INTERNATIONAL® DISTRICT 20 2014 HAMINA - Zonta
ZONTA INTERNATIONAL® DISTRICT 20 2014 HAMINA Kaijaa vähän ketuttaa Enää ei tarvitse tuskailla ottaisiko vihreää sähköä vai jahtaisiko kaikkein halvinta sähkösopimusta. Hyväntuulinen Luontoilona Takuu on sekä ympäristöystävällistä että edullista. Nyt alkaen 5,39 snt/kWh. Ota yhteyttä p. 05 7780 500. www.ksoy.fi 2 Ole huoletta. ME AUTAMME. Sisällys Tervehdykset • Hälsningar Governor Salla Tuominen.................................................. 4 Puheenjohtaja Pirkko Tulokas........................................... 6 Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen................................. 8 ZONTA Zonta International Piiri 20 ry jäsenlehti / medlemstidning / liikmeleht Julkaisija: Zonta International Piiri 20 ry Haminan Zontakerho ry Vastaava päätoimittaja: Governor Salla Tuominen Päätoimittaja: Pirkko Tulokas Toimituskunta: Kaija Wischtukat Anja Ikonen Marja Muukka Kansikuva: Etti Ikonen Taitto ja paino: PackageMedia Oy, 2014 Muutosten aikaa, Anni Ronkainen .................................10 Vieläkö naisten asiaa pitää ajaa, Anu Hämäläinen .......11 Nimekkäitä naisia Haminassa ..........................................12 Merellisissä maalauksissa yhdistyvät satu ja historia ....13 ”Puolesta hengen ja heimon ja maan” ........................... 15 Haminan kaupunginsihteeri............................................ 16 Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ..................................... 18 Nuoret naiset yrittäjinä vanhassa kaupungissa ............. 23 Sisustusliike ihan keskustassa.......................................... 24 Nuori nainen johtaa katsastusasemaa .............................25 Konditoria ja kaunis ”kivijalkakahvila”.......................... 26 Ideoita miehillekin ikään ja kokoon katsomatta ...........27 Ei vain näön vaan näkemisen vuoksi ..............................28 Tyttöjen päivä Kotkassa ....................................................29 Osaavissa käsissä lasikin taipuu taiteeksi....................... 30 ”Believe and make it happen!”......................................... 32 Hamina Tattoossa ollaan koko päivä! .............................34 Hamina sydämessäni........................................................ 36 Tervetuloa talliin ................................................................38 Lappeenrannan Zontakerho 50 vuotta ...........................39 Painos: 2000 kpl ISSN-1235-9335 (painettu julkaisu) ISSN-2342-3005 (verkkojulkaisu) www.zonta.fi https://www.facebook.com/ZontaInternationalDistrict20 https://twitter.com/zontaDistrict20 http://www.pinterest.com/zontad20/ http://zonta20.wordpress.com/ https://www.flickr.com/photos/zontainternationaldistrict20/ https://www.youtube.com/user/ZontaD20 Kameran takana Tämän lehden valokuvaajana on toiminut Etti Ikonen. Tämä 19-vuotias nuori nainen on juuri valmistunut merkonomi. Kotoisin hän on Haminasta ja valokuvaus on kiinnostanut häntä ainakin jo kuuden vuoden ajan. Sitä ennen hän kuvasi kaiken näkemänsä piirroksina paperille. Hänen haaveenaan on työura valokuvaajana tai ainakin valokuvien parissa. Hän toivoo, että tämä kuvausprojekti tätä Zonta-lehteä varten toimisi työnäytteenä, kun hän pyrkii valokuva-alalle. n 3 Tervehdykset • Hälsningar • Greetings Governorin tervehdys: Tiedonkulun muuttuminen erittäin nopeaksi ja yhä enemmän ja enemmän julkiseksi ovat kiinteä osa nyky-yhteiskuntaa. Tätä tervehdystä kirjoittaessani juuri uutisista kuulemani kahden kansainvälisen järjestön avustustyöntekijöinä työskennelleiden suomalaisen naisen surma Afganistanissa havahdutti. Taas huono uutinen Afganistanista, jossa tiedämme naisen aseman olevan muutoinkin huono. Afganistanin ihmisoikeuskomission mukaan naisiin kohdistuva väkivalta oli lisääntynyt ja raaistunut Afganistanissa entisestään vuonna 2013. Tällä kertaa uutisista kuultu raaka ja fataali väkivalta kohdistui avustusjärjestön työntekijöihin, joka on viesti sinänsä – älkää tulko tänne, hoidamme asiamme omalla tavallamme. Riskitieteilijöiden kehittämän kuolemanriskiä merkitsevän Micromort-mittayksikön mukaan päivä Afganistanissa on yhtä suuri riski kuin viisi laskuvarjohyppyä. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisella vaikuttamistyöllä onkin paljon sarkaa Afganistanissa, mutta myös meillä täällä Suomessa ja Virossa. Naisia, julkisuutta ja turvallisuutta käsittelemme Zonta Internationalin kaksivuotiskauden 2014–2016 Piiri 20:n ensimmäisessä piirikokouksessa Haminassa teemalla ”Nainen – julkisuus ja turvallisuus”. Haminan kerho on järjestänyt piirikokousviikonlopun ohjelman siten, että tämä maailman- laajuisestikin harvinainen historiallinen ympyräasemakaavainen rannikko- ja rajakaupunki ja sille leimaa antavat nykyiset toimijat, Suomen Puolustusvoimat, internetpalveluita tarjoava hakukonejätti Google Inc.:n Suomen toiminnot ja Vaalimaan raja-asema, tulevat tutuiksi. Piirikokousviikonlopun teeman lisäksi kokoukselle antaa leimansa uuden kaksivuotiskauden alku. Käymme yhdessä läpi Orlandon Conventionin keskeiset päätökset ja ZI:n suunnitelmat kaudelle 2014–2016 ja sääntömääräisessä piirikokouksessa käsittelemme Piirin toimintasuunnitelman kaksivuotiskaudelle 2014–2016. Kan sainvälisen presidentin kauden teema ”Conviction – Commitment – Courage”, ”Vakaumus – Sitoutuminen – Rohkeus” on hyvä teema Piirimmekin Zontille ja Zontatoiminnalle. Muita asioita, joihin kaksivuotiskaudella panostamme on naisten asemaan vaikuttamistyön nostaminen kerhoissa entistä enemmän esiin palvelutoiminnan, jossa olemme luvalla sanoen hyviä ja jossa olemme näyttäneet kyntemme jo aiemmin, rinnalle. Mahdollisuus näyttää palvelutoiminnan osaamista jälleen tälläkin kaudella on mahdollista kerhojen omien palvelukohteiden lisäksi Piirin palvelutoiminnan hankkeissa, joihin pyritään hakemaan vähän uusia ja Zontille perinteistä poikkeaviakin toiminta- ja varainhankintatapoja. Palvelu- ja vaikuttamistyötä helpottamaan olen asettanut tavoitteeksi, että jokainen Zonta oppii tällä kaudella paremmin ymmärtämään ZI:n palvelu- ja vaikuttamisprojektien teemoja, taustoja, kohdemaita, yhteistyökumppaneita ja saa tietoa niistä ratkaisuista ja mahdollisuuksista, joilla ongelmia pyritään ratkaisemaan. Samalla opimme lisää myös siitä, mitkä asiat meillä Suomessa ja Virossa ovat keskeisimpiä naisten asemaan vaikuttavia epäkohtia ja voimme näin palvella paremmin paikallisestikin. Lisäksi nostamme vastuullisuuden ja kestävän kehityksen esiin tietoisemmin kaikessa toiminnassamme. Muita asioita joihin tällä kaudella panostamme on hallinnon yksinkertaistaminen sekä jäsenten verkostoitumisen edistämisen ja mahdollisuudet itsensäkehittämisen tärkeänä osana Zontatoimintaa. Kiitos Haminan kerholle aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja rohkeudesta ottaa vastattavaksi piirikokousjärjestelyt. Toivotan Piiri 20:n jäsenille aktiivista, innoittavaa ja menestyksekästä kaksivuotiskautta 2014-2016 naisten ja tyttöjen aseman parantamisen parissa! Tervetuloa hurmaavaan Haminaan! Salla Tuominen Governor Zonta International Piiri 20 ry Governors hälsning: Spridningen av information sker i en allt snabbare takt och blir mer och mer offentlig, och är en fast del av nutidens samhälle. När jag skrev denna hälsning, upprördes jag av den nyhet om de två finländska hjälparbetarna, som verkade inom en internationell organisation, och som bragdes om livet i Afganistan. Igen en dålig nyhet från Afganistan, där vi vet att kvinnans ställning annars är dålig. Enligt kommissionen för mänskliga rättigheter i Afganistan har under 2013 våldet mot kvinnor i Afganistan ökat och blivit allt råare. Denna gång var det råa och fatala våldet riktat mot arbetare inom en hjälporganisation, vilket är ett budskap i sig – kom inte hit, vi sköter våra angelägenheter på vårt eget sätt. Enligt måttskalan Micromort, 4 som utvecklats av vetenskapsmän som sysslar med riskbedömning och som mäter risken för dödsfall, innebär en dag i Afganistan en lika stor risk som fem fallskärmshopp. Arbete som motverkar våld mot kvinnor är en stor uppgift i Afganistan, men även här hos oss i Finland och Estland. Vi behandlar kvinnor, offentlighet och säkerhet på Zonta International Distrikt 20:s första distriktsmöte under bienniet 2014–2016 i Fredrikshamn under temat ”Kvinnan – offentlighet och säkerhet”. Fredrikshamn-klubben har ordnat distriktsmötesveckoslutets program så att denna historiska kust- och gränsstad, som är detaljplanerad som en cirkel, blir känd. Staden är speciell även globalt, med de aktionärer som präg- Tervehdykset • Hälsningar • Greetings lar den, Finlands Försvarsmakt, sökmotorjätten Google Inc. Finland, som erbjuder internettjänster och Vaalimaas gränsstation, blir känd. Inledningen av den nya två årsperiodens präglar också distriktmötesveckoslutet. På det ordinarie stadgeenliga distriktsmötet behandlar vi Distriktets verksamhetsplan för två-års perioden 2014-2016. Den internationella presidentens tema för Zonta Internationals biennium, ”Conviction – Commitment – Courage” – ”Övertygelse – Engagemang – Mod”. är ett bra tema för vårt Distrikts Zontor och Zontaverksamhet. Andra saker som betonas under två-årsperioden är att klubbarna skall lyfta fram det påverkningsarbete, som Zontorna gör vid sidan av sin serviceverksamhet. Vi är med lov sagt mycket bra på detta arbete och har också tidigare visat klorna. Möjlighet att också under den här perioden visa att vi är bra på serviceverksamhet, kan vi göra i klubbarnas egna serviceprojekt, men även i Distriktets serviceprojekt, i vilka vi försöker hitta för zontorna nya verksamhetsformer och metoder att inskaffa medel. För att underlätta service och påverkningsarbetet har jag satt som mål, att varje Zonta under denna period bättre lär sig att förstå ZI:s teman och bakgrunder, lär sig mera om länder där vi har serviceverksamhet, om våra samarbetspartner, samt att hon får kunskap om de problemlösningar och möjlig- heter, som vi använder för att försöker påverka eller lösa dessa problem. Samtidigt lär vi oss också mera om vilka de viktigaste oegentligheterna i kvinnans ställning är också hos oss i Finland och Estland, och vi kan på detta sätt tjäna bättre även lokalt. Dessutom lyfter vi fram ansvarsfullhet och en bestående utveckling mera medvetet i all vår verksamhet. Andra saker som vi sätter vikt vid under den här perioden är att förenkla administrationen samt att befrämja medlemmarnas möjlighet till nätbildning och möjlighet att utveckla sig själva som en del av Zonta-verksamheten. Tack till Fredrikshamn klubben för att er aktivitet, åtagande och mod att ta emot arrangemanget av distriktsmötet. Jag önskar alla Distrikt 20:s medlemmar en aktiv, inspirerande och framgångsrik två-årsperiod 2014-2016 i arbetet för att förbättra kvinnors och flickors ställning! Välkomna till det charmiga Fredrikshamn! Salla Tuominen Governor Zonta Internationan Distrikt 20 rf. Governor’s greetings: The accelerating speed of communication and its increasing publicity have become a permanent feature of today’s Society. While I was writing this message, I was stopped by the news about the death of two Finnish women who worked for an international relief organization in Afghanistan. Yet another piece of bad news from Afghanistan where we know the status of women is deplorable anyway. According to the Afghan Human Rights Commission, violence against women increased and became more brutal than before in Afghanistan in 2013. This time, however, the news was about brutal and fatal attack against the relief workers of an international organization, which conveys a clear message as such: “Don’t come here, we’ll deal with things in our own way”. According to the Micromort unit of measure of mortality risk developed by risk analysts, one day in Afghanistan correlates with five parachute jumps. - There is, indeed, a lot to be done in the way of advocacy to combat violence against women, not only in Afghanistan but also much nearer, here in Finland and Estonia Women, publicity, security and safety will be our topics of discussion at our first District 20 Conference of Zonta International Biennium 2014–2016. Our theme is indeed “Women, Publicity and Security”, and we will convene in Hamina, where the Zonta Club of Hamina is our hosting club, and they have planned the programme for the conference weekend so that everyone here for the first time will get to know this historic city with its rare circular town plan. Hamina is a coastal town by the Gulf of Finland, but also a border town, where the Finnish Defence Forces on one hand, and the search engine giant Google Inc. Finland, on the other, create their own atmosphere in the city, not to speak of the Vaalimaa Border Crossing Point, not far from the city itself. This district conference marks the beginning of the new biennium. We will discuss the decisions taken and plans adopted at the Orlando Convention for the Biennium of 2014–2016, and at the business sessions we will adopt District 20 Plan of Action for 2014–2016. The theme of the International President, Maria Josè Landeira Oestergaard, ”Conviction – Com- mitment – Courage”, ”Vakaumus – Sitoutuminen – Rohkeus” will also be a good guide for the Zontians of our district and for our Zonta work. Another matter to focus on and improve this biennium is advocacy of women’s issues so that it will be equal with our service work, at which we have always been good and have shown our forte early on. There will be opportunities this biennium, too, for us to prove our know-how in service work at the club and district levels where we aim at finding new and traditionally for Zontians not-so-common ways and means to work and raise funds. To facilitate service and advocacy, I have set a goal for each Zontian to improve her knowledge this b iennium of the ideas, background, target countries and partners of Zonta International’s service and advocacy projects through information on the decisions and choices made in order to solve problems. This will also enable us to see what the essential problems are that affect the status of women in Finland and Estonia, which means that we can also improve our service work locally. Thus, we will enhance awareness of responsibility and of sustainable development in all our activities. Other actions we will focus on this biennium include streamlining administration, improving members’ networking and self-improvement as an integral part of Zonta work. A big thank you to the members of Zonta Club of Hamina for being so active, committed and brave as to take the responsibility for the arrangements for this conference. Wish all District 20 Zontians an active, inspired and rewarding Biennium 2014–2016 in advancing the status of women and girls! Welcome to Charming Hamina! Salla Tuominen Governor, District 20 Zonta International 5 Tervehdykset • Hälsningar • Tervitus Puheenjohtajan tervehdys: Ympyröillä tavataan! Reilut 20 vuotta sitten järjestettiin edellinen Zonta-kokous Haminassa. Kokouspaikka oli sama kuin nytkin, Reserviupseerikoulun