Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt … • Teollisuudesta hävinnyt viidessä vuodessa yli 60 000 työpaikkaa. • Metsäteollisuus, ICT, meriteollisuus, konepajateollisuus jne • Palveluissa on kotimarkkinavetoista kasvua. Palveluviennistä 80-90 % ollut teollisuuslähtöistä, mutta nyt tämä palvelujen vienti on laskussa. • Suomen tuotantorakenne on poikkeuksellisen suuryritysvetoinen, jossa suuret yritykset ovat ”kauppahuone” alihankkijayrityksille. Nyt suomalaisia alihankkijoita on karsittu ja karsitaan asteittain. … kriisiytynyt … • Nokia klusteri tuotti muutama vuosi sitten 6 % Suomen BKT:stä, nyt 0,2 tai 0 %. • Kahdessa vuodessa Nokia-klusterista työpaikkansa on menettänyt 14 000 henkilöä. Rakennemuutoksen alussa korkean osaamisen henkilöstö sijoittui hyvin, vapaaehtoisten irtisanoutumispakettien periodien päättyessä työmarkkinoilla alkaa esiintyä ”panikoitumista”. • Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on ollut 60 %. Nyt alan liikevaihto ja vienti ovat pudonneet 30 % vuosien 2008-2009 tasosta. Tilauskanta on romahtanut. … kriisiytynyt … • Suomen viennistä puuttuu 30 mrd. euroa. • Suomen vaihtotase on heikentynyt pitkään ja kääntyi viime vuonna alijäämäiseksi. • Suomi on ollut pörssisijoittajien kannalta yksi maailman heikoimpia maita viisi viimeisintä vuotta (Helsingin pörssissä olevien isojen suomalaisten yritysten arvon kehitys). • Teknologiateollisuudessa palkat ovat nousseet 2008 jälkeen 18 %, Saksassa 7 %, Ruotsissa 0 %, entisissä Itä-Euroopan maissa miinus 10 -15 %. • Suomi on ollut t&k toiminnassa maailman kärkeä. T&k investoinneista yritysten osuus on ollut 70 %. Tästä Nokian osuus on ollut n. puolet. Panostukset t&k toimintaan supistuvat Suomessa lähivuosina. Lisäongelmia aiheuttaa • Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. • Tehtyjen työtuntien määrä romahti 2008/2009, Toistaiseksi ei ole saavutettu 2000 -luvun alun tasoa. • Yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta kasvuinvestointeihin • Riskirahoitukseen erikoistuneita yksityisiä toimijoita on vetäytynyt suomalaisten startti- ja kasvuyritysten rahoituksesta • Myös pankkien lainarahoitus yrityksille on tiukentunut. Tilanne vaikeutuu edelleen Basel III:n linjausten vuoksi, kun pankkien vakavaraisuusvaatimukset tiukkenevat • Suomen innovaatioihin perustuva kilpailukyky on kansainvälisten vertailuselvitysten mukaan huipputasoa. Innovaatiot eivät riittävän ketterästi muunnu bisnekseksi ja talouden kasvuksi. … kriisiytynyt … Johtopäätös • Tuotantorakenteen kriisiytymisen vuoksi Suomen talouskasvu on riittämätöntä modernille hyvinvointivaltiolle ja valtion velan kasvun taittamiseen. • Koko Suomi alkaa olla äkillisen rakennemuutoksenaluetta. • Kriisiksi kehittynyt rakennemuutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi, jos radikaaleilla toimilla saadaan tapahtumaan eri tuotannonaloilla ennennäkemätön pk-yritysten kasvubuusti. • Tarvitaan kaikkien toimijatahojen yhteinen kehityslinjan muuttava kansallinen ”talvisotahenkinen” talkoobuusti ja kymmenen vuoden tinkimätön muutosohjelma. Kuinka vaikuttaa politiikkatoimin talouskasvuun? Työpolitiikka Työpanoksen määrä ja laatu Kasvu Sääntely & kilpailu Innovaatiotoiminta Pääomamarkkinat ja investoinnit Tuottavuus Yritysten kansainvälistyminen Uudet toimialat ja teknologiat 8 Alueellisen elinkeinopolitiikan kehittämislinjauksia Äkillisen rakennemuutoksen alueet Nimetyt seutukunnat 2007 - 2008 Jämsä Metsäteollisuus Keuruu ICT Lappeenranta Muut toimialat Etelä-Pirkanmaa Varuskunnat Kouvola Kouvola Joensuu Saarijärvi-Viitasaari Vakka-Suomi Itä-Lappi Forssa Kotka - Hamina Imatra Kajaani Keski-Karjala Keski-Karjala Koillis-Savo Heinola Varkaus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Äkillisen rakennemuutoksen alueet Nimetyt seutukunnat 2009 Kaskisen kaupunki Metsäteollisuus Nivala-Haapajärvi ICT Siikalatva Muut toimialat Salo Kouvola Varuskunnat Kouvola Keski-Karjala