TOIMINTAKERTOMUS 2012 Liisa Lehto-Ääri 1 SISÄLLYS 1. Hallinto 2 2. Kokoukset ja koulutukset 2 3. Jäsenet 2 4. Vapaaehtoistyöntekijät 3 5. Puheenjohtajan tervehdys 4 6. Toimintamuodot 4 6.1. Perhekahvila 4 6.2. Vauvakahvila 5 6.3. Iltaperhekahvila 6 6.4. Lastenhoitopalvelut 7 6.5. Puistotreffit 8 7. Tapahtumat 8 7.1. Kirpputorit 8 7.2. Lastenteatteriesitys 9 7.3. Peuhusunnuntait 9 7.4. Marttojen pitämät ruokakurssit 11 8. Stipendit ja hymypatsaat 11 9. Hyvä joulumieli –lahjakortit 11 10. Tukioppilastoiminta 12 11. Yhteistyö Liedon kansallisten seniorien kanssa 15 12. Yhteistyö Anniina Vainion kanssa 15 13. Perheen viikko 15 14. Seiskaluokkalaisten starttiraha 15 15. Keräykset 16 16. Buffetit 16 17. Tuotteet 17 18. Saadut avustukset ja lahjoitukset 17 19. Jäsenalennukset 18 20. Sijoitusasunto 18 21. Facebook-profiili 18 22. Tapaamiset kahviloiden vetäjien kanssa 18 23. Tiedottaminen 19 2 1. HALLINTO HALLITUS Lindholm Hannele, puheenjohtaja Lauri Leena, varapuheenjohtaja Hänninen Tapio, rahastonhoitaja Lehto-Ääri Liisa, sihteeri Haario Niina Hirvonen Tari Huhtala Katri Kaikkonen Piia Keskitalo Marjut Nikander Milla Tuominen Heini Ståhl Hanna-Riitta Tittonen Jonanna Uusitalo Krista TOIMINNANTARKASTAJAT Koski Topi Rantala Hanna varalla: Sairanen Maija Salonen Päivi 2. KOKOUKSET JA KOULUTUKSET Vuoden 2012 aikana pidettiin kymmenen hallituksen kokousta. Kevään ensimmäinen kokous pidettiin Keskuskoulun kotitalousluokassa ja samalla kokkailtiin salaatteja Marttojen Emmi Lukkarilan opastuksella. Ilta rahoitettiin vuonna 2010 saadulla Piltti-stipendillä, jolla on järjestetty lastenruokakursseja. Teimme pareittain viittä erilaista herkullista salaattia. Saimme kaikki vatsamme täyteen ja mukaamme reseptivihkosen ja paljon uusia vinkkejä kotikeittiöön. Maaliskuun kokous pidettiin perinteiseen tapaan laivalla, ja pikkujouluillanvietossa Linnateatterissa hoidettiin myös kokousasioita. Muut kokoukset pidettiin Perhepesässä. Maaliskuussa Leena Lauri osallistui Raumalla pidettyyn ”Kyl ny asjaa piisaa” – 3 koulutukseen, ja 1.9.2012 pidettiin hallitukselle koulutustilaisuus yhdistystoiminnasta Perhekeskus Heidekenin tiloissa Turussa. Kouluttajana toimi Minna Maanpää. Koulutuksen jälkeen keskustelua jatkettiin lounaalla kreikkalaisessa Athena-ravintolassa. 3. JÄSENET Vuonna 2012 MLL:n Liedon yhdistyksellä oli yhteensä 281 jäsentä, joista nuorisojäseniä (15-17-vuotiaita) oli kahdeksan, lapsijäseniä (0-14-vuotiaita) 88 ja yksi kunniajäsen. Jäsenistä 217 oli naisia ja 64 miehiä. Jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa, koska vuonna 2011 jäseniä oli 277. Jäsenmaksu oli 20 euroa, josta keskusjärjestö sai 9,5 euroa ja Varsinais-Suomen piiri 4 euroa. Yhdistykselle jäi jokaisesta jäsenmaksusta 6,5 euroa. 4. VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT Vauvakahvila Elina Toikka Kerttu Väkevä Henna Nikkanen Emilia Kujala Katri Sainio Salla Kallio Anna Takatupa Perhekahvila Leena Lauri Johanna Tittonen Katriina Salonen Niina Haario Hanna Heinonen Elina Toikka Iltaperhekahvila Leena Lauri 4 5. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Liedossa, niin kuin monessa muussakin kunnassa, MLL:n yhdistys on toiminut taas kuluneen vuoden aikana ahkerasti. Yhdistyksemme toiminta on monella tavoin tukenut lietolaisia lapsiperheitä. MLL:n yhdistyksen ja nimenomaan sen vapaaehtoisten työtä arvostetaan kunnassa. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkia lapsiperheiden palveluja itse, vaan niitä voidaan tuottaa yhdessä yhdistyksemme kanssa. Palvelumme ovat vastanneet hyvin lapsiperheiden tarpeisiin. Siitä kertovat suuret osallistujamäärät niin vauva- kuin perhekahviloissakin. Myös teatteri- ja kirpputoritapahtumat ovat saaneet väen liikkeelle. Tapahtumiimme on tultu kauempaakin. Uudet vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita joukkoomme. Kanssamme voit vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä lietolaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Apua tarvitaan yhdistyksen tapahtumissa ja tempauksissa yhtä lailla kuin vauva- ja perhekahvilan ohjauksessakin. Muistammehan jokainen, että onni löytyy arjesta! Hannele Lindholm puheenjohtaja 6. TOIMINTAMUODOT 6.1. PERHEKAHVILA Perhekahvila kokoontui avoin päiväkoti Perhepesän tiloissa, os. Kirkkotie 3, perjantaiaamupäivisin. Perhekahvila on lasten ja vanhempien sekä isovanhempien yhteinen tapaamispaikka. Toimintaa ohjasi keväällä Niina Haario, Katriina Salonen, Leena Lauri ja Johanna Tittonen. Syksyllä ohjaajina olivat Leena Lauri, Johanna Tittonen, Hanna Heinonen, Elina Toikka ja Katriina Salonen. Ohjaajien tehtäviin kuului tarjottavien