1. No category

LOMA-ASUNTOMESSUT 2014
KALAJOELLA
Aurinkohiekat
1
(2)
AURINKOHIEKAT
Aurinkohiekkojen alueelle on päätetty Suomen Asuntomessujen ja Kalajoen
kaupungin toimesta järjestää loma-asuntomessut 23.6.2014 - 6.7.2014.
Aurinkohiekkojen alueen toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä
loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan
arvokkaassa
sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat
luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Lomaasuntomessujen teema tarkentuu lokakuun alkuun mennessä. Alueen
asemakaava on lainvoimainen. Alustavan messualuerajaukseen mukaan
messuilla on 38 tonttia (37 RA ja 1 RM).
Aurinkohiekkojen alueelle tulee myyntiin / vuokralle 38 tonttia messualueella
ja 4 tonttia messualueen ulkopuolella. Messualueen ulkopuolelta luovutetaan
kolme tonttia muiden sopimusten perusteella. Tonteilla on rakennusoikeutta
120 – 2000 k-m². Tonteille on laadittu rakennustapaohjeet.
Alustava aikataulu
1.10-31.12.2012
1.1.-30.1.2013
1.2.-31.2.2013
1.3.1.4.-
Tonttien hakeminen ja erilliset neuvottelut
Monikantasopimusten allekirjoittamiset ja
tonttien luovutukset rakentajille
Rakentamisen ohjaus, rakentajaillat
Rakennuslupien käsittely
Rakentamisen aloittaminen
Tonttien luovuttaminen
Alueelle
kiinnostunut
rakentaja
esittää
tonttihakemuksessa
messuorganisaatiolle rakennushankkeensa ja sen miten hankkeessa on tuotu
esille messuteema. Messuorganisaation laaturyhmä, joka koostuu Suomen
Asuntomessujen
ja
Kalajoen
kaupungin
edustajista,
käsittelee
tonttihakemukset
ja
käy
keskustelua
rakentajatahojen
kanssa.
Maanmittausteknikko vastaanottaa tonttihakemuksia 1.10.2012 -31.12.2012
sähköisenä (ari.matkaselka@kalajoki.fi).
Ennen tonttien luovuttamista rakentaja, Suomen Asuntomessut ja Kalajoen
kaupunki tekevät monikantasopimuksen, jossa rakentaja sitoutuu
toteuttamaan rakennushankkeen messujen näyttelykohteeksi. Sopijapuolet
sitoutuvat sopimuksessa lisäksi muun muassa messujen tavoitteisiin, teemaan
ja aikatauluihin. Tämän lisäksi tehtään tontinluovutussopimus, jossa niin
ikään
sitoudutaan
rakennustapaohjeisiin
ja
yksityiskohtaisempiin
rakentamisen aikatauluihin. Tontit luovutetaan ja rakentajat valitaan
30.1.2013 mennessä monikantasopimusten allekirjoittamisen jälkeen.
Tonttien jatkuva haku käynnistyy maaliskuussa 2013.
Tonttien varaus, myyminen tai vuokraus
Luovutettavista tonteista tehdään ensin tontinmyyntiä koskeva esisopimus
(tontinvaraus) vuodeksi (1 v), jolta ajalta varausmaksu on viisi (5 %)
prosenttia tontin myyntihinnasta. Varausmaksu vähennetään tontin
kauppahinnasta mikäli kauppa tehdään vuoden (1 v) kuluessa
varaussopimuksen allekirjoituksesta. Kauppahinnan suoritukselle on
mahdollista saada maksuaikaa enintään viisi (5 v) vuotta jolloin
2
(2)
maksamattomalle kauppahinnalle laskutetaan viiden (5 %) prosentin
vuotuinen korko. Ostaja saa omistusoikeuden tonttiin ja kaupunki hakee
käräjäoikeudelta kauppahinnan suuruisen panttikirjan maksamattoman
kauppahinnan vakuudeksi. Tontti on mahdollista myös vuokrata. Vuokra-aika
on 30 vuotta ja vuosivuokra viisi (5 %) tontin myynti-hinnasta. Tontit
lohkotaan
itsenäisiksi
tiloiksi
Kalajoen
kaupungin
toimesta.
Lohkomiskustannukset (erotuskulut) sisältyvät kauppahintaan.
Rakentamisaikataulu
Tontin ostaja / vuokraaja sitoutuu rakentamaan tontille asemakaavan,
rakennusjärjestyksen, rakentamistapaohjeiden ja hyväksyttyjen piirustusten
mukaisen loma-asunnon siten, että hyväksyttävä loppukatselmus
rakennuksille ympäristöineen on tehty 13.6.2014 mennessä. Messualueen
tontit ovat rakennuskelpoisia huhtikuussa 2013.
Liittymät
Vesijohtoliittymä:
Pienin liittymismaksu on 1320,00 € (kok.ala < 100 m²), ylimenevät neliöt
13,20 €/m².
Lisätietoja: Osuuskunta Valkeavesi p. 08 4696 400
Jätevesiliittymä:
Pienin liittymismaksu on 1520,00 € (kok.ala < 80 m²), ylimenevät neliöt
19,00 €/m².
Lisätietoja: Kalajoen kaupunki p. 044 4691 216 Terttu Kerola
Sähköliittymä:
Sähköliittymä 3 x 25 A pääsulakkeella 2400 € (talojohto tontin rajalle).
Elenia Verkko Oy p. 020 690 024 (liittymämyynti)
www.elenia.fi
Laajakaistaverkko:
Pohjanmaan PPO Oy p. 08 429 1400
Lisätietoja tonteista:
Ari Matkaselkä, maanmittausteknikko, p. 044 4691 219
Esa Juola, kiinteistösihteeri, p. 044 4691 298
… rakentamisesta:
Osmo Heikkala, rakennustarkastaja, p. 044 4691 428
Jouko Lehikoinen, rakennustarkastaja, p. 044 4691 890
… kaavoituksesta:
Aleksiina Paakki, kaavoituspäällikkö, 044 4691 225
Terho Männistö, kaavoitusteknikko, 044 4691 222
… paikkatiedosta:
Esa Taka-Eilola, paikkatietosuunnittelija, 044-4691 221, paikkatietoaineistot
ja karttaotteet
Juhani Kattilakoski, mittaustyönjohtaja, 044-4691 306, mittaukset ja
rakennuspaikkojen merkintä
2
3:703
SIL
17
1
15
16
3
1.3
p
4
0.5
3:671
2
14
1
4
sa
la
la
150
6
sa
7
la
150
W
10
7
7
RM-7 65
12
2 300
v
63
38
39
17
14.8
12
10.8
70
p
1
64
62
nä
60
VL
5:402
20
KL-1
31
26
40
34
7.7
10
100
s1
32
I 30
s1
87
0 20
85
36
58
35
kt
8
68
LYT
85
37
200m
5:371
75
RA
9
5:372
15
3
98 2
RA
5:399
34
5
5:400
30
I-II
kt
85
5.2
1
15
5:309
33
5:401
14
4
3 2
3
7
5:308
77 8
RA s 1 9
5:402
5.1
5:310
8
RA
s 1 I-II
2
210
12
6
3
8.3
2
1 I-II
5:311
240
1
3
6
1
95
48
56
13
16
15
73
4
42
54
11.4
nä
7.1
44
46
6
11
17
s1
66
6.8
5.1
67
69
17
5
4.2
6.9
50
s1
750
10
1:808
2
VR
15
52
kt
71
1 150
8.0
I-II
18
49
7.9
9
5:294
Iu½
150
Z
14
11
5:293
11
1000
9.6
nä61
4.
