Kerttulin lukio Hakijan opas
Kerttulin lukio Hakijan opas © Samuli Lintula Kerttulin lukion esittelyilta on keskiviikkona 16.1.2013 klo 18.30. Esittely pidetään Kerttulin lukion Aurajoen yksikön tiloissa osoitteessa Papinkatu 4. Tervetuloa! http://www.kerttulinlukio.fi Yhteystiedot: Kerttulin lukio Kaarinankatu 3 20500 TURKU rehtori apulaisrehtori Markus Kalmari Tapio Laine (02) 2629 242, 050 4304 784 044 9072 349 Kerttulin lukion yksiköt lukuvuonna 2012–2013: Aurajoen yksikkö Papinkatu 4 20540 TURKU rehtori Markus Kalmari (02) 2629 242, 050 4304 784 yksikön apulaisrehtoriAiri Partio 044 9072 017 koulusihteeri Terhi Lairolahti (02) 2629 244 opettajat(02) 2629 600 opinto-ohjaaja Mia Wikström 044 9074 418 Urheiluakatemian koordinaattori Mika Korpela 050 4323 592 http://www.aurajoenlukio.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Faksi: (02) 2629 356 Kupittaan yksikkö Syreenikuja 1 20720 TURKU ICT-talo Joukahaisenkatu 3–5 20520 TURKU apulaisrehtori Tapio Laine 044 9072 349 yksikön apulaisrehtori Juho Airola 050 4323 703 koulusihteeri Hanna Kraemer (02) 2629 638 opettajat(02) 2629 639 opinto-ohjaaja Anne Lukka (vv.) sij. Sirkku Anttonen 044 9072 339 ICT-linjan koordinaattori Juho Airola 050 4323 703 http://kupittaanlukio.anders.fi/ kupittaan.lukio@turku.fi etunimi.sukunimi@turku.fi (opettajat) Faksi: (02) 2629 648 TERVETULOA OPISKELIJAKSI KERTTULIN LUKIOON! Kerttulin lukio on yleislukio, urheilulukio ja ICT-lukio. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Tuomiokirkon, korkeakoulujen ja Kupittaan urheilualueen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Kaarinankatu 3, 20500 Turku. Kerttulin koulurakennus valmistui vuonna 1912. Koulua on käynyt mm. tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Nyt koulu peruskorjataan lukiokäyttöön soveltuvaksi. Rakennus remontoidaan vanhaa kunnioittaen ja museovirastoa huolella kuunnellen nykyaikaiseksi lukioksi. Kerttulin lukio on teknologisesti huippuvarusteltu: kosketustaulut ja dokumenttikamerat jokaisessa luokassa, erittäin modernit fysiikan, kemian ja biologian laboratoriotilat varastoineen, uudenaikainen kielistudioratkaisu sekä mahdollisuus käytävällä olevan kopiokoneen käyttöön. Moderni teknologia mahdollistaa myös kielten kuuntelukokeiden järjestämisen kaikille opiskelijoille samanaikaisesti. Ruokailutilat peruskorjataan, ja kaikki opiskelijat ruokailevat omassa koulussa. Kerttulin lukio antaa opiskelijalle laajan yleissivistyksen ohella valmiudet yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun lukiopohjaiseen koulutukseen. Kerttulin lukio tukee opiskelijoidemme siirtymistä kauppatieteellisiin, lääketieteellisiin ja oikeustieteellisiin tiedekuntiin järjestämällä näiden alojen preppauskursseja. Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin urheilulukio tarjoaa lajeissaan huipulle pyrkiville nuorille mahdollisuuden täysipainoisen ja joustavasti järjestetyn lukio-opiskelun sekä urheiluvalmennuksen yhdistämiseen. Kerttulin urheilulukio on Varsinais-Suomessa ainoa ja samalla Suomen toiseksi suurin urheilulukio. Erityislukion opiskelija voi jättää maksimissaan 8 valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 urheiluvalmennuksen kurssia. Enintään urheiluvalmennuksen kursseja voi suorittaa 20. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisesti. Kerttulin urheilulukio on Turun Seudun Urheiluakatemiaa koordinoiva oppilaitos. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluakatemiastatuksen lukio sai 2008. Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin ICTlukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia sellaista informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän osaamista, josta on hyötyä niin opiskelussa kuin myöhemmin missä tahansa ammatissa. Kerttulin ICT-lukio on Suomen ainoa IT-alan erityislukio. ICT-lukio tekee läheistä yhteistyötä Kupittaan kampuksella olevien korkeakoulujen kanssa. Lukiolla on käytössä mm. kaksi opetustilaa sekä IT-laboratorio ICT-talossa. ICT-lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua jo lukioaikana myös tietyille yliopiston kursseille, ja hyvin menestyttyään he voivat saada suoran opiskelupaikan Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta. Kerttulin lukiossa toimii Cisco Networking Academy. Erityislukion opiskelija voi jättää maksimissaan 8 valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 ICT-lukion kurssia. Syksyllä 2013 Kerttulin lukiossa aloittaa 175 ensimmäisen vuoden opiskelijaa: yleislinjalla 75 opiskelijaa, urheilulukiossa 60–70 opiskelijaa ja ICTlinjalla 30 opiskelijaa. Koko lukion opiskelijamäärä on noin 550 opiskelijaa. MITEN HAKEA KERTTULIN LUKIOON? Kerttulin lukioon haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 25.2.–15.3.2013 (www.haenyt.fi). Yhteisvalintalomakkeen lisäksi hakijan tulee täyttää Turun kaupungin nettisivuilta löytyvä Turun lukioiden ainevalintakortti. Tarkemmat ohjeet hakemiseen saat peruskoulusi opinto-ohjaajalta. Kerttulin lukion hakutunnus on yleislukiolinjalle 0550/000, urheilulinjalle 0550/800 ja ICT-linjalle 0550/832. Kerttulin lukion yleislinjalle opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen paremmuusjärjestyksessä. ICT-lukioon haettaessa valinnassa käytetään perusopetuksen lukuaineiden päättöarvosanojen keskiarvoa, jossa englannin, äidinkielen ja matematiikan arvosanoja painotetaan kahdella. ICT-lukioon haluavan kannattaa laittaa toiseksi hakutoiveeksi Kerttulin lukion yleislinja, sillä myös yleislinjan opiskelija voi suorittaa suuren määrän ICT-kursseja. Urheilulukioon haettaessa pisteytys jakautuu kolmeen osaan: lukuaineiden ja liikunnan keskiarvoon, lajiliittopisteisiin ja soveltuvuuspisteisiin. Urheilulukioon hakevan kannattaa laittaa yhteishaussa toiseksi hakutoiveeksi Kerttulin lukion yleislinja. Mikäli hakija ei tule valituksi urheilulinjalle, hän voi mahdollisesti ensimmäisen vuoden jälkeen, urheilullisen tason kehityttyä, siirtyä urheilulinjalle. Urheilulukioon pyritään valtakunnallisessa yhteishaussa. Urheilulukioon hakeva täyttää lukion ainevalintakortin ja kurssisuunnitelman. Lisäksi urheilulukioon hakevan tulee täyttää hakulomake urheiluoppilaitokseen (http://aurajoenlukio.fi/files/documents/urheiluoppilaitostenhakulomake2013.pdf). Urheilulukioon pyrkiville järjestetään lisäksi taito-/lajitestit. Taitotestit järjestetään ilman erillistä kutsua ti 9.4.2013 klo 8–11 jalkapallossa (tytöt), jääkiekossa, koripallossa, lentopallossa, salibandyssä, suunnistuksessa, uinnissa, yleisurheilussa ja yleisvalmennuslajeissa (ns. pienet lajit). Jos sinulla on epäselvyyksiä, ole yhteydessä Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaattoriin. Testipaikat päivitetään lähempänä testejä. Urheilulukion opiskelijavalinnan kriteerit Oppilaan ylin mahdollinen pistemäärä on 20 pistettä, joka muodostuu keskiarvopisteistä (max. 10) ja urheilu- ja soveltuvuuspisteistä (max. 10). Keskiarvopisteet (max. 10 pistettä) Hakijan keskiarvopisteiksi lasketaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo. Urheilu- ja soveltuvuuspisteet Urheilu- ja soveltuvuuspisteet määräytyvät oppilaitoksen ja hakijan urheilulajin valtakunnallisen lajijärjestön yhteistyönä. Hakija voi saada urheilullisista ansioistaan ja urheilulahjakkuudestaan 1 - 6 Urheilupistettä (lajiliittopisteet) sekä oppilaitoksen harkinnan mukaan 0 - 4 soveltuvuuspistettä (oppilaitospisteet). Urheilu-/ lajiliittopisteytyksen periaatteet: • 5,1 - 6: lajin huippulahjakkuus (lähellä ikäluokan kansainvälistä tasoa, joukkuelajeissa johtava pelaaja/urheilija maajoukkueessa) • 4,1 - 5,0: ikäluokan maajoukkueurheilija (joukkuelajit), SM-mitalitaso (yksilölajit) • 2,1 - 4,0: SM-pistesijoilla (yksilölajit), alue-, piirijoukkuetaso, maajoukkue-ehdokas (joukkuelajit) • 1,0 - 2,0: seuratason aktiivi, ei meriittejä • 0 pistettä: käytetään vain jos ei mitään tietoja (koulu pisteyttää, max. 3) Soveltuvuus-/ oppilaitospisteitä määriteltäessä huomioidaan mm. seuraavat osa-alueet: • laji-/taitotesti osassa lajeja • painopistelaji • valmentajan lausunto • lukiokelpoisuus • mahdollinen haastattelu Olympiakomitean seurantaryhmän suositus on painottaa urheilullisia ansioita harkinnanvaraisia pisteitä annettaessa. Kevään yhteisvalinnan tiedot julkaistaan Opetushallituksen ohjeen mukaisesti aikaisintaan 13.6.2013. Kaikki Kerttulin lukioon valitut saavat tiedon valinnastaan kotiin kirjeitse. Hyväksymiskirjeen mukana saat tarkemmat ohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä ensimmäisen lukiovuoden kurssien valitsemisesta. Sinun on varmistettava opiskelupaikkasi tuomalla peruskoulun alkuperäinen päättötodistuksesi koulun kansliaan määräpäivään mennessä. Jos olet päättänyt hakea lukioon, teet opinto-ohjaajasi kanssa alustavan opintosuunnitelman koko lukioaikaa varten yhdeksännen luokan keväällä. Sinun kannattaa tällöin miettiä mahdollisia jatko-opintotoiveitasi ja niiden perusteella valita pitkä tai lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia ja ylimääräiset kielet. Uudet