hankkiminen kahvilaan, kahvin keittäminen ja esillelaitto sekä yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Tarjolla oli "aamupalaa" eli leipää, vihanneksia sekä hedelmiä, juotavaksi vettä, kahvia ja teetä. Tietenkin erikoistapauksissa, kuten juhlapäivien yhteydessä (vappu, halloween ja joulu), oli esillä myös pientä makeaa. Ohjaajien tehtäviin kuului myös ohjelman ideoiminen yhdessä kävijöiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä siitä tiedottaminen. Moni toivoi eniten vapaata seurustelua ja vertaistukea antavia keskusteluja. Porinoiden lisäksi sekä keväällä ja syksyllä oli 5 muutama haluttu tuote-esittely, teimme ruokaa ja leivoimme sekä askartelimme. MLL:n myöntämää avustusta käytettiin, kun Turun Kosmetologikoulun opiskelijat kävivät tekemässä äideille pieniä hoitoja, mm. ripsien ja kulmien värjäystä. Keväällä vierailijoita oli mm. piiristä Minna Mäenpää ja syksyllä jouluaskartelua oli ohjaamassa Liedon Q-kirjakaupasta Kerttu Venäläinen. Kausi päätettiin 14.12, jolloin järjestettiin myös joululahja-arvonta. Katriina Salonen 6.2. VAUVAKAHVILA Vauvakahvilan kuulumisia vuodelta 2012 Jälleen kerran joka keskiviikkoinen kokoontuminen vauvakahvilassa on ollut monen lietolaisäidin ja -vauvan viikon kohokohta. Vauvakahvila on ollut tapahtuma, jota odotettiin jo edellisen kerran päätyttyä. Monen äidin mielestä keskiviikot oli pyhitetty tapaamisille eikä mitään muuta ohjelmaa ollut sille päivälle kalentereihin sovittu. Näin tärkeää muiden äitien vertaistuki kahvikupposen äärellä oikeasti on. Selvästi myös vauvoilla oli kivaa, kun he saivat tavata ikäisiään ja tarkastella toisiaan ja oppia toisiltaan uusia taitoja. Mainittakoon vielä, että vauvakahvilaan tultiin, vaikka oma pienokainen nukkui koko kahvila-ajan vaunuissa kahvilan ulkopuolella. Äideille oli henkireikä vaihtaa muiden äitien kanssa ruokintakuulumisia, pukemisvinkkejä tai vain kuulla se, miten muutkin äidit ovat väsyneitä valvottujen öiden jälkeen. Kevätlukukaudella meitä vapaaehtoisia emäntiä oli kolme: allekirjoittaneen lisäksi Henna Nikkanen ja Kerttu Väkevä. Syksyllä emäntinä jatkoivat vielä reilun kuukauden verran Elina sekä pidempään Katri Sainio, Salla Kallio, Emilia Kujala ja Anna Takatupa. Keväällä kävijämäärä vaihteli kymmenestä äidistä lähemmäs kahteenkymmeneen äitiin. Syksyllä jostain syystä tiensä vauvakahvilaan löysi vain muutama uusi äiti ja kävijöitä oli kahdesta äidistä alle kymmeneen. Ohjelmassa on ollut tänä vuonna vapaan yhdessäolon lisäksi vauvojen lauluja ja tanssia, sosevärimaalausta, äitien- ja isänpäiväaskartelua, tietoisku vauvojen ensiavusta (SPR), valokuvausta, MLL:n lastenhoitopalvelun esittelyä, päivähoidon esittelyä Liedon kunnan toimesta sekä liikenneturvan pitämä tietoisku lapsen turvallisesta kuljettamisesta autossa. Lisäksi olemme saaneet tuote- ja vaateesittelijöitä kahvilaan ME&I:lta, Lingon&Blåbäriltä, Pikku Kengurusta, Tintulta, Oriflamelta sekä Tupperwarelta. Asintuntijavinkkejä tulivat äideille myös antamaan neuvolan terveydenhoitaja sormiruokailusta sekä puheterapeutti lapsen puheen varhaisesta kehityksestä. Ohjelmaa on suunniteltu äitien toiveiden mukaisesti, ja niinpä joka kolmas kahvilakerta onkin ollut vanhempien porina-kerta. 6 MLL:n vauvakahvila on siis jälleen kerran saattanut toisilleen ennestään tuntemattomia äitejä yhteen ja luonut lietolaisille äideille tukiverkostoa toisistaan. Hienointa on ollut vauvakahvilakävijöiden runsas määrä ja kävijöiden aktiivisuus, etenkin kevätlukukaudella. Meidän vauvakahvilan vuosikertamme on hioutunut niin tiiviisti yhteen, että vauvakahvilan innoittamina olemme luoneet oman facebookryhmän, jossa jaamme arjen iloja ja suruja sekä saamme toisiltamme vinkkejä, nyt taaperoarkeen. Suurin osa tästä äitiporukasta on jo palannut töihin, mutta vertaistuki on edelleen tärkeää. Tapaamme edelleen toistemme kotona, puistoissa tai äidit keskenään muutaman kuukauden välein. Lisäksi ompelusta innostuneet äidit ovat perustaneet satunnaisesti kokoontuvan ompelukerhon. Haikeaa oli jättää vauvakahvila-aika taakse ja todeta, että omasta vauvasta oli kasvanut 1-vuotias taapero. Paljon olemme me äidit oppineet toisiltamme, itkeneet ja nauraneet yhdessä sekä nähneet omien ja toistemme vauvojen oppivan uutta. Vauvakahvila-aika oli yksi antoisimmista jutuista vauvavuoden aikana niin minulle kuin varmasti muillekin kahvilassa käyneille äideille! Ja mikä parasta, vertaistuki ja yhdessäolo muiden äitien kanssa jatkuvat edelleen, vaikka vauvakahvila meidän osaltamme päättyi. Elina Toikka 6.3. ILTAPERHEKAHVILA Alkutalvesta 2012 alkaen iltaperhekahvila aloitti toimintansa. Aluksi