Vuosikertomus - KT:n julkaisut
2012 Vuosikertomus KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia henkilöstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisessä. KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan myös Euroopan unionissa. KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993). Vuonna 2012 Suomessa oli 320 kuntaa ja 136 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskenteli toimintavuonna noin 437 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Ahvenanmaan kuntia (16) lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. KT on osa Suomen Kuntaliittoa. KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14 00530 Helsinki puh. 09 7711 faksi: 09 701 2239 www.kt.fi 2 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 KT Kuntatyönantajat Vuosikertomus 2012 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 3 Sisällys Neuvottelu- ja sopimustoiminta ........................................................................ 6 Palvelua kuntatyönantajille ................................................................................ 16 Päätöksenteko ja henkilöstö ............................................................................. 20 Talous ................................................................................................................... 24 4 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Työmarkkinatoiminnalla vakautta kunta-alalle R aamisopimukseen perustuvien kunta-alan sopi musten 2012 – 2013 soveltaminen alkoi toimintavuoden alusta. Yli kahden vuoden sopimus tuo kunta-alalle, paitsi työrauhan, myös aiempaa enemmän ennustettavuutta ja vakautta. Pitkä sopimuskausi luo edellytyksiä keskittyä kuntien kehittämistyöhön sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tukemiseen. KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelukulttuuri sekä sopimusjärjestelmä ovat osoittaneet toimivuutensa viime vuosien työmarkkinaratkaisuissa. Kunta-alan sopijaosapuolet jatkoivat toimintavuonna yhteistä tuloksellisuuskampanjaansa, joka on työmarkkinoilla poikkeuksellinen yhteistyömalli. Kampanjalla KT ja sopijaosapuolet haluavat vastata julkisen talouden kestävyysvajeen tuomiin haasteisiin. Tavoitteena on kuntien palvelutuotannon tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantaminen. Kuntauudistuksen valmistelu eteni toimintavuonna ja KT otti kantaa sitä koskevaan lainsäädäntövalmisteluun. KT on katsonut, että lainsäädäntöön on kirjattava henkilöstön osalta sellaisia säännöksiä, jotka edistävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. KT ei pidä hyvänä hallitusohjelmassa olevaa kirjausta henkilöstön muutosturvan säilyttämisestä nykyisellä tasollaan. KT on aloittanut aktiivisesti hallitusohjelmaan sisältyvän työelämän kehittämisstrategian jalkauttamisen kuntakenttään. Työelämän kehittämistä toteutetaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuustyöryhmän työnä. KT käynnisti toimintavuonna Henkilöstöjohtamisen verkoston, jonka yhtenä tavoitteena on luoda valtakunnallinen työelämästrategia kunta-alalle. Kuntapalvelujen uudistamisessa tarvitaan vahvaa työnantajuutta ja hyvää henkilöstöjohtamista. Tämä ajatus oli kantavana teemana myös toukokuussa järjestelyillä Kuntatyönantajapäivillä Tampereella. Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 5 Neuvottelu- ja sopimustoiminta T oimintavuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat noin 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 16,2 miljardia euroa ja työnantajien maksamat eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut noin 4,8 miljardia euroa. Henkilöstömenot ovat puolet kuntien ulkoisista menoista. Lokakuussa 2012 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli 3 015 euroa/kk. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli noin 437 000 henkeä (Tilastokeskus). Ansiotaso nousi kunta-alalla keskimäärin 2,5 % edellisestä vuodesta. Osa kunnista ja kuntayhtymistä joutui tasapainottamaan kuntataloutta ja tekemään henkilöstömenosäästöjä. Henkilöstömenojen sopeuttamistoimet olivat paikallisia ratkaisuja. Laillisia tai laajamittaisia laittomia työtaisteluita ei ollut. Sopimukset Syksyllä 2011 neuvoteltiin valtakunnallisesti kattava raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta ja tehtiin sen mukaiset kunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset. Sopimuskausi on 1.1.2012 28.2.2014 eli 26 kuukautta. Vuonna 2012 palkkoja korotettiin 1.1.2012 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli muilla sopimusaloilla paitsi opettajilla 1,7 % ja opetusalan sopimuksessa 1,6 %. Samasta ajankohdasta käytettiin keskitettyihin teksti- ja muihin sopimusmuutoksiin järjestelyerä, jonka suuruus vaihteli sopimusaloittain 0,3 - 0,8 %. Lääkärisopimuksen eräillä ryhmillä oli paikallinen järjestelyerä, 6 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 jonka suuruus oli keskimäärin 0,2 % lääkärisopimuksen palkkasummasta, sekä teknisten sopimuksessa 0,4 %:n paikallinen järjestelyerä. Lisäksi kaikilla sopimusaloilla maksettiin tammikuun palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä. Sopimuskorotukset nostivat palkkoja vuonna 2012 keskimäärin 2,4 %. Kertaerän vuosivaikutus oli 0,4 % palkkasummasta. Kustannusvaikutus vaihteli kunnittain ja kuntayhtymittäin henkilöstörakenteesta riippuen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevään henkilökuntaan, paitsi lääkäreihin, sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Lääkärisopimus on voimassa 1.1.2012 - 28.2.2014. Lääkäreiden palkantarkistukset määräytyivät raamisopimuksen sisällön mukaisesti (koko sopimuskaudella 4,46 %). Lääkärisopimuksessa tehtiin terveyskeskuslääkäreiden sekä sairaalalääkäreiden ja -hammaslääkäreiden osalta hinnoittelua koskeva rakenneuudistus sekä alarajapalkkojen tarkistuksia. Lääkäreiden palkallisten virkavapaa-aikojen palkkausta päätettiin yhtenäistää vuosiloma-ajan palkanmaksun kanssa 1.2.2013 alkaen. Myös lääkäreiden osalta palkkausjärjestelmää päivitettiin. Uudet työkokemuslisämääräykset (prosentit) tulevat voimaan 1.2.2013. Tehy on edelleen pääsopimukseen perustuvan kunnallisen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän ulkopuolella. Marraskuussa 2011 KT Kuntatyönantajat ja Tehy hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityk- sen, jonka mukaan Tehyn jäseniin sovelletaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen 24.11.2011 allekirjoittamaa kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) 1.1.2012 – 28.2.2014. Sekä KVTES:in että lääkärisopimuksen virka- ja työehtosopimusmääräyksiä kehitetään jatkuvaan neuvottelumenettelyyn perustuen. Lääkärisopimuksen piirissä on meneillään useita sopimustyöryhmiä mm. lääkäripäivystykseen, eläinlääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin ja hammaslääkäreiden toimenpidepalkkioihin liittyen. verkostossa. Jyväskylän ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymien työnantajien ja opettajien edustajat sekä OAJ:n ja KT:n asiantuntijat pitivät seminaarin 9.–10. lokakuuta, jonka pohjalta Jyväskylässä ja Seinäjoella lähdettiin seuraamaan opettajien työaikaa. Myös Omnian ammattiopiston sote-alalla käynnistettiin työajan seuranta. Tuloksia työajan seurannasta odotetaan vuoden 2013 aikana. Vantaalla, Kuopiossa ja Siilinjärvellä aloitettiin peruskoulun laaja-alaisten erityisopettajien työaika- ja palkkauskokeilu elokuussa. Tarkoituksena on testata kokeilutyöaikamääräyksiä kaksi lukuvuotta. Opetusala Tekniset ja tuntipalkkaiset Tammikuun alusta tarkistettiin OVTES:n piirissä olevan opetushenkilöstön palkkoja 1,6 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,8 %:n suuruisella järjestelyerällä. Järjestelyerällä pienennettiin vuosisidonnaista lisää, yhtenäistettiin peruskoulun luokanvalvontatyön palkkiota ja laajennettiin sen maksaminen 6. vuosiluokan luokanopettajille, yhtenäistettiin lukioiden sopimusmääräyksiä ja tarkistettiin kauppaoppilaitoksen joidenkin opettajaryhmien palkkoja. KT:ssä toimii kaksi opetushenkilöstön työaikaverkostoa: ammatillisen koulutuksen sekä peruskoulun opetushenkilöstön työaikaverkostot. Niihin kuuluu paikallisten työantajien edustajia niin substanssi- kuin henkilöstöhallinnosta sekä KT:n asiantuntijoita. Kumpikin verkosto kokoontui joka toinen kuukausi. Työajan suunnittelun ja seurannan malleja käsiteltiin ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaika- Tuntipalkkaisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen vuoden 2013 sopimuskorotusten toteuttamisesta sovittiin kertomusvuoden lopussa. TS-sopijapuolten välinen TS-työryhmä jatkoi kertomusvuonna teknisten henkilöstön sopimuksen kehittämistä ja paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuuden edistämistä. Raamisopimuksen kolmikantayhteistyö Raamisopimuksen yhteydessä asetettiin useita eri työryhmiä, jotka aloittivat toimintansa kertomusvuonna. Osa työryhmistä valmistelee työelämään liittyviä lakeja ja osa keskittyy työelämään liittyvään selvittämis- ja kehittämistoimintaan. Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhteydes- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 7 sä sovittiin myös useista työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä, jotka aloittivat toimintansa vuoden aikana. KT Kuntatyönantajat oli edustettuna yli 30 työryhmässä. • Trendityöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä eli trendityöryhmä vakinaistettiin hallituskauden ajaksi. Sen tehtävänä on selvittää ja koordinoida työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä - erityisesti työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen näkökulmasta ja ehdottaa niihin liittyviä lainsäädäntömuutoksia. • Työelämän sääntelytyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämän sääntelyryhmä on asetettu koko hallituskaudeksi seuraamaan ja arvioimaan työlainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työryhmässä on valmisteltu mm. työsopimuslain muutosta käteisenä maksettavan palkan rajoittamisesta ja vuosilomalain muutoksia. • Työelämän yhdenvertaisuussäännöksiä valmisteleva työryhmä Hallitusohjelmaan liittyy työ- ja elinkeinoministeriössä työryhmä, jonka tarkoitus oli laatia ehdotus uusiksi työelämän yhdenvertaisuutta koskeviksi säännöksiksi 31.5. mennessä. Ryhmä arvioi, mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa säätää työelämän yhdenvertaisuudesta: osana yleistä yhdenvertaisuuslakia vai erillisessä työelämän yhdenvertaisuuslaissa. Työryhmä sai kesäkuun alussa 8 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 valmiiksi erimielisen mietinnön, joka lähetettiin jatkovalmisteluun oikeusministeriöön. Oikeusministeriö perusti yhdenvertaisuuslain valmistelua varten verkostotyöryhmän, joka aloitti toimintansa 12. joulukuuta. Molemmissa työryhmissä oli mukana perinteisen kolmikannan lisäksi kansalaisjärjestöjen edustajia. • Samapalkkaisuusohjelman asiantuntijaryhmä Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että naisten ja miesten palkkaeroa kavennetaan enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuusohjelma käynnistyi vuonna 2006. Tähän liittyvän asiantuntijaryhmän tavoitteena on tukea korkean tason johtoryhmää samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Asiantuntijaryhmän alaisuudessa valmisteltiin kyselytutkimuksen pohjalta raportti palkkakartoituksen toimivuudesta Suomessa 2012. • Vuokratyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriön vuokratyöryhmässä on valmisteltu työsopimuslain muutos vuokratyössä käytettävien määräaikaisten työsopimusten vähentämiseksi ja selkeyttämiseksi. • Harmaan talouden torjuntatyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (tilaajavastuulaki) toimivuutta ja muutostarpeita selvittävän työryhmän. • Tasa-arvosuunnitelmatyöryhmä • Osa-aikatyötä selvittänyt työryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevien tasa-arvolain säännösten tarkistamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään osa-aikaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Työryhmässä osa-aikatyön käytön tilanteita tarkasteltiin tilastojen, lainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. • Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän laatimaan toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja tekemään tarvittaessa esityksiä sen toteuttamiseksi. Työ jakaantuu sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken, jotka keskittyvät oman vastuualueensa kysymyksiin. Työryhmien työskentelyä koordinoi johtoryhmä. • Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä TAU II Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa jatkaa työskentelyä tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä. Työryhmän on tarkoitus saada uudistusehdotus valmiiksi syksyyn 2013 mennessä, minkä jälkeen ehdotus siirtyisi virkamiesvalmisteluun. • Työmarkkinakeskusjärjestöjen palkkausta ja palkitsemista selvittävä ja kehittävä työryhmä Tase Tase-ryhmän aloitteesta ja työsuojelurahaston tukemana Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen tutkijat selvittivät palkkatietämyksen tilaa Suomessa ja julkaisivat siitä raportin ”Palkkatietämys Suomessa”. • Opintovapaatyöryhmä Työryhmä selvittää opintovapaata koskevan lainsäädännön uudistustarpeet, jotta lainsäädäntö vastaisi muuttunutta tutkintojärjestelmää ja vastaa työelämän tarpeisiin. • Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen Hallitusohjelman mukaan koko maassa luodaan kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Lisäksi selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin. Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke käynnistyi tammikuussa. Syyskuussa aloitti toimintansa hankkeen viisi alatyöryhmää, joista kahdessa (henkilöstötyöryhmässä ja yhteistoimintatyöryhmässä) on KT:n edustus. • Jaksotyöaikatyöryhmä KVTES:n piirissä päästiin keväällä sopimukseen jaksotyöaikakokeilumääräyksistä ja vuoden kestävä kokeilu käynnistyi viiden eri työnantajan työyksiköissä marraskuussa. Kokeilun tavoitteena on saada kokemuk- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 9 sia siitä, ovatko kokeilumääräykset nykyisiä KVTES:n jaksotyömääräyksiä selkeämmät ja yksinkertaisemmat. Kokeilussa on mukana terveyskeskuksen vuodeosastoja, kotihoito-, erikoissairaanhoito- ja laboratorioyksiköitä, sosiaalihuoltolaitoksia sekä ympärivuorokautinen päiväkoti. KVTES:n piirissä päästiin keväällä sopimukseen jaksotyöaikakokeilumääräyksistä ja vuoden kestävä kokeilu käynnistyi viiden eri työnantajan työyksiköissä marraskuussa. Kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia siitä, ovatko kokeilumääräykset nykyisiä KVTES:n jaksotyömääräyksiä selkeämmät ja yksinkertaisemmat. Kokeilussa on mukana terveyskeskuksen vuodeosastoja, kotihoito-, erikoissairaanhoito- ja laboratorioyksiköitä, sosiaalihuoltolaitoksia sekä ympärivuorokautinen päiväkoti. • Verokannustintyöryhmä ja työelämäryhmä Kolmikantaisessa verokannustintyöryhmässä valmisteltiin osaamisen kehittämistä koskevaa uudistusta, joka kariutui alkusyksystä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työelämäryhmä seurasi työurien pidentämiseen tähtäävää valmistelua ja teki sitä koskevia ehdotuksia. Raamisopimuksen mukaisesti KT oli muun muassa mukana valmistelemassa työmarkkinakeskusjärjestöjen ikäohjelmamallia ja ehdotuksia nuorten työllistämisen edistämisestä. Syksyllä keskusjärjestöt sopivat aikuiskoulutusetuuksien uudistamisesta. Edunvalvonnan kohteina olivat myös koulutustili, johtamisen laatukriteerit ja Kaste-ohjelma. 10 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Eurooppa-tason vaikuttaminen KT on jäsenenä CEEP:n Suomen jaostossa yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa. CEEP on julkisista työnantajista koostuva Eurooppa-tason työnantajaorganisaatio. KT on jäsenenä myös kunta-alan CEMR:n työnantajafoorumissa sekä sairaala-alan työnantajaorganisaatio HOSPEEM:ssa (European Hospital and Healthcare Employers’ Association) sekä opetusalan EFEE:ssä (e European Federation of Education Employers) yhdessä EK:n Sivistystyönantajien kanssa. • CEEP Joulukuussa 2011 aloitettiin työaikadirektiiviä koskeva neuvotteluprosessi Eurooppa-tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen (BUSINESSEUROPE / UEAPME, CEEP ja EAY) välillä. CEEP:illä oli neuvotteluissa kymmenen neuvottelijaa. Suomen jaosto oli neuvotteluissa edustettuna. Neuvotteluissa pyrittiin ratkaisemaan mm. EUtuomioistuimen oikeuskäytännössä esiin tulleita ongelmia työpaikalla tapahtuvan päivystysajan lukemisessa työajaksi ja lepoaikojen antamisessa. Nämä asiat ovat erityisen tärkeitä julkisen sektorin tehtävissä, kuten terveydenhuollossa, jossa on työskenneltävä kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Työnantajapuolella otettiin esiin myös vuosiloman soveltamiseen liittyviä tulkintaongelmia. Työaikadirektiivineuvottelut päättyivät tuloksettomina joulukuussa. Toimintakertomusvuonna CEEP:in työmarkkinatoiminnoista vastaava Social Affairs Committee an- toi lausuntonsa mm. eläkepaketista, työllisyysasioista ja ammattipätevyysdirektiivistä. Komissiolle on laadittu vastauksia mm. kyselyyn kotityöstä, työharjoittelua koskevasta komission aloitteesta sekä restructuring and anticipating change -tematiikasta. CEEP:in sosiaaliasiainkomitean alainen työterveys- ja työturvallisuusjaoston, jossa Suomen jaosto on edustettuna, teemoja kertomusvuonna olivat mm. EU:n uuteen työsuojelustrategiaan (2014 - 2020) vaikuttaminen, sähkömagneettista ja ionisoivaa säteilyä sekä ja teräviä esineitä koskevat direktiivit, työaikadirektiiviä koskevien neuvottelujen seuranta työsuojelun kannalta, Euroopan työsuojeluviraston (Bilbao) toimintaan vaikuttaminen, yhteistyö BusinessEuropen kanssa työsuojeluasioissa. CEEP on edustettuna komission vetämässä kolmikantaisessa sosiaalidialogikomiteassa (European Dialogue Committee, SDC), jossa yksi CEEP:in edustaja on Suomen jaostosta. Sosiaalidialogikomiteassa on kertomus vuoden aikana keskusteltu mm. työaikadirektiivin tilanteesta sekä määräaikaisesta ja osa-aikaisesta työstä. CEEP:illä on kaksi paikkaa komission johtamassa neuvoa-antavassa komiteassa, joka käsittelee vapaata liikkuvuutta (Advisory Committee on Free Movement). CEEP:n toinen paikka on Suomen jaostolla. Kertomusvuonna käsiteltiin EU-työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevaa säädöstä 1612/68 ja sitä miten vapaa liikkuvuus käytännössä toteutuu. Siellä esiteltiin EURES- järjestelmän modernisointiin liittyviä suunnitelmia sekä käsiteltiin ammattipätevyysdirektiiviä, mm. European Professional Card/ EPC:n käyttöön ottoa ja siihen liittyviä haasteita. • EFEE Opetusalan sektoridialogi (työnantajajärjestö EFEE, työntekijäjärjestö EPSU) vakiintui vuonna 2010 ja osapuolilla on oma työohjelmansa. Suomesta EFEE:n jäseniä ovat KT ja Sivistystyönantajat (EK). Kertomusvuonna EFEE:n edustajat ympäri Euroopan tapasivat muutamaan otteeseen keväällä ja syksyllä. Erityisiä kysymyksiä olivat nuorten työllisyys, opettajien kokema väkivalta sekä opettajien rekrytointiin liittyvät kysymykset. Syksyisessä sosiaalidialogissa hyväksyttiin kannanotto opetusalan rekrytoinnin ongelmakohdista. • HOSPEEM Sairaalatyönantajien dialogi HOSPEEM:in ja EPSU:n välillä on jatkunut. KT on dialogin jäsen. Hospeemissa on kertomusvuona tehty Epsun kanssa yhdessä ”Guidelines and existing good practices on ageing workforce”. Terävien instrumenttien osalta on ollut yhteinen projekti ”Promoting and support of implementation of Directive 2010/32/EU on the prevention of sharp injuries in the hospital and health care sector”. • CEMR Työ jatkui CEMR:n ja EPSU:n välillä tammikuussa 2004 perustetussa sektoridialogikomiteassa (Sectoral Social dialogue Committee for Local and Regional government). Yhteistyötä jatkettiin myös CEEP:n ja CEMR välisen yhteistyösopimuksen pohjalta. KT osallistui sekä CEMR:n työnantajaryhmään että CEMR:n ja EPSU:n paikallis- ja aluehallinnon sosiaalidialogikomiKT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 11 teaan. Komiteassa toteutettiin toimintavuoden aikana kehittämishanke, jonka painopisteitä olivat paikallis- ja aluehallinnon voimavarat, henkilöstö, rekrytointi ja työelämän kehittäminen. Työelämän kehittäminen KT oli mukana valmistelemassa työelämän kehittämisstrategiaa ja sen toimeenpanosta vastaavaa kansallista yhteistyöhanketta, joka on yksi pääministeri Kataisen hallituksen kärkihankkeista. Työelämän kehittämisstrategia hyväksyttiin toukokuussa. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi tavoitteena on kehittää Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuonna 2020. Tämä oli myös työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän seminaarin aiheena 26. maaliskuuta. Kunta-alan pääneuvotteluryhmässä sovittiin, että kunta-alan työelämän kehittäminen toteutetaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuustyöryhmän työnä. Työn käynnistämiseksi järjestettiin 10.12. yhteistyöseminaari, jossa pohdittiin kansallisen hankkeen painopisteiden pohjalta, mitä työmarkkinaosapuolten toimia työpaikoilla tarvittaisiin työelämän kehittämisen tueksi. Kunta-alan työelämää kehitettiin yhteistyönä kuntien, Kuntaliiton ja Kevan kanssa. Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelupäälliköt ovat keskeisessä asemassa työnantajan edustajina, kun kehitetään kuntatyöpaikkojen työsuojelua ja työturvallisuutta sekä kun tähdätään työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen 12 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 parantamiseen. KT ylläpitää kunta-alan työsuojelupäälliköiden verkostoa ja viestittää heille mm. sähköpostitse. Loppuvuodesta neuvoteltiin KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken vuonna 2011 sovitun työsuojeluvaltuutetun ajankäyttösopimuksen soveltamisohjeista. Ohjeistus tukee uusien työsuojeluvaltuutettujen valintaprosessia ja ajankäytöstä sopimista syksyllä 2013. KT oli aktiivisena toimijana ja puheenjohtajana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä edistämässä kunta-alan työhyvinvointia, työsuojelua, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa, työelämän laatua sekä tuloksellista toimintaa. Kuntaryhmän toiminta perustuu erilliseen toimintasuunnitelmaan ja budjetointiin. Joulukuussa kuntaryhmä juhli 40 vuoden toimintansa juhlavuotta. Kuntaryhmä teetti Tilastokeskuksella vuosittaisen kunta-alan työolobarometrin. Toimintavuonna kuntaryhmä tuotti perusaineistoja ja toimi yhteistyöfoorumina. Toimintavuonna valmistui kuntaryhmän teettämänä Tampereen teknillisen yliopiston tilastoselvitys kunta-alan työtapaturmista ja ammattitaudeista vuoden 2009 aineistosta. Selvityksen ja muun valmistellun aineiston pohjalta valmisteltiin kunta-alalla toteutettavaksi valtakunnallinen Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke vuosille 2012 - 2015. Kuntaryhmä oli aktiivisena yhteistyökumppanina työsuojeluhallinnon valmistellessa ja aloittaessa kunta-alalle suunnattua valvontahanketta vuosina 2012 2016. Toimintavuonna jatkettiin myös KT:n ja pääsopijajärjestöjen välisiä neuvotteluja vuodelta 2004 olevan henkilöstöraporttisuosituksen uudistamiseksi. Työurien jatkaminen KT:n ja pääsopijajärjestöjen työuratyöryhmä viimeisteli tietoiskut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ennalta ehkäisemisestä, varhaisesta tuesta ja käsittelystä työpaikalla. Lisäksi käsiteltiin muun muassa 1.6. voimaan tullutta työkyvyn arvioinnin lainsäädäntöpakettia, kunta-alan työhyvinvointiselvitystä sekä kuntoutusta ja työterveyshuoltoa koskevia tietoiskuja. Edunvalvonnassa KT oli mukana valmisteltaessa kolmikantaisesti työterveyshuollosta uusi asetus, joka ohjaisi siirtämään työterveyshuollon painopistettä ennalta ehkäisevään toimintaan. Lisäksi toimintavuoden aikana selvitettiin työterveyshuollon ammattiryhmille annettavaa erikoistumiskoulutusta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen HR-verkosto käynnistyi 17. helmikuuta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi ideatyöpajaa, joiden aiheina olivat tulevaisuuden henkilöstöjohtaminen ja työelämä. Näitä asioita käsiteltiin asiantuntijaalustusten lisäksi käytännön esimerkkien avulla mm. osaamisen ja eri-ikäisten johtamisen, ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja muutoksen johtamisen näkökulmista. HR-verkoston ydinryhmä toimi verkostotyön kehittäjänä ja sparraajana myös raamisopimuksessa mainituille henkilöstötyön toimintamalleille. HR-verkoston jäseniltä pyydettiin näkemyksiä työelämän kehittämisen strategiaa varten sen valmisteluvaiheessa. Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisusarjassa tuotettiin kaksi julkaisua, joista toinen käsitteli kuntakonsernin henkilöstövoimavarojen johtamista ja toinen osaavan työvoiman saatavuutta. HR-verkoston työalustoina toimivat Kuntaliiton Eksaitti (ekstranet) ja LinkedIn-ryhmä sekä viestintäkanavana HR-info. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstöjohdolle kaksi tietotärskyä, joiden aiheina olivat mielekäs muutos ja sen tuki sekä osaamisen ennakointi. Kunta-alan henkilöstöammattilaisille suunnattu mentorointiohjelma valmisteltiin niin ikään toimintavuoden aikana. Tuloksellisuus ja tuottavuus KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanja edisti tuloksellisuustyötä järjestämällä viisi alueseminaaria, joissa käsiteltiin tuloksellisuutta ja työelämän laatua työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen, prosessien kehittämisen, rakennemuutosten ja yhteistoiminnallisen kehittämisen näkökulmista. Lisäksi päätettiin seurata kahden yhteistoiminnallista kehittämistä ja dialogista johtamista koskevan tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Näitä tuloksia hyödynnetään kehittämistyön kuvaamisessa sekä edunvalvonnassa että kuntien palvelussa. Valtiovarainministeriö asetti 2. helmikuuta kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistä- KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 13 mistyötä sekä luoda sille edellytyksiä ja yhteistä arviointi- ja tietopohjaa. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet osallistuivat koordinaatiotyöryhmän työhön. Osaavan työvoiman saatavuus kunta-alalla Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa - ESR -hankkeessa on alueellisissa piloteissa kehitetty osaamisen ennakointimalleja, jotka pilottiorganisaatiot ovat vieneet osaksi omia työkäytäntöjään. Toimintamalleista laaditaan kuvaukset kaikkien kunta-alan organisaatioiden hyödynnettäväksi. Ensimmäinen pilottiraportti, pääkaupunkiseudun ”Osaamisen johtaminen osana julkisrahoitteisten organisaatioiden strategiatyötä” valmistui toimintavuoden lopussa. Osaamistarvetiedon kokoamiseksi kehitettiin sähköinen kyselymalli, jonka avulla koottiin osaamistarvetietoa tulevaisuuden kuntapalveluissa tarvittavasta osaamisesta. Osaamisen ennakointia kunta-alalla edistettiin ja osaamistarvetietoa jatkojalostettiin ”Tulevaisuus haastaa osaamisen - myös kuntapalveluissa” - asiantuntijaseminaarissa. Raporttiin koottua kuntaalan osaamistarvetietoa voidaan hyödyntää mm. valtakunnallisessa ja alueellisessa koulutussuunnittelussa. Kunta-alan osaamisen ennakoinnin kytkeytymistä osaksi organisaatiokohtaista, alueellista ja valtakunnallista koulutussuunnittelua on edistetty alueellisissa piloteissa ja valtakunnallisella tasolla mm. KT:n HRverkostossa, maakuntaliittojen ennakointitoiminnassa, koulutustoimikuntayhteistyössä ja valtakunnallisissa työryhmissä. 14 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Kuntatyö-toiminta Kuntatyö-toiminnassa (KT:n, Kuntaliiton ja Kevan yhteistyössä) tehtiin mm. rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelu, jonka tulokset esitettiin Kunnissa tarvitaan osaajia -julkaisussa. Lisäksi tehtiin selvitys kuntatyön vetovoimasta nuorten keskuudessa sekä viimeisteltiin skenaariotyötä. Toimintavuonna jatkettiin oppilaitosyhteistyötä ja kuntatyön markkinointia. Koulutus- ja tutkintotoimikunnat KT:lla oli kertomusvuonna yhteensä 42 edustajaa (varsinaiset ja varajäsenet) OKM:n alaisuudessa toimivissa 19 koulutustoimikunnassa, joiden keskeinen tehtävä on osaamisen ennakointi. Vastaavasti KT:lla oli yhteensä 50 kuntatyönantajien edustajaa 42 eri tutkintotoimikunnassa, joiden tehtävänä on aikuisten näyttötutkintojen laadunvarmistus ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen alaisuudessa, ja niitä on yhteensä yli 150. KT piti aktiivisesti yhteyttä toimikunnan kuntatyönantajia edustaviin jäseniin muun muassa järjestämällä tapaamisia ajankohtaisiin erityiskysymyksiin liittyen. Monessa mukana KT on edustettuna useissa hallinto-, tuomioistuin- ja muutoksenhakuelimissä sekä kolmikantaisissa työryhmissä. Tällaisia pysyviä toimielimiä ovat mm. työneuvosto, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, Työterveys- laitoksen johtokunta, työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto, Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostot ja hallitukset, Työsuojelurahaston valtuusto ja hallitus, Työturvallisuuskeskuksen hallitus sekä EU:n kansalliset valmistelujaostot ja ILOneuvottelukunta. KT:lla on edustajat myös keskeisissä kolmikantatyöryhmissä kuten mm. tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta selvittävä työryhmä, jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava työryhmä sekä erilaiset samapalkkaisuusohjelman työryhmät. EU-tason toimielimissä KT on jäsenenä CEEP:n Suomen jaostossa, CEMR:n työnantajafoorumissa sekä HOSPEEM:ssa (European Hospital and Healthcare Employers’ Association) ja EFEE:ssä (e European Federation of Education Employers). KT osallistui CEEP:n toimintaan myös edustamalla CEEP:ä komiteassa “Advisory Committee of Free Movement of Workers”. Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry Palvelulaitosten työnantajat PTY hoitaa monitoimialaisena työnantajajärjestönä yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa kuntakonserniin kuuluville osakeyhtiöille ja säätiöille sekä kuntien palveluita tuottaville yksityisille yhtiöille, yhdistyksille ja osuuskunnille. PTY tekee yhteistyötä mm. KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton ja Kevan kanssa. PTY:n toimintojen järjestäminen on toteutettu KT:n kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen nojalla. PTY:llä oli toimintavuoden lopulla 532 jäsenyhteisöä ja PTY:n työehtosopimusten soveltamisalan piirissä oli noin 30 000 palkansaajaa. PTY:n jäsenyhteisöistä 234 toimi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, 166 teknisillä aloilla, 118 erityisaloilla ja 14 opetus- ja sivistysalalla. Kuntien palvelutuotannon rakenteiden muutoksessa ja yhtiöittämisten jatkuessa PTY:n jäsenmäärä kasvaa edelleen. PTY tarjosi toimintavuoden aikana valtakunnallisten työehtosopimusten solmimisen ja työmarkkinapoliittisen työnantajaedunvalvonnan lisäksi jäsenneuvontaa työehtosopimus- ja työsuhdeasioissa sekä apua paikallisten erimielisyysasioiden ratkaisemisessa ja työoikeudellisten oikeusprosessien hoitamisessa. Jäsenille järjestettiin myös yleisiä ja räätälöityjä koulutustilaisuuksia. Helmikuun 2012 alusta lukien voimaan tulleet PTYTES sekä PTYOTES perustuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä marraskuussa 2011 solmittuun raamisopimukseen. PTY:n työehtosopimusten sopimuskausi jatkuu 31.3.2014 saakka. PTY:n sopimustoimialoilla solmittiin toimintavuoden aikana myös muita valtakunnallisia ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 15 Palvelua kuntatyönantajille T oimintavuonna KT:n toimihenkilöt neuvottelivat sopimuksista ja suosituksista, antoivat sopimusneuvontaa, vastasivat tuhansiin sopimuksia koskeviin sähköposteihin, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat lukuisiin työryhmiin. KT:n toimihenkilöt kouluttivat esimiehiä ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä pitivät työnantajapuheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa. KT:n tehtäviin kuuluu myös kansainvälinen edunvalvonta, neuvottelutoiminnassa tarvittavat selvitykset ja viestintä. Neuvonta Kuntia ja kuntayhtymiä palveltiin antamalla neuvontaa sopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT:n toimihenkilöt vastasivat kunnista ja kuntayhtymistä tulleisiin lukuisiin tulkintapyyntöihin, joita esitettiin pääasiassa sähköpostilla, puhelimitse sekä nettisivujen kautta. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 73 kirjallista lausuntoa. Lausuntopyyntöihin sisältyi eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja ja selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi annettiin asiantuntijalausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 43. Toimintavuonna hoidettiin 12 työtuomioistuin-asiaa ja 18 työrauha-asiaa. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. Neuvottelijat kou- luttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemissa olevia sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Tutkimus- ja selvitystoiminta Toimintavuoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla mm. sopimusmääräysten täytäntöönpanoa eri työryhmien käyttöön sekä työnantajaedunvalvontaan. Kaikilla työmarkkinasektoreilla tehtiin tasa-arvosuunnittelua ja palkkakartoitusta koskeva tiedustelu. Selvityksen tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen tilasta eri sektoreilla. Kunnallisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen vuosittainen seurantavelvoite on säädetty KT:lle. Täydennyskoulutuksen määrät ja kustannustiedot kerättiin vuodelta 2011 terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiltä. Seurantatiedoista raportoitiin myös STM:lle. STM:n työryhmien sekä sopijaosapuolten käyttöön tehtiin selvitys sairaaloiden lääkärien sekä hammaslääkärien vakanssien täyttötilanteesta lokakuussa. Selvitys tehdään vuosittain. Loppuvuodesta lähetettiin kuntien ja kuntayhtymien ylimmälle johdolle, henkilöstöjohdolle ja muille henkilöstöhallinnon toimijoille ja esimiehille KT:n toimintojen kehittämistä koskeva kysely, joka valmistui seuraavan vuoden puolella. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 16 KT kerää ja ylläpitää myös PTY:n palkkaus- ja palvelussuhderekisterin tietoja vuosittain. Tietoja käytetään PTY:n sopimusneuvotteluissa ja edunvalvonnassa, ja ne toimitetaan myös Tilastokeskukselle yleiseen palkkatilastointiin. KT:n tiedustelujen yhteenvedot löytyvät pääsääntöisesti KT:n verkkosivuilta ja Kuntatyönantaja-lehdestä. Kuntatyönantajia palveltiin myös palkkatilastoilla, joita julkaistiin mm. KT:n verkkosivuilla ja tilastoesitteessä. Lisäksi kunnille ja kuntayhtymille tehtiin niiden tilaamia palkkavertailuja. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta 2011. Viestintä Viestinnällä tuetaan KT:n edunvalvontaa ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestinnällä myös vahvistetaan kuntatyönantajan yhteisökuvaa ja kehitetään KT:n palveluja kunnille. Viestinnän kanavina toimivat KT:n verkkopalvelut www.kt.fi ja www.kommunarbetsgivarna.fi, Kuntatyönantaja-lehti ja sen verkkosivut www.kuntatyonantajalehti.fi, yleiskirjeet, julkaisut, mediatiedotteet, palkkaasiamiessähköpostit, ekstranetti, KT:n uutiskirje sekä KuntaTV. KT:n näkyvyyttä mitataan mm. sähköisen median seurannalla. Yleiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 21. Niiden perusjakelu on kunnille ja kuntayhtymille maksuton, muille kirjeen vuosisarjan tilaukset olivat maksullisia. Yleiskirjeet julkaistaan KT:n verkkosivuilla. 