1. No category

Tilinpäätös 2010
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista
Tilintarkastuskertomus
2
3
13
14
16
17
19
21
25
26
27
Hallituksen toimintakertomus 2010
Yleistä
Ainoastaan arpajaislain perusteella luvan saaneet rahapeliyhteisöt voivat harjoittaa rahapelitoimintaa
Suomen mantereella. Pelaajien oikeusturvan takaamiseksi, väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi sekä pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen
vähentämiseksi on valtioneuvosto myöntänyt Rahaautomaattiyhdistykselle rahapeliluvan, joka on voimassa 1.1.2007–31.12.2011. Rahapelilupaa on muutettu
4.2.2010 annetulla valtioneuvoston päätöksellä siten,
että Raha-automaattiyhdistyksellä on oikeus välittää
toimialueeseensa kuuluvia pelejä myös sähköisesti.
Rahapeliluvassa asetetaan erityisvaatimuksia sähköisesti välitettäville peleille. RAY:llä on yksinoikeus
niin raha-automaattien pitämiseen yleisön käytettävänä kuin kasinopelitoimintaan ja pelikasinon ylläpitämiseen.
RAY:n rahapelitoiminnasta kertyvät tuotot jaetaan arpajaislain mukaan avustuksina yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Osa tuloutetaan valtiolle
käytettäväksi erikseen laissa osoitettuihin kohteisiin.
Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma
heijastui vielä vuonna 2010 RAY:n toimintaan, kuten
jäljempänä todetaan. Ennen muuta RAY:n omien toimenpiteiden ansiosta tuottokehitys saatiin kuitenkin
yhden välivuoden jälkeen taas kokonaisuudessaan
selkeälle nousu-uralle.
Arpajaislain I-vaiheen muutos tuli voimaan
1.10.2010. Tuolloin tulivat voimaan rahapelien markkinointia ja ikärajaa koskevat säännökset.
Lakimuutoksen jälkeen rahapeliyhteisö saa markkinoida rahapelejä ja rahapeliyhteisöä, mikäli markkinointi ei edistä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja aiheuttavaa pelaamista ja mikäli sillä ohjataan rahapelien kysyntää arpajaislain nojalla harjoitettavaan toimintaan. Markkinointia ei saa kohdistaa alaikäisiin ja
markkinoinnissa ei saa kuvata runsasta pelaamista
myönteisesti taikka pelaamattomuutta tai kohtuullista pelaamista kielteisesti. Jos peleihin liittyy erityinen pelihaittojen vaara, on rahapelien markkinointi
lain mukaan kielletty muualla paitsi pelisaleissa, pelikasinossa ja raviradoilla, joihin pelit tai niiden myyntipiste on sijoitettu. Pelaajille voidaan kuitenkin antaa tiettyjä, laissa yksilöityjä tietoja peleistä. RAY:n
peleistä erityisiä pelihaittoja voi arpajaislain perustelutekstin mukaan sisältyä esimerkiksi raha-automaatteihin ja kasinopeleihin.
Lokakuun 2010 alussa tulivat voimaan myös kaikkien rahapelien ikärajaa koskevat säännökset. Rahapelaaminen on sallittu ainoastaan 18 vuotta täyttäneille. Kasinon ulkopuolisten raha-automaattien
osalta ikärajasäännökset tulevat kuitenkin voimaan
vasta siirtymäajan jälkeen 1.7.2011. Ikärajavalvonnasta vastaavat jatkossa lain mukaan myös yhteistyökumppanit, joiden tiloissa raha-automaatit ovat.
Poliisihallitus sai lakimuutoksen myötä lisää työkaluja puuttua arpajaislain vastaiseen toimintaan.
Poliisihallitus voi kieltää luvallisen ja luvattoman rahapelin toimeenpanon tai markkinoinnin ja asettaa
kiellon tehosteeksi uhkasakon.
Eduskunta on hyväksynyt myös arpajaislain IIvaiheen muutosesityksen. Tällä muutoksella nykyisestä rahapelilupajärjestelmästä siirrytään lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Yksinoikeus
rahapelien toimeenpanemiseen on Veikkaus Oy:llä,
Raha-automaattiyhdistyksellä sekä Fintoto Oy:llä.
Hevoskohteisia rahapelejä saa jatkossa toimeenpanna vain Fintoto Oy. Valtiolla on määräysvalta kaikkien kolmen yhteisön hallituksessa. Rahapeliyhteisöjen ohjauksen yhteensovittamista varten toimii sisäasiainministeriön yhteydessä valtioneuvoston asettama rahapeliasioiden neuvottelukunta. Laki tulee
voimaan 1.1.2012, jolloin RAY:n ja muiden rahapeliyhteisöjen nykyiset rahapeliluvat umpeutuvat.
Internetpelien oikeudellinen tilanne selkiintyi uusien EU-tuomioistuimen oikeustapausten myötä.
Jäsenmaat voivat antaa yksinoikeuksia rahapelimuotoihin siitä riippumatta, pelataanko niitä perinteisessä ympäristössä vai internetissä.
RAY:n hallitus aloitti vuoden 2010 alussa kolmevuotisen toimikautensa uudessa kokoonpanossa.
Hallitustyöskentelyä kehitettiin perustamalla kaksi
valiokuntaa, hallituksen puheenjohtajistosta koostunut palkitsemis- ja nimitysvaliokunta sekä neljäjäseninen tarkastusvaliokunta.
Raha-automaattiyhdistyksestä annetun asetuksen (1169/2001) 11 §:n mukaisesti yhdistyksen kokous valitsee yhden tilintarkastajan, jonka tulee olla
keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai
tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja kilpailutetaan
säännöllisin väliajoin ja yhdistyksen kokous vahvistaa tilintarkastajan vuosittain. Em. asetuksen 19 §:n
mukaan yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan lisäksi on yhdistyksellä yksi valtiovarainministeriön määräämä tilintarkastaja, jonka tulee olla
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja.
Vuonna 2010 näitä tehtäviä ovat hoitaneet KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Hannu T. Koskinen sekä KHT, JHTT Kaj
Kiljander.
3
(Milj. eur)
2010
Muutos %
2009
Muutos %
2008
Pelitoiminnan tuotot
674,5
3,7
650,8
–1,3
659,5
Liikevaihto
619,0
3,7
597,2
–1,3
605,2
Liikevoitto
381,0
1,9
373,9
–5,9
397,3
Tilikauden voitto
382,2
1,9
375,1
–6,8
402,5
Tilikauden voitto liikevaihdosta
61,7 %
62,8 %
66,5 %
Oman pääoman tuotto
72,3 %
69,8 %
72,9 %
Omavaraisuusaste
86,3 %
86,6 %
85,9 %
Vuoden 2010 tulos
Henkilöstö ja palkat
Vuonna 2010 rahapelitoiminnan tuotot olivat 674,5
milj. euroa. Talousarvion mukainen tuottotavoite
662,2 milj. euroa ylittyi 1,9 %. Vuoden 2010 liikevaihto oli 619,0 milj. euroa, kun talousarvion mukaan tavoitteena oli 607,7 milj. euroa. Arpajaisveroa rahapelitoiminnan tuotoista maksettiin 55,5 milj. euroa.
Liikevoittoa tilikaudelta kertyi 381,0 milj. euroa.
Tilikauden 2010 voitto oli 382,2 milj. euroa, kun tavoitteena oli 379,3 milj. euroa.
Tilikauden voiton osuus liikevaihdosta pieneni
edellisestä vuodesta 1,1 %. Toiminnan vaatimat kustannukset kasvoivat 5,3 %. Kasvu johtui muun muassa yleisestä palkka- ja kustannuskehityksestä, internetpelitoiminnan käynnistämiskustannuksista, Vantaan Gold Dustin ja Pelisalien alasajokustannuksista,
jakelulinjan henkilöstön määrän sopeuttamiskustannuksista (0,6 milj. euroa) ja asiakkuustoiminnan kehittämiskuluista. Lisäksi kustannuksissa on otettu
huomioon strategiapalkkiovaraus (2,0 milj. euroa).
Investointeihin vuonna 2010 käytettiin 11,2 milj.
euroa (28,0 milj. euroa vuonna 2009 ja 26,6 milj. euroa vuonna 2008), josta raha-automaattien ja pöytäpelien osuus oli 5,8 milj. euroa (20,6 milj. euroa
vuonna 2009 ja 19,1 milj. euroa vuonna 2008).
RAY:n palveluksessa oli tilikauden päättyessä 897
kokoaikaista (874 vuonna 2009 ja 811 vuonna 2008)
ja 692 osa-aikaista (816 vuonna 2009 ja 878 vuonna
2008) eli yhteensä 1 589 työntekijää (1 690 vuonna
2009). Suoriteperusteiset palkat sivukuluineen olivat 57,8 milj. euroa (54,0 milj. euroa vuonna 2009 ja
49,8 milj. euroa vuonna 2008).
Avustuksiin käytettävä määrä
vuodelle 2011
Avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille jaetaan 268,2 milj. euroa. Lisäksi tilitetään valtiokonttorille käytettäväksi sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen
99,3 milj. euroa. Tulevien vuosien käyttöön jakamatta
jää aiemmilta vuosilta 19,5 milj. euroa.
Valtioneuvosto päätti vähäisin muutoksin vuoden
2011 järjestöavustuksista RAY:n hallituksen esityksen
pohjalta 3.2.2011.
4
Rahapelitoiminta
Taloudellinen taantuma heijastui edelleen RAY:n rahapelitoimintaan. Selvimmin se näkyi kasinon toiminnassa sekä ravintolakasinopeleissä ja pelisalien
pöytäpeleissä. Vuoden aikana tehdyt tehostamistoimenpiteet nostivat pelipistetoiminnan tuottoa loppuvuonna siten, että RAY-tason tuotto oli koko vuoden osalta hyvällä tasolla.
