1. No category

EMASympäristökatsaus
2013
Sappi Kirkniemi
Alkusanat
Turvallisuuden
ja hyvinvoinnin edistämistä
Haluamme varmistaa kaikkien työntekijöiden
turvallisuuden ja kaiken toiminnan turvallisen
toteutumisen. Kirkniemessä noudatetaan Sappi
Fine Paper Europen (SFPE) arvoista ja kestävän
kehityksen linjauksista johdettuja työturvallisuus- ja työterveyspäämääriä ja -politiikoita.
Tapaturmia ehkäistään poistamalla riskikäyttäytymistä sekä jatkuvasti parantamalla turvallisuuskäytäntöjä, työolosuhteita ja työtapoja.
Myös tavaratoimittajat, yhteistyökumppanit ja
vierailijat perehdytetään turvallisuussääntöihin
ja -käytäntöihin, ja heidän tulee niitä noudattaa.
Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän
kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä
ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän
kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen
ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnonvaroja entistä tarkemmin. Kestävä kehitys
ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole
ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan
kanssa.
Investoinnilla kilpailukykyä
Marraskuussa 2013 Sappi teki päätöksen
investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan
tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuutta. Uusinnan tavoitteena on mahdollistaa
eri polttoaineiden joustava käyttö ja alentaa
tehtaan energiakustannuksia. Samalla varaudutaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin.
Suunnitelman mukaan laitoksen rakentaminen
alkaa toukokuussa 2014 ja se otetaan käyttöön
elokuussa 2015.
Tehtaan tavoitteena on valmistaa tuotteita
mahdollisimman tehokkaalla energian käytöllä.
Energiatehokkuuden parantamiseksi teemme
Teemme jatkuvasti työtä henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja sitoutuneisuuden parantamiseksi tavoitteenamme paras mahdollinen
toimintaympäristö ja työilmapiiri. Kartoitamme
henkilöstön sitoutuneisuutta joka toinen vuosi
tehtävällä henkilöstön sitoutumiskyselyllä, jonka
perustella tunnistamme sitoutumista edistäviä
kehittämiskohteita. Tällä hetkellä painopistealueina ovat tiedonkulku sekä henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen.
Edelläkävijänä vedenkäytössä
Jatkuvaa ympäristöriskien hallintaa on parannettu vuonna 2013 korostamalla sisäisten −
pientenkin − ympäristötapahtumien kirjaamisen
tärkeyttä SARA-turvallisuustietojärjestelmäämme. Tavoitteidemme mukaisesti henkilöstömme
ympäristötietoisuus on lisääntynyt, minkä ansiosta havaintoja sisäisistä ympäristöpoikkeamista on tullut entistä runsaammin ja toimintaa on
näiden perusteella kehitetty.
Vuonna 2013 prosessiveden käyttöä
pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liittyvillä
parannuksilla erillisessä projektissa. Vedenkäytön hallintaan tulemme keskittymään edelleen
vuonna 2014.
jatkuvaa kehitystyötä muun muussa ottamalla
käyttöön uusinta tekniikkaa, ajamalla valmistusprosesseja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla
ja kouluttamalla henkilöstöä.
2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
Kirkniemessä 28. helmikuuta 2014
Martti Savelainen
tehtaanjohtaja
Aktiivisella ja avoimella ympäristötyöllä
parempiin tuloksiin
Vuonna 2013 ympäristötyön
painopisteenä oli paperitehtaan vedenkäytön hallinnan
ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä henkilöstön
ympäristötietoisuuden kehittäminen. Prosessiveden käyttöä
pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liittyvillä parannuksilla
erillisessä projektissa. Materiaalitehokkuutta ja energiatehokkuutta parannettiin tavoitteiden mukaisesti.
lisäksi tehtaan ideointijärjestelmään on lisätty
Henkilöstön ympäristietoisuutta on lisätty
2012. Jätteiden hyötykäytölle asetetut tavoit-
muun muassa korostamalla sisäisten, pien-
teet saavutettiin tarkastelukaudella. Hyödyntä-
tenkin, ympäristötapahtumien kirjaamisen
misketjut toimivat hyvin, ja tehtaan jäteveden
tärkeyttä SARA-turvallisuustietojärjestelmään.
puhdistamon lietteet ja voimalaitoksen tuhkat
Järjestelmään kirjataan pienemmätkin ympä-
saatiin hyötykäyttöön 100 prosenttisesti.
mahdollisuus tuottaa ympäristönsuojeluun
liittyviä ideoita.
