KANERVALAN ABC
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Kaavoitus 17.4.2013 KANERVALAN ABC Asemakaavan muutos Kaavaselostus Kaavoitusohjelman työ nro 1625 KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KRAKLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima 11.10.2012 23.4.2013 1 KANERVALAN ABC ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Kanervalan (7) kaupunginosan korttelia 732 sekä viheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Kanervalan (7) kaupunginosan korttelit 732 ja 739 sekä viheraluetta. Kaavoitusohjelman työ nro 1625. Kuva 1. Kuva liikenneaseman tontista (© 2012 Google Maps) Joensuu 17.4.2013 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 3 4 5 6 7 TIIVISTELMÄ .................................................................................................. 3 LÄHTÖKOHDAT............................................................................................. 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................................... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................................... 5 2.1.4 Maanomistus ..................................................................................................................................... 8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................. 8 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................. 8 TAVOITTEET .................................................................................................12 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 12 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ............................................................................................... 12 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................... 12 3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ...................................................................... 14 VAIHTOEHDOT ............................................................................................14 4.1 KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT................................................................................... 14 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ...............................................15 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ................................................... 15 5.2 ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................ 15 5.2.1 Korttelialueet .................................................................................................................................. 15 5.2.2 Muut aluevaraukset ........................................................................................................................ 15 5.2.3 Muut varaukset ............................................................................................................................... 16 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................... 16 5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen..................... 16 5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen .............................................................................................................. 16 5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin ................... 17 5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin........................................... 17 5.3.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan .................................................................................. 17 5.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön ................................................ 17 5.3.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen ...................................................................................................................................... 17 5.3.8 Muut vaikutukset ............................................................................................................................ 17 TOTEUTUS .....................................................................................................18 SUUNNITTELUVAIHEET ...........................................................................18 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Asemakaavan muutoksen ehdotus, päiväys 3.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 3.10.2012, päivitetty 17.1.2013 Ote alustavasta kaavaluonnoksesta, päiväys 3.10.2012 Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin Vanamokadun kevyen liikenteen ylityksen parannussuunnitelma Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 17.1.2013 Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin PKO:n arvio liikennemäärien muutoksesta 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Korttelin 732 asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta siten, että tontilla voidaan muuttaa liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa. Korttelialueen koko, rakennusoikeus ja kerrosluku pidetään ennallaan. Kaupungin tavoitteeksi muodostui kaavaprosessin aikana uuden turvallisen vanamokadun ylityksen muodostaminen ja kevyen liikenteen väylän lisääminen Vanamopuistoon. Samalla puistomuuntaja merkittiin ET -aluevarauksella. Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM, jolla tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I. Vanamonpuisto on osoitettu puistoksi (P). Kaavaprosessi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa jätti kaavamuutoshakemuksen 20.6.2012, minkä jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta sekä yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 11.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.10.–2.11.2012. Edellä mainitut asiakirjat esiteltiin 18.10.2012 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla (os. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui 5 osallista. Kaavaluonnosasiakirjat valmisteltiin huomioiden saatu palaute ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin vastaamaan mm. teknisen lautakunnan muuttumista kaupunkirakennelautakunnaksi. Kaavaselostus ja kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 17.1.–8.2.2013. Uutta yleisötilaisuutta ei pidetty. Kaavaehdotus valmisteltiin huomioiden saatu palaute sekä erityisesti kevyen liikenteen olosuhteet huomioiden. Koska muutokset kohdistuvat Vanamopuiston osalta jo muuntuneeseen reuna-alueeseen ja olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön (muuntaja), ei kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen luonnoksena nähtäville. Toteuttaminen Tavoiteaikataulun mukaan olemassa olevien tilojen muuttaminen päivittäistavarakaupan tiloiksi käynnistyisi jo vuoden 2013 aikana. Alueella on kunnallistekniikka ja tonttien omistajat vastaavat niiden mahdollisista siirtämisistä tai laajentamisista tahoillaan. Katualueen toimenpiteet tehdään kaavan valmistuttua. 