lomakeskus aurinkohiekat & camping
LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2008 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Leila Yypänaho Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma Päivämäärä: 23.5.2008 Sivumäärä: 38 + 3 liitettä Työn ohjaaja: Sirpa Soukka Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä. Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna kesäisin. Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen, rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön luonnon vetovoimatekijöitä. Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana olleilta matkailunkehittäjiltä. Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus. Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Author: Leila Yypänaho Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping Data: 23 May 2008 Pages: 38 + 3 Appendices Supervisor: Sirpa Soukka Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It is a part of Fontana Hotel Rantakalla’s operations and it offers cabin accommodation and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime. The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing marketing-image, and to make the services available all year round. The development work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings. This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general information on operations of a travel business and also familiarising with the previous studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki. Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider. Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö 2.2 Leirintäalueen tasoluokitus 2.3 Markkinointi 2.4 Palvelujen laatu 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping 3.2 Lomaliitto ry 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia 3.4.1 Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön 3.4.2 ”Elämää Cityyn ja Särkille”, Kalajoen matkailun kehittäminen 3.4.3 Turistin luonto –Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa 3.5 Kestävän kehityksen periaate 3.6 Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN 4.1 Matkailun kehittäminen alueellisesti 4.2 Matkailun strategiat 4.2.1 Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia 4.2.2 Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis 4.2.3 Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 4.2.4 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 4.2.5 Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille 5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT 5.1 Tutkimusongelmat 5.2 Tutkimusmenetelmät 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 6.1 Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus 6.2 Aurinkohiekkojen rakennukset 6.3 Aurinkohiekkojen palvelut 6.4 Aurinkohiekkojen markkinointi 7 JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 1 3 3 5 6 8 9 9 10 11 12 13 14 16 18 20 22 22 23 24 24 25 25 26 28 29 29 30 31 33 34 36 38 40 1 1 JOHDANTO Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi. Matkailijat ovat laatutietoisia ja vaativia matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti, joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille. Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa sopivat matkailukohteet ja –tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten viestimien aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin, josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti. Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit voivat olla mittavia. Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen menettelytavat ja ratkaisut tuntuvat lyhytnäköisiltä ja pelkästään suurelta voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua. Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä niiden on tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Valtioneuvoston asettama laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville. 2 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja arviointeja. Kehittämistyö jatkui Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategian Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa 2004. Nämä kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavaan. Yleiskaavaan kuuluvat alueet Kalajoen loma- asutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta. Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä. Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa Aurinkohiekkojen alue on merkitty RM–2 merkinnällä, mikä tarkoittaa matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa. Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien 1971–1975 aikana ja remontoitu 1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä. Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta. Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on muutenkin jäänyt jälkeen matkailijoita hyvin ja laadukkaasti palvelevasta huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia. Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja teoriapohja, johon viittaan kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja 3 mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla kehittämistyön tuloksessa. 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja ohjataan erilaisilla lainsäädännöllisillä määräyksillä. Ohjeistukset on laadittu suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 28.4.2006/308 määrittelee ammattimaista yritystoimintaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille. Alkoholilaki 26.7.1994/1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14§ (30.8.2002/764), Anniskelulupa 21a-d§, 23§, 24§ (30.8.2002/764) määrittelee alkoholin myyntiä ja anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja –aluetta koskevat vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset. Ulkoilulaki 13.7.191973(606/73), muutos 22.1.1994(1343/94), luku 3, 18-24§, määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä 4 vähintään 25 leirintämökkiä taikka teltalle, matkailuperävaunulle tai matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden, ympäristön ja luonnon huomioiminen. Alueella on noudatettava palo- ja henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin, ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa. Laki ympäristövaikutusten 5.3.1999/267, muutos arviointimenettelystä 10.6.1994/468, muutos 8.6.2006/458, määritellään hankkeiden tai toiminnan aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön, maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta. Elintarvikelaki 13.1.2006/23, 13–16§, 20–21§, 27–28§, muutos 4.5.2006/321 1§, määritellään elintarvikkeita käsittelevästä henkilökunnasta, omavalvonnasta ja elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn vaadittava osaamiskoulutus ja todistus. Kuluttajansuojalaki 20.2.1978/38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema palveluiden ja hyödykkeiden ostajana. Lakia käytetään kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään valmismatkalakia 28.11.1994/1079 seuramatkailussa ja majoitussopimuksissa pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen. 5 Markkinoinnin säätely 15.12.2000/1072, Luku 2, 1–2§, määrittelee markkinoinnin sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.) 2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan, toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua), yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa. Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto), alan kuluttajajärjestöjen ( SF–Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare, Kairamo & Matero 2005, 24.) SF – Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu 57 025 henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007) Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa ovat hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden trendeinä karavaanarit arvostavat ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja 6 energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva ympäristöystävällinen malli on tulevaisuuden merkittävä leirintäalueen markkinointikeino. (Piilonen 2005, 134–140.) 2.3 Markkinointi Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se kohdistuu toimintaympäristön mukaisiin vetovoimatekijöihin ja mahdollisiin asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma – tuotteen tai palvelun muokkaus asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja. Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä 2005.) Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen markkinointistrategiat, joilla pyritään suuntaamaan oikeat palvelut oikeille kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002,167-168.) Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen 7 tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen. (Lahtinen & Isoviita 2004, 9.) Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä ”totuuden hetki”. Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä. Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9) Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä 2005) Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä, demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit, kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005) Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti: Selvitetään potentiaaliset asiakkaat. 8 Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin. Valitaan markkinoinnin kohderyhmät. Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin. Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset. Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33) 2.4 Palvelujen laatu SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita. Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna 2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit, alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.) Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus, kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on sijoittanut. (Broman 2005) ”Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta” (Cristian Grönroos 1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee 9 päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93). Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa odotuksiinsa.(Lahtinen 2004, 45) 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana. Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia. 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä. Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun. Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja, ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta. Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-, majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät, vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli Rantakalla.2007) 10 Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus –leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä, joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna. Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu 1972. Rakennuksessa on vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli. Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä. Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita, myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä asuntoauto ja –vaunu paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa. Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun. Leirintäalue on virallinen Caravan –leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia –kortti alue. 3.2 Lomaliitto ry Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa 18.2.1941 Lomankäytön Keskusliitto –nimisenä järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan 1939. Laki koski silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien saavutettavissa olevia lomakohteita. Lomaliiton perustajina olivat alussa matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja työnantajain keskusjärjestöt. Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa. Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän toiminta-avustuksen avulla Lomaliitto järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä oleville työkyvyn Vuosikertomuksen ylläpitämiseen mukaan vuodelta tarvittavia 2006, elämys Lomaliitto ja virkistys lomia. ry:n hoidossa oli 5 ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11, 11 kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa. Lomaliitolla oli vuonna 2006 65. toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli ydinajatus on, ”Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta toisensa jälkeen”. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.) 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-, arviointi- ja tavoiteraportit sekä perustietoraportit. Tavoiteraportti sisältää suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa. Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli ”Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon 2020 – Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu”. Suurin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna oli, että majoituskapasiteetti kasvatetaan suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta 12 000 vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä oli mm. omaleimaisen merimaiseman säilyttäminen, ympärivuotisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä, muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan. 12 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 17.2.2005, kaava on saanut lainvoiman 25.8.2006, jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on merkitty Maristonpakkain–alue luonnonsuojelualueeksi sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa 5.7.- 31.8.2007 välisen ajan. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava hyväksyttiin 5.3.2008 kaupungin valtuuston kokouksessa. (Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava 2006) 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen. 13 Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.) Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä. Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka voi tapahtua tahtomattakin – kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.) 3.4.1 Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja kenttäkerroksen suhteen hyvin kulutusherkkää ja sen tuhoutumisnopeus on poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille. Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan. (Jämbäck 1997,21–23.) Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää , että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona. 14 Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi. (Jämbäck,1995,3.) Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.) Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo olemassa oleviin rakennettuihin ympäristöihin. Silloin turvattaisiin maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat samoille alueille teiden kanssa. 3.4.2 ”Elämää Cityyn ja Särkille” Kalajoen matkailu kehittäminen Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä. Tulevaisuuden markkinoinnissa pidettiin tärkeimpinä imagotekijöinä rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia, 15 myös ohjelmapalvelujen vetovoimatekijöinä. kehittämistä Valtaosa ja vastaajista paikallisuuden olivat samaa korostamista mieltä uusina markkinoinnin kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja, laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Tutkimuksen mukaan uhkatekijöinä pidettiin etupäässä luonnon kulumista, roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun vaikutuksista paikallisesti. Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja matkailunkehittäjien yhteistyötä ja markkinointia. Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista, ohjattuja retkiä Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta korostettiin. Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta, jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa vastauksissa tuli esille kestävän matkailusuunnittelun merkitys, jolloin 16 ympäristöarvojen imagollinen arvo olisi keskeinen kehittämisen kriteeri. Matkailuyrittäjiä ja –kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.) Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke on ollut vuonna 2007 kesäksi valmistunut Metsähallituksen hallinnoima Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani – Hotelli ja mikä parasta, molemmat toimivat ympärivuotisesti. Nämä hankkeet ovat uusia alueen vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta. Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen. Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa matkailun kehittämissuunnittelun vaikutuksista luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta – Rahjan saaristoon, on jaettu alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista. 3.4.3 Turistin luonto – Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita. Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä. 17 Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä kuului Jari Järviluoman tekemään väitöskirjaan, joka valmistui vuonna 2006. Sen julkaisi Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta ja aineistona käytettiin neljältä Lapin matkailukeskukselta eli Leviltä, Pallakselta, Pyhältä ja Luostolta kerättyjä matkailijakyselyjä. Väitöskirja rakentuu valikoiduista käsitteellisistä ja empiirisistä näkökulmista luonnon matkailulliseen vetomaisuuteen. Luontomatkailun määrittelyn osalta työssä esitetään perusteluja näkemykselle, jonka mukaan luonnon merkitys vetovoimatekijänä on yksistään riittävä kriteeri luontomatkailun rajaamiselle. Matkailun ja luonnon välisiä suhteita kuvaavassa tutkimuskentässä luonto matkailun vetovoimatekijänä liittyy kiinteästi matkailun ja muiden elinkeinosektoreiden fyysisiin ympäristövaikutuksiin ja niihin pohjautuviin intresseihin. Luontomatkailun kasvaessa tämä yhteys tulee todennäköisesti tiivistymään entisestään. (Järviluoma,2006, 5–6.) Tutkimuksen mukaan luonnon hiljaisuuden ja rauhan, kauniiden maisemien ja luonnon yleensäkin, merkitys matkailijoiden kohdevalinnassa oli tärkeä. Naisille luonnon merkitys oli suurempi kuin miehille sekä iäkkäämmät ihmiset arvostivat luontoa enempi. Tutkimuksessa pohditaankin ikävaihtelun merkitystä, johtuuko ikävaihtelu henkilön elämänvaiheen myötä muuttuvista kiinnostuksen kohteista vai sukupolvien välisistä eroista. Samoin pohditaan onko luonnon kiinnostavuus ihmiselle myötäsyntyistä ja geneettisesti periytyvä ominaisuus vai heijastuvatko luontoharrastukset ja luontomatkailu enemmänkin kulttuurisesti välittyneitä ja yksilöllisten kokemusten kautta suodattuneita tapoja suhtautua luontoon. (Järviluoma,2006, 5–6.) Tutkimuksen kyselylomakkeissa kysyttiin matkailijoilta, minkä vetovoimatekijän perusteella he valitsivat matkakohteensa. Kyselyn vetovoimatekijät liittyivät luontoon, harrastusmahdollisuuksiin, majoitus- ja ravintolapalveluihin, hintatasoon, matkailijoiden väliseen kanssakäymiseen ja kohteen saavutettavuuteen. Kysymyksen muoto oli, että miten tärkeinä matkailijat pitivät juuri matkakohteen valinnassa tiettyä kriteeriä asteikolla yhdestä viiteen, joista yksi oli tärkein ja viisi vähemmän tärkeä valintakriteeri. Vaihtoehtoja oli 17 ja kysely oli tehty kevätsesongin ja ruskasesongin aikana neljässä matkailukeskuksessa. (Järviluoma,2006, 121–124.) 