1 NOKIA KAAVOITUSKATSAUS 2015 Nokian kaupunki Tekninen keskus / kaavoitus 11.3.2015 2 Johdanto Vähintään kerran vuodessa julkaistavassa kaavoituskatsauksessa esitellään Nokian kaupungissa ja Pirkanmaan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä vireillä olevat, seudun maankäyttöön liittyvät hankkeet. Merkitykseltään vähäisiä asioita ei kaikkia esitellä katsauksessa. Lueteltujen kaavoituskohteiden lisäksi vuoden aikana yleensä tulee esille muitakin hankkeita, joista ei katsausta laadittaessa ole vielä tietoa. Niiden vireilletulosta ilmoitetaan kulloinkin erikseen kuulutuksella ilmoitustaululla sekä Nokian Uutiset –lehdessä tai joissakin tapauksissa kirjeitse osallisille. Kaavoituskohteista esitetään yleispiirteinen sijaintikartta, ja selostetaan lyhyesti kaavaasiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen kartoissa mahdollisesti esitettyihin aluerajauksiin, samoin kuin aikatauluihin, saattaa kaavojen käsittelyn kuluessa tulla muutoksia. Maakuntakaavoituksesta vastaa Pirkanmaan liitto. Yleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta vastaa kaupunki. Nokian kaupungissa sekä yleis- että asemakaavaehdotukset menevät kaupunginhallitukseen kaavoitusjaoston valmistelemina. Asemakaavan hyväksyy useimmiten kaupunginvaltuusto. Jos asemakaava ei ole vaikutuksiltaan merkittävä, sen hyväksyy kaupunginhallitus. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja sitä kautta ympäristöönsä tekemällä aloitteita, ilmoittamalla mielipiteensä kaavojen valmisteluvaiheessa tai tekemällä muistutuksia kaavaehdotusten ollessa julkisesti nähtävillä. Lisäksi voi 30 päivän kuuluessa tehdä valituksen hyväksymispäätöksestä. Kaavan kohteesta ja sisällöstä riippuen laatimisvaiheen kuuleminen tapahtuu kuulutuksella ja luonnoksen tai muun aineiston nähtävilläpidolla tai ilmoittamalla kirjeitse osallisille tai molemmilla tavoilla. Joskus järjestetään erityisiä esittelyja kuulemistilaisuuksia. Luonnosvaiheen jälkeen kaavat valmistellaan ehdotuksiksi, jotka pidetään kuulutuksen jälkeen julkisesti nähtävillä yleensä 30 päivän ajan teknisessä keskuksessa, virastotalon kolmannen kerroksen ilmoitustaululla. Jos asemakaava ei ole vaikutuksiltaan merkittävä, nähtävilläpitoaika on 14 päivää. Julkisesta nähtävilläpidosta ilmoitetaan lisäksi kirjeitse sellaisille kaavoituskohteen maanomistajille, joiden kotipaikka ei ole Nokialla. Nähtäville asetettavat kaavat pidetään nähtävinä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa myös Internetissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.nokiankaupunki.fi. Kaavoitushankkeista laaditaan suunnittelun alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään suunnittelualue, suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, kaavan vaikutusten arviointitapa sekä osalliset ja vuorovaikutuksen järjestämistapa. Osallisia ovat aina kaikki sellaiset, joiden olosuhteisiin kaava saattaa oleellisesti vaikuttaa, vaikka heitä ei olisi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa erikseen mainittukaan. Osalliset eivät osallistu suunnitteluun eivätkä päätöksentekoon, mutta osallisten mielipiteitä otetaan kaavasuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon, ja sen vuoksi mielipiteiden ilmaiseminen on toivottavaa heti kaavoituksen alkuvaiheessa. Kaavojen käsittelyyn liittyvää päätöksentekoa voi seurata kaavoitusjaoston, lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston esityslistoista ja pöytäkirjoista, jotka ovat katseltavissa myös Internetin kautta osoitteessa www.nokiankaupunki.fi. 3 Maakuntakaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 §). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 §). Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.1.2013. Korkein hallinto-oikeus on 1.4.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta tehdyn valituksen, eikä ympäristöministeriön kaavan vahvistamispäätöstä muutettu. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 25.11.2013. Kaavassa keskitytään liikenteen ja logistiikan kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset ja parantamishankkeet, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, TamperePirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Voimassa olevaan maakuntakaavayhdistelmään voi tutustua internetissä osoitteessa: http://kartta.pirkanmaa.fi/ 4 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin joulukuussa 2011 ja maakuntahallitus hyväksyi palautteiden perusteella täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman 12.11.2012. Kiikoisten kunnan liityttyä osaksi Sastamalan kaupunkia myös maakuntaraja Pirkanmaan ja Satakunnan välillä muuttui, ja keväällä 2013 ilmoitettiinkin maakuntakaavan vireille tulosta entisten Kiikoisten alueella. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin maakuntakaavaluonnosta, joka pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Yleispiirteisen maankäyttövaihtoehtojen avulla käytiin koko maakunnan laajuista arvokeskustelua alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maankäyttövaihtoehdot olivat julkisesti nähtävillä keväällä 2014. Vaihtoehtotarkastelun tulosten sekä saadun palautteen pohjalta muodostettiin maakuntakaavan perusratkaisut, jotka maakuntavaltuusto hyväksyi 28.4.2014. Maakuntahallituksen 16.2.2015 tekemän päätöksen mukaisesti kaavaluonnos pidetään nähtävillä 5.3. – 10.4.2015. Kunnille ja muille viranomaisille varataan lausuntoaikaa 5.5. saakka. Kaavaehdotus valmistellaan noin vuoden kuluessa. Maakuntakaavaa varten on laadittu maakäyttövaihtoehtojen lisäksi useita taustaselvityksiä. Vuoden 2015 puolella jatkuvat mm. seuraavat selvitykset: POSKI –hanke Pirkanmaan POSKI –hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä. Hankkeella pyritään turvaamaan laadukkaiden maa- ja kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten sekä edistämään arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Vuoden 2015 puolella hankkeessa selvitetään maanvastaanotto- ja kierrätysalueita Tampereen kaupunkiseudun osalta sekä tehdään vielä kiviaineskohteisiin liittyviä lisäselvityksiä. Hanke saatetaan valmiiksi kesällä 2015. Tampereen läntiset väylähankkeet Suunnitelmassa määritellään valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan, 2-kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle, järjestelyratapihan siirtämiselle uuteen paikkaan sekä Tampereen läntiselle tavarajunaratayhteydelle, eli niin kutsutulle oikoradalle Pirkkalasta Ylöjärvelle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Lisäksi työssä käsitellään näihin väyliin tukeutuvia uusia maankäyttöratkaisuja Lempäälän ja Pirkkalan alueilla. Läntistä ratayhteyttä ei saada hyödynnettyä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven alueilla, vaan siitä on pelkästään haittaa nykyiselle ja tulevalle maankäytölle. Työn teettäjinä ovat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä Liikennevirasto. Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty väylien linjausvaihtoehdot. Vaikutusten arvioinnin ja saatujen lausuntojen pohjalta valitaan kaavaehdotukseen lopulliset sijainnit väylille. 5 Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet –selvitys Vuoden 2014 lopussa käynnistetyn selvitystyön tavoitteena on kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeiden määrittely ja rajaaminen. Tehtävänä on selvittää ja kirjata yhtenäiset kriteerit sekä esittää perusteltu rajaus maakunnan kasvutaajamien rakennettujen alueiden tuntumassa oleville kehittämisalueille, jossa hajarakentamisen paine on suuri, mutta tulevaisuudessa on nähtävissä tarve myös maankäytön muulle kehittämiselle. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaa arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavan perusratkaisuihin, voimassa oleviin maakuntakaavoihin sekä muihin maakunnallisiin tavoitteisiin. Kaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointeja täydennetään kokonaisvaikutusten osalta vielä maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Muita hankkeita Muita maakuntakaavan selvitysaineistoja täydennetään tarvittaessa kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen. Maakuntakaavaa varten laadittuja taustaselvityksiä ovat olleet mm. tuulivoimaa, joukkoliikenteen vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintiä, palveluverkkoa, työpaikka-alueita, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, puuterminaalien sijaintia, ekologisia yhteyksiä, hyviä peltoalueita sekä lentomelua koskevat tarkastelut. Lisäksi Pirkanmaan liitto osallistuu ELY -keskuksen johdolla tehtävän Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaalle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka maakuntahallitus on hyväksynyt 6.2.2012. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2012. Aiesopimuksen toteutumista seurataan ja siihen kirjattuja kehittämistoimia toteutetaan vuosina 2013 - 2016. Aiesopimuksen seurantaryhmä on vuonna 2014 laatinut katsauksen aiesopimuksen kehittämistoimien etenemisestä. Vuonna 2015 liikennejärjestelmätyön painopisteenä on mm. liityntäpysäköinnin kehittäminen. Ajantasaiset tiedot maakuntakaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ Maakuntakaavoitusta koskevat yhteystiedot: maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys puh. (03) 248 1230 karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka puh. (03) 248 1212 hanna.djupsjobacka@pirkanmaa.fi maakuntainsinööri Satu Appelqvist puh. (03) 248 1234 satu.appelqvist@pirkanmaa.fi 6 Muu seutuyhteistyö, Tampereen kaupunkiseudun suunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun yhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kesken Tampereen seudun kuntayhtymässä. Yhteistyön tärkeimmät asiat vuonna 2015 ovat rakennesuunnitelman 2040 hyväksyminen ja toteutuksen käynnistäminen kunnissa, kuntien ja valtion solmiman maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta sekä seudullisen paikkatiedon kehittäminen. Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallitus hyväksyi osaltaan rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa 2014. Kuntien valtuustoissa rakennesuunnitelma oli hyväksyttävänä tammi-helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava strateginen suunnitelma. Siinä tarkastellaan seudun taajamarakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävänä sekä arjen sujuvuutta edistävänä kokonaisuutena. Tärkeitä osia ovat esimerkiksi raideliikennettä ja palveluverkkoa koskevat seudulliset ratkaisut sekä monipuolinen asuntotuotanto. Kunnat huomioivat rakennesuunnitelman kaavoissaan, liikenteen ja palveluverkon suunnitelmissaan sekä asuntotuotannossaan. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 2000-luvulla toteutuneen väestönkasvun jatkumiseen, eli hieman yli 4 000 asukkaan vuotuiseen kasvuun. Seudulla arvioidaan olevan noin 480 000 asukasta vuonna 2040. Uusia asuntoja tarvitaan noin 91 000. Asuntorakentamisen painopistealueet ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pääosa uusista asunnoista sijoittuu kuntien keskustoihin ja muihin vahvoihin alueellisiin keskuksiin, mukaan lukien lähijunan asemanseuduille sekä seudullisten raitiotie- ja bussiyhteyksien varrelle. Asuinympäristöistä tehdään houkuttelevia monipuolisella asuntotuotannolla. Yhdyskuntarakenteen täydentyminen parantaa myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Palveluverkko perustuu seutukeskukseen (Tampereen keskusta), aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin. Palvelujen saavutettavuus turvataan hyvillä kulkuyhteyksillä ja julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittamisella lähelle toisiaan. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisääntymistä tukeva ratkaisu. Uudet työpaikat sijoittuvat pääosin keskustoihin ja tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin, kuten Kaupin kampus ja Kolmenkulma, mutta myös valmistavan teollisuuden ja logistiikan tarpeet on huomioitu isojen väylien läheisyydessä. Rakennesuunnitelmakartta näyttää kuvan kaupunkiseudusta vuonna 2040 sekä eräitä vuoden 2040 jälkeen toteutuvia strategisia kohteita. Rakennesuunnitelmaraportissa kuvataan tarkemmin toteutuksen painottumiset eri vuosikymmenillä. MAL-aiesopimus 2013 - 2015 Kuntien ja valtion solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta toteutetaan sovituin toimenpitein. Aiesopimuksen tärkeimpiä asioita ovat muun muassa keskustojen kehittäminen, joukkoliikennekäytävien maankäytön tehostaminen, vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen. Sopimusosapuolet laativat yhdessä edellisvuotta koskeva seurantaraportin ja valmistelevat vuoden 2015 aikana seuraavan jatkokauden aiesopimuksen. Seudullinen paikkatieto Maankäytön seudullinen suunnittelu on vahvistunut, mutta seudullisia työvälineitä on edelleen kehitettävä. Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus tarvitsevat rinnalleen seudullista paikkatietoa. Vuonna 2014 käynnistyi hanke, jossa parannetaan seudullisen paikkatiedon käytettävyyttä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Alkuvaiheessa hankkeessa keskitytään 7 kuntien paikkatiedon teknisen tuotannon kysymyksiin ja seudullisen harmonisoinnin tarpeisiin. Vuonna 2015 on tarkoitus kehittää paikkatietoa kohti seudullista palvelua. Lisätietoa osoitteessa www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi Seutusuunnittelua koskevat yhteystiedot: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki puh. 040 5793 396 kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi 8 Yleiskaavoitus Sarkolan kyläalueen osayleiskaava Asemakaava-alueen ulkopuolinen asuntorakentaminen on Nokialla 2000-luvulla huomattavasti lisääntynyt. Parin viime vuoden aikana asuntorakentaminen on yleisen laskusuhdanteen vuoksi vähentynyt koko maassa, ja samassa suhteessa on vähentynyt myös asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen. Suurimpana syynä kaavan ulkopuoliseen rakentamiseen lienee se, että kaupunki 2000-luvun alussa merkittävästi vähensi omakotitonttien vuosittaista luovutusmäärää. Kun Nokialle rakennetaan keskimäärin 100 omakotitaloa vuodessa, ja kun kaupunki luovuttaa siitä määrästä alle puolet, niin rakentamispaine purkautuu osittain asemakaavan ulkopuolelle. Tosin nyt laskusuhdanteen aikana tonttikysyntä on ollut pienempää kuin tarjonta. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus päätti 30.1.2013 hyväksyä asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet ja lähettää ne kuntiin käsiteltäviksi ja huomioitaviksi. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen, rakentamisen rajoittaminen asemakaavojen lievealueilla, sekä kasvun ja uuden rakentamisen ohjaaminen asemakaava-alueille ja maaseudun kyliin. Ohjauksella pyritään myös parantamaan kuntatalouden kannalta kestävän palveluverkon rakentumista sekä maaseudun peruselinkeinojen olosuhteita. Hyvin pitkällä tähtäyksen tavoitteena on saada aikaan oikeusvaikutteinen yleiskaava koko Nokian kaupungin alueelle, mutta alkuvaiheessa on laadittaneen yleiskaavoja vain tärkeimmille vanhoille kyläalueille. Ensimmäisenä aloitettiin Sarkolan ja Vahalahden kyläalueen osayleiskaavan valmistelu vuonna 2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä 21.12.2012 - 21.1.2013 ja kaavaehdotus 25.10. 25.11.2013. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle kaavan hyväksymistä, mutta valtuusto päätti 27.1.2014 palauttaa kaavan valmisteluun. Tavoitteena on saada kaava hyväksyttyä vuoden 2015 aikana. Kohmalan osayleiskaava Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 sisältää tavoitteen, jonka mukaan aikavälillä 2030 – 2040 Nokialla rakennettaisiin noin 1 000 asukkaan asuntoalue Taivalkunnantien varteen Teernijärven pohjoispuolelle. Tavoitteen toteuttamiseksi on ensin laadittava alueelle yleiskaava ja sitten asemakaava. Yleiskaavoitustyötä varten teetettiin vuonna 2013 luontoselvitys, muinaisjäännösselvitys, kulttuuriympäristöselvitys ja arseeniselvitys. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17.10. - 17.11.2014. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus nähtäville vuoden 2015 aikana. 9 Asemakaavoitus 1. Pitkäniemen sairaalan entisen ravintokeskuksen tontti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on keväällä 2014 teettänyt Pitkäniemen koko sairaalaalueen kehittämisestä yleissuunnitelmaluonnoksen. Tavoitteena on suunnitella uudelleen koko laajan sairaala-alueen nykyisten rakennusten tuleva käyttö sekä mahdolliset lisärakentamistarpeet. Koko alueen kaavamuutoksen valmistelu vaatii paljon aikaa, ja edellyttää maankäyttösopimuksen tekemistä kaupungin ja kuntayhtymän välillä. Puretun kahvilarakennuksen tilalle on rakennettu uusi ravintokeskus. Vanha, käytöstä poistettu ravintokeskusrakennus on tarkoitus purkaa pois, ja rakentaa sen tilalle uusi terapiatalo. Koska tällä rakennushankkeella on kiire, tehdään tässä vaiheessa asemakaavan muutos vain entisen ravintokeskuksen tontille, ja samassa yhteydessä laajennetaan hiukan uuden ravintokeskuksen tonttia. Tavoitteena on kaavamuutoksen hyväksyminen vuonna 2015. 2. Välimaan laajennus Välimaan uuden pientaloalueen ja valtatie 3:n välissä on noin 13 hehtaarin suuruinen asemakaavoittamaton alue, jolla on 10 vanhaa pientaloa. Kaupunki omistaa alueesta noin 6 hehtaaria. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on 16.2.2015 päättänyt asettaa nähtäville uuden maakuntakaavaluonnoksen, jossa esitetään linjausvaihtoehtoja niin sanotulle läntiselle ratayhteydelle, eli valtatie 3:n lähettyville suunnitellulle uudelle tavarajunaraideyhteydelle. Yhtenä linjausvaihtoehtona rata kulkisi Välimaan alueen kautta. Välimaan laajennusalueen asemakaavan valmistelua ei voida aloittaa, ennen kuin lopullisesti selviää, tuleeko uuteen maakuntakaavaan kyseinen tavarajunaratalinjaus, ja minne se sijoittuu. 3. Kolmenkulman alue, Juhansuo, korttelit 7 ja 8 Nykyinen asemakaava laadittiin sellaisella periaatteella, että Kolmenkulmantien länsipuolisissa kortteleissa 7 ja 8 maanpinta jäisi likimäärin nykyiselle korkeudelle. Nyt tehtävässä asemakaavamuutoksessa tavoitteena on, että länsipuolen rakentamisalue louhittaisiin likimäärin samalle korkeustasolle kuin viereinen valtatie 11. Korttelialue supistuisi, ja tonttikatu, Kaarnakatu, siirtyisi toiseen paikkaan sähkölinjan eteläpuolelle. Korttelialueella louhittaisiin maanpinta yli 10 metriä nykyistä alemmaksi. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä. Lausuntojen perusteella on vielä tehtävä lisäselvityksiä ennen asemakaavaehdotuksen laatimista. Tavoitteena on saada kaavamuutos hyväksyttyä vuonna 2015. 10 4. Öljytien eritasoliittymän pohjoispuolinen teollisuusalue Kolmenkulman työpaikka-alueen asemakaavoituksen seuraava vaihe on Porintien (valtatie 11) pohjoispuolinen teollisuusalue Öljytien eritasoliittymän vieressä alueella, jossa on tällä hetkellä Rudus Oy:n louhos. Suurin osa suunnitellusta louhinnasta on tehty, ja alueen ottaminen osittain teollisuuskäyttöön olisi jo mahdollista, kunhan alue saadaan asemakaavoitettua ja alueen kunnallistekniikka rakennettua. 5. Jätevedenpuhdistamon uusi paikka Kyynijärvellä Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä tulevaisuudessa, ja sen laajentaminen nykyisellä paikallaan on todettu ongelmalliseksi. Sen takia jäteveden puhdistus joudutaan ratkaisemaan uudella tavalla. Vaihtoehtoina ovat liittyminen Tampereelle suunniteltuun uuteen seudulliseen jätevedenpuhdistamoon tai uuden oman puhdistamon rakentaminen uuteen paikkaan. Jos tehdään oma puhdistamo, se rakennettaneen Kolmenkulman alueelle Porintien pohjoispuolelle. Mahdollisena paikkana voisi olla Louhostien eteläpuoli Kyynijärven kaupunginosassa. Kun periaateratkaisu jätevesien käsittelytä saadaan tehtyä, käynnistetään tarvittaessa kaavoitustoimenpiteet. 