E 1(4) REHTORIN PÄÄTÖS JULKAISUVAPAA 26.3.2012 /2012 29.2.2012 1 HELSINGIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJAPALKINNOT 2011 Konsistorin vuonna 1989 perustama väitöskirjapalkinto myönnetään edellisen vuoden aikana hyväksytystä erityisen ansiokkaasta yliopistollisesta väitöskirjasta. Palkinto jaetaan yliopiston vuosipäivän yhteydessä 26.3.2012 ja se on suuruudeltaan 4 200 euroa. Tänä vuonna varoja on budjetoitu kolmen väitöskirjapalkinnon myöntämiseen. Tiedekunnat ehdottivat vuonna 2011 hyväksytyistä väitöskirjoista palkittaviksi seuraavia erityisen ansiokkaita väitöskirjoja: Väittelijä Väitöskirjan nimi Bio- ja ympäristö- FT Heidi Molecular Background of Three Lethal Fetal Syn- tieteellinen Nousiainen dromes Eläinlääketieteellinen ELT Elina Säde Leuconostoc Spoilage of Refrigerated, Packaged Foods kunniamaininnalla hyväksytty Farmasia FaT Merja H. Voutilainen CDNF and MANF in an Experimental Model of Parkinson's Disease in Rats kiittäen hyväksytty Humanistinen FT Minna Valjakka Many Faces of Mao Zedong laudatur Käyttäytymistieteellinen PsT Teppo Särkämö Music in the Recovering Brain laudatur Lääketieteellinen LT Petteri Hovi Preterm Birth and Risk Factors for Chronic Disease - Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults kunniamaininnalla hyväksytty Maatalousmetsätieteellinen Molecular Characterization of Viruses Causing the Ph.D. Deusdedith Cassava Brown Streak Disease Epidemic in EastR. Mbanzibwa ern Africa Tiedekunta Matemaattis- luonnontieteellinen FT Victor Sumerin Lewis Acid-Lewis Base Mediated Metal-Free Hy- drogen Activation and Catalytic Hydrogenation The Feminist Transformation of Bioethics. An Analysis of Theoretical Perspectives and Practical Applications in Feminist Bioethics Teologinen TT Eeva Nyrövaara Valtiotieteellinen Bridging East and West. The Establishment of the VTT Leena Riska- International Institute for Applied Systems Analysis Campbell (IIASA) in the United States Foreign Policy of Bridge-Building, 1964-1972 Arvosana laudatur kiittäen hyväksytty laudatur laudatur eximia cum laude approbatur Oikeustieteellisestä tiedekunnasta ei tullut ehdotusta. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Keskushallinto, PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, www.helsinki.filyliopisto Ce nt ral förv al t ni nge n, PB 33 ( U ni ve r si t e t sgat a n 4) , F I -00 014 He l si n gfor s u ni ve rsi t e t T e l e fon +358 9 1911, www.he l si nki .fi l uni ve rsi t e t e t Ce nt ral Ad ni ni st rat i on, P.O. Box 33 ( Y l i opi st onkat u 4) , FI -00014 U ni ve rsi t y of He l si nki T e l e phone +358 9 1911, ww w.he l si n ki .fi l un i ve rsi t y Korkeatasoisia ehdotuksia arvioitiin tiedekuntien esitysten, esitarkastajien ja vastaväittäjien lausuntojen perusteella sekä tutustumalla itse väitöskirjoihin. Vararehtori Ulla-Maija Forsberg on päätynyt yhdessä esittelijän kanssa ehdottamaan, että vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetään LT Petteri Hoville, FT Heidi Nousiaiselle ja PsT Teppo Särkämölle. Ohessa lyhyet perustelut palkinnon saajista: LT Petteri Hovi Väitöskirjatyön nimi: Preterm Birth and Risk Factors for Chronic Disease - Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults LT Petteri Hovi on tehnyt poikkeuksellisen ansiokkaan väitöskirjakokonaisuuden pieninä keskosina syntyneiden terveydentilasta aikuisiässä. Suomessa noin 6 % ikäluokasta syntyy keskosena (< 2500 g) ja noin 1 % pienenä keskosena (< 1500 g). Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon ansiosta selvinneet pienten keskosten sukupolvet ovat nyt tulossa aikuisikään. On mahdollista, että pieniä keskosia odottavat merkittävät terveysuhat heidän aikuistuessaan; näiden varhainen tunnistaminen on tärkeätä sairauksien ennaltaehkäisyn ja elämän laadun kannalta. Suomessa pikkukeskosten hoito on kansainvälisesti korkealla tasolla ja on tärkeää tutkia näiden pienenä syntyneiden kansalaisten terveyttä myös nuorella aikuisiällä. Väitöskirjatyössä tutkittiin 1978 - 1985 syntyneitä pikkukeskosia 18 - 27 vuoden iässä. Työn tarkoituksena oli arvioida näiden nuorten aikuisten terveydentilaa vertaamalla sitä samanikäisten täysiaikaisina syntyneiden verrokkiyksilöiden terveydentilaan. Aikuistuneiden pikkukeskosten paastoinsuliinitaso oli korkeampi kuin verrokeilla ja heidän glukoosinsietonsa oli verrokkeja heikompi, viitaten lisääntyneeseen diabetesriskiin. Entisten pikkukeskosten systolinen ja diastolinen verenpaine sekä erikseen 24 tunnin aikana mitattu keskimääräinen systolinen verenpaine olivat korkeammat kuin verrokeilla. Aikuistuneilla pikkukeskosilla oli alhaisempi lannerangan ja reisiluun kaulan mineraalitiheys kuin verrokeilla. Alhainen luustontiheys iässä, jolloin sen pitäisi olla huipussaan, voi olla merkki luukadosta johtuvien luunmurtumien vaarasta. Seerumin kolesteroli- ja lipiditasoissa, kaulavaltimon intima-media -paksuudessa tai olkavaltimon endoteelitoiminnassa ei todettu eroja aikuistuneiden pikkukeskosten ja verrokkien välillä. Tutkimus perustuu Lastenklinikan ansiokkaaseen, vuonna 1978 alkaneeseen pikkukeskosten tutkimusperinteeseen ja tutkimusaineistoa on hyödynnetty laajalla poikkitieteellisellä yhteistyöllä. Petteri Hovi on ollut keskeisessä roolissa koko tutkimushankkeen toteutuksessa suunnittelua ja tutkimusaineiston keruuta myöten. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä alkuperäistyöstä, jotka kaikki on julkaistu erittäin korkeatasoisissa yleislääketieteellisissä (New England Joumal of Medicine, PLoS Medicine) ja pediatrisissa (Pediatrics, Journal of Pediatrics) tieteellisissä lehdissä. Tulosten saamasta kansainv älisestä huomiosta kertoo se, että New England Joumal of Medicine:ssä v uonna 2007 julkaistua tutkimusta glukoosin siedon heikentymisestä on siteerattu jo 112 kertaa. Tutkimustuloksilla on suuri merkitys pikkukeskosena syntyneiden elämän kaaren kannalta. Tavallisten sairauksien riski on heillä suurentunut, mutta näiden sairauksien ennaltaehkäisy on halpaa ja turvallista. Varhainen aloitus luonnollisesti parantaa ennaltaehkäisyn tuloksia. FT Heidi Nousiainen Väitöskirjatyön nimi: Molecular Background of Three Lethal Fetal Syndromes FT Heidi Nousiaisen työ on erityisen ansiokas ja edustaa kansainvälistä huipputasoa olevaa molekyyligeneettistä tutkimusta. Nousiaisen väitöskirjatyössä tunnistettiin tautigeenit ja geenivirheet kolmelle perinnölliselle sairaudelle (Hervan tauti, Vuopalan tauti, Cocoon-oireyhtymä), jotka johtavat aina kuo- lemaan joko sikiöaikana tai heti syntymän jälkeen. Kun perhe saa raskauden aikana tiedon, että sikiön kehitys on pahoin häiriintynyt, tilanne on aina erittäin suuri kriisi perheelle, joka on toiveikkaana odottanut perheeseen lasta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kyseisten sairauksien syy selvitettiin, jotta perheille voidaan jatkossa kertoa, miksi sikiön kehitys häiriintyy vakavasti ja voiko sikiö olla sairas myös tulevissa raskauksissa. Hervan tautia sairastava sikiö ei pysty liikkumaan lainkaan, koska geenivirheen seurauksena liikehermosolut eivät toimi. Vuopalan tauti aiheutuu saman geenin eri virheistä ja on kliiniseltä kuvaltaan hieman lievempi kuin Hervan tauti, johtaen sekin kuitenkin aina sikiön kuolemaan. Hervan tauti ja Vuopalan tauti kuuluvat ns. suomalaiseen tautiperintöön. Cocoon-oireyhtymä kuvattiin Heidi Nousiaisen väitöskirjatyössä ensimmäistä kertaa. Tässä taudissa sikiön raajat ovat koteloituneet ihon sisälle ja pään rakenne on pahoin epämuodostunut. Heidi Nousiaisella oli kaikissa väitöskirjaan liittyvissä tutkimuksissa merkittävä rooli. Erityisen ansiokkaan oivalluksen hän teki Cocoon-oireyhtymän geeniä etsittäessä yhdistäessään