Maneesi. Kaupunkimme on vuosien aikana kokenut monia muutoksia, joista sekä kaupunginjohtaja että toinen vieraileva puhuja kertovat lehden sivuilla. Haminan hyvinä puolina kokoustamme ajatellen voidaan pitää sitä, että kaikki on lähellä, kävelymatkan päässä. Haminan Zontakerho on perustettu 11.3.1953, perustajajäseniä oli 15, kaikki heistä ovat jo edesmenneitä. He olivat rohkeita ja ennakkoluulottomia naisia. Maailma ja naisen asema – olivat tuolloin täysin erilaisia kuin nyt. 50 vuotis – historiikissa kaksi heistä muisteli Zontien elämää ja mielialoja näin: ”Alkuaikoina Zontia huolestutti muun muassa Haminan sataman tilanne, lyhyesti sanottuna ”laivatytöt”, joita tuolloin oli paljon. Laivat olivat satamassa monta päivää”. Nyt liikenne satamassa on toisenlaista ja laivat viipyvät vain hyvin rajallisen ajan satamassa ja alueelle pääsy on valvottu, on aidat ja valvontakamerat. Haminan Zontien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitun kaupunginlääkärin, Elli Cleve-Laurellin aikana meille muotoutui perinne, joka jatkuu yhä. Tarkoitan englanninkielistä Zontien ruokarukousta. Sen äärellä hiljennytään kokouksissa yhä edelleen ennen ateriaa. Kunnioitettava tapa, liekö tämä perinne muilla käytössä? Satama on edelleen lähellä haminalaisia zontia, ei vähiten edesmenneen Lisa Andströmin vuoksi. Monissa eri tapahtumissa pyrimme kartuttamaan hänen muistokseen perustettua stipendirahastoa. Yli viisikymmentä naista on saanut rahastosta stipendin opiskeluihin, erilaisiin projekteihin ym. Lehdessämme on Susanne Rantasesta ja ratsastuspedagokiikasta haastattelu. Ainakin näin pikkukaupungin näkökulmasta monella vanhainkodeissa viime vuosiaan viettävillä on ns. maalaismenneisyys, hevonen oli tärkeä monissa maatalon töissä ennen koneistettua nykyaikaa. Nyt pidettävän kokouksen teemaksi muotoutui: ”Nainen – julkisuus ja turvallisuus”. Vaikka moni asia on vuosikymmenten saatossa muuttunut, jatkuvasti meidänkin maassamme Luotettavat, monipuoliset vaihtoehdot pitkäaikaissäästämiseen Luotettavat, monipuoliset vaihtoehdot Luotettavat, monipuoliset vaihtoehdot pitkäaikaissäästämiseen pitkäaikaissäästämiseen ASIANTUNTEMUSTA HAMINASSA – SINUN HYVÄKSESI ASIANTUNTEMUSTA HAMINASSA ASIANTUNTEMUSTA HAMINASSA SINUN HYVÄKSESI –– SINUN HYVÄKSESI HAMINA 6 joudutaan pohtimaan naisen asemaa ja turvallisuutta. Puhumattakaan koko maailmanlaajuisen ongelmakentän vakavuudesta. Nainen voi yhä olla naiselle sisko, tuki ja auttaja. Lopuksi lainaus edellä mainitusta historiikista (teksti MÅ): ”Nuoruuden idealismia voi vaalia palvelemalla järjestössä, joka haluaa edistää oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauden maailmanlaajuista kunnioittamista. Naisten oikeudellisessa, yhteiskunnallisessa, taloudellisessa, koulutuksellisessa, terveydellisessä ja ammatillisessa asemassa riittää vielä parannettavaa niin meillä kuin muualla. Zonta meidät yhdistää!” Tervetuloa Haminaan! Pirkko Tulokas Haminan Zonta-kerhon puheenjohtaja Tervehdykset • Hälsningar • Tervitus Ordförandes hälsning: Vi ses i Fredrikshamn! Förra gången ordnades Zontamötet i Fredrikshamn (på finska Hamina) för drygt 20 år sedan. Mötesplatsen är nu densamma som då, Manegen på reservofficersskolan. Vår stad har under åren upplevt en hel del förändringar som stadsdirektören och den andra gästtalaren skriver mera om i denna tidning. Allt ligger nära, inom gångavstånd, och därför är det så bra att hålla mötet här. Zontaklubben i Fredrikshamn grundades 11.3.1953 av femton kvinnor som inte längre finns bland oss. De var modiga och fördomsfria kvinnor. Världen och kvinnans ställning, livet, såg helt annorlunda ut då. I föreningens 50-årshistorik såg två av grundarna på livet och stämningen hos Zonta så här: ”Till en början var vi Zontor oroliga över situationen i hamnen, kort sagt oroade vi oss för unga flickor som tog sig ombord på skeppen som låg vid kaj och det fanns mycket ”skeppsflickor” på den tiden. Skeppen var vid kaj i flera dagar.” Trafiken i hamnen har ändrats och fartygen ligger vid kaj endast en mycket kort tid, området är inhägnat och det finns övervakningskameror, tillträdet till hamnen övervakas. Till föreningens första ordförande valdes stadsveterinären Elli Cleve-Laurell och under hennes tid skapades en tradition som vi ännu fortsätter med. Jag avser förstås Zontas bordsbön på engelska. Vi läser fortsättningsvis bordsbönen på våra möten före maten. Visst är det en aktningsvärd tradition, undrar om traditionen finns kvar hos andra föreningar? Hamnen ligger nära våra hjärtan här i Fredrikshamn, inte minst tack vare minnet av Lisa Andström. På olika evenemang har vi som mål att samla in pengar till den stipendiefond som grundats till hennes minne. Över femtio kvinnor har fått ett stipendium från fonden till studier eller till olika projekt. I denna tidning kan vi läsa en intervju med Susanne Rantanen om ridningens pedagogik. I en småstad har många som nu bor sina sista år på ett äldreboende bott tidigare på landet och på en bondgård var hästen viktig i många arbeten före det mekaniserade jordbruket. Som tema för vårt möte valdes ”Kvinnor – offentlighet och trygghet”. Även om mycket har förändrats under årtiondenas lopp, är vi också här hos tvungna att kontinuerligt tänka på kvinnans ställning och trygghet. För att inte tala om hur stort problemfältet är globalt. Vi är varandras systrar, stöd och hjälp. Till sist ett citat från historiken jag nämnde ovan (text MÅ): ”Vi kan värna om ungdomens idealism genom att tjäna i en organisation som vill verka för rättvisa och respekt för grundläggande mänskliga rättigheter. I kvinnans juridiska, politiska, samhälleliga och ekonomiska ställning samt i kvinnors möjligheter till god hälsa, utbildning och yrkesutveckling finns ännu mycket att bättra på både hos oss och på andra håll i världen. Zonta förenar oss!” Välkommen till Fredrikshamn! Pirkko Tulokas ordförande för Zontaklubben i Fredrikshamn Presidendi Tervitus: Kohtume Hamina ”ringidel“! Tubli 20 aastat tagasi korraldati eelmine Zonta klubi koosolek Haminas. Koosolek peeti nagu nüüdki Reservohvitserikooli maneežis. Linn on aastate jooksul kogenud mitmeid muudatusi, milledest kõnelevad nii linnapea kui ka teine külalisesineja. Hamina positiivne külg, meie koosolekut arvestades, on see, et kõik on mõne sammu kaugusel. Hamina Zonta klubi on rajatud 11.3.1953, asutajaliikmeid oli 15, nad on kõik tänaseks surnud. Nad olid julged ja eelarvamustevabad naised. Maailm ja naiste positsioon oli võrreldes tänapäevaga täiesti erinev. 50nda juubeli aastaraamatus on kaks asutajaliiget meenutanud Zonta liikmete elu- ja meeleolu nii: „Zonta liikmeid pani algaastatel muretsema Hamina sadama olukord, lühidalt öelduna „laevatööd“, mida siis oli palju. Laevad olid sadamas mitu päeva“. Nüüd on sadamas teisiti, laevad viibivad lühikest aega, ümbruskond on piiratud tarade ja valvekaameratega ning pääs piirkonda on valve all. Hamina Zonta klubi esimese presidendi, linna-arst Elli Cleve-Laurelli ajast on meil säilinud traditsioon. Pean silmas inglisekeelset Zonta liikmete söögipalvet, mida kasutatakse ka tänapäevaste koosviibimiste ajal söögilauas et võtta aeg maha. Austav traditsioon, aga kas sellist kommet on ka teistel? Sadam on jätkuvalt Hamina Zonta klubi liikmete südames ja eriti lahkunud Lisa Andströmi pärast. Erinevatel üritustel püüame kasvatada tema mälestuseks loodud stipendiumifondi. Üle 50 naise on saanud fondist stipendiumi õpinguteks, erinevateks projektideks jms. Meie lehes on intervjuu Susanne Rantasest ja ratsutamispedagoogikast. Väikelinna vaatenurgast on nii mõnelgi oma viimaseid aastaid vanadekodus viibivatel vanuritel nn maa-inimese minevik, kus hobune oli tähtis mitmetel talutöödel enne tänapäevast mehhaniseerimist. Tänase koosoleku teemaks on „Naine - avalikkus ja turvalisus“. Olgugi, et mõni asi on aastakümnete jooksul muutunud, peame meiegi oma riigis arutlema naiste positsiooni ja turvalisuse üle, rääkimata ülemaailmse probleemi tõsidusest. Naine võib olla naisele õde, tugi ja abistaja. Lõpuks tsitaat ülalmainitud aastaraamatust (tekst MÅ) „Nooruse idealismi saab ülal hoida osaledes organisatsioonis, mis soovib arendada nii õiglust kui ka ülemaailmset põhivabaduste ja inimõiguste austamist. On piisavalt parandamist nii meil kui mujal naiste õiguslikus, ühiskondlikus, majanduslikus, hariduslikus, tervishoidu- ja ametialases positsioonis. Zonta meid ühendab!“ Teretulemast Haminasse! Pirkko Tulokas Hamina Zonta klubi president 7 Tervehdykset • Hälsningar • Tervitus Haminan kaupungin tervehdys: Zonta-järjestön valtakunnallinen kokous Haminassa 2014 Hyvät Zonta -liikkeen jäsenet Minulla on ilo Haminan kaupungin puolesta toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Haminaan. On hienoa, että olette valinneet kokouspaikaksi Haminan. Kaupunkimme yksi matkailun painopiste onkin juuri tapahtuma- ja kokousmatkailu. Suurin tapahtumamme on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo. Hamina tunnetaan Tattoon lisäksi ympyräasemakaavasta, linnoituksesta, varuskunnasta (RUK:sta), satamasta ja Googlen palvelinkeskuksesta. Haminan sijainti idän ja lännen rajalla on aina ollut merkittävää kaupunkimme kehitykselle. Tänä päivän teemme voitavamme, että mahdollisimman hyvin pystyisimme hyödyntämään Venäjän taloudellisen toimeliaisuuden, niin matkailussa kuin myös esimerkiksi transitoliikenteessä. Zonta International on tehnyt työtä lähes 100 vuotta parantaakseen naisten ja tyttöjen oikeudellista, poliittista, yhteiskunnallista, taloudellista, koulutuksellista, terveydellistä ja ammatillista asemaa globaalisti ja paikallisesti. Vuosikymmenten myötä Zonta-liike on kasvanut maailmanlaajuiseksi palvelujärjestöksi. Nykyisin se jatkaa työtään oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja yleismaailmallisen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen hyväksi. Perinteensä velvoittamana Zonta-kerhot osallistuvat hankkeisiin, jotka edistävät naisten taloudellista riippumattomuutta, poliittista tasa-arvoa, oikeutta koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan täydellistä eliminoimista. Maailmalta kantautuvat uutiset todentavat edellä mainitut tavoitteet erittäin ajankohtaisiksi tänäkin päivänä. On myös todettava, että vaikka suomalainen yhteiskunta on kehittynyt ja julkiset palvelut ovat laajenneet, tarvitaan kotimaassakin auttavaa kättä, tervehdyttävää yhteiskunnallista keskustelua ja naisen asemaan edelleen liittyvien epäkohtien esille tuomista. Zonta -liikkeen kansainvälisyys mahdollistaa laajojen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien toimenpiteiden tai avustushankkeiden toteuttamisen. Maantieteellisesti kattava paikallisten kerhojen verkosto ja jokaisen jäsenen aktiivisuus ja sitoutuminen järjestön tavoitteisiin täydentävät osaltaan myös paikallisen avustamisen tarvetta. Toivotan Haminan kaupungin ja haminalaisten puolesta menestystä Zontien työlle. Tervetuloa Haminaan! Hannu Muhonen kaupunginjohtaja Fredrikshamns stads hälsning: Det riksomfattande mötet för Zontaorganisationen i Fredrikshamn 2014 Bästa medlemmar i Zontaorganisationen! Det är en glädje för mig att å Fredrikshamns stads vägnar få önska er hjärtligt välkomna till Fredrikshamn. Det är fint att ni har valt Fredrikshamn som er mötesplats. En av tyngdpunkterna för turismen i vår stad är just olika evenemang och konferenser. Det största evenemanget hos oss är det internationella militärmusikfestivalen Hamina Tattoo som ordnas vartannat år. Vid sidan av Tattoo är Fredrikshamn känt för sin detaljplan, som är en radialplan med gator som strålar ut från rådhustorget, samt för befästningen, garnisonen (reservofficersskolan) och hamnen, men också för Googles servercentral. Stadens läge på gränsen mellan öst och väst har alltid haft en stor betydelse för utvecklingen i Fredrikshamn. I dag gör vi allt vi kan både inom turismen och även till exempel inom transittrafiken för att så bra som möjligt dra nytta av den ekonomiska aktiviteten i Ryssland. Zonta International har jobbat i nästan 100 år för att förbättra kvinnors och flickors juridiska, politiska, samhälleliga och ekonomiska ställning samt att förbättra kvinnors och flickors möjligheter till god hälsa, utbildning och yrkesutveckling globalt och lokalt. Under årtionden har Zontarörelsen vuxit till en global serviceorganisation. Organisationen fortsätter sitt 8 arbete i syfte att verka för rättvisa och respekt för grundläggande mänskliga rättigheter. Förpliktade av sina traditioner deltar Zontaklubbarna i projekt som främjar kvinnors ekonomiska självständighet, politiska jämställdhet, rätt till utbildning och hälsovård samt fullständig eliminering av våld mot kvinnor. Nyheter som når oss från omvärlden gör de ovannämnda målsättningarna högaktuella också i dag. Det bör också konstateras att även om det finländska samhället har utvecklats och den offentliga servicen har utvidgats, behövs det en hjälpande hand också här, välgörande samhällelig debatt och en framlyft av de nackdelar som kvinnors ställning fortsättningsvis berörs av. Tack vare internationaliteten är det möjligt för Zonta att genomföra omfattande globala aktioner och biståndsprojekt. Det geografiskt täckande nätverket av lokala klubbar och det faktum att varje medlem är aktiv och förbinder sig till organisationens målsättningar kompletterar för sin del även det lokala behovet av bistånd. Jag önskar å Fredrikshamns stads och stadsbornas vägnar lycka och framgång till Zonta i ert arbete. Välkommen till Fredrikshamn! Hannu Muhonen stadsdirektör Tervehdykset • Hälsningar • Tervitus Hamina linna tervitus: Zonta klubi piirkondlik koosolek Haminas 2014 Head Zonta klubi liikmed Mul on rõõm Teid soojalt tervitada Hamina linna poolt. On tore, et Te olete valinud oma koosoleku kohaks Hamina. Linna üks turismi raskuskese on just üritus- ja konverentsiturism. Suurim üritus on igal teisel aastal korraldatud rahvusvaheline militaarmuusikafestival Hamina Tattoo. Haminat tuntakse lisaks Tattoole ka ringjast tänavavõrgustikust, linnusest, Reservohvitserikooli garnisonist, sadamast, Google-serverikeskusest. Hamina paiknemine ida-lääne piiril on alati olnud tähtis linna arengule. Täna teeme kõikvõimaliku, et suudaksime hästi ära kasutada Venemaa majanduslikku aktiivsust nii turismis kui ka transiidis. Zonta International on teinud tööd umbes 100 aastat parandamaks naiste ja tüdrukute juriidilist, poliitilist, ühiskondlikku, majanduslikku, hariduslikku, tervishoiu- ning ametialast positsiooni nii globaalselt kui ka kohalikul tasandil. Aastakümnete jooksul on Zonta klubi kasvanud ülemaailmseks heategevu- sorganisatsiooniks. Tänapäeval jätkatakse rahvusvahelist tööd õigluse edendamise, ülemaailmse inimõiguste ja põhivabaduse austamise eest. Põhimõttetest lähtuvalt Zonta klubid osalevad projektides, mis edendavad naiste majanduslikku sõltumatust, poliitilist võrdõiguslikkust, õigust haridusele ja tervishoiule ning naiste suhtes vägivalla elimineerimist. Maailmast kanduvad uudised tõestavad, et eelmainitud eesmärgid on eriti aktuaalsed ka tänapäeval. Peab veel tõdema, olgugi et soome