JulkisEsta DEsignista Elämyksiä JokaisEllE
Euroopan parasta pysäköintisuunnittelua 14 Tietomallinnuksen 10 teesiä 08 WSP Uutisia WSP Finland Oy:n sidosryhmälehti Nro 2/2011 imolan it to Ke LUSSA o v le :l I WS P KILPA TAIDE tornin Julkisesta designista elämyksiä jokaiselle Palvelumuotoilu.................................... 04 Sillat ja puistot........................................ 06 Joukkoliikenne........................................ 07 Valaistus..................................................... 10 UNITED BY OUR DIFFERENCE Simon Örnberg n sisällys KANSI WSP:n ehdotus ”Keimolan Ombra” voitti Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projektin ja Sanoma Oyj:n yhteistyössä SAFA:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa järjestämän Keimolan entisen moottoriradan valvontatornin taidekilpailun. 04 06 07 08 09 10 12 13 14 16 18 20 Muotoilija on käyttäjän puolestapuhuja WSP suunnitteli designpääkaupunkivuoteen valmistautuvalle Helsingille monta kaupunkilaisten arkipäivää koskettavaa hanketta. Anders Portman Turku panostaa viihtyisyyteen ja elinvoimaisuuteen Kansainvälisen suuntauksen mukaisesti Turku satsaa kaikille avoimiin ulkotiloihin. WSP on Aurajoen kulttuurimaiseman kehittämisessä monin tavoin mukana. Tietomallit mullistavat työtavat, hyvä tekeminen säilyttää arvonsa aina timo airaksinen Harrastus poiki ammatin Jo lapsena aikatauluja suunnitelleen WSP:n Simo Airaksisen innostus vei bussinkuljettajan penkin kautta joukkoliikennesuunnittelijaksi. n pääkirjoitus Parkkihallin ei tarvitse olla ahdas ja sokkeloinen Pysäköintiä edistävät käytännöt toivat WSP:lle voiton pysäköintisuunnittelukilpailussa. Stockmann Q-Park huomioi käyttäjät ja turvallisuuden. ■■ Rakentaminen on ikiaikaista ja hyvin tehty kestää lähes loputtomiin. Ihailemme pyramidien tai muinaisten temppeleiden kivipaasien ehdottomuutta, joka on kestänyt vuosituhansia hievahtamatta. Niihin tarvittiin kymmenien vuosien ja tuhansien pakkotyöläisten panostukset. Ja tilaajalta rajaton budjetti. Nicola Evans Laboratoriotutkimus vie pintaa syvemmälle Koeputkissa ja vedoskaapeissa muhii selvityksiä päätöksentekijän tueksi ja seuraavien toimenpiteiden pohjaksi. Nyt saman toteuttaisi kansainvälinen konsortio kolmessa vuodessa. Elinkaareksi laskettaisiin kymmeniä tai enintään sata vuotta, joten jälkipolvien turistien kannattaa suunnata yhä Gizaan, Cuzcoon ja Angkoriin. Jos raha ei olisi este, väitän että voisimme nytkin tehdä yhtä pysyvää jälkeä. Tietyt lainalaisuudet pysyvät siis vuosituhannesta toiseen, vaikka työtavat kehittyvät. Uusin loikka on tulossa, kun tietomallinnus tekee suunnittelusta ja rakentamisesta nopeampaa, tehokkaampaa ja täsmällisempää. Onnistunutta valomuotoiluratkaisua ei saavuteta työpöydän ääressä Viime vuosina funktionaalisuuden ja teknisyyden rinnalle on noussut myös valon kolmas tehtävä, elämyksellisyys. WSP Group selvitti vastikään tietomallinnuksen tilaa globaalisti. Raportissa, jota Antti Karjalainen käsittelee aukeamalla 14–15, kuvataan kuinka tietomallinnus muuttaa työtavat koko rakennusalan jalostusketjussa. Syytä siis olla hereillä kaikkien tässä klusterissa. Maailman suurimpaan hiilivoimalaitokseen WSP:n osaamista WSP suunnittelee Oulussa kattilarakenteet korealaiseen voimalaitokseen. Energiatehokkaita ratkaisuja ennen näkemättömässä mittakaavassa Helsingin Viikkiin on valmistumassa energiatehokkaan rakentamisen pilottikohde, Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitilarakennus. Nicola Evans Innovaatioilla ja kannustimilla rapistuvien lähiöiden kimppuun Maineen palauttamisen puolesta lähiöissä on ryhdytty toimiin turvallisuuden, viihtyisyyden ja arkielämän sujuvuuden parantamiseksi. Ensimmäinen BIM-sukupolvi käyttää ohjelmia nyt. Seuraava porukka istuu kouluissa ja saa toivottavasti valmiudet suunnitella tehokkaasti maailman markkinoille rakenteita, taloja, siltoja, infrastruktuuria ja kaikkea mitä yhteiskunta tarvitsee. Nro 2/2011 WSP on monialainen rakennusja yhdyskuntasektorin tutkimus-, suunnittelu-, konsultointi- ja muotoiluyritys. Yrityksessä työskentelee kaikkiaan 350 asiantuntijaa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Vuoden 2010 liikevaihto 30 M€, viennin osuus 13 %. Kuulummekansain väliseen WSP Groupiin, jossa työskentelee 9000 asiantuntijaa 200 toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa. WSP Group on listattu Lontoon pörssiin. Avain menestykseen ja laadukkaaseen rakentamiseen piilee juuri tässä. Miten varmistamme, että suomalaisiin suunnittelutoimistoihin tulee jatkossakin uusimpien menetelmien parhaita käyttäjiä? Korkean elintason EU-maissa on pystyttävä tuottamaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa per näppäimistö kuin palkka-, vero- tai muita etuja nauttivissa maissa. Monet esimerkit todistavat, että tämä on mahdollista ja tarpeellista. Esimerkiksi WSP Finland suunnittelee siltoja, voimalaitoskattiloita, vesi huoltoa ja muita vaativia tehtäviä ympäri maailmaa. Suomalaiset suunnittelutoimistot menestyvät jatkossakin osana kansainvälisiä verkostoja ja yrityksiä, kunhan yhteisvoimin huolehdimme tulevaisuuden huippuosaamisesta ja jaamme siitä vastuuta laajalle organisaatioissamme. n■ juha sarkkinen 2| WSP Uutisia WSP kuvina Kuvaaja Nicola Evans etsii vihjeitä siitä, mistä näkökulmasta tilaaja tai suunnittelija itse katsoisi kohdetta. Maarit Myrberg WSP Uutisia Julkaisija: WSP Finland Oy, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki Päätoimittaja: Alpo Räinä, Mailand Communications Toimitussihteeri: Ulla Troberg Toimituskunta: Tero Anttila, Kirsi Hautala, Miia Lehmuskoski, Mikko Muoniovaara Tuottaja: Aino Laakso, Mailand Communications Graafinen suunnittelu: Mailand Communications, Porkka & Kuutsa Painatus: DMP-Digital Media Partners ISSN: 1799-1773 Kannen kuva: WSP Design Studio. Kuvassa Keimolan tornin taidekilpailun voittanut työ. Tietomallinnus nostaa suunnittelun uudelle tasolle WSP:n kymmenen teesiä kertoo mm. mihin tietomallinnus on menossa ja mitkä ovat seuraukset rakennusalalla ja yhteiskunnallisesti. uutisia WSP:n voittoisassa Keimolan tornin ehdotuksessa ytimenä on toiminnallisuus ja historiasta ammentaminen. Suomalaisittain ilahduttavaa ja ehkä yllättävääkin oli se, että maailman pisimmällä tietomallinnuksen soveltamisessa ollaan juuri meillä. Mutta mikäs ihme tuo on. Mehän olemme parhaimmillaan, kun pelkistetään ja rationalisoidaan joku vaikea asia massatuotantoon. ■ Kirsi Hautala vt. toimitusjohtaja WSP Finland Oy WSP Uutisia | 3 n Helsinki ■■ Helsinki valmistautuu designpääkaupunkivuoteen kovaa vauhtia. Vuoden 2012 aikana pääkaupunkiseudulla saadaan nauttia ennennäkemättömän laajasta ja monipuolisesta design-näyttelyiden tarjonnasta. Muotoilu kuuluu kuitenkin myös jokaisen kaupungilla liikkuvan arkeen ja myös WSP on mukana ruohonjuuritason työssä muotoilemassa esineiden ja tilojen ohella palveluita. – Eräs muotoilun määritelmä on teknologian muokkaaminen käyttäjälle sopivaksi. Siinä mielessä muotoilija on aina käyttäjän puolestapuhuja, WSP Design Studion päällikkö Mari Siikonen sanoo. WSP:n työpöydällä on pääkaupunkiseudun asukkaille esimerkiksi polkupyörien säilytyskalusteperhe. WSP Uutisten numerossa 1/2011 kerrottiin WSP:n Helsingin Kaupungin Liikennelaitokselle tekemästä idealuonnoksesta. Nyt HKL valitsi WSP:n uudessa tarjouskilpailussa viemään idealuonnoksen eteenpäin valmiiksi kaluste suunnitelmaksi. HKL haluaa parantaa pyörien säilytyskalusteita ja -alueita, jotta liityntäpysäköinti ja pyöräily miellettäisiin vahvemmin osaksi vaivatonta liikkumista pääkaupunkiseudulla ja myös laajemmin. – Pyöräilijöiden tarpeet halutaan huomioida liikennesuunnittelussa yhä paremmin ja pyöräilyn houkuttelevuutta sitä kautta lisätä. Mielestäni tärkein kysymys on, miten kaupunki voisi profiloitua pyöräilylle ystävälliseksi kaupungiksi. Kalusteet ovat yksi osa tätä työtä, Siikonen sanoo. Palvelut muotoilijan silmin Design Studio päätti lähestyä kalustetoimeksiantoaan palvelumuotoilun näkökulmasta. Perinteisesti muotoilu on keskittynyt yksittäisen fyysisen tuotteen ja käyttäjän väliseen suhteeseen. Palvelumuotoilussa huomio sen sijaan suuntautuu palvelun näkemiseen polkuna ja moninaisiin kontaktipisteisiin, joiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään. 01 Design tulee palveluihin: Kaupunkitilan muotoilussa käyttäjä on tärkein Erilaiset käyttäjät on huomioitava – Kööpenhaminassa kaiken kaikkiaan pyöräilykulttuuri tuntui olevan kaikille avointa ja sallivaa. Liikkuminen pyörällä ei näyttänyt olevan suorituskeskeistä eikä kova vauhti ollut useimmille itseis arvoista. Pyörät olivat myös tyyliltään monelle kuin asusteita, esteettömyyteen erikoistunut muotoilija Sirpa Laitinen kertoo. Myös Helsingin toimeksiannossa pyöräilyn kokonaisuutta ja eri käyttäjäryhmiä on pohdittu paljon. Telineitä suunniteltaessa on välttämätöntä miettiä, kenelle niitä suunnitellaan. – Pyöräilyssä kontaktipisteitä voivat olla esimerkiksi pyöräilykartat, pyörätie, pyörävuokraamot ja -kaupat ja luonnollisesti myös pyörätelineet, Siikonen pohtii. Design Studio haki työnsä virikkeeksi eväitä Kööpenhaminasta, joka on pyöräilymyönteisyy destään tunnettu. 