Lataa dokumentin PDF-versio tästä.
PRO News 2011 FI Kempin asiakaslehti Tuottavuus korkealle Parempaa tulosta Wise™hitsausprosesseilla Nopeaa ja helppokäyttöistä kevytmekanisointia Tuplasti tehoa Tandem TCS -robotiikkajärjestelmällä Wise-ratkaisuilla tuottavaan lopputulokseen Osaamisen, tuottavuuden ja laadun hallinta Wise-tuotteet ovat hitsauksen ohjelmistoratkaisuja. Ne nostavat hitsaustyön tuottavuuden uudelle tasolle, jota olisi täysin mahdotonta saavuttaa perinteisillä MIG/MAG-hitsausprosesseilla. Wise-tuotteilla saat entistä paremmat pohjapalot, vakaan hitsaustehon, automaattisen valokaaren hallinnan ja tarkan ohutlevyjen hitsauksen. Niitä voidaan käyttää synergisissä FastMig-malleissa ja KempArc-robotiikkalaitteissa. Pyydä tuote-esittely ja näe Wise-ratkaisun edut omin silmin! www.kemppi.com pääkirjoitus parhaita keinoja ennustaa tulevaisuutta on luoda sitä Anssi Rantasalo toimitusjohtaja V uosi 2010 oli Kempille menestyksekäs. Palasimme kasvu-uralle ja menimme muutenkin eteenpäin monella osa-alueella. Uusi Intian tytäryhtiömme aloitti toimintansa, ja uudet aluevaltauksemme mm. räätälöityjen hitsausprosessien (Wise), robotisoidun tandemhitsauksen ja automaattisten MagTrac-kuljettimien alueilla herättivät suurta mielenkiintoa. Suuri kiitos tästä menestyksestä kuuluu henkilöstömme ohella kaikille asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Maailmassa tapahtuu juuri nyt paljon merkittäviä asioita. Japanin tsunami-katastrofi ja siitä seurannut ydinvoimalaonnettomuus ovat perusteellisesti muuttamassa energiapolitiikan suuntaa maailmanlaajuisesti. Monissa arabimaissa on lähinnä demokratiavaatimuksiin liittyvää kuohuntaa ja kansannousuja. Euroopassa haasteet liittyvät pääasiassa muutamien Euromaiden rahoitusvaikeuksiin. Täällä Suomessa odotetaan mielenkiinnolla vastamuodostetun uuden hallituksen edesottamuksia. Kaikella tällä on oma vaikutuksensa yleiseen talouskehitykseen ja kasvuodotuksiin, ja yleinen epävarmuus onkin viime aikoina jälleen lisääntynyt. Muutama vuosi sitten luin Stephen R. Coveyn kirjan: ”7 Habits of Highly Effective People”, jossa kirjailija neuvoo keskittymään asioihin, joihin voi itse vaikuttaa (“Circle of Influence”) ja murehtimaan vähemmän asioista, jotka tapahtuvat itsestä riippumatta (”Circle of Concern”). Tämä neuvo pätee varmasti myös juuri nyt ja meillä Kempillä tätä ajatusta toteutetaan monin tavoin. Uskomme, että tulevaisuuden kilpailukykymme perustuu investointeihin, joita teemme tänään. Olemme juuri saaneet päätökseen yhteensä 25 M€:n arvoisen kolmivuotisen investointiohjelman, ja otimme käyttöön Lahden kokoonpanotehtaan viimeisimmän laajennuksen maaliskuussa. Tavoitteenamme oli vähintään 10 %:n tuottavuuden kasvu, ja tämä tavoite on saavutettu ja sittemmin ylitetty. Tänä vuonna rekrytoimme uusia toimihenkilöitä mm. tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä myynnin ja markkinoinnin tarpeisiin Suomessa, ja ulkomainen henkilöstömäärämme jatkaa kasvuaan erityisesti kehittyvillä markkinoilla Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa. Uskomme, että myös hitsaavan teollisuuden asiakkaidemme merkittävin kilpailukykyyn liittyvä haaste on tuottavuuden nostaminen, ja tässä työssä me haluamme olla aktiivisesti mukana. Olemme käynnistäneet uuden Welding Management Solutions -liiketoimintayksikön (WMS), jonka tehtävänä on kehittää ja kaupallistaa uusia työkaluja ja palvelukonsepteja hitsaustuotannon kehittämistyön tueksi. Tämän vuoden aikana lanseeraamme myös perinteisemmällä laitepuolella merkittäviä uusia tuotteita. Hannoverissa viime vuoden lopulla esitellyt Minarc Evo -sarjan tuotteet ovat jo markkinoilla, ja syksyllä odottaa merkittävä edistysaskel kompaktien MIG/MAG-laitteiden puolella. Lisää uutuuksia odotellessa lehtemme tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja mm. kurkistuksen tulevaisuuteen… Mukavia lukuhetkiä! Kemppi ProNews 2011 3 9 Kevytmekanisoinnilla tehokkuutta – ja parempaa työergonomiaa. 23 Tämän hetken puhutuimpia aiheita on virtuaalihitsaus. Sen avulla säästetään hitsauksen perusopetuksessa merkittävästi aikaa ja rahaa. 26 Viime vuosina MIG/ MAG-hitsauksen virtalähteiden kehittyminen on mahdollistanut yhä monipuolisempien laitteiden kehittämisen. 31 Kansainvälisesti arvostettu ja käytetty Deltapalkki soveltuu moneen rakentamiseen. Tuotteen valmistuksessa on voitettu useita haasteita. Sisältö Lisäksi Pääkirjoitus Parhaita keinoja ennustaa tulevaisuutta on luoda sitä Lyhyesti Innovaatio ProTrainer valmentaa mestareita virtuaalimaailmassa Neljä apuvälinettä jokaisen hitsaajan tarpeisiin 3 MagTrac ei herpaannu puuduttavissa pitkittäishitseissä 12 Numerus rerum! Uusi Minarc Evo -tuoteperhe 13 Tandem-MIG/MAG -hitsauksen uusi tuleminen 16 Työelämä tarvitsee taitajia 19 Oulun seudulla arvostetaan koulutusta 20 23 Kemppi-huoltokorjaamot 22 26 Hitsaus antoi Katjalle uuden elämän 34 Luotiinko luistelu Suomessa? 37 Kemppi-jälleenmyyjät 2011 39 5 Näkökulma Ennakoi, innovoi ja kommunikoi tulevaisuudesta 18 Kansikuvassa on kaksi Konecranesin STS-nosturia puomit ylhäällä odottamassa siirtoa operaattorille. Nosturien pääkannattajien ja puomien valmistuksessa hyödynnetään mekanisoitua hitsausta useissa eri työvaiheissa. Nosturit on valmistanut Hangossa sijaitseva Levator Oy, joka on myös osallistunut Kempin MagTrac-hitsauskuljettimien kehittämiseen. Kuva: Petri Metsola, Levator Oy. Kemppi ProNews. Julkaisija: Kemppi Oy. PL 13, 15801 Lahti. Internet: www.kemppi.com. Puhelin: (03) 899 11. Päätoimittaja: Minna-Maija Jokisalo. Toimitussihteeri: Elina Suomalainen. Lay-out: Tekijätiimi Oy. Tilaukset ja osoitteemuutokset: Kemppi Oy. Email: myynti.fi@kemppi.com. Paino: Esa Print Oy, Lahti. 2011. ISSN 1796-847X. 4 Kemppi ProNews 2011 Lyhyesti Kempin Intian-tytäryhtiön avajaiset pidettiin Chennaissa 19.1.2011. Avajaisissa noudatettiin perinteistä hindulaista puja-rituaalia, jossa ihminen osoittaa kunnioitustaan jumalille ja kertoo heille toiveistaan ja unelmistaan. Hindulainen pappi oli tärkeässä roolissa avajaisseremoniassa. Kemppi laajensi tuotantoaan Intiaan Intian markkinoille suunniteltu HiArc MIGhitsauslaite julkistettiin avajaisgaalassa. H itsauslaitteita ja -palveluja tarjoava Kemppi Oy aloittaa paikallisille markkinoille suunnattujen hitsauslaitteiden valmistamisen Intian Chennaissa. Uuden Intian-tytäryhtiön ja tuotantolaitoksen avajaisia vietettiin paikallisin juhlallisuuksin keskiviikkona 19.1.2011. Kyseessä on Kempin historian ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolella sijaitseva tuotantolaitos. Kemppi on tehnyt kauppaa Intiassa jo 1970-luvulta lähtien, joten yhtiön brändi on saavuttanut siellä tunnetun ja arvostetun aseman. Paikallisen tytäryhtiön ja tuotannon avulla on nyt tarkoitus kasvattaa ja vahvistaa Kempin asemaa yhdellä maailman nopeimmin kasvavista talousalueista. ”Meillä on jo pitkään ollut hyvää yhteistyötä paikallisten jälleenmyyjien kanssa, mutta kunnollinen etabloituminen In- Tuotannon laajentuminen tietää hyvää yhtiön kilpailukyvyn kannalta myös muilla markkinaalueilla. tian markkinoille edellyttää myös tuotannollista läsnäoloa”, kertoo Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Rantasalo. Kempin Intian tuotantolaitoksen henkilöstöä on ollut koulutettavana Suomessa, ja ensimmäinen Chennain tehtaalla valmistettu Kemppi-hitsauslaite HiArc M400i näki päivänvalon kevään aikana. Myyntiyhtiön ja oman tuotantolaitoksen perustaminen Intiaan osoittaa, että Kemppi on tosissaan lähtenyt kilpailemaan tuolle markkinapotentiaaliltaan valtavalle talousalueelle. Jos Kemppi onnistuu saamaan hyvän jalansijan Intian markkinoilla, se tietää hyvää myös yhtiön yleisille toimintaedellytyksille ja kilpailukyvylle muillakin markkina-alueilla. Tytäryhtiön avulla myynti-, jakelu- ja huoltotoimet hoituvat paikallisesti. Toimitilojen yhteydessä on myös ajanmukaiset koulutustilat, joita on tarkoitus laajentaa lähiaikoina. ”Haluamme palvella entistä paremmin intialaisia asiakkaitamme ja vahvistaa strategista asemaamme alueella”, Rantasalo kiteyttää. Kemppi ProNews 2011 5 Lyhyesti PRO News 2011 ZH 肯倍客户杂志 更高， 更快， 更强！ 利用肯倍全新焊接解决方案，可显著提高生产率 · Wise 智能焊接解决方案 · 简易自动焊解决方案 · 机器人双丝焊 ProNews-asiakaslehti ja tuoteluettelo ilmestyvät seuraavilla kielillä: suomi, englanti, ruotsi, norja, tanska, saksa, hollanti, puola, ranska, espanja, portugali, venäjä ja kiina. Kemppi viestii 12 kielellä P alvelemme asiakkaita yli 80 maassa ympäri maailmaa. Julkaisemme käyttöohjeita ja asiakasviestintämateriaalia vähintään kahdellatoista kielellä, joissakin tapauksissa jopa viidellätoista. Asiakaspalvelumme periaate on, että asiakas saa selkeän tiedon ymmärrettävässä muodossa omalla kielellään. ProNews -asiakaslehteä voit lukea painetussa muodossa, ja sama lehti ilmestyy myös verkkosivustossamme monikielisenä digitaalisena julkaisuna täysin painoasua vastaavassa muodossa. Verkkosivustosta voit avata myös Kempin digitaalisen tuoteluettelon ja selailla sitä näytössä. Voit myös kätevästi tulostaa haluamasi sivut tai kopioida vaikka koko tuoteluettelon omalle tietokoneellesi pdf-tiedostona. Tuoteluettelosta löydät Kempin tärkeimpien laitteiden ja palvelujen perustiedot. Kempin uutiskirje, The Welding Issue, kertoo ajankohtaista asiaa Kempin tuotteista ja toiminnoista. Uutiskirjeen voit tilata nettisivustolta suoraan omaan sähköpostilaatikkoon. Jaa kokemuksesi − yllättävimmät palkitaan! Oletko hämmästynyt, mitä kaikkea hitsaamalla voi saada aikaiseksi? Oletko nähnyt jonkin yllättävän hitsaamalla tehdyn, liitetyn tai korjatun esineen? Olemme kertoneet esimerkiksi hitsaamalla rakennetusta viinipullotelineestä ja vetopasuunaa pakoputkena käyttävästä moottoripyörästä. Viereiseltä sivulta voit lukea, miten kellon arvokas ranneke saatiin korjattua hitsaamalla. Jaa näkemäsi työ tai oma kokemuksesi Kemppi ProNewsin lukijoiden kanssa. Lähetä lyhyt kuvaus aiheesta ja muutama valokuva sekä yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen: pronews@kemppi.com Yllätyksellisimmät tarinat palkitaan! Kemppi DataStore -konseptille Vuoden 2010 laatuinnovaatio -palkinto L ahtelaiselle hitsauslaitevalmistaja Kemppi Oy:lle myönnettiin viime vuonna Laatukeskus Excellence Finlandin laatuinnovaatiopalkinto suurten yritysten sarjassa. Palkittu Kemppi DataStore -konsepti edustaa täysin uutta ajattelua hitsauslaitteiden hankinnassa ja niiden räätälöinnissä asiakkaiden tarpeisiin. Asiakas voi hankkia hitsauslaitteeseensa juuri ne hitsausprosessit sekä käyttö- ja hitsausominaisuudet, joita hän työssään tarvitsee. Kaikki asiakkaan tuotannossa 6 Kemppi ProNews 2011 olevat koneet voidaan helposti varustaa täsmälleen tiettyyn käyttötarpeeseen tai projektiin soveltuvilla ominaisuuksilla. Kemppi DataStore on Internetissä toimiva hitsauksen verkkokauppa, josta voi ostaa ja ladata hitsausprosesseja, hitsausohjelmia, laitepäivityksiä ja esimerkiksi hitsauskoneen validointitodistuksia. Näin hitsauslaitteistoa voidaan pitää ajan tasalla käyttötarpeiden muuttuessa koko laitteen elinkaaren ajan. Kemppi DataGun on matkapuhelimen kokoinen työkalu, joka kytketään tietokoneeseen USB-kaapelilla. Se toimii linkkinä Internetin ja hitsauslaitteiston välillä mahdollistaen tilattujen ohjelmistotuotteiden siirron hitsauskoneeseen. Lisäksi DataGunia on mahdollista käyttää mm. hitsauskoneen asetusten monistamiseen. Laatukeskus Excellence Finland myönsi Vuoden laatuinnovaatio -palkinnon neljännen kerran. Suurten yritysten sarjassa palkinto myönnettiin kahdelle organisaatiolle. Rolex kuntoon hitsaamalla Norjalainen Rolex-kellon omistaja säästi melkoisen tukon rahaa, kun hänen arvokkaan ajannäyttäjänsä rikkoutunut ranneke korjattiin hitsaamalla. K ellonomistaja tarjosi kellonsa ranneketta kunnostettavaksi useille oslolaisille kellosepille. Sitä yritettiinkin paikata esimerkiksi liimaamalla, mutta hankkeet epäonnistuivat. Eräs ammattilainen ehdotti rannekkeen hitsaamista, mutta ei itse uskaltanut tarttua työhön pelätessään kuumuuden vaurioittavan ranneketta entisestään. Arvokelloon tarjottiin uutta ranneketta 1 500 eurolla. Sitä edullisempi vaihtoehto oli etsiä ammattilainen, jolla olisi käytössään myös riittävän korkeatasoiset hitsauslaitteet. Kellonomistaja lähetti sähköpostia Svinndal Gjerde & Sveiseverksted -yrityksen Øivind Myhrelle, joka kiinnostui epätavallisesta haasteesta. Hän pyysi kuvia kellon rannekkeesta ja ryhtyi etsimään käytännön vaihtoehtoja sen korjaamiseen. Asiaan perehdyttyään Øivind Myhre totesi Kempin Mastertig MLS ACDC -hitsauskoneen ja sen MicroTack-toiminnon yhdessä ACS-ohjauspaneelin kanssa tarjoavan mahdollisuuden Rolexin rannekkeen kunnostukseen. Ranneke ja lukko purettiin osiin, jotka puhdistettiin vanhoista liimoista ja liasta. Työtä myös harjoiteltiin etukäteen koehitsaamalla halkaisijaltaan yhden millimetrin paksuista ruostumatonta lankaa. ”Ensimmäisen kerran käytimme aurinkolaseja ja suurennuslasilla varustettua lamppua hitsaukseen”, kertoo Øivind Myhre. Muutaman pistehitsin jälkeen todettiin, että rannekkeen ja lukon materiaalit käyttäytyvät hieman eri tavalla kuin yleensä silloitushitsauksessa. ”Kasvattamalla hitsausvirtaa 135 ampeeriin ja säätämällä etäisyyden hitsattavaan kappaleeseen 0,5 millimetriin päästiin haluttuun tulokseen. Kappaleet liittyivät toisiinsa täydellisesti.” ”Sen jälkeen hitsausta jatkettiin hieman alemmalla, 110 ampeerin virralla. 