ühiskond on arenenud ja avalikud teenused laienenud, vajatakse kodumaalgi abistavat kätt, tervistavat ühiskondlikku kõnelust ja naiste ebaõiglase positsiooni esile toomist. Zonta klubi rahvusvahelisus teeb võimalikuks laiaulatusliku ühiskondliku mõjutamise ja toetusprojektide täide viimise. Geograafiliselt ulatuslikult kaetud kohalike klubide võrgustik ja iga liikme aktiivsus ning nende keskendumine seltsi eesmärkidele täiendavad omalt poolt ka lokaalset abi tarvet. Soovin Hamina linna ja haminlaste poolt edu Zonta liikmete tööle. Teretulemast Haminasse! Hannu Muhonen linnapea Palveleva apteekki keskellä Haminaa, ”Aholaisen kulmassa” Tervetuloa Satamakatu 9, Hamina puh. 05-3440172 asioimaan tilavaan, nykyaikaiseen ja palvelevaan apteekkiimme. www.haminankeskusapteekki.fi Palvelemme ma – pe klo 8.30 – 20.00, la klo 8.30 – 15.00 Palvelemme ma – pe klo 8.30 – 20.00, la klo 8.30 – 15.00 Päivystämme parittoman viikon viikonlopun: la klo 8.30 – 17.00, su klo 11.00 – 16.00 Päivystämme parittoman viikon viikonlopun: la klo 8.30 – 17.00, su klo 11.00 – 16.00 Pousin Puutarha Oy Koulutettu hieroja Itäväylä Hamina Itäväylä Hamina p.05 3435160 p.05 3435160 Marjo Friman 040 530 6605 Sibeliuskatu 32 B, 9400 Hamina 9 Muutosten aikaa Kymenlaaksolla on pitkä traditio menestyneestä raskaasta teollisuudesta ja alue on aina ollut yksi suomalaisen metsäteollisuuden sydänmaista. Edelleen paperiteollisuuden työpaikkoja on Kymenlaaksossa lähes viisi kertaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Mutta paperiteollisuus – muun raskaan teollisuuden ohessa – taistelee olemassaolostaan Suomessa ja Kymenlaakso on raskaan rakennemuutoksen kourissa. Siksi alue toimii hyvänä esimerkkinä kun lähdetään miettimään ratkaisuja rakennemuutoksen selättämiseksi. Internet tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrityksille jotka osaavat hyödyntää sitä oikein. Esimerkiksi McKinseyn tekemä tutkimus osoittaa että internet edustaa yli 20 prosenttia kehittyneiden maiden bruttokansantuotteen kasvusta ja että 75 prosenttia arvosta luodaan muualla kuin ict-yrityksissä. Boston Consulting Groupin tutkimuksessa suomalaiset kuluttajat olivat 28 maan joukossa sijalla kaksi kun verrataan kykyä hyödyntää internetiä mutta suomalaiset yritykset olivat samassa vertailussa sijalla 17. Meillä on siis osaava joukko kuluttajia mutta yritykset eivät ole vielä oppineet hyödyntämään internetin täyttä potentiaalia liiketoiminnan kasvattamisessa. Onneksi näemme Kymenlaakson alueella uuden liiketoiminnan siemeniä, kuten turismin ja peliteollisuuden, vain kaksi esimerkkiä mainitaksemme. Google - joka rakensi vuonna 2011 käynnistyneen palvelinkeskuksensa Haminaan – aloitti tänä vuonna yh- 10 teistyön Aalto-yliopiston ja alueellisen kehittämisyhtiö Cursorin kanssa alueen talouskasvun vauhdittamiseksi. Palvelinkeskus on ainoastaan rakennus tietokoneille joiden kautta internetissä liikkuva tieto kulkee, mutta se toimii erinomaisena symbolina muutokselle ja uudelle kasvulle – alueen matkalle teollisuuden sydänmailta internetaikaan. Toistaiseksi Kymenlaaksossa on ehditty tehdä paljon. Alueen yritykset ovat hakeneet vaikutteita Britannian startup-ekosysteemistä, kuntapäättäjät ja kulttuurivaikuttajat ovat vierailleet Belgiassa, peliyritykset on koottu yhteen oppimaan toisiltaan ja ulkomaisilta ammattilaisilta, 400 opiskelijaa keränneessä tilaisuudessa kerrottiin millaisia työllistymismahdollisuuksia internet alueelle voisi tuoda, 200 henkilöä osallistui kasvuyrittäjävalmennukseen ja internetin isä Vint Cerf vieraili Kotkassa puhumassa internetin avoimuuden tärkeydestä. Kymenlaaksolaisilla on syitä optimismiin. Kuten suomalainen peliala on viime vuosina osoittanut, tärkeintä on tähdätä korkealle. Internet on demokratisoinut työn ja liiketoiminnan: jokainen pienyritys voi kasvattaa toimintaansa ulkomaille asti kunhan tietoa ja osaamista oikeiden välineiden käytöstä on riittävästi. Anni Ronkainen maajohtaja, Google Finland Anu Hämäläinen Conviction-Commitment-Courage Vieläkö naisten asiaa pitää ajaa? Zonta Internationalin englanninkielinen tunnuslause on ’Advancing the Status of Women Worldwide’. Vieläkö tämä tunnuslause on ajankohtainen piiri 20 alueella? YK:n neljännestä naisten asemaa käsitelleestä, Pekingissä vuonna 1995 järjestetystä maailmankonferenssista on pian kulunut 20 vuotta. YK on pyytänyt jokaiselta jäsenvaltioltaan ns. Peking +20 arviointiraportin Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteutumista. Raportit käsitellään helmikuussa 2015 YK:n naisten asema -toimikunnassa. Zonta-järjestön jäsenet olivat mukana kuulemistilaisuudessa, jossa Suomen arviointiraporttia valmisteltiin. Zonta Tuulikki Pietilä listasi Suomen maaraportin pohjalta toukokuussa 2014 joukon saavutuksia, kuten + työ- ja perhevelvollisuuksien parempi yhdistäminen (esim. subjektiivinen päivähoito-oikeus, vanhempainlomat molemmille vanhemmille). + naisten korkea osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin kunnallisella kuin valtiollisella tasolla. + naisten laaja osallistuminen työelämään. + naisten korkea koulutustaso. + erilaiset tasa-arvon mekanismit, jotka ovat saaneet tasa-arvoasiat ”valtavirtaistumaan”. Kaikkea ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Suomen maaraportin pohjalta haasteita ovat mm. seuraavat: - Naisiin kohdistuva väkivalta, ja puutteet palveluissa väkivallan uhreille. - Sukupuolinäkökulma on unohtumassa; ”sukupuolisokeus”. - Vähemmistönaisten asema (maahanmuuttajat, saamelaisnaiset, romaninaiset, vammaiset, sukupuolivähemmistöt). - Naiset mediassa, sukupuolistereotypia. - Naisten taloudellinen asema: samapalkkaisuuden puute ja siitä seuraavat pienet eläkkeet, köyhyysriski iäkkäillä naisilla ja yksinhuoltajilla, naisten määräaikaiset työsuhteet, vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien kesken. Zonta says NO -kampanja jatkuu – mielikuvitus ja rohkeus mukaan kerhojen tapahtumissa. Eli naisten asemaa on edelleen edistettävä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Mitä sitten Zonta-kerhossa voidaan tehdä? Parhaimmillaan naisten asian edistäminen on sisäänrakennettu kerhon toimintaan, esimerkiksi huomioimalla se kerhon paikallisissa palveluprojekteissa tai sisällyttämällä kerhon toimintaan vaikkapa kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Hieman mielikuvitusta käyttämällä vakavastakin aiheesta, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisesta, voi saada mielenkiintoisen tapahtuman, joka kiinnostaa paikallista yleisöä ja mediaa – ja mielikuvista sekä rohkeuttahan meillä Zontialla riittää! Zonta says NO -kampanja tullaan uusimaan, ja kaikilta kerhoilta toivotaan värikkäitä tapahtumia, joiden sanomana on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen. Muistattehan myös kerhojen aloiteoikeuden tehdä naisten asemaan liittyviä ehdotuksia niin oman piirimme kokouksille kuin edelleen koko kansainvälisen järjestön käsiteltäväksi. Järjestöllämme myös on neuvoa-antava asema YK:ssa ja Euroopan neuvostossa, joten meillä on täydet mahdollisuudet vaikuttaa naisten aseman edistämiseen. Anu Hämäläinen ZI Piiri 20, Advocacy ja UN committee/ Naisten aseman edistämisen ja YK-toimikunta 11 Nimekkäitä naisia Haminassa S uuren Venäjän keisarinna Katariina II (1729–1796) oli aikansa mahtinainen ja luetaan maailman mahtaviin vielä tänäänkin. Siksi hänen vierailunsa Haminassa ei ollut vähäpätöinen tapahtuma eikä jäänyt piiloon julkisuudelta, vaikka niin alun perin suunniteltiinkin. Keisarinna Katariina II tapasi Haminassa serkkunsa, Ruotsin Kuningas Kustaa kolmannen. Valtiolliset neuvottelut jäivät mitättömiksi, mutta Katariina huomattiin. Hänen seurueensa oli valtava kasakoineen kaikkineen. Katariina otettiin vastaan linnoituksen tykistön 101 kunnialaukauksella. Hän tapasi kaupungin arvohenkilöt ja keskusteli heidän kanssaan muun muassa Haminan kaupungin elinkeinokysymyksistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vierailun ajankohtana 28.6.–3.7.1783 Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin kuningas Kustaa III neuvottelivat talossa, joka tänään toimii Haminan kaupungin museona. Neuvotteluhuone on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan. Menestyksekäs suomalainen kirjailija, Helvi Hämäläinen (1907–1998) syntyi Haminassa ja eli täällä ensimmäiset ikävuotensa, mutta muutti vanhempiensa mukana jo kouluikäisenä Helsinkiin. Haminaa Helvi Hämäläinen ei kuitenkaan kokonaan hylännyt. Serkkunsa Ester Toivosen kodin saunakamarissa Haminassa hän tiettävästi eräänä kesänä kirjoitti yhden romaaneistaan. Salanimellä Sisarukset Sylvi ja Helvi Hämäläinen Haminassa vuonna 1913. Helvillä on kädessään paperiruusukimppu. Kuva Erkki Rahikaisen teoksesta Tie Härjänojaan. 12 Teksti: Kaija Wischtukat Annikki Heinä hän on kirjoittanut kirjan Miss Eurooppa – totta ja kuvitelmaa. Helvi Hämäläisen sanotaan toimineen myös serkkunsa Ester Toivosen kirjoittaman kirjan haamukirjoittajana. Pienemmälle huomiolle Haminassa sen sijaan on jäänyt Helvi Hämäläisen pienoisromaani Kasperin jalokivet vuodelta 1953, jossa kirjailija palaa lapsuutensa Haminaan. Jälkiviisaana saattaisi pohdiskella, että syynä tähän saattaa olla romaanin nimi, joka ei millään tavoin viittaa Haminaan ja sekin että 1940-luvun alussa Helvi Hämäläinen herätti ”kirjallisuuspiireissä” pahennusta romaanillaan Säädyllinen murhenäytelmä. Yli 60 vuotta sitten ilmestyneessä Kasperin jalokivissä lukija löytää elävän pikkukaupungin ja sen käsityöläiset, kirjailijan oman elinympäristön läheltä ja tarkasti nähtynä. Mutta kehykset linnoituksen valleineen, sotilaineen ja rautatieasemineen ovat nekin olemassa. Ja maailmantapahtumista sota ja sotilaiden lähtö linnoituskaupungista, sekin kuului lapsuuteen. Entä ne jalokivet? Pikkukaupungissa ne merkitsivät lukutaitoa ja sanoja, joiden avulla maailmakuva laajeni ja rikastui. Pikkukaupunkia kuvatessaan Hämäläinen käyttää sanojen jalokiviä taitavasti ja herättää eloon vuosisadan alun Haminan, sen tuoksut, eläimet ja ennen kaikkea ihmiset jopa puutteineenkin aitoina ja inhimillisinä. Ester Toivonen, kauneuskuningatar ja näyttelijätär oli ensimmäinen ulkomailla menestynyt missimme. Ester Haminassa on valokuvattu myös sisarukset Ester ja Terttu Toivonen. Kuva on Erkki Rahikaisen teoksesta. Toivonen, paikallisen lehden latojan, Armas Toivosen ja Lempi Helteen esikoinen syntyi 7.8.1914 Haminassa. Hänen biologinen isänsä oli Venäjän armeijan soitto-oppilas Adolf Haman, Puolassa syntynyt saksalainen. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena venäläiset sotilaat siirrettiin pois myös Haminasta, eikä sen jälkeen Hamanista enää tietoa saatu. Varvara Schantin, (1870–1941), venäläissyntyinen pullamummo Haminasta nousi julkisuuteen vasta kuoltuaan. Varvara Schantin elätti itsensä ja aivokalvontulehduksessa vammautuneen poikansa myymällä RUK:n oppilaille Aholaisen leipomon tuotteita. RUK:n oppilaiden aloitteesta Varvara sai vuonna 1972 Haminaan taiteilija Veikko Haukkavaaran valmistaman patsaan, jonka metallista rahalaukkua nykyisen kaupunkilegendan mukaan kiillottavat ulkomaiset vierailijat rikkautta tuovana amulettina. Toimittaja Eila Nieminen kirjoitti Varvarasta monologin vuonna 1978 ja laulun Pullamummo Varvarasta laati Veikko Lavi vuonna 1978. Koskettava monolgi Varvarasta jäi elämään ja sen tulkinnan on sisäistänyt herkästi haminalainen harrastajanäyttelijä Irene Peippo. n Varvara Shantin Veikko Haukkavaaran ja Irene Peipon tulkitsemina. Tove Jansson Haminassa Merellisissä maalauksissa yhdistyvät satu ja historia Teksti: Kaija Wischtukat Y ksinäinen pikku Myy, mutta ihan väärässä seurassa suuren historiallisen maalauksen kulmassa ravintolan kabinetissa. Miten maailma muuttuukaan ja kuinka aika kuluukaan? Miten on päässyt käymään niin, että pienen historiallisen kaupungin omistuksessa on kaksi suurta Tove Janssonin maalausta, joista harva tietää ja joista ohikulkeville turisteillekaan ei juuri kerrota. Totta on, sanoo kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola, että Haminan kaupungin omistuksessa oleva rakennus ja sen yläkerrassa oleva Marskin sali on todellakin säilytettävä kokonaisuus. Tosin se, miten maalaukset Haminaan on saatu tai tilattu, on jäänyt aikakirjoihin kirjaamatta. Kas tuolloin, vuonna 1952, ei Tove Jansson ollut vielä sellaisessa maineessa kuin tänään. Maalausten saamiseen Seurahuoneelle on saattanut vaikuttaa se, että Tove Janssonin veli Lars Jansson on ollut Haminassa RUK:ssa ja myös se, että Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten Jansson, joka myös oli taiteilija oli suunnitellut Haminan kaupungin juhlavuoden kunniaksi postimerkin. Hamina täytti 300 vuotta vuonna 1953, pohtii kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola. Kaupungin silloinen johto kuitenkin aloitteen on tehnyt ja maalaukset tilannut ja kaupunki ne on myös maksanut. Kunnianarvoisa Seurahuone Arvokkuus, juhlavuus ja hienostuneisuus ovat sanoja, jotka ihan itsestään liitettiin vanhojen kaupunkien kun nianarvoisiin seurahuoneisiin. Niinpä Tove Janssonin maalaukset Haminassa saivat myös arvoisensa puitteet Seurahuoneen Marskinsaliksi nimetystä kabinetista. Kabinetin nimen käyttöön lupa oli saatu Mannerheimilta itseltään, vaikkei hän koskaan kabinetissa vieraillutkaan. Haminan keskustassa sijaitsivat aikoinaan Haminan kaupungintalo ja Hotelli-ravintola Seurahuone rinnatusten Pikkuympyräkadulla. On jopa arveltu, että Seurahuoneen kiinteistö olisi jopa Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ravintolakäytössä oleva rakennus. A.W. Mayerin vuonna 1890 valmistunut hotelli-ravintola rakennettiin Kiseleffin & Heikelin piirustusten mukaan. Rakennusta on korotettu vuonna 1947. Sen sisustus tuhoutui osittain vuoden 1951 tulipalossa. Sen jälkeisestä korjauksesta ovat peräisin mm taiteilija Eino Kaurian koristemaalaukset sekä yläkerran Marskin salissa olevat Tove Janssonin maalaukset, varmentaa Haminan kulttuurisihteeri Sari Kinnunen. Satua ja historiaa Haminassa olevissa Tove Janssonin maalauksissa kohtaavat satu ja historia sekä kadettikoulukaupungin merellinen sijainti. Suurikokoiset maalaukset Tove Jansson toteutti kankaalle ateljeessaan. Kankaat olivat 5,5 metriä leveitä ja 141 senttimetriä korkeita. Ne tuotiin rullina Haminaan Seurahuoneen kabinetin seinille kiinnitettäviksi. 