6945000 487800 8 5 LIITE 1, Sivu 1/4 14 7 17 18 13 20 23 7 KANERVALA 14 6 1 AMO KAT U pp /h ET VAN 1 1 739 VL 4 4 5 3 732 732 1 KL 2 kt kt 4 2 3 I e=0.25 6 4 21 144 5 15 22 14 7 3 16 3 29 6 kt 23 5 49 6944800 HAN 12 KAT U 25 487800 RAU 12 9 9 13 24 11 kt 19 2 2 kt 11 54 30 6 14 kt 14 13 15 kt 4 21 13 5 0 10 20 30 40 50 6 LUK 32 146 51 KOU 15 ATU 26 32 31 28 12 6 29 11 31 18 100 1 II 3 7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, Sivu 2/4 KL 0230000 Liikerakennusten korttelialue. VL 0340000 Lähivirkistysalue. ET 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. 1 7 KAN 732 RAUHANKATU I e=0.25 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. 1340000 Istutettava alueen osa. 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi. LIITE 1, Sivu 3/4 1360000 Katu. pp/h 1500300 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Korttelissa 732 on polttoaineen jakelu sallittu. 2. Tontilla tapahtuvaa jalankulkua ja polkupyöräilyä varten on varattava turvalliset kulkuyhteydet tonttiin rajoittuvilta kevyen liikenteen väyliltä pääsisäänkäynnille. 3. Tontille on varattava vähintään yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 70 m2 kohti. Nämä paikat on sijoitettava pääsisäänkäynnin läheisyyteen ja vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava. 4. Korttelin 144 puoleinen tontinraja on aidattava vähintään 160 cm korkealla puusäleaidalla. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Tontille on varattava yksi autopaikka kerrosalan 30 m2 kohti. LIITE 1, Sivu 4/4 Tämä pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen määräykset. Todistetaan, että tämä asemakaavakartta päivänä on kaupunginvaltuuston pöytäkirjan §:n kohdalla tekemän päätöksen mukainen. Joensuussa Joensuussa päivänä kuuta 20 JOENSUUN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS Kanervalan (7) kaupunginosan korttelin 732 sekä virkistysalueen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 739. KANERVALAN ABC KRAKLK KH Näht KV Pvm 17.4.2013 Asemakaavan voimaantulo Mk 1 : 1000 Suunn. Jukka Haltilahti Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Ritva Eskelinen Arkisto 7/1625 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Sijainti ja kaava-alueen kuvaus Suunnittelu-alue sijaitsee Vanamokadun ja Kuopiontien risteyksessä juuri ruutukaava-alueen pohjoispuolella vajaan kilometrin etäisyydellä torilta. Alueen eteläpuolella ja osin myös pohjoispuolella on asutusta. Länsipuolella on Vanamopuisto ja itäpuolella kapea viherkaista ennen Kajaanintietä ja sen takaisia hautausmaa-alueita. Suunnittelualueelle on tonttiliittymä Vanamokadulta. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti Joensuun keskustan lähellä. Kaavamuutosalue on pääosin rakennettua ympäristöä. Kohteessa sijaitsee ABC -liikennemyymälä. Myymälä on saneerattu nykyiseen laajuuteen vuonna 2008 ja tarjoaa palveluina polttoaineiden jakelua ja ravintolapalveluita sekä jonkin verran päivittäistavaran myyntiä. Korttelin länsipuolella on Vanamonpuisto, jossa sijaitsee puistomuuntamo. Alueen toiminnallinen ympäristö Suunnittelualueella toimii pieni liikenneasema. Lähellä luoteessa on lisää pieniä lähipalveluita sekä suoraan pohjoisessa laajahko opiskelija-asuntojen korttelialue. Muutoin lähistöllä on tavanomaista asutusta sekä viheralueita kevyen liikenteen reitteineen. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja luonnonympäristö Maisemarakenne on suunnittelualueella tasainen. Maanpinta on kokonaisuudessaan noin tasolla +81,50 – +81,70 mmpy. Huoltamon alue on koko- 5 naisuudessaan rakennettua ja hoidettua ympäristöä. Vanamopuistossa on alueelle tyypillistä kuivahkoa mäntykangasta, mutta kaavamuutosalueella ympäristö on ihmistoiminnan muuntamaa. Alueella ei ole varsinaisia luontoarvoja tai maisemallisia kohteita. Kuva 3. Vanamonpuiston maisemaa ja puistomuuntaja. Kevyen liikenteen väylää on suunniteltu pysäköintipaikkojen ja muuntamon väliin. Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Suunnittelualueen maaperä on Joensuun keskustalle tyypillistä hienojakoista hiekka ja silttimaata, jossa on paikoin turve ja savikerrostumia (IV -luokka: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetek oy). Alue on jo merkittäviltä osiltaan rakennettu ja piha-alueet ovat päällystetyt, jolloin alueen hulevesien hallintaan liittyvät ratkaisut on jo tehty (viemäröity). Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita tai muutoin rekisteröityjä arvokkaita luontokohteita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Lähialueet Suunnittelualue on Joensuun rakennetun ydinkeskustan vieressä ja siten vähintäänkin sen vaikutusalueella. Kohde sijaitsee Vanamopuiston itäpäässä ja on ympäröity muilta osin asutuksella ja katuverkostolla. Lähialueilla ei ole sellaista rakennettua ympäristöä, mikä erityisesti vaikuttaisi suunnittelualueen maankäyttöön kaavamuutoksen tavoitteet huomioiden. Kaava-alueen rakennettu ympäristö, taajamarakenne Kortteli 732 on rakennettua ympäristöä pysäköintialueineen ja pihoineen ja liikenneaseman rakennuskanta on nuorta. Rakennus on rakennettu 1989 ja on saneerattu perusteellisesti 2008. Vanamopuistossa on puistomuuntaja. Taajamarakenne on alueella ja sen lähiympäristössä monimuotoista. Aluetta kirjovat rakennetut tontit, runsas katuverkosto ja erilaiset viheralueet. Liikenne ja reitit Liikenneaseman tontille kuljetaan pohjoispuolella olevalta Vanamokadulta, joka liittyy viereiseen erittäin vilkasliikenteiseen Koulukatu/Kajaanintiehen. Nykyiset liikennemäärät ovat Vanamokadulla Leinikkitien risteyksen länsi- 6 puolella noin 1 500 ajoneuvoa/keskivuorokausiliikenteenä (ajon./kvl) ja lähellä Koulukatua ja Kajaanintietä kaavamuutosalueen kohdalla lähes kaksinkertainen mm. liikenneasemalle, Leinikkitielle ja sen risteyksen viereisiin lähipalveluihin kulkevan liikenteen vuoksi. Koulukatu/Kajaanintiellä kulkee nykytasolla noin 12 000 ajon./kvl. Vuoden 2030 liikennemääriksi ennustetaan Vanamokadun keskivaiheilla noin 2 200 ajon./kvl ja kaavamuutosalueen kohdalla noin 3 900 ajon./kvl. sekä Koulukatu/Kajaanintiellä noin 15 000 ajon./kvl. Kuva 3. Katujen sijainti alueella. Vanamokadulle on vasemmalle Koulukadulta kääntyville oma ryhmittymiskaista. Kajaanintietä keskustan suuntaan tuleville ja siitä oikealle Vanamokadulle kääntyville ei ole erillistä ryhmityskaistaa, eikä sellaiselle ole esitetty tarpeita. Vanamokadulta keskustan suuntaan Koulukadulle kääntyville on oma kaista. Myös pohjoiseen vasemmalle kääntyville on oma tilansa leveässä risteyksessä, mutta ruuhka-aikaan kääntyvillä on hetkittäisiä ongelmia ylittää Koulukatu. Alueen liikennevalot ja liikenteen rytmitys on säädetty siten, että merkittäviä liikenteellisiä ongelmia ei kuitenkaan muodostu. Kuva 4. Liikenteellisesti hankalin kääntymissuunta on Vanamokadulta pohjoiseen Kajaanintielle. Muut liikennöintisuunnat toimivat pääsääntöisesti hyvin. 