6–7 pistehitsiä päätyyn ja 2–3 sivuun varmistivat tulevaisuudessakin kestävän lopputuloksen. Rannekkeessa ei havaittu lämmön Norjalainen Svinndal Gjerde & Sveiseverksted aloitti toimintansa vuonna 1978 yhden miehen yrityksenä ja keskittyi alussa aitojen ja niitä pienempien tuotteiden hitsaukseen. Vuosien kuluessa yhtiö kehittyi, ja nykyään sillä on 800 neliömetrin kokoiset työtilat kahdessa kerroksessa. Yritys työllistää viisi henkilöä, joilla on laaja ammattitaito esimerkiksi automatisoinnin, pneumatiikan, hydrauliikan ja hitsauksen aloilta. www. svinndalgjerde.no aiheuttamia vaurioita, ainoastaan vähäisiä värimuutoksia ja sormin poispyyhittäviä mustumia.” Øivind Myhre pitää tulosta hämmästyttävänä ja näkee rajattomasti mahdollisuuksia vastaaviin erikoistöihin Kempin laitekokoonpanolla. Luonnollista lienee, että Rolexin omistaja ylistää Svinndal Gjerde & Sveiseverksted -yrityksestä löytämäänsä ammattitaitoa ja joustavuutta. Teksti: Pirjo Kemppinen Kemppi ProNews 2011 7 Lyhyesti Valtteri Bottas kilpailee GP3-sarjan mestaruudesta S uomen seuraavaksi F1-tähdeksi veikattu Valtteri Bottas nähdään tositoimissa kuninkuusluokan kilparadoilla parhaimmassa tapauksessa jo ensi kaudella. Mies luo vauhdilla uraansa Williamsin organisaatiossa, jossa hänet valittiin viralliseksi testi- ja varakuljettajaksi tammikuussa 2010. Williamsilla testaamisen lisäksi Valtteri Bottas kilpailee kuluvalla kaudella GP3sarjan mestaruudesta ART-tallin väreissä. Hän siirtyi sarjaan F3-eurosarjasta, jossa kilpaili kaksi viimeksi kulunutta kauttaan. GP3-sarjaa on luonnehdittu GP2-sarjan pikkuveliluokaksi. GP2-sarjaa puolestaan pidetään viimeisenä portaana F1-kuninkuusluokkaan. GP3-sarjan osakilpailut ajetaan Euroopan F1-kisaviikonloppujen yhteydessä, joten Valtteri Bottas pysyy koko ajan formulasirkuksen mukana. ”Pääsen entistä paremmin esille ja voin viettää aikaani Williamsin kisatiimin kanssa. Tärkeää on myös, että sarjassa ajetaan Pirellin renkailla. Ne tulevat ensi kaudeksi käyttöön myös F1:een, ja saan arvokasta kokemusta”, pohtii Valtteri Bottas. Menestys GP3-sarjassa edesauttaa luonnollisesti nousua Williamsin kuljettajaksi. Mahdollisuuksia parantaa myös tallin kuljettajatilanne. Brasilialainen Rubens Barrichello ajaa jo 19:ttä kauttaan rata-autoilun kuninkuusluokassa ja jossain vaiheessa tekee tilaa nuoremmille tulokkaille. Toisaalta Valtteri Bottas tarvitsee vielä kokemusta. Nuori mies eteneekin maltillisesti: ”Ajan yhden kauden GP3:ssa, seuraavan GP2:ssa ja sen jälkeen toivon saavani kisakuskin paikan kuninkuusluokasta”, hän kaavailee. Teksti: Pirjo Kemppinen 8 Kemppi ProNews 2011 Kevytmekanisoinnilla tehokkuutta – ja parempaa työergonomiaa Kaikilla teollisuuden ja muun tuotannollisen toiminnan aloilla tähdätään tuottavuuden kasvuun. S e on itsestään selvä mantra, jota ei unohdeta toistaa missään tilanteessa. Ja onhan tehokkuuden korostaminen ymmärrettävää, sillä mekanisointi tuo mukanaan paljon hyviä asioita: kilpailukykyä, kasvua ja vaurautta. Usein kuitenkin aiheeseen liittyy myös ikävä jälkikaiku: työpaikkojen menetyksiä, ylikuumentunut työtahti, työntekijöiden liikkumavaran kutistuminen. Hitsauksessa tuottavuuden kasvun vaatimukseen on vastattu kehittämällä hitsauslaitteistoja entistä tehokkaammiksi ja monipuolisemmiksi sekä tuomalla markkinoille erilaisiin hitsauskohteisiin soveltuvia hitsausohjelmia. Laitteisiin ja ohjelmistoihin tehdyt parannukset lisäävät hitsauksen laatua ja myös sen tuottavuutta, mutta kiistämättä ylivertaisin keino hitsaustyön tehokkuuden lisäämiseksi on automatisointi ja mekanisointi. Näistä mekanisoinnilla ja erityisesti kevytmekanisoinnilla on erittäin laajat sovellusmahdollisuudet. Mekanisoinnilla tarkoitetaan hitsauspolttimen koneellista kuljettamista. Siinä hitsaaja asettaa tarvittavat hitsausparametrit tai valitsee ne hitsauslaitteeseen tallennetusta muistikanavasta. Kun hitsauskuljetin käynnistetään, se alkaa seurata railoa ja tuottaa tasalaatuista hitsiä. Hitsaajan tehtäväksi jää valvoa hitsauskuljettimen etenemistä ja hitsin laatua. Kevytmekanisointi on helppo ja edullinen tapa parantaa hitsauksen tehokkuutta, ja sen lisäksi sillä on suotuisa vaikutus työergonomiaan ja hitsaustyön turvallisuuteen. Altistuminen valokaaren säteilylle ja hitsaushuuruille vähenee ja työasennot helpottuvat, koska kone tekee fyysisesti raskaan työn hitsaajan keskittyessä prosessin valvontaan. Näin ollen hitsauksen kevytmekanisoinnilla on ainakin tietyissä tapauksissa mahdollisuus vastata tehokkuuden lisäämisen vaatimukseen ilman työntekijöihin kohdistuvia ikäviä oheisseuraamuksia. Päinvastoin, sillä kevytmekanisointi voi muuttaa hitsaustyön entistä miellyttävämmäksi ja turvallisemmaksi. Onnistunut kevytmekanisointi on monen tekijän summa Tyypillisiä kevytmekanisointilaitteita ovat erilaiset kompaktit ja kevyet pyörillä kulkevat traktorit sekä kiskokuljettimet. Niiden tuoma hitsausnopeuden kasvu on huikea: kun käsinhitsauksessa nopeudet ovat pitkällä tarkkailujaksolla keskimäärin 20 –40 cm minuutissa, kevytmekanisoinnissa päästään esimerkiksi alapienan hitsauksessa jopa yli 100 cm:n minuuttinopeuksiin, eli parhaimmillaan hitsausnopeus voi kasvaa moninkertaiseksi. → © Pixmac Kemppi ProNews 2011 9 ”Mekanisoinnin hyödyntämisessä koulutuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa.” Hitsauksen mekanisointi ei itsestään selvästi lisää tuotantoprosessin tehokkuutta, ellei nimenomaan hitsaustyö ole se pullonkaula, joka aiheuttaa tuotantoon viivästyksiä. Onnistuneen mekanisoinnin, samoin kuin automatisoinnin, perusedellytyksenä on aina konepajan tuotannon ymmärtäminen kokonaisuutena. Mekanisointihan lisää aidosti tuottavuutta vain, jos sen avulla onnistutaan lyhentämään tuotteen läpäisyaikaa nopeuttamalla työvaiheita, jotka rajoittavat koko tuotannon kapasiteettia. Kevytmekanisointi on periaatteessa kustannustehokas ja helppo tapa parantaa valmistuksen tuottavuutta sekä suurissa että pienissä konepajoissa. Sovelluskoh- teita kevytmekanisoinnille olisi kuitenkin varmasti huomattavasti nykyistä enemmän, sillä vaikka sen edut tiedostetaankin melko hyvin, siirtyminen käsinhitsauksesta kevytmekanisointiin on usein ennakoitua hankalampaa. Syitä siihen voi etsiä ainakin laitteiden käytettävyydestä ja ennakkoluulojen sävyttämistä asenteista. Myös levytyön laadulla on iso merkitys mekanisointiprojektin onnistumiselle. Huono esivalmistus- ja sovitustarkkuus tekee hitsauskuljettimien käytöstä hankalaa, koska hitsausparametreja ja poltinkulmaa on säädettävä jatkuvasti. Näin tapahtuu esimerkiksi ilmaraon vaihdellessa sovituspolttojen tai levykentässä olevien muodonmuutosten seurauksena. Jos vielä laitteiden käytettävyydessä on puutteita, ne jäävät helposti työkaluvarastoon. Kevytmekanisoinnin käyttöönoton yhteydessä onkin aina varmistuttava siitä, että edellisten työvaiheiden laatu täyttää mekanisoinnin vaatimukset. Avainasemassa on levyseppien, hitsaajien ja työnjohdon yhteistyö, jonka on toimittava kitkattomasti. Mekanisoinnin hyödyntämisessä koulutuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Mekanisoituun hitsaukseen siirryttäessä sekä työntekijöillä että työnjohdolla on oltava selkeä yhtenäinen käsitys sillä saavutettavista hyödyistä, laitteiden toiminnasta ja sopivista hitsauskohteista. Yksittäinen mekanisointilaite kun ei sovellu kaikkiin hitsauskohteisiin, ja sen käyttökuntoon saattamiseen on varattava hieman enemmän aikaa kuin käsinhitsauksessa. Koulutuksen avulla voidaan oikaista vääriä ennakkoluuloja ja välttyä tiedon puutteesta johtuvalta turhautumiselta laitteiden toimimattomuuteen tai soveltumattomuuteen. Kemppi on tuonut markkinoille oman kuljetinratkaisunsa, MagTrac F61:n, jonka esittely on tässä lehdessä. Sen tuotekehityksessä johtoajatuksena on ollut helppokäyttöisyys, jotta kevytmekanisoinnista saatavat merkittävät hyödyt eivät jäisi saamatta ainakaan laitteen hankalan käytettävyyden takia. Teksti: Petteri Jernström Business Manager Hitsauksen tuotantoratkaisut Vahva magneetti pitää kuljettimen oikeassa asennossa vaativissakin tehtävissä. 10 Kemppi ProNews 2011 SuperSnake helpottaa luoksepäästävyyttä ahtaissa paikoissa. Case: Levator Oy, Hanko, Suomi Nosturien vaativimmat teräsrakenteet valmistetaan Hangossa. Kuvassa kaksi STSnosturia lähdössä kohti asiakkaan satamaa. • Erikoistunut valmistamaan raskaita nostureita, kuten kontti- ja telakkanostureita, tuulivoimaloiden terästorneja ja muita raskaita teräsrakenteita. • Terästuotanto noin 5000 tonnia vuodessa • 115 työntekijää • Tehdasalue 20 ha, halli 9000 m2 ja pintakäsittelylaitos 1200 m2 • Oma satama ja nostokapasiteetti 200 tonnia • Hitsausprosesseina MIG/MAG-, TIG-, jauhekaari- ja laserhitsaus sekä laserhybridisovellukset • EN-ISO 9000- ja EN-ISO 38342 -standardien mukainen laatujärjestelmä • Visio: olla haluttu partneri Itämeren alueella www.levator.fi Kilpailukyky kasvaa kevytmekanisoinnilla Levator Oy hallitsee konttinosturien teräsrakenteiden valmistuksen ja kokoonpanon. Tuotannon mekanisointi on kasvattanut yrityksen kilpailukykyä oleellisesti. ”Kevytmekanisoinnilla valmistusprosessit ovat nopeutuneet ja tuotteiden laatu on parantunut merkittävästi”, perustelee laatu- ja kehitysinsinööri Ilmari Viitaniemi. Esimerkkinä mekanisoinnin hyödyntämisestä teräsrakenteiden tuotannossa hän kuvaa STS- eli ship-to-shorenosturin pääkannattajan valmistusta. Kyseessä on tyypillisesti noin 50 metriä pitkä ja 90 tonnia painava kotelopalkki. Pääkannattajan valmistus alkaa levyjen leikkauksella, jonka jälkeen levyistä tehdään jäykistettyjä levykenttiä. ”Levykenttien jäykisteiden hitsaaminen on tyypillinen mekanisoidun hitsauksen käyttökohde, koska hitsattavaa on noin 900 metriä. Levatorilla jäykisteet hitsataan MAG-hitsauksella ja mekanisointi on toteutettu traktorityyppisellä kuljettimella”, esittelee Ilmari Viitaniemi. Jäykistetyt levykentät kootaan kotelopalkeiksi, joiden liitokset hitsataan mekanisoidulla jauhekaarihitsauksella ja käsin MAG-hitsauksella. ”Käsin hitsattavat kohteet ovat tyypillisesti vaikeasti luokse päästäviä asentohitsejä. Sen vuoksi on tärkeää, että hitsauslaitteistoa on helppo siirtää. Hitsejä on paljon myös kotelon sisällä, jolloin laitteiston pitkä ulottuma helpottaa luoksepäästävyyttä ja vähentää sivuaikoja.” Viimeisenä terästyövaiheena kotelopalkiksi hitsattuun pääkannattajaan hitsataan kiinni varusteluosien kiinnikkeet ja vaunun kiskot sekä koneistetaan nivelliitokset. Sen jälkeen pääkannattaja siirtyy pintakäsittelyyn, se varustellaan ja asennetaan nosturiin. ”Valmis nosturi kuljetetaan asiakkaalle tyypillisesti ponttonilla, jolloin satamaan ei tarvitse perustaa erillistä työmaata ja nosturi saadaan nopeasti käyttöön.” Kemppi ProNews 2011 11 MagTrac ei herpaannu puuduttavissa pitkittäishitseissä Kempin uusi MagTrac F 61 -hitsauskuljetin nopeuttaa ja helpottaa hitsaajan työtä. Se on edullinen ja tehokas tapa lisätä hitsaustyön tuottavuutta isoissa ja pienissä konepajoissa. S uuria kappaleita hitsattaessa saumat ovat usein yksitoikkoisen pitkiä ja suoria tai jaksoittain hitsattavia. Ne vaativat paljon kaariaikaa eivätkä tarjoa hitsaajalle juuri mitään ammatillisia haasteita. Juuri tällaiset hitsaustyöt ovat mitä parhaimpia mekanisointikohteita. Kevyillä hitsauskuljettimilla voidaan tuntuvasti parantaa työskentelyolosuhteita ja työn tuottavuutta, sillä niillä saavutetaan lähes kaksinkertainen hitsausnopeus käsinhitsaukseen verrattuna. Lisäksi kuljetusnopeus ja polttimen asento pysyvät koko ajan vakiona, jolloin myös hitsin laatu säilyy tasaisena. Kemppi on tuonut markkinoille MagTrac F 61 -hitsauskuljettimen, jossa ”MagTrac F 61 -kuljettimen tuotekehityksessä perusajatuksena on ollut helppokäyttöisyys.” 12 Kemppi ProNews 2011 yhdistyvät uudella tavalla helptestiajolla, jossa kuljettimen toipokäyttöisyys, luoksepääsmintaa voidaan testata ilman ”Lämmöntuonnin tävyys, laatu ja tehokkuus. valokaaren sytytystä. Se on suunniteltu konerekisteröinti antaa pajan perustyökaluksi arvokasta tietoa Arvokasta erityisesti alapienahitsahitsauksen laadun hitsaustietoa ukseen. Yksityiskohdat huomioivat käyttäjän seurantaan ja hitsauksen laadunvalvonnan tueksi menetelmäkokeiden tekemiseen.” Käytetyt hitsausparametrit MagTrac F 61 -kuljettimen tuotekehityksessä perusajatuksena on ollut helppokäyttöisyys. Hitsausparametrit välitetään kuljettimen ja hitsauslaitteiston välillä ohjauskaapelilla, joka on integroitu hitsauspistoolin kaapeliin. Samaa kaapelia pitkin kuljetin saa myös käyttövirtansa, joten langansyöttölaitteen ja kuljettimen välillä tarvitaan ainoastaan yksi kaapeli. Koska erillisiä muuntaja- ja ohjauskaapeleita ei tarvita, työalue pysyy turvallisena ja työ sujuu tehokkaasti. Myös polttimen kiinnitys ja suuntaaminen on tehty mahdollisimman helpoksi siten, että vapaalangan pituuden ja polttimen kulman säädöt hoituvat yhdellä pikakiristimellä. Langansyöttönopeus, hitsausjännite ja muut hitsausparametrien asetukset valitaan suoraan kuljettimen ohjauspaneelista. Se helpottaa säätöjen muuttamista hitsauksen aikana ja nopeuttaa työskentelyä, koska hitsaajan ei tarvitse siirtyä kuljettimen luota virtalähteelle tekemään pieniä asetusten muutoksia. Helppokäyttöisyys näkyy myös laitteen graafisessa käyttöliittymässä. Selkeään valikkorakenteeseen ryhmitetyt toiminnot on valittavissa yhdistetyllä paino- ja kiertosäätimellä. Esivalmisteluihin on käytettävissä langanajo- ja kaasutestitoiminnot, ja hitsaustyön onnistuminen voidaan varmistaa etukäteen tehtävällä ja lämmöntuonti voidaan lukea näytöltä hitsauksen jälkeen. Kuljettimen näytöstä voidaan tarkistaa viimeisimmän hitsin pituus tai päivän aikana hitsattu matka. Kuljettimen näytöstä nähdään myös keskimääräinen lämmöntuonti viimeisimmässä hitsissä. Se on arvokas tieto hitsaustyön laadunvalvonnan tueksi sekä varmistettaessa, että työssä noudatetaan määrättyä hitsausohjetta (WPS). MagTrac F 61 -kuljetinta voidaan käyttää MXF-tyypin langansyöttölaitteiden kanssa, jolloin ulottuvuutta saadaan sijoittamalla langansyöttölaite pyörillä varustetulle kuljetusalustalle. Lisäulottuvuutta saadaan SuperSnake-välisyöttölaitteen avulla jopa 15 metriä, jolloin päästään hyvinkin ahtaisiin ja vaikeapääsyisiin paikkoihin esimerkiksi laivojen