13 Niin Nyyti lähti siitä meren rantaan ja löysi näkinkengän, suuren valkean. Hän astui varovasti hienoon santaan ja tuumi: Löysin ihmeellisen maailman. Ja hattuunsa hän kauniit kivet keräsi ja meri oli tyyni ja yö heräsi. (Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä) Toisessa työssään taitelija kuvaa Haminaa mielikuvituksellisesti hahmoteltuna historiallisena näkymänä. ”Tarina merenpohjasta” vastakkaisella seinällä on vieläkin lähempänä Tove Janssonin satumaalauksia. On myös sanottu, että näissä maalauksissa esiintyvät ensimmäiset muumihahmot. Olipa niin tai näin, maalausten arvoon niillä lienee vähäinen vaikutus. Nykyaika ja mennyt maailma Haminassa, kuten monessa muussakaan kaupungissa eivät mennyt maailma ja nykyaika kohtaa. Yli satavuotias Seurahuone ei vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vielä 1970-luvulla suuren salin ravintolaa tarvittiin. Toisen kerroksen kabineteissa pitivät pienryhmät ja liikemiehet kokouksiaan. Haminan Zonta-kerhon perinteisenä kokouspaikkana ei Seurahuone ole enää ollut vuosiin. Pisimpään Seurahuoneen Marskinsalissa kokoontuivat paikalliset rotarit. Nyt heidänkin kokouspaikkansa on toisaalla. Kellarikerroksen ravintola tunnettiin aitona satamakaupungin ravintolana. Hotellin huoneillakin oli käyttöä. Olisi ehkä vieläkin, jos hotellihuoneita olisi enemmän. Historiallinen pikkukaupunki turistikohteena tarvitsisi majoitustilan vähintään yhdelle bussilastilliselle väkeä kerrallaan. Tähän ei Seurahuone tusinalla huoneellaan kykene. n …on edessämme kaikki kauneus ja ihanuus: on meri jota nähnyt en mä milloinkaan ja kauniit näkinkengät, joita poimitaan. (Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä) Tove Janssonin signeeraus Haminan Seurahuoneen Marskin salissa. 14 ”Puolesta hengen ja heimon ja maan” (Nälkämaanlaulu) Sotatieteiden kandidaatti Luutnantti Niina Valtanen Kuva: Johannes Liuska, RUK O n lauantai klo 18.00, kuusi päivää sitten maanantaina klo 07.00 lähdin kotoa Reserviupseerikoulun ampumaharjoitukseen Pahkajärvelle, Karjalan Prikaatiin. Mukana kaksi maastokuvioista reppua täytettynä puhtailla vaatteilla, maihinnousukengillä, juomarepulla ja muilla tarpeellisilla välineillä. Kuusi päivää poissa kotoa, joukkueen hyökkäysammuntaa johtamassa, hikisenä, likaisena, kouluttamassa varusmiehiä. Miksi? Arki naissotilaana on mielekästä ja haastavaa. Normaalina kasarmiviikkona lähden aamulla töihin ja palaan iltapäivällä virka-aikani päätyttyä. Sotaharjoitusviikkona lähden kotoa pääsääntöisesti maanantaina ja palaan perjantaina. Joskus voi mennä pidempäänkin. Sotaharjoituksissa en välttämättä ehdi peseytymään ollenkaan koko viikkona, nukun vain muutamia tunteja yössä teltassa ja syön aivan samaa ruokaa kuin varusmiehet. Saatan olla yksin vastuussa joukkueellisesta nuoria miehiä ja naisia. On huolehdittava, että jokainen saa ruokaa, lepoa, laadukasta koulutusta ja ettei kukaan riko itseään. On mietittävä ja punnittava asioita huolellisesti etukäteen, osattava ennakoida. Työ on vaativaa ja toisinaan myös raskasta, mutta palkitsevaa. Työyhteisö ja yhteishenki ovat mitä parhaimpia, sillä kaikilla on yhteinen tavoite ja tehtävä: kouluttaa sotilaita s odanajan tarpeita varten. Jokaisena työpäivänä laitan päälleni vihreät vaatteet ja mustat pitkävartiset kengät. Jokaisena työpäivänä laitan hiukseni kiinni töitä varten. Jokaisena päivänä olen kuitenkin naissotilas, jolla on motivaatio ja tahto palvella omaa isänmaata Puolustusvoimien palveluksessa. n ”Olen 24-vuotias Sotatieteiden kandidaatti Reserviupseerikoulusta, Haminasta. Olen suorittanut naisten vapaaehtoisen palveluksen saapumiserässä II/2008 eli astuin palvelukseen 7.7.2008 Porin Prikaatiin. Kotiuduin 3.9.2014 sotilasarvolla kersantti. Varusmiespalveluksen jälkeen jäin sopimussotilaaksi Porin Prikaatin Sotilaspoliisiosastolle, jossa seuraava vuosi kului kouluttamista ja johtamista edelleen harjoitellen. Alle 20-vuotiaana ajattelin viettäväni tulevaisuuteni poliisin ammatissa, mutta toisin kävi. Sopimussotilasaikana minulle tuotiin työkavereiden toimesta Kadettikoulun esitteitä ja hakupapereita. Torjuin hakupaperit ja esitteet haaveissani ura poliisina. Työyhteisössäni kuitenkin kehotettiin ”edes hakemaan Kadettikouluun” ja vanhempien sotilaiden ohjauksesta lähetin hakupaperit. Keväisten pääsykokeiden jälkeen kesällä lomilla olessani sain silloisesta työyksiköstäni tekstiviestin, jossa onniteltiin Kadettikouluun pääsyä. Virallinen ilmoitus kiri postin kautta vasta muutamia päiviä myöhemmin. Päätin vastaanottaa opiskelupaikan Kadettikoulussa ja syksyllä 2010 koulu jo alkoikin. Kolme vuotta kadettikoulua takana ja kohta yksi vuosi työelämässä Reserviupseerikoulussa, Haminassa. Pidän työstäni enkä ole katunut Kadettikouluun hakemista, vaikka tämä ei pienestä pitäen haaveammattini ollutkaan.” 15 Teksti: Kaija Wischtukat Teksti Kaija Wischtukat Haminan kaupunginsihteeri lakimies, nuori ja nainenkin M enneinä vuosikymmeninä ainakin Haminan kaupunginkansliassa istuva kaupunginsihteeri oli arvokas ja varovasti lähestyttävä, kenties jo ikääntynytkin herra. Tuolloin Haminan kaupunki oli vajaan kymmenen tuhannen asukkaan yhteisö. Samassa kaupungissa, mutta Vehkalahden kunnantalossa toistui vastaava kuvio. Vaan maailma muuttuu ja nämäkin kunnat ovat jo aikoja sitten yhdistyneet. Mielikuvat kaupunginsihteeristä on aika heittää roskakoriin. Haminan Raatihuoneen arvokkaat ulkoiset puitteet eivät ole muuttuneet, mutta kaupunginsihteerin suuren työpöydän takaa, asianmukaiselta konttorituolilta nousee pirteä, hoikka ja iloinen nuori nainen. Sanoo heti, että juttelee mieluummin sivupöydän äärellä, ihan tavallisesti. Marika Myllykangas 26-vuotias, oikeustieteen maisteri valittiin Haminan kaupunginsihteeriksi viime syksynä yhdeksästä hakijasta. Paitsi kaupunginsihteeri, hän sanoo olevansa myös lakimies. Niinpä, mutta ei oikein voisi sanoa lakinainenkaan saati sitten lakihenkilö. No olkoon! Kaupunginsihteerinä hän vastaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousjärjestelyistä, esityslistoista ja pöytäkirjoista. Samalla kaupunginsihteeri vastaa keskushallinnon toiminnasta ja on kansliahenkilökunnan esimies. Kaupunginkanslia Haminassa on ripoteltuna eri paikkoihin. Osa toimii Raatihuoneella, osa kaupungintalolla. Lakimiehen tehtävät Marika Myllykangas selvittää käytäntöä, jonka mukaan ongelmien ilmaantuessa ensin otetaan yhteyttä omaan lakimieheen ja sitten katsotaan, miten voidaan edetä. Kaikkiin asioihinhan ei ole edes tarpeen tarttua. Monesti 16 lainopillisiin kysymyksiin vastausta haettaessa, haetaan enemmänkin mielenvahvistusta. – Pitkälti toiminkin ohjaajana, konsultoin ja neuvon. Jokaisen alueen erityisasiantuntija en voi olla, koska lainsäädäntö on niin laaja-alaista. Yleensä hallintokunnat erikseen pyytävät apua erilaisissa asioissa ja jos osaamiseni ei riitä, haetaan lisätietoa kuntaliitosta tai ELY keskukselta tai muilta erityisalojen osaajilta. Marika Myllykangas sanoo, että ei itse 26-vuotiaana osaa arvella olevansa erityisen nuori tutkinnon suorittanut. Haminassa syntynyt ylioppilas lähti kotikaupungistaan 19-vuotiaana Turkuun opiskelemaan ja palasi Haminaan oltuaan jo kaksi vuotta työelämässäkin. Marika Myllykangasta voisi nykytermein kutsua paluumuuttajaksikin. Itse hän kuitenkin sanoo: – Ei minulla sellaista ajatusta ollut, että on pakko päästä kotikaupunkiin, tai että haluan ehdottomasti palata. En edes osannut ajatella, että täällä alani töitä olisi. Nehän keskittyvät pitkälti Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle. Kuitenkin viime syksynä satuin näkemään, että Hamina hakee kaupunginsihteeriä, jolta edellytettiin myös lainopillista tutkintoa. Niinpä ajattelin, että se ei pelaa, joka pelkää. Hain paikkaa ja tänne päädyin. – Eikä se ollut niinkään, etten missään nimessä haluaisi tulla Haminaan. Mutta eniten painoi se, että työ vaikutti mielenkiintoiselta. Tässä työssä yhdistyy se yhteiskunnallinen puoli, mistä olen kiinnostunut sekä puhdas juridiikka. Mielestäni olen julkishallintoon suuntautunut. En näe itseäni pankkilakimiehenä tai verojuristina. Marika Myllykangas haluaa korostaa työnsä mielenkiintoisuutta nimenomaan kuntamurroksen vuoksi. Meneillään oleva kuntauudistus tuo mukanaan valtavasti haasteita sekä yksityisille että organisaatioille. Ne saattavat olla vaikeita, mutta ne myös motivoivat. Sotilaitten kaupunki Hamina varuskuntakaupunkina on tuttu Marika Myllykankaalle myös perhetaustan vuoksi. Haminalle varuskunta on merkittävä, etenkin RUK. Paljon on kuitenkin tulossa muutoksia tällekin saralle. – Puolustuslain uudistus on meneillään ja sitä kautta pyritään sopeuttamaan puolustusvoimien määrärahat nykyiseen rakenteeseen ja RUK:kin siirtyy hallinnollisesti osaksi maasotakoulua. Onneksi se kuitenkin sijainnillisesti jää meille ja toivottavasti se pysyykin täällä, sanoo Marika Myllykangas. Hän sanoo, että perheenkin vuoksi puolustusvoimat on hänelle läheinen asia. Mutta myös siksi, että hänkin on ollut puolustusvoimien palveluksessa. Ennen Haminaan muuttoaan Marika Myllykangas oli kaksi vuotta sotilaslakimiehenä Mikkelissä. Pelaamisesta puheen ollen – Olin kyllä nuorempana pesäpalloilija. Haminahan on pesäpallokaupunki. Haminan Palloilijat tuntuu yhä läheiseltä. En kuitenkaan enää osaa ajatella, että osaisin vielä palloa heittä tai siihen mailalla lyödessä osua. Tuskin minusta enää pelaajaa tulee, mutta innokas kannattaja. Pesäpalloa on kiva seurata. Tulevaisuus ja urakehitys Vanhan kaupungin nuori kaupunginsihteeri katsoo tulevaisuuteen ilman määrävuosia. Hän tietää, että normaalisti hänellä pitäisi olla vielä pitkä työura edessään, muttei mieti millainen sen pitäisi olla. Hänen lähtökohtansa on, että tehdään tämä nyt niin hyvin kuin pystytään ja kehitytään siinä erilaisten kokemusten myötä. Sitten joskus voidaan katsoa mitä seuraavaksi. – Elämä on sattumien kauppaa. Ei sitä voi suunnitella niin, että vuosi tässä ja sitten seuraava siellä tai tuolla. Aika näyttää, sanoo Marika Myllykangas. n P erinteikkään ruukin tunnelmaa, saaristomeren tuoksua, elävää kaksikielisyyttä, yrittäjyyttä, Luovia Naisia. Kaikkea tätä on tarjolla Fiskarissa ja Tammisaaressa, sillä Raasepori on täynnä elämyksiä. TuLe viihTymääN piiRiKoKouKseeN 24.–26. huhTiKuuTa 2015! A tmosfären i anrika bruksmiljöer, doften av skärgård och hav, levande tvåspråkighet, företagsamhet och Kreativa Kvinnor. allt det här och mera till kan du uppleva i Fiskars och ekenäs. missa iNTe disTRiKTsmöTeT i RaseboRg 24–26 apRiL 2015! Lea adoLFssoN pj./ordf. Raseborg - Raasepori Zonta Club & 040 589 7949 lea@adolfsson.net • piirikokousraseborg@zonta20.org Tervetuloa •Välkommen •Tere tulemast 17 ”Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ja parantaa maailmaa” Teksti: Eva-Liisa Nikula Vuoden 2014 Piirin 20 yhteiskunnallisesti aktiivinen nuori nainen, A Young Woman in Public Affairs, on Tammisaaren ruotsinkielisestä lukiosta, Ekenäs gymnasiumista, viime keväänä ylioppilaaksi päässyt Anita Westerholm. sään ja nyt kunnan vapaa-aikalautakunnan jäsenenä hän on todennut, miten tärkeää olisi pystyä ilmaisemaan itsensä molemmilla kotimaisilla kielillä. Hän haluaa työskennellä sen puolesta, että ihmiset saisivat voimavarakseen useamman kielen taidon. K Avoimena ja uteliaana un nuoret voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja saavat osallistua, he kiinnostuvat. Näin uskoo 19-vuotias Anita Westerholm, joka toimi oppilaskunnassa sekä yläasteella että lukiossa, myös puheenjohtajana. Hän toteaa olleensa onnekas, koska nämä oppilaskunnat ovat voineet vaikuttaa koulun toimintaan. Anita aloitti tänä syksynä oikeustieteen opinnot ja toivoo voivansa työskennellä tulevaisuudessa ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. Anitan äidinkieli on ruotsi, kuten monen muunkin kaksikielisen Raaseporin kaupungin Tammisaaressa asuvan. Jo Raaseporin nuorisovaltuustossa työskennelles- RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom (SU) ajaa Anitalle tärkeitä asioita, kuten liberaalia, monikielistä yhteiskuntaa, jossa kaikki äänet saavat kuulua ja vapaus merkitsee myös vastuuta. Hän toimii tällä hetkellä SU Raaseporissa puheenjohtajana ja Uudellamaalla varapuheenjohtajana. – Pyrin sanomaan kyllä uusille kokemuksille. Lukioaikanani osallistuin moneen todella hyödylliseen ja opettavaiseen matkaan, muun muassa Saksaan, Puolaan ja Balkanille. Ei pidä teeskennellä, etteikö kauheuksia ole, vaan pyrkiä eteenpäin. Me kaikki voimme tehdä jotain parantaaksemme maailmaa. Ei pidä luovuttaa, vaikka joskus näyttää toivottomalta. n Anita Westerholm pyrkii olemaan avoin ja utelias sekä oppimaan mahdollisimman paljon. Ei pidä valittaa, jos ei itse yritä muuttaa asioita. Järjestöt tarjoavat nuorillekin mahdollisuuden vaikuttaa. 18 Kirkkojär vi Nuolilinnake HAMINA Bastioni Häm eenlinna 18. 6. Keskuspuisto at 1. uo i h 16. tu ka tu La ius ka ym Py rä ka 14. tu 10a. 26b. 12. A ka tu ka de ma ta sa Bastioni Hamina n. 100 metriä THE PORT OF OPPORTUNITY Meritietä pitkin kaikkialle maailmaan Ilmoitus maksettu HAMINAKOTKA SATAMA OY www.haminakotka. • marketing@haminakotka. 11. tt 25. Bastioni Turku HaminaKotka on täyden palvelun satama. Yritys- ja logistiikkaalueineen se luo dynaamisen ja logistisesti tehokkaan toimintaympäristön yritystoiminalle. HaminaKotkan satamaan on helppo tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä! ka in ur La ka tu tu F ka ivo Bastioni Sa vonlinna C 13. 26c. B Pu tu ist ok at u eL 15. iso 4. sib u at rik to 10b. tu ka siL iva tu 3. rin kä jää ka a nk 10c. 2. n katu ivo tu La Kauppatori ka 23. ma ar ian 22. nee rmin kasa H 24. katu kirkko ri raat u kinka Fredri 9. ra 5. 21. at 8. ih yr äk at u Pik ku ym P D va LLik uo ne en ka t E to Bastioni Lappeenranta rau tatie nka tu 20. yr äk at u tie u in 7. Pik ku ym P im tu ka he in er rt nn Keskusbastioni 17. katu han e oP ro ma rau isoym 19. G tu Pyräka 26a. 19 iko uL un ka tu ZONTA INTERNATIONAL DISTRICT 20 3.–5.10 2014 Haminan piirikokousohjelma NAINEN – JULKISUUS JA TURVALLISUUS Perjantai 3.10.2014 18.00 Piirihallituksen kokous ja iltapala Lauantai 4.10.2014 Kokouspaikkana RUK:n Maneesi, Kadettikoulunkatu 2b 8.00 8.30 9.00 9.05 9.30 9.50 10.20 10.50–11.45 12.00–13.00 13.00 14.45–15.15 15.15 16.50 17.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi (Zontatori 8.30–16.00, aulatiloissa) Aluejohtajat paikalle klo 7.30 Delegaattien koulutus Tervetuloa Haminaan, Haminan Zonta-kerhon puheenjohtaja Pirkko Tulokas Varvara monologi Piirikokouksen avaus, Governor Salla Tuominen ja kansanväliset tervehdykset Anni Ronkainen, Google Finland, maajohtaja Ammattisotilaan puheenvuoro Open Forum – tilaa kysymyksille ja keskustelulle Lounas, varuskuntakerholla Piirikokous Iltapäiväkahvi, Maneesin aula Kokous jatkuu Kokouspäivän päätössanat Area-kokoukset Maneesin ja RUK:n tiloissa – Ei kuljetusta hotelleihin! (Tila vaatteiden vaihtoon Varuskuntakerhon alakerrassa, Kadettikoulunkatu 3) 18.00 19.00 Haminan kaupungin vastaanotto, Raatihuone 22.00–22.20 Muistopalvelus Johanneksen kirkossa, Raatihuoneentori 10 Pirkko Tulokas ja urkuri Kuljetus hotelleihin 20 Illallinen Varuskuntakerholla, musiikkiohjelmaa Sunnuntai 5.10.2014 7.30–8.00 9.30–12.00 12.30 Ohjattu aamujooga, pilates, venyttely Spa Hotel Haminassa uimahallin liikuntatilassa, osallistujat maksavat itse + aamupala majoituspaikoissa Ohjelmapaketit – kokoontuminen Raatihuoneen aukiolla, Johanneksen kirkon luona 1.) Haminaan tutustumista – Haminan Hywät asukkaat (kierros kävellen) 2.) Bussilla – Virolahti, tulli raja rekkartg / matkalla opas kertoo Salpalinjasta ym. 3.) Anne Takasen Sevenon-lasipaja, Itäväylä, mahd. tehdä lasitaulu, max 25 hlöä Lounas Bastionissa ja lopputoimet. LAADUKKAIMMAT SIJOITUSRATKAISUT Antero Haikonen antero.haikonen@suomenpankkiiriliike.fi Tel. +358 50 371 4801 21 na isa okiekki. estinen stykna ja UISTO aisen piston lla ina R:n ui 1968. A 1773 olelle muistoajalta, yös u, myöakoulu. 