7
11
7
1
57
120
pp/t
320 RA-16
II
8 nä
Iu½
5:366
45
RM
12
RM-5
8
120
5:421
51
21
8
10.9
5:294
120
53
15
14
13
120
6.8
U
POLK
ARIN 5 pp/t
N16IKK 16
7
8
p
2000
700 5:150½kII
6
19
4
3
6
z
11
pv-1
pv-s
6.6
IE
5
pp
VR
6.9
I
IE
p
120
3
p
1
3
RA-16
Z
317 5:151
RM-5 sp
NT
VA
7
III
VR
4
OT
2
OR
OK
6
1
NK
HK
700
RI
p
TA
5
p
2
8
2000
sp
1
AU
RM-7
1000
11
VR-1
z
IIu2/3
11
6
4
3
318
3
Z
3
8
160
319
120
3
200
4
3.3
120
Z
120
79
2
2
II
180
5
1
120
200
2.8
2.7
pp/t
1
2.4
sp
luo
n-1
14.4
Z
316
RA-16 2
2.6
LP-2
VL
3.7
9
RA-15
Yht.878:1
7
200
Iu½ RA-16
5:394
7
315
5:421
180
8
7
2.7
1
rp100
9
200
8
sa 180
l
180 la
4
sa 2.8
Z
1.8
2.4
2.2
la
2.4
la
3
l
3.8
312
11
sa
Iu½
180 2
7
13
2180
250
6
8
250
sa
rp101
Z
l
250
8.4
2.0
2.3
180
5
1/2kII
RA-17 250
N
RI
AU
la
180
1
AM
L
KO
1.9
3.8
RA-163
313
250
IE
T
EN
4
180
250 4
M
150
VL
sa
2.3
1.1
RA-17
la
150
rp102
8
l
l
sa
l
rp103
1
2
5
250
3
150
2
2.0
.7
250
II
10
l
5.9
I
3.4
3.6
Z
3
l sa
l
AURINKOLAMPI
la
180
9
12
2
3
7
6
2.1
z
v
IE 2.2
Iu½
2.1
250
10
11
j
NT
0.9
5
rp104
250
luo
2.9
HK
3
3
sp
8
3
30
2
4
VR
l sa
150
1
l sa 150 la
2 RA-15
l sa la
314
VA
7
1.7
13
29
2.6
VR
Yht.876:1
RAVIT 2.1
IE
rp105
39a
3:691
4 RM
3:690
3:688
la
OK1.7
OR
47
1
1.8
1TA
3:684
3
2
0.5
11
52
6
7
RA-1
1.4
W
17
5 6
3:689
3
6 3:697
15
1.4
12
34:8
5
3:685
4
8
4
5 3:696
3:692
1
9
10
11
0.6
5501.7
9
8
3:693
2
3
16
3:683
2
10
39
RA-13:695
3 3:694
5
4
13
p
AHV
11
1.1
6
15
3:682
1
7
6
12
7 3:704
16
II
1.3
VL
5
19
23
RM-7
1.3
3
17
1.5
4
3:702
6
40
W
5
18
VL
9
10
34:7
4
3
14
12
20
22
3:698 1
2
0.5
2
1
16
0.2
731
3
AK
KA
1
7
16
18
34
3:716
4
15
17
19
2
21
3:699 2
37 5
RA-13:686
j
1
2
13
14
1.5
3.6
4
3:708
3
3:687
RK
IPO
pp LKU
/t
3
40
RA-1
3:701 4
15
6
SÄ
3:7153
3
4
14
20
7
3
3:700
p
UP p/t
OL
KU
VL
32
4
28
3:713
1
3
3:709
6
4
3
MU
IKK
3:714
2
31
5
2.9
23
3
3:707
3
30
27
26
2.0
18
21
5
3:719
7 29
7
5
2
12
2.4
3:720
8
3.0
24
25SIMPPUPOLKU
pp/t
8.9
10
s1
ASEMAKAAVA
KAAVAMERKINNÄT:
VL
VR
VR-1
LÄHIVIRKISTYSALUE.
RETKEILY- JA ULKOILUALUE.
Z
RETKEILY- JA ULKOILUALUE.
MAISEMAKUVAN SÄILYTTÄMISEN KANNALTA ARVOKAS AVOIN DYYNIALUE,
JOKA TULEE SÄILYTTÄÄ PUUTTOMANA TAI VÄHÄPUUSTOISENA.
KATU.
pp/t
RM-5
RM-7
MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE.
ALUE ON TARKOITETTU MAJOITUSTOIMINTAA VARTEN.
AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/50 K-M2.
MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE.
ALUE ON TARKOITETTU MATKAILUA, VIRKISTYSTÄ TAI KULTTUURIA TUKEVIA
MAJOITUS-, PALVELU-, RAVINTOLA- JA MYYMÄLÄTILOJA VARTEN.
AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/60 K-M2.
RA-13
LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. RAKENNUSPAIKALLE SALLITAAN YKSI ENINTÄÄN 60 K-M² KOKOINEN
LOMA-ASUNTORAKENNUS SEKÄ ERILLISIÄ RAKENNUKSIA, JOIHIN VOI SIJOITTAA SAUNA-, VARASTO- TMS.
TILOJA. RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA EI SAA KUITENKAAN OLLA SUUREMPI
KUIN 80 K-M².
RA-15
LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE.
TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON JA YHDEN SAUNARAKENNUKSEN.
SAUNARAKENNUS SAA OLLA KOOLTAAN ENINTÄÄN 20 K-M². AUTOSUOJAT JA VARASTOTILAT TULEE SIJOITTAA
LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN YHTEYTEEN. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA -RAKENNUSTEN SEKÄ
SAUNOJEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN.
RA-17
LP-2
LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE.
TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON, YHDEN ENINTÄÄN 20 K-M²
SAUNARAKENNUKSEN SEKÄ YHDEN TALOUSRAKENNUKSEN. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA
-RAKENNUSTEN SEKÄ SAUNOJEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN.
LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE.
TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON. AUTOSUOJAT JA VARASTOTILAT TULEE
SIJOITTAA LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN YHTEYTEEN. LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN TULEE OLLA KOOLTAAN
VÄHINTÄÄN 70 % TONTILLE SALLITUSTA RAKENNUSOIKEUDESTA. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA
-RAKENNUSTEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRAILYLLE VARATTU TIE, JOLLA
RAKENNUSPAIKOILLE AJO SALLITTU.
pp
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRAILYLLE VARATTU TIE
YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA.
pp
YLEISELLE JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
OHJEELLINEN ULKOILUREITTI.
nä
RA-16
PUISTOMUUNTAMON RAKENNUSALA.
YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI.
KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ.
pv-1
VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE.
ALUE ON YMPÄRISTÖKESKUKSEN LUOKITUKSEN MUKAAN I-LUOKAN
VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE.
pv-s
VEDENOTTAMON SUOJA-ALUEEN RAJA. KAUKOSUOJA-ALUE.
(POHJOIS-SUOMEN VESIOIKEUDEN PÄÄTÖS 17.7.1968.)
ALUEELLA RAKENTAMISESSA JA MUISSA TOIMENPITEISSÄ ON NOUDATETTAVA
SUOJA-ALUEELLE ANNETTUJA MÄÄRÄYKSIÄ.
luo
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE
YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE.
ALUEEN AUTOPAIKOISTA ENINTÄÄN 20 KPL SAA KÄYTTÄÄ KORTTELIN 317 TONTIN 3
AUTOPAIKKOJA VARTEN.
KAAVAMÄÄRÄYKSET
W
VESIALUE.
3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA.
KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA.
OSA-ALUEEN RAJA.
1. KAAVA-ALUEELLE EI SAA SIJOITTAA LAITOSTA, JOKA SAATTAA AIHEUTTAA
POHJAVEDEN PILAANTUMISTA. ENNEN RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISTÄ SELLAISILLE
LAITOKSILLE, JOTKA SAATTAVAT AIHEUTTAA POHJAVEDEN PILAANTUMISTA, ON
VALVONTAVIRANOMAISEN VARATTAVA VESI- JA YMPÄRISTÖVIRANOMAISELLE
TILAISUUS LAUSUNNON ANTAMISEEN.
2. KAAVA-ALUEELLA KAIVAMIS-, LOUHIMIS-, TASOITTAMIS- YMS. TÖISSÄ ALIN
SALLITTU KAIVAMISTASO POHJAVESIALUEELLA LÄHISUOJAVYÖHYKKEELLÄ ON +
5.42 (TAI 3 METRIN SUOJAKERROS) JA KAUKOSUOJAVYÖHYKKEELLÄ + 4.42 (TAI 2
METRIN SUOJAKERROS) N2000-KORKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ. MÄÄRÄYS KOSKEE
PYSYVÄISLUONTEISIA KAIVANTOJA.
ALUEELLA EI SAA ALENTAA POHJAVESIPINTAA.
OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA.
3. LÄMMITYSÖLJYSÄILIÖT TULEE SIJOITTAA SUOJA-ALTAALLA VARUSTETTUNA MAAN
PÄÄLLE SISÄTILOIHIN.
OHJEELLINEN TONTIN RAJA.
315
1
AURINKOLAMM
200
II
KORTTELIN NUMERO.
OHJEELLISEN TONTIN NUMERO.
5. LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUEILLA TERASSIT JA PATIOT TULEE SIJOITTAA
RAKENNUSALAN SISÄPUOLELLE.
6. KORTTELEISSA 314 JA 315 EI SAA RAKENTAA KELLARIA.
KADUN, TIEN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI.
7. TONTIN RAKENTAMATTOMAT OSAT TULEE SÄILYTTÄÄ LUONNONTILAISENA.
RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ.
8. TONTTEJA EI SAA AIDATA MUUTOIN KUIN NIILLÄ ALUEILLA, JOILLA SE ALUEEN
TOIMINNAN TAKIA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI
9. MAASTON MUOTOILU TOTEUTETAAN ALUEELLA PÄÄOSIN MAASTOA LUISKAAMALLA,
EI RAKENTEELLISESTI PENGERTÄMÄLLÄ.
SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN.
1/2kII
4. KAAVA-ALUEELLA SYNTYVÄT JÄTEVEDET TULEE JOHTAA TIIVIISSÄ VIEMÄRISSÄ
KAUPUNGIN VIEMÄRIVERKKOON.
10. TULVAVAHINGOILLE ALTTIIDEN RAKENNUSOSIEN TULEE OLLA KORKEUDEN N2000
+2.32 M YLÄPUOLELLA
MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN
OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA
11. KORTTELIN 24 TONTIN 3 OSAA KOSKEE TAHKOKORVIEN ASEMAKAAVAN
ERILLISMÄÄRÄYKSET.
KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI.
Iu2/3
MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN
OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ
KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI.
II
ALLEVIIVATTU LUKU OSOITTAA EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSOIKEUDEN,
RAKENNUKSEN KORKEUDEN, KATTOKALTEVUUDEN TAI MUUN MÄÄRÄYKSEN.
RAKENNUSALA.
p
la
sa
sp
l
n-1
OHJEELLINEN PYSÄKÖIMISPAIKKA.
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN.
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN.
ALUEEN OSA, JOLLA OLEMASSA OLEVA PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ SITEN,
ETTÄ VAIN MAISEMAN HOIDON KANNALTA TARPEELLISET TOIMENPITEET SALLITAAN
LAITURIA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA.
ALUEEN OSA, JOLLE SAA RAKENTAA NÄKÖALATASANTEEN JA KATOKSEN
NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS
ON RAKENNETTAVA KIINNI.
ALUE, JOLLA OLEVA PUUSTO TULEE SÄILYTTÄÄ TAI
JOLLE TULEE ISTUTTAA PUITA.
