1. No category

EMASympäristöselonteko
2012
Sappi Kirkniemi
Sisältö
Sisältö
2
Alkusanat
3
Sappi Kirkniemi
4
Sappin kestävän kehityksen ohjeet
6
Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä
7
Ympäristönäkökohdat
8
Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet
9
Ympäristötavotteiden toteutuminen 2012
10
Lupaehtojen toteutuminen 2012
12
Sappi Kirkniemi ja BAT
14
Paperinvalmistuksen materiaalitase
16
Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 2013 – 2014
17
Prosessivesien käsittely ja vesistövaikutukset
18
Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun
22
Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen
26
Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen
28
Sanasto
30
Sappi Kirkniemi
EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Toimitus:
Jenni Kukkonen
Carita Sommar
Matti Korhonen
Kirsi Skyttä
Jouni Marttila
Taitto: Katja Ranta/Avite.fi
2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Alkusanat
Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyk-
tykset on teh-
sessä kolmannen täydellisen EMAS-asetuksen
ty. Jatkuvan
mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on
parantamisen
esitetty keskeiset tiedot tehtaan ympäristövel-
toteutuminen
voitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun
ei ole itses-
tason kehittymisestä.
täänselvyys.
Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestä-
Vesistökuor-
vän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitou-
mituksen
tunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä
hallinnan
ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän
osalta vuoden
kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen
2012 jälki-
ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnon-
puolisko oli
varoja entistä tarkemmin.
haasteellinen.
CODCr- ja fosforipäästöjen luparajojen kuukau-
Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon
ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan
sikeskiarvoissa oli ylityksiä ja CODCr-päästön
tuotannollisen toiminnan kanssa. Tehokas tapa
vuosiluparaja ylittyi. Olemme arvioineet
ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa
poikkeamiin johtaneet syyt ja käynnistäneet
ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi vuo-
tilanteen korjaamiseksi projektin, jonka mää-
sittaista suunnittelua, joka määrittelee puitteet
rittämien toimenpiteiden avulla voimme jatkaa
toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoit-
pitkään jatkunutta hyvää kehitystä päästöjen
teiden toteutumista seurataan säännöllisesti
hallinnassa.
sekä tehdas- että osastotasoilla. Tehtaalla on
käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää
Talous
sisällään ympäristö-, energiatehokkuus-, työ-
Energiatehokkuuden parantamiseksi teemme
terveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadun-
jatkuvaa kehitystyötä muun muussa ottamalla
hallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun
käyttöön uusinta tekniikkaa, ajamalla valmis-
hallinnan.
tusprosesseja tehokkaimmalla mahdollisella
tavalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Havainnol-
Yhteiskunta
listaaksemme henkilöstölle toimintojen vaiku-
Turvallisuuskehityksemme on ollut erinomainen
tusta energian kulutukseen, olemme kehittä-
jatkuvan ja pitkäjänteisen panostuksen ansios-
neet ja ottaneet käyttöön uuden
ta. Vuonna 2012 tapaturmataajuutemme (8,1
seurantatyökalun. Saavutimme tuotannon
kpl/ miljoona työtuntia) oli pienempi kuin kos-
energiatehokkuustavoitteet vuoden 2012
kaan – selvästi alle paperiteollisuuden keskiar-
aikana. Olemme maailman ensimmäisten
von ja vajaa neljännes vuoden 2000 tasosta.
yritysten joukossa saaneet ISO 50001 -sertifi-
Tarkastelukaudella olemme edelleen te-
kaatin, joka osoittaa, että toimimme järjestel-
hostaneet ja selkeyttäneet jätteiden lajittelua,
mällisesti energiatehokkuuden kehittämisessä.
mikä on parantanut tehdasalueen siisteyttä ja
turvallisuutta ja vähentänyt jätehuoltokuluja.
Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan
Jätteiden hyötykäytölle asettamamme tavoit-
kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ym-
teet saavutettiin.
päristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista.
Ympäristö
Kirkniemessä 1. maaliskuuta 2013
Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2011
vahvistaman uuden ympäristöluvan velvoitteet
asetettiin tavoitteisiin ja ympäristöohjelmaan
2012 – 2014. Ympäristöluvan edellyttämät selvi-
Martti Savelainen
tehtaanjohtaja
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
3
Sappi Kirkniemi
Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja
tannosta. Galerie-tuotteiden ominaisuudet
ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia pääl-
mahdollistavat asiakkaille keveämmän paperin
lystettyjä aikakauslehtipapereita. Kirkniemen
valinnan, mikä tarkoittaa alhaisempia tuotan-
tehdas on osa Sappi Fine Paper Europea.
to- ja kuljetuskustannuksia. Galerie-tuotteet
Kirkniemen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen
ovat täysin kierrätettäviä.
suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla.
Tuotteita printtimedian tarpeisiin
Puu on uusiutuva raaka-aine
Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu
Kirkniemen tehdas tuottaa päällystettyjä aika-
ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke
kauslehtipapereita neliöpainoalueella 35 – 90
ja hierre.
g/m . Paperikoneita on kolme ja jokainen
Muita raaka-aineita ovat:
niistä on erikoistunut yhden tuotteen valmista-
• täyteaineet ja päällystyspigmentit
miseen. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite,
• side- ja lisäaineet
soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityi-
• vesi
sesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripai-
Havusellulla saadaan paperille vaadittava
noksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on par-
lujuus ja mekaanisella havupuumassalla pa-
haimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja
periin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet.
kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttö-
Pigmentit parantavat paperin painettavuutta.
kohteet ovat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä
Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia
myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan
ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia.
sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet
Veden avulla muodostetaan paperin rakentee-
myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta
seen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitu-
ja viennin osuus on noin 96 % kokonaistuo-
jen välille.
2
Paper Profile – tietoa tuotteistamme
Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on
koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja
tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä.
4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Tuotantoprosessi
Sappi Kirkniemi 2012
Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistus-
Kapasiteetti: Tuotanto:
Liikevaihto: Henkilöstö: osaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa.
Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (me-
735 000 tonnia
685 000 tonnia
506 miljoonaa euroa
600
kaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa
hankitaan kotimaisilta selluntoimittajilta.
sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin
Mekaanisen massan valmistuksessa puut
kuoritaan kuorimarummussa ja kuori poltetaan
loppukosteudeksi jää noin 4 %. Pituusleik-
omalla voimalaitoksella, jolloin saadaan teh-
kauksessa konerulla leikataan kapeammiksi
taan käyttöön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut
ja halkaisijaltaan pienemmiksi asiakasrulliksi.
irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen
Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko
avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien
kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon.
kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen
Energia ja vesi
väliset sidokset aukenevat. Massaa valkaistaan
Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja suurin
vetyperoksidilla tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan
osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitok-
pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen
sella. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä)
avulla.
noin 650 GWh ja sähköä hieman alle 1 000
GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kui-
Paperin valmistuksessa sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään
vatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä.
tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi,
Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden
jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään
käytössä. Osa tarvittavasta sähköstä ostetaan
tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle
valtakunnan verkosta.
Kirkniemen tehdasvoimalaitos siirtyi Sappin
eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta
poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana.
omistukseen 15.11.2012. Aiemmin voimalaitoksen
Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen
omisti Fortum Power and Heat Oy.
puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka
Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Pape-
jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %.
rinvalmistusprosessissa puun kuidut irrotetaan
Kuivatusosalla haihdutetaan vettä höyryllä
toisistaan ja niistä muodostetaan vettä apuna
lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla.
käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvi-
Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen
taan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden
ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan
laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen,
piipuista nouseva ”savu” on tätä vesihöyryä.
jäähdyttämiseen ja tilojen, koneiden ja laittei-
Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muo-
den pesuun. Kaikki tehtaan prosessiperäiset
dostuvat lujat sidokset. Päällystysvaiheessa
jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdis-
paperin pintaan levitetään päällystyspastaa,
tamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle
joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluk-
jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi
sella sekä kuivatussylintereillä. Jälkikäsittelyssä
johdetaan Lohjanjärveen.
paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai
kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin
Massan
käsittely
Paperiradan
muodostus
Kuivatus
Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se ohjataan
suoraan vesistöön.
Päällystys
Kalanterointi
Pituusleikkaus
Pakkaus
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
5
Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan
sekä noudattamaan kestävän
kehityksen ohjeistoa. Talous,
yhteiskunta ja ympäristö ovat
kestävän kehityksen päätekijät ja vastuullisen toiminnan
kulmakivet. Sappi Kirkniemen
ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioi nämä tekijät
ja Sappin kestävän kehityksen
ohjeet arkipäivän toiminnassa.
Prosperity - talous
• Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen
• Eettisten käytäntöjen edistäminen
• Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden
avulla
• Kilpailuaseman vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla
• Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen
• Arvon tuottaminen sidosryhmille
People - yhteiskunta
• Yhteistyö yhteisöjen kanssa
• Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa
• Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen
• Hyvä työpaikka
• Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen
• Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla
Planet - ympäristö
• Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen
• Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin
• Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa
• Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön lisääminen
• Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen
• Kierrätyskuidun talteenotto
6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä
Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja
vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja
johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen
ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet, joita tarkastellaan neljästä näkökulmasta.
Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka
Ympäristövaikutusten näkökulma
Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma
•
•
Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva
Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien
kanssa
parantaminen
•
•
Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen
Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti
tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoi-
kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen
tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatku-
o
Kunn
ioi
us
vu
minnastamme
t
us
kuus ja kierrätyksen tehostaminen
Lu
va parantaminen sekä materiaalitehok-
Päämääränä vastuullinen työpaikka
•
Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja
kk
m
a
•
du
yy
La
Henkilöstönäkökulma
s
ARVOT
uus
ä
Tinki m
ttö
Omistajanäkökulma
• Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä
kehitys
•
ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuk-
Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen
sia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta
Ympäristöpolitiikan toteuttamisväline toimintajärjestelmässä on vaiheittainen
2. Toteutus
1. Suunnittelu
Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettui-
Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristö-
hin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat
näkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä
kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään orga-
valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten.
Ac
Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projek-
t
suhteen.
ck
4. Kehittäminen
nisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden
Do
P
n
la
Che
3. Arviointi
Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa
ti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja
ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella
toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloite-
pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa
taan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja
on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja
-tavoitteiden tarkistuksella.
sisäisiä arviointeja.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
7
Ympäristönäkökohdat
Kirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti.
Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan
päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä
rasittaviin toimintoihin.
Keskeinen ympä- Tärkein ympäristövaikutus
Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi
ristönäkökohta
Päästöt veteen
Paikalliset vaikutukset
Lohjanjärven eteläosassa,
rehevöityminen (fosfori,
typpi), hapen kulutus (COD,
BOD)
Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.
Puhdistamolle ohjattavan jätevesikuormituksen minimoiminen, mahdollisimman käyttövarma ja tehokas jäteveden puhdistamon toiminta, puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistaminen muutoksia ja investointeja
suunniteltaessa.
Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen.
Satunnaispäästöjen hallinta
Riski suoralle ympäristövaikutukselle; Päästöt vesistöön, ilmaan, maaperään,
haju, melu
Toimiva ympäristöriskien arviointimenettely ja korjaavien toimenpiteiden
tehokas läpivienti riskejä havaittaessa:
1) Päästötapahtumien vähentäminen teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla.
2) Päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen, sisäinen pelastussuunnitelma, oma palokunta.
3) Tehokas tiedonkulku.
Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien
hallinta- ja raportointimenettelyssä SARA-turvallisuustietojärjestelmässä,
vuosittain yhtiössä kaikilla tehtailla käyttäen yhtenäistä ympäristöriskien
arviointimenetelmää sekä lupaprosessien yhteydessä.
Päästöt ilmaan
Maaperän happamoituminen
(NO2, SO2), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (CO2). Päästöt
melko vähäisiä, ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun
Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.
Päästökauppa.
Uusiutuvien polttoaineiden käyttö.
Energiatehokkuuden parantaminen (kansallinen energiatehokkuussopimus).
Melu
Haittavaikutukset lähiympäristölle
Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.
Meluavien kohteiden äänenvaimennukset mahdollisuuksien mukaan.
Uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.
Valmistusprosessin tehokkuus
- materiaalitehokkuus
Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia; kuormitus jäteveden puhdistamolle, raakaainehankinnan vaikutukset,
jätehuollon vaikutukset
Raaka-aineiden, kemikaalien ja veden säästeliäs käyttö; veden ominaiskulutus alle BAT-rajan, hävikin minimoiminen.
Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen.
Energiatehokkuus Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos
Energiatehokkuussopimus; energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja
seuranta. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuoteen 2016.
Kuljetukset
Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu,
energiankulutus)
Kuljetuksista vastaa Sappi Fine Paper Europen keskushallinto. Kirkniemen
omassa toiminnassa vähennetään sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja kuljetusten huolellisella suunnittelulla.
Puuraaka-aineen
käyttö
Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maankäyttökysymykset)
Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla,
sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan
avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin
varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi
hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka aineesta on yli 80 %.
*Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot,
joiden noudattaminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen.
8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet
Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset
ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet hajautetaan eri
osastoille, jotka toiminnallaan
vastaavat niiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat mitattavia ja
niiden toteutumista seurataan
toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla.
suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien
ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on
jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista.
Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Vastaamme kaikkiin
asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin
ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan
johtoryhmässä säännöllisesti. Sertifioitu puun
alkuperäketjun hallintajärjestelmä on esimerkki
asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä
kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kehittymisestä.
Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä
on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti
parantaen.
Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja häiriöiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme.
Tavoitteenamme on välttyä satunnaispäästöiltä.
Jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa, on
henkilöstömme ohjeistettu raportoimaan pienemmistäkin sisäisistä ympäristöpoikkeamista.
Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen
vähentämistavoite on käyttää mahdollisimman
vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden.
Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden
puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että
otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen.
Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman
laajasti hyötykäyttöön. Kaatopaikalle päätyvän
roskajätteen määrä on otettu seurantaan ja sille
on asetettu vähentämistavoitteet.
Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
9
Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2012
Näkökulma/
prosessi
Tavoite/periaate ja
toimenpiteet
Tunnusluku ja tavoitearvo
Toteuma
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö
- Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan
lannoitekäyttöprojektit
Lajittelujärjestelmän jatkoselvitys
• Hyötykäyttöaste > 97 %
• Kuori ja lietteet polttoon > 80 %
• Kuitusavimäärä < 80 t/d
• Kaatopaikalle roskajätettä < 60 t/a
99,7 %
83,1 %
76 t/d
159 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtuma
-kirjauksia SARA-järjestelmään
< 12 kpl/a
• Satunnaispäästöjä 0 kpl
34 kpl/a
Ympäristövaikutukset/tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta
• Kiintoainehäviö jätevesiin < 18 kg/t
20,2 kg/t
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä < 12 kpl
171 kpl
Jätevesivaikutusten hallinta/
Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja
toiminnan jatkuva kehittäminen
• Jätevesivirtaama < 12 m3/t
• BOD7 *< 0,23 kg/t
• CODCr < 2 kg/t
• Fosfori < 0,004 kg/t
• Typpi < 0,04 kg/t
• Kiintoaine < 0,8 kg/t
9,4 m3/t
0,25 kg/t
3,26 kg/t
0,0034 kg/t
0,03 kg/t
1,22 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen
optimointi
• Neljän hapettimen toimintavarmuus /Teho
Toimintavarmuus
hyvä
Ympäristövaikutukset/
jäteveden
puhdistamo
0 kpl
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Asetettujen aikataulujen puitteissa
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri
ja vaikutustarkkailut
Toimitettu
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja
keskustelu
- Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
• Palauterekisteri
• Tiedotteet
• Sidosryhmätilaisuudet
Palautteet 4 kpl,
käsitelty.
Naapurusto
tehtaan GSADpäivässä 6/2012
Sidosryhmät/
asiakkaat
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
PEFC-sertifiointi
Paper Profile todennettuna
Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen
• Valmis huhtikuussa
• PEFC-% > 70 %
• Valmis huhtikuussa
Valmis
85 %
Valmis
OK
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
Ympäristöluparajojen noudattaminen,
luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• CODCr < 6000 kg/d (4500)
• Fosfori < 9 kg/d (7)
• Typpi < 130 kg/d (100)
6113 kg/d,
vuosiluparaja
ylittyi, 5 kpl kkluparajan ylityksiä
6,45 kg/d
59 kg/d
8,9 GWh
10,5 GWh
3 949 000 €
Omistaja/
energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht:
** Sähkö 71 GWh
** Lämpö ja polttoaine 85 GWh
Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, jatkuvan parantamisen hankkeissa ja
ideatoiminnassa.
Vuosisäästö
• Sähkö 7,7 GWh
• Lämpö 8,6 GWh
Investoinnit
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- todennus ja päästöselvitykset
NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
- Biolietteen lämpöarvon nosto
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
• Typen oksidipäästöt 224 100 t/a, alle
päästöoikeuksien
368,3 t/a
• Biopolttoaineen osuus > 23 %
• Investointi
25,0 %
Toteutettu
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
10 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
11
Lupaehtojen toteutuminen 2012
Lakimääräisten ympäristö- ja
turvallisuusasioiden varmistamisella on Sappissa keskeinen
asema. Huomioimme lakimuutokset tehtaan tavoiteasetannassa ja vahvistamme lakimuutosten toimeenpanon sekä
lupamääräysten toteutumisen
yhtiön johdolle puolivuosittain.
ylittyi ollen 6 113 kg/d. Fosforin osalta ympäris-
Vuoden 2012 vuosiraportointi viranomaisille
Syksyllä jätevesivirtaama puhdistamolle nousi
on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristö-
laiterikkojen seurauksena. Normaalia suu-
hallinnon tietokantaan ja viranomainen on ne
remmasta virtaamasta johtunut puhdistamon
hyväksynyt. Vastaavasti päästöselvitykset on
lyhentynyt viipymäaika ja biologisen vaiheen
todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain
kohonnut lämpötila vaikeuttivat puhdistamon
mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2012
toimintaa. Jätevesivirtaama saatiin hallintaan
CO2-päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirk-
laiterikkojen osalta lokakuussa. Häiriöilmoi-
niemen paperitehtaalla ja voimalaitoksella on
tukset luparajojen poikkeamista on toimitettu
lainvoimaiset ympäristöluvat. Paperitehtaalla ja
valvovalle viranomaiselle ja Lohjan kaupungille.
voimalaitoksella on myös toistaiseksi voimassa
tölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on
ylittynyt marraskuussa ollen 10,25 kg/d ja joulukuussa ollen 9,55 kg/d. Molempina kuukausina ylityksen aiheutti hetkellinen kiintoaineen
karkaaminen jäteveden purkuun. Vaikeudet
ajoittuivat vuoden jälkipuolelle. Jätevedenpuhdistamon biologisen puhdistusprosessin häiriöt
ovat tyypillisesti pitkäkestoisia.