22. ASEMARAKENNUS 1899 Alunperin yksityisradan Inkeroinen–Hamina 14. TYKISTÖKOMENTAJAN TALO 1798 Alun perin linnoituksen tykistön komentajan asuintalo. Uusklassinen julkisivu perua 1800-1900-lukujen vaihteen korjaustöistä. Yksityisomistuksessa. 13. KAUPPIAANTALOMUSEO 1841 Kasarminkatu oli viime vuosisadan vaihteessa merkittävä kauppakatu. Museo kertoo suomalais-venäläisestä kauppiasperinteestä vanhoine puoteineen ja kauppiaan asuntoineen. Pihapiirissä mm. paja ja entisajan käsityöläisten tupia. 12. VARUSKUNTAKERHO 1863 (E. B. Lohrmann) Entisen Keisarillisen Suomen Kadettikoulun johtajan virka-asunto venäläistä punatiiliarkkitehtuuria. Vuodesta 1918 upseerikerho. Toimii nykyisin Haminan Varuskuntakerho –nimisenä ravintolana. 11. RUK-museo Museo vaalii Reserviupseerikoulun perinteitä vuodesta 1920 alkaen ja toimii koulun kurssien välisenä yhdyssiteenä. asemarakennus. Laajennuksien jälkeen VR:n 7. KESKUSBASTIONI 20. RAITTIUSTALO 1902 1. RAATIHUONE 1798 omistukseen 1916. Rautatieliikenne loppui 1968. (HAMINA BASTIONI) 1803–11 1884(Johan toimintansa aloittaneen raittiusyhdistykBrockman) Nykyisin sen talo, jossalinja-autoasema. nykyään toimii Kino Hamina ja Renessanssityyliä edustava Raatihuone (torni Linnoituksen Keskusbastioni jonka 58 Haminan Teatteri. uusklassista tyyliä, 1840-luvulta) on ollut kasemattia, muurattua holvia, suunniteltiin 23. HIETAKYLÄN HAUTAUSMAA monessa käytössä, mm. kaupungin hallinnon 1773 alunperin pomminkestäviksi varastotiloiksi. Perustettiin linnoituksen muurien ulkopuolelleNykyisin suurten tapahtumien näyttämö 21. PUISTOTALO 1884 JA KESÄPUISTO sijaintipaikkana. Rakennuksessa on aikoinaan rantaan. Varhaisimmat säilyneet muisto(Karl ollutmeren myösAugust pankki,Wrede) kauppapuoteja, poliisilaitos katsomoineen ja kesäajan telttakatoksineen. merkit ovat Suomen sodan päättymisen ajalta, Toiminut hotellirakennuksena ja Ruotsalaisen ja linnoituksen päävartio. Nykyisin keskikervuodeltakäytössä. 1809. Nykyään hautausmaalla myös 8. HUGO SIMBERGIN Seuraklubin Nykyisin musiikkiopiston ros on juhlakäytössä sekä kaupunginvaltuustiloina. Kesäpuisto perustettiin 1850-luvulla ton uurnalehto. ja –hallituksen kokoustiloina. SYNTYMÄKOTI 1829 Lappeenrannan bastioniin. Taidemaalari Hugo Simberg (1873–1917) 24. VALLIN KOULU 1888 2. KAUPUNGINMUSEO 1760 asui perheensä kanssa talossa 6-vuotiaaksi. (Waldemar Aspelin) 1899raken22. ASEMARAKENNUS Haminan vanhin yksityiskäyttöön Päärakennus alunperin tiilestä, pohjoispäähän Alunperin ruotsalainen nais- jakeisarinna tyttökoulu, myöAlunperin yksityisradan Inkeroinen–Hamina nettu kaupunkirakennus. Venäjän on lisätty hirsiosa 1846. Nykyinen klassinen hemmin vuodesta 1939 kansakoulu. Katariina II jayhteiskoulu, hänen serkkunsa Ruotsin ulkoasu on 1920-luvulta. Talossa toimii asemarakennus. Laajennuksien jälkeen VR:n Nykyään mm.IIIpäiväkodin ja leikkikoulun kuningas Kustaa neuvottelivat talossa 1783. omistukseen 1916. Rautatieliikenne loppui 1968. nykyisin Haminan seurakunnan nuorisotyön toimitila. Rakennuksen peruskorjauksen jälkeen uusi toimitila Herran Kukkaro. Nykyisin linja-autoasema. perusnäyttely avattiin 2008. 23. HIETAKYLÄN HAUTAUSMAA 1773 9. MARIAN KIRKKO 1400-luvulta 3. PYHIEN APOSTOLIEN PIETARIN JA KIRKKOMUSEO Perustettiin linnoituksen muurien ulkopuolelle JA PAAVALIN ORTODOKSINEN Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen meren rantaan. Varhaisimmat säilyneet muistoKIRKKO 1837 sodan päättymisen ajalta, kivikirkko. Kymenlaakson vanhin rakennus. merkit ovat Suomen Nykyinen1809. kirkko on 3. ortodoksinen kirkko Uusklassinen ulkoasu C.L. Engelin käsialaa vuodelta Nykyään hautausmaalla myös Haminassa. Sen on todennäköisesti piirtänyt 1820-luvun korjaustöistä. Keskiaikaisista uurnalehto. italialais-ranskalainen arkkitehti L.T. Visconti maalauksista jäljellä vihkiristi itäisellä ulkoseija se edustaa uusklassista tyyliä; ulkopuonällä. Museohuoneessa esitellään kirkollista 24. VALLIN KOULU 1888 lelta(Waldemar pyöreä kirkko on sisältä kreikkalainen, elämää 1700-luvulta alkaen. Aspelin) tasavartinen risti. Kirkon uusbysanttilaista Alunperin ruotsalainen naisja tyttökoulu, myörakennustyyliä edustava kellotapuli hemmin yhteiskoulu, vuodesta 1939rakennetkansakoulu. 10. RESERVIUPSEERIKOULU tiin v. 1862. a. Päärakennus 1898 Nykyään mm. päiväkodin ja leikkikoulun (Jacob Ahrenberg) toimitila. 4. LIPPUTORNI 1790 Haminassa 1821–1903 toimineen KeisarilRakennettiin Helsingin bastionin kärkeen lisen Suomen Kadettikoulun päärakennus. linnoituksen komentajan lipputorniksi. BastioVuodesta 1920 Reserviupseerikoulun ni ja vallit sen ympärillä purettiin 1889. Alue käytössä. oli Haminan rauhan 100-vuotisjuhlallisuuksien b. Maneesi 1832 pitopaikka. Tornin ulkoseiniin sijoitettiin (Carl Ludvig Engel) tällöin sodan tapahtumista venäjäksi kertovat Entinen ratsastusmaneesi, nykyisin juhlasali. marmoritaulut. c. Kymenlaakson aluetoimisto1851 (E. B. Lohrmann) Entinen Kadettikoulun laboratorio. Pieni tiilirakennus puistossa on kaivo 1860-luvulta. 5. TANELINKULMA 1889 (Waldemar Aspelin) Haminassa 1800-luvulta lähtien vaikuttaneen, venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi- eli nikkarityylinen kaupunkipalatsi. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. Konditoria-kahvila Huovila, toimistotiloja sekä asuntoja. Yksityisomistuksessa. 6. JOHANNEKSEN KIRKKO 1843 (Carl Ludvig Engel) Luterilaisen seurakunnan uusklassinen kirkko noudattelee kreikkalaisen temppelin muotoja. Paikalla aiemmin sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa asuivat ja allekirjoittivat rauhansopimuksen Haminan rauhan venäläiset neuvottelijat. Tapahtumasta on muistokivi kirkon tontilla, Rauhankadun puoleisella sivulla. 15. FEDERLEYN TALO (Waldemar Aspelin) Uusrenessanssityylisessä 1890-luvun päärakennuksessa on toiminut mm. apteekki, jonka apteekkareina toimivat A. Nymalm ja myöhemmin A. T. Federley. 16. HOTELLI SEURAHUONE 1890 (Kiseleff & Heikel) Maamme vanhimpia hotelli-ravintoloita. Yläkerran Marski-kabinetissa on Tove Janssonin 1952 maalaamat Hamina-aiheiset seinämaalaukset. Kivijalassa on ravintola Hostina Kompas, entinen Kompassi, joka oli kuuluisa merimieskapakka 1970 -luvulle asti. 17. ARVILOMMIN TALO 1849 Rapatun puutalon uusrokokootyylinen ulkoasu on harvinainen maamme kaupunkiarkkitehtuurissa. Talossa on toiminut mm. apteekki. Yksityisomistuksessa. 18. RUUTIKELLARI 1785 Hämeenlinnan bastionissa sijaitseva ruutikellari on kunnostettu taidegalleriaksi ja kokoustiloiksi. Toimi viime sotien aikaan viestikeskuksena. Piha-alueella on japanilaistyylinen kirsikkapuisto. 19. PORMESTARIN TALO 1866 Suomen merkittävimpiä porvaristaloja rakennuksineen ja vanhoine puustoineen. Asuinrakennukset ja talousrakennus ovat myöhäisempireä. Yksityisomistuksessa. Raatihuoneentori 12 49400 HAMINA 20. RAITTIUSTALO 1902 1884 toimintansa aloittaneen raittiusyhdistyksen talo, jossa nykyään toimii Kino Hamina ja Haminan Teatteri. 21. PUISTOTALO 1884 JA KESÄPUISTO (Karl August Wrede) Toiminut hotellirakennuksena ja Ruotsalaisen Seuraklubin käytössä. Nykyisin musiikkiopiston tiloina. Kesäpuisto perustettiin 1850-luvulla Lappeenrannan bastioniin. 22. ASEMARAKENNUS 1899 Alunperin yksityisradan Inkeroinen–Hamina asemarakennus. Laajennuksien jälkeen VR:n omistukseen 1916. Rautatieliikenne loppui 1968. Nykyisin linja-autoasema. 23. HIETAKYLÄN HAUTAUSMAA 1773 Perustettiin linnoituksen muurien ulkopuolelle meren rantaan. Varhaisimmat säilyneet muistomerkit ovat Suomen sodan päättymisen ajalta, vuodelta 1809. Nykyään hautausmaalla myös uurnalehto. 24. VALLIN KOULU 1888 (Waldemar Aspelin) Alunperin ruotsalainen nais- ja tyttökoulu, myö25. VARUSKUNTARAKENNUKSET hemmin yhteiskoulu, vuodesta 1939 kasarmit kansakoulu. Isoympyräkadun aumakattoiset ja MeNykyään mm.vastapäätä päiväkodinsijaitseva ja leikkikoulun riporttia muonavarastoksi toimitila. rakennettu tiilirakennus ovat 1770-luvulta. Haminan kesäteatterin esitykset alkoivat Turun bastionissa vuonna 2011. 26. LINNOITUKSEN VARTIORAKENNUKSET Linnoitettuun Haminaan pääsi kolmesta puomein ja nostosilloin varustetusta portista, joista jokaisen kupeella oli vartiorakennus. Keskiaikainen Turku–Viipuri valtatie, Kuninkaantie, kulki kaupungin halki Lappeenrannan portilta Viipurin portille. a) Lappeenrannan portin vartiorakennus 1774, Päävartiona 1840–1974. Ulkoasu on alkuperäisessä muodossa. Nykyisin Museoviraston Haminan toimipiste. b) Viipurin portin vartiorakennus 1774, Ulkoasu muutettu. Nykyään RUK:n käytössä. c) Meriportin vartiorakennus 1776, Satamaan johtaneen väylän vartiorakennus. Yksityisomistuksessa. joista jokaisen kupeella oli vartiorakennus. Keskiaikainen Turku–Viipuri valtatie, Kuninkaantie, kulki kaupungin halki Lappeenrannan portilta portille. 25. Viipurin VARUSKUNTARAKENNUKSET a) Lappeenrannan portin Isoympyräkadun aumakattoiset kasarmit ja Me1774, riporttia vartiorakennus vastapäätä sijaitseva muonavarastoksi Päävartiona 1840–1974. on alkuperakennettu tiilirakennus ovatUlkoasu 1770-luvulta. räisessä muodossa.esitykset Nykyisin alkoivat Museoviraston Haminan kesäteatterin Turun Haminan toimipiste. bastionissa vuonna 2011. b) Viipurin portin vartiorakennus 1774, muutettu. Nykyään RUK:n käytössä. 26. Ulkoasu LINNOITUKSEN VARTIOc) Meriportin vartiorakennus 1776, RAKENNUKSET Satamaan johtaneen vartiorakennus. Linnoitettuun Haminaan väylän pääsi kolmesta Yksityisomistuksessa. puomein ja nostosilloin varustetusta portista, joista jokaisen kupeella oli vartiorakennus. Keskiaikainen Turku–Viipuri valtatie, Kuninkaantie, kulki kaupungin halki Lappeenrannan portilta Viipurin portille. a) Lappeenrannan portin vartiorakennus 1774, Päävartiona 1840–1974. Ulkoasu on alkuperäisessä muodossa. Nykyisin Museoviraston Haminan toimipiste. b) Viipurin portin vartiorakennus 1774, Ulkoasu muutettu. Nykyään RUK:n käytössä. c) Meriportin vartiorakennus 1776, Satamaan johtaneen väylän vartiorakennus. Yksityisomistuksessa. PATSAAT JA MUISTOMERKIT A. Varvaran patsas (Veikko Haukkavaara) Varvara Schantin (1870–1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa, josta kiitoksena upseerikurssit 1–43 lahjoittivat patsaan kaupungille 1972. B. Pesäpalloilijapatsas (Onni Pursiainen) Onni ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan ja nuorisotyön tukemisesta 1968. C. Kaatuneiden upseerien muistopatsas (Kalervo Kallio) Jalustan sisällä paperi, jossa sodissa 1939–44 kaatuneiden yli 4000 upseerien nimet. D. Rannikkotaisteluissa kaatuneiden muistomerkki (Veli Klami) Sodissa 1939–44 kaatuneiden muistoksi. E. Johanneksen kirkon kirkkopuiston muistomerkit Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaissodan 1918 muistomerkki, sankarihautaalue, 1939–44 talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit. F. Ortodoksinen kappeli 1837 Rakennettu nykyisellä RUK:n kentällä sijainneen, vuonna 1830 puretun, puisen Pietari-Paavalin kirkon muistoksi. G. Myllynkivi (Eino Marttila) Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan pystytetty 1974. Legenda kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Katariinaa Haminassa käytyjen neuvottelujen aikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean suudelman. H. Haminan rauhan muistomerkki (Vesa Pohjola) Haminassa 1809 solmitun Ruotsin ja Venäjän välisen rauhan kunniaksi vuonna 2009 paljastettu muistomerkki. kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan ja nuorisotyön tukemisesta 1968. C. Kaatuneiden upseerien PATSAAT JA MUISTOMERKIT muistopatsas (Kalervo Kallio) Jalustan sisällä paperi, jossaHaukkavaara) sodissa 1939–44 A. Varvaran patsas (Veikko kaatuneiden 4000 upseerien nimet. Varvara Schantin yli (1870–1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita D. Rannikkotaisteluissa kaatuneiden upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa, (Veli Klami) jostamuistomerkki kiitoksena upseerikurssit 1–43 lahjoitkaatuneiden muistoksi. tivatSodissa patsaan1939–44 kaupungille 1972. E. Johanneksen kirkon kirkkopuiston B. Pesäpalloilijapatsas (Onni Pursiainen) Onnimuistomerkit ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaiskaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan sodan 1918tukemisesta muistomerkki, sankarihautaja nuorisotyön 1968. alue, 1939–44 talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit. C. Kaatuneiden upseerien muistopatsas (Kalervo Kallio) F. Ortodoksinen kappeli 1837 Jalustan sisällä paperi, jossa sodissa 1939–44 Rakennettu nykyisellä RUK:n kentällä kaatuneiden yli 4000 upseerien nimet. sijainneen, vuonna 1830 puretun, puisen Pietari-Paavalin kirkon muistoksi. D. Rannikkotaisteluissa kaatuneiden muistomerkki (Veli Klami) G. Myllynkivi (Eino Marttila) Sodissa 1939–44 kaatuneiden muistoksi. Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan pystytetty 1974. Legenda E. Johanneksen kirkon kirkkopuiston kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Kamuistomerkit tariinaa Haminassa käytyjen neuvottelujen Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaisaikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa sodan 1918 muistomerkki, sankarihautavasta, käsisuudelman alue,avioliittoon 1939–44 talvija kun jatkosodassa kaatu-sijaan myllynkiven läpijääneiden pystyi antamaan oikean neiden ja Karjalaan muistomerkit. suudelman. F. Ortodoksinen kappeli 1837 H. Haminan rauhan muistomerkki Rakennettu nykyisellä RUK:n kentällä (Vesa Pohjola) sijainneen, vuonna 1830 puretun, puisen Haminassa 1809 solmitun Ruotsin ja Venäjän Pietari-Paavalin kirkon muistoksi. välisen rauhan kunniaksi vuonna 2009 paljastettu muistomerkki. G. Myllynkivi (Eino Marttila) Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan pystytetty 1974. Legenda kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Katariinaa Haminassa käytyjen neuvottelujen aikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean suudelman. H. Haminan rauhan muistomerkki (Vesa Pohjola) Haminassa 1809 solmitun Ruotsin ja Venäjän välisen rauhan kunniaksi vuonna 2009 paljastettu muistomerkki. 