KUITU‐ TAI ENERGIAPUUN KORJUU NUORISTA HARVENNUSKOIVIKOISTA HAKKUUKERTYMÄT, KORJUUKUSTANNUKSET JA TUOTOT Ruotsalaisista nuorista metsistä, joissa rinnankorkeusläpimitta on ≤14 cm, noin 25 % (pystytilavuudes‐ ta mitattuna) on koivuvaltaista. Perinteisessä tavaralajimenetelmällä tehdyssä harvennuksessa pölk‐ kyjen täytyy yleensä olla yli 3 m pitkä ja latvaläpimitta vähintään 6 cm, jotta ne voidaan myydä kuitu‐ puuna. Nuoren metsän hoito vähentää läpimittojen vaihtelua. Koska nuoren metsän hoito jätetään usein tekemättä, läpimittojen vaihtelu lisääntyy ja ensiharvennuksen aikana huomataan, että 20–30 % hakatuista puista on liian pieniä kuitupuuksi, jolloin ne hylätään. Energiapuulle ei ole kokorajoituksia, joten voidaan käyttää kokopuukorjuumenetelmää ja hyödyntää koko hakkuukertymä. Tämä tarkoittaa, että voidaan hyö‐ dyntää huomattavasti suurempia puumääriä. Hakkuu‐ kertymä, sen hetkiset hinnat sekä korjuun ja kuljetuk‐ sen kustannukset määrittelevät, kumpi vaihtoehdoista (tavaralajimenetelmä vai kokopuukorjuu) on kannatta‐ vampi. On vaikeaa arvioida etukäteen varhaisissa har‐ vennuksissa saatavia kuitupuun ja energiapuun tila‐ vuuksia sellaisissa leimikoissa, jossa ei ole tehty nuo‐ ren metsän hoitoa. Hakkuukertymän arviointiin liitty‐ vät laskentametodit olettavat, että leimikoissa on teh‐ ty nuoren metsän hoitoa. Tämän vuoksi harvennusta‐ van valinta perustuu arvauksille siitä, mikä on kannat‐ tavin vaihtoehto. Tässä tutkimuksessa arvioitiin kertymät sekä kuitu‐ puulle että energiapuulle kolmessa erityyppisessä koi‐ vuleimikossa. Puusto oli 24–35‐vuotiasta ja puiden Kuva 1. Nuori koivuleimikko, josta on korjat‐ rinnankorkeusläpimitta vaihteli 9,3 ja 13,9 cm välillä. tu energiapuuta. Jokaisessa kolmessa leimikossa harvennus simuloitiin intensiteetillä 20–30 ja 40 % pohjapinta‐alasta alaharvennuksessa. Kenttätutkimuksessa vertailimme harvesterin tuottavuutta korjattaessa joko kuitupuuta tai energia‐ puuta kohteenamme nuori koivuleimikko, jossa keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta oli 9 cm. Kui‐ tupuun kertymä mitattiin kentällä ja energiapuun laitoksella. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simulaatiot: 24‐vuotiaassa leimikossa energiapuu oli lähes ainoa korjuukelpoinen materiaali, koska runkojen läpimitat olivat niin pieniä. 30‐vuotiaassa leimikossa energiapuun kertymä oli 2,0–3,5 ‐kertainen kuitupuuhun verrattuna. Vastaava suhde 34‐vuotiaassa leimikossa oli 1,5–1,7. Nykyisillä hinnoilla energiapuukorjuun bruttotuotto oli keskimäärin 15 330 SEK/ha ja kuitupuun 10 930 SEK/ha. Toisin sanoen energiapuusta saatiin noin 40 % parempi myyntituotto kuin kuitupuusta. Kenttätutkimus: Keskimääräinen kertymä oli 39 m3/ha kuitupuuta ja 77 m3/ha energiapuuta, eli ener‐ giapuun tilavuus oli lähes kaksinkertainen kuitupuuhun verrattuna. Keskimäärin korjuun tuottavuus (m3/tunti) oli kolme kertaa korkeampi, kun harvennettiin energiapuuta. Tämän seurauksena energiapuun korjuukulut hehtaaria kohden olivat alhaisemmat. Kun tuloksiin lisät‐ tiin kuljetuskulut, olivat energiapuun korjuukulut 12 % alhaisemmat hehtaaria kohden kuin kuitupuul‐ la. 30‐vuotiaan leimikon energiapuuharvennuksen kokonaistuotto oli 3 520 SEK/ha, kun taas saman leimikon harvennus kuitupuuksi aiheutti 2 430 SEK/ha tappiota (taulukko 1). Taulukko 1. Bruttotuotto, korjuu‐ ja kuljetuskustannukset sekä nettotuotto. Bruttotuotto (SEK/ha) Korjuukulut (SEK/ha) Kuljetuskulut (SEK/ha) Nettotuotto (SEK/ha) Harvennusmenetelmä Kuitupuu Energiapuu 10 930 15 330 11 330 7 130 2 030 4 680 ‐2 430 3 520 Koivuleimikoissa, joissa korjattavien puiden keskimääräinen läpimitta oli alle 9 cm, kokonaisten puiden korjuu energiapuuksi tuotti voittoa, kun taas kuitupuukorjuu tuotti tappiota. KIRJALLISUUTTA Di Fulvio, F., Kroon, A., Bergström, D. and Nordfjell, T. 2011. Comparison of energy wood and pulpwood thinning systems in young birch stands, Scandinavian Journal of Forest Research, 26, (4): 339‐349 [Ladattavissa osoitteesta: http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2011.568951] KIRJOITTAJA Fulvio di Fulvio Institutionen för skoglig resurshushållning fulvio.di.fulvio@slu.se 17.10.2011 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö