VUOSIKERTOMUS 2012
VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS 3 Haminan Energian vuosi 2012 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan 12 Suomen energiavuosi 2012 palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 14Energialiiketoiminta 16Verkostoliiketoiminta 18Tietohallinto 20Yhteiskuntavastuu 24 Hallituksen toimintakertomus 26Hallitus 28Tilinpäätös 46 100 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. Review by the Managing Director 50Yhteystiedot 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 “Ilmastonmuutoksen torjumiseen on käytettävä kaikki keinot: energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja kaasu.” ENERGIAINVESTOINTIEN TULEVAISUUS Julkisuudessa on esitetty hyvinkin kärjekkäitä kannanottoja eri sähköntuotantohankkeista. Etenkin tuulivoima-, turve- ja ydinvoimahankkeet saavat hyvin palstatilaa. Hankkeiden vaikutuksia ja kannattavuutta on kyseenalaistettu. Mistä tässä on oikein kysymys? Euroopassa on alan toimijoilla valtava epätietoisuus tulevista energiainvestoinneista ja niiden suunnasta. Ei ole selvää, mikä Euroopan Unionin tasolla tulee olemaan lopullinen suhtautuminen fossiilisiin polttoaineisiin, uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen ja päästöttömään tuotantoon siirtyminen ovat hyväksyttyjä ja kannatettavia tavoitteita, mutta niiden toteutumisen esteeksi näyttää kasaantuvan sekä tekniset että taloudelliset seikat. Esille on nostettu myös biopolttoaineiden eettiset ja sosiaaliset vaikutukset, kestävä kehitys ja maankäyttö- ja ruokaketjun kysymykset. Dohan ilmastokokous ei esimerkiksi pystynyt sitouttamaan osapuolia jatkouralle päästöjen hillitsemisessä, vaan ratkaisu siirrettiin vuoteen 2015. Päästökauppaan ei olla myöskään tyytyväisiä.Taloustilanteen takia hinnat eivät ole EU:n tavoittelemalla tasolla, ja nykyinen hintataso ohjaa lisääntyvään kivihiilen käyttöön. Sinänsä mekanismi toimii juuri niin kuin se on suunniteltukin. Talouden ja vähennystavoitteiden välistä ongelmaa kuvaa hyvin parhaillaan EU:n sisällä käytävä keskustelu huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä. Päästöoikeuksien alhaista hintatasoa yritetään nostaa siirtämällä osa huutokaupattavasta määrästä jakson loppupuolelle, mutta menettelystä ei ole päästy yksimielisyyteen. Suuret energiakonsernit ovat linjanneet uudelleen tuotantoinvestointejaan, omistuksiaan ja toimintojaan eri maissa. Varsin huolestuttavaa on Suomen kannalta, että maailmanlaajuinen ja suurin yksityisomistuksessa oleva energiayhtiö E.ON katsoi parhaaksi vetäytyä kaikesta energiaomistuksestaan Suomessa. Suomi ei ole enää kiinnostava sijoituskohde. Iso-Britanniassa on melko selkeä linjaus tulevaisuuteen. Sähkön tuotanto tullaan perustamaan päästöttömiin tuotantomuotoihin, tuulivoimaan ja ydinvoimaan, joille molemmille tullaan myöntämään takuuhinta tai tuotantotukea. Kaasun osuus tulee olemaan näitä tuotantomuotoja tukeva. Saksa on panostanut vahvasti uusiutuviin energioihin, mutta syöttötariffimaksut ovat kohonneet kohtuuttoman korkeaksi kustannukseksi sähkönkäyttäjille.Vuodelle 2013 on Saksassa ennakoitu taas tuntuvia korotuksia sähkön hintaan.Ydinvoimaa korvaavan tuotannon rakentaminen ja siirtäminen vaatii myös valtavia investointeja laitoksiin ja verkkoihin. Kasvavaa aurinko- ja tuulituotantoa tukemaan on rakennettava fossiilista tuotantoa. Saksan tulos päästöjen osalta vuodelta 2012 ei ole mairitteleva; päästöt kasvoivat 1,6 prosenttia. Saksassa on myös kasvava sosiaalinen paine valittua tukipolitiikkaa vastaan. Maassa on satojatuhansia kotitalouksia, jotka eivät tälläkään hetkellä kykene maksamaan sähkölaskujaan. EU:n sisällä on siis hyvin erilaisia näkemyksiä tulevasta energiapolitiikasta. Kun poliittiseen epävarmuuteen vielä kytketään epävarmuus taloustilanteesta, rahoituksesta ja talouden tulevaisuudesta, on vyyhti valmis.Taloustilannehan on ajanut sähkön hinnan todella alas. Kun esimerkiksi vuonna 2008 pörssisähkön hinta liikkui 80 €/MWh paikkeilla, oli viime vuoden keskihinta hieman alle 37 €/MWh. Laskua vuodesta 2011 oli neljännes. Asioiden kärjekäs käsittely julkisuudessa johtuu siitä, että eri sidosryhmät valitettavasti käyttävät tätä sekavaa tilannetta hyväkseen omien ajatustensa ja etujensa ajamisessa. Ilmeisimmin tämä on näkynyt kaavoituksessa, lupakäsittelyssä ja julkisessa vaikuttamisessa. Halutaan vain jarruttaa asioita ja ajaa omaa näkökohtaa unohtaen tärkeä kokonaisuuden tavoite. Nyt täytyisi keskittyä kirkasotsaisesti meille kaikille tärkeään haasteeseen, ilmastonmuutoksen hillintään. Sen torjumiseen on käytettävä kaikki keinot: energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja kaasu. On viimeinen hetki tunnustaa tosiasiat ja antaa vähän periksi omista eduista. Myös EU:n ja valtionhallinnon tulee harjoittaa pitkäjänteistä ja ennakoivaa energiapolitiikkaa, sekä tukea ja edistää valittua linjaa hallinnollisin ja lainsäädännöllisin päätöksin. ENERGIAN HINNAT ENNUSTEISSA Öljyn asema tulee olemaan vakaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka EU- ja Suomi ajavat voimakkaasti öljyriippumatonta tulevaisuutta, tulee öljy säilyttämään vakaan aseman Aasiassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla vielä vuosia. Aasian kysyntä ja arabimaiden levottomuus ovat pitäneet öljyn hinnan korkealla kun taasen kivihiili ja muut polttoaineet ovat laskeneet. Öljyn hinnan ennakoidaan olevan korkealla myös tulevaisuudessa. Öljymarkkinat voivat kokea myös radikaalin muutoksen 2020-luvulla Irakin tuotannon elpyessä ja liuskeöljyn tehdessä USA:sta omavaraisen. Hintakehitykseen arvioidaan liittyvän myös voimakkaita heilahteluja. Sähkön hintatason ennustaminen tulevaisuuteen on haasteellista. Euroopan taloustilanteen aiheuttama teollisuuden alhainen käyttöaste ja hyvä pohjoismainen tilanne on ajanut hinnat todella alas. Toisaalta vanhan kapasiteetin poistuminen, siirtyminen uusiutuviin energioihin, päästöjen vähennystoimet olemassa olevissa laitoksissa sekä uusien laitosten kustannukset ennakoivat sähkön hinnan kovaakin nousua tulevaisuudessa. Ennuste on, että sähkön perushinta nousee huomattavasti korkeammalle nykyisestä. Lisäksi hinnat tulevat vaihtelemaan voimakkaasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Vaihtelun aiheuttaa tuulija aurinkoenergian ajallinen vaihtelu sekä siirtoverkostojen välityskyky. Uudet tuotantotekniikat, niin öljyn kuin kaasunkin osalta, tulevat mullistamaan markkinoita. Kaasun osalta LNG:n (nesteytetty maakaasu) tekniikan ja hintatason voimakas kehittyminen mullistaa kaasumarkkinat tulevaisuudessa. Esimerkiksi USA:n markkinat ovat muuttaneet ennen öljystä ja kaasusta riippuvaisen maan omavaraiseksi ja vientiin pystyväksi. Muutoksella tulee olemaan suuret talouspoliittiset vaikutukset myös Euroopan alueella. VERKKO-OMAISUUS JA KEHITTÄMINEN Vuoden 2011 lopun isot myrskytuhot herättivät laajan yhteiskunnallisen keskustelun sähköverkoston tilasta. Viranomaiset ovat lähteneet kiristämään lainsäädännöllä niin sähkökatkojen korvausvelvollisuutta kuin verkostojen häiriöalttiuden poistamista kaapelointiastetta nostamalla. Kaapelointiasteen nosto ja johtojen sijoittaminen tienvarsiin on varmaan toimiva keino häiriöiden eliminoimiseksi, mutta valmistelevilta viranomaisilta on taas unohtunut se tosiasia, että sähkönkäyttäjät tulevat maksamaan tämänkin kalliin ratkaisun. On ennakoitu, että vaatimukset nostavat kaapeloimattoman verkon kustannuksia useilla kymmenillä prosenteilla. Onneksi Haminassa on verkkoon panostettu pitkäjänteisesti, ja samaa ongelmaa ei meillä ole. Samanlainen kallis ratkaisu tehtiin vaatimalla etäluettavat mittarit kaikkiin sähkönkäyttöpaikkoihin vuoden 2013 loppuun mennessä, vaikka aikataulu oli liian kireä ja tekniikka vielä kehittymätön. Tavoitteena on kilpailun lisääminen sähkömarkkinoilla. Onko ratkaisu alentanut sähkönkäyttäjien kustannuksia ja lisännyt kilpailua? Sähköverkkojen toimintavarmuusongelma ei riipu siitä, miten paljon verkkoja on kaapeloitu, ja mihin niitä on sijoitettu. Ongelma johtuu verkko-omaisuuden hoidosta, tai pikemminkin hoitamattomuudesta. Sähköverkkotoiminnan kohtuullisuuden valvontamalli on keskittynyt ainoastaan tehokkuuden maksimointiin ja toimijalle käsittämättömien valvontaparametrien ja verrokkiryhmien luomiseen. On kehitetty monimutkaiset tehokkuusmallinnukset pääomakustannuksineen ja riskipreemioineen. Tehokkuusvaatimus haluaa operatiivisten kustannusten (henkilöstö ja varautuminen) karsimista. Tämä johtaa helposti myös toimintojen ulkoistukseen ja suuriin palvelukokonaisuuksiin. Meillä Suomessa on valitettavasti riittävästi esimerkkejä huonosti hoidetusta kilpailutuksesta ja pitkistä toimitusketjuista. Kohtuullisen tuoton valvonnassa saadaan melkoisten laskentaoperaatioiden jälkeen verkkoyhtiölle suurin sallittu tuotto verkostoon sijoitetulle pääomalle. Sallittu tuotto on vuonna 2013 ruhtinaalliset 3,19 prosenttia! Tämän jälkeen ihmetellään, miksi verkko-omaisuutta ei hoideta, tai miksi Vattenfall, E.ON ja Fortum ovat päättäneet luopua sähkönsiirtoverkostoista Suomessa. Harvassa pörssiyhtiössä toimitusjohtaja voi esittää investointeja tuolla tuottoasteella esittäen myös sähkönjakelutoiminnan riskit. Keskustelu ja päätökset tulisi pikaisesti siirtää tuoton valvonnasta verkostojen todelliseen laatutasoon, paikalliseen palvelukykyyn ja mahdollistaa verkkoyhtiön taloudelliset panostukset jakelun kokonaisvaltaiseen laatuun. Laatu ei ole pelkästään sitä, että kaapeloidaan verkkoa. Lukijaa täytyy tässä vaiheessa rauhoitella; Haminassa on pitkäjänteisesti panostettu verkko-omaisuuden laatuun ja uskottu toimitusvarmuus oman, paikallisen henkilöstön käsiin. TOIMIVATKO SÄHKÖMARKKINAT? Pohjoismaissa pyritään avaamaan yhteiset sähkön vähittäismarkkinat vuonna 2015.Tällä hetkellä käydään keskustelua markkinamallin valinnasta. Pohjoismaisten energiavalvojien yhteistyöjärjestö NordREG on julkaissut huhtikuussa 2011 kaksi raporttia, joista toinen käsittelee markkinatoimijoiden rooleja ja vastuita asiakasrajapinnassa, ja toinen laskutuksen järjestämistä. Tarkoituksena on avata sähkön yhteiset vähittäismarkkinat 2015. Pohjoismaisten energiaviranomaisten laskutusraportin keskeinen ehdotus on, että asiakas saisi tulevaisuudessa vain yhden sähkölaskun, vaikka hänellä olisi kaksi sopimusta, yksi sähkön myyjän ja toinen jakeluverkkoyhtiön kanssa. Asiakasrajapintaraportin ehdotuksen mukaan asiakkaan ensisijainen kontaktitaho olisi sähkönmyyjä. Suunta on väärä, sillä ehdotetulla yhteispohjoismaisella myyjävetoisella markkinamallilla ei pystytä saavuttamaan sille alun perin asetettuja tavoitteita. Samalla vaarannetaan nykyisen vähittäismarkkinamallin, jossa on useita pieniä toimijoita, tuomat edut. Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt vääriin asioihin, sillä joka tapauksessa verot ja siirtomaksut mukaan luettuna vähittäismarkkinoiden sähkön hinnasta jopa yli 95 prosenttia määräytyy tukkumarkkinahintojen mukaisesti. Molempien NordREG:n raporttien ehdotukset heikentäisivät merkittävästi asiakaspalvelua. Pakolliseen yhteiseen laskutusjärjestelmään siirtyminen poistaisi asiakkaiden arvostaman, läheisen kuluttajan ja verkkoyhtiön välisen suhteen. Lisäksi voidaan kysyä, olisiko myyjillä aitoa halua ja kykyä palvella asiakasta paikallisissa asioissa järjestelmässä, jossa sähkönmyyjä olisi ainoa kontakti loppukäyttäjille. Esitykset myös suosivat suuria sähköntoimittajia, sillä sähkönmyyjille asetettava tarve olla yhteydessä lukuisiin jakeluverkkoyhtiöihin vaatii hallintoresursseja, joita pienillä toimijoilla ei ole. Esityksen toteutuminen myös heikentäisi kilpailua. Mallin vaatimat alkuvaiheen investointitarpeet yhdistettynä välttämättömiin vakavaraisuus- ja vakuusvaatimuksiin voisivat johtaa helposti siihen, että markkinoilla olisi jatkossa vain kourallinen toimijoita. Täytyy muistaa, että Suomessa on yli 70 sähkönmyyjää, ja sähkön loppukäyttäjähinnat ovat Euroopan alimpia. Uudistukset heikentäisivät asiakaspalvelua, keskittäisivät markkinoita ja lisäisivät hallinnollisia kustannuksia. Tämän sijaan tulisi keskittyä oikeaan ongelmaan: luomaan Suomeen toimivia sähkömarkkinoita. Suomalaiset maksavat sähköstä enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, yhteisestä sähkömarkkinasta huolimatta. Sähkön kalleus johtuu tukkusähköstä maksettavan hinnan eroista. Kalliimpi tukkumarkkinasähkö johtaa välillisesti korkeampaan kotitalouksien sähkön hintaan asiakkailla. Tukkumarkkinoiden kehittäminen onkin erityisen tärkeää; siirtorajoitusten vähentäminen ja aluehintojen lähentäminen ja poistaminen ovat tässä keskeisessä roolissa. En näe tarpeelliseksi korjata sitä, mikä ei ole rikki. Uudistusten taustaoletus siitä, että nykyisten vähittäismarkkinoiden kilpailu ei toimi, on väärä. Sähkön hankintakustannukset olivat suomalaisille sähkönkäyttäjille viime vuoden tammi-marraskuussa 341 miljoonaa euroa suuremmat kuin Tukholman alueella tukkumarkkinoiden ongelmien takia. Hintaerot ovat kasvaneet selvästi vuoden 2012 aikana. Syynä on Suomen eriytyminen yhteisistä markkinoista. Suomalaiset sähkönkäyttäjät eivät hyödy Ruotsin ja Norjan halvasta vesivoimalla tuotetusta sähköstä maiden välisten siirtoyhteyksien vikojen ja riittämättömyyden takia. Vuoden 2012 aikana pelkästään siirtoyhteyksien vikaantumisista aiheutui sähkönkäyttäjille yli 250 miljoonan euron menetykset. Tilanne on huonontunut selvästi viime vuosina. Ennen vuotta 2011 Suomen ja Ruotsin aluehinnat seurasivat toisiaan yli 70-prosenttisesti lukuun ottamatta vuosia 2003 ja 2004. Maiden väliset hintaerot pysyivät kyseisenä aikavälinä haarukan +/-1 euroa megawattituntia kohden sisällä. Tämän jälkeen ero on revähtänyt, sillä vuoden 2012 tammi-marraskuussa Suomen ja Tukholman hinta-alueen päivähinnat ovat olleet samoja vain noin 30 prosenttia ajasta ja hintaero on ollut jopa 10 euroa megawattituntia kohden. Ratkaisuna ongelmiin olisi ennen kaikkea se, että kantaverkkoyhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa varmistaisivat sähkön siirtoyhteyksien tehokkaan käytön ja turvaisivat niiden riittävyyden. On myös tärkeää lisätä sähköntuotannon omavaraisuutta Suomessa ja taata sekä erikokoisten että erityyppisten sähköntuottajien toimintaedellytykset.Toimiviin sähkömarkkinoihin tähtää myös paikallisten sähköyhtiöiden valmistelema Fennovoiman ydinvoimalaitos. TUULIVOIMAAN LISÄÄMINEN HAASTEELLISTA Tuulivoiman kehittäminen Kymenlaaksossa on kohdannut melkoista vastatuulta. Sama vastatuuli on myös ravistellut paikallisen tuulivoimavalmistajan nurkkia. Tällä hetkellä noin 250 voimalan rakennushankkeet ovat pysähdyksissä, mikä tarkoittaa noin miljardiluokan investointia lisättynä vuosittaisilla käyttö- ja kunnossapitotoimilla. Huolimatta Tarastin työryhmän lupaamista pikaisista toimista ei ongelmia ole valitettavasti vielä pystytty ratkaisemaan niin, että investoinnit voitaisiin toteuttaa. Suurin este tällä hetkellä on voimaloiden vaikutus puolustusvoimien tutkiin. Puolustusvoimathan ovat estäneet voimaloiden rakentamisen vedoten siihen, että voimalat aiheuttavat häiriöitä tutkiin ja estävät näin ilmatilan valvonnan. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan yhdessä Puolustusvoimien ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kompensaatioratkaisun löytämiseksi. Yhteinen halu ongelman ratkaisuun on hyvä osapuolten kesken. Suurimmaksi ongelmaksi tulee ratkaisun rahoitus, johon toivon maan hallitukselta päätöstä ja niiden lupausten lunastamista, joihin se uusiutuvan energian edistämisessä on sitoutunut. Toinen suuri este on päätöksistä ja luvista tehtyjen valitusten käsittely, tai oikeastaan käsittelemättömyys. Suomalaiseen demokratiaan kuuluu oikeutetusti kansalaisten oikeus vaikuttaa hankkeisiin ja va- littaa viranomaisten tekemistä päätöksistä ja annetuista luvista. Oikeusjärjestelmään ei sen sijaan saa kuulua, että toiminnanharjoittaja joutuu odottamaan lainvoimaisuuden käsittelyä useita vuosia tärkeän investoinnin toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukainen YVA-, kaava- ja lupamenettelyjen päällekkäisyyksien purkaminen ja nopeuttaminen ei ole edennyt hallitusohjelmassa kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Päinvastoin, tuulivoimarakentamiselta edellytetään yhä uusia vaatimuksia ja selvityksiä, jotka vaikeuttavat ja pitkittävät lupaprosesseja. TULEVAISUUDEN TIENVIIVAT Hallituksen helmikuussa hyväksymä energia- ja ilmastostrategian päivitys pohjautuu vahvasti uusiutuvien energiamuotojen; metsäbiomassan ja tuulivoiman kasvattamiseen. Merkittävä osa on myös ydinvoiman lisärakentamisella. Perusskenaariossa ydinvoiman osuus kasvaa 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Strategiapäivityksessä linjataan muun muassa Suomen kantoja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen, energiatehokkuuteen, varautumiseen, päästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiin lisätoimiin, turpeen käyttöön, eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamiseen ja kaukolämpöön liittyviin kysymyksiin. Strategiassa on linjattu myös vuoteen 2025 saakka ulottuvia puhtaan energian toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen vähentää energiantuotannon ja asumisen sekä liikenteen päästöjä, sekä samalla luoda uutta teknologiavientiä. Hallituksen mukaan EU:n nykyinen, vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite ei ole riittävä ns. kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Suomi tukee EU:n päätöstä, jonka mukaan se on valmis kiristämään päästövähennystavoitettaan 30 prosenttiin vuodelle 2020, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin, ja keskeiset nopeasti kasvavat taloudet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riittäviin päästövähennystoimiin. Hiilineutraalin yhteiskunnan luomiseksi hallitus aloittaa tiekartan laatimisen kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on tällä tavoin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite tarkoittaa päästötöntä sähköntuotantoa. EU on valmistelemassa direktiiviä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta. Direktiivin EU-alueella tulee olla kattava latausverkko sähköautoille sekä LNG-(nesteytetty maakaasu) ja CNG-(paineistettu maakaasu) ajoneuvoille. Lisäksi EU-satamissa tulee olla LNG-tankkausmahdollisuus. Kattavan verkoston tulisi olla valmis vuoteen 2020 mennessä. VUOSI 2012 TULOKSEN VALOSSA Kulunut vuosi oli taloudellisesti onnistunut. Yhtiön liikevaihto kasvoi 4 prosenttia ja nousi 37,9 miljoonaan euroon. Yhtiön tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli 2,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3,6 prosenttia. Liiketoimintastrategiana on ollut kasvattaa yhtiö monialaiseksi energiayhtiöksi, minkä tuloksena on ollut liikevaihdon ja tuloksen jatkuva paraneminen. Tuloksesta ja liiketoiminnoista on seikkaperäisempi kuvaus hallituksen toimintakertomuksessa. VUODEN 2012 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Vuoden 2012 tärkein energia-alan puheenaihe oli sähköverkkojen laadun ja toimintavarmuuden kehittäminen. Yhtiö on aloittanut sähköverkostojen laajamittaisen saneerausohjelman vuonna 2008, ja ohjelma saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana. Tähän liittyen jatkettiin keskijänniteverkon saneerausohjelmaa, sekä aloitettiin Kirstakiven 110kV sähköaseman rakennustyöt. Aseman valmistuttua Haminan sähkönjakelun toimitusvarmuus on uudella tasolla. Biokaasulaitoksen suunnittelu ja luvanhankintamenettely Virolahden Vahterikonkankaalle aloitettiin 2012 ja investointipäätös tehtäneen vuoden 2013 aikana. Fennovoima-ydinvoimahankkeen valmistelua on jatkettu, ja yhtiö on mukana myös Olkiluoto 4 -hankkeen valmistelussa. WiMAX-verkon laajentamista jatkettiin haja-asutusalueilla, jossa se korvaa poistuvia lankaverkon yhteyksiä. Painopiste investoinneissa on kuituverkko, mikä mahdollistaa muun muassa ajanmukaiset TVpalvelut. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi edellisvuosien tapaan tuulivoiman tuotantotekniikkaan, biokaasutustekniikkaan, energiansäästö- ja energiatehokkuusmenetelmiin sekä eri tiedonsiirtotekniikoihin. Merkittävimmät mahdollisuudet nähdään tuulivoimatuotannon laajentamisessa sekä tuulivoiman teknisessä kehityksessä, eri biomassojen käytössä biokaasutuotantoon, biokaasun jalostamisessa liikennekäyttöön sekä tiedonsiirtoverkon käytössä eri sovelluksissa. Yhtiö osallistui myös moniin maakunnallisiin energiatehokkuus- ja uuden energiateknologian kehityshankkeisiin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuulivoiman lisärakentamiseen Haminan alueella. Kevään 2013 aikana ratkeaa puolustusvoimien ja valtionhallinnon kanta mahdolliseen tutkakompensaatioon, ja sen jälkeen voidaan ratkaista, onko yhtiöllä mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa alueelle. Hankkeet ovat edelleen toteuttamiskelpoiset ja toisivat todella kaivattua työllisyyttä ja elinvoimaa paikkakunnalle. Fennovoiman ydinvoimahanke ja sen kannattavuus ratkeaa myös vuoden 2013 aikana. E.ON:n jättäydyttyä pois hankkeesta tarkastellaan laitoskonsepti ja toimittajataho uudelta näkökannalta. Hankkeella on edelleen hyvät toteutumisedellytykset. Kaasumarkkinat näyttävät erityisen lupaavilta uusien tuotantomenetelmien ja LNG-teknologian kehittymisen myötä. Hinnaltaan ja logistiikaltaan kilpailukykyinen LNG tuo uuden ulottuvuuden kaasumarkkinoihin Suomessa ja avaa mahdollisuuksia niin voimantuotantoon kuin meri- ja maantieliikenteeseen. Liikennekäytössä biokaasu on ehdoton ykkönen niin kustannuksiltaan kuin päästöjen minimoinnissa. Yhtiö on aloittanut biokaasun jakelun liikenteelle Haminassa helmikuun 2013 alussa, ja yhtiön kaasukäyttöinen ajoneuvokalusto kulkee nyt päästöttömästi biokaasulla. Myös sähköautot kuuluvat EU:n ja Suomen tulevaan strategiaan.Yleistyessään sähköautot avaavat uusia mahdollisuuksia yhtiön sähkönmyyntiliiketoiminnoille.Yhtiö hankki käyttöönsä Haminan ensimmäisen sähköauton alkuvuonna 2013. Energiaverkkojen luotettavuudelle ja laadulle tullaan asettamaan tulevaisuudessa yhä tiukempia ehtoja. Haminan Energian verkkojen laatu ja käytettävyys on ollut aina esimerkillistä luokkaa, eikä uusista velvoitteista tule aiheutumaan yhtiölle taloudellisia tai teknisiä vaatimuksia. Yhtiön asiakaspalveluohjelmisto uusitaan vuoden 2013 aikana. Tämän jälkeen asiakkaillemme voidaan tarjota nykyaikaiset tuotteet ja on-line-palvelut. Vuosi 2012 oli toiminnallisesti erittäin onnistunut haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Tästä lämmin kiitos asiakkaille, sidosryhmille ja omalle henkilökunnalle. Timo Toikka toimitusjohtaja VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS V 8 uosi 2012 oli sävyltään harmaa monessakin mielessä. Maailman talous on rämpinyt jo useamman vuoden kriisistä toiseen. Talouden kasvua on odotettu sekä ennustettu, selkeää käännettä parempaan ei vain ole ollut näköpiirissä. Kulunut vuosi oli pitkälti negatiivisten uutisten hallitsema. Edellisen vuodenvaihteen aikaan saimme kokea talvimyrskyn vaikutukset Suomessa. Myrskyn aiheuttamat keskeytykset sähkönjakelussa sai vuoden alussa median liikkeelle, ja verkonhaltijat joutuivat keskustelun polttopisteeseen. Julkisuus sai myös poliittiset päättäjät antamaan lausuntoja sekä lupauksia lainsäädäntötoimenpiteistä. Luonnollisesti maaseutuverkkojen kunto ja rakenne nousivat keskustelussa päällimmäisiksi aiheiksi. Maakaapelointi myös haja-asutusalueilla nousi voimakkaasti pinnalle eri tahojen vaatimuksissa, ja on ilmeisesti toteutumassa tavalla tai toisella. Muutamat suuret toimijat sen sijaan näyttävät päätyneen verkko-omaisuutensa myyntiin saneerausinvestointien sijaan. Jakeluverkoissa oleva korjausvelka on kasvamassa liian suureksi samalla kun julkinen paine verkostosaneerauksille lisääntyy kaiken aikaa. Vuoden 2013 alkaessa Suomessa käydään kiivasta keskustelua sähkönkulutuksen ennusteista tuleville vuosille. Hallitus on julkaisemassa energia- ja ilmastoraporttia, joka on lämmittänyt keskusteluilmapiiriä jo luonnosvaiheessa. Eri tahoilla on aika paljon poikkeavat näkemykset tulevasta sähkönkäytön kehityksestä. Oman värinsä keskusteluun tuovat myös näkemykset ydinvoimarakentamisen tarpeellisuudesta. Kaikki me tiedämme, miten haasteellista tulevaisuuden ennustaminen on. Kun puhutaan metsäteollisuuden supistumisen mukanaan tuomasta energiankäytön pienenemisestä, ei saa unohtaa, että samalla häviää myös energiantuotantoa. Paperiteollisuudessa alas ajettu, tai tulevaisuudessa alas ajettava tuotanto on ympäristöystävällistä, biopohjaista energiantuotantoa, joka vaikuttaa niiden asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, joihin olemme jo poliittisesti sitoutuneet. Vuonna 2009 hallituksen eduskunnalle julkaisemassa energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa on Suomen tavoitteeksi asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Nyt hallituksen energia- ja ilmastoraportissa todetaan ydinvoiman ja puun osuuksien kaksinkertaistuvan energian- tuotannossa vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon. Vastaavasti hiilen osuus puolittuu, maakaasun osuus laskee 40 prosenttia, myös turpeen osuus laskee 25 prosenttia. Haasteita siis riittää. Tilastojen valossa vuosi 2012 todisti kuitenkin, että vaikka teollisuuden sähkönkäyttö supistui 4 prosenttia, kasvoi sähkön muu käyttö kaikesta huolimatta 5 prosenttia, kokonaiskulutuksen kasvun ollessa 1,1 prosenttia. Lämpötilakorjattu sähkönkäytön kokonaiskasvu oli 0,3 prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2012 -tiedoista. Suomi kulutti sähköä vuonna 2012 85,2 terawattituntia. Vuoden sähkön kulutushuippu, 14,5 gigawattia, osui helmikuun alkuun. Kulutuksesta nettotuonnin osuus oli 20,5 prosenttia ja oman tuotannon osuus 79,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus kulutuksesta oli 27 prosenttia, ydinvoiman osuus 26 prosenttia, vesivoiman noin 20 prosenttia sekä hiilen ja muun lauhdevoiman osuus oli noin 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus jäi vaatimattomaksi ollen vain 0,6 prosenttia. Loppukulutus katettiin tuonnilla, joka oli 17,4 terawattituntia. Näin paljon ei hankinnasta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla, joka kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia.Vuodesta 2008 lähtien teollisuuden energian käyttö on vähitellen pienentynyt, mutta kuitenkin sähkön käyttö edelleen kasvaa. Sama trendi jatkuu myös muualla, ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomessa käytävä keskustelu sähkön tuotannon riittävyydestä on välillä liian populistista. Meidän on joka tapauksessa otettava huomioon myös ikääntyvä tuotantokapasiteetti, joka poistuu ennen pitkää markkinoilta, joko päästötavoitteiden tai ikääntymisensä vuoksi.Tämä lisättynä teollisuuden oman tuotannon vähenemiseen johtaa väistämättä siihen, että sähkön tuotannon uusinvestointeja tarvitaan. Kun lisäksi otetaan huomioon ne ilmasto- ja päästövelvoitteet, joihin olemme sitoutuneet, on ydinvoiman lisärakentamisella selkeästi tilaus yhteiskunnassa. Puun käyttö energiantuotannossa kasvaa varmasti, kuten hallituksen raportissa todetaan. Maakaasun ja biokaasun osalta tilanne voi poiketa hallituksen raportista, se muuttaa myös muiden raaka-aineiden keskinäisiä suhteita tuotannon raaka-ainepaletissa. Tuulivoiman tuotannon osuuden kasvaessa tulemme tarvitsemaan myös nopeasti käynnistyvää säätövoimaa, ja se tullaan tulevaisuudessa rakentamaan maakaasukäyttöiseksi. “Tulevaisuudessa Tervasaaren asuntoalue lämpenee talviaikana osittain Haminanlahden merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämmöllä.“ 10 Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät vuonna 2012 kolmanneksen. Kasvanut sähkön tuonti ja oman vesivoiman runsas käyttö leikkasivat päästöjä. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui sähkön tuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä. Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan vesivoimatuotannolla, jota oli peräti 16,6 terawattituntia. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 73-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 prosenttia sähköntuotannosta. Ympäristöystävällistä energiantuotantoa tarvitaan edelleen lisää. Tällä hetkellä näyttää vain siltä, että tuotannon rakentaminen on suurissa vaikeuksissa lupakäytäntöjen vuoksi. Rakennuslupien saaminen takkuilee riippumatta siitä, mikä energiantuotanto on kyseessä. Lupaviranomaisten käytäntöjen yhtenäistämisestä on keskusteltu paljon, ja lupamenettelyt varmasti yhdenmukaistuvat tulevaisuudessa. Viimeisen vuoden aikana Suomessa on noussut ehkä eniten julkisuuteen keskustelu puolustusvoimien tutkakysymyksestä. Pelkästään Kymenlaaksossa on jäissä miljardihankkeet, joilla olisi erittäin suuri merkitys alueen työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Kukaan ei aseta kyseenalaiseksi kireää taloustilannetta, mutta yhteistuumin ja eri tahojen myötävaikutuksella voisi kuvitella kompromissienkin löytyvän. Energiasektorin valjastaminen puolustushallinnon materiaalihankintojen rahoittajaksi ei ehkä ole se oikea tapa. Kysymyksessähän pitäisi olla ennen kaikkea valtion budjettimäärärahoilla tehtävästä hankinnasta. Selvitystyötä asian ratkaisemiseksi tehdään, mutta edistyminen on hidasta ja alueellinen eriarvoisuus silmiinpistävä. Onhan kyseessä kuitenkin verovaroista jaettava korotettu tuotantotuki, joka päättyy vuonna 2015. Uusiutuvan energian syöttötariffeilla on Energiamarkkinaviraston mukaan saatu aikaan asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia. Uusiutuvalla energialla tuotetaan aina vain suurempi osa Suomen käyttämästä energiasta. Energiamarkkinavirastossa arvioidaan metsähake- ja tuulisähkön olevan toivotulla kasvu-uralla. Viraston antaman arvion mukaan tukia maksettiin viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa, ja summa kasvaa kuluvana vuonna. Vuonna 2012 syöttötariffin piiriin hyväksyttiin 50 metsähakelaitosta ja 15 tuulivoimalaa, sekä yksi biokaasuvoimalaitos vuoden lopussa. Suurin osa maksetuista tuista, noin 45 miljoonaa euroa, meni metsähakelaitoksille. Syöttötariffijärjestelmän avulla pyritään Energiamarkkinaviraston mukaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla ja samalla varmistamaan metsähakkeen kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Saksa, joka on uusiutuvan energiantuotannon edelläkävijöitä maailmassa, on joutunut tilanteeseen, missä energianhinta on nousemassa niin tavalliselle kuluttajalle kuin teollisuudellekin kohtuuttoman kalliiksi. Näin Saksassa käytössä olevat uusiutuvan energian tuotantotuet ovat muodostuneet myös poliittiseksi pelivälineeksi tulevissa vaaleissa. Saksassa kiistellään jo toteutuneista sekä kuluvana vuonna vielä tulossa olevista energianhinnan