TYÖSELOSTUS
TYÖSELOSTUS LVIA Kårkulla Jackarbygatan Muutostyö /laajennus Jackarbygatan 4 / Jakarikatu 4 01600 PORVOO Asiakirja: Päivämäärä: Laatija: LVI 3603 002 01.07.2013 J.N 1 SISÄLLYSLUETTELO 0.1 Tiedot rakennushankkeesta 5 0.1.2 Tilaaja 5 0.1.3 Suunnittelu´ 5 0.1.4 Urakat 6 0.2 Urakkarajat 6 0.3 Lait, asetukset, määräykset ja normit 8 0.4 Alaurakoitsija 8 0.5 Töiden edistyminen, kokeet ja mallit 0.5.1 Toimintakokeet 8 9 0.6 Yhteistyö, työnjohto ja tietojenvaihto 10 0.7 Työn suoritus ja tarvikkeet 10 0.7 Vastuu vahingoista 11 0.8 Piirustukset 11 0.8.1 Suunnittelijan piirustukset 11 0.8.2 Urakoitsijan piirustukset 12 0.9 Reikäpiirustukset 12 0.10 Muutokset 13 0.11 Kannakointi ja kiinnitykset sekä tartunnat,kiinnikkeet 13 0.12 Materiaalit ja pintakäsittely 13 0.13 Sähkömoottorit 14 0.14 Laitemerkinnät 15 0.14.1 0.14.2 0.15 Rakennusaikaiset merkinnät 15 Lopulliset merkinnät 15 Akustiset vaatimukset 16 0.15.1 Yleistä 16 0.15.2 Tärinän ja runkoäänen eristys 17 0.15.3 Läpiviennit - Seinien ja välipohjien lävistys 17 0.15.4 Äänitasot 18 0.16 Esteettiset vaatimukset 18 0.17 Takuu 19 0.18 Luovutusasiakirjat 19 0.19 Takuuajan huolto 21 0.19.1 Yleistä 21 0.19.2 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto 21 2 0.15.3 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto 22 0.15.4 Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto 22 0.15.5 Valvontalaitteiden huolto 24 1 PUTKITYÖT 25 1.1 Lämmitysputkistot varusteineen 1.1.1 Laitosselostus 1.1.2 Hankintarajat 1.1.3 Pumput 1.1.4 Putket 1.1.11 Venttiilit 1.1.12 Muut varusteet 1.1.13 Painekokeet 25 25 25 25 25 26 27 27 1.2 Vesi- ja viemärilaitteet 1.2.1 Laitosselostus 1.2.2 Hankintarajat 1.2.3 Suunnitteluperusteet 1.2.4 Käyttöveden lämmitys 1.2.5 Pumput 1.2.6 Putket 1.2.6.1 Kylmävesiputket 1.2.6.2 Lämminvesiputket 1.2.6.3 Jätevesiviemärit 1.2.6.5 Muut viemärit 1.2.7 Venttiilit 1.2.8 Muut varusteet 29 29 29 29 29 29 29 29 30 30 31 31 31 1.2.9.2 1.2.10 1.2.11 31 32 32 Lattiakaivot Painekokeet ja huuhtelut ja videokuvaus Vesi- ja viemärilaitteet 1.2.12 Jauhesammuttimet ja pikapalopostit 1.2.14 Verkostojen säätö 33 1.3 Putkistojen asennus 1.3.1 Kiinnitys ja kannatus 1.3.2 Lävistykset 1.3.3 Lämpölaajeneminen 1.3.4 Asennustyö 34 34 34 35 35 2 38 2.1 PUTKIERISTYSTYÖT Työn laajuus Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 38 2.1.1 Työn tarkastus 38 2.1.2 Käsitteet ja määritteet 38 2.2 Eristeet 38 2.3 Eristyspaksuudet 39 2.4 Päällysteet 39 2.5 Eristyskohteet, -tyypit ja –paksuudet 41 2.6 Lävistykset 42 2.7 Kondenssitiiveys 42 3 2.8 Eristämättömät toimitukset 42 2.9 Lisäselvityksiä 43 3 ILMANVAIHTOTYÖT 44 3.1 Laitosselostus 44 3.2 Hankintarajat 44 3.3 Suunnitteluperusteet 44 3.4 Kojeet 3.4.1 Huippuimurit 44 45 3.5 Moottorit ja taajuusmuuttajat 45 3.6 Ulkosäleiköt, ulkoilmakanava 45 3.7 Säätö- ja sulkupellit 45 3.8 Suodattimet 46 3.9 Lämmöntalteenottolaitteet 3.10 Kanavat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 46 3.11 Asennus 3.11.1 Tiiveys 49 49 3.12 Lämpöeristykset 50 3.13 Paloeristykset ja palopellit 50 3.14 Äänenvaimentimet ja äänieristykset 51 3.15 Puhdistus- ja tarkastusluukut, PL, TL 51 3.16 Tulo- ja poistoilmaelimet 52 3.17 Säätö- ja mittaus 53 AUTOMAATIOTYÖT 54 4 4.1 5 Yleistä LUOVUTUSASIAKIRJAT 54 54 5.1 Loppupiirustukset 54 5.2 Luovutuskansiot 54 5.3 Muut luovutettavat asiakirjat 54 5.4 Merkinnät 54 5.5 Takuuajan huolto 55 4 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET 0.1 Tiedot rakennushankkeesta Hanke käsittää Porvoon kaupungin 5. kaupungin osassa, korttelissa 139, tontilla 8 olemassa olevan asuntolarakennuksen muutostyön ja laajennuksen. Kårkulla Fastighets Ab omistama rakennus valmistunut 1994. Hanketiedot: Bruttoala 514 brm2, kerrosala 500 htm2 /tilavuus 1800m3 Paloluokka P3 Kiinteistötunnus: XXx xxx Rakennustunnus: xxxxx / Rakennusnumero: 0xx Asemakaavatunnus : xxxx 0.1.2 Tilaaja Kårkulla Fastighets Ab Kenneth Lindroos Runsövägen 415, 25830 Västanfjärd puh. 050- 3157159 0.1.3 Suunnittelu´ Arkkitehtisuunnittelu: RA Taina Valkeavirta Adlercreuzinkatu 23, 06100 PORVOO puh. 040 543 5350 yhteyshenkilöt : Matti Valkeavirta matti@valkeavirta.fi 5 Insinööritoimisto Duopoint Oy LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto Duopoint Oy Kaislatie 4, 01300 VANTAA puh. 09 8230 220 fax. 09 823 0230 yhteyshenkilö : Jukka Nissinen etunimi.sukunimi@duopoint.fi Sähkösuunnittelu: Klawers Oy Työpajantie 38, 06150 PORVOO puh. 040-545 3233 yhteyshenkilö : Harri Helenius etunimi.sukunimi@klawers.inet.fi 0.1.4 Urakat LVI- työt jaetaan seuraaviin urakoihin: - putkiurakka, PU ilmastointiurakka, IU automaatiourakka, AU Urakoihin sisältyvät työselityksen ja piirustusten mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, viranomaisten vaatimat tarkastukset suoritettuina, käytön opastus, tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana sekä takuuajan työt ja huolto. Lisäksi on huomioitava mitä hankesuunnitelmassa, urakkaohjelmassa, urakkarajaliitteessä ja tarjouspyynnössä on mainittu. Urakoitsijalle kuuluu tutustua rakennuskohteeseen ennen tarjouksen antamista. 0.2 Urakkarajat Rakennusurakka Rakennusurakkaan kuuluvat LVI- töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt on esitetty arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien lisäksi, tässä työselostuksessa ja LVI- piirustuksissa. Kuten suojakaukalot astianpesukoneen ja keittiön pesualtaan alle. Muita rakennusurakkaan kuuluvia tehtäviä on mm. tarvittavien huoltoluukkujen teko alakattorakenteisiin. Kaikkien yli 32 mm reikien teko, pienemmät reiät tekee kyseinen urakoitsija, reikien teko rakennesuunnittelijan luvalla. Sähköurakka 6 Insinööritoimisto Duopoint Oy LVI- töistä aiheutuvat sähköurakkaan kuuluvat sähkötyöt on esitetty sähkösuunnitelmien lisäksi, tässä työselostuksessa ja LVI- piirustuksissa. Putkiurakka Urakkaan kuuluvat: - työselityksen luvussa "ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET" (luku 0) esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet - työselityksen luvussa "PUTKITYÖT" (luku 1), PUTKIERISTYSTYÖT (luku 2), esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet Rakennusurakkaan kuuluvien laitteiden esim. astiapesukoneiden ym. vastaavien laitteiden kytkentä kuuluu putkiurakkaan. Ilmanvaihtourakka Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat: - työselityksen luvussa ”ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET” (luku 0) esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet - työselityksen luvussa ”ILMANVAIHTOTYÖT” (luku 3) esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet Automaatiourakka Automaatiourakkaan kuuluvat: - työselityksen luvussa ”ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA SEKÄ YLEISET MÄÄRÄYKSET JA VELVOITTEET” (luku 0) esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet - työselityksen luvussa ”AUTOMAATIOTYÖT” (luku 4) esitetyt työt, laitteet ja velvoitteet 7 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.3 Lait, asetukset, määräykset ja normit Kaikki laitteet, rakenteet ja asennustyöt on tehtävä siten, että ne ovat voimassaolevien Suomen lakien ja asetusten, Talotekniikka RYL2002, Suomen rakentamismääryskokoelman ohjeiden ja määräysten, yleisten tai kunnallisten ohjeiden ja normien sekä hyväksi tunnettujen työtapojen että viranomaisten määräysten mukaiset. LVIA –urakoitsija sitoutuu myös noudattamaan SFSstandardeja. Urakoitsija on velvollinen hankkimaan tarvittaessa edellä esitetyt lait, normit, ohjeet, säädökset sekä tarvittavat LVI-kortit työmaalle. Ilmastointikoneiden ja kanavistojen varusteineen tulee olla materiaaliluokkaa M1 Urakoitsija on velvollinen oma-aloitteisesti hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin, huolehtimaan kustannuksellaan näiden vaatimista tarkastuksista sekä korjaamaan tarkastuksissa havaitut virheet ja puutteet. Töissä noudatetaan Sisäilmastoluokituksen 2008 (RT 07-10946) mukaista sisäilmastoluokkaa S2 ja puhtausluokkaa P1. Puhtausluokituksien mukaiset vaatimukset tulee huomioida erityisesti varastoinnissa sekä työnaikaisessa kanavistojen ja laitteiden suojauksessa sekä toteutustavoissa. Viranomaisten tarkastuksista tehdään merkinnät työmaakokouspöytäkirjaan. Kaikilla työmaalla toimivilla urakoitsijoilla tulee olla voimassa oleva tulityölupa. Urakoitsijan on tarjouksen yhteydessä tehtävä huomautus, jos hän haluaa käyttää omaa laitetta tai menetelmää , ei voi toimittaa laitteita suunnitelmien mukaisesti tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin nähden. Katso myös hankesuunnitelmat sekä urakkarajaliite. 0.4 Alaurakoitsija Mikäli urakoitsija käyttää alaurakoitsijoita, on töiden ja tehtävien siirtäminen ja hankintarajat määriteltävä niin, ettei töitä viivästyttäviä eikä vastuusuhteita sekoittavia epäselvyyksiä pääse syntymään. Alaurakoitsijat on ennen ko. töiden tilaamista esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi. 0.5 Töiden edistyminen, kokeet ja mallit Urakoitsija vastaa siitä, että työt edistyvät rinnan rakennus- ja muiden töiden kanssa. Jos urakoitsijalle kuulumattomista töistä aiheutuu viivästymistä ao. urakkaan kuuluvan työn suorittamisessa, on urakoitsijan viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti rakennuttajalle. 8 Insinööritoimisto Duopoint Oy Urakkaan kuuluu tehdä kokeita ja malliasennuksia. Kokeet, mallit ja mallihuoneet tehdään niin ajoissa, että muutokset ja korjaukset voidaan toteuttaa ennen kuin työ muualla rakennuksessa aloitetaan. Mallit tehdään lopullisen suorituksen osana ja niitä muutetaan tai korjataan kunnes saavutetaan sopimusasiakirjojen edellyttämä tulos. Rakennuttajan hyväksyessä voidaan valmistustarkkailulla ja/tai aikaisemmilla kokeilla saavutetut tulokset katsoa tarvikkeiden ja rakennusosien kohdalla hyväksyttäviksi. Muissa asiapapereissa tai työmaakokouksissa määrätään yksityiskohtaisesti ko. osasuorituksen kohdalla niistä malleista, asennuksista ja kokeista, joita urakoitsijoiden tulee hankkia tai suorittaa ennen jonkin osasuorituksen toteutusta. Sellaiset koe - ja malliasennukset, joihin liittyy kahden tai useamman urakoitsijan suorituksia, tulee valmistaa rakennusurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. 0.5.1 Toimintakokeet Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeusolosuhteissa. Toimintakokeet pidetään urakoitsijoiden tekemien toimintatarkastusten jälkeen, urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoitsijoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluotoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskeneräiset toimintatarkastuksensa, todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia sekä toimittaneet tarkastusdokumentit rakennuttajalle. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Uusintatarkastusten kustannukset maksaa niiden aiheuttanut urakoitsija. Toimintakokeiden koordinoijana toimii RAU-urakoitsija joka varaa itselleen riittävän ajan toimintakokeiden ja koekäytön suorittamiselle. RAU-urakoitsija hankkii toimintakokeiden ja sen jälkeen vastaanottoon liittyvien tarkastusten ajaksi radiopuhelimet (2 kpl) tarkastajien käyttöön tarvittaessa. Lopulliset suodattimet asennetaan paikoilleen ennen toimintakokeita sen jälkeen, kun ilmastointijärjestelmät LVI-tarvikkeineen on sisäpuolelta puhdistettu rakentamisen aikaisen käytön aikana kertyneestä liasta ja pölystä. 9 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.6 Yhteistyö, työnjohto ja tietojenvaihto Urakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muidenkaan laitteiden huoltoa. Urakoitsijan tulee valvoa myös omiin työsuorituksiinsa liittyvät muitten urakoitsijan osuutta koskevat asennukset siten, ettei tarkoitettua tulosta estäviä virheitä pääse syntymään. Urakoitsijan tulee tehdä asennustyöt siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat muiden urakoitsijoiden töitä. Käyttökeskeytyksistä on sovittava rakennuttajan edustajan kanssa. Urakoitsijan päätösvaltaisen edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin kokouksiin yms. tilaisuuksiin työmaalla. 