18 Tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautui kauniit maisemat, luonnon hiljaisuus ja rauha, yleensä luonto ja hyvät hiihtomahdollisuudet. Näiden osuus asteikossa oli yhden ja kahden välillä. Toiselle sijalle tulivat aikaisemmat myönteiset kokemukset ja tuttavien suositukset, hyvät laskettelumahdollisuudet ja majoituspalvelut, hinta, oma tai työpaikan loma-asunto, vilkas ilta- ja huvielämä sekä samanhenkiset ihmiset. Vähiten matkakohdetta valittiin mainosten tai esitteiden perusteella, mielenkiintoisten ohjelmapalvelujen, mahdollisen lomaromanssin tai sopivasti matkanvarrella vaihtoehdon mukaan. Sama tutkimus tehtiin myös syksyllä ruskasesongin aikaan, jolloin valintakriteerien vaihtoehdot olivat muuten samat, paitsi hiihto- ja laskettelumahdollisuuksien tilalla oli vaellus- ja kalastusmahdollisuudet. Vastausten tulokset olivat samanlaiset kuin kevätsesongin aikaan. Luontoarvoja pidettiin parhaina kriteereinä matkakohteen valinnassa sekä hyviä vaellusmahdollisuuksia. Vaihtoehtojakauma muutoin tapahtui kuten keväällä. Hyviä kalastusmahdollisuuksia ei asetettu kuin neljännelle kohdalle asteikossa. (Järviluoma,2006, 121–124.) Kulttuurinäkökulmasta luontomatkailu on sosiaalisesti tuotettu matkailumuoto, joka peilaa ja samalla muokkaa yhteiskunnallista arvomaailmaa. Luontomatkailun perimmäinen olemus ei lymyile geeneissä tai Afrikan savanneilla, vaan yhteisöllisesti välittyneissä ja yksilöllisten kokemusten kautta suodattuneissa tavoissa käsittää luonto tietyllä tavalla tietyssä kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. Siksi luonnon kiinnostavuudelle on turha etsiä yleispätevää vastausta – selityksiä on yhtä paljon kuin erilaisia henkilökohtaisia ja sosiaalisesti jaettuja luontokäsityksiä (Järviluoma,2006,169). Luonnonympäristö voi kiinnostaa matkailijoita ja ihmisiäkin eri syistä. Se voi olla luonnon havainnointia, elämyksiä tai pelkästään jonkin aktiviteetin harrastuspaikka. Oli syy mikä tahansa, miksi luontoon hakeudutaan, yhteisenä piirteenä kuitenkin luonto koetaan virkistävänä, rentouttavana ja kokonaisvaltaista hyvää oloa tuottavana, niin fyysisestikin kuin henkisestikin. 3.5 Kestävän kehityksen periaate Periaatteena kestävä kehitys on maailmanlaajuinen, alueellinen sekä paikallinen ajattelutapa, jolla yhteiskunnallisesti pyritän turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tarkoittaen, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisina vaikuttajina. (Ympäristö) 19 Ensimmäisenä tahona UN (United Nations) eli YK:n (Yhdistyneet Kansakunnat) ympäristökonferenssi 1972 Tukholmassa, otti käsittelyyn luonnonvarojen käytön sekä luonnon tasapainon säilyttämisen kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin alettiin puhua ekokehityksestä. Maailman Luonnonsuojeluliiton IUCN (World Conservation Union) laatima Maailman luonnonsuojelustrategia julkaistiin 1980. Kestävästä kehityksestä tuli käsite, kun maailmankomission eli Brundlandin komissio 1987 mainitsi termin kokouksessaan luonnonsuojelu ja luonnonvarojen käytöstä pitkällä aikavälillä. Termi vakiintui YK:n Rion ympäristökonferenssissa 1992, jossa syntyi Agenda 21 päätösasiakirja. Asiakirjan mukaan kestävää kehitystä toteutetaan myös elinkeinoelämässä ja kaikessa ihmisen toiminnassa. (Borg, Kivi, Partti 2002,87.) OECD (Organization for Economic Cooreration and Developoment), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Matkailukomitea kehittelee kestävää matkailua yhteistyössä Maailman Matkailujärjestön UNWTO (United Nations World Tourism Organization) ja WTO:n (World Trade Organization) Maailman kauppajärjestön kanssa. Kestävän matkailun ohje syntyi 1996, Matkailuelinkeinon Agenda 21 vuonna 1997. Matkailun kestävän kehityksen periaatteita ovat olleet kehittämässä Kansainvälinen hotelli- ja ravintolaliitto IHRA (International Hotel and Restaurant Association) ja Maailman matkailuneuvosto WTTC (World Travel and Tourism Council) vuodesta 1990 lähtien. Vastuullista matkailunpolitiikkaa edistää ja ohjeistaa myös Maailman Luonnon Säätiö WWF (World Wildlife Fund) ja YK:n Ympäristöohjelma UNEP (United Nations Environment Programme). (Borg, Kivi & Partti 2002, 89) Nykyisellään EU ( Euroopan Unioni) laatii kestävän kehityksen strategiat Euroopan alueelle. Vuonna 2001 valmistui ensimmäinen ja päivitetty versio 2005. Strategian mukaan Euroopan politiikanosa-alueilla. pienentämään alueella ympäristönäkökohdat Strategialla tuotannosta luodaan luonnonvarojen puitteet käytöstä otetaan huomioon toiminnalle, johtuvia jolla kaikilla pyritään ympäristöpaineita aiheuttamalla kuitenkaan haitta taloudelliselle kehitykselle. Luonnonvaroihin liittyvät kysymykset liitetään kaikkien alojen politiikkoihin, ja erityistoimenpiteitä toteutetaan. Näitä ovat tietokeskuksen luominen ja indikaattorien kehittäminen sekä eurooppalaisen foorumin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän perustaminen. (Ympäristö, Europa.) 20 Suomessa kestävänkehityksen toimikunta on toiminut vuodesta 1993 lähtien pääministereiden johdolla ja toiminut kansallisilla sekä kansainvälisillä tahoilla keskustelun avaajina. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on julkaisussaan laatinut Suomelle strategian yli sukupolvien eli vuodelle 2030 asti. Visiona heillä on hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti sekä ohjata lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä toimintaa, joka auttaa eri toimijoita tekemään ratkaisuja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategian mukaan Suomen yhteiskuntaa kehitetään muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Vision toteutumisessa kehitetään ja hyödynnetään kansallisia vahvuuksia, kuten koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, tasa-arvoa, hyvää ympäristön suojelua sekä oikeaa luonnonvarojen käyttöä. Luonnonvaroja käytetään hyvinvoinnin takaamiseen siten, että ne eivät vähene ratkaisevasti, vaan riittävät vielä uusille sukupolville. (Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006.) Matkailuyrityksen ekologisuus näkyy pitkäjänteisessä kehittämistyössä, joka tähtää yrityksen, sen toiminnan ja arvojen kokonaisvaltaiseen ympäristöä säästävään toimintaan. Luonnon huomioonottaminen kaikessa toiminnassa on yritykselle kilpailukeino markkinoinnissa sekä kilpailuvaltti toisiin yrityksiin nähden. Matkailijat ovat nykyisin niin valistuneita ympäristöasioissa, että sillä on suuri merkitys vetovoimatekijänä matkakohteen valinnassa. Yrityksen sitoutuminen ympäristönsuojeluun, myös sisäisesti, vaikuttaa matkailijoiden käyttäytymiseen. Sisäistä toimintaa on henkilökunnan valistuneisuus ja motivoituneisuus ympäristöasioissa, joka heijastuu palvelutilanteissa asiakkaille. Matkailijalle sillä on yhtä suuri merkitys kuin yrityksen ekologisilla puitteilla. Ympäristöosaaminen on osa henkilökunnan ammattitaitoa ja suoralta kädeltä aiheuttaa yritykselle kustannussäästöjä. (Brännare, Kairamo, Kulusjärvi, Matero, 2003,264–267.) 3.6 Mielipiteitä Kalajoen matkailunkehittäjiltä Kyselyn tarkoituksena oli saada paikallisilta matkailunkehittäjiltä mielipiteitä Aurinkohiekkojen alueen kehittämisestä. Kyselykaavake (Liite 2) lähetettiin sähköpostilla henkilöille, joita löysin Kalajoen kaupungin netti-sivujen kautta ja jotka ovat olleet tekemisessä matkailun ja elinkeinoelämän kehittämisen kanssa. Kyselyjä 21 lähetin myös matkailupalveluja tarjoaville osapuolille, kuten Fontana Hotelli Rantakallaan sekä Lomaliiton edustajalle, joilta en saanut vastauksia vuokrasopimusneuvottelujen vuoksi. Mielipiteet, jotka sain, tulivat Kalajoen kaupungin edustajilta. Kirjoitan ne työhöni mielipiteinä, millaisina he näkevät tulevaisuuden Aurinkohiekkojen leirintäalueella. Kyselykaavakkeessa kysyttiin Aurinkohiekkojen nykytilaa, sijainnin arvoa, merkitystä alueellisesti, palveluja, markkinointia ja kestävän kehityksen merkitystä. Kysymykset laadin niiden asioiden perusteella, jotka ovat perusasioita lopputyössäni. Viides kysymys kaavakkeessa oli ”vapaat kommentit”. Vastaajat kertoivat Aurinkohiekkojen nykytilasta, että alue on pinnallisesti kulunut, vanhanaikainen ja ajastaan jälkeen jäänyt. Alue sijaitsee Matkailutien varrella, eikä ole kaunistus matkailijoille, jotka saapuvat Hiekkasärkille. Huoltorakennus sekä mökit eivät houkuttele matkailijoita. Sijainnillisesti vastaajat pitivät Aurinkohiekkojen aluetta hyvänä ja tulevaisuudessa merkittävänä. Nykyisin kehitystyö on keskittynyt Hiekkasärkkien eteläpäähän, mutta tulevaisuudessa kehittämisen painopistealue siirtyy pohjoispäähän ja Aurinkohiekkojen suuntaan. Tällä hetkellä alueen positiiviset puolet olivat edullinen majoitus, reittien läheisyys, puusto sekä meri. Maaston monimuotoisuus katsottiin etuna ja mielenkiintoisena kehittämismahdollisuutena. Negatiivisena asiana vastaajat pitivät vanhanaikaisuutta ja alueen kehittämisen pitkäaikaista puutetta, mutta tulevaisuudessa kasvavaa merkitystä Hiekkasärkille matkailupalvelujen tarjoajana. Vastaajien mielestä alueen palvelujen uudistamisella ja kehittämisellä sekä rakennusten muutostöillä saataisiin lomakylän toiminta jatkumaan, joka voisi tarjota esimerkiksi leirikoulupalveluja, opastusta reiteille ja ratsastuspaketteja. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja alueen rakennusoikeuden parempaa toteutusta ja hyödyntämistä, mutta osa rakennuksista olisivat edelleen vain kesäkäyttöisiä. Markkinointi tapahtuisi uudistetulla, erilaisella imagolla, kohteena olisivat luontoretkeilijät, koululaiset, hevosurheilun harrastajat, perheet sekä mahdollisesti myös tanssin harrastajat. Mielipiteissä kaivattiin alueelle omaa ”identiteettiä”. Kestävää kehitystä vastaajat pitivät merkitykseltään kasvavana asiana, koska ilmastonmuutosta ja ekologisuutta on paljon tutkittu ja tiedotettu mediassa. Asioiden 22 suunnittelua ja tekemistä niin, että ne kuormittavat ja kuluttavat ympäristöä mahdollisimman vähän, tunnistettiin kestävän kehityksen periaatteiksi vastaajien vastauksissa. Vastaajat pitivät tärkeinä jätteiden minimointia ja lajittelua, toiminnan energiasäästäväisyyttä ja ekologista rakentamista. Vapaat kommentit osiossa, tuli esille mielipide, jonka mukaan Aurinkohiekkoja voisi kehittää erilaisenkin toimintaidean mukaan kuin lomakylänä. Vastauksessa ei täsmennetty millaiseksi, mutta viereinen ravirata voisi jatkossa antaa toiminnallisia lähtökohtia kehittämiselle. Kyselyn vastauksia olivat vähän, mutta niistä voi kuitenkin tulkita, että mielipiteet olivat saman suuntaisia kuin lopputyön kehittämissuunnittelussa olen tuonut esille. Alueen kehittämistyö on ollut jo pidemmän aikaa tarpeellinen, eikä alueelle myönnettyä rakennusoikeutta ole käytetty kaikkea. Rakennuksia on pidetty kohtalaisessa kunnossa, mutta uusia mökkejä ei ole rakennettu. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset puuttuvat alueelta kokonaan. Ne voisivat palvella esimerkiksi hiihtäjiä, moottorikelkkailijoita sekä keväällä ja syksyllä patikoijia, luontoharrastajia. 