kahvila oli n. kerran kuussa tiistai-iltaisin kahden tunnin ajan. Jo ensimmäisten kahvilailtojen aikana tuli käyttäjiltä palautetta, että tämä on mukava uusi toimintamuoto, johon työssäkäyvät pääsevät helposti mukaan. Keväällä tulleen palautteen perusteella kokeilua jatkettiin vielä syksyllä 2012. Iltaperhekahvilan tarkoituksena oli mahdollistaa työssäkäyvien äitien, isien, perheiden tapaaminen, sillä monet ystävyyssuhteet oli luotu jo vauva-ja perhekahvilassa. Iltaperhekahvilan kävijämäärä vaihteli 5-15:n välillä. Varsinaista ohjelmaa ei kahvilailloissa ollut, muutamia esittelijöitä lukuun ottamatta. Tärkeintä olivat yhdessäolo ja lasten leikki. Leena Lauri Kahvilat toimivat alkusyksyyn asti yhteistyössä Perhepesässä työskentelevien kunnan työntekijöiden kanssa. 7 6.4. LASTENHOITOPALVELUT MLL:n lastenhoitopalvelut tarjoavat lapsiperheille lyhytaikaista ja tilapäistä hoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Lastenhoitopalvelu auttaa esimerkiksi, kun vanhemmat tai vakituinen hoitaja sairastuvat, vanhemmat ovat työmatkalla, kokouksessa tai opiskelemassa tai kun vanhemmat haluavat hetken hengähtää tai harrastaa. Hoitajat ovat MLL:n lastenhoitajakurssin käyneitä vapaaehtoisia lastenhoitajia. Hoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia lapsen turvallisuudesta, hoidosta ja viihtymisestä vanhempien ohjeiden mukaan. Hoitosuhteen alkaessa on tärkeää varata riittävästi aikaa keskustelulle hoitajan kanssa. Hoitajalla on vaitiolovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Perhe tilaa itse palvelun, ja hoitajien yhteystietoja saa piiritoimistosta. Hoidosta maksettava korvaus on 8,20 e / tunti, ja minimimaksu on kaksi tuntia. Sunnuntaisin ja pyhäpäivisin maksu on 16,40 ¬/ tunti. Korvaus maksetaan koko tilatulta ajalta, vaikka perhe palaisikin aiemmin kotiin. Perhe vastaa työnantajana kaikista työnantajavelvoitteista. Tällaisia ovat mm. TyEL -eläkemaksun maksaminen, mikäli samalle työntekijälle maksettujen palkkojen määrä on yli 54,08 e/kk sekä tapaturmavakuutuksen ottaminen lastenhoitajalle, jos työpäiviä kertyy vuodessa yli 12. Perheen velvollisuus on myös huolehtia hoitajan turvallisesta kotimatkasta yöaikaan. Vuonna 2012 Liedossa tehtiin 1079 lastenhoitotuntia. Tuntimäärä pysyi suurin piirtein samana kuin vuonna 2011. Vuosien 2011 ja 2010 tuntimäärä sen sijaan nousi lähes kaksinkertaisiksi, sillä vuonna 2010 lastenhoitotoiminnasta kertyi 641 hoitotuntia. MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjesti syksyllä 2012 lastenhoitokurssin Turussa. Mukana oli viisi henkilöä Liedosta ja Littoisista, joten uusia hoitajia saatiin myös Lietoon. Viime vuoden lastenhoitotoimintaa varjosti toiminnan epävarmuus. Koska lastenhoitotuntien määrä oli noussut rajusti viime vuosina, Liedon kunnan myöntämä avustus toiminnalle ei ollut enää riittävä kattamaan kuluja, joten MLL:n VarsinaisSuomen piiri anoi korvauksen nostamista. Kunta päätti kuitenkin pitää korvauksen määrän aikaisempien vuosien tasolla. Piiristä luvattiin jatkaa Liedon lastenhoitotoimintaa normaalisti vielä vuoden 2012 ajan, mutta jatkossa lastenhoitotoiminta saattaa olla uhattuna, jos kunta ei nosta avustussummaa. Tällöin voi käydä niin, että kuntalaiset saavat lastenhoitoapua vain avustussummaa vastaavan määrän (viime vuoden avustussummalla n. 400 tuntia), ja tuntimäärän täytyttyä, lastenhoitopalveluja ei loppuvuonna enää kunnassamme tarjota. Nähtäväksi jää, miten Liedon lastenhoitotoiminnan käy. Piia Kaikkonen lastenhoitovastaava 8 6.5. PUISTOTREFFIT MLL:n alkuun panema puistotreffi-perinne on jatkanut toimintaansa myös vuoden 2012 aikana. Puistotreffitoiminnan tarkoituksena on saattaa vanhemmat lapsineen yhtä aikaa puistoon ja näin suoda mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin. Sähköpostiringin avulla voidaan informoida esim. puistotreffeillä mahdollisesti olevasta teemasta, tarjoilusta tai vaikkapa treffipaikan satunnaisesta vaihtumisesta. Sähköpostiringin kautta myös vanhempien on helpompi ottaa toisiinsa yhteyttä. Puistotreffit kokoontuu joka keskiviikko Poikojan puistoon. Paikalla ollaan n. klo 9.30 - 11.30. Liedon keskustassa ei ollut puistotreffitoimintaa vuonna 2012, mutta tarkoituksena on elvyttää perinne uudelleen vuonna 2013. 