Pelipistetoiminnan tuoton kasvu oli 4,8 %. Onnistuminen perustui automaattien sijoittelun optimointiin, onnistuneeseen Kulta-Jaska -pelin kehittämiseen ja lanseeraamiseen sekä muutossarjojen avulla
päivitettyihin raha-automaatteihin. Seteli- ja maksupäätteillä oli selvästi havaittava vaikutus vasta loppuvuodesta. Pelisaleissa saavutettiin asetetut tavoitteet, mutta asiakasmäärät ovat olleet edelleen laskusuunnassa ja pöytäpelien kiinnostus on vähentynyt. Ravintolakasinopeleissä tuotot laskivat 15,2 %.
Pelipöytiä vähennettiin vastaamaan paremmin vallitsevaa kysyntää.
Tarjonnan lisäämisestä huolimatta pelaajakunnan
laajentamisessa ei pystytty saavuttamaan tavoitteita.
Viikkopelaajien määrän lasku saatiin kuitenkin pysäytetyksi. Vuosipelaajien määrä supistui edelleen. Osaltaan tähän kehitykseen lienee vaikuttanut se, että muu
pelitarjonta on jatkuvasti lisääntynyt ja pelaajat ovat
valinneet muiden peliyhtiöiden internet-tarjonnan.
Oman internetpelitoiminnan käynnistämisellä uskotaan tilanteen kuitenkin paranevan. Ongelmia aiheut-
tavan pelaamisen ei ole koettu lisääntyneen.
Pelien sijoittaminen yhteistyökumppanien tiloihin
perustuu yhtenäisiin markkinointikriteereihin. Raha-automaattien sijoituspaikkamaksu oli 17 % sijoitetun pelin
tuotosta ja vastaavasti kasinopeleissä kuluosuuden vähentämisen jälkeen 50 % tuotosta. Sijoituspaikkamaksuja maksettiin yrittäjille vuonna 2010 yhteensä 93,6
milj. euroa. Pelisalien tiloista maksetaan markkinaperusteista vuokraa.
RAY harjoitti vuoden 2010 lopussa raha-automaattitoimintaa yhteistyössä 5 000 yritysasiakkaan
kanssa 7 747 paikassa ja kasinopelitoimintaa 226 eri
ravintolassa. Pelipisteiden määrä pieneni 314:llä
edellisestä vuodesta.
Yrittäjien tiloissa oli automaatteja yhteensä
17 070 (muutos edellisvuodesta +116) ja kasinopelejä
267. RAY:n kasinopelien kokonaismäärä pieneni
43:lla.
Omia pelisaleja oli vuoden lopussa 76. Niissä on
laaja valikoima automaatteja. Täyspotti ja Club RAY
-saleissa sekä Gold Dust -peliklubissa on myös kasinopelipöytiä. Automaatteja pelisaleissa on yhteensä
2 380 ja kasinopelipöytiä 64.
Pelisalien ja ravintolakasinopelien johtamismallia
muutettiin ja toiminnot yhdistettiin 23.7. alkaneiden
yt-neuvottelujen tuloksena. Syntynyt liikepaikat-tulosyksikkö vastaa kokonaisuudessaan pelipiste-, pelisali- ja ravintolakasinopelitoiminnasta. Yt-neuvottelujen yhteydessä päätettiin lopettaa Gold Dust -pelisalipilottien toiminta 31.12.2010.
Grand Casino Helsingissä ei kyetty suunniteltuun
tuottojen kasvuun, vaan tuotto jäi 26,8 miljoonaan
euroon. Heinäkuun lopulla käynnistyivät koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Samanaikaisesti ytprosessin kanssa kasinon johtamisorganisaatio
uudis­tettiin. Kasinolla oli vuoden lopussa yhteensä
295 automaattia ja 21 kasinopelipöytää. Grand
Casino­Helsinki toimii kansainvälisin pelisäännöin ja
monipuolisin pelivalikoimin.
Vuoden aikana valmistui alihankkijoilta yhteensä
857 raha-automaattia, jotka tarvittiin pelien uusintaan ja uusiin pelipaikkoihin. Automaattien laajakaistaverkon asennus saatiin valmiiksi vuoden loppuun
mennessä. Siten kaikki RAY:n automaatit on nyt liitetty uuden verkkoyhteyden piiriin.
Sähköisiä maksupäätteitä asennettiin raha-automaatteihin 4 344 kappaletta ja setelinvalitsimia 1 601
kappaletta. Vuoden lopussa maksupäätteellisiä
auto­maatteja oli kentällä yhteensä 7 004. Vuoden
2010 aikana kilpailutettiin maksupäätetoimittajat ja
uudet maksupäätteet, joiden asentamiseen päästään kuluvana vuonna.
Raha-automaattien korttimaksamisen järjestelmä
löi itsensä läpi kertomusvuonna, mistä osoituksena
on laajeneva pelaajakunta. Korttiostoja tehtiin
yhteen­sä yli 2 miljoonaa kappaletta kaikkiaan
139 140:llä eri kortilla. Korttimaksamiseen soveltuivat
vuoden lopussa kaikkien suomalaisten pankkien
­Visa Electron- ja Debit-kortit.
Internetpelitoiminta käynnistyi 29.11.2010 tiiviin
projektityön tuloksena. Lanseeraus onnistui sekä
teknisesti että kaupallisesti hyvin.
Pelitoiminnan tuottoa kertyi vuoden loppuun
mennessä 2,4 milj. euroa. Pelisivustolla on 150 peliä,
joista yhdeksän RAY:n omia pelejä.
Vuoden 2010 lopussa ray.fi -pelisivustolle oli
rekis­teröitynyt 60 000 asiakasta, joista aktiivisia
­pelaajia oli noin 80 %.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Pidemmän aikavälin strategian suunnittelun tuloksena syntyi näkemys RAY-pelimaailman kehittymisen
askelluksista lähivuosina sekä hahmotelma viiden
vuoden liiketoimintasuunnitelmasta. Nämä strategiset suunnitelmat ohjaavat jatkossa vuosisuunnittelua.
Vuotta 2010 koskeneet strategiset projektit hyväksyttiin erikseen RAY:n hallituksessa. Tärkeimpiä
näistä olivat internetpelitoiminnan käynnistäminen
sekä asiakkuuteen ja maksamiseen liittyvät projektit,
jotka valjastettiin tukemaan internetpelitoiminnan
käynnistämistä. Samalla luotiin perusedellytykset
kaikki RAY:n jakelukanavat ja niiden palvelut kattavalle pelaaja-asiakkuudelle. Palveluihin kuuluvat
myös vastuullisuuspalvelut ja pelaajan kokonaispelaamisen hallinnan välineet. RAY-pelimaailman yhteisiä ratkaisuja täydennetään vuonna 2011 ja laajennetaan kanava­kohtaisin suunnitelmin ja toteutuksin.
Kehittämistoimintaa ja siihen liittyviä vastuita
keskitettiin tavoitteena kehittämisen nopeuttaminen. Tähän liittyen koulutettiin ja otettiin käyttöön
myös uusi ketterään kehitykseen pohjautuva pelien
kehittämismenetelmä, jonka uskotaan erityisesti varmistavan projektien aikataulupitävyyttä. Osana
projekti­työn kehittämistä otettiin käyttöön uusi
projek­tien ohjauksen ROPO-hallintamalli ja siihen
liittyvä projektisalkkujärjestelmä.
Syksyllä 2010 käynnistettiin myös erillinen projekti luomaan liiketoiminnalle laatujärjestelmä ja kehittämään laatuajattelua.
Vuoden aikana suunniteltiin ja otettiin käyttöön
uusina raha-automaattipeleinä monilinjaiset videopelit Kulta-Jaska, Potti di Mare ja Unelmaloma,
Luumu-­hedelmäpeli sekä kiekkopelit Ruusu ja
­Karnevaali. Uuteen Valtti- (ent. Digsy-) peruskabinettiin toteutettiin Kulta-Jaska, Ässäpokeri, Kakkospokeri ja Korttikeno. Erityisesti monilinjainen, uusia
ominaisuuksia – kuten vapaapelejä – sisältävä KultaJaska osoittautui pelaajien suosikiksi.
Internetpelipalveluun kehitettiin yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa yhdeksän RAY:n klassikkoraha-automaattipeliä, jotka kuuluivat pelisivuston
eniten pelattujen pelien joukkoon.
Vuoden lopussa valmistuneesta Valtti-peruskabinetista saatiin ensimmäiset, rohkaisevat kenttä­
kokemukset. Mikäli kabinetti lunastaa siihen asetetut
odotukset, sillä korvataan lähivuosina valtaosa nykyisestä automaattikannasta. Kabinetin elektroniik-
5
ka, kaksi suurta näyttöpaneelia sekä pelien alustaohjelmisto luovat selvästi aiempaa paremman
ympä­ristön pelituotannolle ja operoinnille.
Kehittämistoiminnan nopeuttamiseksi käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on erilaisten peli­
alustojen ja kabinettien määrän vähentäminen.
Yhteistyötä sopimusvalmistajien kanssa kehitettiin ottamalla käyttöön tuotesuunnittelun
muutoksen­hallintajärjestelmä sekä tiivistämällä
kehitys­projektien seurantamekanismeja.
RAY:n perustietotekniikkaa kehitettiin uusilla järjestelmäintegraatioratkaisuilla sekä sovellushallintapalvelujen ja -kehityspalvelujen kilpailuttamisella. Lisäksi uudistettiin testauslaboratoriota ja lisättiin ulkoisten auditointipalvelujen käyttöä laadun varmistamiseksi.
RAY:n pelitoiminta on muuttunut entistä enemmän ympärivuorokautiseksi keskeytymättömäksi
tuotantotoiminnaksi. Vastaavasti on kehitetty myös
toiminnan edellyttämää valvontaa ja operointikeskustoimintaa. Osa palveluista, kuten asiakaspalvelu,
tuotetaan itse ja osa ostetaan palvelutoimittajilta.
Tällaisia ovat mm. tekniset palvelut.
RAY:n johtamis- ja ohjausjärjestelmään liittyvää
raportointia kehitettiin ja johdon raportointiportaali
otettiin käyttöön. Strategian toimeenpanoa seurataan nyt kehittyneemmällä raportointijärjestelmällä.
Loppuvuonna aloitettiin liiketoiminnan operatiivisen
raportoinnin uudistaminen.
Vuoden 2010 tutkimustoiminnassa panostettiin
erityisesti RAY:n asiakaslähtöisyyttä tukevan segmentointimallin löytämiseen ja kehittämiseen. Loppuvuonna pyrittiin parantamaan löytyneiden asiakassegmenttien kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä mm.
TNS Gallupin Forum-nettipaneelissa tehdyillä tutkimuksilla.
Omnibus-haastattelututkimuksia toteutettiin viime vuosien tapaan yhteensä kahdeksan, joista neljässä selvitettiin laaja-alaisesti väestön mielipiteitä
pääasiallisesti RAY:n peli- ja avustustoimintaan liittyviin asioihin. Neljä muuta Omnibus-tutkimusta
toteu­tettiin kevyempinä katsauksina ja niissä keskityttiin raha-automaattien pelaajakunnan kehitykseen.
Erilliset kertaluonteiset selvitykset sekä erilliskysymykset tutkimuksissa koskivat mm. RAY:n nettipelitarjontaa, pelisali- ja ravintolapelikonsepteja, pelaamisen maksuvaihtoehtoja sekä RAY:n avustustoimintaan liittyvän uutisoinnin vaikutusta RAY-mielikuvaan.
RAY oli aiempien vuosien tapaan mukana myös
RiscMonitor-ohjelmassa kuluttajien yleisten asennetrendien seuraamiseksi. Lisäksi mystery shopping
-menetelmällä selvitettiin alaikäispelaamisen valvonnan toimivuutta.
RAY käytti vuonna 2010 tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhteensä noin 3,4 milj. euroa (3,3 milj.
euroa vuonna 2009 ja 3,5 milj. euroa vuonna 2008).
Lisäksi sähköisen maksamisen jatkokehittämiseen ja
tunnistetun asiakkuuden teknologian luomiseen
6
sekä­muuhun tutkimus- ja kehitystoimintaan tili­
kaudella käytettiin 0,7 milj. euroa. Tutkimus- ja
kehitys­toiminnan kulut kirjataan suoriteperusteisesti
tilikaudelle.
Avustustoiminta
Valtioneuvosto päätti vuoden 2010 avustusten jaosta RAY:n hallituksen ehdotuksen pohjalta 10.2.2010.
Avustuksia myönnettiin 806 järjestölle yhteensä
278,2 milj. euroa. Avustuksen piiriin hyväksyttyjä
hankkeita, projekteja ja toimintoja oli yhteensä
1 630. Uusia avustuskohteita oli 179 ja avustusten
saajia 11 järjestöä. Avustusten lisäksi valtiokonttorin
käyttöön osoitettiin 102,8 milj. euroa, eli tuottoa
käytettiin yhteensä 381,0 milj. euroa.
Yleisavustuksia (Ay) myönnettiin 64,4 milj. euroa,
kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) 120,1 milj.
euroa, investointiavustuksia (B) 34,4 milj. euroa ja
projektiavustuksia (C) 59,3 milj. euroa.
Avustuspäätös on julkinen; hakija- ja kohdekohtaiset avustustiedot julkaistiin heti valtioneuvoston
päätöksen jälkeen RAY:n verkkosivuilla.
Avustuksen käytön valvonnalla varmistetaan, että
avustukset käytetään avustusehtojen mukaisesti
avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Investointi- sekä kokeilu- ja kehittämisavustusten käyttöä
valvotaan jo maksatustarkastusten yhteydessä. Kaikista myönnetyistä avustuksista tarkastetaan vuosiselvitykset tilinpäätösasiakirjoineen. Kertomusvuonna tarkastettiin 1 037 järjestön vuosiselvitys ja käsiteltiin 2 949 avustusten maksupyyntöä. Lisäksi järjestöissä tehtiin 67 kirjanpidon ja hallinnon tarkastusta.
Avustusten tuloksellisen suuntaamisen varmistamiseksi RAY tekee vuosittain ensisijaisesti avustus­
toiminnan käyttöön erilaisia selvityksiä. Vuonna 2010
tehtiin myös STM:lle annettuun valvonta- ja seurantasuunnitelmaan sisältyneet selvitykset järjestöjen
RAY:n avustuksella toteuttamasta sopeutumis­
valmennuksesta ja työtoiminnasta. Samoin käynnistettiin koulutustoimintaa käsittelevän selvityksen tekeminen. Lisäksi tehtiin selvitykset muun muassa järjestöjen verkkopalveluista sekä järjestöjen ja yritysten
yhteistyön edistämisestä. Tutkimus RAY:n avustamien järjestöjen puitteissa tapahtuvasta vapaaehtoistoiminnasta valmistui niin ikään kertomusvuonna.
RAY:n ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken käytiin syksyllä neuvottelut avustustoiminnan tulostavoitteista vuodelle 2011. Sopimus allekirjoitettiin 14.12.2010.
Kertomusvuonna avustushakemuksen jätti vuoden 2011 jakoon yhteensä 1 123 yleishyödyllistä yhteisöä. Avustusta haettiin 2 426 hankkeeseen tai toimintoon yhteensä 422,9 milj. euroa. Vuoden 2011
­jakoehdotus valmisteltiin RAY:n hallituksen hyväksymän avustusstrategian 2008–2011 ja sen pohjalta tehtyjen suuntaviiva-, painoalue- ja periaatelinjausten sekä valtion talousarvioon kirjattujen sosiaali- ja terveysministeriön ja RAY:n kesken sovittujen tulosta-
voitteiden mukaisesti. Valmistelussa otettiin huomioon valtioneuvoston edellisen avustusten jaon yhteydessä vahvistama ohjeellinen avustussuunnitelma.
Avustusten jakoehdotus vuodelle 2011 valmistui
15.12.2010 ja seuraavana päivänä se julkistettiin mm.
RAY:n verkkosivuilla. Avustuksia esitettiin 780 järjestölle yhteensä 1 582 kohteeseen.
Viestintä ja yhteiskuntavastuu
Vuonna 2010 RAY:n yhteisökuvaa ja mainetta rasitti
edelleen syksyllä 2009 käynnistynyt Nuorisosäätiön
varainkäyttöä koskeva rikostutkinta. RAY ei ollut
prosessissa millään tavalla syytettynä, vaan pyrki
parhaansa mukaan selvittämään syntynyttä kohua
muun muassa tekemällä tutkintapyynnön entisen
puheenjohtajansa toiminnasta. Tästä huolimatta
prosessilla oli RAY:n maineeseen kielteinen vaikutus.
RAY:n yhteisökuvaan vaikuttivat myös avustustoiminnan uudistamiseen liittyvät uutiset, joissa
usein painottuivat yksittäisten järjestöjen tai hankkeitten saamien avustusten lakkaaminen tai supistuminen. Tällaisen julkisuuden taakse jäi monesti se
myönteinen kokonaisuus, joka muodostuu yli kahdeksalle sadalle järjestölle myönnetystä lähes kolmen sadan miljoonan avustuspotista.
Vuoden 2010 aikana järjestökentän ja RAY:n yhteistyö kehittyi kaiken kaikkiaan myönteiseen suuntaan ja
yhteiset perusviestit täsmentyivät: järjestöt pitävät
RAY:tä elintärkeänä kansalaistoiminnan rahoittajana.
Sisäisen viestinnän painopisteitä olivat johdon
muutosviestinnän ja ydinstrategioiden tukeminen
sekä yhteistyö henkilöstöyksikön kanssa. Sisäisen
viestinnän välineet, kuten intranet Rahikainen ja
henkilöstölehti Hopperi saivat henkilöstöltä hyvät
arvosanat ja erityisesti Rahikaisen merkitystä sisäisen viestinnän kanavana arvostettiin, vaikka samalla
sen kehittäminen nähdään tarpeelliseksi.
Vuoden 2010 aikana aloitettiin ray.fi-sivuston uudistaminen nettipelien käynnistyessä ja uudistus jatkuu vuoden 2011 puolella avustus-, yrityspalvelu- ja
yritysosioiden uudistamisella. Vuoden 2010 aikana
toteutettiin yrityskuvamainonnan konseptin muutos
samalla kun mainostoimistokumppani vaihtui.
Pelitoiminnan toimintaympäristön muuttuminen
ja RAY:n pelitoiminnan nopea kehittäminen vuoden
2010 aikana vaativat paljon myös viestinnältä. Arpajaislain uudistaminen, markkinoinnin rajoitukset ja 18
vuoden ikärajan asteittainen voimaantulo olivat ulkoisen toimintaympäristön muutoksen aiheuttamia
viestinnällisiä haasteita.
RAY:n omassa toiminnassa uusien maksutapojen
käyttöönotto, uudistusten lanseeraus, nettipelitoiminnan avaaminen, päävoittojen korotus ja omien toimintatapojen ja organisaation uudistaminen olivat
vaativia kokonaisuuksia myös viestinnän ja yhteis­
kuntavastuun kannalta. Kokonaisuudessaan RAY:n
strategian muuttuminen selvästi tuloshakuisemmaksi
heijastui myös viestintään ja yhteiskuntavastuuseen.
Vuonna 2010 jatkettiin alaikäisten pelaamisen
valvonnan tehostamista. Pelinestolaitteiden uusi versio valmistui ja sen levittäminen sijoituspaikkoihin
käynnistyi. Pelinestolaitetta käytettiin 1 600 000
kertaa. Valmistautuminen 18 vuoden ikärajan
voimaan­tuloon aloitettiin ja alaikäispelaamisen valvonnan toimintamalli uudistettiin. Ravintoloiden
raha-­automaattipelaamisen ikäraja nostettiin 18 vuoteen jo edellisen vuoden aikana.