Jäteveden puhdistamon häiriöiden syyt on
selvitetty. Vuonna 2012 kuormitus puhdistamolle kasvoi johtuen tehtaan prosessimuutoksista.
Jätevesiasemalle tulevan kuormituksen pie-
oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä. Tehdas
nentämiseksi ja puhdistamon tilanteen norma-
on huomioinut toiminnassaan Korkeimman
lisoimiseksi perustettiin erillinen projektiryhmä.
hallinto-oikeuden 21. huhtikuuta 2011 vahvista-
Projektiryhmä kartoitti tehtaan CODCr-, kiintoai-
man ympäristölupapäätöksen.
ne-, ja ravinnekuormitusten päästölähteet sekä
Ympäristölupamääräyksen CODCr-kuukausi-
mahdollisuudet pienentää puhdistamolle tule-
keskiarvo 6 000 kg/d ylittyi vuonna 2012 viiden
vaa jäteveden virtaamaa. Kartoituksen perus-
kuukauden ajalta. Tämän johdosta myös ympä-
teella määritettiin toimenpiteitä, joilla tehtaalta
ristölupamääräyksen vuosikeskiarvo 4 500 kg/d
puhdistamolle tulevaa kuormitusta saadaan
12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
pienennettyä. Toimenpiteitä on toteutettu jou-
vesistöön johdettavan jätevesikuormitus on
lukuusta 2012 lähtien ja toteutetaan edelleen
pienentynyt selkeästi ja tammikuussa 2013 se
vuoden 2013 aikana. Toimenpiteiden johdosta
oli luparajojen mukainen.
puhdistamon tilanne on normalisoitumassa ja
Päästöparametri
Yksikkö
Huomautus
Toteutunut
Luparaja
Luparaja
kk-keskiarvo vuosikeski- vuosi-keskiarvo
2012
arvo
CODCr
kg/d
6 000
4 500
6113
Vuosiluparajan ylitys, 5 kpl
kuukausiluparajan ylityksiä
Kokonaisfosfori
kg/d
9
7
6,45
2 kpl kuukausiluparajan
ylityksiä
Kokonaistyppi
kg/d
150
100
59
Ei ylityksiä
COD ohjearvo vuosi ka. t/d
COD luparaja kk ka. t/d
COD luparaja/vuosi ka. t/d
COD
veteen
veteen
COD
Cr-päästöt
Cr-päästöt
t/d
t/d
1/1
3
2/
13
88
77
66
55
44
33
22
11
00
97–02
1112
12 1/13 2/13
97-02 0304050607080910
03 04 05 06 07 08 09 10 11
Typpi -päästöt
veteen
Typpipäästöt
veteen
kg/d
kg/d
160
160
140
140
120
120
100
100
80
80
60
60
40
40
20
20
0
0
13
3
2/
Fosforipäästöt
veteen
Fosfori-päästöt
veteen
kg/d
kg/d
Fosfori ohjearvo kg/d
1/1
97–02
0304050607080910
97-02
03
04 05 06 07 08 09 10 11
11 12
12
10
10
99
88
77
66
55
44
33
22
1
1
0
Luparaja, kk-keskiarvo
Luparaja, vuosikeskiarvo
Ohjearvo
13
2/
1/1
3
0
97–02
0304050607080910
1112
97-02
03
04 05 06 07 08 09 10 11
12
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
13
Sappi Kirkniemi ja BAT
(paras käyttökelpoinen tekniikka)
Ympäristönsuojelulain mukaan
ympäristöluvissa annettavien
lupamääräysten tulee perustua
parhaaseen käyttökelpoiseen
tekniikkaan (BAT, Best Available
Techniques). BAT-tekniikoista
on muodostunut yksi keskeinen
mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. Sappi Kirkniemi
on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen parhaan
käyttökelpoisen tekniikan tason.
ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun
6.1.2011 voimaan tullut teollisuuspäästödirek-
jä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo
tiivi (IE-direktiivi) täsmentää parhaan käyttökel-
1980-luvulla ja biologinen puhdistamo otettiin
poisen tekniikan käyttöä entistä sitovammaksi.
käyttöön vuonna 1986. Merkittävin jätevesi-
Meneillään oleva ympäristösuojelulain uudistus
en puhdistukseen liittynyt investointi tehtiin
saattaa direktiivin määräykset kansalliseen
vuonna 1996, jolloin käyttöönotetun paperiko-
lainsäädäntöön.
nelinja 3:n ohella kaksinkertaistettiin jäteveden
BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapaus-
muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä
sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden
kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut
alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet
käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita
ovat muun muassa puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen
mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen
massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten
prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen
jätevedenpuhdistus.
Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen
määrä on saatu erittäin alhaiseksi, ja vaaralliset
jätteet kerätään ja varastoidaan erikseen.
Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen
vähentämisessä olemme olleet edelläkävi-
käsittelylaitoksen kapasiteetti. Tällöin otettiin
kohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä
käyttöön uusi esiselkeytin, toinen ilmastuslinja,
ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan
jälkiselkeytykset ja kemiallinen jälkisaostus.
kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso.
Tämän jälkeen laitoksen toimintaa on kehitetty
EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle
järjestelmällisesti.
niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit),
Tehtaan nykyinen päästötaso on ravinteiden
joissa on tietoja alalle soveltuvista BAT-teknii-
ja jätevesivirtaaman osalta alhainen verrattuna
koista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia
BAT-vertailuarvoihin. Prosessivesi kiertää pape-
lukuarvoja muun muassa jätevesipäästöille ja
rikonelinjoilla 18 kertaa. Vedenkäyttö oli vuonna
puhdistamon mitoitukselle.
2012 noin 22 % alle tyypillisen paperinvalmis-
Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että
tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen
ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa ote-
tuksen tason (prosessijätevesimäärän viitearvo
BAT ref min).
Vaikka COD-luparaja puhdistamon biolo-
taan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen teh-
gisen vaiheen häiriöstä johtuen ylittyi vuonna
taalla oleva ISO 14001 -standardin mukainen
2012, pysyi päästötaso BAT-vertailuarvojen
ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset.
(BREF) sisällä. Kiintoaine kaksinkertaistuu
Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan
kemiallisessa saostusvaiheessa, mikä osaltaan
riittävän koulutettua ympäristöasioiden hoitoon.
selittää BAT-vertailuarvojen ylittymisen.
Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi
luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen
kattavan ja systemaattisen menettelytavan.
Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja
14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
COD
-ominaiskuormitus
CODCr-ominaiskuormitus
kg/t paperia
Kg/t
paperia BOD7-ominaiskuormitus
BOD
-ominaiskuormitus
Kg/t 7paperia
6
6
kg/t paperia
5
5
0,6
0,6
0,5
0,5
4
4
0,4
0,4
33
0,3
0,3
2
2
0,2
0,2
1
1
00
97–02
0304050607080910
1112
97-02
03
04 05 06 07 08 09 10 11
0,1
0,1
0
0,0
97–02
0304050607080910
97-02 03
04 05 06 07 08 09 10 11
11 12
12
BAT ref min BOD7 kg/t paperia
BAT ref min
COD kg/t paperia
Kiintoaineen
ominaiskuormitus
kg/tBAT
paperia
ref max COD kg/t paperia
Fosfori-ominaiskuormitus
BAT ref max BOD7 kg/t paperia
Fosforin ominaiskuormitus
g/t paperia
Kg/t paperia
Kiintoaineen ominaiskuormitus
1,4
Kg/t
1,3 paperia
1,2
1,2
1,1
1,1
1,0
1,0
0,9
0,9
0,8
0,8
0,7
0,7
0,6
0,6
0,5
0,5
0,4
0,4
0,3
0,3
0,2
0,2
0,1
0,1
0,0
0,0
10
88
66
44
2
2
00
97–02
1112
97-02 0304050607080910
03 04 05 06 07 08 09 10 11
BAT ref min Fosfori kg/t paperia
97–02
11
12
97-02 0304050607080910
03 04 05 06 07 08 09 10 11
12
BAT ref min kiintoaine kg/t paperia
BAT
ref max kiintoaineen ominaiskuormitus kg/t paperia
Typpi-ominaiskuormitus
Typen
ominaiskuormitus
g/t paperia
Kg/t
paperia
100
100
80
80
60
60
40
40
20
20
00
97–02
97-020304050607080910
03 04 05 06 07 08 09 10 11
11 12
BAT
BAT
ref ref
minmax
Typpi kg/t paperia
BAT
ref ref
maxmin
Typpi kg/t paperia
BAT
BAT ref max Fosfori kg/t paperia
Jätevesi m3/t paperia
kg/t paperia
Prosessijätevesimäärä
m
143/t paperia
13
12
12
11
11
10
10
99
88
77
66
55
44
33
22
11
00
97–02
97-02 0304050607080910
03 04 05 06 07 08 09 10 11
11 12
12
BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
15
Paperinvalmistuksen materiaalitase
Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2012.
