISET POIKKEAMAT SYNNYNNÄISESSÄ AMUSIASSA
AIVOKUOREN PAKSUUS
ARCUATE FASCICULUS -RATA
Terve verrokki
Hyde ym. (2007) J Neurosci
Amusia-henkilö
Loui ym. (2009) J Neurosci
4
22.5.2014
MUSIIKKI AIVOISSA: TERVEET KOEHENKILÖT
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
TALAMUS
KUULOAIVOKUORI
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym.
(2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym.
(2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron,
Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym.
(2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus
(2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS
5
22.5.2014
PREMOTORINEN
AIVOKUORI
TALAMUS
ETUOTSALOHKON
SISÄOSA
PÄÄLAKILOHKON
ALAOSA
ALEMPI
OTSALOHKOPOIMU
PLANUM TEMPORALE
YLEMPI
OHIMOLOHKOPOIMU
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
KUULOAIVOKUORI
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)
Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) J
Neurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon
(2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym.
(2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel
(2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci
PREMOTORINEN
AIVOKUORI
TALAMUS
ETUOTSALOHKON
SISÄOSA
DORSOLATERAALINEN
ETUOTSALOHKON
AIVOKUORI
PÄÄLAKILOHKON
ALAOSA
PIHTIPOIMU
ALEMPI
OTSALOHKOPOIMU
PLANUM TEMPORALE
YLEMPI
OHIMOLOHKOPOIMU
KUULOAIVOKUORI
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)
MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS)
Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int,
Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011)
NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym.
(1994) J Neurosci
6
22.5.2014
PREMOTORINEN
AIVOKUORI
HIPPOKAMPUS
TALAMUS
ETUOTSALOHKON
SISÄOSA
DORSOLATERAALINEN
ETUOTSALOHKON
AIVOKUORI
PÄÄLAKILOHKON
ALAOSA
KULMAPOIMU
PRECUNEUS
PLANUM TEMPORALE
ALEMPI
OTSALOHKOPOIMU
PIHTIPOIMU
YLEMPI
OHIMOLOHKOPOIMU
KUULOAIVOKUORI
KESKIMMÄINEN
OHIMOLOHKOPOIMU
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)
MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS)
MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI)
Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y Acad
Sci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol,
fMRI-koe musiikin tunnistamisesta
US Billboard Top 100 –hittien tuttuus ja niiden herättämät muistot ovat yhteydessä
aktivaatioon etuotsalohkon sisä- ja alaosissa, premotorisilla alueilla sekä insulassa,
ohimolohkolla (PT) ja päälakilohkossa (kulmapoimu).
Janata (2009)
Cereb Cortex
7
22.5.2014
SOMATOSENSORINEN
AIVOKUORI
MOTORINEN
AIVOKUORI
PREMOTORINEN
AIVOKUORI
HIPPOKAMPUS
TALAMUS
ETUOTSALOHKON
SISÄOSA
DORSOLATERAALINEN
ETUOTSALOHKON
AIVOKUORI
PÄÄLAKILOHKON
ALAOSA
KULMAPOIMU
PRECUNEUS
PLANUM TEMPORALE
ALEMPI
OTSALOHKOPOIMU
PIHTIPOIMU
TYVITUMAKKEET
YLEMPI
OHIMOLOHKOPOIMU
PIKKUAIVOT
KUULOAIVOKUORI
KESKIMMÄINEN
OHIMOLOHKOPOIMU
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)
MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS)
MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI)
MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT)
Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex
(2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) J
Cogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoike
ym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym.
(2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci
SOMATOSENSORINEN
AIVOKUORI
MOTORINEN
AIVOKUORI
PREMOTORINEN
AIVOKUORI
HIPPOKAMPUS
INSULA
TALAMUS
ETUOTSALOHKON
SISÄOSA
DORSOLATERAALINEN
ETUOTSALOHKON
AIVOKUORI
PÄÄLAKILOHKON
ALAOSA
KULMAPOIMU
PRECUNEUS
PLANUM TEMPORALE
ALEMPI
OTSALOHKOPOIMU
TYVITUMAKKEET
ACCUMBENS-TUMAKE
ORBITOFRONTAALINEN
AIVOKUORI
YLEMPI
OHIMOLOHKOPOIMU
PIKKUAIVOT
KUULOAIVOKUORI
KESKIMMÄINEN
OHIMOLOHKOPOIMU
VENTRAALINEN
TEGMENTAALIALUE
PIHTIPOIMU
MANTELITUMAKE
AIVORUNKO
(ALEMPI NELIKUKKULA)
Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti
MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS)
MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI)
MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS)
MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI)
MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT)
MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ
Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brown
ym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelsch
ym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag ym
(2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trost
ym. (2012) Cereb Cortex , Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005)
Nature
8
22.5.2014
Astor
Piazzolla
Adios Nonini
MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA?