Vuoden 2010 loppuun mennessä RAY:n pelaamisen valvontakoulutuksen on suorittanut 41 400 henkilöä. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry:n ikärajapassi
tukee RAY:n omaa koulutusta.
Pelaamisen ongelmia pyritään ehkäisemään ja
peli­ongelmaisia autetaan ohjaamalla heidät tuki- ja
hoitopalvelujen piiriin muun muassa Peluurin kautta.
Vuonna 2010 RAY käytti rahapelitoiminnan vastuullisuusohjelman toteuttamiseen kaikkiaan noin 2,9 milj.
euroa, mistä lakisääteisten menojen osuus oli
672 000 euroa. RAY:n omien, päätösvaraisten
vastuulli­suustoimenpiteiden osuus oli noin 2,3 milj.
euroa, josta yli milj. euroa rahapelihaittojen ehkäisyä
ja hoidon kehittämistä koskeviin hankkeisiin.
European Lotteries -järjestön vastuullisuusstandardit auditoitiin. RAY on ensimmäinen raha-automaattitoimintaa ja kasinopelejä harjoittava rahapeliyhteisö, jolle tällainen auditointi on tehty.
Vuoden 2010 aikana suoritettiin myös Green
­Office ­-auditointi ja RAY-talon jätteiden käsittely uudistettiin vastaamaan Green Office -standardia.
RAY:ssä suoritettiin myös ensimmäinen hiili­
jalanjälkilaskenta, laadittiin RAY-talon ympäristö­
ohjelma ja rakennettiin videoneuvottelujärjestelmä
matkustamisen vähentämiseksi.
Sisäiset palvelut
RAY elää parhaillaan voimakkaan muutosprosessin
keskellä, joka asettaa suuret odotukset henkilöstö­
työlle. Strategisten muutosten toteuttamisen varmistamiseksi vuonna 2010 laadittiin henkilöstö­
voimavarojen johtamista tukeva henkilöstöstrategia,
joka antaa suuntaviivat henkilöstöjohtamiselle ja sitä
tukevalle kehitystyölle. RAY:n hallitus hyväksyi
henki­löstöstrategian syyskuussa.
Myös työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitys korostuu entisestään muutostilanteessa. Vuonna 2010
lanseerattiin RAY:n varhaisen välittämisen toimintamalli. Malli on RAY:n tapa toimia, kun huomataan
ongelmia työssä jaksamisessa. Tavoitteena on havaita ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
ja tukea henkilöstön työkykyä ja terveyttä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Keväällä 2010 lähes 200 esimiestä valmennettiin
varhaisen välittämisen toimintamallin hallintaan. Valmennuksiin osallistui myös työsuojeluhenkilöstöä ja
luottamusmiehiä. Koulutuksessa käsiteltiin RAY:n yhteisiä toimintatapoja ja esimiehen roolia työntekijöiden työkyky-, päihdeongelma- ja peliriippuvuusasi-
7
oissa sekä työyhteisöongelmien ratkaisussa. Esimiestyön tueksi tehtiin myös varhaisen välittämisen opas.
Koko henkilöstöä palvelemaan perustettiin työterveyshuoltoa koskeva Help Desk.
Henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia tuettiin tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus käyttää
SporttiPassi-palvelua, joka on mobiilikäyttöinen
liikunta­seteli. Vuonna 2010 käyttöön otettu
Sportti­Passi-palvelu mahdollistaa etuuden käytön
laajasti eri liikuntamuotoihin. Palveluun sisältyy
myös mahdollisuus nauttia kulttuuripalveluista.
Keväällä 2010 RAY:ssä käytiin työehtosopimusneuvottelut, jotka saatiin päätökseen sovittelijan
johdolla. Merkittävimmät näkemyserot liittyivät
internet­peliyksikön työaikaan, josta sittemmin sovittiin työryhmässä kesällä 2010. Myös osa muista
sovintoesityksen mukaisista työryhmistä teki työnsä jo vuoden 2010 aikana, mutta esimerkiksi
palkkaus­järjestelmien kehittäminen jäi vielä vuodelle 2011. Raha-automaattiyhdistyksen työehtoja
koskeva runkosopimus on voimassa 29.2.2012
saakka edellyttäen, että palkankorotuksista päästään yksimielisyyteen 28.2.2011 mennessä.
Kuten edellä on todettu, kesällä 2010 käynnistettiin Jakelulinjassa yt-neuvottelut toiminnan uudelleen organisoimiseksi. Neuvottelujen piirissä oli
kaikkiaan 345 RAY:läistä. Neuvottelut koskivat koko kasinoa, molempia Gold Dust -peliklubeja sekä
palvelupelien esimiehiä ja myynnin henkilöstöä.
Muutosprosessissa mukana olleiden tueksi ja
­informaation jakamiseksi perustettiin RAY:n intra­
netiin­(Rahikainen) erillinen sivusto, Muutos 2010
-kabinetti. Neuvottelujen päättyessä henkilöstön vähennystarve oli 42 henkilötyövuotta. Osa vähennyksistä hoitui tavanomaisen vaihtuvuuden kautta. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottujen
määrä oli lopulta kolme henkilöä. Lisäksi työsuhteen
päättösopimuksen teki 16 henkilöä.
Vuoden 2010 aikana esimiehiä valmennettiin eri
tavoin muutoksen tukemiseen ja johtamiseen. Syksyn aikana sekä liikepaikkojen että Grand Casino
Helsingin muutoksen ohjausryhmiä tuettiin valmennusohjelmalla. Myös työsuojelu- ja luottamushenkilöille järjestettiin muutosvalmennusta.
Elokuisilla esimiespäivillä aiheena oli muutoksen
johtaminen. Linjajohdon ja pääluottamusmiesten
vuosittainen ajankohtaisseminaari järjestettiin
myös elokuussa.
Vuoden 2010 aikana kilpailutettiin sekä työterveyshuollon palvelut että työeläkevakuutukset. Työterveyshuollon valtakunnalliseksi toimijaksi 1.1.2011
alkaen valittiin Mehiläinen. Työeläkevakuutusyhtiönä
jatkaa Ilmarinen.
8
Työsuojelutoiminta käynnistettiin vuonna 2009
uudistetun työsuojeluorganisaation mallin mukaisesti. Keväällä neuvoteltiin pääluottamusmiesten
kanssa työsuojelusopimus kaudelle 2010–2011. Syksyllä valmisteltiin työsuojelun toimintaohjelma vuoteen 2016. Toimintaohjelman painopisteinä ovat riskien arviointi ja ennaltaehkäisevä toiminta.
Ammatillinen koulutusyksikkö koulutti toimintavuonna 115 uutta pelinhoitajaa. Vuonna 2010 tehtiin
pelinhoitajan palveluopas, joka lanseerattiin valmennusten avulla ravintolakasinopelien pelinhoitajille
koko maassa.
Vuonna 2010 RAY:ssa oli käytössä ensimmäistä
kertaa koko henkilöstön kattavana kannustejärjestelmänä strategiapalkkiojärjestelmä. Palkkio sisälsi
sekä kaikille yhteisiä, RAY-tasoisia mittareita (kustannukset, sisäinen yhteistyö) että yksikkökohtaisia
mittareita. Palkkion teoreettiseksi maksimimääräksi
asetettiin 5 % henkilön vuosipalkasta. Toteutuneiden
palkkioiden maksatukset tapahtuvat maalis-huhtikuussa 2011.
Vuoden 2010 aikana parannettiin hankintaan liittyviä prosesseja ja toimintatapoja. Raha-automaatti­
yhdistykseen palkattiin myös hankintapäällikkö vastaamaan keskitetysti hankinta-asioista.
Vuoden aikana julkaistiin myös sopimusten hallintaa ja immateriaalioikeuksia koskevat ohjeet. Hallituksen syksyllä hyväksymän hyvän hallintotavan
(Corporate Governance) ohjeen jalkautus aloitettiin.
Taloushallinnon palveluissa kehitettiin johdon laskentatoimen palveluja muun muassa rakentamalla
standardoituja työvälineitä esimiesten tuotto- ja
­kuluseurantaa varten. Investointiprosessin hallintaa
varten laadittiin investointien periaatteet -ohje ja
työväline, jolla hallitaan investointiprosessia.
Osana RAY:n hyvän hallintotavan kehittämistä
myös RAY:n taloussääntöä päivitettiin vuoden 2010
aikana.
Talousyksikkö osallistui vuoden 2010 aikana netti­
pelitoiminnan käynnistämisprojektiin muun muassa
nettipelitoiminnan maksuliikenteen ja raportoinnin
kehittämisen osalta. Lisäksi talousyksiköstä osallistuttiin korttimaksamisen kehittämisprojekteihin.
Taloushallinnon maksuliikennejärjestelmä päivitettiin vuoden 2010 aikana SEPA-valmiuteen.
RAY:n hallitus hyväksyi syyskuussa kiinteistö­
toimen linjaukset tuleville vuosille. Nämä ohjaavat
kiinteistöjen hankintaa ja myyntiä sekä kiinteistöjen
hallintaa ja niiden hoitoa. Tavoitteena näissä kaikissa
on kokonaistaloudellisuus ja pitkäjänteisyys.
Vuoden 2011 toiminta ja arvio
tulevasta kehityksestä
Vuosi 2011 on RAY:lle erityisen haasteellinen. Liikevoiton kehittymistä rajoittavat heinäkuun alusta voimaan
tuleva 18 vuoden ikäraja raha-automaateissa ja heti
vuoden alusta tapahtunut arpajaisveron korotus
8,25 %:sta 10 %:iin. Investointien määrä on toimintavuonna vielä merkittävä. Liikevoittotavoitteeksi on
asetettu 383,1 milj. euroa, missä toteutuessaan olisi
kasvua 2,0 milj. euroa vuodesta 2010.
