1. No category

Lobbaus lentoon uudella
taloudellisuutta ja vaikuttavuutta
tukevalla vertailumittaristolla
Tarja Lang
Tammiseminaari Kuopio 30.1.2014
Metropolialueen opistoyhteistyö
Kunta
Tunnit
Kurssit
Opiskelijat/
Kursseilla kävijät
Espoon työväenopisto
68 000
2 910
27 000/52 000
Helsingin suomenkielinen
työväenopisto
100 500
4 600
27 200/75 200
Helsingfors Arbis
22 950
+700
-/8 200
Vantaan aikuisopisto
52 000
2 120
-/35 000
Kauniaisten kansalaisopisto
5 570
-
1 800/3 570
31.1.2014
2
Tausta

Organisaation strategian ja tavoitteiden
toteutuminen edellyttää riittäviä ja
oikeanlaisia panostuksia, toimintaa
tukevia
prosesseja
sekä
halutunkaltaisia tuotoksia ja vaikutuksia

Näiden
toteutumiseksi
tarvitaan
vertailukelpoista tietoa toiminnasta:
käytetyistä
resursseista,
toiminnan
aiheuttamista
kustannuksista
sekä
tuotoksista


Erilaiset mittarit ja tunnusluvut tuottavat
vertailukelpoista informaatiota, joiden
avulla toimintaa voidaan ohjata ja
kehittää sekä toiminnan laatua ja
vaikuttavuutta voidaan parantaa
Pääkaupunkiseudun
viisi
kunnallista
kansalais- ja työväenopistoa, (Helsingin
suomenkielinen
työväenopisto,
Espoon
työväenopisto, Helsingfors Arbis, Vantaan
Aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto) ovat saaneet opetushallituksen
laatuja
kehittämisavustusta
vapaan
sivistystyön laatu- ja kehittämistavoitteita
tukevaan toimintaan vuodelle 2012–2013
Saadun avustuksen avulla opistot ovat
tilanneet konsulttityönä opistojen toimintojen
tuottavuutta ja taloudellisuutta tehostavien
tunnuslukujen
pohjalta
rakennettavan
vertailumittariston
Työn toteuttajat kilpailutettiin ja toteuttajaksi
valittiin Ramboll Management Consulting
Mittarit
ja
tunnusluvut
ovat
käyttökelpoisia
työkaluja
myös
kunnallisten palvelujen kehittämisessä.
31.1.2014
3
Vertailumittariston laatiminen


Työ vertailumittariston laatimiseksi alkoi
tammikuussa 2013 aloituskokouksella,
jossa työryhmä organisoitui ja täsmensi
työn tavoitteita
Vertailumittaristoa varten Ramboll on
kerännyt
kevään
2013
aikana
yksityiskohtaista
tietoa
opistojen
toiminnasta
 Mittariston rakennetta ja sen sisältämiä
tunnuslukuja on työstetty kevään aikana
kolmessa työpajassa
 Vertailumittaristo on hyväksytty projektin
loppukokouksessa toukokuussa 2013
31.1.2014
4
Vertailumittariston käyttötarkoitus

Mittariston on tarkoitus auttaa opistoja arvioimaan toimintaansa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
mahdollistaen samalla toiminnan vertailun opistojen kesken



Mittariston taustalla olevat tavoitteet ovat pääosin opistojen ei-sitovia toiminnallisia tavoitteita.
Sitovana tavoitteena opistoilla on ainoastaan opetustuntien määrä.
Mittaristo palvelee sekä opistojen ulkoisen viestinnän tarpeita että sisäisiä tietotarpeita tuottaen

Helposti ymmärrettäviä ja sidosryhmiä kiinnostavia tunnuslukuja opistojen ulkoista viestintää varten

