1. No category

VUOSIKERTOMUS 2013
SISÄLLYS
3
Haminan Energian vuosi 2013
4
Toimitusjohtajan katsaus
8
Varatoimitusjohtajan katsaus
12
Suomen energiavuosi 2013
14Energialiiketoiminta
16Verkostoliiketoiminta
18Tietohallinto
20Yhteiskuntavastuu
24 Hallituksen toimintakertomus
26Hallitus
28Tilinpäätös
46Yhteystiedot
Haminan Energia Oy on monipuolinen
energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut
yritys, joka on 100 % Haminan kaupungin
omistuksessa. Toimintamme selkärangan
muodostavat sähkön-, maakaasun-,
kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden
ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja
prosessiteolllisuuden erilaisten
energiapalveluiden tuotanto.
3
4
“Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja
LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita
vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.”
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
KILPAILUKYKYISYYS JA TYÖLLISYYS
Varuskuntakaupunki Haminassa on totuttu komentoon: katse oikeaan päin! Nyt on kuitenkin komennettava:
katse kilpailukykyyn päin! Energiapolitiikka ja sen onnistuminen ovat tärkeimpiä kilpailukykyisyyden ja työllisyyden edellytyksiä. Parhaillaan rakennetaan EU:ssa ja myös Suomessa tuleville vuosikymmenille energiastrategiaa,
joka ratkaisee kilpailukykymme.
Haminan seutu on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, ja viime aikoina raskaista konkursseista
niin paikallisen tuulivoimatehtaan kuin sahayritysten osalta. Teollinen taantuma iski koko voimalla Suomeen
viime vuonna, eivätkä kasvuennusteet alkaneelle vuodelle ole lupaavat. Euroopan talous toipuu toivottua hitaammin, ja Suomen kehitys on vielä valitettavasti paljon hitaampaa.
Kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta energiapoliittiset päätökset ja linjaukset olisi korjattava pikaisesti.
Tuleviin energiastrategioihin olisi asetettava ilmastopoliittisten tavoitteiden lisäksi myös tavoite kilpailukyvyn
turvaamisesta.
NYKYISEN ENERGIASTRATEGIAN TULOKSET
Ennen vuoden 2008 taantumaa laaditut energiastrategiat ja tavoitteet perustuivat olettamukseen, että
energian hinnat, etenkin fossiiliset polttoaineet, jatkaisivat kallistumistaan. Oletettiin, että perinteisten
energiamuotojen hinnannousu ja saatavuuden vaikeutuminen voisivat synnyttää uusiutuvalle energialle
kilpailukykyiset markkinat. Näin saataisiin Eurooppa omavaraisemmaksi, edistettäisiin uusiutuvien energioiden markkinoita ja uusiutuvaan energiaan liittyvää teollisuutta, sekä alennettaisiin energiantuotannosta
syntyviä päästöjä.
Fossiilisille polttoaineille asettiin korkea verotaso ja luotiin päästökauppajärjestelmä fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamiseksi. Uusiutuvalle energialle asetettiin riittävä tukitaso investointien alkuunsaattamiseen sillä oletuksella, että tuen tarve vähenee hintojen kohotessa. Päästöoikeuksien ja päästökaupan tuli ohjata energiankäyttö vähäpäästöiseen suuntaan. Esimerkiksi tuulivoiman tukitason, 83,5 €/MWh,
piti olla lähellä tämän hetken markkinasähkön hintatasoa.
Energiamarkkinoita haluttiin myös avata enemmän kilpailulle, ja asetettiin monia markkinoiden toimivuuteen tähtääviä uudistuksia. Euroopan unionin tavoitteena on ollut edistää neljää perusvapautta: tavaroiden, pääoman, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Energian vapaata liikkumista kansallisvaltioiden rajojen ylitse on edistetty lisääntyneellä sääntelyllä harmonisoimalla kansallista energiaregulaatiota.
Toisin kuitenkin kävi; tuli taloustaantuma, joka ajoi energiankulutuksen lamaan Euroopassa. Vähentynyt energiankulutus on laskenut päästöoikeuksien hinnat ennätyksellisen alas, uusiutuvien energioiden
tukipolitiikka veronkorotuksineen on lisännyt huomattavasti yksityisen kulutuksen energiamaksuja sekä
teollisuuden kustannuksia. Uusiutuvat energianlähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa
kotitalouskuluttajan sähkön hinta on noin 80 % korkeampi kuin Suomessa, ja uusiutuvan energian tuen
kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti.
Samaan aikaan USA alkoi hyödyntää merkittäviä liuskekaasu- ja öljyvarantojaan. Tämän seurauksena
energian hinta USA:ssa laski merkittävästi, ja halpa hiili tunki Euroopan markkinoille syrjäyttäen vähempipäästöisiä tuotantolähteitä. Hiili on meilläkin korvannut kaasua, puuta ja turvetta.
Maakaasun asema ja kilpailukyky on noussut Suomessa ja EU-tasolla huolenaiheeksi, sekä energian
hintojen noustessa Euroopassa, että kivihiilen syrjäyttäessä muita, puhtaampia polttoaineita. Liuskekaasun
laskettua USA:n kaasun hintoja radikaalisti ja muutettua maan omavaraiseksi, on Euroopan kilpailukyky
energiassa heikentynyt huomattavasti.
Päästöoikeuksien halpa hinta on lisännyt fossiilisen hiilen käyttöä ja lisännyt hiilivoimalainvestointeja.
Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien
hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri
ohjaa investointeja. Lisäksi monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein. Niillä varmistettaisiin tarvittavat
investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa, että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita. Päästökauppajärjestelmään on yritetty tehdä uusia menetelmiä kehityksen kääntämiseksi toivottuun suuntaan, mm. päästöoikeuksien backloading-järjestelyllä. Euroopassa sähkömarkkinat
ovat vääristyneet uusiutuvien energioiden runsaan tukipolitiikan johdosta. Uusiutuvan energian teollisuus
on vaikeuksissa Aasian vastaavan teollisuuden puristuksessa, ja energiaintensiivinen teollisuus on vaikeuksissa kilpailukykynsä kanssa USA:n ja Aasian markkinoita vastaan.
MITEN ON KÄYNYT KILPAILUKYVYN?
Euroopan kilpailukyky verrattuna USA:aan on heikentynyt merkittävästi energiasektorilla vuosien 2005
– 2012 välillä. Teollisuuden käyttämän sähkön hintaindeksi noussut EU:ssa 38 % kun taas USA:ssa se
on laskenut 4 %. Muidenkin indeksien luvut ovat murhaavia: kaasu teollisuuteen EU +35 %, US –66 %,
kotitaloussähkö EU +22 %, US +8 %, kotitalouskaasu EU +45 %, US +3 %! Sama kilpailuaseman heikentyminen on tapahtunut myös Aasian suuntaan.
EU:n teollisuuskaasun hinnat ovat nyt keskimäärin kolmin- tai nelinkertaisia verrattuna Yhdysvaltojen,
Intian ja Venäjän hintoihin, 12 prosenttia korkeampia verrattuna Kiinaan ja suunnilleen samoja kuin Brasilian hinnat. Japanissa on hinta korkeampi.
Halvemmat alueelliset hinnat, jotka johtuvat muun muassa liuskekaasun nopeasta yleistymisestä Yhdysvalloissa ja LNG-kaupan jatkuvasta lisääntymisestä, eivät vielä näy halvempina hintoina Euroopan markkinoilla.
Tämä johtuu tiettyjen tuottajamaiden kansallisista tuista, kaupan rajoituksista ja/tai infrastruktuurin rajoituksista, sekä öljynhintaindeksiin sitomisen vaikutuksista. Lisäksi kysynnän kasvu Aasiassa, varsinkin Japanissa
Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen, on lisännyt EU:n ja Yhdysvaltojen hintojen välistä eroa.
Vuoden 2010 syksyllä päätetyt veromuutokset heikentävät kaasua käyttävien asiakkaidemme kilpailukykyä kohtuuttomasti. Maakaasun osalta veron korotus toteutetaan portaittain siten, että veroa nostettiin vuosien 2011 ja 2013 alussa, ja veroa aiotaan nostaa vielä vuoden 2015 alussa. Veroa on tarkoitus
nostaa vuoden 2010 tasosta (2,10 €/MWh) tasosta aina 13,724 € tasoon. Yli kuusinkertaiseksi!
Sähkön tukkuhinnat alenivat Euroopassa taloustaantuman seurauksena. Hinnat ovat melko alhaiset ja
suurin piirtein samalla tasolla Yhdysvaltojen sähkön tukkuhintojen kanssa. Sen sijaan verkkomaksujen ja
verojen osuus on nostanut etenkin yksityisen kulutuksen maksamia maksuja. Tämänhetkisillä valuuttakursseilla EU:n teollisuuden sähkön vähittäishinnat ovat Yhdysvaltoihin ja Venäjään verrattuna yli kaksinkertaiset, 20 prosenttia suuremmat kuin Kiinassa mutta 20 prosenttia pienemmät kuin Japanissa.
Euroopan Unionissa kuluttajien sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet, ja nousevat edelleen. Vuodesta 2008 lähtien sähköverkkojen kustannukset Euroopan Unionin alueella nousivat kotitalouksilla 18,5
prosenttia ja teollisilla käyttäjillä 30 prosenttia. Verot ja maksut nousivat kotitalouksilla 36 prosenttia ja
teollisuudella 127 prosenttia ennen vapautuksia.
TULEVA ENERGIASTRATEGIA RATKAISEE KILPAILUKYVYN
Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2014 ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuosille 2020–2030 linjaavan laajan asiakirjapaketin. Siinä esitetään vuodelle 2030 EU:n kasvihuonekaasujen sitovaksi vähennystavoitteeksi
40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja uusiutuvalle energialle 27 prosentin sitovaa tavoitetta energian loppukäytöstä EU-tasolla. Tavoitteiden lisäksi siinä on erillisiä esityksiä energian hintaan ja kustannuksiin liittyen,
sähkömarkkinoiden tukiviidakon karsimiseksi, liuskekaasun hyödyntämiseksi ja päästökaupan kehittämiseksi.
Esityksen keskeisiä lähtökohtia ovat Euroopan kilpailukyky ja energiaturvallisuus yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa. Sitova päästötavoite on päätavoite, ja muut tavoitteet on mitoitettu siihen nähden
kustannustehokkaasti.
Suomen hallitus antoi maaliskuussa 2013 eduskunnalle selonteon energia- ja ilmastostrategiasta. Tavoitteena oli varmistaa, että Suomi saavuttaa kaikki vuodelle 2020 asetetut tavoitteensa vähentää hiilidioksidipäästöjä, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä
liikenteen biopolttoaineiden käyttöä.
Parlamentaarinen komitea on parhaillaan laatimassa kansallista tiekarttaa vuoteen 2050. Tiekartassa käsitellään vuoteen 2050 ulottuvia pitkän aika välin tekijöitä; keskeiset vaihtoehdot 80 - 95 prosentin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, teknologian kehittyminen, biomassan yms. saatavuus ja riittävyys, vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset ja toteuttamisen tuomat mahdollisuudet (esim. cleantech-vienti). Lisäksi on
tarkoitus arvioida uusiutuvien energiamuotojen tuomia haasteita sähkömarkkinoille.
Niin Suomessa kuin EU:ssa tehtävillä energiapoliittisilla ratkaisuilla on maamme kannalta valtavan suuri
merkitys. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa teollisuutemme kilpailukyvyn ja
investointien, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi.
Tulevien ratkaisujen valmistelussa toivon, että Suomen kilpailukykyyn panostettaisiin, ja varsinkin alueellemme teollisuudelle tärkeän maakaasun verokohtelu kohtuullistettaisiin. Energian liiallinen verotus ja kohonneet
verkostojen sääntelyn aiheuttamat kustannukset ovat heikentäneet kilpailukykyämme jo tarpeeksi. Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle tulisi tehdä ensin tukkumarkkinoilla ja sen jälkeen vähittäismarkkinoilla.
LNG LISÄÄ ALUEEMME KILPAILUKYKYÄ
Nesteytetty maakaasu, LNG (Liquefied Natural Gas), tulee muuttamaan kaasumarkkinat ja avaa Itämerelle uuden markkinapaikan.
Nesteytetyn maakaasun markkinat ovat muuttuneet dramaattisesti maakaasun uuden tuotantotekniikan, liuskekaasun, seurauksena. Samalla kun kaasun tuotannossa on tapahtunut merkittävä muutos, on
sen seurauksena myös LNG-tekniikka ja logistiikka kehittyneet merkittävästi.
LNG:n yleistyessä energiamarkkinat monipuolistuvat; asiakkaat hankkivat energiaa eri tuottajilta ja eri
lähteistä; tuottajien määrä kasvaa ja maantieteen merkitys vähitellen vähenee LNG-kuljetusten yleistyessä. Tämä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa energian hintoja eri alueilla.
LNG tulee laskemaan maakaasun hintaa maailmanmarkkinoilla, ja samalla poistamaan maakaasun
hinnan öljysidonnaisuuden.
Nyt Suomeen tuotava maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä. Kaasuyhtiö Gasum sekä muutamat muut toimijat
ovat selvittävät nesteytetyn maakaasun tuonnin aloittamista meritse Suomeen. Gasumin suunnittelema terminaali ja
sen yhteyteen rakennettava Baltic-connector-kaasuputki yhdistäisi myös Suomen ja Baltian kaasumarkkinat.
Suunnitellut hankkeet monipuolistavat energiamarkkinoita ja tehostavat niiden toimivuutta. Teollisuuden toimintavarmuus poikkeustilanteissa paranisi merkittävästi vaihtoehtoisen raaka-ainelähteen myötä.
Tällä olisi myönteinen vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn myös Euroopan ulkopuolisilla
vientimarkkinoilla. Monipuolinen ja tasapainoinen energian tarjonta, vakaa infrastruktuuri ja vaihtoehtoiset energialähteet lisäävät myös Suomen kiinnostavuutta teollisuuden investointikohteena.