7. TAPAHTUMAT 7.1. KIRPPUTORIT Aina yhtä odotetut Lastentavaroiden kirpputorit järjestettiin vuonna 2012 keväällä (15.4.) ja syksyllä (7.10.). Liedon Keskuskoulussa järjestetyillä kirpputoreilla oli molemmissa yli viisikymmentä myyjää ja satoja edullisia löytöjä etsiviä ostajia. Tavarat vaihtoivatkin onnistuneesti omistajiaan. Syksyn kirppiksellä myytiin myös lahjoituksena kerättyjä leluja ja kirjoja perhekahviloiden hyväksi. Myymättömistä kirpputoritavaroista iso osa jätettiin hyväntekeväisyyteen, eli ne kulkeutuivat Turun Vapaaseurakunnan kautta edelleen jaettavaksi Viroon. Myyntipaikkojen varaus hoidettiin kotisivujen nettilomakkeella. Pihakirpputori järjestettiin kesällä Liedon vanhalla torilla elokuussa (21.8.) osana Lieto-päiviä, ja tori vilisi lapsiperheitä. Kulturellia antia tarjosi mm. lapsille järjestetty taidepaja, jossa innokkaat pikkutaiteilijat maalailivat kiviin ja puupalasiin omia teoksiaan ja taiteilivat kuvia servieteistä. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nämä menneen vuoden tilaisuudet ovat jälleen osoittaneet kirpputoritoiminnan olevan suosittu ja hyväksi havaittu tapa palvella alueen lapsiperheitä sekä paikkamaksujen ja buffetmyynnin myötä kerätä varoja paikallisyhdistyksen käyttöön. 9 7.2. LASTENTEATTERIESITYS Järjestimme edellisvuosien tapaan lastenteatteriesityksen Liedossa, kunnantalon valtuustosalissa 25.11.2012. Näytelmäksi valittiin Linnateatterin Apua, merirosvoja!, jonka liput myytiin nopeasti loppuun. Esitys oli sekä lasten että aikuisten mieleen. ”APUA, MERIROSVOJA! On kuuma kesäpäivä. Tomi ja Pete istuvat laiturin nokassa narraamassa ahvenia. Ei nappaa, paitsi merirosvoleikit. Onkeen tarttuu kuitenkin jotain odottamatonta – nimittäin pulloposti! Tästä lähtee Törky-Tomin ja Pikku-Peten huima matka merirosvojen maailmaan. Pääkallosaaren aarre, kaapparikapteeni Bartholomeus Korppu, Riki Robinson ja kikattava merenneito tulevat tutuiksi parivaljakollemme. Eikun lankulta mereen ja kölin ali!” kerrotaan esityksestä Linnateatterin omilla nettisivuilla. Ennen esitystä pidimme buffetia, jossa myimme karkkia ja pillimehuja. 7.3. PEUHUSUNNUNTAIT Vuonna 2012 Peuhusunnuntai järjestettiin kuusi kertaa, neljä keväällä ja kaksi syksyllä. Tapahtuman tarkoituksena on edistää perheiden yhdessäoloa sekä lasten liikkumista erilaisen liikunnallisten toimintapisteiden kautta. Lietohallilla järjestettävästä tapahtumasta vastaavat Liedon MLL:n paikallistyhdistyksen lisäksi Liedon kunnan liikuntatoimi sekä paikalliset liikuntaseurat, Liedon Parma ja Liedon Luja. Tapahtuman kesto on kerrallaan kaksi ja puoli tuntia. Pääsymaksu on euron per lapsi, aikuiset pääsevät ilmaiseksi. Vuoden 2012 aikana Peuhuissa kävi yhteensä 462 lasta (ja vanhemmat päälle), keskimäärin siis 77 lasta / peuhukerta. Suurimman suosion saivat syksyn peuhut, jolloin paikalla oli ensimmäisellä kerralla 110 ja toisella 82 lasta. Tapahtumassa Lietohallin tanssisali on varattu ainoastaan alle 4-vuotiaille peuhaajille. Tämän tilan ”rakentaminen, ylläpito ja purkaminen” on MLL:n vastuulla. Kerrallaan yhdistyksestä on paikalla kaksi henkilöä, jotka virittävät salin peuhukuntoon ja tapahtuman päätyttyä vievät tavarat paikoilleen. Yleensä esillä on patjoja, liukumäki, pomppulinna, erilaisia palloja, mailoja yms. Isommassa salissa lapset pääsevät kokeilemaan esim. köysiä, renkaita ja erilaisia esteratoja. Erityisen suosittuja välineitä ovat ilmalla täytettävä ”oravanpyörä” sekä polkuautot, joilla pääsee ajamaan yläkerran juoksuradalla. Myös kiipeilyseinä on tapahtuman aikana auki. 10 Pääsymaksuista kertyneillä euroilla on perinteisesti hankittu uusia välineitä peuhaajien iloksi. Vuonna 2012 hankittiin kuusi kappaletta ns. törmäystyynyjä (vähän sumoasuja vastaavia), kaksi kengurupalloa, koosh-palloja, tasapainolauta, jolla voi tasapainoilla ja kävellä, sekä koottava palamatto. Milla Nikander peuhuvastaava 11 7.4. MARTTOJEN PITÄMÄT RUOKAKURSSIT Keväällä 2012 järjestettiin yhteistyössä Marttojen kanssa lapsiperheen ruokailu ja vauvasose –kurssit. Nämä kurssit rahoitettiin vuoden 2010 lopulla saadusta Pilttirahasta. Kurssien ideana oli tarjota vaihtelua ja helpotusta perheen arkiruokailuun. Useat kurssilla olleet mainitsivatkin tämän juuri suurimmaksi syyksi lähteä mukaan, saamaan siis uusia ideoita ainaisen jauhelihakastikkeen rinnalle. Eihän jauhelihakastikkeessa sinänsä mitään vikaa ole, ja se maistuukin yleensä lapsille. Marttojen ohjeilla kuitenkin opittiin, että myös muitakin ruokia on, joita voi valmistaa nopeasti kiireisen arjen keskellä ja saada samalla vaihtelua ruokailuun. Marttojen reseptit ovat ainakin itseni yllättäneet, ruoka on hyvää, terveellistä ja maistuvaa niin aikuisille kuin lapsillekin, ja silti helppoa tehdä. Vauvan sosekurssilla sitten taas valmistettiin ruokia perheen pienimmille, eli alle 1vuotialle. Kurssilla opittiin, kuinka helppoa on tehdä erilaisia soseita itse, eikä aina tarvitse turvautua purkkiruokaan. Pienillä nikseillä myös soseruoasta saadaan