geeniekspressiotulokset eläinmalleista olemassa oleviin tuloksiin, jonka seurauksena tautigeenin jäljille päästiin. Väitöskirjan osatyöt on julkaistu erittäin korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa Nature Genetics ja New England Journal of Medicine. Tutkimuksessa on käytetty vaativia ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Väitöskirjan tulokset ovat välittömästi sovellettavissa käytännön kliiniseen potilastyöhön, mutta ovat toisaalta myös erittäin korkeatasoista lääketieteellistä ja molekyyligeneettistä perustutkimusta. Väitöskirjatyö toi merkittävää uutta tietoa niin sairauksien taustalla olevista solutason mekanismeista kuin myös ihmisen normaalin sikiönkehityksen edellytyksistä. Väitöskirjatyössä tutkittujen sikiöaikaisten sairauksien molekyylitaustasta saatua tietoa voidaan hyödyntää myös yleisempien sairauksien, kuten neurologisten sairauksien ja syövän tutkimuksessa. PsT Teppo Särkämö Väitöskirjatyön nimi: Music in the Recovering Brain PsT Teppo Särkämö tarkastelee uraauurtavassa väitöskirjassaan musiikin käsittelyä aivoissa ja musiikkia kuntoutuksen osana aivoinfarktin jälkeen. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoja hyvin laajalti ja sen harrastaminen saa aivoissa aikaan useita neuroplastisia muutoksia, mutta musiikin päivittäistä käyttöä akuutista neurologisesta sairaudesta kuntoutumisen tukena ei ole aiemmin tutkittu. Väitöskirjatyö lähestyy aihetta hyvin poikkitieteellisesti, yhdistäen psykologian, neuropsykologian, neurologian, kognitiivisen neurotieteen sekä musiikkiterapian tutkimusta. Teppo Särkämön väitöskirjatutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Jyväskylän yliopiston koordinoiman monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian ja radiologian klinikoiden yhteishankkeena. Teppo Särkämöllä oli työn kaikissa vaiheissa ratkaisevan tärkeä osuus. Toteutettu koejärjestely (kaksi eri kuntoutustapaa ja verrokkiryhmä) on perusteellinen ja vakuuttava ja tuo uutta tietoa sekä avaa uusia tutkimussuuntia. Kokonaisuudessaan väitöskirjassa esitetyt tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa musiikin havaitsemisen neuraalisesta perustasta sekä musiikin mahdollisuudesta aivoinfarktipotilaiden kognitiivisessa ja emotionaalisessa kuntoutuksessa. Musiikki on aivoissa läheisesti kytköksissä useiden kognitiivisten toimintojen, kuten puheen, säätelyyn. Aivoinfarktin jälkeen ilmenevä kyvyttömyys musiikin tunnistamiseen (amusia) on liitännäinen mm. huomiokyvyn heikkouteen, muistihäiriöihin ja puheen häiriöihin. Amusia on yleinen ja pitkäaikainen haitta aivoinfarktien yhteydessä ja se tulisi ottaa huomioon arvioitaessa potilaiden kognitiivisia kykyjä. Mikä tärkeintä, musiikin kuuntelua voidaan tulosten pohjalta hyödyntää suoraan aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Päivittäinen musiikin kuuntelu, joka aloitetaan heti aivoinfarktin jälkeen, voi nopeuttaa muistin toipumista ja ennaltaehkäistä masennusta ja sekavuutta. Työ on kansainvälisesti erittäin merkittävä ja sen tulokset on julkaistu hyvin arvostetuissa neurologian ja yleistieteen lehdissä (Brain, Journal of Cognitive Neuroscience, Neuropsychologia, PLoS ONE, Annals of the New York Academy of Sciences). Erityisesti v. 2008 Brain -lehdessä julkaistu artikkeli on herättänyt paljon huomiota niin kansainvälisessä tiedeyhteisössä (yli 80 mainintaa eri tiedelehdissä) kuin mediassakin sekä Suomessa että ulkomailla. Artikkeliin on tammikuuhun 2012 mennessä viitattu jo 59 kertaa. Esitys Vuoden 2011 väitöskirjapalkinnot myönnetään LT Petteri Hoville, FT Heidi Nousiaiselle ja PsT Teppo Särkämölle, kullekin 4 200 euroa. Päätös Esityksen mukaisesti. Thomas Wilhelmsson Rehtori Marko Peura Tutkimushallinnon asiantuntija Lisätietoja antaa tutkimushallinnon asiantuntija Marko Peura (marko.peura@helsinki.fi, puh. 191 24296).