Kaasulla ja sen kilpailukyvyllä on suuri merkitys kotitalouksille, sekä Haminan satamalle ja alueemme
teollisuudelle. LNG:n avulla turvataan maakaasun kilpailukyky Haminassa, ja samalla kohotetaan huomattavasti kaasun huolto- ja toimitusvarmuutta.
EU:n direktiivi vaatii, että Itämeren satamissa on LNG-infrastruktuuri valmis vuoteen 2020 mennessä,
sekä maantieliikenteelle riittävä määrä LNG- ja tavallisia kaasutankkausasemia. HaminaKotkan Haminan
satama on yksi niistä satamista, joissa direktiivin mukainen laivojen tankkaus tulee olla mahdollinen.
Haminan Energia Oy on tutkinut LNG-markkinoita jo vuosia, ja LNG-terminaalia on suunniteltu noin
vuoden verran. Haminan LNG-terminaali tarjoaa ympäristömyönteisen ja kilpailukykyisen energiavaihtoehdon alueen teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. Terminaali toimii myös varmuusvarastona
maakaasuverkostolle, ja nostaa siten maakaasuverkoston huoltovarmuusastetta Suomessa.
Haminan LNG-tuontiterminaali luo maakaasumarkkinoille kilpailua ja parantaa siten alueen teollisuuden, mm. Haminan satamaan sijoittuneen kemianteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Korvatessaan öljypohjaisia polttoaineita energianlähteenä alentaa maakaasu teollisuuden ja liikenteen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nykyisestä. Laivaliikenteessä LNG:n käyttö on yksi
mahdollisuus toteuttaa rikkidirektiivin ja IMO:n päätösten edellyttämiä päästörajoja. EU:n rikkidirektiivin
(2012/33/EU) ja IMO:n päätösten toteuttaminen edellyttää Itämeren laivaliikenteessä siirtymistä matalarikkisen polttoaineen, LNG:n, biopolttoaineiden tai rikkipesureiden käyttöön vuodesta 2015 alkaen.
EU:n rikkidirektiivi vaatii myös, että LNG-infrastruktuuri on valmis Itämeren satamissa vuoteen 2020
mennessä. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä paikoista, joissa direktiivin mukainen laivojen
bunkraus eli tankkaus tulee mahdollistaa.
LNG-hankkeeseen liittyy myös CHP (combined heat & power) voimalaitos Haminan sataman alueelle.Toteutuessaan voimalaitos parantaisi mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden hintapiikkien tasoittamiseen.
Lisäksi voimalaitos toimisi myös nopeana häiriöreservinä tilanteessa, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö
laukeaa sähköverkosta. Kyseisten tilanteiden ennakoidaan lisääntyvän tuulivoiman osuuden kasvaessa.
Uuden voimalaitoksen huippuvoimakapasiteetti voitaisiin ottaa tarvittaessa käyttöön muutamassa minuutissa.Voimalaitos myös toimittaisi kustannustehokkaasti lämpöenergiaa alueen teollisuuden käyttöön.
HAMINAKOTKAN SATAMAAN HAETAAN UUTTA LIIKETOIMINTAA
Haminan Energia on mukana Business Mooring -hankkeessa, jolla haetaan HaminaKotkan satamaan uutta, satamasidonnaista liiketoimintaa seudullisten toimijoiden yhteistyönä. Uuden liiketoiminnan etsimisessä
perustana ovat sataman edullinen sijainti Kaakkois-Suomessa Venäjän ja EU:n rajalla sekä Venäjän markkinoiden, ja seudulta löytyvän osaamisen tarjoamat hyödyt sijoittuville yrityksille. Myös sataman toimijoiden
yhteistyö ja jo tehdyt selvitykset tukevat vahvasti satamasidonnaisen yritystoiminnan lisäämistä.Tavoitteena
on vuoteen 2020 mennessä luoda yli 2000 uutta työpaikkaa niin uuden teollisen toiminnan, kuin nykyisten
teollisten toimintojen ja liikenteen vahvistamisen kautta.
Yritysten sijoittumisen keskeisimmät tekijät ovat logistiikka ja mahdollisuus laajentaa toimintaa. HaminaKotkan satama kykenee vastaamaan hyvin näihin teollisuuden tarpeisiin Itämeren pohjoisella osalla,
Venäjän rajalla.
Toimintaa koordinoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Projektiin osallistuvat HaminaKotkan satama Oy:n lisäksi Haminan ja Kotkan kaupungit, Haminan Energia Oy ja Haminan Vesi
Oy. Projektia rahoitetaan kumppaneiden panostuksella sekä EAKR-rahoitteisen rakennemuutoshanke
Green-Jobsin avulla.
MUITA TÄRKEITÄ YHTEISTYÖHANKKEITA
Haminan Energia on ollut mukana RENEWTECH-hankeessa, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tuulivoimateknologian kaupallisia sovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa ovat olleet mukana Cursor,
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu,
NELI (North European Logistics Institute) ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto.
Olemme olleet myös mukana Kymenlaakson energianeuvonta hankkeessa. Kymenlaaksossa otetaan
parhaillaan maakunnan energia- ja ilmastostrategiaa käytäntöön, ja kuluttajien energianeuvonta on siinä
osaltaan mukana. Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ovat
mukana maakunnan strategiassa. Ne ovat myös kuluttajien energianeuvonnan ydinalueita. Hankkeen tavoitteena on lisätä rakentamisen, korjausrakentamisen ja asumisen tehokasta, luotettavaa ja puolueetonta
energianeuvontaa alueella yhdistämällä maakunnan energiayhtiöiden ja kuntien rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus, lisäämällä yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa sekä hyödyntämällä tehokkaasti kansallista energianeuvontaverkostoa.
Hamina Eco Port -hanke vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta vahvemman verkottumisen,
yritysten erityisosaamisen esilletuomisen sekä yritysten välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön syventämisen kautta. Alueen erityisosaaminen halutaan tehdä näkyväksi, ja kehittää jo olemassa olevia vahvuuksia
sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Haminan satamalla on edessään suuria haasteita ja mahdollisuuksia, joihin vastaaminen edellyttää alueen toimivuuden, palveluiden, turvallisuuden ja markkinoinnin
voimakasta kehittämistä. Logistiikkasektori, bioenergia- ja kemian alan yritykset sekä ekotehokkuuden parantaminen ovat Haminan satama-alueen tulevaisuuden kehityksen keskiössä. Elinvoimainen yritysyhteisö,
joka tarjoaa uudenlaisia joustavia julkisen ja yksityisen sektorin poikkihallinnollisia palveluratkaisuja, sekä
toimii kansainvälisestikin tunnustetusti turvallisesti ja ekotehokkaasti, on kilpailuvaltti, kun uusia toimijoita
houkutellaan sijoittumaan alueelle.
Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ympäristöystävällistä energiantuotantoa ja sen hyödyntämistä. Tarkoitusta varten perustettiin Kymenlaakson ammattikorkeakouluun tutkimuspäällikön tehtävä. Tutkimuspäällikön tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kymenlaaksossa. Tavoitteena on
käynnistää alueen yrityksiä hyödyntäviä niin kansallisia kuin kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja
yhdistää hankkeisiin alan muita tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja.
TUULIVOIMA VASTATUULESSA KYMENLAAKSOSSA
Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa tuulivoimatuotannossa 6 TWh taso vuoteen
2020 mennessä. Tuo tavoite tarkoittaa 2500 MVA:n kapasiteetin rakentamista. Vuonna 2013 tuulivoimatuotanto oli 0,8 TWh, joten matkaa tavoitteeseen on vielä paljon. Alkuvuonna 2013 päivitetyssä energia- ja
ilmastostrategiassa tuulivoiman tuotantotavoite vuoteen 2025 nostettiin 9 TWh:n. Tuulivoiman rakentaminen on kohdannut monia hallinnollisia esteitä, jotka ovat jarruttaneet haluttua kehitystä.
Todellinen rakentamisen este Kymenlaaksoon on tulossa puolustusvoimien edellyttämästä tutkakompensaatiosta. Puolustusvoimien laatima ehdotus Kymenlaakson tutkakompensaatiosta ei ole taloudellisesti
toteuttamiskelpoinen. Näyttää siltä, että potentiaalisesta noin 350 voimalan määrästä voitaisiin toteuttaa
vain noin 70 voimalaa. Kompensaatiokustannus myös näille mahdollisille voimaloille on kohtuuton. Puolustusvoimien ehdotuksen johdosta kaikki alueen tuulivoimapuistot voivat jäädä toteutumatta.
Ellei tähän Puolustusvoimien esitykseen saada poliittista muutosta, kaikkiaan noin 1,4 miljardin euron
investoinnit Kymenlaaksossa, noin 9000 työvuotta, useiden miljoonien vuosittaiset kiinteistöverot kunnille
sekä satojen miljoonien liikevaihto paikallisille yrityksille jäävät toteutumatta. Nämä kaikki tulot ja työmahdollisuudet valuvat muualle Suomeen kymenlaaksolaisten maksaessa kiltisti osuutensa syöttötariffista.
Kymenlaakson kannalta kyseessä olisi valtava menetys ja vaikeuttaisi edelleen taloustilannettamme.
Sähkön tuotannon kannalta ratkaisu ei ole myöskään hyvä. Hajauttamalla tuulivoiman tuotantoa myös
Kaakkois-Suomeen sähkön tuotannon vaihtelut tasaantuisivat valtakunnan verkossa. Kaiken tuotannon keskittäminen Perämeren rannikolle tulee aiheuttamaan suuria tehonvaihteluja ja sen seurauksena kantaverkkoinvestointeja sekä säätövoiman lisäystä.
VUOSI 2013
Kuluneen vuoden tulosta rasitti tuulivoimatehtaan konkurssi ja sitä seurannut Summan tuulipuiston käytön
ja kunnossapidon uudelleenjärjestelyt. Lämmin vuosi ja etenkin loppukuukaudet laskivat yhtiön liikevaihtoa,
mutta eivät vaikuttaneet tulokseen.Yhtiön liikevaihto laski 3,4 prosenttia, 36,6 miljoonaan euroon tuloksen
ollessa 2,4 miljoonaa euroa (-25,9%).Tuloksesta ja liiketoiminnoista on seikkaperäisempi kuvaus hallituksen
toimintakertomuksessa.
VUODEN 2013 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET
Tuulivoimatehtaan konkurssin jälkeen yhtiö rakensi oman käyttö- ja kunnossapito-organisaation sekä yhteistyöverkoston Summan ja Ajoksen voimaloiden käyttämiseen. Käytössä oleville voimaloille jouduttiin
tekemään yllättävän paljon perusparannuksia. Tällä hetkellä voimalat ovat hyvässä käyttökunnossa.
Yhtiö solmi myös toimitussopimuksen kahdesta uudesta 3MW voimalasta, jotka valmistuvat vuoden
2015 aikana. Tämän jälkeen yli 50 prosenttia sähkönmyynnistämme on tuulienergiaa.
Verkostoinvestoinneissa pääpaino oli sähköverkon kehittämisessä. Toimitusvarmuuden kannalta tärkeä
Kirstakiven 110 kV sähköasema otettiin käyttöön alkuvuonna 2013. Lakisääteinen etäluettavien sähkömittareiden asennus saatiin suunnitellulle tasolle, noin 90 prosenttiin. Huomattavaa on, että asennus on tehty oman asennusorganisaatiomme toimesta, ja luentajärjestelmä käyttää omaa tiedonsiirtoverkkoamme.
Maakaasu- ja tiedonsiirtoverkkoa on kehitetty PTS-suunnitelmamme mukaisesti.
Asiakastietojärjestelmän uudistaminen aloitettiin toimintavuonna, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Vaativa projekti saattaa asiakaspalvelumme ja sähköiset palvelut uudelle tasolle, vastaamaan tulevia energiamarkkinoita.
Päästöttömään ja omavaraiseen sähköntuotantoon tähtäävä Fennovoiman ydinvoimahankkeen toimittaja varmistui, kun Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat vuoden lopussa toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom
Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024. Yhtiö antoi hankkeeseen sitovan investointi-ilmoituksen, ja hankkeen toteutuminen varmistui helmikuun 2014 lopussa.
Yhtiölle ja koko Haminan alueelle merkittävän LNG-terminaalihankkeen ja siihen liittyvän voimalaitoksen esiselvitys saatiin päätökseen, ja hankkeen lupamenettely aloitettiin. Varsinainen investointipäätös
tullaan tekemään vuoden 2014 aikana.
Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanos keskittyi LNG-tekniikkaan, maalämpöön, biokaasuun ja tuulivoimaan. Lisäksi yhtiö oli mukana alueellisissa energiatehokkuus- sekä uusiutuvien energioiden tutkimus- ja kehityshankkeissa.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Haminan alueen teollisuus näyttää elpymisen merkkejä. Etenkin satama-alueen kemianalan teollisuudessa on energian
käyttö lisääntynyt, ja yrityksillä on investointisuunnitelmia. Myös sahayritykset ovat aloittaneet uudelleen toimintansa.
E18-tien valmistuminen ja Vaalimaan kauppakeskuksen, hotellin ja kasinon rakentaminen vilkastuttaa liiketoimintaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Haminan Energialle.
Puolustusvoimien tutkakompensaatiovaatimus saattaa tyrehdyttää jo pitkälle suunnitellut tuulivoimainvestoinnit koko Kymenlaakson alueella.
LNG-terminaali ja sen yhteyteen tuleva voimalaitos muuttaa toteutuessaan Haminan alueen teollisen
kilpailukyvyn, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden niin sähkön kuin kaasunkin osalta uudelle, paremmalle
tasolle. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa niin maantie- kuin meriliikenteen LNG:n käytön, mikä on välttämätöntä
alennettaessa liikenteen päästöjä.
Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita
vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Yhtiö on panostanut määrätietoisesti verkostojensa laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseen.Tulevat
lainsäädännölliset vaatimukset niin toimitusvarmuuden, laadun kuin kohtuullisen hinnoittelun suhteen eivät
aiheuta yhtiölle lisäinvestointeja eivätkä heikennä taloudellista asemaa.
Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät tulevaisuuteen ovat erittäin hyvät.
Vuosi 2013 oli yhtiölle erittäin vaativa taloudellisen taantuman ja alueen yritysten vaikeuksien vuoksi.
Vaikeuksista on kuitenkin selvitty koko henkilökunnan aktiivisella työllä ja ongelmanratkaisutaidoilla.
Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta vuodesta. Katse eteenpäin!
Timo Toikka
Toimitusjohtaja
“LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailua
suomalaisille maakaasun tukkumarkkinoille.”
8
VARATOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS
V
uoden 2013 sää oli normaalia lämpimämpi, mikä näkyi luonnollisesti energian käytön laskuna.
Energian kokonaiskulutus Suomessa laski huolimatta energiaintensiivisen teollisuuden piristymisen
merkeistä. Julkista keskustelua hallitsivat energia- ja ilmastopolitiikka, ydinvoima, sekä valitettavasti tuulivoiman tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset, sekä uutena puolustusvoimien esille nostama
tutkakompensaatiokysymys. Positiivisia sävyjä keskusteluun toi liuskekaasuesiintymien laaja hyödyntäminen maailmalla. Se on tuonut mukanaan kasvavat nesteytetyn maakaasun markkinat, ja on muuttamassa globaaleja energiamarkkinoita. Sen vaikutusten odotetaan näkyvän myös öljytuotteiden keskinäisissä
hintasidonnaisuuksissa tulevaisuudessa. LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailua suomalaisille
maakaasun tukkumarkkinoille.
Sähkönkäytön kokonaiskulutus vuonna 2013 oli 84 TWh, pudotusta kulutuksessa oli 1,5 prosenttia,
lämpötilakorjattuna 0,5 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran,
mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia.
Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli edelleen lähes viidennes. Se on
erittäin korkea luku, ja muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähköntuotantoinvestointeja tarvitaan. Erityisesti investointeja olisi suunnattava päästöttömään tuotantoon. Euroopan unionin komissio ehdottaa
päästötavoitteiden pitämistä sitovina myös tulevaisuudessa, mutta uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden sitovuudesta ainakin kansallisella tasolla ehdotetaan luovuttavan.
Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa, ja maakaasun myynti väheni noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012 ja oli 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko
vuoden 2013. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä
sekä siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin
polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden.
Kaukolämpöä Suomessa tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh, josta sähkön ja lämmön yhteistuotannon
osuus oli 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kaukolämmön myynti Suomessa oli
31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 2012 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia, kivihiilen osuus 26 prosenttia ja turpeen
osuus 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon, puun, puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien
energialähteiden, kuten biokaasun, sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö osuus kaukolämmön tuotannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus jäi kahteen prosenttiin.
Sähkömarkkinalakia uudistettiin jälleen kerran vuoden 2013 lopulla. Uusi laki antaa suuntaviivat sähköverkkojen kehittämiselle. Asteittain kiristyvät kriteerit tähtäävät siihen, että sähkökatkokset vuoden
2027 jälkeen eivät enää myrskyissäkään saisi kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia eivätkä hajaasutusalueillakaan 36 tuntia pitempään. Tavoite on toki kunnioitettava joskin myös erittäin haastava. Energiamarkkinavirasto, joka ”tehosti” myös nimensä Energiavirastoksi, on ilmoittanut Suomessa olevan sähköverkkoa yli 400 000 kilometriä. Verkon jälleenhankinta-arvon se ilmoittaa olevan yli 22 miljardia euroa.
Uusitun sähkömarkkinalain myötä Energiavirasto odottaa, että verkkoyhtiöt, joita on tällä hetkellä vielä
81, tekevät jakeluverkkoihin ”miljardien” eurojen lisäinvestoinnit tulevan 15 vuoden aikana. Kun muistetaan verkkoyhtiöille jo aikaisemmin asetetut toiminnan tehostamisvelvoitteet sekä energiaviraston näkemys jakeluverkkoliiketoiminnan kohtuullisesta tuotosta, tuntuvat uuden sähkömarkkinalain velvoitteet
kohtuuttomilta. Energiaviraston näkemyksen mukaan joulukuussa julkistettu Fortumin jakeluverkkojen
myynti ulkomaisille sijoittajille osoitti, että sähköverkkotoiminnan sallittu tuotto on riittävän hyvä pitkäjänteisille ja vakaata tuottoa arvostaville omistajille. Aika näyttää, miten ulkomaisessa omistuksessa olevissa
verkoissa toteutetaan voimaantulleen sähkömarkkinalain kehittämisvelvoitteet. Positiivisena kehityksenä
valvovan viranomaisen asenteissa on havaittavissa luopuminen maakaapeloinnin pakkotavoitteesta. Energiaviraston omissakin kannanotoissa myönnetään, että tavoitteisiin voidaan sopivissa olosuhteissa päästä
myös muilla verkon kehittämistoimenpiteillä kuin pelkästään maakaapeloinnilla.Vastoin sähkömarkkinalain
alkuperäistä tavoitetta kuluttajien tasavertaisuudesta, on odotettavissa alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä. Energia-alan investointivelvoitteilla voisi olla onnistumisen
mahdollisuus, jos käytettävissä olisi vakaa toimintaympäristö, jota ei rasiteta uusilla ylimääräisillä veroilla.
Nyt sellainen kuitenkin saatiin, kun voimalaitos- eli windfall-vero säädettiin alkavaksi vuodesta 2014. Myös
sähköveroa korotettiin jälleen kuluvan vuoden alusta. Vain kolme vuotta sen jälkeen, kun sitä ja voimalaitospolttoaineiden veroja oli korotettu roimasti. Onko regulaatio kaikilta osiltaan onnistunut ja tarkoituksenmukainen? Onko tavoitteiden asettamisessa unohtunut sähkömarkkinalain alkuperäiset periaatteet,
verkonhaltijoiden toimintaedellytysten turvaaminen ja kuluttajan etu?
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä.
Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähköntuotannon päästöt
hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia
enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2011 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12
prosenttia pienemmät.
Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen laskusta, 16,7
TWh:sta 12,7 TWh:iin, ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä.
Voidaan hyvin perustellusti kysyä, onko nykyisistä uusiutuvan energiantuotannon tukimuodoista tarkoitustaan vastaavaa hyötyä, vai aiheuttavatko ne enemmän haittaa ja markkinahäiriöitä. Uusiutuvan
energiantuotannon tukia on ryhdytty tarkastelemaan myös Euroopan Unionin alueella kriittisemmin.
Muun muassa Saksan tavoite siirtyä kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoimankäytöstä on
vastatuulessa. Saksan tavoite on saavuttaa uusiutuvan energian osuudeksi 40 - 45 prosenttia vuoteen
2025 mennessä. Vertailun vuoksi Suomessa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin jo vuonna 2012 42
prosenttia Suomen sähköntuotannosta, kun Saksan vastaava luku oli samaan aikaan 22 prosenttia. Saksan
nykyinen hallitus aikoo leikata kautta linjan kaikkia uusituvan energiantuotannon tukimuotoja. Suurin
syy linjamuutokseen on erityisesti sähköenergian kuluttajahintojen vääristyminen kohtuuttoman kalliiksi.
EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan saksalainen kuluttaja, esimerkiksi 3500 kWh vuodessa käyttävä kolmihenkinen perhe, maksoi viime vuonna sähköstään runsaat 30 prosenttia enemmän kuin EU:n
keskivertokuluttaja. Kuluttajahintojen nousu johtuu uusiutuvan energiantuotannon tukien määrästä, joka
on johtanut sähkön runsaaseen ylitarjontaan, ja se puolestaan sähkön tukkuhinnan laskuun. Kuluttajat
kompensoivat loppuasiakashintojen ja tukkusähkön markkinahinnan välisen eron ekosähköntuottajille;
uusiutuvan tuotannon tukieurot maksatetaan sitten loppukäyttäjillä. Sama ilmiö tapahtuu myös meillä
Suomessa. Saksassa uusiutuvan tuotannon tukia maksettiin 19,4 miljardia euroa vuonna 2013. Vertailun
vuoksi todettakoon, että Suomessa vuonna 2011 käyttöön otetun syöttötariffijärjestelmän tuotantotukia
varten vuodelle 2012 varattiin noin 100 miljoonaa euroa ja syöttötariffin tukisumman odotettiin kasvavan vuosittain niin, että esimerkiksi vuonna 2015 tätä tukea arvioidaan maksettavan lähes 200 miljoonaa
euroa. Edellä mainitun lisäksi uusiutuvan energiantuotannon investointitukia oli varattu vuodelle 2013
noin 145 miljoonaa euroa, josta vajaat 100 miljoonaa euroa oli tarkoitettu liikennepolttoaineita tuottaville biojalostamohankkeille. Tähän mennessä meillä toteutuneet tuet ovat toistaiseksi olleet varautumista
pienemmät.
Saksa on Euroopan Unionissa monessa mielessä esimerkki ja suunnan näyttäjä. Onhan Saksa EU:n suurin talousalue, ja sillä on merkittävä rooli monessa asiassa. Sen vuoksi Saksan edesottamuksia seurataan
tarkasti, ja siellä tehtävillä ratkaisuilla on suuri vaikutus koko EU:n päätöksiin. Saksan panostukset ympäristöystävälliseen energiantuotantoon eivät ole sujuneet odotusten mukaan. Tuotantotuet ovat vääristäneet tukkusähkömarkkinoita ja päästökauppaa, jolla hiilidioksidipäästöjä piti leikata. Seurauksena on ollut
päästöoikeuksien hinnan romahtaminen, mikä puolestaan on johtanut kasvaneeseen kivihiilen käyttöön
tuotannossa. Loppukeväästä saimme lukea myös uutisia, kuinka hiilivoimaloita käynnistetään ja maakaasuvoimaloita suljetaan. Saksassa rakennetaan parhaillaan uusia hiilivoimaloita, joiden hiilidioksidipäästöt
otetaan talteen ja varastoidaan. Tämä on herättänyt paljon arvostelua, ja ympäristöjärjestöt uskovatkin
hiilivoimaloiden vievän investointeja uusiutuvilta energiantuotantomuodoilta. Veropäätökset eivät meillä
Suomessakaan ole johtaneet tarkoitetulla tavalla päästöjen vähenemiseen.
Myös aurinkoenergialla tuotettu sähkö on ollut tuettu tuotantomuoto Euroopassa ja erityisesti Saksassa ja Espanjassa. Aurinkoenergia on tuonut alan yrityksille kuitenkin runsaat tappiot, ja esimerkiksi
Siemens ja Bosch ovat ilmoittautuneet vetäytyvänsä alalta. Molemmat yhtiöt ovat ilmoittaneet joutuvansa
kirjaamaan aurinkoenergialiiketoiminnasta miljarditappiot. Sen paremmin ei mene pörssiin listautuneilla
pienemmillä aurinkoenergiayhtiöillä. Syynä on aurinkosähköstä maksettava takuuhinta, joka on vääristänyt
aurinkopaneelimarkkinat. Kiinalaisyritykset ovat vyöryneet Saksan markkinoille ja saaneet aikaan aurinkosähköjärjestelmien hinnan romahtamisen lähes puoleen.
Espanja puolestaan ilmoitti menneen kesän lopulla alkavansa laskuttaa vihreästä energiasta, jota espanjalaiset tuottavat kodeissaan omaan käyttöön. Täyskäännös, vuotta aiemmin Espanja maksoi vielä 8
miljardia euroa tukia uusiutuvien energialähteiden alalle. Espanjassa sähköjärjestelmää rasittaa alijäämä,
joka on syntynyt vihreän energian tuottajille maksetusta markkinahintoja suuremmasta tuotannon takuuhinnasta, jota ei ole siirretty kuluttajahintoihin. Nyt vaje on tarkoitus kerätä kuluttajilta tuotannon verona.
Aurinkoenergialla on myös tulevaisuudessa oma sijansa energiantuotantomuotojen joukossa, joskaan ei
ehkä meillä täällä pohjanperukoilla poisluettuna sellaiset paikat, missä yleistä sähkönjakeluverkkoa ei ole
käytettävissä.
Tuulivoimatuotannon osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna 2013 0,9 prosenttia, missä kasvua
edellisvuoteen verrattuna on peräti 57 prosenttia. Tuotannon määrä oli 0,78 TWh. Asetettuihin tavoitteisiin on kuitenkin vielä runsaasti matkaa. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja
ilmastostrategia selonteon mukaan Suomen tuulivoiman tuotantotavoitteeksi vuodelle 2025 on asetettu
9 TWh aikaisemman 6 TWh:n sijaan.Tavoitetta siis nostettiin. Samanaikaisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että
rakentaminen on käymässä aina vain haasteellisemmaksi.Ympäristövaatimukset, kuten voimaloiden melu,
varjovälke, maisemavaikutus ja muut vastaavat seikat ovat yllättäneet hankkeiden toimijat. Toimintaympäristö on muuttunut sellaiseksi, missä säännöt ja määräykset muuttuvat toistuvasti. Jopa jo myönnettyjen
rakennuslupien ehtoja on ryhdytty tarkastelemaan uudelleen voimaloiden valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen. Kun joku henkilö esittää väittämän epäilemästään haitasta, onkin tuulipuistotoimijan velvollisuus todistaa, ettei kyseistä haittaa ole. Uutena hidasteena rakentamiselle on tullut tuulivoimaloiden
ja –puistojen aiheuttamat puolustusvoimien tutkavaikutukset, joita on selvitetty viimeiset kaksi vuotta
saamatta lopullista vastausta. Erityisesti kaakonkulmalla tilanne näyttää siltä, että orastavat investoinnit ja
tulevat työpaikat jäävät toteutumatta.Vielä muutama vuosi sitten meillä hehkutettiin tuulivoimaosaamista
ja rakenneltiin klustereita milloin minnekin. Käytännön tilanne on vain muuttunut täysin toisen näköiseksi.