22 Nuoret naiset yrittäjinä vanhassa kaupungissa Tekstit: Kaija Wischtukat H aminan vanha linnoitus on vuosien saatossa muuttunut olemassa olevaksi historiaksi. Itsenäistyneen Suomen rajakaupunginmerkitys varuskuntakaupunkinakin on vähentynyt. Sotien jälkeisen Haminan sataman vilkkaan puutavaran ja paperiteollisuuden viennin hiipuminen hiljensi myös sataman. Uusien tuulien tuomaa virkistävää teollisuutta Hamina ei ole saanut. Uskoa tulevaisuuteen ei Haminassa kuitenkaan ole menetetty. Tulevaisuuteen Haminassa uskovat ainakin nuoret yrittäjät, naiset. Eikä tämä usko liity edes entisen Summan paperitehtaan muuttumiseen nykyaikaiseen taikasanaan Google, tai merenrannan tuulipuistoihin ja valtakuntien väliseen vauhdilla rakennettuun tai rakennettavaan moottoritiehen. Nämä nuoret naiset ovat yrittäjiä, hyvin monet heistä jo toisessa polvessa. He tietävät, että väkeä kaupungissa on vain vähän. He tietävät myös, että talvet ovat hiljaisia, mutta he uskovat hyvään palveluun, ammattitaitoon ja lamastakin huolimatta myös tulevaisuuteen. n 23 Sisustusliike ihan keskustassa R aatihuoneentoria keskeisempää kauppapaikkaa ei ympyräkaupunki Haminasta löydy. Ystävättären idea Haminasta puuttuvan sisustusliikkeen perustamisesta toteutui kuusi vuotta sitten, sanoo Sisustus Laventelin omistaja Sanna Vapalahti. Puhelinkeskustelussa esiin tullut idea tarkoittaa tänään Sisustus Laventelin lisäksi vaatetusliike Pepitaa, jossa ystävättären omistusosuus on 60 prosenttia. Mietittiin, että nämä yritykset täydentäisivät toisiaan. Useampikin yritys alueella saattaisi olla kaikkien etu. Kuusi vuotta ovat osoittaneet myös, että mikään oppi ei ole ollut turhaa. Nyt 43-vuotias Sanna Vapalahti sai lukion jälkeen raittiussihteerin koulutuksen, opiskeli sitten mikrotukihenkilöksi ja valmistui vielä englanninkieliseksi tradenomiksi. Onnekasta perustamisvaiheessa olivat sopivasti vapautuneet tilat, joihin ei ollut tulossa muita yrittäjiä. Sanna Vapalahti, Sisustus Laventeli 24 S anna Vapalahti vastaa yksin Sisustus Laventelista. Pepitan toinen omistaja, Haminasta kotoisin oleva, asuu Helsingissä. Hän osallistuu ostoihin ja suunnitteluun, mutta on vähemmän Haminassa. Sanna Vapalahti sanoo, että työssä mukavaa on, koska se koko ajan muuttuu. Ongelmana taas, että pienessä, vanhassa kaupungissa väkeä on vähän. Talvi etenkin on kovin hiljainen. Ja verkkokaupastamme huolimatta monet asiakkaat ajavat muualle. Sijaintimme kuitenkin on hyvä. Tänne on helppo löytää. Suoraan edessä ovat parkkipaikat, joissa pääsääntöisesti on myös tilaa. Sekä paikallisesti että turisteja ajatellen olemme keskeisellä paikalla, jossa myös vanhan kaupungin idylli elää. Entä tulevaisuus? Sen kun tietäisi, sanoo Sanna Vapahti ja lisää: – Uskomme voimakkaasti hyvään palveluun, asiantuntemukseen ja siihen, että myymme sitä, mitä asiakkaat haluavat ostaa. n Nuori nainen johtaa katsastusasemaa I han tavallista ei ole, että katsastusaseman toimitusjohtajana hymyilee nuori ja kaunis nainen, sillä miestenhän tämän kaltainen maailma ainakin ennen oli. Ja varsinkin, kun asema on erikoistunut raskaaseen ajokalustoon. 29-vuotias Pilvi Serola tasoittelee sanomalla, että itse asiassa hän on ollut alalla koko ikänsä, vaikka valmistuikin markkinointiviestinnän tradenomiksi. Uusi Kaakon katsastus avattiin 12.11.2012. Syntytarina on aika pitkä, sanoo Pilvi Serola. Mutta hyvin tiivistetysti: Pari vuotta sitten avautui mahdollisuus perustaa olemassa oleviin tiloihin yritys toista polvea varten. Silloin Pilvikin sattui olemaan ”vapaana” kotona pienen lapsen kanssa. Parin vuoden aikana toiminta on saatu pyörimään täysillä ja tulevaisuus näyttää hyvältä. – Emme ole ainoa katsastusasema Haminassa emmekä keskustassa. Raatihuoneelta matkaa kertyy viitisen kilometriä. Kieltämättä alalla kilpailu on kovaa, mutta pärjäämme kyllä. Markkinavalttimme on haminalainen perheyritys, kun useimmat kilpailijamme ovat ulkomaisia ketjuja, sanoo Pilvi Serola. – Asiakkaamme ovat löytäneet meidät. Salaisuutemme on hyvä palvelu ja se, että nämä tilat on rakennettu erityisesti raskasta kalustoa varten. Kaikilla katsastajillamme on myös raskaan kaluston oikeudet. Nuorella naisella olisi toki työmaata kotonakin: kolme lasta, joista vanhin kouluiän kynnyksellä. Katsastusasema työllistää seitsemän henkeä. Mutta kunhan velipoika valmistuu katsastajaksi on työntekijöitä kahdeksan, sanoo Pilvi. Ai niin, vaikka tiloja rakennettaessa on otettu huomioon suurten autojen korkeus, ei henkilöautoja suinkaan ovelta käännytetä, pikemminkin päinvastoin. n Pilvi Serola, Uusi Kaakon katsastus Oy 25 Konditoria ja kaunis ”kivijalkakahvila” P erinteikäs ja nimekäs. Näinkin voi luonnehtia Konditoria Huovila osakeyhtiötä, jonka hallituksen puheenjohtaja Marja Kotonen on hetkeksi istahtanut konditoriamyymälän palvelukahvilan pöytään. – Ensisijaisesti olen yrittäjä ja teen ihan kaikkea. Juuri tulin leipomon puolelta kakunkoristelusta, mutta olen tänään ehtinyt olla autokuski ja munkinpaistajakin, hän kertoo. Konditoria Huovila on sukupolvenvaihdoksen toteuttanut perheyritys, joka toimii Haminan keskustassa yli satavuotiaan rakennuksen tiloissa, alueella, johon jokainen ensikertaa kaupunkiin tuleva vieras varmasti saapuu. Paikalla ja tiloilla on puutteensa, mutta myös etunsa. Parasta kuitenkin ovat ihanat asiakkaat. Ilman heitä tuskin olisimme tässä kaupungissa jo 48 vuotta toimineet, sanoo Maiju, jolla nimellä hänet tunnettiin jo kaksivuotiaana, kun yritys perustettiin. Isä, Aarre Huovila on ollut Marja Kotonen, Konditoria Huovila 26 ”tuotekehittäjä”. Äiti, Heli Huovila toteutti kahvilaidean. Nimensä mukaisesti konditoria tunnetaan kahvileipätuotteistaan, mutta hyvää ruokaleipää leivotaan myös päivittäin, joskin vain omaan myymälään. Marja Kotonen sanoo, ilman asiakkaita ei tämänkaltainen yritys voi toimia, mutta onneksi asiakaskuntamme on laaja. Haminan oma väestömäärä on liian pieni ja siksi talvi on äärettömän hiljainen. Kesä, kesävieraat ja ulkomaalaiset, lähintä rajanaapuria unohtamatta, tuovat eloa kaupunkiin ja sen yrityksille. Hyvä maine on tavoittanut myös kaupungissa vierailleet arvovieraat presidenteistä prinsessoihin, nauraa Maiju. Eikä tämä ole vitsi. Prinsessa Viktorian kuninkaalliset vanhemmatkin mukana olivat. Hyvä palvelu ja hyvät tuotteet ovat myös tulevaisuuden tae, uskoo Marja Kotonen. n Ideoita miehillekin ikään ja kokoon katsomatta V aatetusliike Gancho (koukku) on toiminut Haminan keskustassa torin laidalla kolme vuotta. Gancho on 32-vuotiaan Hanna Mikkolan yhden naisen yritys, joka syntyi halusta toteuttaa omia ideoita, joista toiset ovat toimineet, toiset eivät. Entä tulevaisuus? Haluaisin olla ainakin yhden ihmisen työllistäjä sanoo nuori yrittäjä, jonka ”menneisyys” on asiakaspalvelussa. – Ollessani vaatetusliikkeessä toisen palveluksessa ääneen lausutut omat ideat kilpistyivät kuitenkin vastaukseen: Hyvä idea, mutta… Kun edellinen yrittäjä tällä paikalla päätti lopettaa, päätin minä puolestani kokeilla ideoita ja katsoa toimivatko ne. Kaikki eivät toimi, mutta ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen ei myöskään pidä tehdä lopullista johtopäätöstä, toteaa Hanna. Pienessä vanhassa kaupungissa Hanna on myös kohdannut ennakkoluuloja. Esimerkiksi miesten pukeutumisesta ja siinäkin, että Ganchoa ei ole tarkoitettu vain nuorille ja hyvin hoikille vaan kaiken ikäisille ja kaiken kokoisille. Hanna myöntää että, kaupunki on pieni ja talvet hiljaisia, mutta ihmisiin täällä tutustuu ihan eri tavalla kuin suurissa kaupungeissa tai suurissa marketeissa. Työn kautta olen saanut ystäviä. Täällä tullaan tutuiksi, kerrotaan kuulumisia, joskus jopa huoliakin. Yhden naisen yrityksessä työ on sitovaa, mutta omalla tavallaan vapaatakin, vaikka työpäivä ei läheskään aina pääty siihen, kun asiakaspalvelija lukitsee liikkeensä oven takanaan. Pyrin kuitenkin säilyttämään positiivisen elämänasenteen, hän lupaa. – Ehkä muutaman vuoden kuluttua pystyn toteuttamaan senkin haaveen, että minusta tulee ainakin yh den ihmisen työllistäjä, sanoo Hanna. n Hanna Mikkola, Vaatetusliike Gancho auktorisoitu tilitoimisto KOTKA–HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Isoympyräkatu 32 49400 Hamina Puh. (05) 340 880 www.tilitalsi.fi 27 Ei vain näön vaan näkemisen vuoksi N äöntarkastukset, piilolasien sovitukset ja erikoislasit tarkkaa näköä vaativille harrastajille, siihen keskitymme. Mutta sitäkään emme unohda, että kaikki asiakkaamme tarvitsevat itselleen sopivat silmälasit myös ulkonäköä ajatellen. Ajatusten takana on vuodesta 2009 Kaakon Näkökulman omistanut optometristi Tiina Tuomisalo. 45-vuotisena hänkin kuuluu haminalaisten nuorten naisten toisen polven yrittäjien joukkoon. Optometristi on optikkoa alempi korkeakoulututkinto, johon nykyisin valmistutaan, ja jotka saavat oikeuden näön tarkastuksiin. Tällä taidolla ja oikeudella yrityksen on ollut mahdollista erikoistua esimerkiksi ampujien ja uimareitten erikoislaseihin sekä piilolinsseihin. Niitä myymme todella paljon kuten myös aurinkolaseja vahvuuksilla niin aikuisille kuin lapsillekin.. Kaakon näkökulma ei ole ainoa alan yritys Haminassa. Ketjuliikkeitten alhaisiin hintoihin, emme pysty vastaamaan. Luotamme kuitenkin hyvään hinta-laatu suhteeseen. Ja sijaintikin on sellainen, että asiakkaitten käyttämät muutkin päivittäiset palvelut ovat nekin lähellä. Työnsä hyvinä puolina hän näkee omavalintaisen työpaikan, jonne on joka päivä mukava tulla ja jossa on ihana työkaveri. Siitä pidän, että kaiken saan suunnitella itse. Terve kilpailukin on ihan kivaa, sanoo Tiina Tuomisalo Tulevaisuuden kannalta hän näkee etuna sen, että yksityisellä liikkeellä on mahdollisuus hankkia sellaisia kehyksiä ja näkemiseen liittyviä tarvikekita, joita muilla ei ole. Jo nyt meillä käy asiakkaita vähän pitemmänkin matkan takaa ostamassa persoonallisia silmälasin kehyksiä. Itärajan ylittävän kaupan rajoituksina Tiina Tuomisalo näkee sekä alansa kulttuuri- että kieliongelmat. n 28 Tiina Tuomisalo, Kaakon Näkökulma. Tyttöjenpäivä Kotkassa K otkan Zontat kutsuivat lokakuussa kaikkien Kotkan koulujen 8–9-luokkalaiset tytöt viettämään tyttöjenpäivää. Kutsu otettiin kouluilla innostuneena vastaan ja Kotkan kirjastotalo täyttyikin iloisesta tyttöenergiasta. Tyttöjen päivä on osa Maria Drockilan perustamaa Supersiskot-kampanjaa. Kampanjan tarkoitus on ehkäistä nuorten tyttöjen syrjäytymistä ja tehdä avun hakemisesta tytöille helpompaa. Kotkan tyttöjen päivä pidettiin kirjastotalon auditoriossa 11.10. 2013. Tapahtumaan osallistui useita asiantuntijoita, jotka antoivat nuorille kohdennettuja ohjeita arkielämään. Kotkan Zontien puheenjohtaja Aulikki Häkkinen Nordeasta kertoi minkälaisiin tilanteisiin ja mahdollisiin vaikeuksiin pikavippien ottaminen voi johtaa. Poliisin edustaja Jouko Suomi muistutti oikeanlaisesta internetkäyttäytymisestä. Hän painotti, että internetiin kannattaa laittaa vain kuvia ja tietoja, jotka nuori olisi valmis näyttämään mummolleen. Lisäksi tytöt kuulivat kouluterveydenhoitaja Salla Kärjen puheenvuoron itsetunnosta, syömishäiriöistä ja nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietoa annettiin myös siitä, mistä hakea apua mahdollisiin ongelmiin. Luentojen lisäksi kirjaston aulassa oli mahdollisuus tutustua eri infopisteisiin. Eri näytteilleasettajia oli kaikkiaan seitsemän. Paikalla oli esimerkiksi terveydenhoitoalan opiskelijoita ja ajo-opetuksen ammattilaisia. Anne Kukkohovi Päivän ehdoton vetonaula oli kuitenkin Suomen huippumalli haussa -ohjelman juontaja Anne Kukkohovi. Hän kertoi puheenvuorollaan nuorille omista kokemuksistaan julkisen uran alkutaipaleelta, kuten mallin kohtaamista kovista ulkonäköpaineista. Sympaattinen Anne jaksoi hymyssä suin kirjoittaa satoja nimikirjoituksia päivän päätteeksi. Tapahtumassa oli lähes 500 osallistujaa. Kotkan Zontakerho organisoi päivän tyylikkäästi rutiinilla. Päivä oli onnistunut ja kouluilta saatu palaute positiivista. n Teksti: Kaisa Härkisaari Kuvat: Anita Salomaa-Härkisaari 29 Osaavissa käsissä lasikin taipuu taiteeksi S e, että Anne Takasesta tuli lasitaitelija on osaltaan ehkä sairaskodin ansiota tai sattumaa. Toimintakeskukseen oli suunniteltu laajennus ja siihen kaksi tiffanytyönä toteutettavaa lasiseinää. kokoa niillä 4,5 x 1,8 m. Eivät siis mitenkään liian pienet. Tällä välin ylihoitaja oli saanut puhelun kuntoutusasiakkaalta, joka sotien jälkeen oli muuttanut Australiaan ja nyt tulossa mökille Imatralle. Tämä oli luvannut tulla myös kuntoutukseen jos siellä tehtäisiin lasitöitä. Tästä alkoivat tiffanykurssit. Ja joulu lähestyi. Erkki Kirkinen, lasitöistä kiinnostunut kuntoutettava ei tiennyt milloin palaisi Australiaan, mutta kun kerroin ”pienestä” projektista, tämä ei ensinkään pelästynyt, vaan lupasi että sehän tehdään. Erkki Kirkisen kanssa aloitettiin. Minä leikkasin, Erkki hioi ja minä nopeampana kiinnitin kuparifoliot ja yhdessä tinattiin. Erittäin kätevän Erkki Kirkisen kokemus tuli laatoitusfirmasta ja homma ajautui siihen, että valloitimme silloisen laitosmiehen tilat ja olimme niissä koko joulun. Ensin teimme yhden seinän. Aloitimme aamulla kello 7–8 ja lopetimme illalla kello 9–10. Erkki unohti kuntoutuksetkin ja siksi Kirkistä kuulutettiin kuntoukseen tämän tästä. Minun kotisiviilistäni puuttui koko joulu, mutta onneksi kiltti aviomies kantoi minulle ja Erkille kinkkuvoileipiä. Omista töistäni sain seiniä varten vapautuksen. Ensimmäisen seinän tekeminen vaati 4 viikkoa. Toinen saattoi valmistua vähän nopeammin. Mutta sekin siitä seurasi, että lasitöiden koukkuun jäin, sanoo Anne Takanen. Sairaskodin ohjaajan työt loppuivat kun Anne Takanen vuonna 1994 jäi äitiyslomalle. Vaikka olin ajatellut, että on uuden aika heitti elämä vielä Virojoelle yläasteen ja lukion tekstiilitöiden ja kuvaamataidon opettajaksi. – Vaikka oli päättänyt tulla hyväksi opettajaksi joka opettaa jokaisen tenavan piirtämään, kypsyi myös ajatus omasta yrityksestä. Myönnän että taitelija yrittäjänä on abrsurdi ajatus. Varoituksen sanoja kyllä kuulin, mutta vakavasti pohdin, että pystyn elämänasenteellani käyttämään saadut kokemukset ja hankkimani taidot myös oman yrityksen hyväksi. 