Vertailutietoa opistojen toiminnan sisäiseen kehittämiseen
Vertailumittaristo tuottaa tietoa mm. seuraaviin opistojen ei-sitoviin tavoitteisiin:
• osaava ja sitoutunut henkilöstö
• täydet opetusryhmät
• henkilökunnan oikea määrä suhteessa
tarpeeseen
• vakaa talous (laaja rahoituspohja)
• asiakastarpeisiin vastaaminen,
monikulttuurisuus ja väestömuutokset
huomioonottaen
• Opiskelun jatkuvuuden ja elinikäisen
oppimisen tukeminen
• uusien asiakkaiden houkutteleminen
• Kuntalaisten aktivoiminen ja osallistuminen
• Kuntalaisten välisen tasa-arvoisuuden
tukeminen
31.1.2014
5
Vertailumittariston viitekehys
RESURSSIT
Rahoitus
• Kokonaisrahoitus
• Kokonaisrahoitus suhteessa
opiskelijamäärään
• Oma tulorahoitus
• Kurssimaksutulo kurssilaista
kohden
• Opiston osuus kunnan budjetista
Henkilöstö
• Opetuksen osuus työtunneista
• Tuntiopetuksen osuus
opetustyöstä
• Pätevän henkilöstön osuus
• Uusien tuntiopettajien osuus
• Henkilöstön sukupuolijakauma
• Maahanmuuttaja-opettajien
osuus
• Henkilöstötyytyväisyys
PROSESSIT
TULOKSET
Toiminta
Asiakastulokset
• Suunnitellun
opetuksen
toteutuminen
• Kursseille pääsyaste
• Kurssien täyttöaste
• Kurssien määrä per
opiskelija
• Toiminnan vaatimat
henkilöstöresurssit
• Opetustunnin hinta
• Muu toiminta, kpl
• Muu toiminta, kävijät
• Opiskelijoiden
määrän kehitys
• Kurssien
suorittamisaste
• Asiakastyytyväisyys
Asiakkaat
• Opiskelijoiden osuus väestöstä kieliryhmittäin
• Opiskelijoiden osuus väestöstä ikäryhmittäin
• Opiskelijoiden osuus väestöstä koulutustaustan mukaan
• Maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus
•
•
•
•
Tilat (m2)on myös olennainen
resurssi,
joka
vaikuttaa
toiminnan
laatuun
ja
tehokkuuteen. Tilojen karsiminen
toisaalta
pienentää
menoja
mutta
harventaa
opetus-verkkoa ja täydentää
opetusryhmiä, mikä heijastuu
herkästi opetuksen laatuun.
Optimaalisen
tilarakenteen
löytäminen
onkin
opistoille
tasapainoilua
näiden
vaikutusten välillä.
Opiskelijoiden sukupuolijakauma
Opiskelijoiden ikäjakauma
Uusien opiskelijoiden osuus
Opiskelijoiden koulutustausta
31.1.2014
6
Vertailumittariston rakenne
Rahoitus
Henkilöstö
Asiakkaat
Toiminta
Asiakastulokset
31.1.2014
7
Yleisiä huomioita tunnusluvuista

Seuraavilla
sivuilla
esitellään
vertailumittariston tunnusluvut määrittelyineen em.
aihepiirien mukaisesti jaoteltuna
Tunnusluvut esitetään kalenterivuoden lukuina
 Kuvaajat perustuvat vuoden 2012 lukuihin ellei toisin
mainita

Joitakin
tunnuslukuja
havainnollistetaan
lisäksi nykytilaa kuvastavilla kuvaajilla, mikäli
opistojen on nykytilanteessa ollut mahdollista
tuottaa tunnusluvun laskemiseksi tarvittavat
tiedot
Kunkin
opiston
toiminnalla
on
omat
erityispiirteensä,
mikä välittyy luonnollisesti tunnuslukuihin ja tulee huomioida
vertaillessa tunnuslukuja opistojen kesken
 Esimerkiksi Vantaan aikuisopistossa on muihin opistoihin
nähden
enemmän
(työvoima-poliittisesti
liiketoimintakurssien
koulutettavat),
opiskelijoita
mikä
näkyy
opiskelijoiden kokonaismäärässä
31.1.2014
8
RAHOITUS
€ milj
15
Kokonaisrahoitus 2012
10,0 %
12
9
5,0 %
6
Oman tulorahoituksen osuus 2012
100 %
15%
80 %
12%
60 %
9%
40 %
6%
20 %
3%
0%
0%
3
0
0,0 %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Arbis
Kauniainen
Omalta kunnalta saatu rahoitus
Muu valtion rahoitus
Valtionosuus
Oma tulorahoitus
kokon.rahoituksen muutos 2011-2012,%, oikeanpuoleinen asteikko
Helsinki
Espoo
Vantaa
Muu kuin oma tulorahoitus
Muu oma tulorahoitus
Liiketoimintakurssit
Kurssimaksutulot
Arbis
Kauniainen
Kokonaisrahoitus

Kuvaaja näyttää laskennallisen valtionosuuden
huolimatta siitä, tuleeko se suoraan opiston
käyttöön (ei tule suoraan Vantaan ja Kauniaisen
käyttöön)