opiskelijat aloittavat koulutyön täydellisesti lukiokäyttöön suunnitellussa, uudistetussa ja modernisoidussa Kerttulin koulurakennuksessa (Kaarinankatu 3) tiistaina 13.8.2013. LUKUVUODEN 2013–2014 TYÖAJAT JA JAKSOT Syyslukukausi ti 13.8. – pe 20.12.2013 (91 työpäivää) Syysloma to 17.10. – su 20.10.2013 Kevätlukukausi ti 7.1. – la 31.5.2014 (96 työpäivää) Talviloma ma 17.2. – su 23.2.2014 Yhteensä 187 työpäivää I jakso ti 13.8. – to 3.10. koeviikko to 26.9. – to 3.10. II jakso pe 4.10. – ke 27.11. syysloma to 17.10. – su 20.10. koeviikko ke 20.11. – ke 27.11. III jakso to 28.11. – ma 4.2. joululoma la 21.12. – ma 6.1. koeviikko ti 28.1. – ti 4.2. IV jakso ti 5.2. – ma 3.4. talviloma ma 17.2. – su 23.2. koeviikko to 27.3. – to 3.4. V jakso ti 4.4. – la 31.5. pääsiäisloma pe 18.4. – ma 21.4. helatorstai 29.5. koeviikko ke 21.5. – ke 28.5. kevätjuhla, lakkiaiset la 31.5. HYVÄ TIETÄÄ LUKIO-OPISKELUSTA Lukiossa opiskelet eri lailla kuin peruskoulussa. Opiskeltavan aineksen määrä kasvaa, ja tahti on nopeampi kuin yläkoulussa. Läksyjä ja kokeeseen luettavaa on paljon, joten opiskeluun on käytettävä enemmän aikaa, ja sinun on otettava opiskelustasi suurempi vastuu kuin aikaisemmin. On tärkeää, että olet aktiivinen tunneilla, seuraat opetusta tarkasti ja teet kotiläksysi huolellisesti. Näin selviydyt koeviikoista hyvin tuloksin. Lukiokoulutus kestää 2–4 vuotta. Luokattoman lukion periaatteisiin kuuluu, että opiskelija valitsee opiskeltavat oppiaineet kurssitarjottimelta, jossa eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien tarjonta vaihtelee vuosittain mm. opiskelijoiden valintojen ja käytettävissä olevan resurssin mukaan. Lukio-opiskelu koostuu erilaisista kursseista, joita on suoritettava vähintään 75. Suositeltavaa on, että sekä ensimmäisen että toisen vuoden aikana suoritetaan noin 30 kurssia. Pääsääntöisesti lukio suoritetaan kolmessa vuodessa, mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa lukio myös 2–4 vuodessa. Opiskelija voi halutessaan hajauttaa ylioppilaskirjoitukset enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan. Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jakson lopussa on aina kurssikokeista koostuva koeviikko. Opiskeluohjelman voi suunnitella melko pitkälle etukäteen, sillä lukuvuoden lopussa jaetaan kurssitarjotin ja valitaan seuraavan lukuvuoden ohjelma. Opinto-ohjelman suunnittelussa auttavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Jakson päätyttyä näkyvät kaikki suoritetut kurssit, niiden arvosanat ja mahdolliset poissaolot Wilmassa. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNNÖT Ensimmäisen vuoden opinnot Ensimmäisen vuoden opinnot koostuvat pääasiassa eri aineiden pakollisista kursseista, jotka yleensä suositellaan suoritettaviksi tietyssä järjestyksessä. Ensimmäisen vuoden valintoihin saat apua opinto-ohjaajalta ja ryhmänohjaajaltasi. Kurssien suorittaminen Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeisiin. Kurssille ilmoittaudutaan ennen kurssin alkua Wilman tai opinto-ohjaajan kautta. Ensimmäisellä oppitunnilla kerrotaan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointikriteerit, joten opiskelijan läsnäolo on välttämätöntä. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia, kannattaa hänen keskittyä niiden uusimiseen eikä jatkaa oppiaineessa eteenpäin. Kurssin keskeyttämisestä tulee neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Kursseja voi suorittaa myös toisessa oppilaitoksessa, esimerkiksi toisessa päivälukiossa tai Turun iltalukiossa. Opiskelija voi valita myös kursseja Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen tarjottimelta. Lisätietoja saa opolta ja iltalukion kotisivuilta. Kurssien vastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta tulee sopia kyseisten aineenopettajien kanssa. Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskellen lukiokurssin, lyhyemmän opintokokonaisuuden tai kurssin osan. Kurssin itsenäinen suorittaminen on kaikkein vaativin tapa suorittaa kurssi ja soveltuu lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille, jotka ovat edistyneet opinnoissaan hyvin. Koeviikko Jakson lopussa on kuuden koulupäivän pituinen koeviikko. Kunakin päivänä on yksi koe. Kokeen valmistelutunnit pidetään koetta edeltävänä päivänä tai koeaamuna. Ensimmäistä koetta edeltävä päivä on kuitenkin normaalin lukujärjestyksen mukainen. Kokeet palautetaan erikseen sovittuina aikoina. Vilpin yrityksestä koetilanteessa (esim. lunttaamisesta) seuraa kurssisuorituksen hylkääminen. Kännykän käyttö koetilaisuudessa on kielletty. Uusintakokeet Uusintakoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Uusintoihin on ilmoittauduttava Wilman kautta noin viikkoa ennen koetta, ja ilmoittautumi- nen on sitova ja katsotaan suorituskerraksi. Voit ilmoittautua tekemään vain yhtä uusintakoetta kerrallaan. Hyväksytystä ja huoltajan varmentamasta syystä koeviikon kokeesta poissa ollut opiskelija tekee uusinnassa kurssikokeensa. Korotuskokeet Hyväksytyn kurssin arvosanan voi korottaa kerran vuoden aikana kurssin suorittamisesta. Korotuskokeeseen sisältyy mahdollisesti tehtäviä, jotka on palautettava opettajalle ennen koetilaisuutta. Pitkän matematiikan (M) vaihto lyhyeen matematiikkaan (N) Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi oppimääräksi minkä tahansa kurssin jälkeen. Vaihtamisesta on kuitenkin syytä ensin neuvotella joko matematiikan opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan matematiikan kokonaiskurssimäärään. Pitkän matematiikan kurssien hyväksytty suoritus vastaa yhtä monta lyhyen matematiikan kurssia. Korvatuista kursseista annetaan suoritusmerkintä tai numeroarvosana. Opettaja voi määrätä lisänäyttöjä korvatun kurssin numeroarvosanaa uudelleen arvioitaessa. Niiden kurssien osalta, joista löytyy vastaavuus, saa vain yhden suoritusmerkinnän. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 aN1, M3 a N2, M6 aN5, M7 aN4 ja M8 aN3. Päättöarvosanan saadakseen opiskelijan on suoritettava lyhyestä matematiikasta vähintään kaksi pakollista kurssia numeroarvosanoin. Poissaolot ”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta” (Lukiolaki 25 §). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan poissaolot on selvitettävä välittömästi Wilman kautta tai suoraan ryhmänohjaajalle. Huoltaja selvittää poissaolot Wilmassa huoltajatunnusten avulla. Tunnukset jaetaan kaikille ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa ja sen jälkeen kansliasta. Poissaoloselvi- tykseksi kelpaa myös terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Yli kolme päivää kestävästä sairauspoissaolosta on ilmoitettava ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja voi myöntää luvan korkeintaan kolmen päivän poissaoloon koulusta. Luvan pidempään lomaan myöntää rehtori tai apulaisrehtori. Luvat anotaan kirjallisena kotisivulta saatavalla kaavakkeella vähintään viikkoa ennen loman alkua. Tukiopetus Opiskelija, jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa, voi pyytää ao. aineen opettajalta tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu mm. sairaudesta johtuvien tietojen ja taitojen puutteellisuuksien korjaamiseen. Tukiopetusta järjestetään usein pienryhmäopetuksena. Matematiikan tukiopetus järjestetään ns. klinikkaopetuksena. Oppikirjat ja maksut Opetus ja ateriat ovat lukiossa maksuttomia, mutta oppikirjat, muut materiaalit ja työvälineet opiskelija hankkii itse. Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin on myös maksullista. Oppikirjalista on koulun kotisivuilla. Oppikirjat täytyy hankkia hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada opinto- ja matkatukea koulumatkoihinsa. Lisätietoa saa kansliasta ja osoitteista www.kela.fi/opintotuki ja www.lukio.fi. Tiedotus Kaikki Kerttulin lukion opiskelijat saavat lukioajakseen käyttäjätunnukset lukion tietoverkkojen käyttöön. Tunnuksilla pääsee käyttämään Wilma-ohjelmaa, sähköpostia ja Moodle-oppimisalustaa. Wilma Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen Wilma-ohjelmaan (wilma.turku.fi). Wilmaa tulee lukea päivittäin, koska se on lukion ensisijainen tiedotuskanava. Opiskelija voi Wilmassa tarkistaa kurssivalintojaan, muokata henkilötietojaan sekä nähdä työjärjestyksensä, poissaolonsa, arvosanansa ja kurssivalintansa. Wilman kautta ilmoittaudutaan myös uusintakuulusteluun. Myös huoltajat saavat Wilma-tunnukset. Täysi-ikäisellä opiskeli- jalla on mahdollisuus antaa vanhemmilleen lupa seurata opintosuorituksia ja selvittää poissaoloja Wilman kautta. Ilmoitustaulut Ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioista, kuten luokkatiloista, kurssimuutoksista ja koeviikoista. Ilmoitustauluja tulee seurata päivittäin. DreamSparkPremium Kerttulin lukio on solminut Microsoftin kanssa DreamSpark Premium -sopimuksen, joka mahdollistaa useiden erilaisten ohjelmistojen käytön niin opetuksessa kuin opiskelijoiden ja opettajien kotikoneissa. Kerttulin lukion opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus, tunnukset saatuaan, ladata heille suunnattuja lukuisia ohjelmistoja lukion sähköisestä jakopaikasta. LUKIODIPLOMIT Mediadiplomi Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta digitaalisen viestinnän kurssia opiskelija voi osallistua Mediadiplomi-kurssille. Tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämäkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomin voi laskea osaksi ICT-portfoliota. Kuvataidediplomi Kuvataiteen valtakunnallisen lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen päättötyökurssin yhteydessä (KU9). Kuvataidediplomin voi laskea osaksi ICTportfoliota. Liikuntadiplomi Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen liikuntadiplomin. Liikuntadiplomin suoritusvaatimukset ja suoritustavat sovitaan erikseen liikunnanopettajien kanssa. ARVIOINTI Kurssin arviointi Opiskelijan tiedot ja taidot arvioidaan kurssin päätyttyä numeroin 4–10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), T (täydennettävä) tai Z (kurssia ei ole voitu arvioida näytön puutteen vuoksi). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroin 5–10 tai merkinnällä S. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Opiskelijan on palautettava kurssiin olennaisesti kuuluvat ja mahdolliset poissaoloista johtuvat korvaavat tehtävät opettajan asettamana ajankohtana tai viimeistään koepäivänä. Tehtävien puuttuminen huomioidaan arvioinnissa. Aineen oppimäärän arviointi Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssit arvioidaan itsenäisesti toisistaan riippumatta, eli saman oppiaineen eri kurssien arvosana saattaa siis vaihdella paljonkin. Kaikista opiskelluista oppiaineista saa päättötodistukseen loppuarvosanan tai arvioinnin. Opiskelija on pyynnöstä oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. S-merkintää pitää pyytää kirjallisesti Wilma-viestillä koulusihteerin kautta viimeistään abivuoden 3. jaksossa. TALON TAVAT Työrauha Lukio-opiskelu on vaativaa, ja tulosten saavuttaminen edellyttää, että oppitunneilla on työrauha. Omia tietoteknisiä laitteita saa tunnilla käyttää opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta opetusta. Kerttulin lukio kannustaa opiskelijoita hyödyntämään tietoteknisiä apuvälineitä opiskelussa. Teknologian viihdekäyttö oppitunneilla ei ole sallittu. Oppitunnit 8.15–9.30 9.45–11.00 11.05–13.00 (tunnin aikana ruokatunti porrastetusti) 13.15–14.30 14.35–15.50 Lukion oppilaskunta Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisesta ohjausryhmästä valitaan edustaja (+varajäsen) oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valmistelee kokoukset, sihteeri tekee pöytäkirjat ja rahastonhoitajan tehtäviin kuuluvat kirjanpito ja oppilaskunnan tilisiirtojen teko. Näihin toimiin valitaan myös varahenkilöt. Aktiivisesta osallistumisesta oppilaskunnan hallituksen toimintaan voi saada Aktiivinen kansalainen -kurssin. Oppilaskunnan edustaja voi osallistua opettajainkokouksiin. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita kaikissa lukio-opiskeluun liittyvissä asioissa, esimerkiksi opintojen suunnittelussa, kurssivalinnoissa ja opintoohjelman muutoksissa. Opinto-ohjelman muuttamisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavaa jaksoa viimeistään ennen koeviikkoa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvästä ohjauksesta ja eri vaihtoehdoista tiedottamisesta. Ohjaus tapahtuu sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Ryhmänohjaaja (RO) Opiskelijat on Kerttulin lukiossa jaettu ohjausryhmiin. Jokaiselle ohjausryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja (RO). Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen edistymistä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa ja siihen soveltuvissa opiskelutekniikoissa sekä antaa tietoa kurssien suorittamisesta ja suoritusjärjestyksestä. Aineenopettaja valvoo oman aineensa oppimäärän suorittamista. Hän antaa myös oman alansa jatko-opiskeluun liittyvää tietoa ja pyrkii osoittamaan oppiaineensa merkityksen yhteiskunnassa. Urheiluakatemian koordinaattori Urheiluakatemian koordinaattori huolehtii urheilulukion toiminnasta ja antaa tietoja valmennuksen sisällöistä ja suorittamisesta. ICT-koordinaattori ICT-koordinaattori huolehtii ICT-lukion toiminnasta ja antaa tietoja ICTkurssien sisällöistä ja suorittamisesta. Rehtori Rehtori hoitaa hallintoon liittyviä asioita. Rehtorin työtä tukee apulaisrehtori. Rehtori toimii puheenjohtajana opiskelijahuoltoryhmässä. Rehtori huolehtii omalta osaltaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä mm. vanhempainilloista. Rehtori tiedottaa ylioppilastutkinnosta. Koulusihteeri Koulusihteeri opastaa opinto- ja koulumatkatukiasioissa. Hakemukset palautetaan hänelle kansliaan. Koulusihteeri vastaa osaltaan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta. Koulun kansliassa voi asioida koulupäivän aikana. Koulusihteeri ylläpitää arviointirekisteriä ja hoitaa mm. muualla suoritettujen kurssien kirjaamisen ja päättötodistuksen S-merkinnät. Hän hoitaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset sekä Kelan opinto- ja matkatukiasiat. Jos tarvitset todistuksen opiskelustasi Kerttulin lukiossa, voit pyytää sen koulusihteeriltä. Turun lukioiden yhteinen erityisopettaja Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada tukea henkilökohtaisena ohjauksena tai erityisopettajan pitämillä Tehokkaan oppimisen kursseilla. Erityisopettaja vastaa tarvittaessa lukilausuntojen tekemisestä ylioppilastutkintolautakuntaa varten yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille hakeutumisesta saa opinto-ohjaajalta. Lukion erityisopettajan yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta. OPISKELIJAHUOLTO JA -PALVELUT Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoa koordinoi säännöllisesti kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä ovat rehtori, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmänohjaajia kutsutaan säännöllisesti mukaan opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin sekä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajat. Turun lukioilla on kaksi yhteistä psykologia ja erityisopettaja, jotka osallistuvat tarvittaessa lukioiden opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Terveydenhuolto Lukiolaisten terveydenhuollon tehtävänä on turvata nuoren terve kasvu ja kehitys yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitajan työ lukiossa perustuu yksilölliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen opiskelijan kanssa. Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan hyvinvointia ja kehitystä sekä osallistuu opiskelijahuollon työryhmän kokouksiin. Turun lukioiden yhteinen psykologi Lukiopsykologi tukee lukio-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Työmuotoja ovat mm. keskustelut, puhelinneuvonta ja ohjaus sekä vastaanotto. Lukiopsykologi arvioi opiskelijan kanssa tuen tarvetta ja auttaa löytämään oikeanlaista tukea tilanteessa selviämiseen. Tarvittaessa arviointitapaamisten jälkeen on mahdollista jatkaa lyhyen aikaa tuki-keskustelukäyntejä lukiopsykologin vastaanotolla. Lukiopsykologin yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta. OPISKELU URHEILULINJALLA Kerttulin urheilulukiossa valmennusta järjestetään neljänä aamuna viikossa: maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8 – 10. Mikäli urheilija ei jostain syystä pääse osallistumaan valmennukseen, hänellä on mahdollisuus opiskeluun myös aamulla. Urheilijoita valmennetaan lajeittain tarkoitukseen parhaiten sopivissa tiloissa, mm. Impivaaran jalkapallo-, jääkiekko- ja uimahalleissa, Kupittaan urheiluhallissa ja jalkapallokentillä, Samppalinnan palloiluhallissa sekä Caribian 994-hallissa. Urheilijat kuljetetaan valmennuksen jälkeen koululle klo 10 alkaville tunneille. Valmentajat ovat alansa huippuja. Useimmilla on korkeimman tason valmentajakoulutus ja kokemusta maajoukkue- tai pääsarjatason valmennuksesta. Urheilulukio on avoin kaikkien lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille. Niissä lajeissa, joissa Kerttulin lukio ei itse voi palkata valmentajaa, on urheilijan mahdollista opiskella lukiossa urheilijan, hänen valmentajansa tai urheiluseuransa ja lukion välisellä valmennussopimuksella. Valmennussopimus tarkoittaa käytännössä valmentajan vastuunottoa urheilijan aamuharjoittelusta. Valmennussopimus solmitaan lukuvuoden alussa. Urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen tueksi koulu tarjoaa yli lajirajojen yleisvalmennusta, valmennusopin ja urheilupsykologian kurssit sekä luentoja mm. antidopingista, urheilijan ravinnosta, mediataidoista, urheilun etiikasta ja elämänhallinasta. Lukio-opintojen kokonaismäärä on vähintään 75 kurssia. Urheilijalla on mahdollisuus suorittaa koulukohtaisia urheiluvalmennuskursseja 12 – 20. Tämän lisäksi hänellä on mahdollisuus jättää opiskelusuunnitelmastaan pois enintään kahdeksan pakollista kurssia niissä aineissa, joissa hän ei osallistu ylioppilaskirjoituksiin. Näin urheilijan ajankäyttö tehostuu. Jos urheiluharrastus loppuu