30 Toki päätin hankkia myös oppia. Hakeuduin myös yrityshautomoon, vaikken vieläkään ymmärrä mitä tämä sana tarkoittaa. Tein myös itselleni ison kansion kysymyksineen, joihin ryhdyin etsimään vastauksia. Elokuun ensimmäisenä päivänä 1998 sain Finnveralta naisyrittäjälainan ja sinä päivänä Sevenon aloitti. Kotona puuliiterin vieressä oli pieni autotalli, johon ei edes oma auto sopinut. Siitä tilasta tuli ensimmäinen toimipiste. Aloitin tekemällä pieniä sinivalkoisia purjeveneitä. Tarkkaan olin laskenut että yhtään lasinpilaa ei saa mennä hukkaan, sillä lasi on kallista, taidelasi varsinkin. Siinä vaiheessa ajattelin, että tässä tilassa toimin viisi vuotta. Kun vuosi oli kulunut, rakennettiin omalle pihalle uusi 42 neliön työhuone. Se toimi työtilana vuoteen 2013 ja osin myös myymälänä. Myymäläkokeilu keskikaupungilla oli tietyllä tavalla onnistunut, mutta tilat eivät riittäneet työskentelyyn hiljaisinakaan ajonkohtina. Pienen yrittäjän ei ole mahdollista hajauttaa työtä ja myyntiä eri paikkoihin. Anne Takanen myöntää, että markkinointi on aina ollut vähän ontuvaa. Taiteilija markkinoijana miettii helposti. ”Kun tämä nyt vain on minun tekemäni.” Nyt olen harjoitellut eroon tästä ajatustavasta. On ymmärrettävä, että jokaisesta työstä pitää pystyä maksamaan kulut materiaalit, verot ja palkat. Valtiovallan pitäisi ottaa pienyritysten markkinointi haltuunsa siten, että tekijän ei yöllä tarvitsisi miettiä miten tämän maksan. Ja minäkin puolestani mietin, miten pystyisin neuvomaan muita, etteivät käy läpi sanoma sudenkuoppia kuin itse olen käynyt. Ja sekin pitäisi muistaa ja tietää että käsityöyrittäminen on ihan eri asia kuin vaatekauppa tai autokauppa. Ja itseensä ja asiaansa on uskottava. Jos otat ison lainan ja sinulla on huono itsetunto ja heikko luonne, ei homma enää vuoden kuluttua toimi. Anne sanoo nyt uskovansa itseensä ja työhönsä, vaikka tulevaisuudesta ei koskaan voi tietää. Uusi toimitila käsittää 170 neliötä. Se pitää sisällään myymälän, työtilat ja polttouunit. Kokemus on osoittanut että kahdessa paikassa ei tämänkokoinen pienyritys voi toimia. Tilaustöinä tehtävät tiffanytyöt menevät pääosin oviin, lasiaukkoihin ja keittiökalusteiden oviin. Sulatustekniikalla valmistuvat lasivadit ja teräsrunkoiset lyhdyt. Anne Takanen sanoo, että hänelle läheistä on yhä edelleen opettaminen. Niinpä uusissa laajentuneissa tiloissa pidetyillä kursseilla on riittänyt kysyntää ja niiden aikana on valmistunut lukuisia lasivateja sekä lyhtyjä niin talveen kuin kesäänkin. Ja entä sitten tulevaisuus? – Italiassa kävin opiskelemassa vesipaineleikkurin käytön. Se tarkoittaa lasin ja lasihyllyjen leikkaamista vesipaineella. Tulevaisuus näyttää, mitä siitä tulee. Epäröintiin on syynä se, että tällä alueella ei hänen mukaansa oteta huomioon uusia kunnollisia ajatuksia ollenkaan. Muualla maassa ollaan ihan innoissaan. Jos nainen täällä selittää tekniikkaa, niin seinä on vastassa. Ei haluta ymmärtää, että naisillekin on annettu aivot, teknistä ja luovaa ongelmien ratkaisun taitoa. Zonta-ideologialle hän antaa tunnustusta siitä, että zontat haluavat viedä naisia eteenpäin. Vaikka täällä Suomessakin saa taistella tuulimyllyjä vastaan, on se meillä sata kertaa helpompaa kuin monessa muussa maassa. Lasitaiteilija Anne Takanen on yrityksensä ainoa varsinainen työntekijä. Puolen vuoden ajan apuna on ollut työharjoittelija. Olen ajatellut, että ensin katson, miten istumme tähän uuteen tilaan ja saamme sen toimivaksi. Sekä sulatushuoneessa että pakkauspuolella on vielä rakentamista. Ja jos löytyisi ihminen joka osaisi tehdä lasitöitä, pystyisi hoitamaan myymälän ja olisi markkinointihenkinen, niin siinäpä paketti, joka olisi kova juttu. Olen kyllä tehnyt erilaisia laskelmia ja tiedän, että myymälän pitäisi ehdottomasti olla Helsingissä. Mutta kuten sanottu: kahteen paikkaan ei toimintoja voi hajottaa. Verkkomyyntisivustoa suunnitellaan ja itse asiassa se on jo työn allakin. Ja ihan vieressä on myös posti, joten on näitä asioita kyllä mietitty. Lasitaiteen kaksi tekijää Haminasta Anne Takanen, haminalainen lasitaiteilija, ei ole Haminan ensimmäinen. Ensimmäinen on Tamara Aladin, joka vuosina 1959–76 suunnitteli Riihimäen lasille talouslasia, vientimalleja ja on erityisen tunnettu maljakoistaan. – Tamara on käynyt luonani ja antanut minulle tunnustusta töistäni. Tamara on ihana, sanoo Anne Takanen. – Hänen kanssaan oli mahtavaa keskustella, sillä Tamara hallitsee myös alan terminologian. n Teksti: Kaija Wischtukat 31 ”Believe and make it happen!” Zonta Internationalin 62. Convention Orlandossa L ynn McKenzie, Zonta Internationalin ja Zonta Foundationin Presidentti 2012–2014, iloitsi kahdesta omalla kaudellaan saavutetusta tavoitteesta: jäsenmäärän ja lahjoitusten kasvusta. Uskoimme siis Torinon Conventionissa asetettuihin tavoitteisiin ja yksissä tuumin toteutimme ne. Hyvä me! Yhdessä onnistumisen tunne antoi Orlandon Conventionille positiivisen vireen, jonka avulla selvisimme myös pitkän pitkästä esityslistasta. Kun sääntömuutosehdotukset herättivät laajan keskustelun, niin uusi puheenjohtaja Maria Jose Landeira Oestergaard sen sijaan sai omalle toimintasuunnitelmalleen 100% kannatuksen. ”Yksi hyvin tehty asia on parempi kuin kaksi puolikasta”, totesi Maria. Eri maat ja maanosat saivat oman hetkensä avajaisten lippuseremoniassa sekä vastaanotolla, missä osa zontista oli pukeutuneena oman maansa kansallispukuun. Myös Conventionin vierailevat puhujat, stipendiaatit ja projektien esittelyt veivät kokousyleisöä maanosasta, maasta ja kulttuurista toiseen – toimimme todellakin globaalisti! Viidelle kokouspäivälle mahtui monta vaikuttavaa puhetta. Uusiin virkoihin pyrkivien puheenvuorot oli rajattu kahteen minuuttiin, mutta siinäkin ajassa ehtii sanoa todella paljon ja vaikuttavasti. Etuoikeutetuksi itsensä tunsi saadessaan kuunnella mm. UN Womenin pääjohtajaa Phumzile Mlambo-Ngcukaa sekä uusinta ZI:n kunniajäsentä tohtori Marilyn Waringia, jonka kehotus erityisesti jäi mieleen: ”We need to mother our planet”. Zonta-spirittiä Kokoustekniikkaa Orlandossa oli paikalla noin 1600 zontaa, joista 800 oman kerhonsa delegaatteina ja edustaen proxyjen kautta noin 400 muuta kerhoa. Suomesta ja Virosta oli edustettuina 25 kerhoa, ja proxyjen kautta lisäksi 31 muuta kerhoa. Conventionin parhainta antia, virallisen ohjelman lisäksi, on kokea yhteenkuuluvaisuutta kaukaisimpienkin zonta-sisarten kanssa. Kokemusten vaihtaminen toisten kerhojen kanssa on helppoa ja hauskaa, silmiä avaavaa ja innostavaa: miksi emme kokeilisi tätä myös omassa kerhossamme? Orlandossa kokeiltiin nk. pyöreän pöydän lounaskeskusteluja, joita käytiin vapaamuotoisesti etukäteen nimetyistä aiheista. Kahvitauoillakin keskustelu siirtyi vaivattomasti amerikkalaisten muffinien ja kuppikakkujen ihailusta naisten ja tyttöjen kohtaamiin ongelmiin. Isossa kokouksessa videotekniikka ja hyvä äänentoisto on kaiken a&o. Osa delegaateista taiteili läpi äänestysten jopa kolmen äänestyskoneen kanssa. Konferenssitilan tekniikka kesti kuin kestikin kymmenet äänestyskierrokset. Ylikuumentumisen vaara oli lähinnä delegaateilla, joiden piti kuunnella kaikkien puolesta (Pro) ja vastaan (Con) –mikrofonien taakse ryhmittyneiden puheenvuorot. Kysymysmikrofonin takaa saattoi tulla sekaan yllättäviä kysymyksiä ja jopa draamaa. Sääntömuutokset herättivät tunteita, kun taas kaikki rahan käyttöön liittyvät esitykset tulivat hyväksytyksi sellaisenaan. Täytyi vain ihailla Lynn McKenzien tyyneyttä ja tilannetajua, kun kokous eteni lähes suunnitelman mukaan. Ripaus huumoria auttoi monessa kohdassa. Uusi Board 2014-2016 lähikuvassa, mukana taustalla governoreiden 2014-2016 joukossa Piiri 20:n Governor Salla Tuominen. 32 Päätöksiä Omalle piirillemme tärkein päätös oli varmasti Tuija Heikkilän valinta Nominating Committeen jäseneksi. Tiina Rebanen hyvä äänisaalis sen sijaan ei riittänyt kansainvälisen johtajan virkaan – vielä. Pohjoismaalaisittain merkittävää on, että tuleva puheenjohtaja 2016-2018 Sonja Hönig Schough Ruotsista seuraa nykyistä tanskalaista puheenjohtajaa Maria José Landeira Oestergaardia. Sääntömuutoksia oli esityslistalla paljon, koska hallitus oli halunnut siirtää asioita Conventionin päätösvaltaan kuuluvista Bylawseista kevyemmin päivitettäviin Rules of Procedureihin ja Manuaaleihin. Yksi sisällöltään merkittävä muutos käynnisti laajan keskustelun jäsenkriteereistä. Jatkossa uuden jäsenen ei tarvitse olla päätöksentekoasemassa, vaan häneltä edellytetään ensisijaisesti tahtoa toimia aktiivisesti ZI:n päämäärien hyväksi. Jäseneksi voi tulla omalla hakemuksella, jonka kerhot käsittelevät kuten uusien jäsenten valinnan tähänkin asti. Minimimäärä samaan luokitteeseen kuuluvista viroista ja ammateista kerhossa päätettiin poistaa – tavoitteena on laaja ja monipuolinen jäsenistö. Yli 30 jäsenen kerho saa jatkossa asettaa 2 delegaattia ja yli 60 jäsenen kerho 3 delegaattia conventioniin. Kaksivuotiskausi 2014-2016: Vakaumus – Sitoutuminen - Rohkeus Zontien kansainvälinen palvelutoiminta ja vaikuttaminen perustuu yhteistyöhön YK:n kanssa. Myös Euroopan Neuvosto on tärkeä yhteistyötaho. Organisaation sisäi- sesti Maria Jose Landeira Oestergaard haluaa kiinnittää huomiota jäsenhankintaan ja johtamistaitoihin. Rahastojen kartuttaminen on tärkeää, mutta onnistumiseen tarvitaan myös tunteen paloa ja osaamista. ZI jatkaa alkaneella kaksivuotiskaudella tukeaan HIV-tartunnan ehkäisyyn Ruandassa (USD 800.000). Fistulan ehkäisyä ja korjausleikkausten suorittamista Liberiassa avustetaan 600.000 dollarilla. Nigerissä alkaa kampanja, jolla pyritään myöhentämään liian nuorten tyttöjen avioitumista ja estämään liian varhaisia raskauksia (USD 1.000.000). Toisen uuden projektimme tavoitteena on luoda sukupuoleen kohdistuvan väkivallan vastaista ilmapiiriä vietnamilaiskouluissa (USD 644.000). Kolmas projekti pyrkii eliminoimaan sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa epämuodollisin ja viihteellisin keinoin (USD 986.000). ZI:n kansainvälisistä stipendiohjelmista Amelia Earhart Fellowships saa tukea USD 700.000, Jane M. Klausman Women in Business-stipendit USD 232.000 sekä Young Women in Public Affairs-palkinnot USD 144.000. Palvelu- ja stipendiohjelmien lahjoitusten kokonaistavoite on yhteensä USD 5.302.000, mikä tarkoittaa omassa piirissämme 300.000 dollarin tavoitetta. Otamme tietenkin haasteen vastaan, olemmehan missiomme veroisia: naisten ja tyttöjen ongelmat tulevat avullamme kuulluksi ja autetuksi nykyistä paremmin. Seuraavan kerran tavoitteiden toteutumista tarkastellaan Nizzan Conventionissa 2016 ja Yokohamassa 2018. n Päivi Pelttari VAD 4, Huittisten zonta-kerho 5K Run -kävely/ juoksu keräsi lahjoituksia yhteensä 45.000 US dollaria. Conventionin aikana Foundation sai lahjoituksina yhteensä 155.000 US dollaria. Kuvassa piirin osallistujia juoksun/ kävelyn jälkeen. 33 Hamina Tattoossa ollaan koko päivä! – Yli 110 000 vierasta viihtyi Haminassa K ansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo järjestettiin kolmannentoista kerran 29.7.–2.8.2014. Monin tavoin uudistuneen festivaalin teemana oli Itämeri – hieno menneisyys, parempi tulevaisuus. Uutta Tattoo-viikon tarjonnassa oli mm. Tattoo-kaduksi muuttunut Fredrikinkatu sekä Linnoituksen vanhat pihat -tapahtuma. Sotilassoittokuntia festivaaliin osallistui kaikkien suomalaisten sotilassoittokuntien lisäksi viidestä maasta. Hamina Tattoo on tiivistynyt niin ajallisesti, kuin alueellisestikin. Kaikki tapahtumat järjestettiin historiallisen linnoituskaupungin muurien sisäpuolella. Ajallisesti aiemmin kahdeksan päivää kestänyttä tapahtumaa on tiivistetty viiden päivän mittaiseksi festivaaliksi uusine, mielenkiintoisine oheistapahtumineen. Kaikkia tapahtumia seurasi yhteensä yli 110 000 kävijää. Hamina Tattoon pitkämatkaisin soittokunta Japanista Norjasta Haminaan saapui His Majesty The Kings Guard yli sadan varusmiehen suuruisella osastolla. Joukko koostui soittokunnasta ja näyttävästä drilliosastosta. Saksalaista sotilasmusiikkiperinnettä edusti Hamina Tattoossa Heeresmusikkorps Koblenz everstiluutnantti Alexandra Schütz-Knospen johdolla. 34 Teksti: Hannu Kaukiainen Kuva: Petri Hiironen Iso-Britanniasta festivaalivieraaksi saapui kahden soittokunnan yhdistelmä. The Combined Bands of The Lancashire Artillery and The Duke of Lancaster´s Regiment toi tervehdyksen Iso-Britannian vuosisataisesta sotilasmusiikkiperinteestä. Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit sekä Venäjän Pohjoinen ja Itämeren laivasto yhdistyivät vuonna 2010. Uutta kokonaisuutta edusti Haminassa Läntisen Sotilaspiirin esikunnan keskussoittokunta everstiluutnantti Sergei Jezovin johdolla. Japanista saakka Hamina Tattooseen saapui sikäläinen Itsepuolustusvoimien keskussoittokunta eversti Akira Takedan johdolla. Soittokunnan vierailu Haminassa oli samalla sen historian ensimmäinen konserttimatka Eurooppaan. Haminassa mies Valkoisesta talosta Tattoo-viikon avajaiskonsertissa ”A Taste of America esiintyi puolustusvoimien edustussoittokunta, Kaartin soittokunta. Nimensä mukaisesti konserttiyleisö sai tuulahduksen Atlantin toiselta puolelta kun Kaartin soittokuntaa johti USA:n merijalkaväen soittokunnan, eli ”The President´s Own” päällikkö, eversti evp Michael J. Colburn. Konsertissa kuultiin amerikkalaisen marssi- ja viihdemusiikin helmiä John Philip Sousasta John Williamsiin ja Leonard Bernsteiniin. Ohjelmaa koko päiväksi Uudistunut Hamina Tattoo tarjosi tapahtumia aamusta iltaan ja yöhön saakka. Tattoo-kadulla järjestettiin päivittäin mm. sisäänheittoparaati, josta saattoi nauttia vaikkapa Raatihuoneeen torin samppanjabaarista käsin. Lisäksi Raatihuoneentorilla Speaker´s Cornerissa eri alojen asiantuntijat puhuivat ajankohtaisista asioista päivittäin. Haminan kaupunginmuseolla oli esillä Hamina Tattoon tämänkertaisen teeman mukaisesti ainutlaatuinen Itämeri-näyttely: Hamina maailmankartalle! John Nurmisen Säätiön ja Haminan kaupunginmuseon aarteita. Näyttelyssä kävijällä oli tilaisuus tutustua harvinaisiin merenkulkua esitteleviin kokoelmiin. Erikoisnäyttely on avoinna edelleen 11.1.2015 saakka. Linnoituksen wanhat pihat avasivat porttinsa Tattoo-vieraille. Tarjolla oli mm. ilmaiskonsertteja, Pop Up -kahviloita, kirpputoreja ja taidenäyttelyitä. Puolustus- voimat esitteli perinteisesti toimintaansa Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä. Haminan torille nousseella Tattoo-klubilla esiintyjinä olivat suomalaiset huippusolistit Jarkko Aholasta Paula Koivuniemeen säestäjinään sotilassoittokuntien Big Band kokoonpanot. Haminalaiset zontat mukana järjestelyissä Hamina Zonta-klubi on vuosia ollut mukana Hamina Tattoon ilmeen rakentamisessa. Zontat ovat toimineet mm. avuliaina paikannäyttäjinä sekä käsiohjelmien jakajina Tattoo-yleisölle. Paikallisten harrastajayhdistysten panos festivaalin järjestelyissä on erityisen tärkeää ja zontat omalla työllään ovat luoneet Hamina Tattoon kansainvälisesti tunnustettua hyvää mainetta. n Hannu Kaukiainen Hamina Tattoo Toiminnanjohtaja Edustavia Tattoo-emäntiä Bastionissa Kuvassa vasemmalta Liisa Kettunen, Lea Laakso, Marjo Åhman, Aila Leo, Marja-Leena Elovaara ja Marja Muukka. Kelan harkinnanvaraista yksilöllistä kuntoutusta ja ihosairauksien sopeutumisvalmennuskurssit Haminassa vuonna 2014. Kysy lisää! p. 040 484 9617 tai 040 714 0213. puh. 020 7761 700 • www.hoiku.fi www.hoiku.fi puh. 020 7761 700 35 Hamina sydämessäni ”Nainen- julkisuus ja turvallisuus” on Haminassa pidettävän syyskokouksemme teema. Oheisessa tarinassa julkaisujen tekijä, Tapiolan Zonta -kerhon jäsen, toimittaja Marita Kokko, raottaa julkisuuden verhoa omaan elämäänsä ja Haminan osuutta siihen. M inun elämänkaareni on kolmeen kertaan leikannut Haminan ympyröitä. Tosin siihen aikaan, kun viitta Satamakadun ja Sibelius-kadun risteyksessä osoitti kohti Leningradia. Ensimmäisen kerran haminalaistuin 60-luvun lopussa, kun isästäni tuli Haminan kaupungin palopäällikkö. Kolmihenkinen perheemme koiran kera muutti kaupungin paloasemalle Saviniemeen, sairaalan naapuriin. Ympyrät jäivät kuitenkin vieraiksi, sillä jatkoin lukiossa lakkiin asti Karhulassa. Eihän kavereita voinut jättää. Vasta päästyäni osa-aikaiseksi harjoittelijaksi Kymen Sanomien toimitukseen syksyllä 1972 alkoivat ympyrät avautua. Sinä syksyisenä aamuna, kun 19-vuotias asteli arastellen toimituksen ovesta, istui toimittaja Kaija Wischtukat, nykyisin tunnettu Zonta-sisaremme, tiukasti kirjoituskoneen ääressä ja vain vilkaisi tulijaa. Silloin toimittajan rentoon kuvaan kuului tupakointi. Kysyin, saisinko polttaa. Siniset silmät naulasivat minut tiukasti penkkiin. ”Jos haluat pilata keuhkosi, siitä vaan”, tokaisi Kaija, joka juuri oli itse lopettanut. Kolaripaikoille, tiedotustilaisuuksiin ja valtuustojen kokouksiin suihkien meni kesä jos toinenkin. Tuli hetki, jona tapasin tuossa samaisessa toimituksessa myös tulevan mieheni. Hän herätti välittömästi kiukun, sillä nuorimies, juuri RUK:n kautta siviiliin päässeenä, ilmoitti palanneensa Haminaan sivistämään ihmisiä. Olihan hän kotoisin Jyväskylästä, Suomen Ateenasta. Niin vain kävi, että vuotta myöhemmin kannoimme kuitenkin tavarat yhteen huusholliin, ja toinen aikani ympyröillä alkoi. Avioiduimme vaivihkaa Haminan pappilassa