lohkorakenteissa ja satamanostureiden pääkannattajissa. Tuottavimpaan lopputulokseen päästään, kun kuljettimen käyttöaika maksimoidaan ja hitsaukseen liittyvät valmistelu- ja viimeistelytyöt tehdään niihin töihin erityisesti suunnitellulla laitteella, esimerkiksi Kempin FitWeldillä, joka on silloitus- ja levynpäiden hitsaukseen kehitetty MIG/MAG-hitsauslaite. Numerus Reru Nuorena Kempin myyntimiehenä pyrin aina selittelemään myyntilukujani niihin vaikuttaneilla olosuhteilla. Tilaisuuksia meni tietenkin jatkuvasti sivu suun, ja myyntiosaston kuukausipalaveriin harjoiteltiin ”jos vain” -selityksiä. ”Jos vain” olisimme voineet pysyä aikataulussa, ”jos vain” hinta olisi ollut parempi, ”jos vain” tuotteet olisivat teknisesti erilaisia, niin myyntilukuni olisivat paremmat. Pian sain havaita, että myynnin maailmassa eivät selitykset auta. Myyntipäällikköni vastaus tarinoihini oli aina m! sama: Lopeta kitinä, Frost, ja nyt näytä ne myyntiluvut, numerus rerum! Nykyään Kempin laitevalikoima on laajentunut sekä leveys- että syvyyssuunnassa, mutta kappalemyynnissä tietty tuoteperhe on edellä muita. Se on Minarc. Nyt voin rehellisesti sanoa, että ”jos vain” minulla olisi jo 1990-luvun alussa ollut myytävänä Minarc-tuotteita, myyntilukuni olisivat olleet paljon suuremmat. Ihan varmasti, pomo! → Kemppi ProNews 2011 13 UUSI Minarc Evo -tuoteperhe Minarc-tuoteperheen menestys on ollut aidosti maailmanlaajuista. Minarchitsauslaitteet ovat ilahduttaneet käyttäjiä ja tarjonneet luotettavia hitsausratkaisuja monenlaisiin käyttökohteisiin ja -ympäristöihin ympäri maailman. Nykyiset ”klassiset” Minarc-mallit jatkavat edelleen kaupallista elämäänsä. Kemppi on kuitenkin tuonut markkinoille uuden Minarc Evo -tuoteperheen, joka tarjoaa asiakkaille entistä parempia ominaisuuksia, energiatehokkuutta ja hitsaustehoa. Tämä tuo entistäkin enemmän arvoa tälle kannettavien hitsauslaitteiden suositulle tuoteperheelle. Miksi Minarc Evo? Perinteinen Minarc-tuoteperhe on vieläkin erittäin suosittu asiakkaiden keskuudessa. Miksi siis tuotte markkinoille uuden laitesarjan? Kemppi on sitoutunut siihen, että asiakkailla on aina saatavilla markkinoiden parhaat tuotevaihtoehdot, ja sen pitää toteutua markkinaolosuhteista ja vallitsevista säädöksistä riippumatta. Vaikka perinteiset Minarc-tuotteet ovat edelleen erinomaisia hitsauslaitteita, me tiedämme, että meillä on tekniset edellytykset tarjota asiakkaille entistäkin toimivampia laitteita ja sitä lisäarvoa kilpaileviin tuotteisiin nähden, jota Kempin laitteilta odotetaan. Minarc Evo -tuotteet kehitettiin tarjoamaan parempaa suorituskykyä ja tehoa kuin perinteinen Minarc-sarja. Tavoitteeseen päästiin suurelta osin PFCtekniikan (Power factor correction) ansiosta. Evoluution kehitystulokset Minarc-tuoteperhe näyttää ikääntyessään hieman pulskistuneen. Uuden Minarc Evo -tuoteperheen teknisistä tiedoista käy ilmi, että ”hitsauksen pienille jättiläisille” on kertynyt hieman lisää painoa. Tähän on kuitenkin olemassa hyvä syy. PFC-tekniikka vaatii hieman lisätilaa, mikä tuo ylimääräistä painoa. Sen vastineeksi ne antavat kuitenkin ennennäkemätöntä suorituskykyä ja entistä paremmat ominaisuudet, tehokkaan sähköenergian käytön sekä MIG- ja TIG-malleissa paremman hitsaustehon. Lisäksi kaikki Minarc Evo -mallit täyttävät viimeisimpien eurooppalaisten EMC-direktiivien vaatimukset, sähköstandardit ja kaikki teollisuuden yleisiä jakeluverkkoja koskevat säädökset. Energiatehokkuutta Voiko uusien PFC-tekniikkaa hyödyntävien Minarc Evo -tuotteiden avulla säästää rahaa Minarc-tuoteperheen klassikkomalleihin verrattuina? Kyllä, pienet säästöt ovat mahdollisia. Laskelmat on kuitenkin tehtävä hitsausajan ja paikallisen yksikkökohtaisen sähkönhinnan perusteella. Lisäksi säästö ei välttämättä ole kiinnostavin argumentti pienten, kannettavien hitsauslaitteiden, kuten Minarc-tuotteiden, kohdalla. Todellinen etu tulee saatavana olevan sähköenergian käytöstä, hitsauksessa käytettävästä sähkövirrasta ja sen muuntamisesta hitsaustehoksi. Perinteisen Minarc-tuoteperheen tehokerroin 100 %:n käyttösuhteella on 0,6, kun taas uusien PFC Minarc Evo -virtalähteiden vastaava tehokerroin on 0,99. Sen parempaa ei nykytekniikalla ole mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi 13 kiloa painava MinarcMig Evo 200 tuottaa 200 ampeeria hitsaustehoa 35 prosentin käyttösuhteella 16 ampeerin sulakkeella varustetusta sähköverkosta. Energy efficient Maineen rakennusosat Ensimmäinen Minarc-puikkokone esiteltiin Saksan Essenissä järjestetyillä hitsausmessuilla vuonna 2001. Siitä tuli välittömästi kaupallinen menestys. Ensimmäisen täyden tuotantovuoden aikana alkuperäistä Minarc-puikkokonetta myytiin yli 22 000 kappaletta, ja se haukkasi merkittävän markkinaosuuden Euroopassa yksivaiheisten, kannettavien puikkohitsauslaitteiden segmentissä. Menestystarina sai jatkoa uusista yksi- ja kolmivaiheisista MIG- ja TIG-malleista, jotka tulivat markkinoille vuosina 2005, 2006 ja 2007. Tähän päivään mennessä mallien maailmanlaajuinen myynti on yltänyt 300 000 kappaleeseen. 14 Kemppi ProNews 2011 Minarc Evo -tuoteperheen suunnittelija ja valmistaja on Kemppi Oy (Suomi). Tuotteet täyttävät IEC 61000-3-12 -standardin, EMC-luokan A vaatimukset. Valitse huolella Nykyään markkinoilla on runsaasti valinnanvaraa kannettavissa kaarihitsauslaitteissa. Kemppi on vastuullinen, maailmanlaajuinen laitetoimittaja. Suosittelemme, että asiakkaat tutustuvat huolella laitteiden tietoihin, kokeilevat niitä ja päättävät sitten, mikä niistä vastaa parhaiten heidän tarpeitaan. Ennen päätöksentekoa on kuitenkin aina parasta tutustua faktoihinja numerotietoihin – ! numerus rerum Mitä sellaista uusien Minarc Evo -mallien avulla voi tehdä, mikä ei onnistu vanhoilla Minarc-tuotteilla? Vertailussa uudet Minarc Evo -tuotteet esimerkiksi hitsaavat korkeammilla hitsausvirroilla pidempään samassa sähköverkossa. Vastaavalla määrällä sähköenergiaa perinteiset Minarc-laitteet saavuttavat pienemmän hitsaustehon samalla yksikköhinnalla. Tuotteiden vertailussa on parasta ottaa huomioon laitteen suurin hitsausteho, ja se mitä voidaan saavuttaa tavallisessa 16 ampeerin sulakkeella varustetussa sähköverkossa. Hitsausta missä vain Voidaanko Minarc Evo -tuotteita käyttää generaattorilla? Kyllä. Minarc Evo -tuoteperhe toimii erinomaisesti sekä verkkovirralla että generaattorilla. PFC-tekniikan ansiosta nyt voidaan käyttää vähintään 4,2–8,0 kW:n generaattoria mallin ja tarvittavan hitsausvirran mukaan. Minarc Evo -mallit sietävät myös entistä suurempia heittoja syöttöjännitteessä sekä luonnollista vaihtelua generaattorin tuottamassa virrassa. Tosiasiassa jos syöttöjännite ylittää määrätyn tason, Minarc Evo -virtalähde suojaa itseään ja sammuu automaattisesti. Käyttäjälle asiasta kerrotaan LED-varoitusvalolla. Onko laitteista muuta etua työmaaympäristöissä tehtävässä hitsauksessa? Minarc-tuotteet ovat aina olleet erityisen hyödyllisiä työmaaolosuhteissa, mutta uudet Minarc Evo -mallit sopivat niihin vieläkin paremmin. Esimerkiksi hiljattain tehdyssä virtalähdekokeessa Minarc Evo 150 -laitetta testattiin yhtämittaisessa hitsauksessa täydellä teholla ja 4 millimetrin hitsauspuikoilla. Testissä poltettiin keskeytyksettä kymmenen 4 x 450 millimetrin hitsauspuikkoa. Sähköverkon sulake oli 16A ja ympäristön lämpötila 22 °C. Minarc Evo 150 -mallissa on uusi Lift TIG -sytytys, digitaalinen mittarinäyttö ja kaukosäätömahdollisuus, jotka tekevät tästä 6 kg:n painoisesta hitsauslaitteesta todella vaikuttavan. Tämän lisäksi jokainen Minarc Evo -tuoteperheen malli toimii moitteettomasti jopa 100 metrin pituisilla (2,5 mm²) jatkokaapeleilla, joten niiden käyttösäde kattaa koko työmaaalueen. Onko MinarcTig Evo -laitteessa uusia ominaisuuksia ja etuja? Uusia hitsausominaisuuksia ei ole, mutta uutta hitsaustehoa kyllä. MinarcTig Evo käyttää myös uutta PFC-virtalähdetekniikkaa, joten se antaa nyt puikkohitsauksessa 170 ampeeria 35 prosentin käyttösuhteella, ja DC TIG -hitsauksessa 200 ampeeria 35 prosentin käyttösuhteella. Hitsausteho on siis entistä suurempi. MinarcTig on aina jäänyt hieman Minarcin puikko- ja MIG-mallien huikeiden myyntilukujen varjoon. Se on kuitenkin upea, ammattimainen DC TIG -hitsausratkaisu, tarjoaa tarkan sytytyksen 5 ampeerista ja antaa TIG-hitsauksen ammattilaisille tervetullutta hitsauksen hallintaa, monenlaisia etähallintavaihtoehtoja ja myös puoliautomaattisen pulssitoiminnon. Teksti: John Frost tuotemarkkinointipäällikkö Kemppi ProNews 2011 15 Tandem-MIG/MAG -hitsauksen uusi tuleminen Hitsausteknologian kehitys hitsausvirtalähteiden osalta on viime vuosina ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Se, mitä vielä 2000-luvun alussa pidettiin teknologian viimeisimpänä edistysaskeleena, on nyt jäänyt ajastaan jälkeen. T andem-hitsaus kuului 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa niihin prosesseihin, joista piti tulla varteenotettava kilpailija muille suurtehohitsausmenetelmille. Toisin kuitenkin kävi, sillä prosessin käytettävyys oli hankalaa. Nyt uuden teknologian avulla käytettävyyden taso on noussut huomattavasti ja operaattorin hitsausparametrien säätö on nopeutunut ja helpottunut. KempArcPulse TCS -järjestelmän toimitus sisältää tyypillisesti seuraavat komponentit: • • • • • • • 16 Kaksi KempArc Pulse TCS -hitsausvirtalähdettä Kaksi DT400-langansyöttölaitetta Tarvittavat välikaapelit Tehokas vesikiertoinen KempCool 40 -jäähdytysyksikkö. Tandem-hitsauspoltin Kaksi WiseFusion-toimintoa Asiakkaan hankkimat hitsausohjelmat (MatchCurve) Kemppi ProNews 2011 Mutta mitä itse asiassa on tandemhitsaus? Se kuuluu monilankahitsausmenetelmiin. MIG/MAG-tandemissa käytetään kahta lisäainelankaa hitsauksen aikana. Tätä ei pidä sekoittaa Twin-wire MIG/MAG -hitsaukseen, jossa myös käytetään kahta lisäainelankaa. Näiden prosessien pääpiirteet ovat seuraavat: Twin wire -hitsaus • Kahta lisäainelankaa syötetään samaan hitsisulaan yhteisen kaksireikäisen virtasuuttimen läpi joko samasta tai kahdesta erillisestä langansyöttölaitteesta. • Langat ovat samassa potentiaalissa. • Käytössä on joko yksi virtalähde tai kaksi rinnakkain kytkettyä virtalähdettä. • Ainoastaan langansyöttönopeutta voidaan vaihdella lankojen välillä. • Molemmissa lisäainelangoissa joudutaan käyttämään samaa hitsaustehoa. Tandem-hitsaus • Kahta lisäainelankaa syötetään samaan hitsisulaan kahden sähköisesti toisistaan eristetyn virtasuuttimen läpi. • Molemmilla lisäainelangoilla on oma langansyöttölaite ja virtalähde. • Lisäainelangat ovat eri potentiaaleissa. • Hitsausparametrit voidaan säätää erikseen molemmille lisäainelangoille (master- ja slave-lanka). Tandem-MIG/MAG-hitsauksen prosessivariaatioita on monia. Asiaa voidaan tarkastella MIG/MAG-kaarityyppien tai käytettyjen lisäaineiden näkökulmasta. Kaarityyppiin liittyviä variaatioita voivat olla pulssi-pulssi, kuumakaari-pulssi, kuumakaari-kuumakaari tai joissain tapauksissa pulssi-kuumakaari. Lisäainelankojen ominaisuudet voivat olla keskenään erilaiset: niiden paksuus ja seos voivat olla erilaiset ja toinen voi olla umpi- ja toinen täytelankaa. Perusperiaatteena on, että etummaisella lisäainelangalla tehdään hitsin tunkeuma ja jälkimmäisellä muotoillaan hitsin pintaa. Tandem-MIG/MAG-hitsauksella haetaan esimerkiksi seuraavanlaisia etuja verrattuna yksilankahitsaukseen: • Pienten a-mittojen hitsauksessa (ohutlevyissä) saavutetaan suuremmat hitsausnopeudet verrattuna yksilankatekniikkaan. • Suurten a-mittojen hitsauksessa (raskasrakenteissa) saavutetaan suurempi sulatusteho verrattuna yksilankatekniikkaan. • Hitsausliitoksen laatu on ylipäänsä parempi. • Pitkän hitsisulan ansiosta kaasut poistuvat tehokkaammin, mikä pienentää huokosten esiintymistä. • Koska hitsausenergian tuonti on pieni suuremmasta sulatustehosta huolimatta, hitsauksesta aiheutuu vähemmän muodonmuutoksia ja oikaisutarve pienenee. • Prosessi ei vaadi toimiakseen erikoiskaasuja. Case: IMG auttoi Kemppiä kehittämään tandem-ratkaisun I ngenieurtechnik und Maschinenbau GmbH eli IMG on nykyaikainen ja innovatiivinen yritys, joka sijaitsee Rostockissa Saksassa. Se on erikoistunut muun muassa automatisoitujen telakkaratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nykyään tuotantolaitosten haasteena on valmistaa laadukkaita tuotteita yhä nopeammin. Asiantuntemuksensa ansiosta IMG pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisvaltaisia logistisia ja teknisiä konsepteja, jotka tehostavat modernisoitujen tai uusien tuotanto-osastojen tai kokonaisten laitosten toimintaa. Tandem-hitsauksella on myös rajoituksia verrattuna yksilankahitsaukseen. Esimerkiksi hitsauspoltin on suurempi, mikä aiheuttaa rajoituksia luoksepäästävyydelle ja pienille säteittäisille liikeradoille. Polttimesta ja hitsaustehosta johtuen prosessi soveltuu ainoastaan mekanisoituun tai automatisoituun hitsaukseen. Myös magneettisen puhalluksen vaikutus on suurempi kuin yksilankahitsauksessa, mutta sen vaikutusta on mahdollista pienentää oikealla työkappaleen maadoituksella sekä aloitus- ja lopetuspalojen käytöllä. Aikaisemmin tandem-hitsauksen parametrien säätäminen on ollut hankalaa. Siitä johtuen parametri-ikkuna on ollut kapea ja hitsausoperaattorilta on vaadittu suurta ammattitaitoa prosessin säätämisessä. Ongelmana on ollut valokaarien liiallinen synkronointi toisiinsa, jolloin hitsausparametrit on pakotettu toimimaan vain tietyllä rajatulla alueella suhteessa toisiinsa. Uusi teknologia on kuitenkin tullut tässä avuksi. Kempin kehittämän KempArc Pulse TCS -laitteiston ohjelmisto tarkkailee ja ohjaa aktiivisesti molempia hitsausvalokaaria. Ohjauksen perusidea on linkittää valokaaret vapaasti toisiinsa, mikä mahdollistaa valokaarien säätämisen toisistaan riippumatta. TCSohjelmisto linkittää valokaaret toisiinsa Kempin kehittämällä älykkäällä ohjaustekniikalla, jossa toinen valokaari tarkkailee koko ajan master-valokaarta ja säätää itseään sen mukaan, jolloin IMG on hitsausautomatiikan luotettu asiantuntija. Yritys on myös Kemppi Germanyn edustajan SUT-Rostockin pitkäaikainen yhteistyökumppani ja asiakas. Koska IMG:llä on runsaasti kokemusta tandem-hitsauksesta, Kemppi pyysi yritystä osallistumaan uuden mekanisoidun tandem-hitsausratkaisunsa, KempArc Pulse TCS -järjestelmän, kehitystyöhön. KempArc Pulse TCS käyttää Kempin edistyksellistä TCS-järjestelmää kahden valokaaren tarkkaan ja samanaikaiseen hallintaan. Valokaaret toimivat täysin toisistaan riippumatta. TCS-järjestelmän kehitysprosessiin sisältyi yksityiskoh- taisia tutkimuksia Kempin hitsauslaboratoriossa, mutta myös kenttätestejä aidossa käyttöympäristössä. Testauksessa hyödynnettiin IMG:n asiantuntemusta ja SUT-Rostockin tukea. ”Meille oli etua siitä, että pystyimme tekemään kaksipuolisia tandem-hitsaustestejä IMG:n nosturijärjestelmän avulla. Lisäksi IMG:n tarkoista testiraporteista oli paljon hyötyä KempArc Pulse TSC -järjestelmän kehitystyössä”, Kempin automatisoidun hitsauksen Business Area Manager Ulrich Hoepfel sanoo. Hitsausesimerkki: Tutkittiin pohjamaalatun teräksen pienaliitoksen hitsausta pulssi-pulssi-variaatiolla. Perusaineena oli 6 mm:n teräs, lisäaineena 1,2 mm:n G3Si1-umpilangat ja suojakaasuna Ar+18% CO2. Tutkimuksissa todettiin, että Tandem-prosessi soveltuu myös pohjamaalatun teräksen hitsauksiin umpilangalla. A-mitta a b c 4 mm 6 mm 3 mm 14 m/min + 12 m/min 14 m/min + 14 m/min Langansyöttönopeus 14 m/min + 12 m/min Hitsausnopeus 1,6 m/min (26,7 mm/s) 0,65 m/min (10,8 mm/s) 1,9 m/min (31,7 mm/s) Sulatusteho 13,84 kg/h 13,84 kg/h • valokaaret eivät häiriinny toisistaan • valokaaret voidaan säätää optimaalisen pituisiksi täysin toisistaan riippumatta • hitsausparametrien säätäminen on joustavaa ja toimivien hitsausarvojen löytäminen verrattain helppoa. 