KAAVAMERKINNÄT
6
1.7
16
1.4
6 3:697
15
0.5
3
3:671
14
37
2.9
35
0.9
2
2.3
7
1
8.4
9
j
3.8
9
13
14
20
rp100
15
2.4
29
6
21
13
6
2.7
14
2.8
5:421
5
2.5
1
2
23
10
13
6
3
12
5
6
5
5
9
10
3
OR
VA
53
IE
NT
9.6
57
Z
11
7
12
17
5.1
67
54
69
1
13
s1
17
68
p
nä
1
66
64
200m60
36
58
62
nä
31
s1
32
I 30
26
40
34
7.7
34
30
I-II
85
5.2
8
5:371
75
RA
9
5:372
15
7.1
5
5:400
kt
VL
5:402
20
KL-1
85
3
98 2
RA
5:399
35
kt
1
15
8.3
5:309
33
5:401
14
6
3
4
3
7
77 8
2 RA
s1 9
3 2
RA
5:308
s 1 I-II
2
210
12 13
1
AURINKOHIEKAT
Loma-asuntomessujen
aluekartta 22.8.2012
5:402
5.1
7
V
5:310
8
Z
s1
87
10.8
70
39
11.4
5
12
85
37
8
38
1 I-II
5:311
240
18
3
6
95
LYT
kt
56
17
10
1:808
7.5
8.0
s1
750
10
16
15
1
48
42
7
11
14
11
6
7
73
7.1
5:366
2
I-II
71
6.8
44
46
50
9
10018
4.2
6.9
8
52
45
RM
5:293
15
7.9
1
61
3
2
3
49
14
1
8
7
7
8
51
63
1
5:294
5
65
12
11
15
10.9
1
4
21
N
14
13
4.9
18
7
6
6.8
2
LKU
INP5O
16
IKKAR
4
2
6
19
5:421
7
17
13
11
11
5:150
3
12
OK
4
6.6
6
16
3
HK
6
4
5:294
15
Z
TA
3
7
14.8
11
8
PELASTUSLAITOS JA
MUUT APUTOIMINNOT
3
5:151
1
5
14
2
8
0 20
2
4
5
6.9
3
O13T
15
4
9
3
NK
10 IE
11
1
5
4
RI
38 HUOLTOPORTTI
6
7
2
AU
8
8
4
9
8
NÄYTTEILLEASETTAJAT
24
25
26
2
3.3
PYSÄKÖINTI
Z
5:394
7
1
11
11
9
8
7
7
8
7
2.4
8
6
9
3
3
9
10
2
15
14
4
2.812
2.7
6
22
2.6
6
27
2.8
16
11
15
7
8
28
NÄKÖALA14.4
PAIKKA
3.7
PÄÄPORTTI
7
13
MESSURAVINTOLA
16
11
17
1
2.2
2.2
5
8
2.8
5:421
Yht.878:1
8
18
12
1.8
2.4
4
7
Z
30
3
8
18
19
2.3
10
rp101
12
18
17
11
5
1
19
IN
R
AU
1.1
3
L
KO
2
9
11
17
20
AM
31
10
6
TIE
N
ME
32
10
16
21
4
j
KU
pp/t
KIPO
L
HAU
33
19
2.5
1.9
3.8
11
22
17
2.7
:335
1
7
2.0
5.9
18
4
rp103
10
9
15
34
16
2.0
AURINKOLAMPI
6
rp102
5
3
12
23
15
3.4
Z
22
14
3
2.2
TIE
5
3.6
6
4
AN
4
8
24
4
RV
9
5:337
8
5:336
z
36
14
2
23
3
13
10
2.6
24
3
13
7
11
5:352
9
2
13
HK 1.7
OK
O
2.1
z
12
1
12
29
1TA
2
8
2
3:742
12
.9
9
10
11
26
30
2.1
250
10
11
v
1.8
389
sp
rp104
1
HUOLTOPORTTI
28
27
3
3:688
1
1.4
2.0
4
1.7
8
2
0.5
1
39a
3:691
4 RM
3:690
3:689
RA-1
12
1.3
2
VL
4
5 3:696
3:692
1
rp105
7
2
3
1
15
VL
VR
Yht.876:1
RAVIT 2.1
IE
7
5 6
11
1.5
47
6
3:7291
17
0.6
2
5
3:693
2
3
9
10
3:684
3
8
v
3
7
13
9
8
z
3:731
3
3
31
3:730
RA-1
4
1.3
4
2
3
7 3:704
39
RA-13:695
3 3:694
5
6
4
KU
6
3.1
3:703
23
16
1.3
pp/t
PO L
W
5
2
1.5
0.2
10
Z
5
17
34
3:716
4
rp113
12
17
3:683
2
4
7
2.2
36
rp112
5
19
3:682
1
11
6
34:8
5
3:685
4
S
0.5
3:702
6
16
LA
3:698 1
18
1.1
AL
22
34:7
4
15
7
1.0
3
14
VL
9
10
1.1
7
37 5
RA-13:686
12
20
2
1.0
SÄ
RK
I PO
pp LKU
/t
1
rp8
rp
7
16
18
1
2
21
3:699 2
15
17
19
2
AHVENP
OLKU
pp/t
2
SIL
AK
KA
TIE
2
3:687
13
14
1.5
p
UP p/t
OL
KU
33
4
1
40
RA-1
3:701 4
3.6
4
3:708
3
14
RA-1
9
6
6
3:681
7
15
6
MU
IKK
3:7153
VL
3:709
6
4
20
3
3:713
1
3
2
2
32
23
28
3
3:707
VL
3
3:700
3
3
3:714
2
31
35
5
3:717
3
27
5
4
3
rp106
1
8.9
10
s1
6.8
7
30
pp/t
26
21
2
13
1.6
5
6
3:718
22
7
5
t
pp/
2.413
3
12
2.9
24
25SIMPPUPOLKU
3:719
7 29
2.0
3:710
6
22
2.4
VL
12
23
3.0
11
10
25
RA-13:706
3
13
34
RA-1
3:720
8
3:721
2
14
7.5
TONTTITIEDOT
Esim:
27 850
851
180
hinta €
pinta-ala m²
rakennusoikeus k-m²
550
60 850
1499
150
60 850
1071
150
38 350
1373
250
38 350
944
250
38 350
901
250
60 850
921
150
63 850
1065
180
63 850
930
180
1102
180
63 850
1042
180
63 850
1050
180
32 850 36 850
848 1011
819
160
180
120
38 350
1068
250
27 850
851
180
60 850
934
150
38 350
60 850
918
956
250
150
60 850
38
350
958
60 850
949
150
934
250
150
38 350
945
38 350
250
993
38 350 250
1112
250
27 850
859
180
27 850
881
180
27 850
870
180
40 850
1047
200
40 850
1028
200
18 850
906
120
18 850
937
120
18 850
1024
120 18 850
1027 18 850
120 1028
18 850
120
941 18 850 18 850
820
924
120
120
120
40 850
1160
200
40 850
1017
200
240 850
2606
1000
240 850
6643
2000
240 850
5295
2000
3232
700
3392
700
2126
300
120 850
4279
1000
18 850 18 850
1111
1028
150
150
AURINKOHIEKKOJEN RAKENNUSTAPAOHJE (13.8.2012)
- hyväksytty
kaupunginhallitus 13.08.2012 § 201
- korjattu
kaupunginhallitus 03.09.2012 § 233
Mallinnos Arkkitehdit m3
JOHDANTO
Ohjeen tarkoitus ja käyttö
Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä.
Rakennustapaohjetta suositellaan luettavaksi rinnan kaavakartan kanssa. Aurinkohiekkojen alueen
toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaassa sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Tarkoituksena on ohjata
Aurinkohiekkojen aluetta ilmeeltään sopivan yhtenäiseksi ja laadukkaasti toteutetuksi osaksi Hiekkasärkkien matkailualuetta. Rakennustavan on ilmennettävä ja kehitettävä matkailualueen identiteettiä. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja käydä neuvottelu rakennustarkastajan kanssa. Neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset,
rakennustapaohjeet ja muut mahdolliset huomioitavat seikat. Rakennushankkeen aikana järjestetään
kaksi rakentajakokousta, joihin rakentajat velvoitetaan osallistumaan.
ALUEEN KUVAUS
Alueen luonne
Aurinkohiekkojen alue rakentuu dyynin rinteille merinäköalan äärelle. Hiekkasärkkien karu hiekkainen dyyniluonto ja puhdas merellinen tunnelma ovat alueella läsnä. Kokonaisvaltainen avaruus,
hiekkadyynin, meren ja taivaan laajat pinnat, on hätkähdyttävä. Inspiraatio rakennuksiin ja niiden
materiaali- ja värimaailmaan haetaan alueen ominaisuuksista ja tunnelmasta. Harmaantuvat terassit
ja valkoiset pinnat tuovat mieleen laivat ja laiturit. Tehosteväreillä luodaan yhteys Tahkokorvien
rannan vanhaan rakennuskantaan. Rakennukset sovitetaan lammen rantaan ja rinteeseen avaten ne
2
lammelle ja merelle päin. Avaran ja ainutlaatuisen rantamaiseman huomioon ottaminen on keskeistä
ja välttämätöntä. Maiseman tuominen tilaan on erittäin tärkeää ja se määrittää rakennustapaa. Suuret
ikkunat päästävät meren ja auringon loma-asuntoihin.