Panos – hyödykkeet tehtaalle
Energia
Polttoaineet (GWh)
Maakaasu voimalaitokselle 1 028
Maakaasu päällystysprosessiin 109
Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 353
Biopolttoaineen osuus 25,0 %
Energian käyttö tuotannossa
Sähkö 962 GWh
Sähkön ominaiskulutus 1,40 MWh/t
Lämpö 637 GWh
Lämmön ominaiskulutus 0,93 MWh/t
Työkoneiden polttoaineet
Diesel 2,285 GWh
Nestekaasu 0,068 GWh
Raaka-aineet ja apukemikaalit
Puuaines (m3)
Puu 659 000
Hake 0
Puun käyttö 0,96 m3/t
Kuituraaka-aineet (t, kuiva)
Oma mekaaninen massa 213 000
Ostosellu 150 100
Massan käyttö 550 kg/t
Tuoreveden otto (1000 m3)
Raakaveden otto järvestä 22 800
Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 15 600
Jäähdytys- ja tiivistysvedet 23 m3/t
Prosessivedeksi 6 800
Prosessiveden ominaiskulutus 10,0 m3/t
Tehdasalueen koko
112 ha
Muut kemikaalit (t)
Pigmentit 273 000
Sideaineet 27 300
Lisäaineet 11 800
Muiden raaka-aineiden käyttö 474 kg/t
Tuotos – tehtaalta ulos
Päästöt ilmaan
Tehdas ja voimalaitos
Rikkidioksidi SO2:na 40,7 t
SO2 -ominaispäästö 0,059 kg/t
Typen oksidit NO2:na 379 t
NO2:na ominaispäästö 0,55 kg/t
Hiukkaset 2,0 t
Hiukkaset 0,003 kg/t
Hiilidioksidi fossiilinen 224 100 t
CO2 fossiilinen 327 kg/t
CO2 bioperäinen 138 000 t
Työkoneet
SO2 0,004 t
NO2 6,2 t
Hiukkaset 0,48 t
CO2 fossiilinen 661 t
Tuotteet
Paperin tuotanto 685 400 t
PEFC-sertifioidun kuidun osuus 85 %
Koko tuotanto PEFC-logolla
Jätemateriaalit
Yhteensä jätteitä 66 694 t
Jätteet yhteensä 97 kg/t
Jätteiden hyötykäyttöaste 99,7 %
Kuori ja lietteet polttoon 55 300 t
Osuus hyötyjätteistä 83 %
Tuhka 7285 t
Tuhka 10,6 kg/t
Kaatopaikkajäte yht. 205 t
Kaatopaikkajäte 0,3 kg/t
Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 159 t
Vaaralliset jätteet 228 t
Vaaralliset jätteet 0,33 kg/t
16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Päästöt veteen
Jätevesivirtaama 6 477 000 m3
Ominaisvirtaama 9,4 m3/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 2237 t
COD-ominaispäästö 3,26 kg/t
Biologinen hapenkulutus (BOD) 171 t
BOD7-ominaispäästö 0,25 kg/t
Fosfori (P) 2,36 t
P-ominaispäästö 3,44 g/t
Typpi (N) 21,7 t
N-ominaispäästö 32 g/t
Kiintoaine 836 t
Kiintoaine ominaispäästö 1,22 kg/t
Ympäristötavoitteet
ympäristöohjelmassa 2013 – 2014
Näkökulma/prosessi
Tavoite/periaate ja toimenpiteet
Tunnusluku/mittari
Tavoitearvo
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö
- Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan
lannoitekäyttöprojektit
• Hyötykäyttöaste
• Kuori ja lietteet polttoon
• Kaatopaikkajätettä
• Energiajätettä
• Paperi/pahvijätettä
> 99 %
> 80 %
< 120 t/a
< 240 t/a
< 420 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien
selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei vakavia satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtumakirjauksia
SARA-järjestelmään
> 12 kpl
• Satunnaispäästöjä
0 kpl
Ympäristövaikutukset/
tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta
• Kiintoainehäviö jätevesiin
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä, seuranta
< 20 kg/t
Ympäristövaikutukset/
jäteveden puhdistamo
Jätevesivaikutusten hallinta/
Bref-viitearvojen minimien alitus pl.
kiintoaine
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen
• Jätevesivirtaama
• BOD7 *
• CODCr
• Fosfori
• Typpi
• Kiintoaine
< 12 m3/t
< 0,23 kg/t
< 2 kg/t
< 0,004 kg/t
< 0,04 kg/t
< 0,8 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen
optimointi
• Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys
Ympäristövaikutukset/
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht:
** Sähkö 71 GWh
** Lämpö ja polttoaine 85 GWh
Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa.
Vuosisäästö
• Sähkö
• Lämpö
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus,
vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry,
Pakkausalan ympäristörekisteri
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys • Palauterekisteri
ja keskustelu
• Tiedotteet
- Palautteiden käsittely ja naapurusto- • Sidosryhmätilaisuudet
kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
Sidosryhmät/
asiakkuus
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
PEFC-sertifiointi
Paper Profile todennettuna
Joutsenmerkkikriteereiden täyttäminen
• Valmis huhtikuussa
• PEFC-% > 70 %
• Valmis huhtikuussa
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot
(sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• CODCr
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- todennus ja päästöselvitykset
NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
Asetettujen aikataulujen puitteissa
• Fosfori
• Typpi
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
• Typen oksidipäästöt • Biopolttoaineen osuus
7,7 GWh
8,6 GWh
Raportointi tehty
oikea-aikaisesti
Palautteiden
käsittely 100 %
Naapurusto­
kokous
> 70 %
< 6000 kg/d
(4500)
< 9 kg/d (7)
< 130 kg/d (100)
Päästöoikeuksien
mukaisesti
Lupaehtojen
mukaisesti
> 23 %
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
17
Prosessivesien käsittely
ja vesistövaikutukset
Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan ympäristöpäästöt merkittävästi alentuneet
viimeisen kolmenkymmenen
vuoden aikana, vaikka tuotantomme on samaan aikaan
kasvanut. Biologisen jätevedenpuhdistuksen varhainen
käyttöönotto, jatkuva puhdistusjärjestelmien kehittäminen,
alhainen tuotantoprosessin
vedenkulutus, sivutuotteiden
hyötykäyttö sekä energiantuotannon alhaiset päästöt turvaavat ympäristön hyvinvoinnin
myös tulevaisuudessa.
Tasausaltaasta jätevesi johdetaan aktiivilieteprosessiin, joka koostuu kahdesta ilmastusaltaasta ja kolmesta jälkiselkeyttimestä.
Ilmastusaltaissa aktiivilietteen mikrobit lisääntyvät käyttäen ravintonaan jäteveden sisältämää
orgaanista ainesta. Mikrobeille pyritään tarjoamaan optimaaliset olosuhteet hajoittaa orgaanista ainesta ilmastamalla jätevettä voimakkaasti ja lisäämällä siihen tehokkaan biologisen
toiminnan vaatimia ravinteita. Ravinnelisäyksenä käytetään fosforia ja typpeä.
Ilmastuksen jälkeen jätevesi selkeytetään
kolmessa jälkiselkeyttimessä. Selkeytyksessä
erottuneesta biolietteestä palautetaan suurin
osa takaisin ilmastusaltaisiin ja ylijäämäliete
pumpataan lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeyttimien kirkaste johdetaan kemialliseen jälkisaostukseen.
Jäteveden kemiallisessa jälkisaostuksessa
jätevedessä jäljellä oleva kiintoaine, liukoinen
orgaaninen aine ja fosfori saostetaan vedenkäsittelykemikaaleilla kiinteäksi sakaksi. Muodos-
Tehtaan likaisia prosessivesiä puhdistetaan
tunut liete nostetaan veden pinnalle pienten
sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmene-
ilmakuplien avulla, kaavitaan pois ja johdetaan
telmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuk-
lietteenkäsittelyyn. Puhdistettu vesi poistetaan
sessa on käytössä muun muassa ultrasuo-
altaasta ja johdetaan Lohjanjärveen.
datinlaitteistoja ja tehokkaat kiekkosuotimet
ja kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkois-
Vesistö ja tehtaan
jätevesien kuormitus
ta puhdistusta varten on Kirkniemessä oma
Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja kala-
jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamolle
taloudellisesti merkittävin järvi. Suomessa
ohjataan jätevesiä normaalisti noin 18 000 m3
vesienhoitoa koskevan lainsäädännön myötä
vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat
Lohjanjärven ekologinen tila on arvioitu*. Run-
jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdista-
sasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi tyypitelty
molle varoaltaan kautta.