35 % kaupunkilaisista taittaa pyöräilleen yhteensä 1,2 miljoonaa kilometriä päivittäin. Pyörätietä kaupungissa on lähes 350 kilometriä. – Palvelupolku alkaa jo Kööpenhaminaa käsittelevistä matkaoppaista ja verkkosivustoista, joissa pyöräilyä lähes aina nostetaan vahvasti esiin. Kaupungista tietoa etsivässä herää heti ajatus, että pyöräily on hyvä tapa liikkua Kööpenhaminassa, Siikonen sanoo. – On aivan eri asia mitoittaa teline sliipatulle kilpapyörälle kuin vaikkapa seniorin ajokille, jossa on kaksi etupyörää, teollinen muotoilija Pia Salmi pohtii. Hän johtaa pyöräilyn säilytyskalusteiden tuotekehitysprojektia WSP:ssä. Design Studiossa ollaan yksimielisiä siitä, että palveluiden parantaminen pyöräilijöille ja pyöräilymyönteisyyden lisääminen vaatii kokonaisvaltaista brändityöskentelyä, josta telineet ovat vain yksi osa. On tutkittava, keitä käyttäjät oikeastaan ovat, mistä he pitävät ja minkälaisia palveluja he kaupungeilta kaipaavat. Samalla on muistettava niitä kaupunkilaisia, jotka nykyisin eivät pyöräile ja selvitettävä, miksi näin on. Onko ajokki huonossa kunnossa, onko pyörätieverkostossa puutteita, miksi pyöräilyn yhdistäminen julkisiin kulkuneuvoihin ei onnistu. Pyöräily tuleekin tarjota kiinnostavana kokonaisuutena, joka houkuttaa mukaan. Lisää pyöräilymyönteisyyttä tulee vastaan esimerkiksi Kööpenhaminan junissa ja metroissa, joissa pyörävaunut oli selkeästi merkitty kookkaalla symbolilla. Kaupunki neuvoo pyöräilijää myönteiseen sävyyn noudattamaan etikettiä ja liikennesääntöjä. Joukkoliikennesolmuissa on usein pyöräparkki ja pyörätien varressa roskakorit on käännetty 45 – Tässä työssä tarvitaan myös hyvää yhteistyötä. Omasta puolestani toivon, että liikenneasioista vastaavien eri viranomaisten välinen vuorovaikutus vielä lisääntyy ja yhteisiä palvelumuotoiluhankkeita vielä nähdään. Käyttäjät ovat sen ansainneet, Siikonen kiteyttää. n Kaiteet eturivin suunnittelijalta Työmaa-aita tuunattiin Risteilymatkustajien opastepolku kannustaa kävelemään Kalasataman uusi asuin- ja toimistoalue entisen Sörnäisten sataman paikalla on kantakaupungin merkittävimpiä rakennushankkeita vuosisataan. Eräs pieni, mutta merkittävä detalji alueella ovat kaiteet. Maanpinnan taso korotetaan lähes kolmen metrin korkeuteen vedenpinnan tasosta tulvariskien takia ja siksi alueelle tulee paljon kaiteita estämään putoamisonnettomuudet. WSP:n suunnittelema Auroran silta ylittää Auroran sairaalan kohdalta vilkkaan Nordenskiöldinkadun. Tämän kevyen liikenteen sillan rakennustyöt ovat käynnissä. Kaupunkilaisia hellitään, sillä kaiteiden ideasuunnitelman teki eräs nimekkäimmistä suomalaisista nykymuotoilijoista, Harri Koskinen. WSP muokkasi Koskisen vision määräykset täyttäväksi, elämykselliseksi toteutukseksi. Työmaan välittömässä läheisyydessä on lasten liikennepuisto, joka on toiminnassa myös rakennushankkeen aikana. Sen käyttäjiä ja työntekijöitä ilahduttaa Helsingin tunnetuimmilla rakennuksilla ja nähtävyyksillä kuvitettu työmaa-aita. Meritse Hernesaareen saapuvat risteilymatkustajat pääsevät nyt kävellen Bulevardille ja keskustaan uutta WSP:n suunnittelemaa opastepolkua pitkin. Katujen varrella Hernesaaren ja Erottajan välillä on yhteensä neljä katuopastetaulua, joissa on sekä kaupunkikartta että lähialueen kartta. Kartat on asetettu paikkakohtaisesti ympäristön mukaiseen lukusuuntaan. Opastetaulujen välissä kävelyreitin varrella on vielä 15 halkaisijaltaan parikymmensenttistä pikkukilpeä, joiden tehtävä on vahvistaa käyttäjän uskoa siihen, että hän on etenemässä oikeaan suuntaan. Opastetauluihin liittyy Forum Virium Helsingin toteuttama mobiilipalvelu, joka antaa tietoa reitin varrella sijaitsevista kohteista. n WSP on urakoinut Helsinkiin monta kaupunkilaisten arjessa näkyvää hanketta. 02 01 Suunnittelutyö vaatii käytännön sovittelua, jossa pyörän osatkin löytävät tiensä työpöydälle. 4| WSP Uutisia On aivan eri asia mitoittaa teline sliipatulle kilpapyörälle kuin vaikkapa seniorin ajokille, jossa on kaksi etupyörää. Muotoilu koskettaa design pääkaupungissa Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP Design Studio, Pia Salmi, Simon Örnberg 02 ja 03 Kööpenhaminan pyörien muotoilu on monipuolista eri käyttötarkoituksiin ja täydentää käyttäjänsä tyyliä. // asteen kulmaan, jotta roskan heittäminen niihin on pyörän selästä helppoa. Silta mahdollistaa ilman autoristeyksiä kulkevan kevyen liikenteen Vantaan rajalta Keskuspuiston halki Eläintarhan alueelle. 03 WSP Uutisia | 5 n Henkilö n turku Kulttuuripääkaupungin historiallinen keskusta elää Suunnittelija bussin ratissa Teksti: Aino Laakso Kuvat: Turun kaupunki, Anders Portman Teksti: Maarit Myrberg Kuva: Simo Airaksinen 02 Yhtenäinen ilme rakentaa Turun joukkoliikenteen brändiä. ■■ Turussa on viime vuosina satsattu vahvasti Aurajoen varren kehittämiseen. Ensiksi uudistettiin yläjuoksun aluetta, lähivuosina puolestaan alajuoksulla tapahtuu. Kulttuuripääkaupunkivuosi nostaa esiin Turun pitkän historian ja vuosisatojen mittaisen aseman paikkana, josta kulttuurivirtaukset Euroopasta rantautuivat Suomeen. WSP on Aurajoen kulttuurimaiseman kehittämisessä monin tavoin mukana. Syyskuussa avautui liikenteelle WSP:n suunnittelema Myllysilta, jonka viereiselle Martinsillalle WSP suunnitteli valaistuksen ja huoltomaalauksen. Lisäksi Myllysillalle suunniteltiin porrasratkaisut sen molempiin päihin. Edempänä alajuoksulla WSP on mukana uudistamassa Barkerinpuistoa. – Tällä hetkellä kansainvälinen suuntaus on se, että kaikille avoimiin ulkotiloihin halutaan panostaa. Näin kaupungit ja etenkin keskusta-alueet säilyttävät elävyytensä ja vetovoimaisuutensa. On hienoa olla Turun kaupungin puitesopimuskumppanina laaja-alaisesti mukana keskustan kehityshankkeissa, WSP:n maisema-arkkitehti Arto Kaituri sanoo. Turku ja Åbo Aurajoki on kenties Varsinais-Suomen merkittävin kulttuuriympäristö ja yksi ympäristöministeriön vuonna 1994 määrittelemästä 27 kansallismaisemasta. Ensimmäinen asutus joen rannalla syntyi vähintään 6000 vuotta sitten. Joen alajuoksulle rannalle syntyi 1200-luvulla Turku, Suomen vanhin ja pitkään myös suurin kaupunki. Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Ohittamattomana luonnonelementtinä 6| WSP Uutisia se myös määrää asioita kaupungissa. Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Joen itäpuolella sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on täl pual jokke ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli tois pual jokke. Valaistus asennetaan paikoilleen muutaman vuoden sisällä sillan määräaikaishuollon yhteydessä. Samalla maalataan alikulut WSP:n tekemän suunnitelman mukaisesti. Alikulut ovat varsin matalat, vain noin kaksi metriä korkeat. Maalin väriksi alikulkuihin valittiin voimakas sinivioletti, jonka päälle maalataan vielä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnuksia muistoksi vuodesta 2011. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen Turun yliopiston ja Åbo Akademin vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Leikkipuistosta ympäristötaideteos Turun kaupunki kutsui nykytaiteilija ja maisemaarkkitehti Martha Schwartzin suunnittelemaan ympäristötaideteos Barkerinpuistoon, joka sijaitsee kaupungin keskustassa Aurajoen varressa. Sillat pukeutuvat valoon Åbosta Turkuun ja takaisin pääsee syyskuusta lähtien uutta WSP:n suunnittelemaa Myllysiltaa pitkin. Ensimmäinen Myllysilta valmistui paikalle vuonna 1975. Silta alkoi notkua melkein heti valmistuttuaan. Vuosia jatkuneiden ongelmien jälkeen, alkuvuodesta 2010, silta notkahti yli metrin ja suljettiin lopullisesti. Se purettiin kesällä 2010. Uutta Myllysiltaa täydentää teräsmateriaalia ja veden virtausta korostava valaistus. Myös viereisen Martinsillan uusi valaistus on WSP:n suunnittelema. Selkeälinjaisen Martinsillan harmaaseen sivupalkkiin asennetaan yhtenäinen led-valonauha, jonka väriä on mahdollista vaihtaa. – Arkisin valo on valkoinen mutta esimerkiksi jouluna punainen ja isänpäivänä sininen. Väri on syvin sillan keskikohdassa ja haalenee sillan päitä kohti, suunnittelutyöstä vastannut projektipäällikkö Pia Salmi WSP:stä kertoo. Barkerinpuiston uudistussuunnitelmassa puistosta luodaan ympärivuotisesti käytettävissä oleva alue 2000-luvun ilmeellä. Lopputulos houkuttelee kaikenikäisiä kaupunkilaisia ja tekee Aurajoen rantareitistä entistä viihtyisämmän. Alue täydentää myös osaltaan joen ranta-alueiden olemassa olevaa ympäristötaidekokonaisuutta. WSP laatii Schwartzin ideasuunnitelman pohjalta ja läheisessä vuoropuhelussa hänen kanssaan toteutussuunnitelman. Ensiksi Schwartzin koko puistoa koskevasta kokonaissuunnitelmasta toteutetaan leikkipaikka. Lisää WSP:n työstä leikkipaikalla kerrotaan tämän lehden aukeamalla 10–11. – Huomionarvoista tässä ja muissakin suomalaisissa ulkotilahankkeissa on se, että ne tehdään julkisin varoin kohderyhmänä kaikki kaupungin asukkaat. Mielestäni laadukkaat ja elämykselliset ulkotilat ovat loistava sijoitus, sillä ne lisäävät yhteisöllisyyttä ja kannustavat ihmisiä liikkumaan kaikkina vuodenaikoina, Kaituri sanoo. Keltsut palasivat tielle ja rattiin Turun joukkoliikenteen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kasvu johtuu monestakin tekijästä: kylmät talvet houkuttelivat lämpimään bussiin kävelyn sijasta, lippujen hintakehitys on ollut maltillista ja matkustajien elämää on helpotettu sähköisellä reittioppaalla. Osa matkustuskokemusta on myös kulkuneuvojen ilme. WSP Design Studio suunnitteli joukkoliikenteelle yhtenäisen ilmeen, joka kattaa itse bussit ja kuljettajien työasut sekä esiintyy uudessa lipputoimistossa torin laidalla. Pääväriksi valittiin pirteä keltainen. Keltaiset bussit ovat monille turkulaisille tuttuja aiemmilta vuosikymmeniltä. Bussit tunnettiinkin pitkään keltaisina vaaroina tai keltsuina. WSP palautti keltaisen värin Turun katukuvaan raikkaampana ja valkoisella kevennettynä. Bussien etuosassa on Turun vaakunasta tuttu lilja, joka kertoo Turun historiallisista arvoista. Suunnitelma valmistui vuonna 2009 ja kevääseen 2012 mennessä suurin osa busseista on maalattu uusin värein. Yhtenäiseksi ohjeistettu kuljettajien työasu vahvistaa mielikuvaa laadukkaasta joukkoliikenne brändistä Turussa. Takkien, liivien, housujen ja hameiden päävärit ovat tummansininen ja tummanharmaa. Paidat ovat valkoiset tai vaalean siniset, lisäksi pikeepaita voi olla keltainen. Asusteissa vilahtelee busseista tuttu keltaisen sävy sekä liljakuvio. n ■■ Vuonna 1987 Espoon joukkoliikennesuunnittelija Jorma Autio teki kotikäynnin Airaksisen perheeseen, sillä tiedon mukaan perheen 7-vuotias Simo oli innokas aikataulujen suunnittelija. Vierailijaan Simon asiantuntemus teki vaikutuksen ja nuori aikatauluvirtuoosi sai useita vinkkejä järjestelmänsä kehittämiseen. Ei liene sattumaa, että Simo Airaksisen ammatiksi valikoitui strateginen joukkoliikennesuunnittelu. Kiinnostus aiheeseen ei ole jäänyt työtovereilta huomaamatta ja Airaksisen työnilo säteili WSP:n myöntämän kansainvälisen Pride and Passion -palkinnon arvoisesti. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on muun muassa Helsingin keskustan Pisara-radan pintaliikenteen suunnittelu. Lapsuuden harrastus on nykyisin Airaksisen työtä. Pelkkä suunnittelu ei kuitenkaan riitä tyydyttämään aikatauluinnostusta, vaan rinnalla kulkee keräilyharrastus. Airaksisella on hallussaan kaikki pääkaupunkiseudun aikataulut vuodesta 1987 lähtien. – Kerääminen sinällään ei ole iso juttu. Mielen kiintoisinta on ollut seurata aikataulujen paljas tamia historian ja maankäytön muutoksia. Lisäksi pystyn tunnistamaan suunnittelijakohtaisia eroja aikataulurakenteen ja kierrosaikojen perusteella. Airaksisen kiinnostus joukkoliikennettä kohtaan ei rajoitu pelkästään aikatauluihin, vaan hän on opiskelija-aikoinaan ajanut bussia Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. // Liikenteessä ei kaikki mene aina niin kuin on suunniteltu. – Liikenteessä ei kaikki mene aina niin kuin on suunniteltu. Esimerkiksi runsaslumisena talvena vain käytännön kokemus osoittaa, mahtuuko kaksi linja-autoa suunnitelmien mukaisesti samaan aikaan pysäkille. Luotettavuus on keskeisin joukkoliikenteen matkustajan arvostama laatutekijä. Asemapaikat, toimivat pysäkit, matalalattiakaluston käyttö, hissit ja yleinen viihtyvyys ovat käytettävyyden ja esteettömyyden kannalta tarkoin suunniteltu kokonaisuus. Käyttäjien huomioiminen nosti esimerkiksi Helsingin Jouko-palvelulinjaston matkustajamääriä parhaimmillaan 100 %. WSP uudisti linjaston siten, että reittejä voidaan pääosin ajaa tunnin välein, jolloin aikataulut ovat helpommin hahmotettavia. Myös asukkaiden toiveita kuunneltiin tarkasti. Niinpä tietyistä alun perin pienkalustolinjalla ajetuista lähdöistä tuli niin suosittuja, että käyttöön otettiin isot bussit. Airaksisen suunnittelijataustasta on ollut hyötyä vastaavasti tarkastellessa joukkoliikennettä kuskin penkiltä käsin. Kommelluksiltakaan ei ole vältytty. Myöhemmin hän jatkoi ajamista päätyönsä ohessa harrastusmielessä, Linnanmäen vuoristoradan jarrumiesten tapaan. – Osallistuin koulutuspäivään siirryttyäni ajamaan toisen varikon linjoja. Ensimmäisenä rattiin pääsivät kokemattomammat kuljettajat. Tauolla Ratin takana istuminen on tuonut Airaksiselle kouluttaja kuuli esimieheltään, että mukana on ainutlaatuista käytännön kokemusta, jota hän hyö- liikennealan diplomi-insinööri. Siihen kouluttaja dyntää nykyisin linjasto- ja liikennesuunnittelussa. totesi, että onneksi ehti haukkua vain insinööKokenut kuljettaja tuntee paikat ja ymmärtää rejä, Airaksinen muistelee kokemuksiaan ratin matkustajia. takaa. n WSP Uutisia | 7 n Kohteet n Palvelut Teksti: Maarit Myrberg Kuvat: Nicola Evans WSP:lle voitto eurooppalaisessa pysäköinti suunnittelu kilpailussa Teksti: Maarit Myrberg Kuvat: Stockmann, Q-Park ■■ WSP Finlandin yhteistyössä Stockmannin, Helsingin kaupungin ja Q-Parkin kanssa suunnittelema Stockmann Q-Park on voittanut ensimmäisen palkinnon European Parking Awardin uusien pysäköintilaitosten kategoriassa. Voiton perusteena olivat pysäköintiä edistävät käytännöt. Lämmitetyt rampit ehkäisevät jäänmuodostumista, valaistus toimii liikkeentunnistuksella ja pinnat on tehty tulenkestävistä materiaaleista. Sisääntuloramppien sijoitusten ansiosta keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla noin 350 000 henkilöautoa ja 100 000 huoltoajoneuvoa. – Palkinto on osoitus Stockmann Q-Parkin käyttäjäystävällisestä ja turvallisesta pysäköintiratkaisusta, jonka designissa, rakentamisessa ja ylläpidossa olemme kehittäneet julkisen pysäköinnin käytäntöjä, kertoo WSP Finlandin Liikenne-toimialan johtaja Risto Jounila. // Julkisen pysäköinnin käytännöt saivat kaipaamansa päivityksen. 01 01 Käyttäjäystävällinen pysäköintiratkaisu noudattaa myös kestävän kehityksen periaatteita. 02 Pysäköidyt autot ovat noin 40 metriä Mannerheimintien alapuolella. Syyskuun puolivälissä Torinossa järjestetyssä European Parking Associationin kongressissa jaetuista palkinnoista kilpaili kaikkiaan 34 uutta pysäköintiratkaisua neljässä eri kategoriassa. Helppo ja miellyttävä käyttökokemus Ahtaita ja sokkeloisia parkkihalleja karttava autoilija voi ajaa rennoin rantein Mannerheimintien alle rakennettuun kolmikerroksiseen, 600-paikkaiseen pysäköintihalliin. Vuonna 2009 käyttöön otetussa hallissa vallitsee valoisa, avara ja tilava tunnelma, jonka luovat korkea sisäkatto ja pylväättömät parkkipaikat. – Pysäköintisektorit ovat 164 metriä pitkiä ja 17 metriä leveitä. Korkeimmillaan kerrokset ovat lähes nelimetrisiä, Jounila tarkentaa. Sisäänkäynnit on sijoitettu siten, että pysäköintihalliin on vaivatonta ajaa tuloilmansuunnasta riippumatta. Lännestä lähestyvät autoilijat ajavat halliin lähes kilometrin mittaista Ruoholahden tunnelia pitkin, joka toimii myös maanalaisen huoltoväylän osana. Idästä ja pohjoisesta tultaessa sisäänkäynti tapahtuu Mannerheimintieltä. 02 8| WSP Uutisia Uuden pysäköintihallin tieltä räjäytettiin kaikkiaan yli 250 000 kuutiometriä kiviainesta. Alimmillaan pysäköidyt autot ovat noin 40 metriä maanpinnan alapuolella. Laaja rakennushanke oli maan päällä lähes huomaamaton, sillä sitä varten ei tarvinnut sulkea yhtään katua. Vanhan pysäköintihallin suuaukkona toiminut Keskuskatu on nyt avattu kokonaan jalankulkijoille. n 01 Laboratoriotulokset päätöksentekijän tukena ■■ Mitä yhteistä on kiinteistön home-epäilyllä, saneerauskohteen asbestimäärityksellä ja rakennuksen halkeamien alkuperällä? Kaikki nämä ja paljon muutakin kuuluvat WSP:n betoni-, mikrobija haitta-aineslaboratorioiden tutkimusten piiriin. Mikroskooppien, ainepurkkien ja eriväristen nesteputkiloiden keskellä on juuri valmistumassa korjausrakentamiskohteen betonitutkimus. Asiakas miettii pinnoittaako vai purkaako, joten laboratoriossa selvitetään päätöksen tueksi betonin laatu, koostumus, vauriot ja halkeamat. Laboratoriopäällikkö Tomi Tolpin johdolla tutkitaan kirjaimellisesti pintaa syvemmältä ja tunnistetaan mahdollisten vaurioiden aiheuttaja. Muilla analyyseilla ei päästäisi syy-seuraussuhteiden jäljille. Tutkittavassa korjausrakentamiskohteessa paljastui, että kosteus on tuhonnut betonin purkamiskuntoon. – Rakennusmateriaalien teknisen testaamisen lisäksi erityisosaamistamme ovat kemian analyysit sekä rakennepuolen haitta-aineanalyysit ja erikoistutkimukset. Laboratoriomme toimii myös konsulttina ja tarkastajana tuotanto- ja peruskorjausvaiheiden laadunvarmistuksessa, Tolppi kuvailee. Tuloksilla kriittistä arvoa WSP:n monitieteistä ammattitaitoa kenttä- ja laboratoriotoiminnoissa hyödyntävät valtion ja kuntien organisaatiot, insinööri- ja konsulttitoimistot sekä erilaiset tuotantolaitokset. Tyypillistä asiakkaille kokoon katsomatta on tulosten tarve hyvin lyhyessä aikataulussa. Asiakkaan seuraavat toimenpiteet kun riippuvat usein laboratoriotutkimuksen tuloksista. Ammattilaisasiakkaiden kanssa tutkimustarpeen määrittely on suoraviivaista. Tolpin mukaan he tietävät tarkkaan mitä ovat tilaamassa. Ei-ammattilaisten apuna on WSP:n kenttäosaaminen, joka auttaa asiakkaan tarpeen mukaan selvittämään miten havaittua ongelmaa kannattaa lähestyä. – Erityisen paljon kysyntää tänä päivänä on sisäilmatutkimuksille. Jos esimerkiksi asukkaiden kuvailemien oireiden perusteella epäillään ongelmia sisäilman laadussa, selvitämme huoneistosta otetuista näytteistä mineraalivillan, pölyjen, homeiden sekä muiden mikrobien esiintymistä, Tolppi kertoo. Raksystems Anticimex: Laboratoriotutkimus vahvisti epäilyksemme Betonitutkimuksen tilanneen asiakkaan mukaan laboratoriossa suoritettu mikroskooppitutkimus oli paras ja tarkin keino selvittää betonin kunto. Tutkittavasta julkisivusta porattiin betoninäytteitä, joista saatu lausunto liitettiin yrityksen omaan raporttiin. Korjaussuunnittelun päätöksenteon tueksi yritys on tutkituttanut betoninäytteensä jo vuosien ajan WSP:n laboratoriossa. Tarvittaessa myös sisäilmanäytteet päätyvät Tolpin tiimin analysoitavaksi. – Laboratoriotutkimus on meidän röntgen-katseemme, naurahtaa julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksiin erikoistunut Jari Marttinen Raksystems Anticimex Oy:stä. n 02 // Tutkimus vie pintaa syvemmälle ja määrittää seuraavat toimenpiteet. 01 Erityisen paljon kysyntää on sisäilmatutkimuksille. 02 Laboratoriopäällikkö Tomi Tolpin mukaan laboratorio tutkimuksella päästään syyseuraussuhteiden jäljille. WSP Uutisia | 9 n suunnittelijan kielellä Valoa elämykselliseen arkeen Ulkotilojen valaistussuunnittelua on Suomessa pitkään tehty funktionaalisesta ja teknisestä näkökulmasta. Viime vuosina näiden rinnalle on noussut myös valon tehtävä elämysten tuottajana. Valaistustekninen laskelma ei täysin palvele käyttökokemuksen kannalta, joten WSP:n valaistukseen erikoistuneiden muotoilijoiden osaaminen kaupunkikuvallisessa ja arkkitehtonisessa valaistussuunnittelussa on noussut vuosi vuodelta olennaisemmaksi osaksi suunnittelua yhdessä insinöörien kanssa. Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP, Daniel Daggfeldt, Martha Schwartz,Tiia Ettala Barkerin puisto Turun keskustassa 01 Kaiteiden puisten säleiden välissä leikittelevän valon voimakkuutta analysoidaan väärävärikuvalla, jossa jokaista valon voimakkuuden astetta kuvaa tietty väri. Näin valon voimakkuuserot havainnollistuvat paremmin. Joukkoliikenneasemien käytettävyys ja estettömyys valolla paremmaksi ■■ Barkerin puiston entisen tehdaskiinteistön tilalle rakennettiin puisto ja lasten leikkipaikka 70-luvulla. Sen uudistushanke on osa Turun Kulttuuri pääkaupunki 2011 -ohjelmaa. Pääsuunnittelijana toimii maailman nimekkäimpiin maisema-arkkitehteihin lukeutuva Martha Schwarz. ■■ Valoa voidaan käyttää tilan selkeyttäjänä ja helpottamassa oikeaan paikkaan löytämistä ihmisten ja liikenteen solmukohdissa, kuten suurissa joukkoliikenneterminaaleissa. Ympäristön hahmottamiseen vaikuttavat mm. muodot, pintojen materiaalit, värit ja opasteet, jotka saadaan toimimaan yhdessä tarkoituksenmukaisella valaistusratkaisulla. Ensiksi uudistushankkeessa toteutetaan leikkipuistoalue vuonna 2012. WSP vastaa Schwartzin yleissuunnitelman tarkennuksesta sekä rakennussuunnitelman teosta. Joensuu: Ylisoutajan silta Suunnittelijat kentällä ■■ Onnistunutta ■■ WSP valittiin Pielisjoen ylittävän uuden kevyen liikenteen sillan suunnittelijaksi suunnittelukilpailun kautta. Ylisoutajan sillassa sekä siltakohteissa yleensäkin valolla voidaan korostaa rakenteita ja luoda sillalle aivan omanlaisensa pimeän ajan ulkonäkö, joka on elämyksellinen sekä sillalla liikkuvalle että siltaa rannalta katsovalle. Ylisoutajan sillassa on yhdistetty terästä ja puuta ja materiaalit tukevat Penttilän sahahistoriaa. Nimi juontaa juurensa aikaan, jolloin Pielisjoella ihmisiä kuljetti rannalta toiselle ammattimainen ylisoutaja. n 10| WSP Uutisia valomuotoiluratkaisua ei saavuteta työpöydän ääressä. WSP:n valaistussuunnittelijat siirtävät konsepteja käytäntöön rakentamalla koeympäristöjä sekä viemällä ideansa kenttäolosuhteisiin testattavaksi. Kuvissa testataan Turun Myllysiltaan tulevaa valaistusratkaisua, jossa jokiveden liike heijastuu siltaan korostaen samalla sen muotoa ja teräsmateriaalia. Testisiltana toimi Saukonpaaden ja Ruoholahden yhdistävä Crusellin silta Helsingissä. n WSP Design Studio suunnittelee leikkipuiston valaistuksen. Leikkipuisto on maastonmuotoilultaan kuin taideteos. WSP:n tavoitteena onkin ollut, että leikkialueesta luodaan valaistuksen keinoin sekä ympäristöteos että turvallinen leikkipaikka. Tyylikkäät pollarivalaisimet valaisevat leikkipuiston ovaalin ääriviivan. Leikkialueelle valittiin värikkäät, puiston ovaalimallia toistavat valaisimet. Riittävän voimakas ja oikein suunnattu valaistus varmistaa, että puistossa on turvallista ja että sinne on houkuttelevaa tulla myös pimeään aikaan. Puistoon toteutetaan WSP:n ehdotuksesta värioppialapsille hauskalla tavalla opettava valotaideteos. Vihreä, punainen ja sininen valospotti osoittavat tilan keskelle. Värivaloon seisomaan asettuva voi nähdä, että hänen varjonsa väri on valon värin vastakohta. Esimerkiksi vihreässä valossa seisova heittää punaisen varjon. n Aseman symbolinen merkitys kaupunkiin saapujalle on suuri luoden ensivaikutelman koko kaupungista ja muodostaen käyttäjille yhden tärkeimmistä orientoitumispisteistä kaupungin kartalla. RGB-värimalli ■■ RGB-värimalli on väriavaruus, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä nimistä: red, green, ja blue. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, sillä yhdistämällä punainen, vihreä ja sininen valo syntyy valkoista valoa. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneessa ja televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä. n kolmiulotteisuuden vaikutelma helpottaa tilan hahmottamista. Voimakkaammalla valaistuksella voidaan myös korostaa huomiota vaativia yksityiskohtia, kuten portaiden reunoja. ”Pitää myös muistaa, että silmän kyky sopeutua valoisasta hämärään siirryttäessä heikkenee jokaisella iän myötä. Valoisasta asemarakennuksesta kadulle ulos pimeään ympäristöön siirtyminen aiheuttaa kompastumisvaaran. Tätä voidaan vähentää tekemällä asemien sisä- ja ulkovalaistuksesta kokonaisuus, jossa siirrytään asteittain sisätilan kirkkaasta valosta vähäisempään katuvalaistukseen”, Laitinen kertoo. ”Väestön ikääntyessä yhä useampi joukkoliikenteen käyttäjä on heikkonäköinen ja liikkuminen voi olla hankalaa. Parantamalla valaistusta ja korjaamalla muitakin esteettömyysasioita sattuisi vähemmän ikäviä tapaturmia ja saataisiin joukkoliikenteen suosio säilymään”, WSP:n projektipääl- Sisä- ja ulkovalaistuksen kokonaisuuden suunnittelun haasteena on se, että valaistusta asemien sisä- ja likkö, sis.ark. Sirpa Laitinen sanoo. ulkopuolella hallinnoi eri taho. Asemista ja vaikkapa Esteetön valaistus ei tarkoita pelkästään riittävää laiturialueista vastaa liikennöitsijä, mutta katuvalaistuksesta kaupunki tai kunta. Laitisen mukaan tästä valaistusvoimakkuutta. Heikommin näkevää voi voi aiheutua se, että juuri sisä- ja ulkovalaistuksen auttaa löytämään oikeaan paikkaan esimerkiksi saumakohta on kaikkein heikoimmin valaistu. Valaisohjaavalla valaisinrivillä. Voimakkaamman ja tuksen parannushankkeet tulisikin toteuttaa niin, heikomman valaistuksen muodostamalla tumettä kaikki asemanseudun rakennus- ja katutilatoimimuuskontrastilla sekä pintamateriaalien vaihtejat kohtaavat yhteisen suunnittelupöydän ääressä. n levilla valonheijastusominaisuuksilla aikaansaatu WSP Uutisia | 11 n ENERGIA n ENERGIA Kattilarakenteet ainutlaatuiseen hiilivoimalaitokseen 01,02 Kattilahiilivoimalaitos on pieni osa valtavaa voimalaitoskokonaisuutta, jossa toteutetaan useita energiantuotantomuotoja. 03 WSP Finlandin Teollisuustoimialan johtaja Arto Tenhovuori. Tulevaisuuden toimistorakennus on energiatehokkuuden A-luokkaa Teksti: Maarit Myrberg Kuva: Nicola Evans // WSP suunnittelee Oulussa läpivirtauskiertopetikattiloiden rakenteet korealaisen KOSPO-yhtiön Samcheok Green Power -voimalaitokseen. Laitos käynnistyy vuonna 2015 ja on maailman suurin laatuaan. Ympäristötalon taustalla on tarve edistää energia tehokkaita käytäntöjä rakennusalalla. Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Foster Wheeler ja Juha Sarkkinen 02 01 // ■■ Tehtävään kuuluvat voimalaitoksen kattila- ja luvorakennukset, puhallin- ja porrashuoneet sekä polttoainesiilojen kannatusrakenteet. hiilen energiaarvosta saadaan jopa 45 % sähköä. – Kattilat valmistaa Foster Wheeler, joka valitsi meidät suunnittelijaksi. Hyödynnämme rakenteiden suunnittelussa vahvasti tietomallinnusta, jotta kattiloiden rakentaminen Koreassa sujuu mahdollisimman tehokkaasti, kertoo WSP Finlandin Teollisuus-toimialan johtaja Arto Tenhovuori. aikaisempaa paremman hyötysuhteen – hiilen energia-arvosta saadaan jopa 45 % sähköä, Tenhovuori kertoo. – Rakenteisiin uppoaa meidän ratkaisulla noin 10 000 tonnia terästä. Suunnittelussa juuri teräsmenekin minimointi tuottaa merkittävää säästöä, Arto Tenhovuori valottaa. Suomessa rakennesuunnittelun klusteri – Huippuluokan rakennesuunnittelun osaaminen on kehittynyt Suomeen, koska meillä kohtaavat kysyntä ja tarjonta: vahvat suunnittelutoimistot, laadukas teräksen valmistus, suunnitteluohjelmistojen tekijä Tekla sekä suuret teolliset valmistajat kuten Metso, Andritz ja Foster Wheeler, Tenhovuori sanoo. Samcheok Green Power tulee olemaan valmistuttuaan maailman suurin CFB- eli läpivirtauskiertopetikattiloihin perustuva hiilivoimalaitos. Se tuottaa neljällä kattilalla yhteensä 2200 MW sähköä eli kolmanneksen enemmän kuin Olkiluodon ydinvoimalaitos. – Kiertopetiteknologia polttaa monia polttoaineita puhtaasti ja tehokkaasti sekä mahdollistaa 12| WSP Uutisia 03 – Koulutukseen kannattaa investoida. Vain siten varmistamme maailmanluokan osaamisen ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa, Tenhovuori painottaa. n ■■ Helsingin Viikkiin on valmistumassa energiatehokkaan rakentamisen pilottikohde, Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitilarakennus. Ympäristötalo lämpiää aurinkoenergialla ja jäähtyy maaperän avulla. Automatisoitu talotekniikka pitää huolen, että rakennuksen energiankulutus vähenee iltaisin työntekijöiden poistuttua. – Matalan energiatason asuinkerrostalo-, pientalo- sekä rivitalohankkeita on tehty lukuisia, mutta toimistotalona Ympäristötalo on lajissaan ensimmäinen, kertoo WSP:n toimialajohtaja Sami Lampinen. Viisikerroksiseen, yli 6000 neliön Ympäristötaloon sijoittuvat Helsingin ympäristökeskus sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos. Rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2010 ja ne valmistuivat elokuussa 2011. – Energiatehokkuus perustuu tehokkaaseen lämmön talteenottoon, tiiviiseen vaippaan ja sähkönkulutuksen minimoimiseen, listaa HKR-Rakennuttajan projektinjohtaja Markku Katainen. Energiatehokkaita ratkaisuja ennen näkemättömässä mittakaavassa Ympäristötalon eteläseinä välkehtii tummansinisenä: kaksoisjulkisivun uloin pinta koostuu aurinkopaneeleista. Paneeleita on myös rakennuksen vesikatolla. Aurinkosähkövoimalan teho on 60 kW, ja se on yksi suurimmista aurinkovoimaloista Suomessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi valmis Toteutuksen taustalla on tarve edistää energiatehokkaita käytäntöjä rakennusalalla sekä kerätä kokemuksia aurinkopaneelien käytöstä. Viikissä on kokeiltu laajasti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä ja huomioitu ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti niin taloteknisessä toteutuksessa, materiaalivalinnoissa kuin laitehankinnoissakin. Myös piha-alueen suunnittelussa on huomioitu luonnonmukaisuus ja pinnoitteiden ekologisuus. Julkisivun välitila tuuletetaan kesällä paino voimaisesti, talvella se kerää auringon lämpöä. Jäähdytysenergia otetaan maaperästä: tontin alla sijaitsee 25 porakaivoa, jotka ulottuvat noin 200 metrin syvyyteen. WSP:n rakennesuunnittelun kärkiosaamista hyödyntäneen hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut AB Case Consult ltd. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Hankkeen tilaaja on Kiinteistö Oy Helsingin ympäristötalo. Energiatehokkuustavoite, 70 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa, alittaa selvästi A-luokan vaatimukset (90kWh/m2 /v) ja on alle puolet tavanomaisen toimistorakennuksen energiankulutuksesta. Hiilijalanjälkilaskelmiin perustuvat ratkaisu- ja materiaalivalinnat ovat Lampisen mukaan uutta toimistorakennuksen toteutuksessa, vaikka ohjeet ja suositukset ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa. – Pienet yksityiskohdat saavat tällaisessa projektissa suuren merkityksen. Panostimme muun muassa ilmatiiviyteen, sillä ilmavuoto nostaa energiankulutusta, kuvailee Lampinen. Energiatehokkuuden lisäksi Ympäristötalo on myös varsin kustannustehokas. Lopulliset rakennus kustannukset jäivät lähes 30 % hankesuunnitelman arviota pienemmiksi. n WSP Uutisia | 13 n Teknologia Tietomallin nuksen kymmenen teesiä Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP, Tiia Ettala ■■ Rakennuksen tietomallinnus (engl. Building Information Modelling, BIM) tarkoittaa rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta digitaalisessa muodossa. Tietomallinnukseen liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti havainnollisuuden ja erilaisten simulointitarpeiden vuoksi. Erilaisten asuin-, tuotanto- ja toimistorakennusten lisäksi tietomallinnuksen hyödynnyskohteita ovat muutkin rakenteet, kuten sillat. Suomessa WSP on hyödyntänyt tietomallinnusta laajasti esimerkiksi voittoisissa siltakohteissaan. Aukeaman kuvat ovat Helsingin Ruoholahteen rakennetusta Crusellin sillasta, joka avattiin tänä vuonna liikenteelle. WSP selvitti, miten tietomallinnus käsitetään, miten siitä puhutaan maailmanlaajuisesti rakennus- ja suunnittelualalla ja alan tutkijoiden keskuudessa, mihin tietomallinnus on menossa ja mitkä ovat seuraukset rakennusalalla ja yhteiskunnallisesti. Selvityksen tulokset kiteytyivät oheiseen kymmeneen teesiin. 