Maisema tilassa
ALUEEN TAVOITTEET
Yleisilme ja laatu
Aurinkohiekkojen alueesta tavoitellaan yleisilmeeltään omaleimaista, laadukasta, korkeatasoista,
yhtenäistä ja merellistä aluekokonaisuutta, joka toteutetaan yleisilmeeltään selkeänä ja johdonmukaisena. Alueen rakennustavan tulee viestiä laadukkuudesta ja korkeatasoisuudesta, joka saavutetaan luonnonympäristöön (hiekkadyynit ja meri) sopivalla ja sen mahdollisuuksia hyödyntävällä
rakentamisella. Alueen yleisilmeen osalta tavoitteet saavutetaan kunnallistekniikan, rakennustavan
ja detaljisuunnittelun yksityiskohtaisella ohjaamisella.
Loma-asuntomessut 2014
Suomen Asuntomessut järjestää Aurinkohiekkojen alueelle loma-asuntomessut vuonna 2014 yhteistyössä Kalajoen kaupungin kanssa. Tontinluovutusehdoissa velvoitetaan alueelle rakentavien sitoutumaan loma-asuntomessujen teemaan, rakennustapaohjeeseen ja rakentamisen aikataulutavoitteisiin. Loma-asuntomessujen teemana Kalajoella on terveellinen loma-asuminen. Aurinkohiekkojen
alueen toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaassa sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat
luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Terveellistä loma-asumista painotetaan alueen kaikessa suunnittelussa. Se tarkoittaa terveellisyyden huomioimista rakentamisessa erityisesti ilmaston, luonnon ja maiseman kautta. Terveellisyys voidaan konkretisoida ranta-alueen
rakentamisessa (näköalapaikka, pitkospolut, levähdyspaikat), alueen rakennustavassa (rakennusmateriaalien päästöttömyydessä ja ekologisuudessa, vaativan luonnonympäristön huomioiminen rakentamistavassa ja piharakentamisessa, kestävän ja terveellisen energiamuodon valinnassa) sekä sisustamisessa (rakennusmateriaalien päästöttömyys, sisäilman laatu, luonnonläheisyys, esteettömyys).
3
Osakokonaisuudet
Huomioitavaa
Miten ohjataan?
ILMASTO
sisäilma
sisäilman laatu
rakennustapa > rakentamisen korkeatasoisuus, materiaalien päästöttömyys ja ekologisuus
meri-ilmasto
vaativat luonnonolosuhteet
rakennustapa > materiaalivalinnat, suunnittelun yksityiskohtaisuus
tuulisuus
kaavaratkaisu, reitit ja puusto tuulten pysäyttäjinä, rakennustapa > katetut ja lasitetut tilat
terveellisyys
rakennustapa > terassit, patiot, parvekkeet, reitit, esteettömyys
LUONTO
luonnonympäristö
luonnon merkitys
rannan rakentaminen (näköalapaikka, pitkospuut, levähdyspaikat, yhteys luontopolulle)
ympäristöön sopivuus
rakennustapa > materiaalivalinnat > värimaailma
rakennustapa > piharakentaminen, esteettömyys
aurinko
energiaratkaisut
rakennustapa > suositus
aurinkoisuus
sisustussuunnittelu
maiseman hyödyntäminen
rakennustapa > rakennuksen avaaminen maisemaan
merellisyys
rakennustapa > materiaalivalinnat, detaljisuunnittelu, aiheet
maiseman herkkyys
rakennustapa > postilaatikot, jätekatokset, pumppaamot, muuntamot
MAISEMA
maisemallisuus, avaruus
mahdollisuuksien hyödyntäminen > näköalasaunat
YLEISET ALUEET
Yleisten alueiden toteuttaminen vaatii normaalin kunnallisteknisen toteutuksen lisäksi mittavia
maastonmuokkaustöitä ja lampien ruoppauksia. Maastonmuokkaustyöt ja ruoppaukset tulee ajoittaa
lomakauden ulkopuolelle, jotta niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa alueen yrityksille. Yleisten
alueiden toteuttamisen toimenpiteistä tulee tiedottaa alueen läheisyyden loma-asujia sekä yrityksiä.
Aurinkohiekkojen yleiset alueet toteutetaan korkeatasoisesti, mutta vähäeleisesti. Tahkokorvantie
asfaltoidaan ja valaistaan. Aurinkolammentietä ja Aurinkotietä ei valaista. Tahkokorvantien mitoitus mahdollistaa pyörätien toteuttamisen. Kadut ja yleinen pysäköintialue asfaltoidaan. Katuun rajautuvaa rakentamatonta lammen rantaa ja näköalapaikkaa voidaan valaista. Valaisimien muotokieleksi suositellaan modernia valaisinta. Katudetaljien, valaisinten, kalusteiden ja näköalapaikan osalta pitää erityistä huomiota kiinnittää detaljeihin. Alueelle toteutettavat pitkospolut toteutetaan samanilmeisesti matkailualueen muun reitistön kanssa kaupunginpuutarhurin pitkospolkujen työselityksen mukaisesti muun muassa esteettöminä.
Yleisten alueiden toteuttamisen osalta tulee kiinnittää huomiota hiekan liikkumiseen, kulutuksen
kestävyyteen, esteettömyyteen ja ekologisuuteen. Erityistä huomiota tulee siten kiinnittää muun
muassa jätevesipumppaamoiden ja muuntamoiden sijoittamiseen ja maisemoimiseen. Asemakaavan
toteuttaminen edellyttää lisäksi olemassa olevien vesi- ja viemärilinjojen siirtämistä ja sähköverkon
ilmajohtojen muuttamista maakaapeleiksi.
Yleisiä alueita ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa liian raskaasti esimerkiksi luonnonkivellä. Reittien solmupisteeseen suositellaan opastusta sekä informaatiota alueen luonnonympäristön arvoista.
Yleinen pysäköinti tulee merkitä liikennemerkein. Yleisten alueiden osalta pengertämistä tulee välttää. Tarvittavien korkeustasojen saavuttamiseksi suositellaan luiskaamista. Yleisten alueiden toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen.
4
Maiseman avaruus ja eleetön kulkuyhteys
LOMA-ASUNNOT
Yleistä
Rakennustapaohjeet ovat yksityiskohtaiset näköalakortteleiden 313, 316 ja korttelin 317 tontin 3
sekä rantakortteleiden 314 ja 315 osalta. Tämä johtuu siitä, että korttelit sijoittuvat hiekalle ja keskeisesti maisemaan. Rakentaminen kortteleissa 40, 45 (tontti 2), 312, 317 (tonteilla 1-2), 318- 320
on vapaampaa. Kaavamerkintöjen variaatioilla on haettu kortteleihin erilaista luonnetta. Koko kaava-aluetta koskevat seuraavat kaavamääräykset:
Edellä olevien määräysten lisäksi RA- ja RM- korttelialueilla noudatetaan rakentamismääräyskokoelman asuinrakentamista koskevia määräyksiä.