7 Itse suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä, mutta kohde on hyvin saavutettavissa läheisiä reittejä pitkin jokaisesta suunnasta. Kaavamuutosta varten on tehty suunnitelma uuden korotetun suojatien lisäämisestä Vanamokadulle ja edelleen puiston kautta kortteliin 732. Kuva 5. Kevyen liikenteen pääverkosto. Kohteen lähellä ei kulje paikallisliikennettä, mutta Koulukadulla on joukkoliikenteen pikavuorojen pysäkit 150 metrin etäisyydellä keskustan suunnassa. Asukkaat, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalueella ei ole asumista tai varsinaista sosiaalista ympäristöä. Kanervalan kaupunginosassa oli vuoden 2011 lopussa 1169 asukasta. Lähialueiden sosiaalinen ympäristö koostuu lähinnä omistus- ja vuokraasukkaista. Lisäksi vajaan 500 metrin päässä Vanamokadun varrella on Kanervalan koulu sosiaalisena toimintapaikkana. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Pienialaisen kaava-alueen palvelut ovat keskittyneet vain ABC liikenneaseman tarjoamiin palveluihin, kuten polttoaineenjakeluun, ravintolapalveluihin ja pienimuotoiseen päivittäistavaran myyntiin. Palvelut työllistävät noin kymmenen henkeä. Muut kaupalliset palvelut ja erikoispalvelut sijaitsevat pääasiassa Joensuun keskustan alueella vajaan kilometrin etäisyydellä etelään sekä myös Raatekankaan ja Siihtalan kaupunginosien alueilla pohjoisessa myös noin 1 km. etäisyydellä. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Alueen kiinteistö on liittynyt tekniseen huoltoon ja vastaa alueellaan niiden ylläpidosta ja muutoksista. Kohteessa tai sen vaikutusalueella ei ole suojaalueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat kohteeseen merkittävästi. Vanamopuistossa on liikenneaseman länsipuolella sähkömuuntaja. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä, mutta alue on vilkkaasti liikennöidyn Koulukatu/Kajaanintien melualueella. Alueella oleva polttoaineen jakelu on voimassa olevan kaavan mukaista ja toiminnalle on voimassa olevat luvat. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Itse kaava-alueella tai kaavamuutos huomioiden sen vaikutuspiirissä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rekisteröityjä muinaismuistoja. Lähimmät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat kapean puistokaistan takana Rauhankadulla 1940–1950 -luvulla perustettu pientaloalue ja ns. Selvaag-talot Vanamokadun varrella jo noin 300 metrin etäisyydellä. Joensuun 8 seudun yleiskaava 2020 osoittaa myös Kajaanintien itäpuolella olevan hautausmaa-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi. 2.1.4 Maanomistus Korttelin 732 omistaa yksityinen ja Vanamonpuiston alueen omistaa kaupunki.. 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I–III -vaiheet Maakuntavaltuuston 21.11.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I -vaiheessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A): ”Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet”. Kuva 6. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007). Kaavamuutosalue kuuluu laajaan taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk): Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huo- 9 mioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaaajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan II -vaiheen 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Kaavalla sovitetaan yhteen mm. maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä tai aluevarauksia. Maakuntakaavan III -vaiheen luonnos tuli nähtäville 18.6.2012. Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä tai aluevarauksia. Maakuntakaavan eri vaiheet määräyksineen ovat tarkemmin esitetty PohjoisKarjalan maakuntaliiton internetsivuilla osoitteessa: http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/kansio2/index.htx . Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen ja edistää sen toteutumista. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP: ”Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla” Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Kaavamuutoskohteeseen on merkitty mahdollisesti saastunut maa-alue (i, polttoaineen jakeluasema, Matti -rekisteri). Vanamopuiston halki kulkee myös viherkäytävän merkintä. Kaava-alueen ulkopuolelle Koulukadun varteen on merkitty kevyen liikenteen laatukäytävän merkintä ja eteläpuoleiselle Rauhankadun asuinalueelle on merkitty seudullisesti merkittävän rakennuskulttuurikohdemerkintä ja alueen rasteri: 10 ”Merkinnällä on osoitettu yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvokkaiksi luokitellut rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat. Mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.” Lähde: Suoranta Outi: Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seutu, Joensuu 2005.” Seutukaavan asiakirjat määräyksineen ovat tarkemmin esitetty Joensuun seudun seutuyhteistyön internetsivuilla osoitteessa: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-joensuunseutu/asukas/yleiskaava.htx Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen. Asemakaava Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Pääasiallinen suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM. Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I. Lisäksi suunnittelualueelle on korttelin pohjoislaidalle merkitty johdolle varattu alueen osa ja tontin laidoille erilaisia istutettavan alueen osia. Vanamopuisto on soitettu puistoksi, P. Korttelia 732 koskevat yleiset määräykset: o Rakennuksissa on oltava harjakatto ja avoräystäs o Tontit on aidattava. Vanamo- ja Koulukadun puoleiset tontinrajat on aidattava 90–120 cm. korkealla aidalla. Vanamopuiston ja korttelin 144 puoleiset tontinrajat on aidattava vähintään 160 cm korkealla puusäleaidalla. Autopaikkoja koskevat määräykset: o Viisi autopaikkaa yhtä huoltopaikkaa kohden ja yksi autopaikka kahta työntekijää kohden. o Liike- ja myymälätilat sekä toimistot yksi autopaikka kutakin kerrosalan 20 m2 kohden. Kuva 8. Ote aluetta koskevasta ajantasa-asemakaavasta liikenne ja rakennusteemoin. 