kesken lukion, opiskelija voi jatkaa opintojaan joustavasti tavallisena opiskelijana. Samoin tavallisen lukion opiskelijana aloittanut urheilija voi siirtyä urheilulukion opiskelijaksi, mikäli urheilulliset kriteerit täyttyvät. OPISKELU ICT-LINJALLA Kerttulin ICT-lukio on opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityislukio. Se on jatkoa syksyllä 2000 alkaneelle tulevaisuuden informaatioteknologian ja mediaosaajien erikoislinjalle, ja se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Yritysmaailman kumppaneitamme ovat mm. Anders Inno, Hansaprint, Fujitsu Services, Mariachi, Sanako, Teleste, Turun Sanomat ja Wallac – PerkinElmer Life and Analytic Sciences. Yhteistyö kattaa koko ICT-alan mobiilitekniikan tietämyksestä ja ohjaustekniikoista mediatietouteen. Erityislukion opiskelijat noudattavat opetussuunnitelmaa, jossa painottuvat informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän lisäksi näitä tukevat luonnontieteelliset ja humanistiset kurssit sekä kielikurssit. Erityislukiosta valmistuvat suorittavat vähintään 12 erityiskurssia ja saavat tällöin vähentää muiden aineiden pakollisten kurssien määrästä enintään kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Vähennystä ei voi tehdä kirjoitettavissa oppiaineissa. ICT-alan kurssit ovat myös muiden kuin erityislukiolaisten valittavissa. Mikäli ryhmiin on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, ICTlukiolaiset ovat etusijalla. Osa ICT-lukion opiskelijoista suorittaa ICT-alan jatko-opinnoiksi kelpaavia opintoja Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen yksikössä sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Korkeakouluissa suoritetut kurssit hyväksytään mukaan erityislukiolaisten kurssikertymään hänen valmistuessaan ICT-lukiosta. Kerttulin lukio tekee tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. ICT-lukion yhteistyöyritykset mahdollistavat erityislukion opiskelijoille monipuolisen tutustumisen ICT-alan ajankohtaisiin kysymyksiin, käytänteisiin sekä työtehtäviin. Vakiintuneita yhteistyön muotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot, yritysvierailut, työharjoittelut, erilaiset projektit, tuotetestaukset sekä vapaamuotoisemmat tapahtumat. ICT-lukiosta valmistuva opiskelija saa erillisen ICT-lukion päättötodistuksen. Cisco Certified Network Associate (CCNA) -koulutus Cisco Systems käynnisti syksyllä 1997 laajan Internet-verkon kautta tapahtuvan koulutusohjelman, Cisco Networking Academy Programin, auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan ne työelämän taidot, joita nykyajan Internet-taloudessa tarvitaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja taidot tietoverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Koulutus tapahtuu joko alueellisissa (regional) tai paikallisissa oppilaitoksissa (local academy). Cisco Networking Academy Program -koulutusohjelma mahdollistaa CCNA-tutkinnon suorittamisen. Koulutus itsessään ei oikeuta sertifikaattiin (CCENT tai CCNA). Sertifikaatin saavuttamiseksi on läpäistävä valvottu, maksullinen testi testejä vastaanottavissa yrityksissä. Kerttulin lukiossa CCNA-koulutusta annetaan CCNA Discovery -materiaalin mukaisesti. Kurssin materiaali (vuorovaikutteinen reaaliaikainen verkkomateriaali, oppikirjat, laboratorioharjoitukset sekä simulaatioharjoitukset) jakaantuu neljään erilliseen osaan (semesteriin). Kunkin semesterin aikana suoritetaan teoriaopintoja testeineen sekä käytännön laboratorioharjoituksia joko pitkälle kehitettyjä simulaattoreita hyödyntäen tai oikean verkkoraudan parissa laboratoriotiloissa. Semesterin päättää koneilla tehtävä finaalikoe ja mahdollisesti laboratoriossa tehtävä käytännön taitoja mittaava loppukoe. 1. Semester: Networking for Home and Small Businesses 2. Semester: Working at a Small-to-Medium Business or ISP 3. Semester: Introducing Routing and Switching in the Enterprise 4. Semester: Designing and Supporting Computer Networks Kurssin teoriaopetus tapahtuu käytännössä valmiin englanninkielisen verkkomateriaalin avulla. Opetuskielenä on kuitenkin suomi. Kurssiin kuuluu myös paljon käytännön laboratoriotöitä, jotka suoritetaan Kerttulin lukion tai ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan laboratorioissa ICT-talolla. CCNA-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu tietotekniikan tutkinto, joka hyväksytään opinnoiksi useissa tietotekniikan korkea-asteen kouluissa. Opiskelija saa jokaisesta suoritetusta semesteristä erillisen todistuksen. Todistuksen avulla opiskelija voi pyytää CCNA-kurssien hyväksilukemista jatko-opinnoissaan. Jos CCNA-tutkinto jää kesken, voi sen jatkaa valmiiksi esim. jossain suomalaisessa koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Opiskelijat valitsevat ensimmäiseksi vuodeksi kurssit IT13 ja IT14, toiseksi vuodeksi IT15 ja IT16. Viimeinen Cisco-kurssi IT17 tarjotaan vuorovuosittain, joten tämä kurssi valitaan vuodesta riippuen joko toisena vuonna tai kolmannen vuoden alussa. Kurssit IT15, IT16 ja IT17 ovat laajuudeltaan kahden kurssin suuruisia. Lähiopetustunteja näissä kursseissa ei ole enempää normaaleihin kursseihin verrattuna. Semesterit III ja IV voidaan suorittaa osittain itsenäisesti, jos valintoja ei ole riittävästi normaalin opetusryhmän perustamiseksi. CCNA-tutkinnon suorittaminen Kerttulin lukiossa 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI IT1 + IT4 + IT13 + IT14 IT15 + IT16 (+IT17) mahdollinen CCENT-sertifikaatti 3. LUKUVUOSI IT17 mahdollinen CCNAsertifikaatti LUKUVUONNA 2013–2014 YHTEISTYÖSSÄ KORKEAKOULUJEN KANSSA JÄRJESTETTÄVÄ OPETUS Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun yliopiston edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan informaatioteknologian opintoja yliopistolle. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan pitkän matematiikan sekä informaatioteknologian kurssien IT3, IT5 ja IT7 arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun yliopistossa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Jos opiskelija suorittaa informaatioteknologian perusopintoja yliopistossa lukioaikanaan hyvin arvosanoin vähintään Turun yliopiston kunakin vuonna erikseen ilmoittaman määrän, on hänellä mahdollisuus päästä, suoritettuaan yo-tutkinnon yliopiston erikseen määrittelemällä tasolla, opiskelemaan avoimen väylän kautta Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta. Kursseina tarjottiin lukuvuonna 2012–2013 mm. Johdatus informaatioteknologiaan 2 op. (opintopistettä) Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi 5 op. Olio-ohjelmoinnin perusteet 5 op. Yliopisto-opintojen mukaiset valinnat Kerttulin lukiossa 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI IT1 + IT3 + IT7 IT5 (jakso1) (+ IT9) (IT9) mahdolliset opinnot yliopistolla mahdolliset opinnot yliopistolla Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun kauppakorkeakoulun edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan tietojärjestelmätieteen opintoja Turun kauppakorkeakouluun. Opintojaksojen maksimi on 20 opintopistettä / opiskelija tai vuosittaisen sopimuksen mukaan. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan informaatioteknologian ja englannin arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun kauppakorkeakoulussa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Opiskelija ei saa lisäetua kurssien suorittamisesta pyrkiessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Tietojärjestelmätieteen aine tarjoaa Kerttulin lukion ICT-lukiolaisille suoritettavaksi seuraavat kurssit: Tietohallinnon perusteet 2 op. (2. vuoden kevät) Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä 4 op. (3. vuoden syksy) Paikkatietojärjestelmien peruskurssi 6 op. (3. vuoden syksy) Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät) Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat valitsevat sopivaksi katsomansa määrän vuosittain halukkaita opiskelijoita suorittamaan tietotekniikan opintoja Turun ammattikorkeakouluun. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Kursseista sovitaan erikseen vuosittain. KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (A) Pakolliset kurssit A1 A2 A3 A4 A5 A6 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Tekstit ja vaikuttaminen Teksti, tyyli ja konteksti Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Valtakunnalliset syventävät kurssit A7 A8 A9 Puheviestintätaitojen syventäminen Tekstitaitojen syventäminen Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Koulukohtaiset syventävät kurssit A10 Luova kirjoittaminen Tuotetaan erilaisia proosatekstejä ja runoja ja hiotaan omia tekstejä. Lisäksi saadaan ohjausta tyyli- ja kieliseikkoihin, tutustutaan eri kaunokirjallisuuden lajeihin ja tuotetaan yhteinen julkaisun. A11 Asiakirjoittamisen kurssi Perehdytään hyvän asiatyylin piirteisiin ja harjoitellaan selkeän, hyvin viestivän suomen kielen tuottamista. Koulukohtaiset soveltavat kurssit A12 Monimuotoinen kirjallisuus Kurssilla kurkistetaan syvemmälle kirjallisuuden maailmaan erilaisten erittely- ja analyysitehtävien avulla. Kurssi suoritetaan etäkurssina. A13Näyttämötaide Kurssi toteutetaan äidinkielen ja kuvataiteen integraationa. Se järjestetään noin joka 3. vuonna. Kurssilla perehdytään teatterin maailmaan ja näytelmään taiteenlajina. RUOTSI A-KIELI (BA) Pakolliset kurssit BA1 Arkielämää Pohjoismaissa BA2 Ihmiset ympärillämme BA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa BA4Elinympäristömme BA5 Opiskelu ja työ BA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Valtakunnalliset syventävät kurssit BA7 Puhu ja ymmärrä paremmin BA8 Tiede, talous ja tekniikka Koulukohtaiset syventävät kurssit BA9 Lukion ruotsin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. BA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. BA11 Ruotsin tukikurssi Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille. BA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit BA13Kieliharjoittelu Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen. RUOTSI B1-KIELI (BB) Pakolliset kurssit BB1 Koulu ja vapaa-aika BB2 Arkielämää Pohjoismaissa BB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa BB4 Elämää yhdessä ja erikseen BB5Elinympäristömme Valtakunnalliset syventävät kurssit BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin BB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Koulukohtaiset syventävät kurssit BB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. BB9 Lukion ruotsin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä. BB10 Ruotsin tukikurssi Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille. BB11 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden peruskurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit BB12Kieliharjoittelu Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen. ENGLANTI A-KIELI (EA) Pakolliset kurssit EA1 Nuori ja hänen maailmansa EA2 Viestintä ja vapaa-aika EA3 Opiskelu ja työ EA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma EA5Kulttuuri EA6 Tiede, talous ja tekniikka Valtakunnalliset syventävät kurssit EA7 Luonto ja kestävä kehitys EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Koulukohtaiset syventävät kurssit EA9 Lukion englannin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä. EA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. EA11 Englannin tukikurssi Harjoituskurssi englannin kielen perusasioiden kertaamiseksi. EA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit EA13 Leirikoulu Englannissa Leirikoulu kestää viikon, ja ajankohtana on 2. opiskeluvuoden kevät. Tavoitteena on peruskielitaidon ja kommunikatiivisten taitojen vahvistaminen sekä kulttuurin tuntemuksen laajentaminen. B2- JA B3-KIELET B2-kieli on perusopetuksen 8. luokalla alkanut kieli. B3-kieli on lukiossa aloitettava valinnainen vieras kieli. Kummassakin oppiaineessa on vain syventäviä kursseja B2-SAKSA (SC) JA B2-RANSKA (FC) SC1, FC1 SC2, FC2 SC3, FC3 SC4, FC4 SC5, FC5 SC6, FC6 SC7, FC7 SC8, FC8 Vapaa-aika ja harrastukset Meillä ja muualla Ennen ja nyt Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kulttuuri Yhteinen maapallomme Tiede ja tekniikka Luonto ja kestävä kehitys B3-SAKSA (SD) JA B3-RANSKA (FD) SD1, FD1 SD2, FD2 SD3, FD3 SD4, FD4 SD5, FD5 SD6, FD6 SD7, FD7 SD8, FD8 SD9, FD9 SD10, FD10 Hyvää päivää, hauska tutustua Näin asiat hoituvat Vapaa-aika ja harrastukset Meillä ja muualla Ennen ja nyt Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kulttuuri Yhteinen maapallomme Tiede ja tekniikka Luonto ja kestävä kehitys PITKÄ MATEMATIIKKA (M) Pakolliset kurssit M1 Funktiot ja yhtälöt M2Polynomifunktiot M3Geometria M4 Analyyttinen geometria M5Vektorit M6 Todennäköisyys ja tilastot M7Derivaatta M8 Juuri ja logaritmifunktiot M9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot M10Integraalilaskenta Valtakunnalliset syventävät kurssit M11 Lukuteoria ja logiikka M12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä M13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Koulukohtaiset syventävät kurssit M14Kertauskurssi Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja ja harjaannutaan käyttämään niitä monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. M15 Pitkän matematiikan tukijalka Kerrataan ensimmäisen vuoden kurssien asioita. M16 Tehokertaus harjoittelun avulla Kerrataan pakollisten kurssien sisällöt pääasiassa laskemalla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi Tutustutaan tietotekniikkaa tukeviin matematiikan osa-alueisiin, esim. logiikkaan, kombinatoriikkaan, matriiseihin, determinantteihin, kryptografiaan, graafiteoriaan sekä koodausteoriaan. M18 Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin M19Talousmatematiikkaa Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. M20 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin LYHYT MATEMATIIKKA (N) Pakolliset kurssit N1 Lausekkeet ja yhtälöt N2Geometria N3 Matemaattisia malleja I N4 Matemaattinen analyysi N5 Tilastot ja todennäköisyys N6 Matemaattisia malleja II Valtakunnalliset syventävät kurssit N7Talousmatematiikka N8 Matemaattisia malleja III Koulukohtaiset syventävät kurssit N9Kertauskurssi Kerrataan pakollisten kurssien (N1–4 ja N6) tärkeimmät asiasisällöt. N10 Lisää älliä Kerrataan N5-kurssin asioita ja eriytettynä N8-kurssin asioita sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit N11 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin N12 Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin BIOLOGIA (BI) Pakolliset kurssit BI1Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys Valtakunnalliset syventävät kurssit BI3Ympäristöekologia BI4 Ihmisen biologia BI5Bioteknologia Koulukohtaiset syventävät kurssit BI6 Biologian kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin biologian koekysymyksiin. Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden BI1–5 kurssien keskeiset sisällöt. BI7 Bioteknologia II Opiskelijat syventävät tietojaan bio- ja geenitekniikan keskeisistä menetelmistä. Tehdään yksinkertaisia bio- ja geenitekniikan laborointeja. Vieraillaan biotekniikkaa hyödyntävissä laitoksissa. BI8 Biologian laboroinnit Tehdään myös vaativampia laborointeja lukion biologian kurssien keskeisistä oppisisällöistä. BI9 Solubiologian jatkokurssi Kurssin keskeisenä sisältönä on virusten ja solujen rakenteen ja toiminnan syvällinen tuntemus. Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin. BI10 Ihmisen biologian jatkokurssi Kurssin keskeisenä sisältönä on ihmisen rakenteiden ja fysiologian syvällinen ymmärtäminen Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin. MAANTIEDE (GE) Pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma Valtakunnalliset syventävät kurssit GE3 Riskien maailma GE4Aluetutkimus Koulukohtaiset syventävät kurssit GE5 Maantieteen kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin maantieteen koekysymyksiin. Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden GE1–4 kurssien keskeiset sisällöt. GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin karttoihin, karttatulkintaan ja kartografian käyttämiin keinoihin. Kurssiin kuuluu useita erilaisia karttatöitä (sekä käsin että tietokoneella piirrettyjä), joista kerätään portfolio. Koulukohtaiset soveltavat kurssit GE7 Talous- ja kehitysmaantiede Tutustutaan talousmaantieteellisiin ilmiöihin ja aineistoihin alueellisesti. Käsitellään kehitysmaiden erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet alueellisesti tarkasteltuna. GE8 Maailman kulttuurit Tutustutaan maailman kulttuureihin. Kurssi antaa hyviä valmiuksia esimerkiksi kaupan ja urheilun ammattilaisille, jotka matkustavat paljon. Suositellaan myös vaihto-oppilaiksi hakeutuville. FYSIIKKA (FY) Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Valtakunnalliset syventävät kurssit FY2Lämpö FY3Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6Sähkö FY7Sähkömagnetismi FY8 Aine ja säteily Koulukohtainen syventävä kurssi FY9 Fysiikan kokoava kurssi Parannetaan laskuvalmiuksia ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita silmälläpitäen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit FY10 Tutki ja kokeile Opiskelija oppii ymmärtämään kokeellisen toiminnan avulla paremmin fysiikkaa ja saa paremman pohjan jatkokursseille. Kurssilla tehdään fysiikan eri kursseihin liittyvää kokeellista työskentelyä, joka ei vaadi syvällisiä pohjatietoja, ja tutustutaan sähköopin ja elektroniikan peruskomponentteihin. FY11 Valmennus jatko-opintoihin FY12 Sähkö ja elektroniikka Syvennetään sähkö- ja sähkömagnetismiopin tietoja, tutustutaan elektroniikan peruskomponentteihin ja niiden toimintaan sekä ymmärretään, suunnitellaan ja toteutetaan yksinkertaisten piirien toimintaa. KEMIA (KE) Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Valtakunnalliset syventävät kurssit KE2 KE3 KE4 KE5 Kemian mikromaailma Reaktiot ja energia Metallit ja materiaalit Reaktiot ja tasapaino Koulukohtainen syventävä kurssi KE6 Kemian kertaus Kerrataan lukion kemian oppimäärä ja vahvistetaan