Lohjanjärvi on ekologiselta tilaltaan pääosin
paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen
Jätevedenpuhdistamo koostuu mekaanises-
laatuluokkaa hyvä. Järven eteläosa sekä teh-
ta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvai-
taan yläpuolella järven koillisosassa Maikkalan-
heesta. Mekaaninen puhdistusvaihe koostuu
selkä ja idässä Aurlahti on arvioitu tyydyttäviksi.
välppäyksestä ja esiselkeytyksestä, joilla
Biologisista tekijöistä laatuluokkaa laskevaksi
vedestä poistetaan kiintoainesta. Esiselkeytyk-
vaikutti lähinnä arvio pohjaeläinten tilasta. Loh-
sessä suurin osa jätevedessä olevasta kiintoai-
janjärven eteläosasta mereen laskeva Mustion-
neesta laskeutuu altaan pohjalle ja poistetaan
joki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin
lietteenkäsittelyyn. Kirkastunut vesi johdetaan
Maikkalanselälle laskevat sekä järveen kuormi-
neutraloinnin kautta tasausaltaaseen. Mikäli
jäteveden lämpötila on biologisen puhdistuk-
* Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökes-
sen kannalta liian korkea, voidaan vesi johtaa
kuksen julkaisu 1/2010: Uudenmaan vesienhoi-
tasausaltaaseen jäähdytystornien kautta.
don toimenpideohjelma.
18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Jätevedenkäsittely Kirkniemessä
Virtaama n. 18 000 m3/d
Välppäämö
Neutralointi
Esiselkeytin
Ø 41 m
Jäähdytystornit
Neutralointiallas
125 m3
Jälkiselkeytin 3
Ø 36 m
Paperitehdas
Tasaus
2000 m3
Ilma
Ilmastusallas 3
10 000 m3
Varoallas, 10 000m3
Jälkiflotaatio
Jälkiselkeytin 2
Ø 30 m
Lohjanjärvi
Ilma
Flokkaus
Ilmastusallas 2
Välipumppaamo
8 000 m3
Jälkiselkeytin 1
Ø 28 m
Biolietelinko 1
Tehdas­
voimalaitos
Ruuvipuristimet
3 kpl
Biolietelinko 2
Biolietelinko 3
Polymeeri
Suodos kanaaliin
Biolietevarasto
Polymeeri
Kemiallinen liete
Tiivistin Ø 16 m
Suodos esiselkeyttimelle
Bioliete polttoon tehdasvoimalaitokselle
tusta tuovat Nummen- ja Väänteenjoet.
Terminen
kuivain
nevirtaamista vuonna 2011**. Lohjanjärvestä
Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuor­
vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea
pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen.
mituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimä-
Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama
tön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta
kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosien
ja luontaisesta huuhtoumasta maaperästä.
kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaa-
Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet
dun selvänä paranemisena. Tehtaan nykyisen
johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitse-
jätevesikuormituksen ja aikaisempien päästöjen
vaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen
aiheuttaman sisäisen kuormituksen vaikutukset
aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia. Kirk-
ovat selvemmin havaittavissa vain purkupisteen
niemen tehdas oli vuonna 2011 Lohjanjärven
välittömässä läheisyydessä.
suurin pistekuormittaja fosforin, kiintoaineen ja
Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi
BOD7:n osalta. Kokonaisuutena tehtaan vaiku-
Lohjanjärveen johdetaan tehtaan käyttämät
tus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen.
likaantumattomat jäähdytysvedet. Niitä syntyy
Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta
** Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun
tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta 5 %
yhteenveto vuosilta 2011, julkaisu 231, Länsi-
laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneai-
Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry 2012.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
19
Pintaveden ekologinen luokitus
© SYKE, Uudenmaan ELY-keskus (osittain ©MML)
Lohja
Pintaveden ekologinen luokka
tai muu arvio tilasta
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
Ei tietoa
Voimakkaasti muutettu
Sappi
Kirkniemi
vuodenajasta riippuen noin 30 000 – 95 000 m3
kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja
vuorokaudessa. Tehtaan jäähdytysvedet ja
ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun
puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden
työryhmään, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ym-
lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä
päristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan
Osuniemenlahdessa ja Pensaarensalmessa.
ympäristöklusteriin.
Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta.
Sisäinen kuormitus vesistössä
Kirkniemen tehdas osallistuu Länsi-Uu-
Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa
denmaan vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaan
runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien
vuosittaiseen Lohjanjärven pistekuormittajien
seurauksena että ihmisperäisestä kuormituk-
yhteistarkkailuun, jossa seurataan alueen ve-
sesta johtuen. Ulkoisen kuormituksen myötä
denlaatua ja sen kehittymistä.
vesistöjen perustuotanto ja sedimentaatio
Kirkniemen tehtaan ympäristöpäällikkö on
voimistuvat, jolloin järvien pohjasediment-
kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristöva-
tiin laskeutuu yhä enemmän maahiukkasia
liokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon
ja orgaanista ainesta. Eloperäisen aineksen
20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja,
niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana.
mistä voi seurata ravinteiden vapautumista ve-
Lämmin vesi ei sido happea ja sisäinen kuormi-
teen. Happitilanteen heikkeneminen tai hapen
tus kuluttaa sitä, syvänteiden happi loppuu ja
loppuminen heikentävät vesistön ekologista
sen seurauksena alkava käyminen liuottaa poh-
tilaa, ja samalla sedimentin maahiukkasista
jalietteestä lisää fosforia veteen. Vuonna 2003
vapautuu fosforia veteen. Mitä heikompi alus-
Kirkniemen tehtaan toteuttama Osuniemenlah-
veden happitilanne on, sitä enemmän fosforia
den kunnostusruoppaus vähensi merkittävästi
vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat
lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä
vesikerrosten sekoittuessa päällysveteen, mis-
ainesta. Kunnostus ei ole kuitenkaan vaikuttanut
sä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien,
odotetulla tavalla Lohjanjärven eteläosan tilaan.
käytettävissä. Seurauksena on kiihtyvä sisäinen
kuormitus.
Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi
Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan
Happitilanteella on suuri merkitys pohja-
syvänteitä vuodesta 1986 alkaen (kuva 2). Jär-
eläimistöön, joka on todettu merkittäväksi
vellä on yhteensä neljä Mixox-hapetinlaitetta.
indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa
Syvänteiden happitilanne parani asteittain
arvioitaessa.
hapettamisen aloittamisen jälkeen 1980- ja
1990-luvuilla. Samalla ongelmallisimpien
Hapetuskierrätys alusveteen
korjaa järven tilaa
syvänteiden pohjien kunto parani ja sisäinen
Voimakkaan hajakuormituksen ohella tehtaan
jälleen taantumista ja vuonna 2011 hape-
jätevedet ja ravinnepitoiset asumajätevedet ovat
tuskapasiteettia on nostettu ja syvänteiden
rehevöittäneet Lohjanjärveä. Jätevesien sisältä-
vedenlaadun odotetaan jälleen paranevan.
mät orgaaniset aineet aiheuttivat happea kulut-
Kokonaisuutena syvänteiden kesäiset happipi-
tavan kuormituksen (kuva 1). Järven syvänteet
toisuudet ovat parantuneet ja talvinen happiti-
saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan
lanne on pysynyt tyydyttävänä.
Rehevöityminen ja happikatojen synty
Kunnostaminen ja happikatojen ehkäisy
ravinnekuormitus laantui. 2000-luvulla tapahtui
Ulkoinen fosforikuormitus
yläpuoliselta valuma-alueelta
Ulkoinen fosforikuormitus
yläpuoliselta valuma-alueelta
Fosforia vapautuu
us
Kuva 1. Järven rehevöitymisen ”noidankehä”.
et
Järven pohjalietteen kuormitushistoria:
asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto
kuluttavat
aineet
ap
Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma
happea
H
Fosforia vapautuu
happea
kuluttavat
aineet
Happea kuluttava aines
Jätevesien
Jätevesien
Happea kuluttava aines
Levätuotanto
Levätuotanto
Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi
jää uuden kerrostuman alle
Järven pohjalietteen kuormitushistoria:
asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto
Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
21
Ilmapäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun
Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen,
eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalta nouseva usva on
vesihöyryä, joka palaa aikanaan
sateena alas yhdeksi metsän
kasvutekijäksi.
Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa
käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta
peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä,
jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna.
tuvat matalalta*.
Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat
EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät
luvat ovat voimassa. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä
ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun.
Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä
kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle.
Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä,
joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt on laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa.
Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen
vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme
polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja
hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti päästöjen
Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu
puhdistuslaitteita. Olemme lisänneet uusiutuvi-
rajat sen ympäristöluvassa ja vuonna 2012
päästöt olivat luvan mukaiset. Voimalaitoksen
päästöt ilmaan ovat varsin alhaiset puhtaiden
polttoaineiden (maakaasu ja biopolttoaineet) ja
nykyaikaisen polttotekniikan ansiosta. Typenoksidipäästöiltään Kirkniemen voimalaitos on
en biopolttoaineiden käyttöä. Biopolttoaineen
osuus voimalaitoksella oli noin 25 % vuonna
2012. Energiatehokkuuden parantaminen
vähentää energian tarvetta ja siten energian
tuotannoista aiheutuvia päästöjä.
kuitenkin Lohjan suurin yksittäinen
kuormittaja. Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista
ja ne laimenevat tehokkaasti, joten
Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan
t/a
500
energiatuotannon vaikutukset il-
400
manlaatuun jäävät melko vähäisiksi.
300
Lohjan seudun merkittävä ilmanlaa-
200
tuun vaikuttava tekijä on liikenne ja
100
puun pienpoltto. Autoliikenteellä ja
0
puun pienpoltolla on suuri vaikutus
97–02
03 04 05060708 09 101112
ilmanlaatuun, koska päästöt vapau-
Nox t/a
SOx t/a
Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2012
Parametri
Yksikkö
Paperitehdas
Voimalaitos
Yhteensä
Hiukkaset (PM)t
t/a
0
1,991
1,991
Typen oksidit (NOx)
t/a
11,0
368,3
379,3
Rikkidioksidi (SO2)
t/a
0
40,7
40,7
Hiilidioksidi, foss. + bio (CO2)
t/a
20 380
341 661
362 041
* Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011, Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 1/12.
22 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Haju
pieni. Hajua koskevat sisäiset kirjaukset ovat
Kirkniemen tehtaan jätevedenpuhdistamo
vähentyneet, viimeisin yhteydenotto hajusta on
aiheuttaa ajoittain hajuhaittoja lähiympäristöl-
kirjattu palauterekisteriin vuonna 2009.
Kaikkia hajuihin vaikuttavia tekijöitä ei tunne-
le. Tehtaan naapurustolle on tehty hajukysely
vuosina 2004 ja 2010. Hajun viihtyvyyshaitan
ta ja niiden syntymisen estäminen on osoit-
arvioinnissa huomioitiin muun muassa esiinty-
tautunut haasteelliseksi. Tehtaalla ja jäteveden
mistiheyttä, hajun laatua ja intensiteettiä sekä
puhdistamolla on tehty vuoden 2004 jälkeen
häiritsevyyttä. Vuoden 2010 kyselyn tulokset on
joitakin prosessimuutoksia, jotka ovat voineet
esitetty naapurustokokouksessa vuonna 2011.
vähentää hajua.
Kyselyjen perusteella nykytilanteessa hajua
aistittiin selkeästi harvemmin ja vähemmän
Vähennämme hajuhaittoja:
häiritsevänä kuin vuoden 2004 tilanteessa. Ha-
• minimoimalla hajua mahdollisesti aiheuttavi-
jua luonnehdittiin keskimäärin häiritsee vähän
en kemikaalien käyttöä
• välttämällä tarpeettomia hajuhaittoja aiheut-
-tasoiseksi. Voimakkaasti häiritsevää hajua ei
tavia toimia jätevedenpuhdistamolla
kukaan vastaaja tuntenut. Kyselyn sanalliset
kommentit osoittavat myös, että puhdistamon
• suunnittelemalla mahdollisesti hajua aiheutta-
hajua koetaan suhteellisen harvoin, jolloin sen
vat toimenpiteet huolellisesti ja tiedottamalla
aiheuttama viihtyvyyshaitta on nykytilanteessa
niistä etukäteen.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
23
Melu
Kirkniemen tehdas aiheuttaa ympäristöönsä
Kirkniemessä toteutettiin vuosina
tasoltaan ja laadultaan vaihtelevaa melua.
2004 – 2006 laaja ympäristömelun vaimennus-
Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja
projekti, jossa uusittiin tai huollettiin kymmeniä
voimalaitoksen ympäristöluvissa*. Melun tasoa
meluavia kohteita. Toteutetut vaimennukset
ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti melumallin
puolittivat melupäästön äänienergian sekä
ja mittausten avulla. Viimeisin meluselvitys on
supistivat paperitehtaan ja voimalaitoksen
vuodelta 2010. Valtaosa melusta on luonteel-
aiheuttamaa 50 dB:n keskiäänivyöhykettä lähes
taan tasaista matalataajuista kohinaa. Matala-
neljänneksen ja 55 dB:n keskiäänivyöhykettä
taajuisen kohinan lisäksi alueella syntyy erilaisia
noin 17 % vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna.
häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljet-
Pyrimme välttämään tarpeettoman melun
timien, ajoneuvojen ja hälyttimien toiminnasta.
aiheuttamista toiminnassamme. Tehdasalueella
Elokuussa 2010 melumittausjaksoilla nämä
olevat melulähteet, kuten prosessien ilmas-
äänet eivät tulosten perusteella täyttäneet im-
toinnin poistopuhaltimet, ilmanottosäleiköt,
pulssimaisuuden kriteeriä, kun impulssimaisten
lämmön talteenottolaitteistot ja jätevedenpuh-
tapahtumien ajallinen osuus oli havaintojaksoil-
distamon kompressorit on varustettu mahdolli-
la 0,2 – 2 %.
suuksien mukaan äänenvaimentimilla.
Tehtaalle laaditun melumallinnuksen ja elo-
Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden
kuussa 2010 tehtyjen ympäristömelumittausten
hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan
mukaan tehtaan aiheuttama 50 dB:n vyöhyke
aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.
ulottuu 400 metrin päähän ainoastaan pohjoiseen, Pensaaren rannan tuntumaan. Tässä
*Esimerkiksi 50 km/h nopeudella ajavan kuorma-
kohteessa, jossa sijaitsee loma-asumiseen
auton aiheuttama äänitehotaso on noin 108
käytetty rakennus, yöaikaisten keskiäänitasojen
dB(A). Ympäristöluvan mukaiset ja valtioneuvos-
voidaan katsoa olevan 50 dB:n tasoa mittause-
ton antamat yleiset melutason ohjearvot dB(A)
pävarmuus huomioiden. Erilaiset sääolosuhteet
(VNp 993/92) asuinalueille ovat alle 50 dB yöllä
kuitenkin vaikuttavat oleellisesti melun leviämi-
ja alle 55 dB päivällä. Liikenteen aiheuttama melu
seen.
voi monin paikoin ylittää ko. arvot.
Pensaari
45 dB(A)
50 dB(A)
55 dB(A)
Pensaarensalmi
Pumppaamo
Toki
Uimaranta
Brotorp
Kirkniemi
0
500
1000
Jönsböle
24 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
Kirkniemen tehtaan aiheuttamat
meluvyöhykkeet vuonna 2010.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
25
Materiaalitehokkuus ja
hyötykäytön edistäminen
Hyödynnämme luonnonvaroja
tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoimme tuotantomme ympäristökuormitusta ja kierrätämme
tehokkaasti.
vaarallisten jätteiden hallinnasta.
Tuotantoprosessejamme on kehitetty siten, että
lajitteluastiat uusin kuvaavin lajittelutarroin.
vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy
Uudistuksen tavoitteena on, että lajiteltu jäte
enemmän lopputuotetta. Prosessien tehokkuus
hyödynnetään entistä tarkemmin ensisijaisesti
mahdollistaa suorien ympäristövaikutusten
materiaalina sekä energiana ja kaatopaikkajäte
pienentämisen ja vähentää raaka-aineiden
vähenee. Suurin osa kaatopaikkajätteestä (205
hankinnasta ja energian tuotannosta aiheutuvia
tonnia vuonna 2012) kuljetetaan Rosk’n Roll
välillisiä ympäristöhaittoja.
Oy:n Munkkaan jätekeskukseen ja vaaralliset
Tehtaan jätehuoltoa on uudistettu vuosina
2011 ja 2012. Jätteiden lajittelu-uudistus on
parantanut tehdasalueen siisteyttä sekä turvallisuutta ja vähentänyt jätehuoltokuluja. Jätehuollon selvityksen perusteella on määritelty
jätteenlajittelukriteereitä tarkemmin ja merkitty
jätteet (228 tonnia vuonna 2012) Ekokem Oy:lle
Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme
mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä
Riihimäelle. Kaatopaikalle vietävän jätteen mää-
jäteveden puhdistuslaitokselle. Vuonna 2012
rä nousi vuonna 2012 vähentämistavoitteesta
materiaalihäviö jäteveden puhdistamolle oli
huolimatta, mikä johtui tehtaalla toteutetuista
2,0 % tuotannosta, tiukaksi asetettuun 1,8 %
siivousprojekteista.