5
Rinteen tukeminen, hiekan liikkuminen ja rakennusten perustaminen
Pöyryn yleissuunnitelman perusteella Aurinkohiekkojen rinteen osalta toteutustavaksi on valittu loiva ratkaisu, joka mahdollistaa rinteen muodostamisen luiskaamalla. Luiskaamiseen päädyttiin, koska pengertäminen ei sovi maisemaan, pengerrys olisi osalla aluetta ollut keinotekoinen tai tarpeeton ja pengertämisen
kustannukset olisivat olleet erittäin suuret. Yleissuunnitelman mukaan muokatun rinteen kaltevuus on
jyrkimmillään korttelin 313 tonttien 6-9 kohdalla, jossa se on noin 10–12 astetta. Tuuli ja vesi loiventavat
ajan mittaa luiskaa. 10...12 asteen kulma ei tarvitse vielä tukemista sen vuoksi, että luiska "sortuisi", kunhan se ei ole aivan rakennuksen lähellä. Tuuli kuljettaa hiekkaa dyynien alueella myös tasaisella maalla.
Loivilla rinteillä ei luultavasti ole isoa eroa tuulen kuljettaman hiekan määrässä verrattuna tasaiseen maastoon. Uudet rakennukset suojaavat tuulelta, mutta on mahdollista, että rakennusten väliin syntyy samalla
ns. tuulikujia ja rakennusten taakse alueita, joissa tuulee voimakkaammin. Jyrkempiä kohtia (10...12 astetta) voi verhoilla tarvittaessa esimerkiksi karkeammalla kiviaineksella, joka tulee kuitenkin peittymään
hiekkaan. (Ote Aurinkohiekkojen yleissuunnitelmasta, Pöyry 2012)
Kalajoen kaupunki tilaa yksityiskohtaisen rinteiden suunnittelun ja toteutuksen koko alueelle. Yksittäisillä
tonteilla voidaan sallita osittaista pengertämistä kortteleittain yhdenmukaisella tavalla. Pengertämisen tulee
olla perusteltua sekä maisemaan ja alueelle sopivaa. Pengertämisen toteuttaminen on hyväksytettävä rakennustarkastajalla. Erillisten tonttikohtaisten pengertämisten kuluista vastaa tontille rakentaja.
Rakennusten perustaminen
Rakennukset on suositeltavaa perustaa jatkuvalla perusmuurilla. Perustussyvyyden on oltava rakentamismääräyskokoelman mukainen, vähintään 0,5 m. Näin tuuli ei pääse rakennuksen alle, kuten pilareille perustettaessa kävisi, eikä vie hiekkoja sieltä. Paineellisen pohjaveden esiintyminen alueella on epätodennäköistä. Pohjavesiesiintymän takia kortteleille 314 ja 315 ei suositella kellarin rakentamista. Muuten kellari
voidaan rakentaa, jos etäisyys pohjaveden pintaan jää kaavan mukaisen suojavyöhykkeen päähän. (Ote
Aurinkohiekkojen yleissuunnitelmasta, Pöyry 2012) Kellarin rakentaminen rantakortteleihin on kielletty
kaavamääräyksellä.
Rakennuksen sijoittaminen tontille
Rakennuksen sijoittaminen tontille on määrätty asemakaavassa sitovasti. Rakennusten sijoittelussa on
otettu huomioon rakentamisen sopeutuminen maisemaan, luonnonympäristön säilyminen ja hyvien näköalojen saaminen tonteilta merelle ja lammelle. Sijoittelun periaatteena on, että rakennukset rakennetaan
kahden metrin päähän tontin rajasta, tontin rajan suuntaisesti. Näin tonteille saadaan mahdollisimman suuret ja hyvään ilmansuuntaan aukeavat pihat. Rantatonttien rantasaunat voidaan rakentaa rantaviivaan kiinni. Kortteleiden 312 ja 319–320 osalta tontille sijoittaminen on suhteellisen vapaata.
Energiantuotanto
Alueelle suositellaan ainakin osaenergiamuodoksi aurinkoenergiaa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana muistuttanut, että Aurinkohiekkojen
kaava-alueelle sijoitettavat maalämpökaivot tarvitsevat mahdollisesti vesilain mukaisen luvan, koska kaava-alue katsotaan sijoittuvan Kourinkankaan pohjavesialueen kaukosuojavyöhykkeelle. Asia tarkentuu
myöhemmin.
6
Rakennusmassat
Aurinkohiekkojen tonteille saa rakentaa vaihtelevan määrän rakennuksia. Herkkään maisemaan ja
asemakaavan kompaktiin rakenteeseen sopii rakennusmassojen suoraviivaisuus, yksinkertaisuus,
vähäeleisyys ja rakennusmassan avaaminen maisemaan. Rantakortteleihin kohdistuu kaavamerkintä
RA-15. Näköalakortteleihin kohdistuvat RA-17 kaavamerkinnät korttelin 313 ja 316 osalta. RA-16
merkintä kohdistuu kortteleihin (312 ja 319–320), jotka sijaitsevat etäämmällä raviradan kaarella.
Kaavamerkintöjen lisäksi kaikkia tontteja koskevat kaavamääräykset.
Kaikille RA-tonteille voidaan sijoittaa erillinen sauna lukuun ottamatta korttelia 313. Korttelin 313
tonteilla (kuva alla oikealla) on tontin korkeuserojen vuoksi pyritty selkeästi rajautuvaan yksimassaisuuteen. Näillä tonteilla saunan voi toteuttaa ulokkeena julkisivusta eli katolla, parvekkeella tai
ylärinteessä, kuitenkin niin, että se on rakennusmassassa kiinni. Tilojen ketjuttamista esimerkiksi
katetuilla ulko-oleskelutiloilla suositaan rantakortteleissa. Tavoitteena on sovittaa Aurinkohiekkojen
rakentaminen herkkään dyynimaisemaan ja säilyttää mahdollisimman suuri osa tontista luonnontilaisena. Tavoitteena on myös saada myös takarivin tonteille hyvä näköala merelle edessä olevien
rakennusten välistä.
Esimerkki julkisivusta työntyvästä massasta, joka voisi olla esimerkiksi sauna.
7
Vasemmalla on esimerkkihahmotelma korttelin 315 rakennusten ja terasseiden sijoittelusta tontilla ja oikealla korttelin
313 rakennusten sijoittelusta.
Kaikkien tontilla tarvittavien tilojen sijoittaminen samaan rakennukseen vaatii suunnittelijalta ja
rakentajalta tilantarpeen ennakointia ja tilojen normaalia huolellisempaa yhteen sovittelua. Autotallin tai –katoksen sijoittamisessa asuintilojen yhteyteen tulee ottaa huomioon palomääräykset. Rakennusten muotokieli voi vaihdella, eikä esimerkiksi kattomuotoa tai -kaltevuutta ole määrätty.