Investointihalukkuutta vähentävät myös aikaa vievät lupaprosessit, joiden käsittely olisi nopeasti saatava
paljon joustavammaksi. Lisäksi valtio kaavailee vielä merkittävää leikkausta tuulivoimalaitospaikkakuntien
kiinteistöverotuloihin. Tästä johtuen tulevaisuudessa myös kuntien halukkuus kaavoittaa tuulivoiman tuotantoalueita tulee varmasti vähenemään. Jos tilannetta katsoo vielä koko EU:n ilmastopolitiikan kannalta,
voi tulla päätelmään, ettei tuotantotukia jatkossa tulla maksamaan samalla tavalla kuin tähän saakka.
Tuulivoimalla on kuitenkin sijansa tuotantomuotona. Sen kannattavuus ei ole niinkään yhteiskunnan tuista
riippuvainen vaan sähkön markkinahinnasta ja sähkönkäytön kasvusta.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on loppumassa vuoteen 2020, mikäli EU:n komission ehdotukset
ilmastotavoitteiksi toteutuvat. Asialla on suuri merkitys erityisesti suomalaisyrityksille, jotka ovat sijoittaneet huomattavia pääomia liikennepolttoaineiden tuotantoon. Päätökset liikennepolttoaineiden osalta
jäävät siten Suomen kansallisen tavoitteen asettelun varaan. Viesti on kuitenkin selkeä kannanotto EU:n
puolelta aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Sitoutuminen liian tiukkoihin päästö- ja uusiutuvan energian
käytön tavoitteisiin on rapauttamassa liikaa EU:n kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriön taholta on jo
todettu, että uudet päästötavoitteet ovat Suomelle vaikeat erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolella.
Päästökaupan ulkopuolella ovat juuri liikenne, maatalous ja kiinteistöjen lämmitys. Biokaasutuotannon
lisääminen olisi selkeä vastaus myös tuleviin haasteisiin. Biokaasun käytön kasvattaminen liikennepolttoaineena olisi yksinkertainen ratkaisu ja sopusoinnussa myös EU-tavoitteiden kanssa. Polttoaineen jakeluverkkoa koskeva direktiivi on olemassa ja se joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan. Olisi aika katsoa
yhdyskunnan jätevirtoja jälleen kerran tarkemmin, harkittava jätelainsäädännön tavoitteita ja toteutusta.
Jätteen massapoltto on helppo ratkaisu, joka saadaan myös kunnissa helposti hoidettua. Yhteiskunnan
jätevirtojen tarkempi lajittelu ja järjestelmän vieminen syntypaikkalajittelun suuntaan ovat varmasti keinoja, joilla energiajakeiden hyödyntäminen saadaan myös taloudellisesti kannattavaksi ilman yhteiskunnan
tukia.
Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa ilmasto- ja energiapaketiksi vuoteen 2030 asti.
Ehdotuksen keskeiseksi lähtökohdaksi on otettu EU:n kilpailukyky ja ilmastotavoitteet. Päätavoitteeksi
on otettu sitova kasvihuonekaasujen vähennystavoite 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030
mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen käytön osuus energian tuotannossa tulisi EU-tasolla olla 27
prosenttia energian loppukäytöstä vuonna 2030. Tavoite ei kuitenkaan ole yksittäisiä jäsenmaita sitova.
Päästökauppaan kaivataan lisää investoijien luottamusta, mitä haetaan komission ehdottamalla vakausvarannolla, joka astuisi voimaan neljännen päästökauppakauden alkaessa vuonna 2021.Tavoitteena on, ettei
poliittista puuttumista esimerkiksi backloadingin tapaan tulevaisuudessa tarvittaisi. Tarkoitus olisi myös
backloadingilla syrjään siirrettyjen päästöoikeuksien palauttaminen markkinoille neljännen päästökauppakauden alkaessa. Vakausmekanismin on tarkoitus toimia siten, että päästöoikeuksien määrän kasvaessa
markkinoilla liian suureksi, siirretään päästöoikeuksia vakausvarantoon automaattisesti matemaattisen laskentakaavan mukaan. Backloadingista on siis tarkoitus tehdä järjestelmään pysyvä automaatti. Viime vuoden lokakuussa EU julkaisi vesipuitedirektiiviin liittyvän muutoksen, joka saattaa johtaa vesivoimaloiden
toimilupien uudelleen käsittelyyn. Direktiivimuutoksen epäillään johtavan pahimmillaan vesivoiman tuotantokapasiteetin supistumiseen pohjoismaissa. Tällä saattaisi olla merkittävät vaikutukset myös uusiutuvan energiantuotannon kasvattamiseen säätövoimakapasiteetin supistuessa. Energia- ja ilmastopolitiikan
tulisi olla pitkäjänteistä ja vakaata. Sen tulisi taata myös vakaa investointi-ilmasto todellisten muutosten
aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä ilmastopolitiikka on aivan liian ailahtelevaista ja erilaisten tukijärjestelmien
ohjaamaa. Seurauksena on ollut enemmän toistuvia markkinahäiriöitä, ja se on luonut arveluttavan alustan myös spekulatiivisille liiketoimille.
Vuosi 2013 oli työntäyteinen, ja vuoden aikana saimme aikaan paljon hyödyllisiä asioita. Vuodelle asetetut tavoitteet täyttyivät kohtuullisesti. Tuulivoimatoiminnot, jotka jouduimme menneen vuoden aikana
ottamaan osaksi omaa toimintaamme, saatiin olosuhteet huomioon ottaen hyvin hoidetuksi.
Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta
vuodesta 2013.
Pekka Raukko
Varatoimitusjohtaja
Sähkön hankinta energialähteittäin 2013 (83,9 TWh)
Nettotuonti 18,7 %
Vesivoima 15,2 %
Ydinvoima 27,1 %
Jäte 1,1 %
Turve 4 %
Kivihiili 11,8 %
Öljy 0,3 %
Biomassa 12,8 %
Maakaasu 8,1 %
Tuuli 0,9 %
Sähkön tuotanto energialähteittäin 2013 (68,2 TWh)
Kivihiili 14,6 %
Öljy 0,4 %
Vesivoima 18,7 %
Tuulivoima 1,1 %
Turve 4,9 %
Biomassa 15,7 %
Jäte 1,4 %
Ydinvoima 33,3 %
Maakaasu 9,9 %
Uusiutuvat 36 %
Hiilidioksidivapaat 69 %
Kotimaiset 42 %
Sähkön kokonaiskulutus 2013 (83,9 TWh)
Asuminen ja maatalous 28 %
Palvelut ja rakentaminen 22 %
Häviöt 3 %
Metsäteollisuus 24 %
Kemianteollisuus 8 %
Metallinjalostus 10 %
Muu teollisuus 5 %
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon
käytetyt polttoaineet 2013 (56,3 TWh)
Kivihiili 26 %
Maakaasu 26 %
Turve 13 %
Puu, muu bio 29 %
Sekundäärilämpö 2 %
Öljy 2 %
12
Muut 2 %
Lähde: Energiateollisuus ry.
Suomen Kaasuyhdistys
SUOMEN ENERGIAVUOSI 2013
SÄHKÖKATSAUS
Vuotta 2013 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä näkyi myös sähkönkulutuksessa. Vaikka paljon
energiaa käyttävä prosessiteollisuus osoitti lieviä elpymisen merkkejä, ja sen sähkönkulutus lisääntyi, putosi sähkön kokonaiskulutus 1,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni 0,5 prosenttia.
Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 40 TWh, mikä on hieman alle 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta.Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi edellisvuodesta noin yhden prosentin verran. Muilla
sektoreilla kulutus kuitenkin laski 3,5 prosenttia. Tähän oli suurelta osalta vaikuttamassa tavanomaista
lämpimämpi sää, esimerkiksi joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla
18,7 prosenttia ja omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15, sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat
10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti, eli 777 GWh:a, kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia.
Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on korkea luku, vaikka tuonnin osuus laski edellisvuoden 20,5 prosentista. Vuosi 2013 sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Suuren nettotuonnin takana on pohjoismaisten sähkömarkkinoiden
kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä tuli Ruotsista. Sähköntuonti myös
Venäjältä kasvoi hieman (7 %), mutta viime vuoden 59 prosentin pudotuksen jälkeen Venäjä ei enää ole
ykkönen.
Suomi myös vei sähköä. Viroon vietiin 1,5 TWh:ia. Määrä on lähes sama, kuin vuonna 2012. Viime
vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon. Sen myötä siirtokapasiteetti
Viroon yli kaksinkertaistuu ja Viron yhteys pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen tiivistyy.
Vuoden 2013 sähkön kulutushuippu osui tammikuun puoleen väliin, 18.1.2013 klo 8–9, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Sähköä kulutettiin tuolloin 14 146 megawattia.
Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuodesta 2012, mutta alittivat vuoden 2011 tason. Sähköntuotannon
hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat vuonna 2013 34 prosenttia enemmän kuin
edellisvuonna. Vuoteen 2011 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät. Päästöjen kasvu johtui kotimaisen vesivoimatuotannon pienenemisestä ja sitä seuranneesta
sähkön erillistuotannon lisääntymisestä.
Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Suomessa tuotettu sähkö oli
viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä..
Sähkön tukkuhinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta matalampia kuin vuonna 2011. Hintoja piti kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikko
kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kWh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2012 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli
ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.
KAUKOLÄMPÖKATSAUS
Puusta tuli viime vuonna kaukolämmön tärkein energialähde. Laskelmien mukaan puun, puutähteen ja
muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli 29 prosenttia.
Kun vielä huomioidaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, nousi hiilineutraalin tuotannon osuus 31
prosenttiin. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6,0 miljoonaa tonnia, laskua edellisvuoteen
on yli 14 prosenttia.
Kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin maakaasulla 26 prosenttia. Osuus laski yhden
prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen
osuus, 26 prosenttia, nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta
vähemmän. Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia.
Öljyn osuus kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia.
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6
TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin. Lämmön ja sähkön
yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen.
Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Kaukolämmön myynti oli vuonna 2013 31,6 TWh. Myynti laski edellisvuoteen verrattuna yli seitsemän
prosenttia. Lasku johtui lämpimästä säästä.
Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2013 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu
lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennusten lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä.
Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta,
sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia
edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 2013 alussa. Lisäkorotuksista
on päätetty jo myös vuodelle 2015.
Noin 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon
vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman
rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset.
KAASUKATSAUS
Maakaasua käytettiin Suomessa vuoden 2013 aikana yhteensä 33,1 miljardia kilowattituntia (33,1 TWh)
eli kaasun käyttö väheni 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaasun käyttöä vähensivät kaasun heikko
kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä lämmin sää.
Kaasun käyttö yhdistettyyn sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon väheni 3 prosenttia edellisvuodesta.
Maakaasun hinta pysyi vuoden 2013 aikana korkeahkolla tasolla, ja kaasun kilpailukyky oli huono verrattuna hiileen. Politiikkatoimet lisäsivät uusiutuvien kotimaisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä. Myös
lämmin sää vähensi kaasun kysyntää.
Teollisuuden kaasun käyttö säilyi edellisvuoden tasolla. Erilaisissa teollisuuden prosesseissa kaasusta
käytettiin 48 prosenttia. Kaasun käytön kannalta merkittävin teollisuuden ala on kemianteollisuus, jonka
osuus Suomen kaasun käytöstä oli 25 prosenttia. Metsäteollisuuden osuus oli 21 prosenttia. Osuus on
viime vuosina pienentynyt teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Muiden teollisuusalojen osuus kaasun
käytöstä oli 6 prosenttia.
Maakaasuverkkoa käytetään myös biometaanin eli jalostetun biokaasun siirtoverkostona. Biometaani
on uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, joka vastaa koostumukseltaan maakaasua. Vuonna 2013 biometaanin syöttö maakaasuverkkoon oli 33 miljoonaa kilowattituntia (33 GWh). Biometaania käytetään
pääasiassa liikenteen polttoaineena. Vuoden 2013 lopussa liikenteessä oli noin 1 600 kaasukäyttöistä
ajoneuvoa.
Biokaasun tuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suomessa oli tuoreimman tilaston mukaan 83 biokaasulaitosta. Lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla on lukuisia laitoksia lisää. Biokaasuliiketoiminnalla on suuri paikallinen merkitys paitsi energiahuollon, myös esimerkiksi maatalouden, jätehuollon
ja työllisyyden kannalta. Biokaasun merkittävimmät käyttökohteet ovat lämmön- ja sähköntuotannossa.
Biokaasua jalostetaan myös liikennekäyttöön sopivaksi.
“Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi
liikennepolttoaineeksi.”
14
ENERGIALIIKETOIMINTA
SÄHKÖ
Vuosi 2013 oli koko mittaushistorian kuudenneksi leudoin. Tämä näkyi myös sähkön kulutuksessa. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa laski vuonna 2013 1,5 prosenttia huolimatta energiaintensiivisen prosessiteollisuuden sähkönkäytön hienoisesta kasvusta. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni Suomessa
0,5 prosenttia. Koska joulukuu oli tavanomaista lämpimämpi, kului sähköä lähes 11 prosenttia vähemmän
vuoden 2012 joulukuuhun verrattuna, joka taas oli normaalia kylmempi.
Suomessa kulutettiin sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu
lauhdutusvoima vajaat 10 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti.
Vuoden 2013 sähkön nettotuonti oli 15,7 TWh mikä oli lähes 20 prosenttia Suomen sähkön kokonaishankinnasta. Nettotuonti on edelleen korkea vaikka se on hieman laskenut vuoteen 2012 verrattuna.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne edesauttoi nettotuonnin pysymistä korkealla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista.
Viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon, Estlink 2. Sen myötä
siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu, ja Viron yhteys muuhun pohjoismaiseen sähkömarkkinaalueeseen tiivistyy entisestään.