11 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 § 10 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Maankäyttösopimukset Kaavamuutokseen ei liity erillistä maankäyttösopimusta. Aluetta koskevat selvitykset Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä, jolloin erillistä ympäristöselvitystä ei ole tarpeen tehdä. Kaavoitus on tarkistanut alueen maastokäynnein. Kuvasta 3 voidaan havaita Vanamopuiston aluetta. Itse kaavamuutosalueen mäntykangasmetsä on tällä kohdin suurelta osin jo viereisen rakentamisen johdosta sekä puistomuuntajan rakentamisen kautta muuntunutta metsämaata. Rakennettavuusselvityksiä ei tehdä, sillä rakentamisolosuhteet tiedetään alueella jo olemassa olevien rakennusten perusteella. Liikenneselvitys on tehty olemassa olevien selvitysten pohjalta, joita on tarkennettu kohteessa tehdyin mittauksin. Lisäksi kaavamuutosta varten on myös pyydetty PKO:lta arvio liikennemäärien muutoksista liiketoiminnan muuttuessa painopisteeltään enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan (liite 8). Heidän arvio on, että muutoksella ei lisätä autoilevien osuutta, vaan jopa päinvastoin. Kevyen liikenteen osuuden asiakkaista arvioidaan lisääntyvän merkittävästi sekä kaupungin arvion perusteella, että PKO:n arvion perusteella (liite 8). Alueen kevyen liikenteen oloja on tutkittu mm. maastokäynnein ja muodostettu parannusehdotus on esitetty liitteessä 5. Kaavaehdotus pohjautuu Vanamopuiston osalta mm. tähän suunnitelmaan. Alueella ei ole inventoitavia tai suojeltavia kulttuurihistoriallisia kohteita, joita tulisi erityisesti selvittää. Olemassa olevat lähteet antavat alueen oloista riittävän kuvan. Alla on esitetty tärkeimpiä aluetta koskevia selvityksiä. Kulttuuriympäristöselvitys 2005, Joensuun seudun yleiskaava 2020 (tekninen virasto, kaavoitus Outi Suonranta) Kirjassa on inventoitu Joensuun seudun kuntien merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 varten. Rauhankadun asuinalue on mainittu paikallisesti merkittävänä katumiljöönä, jossa on sodanjälkeisiä tyyppitaloja. Alue rajautuu kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Liikennemäärät Joensuun seudun liikennemallissa (Insinööritoimisto Liidea Oy, 19.5.2005) Selvityksessä on arvioitu EMME -laskentamallilla myös kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen liikenteellisiä oloja vuonna 2004. Joensuun liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Insinööritoimisto Liidea Oy, 7.6.2010) 12 Selvityksessä on arvioitu EMME -laskentamallilla myös kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen tulevaisuuden liikenteellisiä oloja. Ympäristömelun häiritsevyys loppuraportti (Jenni Nissinen, Progradu 11.6.2004) Asiakirjassa on mm. mallinnettu joensuun kantakaupungin melualueita pääväylien varrella. Selvitys sisältää myös kaavamuutosalueen meluarvion. Joensuun kaupungin strategiat Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia (KV 15.6.2009, strategian tarkistus KV 18.4.2011) Teknisen toimen strategia 2009–2012 (KV 14.9.2009) Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 (KV 25.1.2010) Asumisen strateginen suunnitelma 2010–2012 (KV 31.5.2010) Strategiat ovat luettavissa Joensuun kaupungin internet -sivuilla: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-jns/hallinto/strategiat/index.htx 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavoitus tutki vuoden 2010 aikana PKO:n aloitteesta liikenneaseman tontin laajentamista Vanamopuiston alueelle mahdollistaakseen pysäköintipaikkojen lisäämisen ja liiketilojen laajentamisen. Kaavahanke eteni vain vireilletulovaiheeseen ja lopetettiin osallisten vastustavien mielipiteiden takia. Nyt valmisteilla oleva asemakaavan muutos aloitettiin 18.6.2012 päivätyn PKO:n hakemuksen perusteella. Hakijalla on tarve muuttaa korttelialueen käyttötarkoitusta siten, että se sallii päivittäistavarakaupan osuuden kasvattamisen nykyisen rakennusoikeuden ja korttelialueen sisällä. Kaavamuutoksen lähtökohtaisina tavoitteina olivat: Tontin käyttötarkoituksen muutos. Huomioida pysäköintipaikkojen riittävyys. Huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta. 3.2 3.2.1 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia viitoittaa valtuustokauden 2009–2012 linjaratkaisuja. Ne muodostavat perustan voimavarojen kohdentamiselle ja ohjaavat toimialojen strategioiden laadintaa. Strategian toimintalinjoista kaavoituksen kannalta merkittävimmät ovat ”Kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki” ja ”toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet”. Näitä yleistavoitteita tarkennetaan strategian tarkistukset asiakirjassa (KV 18.4.2011), jossa on mm. lueteltu useimmiten esiin nousseita teemoja. Kaavamuutoskohde ei ole merkitykseltään vähäisenä asiakirjoissa erikseen mainittuna, mutta kaavamuutosta koskevat strategian yleisperusteet. Joensuun Kantavat Siivet -kaupunkistrategiassa sujuvat yhteydet, elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunkiseutu sekä hyvät palvelut luovat perus- 13 tan vetovoimaiselle kaupungille. Monipuoliset asumismahdollisuudet, kaupunkirakenteen strategisten hankkeiden toteuttaminen, kaupungin eri osien tasapainoinen ja elinvoimaa lisäävä kehittäminen sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö luovat viihtyisän ympäristön ja toimivan kaupunkirakenteen asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Menestystekijöinä on esitetty muun muassa monipuolinen elinkeinorakenne, moderni teollisuus ja kasvava hyvinvointipalvelujen kysyntä tarjoten menestysmahdollisuuksia. Kaupunkistrategiaa on tarkennettu teknisen toimen strategiassa. Sen strategisena visiona on, että Joensuun kaupunkirakenne on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ja antaa monipuoliset mahdollisuudet asumiselle, elinkeinojen harjoittamiselle, osaamisen kasvulle ja hyvälle elämälle. Strategian päämäärinä ovat mm. viihtyisä elinympäristö sekä toimiva taloudellinen ja kestävä kaupunkirakenne. Tavoitteena on jouduttaa suunniteltuja elinkeinoelämän hankkeita ja pitää yllä hyvä valmius uusien hankkeiden suhteen. Kriittisinä menestystekijöinä luetellaan muun muassa, että kaupan ja yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet ovat hyvät. Toimintaperiaatteen mukaisesti tekninen toimi katsoo tulevaisuuteen ja kehittyy herkkäliikkeisesti muutosten myötä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavan I ja II -vaiheet Maakuntakaavan I -vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia, mutta suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle sekä taajamatoimintojen kehittämisalueen rajan sisään. Merkinnöillä osoitetaan taajamaa ja siihen liittyvää lähialuetta. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät mm. asumisen ja palvelujen sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja yhteydet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Maakuntakaavan II -vaihe ei osoita alueelle varauksia tai merkintöjä. Asemakaavahanke on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, AP. Kaavamääräyksen mukaan alueet voivat sisältää mm. asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Pienet liikenneasemat ja päivittäistavarakaupat ovat yleiskaavan mukaisia asumiselle tarpeellisia palveluita ja työpaikka-alueita. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen. 14 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaupungin yleistavoitteena on voida toteuttaa kaupungin strategioiden mukaisia tavoitteita ja alueellista kehittämistä sekä palvelurakenteen kehittämistä. Kanervalasta on lakkautettu kesäkuussa 2012 lähellä korttelissa 731 ollut lähikauppa ja sen toiminnan uudelleen käynnistyminen ei kaavaa laadittaessa näytä todennäköiseltä. Kaavamuutoksella lisätään päivittäistavarakaupan osuutta kortteliin 732, millä tuetaan alueen lähipalvelutason säilymistä. Alueen ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen kaavatyössä huomioidaan edellä mainittujen yleistavoitteiden ja lähtökohtien (kohta 3.1) lisäksi muun muassa seuraavia seikkoja: o Kohteen hyvä sijainti ja olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen sekä päivittäistavarakaupan palveluiden kasvanut kysyntä muodostavat kaavamuutoksen lähtökohdat. o Kaavamuutoksen pääasiallinen tavoite on muuttaa vain korttelialueen käyttötarkoitusta siten, että päivittäistavarakaupan osuutta voidaan nostaa nykyisestä. Korttelialueen laajuuteen tai rakennusoikeuteen ei esitetä muutoksia. o Kaavamuutoksessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olojen selvittämiseen ja pysäköinnin riittävyyteen sekä kevyen liikenteen turvallisiin reitteihin. o Kaavalla huomioidaan viereinen sähkömuuntaja. 3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Kaavamuutos esitti vireilletulo- sekä luonnosvaiheessa kortteliin 732 käyttötarkoituksen muutoksen. Hakijan tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia toimintoja ja rakennusta suuntaamalla liiketoimintaa enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan. Uutta lisärakentamista ei tavoitella. Vireilletulovaiheessa esitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos eivät saaneet niiden vastaista palautetta. Tällöin kaavan tavoitteet olivat jo lähtökohtaisesti selkeät varsinaisessa luonnosvaiheessa. Kaavakarttaa päivitettiin luonnoksessa vastaamaan olemassa olevaa tontin maankäyttöä. Kaavaehdotuksessa aluerajausta muutettiin hieman Vanamopuiston puolelle. Tällöin puistoon voidaan merkitä tarvittava kevyen liikenteen väylä sekä voimassa olevien ohjeiden mukaan puistomuuntaja omaksi ET korttelialueekseen. Koska muutokset kohdistuvat puiston osalta jo muuntuneeseen ja olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön (muuntaja), ei kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen luonnoksena nähtäville. 4 4.1 VAIHTOEHDOT KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Suunnittelualueen maankäytön perusratkaisut ovat jo muodostuneet olemassa olevan tontin käyttötarkoituksen ja vuonna 2008 peruskorjatun rakennuskannan kautta. Kaavamuutos esittää kortteliin 732 vain teknisluonteisen käyttötarkoituksen muutoksen. Hakijan tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia toimintoja ja rakennusta eikä uutta rakentamista tavoitella. Täl- 15 löin kaavaluonnos esittää tavoitteisiin nähden pitkälle harkitun ratkaisun eikä vaihtoehtojen tutkimiselle ole lähtökohtaisia tarpeita. Vanamonpuiston osalta ei myöskään ole tarpeen tutkia vaihtoehtoja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavaratkaisu perustuu luvussa 3 esitettyihin tavoitteisiin ja luvussa 2 esitettyihin alueen ominaisuuksiin ja luvussa 4 esitettyyn kaavaratkaisuun. Kaavaratkaisussa esitetään suunnittelualueelle yhtä liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolla on polttoaineen jakelu sallittu. Kaavamuutos sallii kohteeseen muun muassa tavoitellun laajemman päivittäistavarakaupan osuuden. Voimassa olevasta kaavakartasta on siirretty muut merkinnät pääsääntöisesti sellaisenaan kaavamuutoskartalle. Alueen tonttitehokkuus säilyy luvussa e = 0,25. Kokonaisrakennusoikeus on tällöin 2 949 m2 tontilla edelleen 737 km2. Kerrosluku säilyy niin ikään ennallaan (I). Yleisiä määräyksiä ja autopaikkoja koskevia määräyksiä on päivitetty vastaamaan muissa samankaltaisissa kohteissa nykyään käytössä oleviksi määräyksiksi kaavamuutosalueen erityispiirteet huomioiden. Vanamonpuistossa olemassa oleva muuntaja merkitään ET -korttelialueena ja viereen osoitetaan lyhyt kevyen liikenteen väylä, jolla on muuntajan huoltoajo sallittu. Koska Vanamopuistoa ei ole rakennettu puistomaiseksi, muutetaan kaava-alueella oleva puisto (P) lähivirkistysalueeksi (VL). 5.2 5.2.1 ALUEVARAUKSET Korttelialueet KL Liikerakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden rakennuksia. Toimistotiloja saa rakentaa vain omaa käyttöä varten. Yleisten määräysten perusteella tontilla on polttoaineen jakelu sallittua. KL -kortteli muodostetaan korttelin 732 AM -korttelialueesta. Tonttitehokkuusluku on e = 0,25. Kerrosluku on I. Kaavamuutoksen tonttijako ja korttelialue vastaa olemassa olevaa tontti ja korttelijakoa. 5.2.2 Muut aluevaraukset VL Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut taajamarakenteen sisällä tai välittömään läheisyyteen liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Alue on muodostettu Vanamonpuistosta (P). ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kortteliin 738 on merkitty uusi pieni ET -korttelialueen tontti 1 olemassa olevalle sähkö-muuntajalle. Alue on muodostettu Vanamonpuistosta (P). 16 5.2.3 Muut varaukset Istutettava alueen osa. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavahanke edistää kaupunkistrategian 2009–2012 linjan mukaista kehittyvän ja toimivan kaupunkirakenteen tavoitetta. Kaava tukee Kanervalan kaupunginosan ja muiden lähialueiden elinvoimaa sekä luo mahdollisuuksia kohdistaa olemassa olevaa palvelurakennetta paremmin jo rakennettuun ympäristöön. 5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen Alue ja yhdyskuntarakenne eivät muutu sillä aluevaraukset eivät laajene, eikä alueelle osoiteta uutta rakentamista. Kaavamuutoksen perustarkoitus on muuttaa korttelialueen palvelurakennetta huoltamo- ja liikenneasematyyppisestä käytöstä enemmän päivittäistavarakaupan palveluihin. Päivittäistavarakaupan osuuden lisääntyessä palveluiden ulottuvuus/asiointialue saattaa kasvaa verrattuna nykyiseen liikenneaseman palvelurakenteeseen. Poistuvat tai muuttuvat toiminnot korvaantuvat uusilla, jolloin kaavamuutoksella ei ole käytännön vaikutusta kohteen työllisyyteen. 