eräänä kesäkuisena keskiviikkona. Häät olivat pienet ja asut niin arkiset, että tuttu baarimestari Seurahuoneella kysäisi, kenen häissä oikein olin vieraana. Jo seuraava marraskuu vei meidän läntiseen Suomeen Salon Seudun Sanomiin. Kun Haminasta niin tuttu seuraelämä puuttui, sain jo joulukuun aikana lopputyöni Tampereen yliopistoon valmiiksi. Salolaisista toimittajakavereista tuli viidessä vuodessa ystäviä. Kun Hamina kutsui kolmannen kerran, olin äi- 36 Teksti: Marita Kokko tiyslomalla ja pienen Laura-tytön äiti. Puoliso sai kunnallistoimittajan tehtävän Kymen Sanomista ja muutimme lähelle ystäviä ja vanhempiani, jotka jo vuosia aiemmin olivat siirtyneet Kotkaan, jonka osa kotipaikasta Karhulasta oli tullut. Salolaisille ystäville muutto oli ihmetys. Kuka kumma haluaa muuttaa Salosta jonnekin itäiseen Suomeen. Ystävyyssiteet, kolmen kummilapsen vahvistamina, ovat onneksi säilyneet. Asunto Haminassa löytyi Rälssimiehentieltä Takkaniemestä. Tuliterä kolmio tarjosi viihtyisän kodin perheellemme. Silloin Kymen Sanomat oli viisipäiväinen haminalainen sanomalehti, joka teki maanantaisin myös iltapäivälehteä. Mutta vain muutamaa vuotta myöhemmin puoliso siirtyi Laukaaseen paikallislehden päätoimittajaksi, ja perhe seurasi pienellä viiveellä perässä. Minusta tuli tiedotusopin opettaja Alkio-opistoon. Se oli oppivuosi niin minulle kuin toivottavasti oppilaillenikin. Keskeltä pimeintä tammikuuta lähdimme tuona ensimmäisenä Keski-Suomen talvenamme Espanjan aurinkoon. Tiesin odottavani toista lasta, mutta lääkäri oli kertonut normaalin raskauden kestävän etelänmatkan aivan hyvin. Mutta tuskin lupaa matkaan olisi tullut tai olisin itse sitä edes suunnitellut, jos olisin tiennyt, että odotan kolmosia. Syyskuun 4. päivänä 1984 kuitenkin syntyivät Jyväskylän keskussairaalassa terveet yhdeksän pinnan kolmoset Marja, Lauri ja Eero. Syntymäpainot 2,410, 2,730 ja 2,890 kiloa. Odotusajasta kaksi kuukautta oli varmuuden vuoksi sairaalassa, mutta vain kymmenen päivän kuluttua sektiosta olimme kaikki kotona Laukaassa uutukaisessa omakotitalossamme. Heti kotiintulon jälkeen innokas isosisko Laura ihmetteli, miksi sisarukset vain nukkuivat. Myöhemmin hän pääsi kuulemaan sisarusten hereillä oloa ihan riittämiin. Seuraavina kuukausina ei päivillä tai kuukausillakaan ollut nimiä tai numeroita. Oli vain imetystä, nukutusta, vaipan vaihtoa, pyykkiä, mutta myös onnellisia hetkiä: hymyjä, jokellusta sekä tuokioita, kun kaikki nukkuivat ja ehdimme Lauran kanssa vaikka vähän lukea yhdessä. Lisäkäsiksi olin onneksi saanut kodinhoitajan arkipäivisin kahdeksasta neljään. Kaijakin kävi meitä katsomassa ja teki Kymen Sanomiin jutun meistä ja arjestamme. Hyvä niin, sillä itse ei noista ajoista paljon muista. Pidin tosin päiväkirjaa muutamin rivein joka päivä. Ne ovat visusti tallessa. Työelämä vei puolisoa vielä Mänttään, Äänekoskelle ja Kuusamoon. Perhe kulki perässä ja opetteli aina uudet ympyrät, tosin kaukana niistä oikeista ympyröistä. Laura kirjoitti ylioppilaaksi Kuusamossa, lähti kouluttamaan paimenkoiria Australiaan ja jatkoi Lapin yliopistoon opiskelemaan. Marja oli aloittanut taitoluistelun ja muodostelmaluistelun jo Keski-Suomessa. Hän suostui muuttamaan Kuusamoon vain, jos saisi jatkaa luistelua Oulussa. Lupauduimme kuljettamaan häntä kolme kertaa Ei ihan neloset, mutta kolmoset kumminkin, Kokon kolmoset ja Laura kuvattuna vuonna 1984. Kuva Kaija Wischtukatin arkistosta. viikossa 215 kilometriä harjoituksiin ja takaisin. Lupauksen pitäminen oli tiukoilla talviaamuina, kun kello 05.00 starttasimme 30 asteen pakkasessa kohti kohti Oulua joka lauantai. Harjoitukset Raksilassa alkoivat kello 8. Kun harjoituksia alkoi olla viisi kertaa viikossa, muutin lasten kanssa Ouluun, sillä pojatkin halusivat ja pääsivät kiekkoilemaan tervakaupunkiin. Oulu oli kuitenkin välitavoite Marjalle. Hän pyrki ja pääsi luistelemaan Marigold IceUnityyn ja opiskelemaan Mäkelänrinteen urheilulukioon. Vuoden tyttö ehti olla omin päin pääkaupungissa, kun pojatkin siirtyivät kiekkoilemaan Bluesin junnuihin. Kolmosista ja minusta tuli pääkaupunkilaisia. Marja ehti urallaan Marigold IceUnityssa luistella kolme maailmanmestaruutta muodostelmaluistelussa, ja minullekin tuosta joukkueesta ja Helsingin Luistelijoista tuli toinen perhe. Seitsemän vuotta ehdin olla joukkueen joukkueenjohtajana, nyt enää taustajoukoissa sekä seuran ja Taitoluisteluliiton tehtävissä. Elämän meri ei ole vienyt minuakaan vain myötälaineissa. Hurjien myrskyjen jälkeen elän nyt ”sinkkuelämää” hoitaen äitiäni, joka asuu kanssani samassa taloudessa. Jos ei jätetä sisarta, niin ei äitiäkään. Pojista Eero opiskelee autoinsinööriksi ja tekee myös töitä samalla alalla. Lauri on saamassa lopputyötään valmiiksi Laurea-ammattikorkeassa ja myy työkseen elektro niikkaa Gigantissa. Kiekkouraa pojilla riitti mestistasolle asti, mutta nyt he pelaavat blueskavereidensa kanssa kolmosdivaria huvikseen, tosin turhankin kunnianhimoisella twistillä. Ja kesä kuuluu aina sarjatason jalkapallolle. Marja tekee graduaan ruotsin kielestä ja työskentelee viestintätoimistossa. Luistelusta on jäljellä into valmentaa. Laurasta tuli taiteen maisteri. Hän on nyt sisältömarkkinoinnin tuotepäällikkö MTV:llä. Omat työpositioni ovat vaihdelleet päätoimittajasta ja toimituspäälliköstä tuottajaan ja toimittajaan. Nyt yli 40:n alalla ahkeroidun vuoden jälkeen olen 60 prosenttia viikostani kirjoittava toimittaja ja 40 prosenttia eläkeläinen. Työpaikkani on keskellä Helsinkiä Alma 360:ssä, asiakasviestintään erikoistuneessa Alma Median yksikössä. Nyt on aikaa pitää huolta myös 13-vuotiaasta saksanseisojastani Emmasta ja kouluttaa 3-vuotiasta Remus-russelia. Ainakin teoriassa. Aikaa haluan antaa myös työlle Zonta-tehtävissä Tapiola kerhossa, jonka jäseneksi minut kutsui Almassa kanssani työskennellyt Riitta Ala-Opas. Ennen Riitan kutsua tiesin Zontasta vain sen, että Kaija on zonta ja että järjestö tekee jonkinmoista hyväntekeväisyyttä. Neljän vuoden jäsenyyden jälkeen tiedän jo enemmän. Työvuoro toukokuussa Maailma kylässä -tapahtumassa taas osoitti, että tässä maailmassa tarvitaan välittämistä ja yhteistyötä. Järjestöjä, jotka tähtäävät oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan elämään, on paljon, mutta ei yhtäkään liikaa. Erityisesti tyttöjen ja naisten olot vaativat kohennusta niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. n Kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Vasemmalta Laura, Marja, Lauri ja Eero. Kuva Marita Kokon arkistosta. 37 Tervetuloa talliin? N äin voisi sanoa kerhomme kahden jäsenen talvisen matkan tiimoilla. Viime lokakuun piirikokouksessa jaettiin haminalaisen Lisa Andström – rahaston stipendit. Yhtenä saajista oli pitkästä aikaa haminalainen, Susanne Rantanen. Mistä ihmeestä olikaan nyt kysymys? Sanat ”sosiaalipedagoginen hevostoiminta” ei varmaan kylmiltään sano lukijalle yhtään mitään. Jos sanat erottaa toisistaan ja yhteydestään, jonkinlainen kuva saattaa syntyä – mutta miten se liittyy hevoseen? Stipendianomuksessaan Rantanen kertoi, että kyseessä on yksinäisten, hoivakodeissa tai hoivaosastoilla olevien vanhusten virike- ja kuntoutustoiminnasta, yleensä noin kolmen hengen ryhmissä. Ennenkuin tämä selvitys ja anomus lähti liikkeelle, Rantanen oli käynyt omaa tietään, hevosia itse harrastavana – löytäen itsensä Ypäjältä, joka on tunnettu hevospitäjä ja jossa myös koulutetaan ihmisiä erilaiseen osaamiseen hevosten kanssa. Jossain määrin tällainen hevospedagoginen toiminta lie maassamme tuttua. Susanne Rantanen mietti mahdollisuutta kouluttautua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa toimimiseen. Hyvä ala varmaan sekin mutta uutta oli luvassa: ikäihmiset. Sellaiset, joita maamme hoivakodeissa on suuri osa. Monella on maalaistausta, on ollut talli ja navetta, pellot ja metsät. Todennäköisesti Rantanen on varsinainen pioneeri tällä alalla, jossa vanhuksia tuodaan tallille. Helmikuisena torstaina olimme kuvaajan kanssa odottelemassa invataksia Haminan Myllykylässä Lautalan talleilla. Siinä he tulivat, yksi rollaattoriin tukeutuen ja kolme varovaisesti kävellen. Yhdessä menimme sisään kokemaan ja aistimaan. 38 Kaksi hevosta oli tuotu sisätilaan meitä varten. Pian oli ensimmäinen vierailija jo antamassa leipäpalaa ja toinen harjasi hevosen kylkeä. Hevoset olivat kuulemma oppineet jalkaa kopsuttelemalla pyytämään lisää leipää. Varsinainen iso katseltava oli Lusmu, ikä 29 vuotta. Toinen terapiahevonen oli poni, samat elkeet silläkin. Leipää meni monta palaa. Mukana oleva hoitajakaarti valvoi ja oli tukena ihan lähellä. Monelle vierailijalle talli ja hevonen oli tuttu näky lapsuuden ja nuoruuden ajoista saakka. Tuona päivänä oli tätä lehteä varten tuotu naisryhmä tallille. Kyselin Susannelta, oliko jotain eroa naisten ja miesten välillä. Kyllä. Miehiä yleensä kiinnostaa enemmän valjaat, suitset ja kaikki hevosen hoitamiseen liittyvä. Hevosen kengittämisestä alkaen. Piti allekirjoittaneenkin pinnistää muistia, mitkä olivatkaan ne metalliset vempaimet suitsissa, jotka hevonen sai suuhunsa. Kuolaimethan ne olivat. Hevosten lähellä naiset olivat aika hiljaa. Kysellen sai kuulla jotain menneistä ajoista ja elämästä. Seuraavaksi oli ratsastusmaneesin vuoro. Yksi rohkea löytyi, hänelle kypärä päähän ja satulaan hevosen selkään. Hiljalleen hevonen käveli, osaava nainen talutti hevosta ja taisi ratsastajalle tulla ensimmäinen kokemus tästä maailmasta. Eipä haittaa sekään, jos seuraavana päivänä ei muista mitään hevosista tai maneesista. Tulihan vietettyä pari tuntia erilaisessa ympäristössä, eikä vain hoivaosaston käytävää kulkien. Viriketoimintaa tarvitaan jatkossakin. Lopuksi oli tarjolla kahvia ja teetä, juttelua ja muistelua. Pian ajoi invataksi pihaan ja päivän retki oli takana. Lopuksi on hyvä mainita, että Zontien stipendi antaa mahdollisuuden tämänkaltaisen toiminnan jatkamiseen. Stipendistä suuri kiitos! n Kuvat: Anja Ikonen Teksti: Pirkko Tulokas Tapahtumia • Lappeenrannan Zontakerho täyttää 50-vuotta Lappeenrannan Zontakerhon perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta 11.5.2014. Kotkan Zontakerhon jäsenet olivat vierailleet Lappeenrannassa toukokuun alussa 1964, ja tehneet aloitteen kerhon perustamisesta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin hammaslääketieteen tohtori Laila Saarenmaa, ja varapuheenjohtajaksi yleislääkäri Tuula Koski, joka oman puheenjohtajakautensa jälkeen toimi ZI Piiri XII Suomen sihteeristön puheenjohtajana 1972-1974. Tuula Koski samoin kuin toinen perustajajäsen, kätilö Kerttu Pekkarinen ovat edelleen kerhon jäseniä. Kerhon Charter-juhla järjestettiin Runebergin päivänä, eli 5.2.1965. Perustamiskirjan luovutti ZI varapresidentti, varatuomari Helvi Sipilä, ja paikalla oli myös Suomen sihteeristön puheenjohtaja, metsänhoitaja Kata Jouhki sekä edustajia sisarkerhoista Haminassa, Helsingissä, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Oulussa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös mm. Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan johtajat. Varainhankinta aloitettiin välittömästi järjestämällä kulttuuritilaisuuksia: esimerkiksi syksyllä 1965 kävi Zonta Ansa Ikonen esittämässä Serpin monologeja, ja vuonna 1969 Zonta Anita Välkki piti konsertin. Vuosien varrella on varoja hankittu muillakin keinoin: 1990-luvulla Zontat pussittavat hevosenlantaa myyntiin, myymällä mm. addresseja, tauluja ja postikortteja, ja viime vuosina varoja on kerätty Zonta-arpajaisilla. Kerätyt varat on ohjattu alusta pitäen sekä kansainvälisiin että paikallisiin palvelukohteisiin painopisteen ollessa tyttöjen ja nuorten naisten koulutuksessa. Paikallisia stipendejä lienee saanut yli 100 nuorta naista. Kerhon jäsenet ovat verkostoituneet paitsi paikallisesti myös kansainvälisesti osallistumalla heti alusta pitäen ZI Lappeenrannan Zontakerhon perustajia – mukana Helvi Sipilä. Conventioneihin sekä Piiri XII ja Piiri 20 –kokouksiin. Ensimmäistä Suomen Zontakerhojen yhteistä kokousta emännöitiin jo vuonna 1967. Kerhon vieraina on käynyt useita ZI presidenttejä edellä mainitun Helvi Sipilän lisäksi; ennätysvuosi oli 1969, jolloin vierailulla kävivät myös ZI varapresidentti Leota Pekrul, II varapresidentti Harriet Yeckel ja PIP Maria Pierce. 1990-luvulla Lappeenrannassa vieraili ZI:n ensimmäinen afrikkalainen presidentti Folake Solanke. Zonta-aatetta on levitetty myös perustamalla uusia kerhoja: tällä hetkellä edesmennyt Savonlinnan Zontakerho 1960-luvun lopulla ja Imatra kerho 1970-luvun lopulla. Lappeenrannan kerhonkin jäsenistö on uusiutunut vuosien varrella: perustamiskokouksessa läsnä oli 15 jäsentä, 1990-luvulla jäsenmäärä ylitti 40, ja tällä hetkellä jäsenmäärä on 25 – toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi kannattamaan ja kantamaan eteenpäin Zonta-järjestön aatetta naisten aseman parantamisesta. n Lähde: Lappeenrannan Zontakerhon 10-vuotishistoriikki, Anna-Liisa Anttila Teksti: Anu Hämäläinen Puheenjohtaja 2012 -2014 Lappeenrannan Zontakerhon jäseniä vuonna 1967. 39 PIIRIN TAPAHTUMAKALENTERI 2014–2015 LOKAKUU la 11.10. la 11.10. ke 15.10. n. 15.10. pe 17.10. pe 24.10. Kansainvälinen tyttöjen päivä Piirin uutiskirje jäsenille Kansainvälinen maaseudun naisten päivä Zonta International Jane M Klausman Women in Business Scholarships saajat Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi YK:n päivä MARRASKUU pe 7.11. la 8.11. ma 10.11. ma 17.11. ti 25.11. Piirin uutiskirje jäsenille 95 th Zonta International Day Zontikka uutiskirje kerhon ja piirin toimijat Sisarta ei jätetä -kampanjan loppuseminaari yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi JOULUKUU ma 1.12. ti 2.12. ke 3.12. ke 10.12. ke 10.12. Maailman Aids-päivä Kansainvälinen päivä orjuuden poistamiseksi Haminan piirikokouspöytäkirja piirin verkkosivuilla Kansainvälinen Ihmisoikeuksien päivä Piirin uutiskirje jäsenille 2015 40 TAMMIKUU ma 5.1. to 11.1. ma 12.1. pe 16.1. Piirin uutiskirje jäsenille Amelia Earhart Day Zontikka uutiskirje kerhon ja piirin toimijat Zonta lehti 1/2015 deadline, jakelu piirikokous Raaseborg-Raasepori HELMIKUU ma 2.2. pe–su 6.–8.2. ma 9.2. ti 24.2. Piirin uutiskirje jäsenille 6th European Interdistrict Zonta Seminar 6.–8.2.2015 in Brugges, Belgium EMPOWERING WOMEN IN DECISION-MAKING Esitykset piirikokouksessa käsiteltäviksi Governorille kirjallisesti (75 päivää) Kutsu kerhoille piirikokoukseen Raseborg-Raasepori (60 päivää) MAALISKUU ma 2.3. pe 6.3. su 8.3. 9.–20.3. ma 23.3. la 28.3. Piirin uutiskirje jäsenille Young Women in Public Affairs Awards hakemukset piirin stipenditoimikunnalle Kansainvälinen naistenpäivä Commission on the Status of Women (CSW), Beijing +20 New York Zontikka uutiskirje kerhon ja piirin toimijat Piirikokoukseen Raseborg-Raasepori ilmoittautuminen I päättyy Kerhon delegaatti ja proxy ilmoitukset piirille HUHTIKUU ti 7.4. la 11.4. ma 20.4. pe 24.4. la 25.4. Piirin uutiskirje jäsenille Piirikokoukseen Raseborg-Raasepori ilmoittautuminen II päättyy Zontikka uutiskirje kerhon ja piirin toimijat Piirihallituksen kokous Piirikokous Raseborg-Raasepori 25.–26.4.2015
© Copyright 2024