Tuulivoiman osuus kokonaishankinnasta nousi 57 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna, ollen 777 GWh
(0,9 prosentin osuus).
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien
energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta.
Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne
olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna
2011. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä.
Sähkön hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 41,16 €/MWh
systeemihinnan ollessa 38,10 €/MWh.
Taloustilanteesta johtuva heikko sähkön kysyntä näkyi myös Haminan Energian verkon alueella. Haminan sähköverkon alueella sähkönkulutus laski noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen 161
gigawattituntia (GWh). Haminan Energian sähkönmyynti oli 109 GWh, jossa laskua noin 8 prosenttia
verrattuna edelliseen vuoteen.
MAA- JA BIOKAASU
Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa. Myynti väheni noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012 ollen 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko vuoden 2013.
Suomessa maakaasun hinta on seurannut vuodesta 2010 raskaan polttoöljyn, hiilen ja kotimarkkinoiden
sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon hintoja seuraavia indeksejä. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä ja siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden.
Suomessa sähkön maltillinen aluehinta alensi maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös teollisuudessa maakaasun käyttö väheni. Kaukolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen
merkittävin polttoaine.
Vuonna 2013 Haminassa käytettiin maakaasua 354 GWh, joka oli 8 prosenttia vähemmän kuin 2012.
Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi. Haminan Energia aloitti biokaasun
myynnin liikennekäyttöön vuoden 2013 aikana.
KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS
Vuonna 2013 Suomessa kaukolämpöä tuotettiin 34,5 TWh, josta yhteistuotantona sähkön kanssa siitä
tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna.
Kaukolämmön myynti oli 31,6 terawattituntia (TWh) vuonna 2013. Myynti laski vuoteen 2012 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.
Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia. Kivihiilen osuus
oli 26 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon
-puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö-osuus kaukolämmön tuotannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus oli
kaksi prosenttia.
Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämmön myynti oli 24,9 GWh vuonna
2013, jossa oli laskua 5 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Lasku johtui normaalia lämpimämmästä
vuodesta.
Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi positiivisesti. Kasvu oli noin 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna. Yhteensä teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina 73,5 GWh
KEHITYSSUUNNAT
Haminan neste- ja kaasusataman alueen kehittämisestä saatiin vuoden 2013 aikana positiivisia uutisia.
Haminan Energia julkisti marraskuussa 2013 neste- ja kaasusataman alueelle sijoittuvan LNG-terminaalija voimalahankkeensa, jonka suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat tarkentuvat vuoden 2014 aikana.
Hailikarin ja Koirakarin uusien tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen etenee vuoden 2014
aikana.
Haminan Energia toimittaa biokaasua liikennekäyttöön. Haminan Energia jatkaa myös biokaasulaitoksen suunnittelua.
16
“Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein
tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja
ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. ”
VERKOSTOLIIKETOIMINTA
V
uosi 2013 Suomessa oli keskimääräistä leudompi. Lämpimät säät ja teollisuuden matalasuhdanne johtivat energian käytön laskuun. Tämä näkyi myös Haminan Energian verkostoliiketoiminnan
alentuneina siirtovolyymeina.
Haminassa sähkönsiirto laski edellisvuoden lukuihin verrattuna noin kuusi prosenttia, maakaasun siirto
noin kahdeksan prosenttia ja kaukolämmön siirto noin viisi prosenttia. Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi positiivisesti kasvun ollessa reilun kaksi prosenttia.
Jakeluverkostojen investoinnit valmistuivat odotetusti. Merkittävimpänä ponnistuksena on syytä mainita etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö, joka toteutettiin omana työnä ja saatiin onnistuneesti yli
energiaviraston asettamien tavoitteiden vuoden loppuun mennessä. Maakaasuverkon suurimmat investoinnit kohdistuivat moottoritietyömaan mukanaan tuomiin verkoston siirtotarpeisiin Summan risteysalueella. Alueen kaava tulee myös muuttumaan, ja näiden muutosten odotetaan tuovan myös runsaasti
uusia liiketoimintamahdollisuuksia lämpöliiketoiminnalle alueella. Erityismaininnan ansaitsee myös tuulivoimaloiden käyttö- ja kunnossapitotoiminnan käynnistäminen lähes tyhjältä pöydältä aiemman toimittajan poistuessa markkinoilta takavasempaan. Työ on ollut haastavaa, ja olosuhteet huomioiden siitä on
selvitty hyvin, väheksymättä myöskään yhteistyökumppaneiden osuutta onnistumisessa. Tämä on myös
osoitus siitä, että oman organisaation ja henkilöstön kehittäminen kantaa hedelmää.
Haminan Energian jakeluverkkojen käyttövarmuus on ollut perinteisesti korkealla tasolla. Sama suuntaus
jatkuu edelleen. Maakaasu- ja kaukolämpöverkot ovat vähemmän häiriöalttiita kuin sähköverkko, mutta
niidenkään käyttövarmuus ei ole itsestäänselvyys. Jakeluverkot vaativat säännöllisen, ennakoivan kunnossapidon ja ammattitaitoisen, motivoituneen henkilöstön tekemään tätä työtä. Syksyllä 2013 voimaan tullut
uusi sähkömarkkinalaki sisältää erilaisia kannustinjärjestelmiä, jotka ovat viraston mukaan keskeinen osa
valvontamallia. Energiaviraston tulkinnan mukaisesti niille jakeluverkkoyhtiölle, joilla on vähän keskeytyksiä,
ja jotka toimivat muutenkin tehokkaasti, sallitaan suurempi tuotto. Uusi sähkömarkkinalaki kiristyvine vaatimuksineen tähtää siihen, että vuonna 2028 sähkönjakelun keskeytykset eivät enää myrskyissäkään kestäisi
taajama-alueilla yli kuutta tuntia, eivätkä muillakaan alueilla yli kolmeakymmentäkuutta tuntia.
Haminan Energian verkkoalueella pitkiä keskeytyksiä ei ole ollut, eikä vakiokorvauksia ole jouduttu
maksamaan. Verkon kunto on pystytty pitämään hyvänä ja investointitaso riittävänä. Sekä sähkö-, että
maakaasuverkkojen osalta energiamarkkinalain mukainen sallittu tuotto oli alijäämäinen myös toisen
valvontajakson jälkeen. Yhtiön siirtotuotteiden hinnoittelu on maltillinen, ja asiakkaiden siirtotuotteista
maksamat hinnat pidetään kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Verkostojen investointitason ylläpitäminen riittävänä siten, että korjausvelkaa ei pääse syntymään, varmistaa kohtuullisen siirtohinnoittelun myös
tulevaisuudessa.
Ei mennyt vuosi 2013 myrskyittä sekään. Eino- ja Seija-myrskyt sekä useat pienemmät myrskyt riepottelivat jälleen sähköverkkoja. Maakaapelointia on toteutettu jo runsaasti myös haja-asutusalueilla. Myös
muita ratkaisuja haja-asutusalueiden jakeluverkkojen käyttövarmuuden parantamiseksi, kuten jakelujohtojen siirto tienvarsille ja verkostoautomaation parantaminen, on tehty. Maakaapelointi verkostoratkaisuna asettaa toisenlaiset haasteet niin verkonrakentamiselle kuin viankorjaustyöllekin. Maakaapeliverkon
vikaantuminen ja vianetsintä saattaa pahimmillaan kasvattaa keskeytysaikaa kohtuuttomasti.
Energiaviraston puolella tiedostetaan, että jakeluverkkoyhtiöiltä odotetaan tulevien vuosien aikana
miljardien eurojen lisäinvestointeja. Samanaikaisesti jakelukeskeytyksen aiheuttama haitta saattaa johtaa
asiakkaalle maksettaviin korvauksiin.Vuoden 2011 myrskyjen aiheuttamat KAH-korvaukset jakeluverkkoyhtiöille olivat 462 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 vielä lähes 150 miljoonaa euroa.Voi olettaa, että tulevaisuudessa syntyy erittäin haasteellisia tilanteita verkonhaltijoille.Tulisiko nykyistä lainsäädäntöä kuitenkin
vielä pohtia, johtaako se toimijoiden saatikka kuluttajien kannalta sittenkään oikeaan lopputulokseen?
Ainoa varma asia on, että loppukädessä kuluttaja maksaa nämäkin kustannukset.
Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosien ajan. Samalla, kun siirtokapasiteettia nostetaan, on saneerauksilla myös systemaattisesti korvattu ikääntyneitä, käyttöikänsä lopulla olevia jakeluverkon osia. Verkon saneeraus ja käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita, sähköverkon vuotuinen
keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen
kärkisijoilla. Työ edellyttää jatkuvien investointien ohella systemaattista ennakoivan kunnossapidon ja verkostotarkastusten suunnittelua ja asianmukaista dokumentointia. Kaapelointiaste ei ole se viisasten kivi,
vaikka näin meille julkisuudessa toistuvasti väitetään. Kaapelointiasteesta puhuminen vain tarkoituksellisesti kääntää keskustelun vikaraiteille. Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka
myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa edelleenkin parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle.
Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito
tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi sen on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti.
Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla
kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin.
“Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen
samoin resurssein antaa selvää synergiaetua.”
18
TIETOHALLINTO
TIETOHALLINTO
Tietohallinto on olennainen osa yrityksen infrastruktuuria ja samalla sen keskeinen tukitoiminto. Sen
tehtävänä on tukea Haminan Energian strategisia tavoitteita ja operatiivista toimintaa sähköisen tietojen
hallintajärjestelmän avulla. Tietohallinnon piiriin kuuluu sisäisen tiedonhallinnan lisäksi asiakkaille markkinoitavat tietoliikennejärjestelmät. Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen samoin resurssein antaa selvää synergiaetua.
Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten kanssa on
asiakaspalvelu. Sille on ominaista paikallinen henkilökohtainen palvelu, nopeus ja luotettavuus.
VALOKUITU
Valokuidun etuja ovat luotettavuus, lähes rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitutekniikkaa voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden tarpeiden
mukaisesti.Valokuitutekniikka kattaa Haminan keskustaajamasta jo noin 70 %. Maan alla kulkevaa valokuitukaapelointia rakennetaan rinnan sähköverkon maakaapeloinnin kanssa. Vuoden 2013 aikana valokuituyhteyttä on rakennettu Pappilansaaren, Ruotsinkylän ja keskustan alueelle.
Vuoden 2013 aikana yhtiö toi markkinoille Kiinteistökuidun, kerralla taloyhtiön kaikkiin kiinteistöihin
asennettavan laajakaistayhteyden. Kiinteistökuitu on saanut hyvän vastaanoton. Se on yksittäiselle kiinteistölle edullinen ratkaisu, joka lisää asunnon arvoa.
Valokuidun myötä markkinoille tullutta kaapeli-tv-palvelua kehitetään edelleen. Haminetti Viihde-paketissa pystytään kuituasiakkaille tarjoamaan huippunopea laajakaista ja IPTV-palvelut. IPTV on internet-pro-
tokollan käyttöön perustuva TV-teknologia. Se yhdistää television ja laajakaistan ja toimii kaksisuuntaisena,
eli sen kautta voi katsoa tv:tä ja käyttää internettiä. Tekniikka mahdollistaa monet asiakaskohtaiset palvelut, kuten ohjelmien tilaamisen omalle vastaanottimelle, myös esimerkiksi älypuhelimeen tai tablettiin,
TV-ohjelmien tallentamisen verkkoon ja vuorovaikutteiset tv-ohjelmat. Nopea IPTV-verkko toimii myös
teräväpiirtolähetysten jakelukanavana.
WiMAX
WiMAX-teknologiaan perustuva langaton laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituksenmukaiseen laajuuteen. Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava
laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, minne valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa.
WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa; telemastoihin sijoitetut varasyöttöjärjestelmät toimivat luotettavasti.
ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT
Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkkoyhtiöt ottavat käyttöön etäluettavat
mittarit. Mittareiden luentaverkko on jo valmiina, ja mittareiden vaihto loppusuoralla.
SISÄINEN TIETOHALLINTO
Vuoden aikana aloitettiin yhtiön asiakastieto- ja laskutusjärjestelmien uusiminen. Hanke jatkuu vielä tulevan vuoden. Vuonna 2014 on aikomus uusia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.
20
YHTEISKUNTAVASTUU
ASIAKASVASTUU
Haminan Energian ydinliiketoimintaa ovat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön- ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteollisuuden energiapalveluiden tuotanto. Toiminnan peruspilareita on asiakaslähtöisyys. Asiakkaita palvellaan heidän tarpeensa huomioiden, oli kyseessä
omakotiasuja, taloyhtiö tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai laajakaistaliittymän omistaja.
Asiakasvastuun tärkein osa-alue on verkkojen toimintavarmuus. Tähän on panostettu voimakkaasti
esimerkiksi sähköverkostojen maakaapeloinnilla.
Sähköasiakkaiden osalta suurten toimijoiden asettama kilpailuhaaste on kova. Sähköasiakkaiden määrä
on pysytellyt edellisvuoden tasolla. Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa.
Maakaasun osalta haasteellista on ollut verotuskäytännön muuttumisen aiheuttama hintapaine. Maakaasu on kuitenkin säilyttänyt etunsa suurimpaan kilpailijaansa, polttoöljyyn nähden. Modernilla kondenssikattilalla säästö lämmityskuluissa on 40 prosenttia öljyyn verrattuna.
Vuoden 2013 aikana Haminan Energia on alkanut toimittaa liikennekäyttöön ainoastaan biokaasua.
Biokaasu liikennepolttoaineena muodostaa määrällisesti vielä vähäisen, mutta kehittyvän osa-alueen. Kaasuautoilua edistää polttoainekaasun kilpailukykyinen hinta ja edullinen verotuskäytäntö. Autonvalmistajat
ovat myös alkaneet tuoda markkinoille enemmän kaasutekniikalla varustettuja automalleja.