Ympäristöriskienhallinnan parantamiseksi on tehty kaksi merkittävää toimenpidettä.
Raaka-aineiden ja kemikaalien purun yhteydessä tapahtuvien poikkeamien välttämiseksi
raaka-ainetoimittajien ja -kuljettajien perehdytyskäytäntöä on päivitetty ja selkiytetty. Tehtaan
sisäisten öljypäästöjen hallintaan on kiinnitetty
huomiota, ja useita parannustoimenpiteitä on
tehty näiden vähentämiseksi.
Vuonna 2013 aloitettu jätehuollon katselmuskäytäntö tuo jätehuollolle lisää näkyvyyttä
ja varmistaa tehtaan jätehuollon hyvän tason
säilymisen jatkossa. Kaatopaikalle tehtaan
lajittelusta toimitettavan jätteen määrä vähentyi
vuonna 2013 selkeästi, jopa 48 % vuodesta
Naapurustokokouksessa esiteltiin teh-
ristöpoikkeamat ja -havainnot, ja tarvittaessa
suunnitellaan toimenpiteet vastaavan poikkea-
taan ympäristönsuojelun tasoa. Naapurustoa
man varalta. Tavoitteena on estää merkittävien
tiedotettiin tehtaan jätevedenpuhdistamon
ympäristöpoikkeamien syntymistä hyvällä pien-
varoaltaan ruoppauksesta sekä voimalaitos-
ten sisäisten poikkeamien hallinnalla. Tämän
hankkeesta.
Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka
Ympäristövaikutusten näkökulma
Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma
•
•
Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva
Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien
kanssa
parantaminen
•
•
Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen
Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti
tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoi-
kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen
tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatku-
ov
minnastamme
t
us
kuus ja kierrätyksen tehostaminen
Lu
va parantaminen sekä materiaalitehok-
Kunn
ioi
u us
Päämääränä vastuullinen työpaikka
•
Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja
kk
m
a
•
du
yy
La
Henkilöstönäkökulma
s
ARVOT
uus
ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta
ä
Tinki m
ttö
Omistajanäkökulma
• Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä
kehitys
•
Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
3
Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2013
Näkökulma/prosessi
Tavoite/periaate ja toimenpiteet
Tunnusluku ja tavoitearvo
Toteuma
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja
hyötykäyttö
- Kuitusaven maanparannus- ja
tuhkan lannoitekäyttöprojektit
• Hyötykäyttöaste > 99 %
• Kuori ja lietteet polttoon > 80 %
• Kaatopaikkajätettä < 120 t/a
• Energiajätettä < 240 t/a
• Paperi/pahvijätettä < 420 t/a
99,7 %
78,5 %
83 t/a
203 t/a
417 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei vakavia satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtumakirjauksia
SARA-järjestelmään > 12 kpl
69 kpl
• Satunnaispäästöjä 0 kpl
0 kpl
Ympäristövaikutukset/
tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä
hallinta
• Kiintoainehäviö jätevesiin < 20 kg/t
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä, seuranta
17,6 kg/t
Ympäristövaikutukset/
jäteveden puhdistamo
Jätevesivaikutusten hallinta/
Bref-viitearvojen minimien alitus
pl. kiintoaine
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva
kehittäminen
• Jätevesivirtaama < 12 m3/t
• BOD7 * < 0,23 kg/t
• CODCr < 2 kg/t
• Fosfori < 0,004 kg/t
• Typpi < 0,04 kg/t
• Kiintoaine < 0,8 kg/t
9,1 m3/t
0,13 kg/t
2,44 kg/t
0,0030 kg/t
0,029 kg/t
1,14 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi
• Neljän hapettimen toimintavarmuus,
tehon riittävyys
Toimintavarmuus hyvä
Ympäristövaikutukset/
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht:
** Sähkö 71 GWh
** Lämpö ja polttoaine 85 GWh
Säästöprojektien määritys ETJ:n
analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa.