1. Tietomallinnus nostaa suunnittelun uudelle tasolle. Teknologinen edistys avaa yhä uusia mahdollisuuksia suunnitteluun ja niin tekee myös tietomallinnus. Tietomallinnusohjelmistojen kehittyvät 3D-mallinnusominaisuudet ja mahdollisuus yhdistää kompleksisetkin mallit rakenneanalyyseihin mahdollistavat rakennesuunnittelun yhdistämisen entistä mielikuvituksekkaampaan muotoiluun. 2. Tietomallissa tieto on oleellisin sisältö. Kauniit havainnekuvat luovat kyllä tunnelmaa mutta tietomallintamisen pääasia on mallin sisältämä rakennusprosessiin liittyvää tieto. Tietomalli voi olla täydellinen, 3-ulotteinen malli rakennuksesta sisältäen kaikki materiaali-, mitta- ja myös muutostiedot. Juuri tämän oivaltaminen on oleellista – tähän saakka tietomallinnuksessa on keskitytty liiaksikin vain rakenteiden suunnitteluun. 3. Tietomallinnus on vihreää teknologiaa. Tietomallinnuksen asiantunteva hyödyntäminen lyhentää rakennusprojekteja ja sitä kautta niihin liittyvää energiankäyttöä ja kustannuksia. Rakennusmateriaalien hävikki pienenee. Lopputuloksena on ympäristöystävällisempiä rakennushankkeita. Energiamallinnus auttaa myös rakennuksen elinkaaren aikaisen energiankulutuksen minimoinnissa. 4. Tietomallinnus tulee muuttamaan rakennusteollisuutta. Tietomallinnuksessa ei ole kyse vain tietokoneavusteisuuden tuomisesta olemassa oleviin rakennushankkeiden prosesseihin, vaan mahdollisuudesta muuttaa koko alan toimintatavat – myönteiseen suuntaan. – Väite on kova, mutta tosi. Muutos tapahtuu, kun tietomallinnusta tarkoittavan BIM-lyhenteen ”I” eli tieto ja tiedonsiirto oivalletaan ja otetaan täysin käyttöön, WSP:n Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo. 5. Julkisen sektorin tilaajat ovat avainasemassa. Tietomallinnuksen hyödyt saadaan esiin yhteistyöllä. Jos rakennushankkeen toteuttajatahoista yksi käyttää tietomallinnusta mutta muut pitäytyvät perinteisissä menetelmissä, tietomallinnuksen potentiaaliset edut jäävät hyödyntämättä. Jotta koko rakennusala sitoutuu tietomallinnukseen, tarvitaan päätöksentekijää ylemmällä tasolla. Julkisen sektorin tilaajat, kuten kunnat ja valtio ovat avainasemassa. tekijänoikeuskäytännöt. Tämän ratkaisemiseen tarvitaan tiivistä osapuolten välistä yhteistyötä sekä tekijänoikeuksista ja vastuusta sopimista osapuolten välisessä tiedonsiirrossa. – Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että nykyinen paperidokumenttipohjainen tiedonsiirto, kuten piirustukset hyväksymis- ja kommentointirutiineineen vain muuttuu sähköiseksi tietomallipohjaiseksi toiminnaksi. Tekijänoikeudet eivät saa unohtua tässä jalkoihin, Karjalainen sanoo. – Suomessa ala on aktivoitunut RYM-SHOKin eli rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän kautta, jossa tietomallinnuksen leviämistä ajaa kattavasti alaa edustava asiantuntijaryhmä. Myös WSP on tässä FINNBIM-ryhmässä mukana. Ryhmän yhtenä tavoitteena on kannustaa 9. Ohjelmistoalusta on tullut tienhaaraan. julkishallinnon tilaajia mukaan, Karjalainen sanoo. Tietomallinnusohjelmistojen välinen taistelu määräävästä asemasta jatkuu. Taistelun loppu6. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. tuloksesta riippuen ohjelmistot kehittyvät joko Kunkin hankkeen osapuolen työskentely vain avointen rajapintojen suuntaan, pitäytyvät suljeomalla tahollaan ja rakennushankkeen piirustusten tuissa formaateissa tai mahdollistavat monien eri ja dokumenttien lähettelyyn perustuva vuorovaistandardien käytön. kutus ei enää riitä. Tietomallinnus mahdollistaa mutta myös vaatii tiiviimmän yhteistyön ja jatkuvan – Suomessa alan asiantuntijat puhuvat vahvasti vuorovaikutuksen hankkeen eri toimijoiden välillä. avoimen rajapinnan kautta tapahtuvan tiedonsiirron puolesta. Näyttää siltä, että LandXML ja IFC 7. Sekä ohjelmistojen että toteuttajien ovat saavuttamassa standardinomaisen aseman, on pelattava yhteen. arvioi Karjalainen. Työtavat ja rutiinit rakennusalan eri alueilla on soviteltava yhteen, jotta yhteistyön tiivistyminen 10. Tietomallinnuksesta tulee onnistuu. Tietomallinnusohjelmistojen ja alan tulevaisuudessa rakennusalan DNA. ammattilaisten on kehityttävä, jotta yhteensopiTietomallinnuksen aseman vakiinnuttua alan vuusongelmat vältetään. huomio siirtyy sen käyttötapojen kehittämiseen. Kun tietomallinnuksen perustoiminnallisuudet on 8. Tekijänoikeudet on huomioitava. omaksuttu ja otettu käyttöön, useita nyt kehiDigitalisoituminen ja tiivistyvä yritysten välinen tysputkessa tai harvojen käytössä olevia uusia yhteistyö rakennushankkeissa haastaa nykyiset sovelluksia voidaan ottaa käyttöön. n // Tietomallinnuksen edut saadaan esiin vasta rakennushankkeen kaikkien osallistujen tiiviillä yhteistyöllä. 01 Crusellin silta on merkittävin ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet. Muun muassa tarvittavat materiaalimäärät on saatu mallin avulla tarkasti määriteltyä. 14| WSP Uutisia 02 Crusellin sillan tietomallinnus on tunnustettu maailmanlaajuisessa tietomallikilpailussa erikoismaininnalla tarkasta haastavan teräsbetonirakenteen mallintamisesta. Kohde on nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa (BIM Handbook 2nd edition, R.Sacks & Co). WSP Uutisia | 15 n lähiöt 02 Lähiöiden elvytys kaupunkiasumisen kehittämisen seuraava askel Lähiöt loivat Suomeen uudenlaisen kaupunkielämän symbolin 1940-luvulla. ”Metsäkaupungissa” luonnonrauha yhtyi ihanteellisesti urbaaneihin palveluihin ja asumismukavuuteen. Muutto moderneihin lähiöihin tarjosi monille arkisia ylellisyyksiä verrattuna aiempaan asumistasoon. Kuitenkin viimeistään 1970-luvulla, kaupungistumisen ja betonielementtien aikakaudella, lähiöistä ongelmineen tuli idylli-käsitteen vastakohta. 01 Suvela-visio haastaa kaupungin yritysten, oppilaitosten ja asukkaiden intressejä ja kykyjä ideointiin, markkinointiin ja rakentamiseen. 02 Peltosaari-projektin ytimessä ovat ihmisten kodit ja asuin ympäristö. 03 WSP osallistui Peltosaaren kehittämiseksi järjestettyyn ideakilpailuun ehdotuksella ”Kohtaamisia”. Ehdotuksen ydin oli Peltosaaren kunnostaminen vetovoimaiseksi alueeksi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti kytkeytyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Asukkaiden välinen kohtaaminen on luontevaa, ja ekologinen elämäntapa innostavaa ja helppoa. Teksti: Maarit Myrberg Kuvat: WSP ja Peltosaari-projekti ■■ Suomen yli 300 lähiötä ovat merkittävä osa kansallisomaisuuttamme, sillä niissä sijaitsee peräti kolmasosa kerrostalokannasta. Ajankulu on kuitenkin nakertanut pääosin 1960- ja 1970-luvulla rakennetun asuntokannan korjauskuntoon. Rapistumisen vanavedessä sosiaaliset ongelmat ovat heikentäneet lähiöiden mainetta: päihteitä käyttävä, mielenterveysongelmista kärsivä pitkäaikaistyötön on liian usein mielikuva lähiön asukkaasta. 03 Erään lähiön visio Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä Riihimäellä elettiin 1960- ja 1970-luvuilla nopean kasvun aikaa. Kaupungin vastaus asuntopulaan oli Peltosaareen suunniteltu moderni ja viihtyisä kerrostaloalue palveluineen. Suunnittelun perusteena olleet tulevaisuuden näkymät jäivät kuitenkin toteutumatta: alueen kylkeen ei rakennettukaan teollisuusaluetta ja uusia työpaikkoja ei syntynyt. Suurin kysymys suomalaisen kaupunkiasumisen kehittämisessä liittyykin lähiöiden peruskorjaamiseen ja tervehdyttämiseen. Tuoreet esimerkit osoittavat, että teknistaloudellisten ja arkkitehtonisten tekijöiden lisäksi lähiöiden kehittäminen tapahtuu entistä vahvemmin rakenteellisista ja sosiaalisista lähtökohdista. Lähiöstä esikaupungiksi Uudentyyppistä, Euroopan mittakaavassa yleistyvääkokonaisvaltaista otetta lähiön kehittä misessä edustaa Espoon kaupungin Suvelavisio -hanke, jossa WSP toimii suunnittelu- ja vuorovaikutuskonsulttina. Espoon keskuksessa sijaitsevaa lähiötä kehitetään asukkaiden hyvinvoinnin ehdoilla toiminnallisista ja rakenteellisista lähtökohdista. WSP:n Yhdyskunta ja Arkkitehtuuri -yksikön apulaispäällikön ja sosiologin Jani Päiväsen mukaan lähiöiden rakennus- ja asukaskannat ovat liian yksipuolisia. Suurempi vaihtelu on tärkeää, jotta lähiö kehittyisi monipuoliseksi esikaupungiksi. – Mitä paremmin monenlaiset ihmiset ja perheet viihtyvät asuinalueellaan, sitä paremmin voidaan välttää leimautuminen ja ongelmien määrä saadaan pienenemään. 