korotuksista. Saksassa käytössä oleva uusiutuvan energiantuotannon kompensointimalli perustuu niin sanottuun syöttöhintaan, joka on huomattavasti markkinahintaa korkeampi. Sähkön käyttäjät maksavat syöttöhinnasta osansa, ja verkkoyhtiö on velvoitettu ottamaan vastaan kaiken tuotetun ekosähkön. Aurinkosähkön ja tuulivoiman osuuden kasvun vuoksi kuluttajan maksama osuus ympäristötuesta on noussut parissa vuodessa reilusta kahdesta eurosta yli viiteen euroon. Saksassa yritykset ovat myös alkaneet etsiä mahdollisuuksia siirtyä omavaraiseen energiahuoltoon, jossa valtion määräämät tukiaiset eivät nosta yrityksen käyttämän sähkön hintaa. Uusiutuvien energiamuotojen tuesta johtuva korkea sähkön hinta johtaa siihen, että yhä useammat suuret yritykset haluavat irtautua normaalista sähköhuollosta, eivätkä siten ole rahoittamassa valittuja energiapoliittisia ratkaisuja. Saksassa tehdyt ratkaisut kuvaavat hyvin, minkälaiseksi tulevaisuus uusiutuvien energiamuotojen kohdalla saattaa muodostua. Energiamuotojen kehittyminen edellyttää yhteiskunnalta panostamista, mutta usein unohdetaan, että panokset kerätään joka tapauksessa kuluttajilta. Kaikilla tukimuodoilla on myös kääntöpuolensa. Suomessa maakaasun energiaveromuutokset ovat johtaneet jo vuoden 2011 jälkeen maakaasun käytön vähentymiseen voimantuotannossa ja teollisuuden polttoaineena. Tilanne on ollut nähtävissä, kun suurten kaupunkien energiatehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat toimineet vajaateholla samanaikaisesti, kun hiiltä käyttävien laitosten käyttö on lisääntynyt parantuneen kannattavuuden vuoksi. Kilpailukyky ratkaisee, mitä polttoainetta käyttävää tuotantoyksikköä ajetaan. Suomessa ei näillä näkymin päästä eroon kivihiilen käytöstä, jonka käyttö on viime vuosien aikana kääntynyt nousuun. Kivihiilen hinta on alentunut ja maakaasun verotus on noussut suhteessa enemmän kuin hiilen heikentäen siten maakaasun kilpailukykyä. Vuonna 2012 kivihiilellä tuotettiin yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa 14,2 terawattituntia energiaa. Kivihiilellä tuotetun energian määrä on kasvanut yli 10 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Kivihiili korvaa yhä useammin myös turvetta voimalaitosten käytössä johtuen pysyväksi muodostuneesta turvepulasta. Tuotantolaitoksiin on tehty suuria investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilen käytön turpeen sijaan. Sateista johtuvan turvepulan lisäksi turpeen tuotanto on ollut vaikeuksissa uusien tuotantoalueiden ympäristölupien vuoksi. Maakaasu kiinteistön lämmityspolttoaineena on saanut haastajan. Maalämmön käyttö on voimakkaassa kasvussa. Maakaasun verotusmuutokset ovat vaikuttaneet tähänkin kilpailutilanteeseen maakaasun asemaa heikentävästi. Maalämmön voimakkaan kasvun voi nähdä myös positiivisena asiana, ja kilpailutilanne tulee ottaa haasteena. Maakaasulla on edelleen olemassa sen omat vahvuudet käytön helppouden, saatavuuden ja ilmastopäästöjen osalta. Haminan Energia on panostanut maalämmön käytön tutkimukseen jo monia vuosia, ja tulemme myös omassa toiminnassamme hyödyntämään maalämpöä. Joskus tulevaisuudessa Tervasaaren asuntoalue talviaikana lämpenee osittain Haminanlahden merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämmöllä, ja vastaavasti kesäaikana asunnot pysyvät miellyttävän viileinä samaisen sedimenttikerroksen avulla. Toivotamme maalämmön tervetulleeksi myös haminalaisten kiinteistöjen lämmitykseen, ja toivomme sen tuovan hyötyä ja hyvinvointia alueelle. Haminassa ei ole koskaan kaavamääräyksillä vaikutettu kiinteistöjen lämmitysratkaisujen valintaan, eikä siihen tule puuttua jatkossakaan. Toivomme asiakkaittemme eduksi, että maalämpötoimittajien laskelmat osoittautuvat myös käytännössä niin edullisiksi kuin ne myyntitilanteessa on osoitettu. Tuulivoimaloiden rakentaminen Suomessa on jäänyt pahasti jälkeen sille asetetuista tavoitteista. Kannusteeksi tarkoitettu syöttötariffi ei auta, mikäli tuulivoiman rakentamisen esteitä ei kyetä tehokkaammin poistamaan ja lupaprosessien läpimenoa nopeuttamaan. Tuulivoimaloille maksetaan tuotantotukena tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tavoitehintatasoksi on määritelty 105,3 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka ja sen jälkeen 83,5 €/MWh. Kaikkiaan tukea maksetaan 12 vuoden ajan. Vuoden 2012 lopussa energiamarkkinaviraston syöttötariffijärjestelmään oli hyväksytty 15 tuulivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli noin 190 MVA. Se on vasta noin 8 prosenttia tuulivoimatuotannon 2500 MVA:n tavoitteesta. Tuulivoiman tuotannolle asetettu tavoite, johon olemme sitoutuneet, on kuusi terawattituntia. Tavoite on haasteellinen, kun ottaa huomioon, että vuonna 2011 sitä tuotettiin 0,5 TWh. Vuoden 2012 tilasto ei ole vielä käytettävissä. Uusia hankkeita on runsaasti vireillä, ja tavoite näyttää siinä valossa saavutettavissa olevalta. Rakentamisen esteitä on kuitenkin kyettävä poistamaan ja lupaprosessien läpimenoaikoja nopeuttamaan, muuten uskottavuus koko tuulivoima-alaan on koetuksella. Tuulivoimaloiden melukysymykset aiheuttavat runsaasti päänvaivaa sekä valvontaviranomaisille, että alan toimijoille. Merkillepantavaa näyttää olevan käytännön mittaustulosten spekulatiivinen käsittely.Voimalan lupaehdoissa vaadituilla raja-arvoilla ei ole merkitystä, kun vaaditaan toistuvia tutkimuksia ja mittauksia haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Mittauksia on tehty myös rakennusten sisällä, mutta rakennusten rakenteiden erilaisuutta ei ole huomioitu mitenkään. Lienee kohtuullista olettaa, että riippuu myös rakenteesta, miten erilaiset äänet tunkeutuvat sen läpi. Yhtenäisten raja-arvojen määrittäminen rakennusten sisällä sallittaville äänille edellyttäisi myös rakenteiden äänieristysominaisuuksien määrittelyä. Vuosi 2012 oli työntäyteinen, ja vuoden aikana saimme aikaan paljon hyödyllisiä asioita. Vuodelle asetetut tavoitteet täyttyivät tuulivoimaa lukuun ottamatta kohtuullisesti. Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta 2012. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja Sähkön hankinta energialähteittäin 2012 (85,2 TWh) Nettotuonti 20,5 % Vesivoima 19,5 % Ydinvoima 25,9 % Jäte 0,9 % SUOMEN ENERGIAVUOSI 2012 Turve 4,9 % Kivihiili 8,1 % Öljy 0,4 % Biomassa 11,8 % Maakaasu 7,4 % Tuuli 0,6 % Sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Kivihiili 10,2 % Öljy 0,5 % Vesivoima 24,5 % Tuulivoima 0,7 % Turve 6,2 % Biomassa 14,9 % Jäte 1,1 % Ydinvoima 32,6 % Maakaasu 9,3 % Uusiutuvat: 41 %, Hiilidioksidivapaat: 73 % Sähkön kokonaiskulutus 2012 (85,2 TWh) Asuminen ja maatalous 28 % Palvelut ja rakentaminen 23 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteollisuus 8 % Metallinjalostus 9 % Muu teollisuus 5 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2012 (58,0 TWh) Kivihiili 25 % Maakaasu 28 % Turve 17 % Uusiutuvat 23 % Sekundäärilämpö 2 % Öljy 4 % 12 Muut 1 % Lähde: Energiateollisuus ry Suomen Kaasuyhdistys ry SÄHKÖKATSAUS Vuonna 2012 Suomi kulutti sähköä 85,2 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin 17,4 terawattituntia nettotuonnilla, mikä on 20,5 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia. Näin paljon ei hankinnasta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Korkeaan tuontiasteeseen vaikutti mm. vesisähkön hyvä tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Esimerkiksi tuonti Ruotsista kasvoi 179 prosenttia. Samanaikaisesti tuonti Venäjältä laski 59 prosenttia. Kotimaisella tuotannolla katettiin sähkönkulutuksesta 79,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 27 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 20 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,6 prosenttia. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 73-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 prosenttia sähköntuotannosta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Lämpötilakorjattuna sähkönkulutus pysyi kuitenkin lähes ennallaan (kasvua 0,3 prosenttia). Etenkin paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden vientivaikeudet ja hiipunut tuotanto aiheutti teollisuuden sähkönkulutukseen 4 prosentin laskun. Kulutuslukemana ilmaisten teollisuus käytti sähköä 39 terawattituntia. Muu sähkönkulutus nousi noin 5 prosentin verran. Sähkön kulutushuippu, 14 467 megawattia, oli 3.2.2012, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Vuonna 2012 Suomesta myös vietiin sähköä Viroon. 1,5 TWh:n vientimäärä on yli kolminkertainen edellisvuoteen nähden. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin kasvusta sekä kotimaisesta vesivoimatuotannosta. Sähkön markkinahinnat olivat vuonna 2012 hyvän vesitilanteen ansiosta maltillisella tasolla. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 3,7 snt/kWh, lähes 25 prosenttia alempi kuin vuonna 2011 keskimäärin. Vesitilanteen ohella hintoja laskivat päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikko kysyntä. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta.Tämä johtui mm. vesivoiman suuresta tarjonnasta Norjassa siirtoyhteyksien kapasiteettiin nähden. Myös Ruotsin ja Suomen välisten siirtoyhteyksien vikaantumiset sekä Venäjän tuonnin vaihtelu nostivat Suomen aluehintaa. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 33,6 miljardia TWh. Kaukolämmön myynti nousi 8 prosenttia edellisvuoteen verraten. Lämpökorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi noin yhden prosentin. Asuntojen osuus myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmöllä lämpiäviä asuntoja oli vuoden lopussa 1,3 miljoonaa, ja niissä asui 2,7 miljoonaa ihmistä. Myös valtaosa julkisista rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Kaukolämpöä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona hieman edellisvuotta enemmän, mutta sen osuus kokonaistuotannosta laski ennätyksellisen alhaiseen 69 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 13,5 TWh sähköä. Yhteistuotantolämmön määrän pieneneminen johtui pääosin sähkön alhaisesta hinnasta sähkömarkkinoilla: yhteistuotantovoimalaitoksilla ei kannattanut tuottaa sähköä etenkään maakaasulla. Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 7 miljoonaa tonnia. Päästöt lisääntyivät edellisvuodesta 5,2 prosenttia. Nousu johtuu edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta ja siitä, että osa maakaasusta korvattiin kivihiilellä. Maakaasulla tuotettiin kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä kuitenkin vielä 28 prosenttia, osuuden lasku edellisvuoteen on noin 3 prosenttia. Kivihiilen osuus tuotannosta oli 25 prosenttia ja turpeen 17 prosenttia. Puun ja puutähteen, sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 25 prosenttiin. Kylmä talvi lisäsi öljyn käyttöä, sen osuus oli neljä prosenttia. Kaukolämmön verollinen keskihinta oli 6,7 senttiä kilowattitunnilta. Hinta nousi noin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Polttoaineiden valmisteverot säilyivät ennallaan edellisen vuoden rajujen korotusten jälkeen. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat jälleen tämän vuoden (2013) alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 2015. Myös arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä nostaa kaukolämmön kustannuksia. Noin 29 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta oli veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. KAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin Suomessa vuoden 2012 aikana yhteensä 35,0 miljardia kilowattituntia (35,0 TWh) eli kaasun käyttö väheni 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaasun käyttöä vähensivät kaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä teollisuuden vähentynyt käyttö talouden taantumassa. Maakaasun kilpailukyky oli vuoden alkupuoliskolla huono. Maakaasun hinta on sidottu mm. öljyn maailmanmarkkinahintaan, joka on pysynyt korkealla tasolla talouden alamäestä huolimatta. Kaasun kilpailukykyä heikensi myös alhainen päästöoikeuden hinta. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa kaasu kilpailee etenkin hiilen kanssa, kun kaukolämmön tuotantoon on monessa kaupungissa mahdollisuus käyttää joko hiiltä tai kaasua. Valinta kallistuu yleensä edullisempaan vaihtoehtoon. Hiili oli vuonna 2012 kaasua edullisempaa, kun lasketaan yhteen polttoaineen ja päästöoikeuden hinta. Maakaasun kilpailukyky hiileen nähden parani vuoden 2012 jälkipuoliskolla, kun kaasun hinnannousu taittui. Sähköntuotannossa kaasun käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt, koska pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta oli saatavilla runsaasti edullista vesivoimaa. Kylmän säätyypin takia kaasun käyttö kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden lopulla ja oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 14 prosenttia vuoden takaista suurempi. Maakaasuverkkoa käytetään myös biometaanin eli jalostetun biokaasun siirtoverkostona. Biometaani on uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, joka vastaa koostumukseltaan maakaasua. Vuonna 2012 biometaanin syöttö maakaasuverkkoon oli 4,6 miljoonaa kilowattituntia (4,6 GWh). Biometaania käytetään pääasiassa liikenteen polttoaineena, ja sen osuus kaasun myynnistä liikenteeseen oli noin 17 prosenttia. Kaasun kokonaismyynti julkisilla jakeluasemilla kasvoi neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun paikallisjakelun kehittyminen jatkui, ja asiakasmäärät olivat kasvusuunnassa. Esimerkiksi Vihdin Nummelassa uudisrakennusalueelle on rakennettu kaasun jakeluverkosto, ja moni uudisrakentaja valitsi lämmitystavakseen kaasun. Suomessa kaasu on ollut perinteisesti voimalaitosten ja teollisuuden polttoaine, mutta kaasun käytössä ollaan Suomessakin menossa kohti eurooppalaista suuntaa, jossa kaasu on kotitalouksien hyödyke siinä missä esimerkiksi sähkö tai vesi. ENERGIALIIKETOIMINTA SÄHKÖ Sähkönkulutus oli Suomessa huipussaan v. 2007. Taantuman alkaessa v. 2008 kulutus laski lähes 10 terawattituntia (TWh) vuodessa vuoteen 2009 mennessä.Vuosina 2011 – 2012 sähkönkulutus Suomessa on ollut tasaisempaa. Teollisuuden kulutus laski neljä prosenttia, mutta muu kulutus kasvoi yli viisi prosenttia. Vuonna 2012 sähköä kului Suomessa 85,2 TWh, josta tuontisähkön osuus oli 20,5 prosenttia, kotimaassa tuotettiin siis 79,5 prosenttia kulutuksesta. Sähkön nettotuonnin osuus oli suurin koskaan Suomessa kulutetusta sähköstä. Sähkökulutus kasvoi 1,1 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, mutta lämpötilakorjattuna kasvua oli vain 0,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) osuus kulutuksesta oli 27 prosenttia, ydinvoiman 26 prosenttia, vesivoiman lähes 20 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoiman vajaat 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,6 prosenttia. Haminan sähköverkon alueella sähkönkulutus oli 171 gigawattituntia (GWh). Kulutus kasvoi noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Haminan Energian sähkönmyynti oli 119 GWh, jossa laskua noin 14 prosenttia. Hyvä vesitilanne piti sähkön markkinahinnat maltillisella tasolla. Sähkön hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 37 €/MWh. Norjasta ja Ruotsista Suomeen johtavien siirtoyhteyksien rajallisuudesta johtuen aluehinta oli Suomessa yli 5 €/MWh kalliimpi kuin systeemihinta. 14 “Kaasumarkkinat näyttävät erityisen lupaavilta uusien tuotantomenetelmien ja LNG-teknologian kehittymisen myötä.” LUONNONKAASU ON MAA- JA BIOKAASUA Suomessa sähkön maltillinen aluehinta alensi maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös teollisuudessa maakaasun käyttö väheni. Yhdessä nämä vähensivät maakaasun käyttöä 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä kaasua kului Suomessa 35,0 TWh. Kaukolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen merkittävin polttoaine. Liikennekäytössä luonnonkaasun käyttö lisääntyi. Gasum Oy:n mukaan luonnonkaasun myynti kasvoi julkisilla tankkausasemilla 24 % edellisvuodesta. Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi joten Haminan Energia aloittaa biokaasun myynnin liikennekäyttöön vuoden 2013 aikana. Suomessa maakaasun hinta on seurannut vuodesta 2010 raskaan polttoöljyn, hiilen ja kotimarkkinoiden sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon hintoja seuraavia indeksejä. Suurin vaikutus maakaasun hintaan on ollut raskaalla polttoöljyllä, jonka hinnan nousu johti maakaasun hinnan nousuun vuoden 2012 kesään saakka.Vuoden 2013 aikana Gasum valmistelee uutta hinnoittelujärjestelmää, joka tulee käyttöön vuonna 2014. Tulevaisuudessa maakaasu pysyy kilpailukykyisenä energialähteenä sekä lämmön- ja sähköntuotannossa että liikenteessä. Suomen maakaasun jakeluverkosto liitetään Baltian verkostoon ja sitä kautta Eurooppaan. Lisäksi Baltiaan tai Suomeen rakennetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoterminaali, josta maakaasua jaetaan verkoston kautta niin Suomeen kuin Baltiaan. Tällöin Suomi ei ole pelkästään Venäjältä tuotavan maakaasun varassa, ja maakaasun tuontia pystytään kilpailuttamaan paremmin. Yhdysvalloissa alkaneen liuskekaasutuotannon myötä maailman merillä seilaa LNG-laivoja täynnä edullista maakaasua. Vuonna 2012 Haminassa käytettiin maakaasua 384 GWh, ja kulutus kasvoi liki kaksi prosenttia. KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS Kaukolämpöä kulutettiin Suomessa kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Myös lämpötilakorjattuna lämmön kulutus kasvoi, mutta vain noin yhdellä prosentilla. Kaukolämmön myynti oli 33,6 terawattituntia (TWh) vuonna 2012. Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 28 prosenttia. Kivihiilen osuus oli 25 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 17 prosenttia. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö osuus oli 25 prosenttia. Öljyn osuus oli neljä prosenttia. Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämpöverkkoa laajennettiin Haminan keskustan alueella. Kaukolämmön myynti oli 26,2 GWh vuonna 2012, jossa kasvua oli 10 prosenttia. Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi myös positiivisesti. Kasvu oli noin 9,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina 71,7 GWh. KEHITTYMISSUUNNAT Haminan öljysataman alueen kasvusta ja kehittämisestä saatiin vuoden 2012 aikana positiivisia uutisia. Haminan Energia toimii jo alueella teollisuuden lämmön toimittajana, joten luonnollisesti jatkamme myös omia kehittämis- ja tehostamisselvityksiä sataman alueella. Tuulivoiman tuotantoon ei vuonna 2012 saatu lisää voimaloita laitetoimittajan ongelmista johtuen. Summan alueella on mahdollisuus jatkaa nopeasti kahden uuden tuulivoimalan rakentamista, koska niitä varten on perusinfra jo valmiina. Haminan,Virolahden ja Miehikkälän alueiden tuulivoiman lisärakentamista varten on vuoden 2012 aikana jatkettu selvitystöitä. Puolustusvoimien tutkaselvitys Kaakkois-Suomen alueella valmistuu kevään 2013 aikana. Maakaasuverkossa jaetaan jo vuonna 2013 biokaasua liikennekäyttöön. Haminan Energian ensimmäisen biokaasulaitoksen suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat valmistuvat kevään 2013 aikana. Niiden valmistuttua investointipäätös uudesta biokaasulaitoksesta on tarkoitus tehdä vuoden 2013 kuluessa. VERKOSTOLIIKETOIMINTA V 16 “Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosia.” uosi 2012 alkoi voimakkaalla kritiikillä jakeluverkon haltijoita kohtaan. Hannu- ja Tapani-myrskyt olivat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja asiakkaille. Verkkoyhtiöt saivat negatiivista julkisuutta puutteellisesta tiedottamisesta ja siitä, etteivät ne vastanneet puhelimeen. Vuodenvaihteen myrskyt käynnistivät laajan julkisen keskustelun jakeluverkon häiriöiden syistä ja vahinkojen korvaamisesta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö osallistui keskusteluun. Ministeriön ylijohtaja lupasi, että valtio antaa keppiä ja porkkanaa, mutta ei suoraan euroja. Julkiseen keskusteluun nostettiin miljardi-investoinnit ja niiden toteuttamisen mukanaan tuomat urakat. Sähköverkon maakaapelointi myös haja-asutusalueilla tuli pinnalle eri tahojen vaatimuksissa, ja on ilmeisesti toteutumassa tavalla tai toisella. Tulisiko alalla kuitenkin hieman jarruttaa ja pohtia menneen vuosikymmenen tapahtumia. Voisiko olla mahdollista toteuttaa tarvittavat investoinnit pienemmällä pääomalla kuin mitä kansainvälisten sijoittajien omistamat verkonrakennusyhtiöt julkisuudessa ilmoittavat. Olisiko aika pohtia myös tapaa, jolla tänä päivänä verkostoja ylläpidetään. Muutamat suuret toimijat näyttävät päätyneen verkko-omaisuutensa myyntiin saneerausinvestointien sijaan. Jakeluverkoissa oleva korjausvelka on kasvamassa liian suureksi samalla kun julkinen paine verkostosaneerauksille lisääntyy. Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosien ajan. Samalla kun siirtokapasiteettia nostetaan, on saneerauksilla myös systemaattisesti korvattu käyttöikänsä lopulla olevia kaapeliyhteyksiä. Verkon saneeraus sekä käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja sähköverkon vuotuinen keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen kärkisijoilla. Työ edellyttää jatkuvien investointien ohella systemaattista ennakoivan kunnossapidon ja verkostotarkastusten suunnittelua ja asianmukaista dokumentointia. Kaapelointiaste ei ole se viisasten kivi, vaikka näin meille julkisuudessa toistuvasti väitetään. Kaapelointiasteesta puhuminen vain tarkoituksellisesti kääntää keskustelun vikaraiteille. Parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle takaa edelleenkin luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa. Energiamarkkinavirasto julkaisi joulukuussa vuoden 2011 lopussa päättyneen sähköverkkoliiketoiminnan valvontajakson raportin. Raportissa tarkasteltiin erityisesti jakeluverkkoliiketoiminnan taloudellista ja teknistä kehitystä sekä valvonnan vaikutuksia toisen valvontajakson päätyttyä. Valvontajaksoa leimasivat sähkön kysyntään vaikuttanut taloustaantuma sekä jakson jälkimmäisellä puoliskolla verkonhaltijoita ja kuluttajia koetelleet myrskyt. Vuonna 2012 myrskytuhojen seurauksena verkkoyhtiöt maksoivat yli 46 miljoonaa euroa vakiokorvauksia lähes 400 000:lle asiakkaalle. Energiamarkkinavirasto on arvioinut laskennalliseksi sähkönjakelun keskeytysten aiheuttamaksi haitaksi lähes 450 miljoonaa euroa vuonna 2011. Haminan Energian verkkoalueella pitkiä keskeytyksiä ei ole ollut eikä vakiokorvauksia ole jouduttu maksamaan. Verkon kunto on pystytty pitämään hyvänä ja investointitaso riittävänä. Sekä sähkö- että maakaasuverkkojen osalta energiamarkkinalain mukainen sallittu tuotto oli alijäämäinen myös toisen valvontajakson jälkeen. Yhtiön siirtotuotteiden hinnoittelu on maltillinen, ja asiakkaiden siirtotuotteista maksamat hinnat pidetään kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Verkostojen investointitason ylläpitäminen riittävänä siten, ettei korjausvelkaa pääse syntymään, varmistaa kohtuullisen siirtohinnoittelun myös tulevaisuudessa. Etäluettavien energiamittareiden vaihto sujui odotetusti vuoden 2012 aikana. Viranomaisen asettama velvoite on saada etäluennan piiriin vuoden 2013 loppuun mennessä 80 prosenttia kuluttaja-asiakkaista. Vuoden 2012 loppuun mennessä Haminan Energian verkkoalueella kaikista sähköverkon käyttöpaikoista 43 prosenttiin oli vaihdettu etäluettava energiamittari. Vastaavasti velvoitteen piiriin kuuluvista käyttöpaikoista etäluennan piirissä oli 54 prosenttia käyttöpaikoista. Asiakaslaskutus reaaliaikaisella kulutustiedolla aloitetaan kevään aikana. Mittareiden vaihto suoritetaan oman organisaation voimin, työ on erinomaisesti aikataulussaan. Mittaustiedon hallintajärjestelmän uusiminen on myös saatettu loppuun. Yhteistyökumppanimme on uusinut luentajärjestelmän, jonka käyttöönotto suoritettiin onnistuneesti. Haminan Energian verkkoalueella sähkömittareiden etäluenta toteutetaan langattomalla luentajärjestelmällä. Energiamarkkinavirasto sai kuluneen vuoden aikana runsaasti yhteydenottoja, joissa tiedusteltiin etäluettavien energiamittareiden luennan mahdollisesti aiheuttamasta säteilystä. Kuluttajat ovat olleet huolissaan kiinteistön sisälle asennettavien etäluettavien mittareiden aiheuttamista terveysriskeistä. Energiamarkkinavirasto puolestaan on kysynyt asiassa Säteilyturvakeskuksen näkemystä. STUKin verkkosivuilta löytyy asiasta tietoa. Langattoman etäluennan aiheuttamaa säteilyn määrä on verrattavissa tilanteeseen, jossa matkapuhelimella lähetetään tekstiviesti. Tekniikka ja Talous -lehti uutisoi kesäkuussa Euroopan tietosuojavaltuutetun varoittaneen etäluettavien sähkömittareiden voivan olla uhka ihmisen yksityisyydelle. Epäillään, että kuluttajan toimia ja käyttäytymistä voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti tuntiluennan kautta; milloin kuluttaja lomailee, mikä hänen vuorokausirytminsä on, tai saako kuluttaja kenties dialyysihoitoa. Asioilla siis yleisesti ottaen on puolensa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että reaaliaikaisuus tarkoittaa kerran vuorokaudessa tapahtuvaa yhteydenottoa kuluttajan energiamittariin. Tällöin mittarista luetaan viimeisen 24 tunnin aikasarja. Etäluenta avaa paljon hyödyntämismahdollisuuksia asiakkaan oman energiankäytön seurantaan ja raportointiin. Kuluttajan toimenpiteet esimerkiksi energiansäästön osalta muuttuvat paljon konkreettisimmiksi, ja näin seurantaraportit lisäävät myös toimenpiteiden kannustavuutta. Energiamarkkinavirasto on marraskuussa 2012 antamassaan päätöksessä linjannut ne suuntaviivat, jotka verkonhaltijan tulee ottaa huomioon antaessaan ilman erillistä korvausta asiakkaan käyttöön asiakkaan omaa sähkönkulutusta koskevat mittaustiedot. Tämä toteutetaan asiakkaan käyttöön tulevalla Onlinepalvelulla, jossa asiakas voi käydä katsomassa omat kulutustietonsa. Haminan Energia on käynnistänyt asiakastietojärjestelmän uusimishankkeen vuoden 2012 syksyllä. Uusi asiakastietojärjestelmä yhdistettynä etäluentaan ja mittaustiedonhallintajärjestelmään tuottaa asiakkaalle tiedot nykyistä paremmin vuoden 2014 keväällä. Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on edelleen sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi sen on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin. TIETOHALLINTO TIETOHALLINTO Tietohallinnon tehtävänä on sähköisillä tietojärjestelmillä hallittavan informaation käsittely ja hallinta. Tietohallinnon piiriin kuuluvat niin markkinoitavat tietoliikennejärjestelmät, WiMAX-laajakaistaverkko ja valokaapeliverkko kuin yrityksen sisäinen tiedonhallinta. Tietohallinto on olennainen osa yrityksen infrastruktuuria ja samalla sen keskeinen tukitoiminto. Asiakkaille tarjottavat palvelut tuotetaan samalla kuin yhtiön sisäiset tietoliikennepalvelut, mistä tulee selvä synergiaetu. Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten joukossa on asiakaspalvelu. Asiakaspalvelulle on leimallista henkilökohtaisuus ja paikallisuus, nopeus ja luotettavuus. Vuonna 2012 tietohallinnon organisaatiota vahvistettiin nimenomaan asiakaspalvelun osalta; yhtiöön palkattiin tietojärjestelmiin erikoistunut myyntineuvottelija ja tietoliikenneverkkojen käyttöpäällikkö. “Asiakaspalvelulle on leimallista henkilökohtaisuus ja paikallisuus, nopeus ja luotettavuus.” 18 VALOKUITU Valokuitu on luotettava tietoliikenneyhteys, jonka etuna on tiedonsiirron nopeus ja suuri kapasiteetti. Valokuitu mukautuu hyvin kasvavan kapasiteettitarpeen mukaan ja tukee uusia tekniikoita ja palveluja. Maan alla kulkevaa valokuitukaapelointia rakennetaan rinnan sähköverkon maakaapeloinnin kanssa. Vuoden 2012 aikana valokuituverkkoa laajennettiin keskustan, Poitsilan ja Jamilahden alueella. Valokuitutekniikka kattaa kaupunkitaajamasta noin 70 %. Valokuidun myötä kuituasiakkaille tuli alkusyksystä 2012 tarjolla kaapeli-tv palvelut. 19 ilmaisen peruskanavan lisäksi valittavissa on 160 maksukanavaa. WiMAX WiMAX-teknologiaan perustuva langaton laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituksenmukaiseen laajuuteen. Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, minne valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa. WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa; telemastoihin sijoitetut varasyöttöjärjestelmät toimivat luotettavasti. ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkkoyhtiöt ottavat käyttöön etäluettavat mittarit. Vuoden 2014 alkuun mennessä vähintään 80 % mittareista on oltava etäluettavia. Haminan Energiassa luentaverkko on jo valmiina, mittareiden vaihto on meneillään. SISÄINEN TIETOHALLINTO Yhtiön asiakastietojärjestelmää ollaan uusimassa. Järjestelmän hankintavaiheesta siirrytään uuden järjestelmän rakentamiseen ja käyttöönottoon vuosien 2013 - 2014 aikana. TULEVAISUUSNÄKYMÄT Lähitavoitteina on kuituverkon laajentaminen vielä puuttuvilta osin keskustaan, Ruotsinkylään ja Pappilansaareen. Palveluita kehitetään edelleen. Suunnitteilla on mm. IPTV-palveluiden kehittäminen. IPTV on internetprotokollan käyttöön perustuva TV-teknologia. Se yhdistää televison ja laajakaistan ja toimii kaksisuuntaisena, eli sen kautta voi katsoa TV:tä ja käyttää internettiä. Tekniikka mahdollistaa monet asiakaskohtaiset palvelut, kuten ohjelmien tilaamisen omalle vastaanottimelle, TV-ohjelmien tallentamisen verkkoon ja vuorovaikutteiset tv-ohjelmat. Nopea IPTV-verkko toimii myös teräväpiirtolähetysten jakelukanavana. YHTEISKUNTAVASTUU 20 ASIAKASVASTUU Haminan Energian toiminnan peruspilareita on asiakaslähtöisyys.Toimintamme käsittää kokonaisvaltaisen palveluketjun. Asiakkaita palvellaan heidän tarpeensa huomioiden, oli kyseessä omakotiasuja, taloyhtiö tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai laajakaistaliittymän omistaja. Asiakasvastuun tärkein osa-alue on verkkojen toimintavarmuus. Tähän on panostettu voimakkaasti esimerkiksi sähköverkostojen maakaapeloinnilla. Kaapelointiaste on nyt noin 80 prosenttia. Sähköasiakkaiden määrässä on hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna. Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa, ja uusia asiakkaita on tullut myös oman verkon ulkopuolelta. Tuulisähkön hintaa laskettiin 10 prosentilla vuoden puolivälissä, ja valtakunnallisessa tuulisähkön hintavertailussa Haminan Energia on kärkisijoilla edullisuudessa. Maakaasun osalta haasteellista on ollut verotuskäytännön muuttumisen aiheuttama hintapaine. Maakaasu on kuitenkin säilyttänyt etunsa suurimpaan kilpailijaansa, polttoöljyyn nähden. Modernilla kondenssikattilalla säästö lämmityskuluissa on 40 prosenttia öljyyn verrattuna. Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena muodostaa määrällisesti vielä vähäisen, mutta kehittyvän osa-alueen. Asiakkaille markkinoitavien tiedonsiirtopalveluita on kehitetty alan teknisen kehityksen eturintamassa. Valokuituverkko kattaa jo suurimmat taajama-alueet. Valokuidun rakentaminen etenee sähköverkoston maakaapeloinnin kanssa samanaikaisesti. Syksyllä tuotiin valokuituliittymän lisäpalveluksi kaapeli-tv, ja asiakkaita palvelu sai heti syksystä. Valokuituyhteys mahdollistaa taloyhtiöille yhteisen kiinteistökohtaisen laajakaista- ja kaapeli-tv-palvelun edullisesti. Erityisesti haja-asutusalueiden tiedonsiirtoon soveltuva langaton WiMAX-laajakaistaverkko rakennettiin vuoden aikana kattamaan koko kaakonkulman. Tiedonsiirtopalveluiden asemaa on vahvistettu palkkaamalla vuoden aikana lisää asiantuntijahenkilöstöä niin markkinointiin kuin verkoston ylläpitoon. Kaikkia Haminan Energian palveluita koskee asiakasetuohjelma, joka antaa pitkäaikaisesta tai useiden palvelutuotteiden asiakkuudesta alennuksia myyntihinnoista. Sähkömittareiden vaihto etäluettaviksi on meneillään. Vuodenvaihteessa noin 40 % asiakkaista oli etäluennan piirissä. Tavoitteena on saada vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki mittarit vaihdettua etäluettaviksi. Uutena palveluna energia-asiakkaille lähetetään vuosittain maksuton käyttöraportti. Raportti sisältää asiakkaan energiankäyttötiedot neljän vuoden ajalta. Raportilta näkee helposti oleelliset muutokset energiankäytössä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Energiateollisuus ry:n laajassa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyyskyselyssä Haminan Energian imago kohosi korkealle. Kautta linjan Haminan Energian asiakaspalvelun henkilöstön toiminta on toimialan keskiarvon yläpuolella. Sähkön myynnin asiakkaiden tutkimuksessa Haminan Energia sai toimialan parhaimmat arvosanat. Asiakaspalvelun kehittämiseksi yhtiö seuraa säännöllisesti puhelinasiakaspalvelun tallenteita sekä tekee puhelinasiakkaiden tyytyväisyyskyselyitä. Haminan Energian toiminnasta tiedotetaan ylläpitämällä kotisivuja ja julkaisemalla asiakaslehteä. Haminan Energian kotisivujen (www.haminanenergia.fi) lisäksi tiedonsiirtopalveluilla on omat kotisivunsa (www.haminetti.net) ja oma Twitter-tili. Tiedonsiirtopalvelut mahdollistavat internetissä Summan tuulipuiston näkymien ihailun (www.summantuulipuisto.fi) ja Haminan torielämän seuraamisen (torikamera. haminetti.net). Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Ilopilkku-asiakaslehti lähetetään kaikille Haminan Energian laskutusasiakkaille. Lisäksi lehteä on saatavissa yrityksen asiakaspalvelusta. VASTUU OMASTA SEUTUKUNNASTA Haminan Energia on mukana EkoKymenlaakso-hankkeessa. Se on Kymenlaakson kuntien ja yritysten yhteishanke kuntien ilmastotyön sekä asukkaiden, yritysten ja toimijoiden ilmasto- ja energiatietouden kehittämiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi. Hanke tuottaa tietoa ja vinkkejä mm. energiansäästöstä, lämmitysmuodoista, rakentamisesta ja ympäristöystävällisestä arjesta. Haminan Energia tukee valtakunnallista kakkosluokkalaisten energiansäästöviikkoa lokakuussa. Yhtiö toimittaa kaikille kaupungin kakkosluokille Lasten Keskuksen energiansäästömateriaalin. Haminan Energia tukee paikallista seuroissa ja yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä, urheilua ja kulttuuria. Paikallisille aktiivista nuorisotyötä tekeville seuroille jaetaan vuosittain stipendejä toiminnan tukemiseksi. “Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa, ja uusia asiakkaita on tullut myös oman verkon ulkopuolelta.” Yhtiö tukee myös paikallisia tapahtumia, kuten joka toinen vuosi järjestettävää Hamina Tattoo sotilasmusiikkitapahtumaa. Vuoden 2012 Tattoon yhteydessä järjestettyyn asiakastilaisuuteen Haminan Energia kutsui perinteiseen tapaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 30 vuotta maakaasun tulosta Haminaan ja 10 vuotta Haminetti-tiedonsiirtopalveluiden aloittamisesta. Merkkipäiviä juhlittiin joulukuun alussa avoimien ovien tapahtumassa yhtiön piha-alueella. YMPÄRISTÖVASTUU Haminan Energia suosii energian hankinnassa ja tuotannossa ympäristöä ja luontoa säästäviä tuotantotapoja. Yrityksen kehitystyössä tähdätään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä hiilidioksivapaaseen ja omavaraiseen sähköntuotantoon. Tällä hetkellä yhtiön tuulivoimalat Haminan Summassa ja Kemin Ajoksessa kattavat noin 25 prosenttia sähkönmyynnistä. Hamina Energia osallistuu useisiin tuulivoima- ja bioenergia-alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Omassa toiminnassa suositaan ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Haminan Energian autot käyttävät polttoaineenaan biokaasua. Sitä voi tankata St1:n ja Haminan Energian yhteisestä tankkauspisteestä Haminan St1-asemalla Poitsilassa. Asiakassuhteissa energiansäästöä edistetään sähköistä asiointia kehittämällä. Online-palvelut ja e-laskut säästävät aikaa ja paperia. Tulevaisuudessa siirrytään laskutuksessa kokonaan e-laskutukseen tai vaihtoehtoisesti suoraveloitukseen. Haminan Energia tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti energiansäästöstä muun muassa kotisivuillaan ja Ilopilkku-asiakaslehdessä. 22 HENKILÖSTÖ Henkilökunnan määrä on kasvanut edellisvuodesta viidellä; henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 50. Henkilöstöä on lisätty lähinnä tuulivoimatuotannon ja tietoliikenteen toimintoihin. Suurimmat ammattiryhmät ovat tekninen henkilöstö ja asennuspalvelu. Henkilöstön keski-ikä on 40,6 vuotta. Vuonna 2011 Haminan Energia otti henkilökunnalleen laajan terveysturvavakuutuksen. Se korvaa mm. sairaudesta ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvia erikoislääkäritasoisia hoitoja. Vakuutusturva on osoittautunut kannattavaksi; sen perusteella erikoislääkärin palveluita tarvitsevat ovat päässeet nopeammin hoitoon, mikä on vähentänyt työstä poissaolo- ja vajaakuntoisena työskentelyaikoja. Sairauslomapäivien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 7,9 per henkilö. Työtapaturmia ei vuoden aikana sattunut. Haminan Energian työtapaturmien määrä on pysynyt nollassa jo monta vuotta peräkkäin. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle ammatillista koulutusta yhteensä 155 koulutuspäivän verran. Uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät, tutustuvat taloon ja sen toimintatapoihin perehdytysohjelman avulla.Yhteensä useamman päivän kestävä, laaja-alainen perehdytysohjelma antaa tulokkaalle perustietoja työtehtävään liittyen sekä yleistä tietoa mm. kiinteistöstä ja turvallisuusasioista. Tyky-toiminnalla kehitetään henkilöstön työkykyä ja terveyttä, työpaikan toimivuutta ja ilmapiiriä. Tykytoimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä. Koko henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa työterveyshoitaja esitteli yhtiön varhaisen puuttumisen mallia. Varhaisella puuttumisella pyritään kehittämään työhyvinvointia ja ehkäisemään ajoissa erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia häiriötekijöitä. Yhtiö tukee henkilökunnan kuntosali-, uinti- ja lasketteluharrastuksia. Henkilökunnalla on yhteistä sählyharrastusta varten viikoittainen salivuoro Pappilansalmen koululla. Yhtiö järjesti joulukuun alussa maakaasun 30 vuoden ja Haminetti-palveluiden 10 vuoden kunniaksi yleisötilaisuuden, joka oli avoin asiakkaille, henkilökunnalle ja kaikille kiinnostuneille. Perinteinen tilinpäätösillallinen pidettiin Vimpasaaressa ja pikkujoulut vanhalla toimiupseerikerholla, molempiin tilaisuuksiin oli hyvä osanotto. Henkilökunnan määrään kasvettua järjestettiin joulukahvitilaisuus ensimmäistä kertaa kahdessa osassa. HAMINAN ENERGIAN ENERGIATILASTO (GWh) 2010 2011 2012 Sähkön hankinta: Osto+osuudet Tuotanto, tuulivoima Tuotanto, maakaasu 129,0 15,3 5,7 113,3 35,4 3,0 102,5 32,6 0,2 Sähkön käyttö: 176,1 170,0 170,8 Maakaasun käyttö: Jakelu Tuotanto 304,6 130,7 274,3 103,8 275,9 107,8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.- 31.12.2012 24 YLEISTÄ Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n yhdeksästoista tilikausi. Vuoden 2012 keskilämpötila oli Haminan seudulla kutakuinkin normaali. Sen sijaan muutoin saimme taas kokea hyvin vaihtelevia sääilmiöitä. Tämä talvi on jo kolmas runsasluminen talvi Etelä-Suomessa. Kesän hellepäivät olivat harvassa, mutta paikka paikoin saatiin sadetta senkin edestä. Sateinen kesä ja syksy aiheuttivat suuria tulvia ensin heinä- ja elokuussa, sitten lokakuussa. Maaperä oli jo niin märkä, että jokainen uusi sade nosti jokien ja järvien vedenpintoja. Turvetuotannolle vuosi oli sateiden takia erittäin huono. Ukkosmyrskyjä oli normaalia vähemmän. Luonto näytti voimansa myös marraskuun lopulla, kun Antti-myrsky riehui Suomessa. Myrsky aiheutti paljon aineellista tuhoa. Energiamarkkinoilla jatkui epävarman kehityksen aika. Öljyn maailmanmarkkinahinta oli nousussa epävakaan tilanteen jatkuessa tärkeissä tuotantomaissa, sekä Aasian korkean kysynnän vuoksi. Liuskekaasuesiintymät ja uudet tuotantotekniikat laskivat LNG-kaasun markkinahintoja. Euroopan talous painiskeli edelleen talouskriisissä, joka painoi teollisuustuotantoa ja sähkönkäyttöä alaspäin. Energian hintatason kehitys oli kaksijakoinen. Sähkö- ja päästöoikeudet halpenivat edelleen, mutta öljy pysyi korkealla, n. 110 $/bbl hintatasossa, käyden alkuvuonna jopa 125 $ tasolla. Sähkön hintaan vaikutti hyvä pohjoismainen vesitilanne ja alhainen teollisuuden käyttöaste. Vesitilanteen ohella hintaa painoivat alas päästöoikeuksien halventuneet hinnat. Sähkön alhainen hinta vaikutti myös sähkön tuotannon vähentämiseen Suomessa ja tuonnin kasvamiseen huikeaan 26 %! Kivihiilen ja päästöoikeuksien alhainen hinta suosi kivihiilituotantoa, joka korvasi maakaasu- ja turvetuotantoa. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 37 €/MWh, 25 % alempi kuin vuonna 2011. Yhtiön liikevaihto kasvoi 4,0 %. Liiketoimintojen kehitys oli vuonna 2012 hyvin erilainen; sähkön myynnin liikevaihto laski 17,4 %, maakaasun myynti kasvoi 23,4 %. Sähkön siirron liikevaihto laski 13,7 % ja maakaasun siirron liikevaihto kasvoi 1,2 %. Muiden liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 5,4 %. Summan voimaloiden tuotantotuki, 1,79 M€ (+151 %), on kirjattu liiketoiminnan muihin tuloihin. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja kasvoi 3,6 %, mikä on erinomainen huomioidena markkinatilanteen haastavuus niin sähkön kuin maakaasunkin osalta. Yhtiön kilpailukyky ja kiinnostavuus sähkön osalta on säilynyt hyvänä. Maakaasun ja kaukolämmön kilpailukyky pysyi ennallaan kilpaileviin polttoöljyihin nähden. Maakaasu liikennepolttoaineena on jopa 50 prosenttia edullisempaa kuin bensiini. Maakaasun kilpailukyky muihin polttoaineisiin kuin öljyihin nähden on heikentynyt. Tämä johtuu maakaasun hinnan noususta sen öljysidonnaisuuden takia. Samanaikaisesti kilpailevien energiamuotojen, sähkön ja kivihiilen, ja niiden päästöoikeuksien hinta laski huomattavasti. Yhtiö on jatkanut biokaasulaitoksen suunnittelua Virojoen Vahterikonkankaalle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen vuoden 2013 aikana. Kuluneen vuoden aikana verkostorakentaminen painottui keskijänniteverkon uusimiseen. Investointiohjelmalla taataan erinomainen sähkönjakelun toimintavarmuus tulevaisuudessakin. Vuoden 2013 puolelle jatkuvat uuden 110kV Kirstakiven sähköaseman rakentaminen ja etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö. Maakaasuverkon saneeraus keskittyi uuden moottoritien vaatimiin verkostojärjestelyihin sekä jakeluverkon venttiilien ja ikääntyneiden liittymien nousuputkien vaihtoon. Fennovoima-hankkeen osalta vuosi 2013 on ratkaiseva. Neuvottelut aloitettiin uudelta pohjalta EONin vetäydyttyä hankkeesta ja osakkuudeen siirryttyä Fennovoimalle. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus selvittää laitoskonsepti, johon osakkaat voivat sitoutua. Tiedonsiirron kuiturunkoverkkoa on laajennettu keskustan, Jamilahden ja Poitsilan alueilla sekä WIMAX-verkkoa haja-asustusalueilla. Palvelutarjonta painottuu TV-palveluiden lisäämiseen. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi biokaasutekniikkaan sekä biokaasulaitoksen ja uusien tuulivoima-aluiden kehittämiseen. Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 50 henkilöä, joista vakituisia oli 45 ja määräaikaisia 5 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2012 oli 40,6 vuotta. Vuonna 2012 koulutuspäiviä oli yhteensä 155, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 47 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen tuotanto-osuuksien hankinnalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä. Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen on ollut hitaampaa ja haasteellisempaa kuin osattiin odottaa, lähinnä Puolustusvoimien tutkakysymyksen takia. Lupaprosessi ja paikallisen tuulivoimatehtaan taloudelliset vaikeudet ovat myös hidastaneet sataman alueen voimaloiden investointien toteuttamista. Alhainen sähkönhinta, suurten energiatoimijoiden vetäytyminen Suomesta sekä epävarmuus tulevasta energiapolitiikasta vaikuttavat tuleviin tuotantoinvestointeihin Suomessa, etenkin suunnittelussa olevaan Fennovoima-hankkeeseen. Lähivuosina ratkeaa, saadaanko yhtiön hankkeet liittyen uusiin tuulivoima-alueisiin ja ydinvoimahankkeisiin toteutettua ja kehitykseen sijoitetulle pääomalle tuottoa. Kaikesta huolimatta yhtiö tulee edelleen kehittämään omaa uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotantoaan, mikä on hyvin linjassa sekä EU:n että Suomen kansallisten tavoitteiden ja tukipolitiikan kanssa. Verkostojen laatutaso on erittäin hyvä, eivätkä tulevat lainsäädännölliset velvoitteet aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät ovat erittäin hyvät. TALOUS Tilikauden liikevaihto oli 37,9 milj. euroa. Liikevaihdosta 6,1 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 4,5 milj. euroa sähkön siirrosta, 10,2 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,5 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 10,6 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 4,9 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 1,1 milj. euroa. INVESTOINNIT Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 3,4 milj. euroa, josta aktivoitujen palkkojen osuus 0,3 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat sähköverkostoon (1,5 milj. euroa), koneisiin ja kalustoihin (0,7 milj. euroa), rakennuksiin (0,3 milj. euroa), maakaasuverkostoon (0,1 milj. euroa), sijoituksiin (0,4 milj. euroa) sekä kaukolämpöverkostoon (0,4). RAHOITUS JA VASTUUT Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 32,6 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 59,0 milj. euroa. Liittymismaksujen lisäys oli 0,04 milj. euroa. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 104,9 %. HALLITUS HALLINTO YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.4.2012. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Juha Klami ja Jarkko Harjumaaskola. Kokouksessa valittiin hallitukseen Timo-Jussi Talsi sekä uudelleen Jarkko Harjumaaskola. Henkilöstön edustajaksi vahvistettiin Mika Kotoluoto. Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna: Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, Helsinki; päävastuullisena tilintarkastajana Leif-Erik Forsberg, KHT, JHTT, Kirkkonummi. Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet. HALLITUS Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet): Puheenjohtaja Timo-Jussi Talsi (Milko Niemi) Varapuheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola (Arto Ahonen) Kirsti Kokkonen (Arja Filppu) Anneli Vuorio (Mauna Kriktilä) Mika Kotoluoto (henkilökunnan nimeämä) (Jukka Rouhiainen) Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistentti Tiiti Saarelainen sekä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen. 26 Kuvassa Haminan Energian hallitus (vasemmalta oikealle) Jarkko Harjumaaskola, Timo-Jussi Talsi, Mika Kotoluoto, Anneli Vuorio, Kirsti Kokkonen RISKIENHALLINTA Yhtiön riskienhallinta on integroitu osaksi toimintajärjestelmää. Riskienhallinta kattaa yhtiön toimintavastuu-, omaisuus-, vakuutus-, ympäristö-, TTT- ja henkilöstöriskit. Riskit on kuvattu yhtiön toimintajärjestelmässä. Riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva työ yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa ja johtamista. Toimintajärjestelmä kuvaa sen toimintatavan, jolla varmistetaan asiakaskeskeinen toimintatapa ja saavutetaan asetetut tavoitteet suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä toiminnalla. Toimintajärjestelmä koskee kaikkia yhtiön toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja työterveysja työturvallisuusasioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi. Riskienhallinta on jalkautettu toimintajärjestelmässä tulosalueille ja siten koko henkilöstölle. Yhtiön vuosisuunnittelukalenterin mukaan jokaiselle tulosalueelle toteutetaan vuosittain riskinäkökohtien päivitys sekä päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden päivitys. Yhtiön asiakaspalautejärjestelmään kirjataan kaikki ulkoiset ja sisäiset poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet sekä mahdolliset vaaratilanteet, jotka ohjaavat ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä. Riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisissä johdon katselmuksissa sekä prosessien auditoinneissa. HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE Tilinpäätöksen mukainen voitto oli 1.137.900,74 euroa. Tilikauden voitosta esitetään maksettavaksi yhteensä 1.050.000,- euroa osinkona osakkeille. Yhtä osaketta kohden maksetaan 10.500,- euroa osinkoa. Loput voitosta 87.900,74 euroa esitetään kirjattavaksi vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille 10.6.2013. Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen vahvistettavaksi. YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: 1000-€ Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto- %/lvv Oman pääoman tuotto- % Omavaraisuusaste- % 2012 2011 2010 37.90536.432 31.278 3.295 3.173 2.767 8,7 8,7 8,9 11,9 11,9 11,2 29,9 30,6 29,8 TULOSLASKELMA TASE 01.01.-31.12.2012 01.01.-31.12.2011 37 905 449,59 36 431 798,58 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut 284 287,80 1 789 578,53 243 632,80 761 111,05 VASTAAVAA LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 28 -26 166 345,43 0,00 -24 371 488,34 0,00 -2 527 953,69 -2 407 530,52 -486 407,00 -106 818,48 -452 822,26 -99 606,88 -4 038 602,56 -3 358 019,24 -3 772 691,77 -3 159 634,07 3 295 169,52 3 172 768,59 11 453,04 80 723,68 -984 332,49 0,00 66 375,60 -919 940,38 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 403 013,75 2 319 203,81 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 403 013,75 2 319 203,81 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -892 698,47 -841 637,73 Tuloverot -372 414,54 -385 569,15 1 137 900,74 1 091 996,93 TILIKAUDEN VOITTO PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 170 413,47 835 578,18 290 316,72 900 268,14 158 813,41 5 291 871,98 12 700 026,53 762 118,99 6 158 122,30 15 732 817,07 3 382 523,08 158 813,41 5 507 479,52 12 296 784,09 465 153,89 6 555 974,76 16 666 345,31 929 398,95 1 426 250,29 46 618 535,30 1 056 694,63 44 827 229,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikainen Lainasaamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 264 116,13 212 210,66 7 084 779,40 1 327 233,40 3 654 824,33 12 368 451,76 5 875 504,04 1 229 718,70 2 216 778,96 9 571 710,86 VASTAAVAA YHTEENSÄ 58 986 987,06 54 398 940,28 37 498,50 37 498,50 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 1 700 000,00 1 700 000,00 8 391 275,58 8 391 275,58 Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 233 125,43 1 137 900,74 12 462 301,75 1 191 128,50 1 091 996,93 12 374 401,01 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 5 150 581,54 4 257 883,07 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 891 778,00 3 000 000,00 1 865 364,02 25 083 170,00 3 000 000,00 1 821 550,95 2 691 392,00 4 381 692,39 1 637 634,45 906 242,91 41 374 103,77 2 309 572,00 3 803 576,36 577 409,32 1 171 377,57 37 766 656,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 58 986 987,06 54 398 940,28 29 RAHOITUSLASKELMA (1.000€) TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2012 Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista LIIKETOIMINNANRAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Myönnetyt lainat Investoinnit muihin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden alussa 30 + + + + -/+ -/+ + + + - 2011 36 028 2 055 30 778 7 305 904 82 11 359 0 6 136 36 143 33 30 464 5 712 949 66 0 420 0 4 408 5 460 52 370 -5 882 5 796 0 278 -6 074 0 0 4 500 2 310 96 52 1 050 1 184 0 0 4 500 1 635 35 2 1 050 1 848 1 438 182 3 655 2 217 1 438 2 217 2 035 182 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot: Yhtiö on Haminan kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tilinpäätös yhdistellään Haminan kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Haminan kaupungintalolta; Puistokatu 2, 49400 Hamina. 1. Pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 - 10 v. Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 15 v. Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn. 10 - 40 v. Sähköverkosto 15 - 20 v. Kaukolämpöverkosto 10 - 15 v. Kaasuverkosto 15 - 25 v. Koneet ja kalusto 5 - 15 v. 2. Aineet ja tarvikkeet 2012 2011 37 498,50 37 498,50 Vaihto-omaisuuden arvostus on laskettu tilinpäätöskuukauden keskinoteerausta käyttäen. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT: 2012 2011 Liikevaihto toimialoittain: Sähköliiketoiminta 10 554 167 11 589 814 Myynti 6 075 459 7 359 181 Siirto 4 478 708 4 230 632 Maakaasuliiketoiminta 16 725 291 14 773 840 Myynti 10 214 942 8 280 851 Siirto 6 510 349 6 492 989 Muu liiketoiminta 10 625 992 10 068 145 YHTEENSÄ 37 905 450 36 431 799 Valmistus omaan käyttöön Erään sisältyy omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden henkilöstökulut. Liiketoiminnan muut tuotot: Vuoden 2012 liiketoiminnan muita tuottoja on kasvattanut syöttötariffitulot. 2012 2011 2010 Henkilöstö Henkilökunta keskimäärin 47 45 43 Maksetut palkat ja palkkiot yht. 2 501 211 2 350 650 2 220 591 josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot 27 627 22 842 25 380 Eläkevastuut Yhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA/ MUUTOKSISTA: Tilikauden poistot Suunnitelman Poistoeron Kokonaismukaiset poistot muutos poistot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn. Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto YHTEENSÄ 193 579 5 391 -28 284 0 165 294 5 391 488 225 1 066 350 93 995 535 543 1 655 519 4 038 603 -336 022 1 316 354 34 482 353 591 -447 422 892 698 152 203 2 382 704 128 478 889 134 1 208 096 4 931 301 2012 2011 Rahoitustuotot ja -kulut: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista, joista Muilta 11 453 11 453 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot, josta Saman konsernin yrityksiltä Muilta 80 724 3 991 76 732 66 376 19 846 46 529 984 332 198 250 786 082 919 940 197 708 722 232 Korkokulut ja muut rahoitustuotot, josta Saman konsernin yrityksiltä Muilta 31 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVIIN VASTAAVIIN KUULUVIEN HANKINTAMENOJAN POISTAMATTA OLEVA OSA: AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2012 2011 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 1 211 794 1 188 964 Lisäykset 14 376 22 830 Kok.hankintameno 31.12. 1 226 171 1 211 794 Kertyneet sumu-poistot 1.1. -921 477 -765 876 Tilikauden sumu-poistot -134 280 -155 601 KIRJANPITOARVO 31.12. 170 414 290 317 Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. 118 378 116 706 Poistoeron muutos -15 391 1 672 Kertynyt 31.12. 102 987 118 378 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 970 349 970 349 Lisäykset 0 0 Kok.hankintameno 31.12. 970 349 970 349 Kertyneet sumu-poistot 1.1. -70 081 -5 391 Tilikauden sumu-poistot -64 690 -64 690 KIRJANPITOARVO 31.12. 835 578 900 268 Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. 59 299 59 299 Poistoeron muutos -12 893 0 Kertynyt 31.12. 46 406 59 299 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-alueet Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. 32 158 813 0 158 813 0 0 158 813 158 813 0 158 813 0 0 158 813 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt 31.12. Sähköverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt 31.12. Kaukolämpöverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt 31.12. 7 549 155 272 618 7 821 773 -2 041 678 -488 225 5 291 870 7 197 180 351 976 7 549 155 -1 587 721 -453 957 5 507 478 -645 387 -336 022 -981 409 -344 713 -300 674 -645 387 20 103 121 1 469 593 21 572 714 -7 806 337 -1 066 350 12 700 026 13 607 624 6 495 497 20 103 121 -6 895 183 -911 154 12 296 784 3 211 674 1 316 354 4 528 028 1 739 658 1 472 017 3 211 674 1 243 516 388 955 1 632 471 -778 362 -92 089 762 020 1 143 474 100 042 1 243 516 -696 488 -81 874 465 153 58 775 34 482 93 257 47 452 11 323 58 775 Maakaasuverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt 31.12. Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kok.hankintameno 31.12. Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO 31.12. Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt 31.12. Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO 31.12. Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO 31.12. 14 959 389 137 691 15 097 079 -8 403 415 -535 543 6 158 121 14 626 040 333 349 14 959 389 -7 862 400 -541 014 6 555 974 1 747 259 353 591 2 100 850 1 544 875 202 384 1 747 259 22 213 060 721 990 0 22 935 051 -5 546 715 -1 655 519 15 732 817 20 803 626 1 409 434 0 22 213 060 -3 982 313 -1 564 403 16 666 345 -292 114 -447 422 -739 537 252 969 -545 084 -292 114 929 399 5 401 747 -2 948 622 3 382 523 5 876 844 3 600 603 -8 548 049 929 399 1 056 695 372 436 -2 880 1 426 250 778 370 278 325 0 1 056 695 Sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO 31.12. Osakkeet muut Saamiset muut Yhteensä 4 554 1 260 197 -2 880 1 261 871 1 052 141 0 -887 761 164 379 1 056 695 1 260 197 -890 641 1 426 250 2012 2011 7 084 779 348 307 6 736 473 5 875 504 373 863 5 501 641 1 327 233 182 1 327 052 1 229 719 1 281 1 228 438 553 878 484 667 156 783 68 585 61 714 182 0 1 424 1 327 233 0 712 485 206 225 82 431 54 746 134 574 37 122 2 136 1 229 719 Saamisten erittely: Myyntisaamiset, josta saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtosaamiset, josta saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtosaamisten olennaiset erät: Tyyppikäyräpoikkeama Syöttötariffisaaminen Polttoaineveron palautus Verosaaminen Vakuutusmaksusaamiset Korkosaamiset Tuulivoimatuki Muut 33 MUUT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2012 Oman pääoman muutosten erittely Osakepääoma Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. Vararahasto Vararahasto 1.1. Vararahasto 31.12. Sidottu oma pääoma 31.12. Voitonjakokelpoiset varat Voittovarat 1.1. Osingonjako Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma; voitonjakokelpoiset varat 31.12. Oma pääoma yhteensä 31.12. Laskennalliset verovelat: Kirjaamaton laskennallinen verovelka tilinpäätössiirtojen kertymästä 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 8 391 276 8 391 276 10 091 276 8 391 276 8 391 276 10 091 276 2 283 125 -1 050 000 1 137 901 2 371 026 12 462 302 2 241 129 -1 050 000 1 091 997 2 283 125 12 374 401 1 261 892 2012 2011 1 107 050 Pitkäaikainen vieraspääoma: Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: rahoituslaitoslainat Lyhytaikaisten velkojen erittely: Ostovelat, josta velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtovelat, josta velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Pitkäaikaisten velkojen erittely: Muut velat, josta velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta 2011 16 976 210 18 005 098 4 381 692 24 677 4 357 016 3 803 576 64 792 3 738 785 906 243 49 833 856 410 1 171 378 49 833 1 121 544 3 000 000 3 000 000 0 3 000 000 3 000 000 0 Liittymismaksut, josta 1 865 364 maksut samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 114 234 muilta 1 751 130 Rahatililimiitit: Yhtiöllä on myönnettyjä, käyttämättömiä rahatililimiittejä yhteensä 800.000 euroa. 1 821 551 113 596 1 707 955 Siirtovelkojen oleelliset erät: Palkat sosiaalikuluineen Tyyppikäyräpoikkeama Polttoaineveron palautus Korot Kanta-asiakasalennukset Muut MUUT LIITETIEDOT: Annetut vakuudet: Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä yrityskiinnitys Panttaamattomat yrityskiinnitykset Leasingsopimuksista maksettavat määrät: Alkaneella tilikaudella maksettava määrä Myöhemmin maksettavat Leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut 2012 2011 654 772,56 0,00 148 905,02 101 606,91 0,00 958,42 906 242,91 605 537,77 256 020,00 145 900,03 154 377,11 8 736,92 805,74 1 171 377,57 0,00 0,00 3 363 758,60 0,00 336 375,86 3 027 382,74 785 963 3 907 495 4 693 458 1 190 644 4 953 506 6 144 150 2012 2011 MUUT VASTUUT: Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita 563 700,81 566 871,11 Sähkön hintasuojaukset Sähköjohdannaisilla on suojattu yhtiön sähkön hankintaa.Yhtiö on harjoittanut johdannaiskauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti suojattavan sähkönhankinnan kanssa. Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken 31.12.2012 markkina-arvon erotus, oli -1.451.852,55 euroa. Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu pohjoismaisen sähköpörssin (Nasdaq OMX Commodities, Nordic Electricity) päätöshintojen per 28.12.2012 mukaan vuosille 2013 - 2017. Vuosille 2018 - 2020 ulottuville suojauksille on laskentaperusteena käytetty kahdenkeskisten kauppojen toteutuneita hintoja. Päästöoikeudet: Haminan Energian yksi tuotantolaitos kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin. Laitokselle myönnetyt vuosittaiset päästöoikeudet tonneina C02 13 529 13 529 Myönnetyt oikeudet ovat riittäneet tuotantolaitoksen toimintaan. Ylimääräisten oikeuksien myynti markkinoille on ollut liiketoiminnan tuloksen kannalta vähäistä. Ympäristövastuut: Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöön liittyviä vastuita, joista voisi seurata taloudellisia seuraamuksia. Tilintarkastajan palkkiot: tilintarkastuksesta 11 222,06 19 051,92 muut palvelut 1 280,00 0,00 12 502,06 34 19 051,92 35 SÄHKÖN MYYNNIN TASE SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 6 079 932 7 363 748 1 842 374 0 321 -5 610 290 -6 544 992 -182 554 -184 100 LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / -TAPPIO 36 -36 942 -7 346 -61 348 -1 984 -253 078 -71 768 -36 312 -6 943 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO / -TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot VOITTO / -TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 11 379 8 994 -21 128 -81 517 -4 821 342 939 0 -81 517 0 342 939 15 369 8 618 15 754 -50 394 -91 706 259 850 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 32 922 45 623 385 370 12 385 168 398 130 -4 318 600 1 017 071 -831 943 615 972 1 115 295 -651 673 903 657 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 22 339 22 339 110 268 213 806 -50 394 110 268 96 400 259 850 -43 611 -28 242 0 0 363 564 615 972 443 041 903 657 -54 668 -2 131 -196 530 338 766 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 37 SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO 38 SÄHKÖN SIIRRON TASE 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 4 533 007 5 254 099 232 322 171 675 0 835 -225 620 194 100 -301 511 169 381 -627 969 -493 549 -791 087 -749 792 -162 419 -34 343 -151 366 -31 993 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 26 550 20 987 -425 770 -357 424 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 900 314 1 937 321 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot -1 066 350 -179 542 -911 154 -164 956 -14 483 0 -558 083 1 299 533 -13 381 0 -504 530 2 273 758 TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 0 900 314 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 31.12.2011 69 464 109 664 12 700 027 885 438 2 096 596 192 12 296 784 925 676 345 276 1 200 0 1 937 321 89 361 -127 471 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset -278 403 361 266 VASTAAVAA YHTEENSÄ -1 316 354 48 276 31.12.2012 -1 472 017 23 433 1 061 752 4 457 695 1 089 430 3 387 358 21 271 164 18 155 388 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) 629 675 629 675 3 108 104 1 045 954 -278 403 3 108 104 882 727 361 266 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 4 422 961 3 154 883 9 110 371 7 225 186 1 120 948 1 101 291 574 815 374 814 1 536 740 1 317 442 21 271 164 18 155 388 Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 39 MAAKAASUN MYYNNIN TASE MAAKAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO 40 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 10 226 569 8 285 218 1 624 238 0 212 1.1.-31.12.2012 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -8 932 939 -7 485 486 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -156 330 1.1.-31.12.2011 11 379 8 994 -21 128 -4 821 854 577 408 613 0 0 854 577 408 613 -148 677 -32 525 -6 234 -30 566 -5 425 -48 363 -42 406 -1 807 -185 668 -1 929 -166 739 864 326 404 441 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 792 6 451 Tuloverot -212 421 -108 173 TILIKAUDEN VOITTO 652 949 306 892 Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 15 687 26 935 288 930 18 908 18 296 338 154 450 2 270 251 1 155 699 1 438 977 1 189 387 3 749 493 2 952 241 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Omapääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) 0 0 0 1 506 519 652 949 0 1 367 859 306 892 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero -32 578 -21 786 1 622 603 1 299 276 3 749 493 2 952 241 Vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 41 MAAKAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Siirtoverkko- ja verkkopalvelumaksut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot maakaasuverkon hyödykkeistä muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 6 604 603 6 526 831 33 260 33 769 0 311 MAAKAASUN SIIRRON TASE 1.1.-31.12.2012 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -154 327 0 -4 268 953 -122 419 0 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot 11 379 8 994 -26 076 -13 022 803 270 1 027 407 0 0 803 270 1 027 407 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 31.12.2012 31.12.2011 48 859 76 036 6 158 122 449 149 48 004 18 6 555 975 476 400 11 257 450 -4 113 552 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -387 141 -353 099 -75 642 -16 611 -69 629 -14 878 -535 543 -96 509 1.1.-31.12.2011 -541 014 -86 890 -7 540 -277 629 -7 017 -220 978 817 968 1 031 435 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos maakaasuverkon hyödykkeistä Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -353 591 17 205 -202 384 2 560 Tuloverot -114 791 -215 427 TILIKAUDEN VOITTO 352 092 612 156 VAIHTUVAT VASTAAVATAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 0 0 1 224 502 4 727 063 1 007 886 4 128 215 12 655 717 12 256 219 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 1 047 986 1 047 986 5 172 903 1 958 767 352 092 5 172 903 1 682 182 612 156 2 137 097 1 800 711 250 013 350 018 656 714 695 058 100 005 100 005 980 140 795 200 12 655 717 12 256 219 MAAKAASUMARKKINALAIN JA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISTEN LIITETIETOJEN ERIYTTÄMISEN LISÄTIEDOT: Maakaasuliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 222/2005 mukaan Maakaasuverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin: Aineettomat oikeudet 2 Maakaasuverkosto 138 Muut aineelliset 82 Maakaasuverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 7,5 %. Sähköliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 79/2005 mukaan Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin: Aineettomat oikeudet 4 Sähköverkosto 1470 Muut aineelliset 1857 Sähköverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 7,1 %. 42 Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 43 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Haminassa 14. maaliskuuta 2013 Haminan Energia Oy:n hallitus Timo-Jussi TalsiJarkko Harjumaaskola Kirsti Kokkonen Anneli Vuorio Mika Kotoluoto Timo Toikka Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Haminassa 15. maaliskuuta 2013. Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy AB KHT-yhteisö Leif-Erik Forsberg JHTT, KHT 44 REVIEW BY THE MANAGING DIRECTOR 46 FUTURE OF ENERGY INVESTMENTS Some rather critical comments concerning various electricity generation projects have been presented in public in Finland. Especially wind, peat and nuclear power projects are well covered in the media. The impacts and profitability of these projects have been questioned. What is this all about? In Europe, there is vast uncertainty among the energy industry players concerning the future energy investments. It is not clear what the ultimate approach of the European Union will be towards fossil fuels, renewable energy, and nuclear power. Increasing renewable energy sources and a shift-over to emission-free energy production are acceptable objectives which should be endorsed, but technical and financial aspects seem to constitute a barrier to their realisation. Other issues raised include the ethical and social effects of biofuels, sustainable development, as well as land use and food chain matters. As an example, the Doha Conference on Climate Change was not able to make the various parties committed to a continuation in the reducing of emissions, but the decision was postponed to 2015. There is also dissatisfaction towards emissions trading. Because of the prevailing economic situation, the prices of emission allowances are not at the level targeted by the EU, and the current price level guides to increased use of coal. As such, the mechanism works exactly as it is designed to. A good indication of the problem between the present economic situation and the objectives to reduce the emissions is the ongoing discussion within the EU about the volume of auctioned emission allowances. The goal is to raise the low price level of the emission allowances by shifting some of the auctioned volume to the end of the period, but no unanimous view has been reached of the procedure. Major energy companies have redefined their production investments, holdings and operations in different countries. What is quite worrying for Finland is that the global and the largest privately-owned energy company E.ON has decided to withdraw from all its energy holdings in Finland. Finland is no longer an attractive investment. The United Kingdom has quite a well-defined approach to the future. Electricity production will be based on emission-free forms of production, wind power and nuclear power, both of which will be granted a guaranteed price or a production subsidy. Gas will support these forms of production. Germany has focused heavily on renewable energy sources, but the feed-in tariff payments have become an unreasonable high cost for the electricity users. Substantial increases in the price of electricity have been anticipated in Germany in 2013, too. The construction and adoption of other types of electricity production capacity to replace nuclear power production will call for huge capital investments in the production plants and transmission networks. Production capacity based on fossil fuels must be constructed to support the growing solar and wind power production. The results reached in Germany in terms of emissions in 2012 are not very flattering; the emissions increased by 1.6 per cent. There is also a growing social pressure in Germany against the selected subsidy policy. There are hundreds of thousands of German households that just cannot pay their electricity bills. All this means that there is a wide variety of opinions of the future energy policy within the EU, and the political uncertainty combined with debatable financing and the general economic situation - the result cannot be anything else than a mess. The economic situation has brought the price of electricity really down. As an example, in 2008 the market price of electricity was about 80 euros per megawatt hour, but the average price for the year 2012 was just under 37 €/MWh. The price has decreased by a quarter from 2011. The public critical debate is a consequence due to the fact that various interest groups unfortunately misuse this confusing situation for their own benefit in promoting their own ideas and interests. This is reflected clearly in city planning, permitting processes, and public influence. Some parties just wish to disrupt the positive progress and highlight their own ideas, ignoring the important regional entirety. It would now be the time for us all to focus on a challenge which is important to everyone; curbing of climate change. It must be combatted by all means available: reduced consumption, energy efficiency, renewable energy sources, nuclear power, and gas. It is high time to acknowledge the facts, and give up a little of your own interests. The EU and government should be engaged in a long-term and proactive energy policy, and support and encourage the selected approach through administrative and legislative decisions. ENERGY PRICES IN FORECASTS Oil will have a stable position well into the future. Even though the EU and Finland are advocating strongly an oil-independent future, oil will maintain a solid role in Asia and other emerging markets for many years to come. Demand in Asia and disorder in Arab countries have kept the oil price high, while the prices of coal and other fuels have come down. The price of oil is also expected to be high in the future. The oil market may also experience a radical change in the 2020s when production in Iraq recovers and shale oil makes the USA self-sufficient. It is also expected to see drastic fluctuations in the energy prices. The price level of electricity is difficult to forecast in the future. The low level of industrial electricity consumption in Europe combined with the good Nordic electricity production environment and the prevailing economic situation has driven the electricity prices really down. On the other hand, the demolition of the old generation capacity, transition to renewable energies, emissions reduction in the existing power plants, and the investments in new production capacity shall lead in to a steep rise in the electricity price in the future. It is expected that the electricity market price will be significantly above the current level. Moreover, the areal and time to time fluctuation of the electricity prices will increase due to the timely fluctuation of wind and solar energy generation and bottlenecks of the transmission networks. New energy production technologies in oil and gas industry will revolutionise the energy market. The rapid development in the technology in shale gas production has led to a significant price reduction of LNG (liquefied natural gas) which will reform the whole gas market in the future. For example the United States, which was previously dependent on imported oil and gas, exports oil and gas today. This change will have major implications in the economic policy in Europe, too. NETWORK ASSETS AND THEIR DEVELOPMENT The damage inflicted by the major storms in Finland at the end of 2011 roused a comprehensive discussion in society concerning the condition of electricity networks. The authorities have started to use legislative means to increase the liability for compensations during electricity supply interruptions and to increase the security of the supply in the electricity networks by underground cabling. Increased underground cabling and relocation of the transmission lines along the roads are certainly good methods to eliminate supply interruptions, but the authorities have again overlooked the fact that the consumers will ultimately pay for these costly solutions. It has been estimated that these constructional requirements in prevailing non-cabled distribution network will increase the customer’s costs by dozens of per cent. Fortunately, in Hamina the structure of the network is mostly underground cabled and we have had a long-term focus on the maintenance and renovation of the distribution networks, thus we do not have these problems. A similar expensive requirement has been to install remotely-read energy meters for all electricity consumption places by the end of 2013. The schedule has been too tight and the technology is not yet advanced enough. The goal is to increase competition in the electricity market. Has this expensive requirement reduced the costs of consumers and increased competition? The security of the energy supply is not depending on the degree of cabling and the location of the cables. The key is the network asset management, or rather more uncaring the management. The regulation model of electricity network operation is only focusing on the maximal efficiency by creating regulative parameters and comparison groups, which are not comprehensible to network operators. A complex efficiency modelling with capital costs and risk premiums have been devised. The efficiency requirement encourages for the cutting of operating costs (personnel and back-up systems) which easily leads to the outsourcing of operations and to large-scale service chains. Unfortunately, in Finland we have plenty of examples of poor tendering processes and long supply chains. The authoritative regulation process will give to the network operator after complex calculations the maximum permitted return on the capital invested in the network. In 2013, the permitted return on the capital is a whopping 3.19 per cent! And some still wonder why the network assets are not managed properly or why Vattenfall, E.ON and Fortum have decided to relinquish their electricity transmission networks in Finland. I wonder how many CEOs in a listed company are able to propose a capital investment on that rate presenting the operational regulation risks at the same time. The discussion and decisions should be promptly transferred from the regulation system to the actual quality of networks and to local service capability. The network operators should be enabled to invest overall in the quality of distribution. Quality is not only about cabling the network. However, Hamina has had long-term focus on the quality of the network assets, and supply security is in the hands of our own local personnel. DOES THE ELECTRICITY MARKET FUNCTION PROPERLY? The Nordic countries endeavour to open a common retail market for electricity in 2015. At the moment, the discussion concerns the market model to be selected. NordREG, the co-operation organisation of the Nordic energy regulators, published two reports in April 2011, with one of these discussing the roles and responsibilities of the market players at the customer interface and the other focusing on the arrangement of billing. The main proposal of the billing report of the Nordic energy regulators is that in the future the customer would only receive one electricity bill even if he has two agreements, one with the energy provider and one with the distribution company. The customer interface report proposes that the primary contact for the customer would be the energy provider. This approach is wrong, because the proposed inter-Nordic energy provider-driven market model cannot achieve the objectives originally set on the model. There is also a relevant risk to loose current retail market model involving several small players. At present, attention is on the wrong issues, because up to more than 95 per cent of the price of electricity in the retail market, including taxes and transmission tariffs, is determined in any case by the wholesale market prices. The proposals presented in NordREG’s reports would weaken customer service significantly. A transfer to the mandatory single billing system would eliminate the close relationship between the consumer and the network company, which relationship is appreciated by customers. Moreover, it is questionable whether energy providers would be genuinely interested and able to serve customers in local matters in a system where the energy provider shall be the sole contact for the customers. The proposals also favour large companies, since the energy providers are obliged to be in contact with several distribution network companies.This calls for administrative resources that small players do not have.The implementation of the proposal would also undermine competition.The initial investments necessitated by the model in combination with the requisite solvency and warranty requirements could easily lead to a situation where there would only be a handful of players in the market in the future. We need to remember that there are more than 70 energy providers in Finland, and the consumer prices of electricity here are among the lowest in Europe. The reforms would impair customer service, concentrate the market, and increase the administrative costs. Instead of NordREG’s proposal focus should be on creating a well-functioning electricity market in Finland. Finns pay more for their electricity than the Swedes and Norwegians, despite the common electricity market. More expensive wholesale electricity leads indirectly to a higher electricity price for household customers. In the key role here is the development of the wholesale market, the reduction of transmission bottlenecks together with the convergence or elimination of area prices. I do not consider it necessary to fix something that is not broken; the background assumption behind the reforms, i.e. that competition in the current retail market does not work, is wrong. Between January and November last year, the electricity purchase costs for Finnish electricity consumers were 341 million euros higher than in the Stockholm region in Sweden due to the problems in the wholesale market. The price differences increased significantly during 2012 because Finland is falling apart of the Nordic electricity market. Finnish electricity users do not benefit from the inexpensive hydropower in Sweden and Norway due to the transmission bottlenecks between Finland and Sweden. In 2012, failures in the transmission connections alone resulted in losses in excess of 250 million euros for electricity consumers. The situation has weakened considerably in recent years. Before 2011, the area prices in Finland and Sweden followed each other for more than 70 per cent of the time, with the exception of the years 2003 and 2004. During that period, the price differences between the two countries remained within +/-1 euro per megawatt hour. After this, the difference has grown, because between January and November 2012, the day-ahead prices in the bidding areas of Finland and Stockholm have been the same in only about 30 per cent of the time, and the price difference has been as high as 10 euros per megawatt hour. These problems would be solved if the transmission system operators in Finland, Sweden and Norway would ensure the efficient operation of the cross-border transmission connections and would secure their sufficiency. It is also important to increase the self-sufficiency of electricity production in Finland and to safeguard the operating conditions of electricity producers of various sizes and types. Fennovoima’s nuclear power plant being prepared by local electricity companies also aims at a well-functioning electricity market. CHALLENGES IN ADDITIONAL WIND POWER CAPACITY Increasing wind power production in the region of Kymenlaakso has faced considerable headwinds. The same headwinds have also shaken the local wind turbine manufacturer. At the moment, the construction projects of about 250 wind turbines are at a standstill. This translates into a total investment of approximately a billion euros, added by annual operating and maintenance work. Despite the swift action promised in the report of the working group headed by Lauri Tarasti, the problems have unfortunately not yet been solved so that the capital investments could be carried out. The biggest obstacle to new wind power capacity in Finland at the moment is the impact of the turbines on military radars. The Defence Forces have prevented the construction of wind turbines, using the argument that the turbines cause interference in radars, thus preventing the control of the Finnish air space. Attempts have been made to resolve the problem jointly between the Defence Forces and the Ministry of Employment and the Economy to find a compensation method. There is common desire between the parties to solve the problem. The biggest problem will be the financing of the compensation model adopted. Here, I am looking forward to a decision by the Finnish Government, and the redemption of the pledge to which the Government is committed in promoting renewable energy. Another major obstacle is the processing, or rather the non-processing, of appeals made against the decisions and permits. Finnish democracy justly involves the right of citizens to influence the projects and to lodge appeals against the decisions made by the authorities and against the permits granted by them. However, it should not be a part of the legal system that a company has to wait for the legal force of a decision for many years for an important capital investment to take place. The programme of the present Government of Finland states that the overlapping environmental impact assessments, land use procedures and permit procedures should be eliminated and that these processes should be expedited, but this has not been achieved to the extent expressed in the Government programme. On the contrary, the construction of additional wind power capacity is imposed new requirements and reports that complicate and prolong the permit processes. OUTLINES FOR THE FUTURE The updated energy and climate strategy accepted by the Finnish Government in February is based heavily on renewable energy sources; forest biomass and wind power. Additional nuclear power capacity also has a significant role. In the baseline scenario, the share of nuclear power will increase 2.5-fold by 2030. The strategy update outlines issues such as Finland’s position on the EU’s energy and climate policy after 2020, energy efficiency, reliability of supply, additional emission reductions, further action required by the promotion of renewable energy, use of peat, European and Finnish energy market developments, securing the self-sufficiency of electricity supply, and district heating issues. The strategy also sketches the clean energy measures extending to 2025, through which measures the emissions from energy production, housing and transport could be brought down further, and at the same time creating new technology exports. According to the Finnish Government, the EU’s current emission reduction target set for 2020 is not sufficient in view of the so-called two degree warming objective. Finland supports the decision of the EU, according to which it is ready to tighten its emission reduction target to 30 per cent for 2020, provided that the other industrial countries commit themselves to comparable emission reductions and that the key emerging economies contribute to sufficient emission reduction measures wherever possible. In order to create a carbon-neutral society, the Government will launch the drawing up of a road map to 2050 in order to increase energy efficiency and the use of renewable energy sources. Thus the goal is to reduce the greenhouse gas emissions by at least 80 per cent by 2050. The objective will mean emission-free electricity production. The EU is preparing a directive of the introduction of an infrastructure for alternative fuels. According to the directive, the EU area must have a comprehensive charging network for electric cars as well as LNG (liquefied natural gas) and CNG (compressed natural gas) for vehicles. Moreover, seaports in the EU must have LNG fuelling facilities. The comprehensive network should be ready by 2020. YEAR 2012 IN FINANCIAL TERMS The past year was a success in financial terms for Hamina Energy.The company’s revenue grew by 4 per cent to 37.9 million euros. The company’s profit before extraordinary items and taxes was 2.4 million euros, which means an increase of 3.6 per cent on the previous year. The business strategy has been to grow the company into a diversified energy company, which has resulted in the continued increase in revenue and profit. A more detailed description of the profits and businesses is provided in the report of the Board of Directors (in Finnish). FOREMOST INPUT IN 2012 The foremost topic within the energy industry in Finland in 2012 was the enhancement of the quality and reliability of electricity networks. Hamina Energy launched a comprehensive renovation programme of its electricity networks in 2008, and the programme will be completed in 2015. In this context, the company continued the renovation of the medium-voltage network, and started the construction of the 110 kilovolt Kirstakivi substation. Once the substation is ready, the security of electricity supply in the Hamina region is at a new level. The planning and permit acquisition process for the biogas plant to be constructed in Vahterikonkangas in Virolahti began in 2012, and the capital investment decision will probably be made in 2013. The preparation of Fennovoima’s nuclear power project continued, and the company is also involved in the preparation of the Olkiluoto 4 nuclear power unit project. The expansion of the WiMAX network continued in sparsely-populated areas, where it will replace the landline network connections. The focus in the investments is on an optical fibre network, which allows modern television services among other things. The company’s research and development input continued to focus on the production technology for wind power, biogas gasification technology, energy savings and energy efficiency methods, and various data transfer technologies. The most significant future potential can be found in the expansion of wind power production and in the technological development of wind power, in the use of different types of biomass for biogas production, in biogas processing for transport uses, and in the use of the data transmission network for various applications. The company also participated in many regional development projects for energy efficiency and new energy technology. FUTURE OUTLOOK Hamina Energy has focused heavily on the construction of additional wind power capacity in the Hamina region. The position of the Defence Forces and the government towards potential radar compensation will be decided during the spring of 2013. After this, it is possible to determine whether the company has opportunities to build more wind power capacity in the area. The projects continue to be feasible, and they would bring much-needed employment and vitality to Hamina. Fennovoima’s nuclear power project and its profitability will also be resolved in 2013. As E.ON left the project, the plant concept and supplier will be examined from a new perspective. The project still has good implementation conditions. The gas market appears to be particularly promising in line with developments in new production methods and LNG technology. LNG, which is competitive in terms of price and logistics, will bring a new dimension to the gas market in Finland and open up new perspectives into power production as well as maritime and road transport. In transport applications, biogas is by far the best option in view of costs and emissions. Hamina Energy started the distribution of biogas for transport uses in Hamina in February 2013, and the company’s gas-powered vehicles now run by biogas without emissions. Electric cars are also covered by the future strategy of the EU and Finland. If electric cars become more common, they will open new opportunities for the company’s electricity sales businesses. Hamina Energy acquired the first electric car in Hamina in early 2013. The reliability and quality of distribution networks will be subject to increasingly stringent conditions. The quality and availability of the networks of Hamina Energy have always represented an exemplary level, and the new obligations will not impose further financial or technical requirements on the company. The company’s customer service software will be renewed in 2013. After this, our customers can be offered modern products and online services. The year 2012 was very successful operationally despite the challenging economic situation. Warm thanks are due to our customers, partners and personnel for the good results. Timo Toikka Managing Director YHTEYSTIEDOT Reutsinkatu 12, 49400 HAMINA puh. 05 460 10 600 faksi 05 460 10 601 etunimi.sukunimi@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi www.haminetti.net TUOTANTO Mediatehdas Dakar Oy ULKOASU JA TAITTO Taru Mickos VALOKUVAT Jukka Koskinen TEKSTIT Haminan Energia Oy PAINO Painokotka Oy 2013 Paperi: Kannet, Cocoon offset 350g/m² Sisäsivut, Cocoon offset 160g/m² 50 Reutsinkatu 12, 49400 HAMINA puh. 05 460 10 600 faksi 05 460 10 601 www.haminanenergia.fi
© Copyright 2024