14,90 kg/h Uuden TCS-ohjauksen lisäksi KempArc Pulse TCS -järjestelmä käyttää WiseFusion-toimintoa helpottamaan hitsausparametrien löytymistä erilaisissa hitsaussovelluksissa. Tämä toiminto pitää valokaarien pituudet optimaalisen lyhyenä ja kohdistaa niiden energiatiheyden kapealle alueelle. Näin tandem-hitsauksessa saavutetaan alempi lämmöntuonti ja suurempi hitsausnopeus perinteisiin tandem-järjestelmiin verrattuna. Teksti: Jyri Uusitalo TK-päällikkö, hitsausteknologia Kemppi ProNews 2011 17 näkökulma Elina Hiltunen futuristi What’s Next Consulting Oy ja Finpro Ennakoi, innovoi ja kommunikoi tulevaisuudesta J os vuosien takaiset ennustukset tästä päivästä olisivat pitäneet paikkansa, me asuisimme nyt kuussa tai kapseleissa meren alla, lentelisimme selkäämme upotetuilla siivillä paikasta toiseen ja nauttisimme ravintomme pillereinä. Ennustuksilla on paha tapa mennä mönkään, siksi tulevaisuuden tutkijat, kuten minä, myönnämme suoraan: tulevaisuutta ei voi ennustaa. Se, että tulevaisuutta ei ole mahdollista ennustaa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulevaisuutta ei kannattaisi pohtia. Itse näen tulevaisuusajattelulla kolme tärkeää tehtävää: ennakoinnin, innovoinnin ja kommunikoinnin. Koskaan kun ei voi varmasti tietää, mitä huominen ”Oma mottoni tuo tullessaan. Tulevaisuutta kannaton se, että taakin ennakoida – tulevaisuuden edessä eli pohtia erilaisia pitää olla nöyrä, mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tätä mutta ei pidä kutsutaan skenaarionöyristellä.” ajatteluksi. Skenaarioajattelussa muodostetaan kuvitteellisia mutta mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja tiettyyn aikaväliin liittyen. Tarkoituksena on muodostaa erilaisia tulevaisuuksia ja pohtia sitten tarvittavia ratkaisuja tässä päivässä, jos kehi- 18 Kemppi ProNews 2011 tyssuunta tuntuu kallistuvan jonkin tietyn skenaarion suuntaan. Skenaarioajattelu voi kuulostaa eksoottiselta ja yritysjohdon työhön liittyvältä, mutta se on oikeastaan ihmisen luonnollinen tapa tarkastella maailmaa. Tätä ”entä jos” -ajattelua käyttävät ihmiset kantavat sateenvarjoa laukussaan, pitävät särkylääkekampaa taskussaan ja ottavat vakuutuksia. Tulevaisuudesta kun ei koskaan tiedä... Jos ennakointi on yksi lähestymistapa tulevaisuuteen, on innovointi toinen. On hyvä tiedostaa, että jokainen ihminen, organisaatio ja kansakunta voi vaikuttaa tulevaisuuteen ja innovoida uutta ja parempaa tulevaisuutta. Meillä suomalaisilla on tietenkin tapa vähätellä voimavarojamme: emmehän me nyt mittään… On hyvä kuitenkin huomata, että tulevaisuutta luodaan - jopa yksilötasolla. Tällaisia tarinoita ovat historiankirjat pullollaan. Lähihistoriastakin löytyy esimerkkejä suomalaisista yksilövaikuttajista: Martti Ahtisaari on tuonut rauhan sanomaa moniin konflikteihin, Linus Torvalds kehitti Linuxin ja nosti pinnalle open source -käsitteen. Kolmas lähestymistapa tulevaisuuteen on se, että siitä kannattaa käydä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Yritysmaailman kannalta se tarkoittaa avautumista suurelle yleisölle tulevaisuuspohdintojen suhteen. Ajatuksia tulevaisuudesta kannattaa pallotella vaikka asiakkaiden kanssa. Tämä antaa arvokasta, oman organisaation ulkopuolista näkökulmaa esimerkiksi tuote- ja strategiseen suunnitteluun. Kommunikoinnista mieliesimerkkini on Finnairin Departure 2093 -projekti, jossa esitettiin erilaisia kuvia lentämisestä tulevaisuudessa. Projekti otettiin vastaan kiinnostuneesti sekä lehdistössä että tavallisten tallaajien keskuudessa, jotka pääsivät projektin sivuilla kommunikoimaan lentämisen tulevaisuuden näkemyksiä. Huomioarvo projektilla yllätti jopa projektin taustavoimat. Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Se on hyvä asia, sillä elämä olisi kai varsin tylsää, jos tietäisimme, mitä huominen tuo tullessaan. Oma mottoni on se, että tulevaisuuden edessä pitää olla nöyrä, mutta ei pidä nöyristellä. Kannattaa valmistautua erilaisiin muutoksiin ja tapahtumakulkuihin, mutta ohjat on myös hyvä ottaa omiin käsiinsä. Loppuviimeksi: me olemme niitä, jotka tulevaisuutta teemme. Työelämä tarvitsee taitajia Levy- ja hitsaustyön Suomen mestaruuden voitti tänä vuonna Ville Virtanen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Saavutusta seurasi ennätysyleisö, sillä Kuopiossa järjestetyt Taitaja-kisat ylsivät historialliseen kävijämäärään. T aitaja eli ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailu on maan suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna nuoret osaajat kisasivat 3.–5. toukokuuta Kuopiossa. Ammattialojen mestaruuksista kilpaili yli 1 500 nuorta 41 eri lajissa. Tilaisuus saavutti Taitaja-tapahtumien historian suurimman kävijämäärän. Vierailijoita oli kaiken kaikkiaan noin 67 000. Taitaja-tapahtumassa kohtaavat toisensa myös koulutus ja yrityselämä. Levy- ja hitsausalan kisakoitoksissa työvälineinä olivat MIG-, MAG- ja puikkohitsauksessa Kempin synerginen FastMig KMS 300- sekä TIG-hitsauksessa Kempin MinarcTig 180 MLP -koneet. Autokorihitsauksessa käytettiin Kempin MinarcMig 180 Adaptive -koneita. ”Nämä laitteet soveltuvat erinomaisesti koulujen käyttöön. Useimmilla kilpailijoilla olikin jo entuudestaan kokemusta niiden käytöstä”, toteavat Kempin myyntipäällikkö Kalevi Koivusalo ja aluemyyjä Seppo Nissinen. ”Koneissa ei ilmennyt minkäänlaisia ongelmia kilpailun aikana. Niiden toimivuus ja käyttöominaisuudet saivatkin Kilpailun mitalistit: pronssia hitsasi Atte Kuisma Etelä-Savon ammattiopistosta (vas.), kultaa Ville Virtanen ja hopeaa Ari Nenonen, kumpikin Savon ammatti- ja aikuisopistosta. myönteistä palautetta niin kilpailijoilta kuin järjestäjiltä.” Levy- ja hitsaustyön kilpailutehtävät perustuvat kone- ja metallialan perustutkinnon, levyseppähitsaajan koulutusohjelman ’kiitettävä 3’ -tason vaatimuksiin. Kilpailijat saavat valmistettavista kilpailutehtävistä piirustukset ja ohjeet, minkä jälkeen valmistavat työn siihen varatuista materiaaleista. Tänä vuonna kilpailutehtävänä oli vaativa levytyö. Nuoret työstivät pienoismallin kisakaupungin maamerkistä, Puijon Tornista. Teksti: Pirjo Kemppinen Kilpailun voittaja Ville Virtanen sai palkintonsa Kempin Seppo Nissiseltä ja Kari Kempiltä. Taustalla myhäilevät kilpailupäällikkö Kari Toivanen ja lajivastaava Jukka Pasanen. Kemppi ProNews 2011 19 arvostetaan koulutusta Oulun seudun ammattiopiston tekniikan yksikön uusi hitsaamo on selkeä vastaus työelämän tarpeisiin ja nostaa opinahjon hitsausalan koulutuksen kansainväliselle tasolle. Alueen yritysten lisäksi nykyaikaisia työtiloja ja -välineitä arvostavat opettajien ja opiskelijoiden lisäksi alueen yritykset. ”Opiskelu on tehokasta, kun jokaisella opiskelijalla on oma, rauhallinen hitsauspaikka ja käytössään uudet, nykyaikaiset koneet”, tuumaavat 17-vuotias Eetu Jurvansuu ja 23-vuotias Mikko Uusimaa. ”Erinomainen ilmanvaihto on myös merkittävä tekijä.” Nuoret miehet ovat opiskelleet kaksi vuotta, joten he ehtivät hyödyntää uutta hitsaamoa vielä vuoden ajan. Levyseppähitsaajiksi he valmistuvat keväällä 2012. Hitsaamo vastaa yritysten muuttuneisiin tarpeisiin Oulun seudun ammattiopisto OSAO on monialainen ammattiopisto, jossa opiskelee kaikkiaan 8 500 nuorta ja aikuista. 20 Kemppi ProNews 2011 OSAO järjestää ammatillista koulutusta kahdessatoista yksikössä Oulun seudulla ja Koillismaalla. Ammattiopiston Kaukovainion tekniikan yksikön uusi, kansainväliset vaatimukset täyttävä hitsaamo otettiin käyttöön kuluvan vuoden maaliskuun alussa. Rakentamishanke sai alkunsa jo vuonna 2006, jolloin kartoitettiin jalkautuvalla yrityskyselyllä Oulun seudulla toimivien metallialan yritysten tulevaisuuden osaamistarpeita ja -vaatimuksia. Vastauksista nousi esille tarve kehittää erityisesti hitsauksen ja koneenasennuksen ammatillista peruskoulutusta. Levyseppähitsaajakoulutus oli aiemmin painottunut enemmän ohutlevytöihin, koska alueella vaikuttivat tuolloin vahvasti Nokia ja sen alihankintayritykset. ”Olen kiitollinen, että OSAO on kuunnellut herkällä korvalla, mitä osaamista yrityksissä tänään tarvitaan”, kiittelee Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketola. Osaamisvaatimukset ja odotukset kasvavat myös perustutkintojen suuntaan: ”Odotamme työmarkkinoille hyvät ammatilliset perusvalmiudet oppineita, motivoituneita ammattilaisia. Myös täsmä- ja erikoisosaajia tarvitaan”, Ketola täsmentää. Erikoisosaamista tarvitaan alueella toimivista yrityksistä esimerkiksi Kemiralla, SAH-KOlla, Normekilla ja RENEWAlla. Työllisyystilanne parantunut Koulutuksen kehittämishanke osui oikeaan hetkeen, sillä Oulun seudun metallialan yrityksissä iloitaan kasvavista tilausmääristä. Ammattiopiston oppilaille on ollut aiempia vuosia helpompi löytää laadukkaita työssäoppimispaikkoja. © OSAO kuvapankki Oulun seudulla Raimo Hanhela (vas.), Eetu Jurvansuu, Mikko Uusimaa ja Keijo Kivioja arvostavat nykyaikaista oppimis- ja työympäristöä. Eetu Jurvansuu ja Mikko Uusimaa ovat toistaiseksi saaneetkin työkokemusta vain työssäoppimisjaksoillaan. He uskovat, että uudistettu hitsaajapätevyyksiin johtava hitsauskoulutus (IW-koulutus) parantaa selkeästi heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Eetu suorittaa niin sanottua kaksoistutkintoa ja käy yhtä aikaa sekä ammattikoulua että lukiota. ”Koulun jälkeen minua kiinnostavat työt myös ulkomailla”, hän toteaa eikä tyrmää ajatusta jatko-opinnoistakaan. Mikkokin testasi lukion teoreettisia opintoja aikansa, mutta vaihtoi mielenkiintoisempana pitämäänsä ammattikouluun. ”Kaikki metallialan työt kiinnostavat, myös reissuhommat”, hän tuumaa. Hitsausta jopa 30–40 opintoviikkoa Hitsaamo syntyi HITSKO-hankkeen lopputuotoksena. Projektin keskeiset tavoitteet olivat kansainvälisen hitsaajatutkinnon vaatimukset täyttävän koulutusprosessin sekä koneenasennuskoulutuksen oppimisympäristön kehittäminen nykyvaatimusten tasolle. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,15 M€, johon saatiin tukea Euroopan aluekehitysrahastolta ja Suomen valtiolta 216 000 euroa. ”Uuden hitsaamon myötä voimme tarjota opiskelijoille kansainvälisten standardien mukaista hitsauskoulutusta, jonka yhteydessä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tulevaisuudessa kansainvälisiä IW-hitsaajapätevyyksiä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, lehtori Markku Tahvanainen. Auditoitu IW-koulutusprosessi asettaa vaatimuksia myös opettajien osaamiselle. ”Myös opettajien on näytettävä osaamisensa hitsaamalla soveltuvat hitsaajapätevyydet.” Uusi kone- ja metallialan opetussuunnitelma mahdollistaa hitsausopetuksen määrän merkittävän lisäämisen. Uudistukset antavat mahdollisuuden opiskella, opettaa ja valmentaa hitsausta jopa 35 opintoviikkoa kolmen vuoden opintojen aikana. Fastmig Pulse 450W soveltuu erinomaisesti IW-koulutukseen Hitsaamohanketta ja hitsauskoulutusprosessia alusta lähtien vetänyt lehtori, IWE Raimo Hanhela on perustellusti erittäin tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. ”Suunnittelun alkuvaiheessa tutustuimme vastaaviin tiloihin ja koulutuksiin eri puolilla Suomea. Kyselimme vinkkejä myös aktiivisesti useilta hitsausalan asiantuntijoilta”, hän kertaa. HITSKO-hankkeen puitteissa uuteen hitsaamoon on rakennettu 18+1 nykyvaatimusten mukaisesti varusteltua hitsauspaikkaa. Looseissa on uudet MIG/MAG/ TIG- ja puikko- sekä kaasuhitsauslaitteistot. Lisäksi hankittiin muut hitsaukseen liittyvät tarpeelliset laitteet ja työkalut. Hankituista hitsauskoneista 14 on Kempin Fastmig Pulse 450W -laitteita. Uudessa hitsaamossa opettaa myös Keijo Kivioja. Hän on hitsausalan ammattilainen, joka aikanaan saavutti kaksi hitsausalan Suomen mestaruutta Taitajakisoissa ja oli neljäs vuonna 1997 Sveitsissä pidetyissä SKILLS-maailmanmestaruuskisoissa lajinaan hitsaus. Ammattikoulun jälkeen Keijo Kivioja on työskennellyt hitsaajana sekä opiskellut insinööriksi ja suorittanut opettajan pätevyyden. Keijolla on myös kansainvälinen IWE-pätevyys. ”Kempin Fastmig Pulse -hitsauskone sai hyvän palautteen Oulussa vuonna 2010 pidetyssä Taitaja-kisassa”, mainitsee Keijo Kivioja. ”Se on vaativaan hitsauskoulutukseen ja -valmennukseen erittäin sopiva monipuolisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi”, kiittää myös Raimo Hanhela. ”Merkittävää on lisäksi kulutusosien ja huollon sekä teknisen tuen helppo saatavuus, kyllä Nissisen Seppo suuntaa Mersunsa keulan aina kiitettävästi Oulua kohti tarpeen niin vaatiessa, tuumaa Raimo.” Teksti: Pirjo Kemppinen Uuteen hitsaamoon rakennettiin 18+1 varusteltua hitsauspaikkaa, joissa on uudet MIG/MAG/TIG- ja puikko- sekä kaasuhitsauslaitteistot. © OSAO kuvapankki Kemppi ProNews 2011 21 Kemppi-huoltokorjaamot 2011 Helsinki Kaari Kone Oy Takoraudantie 1, 00700 HELSINKI Puhelin: 040 588 5028 Hämeenlinna Hydrauliikka Oy Kuhlström Luukkaankatu 2 A, 13110 HÄMEENLINNA Puhelin: 010 396 1500 Telefax: 010 396 1501 Joensuu Joensuun Huoltopalvelu Oy Pamilonkatu 34, 80130 JOENSUU Puhelin: (013) 123 651 Telefax: (013) 123 655 Jyväskylä Jyväskylän Teollisuuspalvelu Oy Laukaantie 7, 40320 JYVÄSKYLÄ Puhelin: 0207 9280 90 Telefax: 0207 9280 91 Kajaani Sähkökonekorjaamo Dynamo (T:mi) Timperintie 9, 87400 KAJAANI Puhelin: 0443027030 Kemi Sähköhuolto JiiTee Oy Valtakatu 21-23, 94100 KEMI Puhelin: 0400 957 736 Telefax: 016 250 071 Kerava Masino Welding Oy Kerava Jäspilänkatu 6, 04250 KERAVA Puhelin: (09) 242 3221 Telefax: (09) 294 3132 Kitee EV-Sähkö Oy Niittytie 2A, 82500 KITEE Puhelin: 013 220251 Kokkola Oy SCANCOOL Ab Yrittäjäntie 6, 67100 KOKKOLA Puhelin: 0207 281868 Telefax: 0207 281867 Kuopio Sähköhuolto Tissari Oy Poijutie 3, 70460 KUOPIO Puhelin: (017) 264 8500 Telefax: (017) 261 3328 Lahti HR Service Oy Vipusenkatu 21, 15230 LAHTI Puhelin: (03) 874 460 Telefax: (03) 733 2230 Laitila Amitec Oy Kaivolantie 8, 23800 LAITILA Puhelin: 040 3002275 Telefax: (02) 846 0235 Lappeenranta Lappeenrannan Laitehuolto Ky Kaakkoiskaari 1, 53500 LAPPEENRANTA Puhelin: (05) 416 2211 Telefax: (05) 416 2212 Maarianhamina Ålands Elektrolindning AB Västra Utfarten, 22100 MARIEHAMN Puhelin: 018 198 63 Telefax: 018 238 63 Mikkeli YIT Kuntatekniikka Oy Insinöörinkatu 6, 50100 MIKKELI Puhelin: 050 5376561 Oulu Ahlsell Oy Oritkarintie 4, 90400 OULU Puhelin: 0207 43 6100 Telefax: 0207 43 6109 Pohjolan Hitsihuolto Oy Kauppiaantie 45, 90460 OULUNSALO Puhelin: (08) 521 2669 Telefax: (08) 521 2529 Pietarsaari Oy Pietec Ab Jaakonkatu 39 C, 68600 PIETARSAARI Puhelin: (06) 781 0610 Telefax: (06) 7810619 Pori Porin Hitsauslaite Oy Eteläväylä 20, 28610 PORI Puhelin: (02) 635 9002 Telefax: (02) 635 9203 Raahe Ahlsell Oy Muurarinkatu 4, 92120 RAAHE Puhelin: 0207 43 6110 Telefax: 0207 43 6119 Rauma JP Steelman Oy Paananvahe 4B, 26100 RAUMA Puhelin: (02) 824 1026 Telefax: (02) 824 1053 Rovaniemi Rovaniemen Sähkömoottorikorjaamo Oy Aronrinne 26, 96190 ROVANIEMI Puhelin: (016) 379 1790 Telefax: (016) 379 1790 Salo/Halikko Halikon Huoltosähkö Oy Sähkökuja 2, 24800 HALIKKO Puhelin: (02) 736 2244 Telefax: (02) 736 2944 Seinäjoki Hartman Rauta Oy Teollisuustie 9, 60100 SEINÄJOKI Puhelin: (06) 418 3111 Telefax: (06) 418 3211 Tampere TSK-Hitsauslaite Oy Vihiojantie 20, 33800 TAMPERE Puhelin: (03) 382 0500 Telefax: (03) 382 0555 Turku Masino Welding Oy Turku Korjasmäenkatu 7, 20360 TURKU Puhelin: 010 8345 750 Telefax: 010 8345 751 Vaasa Vaasan Sähkölaitehuolto Tmi Sepänkyläntie 159, 65300 VAASA Puhelin: 0400 767 240 Telefax: (06) 317 3721 Vammala Tyrvään Sähkötyö Oy Asemakatu 23, 38210 SASTAMALA Puhelin: (03) 511 3055 Telefax: (03) 511 3056 Vantaa Masino Welding Oy Vantaa / Sejotek Oy Kärkikuja 3, 01740 VANTAA Puhelin: 010 8345 500 Telefax: 010 8345 579 Varkaus Varkauden Teollisuuspalvelu Oy Nikkarintie 1, 78870 VARKAUS Puhelin: 042 4687 213 Telefax: (017) 552 7964 Vieremä Laikas Oy – Lasertie 4, 74200 VIEREMÄ Puhelin: (017) 714007 Telefax: (017) 714017 Tule tutustumaan osastoomme B 102 Kemppi Oy on mukana Alihankinta-messuilla Tampereella 13.–15.9.2011. Teemoja osastollamme tänä vuonna: • Uudet ratkaisut teollisuuden tiukentuneisiin laatuvaatimuksiin • Mekanisoinnilla huima parannus hitsauksen tuottavuuteen • Uuden aikakauden Minarc Evo -tuoteperhe ja uutuudet kompakti-MIG-koneiden sarjassa www.kemppi.com 22 Kemppi ProNews 2011 Innovaatio: Kemppi ProTrainer ProTrainer valmentaa mestareita virtuaalimaailmassa Tämän hetken puhutuimpia aiheita on virtuaalihitsaus. Sen avulla säästetään hitsauksen perusopetuksessa merkittävästi aikaa ja rahaa. Kemppi ProTrainer on hitsauksen virtuaalivalmentaja, joka hioo käyttäjänsä suoritustekniikan huippuunsa jo ennen kuin oikea valokaari syttyy. S uurin hyöty hitsauksen virtuaaliharjoittelusta saadaan perusopetuksen alkuvaiheessa. ProTrainer koulii käyttäjänsä hitsauspolttimen oikeaan kuljetukseen ja kohdistukseen. Opitut liikeradat tallentuvat lihasmuistiin ennen kuin oppilas tarttuu oikeaan työvälineeseen. ”Näin säästetään huomattavasti esimerkiksi hitsattavien harjoituskappaleiden, lisäaineiden, suojakaasun ja energian kustannuksissa”, listaa Kempin hitsauspäällikkö Juha Nykänen. Opetuksen kustannussäästöjen on arvioitu olevan jopa 20–25 prosenttia. Huomionarvoista on myös perusopetuksessa säästetty aika ja mahdollisuus yksilölliseen opetukseen. Keskittymiskyky ei herpaannu Kemppi ProTrainerin käyttö muistuttaa liikeohjaimia tottelevien pelikonsolien käyttöä. Ohjaimena toimiva hitsauspoltin jäljittelee aitoa. Paikannuksessa käytetään ultraäänitekniikkaa. Juha Nykänen korostaa, ettei laite ole hitsaussimulaattori. ”Harjoituksissa keskitytään oikeaan suoritustekniikkaan ja liikeratojen hallintaan. Laitteen avulla oppii, miten ja missä asennossa hitsauspoltinta pitää hitsattaessa liikuttaa. Todellisen hitsauksen opetteluun voidaan siirtyä, kun riittävät käden taidot on saavutettu.” Harjoittelun voi aloittaa ilman etukäteisvalmisteluja ja suojavarusteita. Oppimista nopeuttaakin esimerkiksi se, että laitteen käyttäjän huomio suuntautuu yksinomaan harjoitukseen. ”Perinteisessä oppimisympäristössä aloittelijan on vaikea keskittyä vain annettuun tehtävään. Pelkästään haalariin, hanskoihin ja hitsauskypärään totuttelu vie oman aikansa.” ”Lisäksi ensimmäisillä kerroilla valokaaren palo, valuva sula, rätinä ja roiskeet vievät varmasti huomion käden asennoista”, tietää Juha Nykänen. → Kemppi ProNews 2011 23 Pelinomaista teknologiaa K empin Pro Trainer perustuu ranskalaisen Diginextin kehittämään CS Wave -laitteeseen, joka on käytössä jo yli 150 oppilaitoksessa ympäri maailmaa. Tuote sai alkunsa Euroopan ”Teknologia unionin rahoittamassa hanktarjoaa uuden työkeessa vuosina 2002–2004. kalun oppilaan ja ”Ranskalaisen ammaopettajan väliseen tillisen koulutusjärjestön, viestintään”, kiteyttää AFPA:n opettaja huomasi Nintendo WIIn kaltaisten peLaurent Da Dalto. likonsolien kehittävän tehokkaasti niillä pelaavien nuorten liikeratoja. Hän oivalsi, että samankaltaista tekniikkaa oli mahdollista hyödyntää myös hitsauksen liikeratojen hiomiseen”, kertoo CS Waven tuotepäällikkö Laurent Da Dalto. Kului 30 kuukautta ja noin miljoona euroa, kunnes ensimmäinen CS Wave esiteltiin maaliskuussa 2004 Pariisissa. Tuotetta ja sen tekniikkaa on kehitetty eteenpäin siitä lähtien. Laurent Da Dalto korostaa, että virtuaalisen opiskelun tavoitteena ei kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan korvata hitsauksen opetuksen perinteisiä menetelmiä. ”Teknologia tarjoaa uuden työkalun oppilaan ja opettajan väliseen viestintään. Sen avulla voidaan tehdä huomattavasti enemmän havaintoja kuin perinteisesti todellisessa hitsaustilanteessa. Aidossa hitsaustilanteessa opettaja ei esimerkiksi kykene havainnoimaan oppilaan käden liikkeitä täydellisesti.” ”Lisäksi virtuaalinen harjoittelu nopeuttaa oppimista ja auttaa oppilasta ymmärtämään liikeratojen merkityksen.” Virtuaalista oppimisympäristöä hyödynnetään jo useilla aloilla. ”Tuoreimmat sovelluksemme ovat maalauksen, pistehitsauksen ja rikkomattoman aineenkoetuksen (NDT) harjoitteluun”, mainitsee Laurent Da Dalto. ”ProTrainer antaa käyttäjälleen jatkuvasti palautetta ja ohjeita.” Henkilökohtainen valmentaja jaksaa kannustaa ProTrainerilla voidaan harjoitella puikkoja MIG/MAG-hitsausta sekä jalko-, vaaka- että pystyasennoissa. Laite mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, sillä jokaiselle oppilaalle voidaan luoda henkilökohtaisesti räätälöidyt harjoitteet. Opettajan ei tarvitse olla läsnä, vaan oppilaat voivat harjoitella itsenäisestikin. ”Opettaja voi määritellä esimerkiksi omalta tietokoneeltaan jokaiselle oppilaalle salasanalla avautuvat henkilökohtaiset tehtävät. Tulokset jäävät laitteen muistiin, ja niitä voidaan käydä läpi yhdessä jälkikäteen.” Tehtävät voivat keskittyä hitsauspolttimen kuljetuksen vakauteen, nopeuteen, työkulmiin tai sen etäisyyteen kohdekappaleesta. Vaikeimmillaan oppilaan on hallittava kaikkia määritteitä yhtä aikaa säädetyissä toleranssirajoissa. ProTrainer antaa käyttäjälleen jatkuvasti palautetta ja ohjeita. 24 Kemppi ProNews 2011 ”Opettaja voi myös testata oppien omaksumista sulkemalla käyttäjää ohjaavat opasteet”, mainitsee hitsauspäällikkö Juha Nykänen. ProTrainer on kehitetty ensisijaisesti oppilaitosten hitsauksen perusopetukseen, mutta se on kiinnostanut myös yrityksiä. ”Yritykset voivat teettää sen avulla hitsaajilla erilaisia harjoituksia tuntuman säilyttämiseksi”, lisää Juha Nykänen. Kemppi ProTrainer esiteltiin Suomessa marraskuun alussa 2010, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta. Laite on nyt saatavilla myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tekstit: Pirjo Kemppinen Minustako hitsaaja? Olen aina pitänyt hitsausta kiehtovana. Valokaaren polte, kipinöiden pisarointi, rätinä ja utuinen savu vangitsevat tunnelmaan, jota henkilö maskin takana hallitsee. Samoista syistä tapahtuma myös pelottaa. Uskalsin kokeilla hitsaamista, kun pääsin ensin harjoittelemaan sitä Kempin ProTrainerilla. H Laurent Da Dalto listaa hitsauksen virtuaalisen opettelun hyödyt + Vähentää materiaali- ja välinekustannuksia. +Nopeuttaa oppimista. + Parantaa opettajan ja oppilaan välistä viestintää. + Tuo esille perinteisesti näkymättömiin jäänyttä tietoa. + Kohentaa mielikuvaa hitsauksesta yhdistämällä siihen uutta teknologiaa ja pelinomaisuutta. + Tehostaa ja tukee itseopiskelua. haasteet – Joissain tapauksissa tietotekniikan käyttäminen perinteisen hitsausharjoittelun apuna voi herättää kriittistä asennetta. itsauspäällikkö Juha Nykänen säätää ProTrainerin näyttöpaneelin sopivalle korkeudelle. Aidolta näyttävä hitsauspoltin toimii kuin konsolipelien ohjain hänen klikkaillessaan sillä näyttöpaneelin valikoista valintoja harjoitukselleni. Ensimmäinen tehtäväni on kenties helpoin mahdollinen. Keskityn pitämään hitsauspolttimen oikealla etäisyydellä pienaliitoksesta noin 30 senttimetrin pituisen matkan. Pystyhitsaus alaspäin antaa mahdollisuuden seisoa tukevasti omilla jaloillani. Koska kyseessä on virtuaalinen koulutuslaite, en tarvitse minkäänlaisia suojavarusteita. Käytännössä hitsaussauman kohtaa osoittavat näyttöpaneelissa vihreät viivat, joiden välissä hitsisulaa esittävä täplä kulkee. Polttimen etäisyyttä osoittavien sinisten viivojen pitää pysyä vihreiden päällä. Jos polttimen kärki harhailee hitsattavasta saumasta liian kauas tai ajautuu sitä liian lähelle, muuttuvat siniset viivat varoittavan keltaisiksi tai hälyttävän punaisiksi. Asetan polttimen pään hitsisulan päälle ja painan liipaisinta. Silmäni lukkiutuvat alas kulkevaan täplään, kämmen hikoaa puristaessani kahvaa ja tunnen, kuinka polttimen päätä tukeva vasemman käteni etusormi tärisee. Suorituksestani piirtyy sydänkäyrää muistuttava kuvaaja. Kaksi kolmasosaa matkasta käyrä kulkee yllättävän vakaana, mutta sitten tulee loikka. Se on kohta, jossa ensimmäisen kerran hengitin. Harjoituksiani vaikeutetaan kerta kerralta. Lopulta näyttöruudulla erilaiset merkit osoittavat ja hälyttävät hitsauspolttimen etäisyyttä ja kohdistuskulmaa sekä kuljetuksen vakautta ja nopeutta. Liipaisimen painalluksesta hitsisula rätisee vääjäämättömästi alaspäin. Yritän pitää polttimen sen vauhdissa sopivalla etäisyydellä, mutta silloin kohdistuskulma on aivan pielessä. Näyttöpaneeli tulvii viestejä, joita en kykene kerralla havainnoimaan tai sitä paremmin, tekemään jotain niiden edellyttämiä korjausliikkeitä. Ja miten säilyttäisin käden vakaana hitsaussauman loppuun asti? Pitääkö niiata vai kumartaa ulottuakseni hitsaamaan sauman alas asti? Ensikertalaiselle kokemus on kuin kouluttava peli. Innostus kasvaa kerta kerralta ja mietinkin, kenet haastaisin kaksintaisteluun. Virtuaalimaailman myönteiset kokemukset lievittävät jännitystä, kun siirryn kokeilemaan aitoa hitsaustapahtumaa hitsausneuvoja Hannu Saarivirran opastuksella. Valmistelut vaativat huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa. Opettajani säätää hitsauskoneen, heftaa kappaleet kiinni toisiinsa ja asettaa ne odottamaan, kunnes saan puettua suojatakin ja hanskat sekä aseteltua hitsausmaskin päähäni. Jo tässä vaiheessa liimaa hiki hiukset otsaani. Näkymä maskin silmikosta on hämärä, ja tuntuma suurilla rukkasilla kömpelö. Tavoitteeni on hitsata samanlainen sauma kuin virtuaalimaailmassa. Rohkeasti painan liipaisinta, mutta lasken Elämäni ensimmäinen hitsi. 