01 listaa WSP:n Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialan johtaja Terhi Tikkanen-Lindström. Uudemmassa rakennuskannassa kunnostamisella halutaan ensisijaisesti parantaa toimivuutta, viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Rakennusten lisäksi on kunnostettu myös ympäristöjä, ja suuret kaupungit ovat kehittäneet aluekohtaisia ohjeita, jotka huomioivat rakennusperinnön arvot. Mittavasta kunnostustarpeesta huolimatta suomalaisten lähiöiden tila ei vielä ole Tikkanen-Lindströmin mukaan hälyttävä eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. – Korjausrakentamisen innovointia ja kannustimia Suomen pitää kuitenkin parantaa. Esimerkiksi energia-kannustin ei toimi lämpöeristetyissä, edulliseen kaukolämpöjärjestelmään kytketyissä uudemmissa Lähiöiden uudistaminen riippuu paljolti asukkaiden kiinteistöissä. aktiivisuudesta sekä kunnan, vuokrataloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien innokkuudesta ja Lisäksi hän peräänkuuluttaa hyvien käytäntöjen ja resursseista. Päiväsen mukaan taloyhtiöiden aktiivi- osaamisen levittämistä kiinteistöjen omistajien ulotnen ote ja yhteistyö voi vaikuttaa positiivisesti koko tuville. Ammattimaiset kiinteistönomistajat yleensä alueeseen ja sen arvoon myös asuntomarkkinoilla. hallitsevat käytännöt, mutta isännöitsijät ja taloyhtiöt hyötyisivät esimerkiksi kurssituksesta. KunnostustöiInnovaatioilla ja kannustimilla rapistuvan den suunnittelun ja valvonnan Tikkanen-Lindström kansallisomaisuuden kimppuun jättäisi suosiolla korjausrakentamiseen erikoistuneille Suvelaan laaditun kattavan, ennakkoluulottoman ammattilaisille. kokonaisvision sijaan lähiökehittämisessä edetään tyypillisesti ehkä pienemmin askelin. – Nykyistä määrämuotoisempi kuntokartoitus- ja korjaussuunnittelukäytäntö olisi hyvä työkalu korja– Ensimmäisiin toimenpiteisiin ryhdytään yleensä jul- uksen suunnittelussa. Se kertoisi omistajalle ja ostakisivujen, parvekkeiden ja porrashuoneiden osalta, jalle kiinteistön nykytilan. n 16| WSP Uutisia Rakennemuutos ja suurtyöttömyys alensivat omistusasuntojen kysyntää ja alueelle rakennettiin kaupungin vuokrataloja. Ilman teollisuutta ja ”omistajaa” Peltosaari jäi anonyymiksi alueeksi, jonne muotoutui työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien seudullinen keskittymä. Asukastoiminnan kehittämiseksi sekä asukkaiden sitouttamiseksi kiinteistöjen ja alueiden ylläpitoon perustettiin peltosaarelaisista koostuva Parlamentti. – Projektin ytimessä ovat ihmisten kodit ja asuinympäristö. Asukkaat on helppo saada motivoitumaan käytännön asioista, kuten roska-astioiden sijoittelusta tai hylättyjen autojen poisviennistä, Väkevä-Harjula kertoo. Projektipäällikkö on matkan varrella törmännyt useisiin vallalla oleviin asenteisiin vuokra-asumista ja lähiöitä kohtaan. – Jostain syystä ajatellaan, että kunnon ihmisillä pitää olla oma talo. Samalla hyväksytään, että vuokra-asunnot ovat huonommassa kunnossa. Vuokralla asuvan ja moniongelmaisen välille laitetaan myös helposti yhtäsuuruusmerkki. Vuonna 2008 Riihimäen kaupungin perustama Skeptikoista ja ennakkoluuloista huolimatta Peltosaari-projektiryhmä ryhtyi tositoimiin lähiön projekti on täydessä vauhdissa ja lähiö uudistuu turvallisuuden, viihtyisyyden ja arkielämän sujukovaa vauhtia. vuuden parantamiseksi. Väkevä-Harjulan tarmokkuudelle on kuitenkin – Tavoitteena on alueen maineen palauttaminen vielä paljon käyttöä. Miltä Peltosaari näyttää oikealle tasolle, tiivistää projektipäällikkö Irene vuonna 2017? Väkevä-Harjula. – Uudenlaista, ekotehokasta kaupunkiasumista Valtakunnallisesta idea- ja suunnittelukilpailusta edustava alue vetää niin lapsiperheitä kuin vauhtia ottanutta hanketta ohjaavat rakentamiseniorik ansalaisiakin. Alueella on sellaisia palvesen ja peruskorjaamisen lisäksi ekologisuuden ja luita tai nähtävyyksiä, jotka vetävät asukkaiden asukkaiden osallistamisen teemat. lisäksi muitakin kävijöitä, Väkevä-Harjula visioi. n // Rakenteelliset ja sosiaaliset lähtökohdat merkitsevät yhä enemmän. WSP Uutisia | 17 n uutisia n uutisia n NIMITYKSIÄ WSP FINLAND OY Kirsi Hautala 10 vuotta WTC-iskuista – pilvenpiirtäjien suosio vain kasvaa Kirsi Hautala on nimitetty WSP Finland Oy:n virkaatekeväksi toimitusjohtajaksi. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 2002 ja WSP Finland Oy:n varatoimitusjohtajana vuodesta 2007 vastaten yhtiön liiketoimintakehityksestä. Koulutukseltaan Kirsi Hautala on tekniikan tohtori. ■■ Syyskuun yhdeksäntenä päivänä kymmenen vuotta sitten korkeiden rakennusten riskikartoitukseen lisättiin uusi kohta. Toisin kuin moni oletti, korkealle rakentaminen ei pysähtynyt vaan kasvoi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu puolet nykyisistä sadasta mailman korkeimmasta rakennuksesta ja 90 % sadasta korkeimmasta asuinrakennuksesta. Sopimuksen allekirjoittivat 24.8.2011 Juha-Pekka Mäkinen ja Kari Pekkanen Lemminkäiseltä sekä Ilkka Piittisjärvi ja Aki Sjöman WSP:ltä. Kumppanuussopimus Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa Helsinki DI Jukka Yli-Kuivila on nimitetty katu- ja alueyksikön päälliköksi. ■■ WSP Finland ja Lemminkäinen Talo Oy ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka tiivistää niiden yhteistyötä kiinteistöjen tutkimus-, elinkaarija suunnittelupalveluissa sekä ylläpitoon liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Ins. (AMK) Pasi-Pekka Immonen nimitetty sillantarkastustiimin vetäjäksi. Ins.(AMK) Mika Luukkonen ja DI Leo Lee on nimitetty projektipäälliköiksi teollisuustoimialalle. Hallintoon on nimitetty KTM Petra Rosvall henkilöstöpäälliköksi, OTK Kristiina Syrjälä controlleriksi ja tradenomi Moona Raidén aulapalveluhenkilöksi. DI Maiju Lintusaari on nimitetty suunnittelijaksi liikennetoimialalle. DI Simon de Neumann on nimitetty projektipäälliköksi siltatoimialalle. DI Tom Hult on nimitetty projektipäälliköksi rakennuttamisyksikköön. Tekn.yo Ilkka Rekola on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi akustiikkayksikköön. Oulu Ins. Tomi Harjula on nimitetty infratoimialan yksikönpäälliköksi Ouluun. Harjula on aiemmin toiminut WSP:ssä projektipäällikkönä. RI (AMK) Jyrki Lesonen on nimitetty projekti-insinööriksi teollisuustoimialalle. DI Harri Sarkkinen on nimitetty projektipäälliköksi talotoimialalle. n WSP:lle voitto Keimolan tornin suunnittelukilpailussa ■■ WSP Design studion monialainen suunnittelutiimi on kuvanveistäjä Marjukka Korhosen johdolla voittanut Vantaan kaupungin Keimolan tornin suunnittelusta järjestämän kutsukilpailun. Keimolanmäen asemakaava-alueelle rakennetaan asuntoja noin 2 500 ihmiselle lähipalveluineen ja alueen eteläosaan toimisto- ja työpaikka-alue. Yhteensä kerrosalaa alueelle tulee noin 170 000 kerrosneliömetriä. Alueella toimi vuosina 1966–1978 Keimolan moottoristadion. Keimola oli aikanaan maan johtava moottoriurheilukeskus, jossa oli auto- ja moottoripyöräkilpailujen ohella koulutus- ja viihdetoimintaa. Moottoristadionin näkyvin rakennelma oli 16 m korkea valvontatorni varikkoalueen tuntumassa. Valvontatornista kisoja seurasivat kuuluttajat, toimitsijat ja VIPvieraat. Moottoristadionin toiminta alkoi hiipua ja portit sulkeutuivat lopullisesti 1978. Suurin osa rata-alueesta jäi käyttämättömäksi ja ilman hoitoa, ja kasvillisuus alkoi vallata alaa. Vuonna 2004 alueella oleva rengasvarasto paloi. Myös valvontatorni kärsi palosta ja puurakenteet tuhoutuivat. Tornin betonirungon pinta alkoi täyttyä graffiteista. Nämä arvokkaat minuutit pelastivat satojen ihmisten hengen. Ensimmäisessä vaiheessa WSP tarjoaa Lemminkäiselle muun muassa uusien manageerauskohteiden kunto- ja riskikartoituksia, elinkaarihankkeiden, korjausrakentamisen ja energiankäytön palveluita sekä PIMA- ja ympäristöselvityksiä. n WSP on monissa uusissa pilvenpiirtäjähankkeissa mukana. Niihin lukeutuvat esimerkiksi entisten WTC-tornien paikalle nouseva 7WTC ja Lontoossa syksyllä 2011 harjakorkeutensa saavuttava Shard (kuvassa). Rakenteet on näissä n Teman i denna tidning Formgivaren är användarens förespråkare ■■ WSP planerade flera projekt som berör stadsbornas vardag i Helsingfors, som förbereder sig inför året som designhuvudstad. På planeringsbordet har till exempel funnits en familj cykelförvaringsmöbler, som man närmade sig genom en helhetssyn på tjänstedesign. Formgivarna satte sig