Tehtaan toiminnasta aiheutuvat suurimmat
häviötasoon ei päästy. Pitkällä aikavälillä kiinto-
sivutuotejakeet ovat puun kuori sekä jäteve-
aineen talteenotto tehtaalla on parantunut.
siaseman kuitu- ja biolietteet sekä voimalai-
Pyrimme mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vaarallisia kemikaaleja vaarattomammilla.
toksen tuhka. Kaikki sivutuotteet pystytään
Vuonna 2012 korvattiin raakaveden desin-
nykyisin toimittamaan hyötykäyttöön. Puun
fioinnissa käytössä ollut kloorikaasu täysin
kuori (42 200 tonnia vuonna 2012) käytetään
uudenlaisella teknologialla. Käyttöönotetussa
polttoaineena tehdasvoimalaitoksella.
tekniikassa aktiivinen desinfioiva aine syntyy
Jätevedenpuhdistamon kuituliete (kuitu­
kylläisestä ruokasuolaliuoksesta sähkövirran
savi) joko poltetaan tehdasvoimalaitoksella tai
avulla. Uusi menetelmä parantaa merkittävästi
käytetään hyväksi maarakennusmateriaalina tai
työturvallisuutta. Tehtaalle johdettavan raakave-
lannoitevalmisteena. Kuitusavea voi hyödyntää
den käsittely on välttämätöntä erilaisten levä- ja
monipuolisesti vesitiiviyttä, murtositkeyttä ja
bakteeriperäisten kasvustojen estämiseksi
ja tehtaan häiriöttömän toiminnan takaami-
Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle
seksi.
4
Tehokas lajittelu
edesauttaa kierrätystä
Kirkniemen tehdasalueella jätteet lajitellaan
ja toimitetaan hyötykäyttöön tai muuhun
asianmukaiseen käsittelyyn. Paperitehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä,
jossa kerätään erikseen paperi, pahvi,
3
2
1
0
97–0203040506070809101112
Hyötyjätteen osuus
100 %
metallit, puu, energiajäte, biojäte, kaatopaikkajäte ja vaaralliset jätteet.
Tehtaan ympäristöluvassa on jätteitä
koskevia lupamääräyksiä muun muassa
lajittelusta, jätetietojen kirjanpidosta ja
90 %
97–0203040506070809101112
26 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
eroosionkestoa vaativissa rakenteissa. Lannoitevalmisteeksi Kirkniemen tehtaan kuitusavi hyväksyttiin vuonna 2011
ja sitä on toimitettu pieniä määriä koeluontoiseen maanparannuksen tutkimushankkeeseen. Jätevedenpuhdistuksen
toksella, pieneriä on toimitettu kompostoitavaksi. Voimalaitoksen tuhkat hyödynnetään maarakennusmateriaalina.
40 cm
bioliete poltetaan termisesti kuivattuna omalla voimalai-
Hyötykäytettäviä jätteitä syntyy vuosittain noin 60 000
tonnia. Jätevedenpuhdistuksen lietteet ja kuori muodostavat tästä yli 80 %. Jätteiden hyötykäyttöaste on erittäin
Kaatopaikkajäte
korkea, yli 99 %.
Lajittelemme ja kierrätämme jätteemme /
We sort and recycle our waste
Pahvi / Board
Puu / Wood
Metalli / Metal
Paperi / Paper
Energiajäte / Energy waste
Biojäte / Biowaste
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
27
Energiatehokkuuden
jatkuva parantaminen
Kirkniemen tehtaan tavoitteena
on valmistaa tuotteita mahdollisimman tehokkaalla energian
käytöllä. Tehdas liittyi vuonna
2009 valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sai
vuonna 2012 ISO 50001 -sertifikaatin.
tävä sähkön ostaja, sillä tehtaan käyttämästä
Sellu- ja paperiteollisuus kuluttaa toiminnois-
muutetaan sähköksi. Näin käytetylle polttoai-
saan paljon energiaa. Samalla metsäteollisuus
on kuitenkin ylivoimaisesti Suomen suurin bioenergian tuottaja ja varsinkin sellutehtaat ovat
nykyisin jopa yli 100 % energiaomavaraisia,
eli ne voivat myydä biopolttoaineista tuotettua
energiaa.
Kirkniemen tehtaalla energia tuotetaan omalla voimalaitoksella maakaasusta ja biopolttoaineista, joita ovat muun muassa prosessissa
syntyvä puun kuori ja vedenpuhdistuksessa
syntyvät lietteet. Kirkniemen tehdas on merkit-
sähköstä omalla voimalaitoksella pystytään
tuottamaan vain osa.
Energiankäyttö
Kirkniemen tehtaalla
Tehtaan omalla voimalaitoksella maakaasusta
ja biopolttoaineista tuotetaan paperitehtaan
käyttämää prosessihöyryä. Voimalaitoksella
höyry ja maakaasu ohjataan ensin turbiinien
läpi, joissa korkeapaineisesta höyrystä osa
neelle saadaan erittäin suuri hyötysuhde.
Paperitehtaalla prosessihöyryä käytetään
lähinnä märän paperirainan kuivaukseen. Kuivatusosilla käytetystä höyrystä merkittävä osa
kierrätetään uudelleen paperitehtaan lämmön
talteenottojen kautta ja käytetään tehtaan
muissa osissa muun muassa prosessivesien ja
paperikonehallien lämmityksessä. Näin sama
energia kiertää paperitehtaan eri prosessien läpi
useaan kertaan ja käytetystä energiamäärästä
saadaan suurin mahdollinen hyöty. Myös maa-
28 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
kaasua käytetään pienemmässä määrin paperin
erittäin hyvänä lähtökohtana energiatehokkuu-
päällystyksessä päällysteen kuivaukseen.
den parantamiselle, sillä se tarjoaa työkalut ja
Mekaanista massaa sisältävien paperi-
yritysjohdon tuen järjestelmälliselle ja jatkuvalle
en valmistus kuluttaa höyryn lisäksi sähköä.
kehitystyölle. Kirkniemen tehtaalla energiate-
Kirkniemen tehtaalla sähköenergian käyttö
hokkuutta parannetaan jatkuvalla henkilökun-
jakautuu melko tasan massanvalmistuksen
nan koulutuksella, energiatehokkuusinves-
ja paperinvalmistuksen kesken. Puusta
toinneilla, energiatehokkailla toimintatavoilla,
valmistettavan mekaanisen massan valmistus
jatkuvalla kulutusseurannalla ja järjestelmällisillä
vaatii runsaasti sähköä, koska kuitujen
energia-analyyseilla.
erottaminen puumateriaalista tehdään
Jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti
mekaanisesti. Suurin osa massanvalmistuksen
tehtaan energiankulutuksen kannalta oleelliset
käyttämästä sähköstä kuluu suurissa moot-
avainkohdat on tunnistettu, jolloin toimenpiteet
toreissa, jotka pyörittävät hiomakoneita ja
voidaan kohdistaa sinne, missä niillä on suurin
jauhimia. Mekaanisen massan valmistuksessa
vaikutus. Osoituksena Kirkniemen tehtaan
käytetystä sähköstä lähes 100 % muuttuu
järjestelmällisestä toimintatavasta energiate-
lämpöenergiaksi ja sitoutuu massatehtaan
hokkuuden parantamiseksi, on sille myönnetty
lämpimiin prosessivesiin. Pieni osa saadaan
keväällä 2012 kansainvälinen ISO 50001-serti-
talteen höyrynä, jota voidaan suoraan käyttää
fikaatti.
paperitehtaalla.
Energiatehokkuussopimukseen liittymisen
Massatehtaan ylijäämälämmön avulla lämmi-
jälkeen vuosina 2009 – 2012 Kirkniemen tehtaal-
tetään paperitehtaan prosessivesiä ja tehtaalle
la on saavutettu 32 energiatehokkuusprojektin
tulevia puhtaita vesijakeita, jolloin myös mas-
avulla sähkön osalta 50 % ja lämmön ja poltto-
satehtaalla käytetty energia pystytään kierrättä-
aineiden osalta 73 % vuoteen 2016 ulottuvista
mään useaan kertaan tehtaan prosesseissa.
säästötavoitteista. Jo ennen energiatehokkuussopimukseen liittymistä on energiatehokkuus
Energiatehokkuuden jatkuva
parantaminen toiminnan
kulmakivenä
ollut tärkeässä roolissa tehtaan toiminnan
Sappi Kirkniemen tehdas liittyi vuoden 2009
parantamiseen tähtäävä investointi oli bioliet-
lopussa valtakunnalliseen energiatehokkuusso-
teen terminen kuivaus, jossa jätevedenpuh-
pimukseen. Kirkniemen tehtaan energiatehok-
distamon prosessista poistettavan biolietteen
kuustavoite on 7 prosentin parannus vuoteen
kuiva-ainetta nostetaan merkittävästi ja bioliete
2016 mennessä. Energiamääränä se tarkoittaa
saadaan polttoon tehdasvoimalaitokselle. Han-
71 GWh sähkön säästöä ja 85 GWh höyryn
ke lisäsi Kirkniemen paperitehtaan energiaoma-
säästöä. Energiatehokkuuden parantaminen
varaisuutta ja vähensi kuljetuksia, kun biolietet-
ei kuitenkaan aina tarkoita laskevaa energian­
tä ei toimiteta ulkopuoliseen jatkokäsittelyyn.
kehittämisessä.