6. Riistakadun ja Kaakkurintien välinen työpaikka-alue Tavoitteena on laatia asemakaava Kaakkurintien jatkamiseksi ja teollisuusalueen laajentamiseksi. Samalla suunnitellaan mahdollisuus Riistakadun ja Kaakkurientien yhdistämiseen. Alueen luontoselvitys tehtiin kesällä 2009. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 16.4. – 17.5.2010. Kaavan valmistelua ei toistaiseksi ole viety eteenpäin, koska työpaikkaalueiden kaavoitustoimenpiteet on keskitetty Kolmenkulman alueelle. 7. Kaupungin vanhan varikon alue Kaupungin varikko ja eräitä muitakin toimintoja on siirtynyt entiseltä paikaltaan Pinsiöntien varresta uuteen paikkaan Nokianvaltatien varteen. Pinsiöntien varressa olevalta alueelta puretaan rakennukset ja puhdistetaan maaperä. Tulevaisuutta varten on arvioitava varikkokäytöstä vapautuvan vanhan tontin tuleva käyttötarkoitus. Jos päädytään muuhun kuin teollisuuskäyttöön, on asemakaavaa muutettava. 11 8. Alhoniityn koulun pysäköintialueen laajennus Alhoniityn koululla on tontin ulkopuolinen pysäköintialue, joka on kooltaan riittämätön. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi pysäköintialueen laajentaminen. 9. Rounionkatu 45 Nokia Oyj omistaa Rounionkadun, Pinsiöntien ja ratapihan rajaaman, rakentamattoman teollisuustontin, ja on anonut sen muuttamista asuinkerrostalokorttelialueeksi. Kaavamuutoksen käynnistämissopimuksen valmistelu on kesken. 10. Korkeemäenkatu 18 Valtuuston hyväksymän asemakaavamuutoksen käynnistämissopimuksen mukaan tavoitteena on muuttaa nykyisen paritalon tontin rakennusoikeutta niin, että tontille voisi tehdä 5-kerroksisen asuinkerrostalon. Kaavamuutoksen valmistelu aloitetaan vuonna 2015. 11. Ilkantie 18 Tontinhaltijan anomuksesta on vireillä asemakaavan muutos nykyisen urheilurakennustontin muuttamiseksi toimitilarakennusten korttelialueeksi. Tavoitteena on mahdollistaa myös teollisuus- ja varastotilojen sijoittuminen alueelle. Kaavamuutoksessa on otettava huomioon vieressä olevan rautatien mahdollisen lisäraiteen tarvitsema alue. 12 12. Vihnuskodin kortteli Vanhankodin yhteyteen suunniteltavien uudisrakennushankkeiden vuoksi käynnistetään asemakaavan muutos. 13. Poutuntie 2 – 8 Nokian Vuokrakodit Oy:n ja kaupungin kesken on solmittu esisopimus yhtiön omistamien neljän vanhan ja huonokuntoisen asuinkerrostalon siirtämisestä takaisin kaupungin omistukseen ja tonttien vuokrasopimusten purkamisesta. Tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen. Ideoita kehitykselle haetaan vuonna 2015 järjestettävällä keskustan kehittämisen suunnittelukilpailulla. 14. Kauppakatu 5 Kaavamuutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden nostaminen, jotta tontille voitaisiin tehdä nykyistä suurempi asuin- ja liikerakennus. Kaavamuutoksen käynnistämissopimus hyväksyttiin vuoden 2011 lopulla. Tonttia ja sen ympäristöä koskien on tehty kulttuuriympäristöselvitys. Kaavamuutoksen valmistelu käynnistyy, kun tontin rakentamismahdollisuudet on tarkemmin tutkittu. 15. Maununkatu 9 sekä Rautatiekadun ja ratapihan välinen alue Maanomistaja on anonut Maununkadun, Souranderintien ja Nokianvaltatien rajaaman tontin asemakaavan muuttamista niin, että tonttia laajennettaisiin, ja tontin rakennusoikeutta lisättäisiin. Tätä aluetta koskeva kaavamuutoksen käynnistämissopimus hyväksyttiin keväällä 2012. Kaavan valmistelu ei ole käynnistynyt, koska ensin on teetettävä mm. meluselvitys ja kulttuuriympäristöselvitys. Samalla omistajalla on maata myös Rautatiekadun ja ratapihan välisellä alueella. Hiljattain on käyty keskusteluja kaavamuutosalueen laajentamisesta koskemaan myös tätä vyöhykettä ja mahdollisesti myös linja-auto- ja taksiaseman tonttia. Jos viimeksi mainittu kaupungin omistama tonttikin otetaan mukaan kaavamuutokseen, on lähtökohtana linja-autoja taksiaseman siirtäminen Rautatiekadun ja ratapihan väliselle alueelle. 13 Tämän alueen kehitykselle toivotaan löytyvän uusia ideoita vuonna 2015 järjestettävällä keskustan kehittämisen suunnittelukilpailulla. 16. Harjuniityn asuntoalueen laajennus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan uuden asutuksen painopistealueet Nokialla ovat Harjuniitty ja keskusta. Tavoitteiden toteuttamista varten hyväksyttiin vuonna 2012 kummallekin alueelle uudet yleiskaavat, joiden perusteella voidaan laatia vaiheittain asemakaavoja. Harjuniityssä asuntoalueen laajennuksen ensimmäisen vaiheen asemakaava sijoittuu Urpolankadun ja Porin yhdystien liittymän läheisyyteen. Alueesta tulee pientalovaltainen, mutta myös uusia kerrostalotontteja muodostetaan. Alueen asukasmäärä tullee olemaan yli 2 000. Kaava on tarkoitus saada hyväksyttyä keväällä 2015 niin, että samana vuonna voidaan aloittaa kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien myynti. 17. Lauttalanmutka 1, entinen työväenopiston tontti Tontilla oleva, viimeksi työväenopiston tiloina toiminut talo on huonokuntoinen, ja siitä syystä nykyään käyttämätön. Tarkoituksena on purkaa talo, ja muuttaa tontti alkuperäisen, Otto-Iivari Meurmanin suunnitteleman ja vuonna 1947 vahvistetun asemakaavan mukaisesti kahdeksi erillispientalotontiksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.12.2014 19.1.2015. 18. Teollisuuskorttelialueen laajennus Harjuniityssä Hallitien varressa asemakaavassa on teollisuustonttien välissä pieni, noin 4 500 m2:n kokoinen kallionnyppylä, joka on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Sellaiseen käyttöön se ei kuitenkaan sovellu sijaintinsa ja vieressä kulkevan rautatien aiheuttaman melun takia. Siksi on tarkoituksenmukaista liittää kyseinen alue teollisuuskorttelialueeseen, ja saada siten tulevaisuudessa hyötykäyttöön. Kaavamuutoksessa on otettava huomioon vieressä olevan rautatien mahdollisen lisäraiteen tarvitsema alue. 14 19. Harjuniityn paikallisjunapysäkki Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välillä solmitun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaan sopimuskaudella 2013 – 2015 kunnat käynnistävät paikallisjunaliikenteen kehittämistavoitteen mukaisten asemanseutujen yleissuunnittelun. Kaupunki on saanut vuonna 2013 hankittua riittävät maa-alueet Harjuniittyyn pysäkin ja sen edellyttämän liityntäpysäköintialueen suunnittelua ja kaavoitusta varten. Keväällä 2015 valmistuu rautatien lisäraideselvitys Pirkanmaan liiton ja Liikenneviraston teettämänä. Siinä työssä syntyvää tietoa saadaan hyödynnettyä Harjuniityn pysäkin suunnittelussa, joka on tarkoitus teettää vuoden 2015 aikana. Sen jälkeen käynnistetään asemakaavoitus. 20. Porkanperä Porkanperä on nykyisessä asemakaavassa noin 150 m pitkä katu, mutta kulkuyhteys jatkuu kaavan rajalta eteenpäin seitsemälle rakennetulle, asemakaavoittamattomalle asuinkiinteistölle. Nykyisellään kaavan ulkopuolinen ajotie kulkee jyrkässä rinteessä erittäin huonokuntoisena ja vaarallisenakin pihojen läpi. Keväällä 2010 järjestettiin kaavan ulkopuolisten kiinteistöjen omistajille tilaisuus, jossa keskusteltiin kulkuyhteyden parantamismahdollisuuksista. Käytännössä asemakaavoitus ja kulkuteiden järjestäminen uusien katuyhteyksien kautta on ainut mahdollisuus saada asia tyydyttävästi ratkaistua. Samassa yhteydessä on syytä asemakaavoittaa Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon alue, joka vapautuu tulevaisuudessa nykyisestä käytöstä. 21. Vihola, Nokian kartanon entisen navetan tontti Valtuusto on maanomistajan anomuksen perusteella hyväksynyt asemakaavamuutoksen käynnistämissopimuksen, ja kaavamuutoksen valmistelu on käynnissä. Ennen kaavan hyväksymistä tehdään maankäyttö- ja -luovutussopimus. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa entinen navetta asunnoiksi, ja rakentaa samalle tontille lisäksi uusia rivitaloja. 22. Kirjaston tontti Valtuusto on tammikuussa 2015 päättänyt, että uusi kirjasto rakennetaan nykyisen kirjaston paikalle Välikadun ja Härkitien kulmaukseen. Uutta rakennusta varten tontin rakennusoikeutta on nostettava asemakaavamuutoksella. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2015 aikana, jotta kirjaston rakentaminen voisi käynnistyä seuraavana vuonna. 15 23. Kruusintien ja Brakelintien välinen alue Maanomistaja on anonut Viikin kaupunginosassa rakentamattoman alueen asemakaavan muuttamista niin, että Brakelintien varteen voitaisiin rakentaa asuinkerrostaloja ja muille tonteille 1-kerroksisia asuinrakennuksia. Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy ennallaan. Valtuusto on hyväksynyt asemakaavamuutoksen sekä sitä koskevan maankäyttö- ja – luovutussopimuksen, mutta kummastakin päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 24. Viholankatu 6-8 Kaupunki on tehnyt Kiinteistö Oy Nokianvirran Liikepaikan kanssa asemakaavamuutoksen käynnistämissopimuksen, jonka tavoitteena on muuttaa nykyinen toimitilarakennusten kortteli asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Ennen kaavan hyväksymistä tehdään maankäyttö- ja -luovutussopimus. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuonna 2015. 25. Vihola, sahan ranta Maanomistajan pyynnöstä on jo usean vuoden ajan ollut vireillä asemakaavan muuttaminen Nokian kartanon ja Nokianvirran välisellä alueella. Nykyinen asemakaava on ollut voimassa vuodesta 1992 lähtien, mutta on edelleen täysin toteutumaton. Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa alueen rakentumisedellytyksiä. Kaavamuutos edellyttää maankäyttö- ja -luovutussopimuksen tekemistä maanomistajan ja kaupungin välillä, koska yleisten alueiden ja korttelialueiden rajaukset tulevat muuttumaan. Kaavaluonnos oli teknisessä lautakunnassa marraskuussa 2009. Maanomistajan pyynnöstä kaavan jatkokäsittely keskeytettiin välillä, mutta nyt kaavamuutoksen valmistelua jatketaan uuden käynnistämissopimuksen perusteella. 