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN Matkailun ja uusien matkakohteiden lisääntyminen asettaa haasteita olemassa olevien matkailuyritysten uusiutumiselle, jotta ne pysyvät mukana kilpailussa. Matkailijat ovat nykyisin vaativia, kokeneita sekä hintatietoisia asiakkaita, jotka haluavat yksilöllisiä palveluita ja uusia elämyksiä. Matkailuyrityksen menestystekijöinä ovat kohteen näkyvyys, vetovoima, helppo saavutettavuus ja tarjonnan monipuolisuus. Sellaiset yritykset menestyvät kilpailussa, jotka matkailija löytää mutkattomasti sekä tuotteiden ja palveluiden ostaminen on helppoa. Joustavuus ja matkailijan odotukset täyttävä palvelu, matkan varaamisesta aina kotiin paluuseen asti, takaa tyytyväisen ja mahdollisesti vakioasiakkaan. 4.1 Matkailun kehittäminen alueellisesti 23 Maakuntien liitoilla, TE–keskuksilla, seutukunnilla ja kunnilla on suurin vastuu matkailun alueellisesta kehittämisestä. Esimerkiksi vuonna 2003 voimaan tuli uusi alueiden kehittämislaki vahvistaa maakunnan liiton asemaa maakuntansa aluekehittämisen vastuuviranomaisena suunnittelun, rahoituksen kuin toimeenpanonkin osalta, myös matkailussa. Matkailutoimijoita on myös muita kuten eri ministeriöt, joissa päätetään matkailuun liittyvistä asioista, Matkailun edistämiskeskus, maaseutukeskukset, metsähallitus, ympäristökeskukset, erilaiset yhdistykset, organisaatiot ja liitot, muut rahoittajat, oppilaitokset, kylät sekä elinkeinoa sivuavat toimijat. Jokaisella maakunnalla on oma matkailustrategiansa ja tapansa toimia. Mitä kukin toimijoista tekee, ei varmasti ole kaikille osapuolille täysin selkeää. (Santala, Vesterinen &Moilanen 2004,11.) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen matkailupolitiikasta yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on maantieteellisen ja hallinnollisen yhteistyön lisääminen. Tarkoituksena onkin saada maakunnat tehostamaan toimintaansa matkailun kehittämisessä parhaiksi katsottuja toimintamalleja soveltamalla. Alueilla tapahtuvan matkailun kehittämisenohella on välttämätöntä, että linkki valtakunnallisen ja maakunnallisen tason sekä yrityskentän välillä löytyy. Lisäksi yritysten omaa roolia ja vastuuta kaikista liiketoiminnan osa-alueista tulee tulevaisuudessa entisestään korostaa. Koko Suomen ja jokaisen yksittäisen yrittäjän kannalta olisi tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi saumatonta. (Santala, Vesterinen &Moilanen 2004,11.) Kauppilan mukaan matkailuyrityksen kehittäminen on huomattavasti helpompaa, jos paikallispolitiikka, alueen päättäjät ja virkamiehet ovat samoilla linjoilla matkailusta elinkeinona ja sen kehittämisestä. Kehittymistä tukevat yhteiset näkökannat kaavoitusasioissa ja maankäytössä, jotka voivat olla ratkaisevassa asemassa kehityssuunnittelussa. Yhteisten tavoitteiden samansuuntaisuus mahdollistaa myös ulkopuolisen rahoituksen saamisen yrityksille. (Kauppila, 1994, 54–55.) Matkailuyrityksen kehittäminen voi olla osana yrityksen sisäistä toimintaa, mutta kehittämistyössä voidaan käyttää myös erilaisia asiantuntijoita tai konsultointifirmoja. Yrityksen ulkopuolinen asiantuntija voi nähdä yrityksessä sellaisia havainnollisia asioita, joille yrityksen oma henkilöstö on tullut sokeaksi eivätkä he huomaa niitä siinä valossa kuin ulkopuolinen henkilö. Suunnitelmissa arvioidaan yrityksen mahdollisuudet ja uhat kilpailijoihinsa nähden sekä suuntaa, millaiseksi yritystä halutaan kehittää ja millaisella imagolla yritystä markkinoidaan. Kehittämistyössä eteenpäin päästään vasta, jos yrityksen johto sitoutuu kehitettyyn suunnitelmaan ja he ovat siinä mukana tosissaan. Taloudelliset asiat täytyy tietenkin ensin tutkia, millaisella aikataululla ja rahallisella panostuksella voidaan lähteä mukaan kehittämistyöhön, tutkia millaiset mahdollisuudet 24 olisivat ulkopuoliseen rahoitukseen tai tukiin. (Pesonen, Mönkkönen & Honkanen 2002, 82–83.) Matkailuyrityksen kehittämisprosessi ja suunnittelutyö on usein miten lähtöisin yrityksen omista tarpeista, mutta kehittämistarpeita asettavat myös toimintaympäristö sekä kilpailijat. Toimintaympäristön vaikutukset ovat vielä suuremmat, jos kysymyksessä on matkailukeskittymästä tai matkailukeskuksesta, joissa on paljon erilaisia matkailuyrityksiä. Kilpailukyvyn säilyttäminen tai sen kasvattaminen toisiin yrityksiin nähden vaatii oman liiketoiminnan tarkastelua kriittisesti. 4.2 Matkailun strategiat Kalajoen kaupunki noudattaa useampaa eri matkailustrategiaa, mutta ensisijaisesti omaa elinkeinoelämän kehittämisstrategiaan matkailunkehittämissuunnitelmaa eli ja Marepolis -strategiaan. Kalajokiseudun Lisäksi Kalajoen Hiekkäsärkät on mainittu Keski-Pohjanmaan matkailustrategiassa vuosille 2006–2013, Oulun Eteläisen matkailustrategiassa vuosille 2006 – 2015 ja Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa vuosille 2006– 2013. 4.2.1 Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia Kalajoen elinkeinoelämän kehittämisstrategia vuoteen 2010 hyväksyttiin valtuustossa 30.1.2003 ja päivitetty uusi versio vuoteen 2015 hyväksyttiin valtuustossa 11.11.2005. Kalajoen kaupungin imagona on luoda hyvät puitteet aloittaville yrityksille ja vilkkaalle elinkeinoelämälle, edistää työllisyyttä ja jo olemassa oleville yrityksille hyvät kasvu- ja kehittymismahdollisuudet. Kaupunki tukee erilaisia kehittämis-, koulutus- ja tutkimushankkeita sekä järjestää elinkeinoneuvontaa ja yrityksiä tukevaa toimintaa. Elinkeinoelämän kehittäminen tuo kaupungille verotuloja väestön kasvun muodossa, työllisyyden paranemista, alueen vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. (Kalajoki 2007.) Kalajoen elinkeinoelämän kehittämisstrategiassa matkailun osuus on omana erillisenä elinkeinonaan, jossa tavoitteena on, että Kalajoki olisi Pohjoismaissa paras merihenkinen perhe-, hyvinvointi- ja teemalomakeskus. Majoitusvuorokausien lisäys olisi noin 40 %, ulkomaalaisten matkailijoiden osuus olisi 25 % kaikista matkailijoista 25 sekä matkailijoiden viipyminen alueella pidentyisi. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästäisiin ovat Hiekkasärkkien alueen matkailukeskusten kyläkuvan ja viihtyisyyden parantaminen, tuotekehitys palvelujen ympärivuotiseen tarjontaan, teema-, harrastus-, hyvinvointi- ja ohjelmapalvelujen kautta sekä hotellikapasiteetin lisääminen uuden hotellin myötä. Toimenpiteenä on myös golf-alueen kehittäminen ja Kalajokisuun kunnostus. (Kalajoki 2007) 4.2.2 Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategi Marepolis Kalajokiseudun matkailunkehittämissuunnitelman Marepolis –strategian ovat kehittäneet Kalajoen kaupunki ja alueen yritykset yhteistyössä. Se valmistui vuonna 2001 ja siinä määritettiin alueen matkailun laadullisia ja määrällisiä kasvutavoitteita. Strategia sisälsi 125 miljoonan kehittämishankkeet ja investoinnit vuosille 2002–2010. Vuonna 2003 suunnitelmaan tehtiin päivitys, jonka nimeksi annettiin ”Kalajoki mahdollisuuksien mukaiseen kuntoon 2020 – Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu”. Uudessa suunnitelmassa arvioitiin aikaisemman suunnitelman toteutumista, tarkennettiin kasvutavoitteita sekä kehitettiin toimenpiteitä uudelle toimintajaksolle. Suurin ero aikaisempaan suunnitelmaan oli majoituskapasiteetin nostaminen aikaisemman tavoitteen 9000 vuodepaikan sijasta 12000 vuodepaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Uudessa suunnitelmassa valmisteltiin myös Hiekkasärkkien alueen suunnittelukilpailun julistamista, joka toteutui 15.9.2003–2.1. 2004 välisenä aikana. Suunnittelukilpailun avulla etsittiin arkkitehtuurisesti omaleimaisia, maisemallisesti ja luonnonmukaisesti suunniteltuja ratkaisuja matkailukeskuksen ydinalueeksi. Strategiassa painotetaan hyvää yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa sekä Hiekkasärkkien yrittäjäyhdistys ry:n kanssa, yhteistyö edistää esimerkiksi yritysten yhteismarkkinointia ja yhteistyötä ohjelmapalvelujen kehittelyssä. (Keski-Pohjanmaa 2006.) 4.2.3 Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 26 Keski-Pohjanmaan Pohjanmaa matkailustrategian vuosille 2006-2015 visiona on, että on tulevaisuuden menestyjä, moni-ilmeinen, Keski- houkutteleva matkailumaakunta, jonka kehityksen perusvoimaa on puhdas luonto, toimivat palvelut ja runsaat elämykset. Strategian mukaan visio saavutetaan maakunnan matkailukeskittymien ja niitä ympäröivien alihankintaverkostojen sekä alueen kehittäjien välisellä yhteistyöllä. Kalajoki voisi hyödyntää lähikuntia, kuten Himangan tarjontaa monipuolistaakseen palveluja. Strategian mukaan Kalajoki on merellinen perhe-, hyvinvointi- ja teemakeskus, jonka erityispiirteenä on sen ydinalue Hiekkasärkät. Kalajoen matkailun painopistealueet ovat: Marepolis – strategia, matkailukauden jatkaminen tuotekehityksen kautta ja yrittäjien yhteistyö. (Keski-Pohjanmaa 2006) 4.2.4 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille 2002–2006 valmistui vuoden 2001 lopussa. Se päivitettiin 2005 maakuntahallituksen nimeämän matkailutoimikunnan toimesta ja valmistui siten uuteen ohjelmakauteen 2007- 2013. Pohjois-Pohjanmaan matkailutulon odotetaan nousevan 511 miljoonasta eurosta 767 miljoonaan euroon vuoteen 2013. Matkailu työllisti 6410 henkilöä vuonna 2002 ja tavoitteena on että työllisten määrä on 8345 vuonna 2013. Matkailustrategian tavoitteena on nostaa elinkeinon arvostusta maakunnassa, saada kansainvälistymisellä matkailulle nopeaa kasvua, sekä panostaa matkailukeskusten toiminta edellytysten kehittämiseen. Strategia painottaa, että matkailun merkitys yhtenä merkittävänä elinkeinona tulee tunnustaa. Julkisen ja yksityisten tahojen sitoutuminen strategiaan tuo menestystä hankkeiden toteutumiseen sekä hankkeisiin 20 % uuden ohjelmasopimuksen myötä, uusiin, innovatiivisiin matkailurahoitusta. Strategian mukaan julkisen rahoituksen saamiseksi kehittämishankkeisiin, perusperiaatteina pitää olla kannattavan kasvun, kilpailukyvyn, osaamisen lisääminen ja uudistumisen lisääminen. (Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2006.) Lisäksi käynnistetään sellaisia kasvu- ja kehittämisprosesseja, jotka edistävät yritysten, matkailukeskusten ja luonnollisten matkailualueiden kilpailukykyä Suomessa sekä kansainvälisillä markkinoilla. Suurista hankkeista päättävään maakunnan 27 yhteistyöryhmään (MYR) toivotaan matkailuelinkeinon edustusta ja asiantuntemusta. Matkailutoimikunnan roolia matkailuasiantuntijana korostetaan ja sen jäseniksi toivotaan matkailuyrittäjiä. Osaamisen tasoa tulee lisätä ja maakunnassa pitää olla myös korkeakouluasteen matkailukoulutusta. (Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2006.) 4.2.5 Suomen matkailustrategia &Toimenpideohjelma Kauppa- ja teollisuusministeriön valtakunnallinen matkailunstrategiatyöryhmä on julkaissut kesäkuussa 2006 matkailunstrategian vuoteen 2020, joka luo matkailun kehittämisen pitkäntähtäimen suuntaviivat sekä toimenpideohjelman vuosille 20072013 asti, jolla strategiset päämäärät toteutetaan. Strategia laadinnan tavoitteena on Suomen matkailun kasvattaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Strategiatyöryhmän lisäksi, laadinnassa on ollut mukana pari tuhatta aktiivista matkailutoimijaa ympäri Suomea, jolloin on kerätty tietoa matkailun nykytilasta, matkailun tulevaisuuteen tähtäävistä ennusteista ja trendeistä. Suomen matkailun visio vuoteen 2020 olisi, että Suomi on Euroopan huipulla. Vision mukaan Suomi on houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita.(Virtanen, Vesterinen & Ahonen 2006.) • • • • • Strategiset päämäärät: Luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle Hakea matkailualan kannattavaa kasvua voimakkaasti ulkomailta ja panostaa myös kotimaanmatkailun kehittymiseen Luoda matkailukeskusten saavutettavuudesta Suomen ylivoimainen kilpailuetu Kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille Aikaansaada tuloksellinen verkostoituminen, yli hallinto- ja aluerajat ylittävä ja ennakoiva matkailun pitkätähtinen kehittämisen toimintatapa Kasvutavoitteet 2013: Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset kasvavat 20 miljoonasta 25 miljoonaan. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisen sisältämät matkat kasvavat 29 miljoonasta 28 33 miljoonaan. Matkailun kokonaiskulutus kasvaa 9 miljardista eurosta 11,1 miljardiin euroon. Matkailun kasvun strategiset painopistealueet ja toimenpiteet olisi, matkailukeskusten kehittäminen ja teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. (Virtanen, Vesterinen & Ahonen 2006.) 29 5 TUTKIMUSONGELMA JA MENETELMÄT 5.1 Tutkimusongelma Opinnäytetyön kokoamisessa olen käyttänyt kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja, koska työ on paikkakohtainen, projektiluonteinen, eikä ole varsinainen tieteellinen tutkimus. Kvalitatiiviseen tutkimuksen metodit ovat joustavat aineistonkeruussa, menetelmissä ja tutkimusongelman rajaamisessa. Tutkimusaineistoa ja tuloksia ei voi analysoida numeerisesti, koska tutkimus suurelta osin perustuu havainnointiin, tarkkailuun sekä osallistuvaan aineiston keruuseen ja sen päämääränä on havainnointiin perustuvien epäkohtien ja muutostöiden konkreettinen suunnittelu. Tutkimuksen runko on selkeä teoriapohja, joka kytkeytyy tutkimusosassa kirjoitettuihin asioihin, jotka ovat olennaisia matkailupalveluissa ja matkailuyrityksen toiminnan kehittämisessä. (Uusitalo, H, 70, 79–81.) Tämän opinnäytetyön tutkimusperusta on omakohtaiset kokemukset ja havainnointi Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping leirintäalueenhoitajana. Toimin vuonna 2007 kesän kioskiemäntä-työnimikkeellä lomakylän grilli-kioskirakennuksessa. Työhön kuului toimia vastaavana kaikessa myyntitoiminnassa, tilauksissa sekä työvuorojen suunnittelussa, ylipäätään kaikessa työssä, mikä kuuluu leirintäaluetoimintaa. Tehtävään kuului myös toimia Hotelli Rantakallan kanssa yhteistyössä ja linkkinä mökkien vuokraus- ja huoltotoiminnassa. Toimiessani alueella, tein havainnointia leirintäalueella sekä asiakaspalvelussa. Moni asiakasviihtyvyyteen ja laadukkaaseen palveluun vaikuttavat osatekijät eivät ole nykyaikaisella tasolla. Opinnäytetyössäni olen tutustunut Kalajoen kaupungin valmistumassa olevaan Hiekkasärkkien aluetta koskevaa yleiskaavahankkeeseen ja sen vaikutukseen Aurinkohiekkojen lomakylän kohtaloon. Yleiskaavalla on merkitystä sen vuoksi, millaiseen käyttöön alue on merkitty uudessa kaavassa ja millaista matkailutoimintaa alueelle voi suunnitella. Kalajoen kaupungin maaomistajuus antaa heille etulyöntiaseman, millaista toimintaa alueelle halutaan ja ryhtyvätkö neuvottelemaan vuokrasopimuksen jatkamisesta Lomaliiton kanssa. Sen vuoksi olen lähettänyt sähköpostitse kyselylomakkeita (Liite 2) kaupungin päättäjille, matkailun kehittäjille 30 sekä elinkeinoelämän vaikuttajille. Liitän ne työhöni mielipiteinä lomakylän toiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyöhöni olisi pitänyt lisäksi tulla myös Lomaliiton ja Rantakallan edustajien mielipiteet kyselykaavakkeen muodossa, mutta sillä taholla oli tehty päätös, ettei kyselyyn vastata kesken kaupungin kanssa meneillään olevien neuvotteluiden. Sisko Konun kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, he eivät voi ilmaista mielipiteitään ennen sopimusneuvotteluita. Sisko Konu edustaa Lomaliittoa, joten hänkään ei voinut vastata kyselyyn virallisesti. Olemme käyneet kuitenkin paljon keskusteluita opinnäytetyöstä, hän on allekirjoittanut opinnäytetyösopimuksen ja toimii yhteyshenkilönä kyseisiin yrityksiin. Joten teen opinnäytetyöni tekemieni havaintojen ja kokemuksen perusteella, muutaman mielipiteen sekä löytämäni tietopohja avulla. 5.2 Tutkimusmenetelmät Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen toiminnan kehittäminen ja uudistuminen on pysähtynyt 2000 vuoden vaihteeseen juuri uuden yleiskaavamuutoksen vuoksi. Lomaliitto ja Hotelli Rantakalla ovat Kalajoen kaupungin kanssa tehneet vuokrasopimuksen aina vuoden kerrallaan, joka on kehittämissuunnittelun ja uudistukset alueella. estänyt pitkäntähtäimen Normaaleita kunnossapidon toimenpiteitä on alueelle tehty ja mökit on pidetty pintapuolisesti kunnossa, mutta suurempivaikutteisia muutoksia ei ole suunniteltu eikä toteutettu. Hotellin johtaja Sisko Konun mukaan lomakylä on ollut tuottava sellaisenaankin, koska alueen rakennuksista ei ole enää velkarasitteita ja kunnossapito ja siivous ym. huolto katetaan mökkien vuokratuloilla. Uudistumispaineita ei ole taloudellisista syistä ollut, vaikka sen johdosta viihtyvyys ja alueen palveluiden nykyaikaistaminen on kärsinyt. Hiekkasärkkien matkailualueen yleiskaava valmistui kevään 2008 aikana, joka käsittää alueen Kalajokisuun – Rahjan välisen alueen merenrannassa, rajoittuen valtatie n:o 8 maanpuolella. Suunnittelualueen rantaviivapituus on noin 17 kilometriä ja pinta-alue maa-alueen osalta on noin 2900 hehtaaria, merialueineen kokonaispinta-alue on noin 3450 hehtaaria. Alueelle sijoittuu erilaisia matkailu- ja majoituspalveluja, loma-asutusta, urheilu- ja harrastustoimintoja, virkistysalueita, maa- ja metsätalousalueita, turkistarhoja sekä jonkin verran pysyvää asutusta. Ympäristöllisesti ja maisemallisesti alue on merkittävä, sisältäen luonnonsuojelualueita sekä Natura-alueita. 31 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Uuden yleiskaavan valmistuminen ei vielä riitä kehittämissuunnitelman toteuttamiseen, vaikka suuria paineita maisemallisesti Hiekkasärkkien vetovoimatekijät sen uudistusta kaipaisivatkin. Toiminnan jatkumista se ei kuitenkaan vielä takaa. Asian eteneminen riippuu siitä, millaisen sopimuksen omistajaosapuolet eli Kalajoen kaupunki ja Lomaliitto sekä Hotelli Rantakalla tekevät. Vuokrasopimuksen ehdoilla ja pituudella voidaan taata toiminnan jatkuminen Rantakallan lomakylänä ja kehittyminen. Asiaan vaikuttava tekijä on Lomaliiton uusi Fontana -brändi, sopiiko Aurinkohiekat heidän tyyliinsä matkailupalveluja tarjoavana lomakylänä ja mitä vaikutusta lomakylän loppumisesta olisi Rantakallan majoituskapasiteettiin sesonkiaikana. Heinäkuussa, jolloin kysyntä on suurimmillaan, majoituspaikat ovat yleensä loppuunmyyty. Hiekkasärkkien alueelle on valmistunut kesällä 2007 Sani –hotelli ja kevään 2008 aikana valmistuu uusia lomahuoneistoja Merisärkän tanssipaikan viereen sekä Tapion Tuvalle valmistuu lisää vuodepaikkoja, jolloin näiden majoitusvaihtoehtojen vaikutusta ei vielä tiedetä kysyntään. Tuleva kesä 2008 näyttää näiden vaikutukset majoitustarpeeseen. Aurinkohiekkojen lomakylä on erityyppinen majoituksen tarjoaja vaatimattomuudellaan, verrattuna hotellimajoitukseen tai lomahuoneistotyyppisiin tarjoajiin. Lomakylälle se on toisaalta valtti ja markkinointikeino luonnonmukaisuudellaan ja sijainniltaan luontoreittien ja hevosurheilukeskuksen läheisyydellä. Hiekkasärkkien ydinkeskus sijaitsee Matkailutien eteläosassa, jossa on yritysten ja liikepaikkojen keskittymä ja pohjoisosa on alueen rauhallisinta aluetta, jossa lomakylä sijaitsee. Alueen kehittämin tasokkaaksi, rauhalliseksi luontomatkailu, harraste- ja perhelomakohteeksi olisi erilainen vaihtoehto alueen majoitusvaihtoehtoihin. Leirintäalueluokituksessa kehitystyö tähtäisi kolmen tähden tasoluokkaan. Kehityssuunnitelma voisi tapahtua viiden vuoden periodilla, jolloin alueen muutostyöt etenisivät vaiheittain, mutta osa alueesta olisi käytössä. 32 6.1 Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus Lomakylän pintamuoto on hyvin kaunis, kumpuileva ja rajoittuu hiekkadyyniin merenpuolelle. Maasto on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyjä ja varpukasvillisuutta. Puuston säilyttäminen alueella on tärkeää, koska puiden juuristo estää maaston eroosiota sateen ja tuulen vaikutuksilta. Maasto on paikoin hyvin kulunutta vilkkaimmilla kulkuväylillä, mökkien ympäristössä ja poluilla. Maan pintakerros ja kasvillisuus on tuhoutunut pois, jonka seurauksena mäntyjen juuret ovat paljastuneet ja maan pinta on hiekka-humuksen sekaista kuivaa tomua. Samoin sellaiset alueet, jotka ovat varattuja matkailuautoille ja –vaunuille, ovat kuluneet pehmeiksi, hiekka-alueiksi. Raskaampien ajoneuvojen on ollut mahdotonta saapua alueelle majoittumaan maaston pehmeyden vuoksi. Maaston tuhoutumista voitaisiin estää suunnittelemalla merkityt reitit kulkuväyliksi liikkumisen helpottamiseksi alueella. Kulkuväylien pinnoittaminen olisi ehdoton menetelmä estämään kulumista sekä samalla kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Mökkien pihat ja sähköistetyt caravan-paikat, joissa matkailijat säilyttävät autojaan tai majoittuvat, tulisi pinnoittaa. Kevyemmät väylät ja polut voitaisiin kattaa puusta valmistetuilla käytävillä, kuten alueelta lähtevät luontoreititkin on valmistettu. Sähköistetyt matkailuajoneuvojen paikat sijoittuisivat nykyisien grillikatos-alueen paikalle, joka sijaitsee lähellä Lohilaakson tietä ja on lähinnä huoltorakennusta. Alue on maanpinnaltaan kulunut paljaaksi pintakasvillisuudelta samoin mäntyjen juuret ovat tullet näkyviin. Suurten mäntyjen vähentäminen raivaamalla toisi valoisuutta alueelle, kun aurinko kääntyy iltapäivällä etelä-länsisuuntaan. Pinnoittaminen ja sähkötolppien laitto olisi helpointa tehdä lähinnä tietä olevalle tasaiselle alueelle. Jätehuolto ja kierrätyskatos sijoittuisivat huoltorakennuksen ja matkailuajoneuvoalueen väliin, jossa ne ovat keskeisellä paikalla kaikille alueen käyttäjille. Jätehuoltokatos olisi seinällinen, jossa on kaikille jätteille omat astiat, kuten palavalle jätteelle, sekajätteelle, lasille, pienmetallille ja erityinen tynnyri grillijäteöljylle. Jätteiden lajittelusta tiedotetaan alueella ja astiat merkitään selvästi kyltein. Jätteiden lajittelu edellyttää myös huoltorakennuksessa ja grilli-kioskissa jätteiden lajittelun suunnittelua ja riittävän määrän niille tarkoitettuja astioita. Grillituotteiden pakkauksiin valitaan 33 ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja ja kaikki juomat ovat kierrätettävissä pakkauksissa. Matkailuajoneuvojen jätevesien ja kiinteän jäteveden tyhjennyskaivo eli ajokaivo sijoittuisivat huoltorakennuksen lähettyville ja sen läheisyyteen vesipiste säiliöiden huuhtelua varten. Ajokaivo ei kuitenkaan ole välttämätön, koska Hiekkasärkillä ABCasemalla ja Kalajoen keskustassa Shell -asemalla on ajokaivot. Alueen turvallisuutta lisättäisiin rakentamalla aita Matkailutien puoleisen kevyenliikenteenväylän vierelle ja Lohilaakson tien varteen sekä portti lomakylään tulevan sisääntulon kohdalle. Leirintäalueluokituksessa, kolmen tähden luokassa, alueen rajaaminen ja aitaaminen on turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi tarpeellinen toimenpide. Toimenpiteet takaisivat matkailijoiden ja vierailijoiden valvottua kulkemista ja estäisivät ylimääräisten kulkijoiden saapumisen alueelle. Valvominen edesauttaa välttymään häiriötilanteilta ja takaa rauhan matkailijoille. Rajattu alue myös selkeyttäisi tapaturman tapahtuessa Caravan –kortillista matkustajaa saamaan korvausta leirintäalueella sattuneesta tapaturmasta, koska korttiin sisältyy vakiona tapaturmavakuutus. Lasten turvallisuutta ja viihtymistä lisäisivät leikki- ja pelikentän kunnostus. Lapsilla pitää olla tekemistä ja puuhaa kaikenaikaa lomallaan, joten leikki- ja pelikentät tulisivat olla esimerkillisessä kunnossa takaamaan lasten turvallinen oleskelu alueella. Tästä alueesta voisi tehdä yhtenäisen, viihtyisän, puistomaisen kokonaisuuden, johon kuuluisi vierekkäiset leikki- ja pelikentät sekä grillikatos pöytineen ja penkkeineen. Siellä viihtyisivät lapset vanhempineen illanvietoissa ja lapsilla olisi tekemistä ruokailua odotellessa. Pelikentälle tulisivat verkot lento- ja sulkapallon pelaamiseen, mutta mahdollisuus myös jalkapallon pelaamiseen. Välineiden säilytys ja lainaus tapahtuisi kioskilta. Tämä keskuspuisto olisi alueen keskeisin paikka, jonka ympärille sijoittuisi kaikki muu rakentaminen. Alueen merenpuoleiselle, metsäiselle, dyynialueelle voisi sijoittaa telttailualueen, koska se on hiljaisin alue ja kauimmainen alue Matkailutiestä. Matkailutiellä on liikennettä yöaikaankin. Maasto siellä on vielä sellaista, että telttojen kiinnityksen voi tehdä ja sateen sattuessa maasto on kuivempaa. Samalle alueelle voitaisiin tehdä myös laavu 34 erähenkisten matkailijoiden käyttöön. Laavulla voisi yöpyä, käyttää nuotiopaikkaa sekä huoltorakennusta. Paikalla olisi aina käytössä nuotiopuita, jotka kuuluisivat vakiona leirintämaksuun. Jätehuoltoa ajatellen, alueella pitää olla riittävästi jäteastioita energiaja sekajätteelle. 6.2 Aurinkohiekkojen rakennukset Lomakylään rakentaminen voisi käytännössä olla vaiheittaista, jolloin ensin rakennettaisiin grilli-kioski- ja huoltorakennus. Se olisi leirintäalueen huoltokeskus ja vetovoimatekijä niin leirintäalueella kuin sen läheisyydessäkin oleville yksityisissä mökeissä asuville lomalaisille. Rakennuksessa tulisi olla kauppa- ja kioskitilat, tilat pienimuotoista elintarvikemyyntiä varten ja keittiötilat grillituotteiden valmistusta varten. Elintarvikelaki määrää elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetulle huoneistolle asetetut vaatimukset, rakenteiden sekä elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitetuille laitteille ja tiloille. Kylmä- ja pakastuslaitteet vievät paljon tilaa. Niiden tarve on suuri, koska myynti keskittyy suurelta osin jäätelöiden, kylmien juomien ja kylminä säilytettävien elintarvikkeiden myyntiin. Omavalvontasuunnitelma tehdään toimipaikkakohtaisesti, jolloin pystytään valvomaan elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja ja ne voidaan dokumentoida terveysviranomaisia varten. Toimenpide vaatii kaikkiin kylmälaitteisiin lämpötilamittarit ja suunnitelman, miten usein mittarit pitää lukea. Koneellinen ilmastointi tiloissa on ensiarvoisen tärkeä asia, koska kesän kuumimpana aikana kylmä- ja grillilaitteiden lauhdutusilman sekä suurten ikkunoiden vaikutuksesta tilat ovat liian kuumat elintarvikkeiden käsittelyyn ja säilytykseen. Henkilökunnan työskentelyolosuhteet paranevat myös huomattavasti, jos lämpötilaa voidaan kontrolloida koneellisesti. Kesän alussa ja lopussa tilat voivat olla kylmät, jolloin niitä voitaisiin lämmittää koneellisesti. Huoltorakennukseen sijoittuisivat myös vuokrattava sauna, wc-tilat miehille ja naisille sekä yhdistetty inva–wc ja lastenhoitohuone. Yksi huone tulisi varata keittiö– pyykinpesuhuoneeksi, jossa matkailijat voisivat keittää, pestä astioita ja pyykkiä. Keittiötilat olisivat maksullisena. vapaassa Keittiön käytössä varustuksena kaikille, olisivat mutta normaalit pyykinpesu tapahtuisi keittiölaitteet, kuten 35 mikroaaltouuni, keittolevyt ja kahvinkeitin. Lisänä jääkaappi–pakastinyhdistelmä telttailijoiden käyttöön, elintarvikkeiden säilytykseen sekä kylmäpakkausten jäädyttämiseen. Aikaisemmin telttailijat ovat saaneet kioskilta kylmälaukuissa tarvittavien kylmäpakkausten vaihto- tai ostopalvelun. Vaatehuoltoa, liinavaatteiden varastointia sekä siivousta varten olisivat omat tilansa, joissa tuuletusta ja kostetta voitaisiin hoitaa koneellisesti. Matkailijat arvostavat raikkaita, tuuletettuja liina- ja vuodevaatteita. Asianmukainen siivoushuone ja nykyaikaiset siivousvälineet helpottavat henkilökunnan työtä sekä nostavat siivouksen tasoa. Samoin hyvät olosuhteet välineistön kuivatukseen ja säilytykseen. Leirintäalueella kuluu paljon saniteettitilojen paperituotteita, jolloin tuotteiden varastointi voisi olla siivoushuoneen yhteydessä. Nykyiset mökit ovat vaatimattomia leirintämökkejä, jotka ovat kooltaan 10m² - 25m², yksi saunallinen 43m² mökki. Kaikissa on perusastiasto, keittovarustus ja jääkaappi. Mökkien varustukseen kuuluu 2-6 hengelle vuodepaikat vuodevaatteineen, ilman liinavaatteita. Mökit ovat rakennettu vuosien 1971–1975 välisenä aikana ja niissä on lämmitys sähköllä, ne ovat tarkoitettu kesäkäyttöön. Leirintäalueen tasoa nostettaisiin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuilla mökeillä, joissa olisi sähköllä peruslämpö, mutta lisälämmön lähteeksi takka. Seinät ja ikkunat olisivat eristetyt lämpötilan säätelyksi vuodenajasta riippumatta. Mökkien rakentamiseen ja sisustukseen käytettäisiin mahdollisimman paljon puumateriaaleja, jotka ovat hyvin kierrätyskelpoisia materiaaleja. Sauna, pesuhuone ja we kuuluisivat perusvarustukseen ja olisivat koneellisesti ilmastoituja kosteuden poistamiseksi saunasta ja pesuhuoneesta. Vuodepaikkoja mökeissä olisi 4-6 hengelle sekä keittiövarustus astioineen samalle määrälle. Oikeiden astioiden käyttö vähentää kertakäyttöastioista tulevaa jätteen määrää. Keittiön varustus olisi liesi, jääkaappi-pakastin, kahvinkeitin, leivänpaahdin ja mikroaaltouuni. 6.3 Aurinkohiekkojen palvelut 36 Palvelutoimet leirintäalueella ovat yleisesti hyvin monipuolisia. Siihen kuuluu myyntityötä, neuvontaa, tiedottamista, ongelman ratkaisua, järjestyksen valvontaa ja ennalta arvaamattomia tilanteita. Henkilökunnan sitoutuminen, tietämys ja taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen laadukkuuden takaamiseen. Paikallisen kulttuuri ja toimintaympäristön sekä luonnon tuntemus kuuluvat niihin tietoihin, joita tarvitaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä matkailijoiden kanssa. Kysymykset, joita matkailijat esittävät, saattavat olla yksinkertaisia, mutta joskus hyvinkin vaativia ja erikoisia. Matkailijat kysyvät esimerkiksi paikallista tietoutta ja palveluja, karttoja, aktiviteetteja ja huvituksia tai iltaelämää, vain leirintäalueella tapahtuvaa, vaan koko lähialuetta koskevaa tietoutta. Tämän hetkiset palvelut Aurinkohiekoilla ovat jo monipuoliset, ajateltuna leirintäalueen tavoitteet kolmen tähden leirintäalueluokitukseen. Tavoitteita pitäisi enemmän keskittää palvelujen laadun parantamiseen alueen kunnostuksen myötä, kuin palvelujen laajentamiseen. Huoltorakennuksen ja mökkien uusimisen myötä majoittumisen taso nousee sekä kaupan, grillin ja terassin myyntipalvelut paranevat. Terassin viihtyvyyteen kanttaa satsata, sillä se on matkailijoiden kokoontumispaikka, jossa oleskella, ruokaillaan, virkistäydytään ja tavataan muita matkailijoita. Mukavasta, viihtyisästä terassialueesta saattaa kehittyä vetovoimatekijä muillekin lähialueen ihmisille kuin pelkästään leirintäalueen käyttäjille. Lähialueella on paljon yksityisiä mökkejä ja Matkailutiellä paljon kulkijoita, jotka voisivat käyttää myös ravintolapaleluita. Terassille on anniskeluoikeus, näin voidaan myydä olutta, lonkeroa ja siideriä grillituotteiden lisäksi. Grillituotteiden valikoimaa voidaan lisätä kattamaan ateriakokonaisuuksia, jotta kaikille olisi sopivia vaihtoehtoja, samoin erityisruokavalioita noudattaville. Irtojäätelövalikoima pidetään monipuolisena, koska sen menekki kaikesta jäätelömyynnistä on suurin ja kateprosentti on parempi kuin kappalejäätelöiden. Erikoisuutena vohveliannosten valmistus erilaisilla täytteillä, palvelisi lapsia sekä kahvin seurana aikuisia. Aurinkohiekoilla vastaanotossa, mökkivieraiden jossa on Hotellinx vastaanotto – tapahtuu varausjärjestelmä. Hotelli Rantakallan Matkailijat täyttävät matkustajailmoituksen ja saavat avaimen sekä kartan mökin sijainnista leirintäalueella. He voivat mennä mökilleen asioimatta enää leirintäalueen vastaanotossa, mutta 37 matkailijat, jotka saapuvat matkailuautolla tai –vaunulla tai telttailemaan, saapuvat ensin leirintäalueen vastaanottoon. Sieltä he voivat ostaa paikan alueelta ja täyttää matkustajailmoituksen. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, edellyttää matkustajien rekisteröimistä sekä pitämään kirjaa matkustaja määristä ja heidän kansalaisuudesta. Kirjanpito on yksinkertainen, johon kirjataan päivämäärät, vuorokaudet, aikuisten ja lasten määrät, kansallisuus, majoitusmuoto, suoritettu maksu ja onko matkustajilla Caravan –kortti, jolla saa alennusta leirinnästä. 6.5 Aurinkohiekkojen markkinointi Aurinkohiekkojen markkinointi tapahtuu nykyisin etupäässä Fontana Hotelli Rantakallan kautta. Rantakallalla on sivustot netissä, joissa esitellään sen toimintaa, palvelut sekä voi tehdä varauksen tai tilata informaatiota toiminnasta. Rantakallalla on myös joka vuosi päivitettävä esite, jossa on samat yleistiedot kuin netissä, mutta ei tapahtumia tai tilaisuuksia, joita päivitetään viikoittain. Esite on löydettävissä Kalajoen matkailulehden yhteismarkkinointi julkaisussa ja Kalajoen kaupungin netti-sivuilla, matkailupalvelujen matkailuyritysten yhteissivuilla. Lomakeskus Aurinkohiekat löytyy netistä yleisistä leirintäalueista sekä karavaanareiden sivustoilta. Tulevaisuudessa markkinointia tulisi suunnata enemmän luontomatkailun suuntaan ja kehittää madollisesti yhteistyötä Metsähallituksen ja Kalajoella sijaitsevan Meriluontokeskuksen kanssa. Meriluontokeskus sijaitsee Hiekkasärkkien eteläpäässä, mutta kulkureitit ovat hyvät läpi koko alueen pohjoispäähän. Metsähallitus tekee koko maassa paljon yhteistyötä matkailusektorin kanssa kestävän luontomatkailun edistämiseksi. Samoin Kalajoen Matkailuyhdistys pyrkii sitouttamaan kaikki alueen yrittäjät mukaan kestävän luontomatkailun kehittämisen periaatteisiin. Tämä tukee ajatusta kehittää Aurinkohiekkojen aluetta luonto-, harraste- ja perhelomakohteeksi niiden vetovoimatekijöiden perusteella, joita löytyy toimintaympäristöstä. Metsähallituksessa erikoissuunnittelijana toimiva Sari Airas kertoo lehtiartikkelissa, että tulevaisuudessa Meriluontokeskuksesta mennään mahdollisesti entistä enemmän ulos ympäröivään Hiekkasärkkien luontoon ryhminä. Lapsille on suunnitteilla satupolku ja aikuisemmille suunnattu kulttuuripolku, joilla houkutellaan luontoon ja ympäristöasioista kiinnostuneita matkailijoita myös kaupungeissa ja taajamissa lapsuutensa kasvaneita ihmisiä, joilla luontokokemukset ovat vähäisiä. Airaksen 38 mukaan Metsähallitus omalta osaltaan tukee kestävän luontomatkailun periaatteisiin sitoutuneita yrityksiä liittämällä ne linkeiksi suositulle luontoon.fi –sivustolle. Hänen mukaansa matkailun kehityssuunta on sellainen, ettei ihmistä tyydytä enää vain rantaloma, vaan ollaan valmiita myös maksamaan siitä että lomamatkaan sisältyy elämyksiä, joita saa muun muassa luonnosta. (Kiviranta, P, 2008.) Keväällä 2008 valmistunut, toukokuussa avattu sauvakävelypuisto kulkee Aurinkohiekkojen vierestä. Huhtasen kirjoittamassa lehtiartikkelissa kerrotaan, että vastaavanlaisia puistoja on Suomessa kymmenkunta ja koko Euroopassa noin 50. Sauvakävelypuistossa on valittavina kahdeksan vaativuudeltaan erilaista Hiekkasärkillä kiertävää sauvakävelyreittiä, joiden yhteispituus on 44 kilometriä. Valaistulatu sijaitsee sadan metrin päässä, josta pääsee pohjoiseen päin hiihtokeskukselle tai etelään päin Hiekkasärkkien läpi Sonninnokalle asti. Ranta-alueen pitkospuureitit kulkevat myös alueen vierestä, joten joka suuntaan on hyvät yhteydet kulkien kävellen, pyörällä tai hiihtäen. (Huhtanen, M, 2008) Aurinkohiekkojen läpi kulkee talvella moottorikelkkareitti, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa ja saada talvimatkailijoita uusiin, ympärivuotisiin mökkeihin. Reitti jatkuu merelle, Rahjan saaristoon sekä sisämaahan, Alavieskaan asti. voisivat tulla majoittumaan mökkeihin, osallistumaan safareille, Kelkkailijat tapahtumiin, pilkkimään merelle tai muuten tutustumaan Kalajokeen kelkkaillen. Markkinointia pitäisi laajentaa myös ryhmille, jolloin alueella olisi kapasiteettia majoittaa suuremmankin ryhmän. Tämän hetkinen vuodepaikkojen määrä on noin kaksisataa, joka voi laskea jonkin verran uudistumisen jälkeen, mutta kuitenkin yli sata vuodepaikkaa. Sesonkiajan ulkopuolella eli keväällä ja syksyllä mökkejä markkinoitaisiin ryhmille, jolloin kausi jatkuisi muutamilla viikolla. Sellaisia ryhmiä voisivat olla koululaisryhmät, rippikoululaiset, luontokerhot, lintuharrastajat, moottoripyöräilijät tai muut harrastajaryhmät. Muut palvelut voisivat tapahtua ryhmissä omatoimisesti tai he voisivat saada palvelut hotellilta. 39 40 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Kalajoen Hiekkasärkillä on meneillään vuosikymmeniin mittavin matkailun kehittämisen ja rakentamisen aika. Hiekkasärkille on valmistunut viimevuonna Sani Hotelli ja Metsähallituksen Meriluontokeskus ja tänä vuonna valmistuu huoneistohotelli merinäköalapaikalle. Viitapakkojen alueelle on kaavoitettu 96 uutta tonttia käsittävä loma-asuntoalue ja Kylpylä SaniFani laajentaa hotellia uudella huoneistohotellilla ensi vuonna. Juku Juku- maa vaihtoi omistajaa keväällä ja vaihtaa nimeä JukuPark –nimelle ja uudistuu toiminnallisesti. Tällä hetkellä kaikki kehittämistoimenpiteet tapahtuu Hiekkasärkkien eteläpäässä, jossa sijaitsee matkailuyritysten keskittymä. Tulevaisuudessa kehittämishankkeet siirtyvät Hiekkasärkkien pohjoispäähän, jossa Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee. Uudessa keväällä 2008 valmistuneessa yleiskaavassa Aurinkohiekat on kaavoitettu matkailupalvelujen alueeksi eli lomakyläksi ja kaupalliselle majoitukselle. Alue siis säilyy entisellään matkailupalvelujen tarjoajana sekä luo edellytykset matkailupalvelujen kehittämiselle ja alueen kunnostukselle. Kalajoki kuuluu useampaan matkailustrategiaan, koska Hiekkasärkät on alueellisesti merkittävä matkailukeskus ja vetovoimatekijä. Kalajoen sijainti vaikuttaa myös, koska se on Pohjois-Pohjanmaan eteläisin kunta ja Keski-Pohjanmaalta katsottuna pohjoisin kunta sekä rannikkokunta sisämaasta käsin. Sen halutaan kuuluvan useimpien läänien matkailustrategioihin, koska Hiekkasärkät on myös kansainvälisestikin merkittävä matkailualue, jota Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 painotetaan. Strategian visiossa nähdään Suomen sijoittuvan matkailullisesti Euroopan huipulle. Kansainvälistyminen ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvu on vasta alussa, koska palvelujen tuotteistaminen ja ympärivuotisuus Hiekkasärkillä. Markkinoinnin ja tunnettavuuden on vasta kehittymässä vaikutus näkyy vasta muutaman vuoden viiveellä Euroopassa. Paikallispolitiikalla on suuri merkitys matkailuyritysten olemassa olemiselle ja menestymiselle. Päättäjien asenteet matkailua kohtaan säätelee paikallisesti rakentamista, kaavoitusasioita ja maankäyttöä, joten yritysten kehittyminen tai laajentuminen riippuu heidän päätöksistään. 41 Matkailun merkitys elinkeinona on kasvava asia, koska matkailu on suurelta osin paikallista palvelua, jota ei voi suorittaa muualta. Matkailupalveluilla on siis työllistävä vaikutus paikkakunnalle ja samalla se tuo hyvinvointia ja tunnettavuutta alueellisesti. Ympäristöasioilla on nykyisin aina vain suurempi merkitys, niin matkailijoille kuin matkailuyrityksillekin. Matkailijoille se merkitsee harkintaa oman matkustamisen vaikutuksista ympäristöllisesti sekä matkakohteen valintaa ja sen ekologisuutta. Matkailuyrityksiltä ympäristöasioiden huomioon ottaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, niin toiminnassa kuin toimintaympäristössäkin. Lainsäädännöllä ja viranomaisvalvonnalla on omat vaatimuksensa matkailuyrityksen toimintaa, mutta yrityksen johdolla sekä henkilöstöllä on viimekädessä vastuu ekologisuuden näkyminen yrityksestä ulospäin. Hyvin hoidetut ympäristöasiat ovat markkinoinnissa kilpailuvaltti. Lomakeskus Aurinkohiekkojen alue on monimuotoinen ja sijainniltaan hyvä sekä toimintaympäristöllisesti kehittämisen arvoinen leirintäalue. Opinnäytetyön edetessä ja tutustuessani sen läheisyydessä olevaan luontoon ja ympäröiviin reitteihin, olen huomannut sen parhaat puolet. Vetovoimatekijöitä on paljon ympärivuotiseksi harrastematkailijoiden leirintäalueeksi ja Hiekkasärkillä ei ole vastaavanlaisia palveluja tarjoavaa aluetta. Matkailuajoneuvojen kausipaikat, harraste- ja urheiluleirit ja muut ryhmämatkailijat olisivat markkinointi segmenttejä, joille alueen palveluja voisi kohdentaa. Hiekkasärkillä toimii ohjelmapalveluyritys, jonka kanssa yhteistyö lisäisi liitännäispalveluita, esimerkiksi kelkkasafareiden muodossa, samoin urheilujärjestöjen tai hevosurheilujärjestön kanssa yhteistyö lisäisi alueen monipuolista käyttöä. Vapaa-ajan havainnointi on omalta kohdaltani ollut mielenkiintoisin tässä tutkimustyössä. Sitä olen tehnyt tutustumalla kävellen, hiihtäen ja pyöräillen koko Hiekkasärkkien alueella. Alueesta on saatavissa hyviä karttoja ja esitteitä, joiden avulla löytää tutustumiskohteita sekä ulkoilureittejä. Reittien varsilta löytyy myös karttoja ja opasteita, siten kulkeminen on helppoa vieraammallekin matkailijalle. 42 LÄHTEET Alkoholilaki 26.7.1994/1143 Borg, P, Kivi, E, Pratti, M, 2002, Elämyksestä elinkeinoksi: Matkailusuunnittelun periaatteet ja käytäntö, WSOY Broman, K, 2005. Matkailu yhteiskunnallisena ilmiönä. Opintomateriaali. Matkailun koulutusohjelma. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Brännare, R, Kairamo, H, Kuusjärvi. T, Matero, S, 2005, Majoitus- ja matkailupalvelu, 4. painos Helsinki,WSOY, Elintarvikelaki 4.5.2006/321 Europa. Euroopan unionin toiminta. Kestävä kehitys. Www –dokumentti. Saatavilla: http://europa.eu/scadplus/leg/fi/s15001.htm Luettu 20.5.2008 Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava, Yleiskaavan kaavaselostus, Kalajoen kaupunki, 20.6.2007, täydennetty 6.2.2008 Arkkitehtitoimisto Oulun YKE OY Hotelli Rantakalla, Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping, 2007, Esite Huhtanen, M, 2008, Kalajoen sauvakävelypuisto avataan. Kalajokilaakso N:o 96, 1,6. JOKILAAKSOJEN KUSTANNUS OY Hynönen, A, Kutilainen, S, 2004, ”Elämää cityyn ja särkille” Kalajoen matkailun kehittäminen, Oulun Yliopisto, Oulu Järviluoma, J, 2006, Turistin luonto, Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa, Lapin yliopisto, Rovaniemi Jämbäck, J, 1997, Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön,1.-3, Lisensiaattitutkimus, Oulun Yliopisto Kalajoki 2007. Kalajoen elinkeinostrategia 2015. Www –dokumentti. Saatavilla: http://www.kalajoki.fi/index.asp Luettu 22.11.2007 Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Www-dokumentti. Saatavilla: http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j05-kohti-kestavia-valintoja/pdf166091/fi.pdf Luettu 15.5.2008 Karavaanarit, Aktiivisten ihmisten iloinen asia, Www -dokumentti. Saatavissa: http://karavaanarit.fi/sf-caravan_ry, Luettu 18.12.2007 Kauppila, P, 1994, Matkailun vetovoimatekijät, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Oulun Yliopisto Kauppila, P, 1995, Matkailukeskuksen elinkaari ja yritystoiminta – esimerkkinä Kuusamon Ruka, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Tiedonantoja, Oulun Yliopisto 43 Keski-Pohjanmaa 2006. Keski-Pohjanmaan matkailustrategia 2007-2013, Marepolis. Www dokumentti. Saatavissa: www.keski-pohjanmaa.fi/tiedostot/Matkailustrategia 2007-2013.pdf, Luettu15.12.2007 Kiviranta, P, 2008. Meriluonnon muutokset jatkuvat maankohoamisen myötä, Maakunta –lehti. Oulun Yrittäjäsanomat Oy. Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, Markkinoinnin säätely, Luku 2, 15.12.2000/1072 Lahtinen, J. Isoviita, A. 2004, Markkinoinnin perusteet. Avaintulos Oy. Tampere Lainsäädäntö, Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 28.4.2006/7308 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 8.6.2006/458 Lomaliitto. Vuosikertomus 2006. Www - dokumentti. Saatavilla: http://www.fontana.fi/documents/key20080507220215/Lomaliitto/vuosikerto 2006.pdf Pesonen, I, Mönkkönen, T, Hokkanen 2002, Menestyvä matkailuyritys, 2. painos, Edita Piilonen, T, 2005, Matkailualan vuosikirja, Helsinki, Edita Prima Oy Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 2006. Matkailu alueorganisaatio, Matkailustrategia, PohjoisPohjanmaan matkailustrategia 2006-2013, 2006. Saatavissa: http://www.pohjpospohjanmaa.fi/index.php?309, Luettu 3.12.2007 Santala, P, Vesterinen, N, 2004, Matkailun kehittämisen alueellinen työnjako ja vastuut, Rahoitetut tutkimukset, Markkinaosasto, KTM Siirilä, E. 2005. Markkinoinnin perusteet. Opintomateriaali. Matkailun koukutusohjelma. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu. Ylivieskan yksikkö. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020. Matkailuun lisää vauhtia Suomen matkailustrategian valmistumisen myötä. Ympärivuotisuus matkailustrategian päämääränä. Www - dokumentti. Saatavilla: http://www.tem.fi/index.pthml?s=2548. Luettu 07.05.2008 Turisti. Pohjoismaiset hotellisäännöt. Www -dokumentti. Saatavilla: http://www.turisti.fi/majoitus/hotellisaannot.html Luettu 9.11.200 Ulkoilulaki 13.7.1993/606, Luku 3, Leirintäalueet 22.1.1994/1343 Uusitalo, H, 2001, Tiede, tutkimus ja tutkielma, 1.-7.painos, Juva, WSOY Valmismatkalaki 28.11.1994/1079 Virtanen, E, Vesterinen, N, Ahonen, M, 2006. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013, Julkaisuja, KTM Vuoristo, K-V, 2002, Matkailun muodot, 3. painos. Helsinki, WSOY Ympäristö. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Www –dokumentti. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=280280&lan=FI Luettu 12.11.2007 Liite 1/1 LEIRINTÄALUEEN TASOLUOKKA 1.Pinta-ala *** Leirintäpaikkoja on väh. 25 kpl ja yhden pinta-ala väh. 80m² ja moottoriajoneuvon kanssa 100m² väh. 20% paikoista on varustettuna kiertomatkailua varten 2.Ajoväylät Asianmukainen pinnoitus 3.Sähköliitännät Kesäalueilla 50% matkailuajoneuvopaikoista on varattu mahdollisuus sähköön -talvialueilla 100% käytössä olevista matkailuajoneuvopaikoista on varattu mahdollisuus sähköön 4.Telttailumahdollisuus Suositellaan varattaviksi telttailulle erillinen alue 5.Vastaanotto Alueella tai sen läheisyydessä on kiinteä vastaanottotila - vastaanotosta saatavilla paikallista matkailuinformaatiota - mahdollisuus sisämajoituksen ennakkovaraukseen 6.Camping-korttivastaanottojärjestelmä Leirintäalueen vastaanotossa on käytössä Camping -korttiin perustuva vastaanottojärjestelmä 7.Valvonta Valvontahenkilökunta on nopeasti tavoitettavissa myös yöaikaan 8.Käymälät Lukittavat, seinin erotetut wc-, kompostoitavat , kuiva-, sähkö- tai kemialliset käymälät sekä naisille että miehille 9.Peseytyminen Hyvätasoiset peseytymistilat 10.Suihkut Suihkut on erotettu toisistaan väliseinin 11.Lastenhoito Lastenhoitotaso tai -tila 12.Keitto- ja ruokailutilat ja astianpesupaikka Keittopaikkojen yhteydessä on riittävästi katettua ruokailu- ja astianpesutilaa - ruokailutilassa on pöydät ja tuolit Liite 1/2 13.Vaatehuolto Pesukone, silitysvälineet ja katettua kuivaustilaa 14.Jätehuolto Matkailuajoneuvojen kiinteiden jätesäiliöiden tyhjennyspaikka -tyhjennyspaikalle on järjestetty säiliöiden huuhtelumahdollisuus - tyhjennyspaikan läheisyydessä on vedentäyttömahdollisuus tyhjennyspaikan on toimittava myös kylmänä vuodenaikana 15.Jätteiden lajittelu Leirintäalueella järjestetty jätteiden lajittelu 16.Sauna Leirintäalueella tai sen läheisyydessä on asiakkaiden käytössä sauna 17.Kioski, kauppa, kahvila, ravintola Leirintäalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on peruselintarvikkeita myyvä kahvila kylmävaraajien jäähdytysmahdollisuus 18.Oleskelutilat Sisätiloissa oleva oleskelutila, jossa pöytiä ja tuoleja 19.Leikkipaikka Leikkipaikka ja leikkirakenteita 20.Vapaa-aika Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen kuuluvana on vapaa-ajantoimintoja lapsille ja aikuisille 21.Uintimahdollisuus Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen kuuluvana on uintimahdollisuus 22.Puhelin, posti ja telefax Asiakkaiden käyttöön tarkoitettu puhelin - saapuvan postin vastaanotto - sähköisesti tyhjennettävä postilaatikko 23.Turvallisuusväli Telttojen ja matkailuajoneuvojen on sijoituttava vähintään neljän metrin etäisyydelle toisistaan. Etäisyys mitataan majoitusyksikön uloimmasta kohdasta 24.Seuraeläinten ulkoiluttamispaikka Erillinen ja rajattu ulkoiluttamispaikka, mikäli leirintäalueelle saa tuoda seuraeläimiä 25.Ilmoitustaulu Leirintäalueella on näkyvällä paikalla ilmoitustaulu ja järjestyssäännöt - taululla on leirintäalueen tasoluokka Liite 1/3 26.Valaistus Palvelurakennukset ja leirintäalueen pääväylät on valaistu pimeän aikana 27.Rajaaminen ja aitaus Leirintäalue on rajattu maastoon opastein leirintäalue on aidattu tarpeellisilta osin, mikäli siihen on järjestyksenpidon tai turvallisuuden kannalta tarve 28.Luokituskilpi Näkyvällä paikalla leirintäalueen sisääntulossa on esillä virallinen tasoluokitus ja alueen nimi 29.Opastus leirintäalueelle, sisäinen opastus ja aluekartta Leirintäalueella on näkyvällä paikalla aluekartta, josta selviää alueen palvelut - palvelut merkitty myös sisäisin opastein 30.Sisääntulo Henkilökunta pystyy rajoittamaan ajoneuvoliikennettä 31.Pysäköinti Leirintäalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on riittävästi pysäköintitilaa 32.Grillauspaikka Grillipaikka on katettu 33.Nestekaasupullojen vaihtojärjestely Mahdollisuus nestekaasupullojen vaihtoon kylmänä vuodenaikana 34.Ensiapu Leirintäalueen henkilökunnalla on ensiaputietämys henkilökunta tuntee alueen ensiapuvälineistön käytön 35.Sisämajoitus Leirintäalueella tai sen palvelukokonaisuuteen kuuluvana on sisämajoitusta - sisämajoituksessa on vähintään lämmitys ja valaistus Liite 2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU YLIVIESKAN YKSIKÖ 26.03.2007 Arvoisa vastaanottaja! Olen Leila Yypänaho ja opiskelen Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikössä matkailun koulutusohjelmassa restonomiksi. Tällä hetkellä minulla on opiskelut loppuvaiheessa ja teen opinnäytetyötä, jonka nimenä on ”Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping, toiminnan kehittämissuunnitelma”. Aurinkohiekkojen Lomakeskus on siitä mielenkiintoinen alue, että se on usean osapuolen hallinnassa ja alueelle on tulossa kaavamuutos. Kalajoen kaupunki omistaa maan, Lomaliitto ry rakennukset ja Hotelli Rantakalla hoitaa mökkien vuokrauksen ja alueen hoidon. Alue on yli 30 vuotta vanha ja tarvitsisi uudistumista. Nyt toivon saavani ”matkailun kehittäjien” näkemyksiä toiminnan suunnitteluun. Tuloksia voidaan hyödyntää lopullisen kehittämissuunnitelman laadinnassa. Kysymysten laadinnassa on käytetty lähtökohtana neljää osa-aluetta: Aurinkohiekkojen aluetta, palveluja, markkinointia ja kestävää kehitystä 1. Alue 1.1 Millainen on mielestänne Aurinkohiekkojen nykytila? 1.2 Mikä on alueen sijainnillinen arvo? 1.3 Mitä hyvää alueella on? 1.4 Mikä on alueen negatiivisin asia? 1.5 Mikä merkitys alueella on hiekkasärkkien matkailussa? 2. Palvelut 2.1 Millaisia palveluja Aurinkohiekat voisi tarjota? 2.2 Mitä pitäisi muuttaa, jotta näitä palveluja voisi tarjota? 3. Markkinointi 3.1 Millaisella ”imagolla” aluetta pitäisi markkinoida? 3.2 Millaisille käyttäjille aluetta voisi markkinoida? 4. Kestäväkehitys 4.1 Mitä mielestänne on kestävä kehitys? 4.2 Mikä on mielestänne kestävän kehityksen merkitys matkailussa? 4.3 Miten kestävää kehitystä pitäisi toteuttaa Aurinkohiekkojen alueella? 5. Vapaat kommentit Kiitän vastauksistanne! Vastaukset pyydän lähettämään sähköpostilla osoitteeseen, leila.yypanaho@cou.fi Mikäli Teillä on kysyttävää tutkimuksesta, vastaan puhelimitse: 040-5658652 Liite 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS HIEKKASÄRKKIEN AURINKOHIEKKOJEN ALUEELLE KUVA: ARKKKITEHTIASEMA OY 12.6.2007
© Copyright 2024