Vuoden 2012 suurin energiatehokkuuden
kulutusta, vaan tuotettuihin hyödykkeisiin
Vuonna 2012 kehitettiin ja otettiin käyttöön
sitoutuneen energian ominaiskulutuksen pie-
uusi energiankulutuksen seurantatyökalu,
nentymistä. Tehtaan energiankulutusta seu-
jonka avulla henkilöstön tietoisuus toimintojen
rataan jatkuvasti energian ominaiskulutuksen
vaikutuksesta energiankulutukseen lisään-
avulla, eli tuotetun paperitonnin valmistamiseen
tyy. Jatkuva uusimman teknologian suomien
kuluneena energiana (MWh/t). Vuonna 2012
mahdollisuuksien tuntemus ja seuranta, sekä
Kirkniemen tehtaalla paperitonnin valmistami-
koko henkilöstön aktiivisuus on mahdollistanut
seen kului keskimäärin sähköä 1,4 MWh/t ja
energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen
höyryä 0,93 MWh/t.
Kirkniemessä.
Sappin tärkeimpiin toimintaperiaatteisiin
kuuluva jatkuvan parantamisen malli toimii
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
29
Sanasto
BOD7 (Biological Oxygen Demand), biologinen hapenkulutus ilmoittaa sen happimäärän,
jonka jäteveden sisältämät nopeasti hajoavat
orgaaniset yhdisteet kuluttavat 7 vuorokauden
jota vietetään konsernin kaikissa yksiköissä
kesäkuun alussa.
IE-direktiivi on Euroopan neuvoston ja
aikana hajotessaan vesistössä.
parlamentin direktiivi teollisuuden päästöistä
CO2 eli hiilidioksidi, on hiilen palamistuote.
direktiivin tarkoituksena on vähentää teollisuu-
Hiilidioksidia esiintyy maan ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoisuuksina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa
liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Hiilidioksidi on merkittävä ilmastoa
lämmittävä kasvihuonekaasu. Kasvit käyttävät
sitä raaka-aineena orgaanisten yhdisteiden
eli teollisuuspäästödirektiivi. Teollisuuspäästöden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja
tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden päästöjä käsittelevien aiempien direktiivien
täytäntöönpanoa.
ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi; osa yleistä hallintajärjes-
valmistuksessa eli yhteyttämisessä.
telmää, joka sisältää organisaatiorakenteet,
COD (Chemical Oxygen Demand) -menetel-
käytännöt, prosessit ja resurssit ympäristöpoli-
mällä mitataan jäteveden kemiallista hapenkulutusta ja se kuvaa jätevedessä olevan kaiken
orgaanisen aineksen määrää; sekä luonnossa
hajoavan että hajoamattoman.
EMAS (Eco Management and Auditing Scheme) on organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöhallinta- ja auditointijärjestelmä,
joka perustuu Euroopan Unionin asetukseen.
EMAS edellyttää ympäristöjohtamisjärjestelmää
suunnittelutoiminnot, vastuut, menettelytavat,
tiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi, saavuttamiseksi, katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi.
ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestelmästandardi.
ISO 50001 on kansainvälinen energiahallintajärjestelmiä käsittelevä standardi, joka
tarjoaa johtamisstrategiat parantaa energiatehokkuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa
ja säännöllisen selonteon julkaisua.
energiaan liittyvää toimintaa. ISO 50001 vastaa
ETJ on energiatehokkuusjärjestelmä, joka on
ISO 14001 rakennetta.
sertifioitu standardin ISO 50001 mukaisesti.
Fosfori (P) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Fosforiyhdisteet toimivat ravinteina. Vedessä liiallinen
fosfori voi aiheuttaa erittäin runsasta levän
kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamisprosessin aikana happivajaukseen.
FSC (Forest Stewardship Council) on metsäsertifiointijärjestelmä, joka pyrkii edistämään
ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa
metsien hoitoa.
GSAD (Global Safety Awareness Day) on
Sappin maailmanlaajuinen turvallisuuspäivä,
rakenteeltaan ympäristönhallintajärjestelmän
Kiintoaineita ovat jäteveden sisältämä
kuitu sekä täyte- ja päällystysaineet. Biologisen puhdistuksen jälkeen jäteveden kiintoaine
koostuu lähinnä puhdistuksesta karkaavista
lietepartikkeleista.
Kuitusavi on paperin raaka-aineita, kuitua ja
pigmenttejä sisältävä kostea puriste. Kuitusavi
muodostuu jäteveden puhdistuksen esiselkeytyksessä ja sitä voidaan käyttää muun muassa
maanrakentamisessa antamaan vesitiiviin ja
murtositkeän rakennekerroksen.
Metsäsertifiointijärjestelmä sisältää
standardit, ohjeet ja säännöt ohjaamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä puun alkuperän
30 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
todentamista ja sertifiointimenettelyä. Metsä-
Satunnaispäästö on sellainen vakava,
sertifioinnissa puolueeton osapuoli antaa kirjal-
äkillinen häiriöpäästö, joka voi johtaa haitallisiin
lisen todistuksen siitä, että toiminta sertifioinnin
ympäristövaikutuksiin tehtaan ulkopuolella tai
kohteena olevassa metsässä on asetettujen
luparajojen ylitykseen.
ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Järjestelmiä on
useampia ja käyttö vaihtelee maantieteellisesti.
NOx typen oksideja syntyy palamisen aikana.
SO2 on rikkidioksidi, jota syntyy poltettaessa rikkiä sisältäviä polttoaineita. Rikkidioksidi
muodostaa kosteaan ilmaan joutuessaan
Energiatuotannon, teollisuuden ja liikenteen
rikkihappoa, jonka seurauksena syntyy hapanta
savukaasupäästöjen mukana ilmaan kulkeu-
sadetta ja happamoitumista. Happamoituminen
tuvat typen oksidit voivat kosteassa ilmassa
aiheuttaa vaurioita luonnon ekosysteemeille.
muodostaa typpihappoa, joka sataa happamana sateena. Happamat sateet ovat luontoa
Typpi (N) on kasveille ja eläimille välttä-
rehevöittäviä.
mätön alkuaine, jota on myös puussa. Typpiyhdisteet toimivat ravinteina. Veteen liuennut
OHSAS 18001 on työterveys- ja turvalli-
liiallinen typpi voi aiheuttaa erittäin runsasta
suusjohtamisjärjestelmässä sovellettu standardi.
PDCA (Plan  Do  Check  Act) on kirjain-
levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamisprosessin aikana happivajaukseen.
lyhennelmä jatkuvan parantamisen toimintajär-
Ultrasuodatus on kalvosuodatusmene-
jestelmästä. Plan on suunnitteluvaihe, Do on
telmä, joka erottaa suurimolekyyliset yhdisteet
toteutusvaihe, Check tarkoittaa arviointivaihetta
pienimolekyylisistä.
sekä Act tarkoittaa kehittämistoimintaa.
PEFC (Programme for the Endorsement of
Forest Certification Schemes) on maailmalla
yleisimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä.
Se edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Järjestelmä
soveltuu parhaiten Suomessa vallitsevaan
perhemetsätalouteen.
PEFC CoC (Chain of Custody) on PEFCmetsäsertifiointijärjestelmän mukainen puun
alkuperän todentaminen, jolla osoitetaan tuotteessa käytetyn PEFC-sertifioidun puuraakaaineen osuus.
Pigmentit ovat jauhemaisia aineita, esimerkiksi kaoliinia eli savea ja kalsiumkarbonaattia
eli kalkkia, joita käytetään muun muassa paperin päällystämiseen.
SARA (SHEQ Auditing and Risk Assessment)
on Sappin turvallisuustietojärjestelmä, jossa
raportoidaan ympäristöpoikkeamat, vaaratilanteet ja -havainnot, tapaturmat sekä tulipalot.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2012 – 2014
31
Sappi Fine Paper Europe on Euroopan johtava päällystettyjen hienopapereiden valmistaja, jonka
tuotteita käytetään korkealuokkaisissa aikakauslehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja mainospainotuotteissa. Sappi Fine Paper Europe on tunnettu innovaatioistaan ja laadustaan. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa.
Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, OHSAS 18001 ja ISO 14001
-sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Sappi Fine Paper Europen tehtailla on PEFC- ja/tai FSCmetsäsertifiointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen.
Sappi Fine Paper Europe on osa Sappi Limitediä (NYSE, JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Sappin palveluksessa on
lähes 15 000 henkilöä. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa kolmessa maanosassa ja
asiakkaita yli 100 maassa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com.
Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland
Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMAS-ympäristöselontekoon
2012 liittyvät tiedot. Tarkastuksen perusteella on
todettu 2013-03-26, että ympäristöjärjestelmä ja
EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset.
Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko
Sappi Fine Paper Europe
julkaistaan suomeksi ja englanniksi. EMAS statement on
Kirkniemen tehdas
saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoit-
08800 Lohja
teesta www.sappi.com: Sappi Fine Paper Europe - Our
European mills - Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset
Puh. 010 464 2999
pyydämme lähettämään ympäristöpäällikölle osoitteeseen
www.sappi.com
Jenni.Kukkonen@sappi.com tai soittamaan hänelle numeroon 010 464 2216.