Rahapelitoiminta
Vuonna 2009 päivitetyn rahapelistrategian toteutus
on edennyt siten, että sen tulokset ovat vuonna 2011
jo kaikkien pelaajien nähtävissä. Internetpelitoiminta
uutena RAY-pelien jakelukanavana käynnistyi vuoden
2010 lopulla, mutta 2011 on sen ensimmäinen täysi
toimintavuosi. Pelaajat voivat löytää ainutlaatuisesta
ja laajasta pelivalikoimasta turvallisessa peliympäristössä uudet suosikkipelinsä. Internetin kautta jaellaan
sekä täysin uusia pelejä että niitä, jotka ovat saaneet
pelaajien suosion myös fyysisissä pelipaikoissa.
Vuosi 2011 on myös ns. RAY-pelimaailman synnyttämisen vuosi. RAY-pelimaailma yhdistää RAY:n pelit ja
jakelukanavat yhtenäiseksi toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen RAY-pelimaailman palvelu
on RAY-asiakkuus, jonka pelaaja saa rekisteröitymisen
kautta. RAY-pelimaailma tuo pelaajille myös yhteisen
tunnistus- ja maksuratkaisun, joka otetaan vaiheittain
käyttöön kaikissa jakeluteissä ja pelimuodoissa.
Pelipistetoiminnan tuottotavoite on K18-ikärajan
lopullisen käyttöönoton johdosta asetettu 1,6 %
(n. 8,7 milj. euroa) edellisvuotta alemmaksi. Käytännössä ikäraja otetaan käyttöön portaittain jo kevättalvesta 2011 alkaen, joten sen vaikutukset näkyvät
jo kevätkaudella. Vuoden 2011 aikana investoidaan
pelkästään automaattivaihtoihin sekä seteli- ja maksukorttipäätteisiin noin 17,0 milj. euroa. Kaikki investoinnit tukevat toimintavuoden tuottotavoitteiden
saavuttamista, mutta vaikuttavat negatiivisesti liikevoiton kehitykseen.
Investointien lisäksi tehdään uusien pelien lanseerauksia ja jatketaan vuoden 2010 aikana jo alkanutta
raha-automaattien määrän optimointia.
Pelisalitoiminnalle asetetuissa tuotto- ja kannattavuustavoitteissa on otettu huomioon poisjäävät Gold
Dust -salit. Pelisalitoiminnan tuoton kasvu (+1,1 %) perustuu salien määrän kasvattamiseen, vuoden 2010
aikana käyttöönotettujen pelisalien vaikutukseen sekä raha-automaattien määrän optimointiin.
Ravintolakasinopelitoiminnalle asetettu tuotto­
tavoite (+1,5 %) on erityisen haasteellinen huomioon
ottaen yöravintolatoiminnan yleinen kehitys. Kesään
2011 mennessä tehdään RAY:n ravintolaliiketoiminnalle jakelun ja myynnin tueksi päivitetty strategia,
joka sisältää asiakassegmentoinnin ja RAY-asiakkuussuunnitelman.
Kasinon tuottokehitys on tarkoitus kääntää selkeään (+9,4 %) nousuun, joka perustuu jo tehtyihin ja
vuoden 2011 aikana vielä tehtäviin toimenpiteisiin.
Kasinon strategia päivitettiin loppuvuodesta 2010.
Osana tehtävää muutosta kasinolla investoidaan
merkittävästi nykyisten asiakastilojen kehittämiseen.
Internetpelitoiminnassa tavoitteena on saada
verkkopalveluun 200 000 rekisteröitynyttä asiakasta ja 75 000 aktiivista käyttäjää vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämä edellyttää muun muassa jatkuvaa pelitarjonnan ja palvelulupauksen kehittämistä sekä palvelun markkinointia ja viestintää arpajaislain antamissa puitteissa. Toisena keskeisenä kehityskohteena on internetpelien näkyvyys muissa
RAY-jakelukanavissa sekä peliyhteistyö esimerkiksi
kasinon kanssa. Kolmantena keskeisenä kehitys­
kohteena on jakelukumppanuus.
Sekä kasino- että internettoiminnot on tällä hetkellä sijoitettu fyysisesti muusta RAY:stä erilleen. Vuoden 2011 aikana käynnistyy useita suunnitteluprojekteja, joiden tavoitteena on integroida nämä toiminnot
tiiviimmin osaksi muuta RAY-rahapelitoimintaa.
Rahapelien kokonaistuottotavoitteeksi vuonna
2011 on asetettu 695,0 milj. euroa. Kasvua luvussa
on noin 20,5 milj. euroa eli runsaat 3 % verrattuna
vuoden 2010 toteutuneeseen tuottoon. Liikevaihdon
arvi­oidaan kasvavan noin 1,1 % edellisvuodesta. Liikevoittotavoitteeksi on vuodelle 2011 otettu 383,1 milj.
euroa.
Avustustoiminta
Raha-automaattiyhdistyksen vuosien 2008–2011
avustusstrategiassa on kolme päälinjaa: 1) hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen
toimintaedellytysten turvaaminen, 2) terveyttä ja
sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen. Jokaiseen päälinjaan
sisältyy myös kaksi painoaluetta. RAY:n hallitus teki
avustusstrategian pohjalta suuntaviiva-, painoalueja periaatelinjaukset, jotka toimivat pohjana vuoden
2011 jakoehdotuksen lopulliselle valmistelulle.
Vuoden 2011 avustamisen painopisteitä ovat lastensuojelu- ja nuorisotyö (35,9 milj. euroa), vanhustyö (34,8 milj. euroa) sekä mielenterveystyö
(28,5 milj. euroa) ja päihdetyö (24,6 milj. euroa).
Vuoden 2011 avustuksista lähes puolet, 137,8 milj.
euroa, suunnataan tehtyjen linjausten mukaisesti nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalais-
9
toimintaan. Sitä tuetaan rahoittamalla järjestöjen tiedotus-, neuvonta- ja koulutustoimintaa, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, aluetyötä, toimitiloja sekä
osallistumismahdollisuuksien ja kohtaamispaikkojen
tarjoamista. Vuosittaista tukea toimintaansa saavat
esimerkiksi monet sairaus- ja potilasjärjestöt sekä
lastensuojelu- ja vammaisjärjestöt.
Kansanterveysongelmien ehkäisyyn liittyen avustuksia suunnataan RAY:n avustusstrategian päälinjojen
painopisteiden ja niiden perusteella tehtyjen linjausten
mukaisesti 1) sydän- ja verisuonitautien, 2) syöpä-­ja
hengityssairauksien, 3) diabeteksen, 4) tuki- ja liikuntaelinsairauksien, 5) neurologisten sairauksien ja 6)
mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn.
Edellä esitetyn lisäksi kansanterveysongelmien
ehkäisyyn tähtäävää toimintaa avustetaan huomattavassa määrin esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnan kokonaisuudessa järjestöjen yleisavustuksin ja
kohdennetuin toiminta-avustuksin.
Vuoden 2011 jakoehdotus sisältää myös vuoden
2010 jakopäätöksestä lähtien RAY:n vastuulle osoitetun terveyden edistämisen määrärahan järjestöjen
osuuden 3,2 milj. euroa. Terveyden edistämisen määräraha perustuu lakiin terveyden edistämisen määrärahasta (L 333/2009), jonka 1 §:n mukaan ”Valtion
talous­arvioon otetaan vuosittain määräraha terveyden edistämiseen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen. Määrä­rahan mitoituksessa otetaan huomioon väestön päihteiden
käytön ja tupakoinnin yleisyys ja niistä ­aiheutuneet
haitat sekä muu terveyskäyttäytyminen. Määräraha
on tarkoitettu terveyden edistämisen ­kokeilu- ja
­kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä
­tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin”.
RAY:n rahoitusta suunnataan yhä vahvemmin järjestöille luontaisiin auttamisen toimintoihin, kuten
vapaaehtoistyön järjestämiseen ja vertaistuen tarjoamiseen. Vuodelle 2011 esitetään avustuksia kaikkiaan 169:ään vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kohteeseen yhteensä 15,7 milj. euroa. Vapaaehtoistoiminta-avustusta kohdistuu eniten maahanmuuttajatyöhön, mielenterveystyöhön ja perheiden tukemiseen. Avustuksia kohdennettaessa on priorisoitu järjestöjen yhteishankkeita ja yhteisiä toimintoja laajemman kohderyhmän tavoittamiseksi.
Muita heikommassa asemassa ovat ne, joiden
osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet (pitkä­
aikainen työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat, turvattomuus ja asumisongelmat, köyhyys
ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet) kasaantuvat. Lasten ja nuorten elinoloihin ja turvallisuuteen sekä perheiden selviytymisen edistämiseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota.
Nuorisotyössä keskeisiä alueita ovat syrjäytymistä ehkäisevät toiminnot, nuorten elämänhallinnan
10
edistäminen sekä väkivallan ja päihdeongelmien ehkäisy. Tässä yhteydessä on huomioitu myös kaikkein
haastavimmat ryhmät, esimerkiksi väkivaltaisesti
käyttäytyvät nuoret rikoksentekijät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla, Kasteella, on yhtymäkohtia RAY:n avustusstrategian kanssa. Koska Kaste-ohjelma jatkuu mitä
toden­näköisimmin sen ensimmäisen ohjelmakauden
päättymisen jälkeen vuonna 2011, RAY avustaa myös
joitakin uusia hankkeita, jotka ovat hyvin selkeästi osa
ko. toiminta-/kehittämiskokonaisuutta ja jotka soveltuvat sisältönsä osalta voimassa oleviin avustuslinjauksiin.
RAY käynnisti vuonna 2010 Kaste-ohjelmaan liittyvien järjestöhankkeiden arvioinnin, jonka keskiössä
on järjestön ja kuntien (sekä muiden toimijoiden)
välinen yhteistyö. Arvioinnista on mahdollista saada
ensimmäisiä kartoitustietoja vuoden 2011 aikana.
Valtio käynnisti vuonna 2008 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Ohjelman tavoitteena on
puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoden 2011
loppuun mennessä ja tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. RAY osallistuu
ohjelmaan yhtenä investointien rahoittajana Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA)
kanssa. Kyseiseen ohjelmaan liittyvä RAY:n rahoitus
kohdistuu järjestöjen tukiasuntohankintoihin ja toiminnallisiin kehittämishankkeisiin. RAY:n panostus
koko ohjelmakaudella on noin 33,0 milj. euroa.