Yhtiö on aktiivisesti kehittänyt asiakkaille markkinoitavia tiedonsiirtopalveluita. Valokuituverkko kattaa
jo suurimmat taajama-alueet. Kiinteistöyhtiöille markkinoitava Kiinteistökuitu on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Kuitutekniikka mahdollistaa taloyhtiöille yhteisen kiinteistökohtaisen laajakaista- ja kaapeli-tvpalvelun edullisesti.
Kuituasiakkaille lisäpalveluna markkinoitava Haminetti Viihde kaapeli-tv:n palvelut on otettu hyvin vastaan. Haminetti tarjoaa asiakkaille nopean laajakaistayhteyden ja interaktiiviset IPTV-palvelut.
Langaton WiMAX-laajakaistaverkko sopii erityisesti haja-asutusalueiden tiedonsiirtoon. Verkko kattaa
koko kaakonkulman saaristosta aina Etelä-Karjalan rajamaille saakka.
Haminan Energialla on asiakasetuohjelma, joka palkitsee pitkäaikaisesta tai useiden palvelutuotteiden
asiakkuudesta.
Etäluettavien sähkömittareiden luentaverkko saatiin vuoden aikana valmiiksi, ja mittareiden vaihto on
aivan loppusuoralla.
Uutena palveluna energia-asiakkaille lähetetään vuosittain maksuton käyttöraportti. Raportti sisältää
asiakkaan energiankäyttötiedot neljän vuoden ajalta. Raportilta näkee helposti oleelliset muutokset energiankäytössä.
Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Energiateollisuus ry:n laajassa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyyskyselyssä on Haminan Energia aina saanut hyvät arvostelut. Asiakaspalvelun henkilöstön toiminta
on toimialan keskiarvon yläpuolella. Sähkön myynnin asiakkaiden tutkimuksessa Haminan Energia sai
toimialan parhaimmat arvosanat. Asiakaspalvelun kehittämiseksi yritys seuraa säännöllisesti puhelinasiakaspalvelun tallenteita sekä tekee puhelinasiakkaiden tyytyväisyyskyselyitä.
Haminan Energian toiminnasta tiedotetaan ylläpitämällä kotisivuja ja julkaisemalla asiakaslehteä. Haminan Energian kotisivujen (www.haminanenergia.fi) lisäksi tiedonsiirtopalveluilla on omat kotisivunsa
(www.haminetti.net) ja oma Twitter-tili. Tiedonsiirtopalvelut mahdollistavat myös Summan tuulipuiston
näkymien ihailun kotisivujen kautta ja Haminan torielämän seuraamisen (torikamera.haminetti.net).
Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Ilopilkku-asiakaslehti lähetetään kaikille Haminan Energian laskutusasiakkaille. Lisäksi lehteä on saatavissa yrityksen asiakaspalvelusta.
VASTUU OMASTA SEUTUKUNNASTA
Maakunnallinen asumisen, rakentamisen ja korjausrakentamisen energianeuvonta käynnistettiin EkoKymenlaakso-hankkeen (2011-2013) aikana. Pääosin Euroopan Unionin aluekehitysrahaston tuella
toteutetun EkoKymenlaakson tavoitteita oli lisätä tietämystä ilmasto- ja energia-asioista, edesauttaa
uusiutuvien energioiden käyttöä, luoda yhteistyöverkostoja ja jatkuvuutta toiminnalle. Kuluttajat voivat
“Asiakkaita palvellaan
heidän tarpeensa huomioiden,
oli kyseessä omakotiasuja, taloyhtiö
tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai
laajakaistaliittymän omistaja.”
saada luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa valtakunnallisen eneuvonta.fi-sivuston kautta sekä
ottamalla yhteyttä Kymenlaakson omaan energianeuvojaan. Kymenlaakson energianeuvonnan järjestämisessä ovat mukana Kymenlaakson kunnat, Motiva ja energiayhtiöt, myös Haminan Energia Oy. Maakunnallinen yhteinen energianeuvonta tuottaa tietoa ja vinkkejä mm. energiansäästöstä, lämmitysmuodoista,
rakentamisesta ja ympäristöystävällisestä arjesta.
Haminan Energia tukee valtakunnallista kakkosluokkalaisten energiansäästöviikkoa lokakuussa. Yhtiö
toimittaa kaikille kaupungin kakkosluokille Lasten Keskuksen materiaalin.
Haminan Energia tukee paikallista seuroissa ja yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä, urheilua ja kulttuuria.
Paikallisille aktiivista nuorisotyötä tekeville seuroille jaetaan vuosittain stipendejä toiminnan tukemiseksi.
Yritys tukee myös paikallisia tapahtumia, kuten joka toinen vuosi järjestettävää Hamina Tattoo sotilasmusiikkitapahtumaa. Vuoden 2014 Tattoon yhteydessä järjestettävään asiakastilaisuuteen Haminan
Energia kutsuu jälleen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
YMPÄRISTÖVASTUU
Haminan Energia suosii energian hankinnassa ja tuotannossa ympäristöä ja luontoa säästäviä tuotantotapoja. Yrityksen kehitystyössä tähdätään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä hiilidioksivapaaseen ja omavaraiseen sähköntuotantoon. Tällä hetkellä yhtiön tuulivoimalat Haminan Summassa ja Kemin Ajoksessa kattavat noin 25
prosenttia sähkönmyynnistä. Hamina Energia osallistuu useisiin tuulivoima- ja bioenergia-alan yhteisiin
tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
Omassa toiminnassa suositaan ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Haminan Energian autot käyttävät polttoaineenaan biokaasua. Sitä voi tankata St1:n ja Haminan Energian yhteisestä tankkauspisteestä Haminan St1-asemalla Poitsilassa.
Asiakassuhteissa energiansäästöä edistetään sähköistä asiointia kehittämällä. Online-palvelut ja e-laskut
säästävät aikaa ja paperia. Haminan Energia tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti energiansäästöstä muun
muassa kotisivuillaan ja Ilopilkku-asiakaslehdessä.
22
HENKILÖSTÖ
Henkilökunnan määrä oli vuoden 2013 lopussa viisikymmentäkolme. Kasvua edellisvuoteen oli siis kolmen henkilön verran. Haminan Energia Oy:n olemassaolon aikana on henkilöstömäärä nyt tähän mennessä suurin. Mainittakoon, että kymmenen vuotta sitten, vuoden 2004 alussa, oli henkilökuntaa melko
tarkalleen puolet nykyisestä, kaksikymmentäkuusi henkilöä.
Suurilukuisinta ammattiryhmää edustaa tekninen henkilöstö. Vuoden 2013 aikana vakinaistettiin muun
muassa kolme tuulivoima-asentajaa.
Henkilöstön keski-ikä on 39,9 vuotta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle kolmekymmentä vuotiaita miehiä oli eniten, vanhimmat työntekijät ovat kolme viisikymmentäseitsemän vuotiasta. Haminan Energian
nuorekasta ilmettä kuvastaa ikärakenteen lisäksi työsuhteen kesto. Kahdenkymmenenkuuden henkilön
työsuhde oli kestänyt alle neljä vuotta, kun taas yli kaksikymmentäviisi vuotta yhtiötä palvelleita oli viisi
henkilöä.
Sairauslomapäivien määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana
keskimäärin 8,3 per henkilö. Näistä 4,3 päivää koskivat liikuntaelinvammojen korjausta ja kuntoutusta.
Työtapaturmia vuoden aikana kirjattiin yksi. Sekään ei koskenut loukkaantumista varsinaisessa työtehtävässä, vaan kyseessä oli kaatuminen työpaikan pihalla.
Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle ammatillista koulutusta yhteensä 320 päivää. Eniten koulutuspäiviä oli teknisellä henkilöstöllä ja asentajilla. Uuden Kirstakiven sähköaseman käyttöönotto vaati oman
koulutuksensa päivystys- ja varallaolo-organisaatiolle, samoin osa teknisestä henkilöstöstä kävi kaasualan
käytönvalvontakoulutuksen. Lähes kaikilla ammattiryhmillä oli omaan alaan liittyvää koulutusta.
Uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät, tutustuvat taloon ja sen toimintatapoihin perehdytysohjelman
avulla.Yhteensä useamman päivän kestävä, laaja-alainen perehdytysohjelma antaa tulokkaalle perustietoja
työtehtävään liittyen sekä yleistä tietoa mm. kiinteistöstä ja turvallisuusasioista.
Tyky-toiminnalla kehitetään henkilöstön työkykyä ja terveyttä, työpaikan toimivuutta ja ilmapiiriä. Tykytoimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä. Henkilökunnalle järjestettiin luento liikunnan ja ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin. Tyky-päiväna alkukesästä henkilökunnasta kootut joukkueet
pelasivat keskenään ystävällismielisen pesäpallo-ottelun, minkä jälkeen ruokailtiin Bastionissa.
Haminan Energia tukee henkilökunnan kuntosali-, uinti- ja lasketteluharrastuksia. Henkilökunnalla oli
yhteistä sählyharrastusta varten viikottain salivuoro Pappilansalmen koululla.Yritys on vuoden 2014 alusta päättänyt laajentaa henkilökunnan harrastustuen mallia. Käyttöön otetaan liikuntamaksujen saldokortti,
jolla voi maksaa esim. uimahalli- ja kuntosalikäyntejä ja seurojen jäsenmaksuja. Saldokortin voivat saada
vähintään kuuden kuukauden työsuhteessa olevat työntekijät. Henkilökohtaisen kortin arvo on enimmillään 400 euroa per vuosi.
Kevättalvella pidettiin perinteiset tilinpäätösillalliset ja käytiin samalla teatterissa. Loppuvuodesta pidettiin pikkujoulut Vanhalla Toimiupseerikerholla, molempiin tilaisuuksiin oli hyvä osanotto.
HAMINAN ENERGIAN ENERGIATILASTO (GWh)
2011
2012
2013
Sähkön hankinta:
Osto+osuudet
Tuotanto, tuulivoima
Tuotanto, maakaasu
113,3
35,4
3,0
102,5
32,6
0,2
103,0
22,0
0,02
Sähkön käyttö:
170,0
170,8
161,4
Maakaasun käyttö:
Jakelu
Tuotanto
274,3
103,8
275,9
107,8
251,9
102,1
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
1.1.- 31.12.2013
24
YLEISTÄ
Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n 20. tilikausi.
Vuosi 2013 oli Haminan seudulla noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria, maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja marras-joulukuu taasen normaalia lämpimämpiä. Hellepäiviä
oli myös tavanomaista enemmän.
Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin marras-joulukuussa sattui kolme laajaalaista myrskyä - Eino, Oskari ja Seija. Myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Myrskyt olivat
osin jopa vuoden 2011 luokkaa. Haminan Energian alueella myrskyt eivät vaikuta jakeluvarmuuteen.
Ukkoskausi painottui kesäkuuhun.
Energiamarkkinoihin vaikutti voimakkaasti USA:n lisääntynyt öljyn- ja kaasuntuotanto, jonka johdosta
halpaa hiiltä tuli markkinoille. Euroopan alhainen teollisuustuotanto laski edelleen päästöoikeuksien hintaa markkinoilla. Markkinoille tullut halpa hiili yhdistettynä alhaisiin päästöoikeuksiin pitivät sähkön hinnan
alhaalla. Öljyn hinta vakiintui 110$/bbl tasoon, eikä hintaa enää heiluttaneet levottomuudet arabimaissa.
Euroopan kilpailukyky heikkeni huomattavasti energian hinnalla verrattuna Aasiaan ja USA:han. Lisäksi
huolta aiheutti lisääntynyt hiilen käyttö.
Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2013 varsin maltillisella tasolla. Ne
olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2012, mutta selvästi matalampia kuin vuonna
2011. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä.
Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 41 €/MWh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2012 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain
selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Sähkö oli keskimääri 3€/MWh kalliimpaa Suomessa kuin Ruotsissa
ja Norjassa. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä
kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.
Yhtiön liikevaihto laski 3,4 prosenttia. Lasku johtui alentuneesta energiankäytöstä niin teollisuudessa kuin
lämmityksessäkin. Liiketoiminta-aloittain liikevaihto toteutui seuraavasti; sähkön myynnin liikevaihto laski 6,9
prosenttia, maakaasun myynti laski 14,9 prosenttia. Sähkön siirron liikevaihto laski 2,1 prosenttia ja maakaasun siirron liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia. Muiden liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 4,4 prosenttia.
Summan voimaloiden tuotantotuki, 1,19 M€ (-33,7%), on kirjattu liiketoiminnan muihin tuloihin. Tuotantotuki laski huomattavasti kahden voimalan tuotantoseisakin takia. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja laski 37,6 prosenttia. Tuloksen lasku johtui Summan voimaloiden tuotantoseisakista, voimaloiden käytön ja kunnossapidon uudelleenjärjestelystä sekä tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttamista
kuluista. Näiden yhteisvaikutus tulokseen oli noin 1,1 M€.
Markkinatilanne sähkön, maakaasun ja tietoliikenteen osalta on edelleen kireä. Kireästä markkinatilanteesta huolimatta yhtiö pystyi parantamaan sähkön myynnin kannattavuutta. Maakaasun huono kilpailukyky parantui hieman vuoden aikana hintaindeksien laskiessa, ja hinnan lasku tulee jatkumaan edelleen
vuonna 2014. Liikennepolttojakelussa yhtiö vaihtoi maakaasun täysin päästöttömäksi biokaasuksi, jonka
käyttökustannukset ovat edelleen noin puolet bensiiniin verrattuna.
Investointien painopiste oli sähköverkon jakeluvarmuutta parantavissa investoinneissa. Googlen palvelinkeskuksen länsipuolelle rakennettu Kirstakiven 110 kV:n sähköasema otettiin käyttöön keväällä 2013.
Sähköverkon saneeraus painottui Vilniemen, Hevoshaan ja Linnoituksen alueille. Mittauksissa siirryttiin
etäluettaviin mittareihin. Maakaasuverkon rakentaminen on kohdistunut kuluneen vuoden aikana pääosin edelleen moottoritien rakentamisen mukanaan tuomiin jakeluverkon muutoksiin Summan risteys
- Husula-Myllykylä –alueella. Tietoliikenneverkkojen investoinnit ovat myös kuluvan vuoden aikana painottuneet valokuituverkon rakentamiseen kaupungin alueella sekä langattoman laajakaistaverkon perusparannuksiin. Palvelutarjonta painottui TV-palveluiden lisäämiseen.
Hailikarin ja Koirakarin uudet tuulivoimalat saivat vihdoin lainvoimaisen rakennusluvan, ja voimaloiden
rakentaminen aloite-taan vuonna 2014. Voimalat otetaan käyttöön Q1/2015 ja vuosituotannoksi on
arvioitu 20 GWh.
Fennovoima-hankkeen osalta vuosi 2013 oli ratkaiseva. Neuvottelut aloitettiin uudelta pohjalta EONin
vetäydyttyä hankkeesta ja EONin osakkuuden siirryttyä Fennovoimalle. Uusi toimituskonsepti Rosatomin
kanssa on parantanut hankkeen kannattavuutta merkittävästi.
Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi LNG-tekniikkaan, biokaasutekniikkaan sekä biokaasulaitoksen ja uusien tuulivoima-alueiden kehittämiseen.
Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 53 henkilöä, joista vakituisia oli 49 ja
määräaikaisia 4 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2013 oli 39,9 vuotta. Vuonna 2013 koulutuspäiviä oli yhteensä 320, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 52 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut
on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen päästöttömien tuotanto-osuuksien hankinnalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä.
LNG-terminaalihanke ja suunnitteilla oleva LNG-voimalaitos parantaa merkittävästi yhtiön kilpailukykyä niin kaasun kuin sähkönkin osalta. Energioiden kilpailukykyisyydellä on myös tärkeä merkitys alueen
teollisuuden elinvoimaisuudelle.
Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen Kymenlaaksoon pysähtyy todennäköisesti Puolustusvoimien
tutkakompensaatiovaatimuksen seurauksena. Tässä tapauksessa yhtiö tulee investoimaan tuulivoimaan
osakkuusyhtiöidensä kautta länsirannikolle.
EU-komission julkaisemat suuntaviivat tulevalle EU:n energiapolitiikalle vahvistavat yhtiön valitsemaa
strategista linjaa. EU tulee kohdistamaan tavoitteet päästöttömään tuotantoon jota yhtiön hankkeet
niin tuuli-, biokaasu- ja ydinvoimassa tukevat. Samassa yhteydessä on myös annettu vahva tavoite LNGinfrastruktuurin rakentamiseen ja tukemiseen.
Verkostojen laatu- ja palvelutaso on erittäin hyvä. Sähkömarkkinalain vaatimukset toimintavarmuuden
parantamiseksi eivät aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Sataman alueen teollisuudessa on myös viitteitä
parempaan taloudelliseen kehitykseen. Vaalimaan alueen ja uuden moottoritien yhteyteen on myös tulossa merkittäviä investointeja. Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät ovat erittäin hyvät.
TALOUS
Tilikauden liikevaihto oli 36,6 milj. euroa. Liikevaihdosta 5,7 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 4,4 milj.
euroa sähkön siirrosta, 8,7 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,8 milj. euroa maakaasun siirrosta muun
liiketoiminnan osuuden ollessa 11,0 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 4,2 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 1,1 milj. euroa.
INVESTOINNIT
Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 4,0 milj. euroa, josta aktivoitujen palkkojen osuus 0,4 milj.
euroa. Investoinnit kohdistuivat sähköverkostoon (1,6 milj. euroa), koneisiin ja kalustoihin (1,3 milj. euroa),
rakennuksiin (0,2 milj. euroa), maakaasuverkostoon (0,4 milj. euroa), sijoituksiin (0,3 milj. euroa) sekä
kaukolämpöverkostoon (0,2 milj. euroa).
RAHOITUS JA VASTUUT
Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 31,4 milj.euroa. Taseen loppusumma oli 57,9 milj. euroa. Liittymismaksujen lisäys oli 0,09 milj. euroa. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 88,6 prosenttia.
HALLITUS
26
Kuvassa Haminan Energian hallitus (vasemmalta oikealle)
Anneli Vuorio, Jarkko Harjumaaskola, Ritva Hauhia, Jukka Rouhiainen, Timo-Jussi Talsi
HALLINTO
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.4.2013. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Kirsti Kokkonen ja
Anneli Vuorio. Kokouksessa valittiin hallitukseen Ritva Hauhia sekä uudelleen Anneli Vuorio. Henkilöstön
edustajaksi todettiin Mika Kotoluoto.
Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna:
Tilintarkastusyhteisö BDO Oy,
Helsinki; päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela, KHT, JHTT, Imatra.
Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki.
Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet.
HALLITUS
Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet):
Puheenjohtaja
Timo-Jussi Talsi (Milko Niemi)
Varapuheenjohtaja
Jarkko Harjumaaskola
(Arto Ahonen)
Ritva Hauhia
(Päivi Suurnäkki)
Anneli Vuorio
(Mauna Kriktilä)
Mika Kotoluoto
(henkilökunnan nimeämä)
(Jukka Rouhiainen)
Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistentti Tiiti Saarelainen sekä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on
toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.
RISKIENHALLINTA
Yhtiön riskienhallinta on integroitu osaksi toimintajärjestelmää. Riskienhallinta kattaa yhtiön toimintavastuu-,
omaisuus-, vakuutus-, ympäristö-, TTT- ja henkilöstöriskit. Riskit on kuvattu yhtiön toimintajärjestelmässä.
Riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva työ yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa ja johtamista.
Toimintajärjestelmä kuvaa sen toimintatavan, jolla varmistetaan asiakaskeskeinen toiminta ja saavutetaan asetetut tavoitteet suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä tavalla. Toimintajärjestelmä koskee kaikkia
yhtiön toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi.
Riskienhallinta on jalkautettu toimintajärjestelmässä tulosalueille ja siten koko henkilöstölle. Yhtiön
vuosisuunnittelukalenterin mukaan jokaiselle tulosalueelle toteutetaan vuosittain riskinäkökohtien päivitys sekä päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden päivitys.
Yhtiön asiakaspalautejärjestelmään kirjataan kaikki ulkoiset ja sisäiset poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet sekä mahdolliset vaaratilanteet, jotka ohjaavat ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä.
Riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisissä johdon katselmuksissa sekä prosessien auditoinneissa.
HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE
Tilinpäätöksen mukainen voitto oli 1.066.153,48 euroa.
Tilikauden voitosta esitetään maksettavaksi yhteensä 1.050.000,- euroa osinkona osakkeille. Yhtä osaketta kohden maksetaan 10.500,- euroa osinkoa. Loput voitosta 16.153,48 euroa esitetään kirjattavaksi
vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille.
Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille 10.6.2014.
Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen
vahvistettavaksi.
YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:
1000-€
Liikevaihto
Liikevoitto
Liikevoitto- %/lvv
Oman pääoman tuotto- %
Omavaraisuusaste- %
2013
2012
2011 36.61137.905 36.432
2.440
3.295
3.173
6,7
8,7
8,7
8,1
11,9
11,9
30,6
29,9
30,6
TULOSLASKELMA
01.01.-31.12.2013
01.01.-31.12.2012
36 610 947,81
37 905 449,59
Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut
Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
436 285,36
1 189 086,01
284 287,80
1 789 578,53
-24 440 214,35
-396,00
-26 166 345,43
0,00
-2 857 768,75
-2 527 953,69
-545 956,08
-121 817,11
-486 407,00
-106 818,48
-4 117 259,01
-3 712 652,78
-4 038 602,56
-3 358 019,24
2 440 255,10
3 295 169,52
0,00
128 208,75
-789 295,18
11 453,04
80 723,68
-984 332,49
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut
1 779 168,67
2 403 013,75
-274 620,00
0,00
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
1 504 548,67
2 403 013,75
-89 982,83
-892 698,47
-348 412,36
-372 414,54
1 066 153,48
1 137 900,74
LIIKEVAIHTO
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
28
TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Sähköverkosto
Kaukolämpöverkosto
Maakaasuverkosto
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikainen
Lainasaamiset
Lyhytaikainen
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
126 757,29
770 888,26
170 413,47
835 578,18
158 813,41
5 029 357,14
13 172 160,38
851 297,53
6 018 758,11
15 297 501,11
5 434 001,09
158 813,41
5 291 871,98
12 700 026,53
762 118,99
6 158 122,30
15 732 817,07
3 382 523,08
1 697 850,46
48 557 384,78
1 426 250,29
46 618 535,30
31.12.2013
31.12.2012
1 700 000,00
1 700 000,00
8 391 275,58
8 391 275,58
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
1 323 832,17
1 066 153,48
12 481 261,23
1 233 125,43
1 137 900,74
12 462 301,75
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
5 240 564,37
5 150 581,54
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Vararahasto
37 102,50
37 498,50
267 598,46
264 116,13
7 886 415,07
916 577,46
197 201,03
9 304 894,52
7 084 779,40
1 327 233,40
3 654 824,33
12 368 451,76
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Liittymismaksut
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
57 862 279,30
58 986 987,06
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
24 200 386,00
1 531 139,96
1 952 263,65
26 891 778,00
3 000 000,00
1 865 364,02
2 691 392,00
4 414 975,82
4 289 206,45
1 061 089,82
40 140 453,70
2 691 392,00
4 381 692,39
1 637 634,45
906 242,91
41 374 103,77
57 862 279,30
58 986 987,06
29
RAHOITUSLASKELMA (1.000€)
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
Maksut liiketoiminnan kuluista
LIIKETOIMINNANRAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
Saadut korot liiketoiminnasta
Saadut osingot liiketoiminnasta
Maksetut välittömät verot
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Myönnetyt lainat
Investoinnit muihin sijoituksiin
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset
Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset
Maksetut osingot ja muu voitonjako
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)
Rahavarat tilikauden lopussa
Rahavarat tilikauden alussa
30
2013
2012
36 549
1 052
31 645
5 956
793
128
0
292
-275
4 725
36 028
2 055
30 778
7 305
904
82
11
359
0
6 136
-/+
5 785
3
272
-6 060
5 460
52
370
-5 882
+
+
+
-
0
0
1 531
2 691
104
17
1 050
-2 123
0
0
4 500
2 310
96
52
1 050
1 184
-3 458
1 438
197
3 655
-3 458
3 655
2 217
1 438
+
+
+
+
-/+
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT:
Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot:
Yhtiö on Haminan kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tilinpäätös yhdistellään
Haminan kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Haminan kaupungintalolta; Puistokatu 2, 49400 Hamina.
1. Pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien arvostus
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla
ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina
kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti.
Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
5 - 10 v.
Muut pitkävaikutteiset menot
5 - 15 v.
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakenn.
10 - 40 v.
Sähköverkosto
15 - 20 v.
Kaukolämpöverkosto
10 - 15 v.
Kaasuverkosto
15 - 25 v.
Koneet ja kalusto
5 - 15 v.
2. Aineet ja tarvikkeet
2013
2012
37 102,50
37 498,50
Vaihto-omaisuuden arvostus on laskettu tilinpäätöskuukauden keskinoteerausta käyttäen.
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT:
2013
2012
Liikevaihto toimialoittain:
Sähköliiketoiminta
10 045 885
10 554 167
Myynti
5 659 002
6 075 459
Siirto
4 386 883
4 478 708
Maakaasuliiketoiminta
15 471 689
16 725 291
Myynti
8 691 679
10 214 942
Siirto
6 780 010
6 510 349
Muu liiketoiminta
11 093 374
10 625 992
YHTEENSÄ
36 610 948
37 905 450
SATUNNAISET KULUT:
Tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttama kulu
2013
274 620
2012
0
Valmistus omaan käyttöön
Erään sisältyy omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden henkilöstökulut.
2013
2012
2011
Henkilöstö
Henkilökunta keskimäärin
52
47
45
Maksetut palkat ja palkkiot yht.
2 802 283
2 501 211
2 350 650
josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot
29 184
27 627
22 842
Eläkevastuut
Yhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA/ MUUTOKSISTA:
Tilikauden poistot
Suunnitelman
Poistoeron
Kokonaismukaiset poistot
muutos
poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakenn.
Sähköverkosto
Kaukolämpöverkosto
Maakaasuverkosto
Koneet ja kalusto
YHTEENSÄ
152 816
5 391
-30 051
0
122 764
5 391
492 297
1 127 841
110 564
522 713
1 705 639
4 117 259
-356 820
1 041 098
12 899
257 280
-834 424
89 983
135 477
2 168 939
123 462
779 993
871 215
4 207 242
2013
2012
0
0
11 453
11 453
Muut korko- ja rahoitustuotot, josta
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
128 209
1 544
126 665
80 724
3 991
76 732
Korkokulut ja muut rahoituskulut, josta
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
789 295
199 414
589 881
984 332
198 250
786 082
Rahoitustuotot ja -kulut:
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista, joista
Muilta
31
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
PYSYVIIN VASTAAVIIN KUULUVIEN HANKINTAMENOJAN POISTAMATTA OLEVA OSA:
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
2013
2012
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
1 226 170
1 211 794
Lisäykset
49 860
14 376
Kok.hankintameno 31.12.
1 276 031
1 226 170
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
-1 055 757
-921 477
Tilikauden sumu-poistot
-93 516
-134 280
KIRJANPITOARVO 31.12.
126 758
170 414
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
90 094
118 378
Poistoeron muutos
-30 051
-28 284
Kertynyt 31.12.
60 042
90 094
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
970 349
970 349
Lisäykset
0
0
Kok.hankintameno 31.12.
970 349
970 349
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
-134 771
-70 081
Tilikauden sumu-poistot
-64 690
-64 690
KIRJANPITOARVO 31.12.