Energiansäästö, kumulatiivinen
• 107 GWh
115 GWh
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus,
vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu
- Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
• Palauterekisteri
• Tiedotteet
• Sidosryhmätilaisuudet
Palautteet 3 kpl
käsitelty
Naapurustokokous 1 kpl
pidetty
Sidosryhmät/
asiakkuus
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
PEFC-sertifiointi
Paper Profile todennettuna
• Valmis huhtikuussa
• PEFC-% > 70 %
• Valmis huhtikuussa
Valmis
86 %
Valmis
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
• CODCr < 4500 kg/d
Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikes- • Fosfori < 7 kg/d
kiarvot (sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• Typpi < 100 kg/d
4333 kg/d
5,37 kg/d, 1 kpl
kk-luparajan
ylityksiä
52 kg/d
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- todennus ja päästöselvitykset
NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
248 400 t,
alle päästöoikeuksien
Lupaehtojen
mukaisesti
1 kpl kk-luparajan ylityksiä
19,8 %
Asetettujen aikataulujen puitteissa
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
• Typenoksidipäästöt • Hiukkaspäästöt
• Biopolttoaineen osuus > 23 %
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
54 kpl
Toimitettu
Lupaehtojen täyttäminen 2013
COD
veteen
Cr-päästöt
COD
veteen
Cr-päästöt
t/d
t/d
Typpi -päästöt
veteen
Typpipäästöt
veteen
kg/d
kg/d
88
77
66
55
44
33
22
11
00
160
160
140
140
120
120
100
100
80
80
60
60
40
40
20
20
0
0
97–02 03
03 04
05 06
97–02
13
97-02
04 05
06 07
07 08
08 09
09 10
10 11
11 12
12 13
97-02 03
03 04
04 05
05 06
06 07
07 08
08 09
09 10
10 11
11 12
12 13
Fosfori ohjearvo kg/d
Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan
t/a
Fosforipäästöt
veteen
Fosfori-päästöt
veteen
kg/d
kg/d
10
10
99
88
77
66
55
44
33
22
1
1
0
500
400
300
200
100
0
0
97–02 03
03 04
05 06
06 07
07 08
08 09
10 11
12 13
97-02
04 05
09 10
11 12
97–0203 04 05 06 07 08 09 10 11
NOx t/a
Päästöparametri
Yksikkö
Huomautus
Toteutunut
Luparaja
Luparaja
kk-keskiarvo vuosikeski- vuosi-keskiarvo
2012
arvo
CODCr
kg/d
6 000
4 500
4 333
Ei ylityksiä
Kokonaisfosfori
kg/d
9
7
5,37
1 kpl kuukausiluparajan
ylityksiä
Kokonaistyppi
kg/d
130
100
52
Ei ylityksiä
SOx t/a
Luparaja, kk-keskiarvo
Luparaja, vuosikeskiarvo
Ohjearvo
Tehtaan vesistökuormitus on ollut ympäristö-
m3(n), marraskuun tulokseksi jatkuvatoimisten
luvan mukaista lukuun ottamatta yhtä kuukau-
mittausten mukaan muodostui 121,1 mg/
siluparajan ylitystä. Fosforin osalta ympäristö-
m3(n). Kuukausiluparajan ylitys johtui kattilan
lupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on
sähkösuotimen B-kennon vikaantumisesta.
ylittyi toukokuussa ollen 9,14 kg/d. Epätasaisen
Häiriöilmoitus poikkeaman johdosta toimitettiin
puhdistamon kuormitustilanteen ja toukokuus-
voimalaitoksen viranomaisvalvojalle.
sa nopeasti lämmenneiden vesien johdosta
Tehtaan ja voimalaitoksen ympäristölupien
biologisen puhdistamon toiminta ei ollut opti-
mukainen melumittaus tehtiin maaliskuussa
maalista. Häiriöilmoitus luparajan ylityksestä
2013. Mittauksen mukaan tehtaan ja voimalai-
toimitettiin tehtaan viranomaisvalvojille.
toksen ympäristöön aiheuttama melu ei ylitä
Voimalaitokselta ilmaan johdettavat pääs-
12 13
mittausepävarmuus huomioiden ympäristö-
töt ovat olleet luparajojen mukaiset lukuun
luvassa annettuja raja-arvoja. Melua mitataan
ottamatta marraskuussa tapahtunutta biopolt-
säännöllisesti ja kaikkien uusien prosessien ja
toainekattilan K2 kuukausiluparajan ylitystä
laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että
hiukkasten osalta. Hiukkaspäästöjen kuu-
tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.
kausiluparajan ollessa K2 kattilalle 100 mg/
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
5
Paperinvalmistuksen materiaalitase
Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2013.