maistuvaa, puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa pienille lapsille. Opittiin myös, että jo pientenkin lasten ruoassa voi käyttää vähän mausteita ja esimerkiksi omenaa lisäämällä lihasoseestakin tulee maistuvampaa. Kun kurssilla soseet myös valmistettiin, tuntuu, että kynnys tehdä soseita myös kotona, on paljon matalampi. Niina Haario 8. STIPENDIT JA HYMYPATSAAT Yhdistys jakoi 25 euron stipendit erityistä toveruutta, reiluutta ja rehtiyttä osoittaneille Liedon kunnan alakoulujen oppilaille. Kirkonkulmalle, Loukinaisiin ja Ilmarisiin lahjoitettiin kuhunkin 3 kpl, Pahkamäkeen ja Littoisiin molempiin 2 kpl ja Tapulikujalle, Saukonojalle ja Yliskulmalle kaikkiin 1 kpl. Yhdistys kustansi myös Keskuskouluun jaettaviksi. kaksi hymypatsasta (tytölle ja pojalle) Liedon 9. HYVÄ JOULUMIELI -LAHJAKORTIT Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, YLE Radio Suomi ja Ykkösen aamu-tv sekä Kesko toteuttivat Hyvä Joulumieli –keräyksen jo 16. kertaa. Kortteja jaettiin 18 000 kappaletta, 3000 enemmän kuin viime vuonna. Kampanjan tavoitteena on tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä ja tuottaa heille jouluiloa lahjakortin muodossa. Seitsemänkymmenen euron arvoinen lahjakortti on tarkoitettu lapsiperheille, ja sillä voi ostaa ruokatavaraa K-ryhmän liikkeistä. Liedon yhdistys jakoi lahjakortteja tänä vuonna 12 kappaletta. Yhdistys muisti lahjakorttien 12 saajia myös lahjakassilla, joka sisälsi viidenkymmenen euron arvosta jouluisia herkkuja ja ruokatarvikkeita. Kassien sisällöt hankittiin yhdistyksen saamilla lahjoitusvaroilla. Yhdistys jakoi jouluisen ruokakassin myös viidelle sellaiselle lapsiperheelle, joka ei saanut lahjakorttia. Hannele Lindholm 10. TUKIOPPILASTOIMINTA Yhdistys on toiminut jo usean vuoden ajan yhteistyössä Liedon Keskuskoulun tukioppilaiden kanssa. Tukioppilaat ovat tehneet yhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja osallistuneet lipaskeräyksiin kauppojen edessä. Vastineeksi yhdistys on lahjoittanut tukioppilaille puolet koko keräystuotosta, jolloin yhdistykselle on jäänyt 25%. Seuraavassa on yhden Keskuskoulun tukioppilaan kertomus tukioppilaana toimimisesta. TUKIOPPILASVUOSI 2011-2012 Meille oli kerrottu yläkoulun alusta asti mahdollisuudesta päästä tukioppilaaksi. Kun halukkaiden ilmoittautumispäivä kahdeksannen luokan alkukeväällä tuli, moni oli innokkaana kirjoittamassa nimeään listaan. Kaikista halukkaista valittiin haastatteluihin opettajien mielestä sopivimmat ehdokkaat. Opettajien tehtyä valinnat seuraavan vuoden tukioppilaiksi koulun ilmoitustaululle ilmestyi lista. Pian tämän jälkeen alkoivat jo ensimmäiset kokoukset, joissa meille kerrottiin tulevasta vuodesta sekä myöhemmin keväällä olevasta koulutuksesta. Vapun aikoihin osallistuimme Mannerheimin Lastensuojeluliiton kevätkeräykseen. Saimme pitää osan keräämistämme rahoista ja niillä tilasimme valkoiset t-paidat, joissa oli pinkki ”tukioppilas”-teksti. Seuraavaksi edessä oli kahden päivän mittainen koulutus Liesan-majalla. Siellä opimme paljon uusia leikkejä ja pohdimme muun muassa kiusaamisen eri muotoja MLL:n kouluttajan avustuksella. Näiden kahden päivän aikana tutustuimme toisiimme myös hyvin ja meillä oli hauskaa sekä opimme paljon tärkeitä asioita. Tänä syksynä heti ensimmäisenä koulupäivänä meillä oli kokous, jossa meidät jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja saimme ”omat luokkamme”. Vihdoin meille myös jaettiin tukioppilaspaidat, joita meidän tuli käyttää koko viikon ajan, jotta uudet seiskaluokkalaiset tunnistaisivat meidät. Meille jaettiin myös ns. avustusvuorot eli joku tukioppilaista oli aina välitunnilla opettajainhuoneen edustalla auttamassa ja neuvomassa. Ensimmäisenä päivänä näytimme seiskaluokkalaisille koulun välituntialueen rajat sekä leikimme tutustumisleikkejä. Näytimme myös, miten 13 koulumme ruokalassa toimitaan. Viikon aikana opetimme koulun järjestyssäännöt ja leikimme lisää. Myöhemmin syksyllä pidimme ryhmäytymispäivän omalle luokallemme yhdessä luokanvalvojan, oppilaanohjaajan sekä kouluavustajan kanssa. Tätä varten olimme suunnitelleet erilaista ohjelmaa päiväksi koulun lähialueille. Yritimme miettiä, mitä omissa ryhmäytymispäivissämme oli tehty hyvin, ja pyrkiä itse samaan. Osa leikeistä leikittiin kaikki yhdessä, toiset väriryhmittäin. Kun kaikkien luokkien ryhmäytymispäivät olivat ohi, rupesimme miettimään ohjelmaa koko koululle. Päädyimme teemaviikkoon, jossa jokaiselle päivälle oli valittu oma pukeutumisteema. Teemoiksi valitsimme muun muassa villin 5-vuotiaan sekä satuhahmon. Teimme koulun seinille julisteita, joissa mainostettiin tulevaa teemaviikkoa. Kuulutimme