770 888
835 578
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
59 299
59 299
Poistoeron muutos
0
0
Kertynyt 31.12.
59 299
59 299
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
32
158 813
0
158 813
0
0
158 813
158 813
0
158 813
0
0
158 813
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos
Kertynyt 31.12.
Sähköverkosto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos
Kertynyt 31.12.
Kaukolämpöverkosto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos
Kertynyt 31.12.
7 821 775
229 782
8 051 557
-2 529 903
-492 297
5 029 357
7 549 157
272 618
7 821 775
-2 041 677
-488 225
5 291 872
-981 409
-356 820
-1 338 229
-645 387
-336 022
-981 409
21 572 715
1 599 975
23 172 690
-8 872 688
-1 127 841
13 172 160
20 103 122
1 469 593
21 572 715
-7 806 338
-1 066 350
12 700 027
4 528 028
1 041 098
5 569 126
3 211 674
1 316 354
4 528 028
1 634 476
199 742
1 834 218
-872 357
-110 564
851 298
1 243 516
388 960
1 632 476
-778 362
-93 995
762 119
93 257
12 899
106 156
58 774
34 482
93 257
Maakaasuverkosto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos
Kertynyt 31.12.
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Kok.hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Vähenn kertynyt sumu-poistot
Tilikauden sumu-poistot
KIRJANPITOARVO 31.12.
Kokonais- ja sumu-poistojen
kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos
Kertynyt 31.12.
Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
KIRJANPITOARVO 31.12.
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
KIRJANPITOARVO 31.12.
15 097 080
383 349
15 480 429
-8 938 958
-522 713
6 018 758
14 959 389
137 691
15 097 080
-8 403 415
-535 543
6 158 122
2 100 850
257 280
2 358 130
1 747 259
353 591
2 100 850
22 865 352
1 289 823
-117 458
24 037 717
-7 132 535
50 611
-1 658 292
15 297 501
22 143 362
721 990
0
22 865 352
-5 477 017
-739 537
-1 655 519
15 732 817
-834 424
-1 573 961
-292 115
-447 422
-739 537
3 382 523
5 864 285
-3 812 807
5 434 001
929 399
5 401 747
-2 948 622
3 382 523
1 426 250
271 600
0
1 697 850
1 056 695
372 436
-2 880
1 426 250
Sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
KIRJANPITOARVO 31.12.
Osakkeet muut
Saamiset muut
Yhteensä
1 261 871
241 103
0
1 502 973
164 379
30 498
0
194 877
1 426 250
271 600
0
1 697 850
2013
2012
7 886 415
274 835
7 611 580
7 084 779
348 307
6 736 473
916 577
0
916 577
1 327 233
182
1 327 052
0
621 476
232 501
14 912
44 653
0
3 035
916 577
553 878
484 667
156 783
68 585
61 714
182
1 424
1 327 233
Saamisten erittely:
Myyntisaamiset, josta
saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
Siirtosaamiset, josta
saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
Siirtosaamisten olennaiset erät:
Tyyppikäyräpoikkeama
Syöttötariffisaaminen
Polttoaineveron palautus
Verosaaminen
Vakuutusmaksusaamiset
Korkosaamiset
Muut
33
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Oman pääoman muutosten erittely
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoma 31.12.
Vararahasto
Vararahasto 1.1.
Vararahasto 31.12.
Sidottu oma pääoma 31.12.
Voitonjakokelpoiset varat
Voittovarat 1.1.
Oikaisu aiempaan tilikauteen
Osingonjako
Tilikauden voitto
Vapaa oma pääoma; voitonjakokelpoiset varat 31.12.
Oma pääoma yhteensä 31.12.
Laskennalliset verovelat:
Kirjaamaton laskennallinen verovelka
tilinpäätössiirtojen kertymästä
34
2013
2012
1 700 000
1 700 000
1 700 000
1 700 000
8 391 276
8 391 276
10 091 276
8 391 276
8 391 276
10 091 276
2 371 026
2 806
-1 050 000
1 066 153
2 389 986
12 481 261
2 283 125
0
-1 050 000
1 137 901
2 371 026
12 462 302
1 048 113
1 261 892
2013
2012
14 747 318
16 976 210
4 414 976
20 702
4 394 274
4 381 692
24 677
4 357 016
Siirtovelat, josta
velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
Pitkäaikaisten velkojen erittely:
Muut velat, josta
velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
1 061 090
50 479
1 010 611
906 243
49 833
856 410
1 531 140
1 531 140
0
3 000 000
3 000 000
0
Liittymismaksut, josta
maksut samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
Rahatililimiitit:
Yhtiöllä on myönnettyjä, käyttämättömiä rahatililimiittejä
yhteensä 2 468 860,04 euroa.
1 952 264
115 509
1 836 755
1 865 364
114 234
1 751 130
Pitkäaikainen vieras pääoma:
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin
viiden vuoden kuluttua: rahoituslaitoslainat
Lyhytaikaisten velkojen erittely:
Ostovelat, josta
velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
muilta
MUUT LIITETIEDOT
Siirtovelkojen oleelliset erät:
Palkat sosiaalikuluineen
Polttoaineveron palautus
Korot
Muut
MUUT LIITETIEDOT:
Annetut vakuudet:
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
yrityskiinnitys
Panttaamattomat yrityskiinnitykset
Leasingsopimuksista maksettavat määrät:
Alkaneella tilikaudella maksettava määrä
Myöhemmin maksettavat
Leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut
2013
2012
740 629,72
221 255,20
97 990,63
1 214,27
1 061 089,82
654 772,56
148 905,02
101 606,91
958,42
906 242,91
0,00
0,00
3 363 758,60
0,00
0,00
3 363 758,60
928 503
4 098 098
5 026 601
785 963
3 907 495
4 693 458
2013
2012
MUUT VASTUUT:
Erityisvakuudet
1 116 926,52 109 378,84
Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita
554 854,23 563 700,81
Sähkön hintasuojaukset
Sähköjohdannaisilla on suojattu yhtiön sähkön hankintaa.Yhtiö on harjoittanut johdannaiskauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti
suojattavan sähkönhankinnan kanssa. Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken
31.12.2013 markkina-arvon erotus, oli -2 962 982,47 euroa.
Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu pohjoismaisen sähköpörssin (Nasdaq OMX
Commodities, Nordic Electricity) päätöshintojen ma 30.12.2013 mukaan vuosille 2014 - 2017.
Vuosille 2018 - 2023 ulottuville suojauksille on laskentaperusteena käytetty kahdenkeskisten
kauppojen toteutuneita hintoja.
Päästöoikeudet:
Haminan Energian yksi tuotantolaitos kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin.
Laitokselle myönnetyt vuosittaiset päästöoikeudet tonneina C02
14 540
13 529
Myönnetyt oikeudet ovat riittäneet tuotantolaitoksen toimintaan.
Ylimääräisten oikeuksien myynti markkinoille on ollut liiketoiminnan tuloksen kannalta vähäistä.
Ympäristövastuut:
Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöön liittyviä vastuita,
joista voisi seurata taloudellisia seuraamuksia.
Tilintarkastajan palkkiot:
tilintarkastuksesta
10 046,05
11 222,06
muut palvelut
2 200,00
1 280,00
12 246,05
12 502,06
35
SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut ostot tilikauden aikana
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaiset poistot muista
pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Muut liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO / -TAPPIO
1.1.-31.12.2012
6 079 932
4 411
1 842
194
0
-4 968 300
-5 610 290
-203 976
-182 554
-40 078
-8 264
-36 942
-7 346
-62 352
-61 348
-2 379
-249 473
134 813
-1 984
-253 078
-71 768
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
VOITTO / -TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
18 811
11 379
-2 425
151 200
-21 128
-81 517
VOITTO / -TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
151 200
-81 517
23 032
15 369
-43 113
131 118
15 754
-50 394
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO
36
1.1.-31.12.2013
5 665 030
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
SÄHKÖN MYYNNIN TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset muilta
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
21 358
32 922
389 818
84 535
168
385 370
12 385
168
961 188
-669 716
787 350
1 017 071
-831 943
615 972
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Muut muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Tilikauden voitto (tappio)
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
Vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat muille
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
31.12.2013
31.12.2012
22 339
22 339
110 268
95 448
131 118
110 268
213 806
-50 394
-66 643
-43 611
229 671
0
265 148
787 350
363 564
615 972
37
SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Häviösähkö
Muut ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
sähköverkon hyödykkeistä
muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut
Muut liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
sähköverkon hyödykkeistä
muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO
38
1.1.-31.12.2013
4 422 027
1.1.-31.12.2012
4 533 007
359 158
232 322
610
0
-227 378
178 042
-225 620
194 100
-718 519
-627 969
-827 384
-791 087
-173 965
-36 806
-162 419
-34 343
-1 127 841
-138 709
-1 066 350
-179 542
-16 261
0
-551 578
1 141 397
-14 483
0
-558 083
1 299 533
43 893
26 550
-410 097
775 193
775 193
-425 770
900 314
900 314
-1 041 098
45 094
53 612
-167 199
-1 316 354
48 276
89 361
-278 403
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
SÄHKÖN SIIRRON TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sähköverkon aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset muilta
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
44 237
69 464
13 172 160
879 662
3 041 278
192
12 700 027
885 438
2 096 596
192
1 029 448
3 691 884
1 061 752
4 457 695
21 858 862
21 271 164
VASTATTAVAA
31.12.2013
31.12.2012
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Muut muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Tilikauden voitto (tappio)
629 675
629 675
3 108 104
653 130
-167 199
3 108 104
1 045 954
-278 403
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
5 418 965
4 422 961
6 071 456
9 110 371
1 195 738
1 120 948
3 574 815
574 815
1 374 178
1 536 740
21 858 862
21 271 164
Vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Palautettavat liittymismaksut
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat muille
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
39
MAAKAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Muut ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Muut liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
40
1.1.-31.12.2013
8 697 280
1.1.-31.12.2012
10 226 569
4 406
1 624
92
0
-7 529 375
-8 932 939
-167 472
-156 330
-34 730
-6 831
-32 525
-6 234
-48 260
-48 363
-1 789
-191 681
-1 807
-185 668
721 642
864 326
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Tuloverot
18 811
11 379
-2 502
737 952
737 952
-21 128
854 577
854 577
17 988
-185 555
10 792
-212 421
TILIKAUDEN VOITTO
570 385
652 949
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
MAAKAASUN MYYNNIN TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset muilta
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
5 214
15 687
293 356
92 346
18
288 930
18 908
18
1 342 728
2 177 781
2 270 251
1 155 699
3 911 444
3 749 493
VASTATTAVAA
31.12.2013
31.12.2012
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Muut muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Tilikauden voitto (tappio)
0
0
0
1 940 371
570 385
0
1 506 519
652 949
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
-50 566
-32 578
229 671
0
1 221 583
1 622 603
3 749
3 749 493
Vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat muille
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
3 911 444
41
MAAKAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA
LIIKEVAIHTO
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muut liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Siirtoverkko- ja verkkopalvelumaksut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
maakaasuverkon hyödykkeistä
muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
Muut liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Poistoeron muutos maakaasuverkon hyödykkeistä
Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
42
1.1.-31.12.2013
6 824 546
1.1.-31.12.2012
6 604 603
24 418
33 260
324
0
-129 203
-154 327
-4 570 979
-4 268 953
-386 023
-387 141
-76 202
-16 638
-75 642
-16 611
-522 713
-78 763
-535 543
-96 509
-7 781
-284 989
-7 540
-277 629
775 997
817 968
18 811
11 379
-3 519
791 290
791 290
-26 076
803 270
803 270
-257 280
19 337
-135 921
-353 591
17 205
-114 791
417 426
352 092
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
MAAKAASUN SIIRRON TASE
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVATAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset muilta
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
28 884
48 859
6 018 758
432 745
78 764
18
6 158 122
449 149
48 004
18
1 016 657
5 775 285
1 224 502
4 727 063
13 351 111
12 655 717
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Muut muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Tilikauden voitto (tappio)
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
Vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Palautettavat liittymismaksut
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Velat muille
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat muille
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
31.12.2013
31.12.2012
1 047 986
1 047 986
5 172 903
2 142 346
417 426
5 172 903
1 958 767
352 092
2 375 041
2 137 097
379 678
250 013
648 644
656 714
100 005
100 005
1 067 082
980 140
13 351 111
12 655 717
MAAKAASUMARKKINALAIN JA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISTEN LIIKETOIMINTOJEN
ERIYTTÄMISEN LISÄTIEDOT:
Maakaasuliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 222/2005 mukaan
Maakaasuverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin:
Aineettomat oikeudet
1
Maakaasuverkosto
383
Muut aineelliset
72
Maakaasuverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 7,0 %.
Sähköliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 79/2005 mukaan
Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin:
Aineettomat oikeudet
2
Sähköverkosto
1600
Muut aineelliset
1050
Sähköverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 6,3 %.
Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.
Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.
43
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Haminassa 13. maaliskuuta 2014
Haminan Energia Oy:n hallitus
Timo-Jussi TalsiJarkko Harjumaaskola
Ritva Hauhia
Anneli Vuorio
Mika Kotoluoto Timo Toikka
Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Haminassa 19. maaliskuuta 2014.
Tilintarkastusyhteisö
BDO Oy
KHT-yhteisö
Ulla-Maija Tuomela
JHTT, KHT
44
YHTEYSTIEDOT
Reutsinkatu 12, 49400 HAMINA
puh. 05 460 10 600
faksi 05 460 10 601
etunimi.sukunimi@haminanenergia.fi
www.haminanenergia.fi
www.haminetti.net
46
TUOTANTO
Mediatehdas Dakar Oy
ULKOASU JA TAITTO
Taru Mickos
VALOKUVAT
Jukka Koskinen
Jaakko Leislahti: etukansi / 3
TEKSTIT
Haminan Energia Oy
Reutsinkatu 12, 49400 HAMINA
puh. 05 460 10 600
faksi 05 460 10 601
www.haminanenergia.fi