0.7 Työn suoritus ja tarvikkeet Kojeiden ja tarvikkeiden tulee olla Suomessa yleisesti tunnettuja ja niille tulee olla saatavissa helposti varaosia. Kojeen huollon tulee olla järjestetty luotettavasti valmistajan tai maahantuojan toimesta. Kojeiden ja tarvikkeiden tulee täyttää Suomen viranomaisten määräykset. Kojeista ja tarvikkeista tulee olla saatavissa valmistajan esite, missä on luotettavasti esitetty kojeen tai tarvikkeiden suoritusarvot eri olosuhteissa, sekä sallitut käyttöalueet. Työt on tehtävä valmiiksi hyvistä aineista hyväksi tunnettuja työtapoja noudattaen siten, että laitos luovutetaan täysin käyttökunnossa. Mikäli työmaalla joudutaan olosuhteista johtuen putkia, kanavia tai laitteita asentamaan työselityksestä tai piirustuksista poiketen ei tästä suoriteta eri korvausta. Urakoitsijoiden on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Piirustuksissa olevat mittaluvut pätevät ennen mittakaavan suureita. Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt laite- ja materiaalikoodit viittaavat, mikäli muuta ei ole mainittu, valmistajien voimassa oleviin luetteloihin ja LVItarvikeluetteloon. Piirustuksissa käytetyt mitat tarkoittavat kupari-, RFe- ja HFe- putkilla ulkomittoja, teräs- ja valurautaputkilla DN- mittoja. LVI - laitteiden sähkömoottoreiden ym. tarvikkeiden valinnassa tulee urakoitsijan olla tietoinen tarvikkeen alkuperäisestä maasta ja pyydettäessä pystyttävä osoittaman se kirjallisesti. Kaikilla valituilla laitteilla tulee niiden huolto olla luotettavasti järjestetty. 10 Insinööritoimisto Duopoint Oy Koneiden ja laitteiden on oltava standardin SFS-EN 60204-1, koneturvallisuus, mukaisia. Käytettävien LVI-laitteiden. –kojeiden ja sähkölaitteiden on oltava CEmerkittyjä kutakin koskevien EU-direktiivien mukaisesti. Suunnitelmissa laatutavoitteet on määritelty seuraavalla tavalla: ”esim. mallia TYYPPI, Firma Oy” tai ”esim. LVI-numero” Kun toteutuksessa halutaan ehdottomasti käyttää tiettyä tuotetta on se asiakirjoissa määritelty seuraavalla tavalla: ”mallia TYYPPI, Firma Oy” tai ”LVI-numero” Urakoitsijan tulee hyväksyttää kaikki työmaalle hankkimansa laitteet ja mariaalit. Mikäli urakoitsija haluaa vaihtaa LVI-asiakirjoissa määriteltyjen tarvikkeiden, materiaalien, liitostapojen tms. tilalle muita vastaavaksi katsomiaan, on niiden tilankäytöltään, toiminnaltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja huollon jatkuvuuden osalta läheisesti vastattava em. urakka-asiakirjoissa määriteltyjä. Vaihdolle on urakoitsijan saatava ensin tekninen ja taloudellinen hyväksyminen muilta urakoitsijoilta sekä tilaajalta. Vastaavuudesta vastaa teknisesti ja taloudellisesti vain vaihtamista esittänyt urakoitsija. Mikäli rakennuttaja tai suunnittelija edellyttää kokeiden tai selvitysten suorittamista urakoitsijan esittämien tarvikkeiden vastaavuuden toteamiseksi, vastaa kokeiden tai selvitysten kustannuksista urakoitsija. Urakoitsijalle kuuluu myös vaihdon kaikki aiheuttamat kustannukset, kuten esim. asiakirjojen päivittäminen ja muuttaminen. Rakennuttajalla on oikeus vaatia yksityiskohtainen luettelo urakoitsijalta rakennuskohteeseen tulevista LVI- laitteista. 0.7 Vastuu vahingoista Urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan viipymättä korjaamaan toimittamissaan kojeissa, laitteissa, tarvikkeissa sekä suorittamassaan työssä urakkaja takuuaikana esiintyvät virheellisyydet ja haitat. Urakoitsija on velvollinen korvaamaan myös muille urakoitsijoiden laitteille ja asennuksille mahdollisesti aiheuttamansa vauriot. Mikäli urakoitsija omavaltaisesti on poikennut suunnitelmasta tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta johtuvat muut työt (mahdolliset rakennus-, sähköym. työt) ja mahdolliset ylimääräiset käyttökustannukset. 0.8 Piirustukset 0.8.1 Suunnittelijan piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Myös eri piirustukset täydentävät toisiaan. 11 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.8.2 Urakoitsijan piirustukset Asennuksessa tarvittavat erikois- ja työpiirustukset kuuluvat urakkaan liittyen urakoitsijan toimituksiin. Urakoitsijan on toimitettava seuraavat piirustukset ja tiedot: - mahdolliset tarvittavat erikois- ja työpiirustukset kuten kojealustat ym. mittakaavassa 1:20, esim. konehuoneet vedenjäähdytyshuone ym. - ohjelman muutokset 1:50 työpiirustuksiin - tarkistetut moottoriluettelot tehontarpeineen ja muine sähkösuunnittelun sekä talotekniikan vaatimine tietoineen - säätölaitteiden piirikaaviot ja valvontajärjestelmän alakeskusten lay-out piirustukset - sähköurakkaan kuuluvien ryhmäkeskusten osalta periaatepiirikaaviot laatii sähkösuunnittelija - laite- ja kanavamerkintöjen täydentäminen piirustuksiin urakoitsijan käyttämien laitteiden mukaan - kytkentäpiirustukset toisten urakoitsijoiden töihin liittyvistä kohteista - piirustukset laitealustoista, kannatus- ja kiinnitysrakenteista yms. vastaavista yksityiskohdista Urakoitsijan tulee merkitä kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuvat poikkeamat ja asennustekniset muutokset välittömästi työmaalla säilytettävään kopiosarjaan. Viimeistään kaksi viikkoa ennen luovutusta muutokset siirretään urakoitsijan kustannuksella CAD-piirustuksiin, jonka jälkeen kuvat luovutetaan rakennuttajalle. Rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä merkittävät suunnitelmiin kohdistuvat muutokset, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia urakoitsijalle on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Urakoitsija on velvollinen toimittamaan korvauksetta enintään 3 sarjaa kopioita ja sähköiset kopiot CD-levyllä laatimistaan piirustuksista. Katso lisäksi urakkarajaliite kohta Luovutuspiirustukset. 0.9 Reikäpiirustukset Reiät tehdään paikan päällä rakennesuunnittelijan ohjeiden ja luvan mukaisesti. Katso myös Urakkarajaliite. 12 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.10 Muutokset Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä niistä kirjallinen tarjous. Vasta rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä se on pätevä lisä- ja hyvityslaskuja esitettäessä. Tarjouksissa työt on eriteltävä yksityiskohtaisesti ja hinnoiteltava urakkasopimuksen liitteenä olevan yksikköhintaluettelon mukaisesti. Ellei joistakin töistä, laitteista yms. ole yksikköhintaa, työ hinnoitellaan urakkaohjelman ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennuttaja on oikeutettu myös hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan tehdyistä muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksia alentavasti. Urakoitsijan tulee työssään noudattaa rakennuttajan edustajan työn kuluessa suullisesti tai kirjallisesti antamia ohjeita ja urakoitsijan on huolehdittava, että em. ohjeet kirjataan seuraavaan työmaakokouspöytäkirjaan. 0.11 Kannakointi ja kiinnitykset sekä tartunnat,kiinnikkeet Katolle tulevat kannatusrakenteet tulee tehdä rakennesuunnittelijan ohjeiden ja piirustusten mukaan . Koko rakennuksen osalta toteutetaan Talotekniikka RYL2002 mukaisesti sekä noudatten LVI-kortin 12-10370 ohjetta ellei toisin sovita. Kanavistojen ja putkistojen kannatustavasta on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa ennen töiden aloittamista. Kannakkeiden ja kiinnityksien on oltava ominaisuuksiltaan sellaisia että ne kestävät kannatettavan laitteen aiheuttamat rasitukset. Kiviaineisiin pintoihin kiinnitykset tehdään kiila-ankkurein ja kiinnitystulpin. Kiinnitystarvikkeiden on oltava koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuusien osalta sellaisia, että ne kestävät niihin kohdistusvan rasituksen. Kiinnitystarvikkeiden hankinta ja asennus kuuluu ao. urakoitsijalle. 0.12 Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaaleista on käytetty myös seuraavia lyhenteitä: Fe RFe Rst HFe Hst Al Cu ZnFe GR M = = = = = = = = = = teräs ruostumaton teräs ruostumaton teräs haponkestävä teräs haponkestävä teräs alumiini kupari sinkitty teräs valurauta muovi 13 Insinööritoimisto Duopoint Oy Asennustyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen. Urakoitsija on velvollinen vaadittaessa ilman lisäkorvausta esittämään selvitykset, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuun ottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Valmiiksi maalattuina toimitetaan sellaiset laitteet, jotka normaalisti on jo tehtaalla pintamaalatut kuten esim. pumput, paisunta-astiat, säätölaitekotelot ym. Urakoitsija käsittelee kaikki teräsosat seuraavasti (suojamaalaus): – Teräsmaalaus sisällä: maalataan esim. Teknos-Maalit Oy:n korroosionestomaalauksella (2-kertainen käsittely). alkydiyhdistelmän K22 pohjamaalausosaa – Teräsmaalaus ulkona: kuten edellä, mutta käytetään epoksiyhdistelmän K17 pohjamaalausosaa. Käsiteltävät pinnat on puhdistettava maalivalmistajan ohjeen mukaan ennen suojamaalausta. 0.13 Sähkömoottorit Kaikki LVI- laitteisiin liittyvät sähkömoottorit kuuluvat ao. urakoitsijan hankintaan. Moottoreiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia: Sähkölaitteiden nimellisjännite on 400/230 V 50 Hz ja 5 - johdinjärjestelmään soveltuvia. Jos tarvitaan muita jännitteitä, hankkii ja asentaa LVI- ja säätölaiteurakoitsija toimituksiinsa kuuluville laitteille tarvittavat muuntajat ja tasasuuntaajat. Sähkömoottoreiden, ellei toisin ole mainittu, tulee olla IEC-normien 72-1 ja 722 tarkoitukseensa riittäväntehoisia täysin suljettuja oikosulkumoottoreita. Suojaustapa sijoitustilan mukaan kuitenkin vähintään IEC:n IP 54. Sähkömoottorit on ylimitoitettava 20 %. (käyntivirta saa olla korkeintaan 80 % nimellisvirrasta). Moottorin liitäntäkotelon on oltava sellainen, että moottorikaapeli voidaan tuoda ja liittää yhtä helposti tulipa kaapeli miltä suunnalta tahansa. Liitäntäkotelon on oltava niin tilava, että kaapelin kytkentä on helppo suorittaa, moottoreiden liitäntäkotelossa tulee olla myös kytkentätilat moottorikohtaisen kompensointikondensaattorin kaapelia varten. Liitäntäkotelot varustetaan lisäksi kaapeleille sopivilla liitäntäruuveilla ja kaapelipäätteillä ja tiivisteholkeilla. Kaapeleiden kytkemistä varten on laiteyhdistelmissä oltava riviliittimet ja kaapeleiden läpiviennissä holkkitiivisteet. 14 Insinööritoimisto Duopoint Oy Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä moottoria, joiden kierrosluku saa olla enintään 1500 r/min. Nestejäähdytysjärjestelmän, lto-järjestelmän ja jäähdytyspiirien pumppujen moottoreiden pyörimisnopeus voi olla enintään 3000 r/min. 0.14 Laitemerkinnät 0.14.1 Rakennusaikaiset merkinnät Kaikki hankintaan sisältyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet merkitsee urakoitsija välittömästi laitteiden tultua asennetuiksi paikoilleen. Merkinnästä tulee selvitä koneesta laiteluettelossa käytetty tunnus ja koneen asennuspäivämäärä. Merkinnät tehdään pahvilapuille, jotka kiinnitetään paikoilleen langalla. Huopakynää ja teippiä ei merkintään saa käyttää. Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijan toimesta vasta sitten, kun lopulliset tunnuskilvet on asennettu paikoilleen. Urakoitsija poistaa myös ivkoneiden ja kanavien osista, pumpuista yms. huopakynämerkinnät, paperilaput jne. 0.14.2 Lopulliset merkinnät Urakoitsijat merkitsevät kaikki hankintaansa kuuluvat laitteet kuten esim. – – – – – – – – – tulo- ja poistoilmakoneet lämmönsiirtimet pumput, moottoriventtiilit, paisunta-astiat kompressorit valvontajärjestelmän alakeskukset säätölaitteet, säätöventtiilit numeroin-virtaumin ja painehäviöin sekä säätöarvoin kertasäätö-, moottori- ja linjasulkuventtiilit ilmavirtasäätimet, säätöpellit palonsammutuslaitteet Kojeet varustetaan pääkilvellä, josta ilmenee kojeen koodi, tyyppi, palvelualue sekä tehoarvot. Kojeen osat merkitään kilvellä, josta ilmenee koodi sekä tyyppi esim. kiertovesipumppu, etulämmityspatteri jne. Kertasäätöventtiilit, säätöpellit yms. varustetaan kilvellä, josta ilmenee asetusarvo, painehäviö sekä virtaama. Ilmamäärän mittauspisteet varustetaan kilvellä, josta ilmenee ilmamäärä ja ilman nopeus. Konehuoneiden ovet varustetaan ao. urakoitsijan toimesta tilan käyttötarkoitusta ilmaisevalla kilvellä. Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista, leveys 100 - 200 mm, korkeus tarpeen mukaan. Teksti on valkoinen ja pohja musta. Päänimikkeen kirjain korkeus vähintään 15 mm ja alanimikkeen 8 mm. 15 Insinööritoimisto Duopoint Oy Kilvet kiinnitetään näkyvälle paikalle seinään ko. laitteen kohdalle tai itse laitteeseen. Ulkona ja kylmissä tiloissa olevien laitteiden kilvet kiinnitetään ruostumattomilla ruuveilla, sisätiloissa kilvet kiinnitetään liimaamalla tai ruuveilla. Kaikkien kilpien ja tekstien luonnokset sekä mallikilvet esitetään rakennuttajalle hyväksyttäväksi ennen kilpien tekoa. Venttiili- ja ilmamäärän mittauspistemerkintöihin voidaan käyttää ketjukiinnitteisiä kilpiä (esim. Rotex tai Jirva). Pumpuissa, lämmönsiirtimissä, paisunta-astioissa, puhaltimissa ym. laitteissa on oltava em. merkinnän lisäksi eristyksen pinnan tasoon jäävät metallikilvet tai selvät leimat, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja, tyyppimerkintä, ja suoritusarvot. Mikäli laite ei ole kotimainen, on kilvessä oltava maahantuojan nimi. Palonsammutuslaitteet, palopellit yms. merkitään viranomaisten vaatimilla opaste- ja huomiokilvillä, joiden hankkiminen ja kiinnittäminen kuuluu laitteen toimittavalle urakoitsijalle. Teknisissä tiloissa ja käytävillä putkistot merkitään teipillä. Kukin urakoitsija merkitsee omat putkensa käyttäen virtaussuuntanuolia (ISO/R 508 soveltaen). Merkinnät sijoitetaan seinämien läpimenokohtiin ja venttiiliryhmien lähelle. Ulko-, tulo- ja poistoilmakanavat varustetaan konehuoneissa ja kuiluissa virtaussuuntanuolilla ja kilvillä, joissa on laitetunnus ja ko. palvelualueen nimi. Teknisissä tiloissa merkintöjen välinen etäisyys n. 5 m, käytävillä ja tunneleissa n. 10 m. Kuiluissa joihin on käyntimahdollisuus merkinnät tehdään joka kerrosväliin. 0.15 Akustiset vaatimukset Töissä noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osa C1 ja D2 ääneneristysmääräyksiä. 0.15.1 Yleistä Ääniteknisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että laitteiden toimiessa suurimmalla normaaliteholla, saavutetaan asetetut äänitasovaatimukset. Urakoitsijan tulee valita laitteet, joihin on annettu valintamahdollisuus siten, että vaaditut äänitasot saavutetaan. Urakoitsijan tulee ennen työhön ryhtymistä toimittaa kaikki valittuja laitteita ja niiden vaimentimia koskevat äänitekniset tiedot, suunnitelmat ja asennuspiirustukset akustisen- ja LVI-suunnittelijan sekä LVI-valvojan hyväksyttäväksi. Suunnitelmien yhteydessä tulee esittää poikkeukset suunnitelmien mukaisista laitteista ja äänitehotasoista sekä selvitys vastaavista äänenvaimentimien muutoksista. 16 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.15.2 Tärinän ja runkoäänen eristys Lukuun ottamatta pieniä putkeen kannatettuja pumppuja urakoitsijan tulee asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on tärinää synnyttäviä toimintoja tärinäneristimille. Rakennusurakoitsija tekee laitteiden tarvitsemat betoniset alustat, pulttien kolot, betoniteräksiset tartunnat ja suorittaa kiinnivalamiset ja teräsrakenteiset alustat. Laitteen toimittaja hankkii ja asentaa tärinäneristimet kiinnikkeineen. Tärinäneristiminä käytetään kumi- tai teräsjousia. Eristimet on mitoitettava siten, että laitteen aiheuttaman alimman häiriötaajuuden f ja eristimien ja niiden varassa olevan massan muodostelman ominaistaajuuden fo suhde f/fo on suurempi kuin 2,5. Kuitenkin fo tulee olla enintään 12-15 Hz. Erikoistapauksissa voidaan suunnittelijan suostumuksella käyttää poikkeavaa mitoitusta. Tärinäneristimien mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon mahdollisen joustavan alusrakenteen vaikutus. Ominaistaajuus fo on silloin yleensä sijoitettava alustan resonanssitaajuuden alapuolelle. Tärinäneristimille sijoitettujen koneiden ja laitteiden sähköputki yms. johdot kytketään koneisiin joustavilla väliosilla. Putkien joustavina väliosina käytetään metalli- tai kumiletkuja. Ne tulee valita siten, että tärinän siirtyminen estyy riittävästi. Liittimien tulee vastata viereistä putkiverkostoa kooltaan, ja kestävyydeltään (lämpötila, paine, kemiallinen kestävyys). Joustavien liittimien asennuksessa ja kiinnityksessä on otettava huomioon putkissa vaikuttavat voimat. 0.15.3 Läpiviennit - Seinien ja välipohjien lävistys Rakenteiden putki- ja kanavalävistykset tehdään huomioiden RakMK C1 määräykset ja ohjeet. Läpimenokohdissa ei kanavat ja putket saa viemäreitä lukuun ottamatta olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Läpivientien suojaputket on tultava lopullisen lattiapinnan yläpuolelle vähintään 50mm. Sisäkatto- sekä seinäpintojen läivientien suojaputket on oltava lävistävän pinnan kanssa tasan. Vesikaton läpiviennit kumipanta tiivistein. Lävistyksien tiiviys on tehtävä Talotekniikka RYL2002:n ja tyyppihyväksyntä päätösten sekä valmistajien ohjeiden mukaisesti. Kun putki tai ilmastointikanava lävistää seinän tai välipohjan, jolle rakennusselityksessä tai virallisissa ääneneristys- tai / ja palomääräyksissä on asetettu eristysvaatimuksia, noudatetaan seuraavia ohjeita. Putki- ja kanavalävistykset Työssä noudatetaan LVI-kortiston ohjetta LVI 12-10217. LV-urakoitsija toimittaa putken ympärille armaflex-eristeen. Viemäriputkien lävistysaukot valetaan kiinni betonilla. Läpiviennin kohdalla ei saa olla liitoksia. LV-urakoitsija toimittaa ja RU asentaa peitelaipat läpivientipaikoille. 17 Insinööritoimisto Duopoint Oy Ilmanvaihtokanavien lävistykset Ilmanvaihtokanavien lävistysaukot rakennusurakoitsija sulkee yleensä samalla materiaalilla kuin on lävistettävä rakennekin (tiilimuuraus, betonimassa, kipsivalu). Kanavassa tulee olla riittävä jäykistys lävistyskohdassa. 0.15.4 Äänitasot Suurimmat sallitut äänitasot dB(A) ovat seuraavat: – Asuintilat – keittiö, wc – kylpyhuone – varastot – taukotila – leikki- ja ryhmätilahuone – eteinen 28/33 dB(A) 33/38 dB(A) 38/43 dB(A) 43/48 dB(A) 38/43 dB(A) 33/38 dB(A) 33/38 dB(A) Niiden tilojen osalta, joille ei ole em. työselityksessä asetettu vaatimuksia, noudatetaan rakentamismääräyskokoelman osien C1 ja D2 ohjeita ja määräyksiä. Laitteiden toimiessa normaalilla tehollaan niiden aiheuttamat äänitasot eivät saa ylittää Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D2 mainittuja arvoja Kun laitos on säädetty, urakoitsija suorittaa äänitasomittaukset ja luovuttaa niistä laaditun pöytäkirjan rakennuttajalle lopputarkastuksessa. Mittaus suoritetaan yleensä ihmisten oleskelualueella. Mittareiden tulee täyttää IEC:n asettamat vaatimukset. Mittauksissa ja työsuorituksessa on otettava huomioon Suomen Rakentamismääräyskokoelman osien C1 ja C5 määräykset ja ohjeet. 0.16 Esteettiset vaatimukset Asennusten on esteettiseltä kannalta täytettävä tilojen edellyttämät vaatimukset. Urakoitsijan suorittaman asennustyön tulee olla tarkoituksenmukaista ja siistiä. Kojeiden ja laitteiden lopullinen sijoittelu on suoritettava siten, että niiden putki- ja kanavaliitokset voidaan tehdä juohevasti. Putki- ja kanavavetojen ym. asennusten on yleensä noudatettava rakenteiden määrittelemiä pääsuuntia. Urakoitsijan on asennuksissaan noudatettava myös sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija rakennuttajan kautta toimittaa. Urakoitsijan on pyydettävä ko. piirustukset käyttöönsä riittävän ajoissa ennen asennustöittensä aloittamista. Ilmanvaihtokanavien ja kojeiden tiivistämiseen ei saa käyttää näkyviin jäävää kittiä. Tiivistysteippien käyttö on kielletty. Ks. myös puhtaan ilmanvaihdon asennusoppaan ohjeet. Putkien ja kanavien rakenneläpäisyssä käytetään tarvittaessa peitelevyjä. Vierekkäin kulkevien putkien ja kanavien sekä niiden kannatusten tulee olla yhdenmukaisia. 18 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.17 Takuu Takuu on kaksi vuotta. Urakoitsija sitoutuu takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjaamaan sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen aineen johdosta. Virheellisten asennusten ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vastaanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut. Takuuseen sisällytetään myös työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt ja vaaditut tekniset arvot, jotka tilaaja halutessaan voi takuuaikana tarkistaa. Rakennuttajan velvollisuudet takuuaikana: 0.18 - rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi - rakennuttajalla ei ole lupaa mennä korjaamaan tai muuten muuttamaan urakkaan kuuluvien laitteiden asetusarvoja takuuaikana, vaan kyseinen toimenpide kuuluu urakoitsijalle Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat ennen vastaanottotarkastusta 2 sarjaa sisällysluetteloilla varustettuja luovutuskansioita seuraavasti: LVI-suunnitelmakansiot seuraavan sisältöisinä: 1. Työselostus 2. Piirustusluettelo 3. Urakoitsijan leimalla, päiväyksellä ja merkinnällä ”Loppupiirustus”, varustetut piirustukset, joissa on työnaikaiset muutokset huomioituna. Ilmanvaihtopiirustukset väritettyinä. 4. Asennuspiirustukset Kaikki huolto- hoito- ja käyttöohjeiden tulee olla suomenkielisiä, laitteiden kokoonpanopiirustukset, purkamis- ja korjaamisohjeet voivat olla ruotsin-, englannin- tai saksankielisinä. Seuraavat asiakirjat luovutetaan nitomaseläkkeellä varustettuna ja rengaskansioihin sijoitettuna: - 2 sarjana laitteiden täydelliset kytkentä- , työ- ja asennuspiirustukset, joissa on otettu huomioon myös työn aikana tehdyt muutokset - piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisistä toisten urakoitsijoiden laitteisiin 19 Insinööritoimisto Duopoint Oy - erityistä huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset - huolto- ja hoito-ohjeet, huollon tarve ja suoritustapa - konekortit joista ilmenevät: - laitteen nimi, sijoitus ja numero - tehoarvot ja käyttöolosuhteet - rakennemateriaalit huolettavine syöpymissuojauksineen - laakerien ja muiden varaosien ja tarvikkeiden tilausnumerot ja myyjä Suomessa - säädön asetusarvot - laitteiden tehokäyrät koepaine-, paine-, verkostojen huuhtelu- ja mittaus- sekä säätö- ja virityspöytäkirjat, ilmamäärien mittauspöytäkirjat sekä venttiilien asetusarvoista pöytäkirjat viranomaistarkastusten tarkastuspöytäkirjat (tai kopiot niistä) (Vesilaitos, kaukolämpölaitos) Vesikalusteiden käyttö- ja huolto-ohjeet Iv-koneiden, liesikupujen ja päätelaitteiden tekniset tiedot sekä huoltoja käyttöohjeet Huoltokirja laaditaan tilaajan erillisen ohjeen mukaan. Urakoitsijat toimittavat huoltokirjamateriaalin sähköisessä muodossa joko skannattuina pdf-formaatissa (Adobe Acrobat-ohjelma), MSOfficeohjelmaformaateissa (Word, Excel) tai Autocadin dwg-tiedostoina. Huoltokirjamateriaalin tulee sisältää vähintään: konekortit, laite-esitteet, laitevalmistajien huolto-ohjeet ja huollon jaksotustaulukot Teknisten laitteiden konekorteissa on oltava: laitteen tunnus laitteen sijainti ja palvelualue laitteen nimitys asennus- tai luovutuspäivämäärä valmistaja ja maahantuoja laitteen tekniset suoritusarvot suunnitteluarvoilla (esim. ilmamäärä, paine, kierrosnopeus, pattereiden tehot, virtaamat, painehäviöt), moottoritiedot (tyyppi, valmistaja, kierrosluku, sähköteho, virta, jännite) suodattimen tyyppi ja tilaustunnus kiilahihnojen tyyppi Teknisten laitteiden huolto- ja käyttöohjeissa on oltava: laitteen kuvaus toimintaperiaate rakennusmateriaali päämitat 20 Insinööritoimisto Duopoint Oy - yhteiden sijainti laitteen huoltokohteet huoltotoimenpiteet huoltovälit laitteen tarveaineet kuten jäähdytysaine ja pitoisuus varaosasuositukset kuluvista osista. Automaatiourakoitsija toimittaa ja kiinnittää tekniikkatilojen seiniin ko. tilojen laitteiden laminoidut toimintakaaviot. Kaaviot laminoidaan kovalle pohjalle. Putkiurakoitsija toimittaa ja kiinnittää lämmönjakohuoneen seinään laminoidut kytkentäkaaviot. Kaaviot laminoidaan kovalle pohjalle. 0.19 Takuuajan huolto 0.19.1 Yleistä Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Huoltokäynnistä tulee ilmoittaa ennakkoon rakennuttajalle ja laitoksen vastuunalaiselle hoitajalle. Huoltotöiden suorituksessa tulee olla mukana koulutusta varten laitoksen vastuunalainen henkilö tai korjaushenkilökuntaa. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään viisi (5) kuukautta ja enintään seitsemän (7) kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja aineet. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. 0.19.2 Putkiurakoitsijan takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. 21 Insinööritoimisto Duopoint Oy Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksen korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa huoltohenkilökunta. Tarvittavat voiteluaine- ym. täyttöjen ja pitoisuuksien tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 0.15.3 Ilmanvaihtourakoitsijan takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto useammin kuin kaksi kertaa vuodessa, mikäli ulkoisten olosuhteiden takia tämä olisi tarpeen. Nämä toimenpiteet kuuluvat laitoksen hoitoon. Säätöpeltien säleiden puhdistus ja tiiveyden tarkastus sekä laakerien rasvaus. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Säädön ja toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytystoiminnan tarkastus. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: Poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta. Valmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkastus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää synny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 0.15.4 Säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kojeiden automaattisten valvonta- ja säätölaitteiden yleiskunnon, säädön ja toiminnan tarkastus ja tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. 22 Insinööritoimisto Duopoint Oy - toimimoottoreiden ja venttiilitiivisteiden tarkastus ja korjaus - kaikkien asetusarvojen tarkistus ja tarvittavien muutoksien suorittaminen - suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huolto- ja asetuskortteihin - Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistysja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. - puhaltimien painesäätöjen toiminta ja tarkastus ilmavirtasäätimien tarkastuksen yhteydessä – paikallisohjausten tarkastus (mm. iv-hätäseis -painike) – ilmavirtasäätimien toimintojen tarkistus (sulkutoiminnat, säätö, ilmavirrat.) Tarkistuksesta säädinkohtainen raportti. - suoritettujen toimenpiteiden kirjaaminen huolto- ja asetuskortteihin - muiden, säätölaitteisiin liittyvien LVI-laitteiden toiminnan seuraaminen ja havaittujen puutteiden informointi rakennuttajalle - käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus - käyttöhenkilökunnan opastus säätöjärjestelmien tarkoituksenmukaisesta käytöstä Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Kojeiden ja sähkömoottoreiden laakerien puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto. Syöpymissuojausten tarkastus ja korjaus. 23 Insinööritoimisto Duopoint Oy 0.15.5 Valvontalaitteiden huolto Neljä kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet - keskuslaitteen toiminnan tarkastus - mahdollisten ohjelmavikojen korjaukset - alakeskusten, joissa on erillinen virransyöttöyksikkö, ja keskusyksikön jännitelähteiden tarkastus ja säätö - akkujen toiminnan tarkastus - käyttöhenkilökunnan opastus Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet - optimointiohjelman parametrin tarkastukset sekä mahdolliset muutokset raporttien perusteella - tarvittaessa muistiin ohjelmoitujen tietojen kopiointi magneettinauhalle tai levymuistiyksikköön - kirjoittimen puhdistus Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet - lämpötila- ja kosteusmittausten kalibrointi - hälytysten kosteus hälytyselimeltä niissä kohteissa, joissa hälytyselin sisältyy valvontaurakkaan 24 Insinööritoimisto Duopoint Oy 1 PUTKITYÖT 1.1 Lämmitysputkistot varusteineen 1.1.1 Laitosselostus Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksellä. Järjestelmään ei tehdä tässä työssä muutoksia. Laajennusosan lämmitys hoidetaaan sähköisellä lattialämmityksellä (SU). Uusittavien kosteiden tilojen lämmitys on myös järjestetty vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen huonetermostaatit uusitaan mallia ”julkinen tila”. Hankinta (PU) ja asennus sekä kytkentä (SU). Uusi malli Uponor SPI Thermostat 24V NSB DTI (1061164). Yhteensä 15 kpl. Urakoitsijan on varmistuttava ja ohjattava rakennusurakoitsijaa mm. viemäreiden muutostöiden yhteydessä suorittavien piikkaustöiden yhteydessä äärimmäiseen varavaisuuteen ettei putkisto vaurioidu. Järjestelmä voidaan esim. jakotukeittain varustaa painepumpulla ja mittarilla, jota seuraamalla varmistutaan, ettei putkisto vaurioidu työn aikana. Mahdolliset vauriot on korjattava valmistajan ohjeiden mukaisesti. 1.1.2 Hankintarajat Lämmitysjärjestelmän on täytettävä voimassa olevien RakMK:n osien C1,C2,D1,D3,D5,E1 ja F1 sekä terveydenhoitolain ja –asetuksen vaatimukset. Sekä kaikki tässä luvussa, luvuissa 0 ja 2 esitetyt laitteet ja laitteistot asennuksineen, säätöineen ja mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina. Kaikki järjestelmien täytöt, tyhjennykset ja ilmaukset kuuluvat urakkaan. 1.1.3 Pumput Nykyinen kiertovesipumppu säilytetään. 1.1.4 Putket Nykyinen järjestelmä säilyy ennallaan. Tarvittaessa noudatetaan seuraavaa: Putkistojen lämmönjakelun ja liittämisen osalta noudatetaan Talotekniikka RYL2002 vaatimuksia. Putkistojen liittämisessä käytetään ainoastaan hitsaus-kierre ja laippaliitoksia. (Ei porattava liitoksia) Lämpöputket DN 10...40 0400 Lämpöputket DN 50... 0304 Glykolijärjestelmien putket 0304 Ilmanpoisto, tyhjennys ja mittareiden liitosjohdot tehdään mustasta kierteistettävistä teräsputkista 04 00 tai 04 01. Eristämättä jätetään seuraavat putkiston osat, laitteet ja varusteet: 25 Insinööritoimisto Duopoint Oy Seinällä näkyvissä oleva enintään DN 20 kokoiset lämmitysverkoston nousuputket samassa huonetilassa olevat patterin kytkentäputket sekä patterin alla olevat jakoputket tyhjennysputket, ilmanpoistimien ja painemittareiden kytkentäputket lämmityksen kertasäätöventtiilit. Tyhjennysputket, ilmanpoistimien ja painemittareiden kytkentäputket, sekä lämmityksen kertasäätöventtiilit. Kaikki putkikuilut tulee varustaa riittävällä määrällä huoltoluukkuja vaikka niitä ei olisi esitettykään suunnitelmissa. Järjestelmä tulee päästä tarvittaessa huoltamaan mahdollisimman helposti. 1.1.11 Venttiilit Venttiilien ja niiden tiivisteiden tulee olla soveliaita ko. verkoston nesteille, lämpötiloille ja paineille. Jos säätöventtiili sisältää sulkutoiminnan ei erillistä sulkuventtiiliä tarvita. Sulkuventtiilit lämpöputkissa DN 10...50 palloventtiilejä 37 100.. DN 65... 37 331.. tai 37 536.. palloventtiilejä Venttiilit varustetaan avaimin. Kertasäätö- ja linjasäätöventtiilit lämpöputkissa DN 10...50 linjasäätöventtiileitä STAD (TA) DN 65 kertasäätöventtiileitä STA-F (TA) Kaikki venttiilit varustetaan paine-eron mittausyhteillä. Yksisuuntaventtiilit lämpöputkissa DN 15...40 39 112 DN 50...65 37 148 Tyhjennysventtiilit palloventtiilejä 37 100.. lämmöntalteenottoputkissa palloventtiilejä 37 536.. Tyhjennysventtiilit tulpataan. Kangasvahvisteinen tyhjennysletku ∅ 13, pituus 6 m varustettuna letkuliittimillä DN 15 sijoitetaan Kavika 9030 telineelle lämmönjakohuoneeseen / tekniseen tilaan. 26 Insinööritoimisto Duopoint Oy 1.1.12 Muut varusteet Lämpömittarit Mittarit asennetaan piirustusten mukaisiin kohtiin siten, että ne ovat helposti luettavissa. Paikat on sovittava rakennuttajan kanssa. Mittausalue 0….+130 C. Lämpömittareiden kohdalle DN 40 ja pienempiin putkiin on tehtävä laajennus niin, että putken poikkipinta-ala ei pienene. Muina lämpömittareina käytetään esim. Serpens Oy:n pyöreitä, tarkistettuja mittareita RFe-taskuin. Taulukot ø 63, ø 65 tai ø 100. Asteikot tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen tilausta. Painemittarit Painemittareiden osoitintaulun halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm. Maksimilukeman tulee olla noin 40 % suurempi kuin mitattavan paineen ja asteikon laadun MPa. Painemittarit ovat 45 31 034 –mittausalue 0…1,6Mpa ja 45 31 120 –mittausalue 0…0,6Mpa, liitetään automaatiojärjestelmään. Painemittarit liitetään palloventtiilillä 37 100... Mittarihanoja ei käytetä. Painemittareiden virheen tulee olla pienempi kuin ± 2 % mittarin maksiminäyttämästä. Painemittausyhteet Ilmastoinnin pattereiden, kiertopumppujen ym. laitteiden yli mitataan paineerot painehäviöiden tarkastamiseksi ja virtaamien mittaamiseksi. Mittausta varten em. laitteet varustetaan mittausyhteillä, jonka muodostaa DN 10 putkihaara, palloventtiili ja mittaushana. Mittaushanat mallia TA. Yhteiden sijainnit on esitetty kytkentäkaaviossa. Varoventtiiilit 39 41 308 Täyttöventtiili 40 12 204 Joustavat liittimet Joustavat liittimet ovat Lining Oy:n kumisia pallotasaimia. Sisähalkaisijan tulee olla vastaava kuin putkella. Letkujen paineluokan tulee vastata verkoston paineluokkaa. Ulos sijoitettavien pallotasaimien tulee olla auringon säteilyä kestäviä. 1.1.13 Painekokeet Painekokeista tulee ennalta hyvissä ajoin ilmoittaa rakennuttajalle. Painekokeet suoritetaan verkostojen osapainekokeina ja/tai kokoverkostojen painekokeina. Kokeiden aikana tulee paisuntalaitteiden olla irrotettuna. Osapainekokeet suoritetaan työn edistymisen ja työaikataulun mukaan niille verkostojen osille, jotka jäävät rakenteiden sisään tai jotka eristetään. 27 Insinööritoimisto Duopoint Oy Ennen painekokeen aloittamista on veden lämpötilan oltava tasaantunut. On myös tarkistettava, että pakolliset kiinnitykset, tuet kulmissa, haaroitukset, pääte- ja kiintopisteet, paisuntalaitteet yms. on tehty tukevasti. Jos laitokseen sisältyy laskentapainetta pienempään paineluokkaan kuuluvia osia, on ne asennettava kokeiden jälkeen tai irrotettava verkostosta kokeen ajaksi. Paine- ja tiiviyskokeet tehdään yleensä vedellä. Jos on pelättävissä, että vesi jäätyy, on veteen lisättävä tarvittava määrä jäätymisen estävää ainetta, jolloin urakoitsija vastaa aineen talteenotosta ja hävittämisestä. Jäätymisenestoaineen käytössä tulee varmistua, että se ei aiheuta verkostossa ongelmia käytön jälkeen. Ennen kuin verkostoon lisätään koepaine, on sen oltava täytetty nesteellä ja ilmattu. Ilmaa käytetään painekokeen väliaineena, kun siitä erikseen sovitaan. Suoritusohjeet on haettava joka kerran erikseen ao. viranomaiselta ja hyväksyntä lisäksi valvojalta. Koepaine mitataan tarkistetulla painemittarilla. Painekokeesta tehdään mittauspöytäkirja, josta on ilmettävä seuraavat tiedot: suurin verkostossa esiintyvä suunnittelupaine koepaine havainnot kokeen aikana kokeen suorituspaikka ja -aika kokeen suorittaja Painekokeista laadittu pöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle. Osapainekokeet suoritetaan työn edistymisen ja työaikataulun mukaan niille verkostojen osille, jotka jäävät rakenteiden sisään tai jotka eristetään. 28 Insinööritoimisto Duopoint Oy 1.2 Vesi- ja viemärilaitteet 1.2.1 Laitosselostus Rakennus on liitetty Porvoon kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmään. Nykyinen viemäriverkosto on johdettu viettoviemärinä kunnan viemärijärjestelmään. Viemärijärjestelmä säilytetään pääosin ennallaan. Uudet kaivot ja viemäripisteet liitetään nykyiseen verkostoon piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Nykyinen vesijohtojärjestelmä säilytetään runkoputkiston osalta ennallaan. Rakennuksen märkätiloja uusitaan osoitetussa laajuudessa ja tässä yhteydessä uusitaan tilakohtaiset vesijohdot muoviputkeksi asennettuna suojaputkeen. Vesimittari, sulut, venttiilit, siirrin säilytetään pääosin ennallaan. Uusittavat putket pääosin muovia, pinta-asenteiset kuparia, näkyvin osin kromattuna. Uusinnan yhteydessä tarkistetaan verkostopaine. 1.2.2 Hankintarajat Vesi- ja viemärijärjestelmän on täytettävä voimassa olevien RakMK:n osien C1,C2,C3, C5,C6, D1,D3,D5,E1 ja F1 sekä terveydenhoitolain ja –asetuksen vaatimukset. Sekä kaikki tässä luvussa, luvuissa 0 ja 2 esitetyt laitteet ja laitteistot asennuksineen, säätöineen ja mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina. Kaikkien rakennuttajan, käyttäjän tai muun urakoitsijan hankkimien laitteiden kytkennät ao. verkostoihin laitetoimittajan ohjeiden mukaan. 1.2.3 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman antamia kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita. 1.2.4 Käyttöveden lämmitys Nykyinen siirrin säilytetään. 1.2.5 Pumput Lämpimän käyttöveden kiertopumppu säilytetään 1.2.6 Putket 1.2.6.1 Kylmävesiputket Päävesimittari säilytetään ennallaan Vanhat säilytettävät vesijohtorunkoputket ovat kupariputkia 15 811…. 29 Insinööritoimisto Duopoint Oy Peruskorjattavissa märkätiloissa vanhat pinta-asenteiset kupariputket puretaan. Alalasketun katon sisällä oleviin runkojohdon haaroihin asennetaan jakotukit ja niistä kalusteille kytkentäjohdot tehdään muoviputkesta (PEX) asennettuna suojaputkeen. Kalusteille hanakulmarasiat. Alakattoihin avattavat tarkastusluukut jakotukkien kohdalle (RU), putkiurakoitsija ohjaa tarvittaessa luukun paikassa ja koossa. Min. 300 x 300 mm. Kaikki näkyviin jäävien eristämättömien pinta-asennusputkien haaroitukset ja suunnan muutokset tehdään tehdasvalmisteisia pienisäteisiä käyriä ja kapillaariputkiyhteitä käyttäen. Näkyviin jäävät kytkentäjohdot ovat kromattuja Puristusliittimiä käytettäessä tulee käyttää muoviputkiliitoksissa tukiholkkeja. Käyttövesiputkien asennuksen tulee täyttää RakMK:n osan C1 äänitekniset vaatimukset ja osassa C2 esitetyt vaatimukset putkistojen tarkastettavuuden, huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta. Putkistoja ja laitteita asennettaessa kiinnitetään riittävää huomiota niiden äänettömään toimintaan. Huoltoluukkujen koko 600x600. Putkien asennuksessa otetaan huomioon lämpölaajeneminen, asennus- ja käyttölämpötilojen ero sekä pienimmät sallitut taivutussäteet. Avoimet putkenpäät peitetään suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen. Putket asennetaan riittävälle etäisyydelle muista putkista ja pinnoista, jotta liitos- ja eristystyöt voidaan tehdä ja jotta tilojen huolto ja siivous olisi mahdollista. Putkien asennus- ja eristysvälit on esitetty LVI-ohjekortissa LVI 12-10370 Putkistojen kannakointi. Pinta-asenteisten putkien kannakointiin on tilojen käyttötarkoituksesta johtuen kiinnitettävä erityistä huomiota. Normaalia tiheämpi kannakointi ja ruuvilukitteiset kiinnikkeet. 1.2.6.2 Lämminvesiputket Lämminvesiputket kuten kylmävesiputket. 1.2.6.3 Jätevesiviemärit Pohjaviemärit ovat PEH tai PVC-muovia kumirengasmuhviliitoksin, lujuusluokkaa SN8 (T8). Tuuletusviemäri nykyinen Pohjaviemärin muutostyöt rajoittuvat pääosin kahteen pesuhuoneryhmään, joissa muutetaan altaan, suihkun (lattiakaivon) ja oven paikkaa. Lisäksi keittiöiden pesualtaiden paikan muutos aiheuttaa viemärin asennuksen pintatyönä. Materiaalit ja liitostavat Talotekniikka RYL 2002 mukaisesti. Sisäpuoliset uusittavat viemärit tehdään pääosin Uponor htpmuoviviemärijärjestelmällä, noudattaen tarkoin valmistajan HTP- ja dbkäsikirjan ohjeita. 30 Insinööritoimisto Duopoint Oy Läpiviennit (RU), jotka läpäisevät palo-osastoivia rakenteita (välipohjat ym.) on suljettava palokatkoilla, jotka ovat ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä. Teräsputket suojataan palokatkotiivistemassalla (esim. Hilti CP 601S) ja muoviputkiston halkaisijan ollessa yli 50 mm palokatkomansetein (esim. Hilti CP 643). Muoviputkiston halkaisijan ollessa alle 50 mm, käytetään laajenevaa palokatkomassaa (esim. Hilti CP 611A). Muoviputkille esim. Uponor palomansetit ja palokatkomassat. 1.2.6.5 Muut viemärit Ilmastointikojeen kondenssiviemärihde varustetaan vedenpoistoputkin, vesilukoin ja johdetaan alapuolisen tilan WC:n pesualtaan vesilukkoon. Iv-koneen vesilukot kuuluvat iu-toimitukseen, jonka pu asentaa ja johdattaa lattiakaivoon. Putket kuparia 15 811 1.2.7 Venttiilit Vesijohtojen venttiilit DN 10...32 ovat palloventtiilejä 37 100... Linjasäätöventtiilit ja muut kuristusventtiilit DN 15...50 ovat mallia 40 12 104. / 40 14 202, 1Mpa. varustettuina mittaus- ja tyhjennysyhteillä. Suuremmat ovat mallia STA-F (TA). Tyhjennysventtiilit ovat tulppaventtiileitä 38 51108. Yksisuuntaventtiilit DN 10...50 ovat 39 101.., DN 65... 39 133.. . Varoventtiilit ovat 39 43328, avautumispaine 10 bar. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisin pallosuluin. 1.2.8 Muut varusteet Lämpö- ja painemittarien osalta noudatetaan mitä on sanottu lämpöjohtojen mittareista. Yksisuuntaventtiilit 39 11 102, 1Mpa. Vedenlämmittimen syöttöventtiili 40 12 304…, 1Mpa. Käyttöveden pumppuventtiiili 4012 142….156 , 1Mpa Käyttövesipumpun säätöventtiili 40 12 122….136, 1MPa 1.2.9.2 Lattiakaivot Lattiakaivot ovat muovia ja niiden varusteet on esitetty piirustuksessa. Nykyisten lattiakaivojen malli ja soveltuvuus käytettävään vesieristysmenetelmään ja lattiamateriaaliin on tarkistettava ennen lattiatöiden ja uusien lattiakaivojen tilaamista. Tarvittaessa vesieristyslevyt ja korotusrenkaat. Ruuvi- 31 Insinööritoimisto Duopoint Oy kiinnitteiset Rst-kannet kaikkiin lattiakaivoihin, myös vanhoihin, ellei toisin mainittu. Kaivojen asennuksessa noudatettava valmistajan ohjeita. 1.2.10 Painekokeet ja huuhtelut ja videokuvaus Putkistojen tiiveyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Vesijohdot koepainetaan tilaajan edustajan läsnä ollessa koko verkoston tai osan siitä ollessa tarkastettavissa 1,0MPa vesipaineella. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Sade- ja jätevesiviemärit on huuhdeltava ennen käyttöönottoa ja varmistettava niiden toiminta. Painekokeet suoritetaan vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti. Kokeista ja kuvauksista laaditaan pöytäkirjat. kts. myös kohta 1.1.13 Kupariset vesijohdot huuhdellaan D1:ssä ja Talotekniikka RYL2002:ssa esitetyillä tavoilla käyttäen puhdasta vesijohtovettä. Painekokeiden jälkeen putkisto tyhjennetään välittömästi. Putkiston huuhtelu tulee suorittaa mahdollisimman pian putkiston valmistuttua kalustuksen jälkeen järjestelmän ensimmäisen täytön yhteydessä. Huuhtelu suoritetaan voimakkaalla vesijohtoveden virtauksella kaikissa putkiston osissa. Jotta riittävä virtaama voidaan saavuttaa, tulee huuhtelu suorittaa yhdessä putkilinjassa tai putkiston osassa kerrallaan. Kylmä- ja lämminvesiputkisto erikseen. 1.2.11 Vesi- ja viemärilaitteet Kaikki vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Vanhojen ehjien kalusteiden jatkokäytöstä tulee saada rakennuttajan hyväksyntä. Kaikkien kalusteiden ja niiden osien tulee olla ce-hyväksyttyjä. Kalusteet hyväksytetään tilaajalla. Kalusteet kalustekohtaisin suluin. Hyväkuntoisten ja suunnitelmia vastaavien kalusteiden käyttö hyväksytetään tilaajalla. Vesijohtokalusteiden tulee olla näkyvin osin kromattuja. Sekoittimien ja hanojen ääniluokka on 1. Sekoittimissa on portaaton virtauksen säätömahdollisuus. Hanat varustetaan kulloisellekin asennustavalle soveltuvin liittimin. Sekoittimet ovat mallia Oras, kalusteluettelon mukaisesti. Lattiakaivoihin, joihin tulee sivuliitäntöjä, tulee käyttää sivuliitännällisiä kaivoja. Letkuliitinsekoittajat, kastelupostit, eri koneliitokset, vedenpuhdistuslaitteet, ym. on varustettava imusuojin, huomioiden Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohta 2.3.1.2. 32 Insinööritoimisto Duopoint Oy Vesijohtokalusteet on piirustuksissa esitetty pääasiassa koodein. Koodien mukaiset varusteet on esitetty piirustuksessa. Altaiden kannatus kuuluu urakkaan ja allastyypin mukaisesti. Asennuskorkeuksissa ja -mitoissa on ehdottomasti noudatettava arkkitehdin erikoispiirustusten osoittamia mittoja. WC-kulhot kiinnitetään voimaliimalla, esim. Sikaflex Sikabond T2. 1.2.14 Verkostojen säätö Kaikki kerta- ja linjasäätöventtiilit asetellaan niin, että piirustusten mukaiset nestevirrat saavutetaan. Piirustuksissa annetut esisäätöarvot ovat ohjeellisia säätötyön lähtökohdaksi annettuja arvoja. Lopulliset säätöarvot määritetään säätötyön yhteydessä. Kiertojohdon minimilämpötila on +55°C. Venttiilit lukitaan asetusarvoihin ja kuhunkin venttiiliin kiinnitetään heti säädön jälkeen muovikilpiin, jotka kiinnitetään venttiileihin helmiketjuilla. Urakoitsija tekee säädöistä pöytäkirjat ja luovuttaa ne rakennuttajalle. 33 Insinööritoimisto Duopoint Oy 1.3 Putkistojen asennus 1.3.1 Kiinnitys ja kannatus Kannakointi toteutetaan Talotekniikka RYL2002 mukaisesti. Kannatusvälit tiheämmät kuin taulukon 21T6 mukaisesti. Myös uusien muoviputkien kiinnitykseen on kiinnitettävä huomiota, jotta vältetään paineenvaihteluista aiheutuvat kolahdukset tms. Kiinnitys- ja ripustusjärjestelmät tulee hyväksyttää rakennuttajalla ja niistä tehdään malliasennukset. Putkikannakkeina käytetään esim. HILTI OY: n LVIS asennusjärjestelmän mukaisia sinkittyjä kannakkeita tai vast.. Putkien ja kannakkeiden välissä käytetään äänenvaimennuskumeja. Putkistot, joissa esiintyy lämpöliikettä, tulee kannakoida joko heiluri- tai liukukannakkeilla. Heilurikannakkeita käytettäessä kiinnitysvarren tulee olla LVI-kortin LVI 12-10370, kuvan 16 mukainen. Rinnakkain asennettavat vaakasuorat putket ripustetaan samasta kannakekiskosta. 1.3.2 Lävistykset Rakenteiden putkilävistyksissä huomioidaan RakMK C6 ohjeet. Kaikissa lattia- ja seinälävistyksissä putken näkyvän osan tulee olla kohtisuorassa seinää vastaan. Kaakeloidun seinän lävistyskohdissa käytetään kromattuja heloja, muutoin käytetään muovisia peiteprikkoja. Kupariputkien peitelaipat 65 01 710. Seinien ja välipohjien lävistyksissä käytetään teräs- ja/tai muovihylsyjä. Vesieristysten läpimenokohdissa käytetään laipallisia (laipan leveys 200 mm) Cu- tai RFe-hylsyjä. Läpiviennit, jotka läpäisevät palo-osastoivia rakenteita (välipohjat/-seinät ym.) on suljettava palokatkolla, jotka ovat ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä. Teräsputket suojataan palokatkotiivistemassalla (esim. Hilti CP 601S) ja muoviputkiston halkaisijan ollessa yli 50 mm palokatkomansetein (esim. Hilti CP 643). Muoviputkiston halkaisijan ollessa alle 50 mm, käytetään laajenevaa palokatkomassaa (esim. Hilti CP 611A). Muoviputkille esim. Uponor palomansetit ja palokatkomassat. Putkien ja hylsyjen välisen tilan ääniteknillinen tiivistäminen mineraalivillakudoksella ja joustavalla saumausmassalla kuuluu putken toimittavalle urakoitsijalle. 34 Insinööritoimisto Duopoint Oy 1.3.3 Lämpölaajeneminen Putkiston lämpölaajenemisen tasaamiseen pyritään yleensä käyttämään putkistossa esiintyviä mutkia. Kaikki mahdolliset paisuntalenkit, ohjauspisteet ja kiintopisteet kuuluvat urakkaan vaikka niitä ei ole kuviin merkattu. Kiintopisteet on tehtävä huolella ja urakoitsija mitoittaa ne kestämään niihin kohdistuvat kuormitukset. Kiintopisteiden kiinnitysteräkset on asennettava niin, että rakenteet eivät pääse särkymään. Ohjauspisteet on tehtävä niin, että putket eivät pääse siirtymään sivusuunnassa ja, että putken pituusvenymän paine kohdistuu tasaimia vastaan niiden suuntaisena. 1.3.4 Asennustyö Asennustyö on tehtävä tarkoin RakMK D1:n määräyksiä sekä vesi- ja viemärilaitoksen antamia ohjeita noudattaen. Työaikana avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan heti asennuksen jälkeen muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä muovilevykansilla. Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista sekä sisä- että ulkopuolelta. Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan tilaajalle rakenne-, laite- ja asennustapatarkastuksien ajankohdan, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta. Peitettävien työsuoritusten yhteydessä pidettäviä tarkastuksien tarkastuksissa tulee KVV- ja IVtyönjohtajien olla läsnä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita kuten salaojia, viemäröintiä, kosteuden- ja vedeneristyksiä, lämmön- ja äänen- sekä paloteknisiä eristyksiä. Putkista, myös valurauta- ja muoviviemäreistä on katkaisun jäljiltä leikkuureunat poistettava huolellisesti. Muoviviemärit on katkaistava sahalla ja leikkuureuna viistettävä valmistajan ohjeiden mukaan. Viemäreiden kallistuksien tulee olla kaikkialla vähintään määräysten mukaiset, erikoista huomiota on kiinnitettävä valurautaviemäreiden harjoitusten kallistuksiin ja asennuksiin yleensä. Urakoitsija vastaa viemäreiden oikeista asennuskorkeuksista ja kaltevuuksista ja osoittaa ne rakennuttajan halutessa mittauksilla ennen peittämistä. Rakennuttajalla on oikeus asennuksen jälkeen pistokokein avauttaa viemäriliitoksia. Viemäriasennukset on tarkistutettava rakennuttajan LVI-valvojalla ennen peittämistä. Viemärien kumirengastiivisteiden valinnassa on huomioitava putkessa virtaava neste ja sen lämpötila. 35 Insinööritoimisto Duopoint Oy Asiallisen eristystyön aikaansaamiseksi ei eristettävissä putkissa saa käyrää liittää muuhun kuin suoran putken päähän. (Ei suoran putken selkään, venttiiliin, tms.). Kupariputkien asennuksessa on noudatettava Outokumpu Oy:n julkaiseman kupariputkioppaan ohjeita ja tulee sellainen olla asentajan käytettävissä. Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttiileiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista. Putkien liitokset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Panta-, kumirengas- ja laippaliitosten tiivisteiden tulee olla soveliaita ko. verkoston nesteelle tai kaasulle, niiden lämpötiloille ja paineille. Lianerottimet on puhdistettava juuri ennen vastaanottotarkastusta rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja tarvittaessa takuuaikana. Jos vaakasuora lämpö- tai lämminvesijohto asennetaan kylmävesijohdon tai vastaavan kanssa päällekkäin, on kylmävesijohto sijoitettava alimmaksi. Verkostot varustetaan tyhjennysventtiileillä siten, että kaikki verkostojen osat ja laitteet voidaan tyhjentää. Ennen putkistojen täyttämistä ne on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan valvojan läsnä ollessa. Kaikki tarpeelliset ilmakellot, tyhjennyshanat ja vesitykset kuuluvat urakkaan riippumatta siitä, esiintyvätkö ne piirustuksissa vai eivät. Ilmaus- ja tyhjennysputket tulpataan. Pesualtaiden näkyvät liitoskohdat on asennettava symmetrisesti vesilukkoon nähden. Altaiden vesilukot on asennettava riittävän korkealle siten, että ne voidaan vaivatta tyhjentää. Ns. HK-kumien käyttö on kielletty. Altaiden viemärit liitetään viemäriin käyttäen Upovieser vesilukon liitosyhdettä (LVI-n:o 2362 053…075). Muut supistukset tehdään käyttäen HTP-osia. Puhdistusluukut asennetaan kaikkien viemärien pystylinjojen alaosaan ja lisäksi piirustuksissa esitettyihin paikkoihin. Putkiurakoitsijan on liitettävä muiden urakoitsijoiden tai rakennuttajan hankkimat laitteet putkistoihinsa (kuten: säätöventtiilit, termostaattien ja mittausanturien taskut yms.). Lämpimän käyttövedenputkistoon tulevien suojataskujen tulee olla haponkestävää terästä. Muiden kuin kromattujen putkien ja putkenosien näkyviin jäävien pintaan asennettavien kupariputkien osina saa käyttää vain tehdasvalmisteisia käyriä, kulmia ja T-kappaleita. Taivuttamalla tehtyjä käyriä ei hyväksytä. Kaikki liitokset kapillaariliitoksia. 36 Insinööritoimisto Duopoint Oy Lämpömittarien upotussyvyyden tulee olla vähintään 30 mm. Kaikki putki- ja viemärikuilut tulee varustaa riittävällä määrällä huoltoluukkuja vaikka niitä ei olisi esitettykään suunnitelmissa. Järjestelmä tulee päästä tarvittaessa huoltamaan mahdollisimman helposti. 37 Insinööritoimisto Duopoint Oy 2 PUTKIERISTYSTYÖT 2.1 Työn laajuus Eristystöihin kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt kaikkine tarvikkeineen täysin valmiina. Niiltä osin, joihin tässä ohjelmassa ei ole esitetty rakenteelliseen tai työtapaan kohdistuvia vaatimuksia, urakoitsijan on noudatettava eristysalan yleisesti hyväksyttyjä työtapoja ja laatuvaatimuksia. Noudatetaan Talotekniikka RYL 2002 ohjeita. 2.1.1 Työn tarkastus Eristystyöt tarkastetaan ennen päällystyksen aloitusta tai rakenteeseen peittämistä. Tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, työn laatu, kiinnitys, saumojen tiiveys, paisuntavarojen teko yms. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan materiaali, työn laatu, esteettisyys ja kylmäeristeissä pintojen höyrytiiveys. 2.1.2 Käsitteet ja määritteet Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden näkyvissä. Tällaisia tiloja ovat mm.: – – – – näkyvissä olevat tilat, joissa ei ole alakattoa lämmönjako- ja ilmastointikonehuoneet kellaritilat muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on rakennusaineella peitetty. Tällaisia tiloja ovat mm.: – – – – nousukuilut eli roilot putkikotelot alakatot lattiakanavat muut tilat, joissa olevat putket peitetään rakennusaineella Lämmittämättömissä tiloissa eristyspaksuus kaikille putkille ja venttiileille on sarja 25. 2.2 Eristeet Aa Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys sinkityllä Ý 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla n. 300 mm välein kuitenkin niin, että kukin osa sidotaan. 38 Insinööritoimisto Duopoint Oy 2.3 Ac Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PVAE. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Saumaus kuumasaumaamalla, tai lämpimissä putkissa sinkityllä Ý 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla kuten edellä. Ba Mineraalivillamatto PV-LAM. Kiinnitys kuumasaumaamalla. Cc Kaksinkertainen bitumoitu kreppipaperi. Paperi kiedotaan putken ympäri siten, että limitys on 50 mm. Ee Tyyppihyväksytty solukumieristysputki tai -levy. Bc Vuorivillamatto PV-80 VM. Da Mineraalivillalevy PV-S tai eristysominaisuuksiltaan vastaava esim. polyuretaanilevy levy. Ef Tyyppihyväksytty solukumieristysputki tai -levy, syttymisherkkyysluokka 1/II. Eristyspaksuudet Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä: Eristeen sisämitta Eristyspaksuussarja 22 23 24 25 26 10 - 49 30 40 50 60 80 54 - 89 40 50 60 80 100 2.4 Päällysteet 10 Kuumasinkitty teräslevy FSF 650, kuumasinkityt 350 g/m², normaalikuvio. Paksuus 0,5 mm, kun eristyksen ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,75 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. Pienet käyrät päällystetään syvävedetyillä käyräkappaleilla. 10K Pellityksen saumat teipataan höyrytiiviiksi teollisuusteipillä. Väritön Nitto N:o 21 (Etola), leveys 50 mm. Teippaus kaksinkertainen, limitys 50 %. Pellityksen pituussauma sijoitetaan putken näkyvälle puolelle. 39 Insinööritoimisto Duopoint Oy 6 Paloluokiteltu PVC- muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, Thaarat, päätteet ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä tehdasvalmisteisilla osilla. Päällysteen paksuus 0,35 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,5 mm kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. Mikäli päällystettävään osaan ei ole saatavissa valmista päällysteosaa (esim. suurisäteiset käyrät) eriste tasoitetaan ja kiedotaan muun päällysteen värisellä PVC- nauhalla. 6K Päällysteen saumat tiivistetään 30 mm PVC- teipillä, tyyppi Jotyn. Kannakkeiden reiät, päätteet ym. tiivistetään värittömällä silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. 40 Insinööritoimisto Duopoint Oy 2.5 Eristyskohteet, -tyypit ja –paksuudet Putkisto, Putkisto osa Eristetyyppi Sarja tai paksuus Päällyste Paikka, huomautuksia Kauko-/aluelämpöputket Aa 25 10 Kaikkialla, myös siirrinpaketissa Kauko/aluelämpöventtiilit Aa 25 10 Kaikkialla Lämmönsiirtimet Da 2 x 60 10 Lämpö- ja lämminvesiputket Aa 24 6 Lämpö- ja lämminvesiputket Ac 24 Lämpö- ja lämminvesiputkien venttiilit >DN 40 Aa 24 10 Lämmönjakohuoneessa ja iv-konehuoneessa Kylmävesiputket Aa 22 6K Näkyvät tilat Kylmävesiputket Ac 22 - Näkymättömät tilat Kv-venttiilit ja mittarit ≥ DN 40 Ef 13mm - Kaikkialla Kv-venttiilit ja mittarit < DN 40 Ef 9 mm - Kaikkialla, myös päävesimittari Jäähdytysvesiputket Ef 13 - Yleensä Jäähdytysvesiputket Ac 22 - Roiloissa Jäähdytyspalkkien ja puhallinkonvektoreiden jäähdytysvesiputket Ef 13 - Yleensä Jäähdytyspalkkien ja puhallinkonvektoreiden jäähdytysvesiputket Ac 22 - Roiloissa Jäähdytysvesisäiliöt Ef 2x19 mm - Näkyvät tilat Näkymättömät tilat 41 Insinööritoimisto Duopoint Oy Nestejäähdytysputket Ef 13 - Yleensä Nestejäähdytysputket Ac 22 - Roiloissa Konvektoreiden venttiilit Ef 2x3 mm - Nauha Jäähdytysvesiventtiilit Ef 13 mm - Kaikkialla Jäähdytysvesipumppujen pesät Ef 13 mm - Tuuletusviemärit kylmässä tilassa (ullakko) Aa 22 Sadevesiviemärit Aa 22 Sadevesiviemärit Ef 19 mm Ontelossa ja rakenteessa Sadevesiviemärit Ef 19 mm Näkymättömät tilat ja kotelot 2.6 6K Näkyvät tilat Lävistykset Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eristys katkaisematta päällysteineen myös rakenteen läpi. Osastoivien seinien kohdalla on käytettävä palamatonta eristettä. Jos putki eristetään palavalla eristeellä, on palava eriste katkaistava lävistyskohdassa ja korvattava palamattomalla. Samoin menetellään roilojen palokatkojen kohdalla. 2.7 Kondenssitiiveys Kondenssitiiviyteen tulee kiinnittää jäähdytys- ja kylmävesiputkistoissa erityistä huomiota. Höyrynsulku K tehdään tiivistämällä päällysteiden saumat pehmeällä, värittömällä, vähintään 30 mm leveällä PVC-teipillä. Eristeiden Ac, Ba ja Bc saumat suljetaan kuumasaumaamalla tai alumiiniteipillä. Umpisolukumieristettä käytettäessä eristeen päät ja saumat liimataan huolellisesti kiinni valmistajan ohjeiden mukaisesti. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. 2.8 Eristämättömät toimitukset Seuraavia putkia ja laitteita ei eristetä: – DN20 ja sitä pienemmät lämpöjohdot (näkyvät) – näkyviin jäävät patteriverkoston lämpöjohtojen nousulinjat ja niiden yhdysjohdot 42 Insinööritoimisto Duopoint Oy – – – – – – – – – – – 2.9 näkyviin jäävät patterien kytkentäjohdot, jotka ovat samassa tilassa kuin patteri vesijohtokalusteiden näkyviin jäävät liitäntäjohdot siinä huoneessa missä kaluste on kaikki lämpö-, LVK- ja LTO-pumput (J-pumppujen pesät eristetään) lämpömäärämittarit paisuntajohdot ja säiliöt (j-paisuntajohto eristetään 500mm osuudelta) ylivuoto- ja ulospuhallusjohdot automaattiset lämmityksen säätöventtiilit ja kertasäätöventtiilit (J-johtojen kertasäätöventtiilit eristetään) lianerottimet (J-johtojen lianerottimet eristetään) putkissa säiliöiden ym. laitteiden arvokilvet (kilpiä ei saa irrottaa eikä siirtää eristyksen päälle) tuloilmakojeiden lämmityspatterien liitosjohdot sulkuventtiilien ja patterien väliseltä osalta ilmanpoistoputket Lisäselvityksiä Putkien eristys päätetään avattavasta liitoksesta niin etäälle, että liitos voidaan avata eristettä rikkomatta. Mittari- yms. upotuksiin tehdään kartiot (mittaritasku). Eristysten päätteet (mansetit) tehdään vähintään 0,5 mm Al-levystä ja kiinnitetään tukevasti eristykseen. Ohuita rimpsumaisia päätteitä ei hyväksytä. Kun eristys on päällystetty ZnFe-levyllä niin päätteiden tulee olla samaa ainetta. 43 Insinööritoimisto Duopoint Oy 3 ILMANVAIHTOTYÖT 3.1 Laitosselostus Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä puretaan pääosin ja nykyiset korvausilmaaukot tulpataan (RU). Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteella, sekä keittiötiloja palvelevilla erillisillä vanhoilla huippuimurilla. Keittiöiden liesikuvut uusitaan muuntajasäätimillä varustetuilla malleilla. Uusi iv-koje sijoitetaan ullakolle rakennettavaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtourakkaan kuuluvien laitteiden ja kojeiden tulee olla sellaista mallia ja rakennetta, joiden tekniset arvot ovat julkaistuja ja helposti tilaajan ja suunnittelijan tarkastettavissa. Ilmanvaihtolaitos tehdään Talotekniikka RYL 2002:n mukaisesti, noudattaen RakMK C1, C6, D2. D5, E1, E2, E7 ja F2 määräyksiä ja ohjeita sekä eri viranomaisten ja laitosten antamia ohjeita. 3.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluvat kaikki tässä luvussa ja luvuissa 0 ja 4 sekä 5, sekä ilmanvaihtopiirustuksissa esitetyt ilmanvaihtolaitteet asennuksineen, säätöineen ja mittauksineen täyteen käyttökuntoon saatettuina. Tulo-, poisto- ja siirtoilmaventtiilit urakoitsija toimittaa arkkitehdin määräämässä värisävyssä (vakioväri). Vesikatolle tuleva ulospuhallushajotin sekä ilmanottosäleikkö sekä kattoläpiviennit toimitetaan valmiiksi pulveripolttomaalattuina arkkitehdin määräämään värisävyyn. Värisävy tarkistettava arkkitehdilta ennen laitteiden tilaamista 3.3 Suunnitteluperusteet Suunnittelussa on noudatettu rakennuttajan antamia suunnitteluohjeita sekä ilmanvaihtolaitoksista annettuja paloturvallisuusmääräyksiä ja Rakentamismääräyskokoelmanosien D2 ja E7 määräyksiä ja ohjeita. Laitteiden mitoitus on esitetty piirustuksissa: 3.4 Kojeet Rakennukseen asennetaan tehdasvalmisteinen koteloitu koneellinen tulo- ja poistoilmakone. Konetyypit on esitetty laiteluettelossa. Laitetoimittaja toimittaa ja asentaa kaikki työselityksessä ja suunnitelmissa esitetyt laitteet ja kojeet. Iv-kone asennetaan omalle alustalleen. Koneen tulee olla Sisäilmastoluokitus 2000:n mukaista materiaaliluokkaa M1. 44 Insinööritoimisto Duopoint Oy Koneen asennuksessa noudatetaan valmistajan ohjeita. Kone asennetaan niin että huoltoon jää tarvittava tila. Koneiden ja kanaviston liitokset tehdään yhtä tiiviiksi kuin kanavisto. Koneiden sisäpuolinen puhdistus kaikkine koneosineen kuuluu urakkaan; puhdistus on suoritettava ennen kojeiden ensimmäistä käynnistystä sekä uudelleen ennen vastaanottotarkastusta. Puhaltimien kokonaishyötysuhteen tulee olla vähintään RakMK:n D2 mukainen. LTO-laitteelle ilmanvaihtourakoitsija toimittaa vesilukot, jonka putkiurakoitsija asentaa. 3.4.1 Huippuimurit Huippuimurit ovat alkuperäiset piirustuksissa esitettyä mallia. Rakennusurakoitsija tekee avustaa ilmanvaihtourakoitsijaa kattoläpiviennin teossa ja liittää sen vesikattorakenteisiin. Urakoitsijoiden tulee yhteistyössä tarkistaa olemassa olevat huippuimureiden läpiviennit ja niiden liitokset vesikattorakenteeseen ja aluskatteeseen. Puhaltimet varustetaan turvakytkimin. 3.5 Moottorit ja taajuusmuuttajat Moottoreina käytetään täysin suljettuja, ripajäähdytettyjä oikosulkumoottoreita. Moottoreiden on oltava IEC:n mittastandardien (IEC 72-1 ja 72-2) mukaisia. 3.6 Ulkosäleiköt, ulkoilmakanava Ulkosäleiköt kehyksineen ja suojaverkkoineen hankkii ilmanvaihtourakoitsija. Säleikkö on tyyppiä esim. RIS (Fläkt Woods), materiaali AluZink-teräs. Sinkityksen lisäksi ulkosäleikkö polttomaalataan arkkitehdin määräämään värisävyyn. Ulkosäleikön tyyppi on hyväksytettävä suunnittelijalla ja arkkitehdillä ennen tialusta. Asennuspaikka tarkistetaan arkkitehdilta. 3.7 Säätö- ja sulkupellit Säätö- ja sulkupeltien tulee olla tehdasvalmisteisia tuotteita. Peltien kehysrakenne on sinkittyä terästä. Säätö- ja sulkulaitteet ja niiden asento merkitään. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Peltien rakenne on mitoitettava riittävän tukeviksi ottaen huomioon käytännössä siihen kohdistuvat rasitukset. Kanaviston säätöpellit (SP) ovat mallia IRIS (Fläkt Woods Oy) 45 Insinööritoimisto Duopoint Oy Mikäli piirustuksiin on erikseen merkitty jokin säätö- tai sulkupeltityyppi, niin merkittyä peltityyppiä. 3.8 Suodattimet Suodattimet tulee täyttää RYL-2002 vaatimukset. (Koneissa hienosuodattimet EU7) Suodattimien erotusaste on esitetty laiteluettelossa. Suodattimet ovat kertakäyttöisiä. Suodattimista tulee pyydettäessä esittää testiraportit, painehäviökäyrästö sekä pinta-alatiedot. Urakoitsija antaa kirjallisena säätölaiteurakoitsijalle 2 viikkoa ennen toimintakoetta painehäviöarvot puhtaalle ja likaiselle suodattimelle suodattimien paine-eromittariin merkitsemistä varten. Suodattimia toimitetaan 3 sarjaa. Yksi sarja asennetaan koneeseen, toinen sarja luovutetaan talon varastoon varasuodattimiksi, kolmas sarja (takuuajan varasuodattimet). Suodattimien laatikossa on kilpi josta ilmenee koje, määrä, tuotteen tilauskoodi ja toimittaja. Suodattimet tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Hienosuodattimet (EU7), ainoastaan standardikokoja käytetään: – – – – – – suodatinpinta-ala vähintään 25 kertaa otsapinta-ala suodattimen pussit tulee säilyttää kiilamaisen muotonsa puhaltimen käydessä eivätkä suodattimet saa vajota kasaan puhaltimien pysähtyessä pölynvarauskyky (g/m2) 6300 alkupainehäviö (Pa) 95 loppupainehäviö (Pa) 250 otsapintanopeus (m/s) 2,6 Suodattimien pölynvarauskyky on ilmoitettu ilmakehän pölylle 3.10 Kanavat Kanaviston on täytettävä RakMK osan E1 vaatimukset ja osan E7 ohjeet. Kanavaosien mittojen on noudatettava standardia SFS 3541. Peltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFSstandardilehtiä 3281-3282. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia kumirengasliitoksella. Kanavaliitokset tehdään ensisijaisesti tehdasvalmisteisin T-osin. Kanavistot tulee toteuttaa siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Puhdistusluukkujen ohjeelliset paikat on esitetty suunnitelmissa. Luukkujen lopulliset paikat määräytyvät asennustöiden mukaan. Puhdistusluukkujen avattavuus on todennettava asennustyön aikana, kaikkien urakoitsijoiden asennusten jälkeen. 46 Insinööritoimisto Duopoint Oy Liitokset tehdään joko kutistuspantaliitoksina tai kumirengasliitoksina. Liitostapa on hyväksytettävä rakennuttajalla. Kanavaosien liitokset tehdään vähintään kolmella vetoniitillä. Liitoksissa ei saa käyttää peltiruuveja. Suorakaidekanavissa noudatetaan Suomen Metalliteollisuusyhdistys ry:n hyväksymä tehdasstandardeja. Liitokset tehdään kumitiivisteistä muotolistaa ja nurkkapaloja käyttäen. Kanavat on rakennettava riittävän jäykiksi siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä ääntä. Liitokset on tehtävä joustaviksi ja kulmat pyöristäen. Kanavissa ei saa olla irrallisia levyn reunoja eikä sisäpuolisia rakoja. Kanavien poikkipintaa ei saa pienentää. Kanavien valmistuksessa noudatetaan sisäilmastoluokkaa P1 eli: pyöreiden kierresaumakanavien ja niiden osien valmistuksessa ei saa käyttää muita kuin vesiliukoisia aineita sisäpinnoilla ei saa olla tahroja jäysteet on poistettu kanavat ja tarvikkeet suojataan sisäpuoliselta likaantumiselta ja kastumiselta; kanavat tulpataan umpitulpilla ja tarvikkeet pakataan suljettuihin laatikoihin kanavat osineen säilytetään katetussa varastossa Kanavia asennettaessa on erityisesti tarkastettava, että sisäpuolelle ei jää teräviä pellinreunoja. Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla Kanavat ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle riittävän monessa erässä siten, että ne voidaan välittömästi siirtää joko suoraan asennuspaikalle tai välivarastoon. Kanavat säilytetään työmaalla katetussa välivarastossa tulpattuina siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuolelta tulevalle lialle. Pienet kanavaosat ja päätelaitteet kuljetetaan ja säilytetään pakkauksissa suojattuna sateelta ja pölyltä. Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana Kanavat katkaistaan kanavan koon riippuen joko levyleikkurilla, sähkökäyttöisillä peltisaksilla tai muulla vastaavalla rautapölyä tuottamattomalla työkalulla. Katkaisu kulmahiomokoneen avulla on kielletty. Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimiksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia käyttäen. Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. Puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti. 47 Insinööritoimisto Duopoint Oy Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ennen niiden liittämistä ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneet pidetään suljettuina luukut ja pellit kiinni koko asennustyön ajan. Kaikki kanavat ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on pidettävä suojattuina koko rakentamisen ajan. Suojattavia laitteita ovat: – huonetilojen tulo- ja poistoilmalaitteet Tulo- ja poistoilmakoneet on säilytettävä ulkoilma- ja palopellit sekä huoltoluukut suljettuina (koneita ei saa käyttää varastoina). Suojaukset saadaan poistaa vasta suoritetun siivouksen jälkeen vastaavan mestarin ja valvojan luvalla, kun on varmistettu, ettei tiloissa enää tehdä pölyäviä töitä. Jos näissä tiloissa kuitenkin joudutaan suorittamaan pölyäviä töitä myöhemmin, on huonelaitteet suojattava uudelleen. Mikäli työmaalla on puhdistamattomia tai suojaamattomia kanavia tai tarvikkeita, on ne poistettava työmaalta tai puhdistettava hyväksyttävästi. Tarkastukset Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein asennustyön aikana sekä vastaanottotarkastusmenettelyn yhteydessä. Jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava hyväksyttävästi. Vastaavasti toimimattomat puhdistusluukut on korjattava. HUOM! Ennen toimintakokeita ja säätötöitä vaihdetaan puhtaat suodattimet koneisiin. Luovutusvalmiin ilmanvaihtokanaviston sisäpinnan pölypitoisuus saa olla enintään P1-luokkaa vastaava eli 1,0g/m2 (suodatinmenetelmällä mitattuna). Puhtaus todetaan ensisijaisesti näköhavaintoon perustuen. Mikäli näköhavaintojen perusteella ei kanavistojen puhtaudesta päästä yksimielisyyteen, suoritetaan mittaus. Tällaisessa tapauksessa otetaan vähintään 5 kpl näytteitä jokaisen rakennusosan kanavistosta, jotka analysoidaan. Näytteiden ottokohdat valitaan satunnaisesti. Kanavisto todetaan puhtaaksi, mikäli otetuista näytteistä vähintään 80 % alittaa rajan 1,0g/m2. Rajan ylittäneistä näytteistä vain 5 %:ssa sallitaan 50 % ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää raja-arvon 3 kertaisesti on puhdistus suoritettava. Jos kaikki ylitykset liittyvät tietylle alueelle, voidaan puhdistus kohdistaa vain tälle alueelle. Mikäli kanavisto on likainen, maksaa urakoitsija mittauskustannukset ja vastaavasti mikäli kanavisto on puhdas, maksaa rakennuttaja mittauskustannukset. Kanaviston ja ilmastointikoneiden puhdistus tulee suorittaa siihen erikoistuneen yrityksen toimesta, käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoiskalustoa. Puhdistus tapahtuu harjausmenetelmällä, poistoilma on suodatettava. Kanavat ja niiden osat sekä kanaviin leikatut reiät on muotoiltava niin, että kanavistossa ei synny häiritsevää ääntä, eivätkä painehäviöt muodostu kohtuuttoman suuriksi eikä vapaa poikkipinta pienene. 48 Insinööritoimisto Duopoint Oy 3.11 Asennus Kanavistojen asennuksessa noudatetaan Sisäilmayhdistyksen Puhtaan ilmanvaihdon asennusoppaan (Sisäilmaopas 2 ISSN 1455-514X) ohjeita. Kanavisto on asennettava siten, että se on tarkastettavissa ja puhdistettavissa. Näkyviin jäävät kanavat ripustetaan sankakannakkeilla ja kahdella kierretangolla/sanka. Ullakolla kanava voi olla asennettuna kattotuolin alakannattajan varaan mutta tulee kiinnittää siihen liikkumisen ja äänten estämiseksi. Kanavien kannattimien on oltava vähintään samaa paloteknistä luokkaa kuin kanavat. Käyttämättä jääneet tai virheelliset omat kiinnitykset poistaa rakenteista IU. Kanavisto tehdään pääosin kuumasinkitystä teräslevystä. Kanavien ja sen osien rakenteen on oltava niin jäykkä, että se kestää muotoaan muuttamatta oman painonsa ja lommahtelematta kanaviston sisäpuolisen paineen seurauksesta. Liitostyöt on tehtävä niin, etteivät kanavat tai liitostarvikkeet vahingoitu työn aikana. Kanavat liitetään toisiin kanaviin ja liitososiin reiättömillä vetoniiteillä. Levyruuvien käyttö on kielletty, kanavan ilmatilaan ei saa jäädä ruuveja yms. Kanavakittinä on käytettävä sellaisia kittiä, joka ei aiheuta terveydellistä haittaa tai haitta katoaa ennen käyttöönottoa. Peltikanavien liittyessä kojeeseen tai rakennusaineeseen käytetään aina kulmateräslaippaliitosta tai muuta yhtä lujaa ja helposti avattavaa liitosta. Ilmanvaihtourakkaan kuuluu myös toimittaa rakennusaineeseen kiinnitettävä muurauskehys tartuntateräksineen. Sen kiinnittää rakenteisiin rakennusurakoitsija. Kaikkiin ulkoseinälävistyksiin (kanavat, ulkoilma-aukot yms.) tehdään sinkitystä teräspellistä tiivis, seinäaukon suuruinen ja syvyinen lävistyskappale siten, ettei vesi pääse seinärakenteen sisään. Huom. lävistävä kanavaosa asennetaan hieman ulospäin kallistuen, siten ettei sulavan lumen vesi pääse rakenteisiin. Iv-urakoitsija tekee säätö- ja valvontaurakoitsijan tarvitsemat reiät termostaatteja ja mittauspisteitä varten. Kanavat varusteineen kannatetaan riittävän tiheään (enintään 2 m:n välein) asennetuilla järjestelmäkannatusrakenteilla. Kannakkeiden on oltava sinkittyjä eikä niitä saa liittää kiinteästi kanaviin. Kanavia ei saa kannattaa reikänauhalla. 3.11.1 Tiiveys Kanavien tiiveyden suhteen noudatetaan Rakentamismääräyskokoelman osan D2 määräyksiä ja ohjeita. 49 Insinööritoimisto Duopoint Oy Koteloidut tulo- ja poistoilmakojeet koepainetaan 500 Pa paineella , vuoto korkeintaan 1,8 l/sm2 ( luokka A ) - luokka B , kanavat koepainetaan 400 Pa paineella , vuoto korkeintaan 0,45 l/sm2 - luokka C, kanavat koepainetaan 500 Pa paineella , vuoto korkeintaan 0,18 l/sm2 Urakoitsija laskee koteloitujen kojeiden vaipan pinta-alat sekä tulo- ja poistoilmakanavien vaipan pinta-alat koepaineen mukaisiin ryhmiin jaettuna. Painekokeitten jälkeen kojeiden ja kanavien vuotoilmavirrat lasketaan yhteen, sekä tulo- ja poistoilmakanavien vaipan pinta-alat koepaineen mukaisiin ryhmiin jaettuna .Painekokeitten jälkeen kojeiden ja kanavien vuotoilmavirrat lasketaan yhteen. Yhteen laskettu vuotoilmavirta ei saa ylittää 3 % puhaltimen ilmavirrasta . Kanavien tiiveyden toteamiseksi suoritetaan tiiviyskokeet rakennuttajan edustajan valvonnassa ja tiedot kirjataan kuten painekokeet. Mittauslaitteiden on oltava riittävän tarkkoja ja hyväksytysti kalibroituja. 3.12 Lämpöeristykset Eristyksissä noudatetaan Talotekniikka RYL 2002 ohjeita. Kaikki ulkoilman sisäänottokanavat tehdään esim. kaksinkertaisina peltikanavina, joiden välissä 100 mm Paroc Fire Slab 80 -vuorivillalevy. Kylmässä tilassa kanavat lämpöeristetään paloeristyksen lisäksi Paroc Wired Mat 80 AluCoat – vuorivillamatolla. Eristykset pellitetään piirustusten osoittamassa laajuudessa. 3.13 Paloeristykset ja palopellit Eristyksissä noudatetaan Talotekniikka RYL 2002 ohjeita. Paloeristykset tehdään PV-80 VM ja PV-80 AVM vuorivillamatolla piirustusten mukaan ja pellitetään piirustusten osoittamassa laajuudessa. PV-80 VMmattoa käytetään pellitetyissä kanavissa. Palopeltien ja palorajoittimien on täytettävä Suomen RakMK:n osan E7 ohjeet. Palopellit ovat EI30—luokan sulakkeellisia palopelteja ellei toisin mainittu. Palopellit ja palorajoittimet on merkittty piirustuksiin merkillä PP. Palopellit kiinnitetään tukevasti osastoivaan rakennusosaan valmistajan ohjetta noudattaen. Palopeltien tiivistäminen rakennnusosaan ja läpiviennin jälkityöt kuuluvat ilmanvaihtourakkaan. Palopellin tai palorajoittimen ja niiden liitosten on vastattava kanavalle asetettuja vaatimuksia niin, että kyseiselle kanavalle vaadittu tiiveysluokka saavutetaan. Rakennusurakassa olevat ilmanvaihtoroilot ovat paloeristeisiä EI60 50 Insinööritoimisto Duopoint Oy 3.14 Äänenvaimentimet ja äänieristykset Koneiden äänenvaimentimet ja kanavavaimennukset on siten valittu, ettei ilmanvaihtolaitteiden toimiessa täydellä teholla suunnitelmien mukaisia äänitasoja ylitetä. Äänenvaimentimien pitää olla puhdistettavissa. Äänenvaimennusrakenteen sisäpinnan rakenteiden on oltava puhdistusta kestäviä. Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia ja äänenvaimennusominaisuuksiltaan tunnettuja LVI-tarvikkeita. LVI-tarvikkeen sisäpuolinen vaimennusmateriaali on tyypiltään äänenvaimennukseen tarkoitettua materiaalia, esim. Dacron. / Cleantec. Piirustuksissa esitetyt äänenvaimennukset ovat vähimmäisvaatimuksia. Jos ilmanvaihto-urakoitsija käyttää laitteita, joiden aiheuttamat äänitasot ovat niin korkeita, ettei esitetyillä äänenvaimennuksilla päästä em. tavoitteisiin, niin urakoitsija suorittaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat lisävaimennukset. Em. vaimentimia ei urakoitsija saa pienentää / heikentää, mutta mikäli urakoitsija laitevalintoihinsa perustuen katsoo, ettei näillä vaimentimilla saavuteta haluttuja äänitasoja, kuuluu urakkaan tarvittavat lisävaimentimet. Jos äänenvaimennusverhousta käytetään samalla paloeristyksenä, tulee mineraalivillan laatu ja paksuus valita paloluokitusta vastaavaksi. Kuljetuksessa tai varastoinnissa kolhiintunutta, likaantunutta tai kostunutta (taikka muuhun tarkoitukseen hankittua) materiaalia ei saa käyttää. Äänenvaimentimien tyypit ja koot on esitetty piirustuksissa. Vaimentimien pituudet on näytetty piirustuksissa. Kaikki konehuoneiden ulkopuolelle asennettavat vaimentimet tulee olla sisäpuolelta pinnoitettu ZnFe- tai Al-reikäpellillä. Lisäksi kanavistossa esitetyt muut vaimennukset piirustuksien mukaan. Vaimennetun kanavan (Ä) vaimennusverhouksena käytetään mineraalivillaa, joka suojataan 0,012 paksuisella muovikalvolla (tai Dacron) ja 0,7 mm paksuisella rei'itetyllä alumiinilevyllä. Reikien pinta-ala tulee olla vähintään 15 % levyn pinta-alasta. Reikien keskipisteiden väli enintään 15 mm. Rei'itetty levy on tuettu kanavan ulkokuoreen esim. ruostesuojatuin z-listoin k 600 mm. Saumat on tehtävä sileiksi ja tiiviiksi 3.15 Puhdistus- ja tarkastusluukut, PL, TL Puhdistusluukkujen (PL) vähimmäismäärä ja koot määräytyvät RakMK D2 ja E7 mukaan. Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia. Ne on tehtävä paloteknisesti kanavan seinämää vastaavaksi. Puhdistusluukkujen mittojen on oltava suhteessa hormin kokoon, kuitenkin pituuden oltava vähintään 400 mm. Pystyhormin alapäähän hyväksytään kuitenkin myös kanavan poikkipinnan suuruinen puhdistusluukku. 51 Insinööritoimisto Duopoint Oy Pyöreissä kanavissa käytetään aina ensisijaisesti tehdasvalmisteisia kanavaosaluukkuja, esim. NUOHO-luukkuja (IVK-Tuote Oy). Puhdistusluukuksi hyväksytään myös venttiili, jonka kautta hormissa oleva lika voidaan poistaa. Puhdistusluukun etäisyys puhdistettavan hormin sisäpinnasta saa olla enintään 15 cm. Puhdistusluukkuja asennetaan - pystykanavien ala- ja yläpäihin - kanavien haara- ja mutkakohtiin - vaakakanaviin enintään 8 m:n jaolla - säätö- ja sulkupeltien läheisyyteen - sekä muilta osin paloluokitustiedotuksen mukaan Puhdistusluukkujen tulee olla siten suljetut, ettei niitä voida avata ilman avainta tai työkalua. Suunnitelmissa on esitetty puhdistusluukut, mutta urakoitsija vastaa urakkaansa kuuluvana myös asennusmuutosten ja viranomaisvaatimusten takia tulevista lisäluukuista. Kanavissa olevan esteen (PP, SP yms.) molemmin puolin tai välittömään läheisyyteen asennetaan PL. 3.16 Tulo- ja poistoilmaelimet Päätelaitteina käytetään ensisijaisesti puhtausluokiteltuja laitteita ja komponentteja Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisesti, puhtausluokka P1. Laitteiden tulee täyttää ensisijaisesti rakennusmateriaaliluokan M1 vaatimukset. Laitteissa voi olla vähäisessä määrin rakennusmateriaaliluokan M2 tuotteita. Päätelaitteiden tulee olla sisäpuolelta puhdistettavia ja rakenteeltaan sellaisia, että niiden kautta voidaan myös liitoskanavahaara puhdistaa. Laitteet on esitetty tyypitettyinä piirustuksissa, tyypit on määritetty piirustuksissa. Tulo- ja poistoilmalaitteet kuten säleiköt, hajottimet, venttiilit on valittu siten, että saavutetaan vaaditut äänitasot. Venttiilit varustetaan malliin kuuluvilla säätölaitteilla, kiinnityskehyksillä ja ohjaimilla. Venttiilityypit on ilmoitettu piirustuksissa. Venttiilit toimitetaan arkkitehdin määräämin värein. Suunnitelmissa on käytetty seuraavien valmistajien elimiä: - Climecon Oy ja Fläkt Woods Oy 52 Insinööritoimisto Duopoint Oy Asennuksessa ja päätelaitteiden säädössa noudatetaan valmistajan laatimia asennus- ja säätöohjeita Liesikupu on varustettu rasvasuodattimella, valolla, säätimellä. 3.17 Säätö- ja mittaus Kojeiden ja laitteiden toiminta säädetään säätöön ja viritykseen varatun ajan kuluessa siten, että vaaditut huonekohtaiset ilmavirrat saavutetaan ± 5 % tarkkuudella, kokonaisilmavirrat kuitenkin 100 %:ti. Piirustuksissa on esitetty mitoitusilmavirrat. Painesuhteiden on säädön jälkeen vastattava piirustuksissa esitettyjä. Järjestelmää säädettäessä tulee huomioida käyttäjän mahdollisuus ohjata ilmavirtoja. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joista selviää mittauksen suorittaja, käytetty mittari, taulukko pääte-elimistä huoneittain, niiden tyypit ja asetusarvot sekä vaaditut ja mitatut ilmamäärät. 53 Insinööritoimisto Duopoint Oy 4 AUTOMAATIOTYÖT 4.1 Yleistä Järjestelmien rakenne on esitetty automatiikan järjestelmäkaaviossa (DDC). DDC-pohjainen ohjaus- ja säätöärjestelmä on avoin, muunneltavat laitteistoratkaisut salliva suora numeerinen kiinteistöautomaatiojärjestelmä Alakeskus on sijoitettu tekniseen tilaan. 5 LUOVUTUSASIAKIRJAT Ks. yleinen osa. 5.1 Loppupiirustukset Loppupiirustukset tehdään suunnitelma- ja työpiirustuksia täydentämällä ja korjaamalla sekä tarvittaessa uudestaan piirtämällä. Urakoitsijan tulee siirtää tekemiinsä työpiirustuksiin asennusten aikana tulleet muutokset ja täydennykset. LVIA-suunnitelman piirustuksiin muutokset tekee urakoitsija tai urakoitsija voi halutessaan tilata ko. työn kirjallisesti LVI-suunnittelijalta. Tällöin LVI-suunnittelija siirtää muutokset kuviin urakoitsijalta saatujen tietojen mukaan urakoitsijan kustannuksella. 5.2 Luovutuskansiot Luovutuskansioiden tulee edellä mainittujen lopullisten piirustusten lisäksi sisältää ainakin seuraavat asiapaperit suomenkielisinä: − alakeskusten input-output-luettelot − laiteluettelot − alakeskusten piirikaaviot ja kytkentätaulukot − esitteet asennetuista laitteista teknisine ominaistietoineen − koestus-, säätö- ja virityspöytäkirjat. 5.3 Muut luovutettavat asiakirjat Luovutuskansioiden lisäksi urakoitsija toimittaa: − tallenteet järjestelmän muistin ohjelmoinnista sekä CD-levynä että levykkeinä − kaikki, myös väyläsäätöjärjestelmän ohjelmointitiedot sekä lukuohjelma tallennettuna CD-levylle − ohjelmointikäsikirjat käyttöohjelmista muutoksia ja lisäyksiä varten. 5.4 Merkinnät Järjestelmään liittyvät laitteet, kojeet ja riviliittimet merkitään rakennuttajan ja järjestelmän toimittajan ohjeita noudattaen. 54 Insinööritoimisto Duopoint Oy 5.5 Takuuajan huolto Takuuaika on kaksi vuotta ja sinä aikana suoritettavat huolto- ja korjaustyöt sisältyvät takuuaikaiseen huoltoon korvauksetta. Kuukautta ennen takuuajan päättymistä on säätö- ja valvontalaitteille suoritettava määräaikaiseen vuosihuoltoon sisältyvät työt korvauksetta. Huoltotoimenpiteisiin katsotaan kuuluvaksi ainakin seuraavat toimenpiteet kerran vuodessa: − perustoimintojen, ohjausten, hälytysten, mittausten sekä viritysten tarkistukset kenttälaitteista lähtien − käyttöohjelmien perushuolto (tarkoituksenmukaisuusarvionti), toimintojen ja parametrien tarkistukset sekä ohjelmistotallenteiden ja pistetaulukoiden korjaus ajan tasalle kaksi kertaa vuodessa − toimintojen tarkistukset toiminto-, laitteisto- ja järjestelmätyyppikohtaisesti pistokokein − ohjelmointien tarkistukset käyttäjän haluamalla tavalla sekä ohjelmistotallenteen ja pistetaulukoiden korjaus tältä osin − jatkohälytysyhteyksien kokeilu − oheislaitteiden huolto. Huoltokäyntien ajoituksesta, kirjausmenettelystä ja raportoinnista sovitaan erikseen yhdessä rakennuttajan kanssa 55
© Copyright 2024