Panos – hyödykkeet tehtaalle
Energia
Polttoaineet (GWh)
Maakaasu voimalaitokselle 1 147
Maakaasu päällystysprosessiin 112
Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 283
Biopolttoaineen osuus 19,8 %
Energian käyttö tuotannossa
Sähkö 913 GWh
Sähkön ominaiskulutus 1,40 MWh/t
Lämpö 632 GWh
Lämmön ominaiskulutus 0,98 MWh/t
Työkoneiden polttoaineet
Diesel 3,2 GWh
Nestekaasu 0,08 GWh
Raaka-aineet ja apukemikaalit
Puuaines (m3)
Puu 596 000
Hake 0
Puun käyttö 0,92 m3/t
Kuituraaka-aineet (t, kuiva)
Oma mekaaninen massa 198 000
Ostosellu 144 400
Massan käyttö 550 kg/t
Tuoreveden otto (1000 m3)
Raakaveden otto järvestä 21 500
Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 14 900
Jäähdytys- ja tiivistysvedet 23,4 m3/t
Prosessivedeksi 6 270
Prosessiveden ominaiskulutus 9,7 m3/t
Tehdasalueen koko
112 ha
Muut kemikaalit (t, kuiva)
Pigmentit 257 000
Sideaineet 25 300
Lisäaineet 12 700
Muiden raaka-aineiden käyttö 473 kg/t
Tuotos – tehtaalta ulos
Päästöt ilmaan
Tehdas ja voimalaitos
Rikkidioksidi SO2:na 38,7 t
SO2 -ominaispäästö 0,060 kg/t
Typen oksidit NO2:na 345 t
NO2:na ominaispäästö 0,53 kg/t
Hiukkaset 4,1 t
Hiukkaset 0,006 kg/t
Hiilidioksidi fossiilinen 248 400 t
CO2 fossiilinen 383 kg/t
CO2 bioperäinen 111 500 t
Työkoneet
SO2 0,006 t
NO2 8,5 t
Hiukkaset 0,68 t
CO2 fossiilinen 910 t
Tuotteet
Paperin tuotanto 648 000 t
PEFC-sertifioidun kuidun osuus 86 %
Koko tuotanto PEFC-logolla
Jätemateriaalit (kuiva)
Yhteensä jätteitä 46 067 t
Jätteet yhteensä 71 kg/t
Jätteiden hyötykäyttöaste 99,7 %
Kuori ja lietteet polttoon 36 100 t
Osuus hyötyjätteistä 78,5 %
Tuhka 5 900 t
Tuhka 9,1 kg/t
Kaatopaikkajäte yht. 144 t
Kaatopaikkajäte 0,22 kg/t
Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 83 t
Vaaralliset jätteet 220 t
Vaaralliset jätteet 0,34 kg/t
6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
Päästöt veteen
Jätevesivirtaama 5 909 000 m3
Ominaisvirtaama 9,1 m3/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1 582 t
COD-ominaispäästö 2,44kg/t
Biologinen hapenkulutus (BOD) 84 t
BOD7-ominaispäästö 0,13 kg/t
Fosfori (P) 1,96 t
P-ominaispäästö 3,0 g/t
Typpi (N) 18,9 t
N-ominaispäästö 29 g/t
Kiintoaine 736 t
Kiintoaine ominaispäästö 1,14 kg/t
Ympäristönsuojelun tason kehittyminen
Energiatehokkuus – investoinneilla enemmän tuotantoa vähemmällä energialla
Tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) sertifioitiin (EN 16001), ja Sappi
Kirkniemi liittyi valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 2009.
Vuonna 2012 tehdas sai ISO 50001 -sertifikaatin osoituksena järjestelmällisestä
energiatehokkuuden parantamisesta.
Vuoteen 2016 asetettujen tavoitteiden mukaisesti sähkösäästöistä on toteutunut
noin 74 % ja lämpösäästöistä noin 73 %.
Energiatehokkuusprojekteista on saatu päätökseen vuonna 2013:
• Painehiomon energiatehokkuuden optimointi
• PK2 hylyn käsittelyn optimointi
• Hiomon ja hiertämön yhteisen rejektijauhatuksen optimointi
Materiaalitehokkuus – raaka-aineiden tarkka talteenotto tuottaa tulosta
Materiaalitehokkuuden parantaminen on luonnollinen osa toimintojen tehostamista. Materiaalihäviö jätevesistä mitattuna on erittäin alhainen: vuonna 2013
se oli 1,76 % tuotannosta alittaen tavoitetason 2,0 %. Hävikkiä pienentävät
seisokkien ja laitteistojen hyvä hallinta sekä tehokkaat raaka-aineiden talteenottolaitteistot, jotka palauttavat pigmenttejä ja kuituja valmistusprosessiin.