Vantaan osalta ei ole huomioitu perusopetusta

Arbiksen valtionosuuden määrään vuonna 2012
vaikuttaa merkittävästi Osallisena Suomessa –
hanke, joka päättyy vuoden 2014 lopussa
31.1.2014
9
RAHOITUS
euroa
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Kurssimaksutulo / kurssilainen
39
37
37
euroa
600
500
26
Kokonaisrahoitus / opiskelija
492
400
21
335
299
300
344
254
200
100
Helsinki
Espoo
2010
Vantaa
2011
Arbis
Kauniainen
0
Helsinki
2012
Espoo
2010
Vantaa
2011
Arbis
2012
Kauniainen
Kurssimaksutulo kurssilaista kohden
 Opistot
eivät
voi
vapaasti
kurssimaksuista (kaupunki asettaa)
päättää
 Vantaan osalta kurssilaisten lukumäärä sisältää
myös
liiketoimintakurssien
kurssilaiset
(työvoimapoliittisesti koulutettavat)
 Espoon osalta kurssilaisten lukumäärä sisältää
ne liiketoimintakurssilaiset, jotka on rekisteröity
opiskelijaksi
31.1.2014
10
RAHOITUS
Opiston osuus kunnan budjetista
0,35%
0,30%
0,30%
0,25%
0,20%
0,15%
0,16%
0,16%
0,15%
0,10%
0,05%
0,01%
0,01%
0,00%
Helsinki
Espoo
2010
Vantaa
2011
Arbis
Kauniainen Helsinki +
Arbis
2012
Opiston osuus kunnan budjetista
Vantaan kunnalta saama rahoitus koostuu suurelta
osin laskennallisesta valtionosuuden määrästä
31.1.2014
11
HENKILÖSTÖ
Uusien tuntiopettajien osuus
Tuntiopetuksen osuus opetustyöstä
(muutos 2011-2012, %-yksikköä)
(muutos 2011-2012), %-yksikköä
100 %
100 %
80 %
80 %
60 %
60 %
40 %
86%
87%
87%
83%
90%
40 %
20 %
0%
20 %
0%
Helsinki
30%
24%
26%
23%
Espoo
Vantaa
Arbis
Kauniainen
0%
Helsinki
Espoo
Vantaa
Arbis
Kauniainen
Tuntiopetuksen osuus opetustyöstä
Uusien tuntiopettajien osuus
 Arbis: arvio, joka on laskettu vähentämällä
 Helsingin osalta tietoa ei ole saatavilla nykyisistä
opetustyötunneista
päätoimisten
opettajien
järjestelmistä vaan vasta Kursoriin siirryttäessä
oletusopetustuntimäärä
31.1.2014
12
HENKILÖSTÖ
Maahanmuuttajaopettajien osuus
Opetushlöstön sukupuolijakauma
(muutos 2011-2012, %-yksikköä)
30%
100 %
25%
80 %
60 %
20%
40 %
15%
20 %
10%
0%
5%
(+0%)
(+0%)
(+0%)
10%
Helsinki
Espoo
Vantaa
naisia
miehiä
Arbis
Kauniainen
(+0%)
15%
12%
11%
n/a
0%
0%
Helsinki
Espoo
2010
Vantaa
2011
Arbis
2012
Kauniainen
Opetushenkilöstön sukupuolijakauma

Espoon osalta luvuista puuttuvat luennoitsijat
31.1.2014
13
ASIAKKAAT
Opiskelijoiden osuus kaupungin väestöstä
kieliryhmittäin 2012
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
Helsinki
Espoo
Vantaa
Yli 16-v väestö yhteensä
Ruotsinkieliset
Arbis
Kauniainen Hki+Arbis
Suomenkieliset
Muun kieliset
Opiskelijoiden osuus väestöstä kieliryhmittäin

Opiskelijoiden määrä ei sisällä luennoille osallistuvia, koska heitä ei kirjata
rekisteriin. Luentokurssien järjestäminen aiheuttaa kuitenkin paljon työtä
opistoissa.