RAY on myös sitoutunut olemaan mukana Kehitysja vaikeavammaisten asunto-ohjelmassa (2010–2015)
vuosittain noin viiden miljoonan euron panoksella.
Vuoden 2011 maaliskuussa julkistetaan RAY:n avustusstrategia 2012–2015 sekä sen ensimmäisen vuoden
toimeenpanosuunnitelma. Keväällä 2011 käynnistyy
myös mm. avustuksen saajille suunnattu Tavoitteista
tuloksiin -koulutus, jonka tavoitteena on osaltaan selkiyttää ja vahvistaa huomattavassa määrin raha-automaattiavusteisen toiminnan seurantakäytäntöjä.
Avustusosastolla jatkuu vuonna 2011 voimakas omien toimintatapojen kehittäminen. Siinä keskeistä on
uudistus, jonka myötä jakoehdotus valmistellaan kyseisen vuoden alusta lähtien avustusstrategian kolmen
päälinjan mukaisissa tiimeissä. Merkittävä osa kehittämistyötä on myös uuden asiakirja- ja avustusten hallintajärjestelmän rakentamisen jatkaminen. Uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön, alkuperäisestä aikataulusta poiketen, asteittain vuoden 2012 aikana.
Viestintä ja yhteiskuntavastuu
Viestinnässä vuoden 2011 haasteet ovat mittavat.
RAY:n merkityksen esiintuominen viestinnässä ja maineenhallinta vaativat viestinnän tehostamista ja uudistamista. Viestinnän resurssien vahvistamista vaatii
myös kehittyvä pelitoiminta, jossa samanaikaisesti
markkinoinnin mahdollisuuksia rajoittaa voimaantullut uusi arpajaislaki. Mediasuhteiden kehittämistä ja
mediaviestinnän tehostamista jatketaan. Sidosryhmäviestintä otetaan erityiseksi kehittämiskohteeksi. Alkuvuoden aikana saatetaan loppuun RAY:n internetsivujen uudistus. RAY:n uudistettu pelaajille tarkoitettu asiakaslehti julkaistaan.
Viestintä on organisoitu vuoden 2011 alusta lähtien uudelleen siten, että viestintäjohtajan alaisuuteen
on keskitetty neljä viestintätiimiä, jotka vastaavat
konserniviestinnästä, sisäisestä viestinnästä, peli­
toiminnan viestinnästä (pois lukien pelien markkinointi) ja avustusviestinnästä. Vuoden mittaan päivitetään viestintästrategia ja laaditaan kokonaisvaltainen toimintaympäristöstrategia.
Vuoden 2011 aikana tullaan rakentamaan RAY:n
yhteis­kuntavastuun tavoitteiden, mittareiden ja raportoinnin järjestelmä, joka kattaa pelitoiminnan lisäksi
koko RAY:n toiminnan. RAY:n yhteiskuntavastuun kehittämisessä painottuvat vastuullisen rahapelitoiminnan ohella avustustoiminnan vaikutusten raportointi ja
ympäristövastuuseen liittyvät kysymykset.
Sisäiset palvelut
RAY:n strategisten muutosten toteutumisessa henkilöstötyön merkitys korostuu voimakkaasti myös jatkossa. Vuonna 2011 tätä työtä tehdään uuden henkilöstöstrategian mukaisesti, henkilöstöstrategian jalkauttaminen onkin toimintavuonna keskeisellä sijalla.
Strategian mukaisten muutosten toteutuminen,
oike­anlainen osaaminen ja työhyvinvointi ovat vuoden 2011 toiminnan keskeisiä haasteita.
Muutosta edistävä esimiesrooli ja esimiestehtävän eri osa-alueet ovat keskeisenä teemana myös
vuonna 2011. Esimiesten lisäksi muutoksen tuki kohdistuu vuonna 2011 myös työyhteisöihin.
Vuonna 2011 toteutetaan RAY:n henkilöstötutkimus, joka toimii sekä mittarina että kehittämisen välineenä. Henkilöstötutkimuksen tuloksista on nähtävissä koko henkilöstön näkemys työyhteisöjen toimivuudesta, esimiestyöstä sekä työtyytyväisyydestä.
Osaamisen kehittäminen edellyttää, että strategisesti merkittävät osaamistarpeet määritellään toiminnoittain. RAY:n esimiehille laaditaan erikseen valmennuskokonaisuus.
Varhaisen välittämisen toimintatapaa vahvistetaan
vuonna 2011 seurantakoulutuksilla, joiden paino­
pisteet suunnitellaan palautteiden ja saatujen kokemusten pohjalta. Samassa yhteydessä esimiehiä
opastetaan myös epäasiallisen kohtelun toiminta­
mallin edellyttämiin toimintatapoihin.
Työterveyshuollon valtakunnallinen uusi sopimus
tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Sopimuksen mu-
kaista toimintaa seurataan ja varmistetaan palveluiden toimivuus kaikilla toimipaikoilla. Sairauspoissaolojen seurantaa parannetaan ja ne sisällytetään
osaksi työterveyshuollon toimittamia raportteja.
Vuonna 2011 jatketaan HR-järjestelmien kehittämistä. Tavoitteena on vähentää esimiesten ja
henkilöstö­yksikön päällekkäistä työtä.
Talouden ja toiminnan suunnitteluun liittyen jatketaan RAY:n suunnittelujärjestelmän kehittämistä.
Raportointia parannetaan muun muassa tuomalla
johdon työpöytä -raportointisivustolle yksikkö­
kohtaiset, yhtenäiset seurantaraportit. Lisäksi talousyksikkö osallistuu muun muassa korttimaksamisen kehitysprojektiin.
Lakiasiainyksikkö tukee RAY:n rahapeli- ja avustustoimintaa avustamalla laintulkinnassa ja sopimusprosesseissa. Yksikkö tarjoaa apuaan myös pelisääntöjen muuttamiseen liittyvissä asioissa ja pitää
muutoinkin kiinteää yhteyttä eri viranomaisiin, erityisesti RAY:n rahapelitoimintaa valvoviin viranomaisiin. Rahapelitoimintaa tuetaan toimintavuoden 2011
aikana arpajaislain ikäraja- ja markkinointisäännösten muutosten aiheuttamissa toimenpiteissä ja rahapelitoiminnan muissa strategisissa hankkeissa.
Kiinteistöyksikön työssä painopiste on vuonna
2011 RAY-talon itäpäädyn muutostöiden suunnittelussa ja varsinaisten muutostöiden käynnistämisessä
(kesällä 2011). Vuonna 2011 aloitetaan myös kentän
kiinteistöjen kuntokartoitukset. Tavoitteena on myös
kaikkien RAY:n kiinteistöjen, liikehuoneistojen ja pelipaikkojen vieminen yhteisen kiinteistöhallinta­
järjestelmän alle. Tämän järjestelmän luominen alkaa
vuonna 2011 kartoituksella RAY:n omista tarpeista.
Vuonna 2011 asetetaan projekti tiedonhallinnan
tavoitekuvauksen ja suunnitelman laatimiseksi.
Koko RAY:n henkilöstön kattavaa strategiapalkkio­
järjestelmää jatketaan hallituksen päättämien periaatelinjausten mukaisesti myös vuonna 2011. Järjestelmää kehitetään siitä saatujen kokemusten ja saadun
palautteen pohjalta.
Sisäisen valvonnan lausuma
Raha-automaattiyhdistyksen johto vastaa organisaation sisäisestä valvonnasta ja siihen liittyvästä riskien­hallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että toiminta
on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan
liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa
noudatetaan lakeja ja säädöksiä.
Raha-automaattiyhdistyksen sisäisen valvonnan tilaa on arvioitu vuosittain eri tavoin. RAY:n sisäinen valvonta täyttää pääosin sille asetetut tavoitteet, mutta siinä riittää edelleen kehitettävää. Hyvän
hallintotavan Corporate Governance -ohje on val-
11
mistunut ja sen soveltaminen käytäntöön on meneillään. Vuoden 2010 sisäisen valvonnan itsearvioinnin
tulosten mukaan sisäisen valvonnan eri osa-alueilla
on edistytty lukuun ottamatta useampaa yksikköä
koskevien riskien hallintaa.
Riskienhallinnan osalta on vuoden 2010 aikana
tapahtunut seuraavaa:
· strategiset riskit on analysoitu ja priorisoitu
· operatiiviset riskit on tarkasteltu yksiköittäin
2010 toiminnansuunnittelun yhteydessä
· riskienhallinta on osatekijänä mukana toiminnansuunnitteluprosessissa
· yritysturvallisuuspäällikön toimi on perustettu.
Sisäisen valvonnan itsearviointi toteutetaan seuraavan kerran syksyllä 2012.