1,5 millimetrin teräslevyt on liitetty pystyhitsinä pienaliitoksella. Aloittelijalle oivallinen laite oli MinarcMig 170 Adaptive, jossa säätää tarvitsee vain jännite ja levyvahvuus. Tosin sitäkään en osannut itse. siitä saman tien irti. Syttyvä valokaari, pari kipinää ja rätinä saavat vaistonvaraisesti perääntymään. Toisella yrityksellä pidän liipaisimen sitkeästi pohjassa ja hitsaan sauman alas asti. Värit, viivat ja rastit eivät ohjaa liikkeitäni. Jos tästä piirtyisi käyrä, se ei todellakaan olisi tasainen. Lohduttavaa on, että puoleen väliin saakka liian hitaasti hitsattu ja lähes läpi palanut liitos on kuulemma kuitenkin kestävä. Kokeilu oli erittäin hauska, ja arvostan entistä enemmän hitsaajia. He saavat useimmiten työnsä näyttämään vaivattomalta ja helpoltakin. Nyt tiedän sen johtuvan siitä, että he ovat ammattilaisia. − Pirjo Kemppinen Kemppi ProNews 2011 25 Neljä apuvälinettä jokaisen hitsaajan tarpeisiin 26 Kemppi ProNews 2011 T uotesarja sisältää ohjelmistopohjaisia hitsaustuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi FastMig- ja KempArchitsauskoneiden kanssa. Räätälöityjä Wise-hitsausprosesseja ja -toimintoja käytetään juuripalkojen lyhytkaarihitsauksessa, ohutlevyhitsauksessa, tunkeutuman hallinnassa ja energiatiheän valokaaren kohdistamisessa kapeaan railoon. WiseRoot-prosessi juuripalkojen lyhytkaarihitsaukseen Räätälöityä juuripalkojen MIG/MAGlyhytkaarihitsausta kutsutaan nimellä WiseRoot. Patentoitu WiseRoot-hitsausprosessi ohjaa virtalähteen virta- ja jänniteparametreja digitaalisesti. Prosessissa seurataan oikosulkua ja varmistetaan, että pisara kuroutuu oikea-aikaisesti irti lisäainelangan kärjestä hitsisulaan. Kyseessä on mukautettu lyhytkaarihitsausprosessi, joka kuuluu MIG/MAGhitsausprosessina luokkaan 131, 133, 135 ja 138 standardin SFS-EN ISO 4063 mukaisesti. WiseRoot-prosessin toimintaperiaate on se, että hitsausvirrasta syntyy kaksi eri muotoa. Näitä muotoja voidaan kutsua oikosulku- ja valokaarivaiheen aikaisiksi virrannousuvaiheiksi (kuva 1). WiseRoot-prosessi on mukautettu lyhytkaariprosessi, eikä sitä pidä sekoittaa pulssihitsaukseen. Ensimmäisessä virrannousuvaiheessa lisäainetta siirretään oikosulkuvaiheen aikana hitsisulaan, ja toisessa virrannousuvaiheessa valokaaren tehoa kasvatetaan äkisti ja pidetään hetki halutulla tasolla. Ennen ensimmäistä virrannousuvaihetta hitsausvirrassa on lyhytaikainen virtapiikki, jonka aikana lisäainelanka ottaa kiinni hitsisulaan. Ensimmäisessä virrannousuvaiheessa virran nopea kasvu määrätylle tasolle saa Innovaatio: Wise-prosessit hitsaajan apuna Viime vuosina MIG/MAG-hitsauksen virtalähteiden kehittyminen on mahdollistanut yhä monipuolisempien laitteiden kehittämisen. MIG/MAG-hitsauksessa virtalähteiden ja hitsausohjelmistojen kehittymisen myötä hitsaajan avuksi on voitu luoda räätälöityjä hitsausprosesseja ja -toimintoja. Kempin Wise-tuotesarja on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Kuva 1: WiseRoot-prosessin virtakäyrä lisäainepisaran siirtyessä hitsisulaan. Sykli muodostuu valokaari- ja oikosulkuvaiheista. Katkoviiva tarkoittaa normaalia lyhytkaarihitsausta. Kuva 2: Ilmaraon vaihtelu samalla hitsausteholla. Ilmaraot vasemmalta 2, 4 ja 6 mm. aikaan ns. pinch-voiman, joka mahdollistaa pisaran kuroutumisen irti lisäainelangan päästä. Irtikuroutuminen varmistetaan alentamalla virtaa hitaasti. Pisaran siirryttyä hitsisulaan käynnistyy virrannousun toinen vaihe, joka aloittaa valokaarivaiheen. Laitteen ohjausjärjestelmä valvoo pisaran irtoamista ja siirtymistä valokaaren läpi. Virran oikea-aikainen lasku ja nousu takaavat roiskeettoman ylimenokohdan oikosulusta avoimeen valokaareen. Toinen virrannousuvaihe muotoilee hitsisulaa ja varmentaa tunkeuman riittävyyden juuripalossa. Näiden kahden peräkkäisen virrannousuvaiheen jälkeen virta pienenee halutulle pohjavirtatasolle. Asetetun pohjavirtatason käytöllä varmistetaan seuraavan lisäainepisaran siirtyminen seuraavassa oikosulussa. Nopealla ja oikea-aikaisella virtalähteen ohjauksella ja prosessin virtakäyrän oikealla muodolla mahdollistetaan keskeytymätön ja roiskeeton pisaran irtoaminen ja siirtyminen hitsisulaan. Tällöin valokaari pysyy vakaana ja hitsaustapahtuma on helposti hallittavissa. WiseRoot-prosessi eroaa normaalista lyhytkaarihitsauksesta. Kuvassa 1 on esitetty normaalin lyhytkaarihitsauksen ja WiseRoot-prosessin aaltomuodot. Normaalissa lyhytkaarihitsauksessa pisara irtoaa virran arvon ollessa suuri, mikä määräytyy jänniteohjauksen perusteella. Sen jälkeen virta hitaasti pienenee ennen valokaarivaiheen päättymistä ja seuraavan oikosulkuvaiheen alkamista. WiseRootprosessissa pisaran irtoaminen tapahtuu virran alhaisella arvolla, minkä ansiosta pisara siirtyy pehmeästi hitsisulaan. Sen jälkeen seuraavassa valokaarivaiheessa prosessi määrittää juuri sopivan korotuksen valokaarelle ja katkaisee sitten virran nopeasti etukäteen määritettyyn tasoon ennen seuraavaa oikosulkuvaihetta. WiseRoot-prosessin tarkasti valvottu valokaari vähentää roiskeita pisaran irtoamisvaiheessa ja pienentää valokaarivaiheen lämmöntuontia siten, että se vastaa normaalia lyhytkaarihitsausta. WiseRoot-prosessi mahdollistaa normaalia leveämpien ilmarakojen käytön samoilla tehoasetuksilla (kuva 2). Ilmarako saattaa vaihdella 1 mm:stä 10 mm:iin, ja hitsausteho on säädettävä tilanteen mukaan. Kun hitsausasento muuttuu, hitsaustehon on silti oltava riittävä kyseisiin olosuhteisiin. → Kemppi ProNews 2011 27 Räätälöidyn juuripalkojen hitsausprosessin tärkeimmät edut ovat seuraavat: • Leveä ilmarako mahdollistaa pienemmän railokulman ja pienemmän railon käytön. • Ei tarvetta käyttää juuritukea. • Prosessi on erittäin tehokas: 10 % nopeampi kuin tavallinen MAGhitsaus ja kolme kertaa nopeampi kuin TIG-hitsaus. • Prosessi soveltuu asentohitsaukseen. • Helppo asentaa ja käyttää. • Vähemmän roiskeita kuin normaalissa lyhytkaarihitsauksessa. Työpajoilla nämä WiseRoot-prosessin edut ovat havaittavissa parempana hitsauslaatuna ja vähentyneenä jälkityöstönä. WiseThin-prosessi ohutlevyhitsaukseen Ohutlevyhitsauksessa pyritään tyypillisesti alhaiseen lämmöntuontiin. Tähän tarkoitukseen on käytetty erilaisia laserhitsaussovelluksia, mutta laserilla on omat rajoituksensa. Process v [mm/ min] wfr [m/ min] I [A] U [V] P [W] Q [kj/ mm] Q [%] WiseThin 800 4 93 16,7 1517 0,091 0 1-MIG 800 4 113 18,3 2028 0,122 25,20 Taulukko 1: WiseThin-prosessin ja synergisen MIG-hitsauksen lämmöntuonnin vertailu Kuva 3: Räätälöityjen prosessien etuja ovat alhainen lämmöntuonti ja optimaalinen palkogeometria. 28 Kemppi ProNews 2011 MIG/MAG-hitsaus on jo niin kehittynyt prosessi, että sen lämmöntuonti saadaan pidettyä alhaisella tasolla, erityisesti lyhytkaarihitsauksessa. Räätälöidyissä prosesseissa päästään samaan lämmöntuontitasoon kuin laserhitsauksessa. Kempin WiseThin-prosessi on räätälöity MIG/MAG-lyhytkaarihitsausprosessi, jolla saavutetaan hitsauskohteesta riippuen 5–25 % vähäisempi lämmöntuonti kuin normaalissa lyhytkaarihitsauksessa. Erikoislujia teräksiä hitsattaessa tästä on suurta hyötyä, sillä suuntaus on yhä lujempien terästen hitsaamiseen. Tämä taas kannustaa käyttämään hitsausprosessia, jossa lämmöntuonti on alhainen. Taulukossa 1 verrataan WiseThinprosessin lämmöntuontia normaalin lyhytkaarihitsauksen lämmöntuontiin limiliitoksessa. Materiaalina on rakenneteräs, ja levyn paksuus on 1,0 mm. WiseThin-prosessin toimintaperiaate on samanlainen kuin juuripalkojen lyhytkaarihitsauksessa käytettävän räätälöidyn WiseRoot-prosessin. Erona on se, että WiseThin-prosessi on tarkoitettu erityisesti ohutlevyhitsaukseen. WiseThin on mukautettu lyhytkaarihitsausprosessi, joka kuuluu MIG/MAGhitsausprosessina luokkaan 131, 133, 135 ja 138 standardin SFS-EN ISO 4063 mukaisesti. Kuvassa 3 on räätälöidyn ohutlevyhitsauksen tyypillisiä hitsaussovelluksia. Ohutlevyjen laserhitsaussovelluksissa suurimpia ongelmia aiheuttavat suppeat ilmarakotoleranssit. MIG/MAGprosesseissa toleranssialue on laajempi, koska ne eivät ole niin herkkiä ilmaraon vaihteluille. Räätälöidyissä prosesseissa ilmaraon toleranssialue on laajempi al- haisen lämmöntuonnin ansiosta. Tämä helpottaa hitsisulan hallintaa. WisePenetration-toiminto takaa oikean tunkeuman MIG/MAG-hitsauksessa käytetään yleensä vakiojännitettä (CV). Itsesäätyvä valokaari on tärkein syy käyttää vakiojännitettä. Vapaalangan pituuden kasvaessa hitsausteho laskee, koska hitsausvirta pienenee (P = U x I). Vapaalangan pituuden muutokset eivät vaikuta langan syöttönopeuteen tai kaarijännitteeseen. Sen sijaan hitsausvirta vaihtelee vapaalangan pituuden mukaan. Esimerkiksi kuvassa 4 on osoitettu, miten hitsausvirta vaihtelee vapaalangan pituuden muuttuessa, kun hitsataan S235terästä 1,2 mm:n langalla käyttämällä suojakaasua Ar + 18 % CO2 sekä seuraavia hitsausparametreja: langansyöttönopeus 8,8 m/min, jännite 29 V, kuljetusnopeus 58,0 cm/min. Vakiojännitettä käytettäessä hitsausvirta määräytyy vapaalangan pituuden mukaan: mitä pidempi vapaalanka, sitä pienempi hitsausvirta. Tästä saattaa aiheutua vakavia hitsausvirheitä, kuten kylmäjuoksuja, vajaata tunkeumaa, epätasaista hitsauslaatua ja hitsausroiskeita. Manuaalisessa MIG/MAG-hitsauksessa vapaalangan pituus vaihtelee hitsaajan taitojen mukaan, mikä saattaa vaikuttaa tunkeumaan. Joskus vapaalankaa on pidennettävä johtuen heikosta näkyvyydestä, huonosta ulottuvuudesta, asentohitsauksesta tai hitsausliitosten hankaluudesta tai suunnitteluvirheistä. Mekanisoidussa ja automatisoidussa hitsauksessa hitsien mitta- ja geometriapoikkeamat saattavat aiheuttaa vapaalangan pituuden vaihtelua. Tällaiset poikkeamat saattavat olla peräisin hitsin valmistelu- tai asennustöiden eri työvaiheista. Myös hitsauksessa syntyvä lämpö aiheuttaa vääristymiä, mikä lisää poikkeamia hitsauksen aikana. Kuva 4: Hitsausvirran muutokset vapaalangan pituuden mukaan. → Kemppi ProNews 2011 29 ”Mukautuvan valokaaren pituuden hallinnan käytöstä on paljon etuja.” Kuva 5: Kuvan ylärivissä on esitetty normaali MAGhitsaus ilman WisePenetration-toimintoa, ja alarivissä on osoitettu WisePenetration-toiminnon vaikutus hitsiin. Vapaalangan pituudet vasemmalta: 25 mm, 30 mm ja 35 mm. Tähän voidaan ottaa avuksi erilaisia railonseurantajärjestelmiä, mutta ne ovat kalliita eivätkä aina toimi luotettavasti kaikissa hitsausolosuhteissa. Kempin ainutlaatuinen WisePenetration-toiminto tuo avun tilanteisiin, joissa vapaalangan pituus on vaikea pitää tasaisena. Tämän toiminnon avulla on helppo pitää hitsausparametrit (I, U) WPS-ohjeiden mukaisina. Näin varmistetaan haluttu tunkeuma ja parannetaan hitsin laatua. WisePenetration mahdollistaa tasaisen hitsausvirran ja vapaalangan pituuden säilymisen WPS-hitsausohjeiden mukaisissa rajoissa. Kun hitsataan käyttäen ohjeiden mukaista vapaalangan pituutta, WisePenetration toimii kuten perinteinen MIG/MAG-hitsausprosessi ja sallii hitsausvirran vaihtelut vapaalangan pituuden mukaan. Jos vapaalangan pituus kuitenkin ylittää sallitut arvot, WisePenetration auttaa varmistamaan, että virta säilyy tasaisena. Kuvassa 5 on esitetty, miten WisePenetration pitää tunkeuman tasaisena samalla, kun vakioprosessin tunkeuma pienenee vapaalangan pituuden ylittäessä normaalit arvot. WiseFusion-toiminnon kaaren säätö tuo monia etuja Asentohitsauksessa (muissa kuin jalko- ja pysty asennossa) yleisimpiä ongelmia on valokaaren ja hitsisulan hallinta. Tämä korostuu erityisesti pulssiMIG/MAG-hitsauksessa ja kuumakaarihitsauksessa. On esimerkiksi vaikeaa löytää oikeita pulssihitsausparametreja vaakasuuntaisessa alumiinihitsauksessa lakiasennossa. Täyttääkseen kaikki asentohitsauksen vaatimukset Kemppi on kehittänyt WiseFusion-toiminnon, joka säilyttää valokaaren pituuden tasaisena ja estää kaarta pidentymästä vapaalangan pituuden muuttuessa. Toiminto perustuu pulssi- ja kuumakaarihitsauksen valokaaren virta- ja Kuva 6: Vasemmalla on hitsi, joka on tehty pulssiMIG-hitsauksella ja WiseFusion-toiminnolla. Oikealla on hitsi, joka on tehty pulssi-MIG-hitsauksella ilman valokaaren hienosäätöä. Langansyöttönopeus on 4,6 m/min. 30 Kemppi ProNews 2011 Kuva 7: 960 MPa -luokan teräshitsi. Levyn paksuus 6 mm. I-railo yhtenä palkona yhdeltä puolelta. Hitsausenergia on vain 0,58 kJ/mm. jännitekäyrän valvontaan. Näin saadaan aikaan valokaari, joka on kapeampi ja energiatiheämpi kuin normaalissa pulssija kuumakaarihitsauksessa. Toinen WiseFusion-toiminnon etu on se, että kapea valokaari mahdollistaa suuremman hitsausnopeuden. Suurempi hitsausnopeus ja parempi energiatiheys pienentävät lämmöntuontia verrattuna tavalliseen pulssi- tai kuumakaarihitsaukseen. Alhainen lämmöntuonti on puolestaan tärkeä tekijä tiettyjä materiaaleja hitsattaessa. Mukautuvan valokaaren pituuden hallinnan käytöstä on paljon etuja: erinomainen hitsisulan hallinta kaikissa asennoissa, kapea ja energiatiheä valokaari eikä tarvetta valokaaren pituuden säätöön. WiseFusion on nopea ja helppokäyttöinen. Hitsausparametrit ovat aina oikein, joten niitä ei tarvitse säätää. Voit käyttää suurempaa hitsausnopeutta ja saada aikaan syvemmän tunkeuman ja jäykemmän ja kapeamman valokaaren. Alhainen lämmöntuonti ja kapea railo tekevät hitsaamisesta tuottavaa ja kustannustehokasta. Case: Peikko Oy, Lahti, Suomi Deltapalkki päihitti tuotannon haasteet Kansainvälisesti arvostettu ja käytetty Deltapalkki soveltuu moneen rakentamiseen. Tuotteen valmistuksessa on voitettu useita haasteita. D eltapalkki on teräslevyistä hitsattu, ontto ja sivuilta rei’itetty palkki, joka betonoidaan työmaalla. Betonin kovettumisen jälkeen palkki liittää ontelo-, liitto- ja kuorilaatat tai paikallavalun yhtenäiseksi kantavaksi rakenteeksi. Deltapalkki on suomalaisen Peikon kehittämä tuote. Palkkeja valmistetaan yhtiön toimipaikoissa Suomessa ja Slovakiassa. Peikon palkkituotannossa Lahdessa valmistetaan viikoittain yli 250 palkkia ja jokainen niistä räätälöidään asiakkaan kohdekohtaisten vaatimusten mukaisesti. Palkkituotanto työllistää 45 henkilöä, ja heistä 12 on käsinhitsaajia. Tuotteen valmistuksessa on monenlaisia haasteita. ”Palkin osat valmistetaan ja tarvittavat aukotukset tehdään plasma- tai polttoleikkausmenetelmillä sekä mekaanisesti leikkaamalla”, kertoo