Vuonna 2013 tehtiin materiaalitehokkuuteen liittyviä projekteja:
• PK1:n ja PK2:n kuidun talteenoton tehostaminen
• Pigmenttisäästöä kuljetusautojen pesukäytöntöjä optimoimalla
• Kuidun talteenoton ja jätevesien hallinta painehiomolla
Energiatehokkuussäästöjen
toteutuminen
Energiatehokkuussäästöjen
Energiatehokkuussäästöjentoteutuminen
toteutuminen
MWh/t
paperia
%,
kumulatiivinen
MWh/t
paperia
80
80
80
70
70
70
60
60
60
50
50
50
40
40
40
30
30
30
20
20
20
10
10
10
000
2009
2009
2009
2010
2010
2010
2011
2011
2011
Sähkönsäästö
Lämmönsäästö
2012
2012
2012
2013
2013
2013
Sähkönsäästötavoite
Lämmönsäästötavoite
Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle
Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle
4
3
2
1
0
97–02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
Jätevesi m3/t paperia
kg/t paperia
Veden käyttö on minimoitu – prosessivesi kiertää paperikonelinjoilla 18 kertaa
Korkea veden kierrätysaste on seurausta 1980-luvulla alkaneesta prosessiveden
käytön tehostamisesta. Käytössä on korkeatasoisia mekaanisia prosessiveden
puhdistuslaitteita ja kemiallisia puhtaanapitomenetelmiä. Kemiallisesti puhdistettua tuorevettä lisätään ainoastaan paperikoneille. Paperikoneilta vapautuvaa
kiertovettä käytetään massanvalmistuksessa, sellun liettoon, laimennuksiin ja
pesuihin.
• Vuonna 2013 prosessiveden käyttöä pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liitty-
14
14
12
12
10
10
8
8
6
6
4
4
2
2
villä parannuksilla erillisessä projektissa.
0
0
97–02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
Jätevedet - käsittelyn tason jatkuva paraneminen
BAT ref min
Jäteveden puhdistamolla on kolme puhdistusvaihetta: mekaaninen, biologinen ja
kemiallinen. Vuonna 2013 tehtaan ominaispäästötaso alitti jopa BAT-vertailuasiakirjojen eri päästöparametrien minimitasot lukuunottamatta kemiallista hapenkulutusta (COD) ja kiintoainetta. Kiintoaineen BAT-vertailuarvo ylittyy kemiallisessa
saostusvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen lisääntymisen takia.
• Vuoden 2013 rautasulfaatin ja vaahdoneston annostelu uusittiin.
Jätemateriaalit – kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön
Prosessijätevesimäärä
m3/t paperia
Fosfori-ominaiskuormitus
Fosforin
ominaiskuormitus
BAT ref max jätevesivirtaama m3/t paperia
g/t paperia
Kg/t paperia
97-02
10
10
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
8
8
6
6
4
4
2
2
0
97–02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
BAT ref min
BAT ref max
• Jätteiden kierrätysaste vuonna 2013 oli 99,7 %. Kaatopaikkajätettä oli 0,3 %.
Hyötyjätteen osuus
%97-02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
• Hyötyjätteistä poltettiin 78,5 % Kirkniemen voimalaitoksella (kuorta ja puhdis100
tamolietettä). 80 prosentin tavoitteesta jäätiin muun muassa biopolttoainetta
polttavan kattilan kahdesta odottamattomasta huoltoseisokista johtuen.
• Kierrätyskelpoinen jäte (mm. metallit, tuhkat, paperi, öljyt) luovutetaan luvanvaraisille toimijoille.
• Tehtaalla vuosina 2011– 2012 toteutettu jätteiden lajittelu-uudistus tuottaa tulos90
97–02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
ta: kaatopaikalle vietävän roskajätteen määrä vuonna 2013 oli 83 t, mikä on 48 %­
vähemmän kuin vuonna 2012.
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
7
Ympäristötavoitteet
ympäristöohjelmassa 2014
Näkökulma/prosessi
Tavoite/periaate ja toimenpiteet
Tunnusluku/mittari
Tavoitearvo
Henkilöstö/
jätehuolto
Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö
- Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan
lannoitekäyttöprojektit
• Hyötykäyttöaste
• Kuori ja lietteet polttoon
• Kaatopaikkajätettä
• Energiajätettä
• Paperi/pahvijätettä
> 99 %
> 80 %
< 110 t/a
< 240 t/a
< 420 t/a
Ympäristövaikutukset/
poikkeamien hallinta
Riskien tunnistaminen, poikkeamien
selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet
Kemikaalihyväksyntämenettely
Ei vakavia satunnaispäästöjä
• Ympäristötapahtumakirjauksia
SARA-järjestelmään
> 30 kpl
• Satunnaispäästöjä
0 kpl
Ympäristövaikutukset/
tuotanto
Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/BAT
- Seisokkien suunnitelmallisuus
- Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta
• Kiintoainehäviö jätevesiin
• Jätevesivirtaamien
210 l/s päiväylityksiä, seuranta
< 20 kg/t
Ympäristövaikutukset/
jäteveden puhdistamo
Jätevesivaikutusten hallinta/
Bref-viitearvojen minimien alitus pl.
kiintoaine
- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen
• Jätevesivirtaama
• BOD7 *
• CODCr
• Fosfori
• Typpi
• Kiintoaine
< 12 m3/t
< 0,23 kg/t
< 2 kg/t
< 0,004 kg/t
< 0,04 kg/t
< 0,8 kg/t
Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen
optimointi
• Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys
Ympäristövaikutukset/
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ)
Säästötavoitteet 2010 - 2016 yht:
** Sähkö 71 GWh
** Lämpö ja polttoaine 85 GWh
Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa.
Energiansäästö, kumulatiivinen
Sidosryhmät/
viranomaiset,
alan organisaatiot
Ympäristötietojen toimittaminen:
Ympäristöhallinto, Tilastokeskus,
vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry,
Pakkausalan ympäristörekisteri
Asetettujen aikataulujen puitteissa
Sidosryhmät/
naapurusto
Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys • Palauterekisteri
ja keskustelu
• Tiedotteet
- Palautteiden käsittely ja naapurusto- • Sidosryhmätilaisuudet
kokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa
Sidosryhmät/
asiakkuus
EMAS- ja ETJ-sertifiointi
PEFC-sertifiointi
Paper Profile todennettuna
• Valmis huhtikuussa
• PEFC-% > 70 %
• Valmis huhtikuussa
Omistaja/
tuotanto ja
jäteveden käsittely
Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot
(sulkeissa)
- Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti
• CODCr
Omistaja/
voimalaitos
CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet
- todennus ja päästöselvitykset
NOx t/a vs. NOx-kk-luparaja
Biopolttoaineen tehokas käyttö
- Polttoainejakauman seuranta
• Fosfori
• Typpi
• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)
• Typen oksidipäästöt • Biopolttoaineen osuus
*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.
8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
123 GWh
Raportointi tehty
oikea-aikaisesti
Palautteiden
käsittely 100 %
Naapurusto­
kokous
> 70 %
< 6000 kg/d
(4500)
< 9 kg/d (7)
< 130 kg/d (100)
Alle päästöoikeuksien
Lupaehtojen
mukaisesti
> 23 %
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 2013
9
Lisätietoja Sappista
Sappi Fine Paper Europe (SFPE) on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka
paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa
mainonnassa. Sappi Fine Paper Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Sappi tunnetaan innovatiivisuudesta ja laadusta.
Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS
18001 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. SFPE:n tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC- (Forest
Stewardship Council®) ja/tai PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification®) –
metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen.
Sappi Fine Paper Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen
yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 14 000 työntekijää,
tuotantoa seitsemässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita
yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com.
Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001)
tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan
ympäristöjärjestelmän ja EMASympäristökatsaukseen 2013 liittyvät
tiedot. Tarkastuksen perusteella on
todettu 2014-03-10, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-katsaus täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o
1221/2009 vaatimukset.
Tämä Sappi Kirkniemen EMAS-ympäristökatsaus 2013 on päivitys EMASympäristöselonteolle 2012. Ympäristökatsaus sisältää keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -vaikutuksista sekä ympäristönsuojelun tason
kehittymisestä. EMAS-ympäristöselonteko ja sen vuosikatsaukset ovat
saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi.
com - Sappi Fine Paper Europe - Our European mills - Kirkniemi Mill.
Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään tehtaan ympäristöpäällikölle osoitteeseen Jenni.Kukkonen@sappi.com tai soittamaan
hänelle 010 464 2116
Sappi Fine Paper Europe
Kirkniemen tehdas
Puh. 010 464 2999
Pikkukyläntie 8, 08800 Lohja
www.sappi.com
EMA
S
ymp ärist
öselo
2012
nt
eko
Sap
pi K
irknie
mi