2) Musiikki vaikuttaa emootioihin, mielialaan ja vireystilaan useiden
aivojen kemiallisten järjestelmien kautta
§ dopamiini ja opioidit (mielihyvä, palkitsevuus, motivaatio)
§ kortisoli ja noradrenaliini (stressi ja vireys)
§ beetaendorfiini ja oksitosiini (mielihyvä, sosiaalinen affiliaatio)
META-ANALYYSI MUSIIKIN
HERÄTTÄMIEN TUNTEIDEN
PROSESSOINNISTA AIVOISSA
Koelsch (2014)
Nature Reviews Neuroscience
Control group (n = 17)Audio book
group (n = 19)Music group (n = 19)
9
22.5.2014
MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA?
3) Musiikin harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa
Rikastettu ääniympäristö parantaa oppimista ja muistia, neuronien
haaroittumista ja synaptista plastisiteettia kuuloaivokuorella, dopamiinin
erittymistä tyvitumakkeissa ja hermokasvutekijöiden määrää sekä uusien
hermosolujen syntyä hippokampuksessa Angelucci ym., 2007; Bose ym., 2010;
Chaudhury & Wadhwa, 2009; Chikahisa ym., 2006; Feduccia ym., 2008; Kim ym., 2006;
Nichols ym., 2007; Sutoo ym., 2004, 2011; Xu ym., 2007
STANDARDI YMPÄRISTÖ
RIKASTETTU YMPÄRISTÖ
Bose ym. (2010) Synapse
MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA?
3) Musiikin harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa
Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu kehittää kognitiivisia taitoja (tarkkaavuus,
toiminnanohjaus, päättely, muisti), tehostaa aivojen kuulo- ja liikealueiden
toimintaa sekä lisää otsa-, ohimo- ja päälakilohkoalueiden ja niitä yhdistävien
valkean aineen ratojen tilavuutta Anvari ym., 2002; Bengtsson ym., 2005; Chan ym., 1998;
Elbert ym., 1995; Gardiner ym., 1996; Gaser & Schlaug, 2003; Halwani ym., 2011; Hyde ym., 2009; Meister
ym., 2005; Moreno ym., 2011; Pantev ym., 1998; Schellenberg, 2004; Schneider ym., 2002; Tervaniemi
ym., 2001; Wong ym., 2007
Gaser & Schlaug (2003) J Neurosci
Hyde ym. (2009) J Neurosci
10
22.5.2014
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa
kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia
Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer &
Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007)
Neurorehabil Neural Repair
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa
kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia
§ Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden
liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä
suoriutumista
Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym.
(2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N Y
Acad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne
(2013) Stroke Res Treat
11
22.5.2014
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa
kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia
§ Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden
liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä
suoriutumista
§ Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella
rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta
kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja
sanojen löytämistä
Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) Ann
N Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) Front
Psychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci,
katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan &
Schlaug (2010) Neuroscientist
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa
kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia
§ Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden
liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä
suoriutumista
§ Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella
rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta
kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja
sanojen löytämistä
§ Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden
suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla
Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym.