5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen vaikutusalueen katuverkon järjestelyt säilyvät ennallaan. Varsinaista suurta liikennemäärien muutosta ei arvioida olevan, sillä kohteeseen ei osoiteta lisää rakentamista ja kohteessa on jo nykyisellään vastaavia kaupallisia palveluita. Palveluiden ja liiketoiminnan painopisteen siirtyessä enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan oletetaan asiointimäärien kuitenkin hieman kasvavan. Suoraa johtopäätöstä vastaavaan liikennemäärien kasvuun ei voida tehdä sillä nykyiset liikenneaseman toiminnot kohdistuvat enimmäkseen autoileviin asiakkaisiin. Lisäksi PKO arvioi, että erityisesti autolla asioivien määrä tulisi laskemaan (liite 8). Koska suurin osa kasvavan päivittäistavarakaupan asiakkaista tulee olemaan lähialueen asukkaita ja joiden liikennöinti on mahdollista myös kevyen liikenteen keinoin, voidaan arvioida luotettavammin kevyen liikenteen osuuden kasvavan. Kokonaisuutena liikennöinti on ollut ja tulee edelleen olemaan maltillista, eikä kaavamuutoksella ole merkittäviä vaikutuksia esim. Vanamokadun ja Koulukatu/Kajaanintien risteyksen toimivuuteen sillä suuri osa asiakkaista tulee Vanamokadun suunnalta lännestä läheisiltä omakotialueilta. Kevyen liikenteen turvallista ja sujuvaa reitistöä parannetaan. Alun perin Vanamokadun ylittämiseksi suunniteltiin uutta keskisaarekkeellista suojatietä ja Vanamokadun linjauksen muuttamista, mutta tarkemmassa suunnitelmassa sellaista ei voitu muodostaa korttelin 727 tonttiliittymän vuoksi. Turvallisen kadun ylityskohdan muodostamiseksi muutettiin em. keskisaareke korotetuksi suojatieksi. Sen jatkona on kevyen liikenteen väylä Vanamopuistoon korttelin 732 sivulle. Tällä puistossa olevalla reitillä johdetaan Kanervalan suunnasta saapuva kevyt liikenne vilkkaimman autopihan ulkopuolelle sekä ohjataan asiakkaat suoraan liiketilan pääovelle. Kevyen liikenteen väylällä on sallittu puistomuuntamon huoltoajo. Suunnitelma on esitetty liitteessä 5. 17 5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin Kortteli 732 on jo rakennettu täyteen tonttitehokkuuden sallimissa rajoissa. Kaavamuutoksella ei muuteta alueen yhdyskunta- ja energiataloudellisia ratkaisuja tai aiheuteta muutoksia teknisen huollon verkkoihin. Olemassa oleva puistomuuntaja osoitetaan omaksi korttelialueekseen, mutta varsinaisia muutoksia ei tekniseen huoltoon tehdä. 5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin Korttelissa 732 ei ole varsinaista luonnonympäristöä tai todettuja luonnonarvoja, joten kaavan mahdollistamalla uudella käyttötarkoituksella tai sen mukaisella rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnon ympäristöön tai luonnonvaroihin. Vanamopuistossa luonnonympäristö on kaavamuutosalueella muuntunut voimakkaasti. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kohteeseen ja olemassa olevan muuntajan merkitseminen omalla aluevarauksella eivät vaikuta merkittävästi alueen luonnonympäristöön. 5.3.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan Itse kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, eikä kaavamuutos muuta tilannetta merkittävästi voimassa olevaan kaavan tai olemassa olevaan maisemaan tai kaupunkikuvaan verrattuna. Istutettavan alueen osat sekä puurivin määräykset pidetään soveltuvin osin ennallaan, mutta sovittaen nykyiseen tontin luvitettuun tilanteeseen. Kohde on maisemallisesti näkyvällä paikalla, mutta uusia erityisiä määräyksiä muista kaupunkikuvallisista ratkaisuista ei ole tarpeen osoittaa. 5.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön Kaavamuutosalueella ei ole arvokasta rakennettua ympäristöä tai kulttuuriperintökohteita, joihin voisi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksella ei myöskään ole vaikutuksia lähiympäristön arvoihin, sillä korttelin 732 aluetta ei laajenneta eikä tontille lisätä rakennusoikeutta. Olemassa olevan muuntajan merkitseminen omaksi korttelialueeksi ei vaikuta alueen rakennettuun ympäristöön. 5.3.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaava-alueella ei asuta eikä siellä ole siten ihmisten elinympäristöä, sosiaalisia oloja tai väestöä. Kaavamuutos ei myöskään vaikuta merkittävästi lähialueiden vastaaviin tekijöihin, ellei palvelurakenteen myönteistä kehittymistä huomioida elinympäristön laadun paranemisena. 5.3.8 Muut vaikutukset Kaavalla ei katsota olevan muita merkittäviä vaikutuksia. 18 6 TOTEUTUS Kiinteistön omistaja toteuttaa kaavamuutoksen mahdollistaman päivittäistavarakaupan osuuden lisäämisen kaavan saatua lainvoiman. Tavoitevuotena on 2013. Kevyen liikenteen muutokset ajoittunevat 2013–2014 välille. Kaava-alueen ulkopuolisia muita muutoksia ei tarvita. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutoshakemus vastaanotettiin 20.6.2012. Siinä hakija esittää tavoitteeksi kaavamuutoksen, jossa mahdollistetaan päivittäistavarakaupan suhteellisen osuuden nostaminen nykyisestä tasosta. Muita muutoksia ei esitetty. Käyttötarkoituksen muutos toteutetaan nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella. Kaavamuutoksen vireille tulo Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta ja yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 11.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.10.–2.11.2012 teknisen viraston kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä internetissä. Edellä mainitut asiakirjat esiteltiin 18.10.2012 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla (so. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui 5 osallista. Kaavaluonnos Kaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos pidettiin nähtävillä 17.1.– 8.2.2013 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä internetissä. Saadun positiivisen palautteen johdosta uutta yleisötilaisuutta ei ollut tarpeen järjestää. Kaavaehdotus Kaava-aluetta laajennettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Vanamopuiston puolelle osoitetaan lyhyen kevyen liikenteen väylä, puisto-alue merkitään VL -alueeksi nykykäytännön mukaisesti ja olemassa oleva puistomuuntamo merkitään omaksi korttelialueekseen. Muutokset ovat vaikutukseltaan niin vähäiset, että uutta luonnosvaiheen nähtävilläoloa ei tarvita. Kaavaehdotus ja kaavaselostuksen ehdotus valmisteltiin mm. yhteistyössä kaupungin kuntatekniikan suunnittelun sekä muiden palveluyksiköiden kanssa sekä huomioiden osallisilta saatu palaute. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2013 alkukesällä. Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartta: Jukka Haltilahti Jukka Haltilahti Ritva Eskelinen 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 167 Täyttämispvm Joensuu Kanervalan ABC Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 0,3467 10.04.2013 11.10.2012 1671625 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3467 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala Pinta-ala [ha] [%] 0,3467 100,0 0,2949 85,1 0,2949 0,0429 12,4 -0,0089 0,0089 2,6 0,0089 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Rakennussuojelu Yhteensä Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] 0,0000 0 -0,2949 -737 Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 737 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 2/2 Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AM P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä KL T yhteensä V yhteensä VL R yhteensä L yhteensä E yhteensä ET S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala Pinta-ala [ha] [%] 0,3467 100,0 Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] 0,0000 0 -0,2949 -737 -0,2949 -737 0,2949 0,2949 85,1 100,0 0,2949 0,2949 0,0429 0,0429 12,4 100,0 -0,0089 -0,0089 0,0089 0,0089 2,6 100,0 0,0089 0,0089 737 737 KANERVALAN ABC ASEMAKAAVAN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 17.4.2013 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1625) Sijaintikartta Kaavaehdotuskartta Hankkeen lähtökohdat Korttelin 732 asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuus-kauppa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta siten, että tontilla voidaan muuttaa liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa. Maaperäolosuhteet Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maanvaraisina. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kadut- ja kevyen liikenteenväylät Vanamokadulle tulee rakentaa kevyelle liikenteelle korotettu suojatie Vanamopuistoon rakennettavan uuden kevyen liikenteen väylän ja korttelin 727 tonttiliittymän. Kevyen liikenteen väylän ja suojatien kustannuksista vastaa PKO / korttelin 732 haltija, koska väylä palvelee vain heidän toimintojaan. Vesihuolto Alueelle on rakennettu valmis vesihuolto. Korttelin 732 katto- ja pysäköintialueiden kuivatusvedet ohjataan viereiseen yleiseen sadevesiviemäriin. Puistot Kaavan muutosalueella ei ole rakennettavaa puistoa. Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot Alueella on rakennetut sähkö- ja tele- sekä muut verkostot. Kustannusarviot Kevyen liikenteen väylän ja Vanamonkadun saarekkeellinen suojatien kustannusarvio on noin 40 000€ (kustannuksista vastaa PKO). Alustava rakentamisaikataulu Tontit ovat rakennettuja. Tontin rakentaminen on valmiina vuoden 2013 loppuun mennessä ja kevyen liikenteen väylä tulee toteuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen toimiala\yhteiset\arkistot\kaavoitus\7 kanervala\1625_Kanervalan_ABC Liite 2, Sivu 1/4 1 Kaupunkirakenneyksikkö Kaavoitus Työ nro 1625 3.10.2012, päiv. 17.1.2013 ____________________________________________________________ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KANERVALAN ABC Asemakaavan muutos koskee Kanervalan (7) kaupunginosan korttelia 732. Kaavamuutosalueen sijainti opaskartalla. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO). Kaavamuutosalue käsittää korttelin 732, joka on kaavassa moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM. Alueen tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku I. Suunnittelualueella on ABC -liikennemyymälä. Myymälä on saneerattu nykyiseen laajuuteen vuonna 2008 ja tarjoaa palveluina polttoaineiden jakelua ja ravintolapalveluita sekä pienehkön päivittäistavaran myymälän. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta siten, että tontilla voidaan muuttaa liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa. Korttelialueen koko, rakennusoikeus ja kerrosluku pidetään ennallaan. Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 2, Sivu 2/4 2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I-vaiheen 20.12.2007. ja II-vaiheen 10.6.2010 (ei aluevarauksia). Suunnittelualue on asuinaluetta (A). Lisäksi suunnittelualue kuuluu merkinnän (kk-1) piiriin. Tällä merkinnällä on osoitettu maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Seutuvaltuusto on hyväksynyt Joensuun seudun yleiskaava 2020:n 2.12.2008 ja se tullut voimaan 14.1.2010. Siinä suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AP-merkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueelle kohdistuu polttoainejakelun vuoksi mahdollisesti saastuneen maaalueen kohdemerkintä (i). Lähde: Ympäristöhallinnon MATTI -rekisteri. Asemakaava Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM. Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennus- tai toimenpidekieltoa. Maankäyttösopimukset Kaavamuutokseen ei liity MRL 91 b §:n mukaista maankäyttösopimusta. Muut suunnitelmat ja selvitykset Kulttuuriympäristöselvityksessä 2005 (Outi Suoranta) ei alueelle ole osoitettu merkittäviä rakennuskulttuurin arvoja. Lähistöllä eteläpuolinen Rauhankatu välillä Koulukatu– Merimiehenkatu on seudullisesti merkittävää kohdetta. Alue on yhtenäinen 1940-luvun katumiljöö sodanjälkeisiä tyyppitaloja. Joensuun seudun kauppapaikkaselvitys 2011: Työssä selvitettiin vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät, kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Ympäristöhallinnon MATTI-rekisteri (maaperän tilan tietojärjestelmä): Alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava selville alueen käyttöhistoria, että maaperän pilaantumisepäilyn todenperäisyys voidaan arvioida. Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 2, Sivu 3/4 3 Joensuun liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Insinööritoimisto Liidea Oy 2010): Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa Vanamokadun liikennemääräksi arvioidaan 2200 ajoneuvoa keskivuorokausiliikenteeksi ja Kajaanintielle noin 14 500 ajon/kvl. Maanomistus Korttelin 732 omistaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikennejärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Lähtökohtaisesti oletetaan, että kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistunevat lähinnä liikenteellisten vaikutusten selvittämiseen, sillä varsinaiset muutokset tulevat kohdistumaan pääasiassa olemassa olevan rakennuksen sisäisiin tilaratkaisuihin. OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Museovirasto Kanervalan asukastoimikunta, Joensuun seudun luonnonystävät ry Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja teknisten verkkojen haltijat Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavamuutoshakemus saapui 20.6.2012, jonka jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.10.–2.11.2012 alla ilmoitetuissa paikoissa. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavamuutosta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 18.10.2012 kello 17:30 alkaen Kanervalan koululla (os. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen tuli viisi (5) osallista. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 17.1.–8.2.2013. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Uutta yleisötilaisuutta ei pidetä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2013. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: Kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.jns.fi/kaavoitus Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 2, Sivu 4/4 4 Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. YHTEYSTIEDOT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilö: maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti (kaavan laatija) puh. 050 5530 353, sähköposti jukka.haltilahti@jns.fi ASEMAKAAVAPROSESSI Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Puh. (013) 267 7111 Fax. (013) 267 3525 Liite 3, Sivu 1/1 (ei mittakaavassa) Liite 4, Sivu 1/2 1625 / KANERVALAN ABC KAAVAMUUTOS Yhteenveto kaavamuutoksen vireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja alustavasta kaavaluonnoksesta (päiväys 3.10.2012) saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asiakirjat olivat nähtävillä 11.10.–2.11.2012. LAUSUNNOT Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 11.10.2012 Kaavamuutosalueella ei ole sellaisia luonnonarvoja jotka kaavan käyttötarkoituksen muutos hävittäisi. Kaavamuutoksen olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät liikenteeseen. Todennäköistä on että liikennemäärät lisääntyisivät jonkin verran ilta-aikaan, joka lisää meluhaittaa. Toisaalta paikka sijaitsee kaupunkirakenteessa niin että liikennemelun haitat ulottuvat joka tapauksessa lähialueelle Kajaanintien liikenteen takia. Fortum Power and Heat Oy 12.10.2012 Ei huomautettavaa itse kaavamuutokseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.10.2012 Lausunnossaan ELY-keskus korostaa, että alueen liikenneturvallisuuteen, erityisesti Vanamonkadun ylittävään kevyeen liikenteeseen, tulee kiinnittää kaavatyön yhteydessä erityistä huomiota esimerkiksi ajoneuvohidastein tai nopeusrajoituksin. Ei muuta huomautettavaa. Vastine: Kaavatyön aikana alueelle suunnitellaan parannuksia kevyen liikenteen verkostoon ja erityisesti Vanamokadun ylitykseen. Nämä voidaan toteuttaa olemassa olevalle katualueelle. Liikenteellisiä vaikutuksia selostetaan tarkemmin kaavaselostuksessa kaavan luonnosvaiheessa. Fortum sähkönsiirto Oy 1.11.2012 Esittävät liitekartalla alueen sähkönjakeluverkoston. Ei muuta huomautettavaa. MIELIPITEET Anssi Tuononen 15.10.2012 Sellainen toive olisi, että ABC:lle pääsisi tulevaisuudessa paremmin kävelemällä / pyörällä Vanamonkadun puolelta. Nykyisellään pitää kiertää Kajaanintien kautta, jos ABC:lle tulee Kanervalan suunnasta. Ja koirille olisi hyvä tulevaisuudessa olla jonkinlainen varattu odotuspaikka. Vastine: Mielipide huomioidaan aluetta koskevissa liikennesuunnitelmissa. Ehdotetut muutokset voidaan toteuttaa olemassa oleville katualuille. Aune Kilpeläinen 25.10.2012 Suunnitelma on hyvä! Olen muutaman naapurini kanssa keskustellut kyseisestä kaavoitussuunnitelmasta. Pidämme sitä tosi hyvänä. Kauppaa kaipaamme Kanervalaan. ABC-asema sopii siihen tarkoitukseen oikein hyvin. Kunpa vielä suunnitel- Liite 4, Sivu 2/2 tu Cityseurakuntatalo voitaisiin perustaa entisen K-kaupan paikalle, missä olisi jo valmiina parkkipaikatkin. Metsä säilyisi ja Selvaag-talojen alkuperäinen ajatus metsälähiöasumisena tulisi huomioiduksi asukkaiden sekä Joensuun kaupungin kokonaisuuden kannalta. Vastine: Kaavamuutos tukee alueen lähipalveluita ja niiden säilymistä alueella. Cityseurakunnan taloa ei voida osoittaa entisen kaupan paikalle ilman kaavamuutosta. Tässä kaavassa ei asiaa voida ratkaista. LIITE 5, 1/1 18 13 kt 20 23 kt 19 14 6 1 1 2 732 4 1 2 kt kt 4 6 3 144 7 3 29 t 6 5 9 9 49 LIITE 6, Sivu 1/1 LIITE 7, Sivu 1/2 1625 / KANERVALAN ABC KAAVAMUUTOS Yhteenveto kaavamuutoksen luonnosvaiheessa kaavaluonnoksesta ja kaavaselostuksen luonnoksesta (päiväys 17.1.2013) saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asiakirjat olivat nähtävillä 17.1.–8.2.2013. LAUSUNNOT Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 16.1.2013 Ei huomautettavaa. Joensuun kaupunki, rakennusvalvontaa 17.1.2013 Esittävät, että tonttia tulisi suurentaa paikoituksen ja kulun helpottamiseksi. Vastine: Vuoden 2008 vain vireilletulovaiheeseen edenneellä kaavamuutoksella tavoiteltiin esitettyä asiaa. Osallisten vastustuksen vuoksi tavoitteesta luovuttiin ja pääasiallinen kaavamuutos kohdistuu nyt vain olemassa olevan korttelin käyttötarkoituksen muuttamiseen. Puha Oy 17.1.2013 Ei huomautettavaa. Fortum Power and Heat Oy 18.1.2013 Ei huomautettavaa. Joensuun vesi 21.1.2013 Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 4.2.2013 Lyhennelmä: Lausunnossaan ELY-keskus esittää täydennyksiä kaavaselostukseen kevyen liikenteen parannusten osalta. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. Museovirasto 6.2.2013 Ei huomautettavaa. Fortum sähkönsiirto Oy 8.2.2013 Ei huomautettavaa. MIELIPITEET Martti Pesonen 3.2.2013 Mikäli liikenne lisääntyy vielä entisestään S-kaupan myötä Vanamonkadun ja Koulukadun (Kajaanintien) risteyksessä on tarpeellista saada liikennevalot risteykseen. Vastine: Risteysalueen toimivuutta tarkastellaan aktiivisesti ja parannustoimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. LIITE 7, Sivu 2/2 Pekka Sillanpää 7.2.2013 Lyhennelmä: Esitetään yksityiskohtaisia parannusehdotuksia tontin sisäisen jalankulun, autoliikenteen ja polttoaineenjakelun järjestämiseksi. Esittää kaavaprosessiin aikalisää, jolla selvitettäisiin entisen K-marketin mahdollista tilanteen selkeytymistä ja mahdollista uudelleen avaamista. Vastine: Kaavamuutosalue on laajennettu Vanamopuiston puolelle ja sille on osoitettu kevyen liikenteen väylä sekä suunniteltu turvallinen uusi ylitys Vanamokadulle. Näillä toimenpiteillä ohjataan kevyttä liikennettä ehdotetulla tavalla pois vilkkaimmalta autojen käyttämältä alueelta. Muita piha, liikennöinti ja polttoaineen jakelumuutoksia ei ole mahdollista osoittaa kaavalla. Kaavamuutosta ei ole syytä viivyttää ehdotetulla tavalla sillä se olisi kohtuutonta kaavamuutoksen hakijaa kohtaan sekä viivästyttäisi alueen palvelurakenteen eheytymistä. Juha Venäläinen ym. 8.2.2013 Lyhennelmä: Esitetty kaavamuutos tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta liikerakennusten korttelialueeksi on pääasiallisesti hyvä ja tukee kaupunkirakenteen suotuisaa kehittymistä sekä Kanervalan alueen lähipalvelujen säilyttämistä. Kaavaluonnoksessa tontille ehdotettua polkupyörien pysäköintipaikkanormia (vähintään 1 paikka / 100 m2 kerrosala) tulisi kuitenkin korottaa (mielipiteessä esitetty laajat perustelut) lukuun 1/30 k-m2 ja ainakin osa katettuina. Jalan ja polkupyörällä tapahtuvaa liikennettä tulee lisäksi edistää siten, että turvalliset kulkuyhteydet pääsisäänkäynnille turvataan myös Vanamokadun suunnasta, ennen tontille kääntyvää liittymää. Vastine: Kevyen liikenteen oloja ja reittejä on parannettu ehdotetulla tavalla. Esitettyä määrää polkupyörien pysäköimispaikoista ei voida osoittaa, sillä se poikkeaa merkittävästi kaupungin muilla liiketiloilla käytetyistä määräyksistä. Määräystä on kuitenkin korotettu lukuun 1/70 k-m2 ja vähintään puolet näistä on katettava. LIITE 8, Sivu 1/1
© Copyright 2024