26. Asuinkorttelialueen rakennusoikeuden nosto, Keskisentie 6 Noin yhden hehtaarin kokoisella paikalla on nykyään entisen maatilan vanha asuinrakennus ja talousrakennuksia. Asemakaavassa alueen tonttitehokkuus on 0,12. Maanomistajan anomuksesta on vireillä kaavamuutos, jolla nostettaisiin rakennusoikeutta ja muodostettaisiin alueelle uusia pientalotontteja. Arvokkaimmat vanhat rakennukset suojeltaisiin asemakaavalla. Kaavamuutos edellyttää käynnistämissopimuksen ja maankäyttösopimuksen tekemistä. 16 27. Kehon pappilan ympäristö Nokian seurakunnan taholta on esitetty Kehon pappilan ympäristön asemakaavan muuttamista niin, että alueelle voitaisiin rakentaa uutta pientaloasutusta. Pirkanmaan maakuntamuseo on kesällä 2010 selvittänyt tarkemmin alueella olevien kahden muinaisjäännöksen rajaukset, mutta kahden muun muinaisjäännöksen rajausten tarkempi tutkiminen saadaan tehtyä vasta alkukesällä 2015. Kaavamuutoksen käynnistämiseksi on tehty sopimus, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2013 ja Nokian seurakunnan kirkkovaltuusto keväällä 2014. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2015 aikana. Sitä ennen tehdään maankäyttö- ja luovutussopimus. 28. Viinikanniemen leirintäalueen muuttaminen asuntoalueeksi Nykyinen leirintäalue on useita vuosikymmeniä sitten tehty taajaman ja asemakaava-alueen ulkopuolelle. 2000-luvulla uusi asutus on ulottunut jo pitkälle ohi leirintäalueen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja tehostamiseksi valtuusto päätti 6.10.2014, että Viinikanniemen alue kaavoitetaan asuinkäyttöön. Alueen kaavoittamisesta on laadittava useampia vaihtoehtoja. Samalla päätettiin, että leirintäaluetoiminta päättyy Viinikanniemessä sen vuoden päättyessä, mitä seuraavana vuotena alueen asemakaavan mukainen kunnallistekniikka on rakennettavissa. Tekninen lautakunta tehtäväkseen kilpailuttaa leirintäalueen vuokraaminen siten, että vuokra-aika on määräaikainen, enintään 2 vuotta ja mahdolliset optiovuodet + 1 + 1 vuotta. Uusi vuokrasopimus tehtiin alueen aikaisemman vuokralaisen kanssa. Leirintäaluetoiminnan jatkuminen Nokialla tulevaisuudessa jollakin muulla alueella riippuu siitä, löytyykö uudelle, yrityshankkeena toteutettavalle leirintäalueelle toteuttajaa ja ylläpitäjää. Valtuuston päätöksen mukaan kaupunki ei enää investoi leirintäalueeseen. Kesällä 2014 Viinikanniemessä tehtiin tarkkuusinventointi muinaisjäännöksen kunnon ja laajuuden selvittämiseksi. Mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei löytynyt, joten se ei aiheuta rajoitteita suunnittelulle. 29. Akkavuorenrinne 4, Linnavuoren kylätalo Tontilla oleva vanha sauna- ja pesularakennus on melko huonokuntoinen. Talon käyttö on vähäistä, ja sen ylläpito tulee kaupungille kalliiksi. Tarkoituksena on muuttaa tontti asuintontiksi ja myydä sen jälkeen tarjousten perusteella. Koska talossa on monenlaiseen käyttöön soveltuvia tiloja, on tarkoitus asuintilojen lisäksi sallia tontille palvelu-, liike-, kokoontumis- ja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja. Kaavamuutos on tarkoitus hyväksyä vuoden 2015 aikana. 17 30. Pappilantie 1, Tottijärven entinen neuvola Tottijärven entisen neuvolan rakennus toimii nykyään kylätalona. Lisäksi talossa on vuokralaisena yksi asukas. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Nykyisessä asemakaavassa tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, jolla uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Suojeltua rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, eikä sen ulkoasua muuttaa siten, että sen kyläkuvan kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Tonttijaon mukaisen tontin pinta-ala on 2 775 m2, ja sillä on rakennusoikeutta 832,5 m2. Suojellun rakennuksen kerrosala on vain 160 m2, joten rakennusoikeudesta on suurin osa käyttämättä. Kaupungilla ei ole tarpeita uusien lähipalvelutilojen rakentamiseen tälle paikalle. Asemakaavassa tontilla on kaksi erillistä rakennusalaa, toinen suojellulle rakennukselle ja toinen tyhjä rakennusala uudelle rakennukselle. Vireille tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa alue kahdeksi erilliseksi tontiksi ja muuttaa käyttötarkoitus asuinpientalokorttelialueeksi. Sen jälkeen tontit olisi mahdollista myydä. Yleis- ja asemakaavoitusta koskevat yhteystiedot: kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki puh. 040 7799 171 asko.riihimaki@nokiankaupunki.fi kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola puh. 050 3958 759 jorma.hakola@nokiankaupunki.fi 18 Maapoliittisten periaatteiden päivitys Kaupunginvaltuusto on vuonna 2005 hyväksynyt Nokian kaupungin maapoliittisen ohjelman, jossa on päätetty kaavoitusta, maanhankintaa, maankäyttösopimuksia, rakentamiskehotuksia, korotettua kiinteistöveroa, tonttien luovutusta, kehittämiskorvausta ja muita maapolitiikkaan liittyviä asioita koskevista toimintaperiaatteista. Helmikuussa 2013 kaupunginhallitus päätti, että maapoliittinen ohjelma tulee päivittää sisällyttämällä siihen myös kaupunkiseudun yhteisten maapoliittisten tavoitteiden vaikutukset. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että maapoliittinen ohjelma tulee hyväksyttää aina valtuustokausittain, varsinkin omakotitonttien myynti- ja vuokrauskäytäntöjen nykyistä selkeämpien periaatteiden osalta. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välillä solmitun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaan sopimuskaudella 2013 – 2015 kunnat päivittävät kuntakohtaiset maapoliittiset periaatteet rakennesuunnitelmassa kuvattujen yhteisten linjausten pohjalta. Kunnat lisäävät maanhankintaa ja tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Kaavavarantojen osalta tilanne on Nokialla tavoitteen mukainen jo nykyään. Nokian maapoliittisen ohjelman päivitys oli käsiteltävänä teknisessä lautakunnassa joulukuussa 2013, mutta asia palautettiin valmisteluun lisäselvityksiä varten. Tavoitteena on hyväksyä uudet maapoliittiset periaatteet edellä mainitun aiesopimuksen mukaisesti vuoden 2015 kuluessa. Keskustan kehittämisen suunnittelukilpailu Kaupunki järjestää vuoden 2015 aikana keskustan kehittämistä koskevan suunnittelukilpailun, jonka tavoitteena on ideoida laadultaan korkeatasoinen sekä samalla realistinen ja toteuttamiskelpoinen maankäyttöratkaisu keskusta-alueen elinvoiman lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja tulevien asemakaavamuutosten suunnittelun tueksi. Tarkoituksena on löytää periaatteet kaupungin keskustan kehittämiseen vähintään 30 vuoden aikatähtäimellä. Tämä on tarkoitus toteuttaa nykyistä rakennetta täydentämällä ja uudistamalla. Suunnittelulla on tarkoitus osoittaa, miten keskustan palveluverkkoa voidaan kehittää niin yksityisten kuin julkistenkin palveluiden osalta. Keskustan elinvoimaisuutta tuetaan myös asuntoja ja työpaikkoja lisäämällä. Kilpailu järjestetään kutsukilpailuna, jonka kilpailuaika ajoittuu kevääseen ja loppukesään. Sen jälkeen kilpailuehdotukset julkaistaan, ja tarjotaan kaupunkilaisille mahdollisuus kertoa niistä mielipiteensä. Palkintolautakunta arvostelee kilpailuehdotukset ja valitsee voittajan syksyllä. 19 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Vuoden 2014 lopussa kaupungilla oli omistuksessaan 223 asemakaavoitettua, rakentamatonta omakotitonttia. Kevääseen 2012 saakka kaupungin vuosittain tarjoamat omakotitontit eivät riittäneet tyydyttämään kysyntää, mutta syksystä 2012 alkaen yleisen laskusuhdanteen ja sen myötä rakentamisen vähenemisen vuoksi tonttikysyntä on ollut huomattavasti aikaisempaa vähäisempää myös Tampereen kaupunkiseudulla. Siitä alkaen Nokialla on ollut omakotitontteja tarjolla enemmän kuin on ollut kysyntää. Vapaana olleista 223 omakotitontista 46 oli valmiin kunnallistekniikan osalta rakennuskelpoisia. Niistä 30 sijaitsi Sammalistossa, 11 Tottijärvellä, 4 Linnavuoressa ja 1 Välimaalla. Vuonna 2015 omakotitonttien asemakaavavaranto lisääntyy yli kaksinkertaiseksi Harjuniityn uuden laajennusalueen ensimmäisen vaiheen kaavan tullessa voimaan. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja omakotitonttien luovutus on tarkoitus aloittaa samana vuonna. Yksityisten omistuksessa vuoden 2014 lopussa oli asemakaava-alueilla 195 rakentamatonta omakotitonttia. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040:ssä tavoitteena on Nokian osalta vuosina 2013 – 2020 keskimäärin 230 uutta asuntoa vuodessa. Siitä omakotiasuntojen tavoitteellinen osuus on noin 92 asuntoa vuodessa. Tavoitteen toteutumiseksi kaupungin tontinluovutuksen pitäisi tyydyttää suurin osa tonttikysynnästä. Laskusuhdanteesta johtuvan vähentyneen rakentamisen vuoksi vuonna 2014 omakotitaloja valmistui vain vähän yli 60. Määrä on pysynyt likimäärin samana vuodesta 2012 alkaen. Samalla rakentamisvauhdilla kaupungin ja yksityisten nykyinen tonttivaranto riittäisi noin 6 vuotta. Viime vuoden lopussa kaupungilla oli omistuksessaan 5 rakentamatonta rivitalotonttia, joilla oli rakennusoikeutta yhteensä 5 726 m2. Tonteista kolmelle ei valmista kunnallistekniikkaa, ja kahdelle sijaintinsa takia ole kysyntää. Yksityisillä oli omistuksessaan 22 rakentamatonta rivitalotonttia, joilla oli rakennusoikeutta yhteensä 36 981 m2. Kun rivitaloasuntojen osuuden keskimääräisenä tavoitteena Nokialla on 25 % asuntotuotannosta, riittäisi koko varanto noin 7 vuodeksi normaalitilanteessa. Nykyisestä laskusuhdanteesta johtuen riittävyys lienee vähän pitempi. Rakentamattomia kerrostalotontteja kaupungilla oli 31.12.2014 omistuksessaan 7, ja niillä oli rakennusoikeutta yhteensä 17 614 m2. Kaikki tontit ovat kunnallistekniikan osalta rakennuskelpoisia, mutta kahta pienintä, keskustassa sijaitsevaa tonttia ei ole toistaiseksi aiottu luovuttaa rakentajille. Yksityisillä oli omistuksessaan 16 rakentamatonta kerrostalotonttia, joilla oli rakennusoikeutta yhteensä 45 895 m2. Nykyinen asemakaavoitettu kerrostalotonttivaranto riittäisi yli 10 vuodeksi. Jotta turvataan myös pitemmän ajan tonttitarve, on parhaillaankin vireillä asemakaavan muutoksia ja laajennuksia uutta kerrostalotuotantoa varten.