Keski-Karjala Meriteollisuus Ylä-Pirkanmaa Äänekoski Karkkilan kaupunki Oulu Raasepori Kemiönsaaren kunta Kauhavan kaupunki Lahden alue Jämsä Keuruu Joensuu Kotka Hamina 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rakennemuutosten hoitamisen kaksi toimintalinjaa 1. Palvelut työpaikkansa menettäville henkilöille • Muutosturvapalveluyksikkö tehtaan porttien sisäpuolella • Henkilökohtaiset urasuunnitelmat • Koulutusmahdollisuuksia kaikille halukkaille 2. Elinkeinopoliittiset toimet • Etsitään Suomesta ja ulkomailta yrityksiä, jotka tarjoavat korvaavia työpaikkoja, tarvittaessa investoinneille pääomitusta ja muuta rahoitusta • Yrittäjyyttä • Infrastruktuuri-investointeja • TEM hallinnon eri organisaatioiden ja eri hallinnonalojen elinkeinopoliittisia Miten toimia, kokemuksia alueellisen elinkeinopolitiikan hoitamisesta…(1/3) Onnistumisen kannalta kuntien elinkeinoyhtiöiden rooli on osoittautunut ratkaisevaksi. Tarvitaan tehokas ja tuloksiin pystyvä alueellinen organisaatio, sovittu työnjako ja tiivis yhteistyö, ei liikaa työryhmiä. Elinkeinopoliittista muutosta on johdettava, eikä vain sammuteta syttyneitä paloja. Yhteistyössä mukana olevilla organisaatiolla oltava: yhteinen tilannekuva, tilanneanalyysin pohjalta strategia (nopeat ja pitkäaikaisen vaikutuksen toimenpiteet), toimintasuunnitelma, työjako ja roolit, viestintäsuunnitelma, muutosprosessin ripeän hoidon edellyttämät resurssit . Onnistuminen mahdollista vain, jos yritykset ovat vahvasti sitoutuneet yhteisiin talkoisiin …kokemuksia…(2/3) Toimenpiteitä tulee käynnistää ripeästi, niiden tulee olla riittävästi mitoitettuja ja konkreettisia. Hyvää tulevaisuutta joskus lupaavat selvitykset, aktivoimattomat verkostot ja kannustavat lupaukset eivät riitä. Alirahoitetuiksi jääneet hankkeet etenevät korkeintaan kituliaasti. Pitää huolehtia siitä, että heti lähdetään etsimään uusia eteenpäin katsovia konkreettisia ratkaisuja. ”Ihmeen odottelu” on vaarallinen olotila. Yrityksiä auttavien toimijoiden pitää olla huippuluokan ammattilaisia. … kokemuksia (3/3) • Uusi kasvu vahvuuksien pohjalta, vaatii toimijoilta kovaa ammattitaitoa ja todellisia toimintavaltuuksia, että mahdollisuudet pystytään nostamaan konkreetiksi yritystasoiseksi toiminnaksi. • Vanhoja rakenteita ei pidä ryhtyä tekohengittämään • Konsulttien ideaplaanit ja teknologiaintoilijoiden lupaavat maalailut johtavat harvoin reaalikehitykseen. Täytyy löytää yritystasoisia investoreita, joiden kanssa tehdään intensiivisesti yhteistyötä • Satsattava vain aidosti kilpailukykyiseen toimintaan, tukien metsästäjät karsittava. • Olemassa olevista pk-yrityksistä buustaamalla uusia kasvun vetureita. • Startteja on saatu ilahduttavasti liikkeelle. Haasteena on saada starteista kehittymään taloudellista tulosta tekeviä kasvuyrityksiä. • Protomo-yrityshautomo-toimintamalli käynnistynyt hyvin. Toimintamallia kannattaa monistaa uusille alueille, joilla on tarjolla koulutettua työvoimaa. Muutosjohtamisen teesit, esimerkki Cursor 1. Ennakointi mahdollistaa nopean reagoinnin 2. Viestintä on positiivista ja oikeaa 3. Koko seutu mukaan talkoisiin 4. Toimitilat, koneet, kalusto ja muut nopeasti uusiokäyttöön 5. Vastuut ja organisointi selkeiksi 6. Ei liikaa työryhmiä 7. Reaaliaikainen työkalu kaikkien → käyttöön 8. Olemassa olevien yritysten kehittämiseen panostettava 9. Huomio riittävän suurissa ohjelmissa ja hankkeissa 10.Jämäkkä lobbaus Kansallisen ja alueellisten buustien läpivientiin tarvitaan ketterästi toimiva yhteistyöverkosto Kyky tehdä nopeasti päätöksiä Kyky nähdä markkinat reaalisesti uudessa tilanteessa Kyky allokoida ripeästi resursseja Tehokas johdettu yhteistyöverkosto REALISTINEN VISIO: Suomen talouden kriisiksi kehittynyt rakennemuutos ja/tai paikallinen äkillinen rakennemuutos voi olla mahdollisuus, jos radikaaleilla toimilla saadaan tapahtumaan kasvubuusteja eri tuotannonaloilla ! Kiitos ! anssi.paasivirta@tem.fi