(2013) NeuroRehabilitation
12
22.5.2014
MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa
kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia
§ Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden
liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä
suoriutumista
§ Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella
rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta
kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja
sanojen löytämistä
§ Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden
suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla
§ Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä
lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen
Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Jun ym. (2013) J Clin Nurs, Magee ym. (2002) J Music
Ther, (2006) Disabil Rehabil, Nayak ym. (2000) Rehabil Psychol
SUOMALAISTUTKIMUS:
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS
AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN
AIKA
1 vko
aivoinfarktipotilaat (n = 55)
neuropsykologinen testaus, MEG & MRI
satunnaistaminen kolmeen ryhmään
MUSIIKKIRYHMÄ
(n = 19)
tavallinen hoito
+ mielimusiikin
kuuntelu
ÄÄNIKIRJARYHMÄ
(n = 19)
tavallinen hoito
+ äänikirjojen
kuuntelu
KONTROLLIRYHMÄ
(n = 17)
tavallinen hoito
3 kk
neuropsykologinen testaus & MEG
6 kk
neuropsykologinen testaus, MEG & MRI
13
22.5.2014
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN
KUNTOUTUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
§
Musiikin kuuntelu paransi potilaiden kielellisen muistin ja tarkkaavuuden
suuntaamisen kuntoutumista
Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19)
Särkämö ym. (2008) Brain
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEEN
TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
§
Musiikin kuuntelu vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta
Profile of Mood States (POMS)
Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19)
Särkämö ym. (2008) Brain
14
22.5.2014
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEEN
TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
§
Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden ja sekavuuden
vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla
Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19)
Särkämö & Soto (2012) Ann N Y Acad Sci
MUSIIKIN KUUNTELUN KOKEMUKSELLINEN VAIKUTUS
AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN
ÄÄNIKIRJARYHMÄ
“Tarinoiden kuunteleminen on aina kivaa.”
“Tarina Juurakon Huldasta oli niin hauska!”
“Äänikirjat ovat niin mielenkiintoisia. Ne
tuovat mieleen lapsuuden muistot,
nuoruuden maiseman.”
“Muistan kun kuuntelimme Suomisen
perhettä ja muita kuunnelmia sota-aikana.
Muistan myös isäni tarinat noilta ajoilta.”
MUSIIKKIRYHMÄ
“Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niin
nukahdin heti. Oli hienoa, että musiikin avulla
pystyi rentoutumaan.”
“Kun laitan musiikin päälle, minun ei tarvitse
ajatella tätä aivohalvausta tai muita surullisia
asioita koko ajan.”
“Kokeilimme jopa tanssia kotona. Rokataan beibi
niin kuin silloin ennen! Ihme, että pystyin siihen
vielä.”
“Kaiken tämän elämäni murheen keskellä
musiikki tuo iloa ja nautintoa.”
“Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinut keskittyä
lukemiseen. Nyt kuuntelen musiikkia ennen kuin
aloitan. Se auttaa.”
“Tämä on erinomainen menetelmä. Alussa
tunsin oloni niin sekavaksi sairaalassa. Musiikki
oli kuin avain, joka avasi minut.”
Forsblom ym. (2010) Music Med
15
22.5.2014
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN:
MAGNETOENKEFALOGRAFIA (MEG)
§ Musiikin ja äänikirjojen
kuuntelu lisäsi aivoissa
äänenkorkeuden muutoksille
syntyvän
poikkeavuusvasteen (MMN)
voimakkuutta oikealla
aivopuoliskolla
§ Äänikirjojen kuuntelu
voimisti myös äänen keston
muutoksille syntyvää MMNvastetta oikealla
aivopuoliskolla
Särkämö ym. (2010)
J Cogn Neurosci
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN:
MRI-DATAN VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM)
§ Vasemman aivopuoliskon vaurion jälkeen musiikin kuuntelu lisäsi harmaan
aineen tilavuutta vaurioalueen ulkopuolisilla etuotsalohkon alueilla (vas. ja oik.
ylempi otsalohkopoimu) ja limbisillä alueilla (vas. pihtipoimun etuosa, oik.
ventraalinen tyvitumake)
Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci
16
22.5.2014
MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN:
MRI-DATAN VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM)
§ Muutokset etuotsalohkolla korreloivat muistin, tarkkaavuuden ja kielellisten
toimintojen kuntoutumiseen ja muutokset limbisillä alueilla korreloivat
negatiivisen mielialan vähentymiseen
Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci
MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä
parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja
kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti)
Bugos ym. (2007) Aging Ment Health, Cohen ym. (2006) Gerontologist, Kattenstroth ym.
(2010) Front Aging Neurosci, Skingley & Bungay (2010) Br J Community Nurs, Verghese
ym. (2003) N Engl J Med
17
22.5.2014
Säännöllinen soitto- tai tanssiharrastus oli 5 v. seurannassa yhteydessä pienentyneeseen
riskiin sairastua dementiaan yli 75-vuotiailla terveillä vanhuksilla (n = 469)
Verghese ym. (2003) New Engl J Med
MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä
parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja
kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti)
§ Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan
musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja
muistamaan tuttujen laulujen sanoja
Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym.
(2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) Ann
N Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn
18
22.5.2014
MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä
parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja
kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti)
§ Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan
musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja
muistamaan tuttujen laulujen sanoja
§ Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden
mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia,
puheen tuottoa tai hahmotuskykyä
Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res,
Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res
MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA
§ Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä
parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja
kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti)
§ Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan
musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja
muistamaan tuttujen laulujen sanoja
§ Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden
mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia,
puheen tuottoa tai hahmotuskykyä
§ Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä,
ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia ja
käytösoireita
Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008)
Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J Geriatr
Psychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord,
Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr,
Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil,
katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med
19
22.5.2014
SUOMALAISTUTKIMUS:
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS
MUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN
MENETELMÄT
lähtötaso
muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89)
neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot
satunnaistaminen kolmeen ryhmään
MUSIIKIN
KUUNTELURYHMÄ
(n = 29)
tuttujen laulujen
kuunteleminen ryhmässä
ja kotona
LAULURYHMÄ
(n = 30)
tuttujen laulujen
laulaminen
ryhmässä ja kotona
KONTROLLIRYHMÄ
(n = 30)
tavallinen
hoito
3 kk
neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot
9 kk
neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot
20
22.5.2014
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN
KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN
§ Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus
kognitiiviseen statukseen (MMSE) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen
§ Laulamisella oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus myös kielelliseen työmuistiin
Särkämö ym. (2013) Gerontologist
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN
KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN
§ Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus
orientaatioon ja episodiseen muistiin (lapsuudesta muistetut henkilöt)
Särkämö ym. (2013) Gerontologist
21
22.5.2014
MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN
MIELIALAAN JA ELÄMÄNLAATUUN JA OMAISTEN JAKSAMISEEN
§ Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus mielialaan
§ Musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus myös elämänlaatuun
§ Laulamisella oli pitkäkestoinen vaikutus omaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Särkämö ym. (2013) Gerontologist
OMAISTEN JA HOITAJIEN KOKEMUS MUSIIKKIAKTIVITEETEISTA
§ Interventiojakson jälkeen omaiset ja hoitajat kokivat sekä laulamisen että musiikin
kuuntelun hyödylliseksi, etenkin muistisairaan mielialan kannalta
§ Laulaminen oli yhteydessä etenkin parempaan vireystilaan ja onnistumisen kokemuksiin
§ Musiikin kuuntelu oli yhteydessä etenkin lisääntyneeseen muisteluun
Särkämö ym. (2013) Kirjassa: Music: Social Impacts, Health Benefits and Perspectives. New York: Nova
22
22.5.2014
OMAISTEN JA HOITAJIEN KOKEMUS MUSIIKKIAKTIVITEETEISTA
§ 6 kk myöhemmin valtaosa (65%) jatkoi musiikkituokioita vähintään kerran viikossa
§ Musiikkituokiot koettiin hyödyllisiksi itselle, muistisairaalle ja vuorovaikutukselle
muistisairaan kanssa
Särkämö ym. (2013) Kirjassa: Music: Social Impacts, Health Benefits and Perspectives. New York: Nova
www.miinasillanpaansaatio.fi
23
22.5.2014
YHTEENVETO
MUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN
§ Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka on
yhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen ja
motoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti
§ Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja
tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistä
masentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaan
plastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktin
jälkeen.
§ Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu
yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukea
muistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivista
toimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistä
kuormitusta.
KIITOS!
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto)
Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen
Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto)
Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom
Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS)
Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli,
Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä
Åbo Akademi
Matti Laine
Montrealin yliopisto
Isabelle Peretz
Barcelonan yliopisto
Antoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles
Miina Sillanpään Säätiö
Sari Laitinen, Merja Kurki
Sibelius-Akatemia
Ava Numminen, Jennie Lillandt
Rahoittajat
Suomen Akatemia
RAY
Suomen Aivosäätiö
Psykologian tutkijakoulu
Wihurin säätiö
Ehrnroothin säätiö
Jahnssonin säätiö
Miina Sillanpään säätiö
yhteydenotot: teppo.sarkamo@helsinki.fi
24