Vasemmalla esimerkki päärakennukseen sijoittuvasta autotallista. Oikealla mallinnoksessa (Arkkitehdit m3) on esitetty
rakennusten massoittelua korttelissa 312.
Erityisesti kortteleihin 319-320 voidaan sijoittaa pienipiirteisiä loma-asuntoja.
8
Julkisivut, materiaalit ja värit
Materiaaleilla ja väreillä luodaan alueen henki ja tunnelma. Rannikon ja matkailukeskuksen
tunnelmaan kuuluu raikas merellisyys ja kepeä tunnelma. Aurinkohiekkojen alueen luonne
luodaan merenrannikon tunnelmaa ja perinteitä kunnioittaen. Tavoitteena ei ole tehdä rakennuksista vanhan näköisiä, vaan saavuttaa modernilla arkkitehtuurilla uusi tulkinta alueen perinteestä ja ominaisluonteesta. Julkisivujen osalta tavoitellaan ilmettä, joka poikkeaa omakotitalorakentamisesta.
Merellisyyttä ja keveyttä luodaan materiaaleilla ja väreillä. Rakennusten päävärinä tulee olla
puhdas valkoinen. Valkoiset rappauspinnat tuovat mieleen laivojen purjeet. Tervatut tai mustat puupinnat tulevat veneilyn perinteestä ja käsittelemättömät tai rautavihtrillillä harmaannutetut puupinnat tuovat mieleen perinteisen rantarakentamisen. Aurinkohiekkojen pääasiallinen
väripaletti on siis valkoinen, musta ja luonnollinen harmaa. Elävyyttä ja yksilöllisyyttä rakentamiseen tuodaan tehosteväreillä.
Rakennusten julkisivut voivat olla rapattua kiviainesta tai puuta. Julkisivulaudoitukseksi suositellaan pystysuuntaista laudoitusta, jotta laudoituksen taakse pääsevä vesi (viistosade) poistuu julkisivun takaa. Ranta- ja näköalakortteleihin ei suositella hirsirakentamista. Jos siihen
suosituksen sijaan päädytään, tulee rakentaminen toteuttaa lyhytnurkkaisena höylä- tai lamellihirtenä, mieluiten lautaverhoiltuna. Lyhyet nurkat antavat rakennukselle selkeän ja modernin
hahmon. Pyöröhirsi pitkänurkkaisena sallitaan metsäisissä kortteleissa 312, 319–320. Rakennusten ikkunapuitteiden suositellaan olevan mahdollisimman huomaamattomia ja julkisivun
värisiä.
Mallinnoksessa (Arkkitehdit m3) on esitetty rakennusten massoittelua. Rakennustapaohjeet mahdollistavat mallinnosta huomattavasti monimuotoisemman rakennustavan.
Monimuotoinen kattomaailma ei ole perusteltu tai suositeltavaa. Aurinkohiekkojen rakentaminen rinteeseen, näköalapaikan ja – reitin sijainti sekä pyrkimys rakennustavan osalta selkeämassaisuuteen johtavat siihen, että kattomaailman on oltava selkeä. Huopa on perinteinen
kattomateriaali Kalajoella merenrannassa. Katemateriaalin valinnassa tulee huomioida meren
rannan vaativat olosuhteet. Profiilipeltikatetta tai tiilikatetta ei alueella sallita. Katemateriaalina käytetään grafiitinharmaata huopaa tai konesaumattua ja mattamaalattua vaaleanharmaata
9
peltikatetta. Kattomuodoksi suositellaan rantakortteleiden 314 osalta harjakattoa ja 315 osalta
lapekattoa. Kattomaailma voi olla moni-ilmeisempi kortteleissa 312, 319–320, mutta se ei ole tavoiteltavaa. Julkisivuaiheita voivat olla ranta- ja näköalakortteleissa näköalaterassit tai upotetut näköalaparvekkeet ja näköalasaunat. Julkisivuihin (mukaan lukien katto) voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita. Rakennusten valaisemisessa suositaan hillittyä tapaa valaista rakennuksia. Valaisimet
pyritään integroimaan rakenteisiin tai rakenteiden pintaan.
Pihojen rakentaminen ja terassit
Aurinkohiekkojen loma-asuntoalue sijoittuu pääosin vanhalle maa-ainesten ottoalueelle. Ennen rakentamisen aloittamista alue maisemoidaan ja tonteista muotoillaan rakennuskelpoisia. Alueen
voimakas muokkaaminen tarkoittaa, että tontit ovat suurimmaksi osaksi paljasta hiekkaa kun rakentaminen alkaa. Tavoitteena on, että pihojen ilme Aurinkohiekoilla on mahdollisimman kevyt ja
luonnonmukainen. Kortteleissa 319–320 puustoa tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon,
jotta tonttien metsäinen tunnelma säilyy. Pitkäaikaisena tavoitteena on, että alueen paljaille ja muokatuille hiekkadyyneille leviää Hiekkasärkille luonteenomaista kasvillisuutta. Pihojen suunnittelussa kannattaa huomioida hiekan siirtyminen tontilla. Hiekkaa voi joutua aika ajoin siirtämään tontilla. Seulanpääkivi sokkelin vieressä estää hiekan siirtymistä. Esteettömyyteen tulee alueella kiinnittää erityistä huomiota, vaikka osa tonteista sijoittuu rinteeseen. Liikkuminen hiekassa on vaikeaa ja
metsätonteilla kulutuksen herkkää. Kulkuväyliksi suositellaan puurakenteita (kuvat alla).
Esimerkkejä kulkuväylien detaljoinneista.
Hiekan liikkumisen ja kasvillisuuden kehittymisen vuoksi tonttien ulko-oleskelutilat sijoitetaan rakennetuille terasseille ja rantakorttelissa laitureille. Terasseja voi toteuttaa tontille useita. Terassien
sijoittamisessa on hyvä huomioida oleskelulle parhaat ilmasuunnat, maisema ja tontin korkeuserot.
Tämän, tonttien pinta-alan ja yksityisyyden saavuttamisen vuoksi terassien sijoittamisessa suositaan
ajatusta yksipihaisuudesta. Terassit tulee toteuttaa kevytilmeisesti. Terassien aitaamista tai kaiteita
tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos aitaaminen on tarpeellista, tulee se toteuttaa mahdollisimman eleettömästi.
10
Esimerkkejä terassien toteuttamisesta ja terassikalusteista.
Terasseissa ja muissa vaativiin olosuhteisiin altistuvissa rakenteissa ei suositella käsittelemätöntä
painekyllästettyä puuta, vaan rakenteet toteutetaan joko käsittelemättömästä puusta, lämpökäsitellystä puusta tai puukomposiitista. Jos käsittelemätöntä painekyllästettyä puuta halutaan välttämättä
käyttää, niin se sallitaan ainoastaan muiden rakenteiden, kuten terassilaudoituksen alla, piilossa.
Materiaalivalinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota kestävyyteen, ekologisuuteen ja visuaalisuuteen. Käsittelemättömät puuosat suojataan lahoamiselta rakenteellisesti. Tämä tarkoittaa oikeanlaisia perustusrakenteita, terasseiden kattamista ja riittävän järeää puutavaraa. Terassit voidaan lasittaa. Terasseille ei suositella muovisia valokatteita tai seiniä vaativien luonnonolosuhteiden vuoksi.