tämän lisäksi keskusradiosta aina seuraavan päivän pukeutumisteeman ja pidimme muutaman aamunavauksen sillä viikolla. Tietenkään kaikki evät lähteneet mukaan, mutta mielestäni onnistuimme silti hyvin. Ennen joulua järjestimme perinteisen ”joulutervehdyksen”. Opettajainhuoneen ovella oli laatikko, jonne sai laittaa joulukortteja kavereille jaettavaksi sekä keskusradiosta luettavia joulutervehdyksiä. Soitimme myös perinteisiä joululauluja koko koululle. Saimme edes hieman joulumieltä levitettyä, joten päivä oli onnistunut. Elsa Warinowski 9C Keväällä 2009 aloitimme yhteistyön myös Ilmaristen yhtenäiskoulun tukioppilaiden kanssa. Seuraavassa Ilmaristen tukioppilaan kertomus. TUKARITOIMINTAA ILMARISTEN KOULUSSA Tilaisuus oli ainutlaatuinen; mahdollisuus päästä tukioppilaaksi muiden koululaisten tueksi ja suunittelupääksi. Siksi meitä ysiluokkalaisia haki tukioppilastoimintaan mukaan täällä Ilmaristen koulussa. Hakijoita oli edellisiä vuosia enemmän, joten meistä jouduttiin valitsemaan. Tukioppilastoiminta on tärkeää monen osapuolen kannalta. Se on tärkeää meille tukioppilaille todistuksen ja kokemuksen kannalta, mutta tärkeys näkyy myös siinä miten saamme toteuttaa ideoitamme ja jakaa valmiit tapahtumat ja tempaukset muiden oppilaiden kanssa. Me piristämme oppilaiden päivää ja he piristävät meidän lähtemällä mukaan. Tukioppilaisuus on tärkeää oppilaille, varsinkin seitsemäsluokkalaislle. Autamme heitä käynnistämään opiskelun uudessa koulussa ja annamme heille tukea. Me tukioppilaat olemme aina tukena, jos joku sitä tarvitsee. Kaikki tuovat toiminnallaan tärkeyttä toisilleen, kunhan vain uskaltaa! Auringon paistaessa lähdimme me tukioppilaat, kaksi opettajaa ja kouluttaja Kunsteniemeen koulutukseen. Paikkaa ei olisi paremmin voinutkaan valita, sillä 14 maisemat oli mahtavat ja sää mieletön! Ensimmäisenä päivänä tavaroiden purkamisen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin tekemään pientä performanssia tukioppilastoiminnasta ryhmän valitsemalla tavalla. Nämä ryhmät erkanivat toisistaan tekemän annettua työtä eri puolille pihaa. Mitään ihanampaa tapaa ei olisi ollutkaan avata ja esittää ryhmien aikaansaannoksia, kuin kaikki yhdessä aurinkoisella laiturilla istuen! Saimme päivien aikan tehtyä monta itsetutkiskelevaa harjoitusta ja opetusta. Kouluttajamme oli huikea ihminen ja ammattilainen. Häneltä sai monenmoista vinkkiä ja oppia. Ja mikä parasta, hän ja me tukioppilaat olimme kuin yksi tiimi, sillä keskustelua saatiin aikaiseksi ja yhteinen henki oli korkeimmillaan. Koulutus on kokonaisuudessaan jäänyt hyvin mieleen ja sieltä saimme poimittua muistiimme vielä käytännöllisiä leikkejä, joita on käytetty seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymistunneillakin. Koulumme seiskaleirille osallistui kaikki koulumme seitsemäsluokkalaiset ja heidän luokanvalvojansa, me tukioppilaat ja koulun henkilökuntaa. Tämä leiri oli iso askel ryhmäytymisen edistämiselle. Tukioppilaiden suurta työpanosta ei leirillä varsinaisesti tarvittu, vaan tämä oli meille toiminnan seuraamisen, oppimisen, sunnittelun ja henkilökohtaisen tuen antamisen paikka. Joulun alla me tukarit järjestimme seiskoille ihan oman diskon, sillä tämä on tupannut olemaan toivottu perinne! Osallistujamäärä nousi iltaa myöten melkein jok' ikiseen seitsemäsluokklaiseen koulussamme. Kaikki tukarit olivat paikalla ja tästä syystä saimmekin järjestettyä hienon illan top-musiikin, buffetin, kolikkopelin ja ohjelman avulla. Ilmaristen tukioppilaat ovat myös järjestäneet teemapäiviä, jolloin on suositeltu pukeutumaan ohjeistavalla tavalla. Viime vuoden puolella koulussamme oli esimerkiksi lökäripäivä eli pukeudutaan mahdollisimman rennosti esim. lökähousuihin. Lisääkin vastaavia on ollut esimerkiksi värien muodossa. Suunitteilla lähitulevaisuudessa meillä tukioppilailla on järjestää laskiaisiksi pieni ulkoilutempaus. En kuitenkaan siitä vielä enempää paljasta, sillä auki olevat suunnitelmat vielä muuttuvat ja ideat lisääntyvät. Ystävänpäivänä 14.2. tukarien toimesta koulumme oppilaille jaetaan perinteen mukaan pahvisydämmet, joihin on tarkoitus kerätä ihmisten nimiä halausta vastaan. Tällöin myös on luvassa aiheeseen sopivan elokuvan katselu liikuntasalissa ja paljon muuta hienoa tekemistä! Ira Laaksonen 15 11. YHTEISTYÖ LIEDON KANSALLISTEN SENIORIEN KANSSA Kouluvaaritoiminta Keväällä 2011 olimme yhteydessä Liedon kansallisiin senioreihin ja kyselimme heiltä kiinnostuksesta yhteistyöhön kouluvaaritoiminnan käynnistämiseksi Liedossa. Olimme yhteydessä myös yhteen Liedon alakouluista, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti kyseisen toiminnan pilottina toimimiseen. Jostain syystä kouluvaaritoiminta ei ottanut tuulta purjeisiinsa vuoden 2012 aikana, ja hanke jätettiin odottamaan otollisempaa aikaa. 12. YHTEISTYÖ ANNIINA VAINION KANSSA Terveydenhoitajaksi opiskeleva Anniina Vainio piti perhekahviloissa omasta aloitteestaan pienten lasten vanhempien alkoholinkäyttöön liittyviä ryhmäkeskusteluja syksyllä 2012 osana opintojaan. 13. PERHEEN VIIKKO Lokakuussa vietettiin perheen viikkoa, ja MLL aloitti näkyvästi Mikkelin Markkinoilla järjestämällä jäsenhankintakampanjan ja lelukeräyksen. Sinisiin liiveihin pukeutuneet hallituslaiset jakoivat flyereitä, joilla kerrottiin yhdistyksen toiminnasta ja houkuteltiin uusia kävijöitä kahviloihin lupaamalla ilmaiset tarjoilut. Perhepesän edessä olevaan laatikkoon sai lahjoittaa leluja, jotka myytiin lokakuun kirpputorilla. 14. SEISKALUOKKALAISTEN STARTTIRAHA Päätimme jatkaa starttirahan antamista kaikille Liedon seiskaluokille, joita on yhteensä 11. Keskuskoulun ja Ilmaristen seiskaluokat saivat kukin 50 € ja Tapulikuja pienemmän oppilasmääränsä vuoksi 25 €. Luokanvalvojat ottivat viisikymppiset kiitollisina vastaan, sillä niiden avulla seiskat voivat tehdä jotain kivaa yhdessä. Viisikymppisiä käytettiin pieniin retkiin, mutta suurin osa osti herkkuja tai retkievästä, kuten jäätelöä, juotavaa ja makkaraa. Joku luokanvalvoja taisi laittaa rahan luokan tilille odottamaan tulevaa käyttöä kuten isompaa retkeä. 16 15. KERÄYKSET Kevätilo-keräys 1.4. - 13.5.2012 Kevätilo–keräyksellä hankitaan varoja MLL:n paikallisyhdistysten työlle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kevätilo-kampanja muistuttaa siitä, että jokaisella lapsella on oikeus leikkiin, iloon ja turvaan. Liedon paikallisyhdistyksessä Kevätilo-keräys päätettiin toteuttaa perinteiseen tapaan siten, että sekä Ilmaristen yhtenäiskoulun että Keskuskoulun tukioppilaat suorittivat keräyksen. Ilmaristen kouluun toimitettiin koulun toiveesta neljä lipasta ja Keskuskoululle kymmenen. Kolme lipasta jäi yhdistykselle, ja niistä kaksi toimitettiin paikallisten pankkien palvelutiskeille keräyksen ajaksi. Yksi lippaista oli mukana yhdistyksen tapahtumissa, mm. kirpputorilla. Keräyksen tuotto vuonna 2012 oli 764,25 euroa. Tukioppilaat saivat puolet keräämästään summasta omaan toimintaansa, ja esim. Keskuskoululla niillä hankittiin paidat, joiden avulla uudet seiskaluokkalaiset erottavat tukioppilaat muista koululaisista ja avun pyytäminen on helpompaa. Keskusjärjestölle tästä summasta tilitettiin 25 %, ja yhdistyksen osuudeksi jäi 25 %. Marjut Keskitalo keräysvastaava 16. BUFFETIT Olemme kerryttäneet kassaa järjestämällä buffeteja teatterin sekä kirpputorien yhteydessä. Kukin hallituslainen on keittänyt kahvit ja tuonut mukanaan joko suolaista tai makeaa purtavaa. Kuluvana vuonna saimme mukaan myös vapaaehtoisia, joista oli suuri apu. He leipoivat ja olivat auttavana kätenä myös myyntityössä. Vapaaehtoisten työ näkyy vääjäämättä buffetin tuotossa, mutta ennen kaikkea hyvänä mielenä meille kaikille. Johanna Tittonen buffetvastaava 17 17. TUOTTEET Tuotevalikoima sisälsi Poikanen-, Onni löytyy arjesta- ja Meillä on asiaa -mallistot. Poikanen-mallistossa ilmestyivät uudet Iso ja Pieni –tuotteet , joita tilattiinkin paljon. Samoin tilattiin Onni löytyy arjesta –keittiövälineitä. Valikoimissa oli myös aiempaan tapaan sulkakoruja, addresseja, joulukortteja sekä erilaisia lastenhoitoon, kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyviä julkaisuja. Tuotetilauksia pyrittiin keräämään facebookin, ilmoitustaulun ilmoitusten ja puskaradion avulla, tilaamalla suoraan tuotevastaavan kautta sekä kirppistapahtumien yhteydessä. Keskusyhdistykseltä lainatut tuotekassit antoivat ostajille mahdollisuuden tutustua tuotteisiin tapahtumien yhteydessä. Malliston tuotteita kannattaakin tilata tuotevastaavalta ja näin samalla tukea omaa paikallisyhdistystä tai suoraan netistä. Perhepesästä ja nettisivuilta löytyivät kuvastot, tilausohjeet ja yhteystiedot. Hanna-Riitta Ståhl tuotevastaava 18. SAADUT AVUSTUKSET JA LAHJOITUKSET Yleishyödyllinen avustus Liedon kunnalta oli 700 euroa. Uusitalon tila lahjoitti yhdistykselle Lasten Kulttuuripäivien yhteydessä olleen buffetin tuoton 400 euroa jaettavaksi edelleen vähävaraisille lietolaisille lapsiperheille. Suopohjan kyläyhdistyksen tukea niin ikään vähävaraisille lapsiperheille saimme 500 euroa. Näillä rahoilla jaoimme mm. Hyvä Joulumieli – lahjakorttien yhteydessä ruokakassit vähävaraisille lapsiperheille. Lietolainen yksityishenkilö lahjoitti 60-vuotissyntymäpäiväjuhliensa lahjakassan eli 2365 euroa yhdistykselle käytettäväksi edelleen lietolaisten vähävaraisten lapsiperheiden tarpeisiin. Näillä varoilla on tarkoitus tukea vähävaraisten perheiden nuoria antamalla lahjakortteja liikuntaharrastuksiin tai nuorisovaateliikkeisiin. Liedon Säästöpankki lahjoitti buffeteihin mukeja, lautasia ja serviettejä. 