Kuvaajassa on huomioitu opiskelijat huolimatta heidän kotipaikkakunnasta.
Tulevaisuudessa Kursoriin siirryttäessä kukin kuvaajan pylväs jakautuu
kahtia ja näyttää jakauman opiskelijoiden kesken opiskelijan kotipaikan
mukaan (oman kunnan alueella asuvat ja muualla asuvat)
31.1.2014
14
ASIAKKAAT
Muun kielisten opiskelijoiden osuus
(muutos 2011-2012, %-yksikköä)
Opiskelijoiden sukupuolijakauma 2012
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
(+8%)
25%
22%
20%
15%
(+0%)
10%
7%
(+1%)
8%
(+1%)
10%
(+0%)
5%
5%
0%
Helsinki
Espoo
naisia
Vantaa
miehiä
Arbis
Kauniainen
Helsinki
Espoo
2010
Vantaa
Arbis
2011 2012
Kauniainen
31.1.2014
15
TOIMINTA
Kurssien määrä per opiskelija
(muutos 2011-2012, %)
Kursseille pääsyaste
(muutos 2011-2012), %-yksikköä
(+0%)
100%
95%
90%
(-1%)
90%
(+1%)
(+3%)
97%
95%
94%
2,6
2,5
(+2%)
(+4,8%)
1,9
2,0
84%
85%
(+1,1%)
3,0
(+9,8%)
(+0,8%)
2,4
2,0
(+2,2%)
2,0
1,5
80%
1,0
75%
0,5
70%
Helsinki
Espoo
Vantaa
2010 2011
Arbis
2012
Kauniainen
0,0
Helsinki
Espoo
2010
Vantaa
Arbis
2011 2012
Kauniainen
Kursseille pääsyaste
 Kursseille pääsyaste on sitä alhaisempi,
mitä enemmän kursseille on hakijoita
31.1.2014
16
TOIMINTA
Opetustunnin hinta
(muutos 2011-2012, %-yksikköä)
Toiminnan vaatimat
hlöstöresurssit
kurssilaisia /
työtunti
0,5
euroa
125
(+4%)
103
100
(-5%)
92
0,4
101
(+5%)
(+0%)
(+0%)
(+10%)
(-2%)
0,3
(+2%)
0,28
0,33
(+3%)
0,35
0,38
0,31
81
80
0,2
75
0,1
50
Helsinki
Espoo
Vantaa
2010 2011
Arbis
2012
Kauniainen
Opetustunnin hinta

Opetusverkoston
laajuus
vaikuttaa
kiinteistömenojen lisäksi opiston bruttomenoihin
ja tätä kautta tunnuslukuun
0,0
Helsinki
Espoo
Vantaa
2010
2011
Arbis
2012
Kauniainen
Toiminnan vaatimat henkilöstöresurssit
 Henkilöstöresurssien määrään opistoissa vaikuttaa
kaupungin tarjoamat tukipalvelut
31.1.2014
17
TOIMINTA
Muu toiminta, kpl
Muu toiminta, kävijät
80
14 000
70
12 000
60
10 000
50
8 000
40
6 000
30
20
4 000
10
2 000
0
0
Helsinki
Espoo
Näyttelyt
Konsertit
Vantaa
Teatteriesitykset
Arbis
Kauniainen
Muut tapahtumat
Helsinki
Espoo
Vantaa
Näyttelyt
Teatteriesitykset
Muu toiminta yhteensä
Arbis
Kauniainen
Konsertit
Muut tapahtumat
Muu toiminta, kpl ja kävijät
• Opistot tilastoivat vaihtelevin käytännöin tietoja muusta toiminnasta. Useissa tapauksissa tiedot
tapahtumien määrästä ja kävijöistä ovat arvioita ja suuntaa-antavia.
• Espoossa järjestettäviin kursseihin sisältyy paljon muun toiminnan luonteisia tapahtumia. Osana
kursseja järjestettävien näyttelyiden, tapahtumien yms. tiedot eivät näy näissä kuvaajissa.
• Arbiksessa ja Vantaalla näyttelyiden osalta tilastoidaan ainoastaan avajaisten kävijämäärät
• Arbiksen pylvääseen on laskettu ainoastaan tapahtumien ja konserttien kävijämäärät
31.1.2014
18
Yhteenveto tunnusluvuista
•
Mittariston sisältämät tunnusluvut on seuraavalla sivulla koottu yhteen ja esitetty kuuden eri näkökulman kautta:
Taloudelliset
resurssit
Toiminnan
tehokkuus
Henkilöstöresurssit
Toiminnan
tuloksellisuus ja
vaikuttavuus
Opetuksen
laatu
Asiakaskunta
Opetuksen
kiinnostavuus
31.1.2014
19
Liite 1 työryhmän kokoonpano
Opistojen edustus mittaristotyöryhmässä:
Espoon työväenopisto
•
rehtori Tarja Lang
•
opetuspäällikkö Annukka Wiikinkoski
•
erityissuunnittelija Anna-Liisa Lohikoski
Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto
Arbis
Helsingin suomenkielinen työväenopisto
•
rehtori Taina Törmä
•
projektityöntekijä Seppo Valmari
•
osastopäällikkö Kaj Lyytinen
Kauniaisten kansalaisopisto
•
rehtori Roger Renman
•
suunnittelijaopettaja Leena Nurmi
•
rehtori Gunborg Gayer
•
vararehtori Moa Thors
•
talouspäällikkö Lena Elander
Vantaan aikuisopisto
•
toimistosihteeri Jan Rundt
•
rehtori Petri Vahtera
•
toimistosihteeri Tua Sederlöf
•
koulutuspäällikkö Heli-Kaarina
Degerman
31.1.2014
20