Esimerkkejä istutusmahdollisuuksista.
11
Terassit voidaan kattaa tai rakennusmassat yhdistää toisiinsa erilaisilla rakenteilla tai katteilla.
Istutukset sijoitetaan terassirakenteiden yhteyteen. Aurinkohiekkojen tonteille sallitaan istutettavaksi ainoastaan alueelle luonteenomaisia ja alueella jo esiintyviä kasveja kuten rantavehnää, sianpuolaa tai variksenmarjaa (kuvat alla). Alueelle ei saa istuttaa puita tai yli 2 metrisiä pensaita. Aurinkohiekkojen alueelle ei saa tuoda haketta.
Vasemmalla sianpuolaa ja keskellä rantavehnää (kuvat Jukka Stolp) ja oikealla variksenmarjaa.
Pihan aitaamisen voi tarvittaessa toteuttaa rakenteellisena eli rakennusmassoihin liittyen kuten rimoituksena. Yksityisyyttä joudutaan pohtimaan tonteilla 315(5), 313(9) sekä 316(1,7). On suositeltavaa, että terassirakenteiden sijoittamisella ja rajaamisella pyritään luomaan yksityisiä tiloja. Hiekkaisten tonttien aitaaminen on luonnotonta ja se voi vaikuttaa erittäin paljon hiekan liikkumisen
muuttumiseen. Raja-aidat sallitaan vain välttämättömissä kohteissa. Tonttien aitaamista suositellaan
Lohilaakson tontilla. Tonttien autoilulle ja raskaammalle kulkemiselle varatut osat suositellaan
asfaltoitaviksi. Autojen pysäköinti ja liikenne tontilla tulee suunnitella niin, että mahdollisimman
pieni osa tontista asfaltoidaan. Tonttien ajotietä tai sisäisiä kulkuväyliä (jalankulku) ei saa laatoittaa
tai kivetä. Laatoitus peittyisi hiekkaan nopeasti. Tonttien liiallista kiveämistä, muokkaamista ja piharakentamista tulee välttää koko Aurinkohiekkojen alueella.
12
Muuta
Aurinkohiekkojen alueella pyritään kokonaisvaltaisesti laadukkaan ympäristön muodostamiseen.
Piha- ja katualueilla ei sallita ylimääräisiä rakennuksia tai rakenteita. Kaikki asumisen ja lomaasumisen tarpeet pyritään ennakoimaan ennen suunnittelun aloittamista. Tontit ja kaavan VR-1 alueet suositellaan säilytettävän puuttomina poistamalla mahdollisia männyntaimia tai puustoa.
Alueen postilaatikot sijoitetaan keskitetysti kahteen paikkaan. Postilaatikot kiinnitetään yhteisiin
rakenteisiin, jotka toteutetaan ja suunnitellaan huolellisesti ja koko alueella yhtenäisesti. Postilaatikoiden tulee olla ulkomuodoltaan ja materiaaliltaan laadukkaita ja toisiinsa sopivia. Tätä mallityyppiä siirrytään noudattamaan koko matkailualueella hieman varioiden.
Esimerkki siististä postilaatikkorivistä
Huomiota tulee kiinnittää takkapuiden ja jäteastioiden sijoittamiseen tonteilla. Ne ”naamioidaan”
rakenteisiin. Tilasuunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös riittäviin varastotiloihin. Aurinkohiekoille ei saa sijoittaa pressurakennelmia kuten autokatoksia, pyykinkuivaustelineitä tai koirahäkkejä. Aurinkohiekkojen alueen sijoittuminen matkailualueelle edellyttää turvaratkaisujen pohtimista loma-asuntokohtaisesti.
MATKAILUA PALVELEVAT RAKENNUKSET
Matkailua palvelevien rakennusten- korttelialueisiin pätee pääpiirteissään sama ohjeistus kuin lomaasuntotonteillekin. Aurinkohiekkojen yleiset tavoitteet sekä messuteema (jos rakennus toteutuu loma-asuntomessuille) on huomioitava. Tehokkaamman rakentamisen yhteydessä tulee huomiota
kiinnittää siihen, että tontteja ei ”ylirakenneta”. Kaavamääräykset koskevat myös RM- kortteleita.
Rinteen tukeminen, hiekan liikkuminen ja rakennusten perustaminen haasteita voi todennäköisesti
olla korttelissa 317. Rakennuksen sijoittaminen tontille on esitetty väljästi lukuun ottamatta panoraama (korttelin 317 tontti 3)- tonttia. Rakennusmassojen sekä julkisivujen, materiaalien ja värityksen osalta RM- korttelia koskevat samat ohjeet kuin loma-asuntotontteja. RM- kortteleihin on kaavakartalla esitetty jonkin verran säilytettävää puuriviä Matkailutien varrella ja suojapuustoa Tahkokorvantien varrella. Tavoitteena on, että metsäiset tontit säilyvät mahdollisimman metsäisinä. Tämä
mahdollistaa suuren määrän pysäköintiä osoitettavaksi tonteille, niin ettei se haittaa tontin pääkäyttötarkoitusta.
13
Matkailualueen ilmeen kannalta on tärkeää, että Matkailutien varren rakentaminen on tehokasta ja
edustavaa. Tämän vuoksi rakennusmassa on kaavakartalla hahmoteltu Matkailutien varteen ja kerrosluvut on esitetty määräävällä merkinnällä. Rakentamisessa voidaan esimerkiksi innovatiivisesti
käyttää hirsirakentamista ja pyrkiä pienimuotoisemmin luomaan esimerkiksi majoitus- ja ravintotilojen ratkaisuja. Korttelin 317 tonteilla 1 ja 2 on olevat rakennukset, mutta tonttien kehittämistä
ennakkoluulottomasti suositellaan. Korttelin 317 tontin 3 rakennustapaa pitää rakentamisen suunnittelun yhteydessä ohjata yksityiskohtaisesti. Tärkeintä on, että rakennustapa täyttää Aurinkohiekkojen alueelle asetetut yleiset tavoitteet. Jokainen suurempi rakennushanke alueella vaikuttaa koko
matkailualueen rakennustavan kehittymiseen. Rakentamisen tulee olla nimenomaan Kalajoen matkailualueelle sopivaa.
Aurinkohiekkojen RM- kortteleille sijoittuu jo olevia rakennuksia ja yritystoimintaa. Lohilaakson
rakennustapa luontevasti määrittelee tontin rakennustapaa myös tulevaisuudessa. Tontilla on rakennusoikeutta paljon ja yritystoiminnan kehittäminen on mahdollista. Nikkarinpolun eteläpuolellakin
on rakennusoikeutta suhteellisen paljon ja hyvät yritystoiminnan kehittämismahdollisuudet. Rakennustapa voi luontevasti olla viereisen tontin (kortteli 45 tontti 1) mukaista.
Lohilaakson olevaa rakennuskantaa (www.lohilaakso.fi)
Kortteli 45 tontti 1 (www.rantakalla.fi)
14
Muistiinpanoja: