Leirintämatkailu luo tuloa ja työllisyyttä esite 2015
2015 LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOA JA TYÖLLISYYTTÄ! Suomalainen leirintämatkailu luo merkittäviä tuloja ja työpaikkoja! Tulokset nousujohteisia ja positiivisia! LEIRINTÄMATKAILUN LIIKEVAIHTO Leirintämatkailija käyttää majoitus paikkakunnalla keskimäärin rahaa Josta 90€/vrk 197 000 000 € VUONNA 2015 (ei sisällä matkailuajoneuvokauppaa) • Leirintämatkailijoiden rahankäyttö on noin 197 000 000 € vuodessa. Kasvua 26 % vuodesta 2013. • Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Tavaravientiin verrattuna matkailun valtion tuloja kasvattava vaikutus on sen vuoksi paljon suurempi. • Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1817 henkilötyövuotta. Kasvua 17 % vuodesta 2013. 17 % • Rahankäytön kokonaisvaikutus 2567 henkilötyövuotta/vuosi. Kasvua 13 % vuoden 2013 tutkimukseen verrattuna. 13 % 26 % 25€/vrk itse leirintäalueella (19€/vrk 2013) 65€/vrk leirintäalueen ulkopuolella (42€/vrk 2013) LEIRINTÄMATKAILU ON VIENTIALA, JOKA MAKSAA SUOMEEN MYÖS ARVONLISÄVERON LEIRINTÄMATKAILUN AIKAANSAAMAT VEROT OVAT 71 600 000 EUROA 43 % 28 % 16 % • 19,9 milj. € polttoainemyyntiin kohdistuvat verot, 43 % enemmän kuin vuonna 2013. • 21,5 milj. € matkailijoiden muun kulutuksen (pl polttonainemyynti) alv., 28 % enemmän kuin vuonna 2013. • 30,2 milj. € henkilöverotus, 16 % enemmän kuin vuonna 2013. LEIRINTÄMATKAILU TÄRKEIMMÄT SYYT HARRASTAA LEIRINTÄMATKAILUA TYÖLLISTÄÄ VAIHTELUA ARKEEN LUONNONLÄHEISYYS SOSIAALISUUS JA YHTEISÖLLISYYS VAPAUS LEIRINTÄALUEILLA YÖVYTTIIN 2014 1 988 201 2567 HENKILÖTYÖVUOTTA 2243 HV VUONNA 2013 YÖTÄ HELPPOUS KULKEA ILMAN AIKATAULUJA JA VARAUKSIA EDULLINEN HINTATASO 7 Millaiset ihmiset majoittuvat leirintäalueella? TYYPILLINEN LEIRINTÄMATKAILIJA • Hyvin toimeentuleva mies tai nainen iältään 35-49 vuotta tai 50-64 vuotta, nuorten osuus kuitenkin selvässä nousussa. • Kotitalouden yhteenlasketut vuositulot 60 000 € • Yli puolet (60 %) matkustaa ilman lapsia ja nimeää itsensä leirintämatkailun harrastajaksi. • Valtaosa on lomamatkalla (93 %). • Matkaseurueen keskimääräinen kokoonpano on 2 aikuista ja 1 lapsi. • Ovat uskollisia leirintäalueiden käyttäjiä, yöpyvät lähes aina leirintäalueilla matkoillaan. • Ajaa leirintämatkoillaan keskimäärin 3518 km vuodessa (mediaani 2500 km). • Tekee 1-2 leirintämatkaa vuodessa. • Leirintämatka kestää keskimäärin 11 päivää, mediaani 7 päivää. Vuonna 2013 matkan kesto oli keskimäärin 9 päivää. • Aikoo tehdä samalaisen matkan myös ensi vuonna (84 %). TALOUDEN YHTEENLASKETUT VUOSITULOT Leirintäalueiden yöpymiset valtaosaltaan kotimaisia, mutta ulkomaalaiset matkailijat käyttävät enemmän euroja. MIHIN JA KUINKA PALJON LEIRINTÄMATKAILIJAT KÄYTTÄVÄT RAHAA? • Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä 225 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Vuonna 2015 seurue käytti keskimäärin rahaa 991€ matkaa kohden. Vuodesta 2013 keskiarvo on noussut 200 euroa, tuolloin vastaava keskiarvo oli 783€. • Kotimaiset matkailijat käyttävät 817 euroa matkaa kohden ja ulkomaiset matkailijat 1821€. Miehet vastaavat käyttävänsä rahaa selkeästi enemmän kuin naiset. • Kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostaminen paikkakunnalla on lisääntynyt vuodesta 2013. SEURUEIDEN RAHANKÄYTTÖ ERI PALVELUIHIN JA TUOTTEISIIN MATKAN AIKANA (KA) Leirintämatkailijoiden rahankäyttö kulutuskohteittain 2015 Elintarvike- ja ruokakauppa 26 % Kahvilat ja ravintolat 19 % Viihde- ja virkistyspalvelut 17 % Alkoholi 6 % Muut 2 % Erikoistavarakauppa 13 % Huoltamokauppa 17 % ALAN HARRASTAJAT SITOUTUNEITA 92 % vastaajista näkee itsensä potentiaalisena leirintämatkailun harrastajana tulevaisuudessa. LEIRINTÄALUE TUO PAIKKAKUNNALLE • TULOJA JA TYÖPAIKKOJA. Aikuistalouksien määrä leirintäalueiden asiakkaina + 11 %. • Leirintämatkoja tehdään lukumääräisesti vähemmän vuoden 2015 tutkimuksen mukaan, mutta matkat ovat pidempiä kilometreissä kuin vuonna 2013. • Selkeästi leirintämatkailijan iän kasvaessa kaikki lisääntyy: matkan kesto vuorokausina, viipymä leirintäalueella, leirintämatkojen lukumäärä, ajetut kilometrit ja rahankäyttö. • Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnalla kasvaneet positiivisesti vuoden 2013 tutkimuksesta. Tämän esitteen tiedot perustuvat vuosien 2013 ja 2015 leirintämatkailututkimuksiin, jotka ovat teettäneet Suomen Leirintäaluyhdistys ry ja SF-Caravan ry. Työn on laatinut Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Vuoden 2013 tutkimuksessa selvitettiin laajemmin Suomen leirintämatkailun ja matkailuajoneuvoalan rakennetta, toimialan erityispiirteitä ja niissä liikkuvia rahavirtoja. Vuoden 2015 tutkimuksessa selvitettiin matkailijaryhmiä, leirintämatkailijoiden rahankäyttöä, matkojen pituuksia ja käytettyjä palveluita vierailupaikkakunnilla. Tulokset perustuvat vuoden 2013 ja vuoden 2015 leirintämatkailuhaastatteluihin. Vuonna 2013 vastaajia oli 602 ja 804 vuonna 2015. Molemmat tutkimukset toteutettiin kesäaikaan. Mökkimajoitus on nostanut suosiotaan. Leirintäalueyöpymisten jakauma majoitusmuodoittain: Matkailuajoneuvoissa 63 %, mökeissä 26 %, ja teltoissa 11 % (Tilastokeskus 2015). LISÄTIETOJA Antti Saukkonen Timo Piilonen Suomen Leirintäalueyhdistys ry SF-Caravan ry +358 440 595 931 +358 50 592 6561 antti.saukkonen@camping.fitimo.piilonen@karavaanarit.fi
© Copyright 2024