Lahden Deltapalkkituotannon tuotantopäällikkö Toni Räty. Materiaalina käytetään S355J2+N -rakenneterästä. Harjateräkset katkaistaan mekaanisesti. Palkin uumat hitsataan ala- ja ylälevyihin mekanisoidulla jauhekaari- ja MAG-menetelmällä. Palkin liitospäädyissä käytetään robotisoitua kokoonpanohitsausta. Päädyt, muottipellit, leuankorotukset, vahviketeräkset ja palkin sisälle tulevat tukilevyt hitsataan käsin MAG-mene→ Kemppi ProNews 2011 31 ”Se varmistaa vaikeasti tavoitettavien, palkin sisäpuolisten hitsien tunkeuman.” telmällä. Suomessa käsinhitsauksessa käytetään Kempin FastMig Pulse 450 -laitetta varustettuna WisePenetrationlisätoiminnolla. ”Se varmistaa vaikeasti tavoitettavien, palkin sisäpuolisten hitsien tunkeuman”, perustelee Toni Räty. Saumat joudutaan hitsaamaan palkin kokoonpanon jälkeen uumareikien läpi. Ne ovat halkaisijaltaan vain 80−150 millimetriä, joten näkyvyys hitsattavaan kohteeseen on heikko. ”Lisäksi rajoitetun luoksepäästävyyden vuoksi polttimen kuljetusasento muuttuu hitsauksen aikana vetävästä työntäväksi, eikä valokaaren kohdistus liitokseen voi olla aina paras mahdollinen.” Hitsiluokkavaatimus palkin rakenteellisille hitseille on standardin SFS-EN ISO 5817 mukainen hitsiluokka C. Kokoonpanon jälkeen palkin alapinta suojataan varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi alkydi- tai epoksipohjamaalilla. ”Muista mahdollisista maalauksista sovitaan tapauskohtaisesti”, lisää Toni Räty. Palkit painavat sadasta kilosta viiteen tuhanteen kiloon. Pisimmät ovat yli 12-metrisiä. Työläimpien hitsaamiseen kuluu noin yhden päivän työtunnit ja seitsemän kiloa lisäainelankaa. Toni Paajavuori hitsaamassa palkin sisäpuolisia tukilevyjä. Ne hitsataan kokoonpanon jälkeen uumareikien läpi. Reiät ovat halkaisijaltaan vain 80– 150 mm, jolloin sekä näkyvyys että luoksepäästävyys hitsauskohteeseen ovat puutteelliset. Deltapalkki panostaa vihreyteen Peikon faktat Peikon tuotekehityksen tulokset ovat olleet alallaan usein edelläkävijöitä. Yritys on ensimmäisten joukossa myös tutkituttanut rakentamisen hiilijalanjälkeä. Isossa-Britanniassa tehdyn puolueettoman tutkimuksen tulokset osoittavat Deltapalkin käytön vähentävän rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä verrattuna Ipalkkiin. ”Deltapalkin käyttö vähensi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä kymmenen prosenttia. Suurin osa vähennyksestä syntyi pienentyneestä teräsmäärästä, sillä palkkeja tarvittiin huomattavasti vähemmän kuin I-palkkeja”, selvittää Toni Räty. • ”Myös muita materiaalisäästöjä syntyi esimerkiksi tiilissä, betonissa, laastissa ja jätteessä, sillä Deltapalkin käyttö I-palkin sijaan pienensi rakennuksen kokonaiskorkeutta.” Kokonaisuudessaan Deltapalkin käyttö säästi hiilijalanjälkeä rakennuksen koko elinkaaren aikana viisi prosenttia verrattuna I-palkkiratkaisuun. © 32 Kemppi ProNews 2011 Pe o ikk Oy Vuonna 1965 perustettu Peikko Group Oy on liittopalkkeihin ja betonirakenteiden kiinnitystekniikkaan keskittyvä perheyhtiö. • Peikko toimii yli 20 maassa kolmella mantereella. Sen päätoimipaikka on Lahdessa, Suomessa. • Peikolla on tuotantolaitos Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Liettuassa, Saksassa, Slovakiassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. • Peikko on toiminut perustamisestaan lähtien uusien teknologioiden ja sovellusten teollistajana. Yritys on kehittänyt esimerkiksi standardoidun perustusratkaisun tuulivoimaloiden tornien perustuksille. • Yhtymän liikevaihto vuonna 2010 oli 78 miljoonaa euroa. Työntekijöitä oli keskimäärin 700 henkilöä, joista noin 300 Suomessa. www.peikko.com Puolassa kohoaa ympäristöystävällisiä toimistotiloja © Peikko Oy Karismassa yhdistyvät pehmeä puu ja tyylikäs teräs Suomessa valmistuu Lahteen Kariston alueelle kuluvan vuoden jouluksi 34 000 neliömetrin suuruinen kauppakeskus. Puuta ja terästä luontevasti yhdistävä ostosparatiisi rakentuu Peikon toimittaman rungon ympärille. Kariston alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut puurakentaminen, jota kauppakeskuksessakin arvostetaan. Puu soveltuu luontevasti Karismaksi nimettyyn ostoskeitaaseen, joka toimii myös kaupunginosan sisäänkäyntinä. Kaksikerroksisen rakennuksen katosta noin 22 000 neliömetriä on katettu 12 metriä pitkillä ja 2,5 metriä leveillä puukattoelementeillä. Myös ulkoverhoilussa puuta on mukana. Karismaksi nimetty kauppakeskus nousee vilkkaan nelostien varteen. Valtatietä pitkin huristaa noin 26 000 autoa vuorokaudessa, ja uuden ostoskeitaan toivotaan houkuttelevan luokseen näistä merkittävän osan. Tavoitteena on palvella kolmea miljoonaa asiakasta vuodessa ja saavuttaa noin 120 miljoonan euron vuotuinen myynti. Projektin pääurakoitsija on SRV. Teräsosien toimituksista sekä rungon teräsja betonielementtien asennuksesta vastaa Peikko Groupin Suomen yksikkö, Peikko Finland Oy. Yritys toimittaa Karismaan yhteensä 2,2 kilometriä valmistamiaan Deltapalkkeja sekä yli 700 tonnia muita teräsrakenteita, kuten liittopilareita ja kattoristikoita. Hankkeen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. Tekstit: Pirjo Kemppinen Puolaan nousee 23 000 neliömetriä toimistotilaa, jossa hyödynnetään tuoreinta ympäristöystävällistä teknologiaa. Green Towers -rakennuksissa käytetään suomalaisen Peikon valmistamia Deltapalkkeja. Green Towers -toimistotalot nousevat parhaillaan Wrocławin kaupungissa Puolan luoteisosassa. Hankkeen tavoitteena on valmistaa erittäin energiatehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia rakennuksia. Rakennusprojektille on myönnetty LEED-sertifikaatti (Leadership in Energy and Environmental Design), joka on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu ympäristösertifiointijärjestelmä. Peikon asiakas projektissa on Skanska. Peikko toimitti kevään aikana kohteeseen 800 metriä Deltapalkkeja sekä useita muita liitososia, esimerkiksi raudoitusjatkoksia, piilokonsoleita ja pilarikenkiä Peikon Slovakiassa toimivalta tehtaalta. Kemppi ProNews 2011 33 Kasvot maskin takana: Katja Vironen, Suomi Hitsaus antoi Katjalle uuden elämän K un 34-vuotias riihimäkeläinen Katja Vironen tarttui ensimmäisen kerran hitsauspistooliin yksitoista vuotta sitten, hän oivalsi vihdoinkin tavoittaneensa sen, mitä oli etsinyt jo pitkään. Moni yritti tukahduttaa nuoren naisen innostusta, mutta turhaan. ”Huomasin oppivani helposti ja nopeasti. Se teki hitsaamisesta hauskaa ja innosti opiskelemaan lisää”, hän kertaa. ”Alalla on mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan loputtomasti. Aina löytyy jotain uutta, esimerkiksi jokin materiaali tai menetelmä, jota en vielä osaa.” Nauraen nainen kuitenkin myöntää, ettei hän lähtenyt alalle suinkaan vapaaehtoisesti. Työura alkoi suoraan huipulta Katja Vironen touhusi lapsuus- ja nuoruusvuotensa eläinten kanssa, sillä synnyinkodissa Korialla kasvatettiin hevosia, 34 Kemppi ProNews 2011 Hitsaajan työ ulottuu Katja Virosessa kaikin tavoin pintaa syvemmälle. Hän uskoo ammatin muuttaneen hänen elämänsä ja antaneen hänelle varmuutta toteuttaa kaikki haaveensa. Yksi suurimmista unelmistakin liittyy hitsaukseen. lampaita ja koiria. Luonnollista olikin, että eläinrakas tyttö kouluttautui oppisopimuksella hevostenhoitajaksi heti peruskoulun jälkeen. Valitettavasti alan työllisyystilanne oli jo silloin heikko eikä vakituista työpaikkaa löytynyt. Muutakaan vaihtoehtoa hän ei keksinyt. ”Olen aina ollut enemmän käsillä tekijä kuin lukija, joten kouluun en halunnut lähteä.” Ajan kuluessa hänen aloitekykynsä ja itsetuntonsa heikkenivät lähes olemattomiin. Elämä oli ankeaa ilman palkkatuloa ja päivät pitkiä samanikäisten ystävien opiskellessa tai käydessä työssä. Pisteen piirsi työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi, joka käytännössä pakotti Katjan hitsauksen peruskurssille. Tuolloin 23-vuotias nainen päätti kestää neljän kuukauden mittaisen komennuksensa. Parin päivän teoriaopetuksen jälkeen Katja pääsi kokeilemaan alaa käytännössä ja löysi tulevaisuutensa. Neljä kuukautta vaihtui yli vuoden opintoihin. Halu oppia hitsauksesta yhä lisää sai naisen hakeutumaan peruskurssin jälkeen MIG/MAG-, puikko- ja TIGhitsauskursseille. Ahkeruus ja karttunut ammattitaito palkittiin, kun kouvolalainen Steka Oy valitsi lukuisten hakijoiden joukosta kuusi henkilöä koulutettaviksi korkeapainehitsaajiksi. Katja oli yksi valituista. ”Pääsin aloittamaan työurani suoraan huipulta.” Aloittelijalle paikka ei ollut missään tapauksessa helpoin mahdollinen: ”TIG-hitsaus on jo sinänsä haastavaa, koska siinä on hallittava yhtä aikaa molempien käsien tekeminen. Lisäksi korkeapainehitsaajana jouduin tekemään työtä vaikeissa paikoissa ja hankalissa asennoissa.” Työn vaativuutta kasvatti niin ikään seuranta. Hitsaussaumojen laatua tarkastettiin jatkuvasti sekä silmämääräisesti että röntgenkuvauksella ja ultraäänellä. ”Välillä ajattelin, että lähden kotiin ja pysyn siellä.” Rimera Oy:llä Katja on kaksinkertainen edelläkävijä, sekä ensimmäinen naisettä TIG-hitsaaja. Yrityksen kaikilla työntekijöillä on lempinimi, jonka toiset ansaitsevat heti ja toiset vasta jonkin ajan kuluttua. Työkavereiden Pastoriksi kutsuma Marko Räty kertoo, että Katja löysi paikkansa heti ja nimettiin PutkiPirkoksi. Taantuma pudotti maan pinnalle Katja jäi kuitenkin Steka Oy:lle kuudeksi vuodeksi. Toukokuussa 2007 hän muutti Tampereelle, josta sai mieleisensä työpaikan kaivattuaan vaihtelua synnyinseutuun. Onni uudesta asuinpaikasta jäi lyhyeksi, sillä alkanut taantuma vei häneltä työpaikan runsaan vuoden kuluttua. ”Elämältäni putosi pohja.” Hän päätti kuitenkin kunnioittaa kuluneita vuosia itselleen ominaisella tavalla. Katja otti ensimmäisen tatuointinsa parikymppisenä, kun itsensä kuvittamisesta oli tulossa muoti-ilmiö. Hänelle se ei jäänyt kokeiluksi, vaan naisen ihosta on tällä hetkellä kirjottu musteella noin kaksikymmentä prosenttia. Lisää taidetta ilmestyy pintaan jatkuvasti. ”Tavoitteeni on, että mummoiässä olen oman elämäni kävelevä kuvakirja.” Oikeassa käsivarressa komeilee Kempin logo. Liikemerkki ei ole väritetty peittävällä mustalla, vaan Katjan toiveesta taiteiltu kuin kuumalla raudalla ihoon painetuksi. ”Minulle oli valtavan suuri asia, kun vuosien turhautumisen jälkeen löysin mieleisen ammatin ja työpaikan. Olin innostunut ja koin kehittyväni.” ”Jäätyäni työttömäksi päätin ikuistaa muiston hitsauksen avulla saamastani uudesta elämästä.” Tatuoinnin aihe oli Katjalle itsestäänselvyys: ”Kempin koneita on kaikkialla, ja niitä on helppo fanittaa. Ne ovat kestäviä ja persoonallisen näköisiä. Moni muu laitevalmistaja yrittää tuoda koneitaan esille väreillä, mutta Kempin oranssi on ylittämätön.” Nyt hän hakee menestystä pinnan alla Alun perin Katja innostui eniten puikkohitsauksesta, koska sitä luonnehdittiin Kempin logon ympärille syntyy Normandian maihinnousua kuvaavaa tatuointitaidetta. haastavimmaksi menetelmäksi. Hän ei halunnut kokeilematta mukautua naiselle kaavailtuun muottiin TIG-hitsaajana. ”En ole koskaan halunnut kulkea tietä pitkin vaan vaativassa maastossa.” Feministiksi hän ei silti lukeudu. ”Jotkut väittävät metallialan tekevän naisista miehiä, mutta en usko siihen. Metalliala ei sovi kaikille naisille, mutta ei se sovi kaikille miehillekään.” Tällä hetkellä Katja kuitenkin tekee työtä pääasiassa TIG-hitsaajana. Uuden työpaikan hän löysi Riihimäeltä, ensin vartijana ja sen jälkeen hitsaajana. Joistain päätöksistään hän on pitänyt tiukasti kiinni. ”Hitsauksen peruskurssin aikana joku sanoi, ettei minusta voi tulla hitsaajaa, koska en jaksa nostaa kaasupulloa. Jokaisen pullon olen nostanut itse ja ilman nosturia. Se on tekniikka- eikä voimalaji.” Teknistä osaamistaan hän kehittää muillakin aloilla. Kevään aikana suoritetun sukelluskurssin oppeja hän aikoo hyödyntää tulevaisuudessa. ”Useimmat kysyvät, lähdenkö nyt katsomaan kauniita koralliriuttoja etelään. Niiden sijasta olen koko ajan tähdännyt suomalaisiin satama-altaisiin hitsipuikkojen kanssa.” Katja haaveilee sukellustaitojen karttuessa pääsevänsä jonain päivänä veden pinnan alla hitsaavaksi ammattisukeltajaksi. Mutta ne vehnäjauhopussit? ”Nuoruudestani kului viisi vuotta miettimiseen. Olen päättänyt, etten enää hukkaa elämääni. Kadun mieluummin sitä, mitä olen tehnyt kuin jättänyt tekemättä”, miettii Katja. Vuosi sitten moni hieraisi silmiään nähdessään Katjan pakkaavan iltaisin vehnäjauhopusseja reppuunsa. Kuluvana vuonna tuntikausia teitä pitkin reppu selässä samoileva nainen on jo tuttu näky. Kesäiset vaellusmatkat ystävien kanssa vaativat etukäteen harjoittelua. → Kemppi ProNews 2011 35 ”Toki toteutumattomiakin unelmia vielä on.” ”Ensimmäisellä kerralla vaelsimme Lappeenrannasta Haminaan Salpalinjaa pitkin. 