18 19. JÄSENALENNUKSET Lähikuntien yhdistysten mallia noudattaen olemme neuvotelleet jäsenillemme jäsenalennuksia eri liikkeistä. Vuonna 2012 jäsenalennuksia sai seuraavista liikkeistä: Liedon Q-kirjakauppa, Kulta Viljaset, Tuulensuun ja Ilmaristen kukkakaupat, Liedon Pesula, Myymälä Mielikuvat, Kynsistudio Uniikki, Sisustuksen Avain, Liedon Aschan Cafe, Liedon Subway, Liedon Shell Helmisimpukka, Kauneushoitola Pikkufiini ja Koulutettu hieroja Tuula Ilmanen. 20. SIJOITUSASUNTO Yhdistyksen omistamassa Hanhenkaari 10:ssä sijaitsevassa yksiössä on ollut jo useamman vuoden vuokralaisena lietolainen nuorimies. 21. FACEBOOK-PROFIILI Facebook-sivuillamme tiedotetaan yhdistyksemme toiminnasta. Kuluneen vuoden aikana sivuilla tiedotettiin mm. yhdistyksemme tapahtumista, kuten kahviloiden ohjelmasta, kirpputoreista ja peuhusunnuntaista, sekä MLL:n myynnissä olevista tuotteista. Lisäksi sivuilla käytiin jonkin verran keskustelua ja vastailtiin toimintaamme koskeviin kysymyksiin. Sivuilta löytyy myös kuvia yhdistyksemme järjestämistä tapahtumista. Sivujen ylläpito-oikeuksia annettiin vuoden aikana useammalle hallituksemme jäsenelle, jotta sivuille saatiin päivitettyä laajemmin tapahtumistamme ja muusta toiminnastamme. Yhdistyksemme Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 80 tykkääjää, joten määrä on noussut melkein kaksinkertaiseksi viime vuodesta, jolloin tykkääjiä oli 44. Piia Kaikkonen facebook-vastaava 22. TAPAAMISET KAHVILOIDEN VETÄJIEN KANSSA Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri tapasivat kahviloiden vetäjät sekä keväällä että syksyn alkajaisiksi salaatin ja kahvin merkeissä Liedon Shellillä. Nämä tapaamiset on koettu molemmin puolin hyödyllisiksi, sillä hallituksen jäsenillä on harvoin mahdollisuus osallistua kahvilatoimintaan. Tosin vuonna 2012 varapuheenjohtaja Lauri veti itse sekä perhekahvilaa että iltaperhekahvilaa. 19 Päätimme tänäkin vuonna muistaa kerhojen vetäjiä joululahjan sijaan tarjoamalla heille jouluaterian joulua edeltävällä viikolla. Tällä kertaa valitsimme ajankohdaksi maanantai-illan ja paikaksi Kellariravintolan Turussa Linnankadulla. Kutsuimme mukaan myös kaikki neljä tukioppilasohjaajaa. Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin emännöimään tilaisuuteen tuli seitsemän kerhonvetäjää ja yksi tukioppilasohjaaja. Rupattelimme kerhojen nykytilasta ja suunnittelimme uudistuksia tuleviin kerhoihin ensi vuodelle. 23. TIEDOTTAMINEN JA KOTISIVUT MLL:n Liedon paikallisyhdistyksen toiminnasta tiedotettiin yhdistyksen ilmoitustaululla Perhepesässä, kauppojen, pankkien, päiväkotien, koulujen ja neuvoloiden ilmoitustauluilla Liedossa sekä Turun Tienoo -lehdessä, yhdistyksen omilla kotisivuilla sekä facebook-ryhmässä. Keväällä ja syksyllä yhdistys lähetti jäsenilleen yhdistyksen jäsenkirjeen. Jäsenkirjeistä 70 kpl lähettiin sähköisesti ja 90 kpl postitettiin perinteisinä kirjeinä. Yhdistys harkitsee siirtymistä kokonaan sähköisen jäsenkirjeen lähettämiseen vuoden 2013 alussa. Mikäli yhdistys päättää ainoastaan sähköisen jäsenkirjeen lähettämisestä jatkossa, yhdistys tiedottaa asiasta ja siirtymäajasta jäseniään vuoden 2013 aikana. Yhdistyksen kotisivuilla oli yhteensä 33 510 kävijävierailua vuoden 2012 aikana. Vierailuja oli näin ollen yli 20 000 enemmän kuin edellisvuonna. Sivustojen osiot pysyivät samoina kuin edellisvuonna. Sivuston nettikirppariosio ei saavuttanut vieläkään toivottua suosiota, ja osion toiminnan tehostamista tarkastellaan vuoden 2013 aikana. Osion Myydään-palstalla oli yhteensä 249 kävijävierailua, ja julkaistuja myynti-ilmoituksia osiossa oli yhteensä 23 kappaletta. Ostetaan- ja lahjoitetaanpalstojen kävijä- sekä ilmoitusmäärät olivat huomattavasti pienemmät. Jäseniltä ei saapunut yhtään toivottua kehittämisideaa, toivetta tai mielipidettä kotisivujen sisällöstä vuoden 2012 aikana, joten yhdistys on katsonut sivuston täyttävän tällä hetkellä hyvin käyttäjien tarpeet. Myös lisääntynyt kävijämäärä kertoo sivuston tarpeellisuudesta, toimivuudesta ja sisällön kiinnostavuudesta. Kotisivut ovat löytäneet yhä paremmin käyttäjäkuntansa, mutta yhdistys toivoo saavansa vielä palautetta sivustosta sekä kehittämisideoita. Sivuston etusivulle tulee vuoden 2013 alkupuolella pikakysely kaikille kävijöille mm. sivuston palvelujen kattavuudesta ja toiveista. Tari Hirvonen tiedotus- ja kotisivuvastaava