12
Tuloslaskelma
1.1.-31.12.2010
1.1.-31.12.2009
1
619 035 027,63
597 230 475,85
Valmistus omaan käyttöön (+)
Liiketoiminnan muut tuotot
2
23 501,00
2 381 682,47
15 000,00
4 928 698,93
11 383 339,57
2 557 532,64
93 585 053,63
251 210,29
107 777 136,13
13 804 907,11
-836 040,74
89 901 429,84
174 558,76
103 044 854,97
47 141 277,51
43 804 706,76
8 058 311,89
2 566 024,39
57 765 613,79
7 843 360,06
2 357 523,49
54 005 590,31
23 726 030,56
51 155 291,99
23 999 521,14
47 230 644,10
381 016 138,63
373 893 564,26
Euroa
LIIKEVAIHTO
Liite
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)
Sijoituspaikkamaksut
Ulkopuoliset palvelut
Materiaalit ja palvelut yhteensä
Henkilöstökulut
3
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Poistot Liiketoiminnan muut kulut
5
6
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot
Korkotuotot
VOITTO ENNEN VEROJA
1 253 520,19
1 228 594,24
382 269 658,82
375 122 158,50
Tuloverot
24 014,02
13 048,41
382 245 644,80
375 109 110,09
TILIKAUDEN VOITTO
13
Tase
Euroa
Liite
31.12.2010
31.12.2009
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
9
Aineettomat oikeudet
1 140 198,56
1 133 819,43
Muut pitkävaikutteiset menot
11 867 602,89
15 925 183,49
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
1 268 342,38
15 027,35
14 276 143,83
17 074 030,27
Aineelliset hyödykkeet
10
Maa- ja vesialueet
2 221 944,22
2 221 944,22
Rakennukset ja rakennelmat
25 147 281,10
26 476 443,65
Koneet ja kalusto
48 264 592,29
58 765 771,63
Muut aineelliset hyödykkeet
924 690,71
965 834,92
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
208 050,29
32 170,67
76 766 558,61
88 462 165,09
Sijoitukset
11
Osuudet saman konsernin yrityksissä
24
1 152 593,05
1 152 593,05
Muut osakkeet ja osuudet
25
5 984 484,89
5 984 484,89
7 137 077,94
7 137 077,94
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
5 042 634,61
7 600 167,25
Saamiset
Pitkäaikaiset
Tilitetty STM:lle
13
10 905 217,32
12 360 949,80
Muut saamiset
14
8 599 390,69
9 291 225,07
19 504 608,01
21 652 174,87
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
15
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
16
Puhtaan tuoton ennakko
Avustukset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
14
13 110 728,26
185 709,53
3 089 857,96
282 000 000,00
32 962 033,80
331 348 329,55
162 548 900,16
13 411 871,12
216 906,92
3 545 047,61
278 000 000,00
34 410 166,80
329 583 992,45
134 417 718,18
616 624 252,71
605 927 326,05
Tase
Euroa
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Toimintapääoma
Tilikauden voitto
Liite
31.12.2010
31.12.2009
18
149 672 159,55
382 245 644,80
531 917 804,35
149 640 273,48
375 109 110,09
524 749 383,57
19
10 905 217,32
12 360 949,80
18 896,16
15 766 265,42
12 095 533,88
12 998 396,58
32 922 139,00
73 801 231,04
18 179,00
14 614 282,06
10 465 994,21
9 440 909,41
34 277 628,00
68 816 992,68
616 624 252,71
605 927 326,05
17
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Kohdentamattomat avustukset
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Maksamattomat avustukset
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
20
21
22
15
Rahoituslaskelma
2010
2009
381 016
373 894
23 726
2 187
406 929
24 000
2 440
400 334
447
2 557
6 098
416 031
-15
-2 025
-196
398 098
880
-27
416 884
1 336
-15
399 419
-10 119
-27 649
351
-9 768
967
-26 682
-377 889
-408 947
TILITYKSET STM:LLE / STM:LTÄ
-1 096
27 144
RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
28 131
-9 066
134 418
162 549
28 131
143 484
134 418
-9 066
1 000 euroa
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Liikevoitto
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut oikaisuerät
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Saadut korot liiketoiminnasta
Maksetut välittömät verot
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja muiden
sijoituksien luovutustulot
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
MAKSETUT AVUSTUKSET
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
16
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 31. 12. 2010
Lainsäädäntö
Tilinpäätös on laadittu noudattaen voimassa olevia
kirjanpitosäännöksiä.
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu, koska tytäryhtiöiden Asunto Oy Nilsiän Eturessun, Kiinteistö Oy
Mikkelin Yrittäjänkatu 19 sekä osakkuuskiinteistöyhtiöiden vaikutus RAY:n toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäinen.
Eläkemenojen jaksotus
Henkilökunnan eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöstä otetulla vakuutuksella. Eläkevakuutukset
on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Johtokunnan eläkesitoumukset
Eläkesitoumus mahdollistaa yhdelle johtokunnan jäsenelle eläkkeelle jäämisen 60-vuotiaana. Eläkevastuu katetaan kokonaisuudessaan eläkevakuutuksella,
joka on otettu eläkevakuutusyhtiöstä. Uusia eläkesitoumuksia ei ole tehty.
roihin. Erään kohdistuva arpajaisvero ja sijoituspaikkamaksu on kirjattu velaksi.
Sijoituspaikkamaksut
Sijoituspaikkamaksut on jaksotettu automaattien
tuoton ja sijoituspaikan haltijoiden kanssa tehtyjen
sopimuksien mukaisesti.
Käyttöomaisuushyödykkeet
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina
kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella.
Omaan käyttöön valmistettujen raha-automaattien
hankintamenona on aktivoitu valmistuksen välittömien kustannusten lisäksi osuus valmistuksen ja hallinnon kiinteistä kuluista. Ostetut raha-automaatit on
merkitty taseesen hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla. Olemassa oleviin
raha-automaatteihin hankitut maksupäätteet on kirjattu tilikaudella kuluksi. Poistosuunnitelma on saman kuin edellisenä vuonna.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:
Verot
Arpajaisverot on kirjattu suoriteperusteisesti. Arpajaisverot ovat raha-automaattien, kasinopelien ja
Grand Casino Helsingin kirjanpidossa kalenterikuukaudelle kohdistuvista tuotoista 8,25 prosenttia.
RAY ei ole arvonlisäverovelvollinen arvolisäverolain 59§:n mukaisesti. Yhdistyksen kuluihin ja investointeihin sisältyy voimassa oleva arvonlisävero.
RAY on tuloverolain 21 §:n mukaisesti tuloverovelvollinen vain muusta kuin arpajaisverolaissa tarkoitetun toiminnan tulosta.
Rakennukset ja rakennelmat
Pelikalusto
Koneet ja kalusto
Aineettomat oikeudet
Aineelliset hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Vuotta
10–30
5–10
3–7
3–10
10
7–20
Käyttöomaisuuden myynnistä ja luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Liikevaihto
Arpajaisverot ja kurssierot on vähennetty pelitoiminnan tuotoista ennen liikevaihdon esittämistä. Rahaautomaattien kassoissa oleva rahastamaton tuotto
31.12. on tuloutettu. Tuottoon kohdistuva arpajaisvero ja sijoituspaikkamaksu on kirjattu velaksi. Rahaautomaattien voitonmaksukoneistoissa oleva 31.12.
pelipääoma on tuloutettu ja kirjattu taseen rahava-
17
Vaihto-omaisuus
Ennakkoon maksetut vuokrat
Vaihto-omaisuus on arvostettu välittömien hankintamenojen mukaan laskettuun liukuvaan keskihintaan.
Tilikaudella tehdystä vaihto-omaisuusnimikkeiden uudelleen arvostuksesta syntynyt arvonalentuminen on
kirjattu tilikauden kuluksi.
Pitkäaikaiset muut saamiset sisältää Grand Casino
Helsingin liiketilasta maksetun vuokran, joka kirjataan kuluksi ajan kulumisen perusteella 20 vuoden
vuokra-ajan kuluessa.
Lyhytaikaiset avustussaamiset ja -velat
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisen rahan, pankkitalletukset
ja rahaksi muutettavat pankkisaamiset. Rahavarat on
arvostettu käypään arvoon.
Jaettavaksi päätetyt maksamattomat avustukset on
esitetty lyhytaikaisena saamisena sosiaali- ja terveysministeriöltä ja lyhytaikaisena velkana järjestöille.
Jakamattomat voittovarat
Tutkimus ja kehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluksi sinä tilikautena, jona ne ovat syntyneet.
Oma pääoma
STM:n luvalla omaan pääomaan on perustettu toimintapääoma, joka on suuruudeltaan pysyvien vastaavien poistamattoman hankintamenon sekä tulevia investointeja varten tehdyn varauksen suuruinen.
Ulkomaan rahanmääräiset ostovelat
ja myyntisaamiset
Ulkomaan rahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Kurssierot on kirjattu tilikauden tulokseen.
Ennakkomaksut
Raha-automaattiasetuksen 21 §:n mukaisesti tilikauden voitosta sosiaali- ja terveysministeriölle tilitetty tilikauden voiton ennakko on esitetty puhtaan tuoton
ennakkona. Tilikauden tuloksesta avustuksiin ja toimintapääomaan käytettävät osuudet kirjataan omasta pääomasta yhdistyksen kokouksen päätöksen perusteella.
18
Aikaisemmilta tilikausilta sosiaali- ja terveysministeriölle tilitetyt voittovarat, joiden käytöstä ei ole tehty
päätöstä, on esitetty vaihtuvissa vastaavissa pitkäaikaisena saamisena ja vastaavan suuruisena kohdentamattomana avustuksena pitkäaikaisissa veloissa.
Velat pelaajille
Nettipelaajien pelitileillä olevat varat sisältyvät muihin velkoihin.
Tuloslaskelman liitetiedot
1 000 euroa
2010
Liikevaihdosta
2009
Liikevaihdosta
Raha-automaatit sijoituspaikoissa
491 793
79,45 %
469 257
78,57 %
RAY-pelisalit
84 484
13,65 %
82 337
13,79 %
Ravintolakasinopelit sijoituspaikoissa
14 262
2,30 %
16 807
2,81 %
Grand Casino Helsinki
24 635
3,98 %
27 312
4,57 %
2 208
0,36 %
1 653
0,27 %
1 517
0,25 %
619 035
100,00 %
597 230
100,00 %
1. Liikevaihto jakeluteittäin
Internetpelitoiminta
Rahanvaihtajien yms. vuokratuotot
Yhteensä
2. Liiketoiminnan muut tuotot
2010
0,00 %
2009
Palvelutuotot
464
501
Vuokratuotot
510
509
Saadut vahingonkorvaukset
Muut toiminnan tuotot
Yhteensä
83
107
1 325
3 812
2 382
4 929
46 983
43 643
7 998
7 795
3. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
2 558
2 350
57 539
53 788
158
162
61
48
Hallituksen palkat ja palkkiot
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
8
8
227
218
57 766
54 006
897
874
4. Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
Yhteensä
692
816
1 589
1 690
4 691
4 622
5. Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
1 718
1 758
17 308
17 611
9
9
23 726
24 000
19
Tuloslaskelman liitetiedot
1 000 euroa
6. Liiketoiminnan muut kulut
2010
2009
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
2 649
2 914
Vuokrat
9 944
9 307
341
446
Kuljetuskulut
Viranomais- ja julkiset maksut
207
220
Matkakulut
2 066
2 371
Mainonta ja myynninedistäminen
6 233
6 221
ja vakuutusmaksut
6 230
6 151
Tietoliikennekulut
1 679
1 716
319
375
Kiinteistöjen ja koneiden ylläpitokulut
Konttoritarvikkeet ja painotuotteet
Vieraat palvelut
16 040
13 139
Muut liiketoiminnan kulut
5 447
4 371
Yhteensä
51 155
47 231
55 536
53 581
7. Tuloslaskelmaan sisältyvät verot
Arpajaisverot (sisältyy liikevaihtoon)
Lupamaksut
53
54
107
96
24
13
55 720
53 744
Kiinteistöverot
Välittömät verot
Yhteensä
8. Tilintarkastuspalkkiot
Sisältyvät liiketoiminnan muissa kuluissa vieraisiin palveluihin
Tilintarkastus
Veroneuvonta
Yhteensä
20
35
34
2
10
37
44
Taseen liitetiedot
1 000 euroa
9. Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2010
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2010
Kertyneet poistot 1.1.2010
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poistot
Kertyneet poistot 31.12.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2009
10. Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2010
Maa- ja
vesialueet
2 222
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikutteiset
menot
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
12 070
602
-25
15
12 662
35 070
1 219
-1 611
15
1 365
-97
-15
1 268
47 155
3 186
-1 733
-10 937
2
-587
-11 522
-19 145
439
-4 104
-22 810
1 140
1 134
11 868
15 925
34 678
Rakennukset Koneet ja
ja
kalusto
rakennelmat
48 608
-30 082
441
-4 691
-34 332
1 268
15
14 276
17 074
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
52 750
122 881
977
32
178 862
Lisäykset
389
7 407
3
211
8 010
Vähennykset
-36
-7 336
-35
-3
-7 410
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2010
32
2 222
Kertyneet poistot 1.1.2010
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poistot
Kertyneet poistot 31.12.2010
-32
53 103
122 984
945
208
179 462
-26 274
-64 115
-11
36
6 704
-1 718
-17 308
-9
-19 035
-27 956
-74 719
-20
-102 695
-90 400
6 740
Kirjanpitoarvo 31.12.2010
2 222
25 147
48 265
925
208
76 767
Kirjanpitoarvo 31.12.2009
2 222
26 476
58 766
966
32
88 462
21
Taseen liitetiedot
1 000 euroa
11. Sijoitukset
Hankintameno 1.1.2010
Hankintameno 31.12.2010
Kirjanpitoarvo 31.12.2009
12. Investoinnit
Patentit ja mallisuojat
Ohjelmistot
Perusparannukset ja muutostyöt
Vuokrahuoneistot
Osakehuoneistot
Rakennukset ja rakennelmat
Raha-automaatit
Kasinopelit
Koneet ja laitteet
ATK- ja tietoliikennelaitteet
Kuljetuskalusto
Muu kalusto
Taide-esineet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
22
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet
ja osuudet
Yhteensä
1 153
1 153
1 153
5 984
5 984
5 984
7 137
7 137
7 137
2010
2009
602
8
302
1 219
389
5 837
389
136
1 001
44
3
1 576
11 196
4 904
29
133
20 647
467
465
197
564
213
7
47
27 983
Taseen liitetiedot
1 000 euroa
13. Pitkäaikaiset saamiset
2010
2009
STM:n käytössä oleva RAY:n tuotto 1.1.
12 361
14 950
Vuoden 2009 tuotosta tilitetty STM:lle
375 077
400 303
Avustuksiin 2009 myönnetty, siirretty lyhytaikaisiin saataviin
-278 200
-302 500
Käytetty Valtiokonttorin osoittamaan tarkoitukseen
-102 800
-104 995
Avustusten oikaisujen tilitys STM:lle
4 467
4 603
STM:n käytössä oleva tuotto 31.12.
10 905
12 361
9 291
9 994
Lyhytaikaisissa saamisissa. 1.1.
717
717
Lisäys kaudella
26
15
14. Muut pitkäaikaiset saamiset
Ennakkoon maksetut vuokrat 1.1.
Kirjattu kaudella kuluksi lyhytaikaisista saamisista
-717
-717
Siirto lyhytaikaisiin saamisiin 31.12.
-718
-718
Muut pitkäaikaiset saamiset 31.12.
8 599
9 291
12 471
12 758
227
233
15. Myyntisaamiset
Raha-automaattien tuottosaamiset
Kasinopelien tuottosaamiset
Muut myyntisaamiset
413
421
Myyntisaamiset 31.12.
13 111
13 412
1 210
1 995
718
718
16. Siirtosaamiset
Lakisääteiset eläkemaksut
Ennakkovuokrat
Muut siirtosaamiset
Siirtosaamiset yhteensä 31.12.
1 162
832
3 090
3 545
17. Oma pääoma
Oma pääoma 1.1.
524 749
549 943
-375 077
-400 303
Toimintapääoma 31.12.
149 672
149 640
Tilikauden voitto
382 246
375 109
531 918
524 749
Kulumaton käyttöomaisuus
10 245
10 443
Kuluva käyttöomaisuus
112 427
110 197
Siirretty avustusvaroiksi
Oma pääoma yhteensä 31.12.
18. Toimintapääoman muodostus laskennallisesti
Varaukset tuleviin investointeihin
27 000
29 000
Toimintapääoma yhteensä 31.12.
149 672
149 640
23
Taseen liitetiedot
1 000 euroa
19. Pitkäaikaiset velat
Kohdentamattomat avustukset 1.1.
2010
2009
12 361
14 950
375 077
400 303
Siirretty lyhytaikaisiin velkoihin
-278 200
-302 500
Maksettu Valtiokonttorille
-102 800
-104 995
Siirretty voittovaroista
Avustusten oikaisut tilikaudella
Kohdentamattomat avustukset 31.12.
4 467
4 603
10 905
12 361
20. Ostovelat
Sijoituspaikkamaksuvelat
10 734
10 197
Muut ostovelat
5 032
4 417
Ostovelat 31.12.
15 766
14 614
9 807
9 199
923
0
21. Muut velat
Arpajaisverovelka
Velat pelaajille
Muut velat
1 366
1 267
12 096
10 466
Lomapalkkavelka
8 315
7 824
Jaksotetut henkilökulut
3 341
892
Muut siirtovelat
1 342
725
12 998
9 441
Muut velat 31.12.
22. Siirtovelat
Siirtovelat 31.12.
23. Muut vastuut
Leasingsopimuksista maksettavavat määrät
24
Leasingmaksut vuonna 2011
567
Leasingmaksut vuoden 2011 jälkeen
280
Leasingvastuut yhteensä 31.12.2010
847
Osakkeet ja osuudet
1 000 euroa
24. Osuudet saman konsernin yrityksissä
Omistusosuus-%
Kpl
Kirjanpitoarvo
Oma
pääoma
Tilikauden
tulos
100
100
2 200
15 000
863
290
1 153
780
268
9
0
Asunto Oy Nilsiän Eturessu, Nilsiä
Kiinteistö Oy Mikkelin Yrittäjänkatu 19
Osuudet saman konsernin yrityksissä yhteensä
25. Muut osakeomistukset
Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt
Liittymismaksut
Muut osakkeet
Muut osakeomistukset yhteensä
5 413
13
558
5 984
Osakkeet ja osuudet yhteensä 31.12.2010
7 137
26. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Espoossa 16. päivänä helmikuuta 2011
Hannes Manninen
hallituksen puheenjohtaja
Juha Eskelinen
varapuheenjohtaja
Kyösti Vesterinen
2. varapuheenjohtaja
Janina Andersson Viveca Hagmark
Pertti Hemmilä
Marja Irjala
Olli Kerola
Vertti Kiukas
Pekka Lapinleimu Hannu Mäkinen
Hannu Partanen
Marita Ruohonen
Laura Yli-Vakkuri
Sinikka Mönkäre
toimitusjohtaja
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus
Espoossa 17. päivänä helmikuuta 2011
Deloitte & Touche Oy
KHT-yhteisö
Hannu T. Koskinen, KHT
Kaj Kiljander, KHT, JHTT
25
27. Luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista. Tasekirja
Päiväkirja
Pääkirja
Tuloslaskelma ja tase
Muistiotositteet
Kassa- ja maksuliikennetositteet
Ostoreskontratositteet
Myyntireskontratositteet
Matkalaskutositteet
Palkkatositteet
Käyttöomaisuustositteet
Toimipaikkojen kassakirjat
Rahanlähetykset ja pankkikorttitositteet
Varastokirjanpito
26
sidottuna
elektronisessa muodossa
elektronisessa muodossa
atk-luettelo
paperitositteina
paperitositteina
elektronisessa muodossa
elektronisessa muodossa
paperitositteina / elektronisessa muodossa
atk-luettelo
elektronisessa muodossa
paperitositteina
paperitositteina / elektronisessa muodossa
elektronisessa muodossa
Tilintarkastuskertomus
Raha-automaattiyhdistyksen jäsenille
Olemme tilintarkastaneet Raha-automaattiyhdistyksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2010 - 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien
säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallituksen on
huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on
lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla
järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää,
että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai
toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet Raha-automaattiyhdistyksestä annettua asetusta.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja
toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä
esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta
perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu
myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Espoossa, 17. päivänä helmikuuta 2011
Deloitte & Touche Oy
KHT-yhteisö
Hannu T. Koskinen, KHT
Kaj Kiljander, KHT, JHTT
27
hyvän tahdon pelejä