133 kilometrin matka taittui reilussa 50 tunnissa. Seuraava reissu suuntaa samaa linjaa, mutta pohjoiseen.” Viralliselta nimeltään Suomen Salpa oli talvisodan jälkeen Suomen itärajan läheisyyteen rakennettu puolustuslinja. Sen valinta ei ole sattumaa. ”Armeija kiinnosti minua jo nuorena, mutta olin siihen aikaan liian arka ja pitkään jatkuneen työttömyyden vuoksi melkoisen aloitekyvytönkin. Haku asepalvelukseen siirtyi vuosi vuodelta, kunnes tulinkin jo äidiksi.” Armeijan varusteiden lisäksi Katja kerää Kemppiä koskevaa materiaalia. Erityisesti hän toivoo löytävänsä vuosien takaisen julisteen, jonka teksti kertoo ”huonoja hitsareita ei ole, toisilla vaan on paremmat koneet.” Sen sijaan Katja on jo vuosia kerännyt eri maiden armeijoiden ylijäämätavaroita. Vaatekaapissa on suomalaisten lisäksi saksalaisia, ruotsalaisia, tšekkiläisiä, brittiläisiä, itävaltalaisia ja hollantilaisia maastopukuja, kenkiä, laukkuja ja hattuja. Vaelluksetkin tehdään luonnollisesti armeijan varusteissa. ”Kaasunaamari päässä pääsin metsiin juoksentelemaan vapaaehtoisella maanpuolustuskurssilla”, Katja lisää. Toki toteutumattomiakin unelmia vielä on. Katja sai Sameli-poikansa vuonna 2003 ja kävi äitiyslomallaan kyläseppäkurssin. ”Jos voitan lotossa, hankin vanhan omakotitalon metsän keskeltä ja perustan oman pajan.” Rimera Oy © Rimera Vuodessa kuluu 30 tonnia hitsauslankaa K atja Vironen aloitti hitsaajana Rimera Oy:llä kesällä 2010. Hän hitsaa ensisijaisesti rakennusteollisuudelle valmistettavien valumuottien sisälle asennettavia putkistoja. ”Putkistoissa kiertävä lämmin vesi aikaistaa betonin kovettumista. Kuivuminen on lisäksi hallittua, kun se tapahtuu sopivaksi säädetyssä lämpötilassa”, selventää Rimera Oy:n tuotantopäällikkö Åke Mether. Rakennusteollisuuden käyttämiä muotteja on kahta päätyyppiä. Patterimuotteihin valetaan betoni pystyssä, ja niissä voidaan valaa jopa 20 elementtiä 36 Kemppi ProNews 2011 - Suunnittelee, valmistaa ja asentaa teräsrakenteisia valumuotteja elementtiteollisuudelle. - Tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin yli 40 maahan. Päämarkkinaalueet ovat Venäjä, Saudi-Arabia, Intia ja Filippiinit. - 2 700 neliömetrin tuotantotilat sijaitsevat Riihimäellä. Tytäryhtiö Steelform toimii Nastolassa. - Yhteensä n. 40 työntekijää. - Yritys on perustettu 1980, ja 1999 lähtien se on ollut osa Elematic-konsernia. kerrallaan. Vaakatason valuun tarkoitetuissa tasomuoteissa valmistetaan pinta-alaltaan suurikokoisia elementtejä, esimerkiksi julkisivuja, yksi kerrallaan. Rimeran kolmas päätuote ovat ontelolaattamuotit, joihin valu tehdään koneellisesti. Yksi ontelolaattalinja on tyypillisesti 120 metriä pitkä ja 1,3 metriä leveä. Valumuottien valmistuksesta 90 prosenttia on hitsaustyötä. Kuvaavaa on myös, että yrityksessä käytetään lähes 30 tonnia hitsauslankaa vuodessa. Määrään tarvitaan 22 Kempin hitsauslaitetta. Muottien valmistuksessa suurin haaste on saavuttaa riittävä pinnan suoruus. ”Esimerkiksi patterimuotissa sallitaan vain millin poikkeama kahden metrin matkalla, ratapöllimuotissa toleranssi on millin kymmenesosia.” Tarkkuutta edellytetään myös suorakulmaisuudelta sekä risti- ja äärimitoilta. ”Hitsaajan on hallittava lämmöntuonti äärimmäisen hyvin, ettei muotti muuta muotoaan sitä hitsatessa”, mainitsee Åke Mether. Tekstit ja kuvat: Pirjo Kemppinen Luotiinko luistelu Taannoisen brittitutkimuksen mukaan ensimmäiset luistimet tehtiin Suomessa hevosen luista 4 000 vuotta sitten. Vesistöjen ylitykset onnistuivat talvisin huomattavasti ripeämmin luistelemalla niiden yli kuin kiertämällä ne jalkaisin. O xfordin yliopiston tutkijoiden Federico Formentin ja professori Alberto Minettin laatima selvitys julkaistiin Linnean Society of Londonin julkaisemassa Biological Journal -lehdessä vuonna 2007. Tutkijoiden mukaan Pohjois-Euroopasta on löydetty vuosituhansien takaa peräisin olevia luuluistimia. Suomen lukuisten järvien vuoksi on todennäköistä, että juuri muinaiset suomalaiset hyötyivät eniten kyvystä liikkua nopeasti jäätä pitkin. Luistimina toimivat yksinkertaisesti remmillä jalkoihin sidottavat luunpätkät. Jäällä edettiin luiden päillä seisten ja kepillä vauhtia lykkien. Tutkijat ryhmineen testasivat itsekin luista tehtyjen luistimien kopioita alppiseuduilla. He totesivat luisto-ominaisuudet hyviksi, koska luuhun jäänyt rasva vähentää kitkaa. Nopeusennätyksiä muinaiset luistelijat eivät päässeet kirjaamaan. Tutkijat arvioivat matkojen taittuneen luut jaloissa noin kahdeksan kilometrin tuntivauhdilla, kun nykyajan pikaluistelijat suihkivat tunnissa jopa 60 kilometriä. ©Pixmac Suomessa? Suomesta ei ole tiettävästi löydetty kivikautisia luistimia brittitutkimuksen tulosta tukemaan, mutta lieneekö lajin alkuperällä kovin suurta merkitystäkään. Luonnonjäällä etenemisestä on vuosituhansien aikana kehittynyt useita kunto- ja kilpaurheilulajeja, joista voidaan iloita eri puolilla maailmaa. Vauhdin hurmaa ja kauniita maisemia Pikaluistelulla on pitkä historia niin liikunta- kuin kilpailumuotonakin. Esimerkiksi Leonardo da Vincin (1452−1519) kerrotaan jo aikoinaan ihmetelleen, kuinka luistelija kykenee seisomaan kapean terän päällä. Pikaluistelija voi saavuttaa huiman nopeuden omaa voimaansa, nopeuttaan ja tekniikkaansa hyödyntäen. Ainoastaan pyöräilyssä päästään sitä suurempiin nopeuksiin. Harrastus sopii erinomaisesti kilpaurheilun lisäksi kuntoilumuodoksi kaikenikäisille ja -kokoisille. Tehokasta kuntoilua ovat myös matka- ja retkiluistelu. Matkaluistelua harrastetaan luonnonjäille auratuilla jääradoilla. Retkiluistelijat etenevät sen sijaan elämyshenkisesti vapailla ja auraamattomilla luonnonjäillä. Luisteluretkellä vietetään aikaa yleensä aamusta iltaan. Rullaluistelua on pidetty luistelun uusimpana muotona, mutta sen historia alkaa jo 1700-luvulta. Nykyisin se on suosittu sekä kuntoilu- että kilpailulajina. Taitoluistelun taikaa Taitoluistelu on monipuolisimpia liikuntamuotoja ja lienee kilpailulajeista näyttävimpiä. Siinä pyritään yhtä aikaa teknisesti vaativaan ja taiteellisesti korkeatasoiseen suoritukseen. Musiikin tahdissa tehtävät askeleet, hypyt ja piruetit ovat parhaimmillaan henkeäsalpaavia elementtejä. Taitoluistelussa on neljä kilpailumuotoa, yksin- ja pariluistelu, jäätanssi sekä muodostelmaluistelu. Tekstit: Pirjo Kemppinen Lajilähteet: Suomen luisteluliitto, Suomen taitoluisteluliitto Kemppi ProNews 2011 37 Kemppi Oy on tukenut Pelicansin toimintaa vuodesta 2005 lähtien. © Pelicans Pelicans tarjoaa otteluelämyksiä Jääkiekkoa sanotaan maailman nopeimmaksi pallopeliksi. Yhden ottelun aikana se kiidättää katsojan halki tunteiden huimaavan vuoristoradan. Jääkiekon suosio perustuu pelinopeuteen ja yllätyksellisiin, usein rajuihinkin tilanteisiin. Täydellinen jääkiekko-ottelu kuljettaa katsojan koko tunneasteikon jännityksestä epätoivoon, katkeruudesta onneen ja räjähtävään riemuun. ”Jääkiekossa lopputuloksen ratkaisevat maalit ja niitä yleensä tehdään runsaasti. Se on nopea kamppailupeli, jonka tuoksinassa katsojat näkevät myös haluamiaan taklauksia.” ”Yleisö elää vahvasti mukana ottelutapahtumissa juuri niiden vauhdin ja väkevyyden vuoksi”, pohtii lajin viehätystä lahtelaisen jääkiekkoseura Pelicansin markkinointipäällikkö Tomi-Pekka Kolu. Hän lisää, että pelitapahtumista on rakennettu joka puolella maailmaa myös kokonaisvaltaisia elämyksiä oheisohjelmineen ja tarjoiluineen. Pelicansin juuret ulottuvat aina 1891 perustettuun Viipurin Reippaaseen, joka voitti kautta aikain ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruuden. Seuran nimi on pitkän historian aikana muuttunut useaan otteeseen, Pelicans se on ollut vuodesta 1996 lähtien. Pelicans on pelannut yhtäjaksoisesti SM-liigassa vuodesta 1999. Pelicans on kuitenkin muutakin kuin jääkiekon Suomen mestaruudesta taisteleva joukkue. ”Päijät-Hämeen keskussairaalan kummijoukkueena olemme keränneet sairaalan käyttöön lähes 50 000 euroa viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana”, kertoo Tomi-Pekka Kolu. Pelicans onkin Lahden alueen suurin tapahtumien järjestäjä, joka tarjoaa noin 30–40 urheilullista viihdetapahtumaa vuodessa. ”Lisäksi joukkue on esikuva alueen nuorille jääkiekon harrastajille. Liikutamme itsekin nuoria Päijät-Hämeen alueella Pelicans-koulukiertueella.” Teksti: Pirjo Kemppinen Pelicans luovutti Kempille kauden päätteeksi maalivahdin kypärän. Siihen ikuistui jääkiekon maailmanmestaruuskullan 2011 Suomelle voittaneen joukkueen kolmannen maalivahdin, Niko Hovisen nimikirjoitus. Kypärän vastaanotti toimitusjohtaja Anssi Rantasalo. 38 Kemppi ProNews 2011 Kemppi-jälleenmyyjät 2011 Hartola Työkalu-Suomi Oy Risulantie 3, 19600 HARTOLA puhelin: (03) 716 2201 telefax: (03) 716 2205 Helsinki Ahlsell Oy Laippatie 1, 00880 HELSINKI puhelin: 020 584 5894 telefax: 020 584 5221 Hämeenlinna Hydrauliikka Oy Kuhlström Luukkaankatu 2 A, 13110 HÄMEENLINNA puhelin: 010 396 1500 telefax: 010 396 1501 Iisalmi Ahlsell Oy Yrittäjäntie 21, 74130 IISALMI puhelin: 020584 5720 telefax: 020 584 5721 Imatra Imatran Pultti Oy Sukkulakatu 12, 55120 IMATRA puhelin: (05) 472 6166 telefax: (05) 472 6169 Joensuu Ahlsell Oy Pamilonkatu 37, 80130 JOENSUU puhelin: 020 584 5947 telefax: 020 584 5936 Jyväskylä Jyväskylän Teollisuuspalvelu Oy Laukaantie 7, 40320 JYVÄSKYLÄ puhelin: 0207 9280 90 telefax: 0207 9280 91 Jämsä Jämsän Hydraulitarvike Oy Pietiläntie 5, 42100 JÄMSÄ puhelin: (014) 714 933 telefax: (014) 716 28 Järvenpää Protools Oy Vanha Yhdystie 2, 04430 JÄRVENPÄÄ puhelin: (09) 75154700 Kajaani TOOLS Kajaani B&B TOOLS Finland Oy Timperintie 13, 87400 KAJAANI puhelin: 010 585 0940 telefax: 010 585 0941 Kankaanpää Pentti Korpela Oy Lorvikatu 3, 38700 KANKAANPÄÄ puhelin: (02) 576 800 telefax: (02) 576 8011 Kauhajoki RM Rakennusmarket Oy Topeeka 32, 61800 KAUHAJOKI puhelin: (06) 231 3566 telefax: (06) 231 3456 Kemi Ahlsell Oy Asentajankatu 11, 94600 KEMI puhelin: 0207 43 6130 telefax: 0207 43 6139 Kitee Kithydro Oy Niittytie 3, 82500 KITEE puhelin: 0424 8591 telefax: (013) 413 150 Kokkola Hartman Rauta Oy Tervahovintie 9, 67100 KOKKOLA puhelin: (06) 827 1111 telefax: (06) 827 1249 Kotka TOOLS Kotka B&B TOOLS Finland Oy Tikankatu 9, 48600 KOTKA puhelin: 010 5850100 telefax: 010 5850101 Kouvola Ahlsell Oy Kaitilankatu 9, 45130 KOUVOLA puhelin: 020 584 5999 telefax: 020 584 5960 Kuopio Savon Teollisuuspalvelu Oy Leppälammentie 1, Sorsasalo 70420 KUOPIO puhelin: 0400 300989 telefax: (017) 550 9911 Lahti HR Service Oy Vipusenkatu 21, 15230 LAHTI puhelin: (03) 874 460 telefax: (03) 733 2230 STARKKI OY AB Ansiokatu 3, 15610 LAHTI puhelin: (03) 811 919 telefax: (03) 8119 507 Lappeenranta Ahlsell Oy Alaniitynkatu 6, 53100 LAPPEENRANTA puhelin: 020 584 5983 telefax: 020 584 5581 Lappeenrannan Laakerikeskus Oy Eteläkatu 9, 53500 LAPPEENRANTA puhelin: 05 6204000 telefax: 020 584 5581 Lohja Kestohitsaus Oy Sauvonrinne 19, 08500 LOHJA puhelin: (019) 383 524 telefax: (019) 382 248 Loimaa Loimaan Hihna ja Varaosa Oy Lamminkatu 38, 32200 LOIMAA puhelin: (02) 762 1339 telefax: (02) 762 1360 Maarianhamina Holmbergs Ab Godbyvägen 13, 22100 MARIEHAMN puhelin: (018) 525 566 telefax: (018) 218 55 Mikkeli TOOLS Mikkeli B&B TOOLS Finland Oy Yrittäjänkatu 23, 50130 MIKKELI puhelin: 010 5850 340 telefax: 010 5850 341 Mänttä TOOLS Mänttä B&’B TOOLS Finland Oy Louhimontie 4, 35800 MÄNTTÄ puhelin: 010 5850 300 telefax: 010 5850 301 Nurmes Jukolan Osuuskauppa/Rautaässä Välitie 2-4, 75530 NURMES puhelin: (013) 480 709 telefax: (013) 462 453 Oulu Ahlsell Oy Oritkarintie 4, 90400 OULU puhelin: 0207 43 6100 telefax: 0207 43 6109 Pieksämäki Kauko E. Naumanen Oy / Rautia Naumanen Selkiöntie 2, 76100 PIEKSÄMÄKI puhelin: 0403 101 500 telefax: 0403 101 502 Pietarsaari Hartman Rauta Oy Pohjanlahdentie 40, 68600 PIETARSAARI puhelin: (06)786 7111 telefax: (06) 786 7299 Pori Porin Hitsauslaite Oy Eteläväylä 20, 28610 PORI puhelin: (02) 635 9002 telefax: (02) 635 9203 Porvoo TOOLS Porvoo B&B TOOLS Finland Oy Hitsaajantie 8, 06450 PORVOO puhelin: 010 5850 920 telefax: 010 5850 921 Raahe Ahlsell Oy Muurarinkatu 4, 92120 RAAHE puhelin: 0207 43 6110 telefax: 0207 43 6119 Rauma Rauman Akku Oy Hakunintie 7, 26100 RAUMA puhelin: (02) 555 211 telefax: (02) 555 2144 Riihimäki Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy Karoliinankatu 2, 11100 RIIHIMÄKI puhelin: (019) 760 410 telefax: (019) 720 625 Rovaniemi Koneliike Jomatig Oy Teollisuustie 12, 96320 ROVANIEMI puhelin: (016) 316 361 telefax: (016) 316 361 Sastamala Tyrvään Sähkötyö Oy Asemakatu 23, 38210 SASTAMALA puhelin: (03) 511 3055 telefax: (03) 511 3056 Savonlinna TOOLS Savonlinna B&B TOOLS Finland Oy Ainonkatu 8, 57200 SAVONLINNA puhelin: 010 5850 500 telefax: (015) 520 275 KIITOS, haluan Kemppi ProNews -lehden ILMAISEKSI Yritys/yhteisö: Työpaikalleni Seinäjoki Hartman Rauta Oy Teollisuustie 9, 60100 SEINÄJOKI puhelin: (06) 418 3111 telefax: (06) 418 3211 Suonenjoki Sisä-Savon Sähkö Oy Herralantie 5 A, 77600 SUONENJOKI puhelin: (017) 513 015 telefax: (017) 513 012 Tammisaari Oy Ben-Dix Ab Ajurinpuisto 7, 10600 TAMMISAARI puhelin: (019) 241 1797 telefax: (019) 241 1729 Tampere TSK-Hitsauslaite Oy Vihiojantie 20, 33800 TAMPERE puhelin: (03) 382 0500 telefax: (03) 382 0555 Tornio Ahlsell Oy Lossirannankatu 5, 95420 TORNIO puhelin: 0207 43 6140 telefax: 0207 43 6149 Turku Masino Welding Oy Turku Korjasmäenkatu 7, 20360 TURKU puhelin: 010 8345 750 telefax: 010 8345 751 Työkalutukku Oy Ketarantie 31-39, 20100 TURKU puhelin: (02) 212 2111 telefax: (02) 233 1116 Vaasa Oy Hitsman Ab Myllärinkatu 10, 65100 VAASA puhelin: (06) 312 2899 telefax: (06) 317 3201 Vantaa Ahlsell Oy Osuustie 5, 01510 VANTAA puhelin: 0205845000 telefax: 020 584 5841 Masino Welding Oy Vantaa / Sejotek Oy Kärkikuja 3, 01740 VANTAA puhelin: 010 8345 500 telefax: 010 8345 579 Varkaus Varkauden Teollisuuspalvelu Oy Käsityökatu 45, 78200 VARKAUS puhelin: 042 468 7210 telefax: (017) 552 7964 Vieremä Laikas Oy Lasertie 4, 74200 VIEREMÄ puhelin: (017) 714007 telefax: (017) 714017 Virrat Virhydro Oy Pirkantie 22, 34800 VIRRAT puhelin: 010 271 1200 telefax: (03) 475 4112 Kotiosoitteeseen Tilaajan nimi: Asema yrityksessä/yhteisössä: Lähiosoite/PL: Postinumero: Postitoimipaikka: Maa: Puhelin työpaikalle: Pvm: Allekirjoitus: OSOITTEENMUUTOS Tilaajan nimi: Yritys/yhteisö: Vanha osoite: Uusi lähiosoite/PL: Uusi postinumero: Uusi postitoimipaikka: Maa: Allekirjoitus: Pvm: Faksaa palvelukortti numeroon (03) 734 8398 tai täytä lomake netissä: www.kemppi.com Ihmisläheistä tekniikkaa Kansainväliset hitsausratkaisut paikallisena palveluna Tekniikka kehittyy, mutta yhteistyö tapahtuu yhä ihmisten välillä Kemppi toteuttaa hitsauksen iloa kaikilla tasoilla. Me haluamme varmistaa, että hitsaaja voi kokea todellista työn iloa ja olla ylpeä työnsä jäljestä. Asiakkaamme tietävät, mitä ihmisläheinen tekniikka tarkoittaa käytännössä. www.kemppi.com
© Copyright 2024