i användarens position och funderade på hur cyklister upplever, förnimmer och ser tjänster som hör till cykling. Kilpailun tavoitteena oli luoda moottoriradan valvontatornista uuden Keimolanmäen asunto alueen – ja laajemmin koko Marja-Vantaan – identiteettiä ja erikoista historiaa esiin tuova symboli osana rakennettavaa Lincolninaukiota. n Uusi tietomallinnuksen teemasivusto ■■ WSP Group on avannut englanninkielisen teemasivuston tietomallinnuksen ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Sivusto kokoaa yhteen WSP:n parhaat tietomallinnuskohteet (kuvassa Lontoon keskustaan nouseva The Place), uutiset ympäri maailman sekä ykkösasiantuntijoiden blogit. WSP toivottaa myös suomalaiset tietomallinnuksen ammattilaiset tutustumaan sivustoon ja kommentoimaan blogikirjoituksia. n http://www.wspgroup.com/en/wsp-group-bim/BIM-home-wsp/ 18| WSP Uutisia Turun Aurajokivarren puistoprojektit: Myllysillan ympäristö ja Barkerin puisto Yhdysvaltalaisen Martha Schwartzin tekemän yleissuunnitelman tarkennus sekä rakennussuunnitelma. Tilaaja: Turun Kaupunki Oulun kaupunkiseudun meluselvitys selvitys ja torjuntasuunnitelma. Tilaaja: Oulun kaupunki Niemenrannan 2.vaiheen, Kartanonrannan, LEED Neighbourhood Development -sertifiointiprosessin tukeminen Hankkeessa integroidaan LEED Neighborhood Development -periaatteet suomalaiseen asemakaavaan. Tilaaja: YIT Tampereen liikenneverkkosuunnitelma Tilaaja: Tampereen kaupunki. Espoon lumenvastaanottopaikkojen selvitys WSP Finland laatii selvityksen aurauslumien sijoittamiseen sopivista alueista Espoossa. Tilaaja: Espoon tekninen keskus Keravan Aurinkomäen maanalaisen pysäköintilaitoksen esiselvitys Tilaaja: Keravan kunta Suomenlahdentien sillan ja kadun yleissuunnitelma Tilaaja: Espoon tekninen keskus Svedbank -arena Tukholmassa Rakennesuunnittelu WSP Swedenin kanssa. Tilaaja: Ruukki Construction Galerie Forsblom Suomi -talo, Helsinki Pohjoismaiden suurimman taidegallerian n. 900 m2 laajennus, rakennuttamispalvelut. Tilaaja: TMW Pramerica Property Investment GmbH n “Vaikka tornit lopulta sortuivatkin, täytyy muistaa että ne kestivät tuhansien tonnien painoisten lentokoneidenn iskujen jälkeen hämmästyttävän kauan, toinen 102 ja toinen 56 minuuttia huolimatta siitä että merkittävä osa rakennuksen kerroksia kannattelevista pylväistä tuhoutui”, hän sanoo. WSP:n palvelupaketin avulla Lemminkäinen tarjoaa asiakkailleen monipuolisempaa ja tehokasta palvelua rakentamiseen liittyvässä suunnittelussa. n AJANKOHTAISIA KOHTEITA JA PROJEKTEJA Käyttöoikeussopimus Tampereen seudun joukkoliikenteessä Pääkonsultti; sopimusmallien muodostaminen ja linjastotarkastelut. Tilaaja: Liikennevirasto WSP Groupin johtaviin korkeiden rakennusten turvallisuusasiantuntijoihin kuuluva Kamran Moazami muistuttaa, että dramaattiset WTCiskut kertovat pilvenpiirtäjien kestävyydestä: WSP-päivä lokakuussa ■■ WSP-päivä Jätkäsaaressa 27.10. Puolitoistasataa rakentamisen, muotoilun, energian ja kestävän kehityksen asiantuntijaa kokoontuu Jätkäsaaren Huutokonttoriin Helsingissä 27.10. WSP-päivän merkeissä. Luvassa on mielenkiintoisia katsauksia sekä suomalaisten kaupunkien kehitysprojekteihin että Tukholman ja Lontoon huomattavimpiin rakennushankkeisiin. Huutokonttori sijaitsee keskellä voimakkaasti uudistuvaa Etelä-Helsingin ranta-aluetta, joten tapahtuman teemana on ”suunnittelijat työmaalla”. Alueella on lukuisia WSP:n suunnittelukohteita. Kysy seminaarin viimeisiä paikkoja moona.raiden@wspgroup.fi. n Åbo satsar på ett livskraftigt och trivsamt centrum ■■ Enligt den internationella trenden satsar Åbo kraftigt på allmänna utrymmen utomhus. WSP är med om att utveckla kulturlandskapet längs Aura å på många sätt. Greppet som strävar efter att ge upplevelser med respekt för historien ses bland annat i belysningen av Kvarnbron, det nya utseendet på busstrafiken och renoveringsplanen för Barkerparken. På det här sättet kan alla stadsbor njuta av design. Belysning ger upplevelser ■■ Förutom för att förbättra synlighet och stöda tillgänglighet, kan belysning även användas för att ge upplevelser. Utgångspunkten för att planera belysningen beror på objektet som ska belysas. En industriell formgivare eller ingenjör som specialiserar sig på belysning fungerar allt oftare som belysningsplanerare, till skillnad från förr då kohteissa suunniteltu jakamaan äkilliset iskut tasaisesti koko rakennuksen runkoon. Shardissa rakennuksen alla on vilkas London Bridgen joukkoliikennekeskittymä, joten myös esimerkiksi junan törmääminen kantaviin rakenteisiin on huomioitu suunnittelussa. “Korostan, että rakennusten kyky vastustaa erilaisia iskuja ei ole ensisijainen keino varautua onnettomuuksiin ja terrori-iskuihin. Ennaltaehkäisevä työ, kuten turvajärjestelyt, valvonta ja poliisiviranomaisten tiedustelu ovat tärkein turvallisuutemme tae”, Moazami kiteyttää. n belysningsplanering låg på el- eller vägplanerarens ansvar. Kompetens från WSP till världens största kolkraftverk ■■ WSP i Uleåborg planerar strukturer för pannor i det koreanska bolaget KOSPO:s Samcheok Green Power-kraftverk. Kraftverket startas 2015. WSP utnyttjar BIM (Building Information Modeling) i stor utsträckning i planeringen av strukturerna för att byggandet i Korea ska ske så effektivt som möjligt. BIM lyfter planeringen till en ny nivå ■■ Building Information Modeling, BIM, avser helheten av information i digital form av en byggnads och byggnadsprocess hela livslängd. Nyttan av BIM fås fram genom samarbete. För att hela byggbranschen ska engagera sig i BIM, krävs beslut på högre nivå. Beställare i den offentliga sektorn, som kommuner och staten, är i nyckelposition. Med innovationer och incitament mot förfallande förorter ■■ Förorterna, som från att ha varit idyller för stadsboende har blivit problemnästen, är i behov av förnyelse. För att återställa ryktet har man börjat förbättra säkerheten, trivsamheten och smidigheten i vardagslivet i förorterna. Renoveringsprojekt som fått fart av exempelvis idéeller planeringstävlingar styrs förutom av behov för byggande och grundrenovering även av önskemål om ekologiskt tänkande och involvering av invånarna. n WSP Uutisia | 19 n Näkökulma Lontoo–Oulu– Rovaniemi– Helsinki– Tukholma Teksti: Maarit Myrberg Kuvat: Maarit Myrberg ja Nicola Evans oma valokuvaaja, brittiläinen Nicola Evans vietti elokuisen viikon Suomessa kuvaten WSP Finlandin projekteja ja kohteita akselilla Rovaniemi–Helsinki. ■■ WSP:n Dokumenttikuvaajan koulutuksen saanut Nicola ikuistaa kameran linssin eteen asettuvat suunnittelijat ja insinöörit autenttisissa ympäristöissä, itsekin tarvittaessa työmaan suojavarusteisiin pukeutuen. – Kerron kuvien avulla mitä WSP:n ihmiset ympäri maailman tekevät. Tavoitteeni on, että kuvaan tallentuva ilme, reaktio tai hetki olisi aito. Nicolan mukaan kuvausaiheet kumpuavat kohteesta itsestään. Esimerkiksi Rovaniemellä Pilketalon näyttävä sisäkatto oikein huusi suuntaamaan linssin itseensä. – Etsin vihjeitä siitä, mistä näkökulmasta insinööri tai suunnittelija itse katsoisi kohdetta. Kuvaaminen on ainutlaatuinen tapa nähdä maailmaa Suomesta Ruotsiin jatkuva matka mukaan lukien Nicola viettää tämän vuoden aikana toista kuukautta kuvausreissuilla ympäri maailmaa. Lopun aikaa hän työskentelee Lontoossa WSP:n kansainvälisessä viestintätiimissä. Vaikka matkustelu käy välillä raskaaksi, kuvaajaa motivoi uteliaisuus uusia ympäristöjä ja ihmisiä kohtaan. – En koskaan voisi kyllästyä uusien ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi maittain vaihteleva estetiikan käsitys on lumoavaa. Ilman työtäni en muuten pääsisi kokemaan tätä kaikkea. Suomessa ensimmäistä kertaa vieraillut Nicola löytää joka maasta jotain ainutlaatuista. – Suomalaisuudessa minua viehättää sisu, jonka onnistuin mielestäni vangitsemaan kuvattavien kasvoilta. Esimerkiksi Skotlannissa vastaava piirre oli ylpeys. Jouduin monesti pyytämään kuvattavia laskemaan leukaa hieman alaspäin, hän nauraa. Vaikka kulttuurierot näkyisivätkin linssin läpi, yksi hupaisa piirre yhdistää Nicolan mukaan insinöörejä kautta maailman. – Säännönmukaisesti jokainen on kiinnostunut kamerani tekniikasta. n 20| WSP Uutisia // Haluan kuvillani kertoa, mitä WSP:n ihmiset oikeasti tekevät.
© Copyright 2024