laskuvalmiuksia mm. vanhojen yo-tehtävien ja sisäänpääsykokeiden avulla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit KE7 Tutki ja kokeile kemiaa KE8 Kemian valmennus jatko-opintoihin USKONTO (UE) Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Valtakunnalliset syventävät kurssit UE4 Uskontojen maailmat UE5 Mihin suomalainen uskoo? Koulukohtainen syventävä kurssi UE6 Uskonnon kertauskurssi Kerrataan lukion uskonnon kurssien keskeisiä asioita ja opitaan kirjoittamaan mahdollisimman hyviä esseevastauksia. Koulukohtainen soveltava kurssi UE7Myyttikurssi Tutustutaan luomista, ihmisen elämää ja maailmanloppua käsitteleviin myytteihin FILOSOFIA (FF) Pakollinen kurssi FF1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Valtakunnalliset syventävät kurssit FF2 FF3 FF4 Filosofinen etiikka Tiedon ja todellisuuden filosofia Yhteiskuntafilosofia HISTORIA (HI) Pakolliset kurssit HI1 HI2 HI3 HI4 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Eurooppalainen ihminen Kansainväliset suhteet Suomen historian käännekohtia Valtakunnalliset syventävät kurssit HI5 HI6 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kulttuurien kohtaaminen Koulukohtaiset syventävät kurssit HI7 Historian preppauskurssi abeille Valmistaudutaan historian ainereaalikokeeseen kertaamalla kurssien keskeiset sisällöt ja harjoittelemalla vastaustekniikkaa dokumenttien, kuvien ja tilastojen tulkintaa. HI8 Maailmantilanne nyt HI3- ja HI4-kurssien jatkokurssi, jossa tarkastellaan ja analysoidaan ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä ja selvitetään niiden taustoja ja vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja talouteen. Kurssimateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta ja eri joukkoviestinten tarjoamaa aineistoa. HI9 Antiikin kurssi Kurssilla syvennytään antiikin Kreikan/Rooman historiaan. Kurssiin voi sisältyä opintomatka tutkittuun kohteeseen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit HI10Tutkielmakurssi Kurssin aikana opiskelijat tekevät ohjatun tutkielman historiaan tai yhteiskuntaan liittyvästä aiheesta. Kurssilla opiskellaan tutkimusprosessia kuten lähteiden hakua ja käyttöä, kysymyksenasettelua, tutkielman laatimista ja seminaarityöskentelyä. Kurssiin voi liittyä opintoja Turun yliopiston historian laitoksella. YHTEISKUNTAOPPI (YH) Pakolliset kurssit YH1Yhteiskuntatieto YH2Taloustieto Valtakunnalliset syventävät kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Koulukohtaiset syventävät kurssit YH5 Yhteiskuntaopin preppauskurssi abeille Valmistaudutaan yhteiskuntaopin ainereaalikokeeseen. Kerrataan kurssien keskeiset sisällöt, harjoitellaan tilastojen ja dokumenttiaineiston käyttöä ja hiotaan vastaustekniikkaa. YH6 Taloustiedon syventävä kurssi Kurssilla syvennetään taloustiedon peruskurssilla opittuja asioita. Erityishuomio kiinnitetään ajankohtaisiin talouden asioihin sekä mikro- että makrotalouden näkökulmasta. Kurssi valmentaa kauppatieteen ja taloustieteen pääsykokeisiin. YH7 Yhteiskuntatiedon syventävä kurssi Kurssilla syvennetään yhteiskuntaopin peruskurssilla käytyjä asioita mm. valtio-opin ja sosiaalipolitiikan osalta. Kurssilla seurataan ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua ja kurssi valmentaa opiskelijaa yhteiskuntatieteellisen pääsykokeisiin. YH8 Lakitiedon syventävä kurssi Kurssilla syvennetään lakitiedon peruskurssilla omaksuttuja asioita ja valmennetaan oikeustieteellisen pääsykokeeseen. PSYKOLOGIA (PS) Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Valtakunnalliset syventävät kurssit PS2 PS3 PS4 PS5 Ihmisen psyykkinen kehitys Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Persoonallisuus ja mielenterveys Koulukohtaiset syventävät kurssit PS6 Psykologian kertauskurssi Kerrataan lukion psykologian kurssien keskeisiä asioita ja opitaan kirjoittamaan mahdollisimman hyviä ja jäsenneltyjä esseevastauksia. PS7Sosiaalipsykologia Tutustutaan sosiaalipsykologian perusteisiin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit PS8Urheilupsykologia Tutustutaan urheilupsykologian peruskysymyksiin. Kurssi antaa käytännönläheisiä eväitä oman mielen ja kehon tuntemukseen sekä näiden kytkemiseen liikunta- ja urheilusuorituksiin. PS9 Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi Tavoitteena on oman itsetuntemuksen lisääntyminen ja ihmissuhteiden ymmärtäminen. Opitaan ihmissuhdetaitojen ja itsetuntemuksen perusteet vuorovaikutus-, NLP-, mielikuva- ja draamaharjoituksin. MUSIIKKI (MU) Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi Valtakunnalliset syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5Musiikkiprojekti Koulukohtaiset syventävät kurssit MU6Musiikkiprojekti Kurssilla keskitytään taiteiden väliseen toimintaan sekä perehdytään äänentoistolaitteiston käyttöön. Harjoituksia saattaa olla myös oppituntien ulkopuolella sopimuksen mukaan. MU7Musiikkiprojekti Kurssilla keskitytään tuottamaan musiikkiesitys koulun juhliin. Harjoituksia saattaa olla myös oppituntien ulkopuolella sopimuksen mukaan. Koulukohtainen soveltava kurssi MU8 Studiotyöskentelyn kurssi Kurssin tavoitteena on tuottaa koulun studiolaitteilla tallennettu demo harjoitelluista kappaleista ja mahdollisesti pieni levynjulkistamiskeikka yleisölle. Kurssilla keskitytään harjoittelemaan bändityöskentelyä soittamisen ja laulamisen kautta. Tarvittavaan laiteoppiin perehdytään bändityöskentelyn ohessa. Työskentelyä saattaa olla oppituntien ulkopuolisella ajalla sopimuksen mukaan. KUVATAIDE (KU) Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila Valtakunnalliset syventävät kurssit KU3 KU4 KU5 KU6 Media ja kuvien viestit Taiteen kuvista omiin kuviin Nykytaiteen työpaja Arkkitehtuuri ja muotoilu Koulukohtaiset soveltavat kurssit KU7 Piirustus, maalaus ja grafiikka Opiskelija saa mahdollisuuden kehittää omaa kuvailmaisuaan, tutustuu erilaisten aihe-, materiaali- ja tekniikkakokeilujen kautta piirustuksen ja maalauksen ilmaisukeinoihin sekä kokeilee jotakin taidegrafiikan menetelmää KU8 Keramiikka ja kuvanveisto Tutustutaan keramiikkataiteeseen ja kuvanveistoon ja opitaan uusia sisältöjä ja menetelmiä omaan kuvailmaisuun. KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi Kurssilla harjoitellaan laajan, pitkäjänteisyyttä vaativan kuvataiteen projektityön tekemistä. Opiskelija saa halutessaan mahdollisuuden suorittaa valtakunnallisen kuvataiteen lukiodiplomin LIIKUNTA (LT/LP) Pakolliset kurssit LI1 LI2 Taitoa ja kuntoa Liikuntaa yhdessä ja erikseen Valtakunnalliset syventävät kurssit LI3 Virkisty liikunnasta LI4 Yhdessä liikkuen LI5Kuntoliikunta Koulukohtaiset syventävät kurssit LI6 Liikunnan lukiodiplomi Liikunnan diplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisuudesta, harrastuneisuudesta sekä erityisosaamisesta. Siinä arvioidaan myös opiskelijan liikuntatiedot ja yhteistyötaidot. Koulukohtaiset soveltavat kurssit LI7 Liikunnalliselle alalle valmentava kurssi Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia haettaessa opiskelemaan liikunnanopettajan tai -ohjaajan ammattiin. Kurssilla tutustutaan em. alojen pääsykoetehtäviin. TERVEYSTIETO (TE) Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Valtakunnalliset syventävät kurssit TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terveys ja tutkimus Koulukohtainen syventävä kurssi TE4 Terveystiedon kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin terveystiedon koekysymyksiin. Mietitään, miten vastaus rajataan, miten syy–seuraus-suhteita esitellään sekä mm. miten taulukoita ja diagrammeja tulkitaan. Koulukohtainen soveltava kurssi TE5Ensiapukurssi OPINTO-OHJAUS (OP) Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Valtakunnallinen syventävä kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Koulukohtaiset soveltavat kurssit OP3Opiskelijatutor-kurssi Kurssi antaa tutor-opiskelijoille valmiuksia toimia uusien lukiolaisten vertaisohjaajina yhteistyössä ryhmänohjaajien kanssa. Käytännössä tutorit opastavat uusia lukiolaisia opiskelun suunnittelussa ja valintojen tekemisessä. Tutorit opastavat uusia lukiolaisia talon tapoihin, tiloihin ja sääntöihin. OP4 Aktiivinen kansalainen Kurssin tavoitteena on oppia vaikuttamaan omaan kouluyhteisöön oppilaskunnan toiminnan avulla. Kurssin toiminta sovitaan yhdessä vuosittain oppilaskunnan ohjaavan opettajan kanssa. OP5 Taitava oppija – toimintaa ja dialogia Kurssin tavoitteena on tunnistaa omia oppimisen esteitä ja saada niihin opetusta. Kurssin aikana tehdään Ylioppilastutkintolautakunnan vaatima virallinen lukemisen ja kirjoittamisen testi. INFORMAATIOTEKNOLOGIA (IT) Koulukohtaiset soveltavat kurssit IT1 Tietokoneen peruskäyttö Kurssilla harjoitellaan yleisimmin opiskelussa, kotona ja työelämässä tarvittavia tietokoneen käyttötaitoja. Tietokoneen koostumuksen ja toimintaperiaatteiden lisäksi tarkastellaan työvälineohjelmien toimintaa sekä tutustutaan uusiin päivittäistä kommunikointia helpottaviin ratkaisuihin. Kurssin painopiste on tietokoneen käytön harjoittelussa. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat Kurssilla käsitellään mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja erilaisten esitysohjelmistojen edistyneitä piirteitä sekä tutustutaan tietotekniikan mahdollistamiin ryhmätyöskentelymuotoihin. IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi Kurssilla tutustutaan algoritmien kuvaukseen, tieto- ja ohjausrakenteisiin sekä jonkin ohjelmointikielen perusteisiin. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö ja opitaan ohjelman dokumentointi. IT4Internet Kurssilla tutustutaan tietoverkkojen ja erityisesti Internetin mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin erilaisia sovelluksia käytettäessä. Kurssilla tarkastellaan myös Internetin teknistä rakennetta ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Internetin lisäksi tutustutaan uusien päätelaitteiden toimintaan (matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, tabletit jne.) ja HTML-kielen alkeisiin. IT5Tietorakenteet Kurssilla tutustutaan yleisimpien tietorakenteiden periaatteisiin sekä haku- ja lajittelualgoritmeihin. Kurssi edellyttää ohjelmointikurssin suorittamista tai muuten vastaavia tietoja. Kurssi on teoriapainotteinen ja tarkoitettu opiskelijoille, jotka aikovat informaatioteknologian jatko-opintoihin ja se on pakollinen lukioaikana yliopisto-opintoihin osallistuville. IT6Tiedonhallinta Kurssilla tarkastellaan erilaisia tietokantaratkaisuita, opitaan ymmärtämään tietokantojen mukanaan tuomat hyödyt niin yksityisen ihmisen kuin yrityksenkin näkökulmasta sekä tutustutaan SQL-kielen alkeisiin. IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ohjelmointitaitoja rakenteisesta ohjelmoinnista olio-ohjelmoinnin suuntaan. IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa Erityisesti monipuoliset perustiedot ja -taidot omaaville ja alalle aikoville ICT-lukion opiskelijoille tarkoitettu kurssi informaatioteknologian uusista tuulista. Kurssin aikana käsitellään myös jatko-opintoja ja niihin pyrkimistä. IT9WWW-ohjelmointi Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat WWW-ohjelmoinnin erityispiirteisiin. Opiskelijat tuottavat pienimuotoisen WWW-sivuston. IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet Tutustutaan logiikan ja loogisten piirien alkeisiin. Kurssilla perehdytään tietokoneitten digitaalipiireissä käytettyyn Boolen algebran sovellusalueeseen: loogisiin piireihin. Tutustutaan erilaisiin portteihin, analysoidaan erilaisten piirien tuloksia, pyritään yksinkertaistamaan annettuja piirejä ja lopuksi suunnittelemaan erilaisia minimoituja porttipiirejä. IT11Linux Kurssilla tutustutaan Linux käyttöjärjestelmän perusteisiin, komentotulkkiin, graafiseen käyttöliittymään ja sovellusohjelmiin. IT12Projektikurssi Kurssin tavoitteena on mahdollistaa ICT-lukiolaisille informaatioteknologiaan liittyvien projektien tekeminen (esim. ohjelmointiprojektit). IT13 Cisco CCNA I/IV 1/2 IT14 Cisco CCNA I/IV 2/2 IT15 Cisco CCNA II/IV IT16 Cisco CCNA III/IV IT17 Cisco CCNA IV/IV IT18Kymmensormijärjestelmä Kurssin aikana opiskelijat tutustuvat kymmensormijärjestelmän periaatteisiin ja parantavat omaa näppäilytaitoaan ja -nopeuttaan. IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla Opiskelija oppii kuvankäsittelyohjelman perusteita, oppii ymmärtämään kuvamanipulaation mahdollisuuksia ja haittoja sekä oppii arvioimaan kriittisesti median kuvamateriaalia IT20 Tietokonepelien maailma Tutustutaan tietokonepelien maailmaan. Pelien historiaa, nykyajan pelit, pelien suosion syitä ja pelintekoprosessi. Kurssilla suunnitellaan ja tehdään tietokonepeli. IT21Multimedia Kurssilla tutustutaan multimediakehittimien perusominaisuuksiin ja harjoitellaan mm. digitaalikameran ja -videon käyttöä. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, joka koostuu tekstin, kuvan, videon ja äänen yhdistämisestä multimediaesitykseksi. DIGITAALINEN VIESTINTÄ (COMMUNICATION TECHNOLOGY, CT) Koulukohtaiset soveltavat kurssit CT1 Digitaalinen viestintä 1 Opiskelija tutustuu lehden, radion ja TV:n tekemiseen digitaalisten välineiden kautta. CT2 Digitaalinen viestintä 2 Opiskelija perehtyy syvemmin omaan, ennalta määrättyyn digitaalisen median osa-alueeseen. CT3Kuvaviestintä Tutustutaan graafisen viestinnän perusteisiin ja kuvan rooliin vies- tinnässä. CT4Valokuvakurssi Tutustutaan valokuvauksen historiaan ja valokuvauksen merkitykseen tällä hetkellä sekä valokuvauksen tekniikkaan ja ilmaisukeinoihin. CT5Elokuvakurssi Tutustutaan elokuvan historiaan ja lajityyppeihin, ajankohtaisiin elokuviin sekä elokuvan kieleen, ilmaisukeinoihin ja tekniikkaan. Opiskelija saa mahdollisuuden kokeilla videokuvausta ja editointia sekä oppii analysoimaan elokuvaa. CT6 Koulun lehden toimittaminen Koulun lehden tekemisessä tutustutaan lehtijuttujen tekoon ja kuvien ottamiseen. Tavoitteena on tehdä opiskelijoiden näköinen lehti. CT7Mediadiplomi Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta syventävää tai soveltavaa kurssia median eri aloilta oppilas voi osallistua Mediadiplomikurssille. Me- dian lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämänkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomi korvaa pienin lisäyksin ICT-linjan päättötyön, jolloin kurssin saa ICTpäättötyön nimellä. CT8Videoeditointi Kurssilla opetellaan videoeditointia: leikkaus ja äänen (musiikin ja efektien) tuominen videoon. Kurssilla tarkastellaan myös editoinnin vaikutusta elokuvaan. Opitaan editoimisen lisäksi kuvauksen alkeet. Opiskelija pystyy tekemään mm. valmennusvideoita tai pienoiselokuvia. CT9Animaatio Animaatiota voi tehdä nykyään monella eri tapaa: piirtämällä, muovaamalla, still-kuvilla ja flashillä. Kurssilla opetellaan kolmella eri tavalla tehdä animaatio. LIIKENNEKASVATUS (LO) Koulukohtaiset soveltavat kurssit LO1Liikennekasvatus Kurssi toteutetaan yhteistyössä autokoulun kanssa. Kurssilla annetaan auton ajokorttiin vaadittava teoreettinen liikennetietous. Osallistujilta edellytetään 17,5 vuoden ikää. Huom! Kaikki kurssit eivät toteudu joka vuosi. Osa vieraiden kielten opetuksesta järjestetään yhdessä Turun muiden lukioiden kanssa. Lisäksi käytössä on Turun seudun verkko-opetuksen tarjoamat kurssit. URHEILUVALMENNUS Yleiskuvaus Urheilulukion valmennus on osa Kerttulin urheilulukiossa opiskelevan urheilijan päivittäisharjoittelua. Se tukee ja täydentää urheilijan yksilö- ja joukkuevalmennusta. Valmennus noudattaa suomalaisen valmennusjärjestelmän perusperiaatteita. Sen tavoite on edistää urheilijan kehittymistä lajissaan kohti urheilu-uransa huippukautta. Valmennus noudattaa lukio-opintojen eri vaiheissa seuraavia linjoja: • Ensimmäisen vuoden aikana aloitetaan urheilijan yksilöllisten perustaitojen ja fyysisen suorituskyvyn parantaminen. Samalla opiskelija totutetaan omatoimiseen harjoitteluun ja ajatteluun ohjatun valmentautumisen ohessa. Erityisesti syvennetään urheilijan käsitystä omasta lajistaan ja korostetaan perusasioiden hallinnan merkitystä menestyksellisessä urheilemisessa ja yhteistoiminnassa. • Toisena ja kolmantena vuotena vahvistetaan ja kehitetään valmennettavien taitoja ja fyysisistä suorituskykyä. Tavoitteena on tasapainoinen, itseensä luottava ja positiivinen eurooppalainen urheilija. Yleiset tavoitteet • Opiskelija kehittyy urheilijana, suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia. • Opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet sekä sitoutuu määrätietoiseen ohjattuun ja omatoimiseen harjoitteluun. • Opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät. • Opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, minkä kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään. • Valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussa. • Valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemanaan laadukkaasti, hyvin ja iloisesti. • Urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, joten kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita. Yleiset sisällöt • Kokonaisvaltainen kehittäminen • Tavoitteena on tasapainoinen nuori, jolla on hyvät elämänhallintataidot ja joka on tietoinen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen. • Urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot. • Valmennuksen laatu • Valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat. • Valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle. • Urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun. • Lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa sujuu toimiva yhteistyö, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa. • Urheilijana kasvaminen • Valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän jälkeen. • Psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutusta urheilijoiden ja valmentajien välillä. • Valmentajalta edellytetään tilanneherkkyyttä, kykyä tunnistaa kriisitilanteita ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin. • Tavoitteena on realistinen valmennusohjelma, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä • Opiskeltavia kurssisisältöjä ovat psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa ja urheilupsykologia syventävänä kurssina. • Urheilijat osallistuvat valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen esimerkiksi vuosittaisissa keskustelutilaisuuksissa tai seminaareissa. • Valmennuksen monipuolisuus • Kouluvalmennuksen painopisteinä on lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. • Valmentajien monipuolista osaamista kehitetään eri lajien valmentajien yhteistyönä. Valmennuksen yhteistyö ja opetusjärjestelyt Urheiluvalmennus toteutetaan yhteistyössä urheiluoppilaitoksen, henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, valtakunnallisten lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa. Yhteistyön toimiessa pystytään sopimaan valmennuksen kokonaisvastuusta ja määrittelemään kouluvalmennuksen osuus urheilijan kokonaisharjoittelussa. Lukion urheiluvalmennuksen sovittamisesta yksittäisen urheilijan kokonaisharjoitteluun vastaavat Kerttulin lukiossa toimivat valmentajat. Tämä edellyttää yhteistyötä urheilijoiden henkilökohtaisten tai joukkuevalmentajien kanssa. Urheilulukion valmennus toteutetaan pääsääntöisesti aamuisin. Valmennuksen järjestämiseen liittyvän yhteistyön merkitystä korostaa Kerttulin lukion rooli Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaatio-oppilaitoksena. Kerttulin lukio sopii urheiluakatemiassa mukana olevien oppilaitosten, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa urheiluvalmennukseen liittyvistä opetusjärjestelyistä lukuvuosittain. Yhteisten opetusjärjestelyjen tavoitteena on turvata opiskelevalle urheilijalle paras mahdollinen valmentautumismahdollisuus sekä joustava urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa Urheilijaksi kasvaminen Urheilijaksi kasvaminen on Kerttulin urheilulukion oma aihekokonaisuus. Ensimmäisen vuoden opiskelijat perehdytään valmennusopin kurssilla huippu-urheilijaksi kasvamiseen valmennuksen fysiologian ja ohjelmoinnin, psyykkisen ja ravitsemusvalmennuksen ja ohjaamisen näkökulmista. Valmennuskurssit sisältöineen ohjaavat nuorta urheilijaa kasvamaan oma-aloitteiseksi, omaa harjoittelua taitavasti arvioivaksi, tasapainoiseksi ja itseensä luottavaksi urheilijaksi. Lisäksi lukion toiminnassa korostuvat erityyppiset koko urheilijajoukolle suunnatut luennot mm. antidopingista, ravitsemuk- sesta ja urheilun etiikasta. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Urheiluvalmennuksessa aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi toteutua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä. Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Hyvinvointi ja turvallisuus Urheiluvalmennuksessa luodaan harjoitustilanteita yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kestävä kehitys Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, ammatillisilla ja käytännön valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat tärkeinä periaatteina osana nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Tämän lisäksi urheiluvalmennus tukee heidän menestystään lajissaan sellaiselle tasolle, jossa he voivat kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta toimia monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Teknologia ja yhteiskunta Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyödyntämiseen. Viestintä ja mediaosaaminen Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suuriinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa. Urheiluvalmennuksen kurssit ja arviointi Urheiluvalmennuskurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja, joita voi suorittaa 12 - 20 kurssia (kolmen vuoden aikana enintään 17 kurssia). Urheilulukiolaisen tulee suorittaa vähintään 12 urheiluvalmennuskurssia voidakseen hyödyntää urheilulukion tuntijakoa. Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S = suoritettu ja H = hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus halutessaan saada päättötodistukseensa urheiluvalmennuksesta numero. Numeroarvioinnin perusteina päättötodistuksessa ovat 1) lajitaidot ja -tiedot, 2) fyysisen toimintakyky, 3) kilpailumenestys sekä 4) harrastuneisuus. Lajitiedot ja -taidot sekä fyysinen toimintakyky arvioidaan lajikohtaises- ti määrätyillä tavoilla. Harrastuneisuuden arvioinnissa avainkohteina ovat opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen urheiluvalmennuksessa. Urheiluvalmennuksen lajitarjonta Kerttulin urheilulukio tarjoaa lajivalmennusta päätoimisten tai sivutoimisten valmentajien johdolla. Lajivalmennusta tarjotaan seuraavissa lajeissa: Jalkapallo (tytöt / pojat ) Joukkuevoimistelu Jääkiekko (yhteisryhmä) Koripallo (yhteisryhmä) Lentopallo (tytöt / pojat) Salibandy (yhteisryhmä) Sulkapallo (yhteisryhmä) Suunnistus (yhteisryhmä) Tennis (yhteisryhmä) Uinti (yhteisryhmä) Yleisurheilu (yhteisryhmä) Lajeissa, joissa Kerttulin urheilulukio ei tarjoa suoraa lajivalmennusta, oppilaitoksessa toimii yleisvalmennuksen ryhmä, joka palvelee urheilijoita läpi lajirajojen. Yleisvalmennuksessa valmentautuminen tukee urheilijan omaa kausisuunnitelmaa huomioiden eri lajien urheilijoiden erilaiset tarpeet. Yleisvalmennus toimii varsinaisen lajiharjoittelun tukitoimena koostuen perusominaisuusharjoittelusta. Koulukohtaiset soveltavat kurssit VO1 Valmennusoppi Valmennusoppi on oppilaitoksen erityistehtävään liittyviä opintoja, jonka kaikkien urheilulukiolaisen tulee suorittaa. Opinnot suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden aikana hajautettuna kurssina. Valmennusoppi opinnot sisältyvät erityistehtävän mukaiseen 12 urheiluvalmennuskurssin minimikokonaisuuteen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään urheiluvalmennuksen peruskysymyksiä. Opiskelija osaa kurssin käytyään soveltaa oppimaansa tietoa päivittäisharjoittelussa. Valmennuksellisten perusasioiden kautta opiskelija kykenee laadukkaammin analysoimaan ja ymmärtämään omaa valmentautumisprosessia ja omaksuu paremmat tiedot ja taidot itsenäiseen valmennuksen suunnitteluun ja harjoittelun seurantaan. Valmennusoppi koostuu seuraavista aihekokonaisuuksista: • kokonaisvaltainen valmentautuminen • psyykkisen valmentautumiset perusteet • valmennusfysiologian perusteet • antidopingtyö • vierailevat luennoitsijat Arviointi Kurssin arviointiperusteina ovat läsnäolo, itsenäisesti suoritettavat tehtävät sekä kurssin lopuksi järjestettävä koe. Kurssi suoritetaan suoritusmerkinnällä. Halutessaan opiskelija saa erillisen todistuksen kurssin suorittamisesta ICT-LUKION KURSSIT ICT-lukon erityiskursseista opiskelijan on valittava yhteensä vähintään 12. Kurssisisällöt on kuvattu kurssiselosteessa oppiaineittain. Osa kursseista tarjotaan noin joka toinen vuosi. Pakolliset kurssit: 1. IT1 Tietokoneen peruskäyttö 2. IT4Internet 3. IT18Kymmensormijärjestelmä 4. CT1 Digitaalinen viestintä 1 5. A7 Puheviestinnän taitojen syventäminen 6. EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin 7. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat tai IT3 Ohjelmoinnin perus- kurssi sekä 8. IT22 ICT-portfolio Valinnaiset kurssit (valittava vähintään neljä) 1. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat 2. IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi 3. IT5 Tietorakenteet 4. IT6 Tiedonhallinta 5. IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi 6. IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa 7. IT9 WWW-ohjelmointi 8. IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet 9. IT11 Linux 10.IT12 Projektikurssi 11.IT13 CISCO CCNA, semester I, osa 1 12.IT14 CISCO CCNA, semester I, osa 2 13.IT15 CISCO CCNA, semester II 14.IT16 CISCO CCNA, semester III 15.IT17 CISCO CCNA, semester IV 16.IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla 17.IT20 Tetriksestä Doomiin – tietokonepelien maailma 18.IT21 Multimedia 19.CT2 Digitaalinen viestintä 2 20.CT3 Kuvaviestintä 21.CT4 Valokuvakurssi 22.CT5 Elokuvakurssi 23.CT6 Koulun lehden toimittaminen 24.CT7 Mediadiplomi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomi kurssin osana ICT-portfoliokurssia) 25.A10 Luova kirjoittaminen 26.A11 Asiakirjoittamisen kurssi 27.BA7, BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito) 28.BA8 Tiede, talous ja tekniikka 29.EA6, SA6, FA6, VA6 Tiede, talous ja tekniikka 30.SC7,SD9,FC7,FD9, PC7, PD9, VC7 Tiede ja tekniikka 31.M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi 32.M18, N11 Tilastomatematiikka jatko-opintoihin 33.M20, N12 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin 34.BI5 Bioteknologia 35.BI7 Bioteknologia II 36.GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi 37.FY12 Sähkö ja elektroniikka 38.KU3 Media ja kuvien viestit 39.KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi (ei saa erikseen kurssia,jos suo- rittaa diplomikurssin osana ICT-portfoliokurssia) 40.PS7 Sosiaalipsykologia Lukuvuoden aikana voi tulla tarjolle lisää valinnaisia ICT-kursseja koulussa käynnistettävien projektien ja hankkeiden mukana. TERVETULOA OPISKELIJAKSI KERTTULIN LUKIOON! http://www.kerttulinlukio.fi
© Copyright 2024