17 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Medialle toimitettiin vuoden aikana 13 mediatiedotetta, joiden aiheina olivat mm. kuntauudistus, henkilöstömenot, palkankorotusvarat, henkilöstön määrä, vuosiloma, koulutuspäivät ja tuloksellisuus. Lisäksi medialle välitettiin 10 tiedotetta, jotka laadittiin yhdessä sidosryhmien kanssa mm. tuloksellisuuskampanjasta, tuottavuudesta ja työelämästä. Kuntatiedotuksessa tärkeimmäksi välineeksi muodostuivat palkka-asiamiesten ryhmäsähköpostit, joita lähetettiin vuoden aikana 41. Lisäksi palkka-asiamiehille välitettiin KT:n tiedotteet. Uutiskirjeitä lähetettiin toimintavuoden aikana seitsemän kappaletta. Uutiskirjeen jakelussa on yli 5 500 henkilöä. • Verkkosivut KT:n suomenkieliselle verkkopalvelulle www.kuntatyonantajat.fi otettiin käyttöön uusi rinnakkaisosoite www. kt.fi. Tavoitteena oli tehdä osoitteesta muistettavampi ja lyhyempi. Ruotsinkielisen verkkopalvelun osoitteena säilyi www.kommunarbetsgivarna.fi. Myös sähköpostiosoitteissa siirryttiin @kt.fi -päätteisiin osoitteisiin. KT:n verkkosivuilla vieraili keskimäärin 41 000 yksittäistä kävijää kuukaudessa ja sivuille tehtiin noin 58 000 vierailua kuukaudessa. Sivulatauksia tehtiin vuoden aikana 2,7 miljoonaa. Sopimukset-sivujen ohella yksi suosituimmista sivustoista oli Kunta-alan palkat, ammatit ja tutkinnot -sivusto. Toimintavuonna jatkettiin KT:n verkkosivujen kehittämistä. Esimerkiksi KVTES:n tärkeimmistä työaika-asioista tehtiin sivuille tietopaketti ja opettajien sopimussivuille avattiin Usein kysytyt kysymykset -osio. • Kuntatyönantaja-lehti • Julkaisut Kuntatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti tarjoaa työnantajatoiminnassa ja esimiestyössä tarvittavaa tietoa ja taustaa työnantajapäätöksiin. Kuntatyönantaja ilmestyi kuusi kertaa toimintavuonna, joka oli lehden 39. ilmestymisvuosi. Lehden levikki oli noin 6 000 kappaletta. Lehdellä on laaja ilmaisjakelu muun muassa kuntiin ja kuntayhtymiin sekä sidosryhmiin. Toimintavuonna Kuntatyönantajan aiheina olivat mm. tuloksellisuus, työaika, palkkaus, paikallinen sopiminen, työurien tukeminen ja osaamisen johtaminen. Kuntatyönantajapäiville 2012 tehtiin lehti teemalla ”Työnantajuus haltuun”. Teemoja tuotiin esiin haastatteluin ja kuntaesimerkein. Lehdessä uutisoitiin myös hyviä työelämän käytäntöjä ja annettiin ohjeita sopimusten soveltamiseen. Kuntatyönantaja-lehdellä on omat verkkosivut osoitteessa www.kuntatyonantajalehti.fi. Sivuilla oli toimintavuoden aikana 19 536 yksittäistä kävijää. Sivuilla on laaja- ja juttuarkisto ja luettelo ilmestyneistä artikkeleista vuodesta 1998 lähtien. Verkkosivuilta löytyvät lehden numerot selailtavina näköislehtinä vuosikerrasta 2010 alkaen. Verkkosivuilla voi hoitaa myös lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset. Toimintavuoden aikana avattiin lehden ruotsinkieliset sivut. Kuntatyönantajan osoiterekisteri ja tilaukset sekä niihin liittyvä asiakaspalvelu hoidetaan KT:ssa. Kuntatyönantaja-lehteä markkinoitiin koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Toimintavuonna ilmestyivät kaikki sopimuskirjat kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista 2012 - 2013 sekä suomenkielisenä että ruotsinkielisinä. Sopimuskirjat ilmestyivät sekä painettuna että verkkojulkaisuina. KT julkaisi kertomusvuoden syyskuussa Kunnalliset palkat ja henkilöstö -tilastoesitteen suomen- ja ruotsinkielisenä. Esite ilmestyi sekä painettuna että verkkojulkaisuna. Osana Kuntatyö-toimintaa tuotettiin Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Kevan yhteistyönä Kunnissa tarvitaan osaajia -julkaisu, joka ilmestyi sekä painettuna että verkkojulkaisuna. Toimintavuonna julkaistiin myös Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa -julkaisu, jonka painattamisesta KT vastasi. Julkaisun ovat kirjoittaneet Jari Salomaa ja Sinikka Aho-Salomaa. Kirjoittamista tuki Työsuojelurahasto. Julkaisuja markkinoitiin KT:n verkkosivuilla, Kuntatyönantaja-lehdessä, ryhmäsähköposteissa sekä KT:n ja Kuntaliiton uutiskirjeissä. Julkaisuja myydään Kuntatalon julkaisumyynnissä ja verkkokirjakaupassa. KT ja pääsopijajärjestöt työstivät yhdessä KVTESpalkkausopasta, joka ilmestyy vuoden 2013 puolella. Opas auttaa kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään ja päivittämään tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 18 Seminaarit ja tapahtumat Neljän vuoden välein pidettävät Kuntatyönantajapäivät järjestettiin 24. - 25.toukokuuta Tampere-talossa teemalla ”Muutoksesta selvitään hyvällä johtamisella”. Päiville osallistui noin 300 kuntien ja kuntayhtymien johtajaa, päättäjää ja esimiestä. Päivien alustuksissa käsiteltiin kuntauudistusta ja sitä, mitä se merkitsee kuntien työnantajatoiminnalle ja työmarkkinaedunvalvonnalle. KT järjesti yhdessä kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa tuloksellisuuskampanjan viisi aluetilaisuutta toimintavuoden keväällä: Naantalissa, Mikkelissä, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä työnantajan että henkilöstöjärjestöjen edustajia. KT tapasi suurten kaupunkien henkilöstöjohdon 15. marraskuuta Tampereella. Tuolloin oli esillä ajankohtaisten asioiden lisäksi tuloksellisuus, työterveyshuolto, työurat, johtamisen kehittäminen ja luottamusmiesten ajankäyttö. KT:n vuosittainen työmarkkinaseminaari järjestettiin Kuntamarkkinoiden yhteydessä 12. syyskuuta. Seminaarin teemana oli ”Raamisopimuksen vaikutuksia kunta-alalla”. Seminaariin osallistui noin 200 henkilöä. Kuntamarkkinoiden aikana KT:n asiantuntijat olivat KT:n toimistossa palkka-asiamiesten ja kuntien henkilöstöjohdon tavattavissa. Kunta-alan työmarkkinaseminaari järjestettiin 25. kerran Raumalla 12. - 13. kesäkuuta teemalla ”Keskitetystä palkanmaksusta paikalliseen palkitsemiseen”. Seminaarissa käsiteltiin mm. palkkausjärjestelmän kehi- 19 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2010 tysvaiheita ja palkitsemista. Seminaariin osallistui kuntatyönantajien edustajia, luottamusmiehiä ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijoita, yhteensä yli 400 henkeä. Seminaari järjestettiin yhdessä Rauman kaupungin, Länsi-Suomen kesäyliopiston ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa. Lappeenranta-seminaari järjestettiin 16. - 17. lokakuuta yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan kesäyliopiston ja kunta-alan työmarkkinaosapuolten kanssa. Seminaarissa käsiteltiin kuntatyön erityispiirteitä, työn organisointia sekä työyhteisöjä työn sujuvuuden ja työn merkityksen rakentajina. Paikalla oli 700 kuntien ja järjestöjen edustajaa. Päätöksenteko ja henkilöstö Kuntatyönantajien valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 6 kertaa. Val- KT tuuskunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Aki Lindén. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 5 kertaa. Toimikunta päättää sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ole laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päättää myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 48 toimihenkilöä. KT:n valtuuskunta 1.10.2009 - 30.9.2013 Puheenjohtaja Aki Lindén I varapuheenjohtaja Pekka Toivonen II varapuheenjohtaja Minna Karhunen Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Haapanen Jorma, Kirkkonummi, palvelujohtaja Toivola Matti, Helsinki, toimitusjohtaja Kok. Heinonen Kimmo, Seinäjoki, toimitusjohtaja Koski Kirsi, Tampere, konsernijohtaja Kok. Karhunen Minna, Järvenpää, kehitysjohtaja Vuorinen Maritta, Lahti, toimialajohtaja Kok Karrimaa Jaana, Harjavalta, kaupunginjohtaja Riepula Esko, Rovaniemi, professori SDP Kinnunen Anu, Saarijärvi, palvelupäällikkö Kantola Jouko, Joensuu, henkilöstöpäällikkö Kesk. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 20 Kokko Hannu, Vantaa, asianajaja Honkanummi Eeva, Espoo, erityissuunnittelija Vihr. Lievonen Kirsi-Marja, Vantaa, henkilöstöjohtaja Viialainen Matti, Mikkeli, maakuntajohtaja SDP Lindén Aki, Turku, toimitusjohtaja Lauttamus Ulla, Jyväskylä, koulutuspäällikkö SDP Malin Sinikka, Heinola, henkilöstöjohtaja Rissanen Raija, Hartola, kunnanjohtaja Toivonen Pekka, Kangasniemi, kunnanjohtaja Harjula Jyrki, Kouvola, talous- ja strategiajohtaja Kesk. Virtanen Aila, Suomussalmi, hallintojohtaja Lainamo Sakari, Varkaus, toimitusjohtaja Toimikunta Puheenjohtaja Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja Jäsenet Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Jaana Pirhonen, sihteeri, johdon assistentti Jorma Palola, neuvottelupäällikkö 21 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Kesk. Vas. Henkilökunta Suvi Kämäri, johtava työmarkkina-asiamies Ritva Liivala, työmarkkinalakimies Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja Lauri Niittylä, johtava työmarkkinalakimies Jaana Pirhonen, johdon assistentti Eija Pyykkinen, työmarkkinaneuvoja (nimike muuttunut 2.10.2012) Heidi Hellström, hallintosihteeri Katri Mäkelä, taloussihteeri Heikki Saaristo, työmarkkina-asiamies Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus Vuokko Piekkala, neuvottelupäällikkö Suvi Veramo, viestintäpäällikkö, päätoimittaja Ann-Mari Kallberg, sihteeri Marko Haakana, toimistoisäntä (nimike muuttunut 2.10.2012) Teija Metsäranta, työmarkkinalakimies Kaisa Koskela, tiedottaja, toimitussihteeri Petra Nieminen, työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen, työmarkkina-asiamies Marjaana Mattila, verkkotiedottaja Raija Tillgren, työmarkkina-asiain sihteeri (1.7.2012 saakka) Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Yleiset palvelussuhdeasiat Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Erkki Hintsanen, johtava työmarkkinalakimies Jenni Aaltonen, työmarkkinalakimies (5.3.2012 alkaen) Riitta Arko, työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen, työmarkkinalakimies Johanna Karlström, työmarkkinalakimies (työvapaa 31.5.2013 saakka) Anne Kiiski, työmarkkinalakimies Eeva Nypelö, työmarkkinalakimies Kirsi Korppi, työmarkkina-asiamies (21.5.2012 alkaen) KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 22 Virpi Taavitsainen, johtava työmarkkina-asiamies (nimike muuttunut 1.4.2012) Mirja-Maija Tossavainen, työmarkkinalakimies (1.11.2012 alkaen, osittain PTY) Tarja Tuominen, työmarkkinalakimies (30.9.2012 saakka) Työmarkkinatutkimus ja työsuojelu (nimi muuttunut 10.9.2012) Margareta Heiskanen, tutkimuspäällikkö Bjarne Andersson, työelämän kehittämisen asiantuntija (9.9.2012 saakka) Hannu Freund, työmarkkina-asiamies Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Anne Hotti, johtava työmarkkinatutkija Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Mika Juutinen, työmarkkinatutkija Bjarne Andersson, työelämän kehittämisen asiantuntija (10.9.2012 alkaen) Satu Lilja, työmarkkina-asiain sihteeri Kaisa Juselius, sihteeri Raija Keuro, projektipäällikkö (29.2.2012 saakka) Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija (9.9.2012 saakka) Leena Lehtinen, projektikoordinaattori Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) Markku Roiha, työmarkkina-asiamies Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija (10.9.2012 alkaen) Marja Tast, neuvottelupäällikkö (1.5.2012 saakka) Katri Tonteri, neuvottelupäällikkö (1.2.2012 alkaen Sirpa Sivonen, projektipäällikkö (21.3.2012 alkaen) Iikka Jokinen, työmarkkina-asiamies (20.4.2012 alkaen) Riikka-Maria Yli-Suomu, kehittämispäällikkö (työvapaa 18.10.2012 alkaen) Nelli Koistinen, työmarkkinalakimies (1.10.2012 alkaen) Annamaria Mattila, työmarkkinalakimies (11.4.2012 saakka) Leena Rehn, työmarkkina-asiamies Mirja-Maija Tossavainen, työmarkkinalakimies (31.10.2012 saakka, osittain sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelussuhdeasiat) 23 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Talous Kuntatyönantajien kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Tuotot olivat 2,4 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 3 miljoonaa euroa. KT Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä noin 1 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantaja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa. Muu myynti oli 0,1 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä 348 526 euroa. Kulut Kuntien maksuosuudet Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 §:n mukaan ”Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja.” Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2012 kunnilta maksuosuusennakoina KT:n menoihin yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnille palautetaan lopullisina maksuosuuksina yhteensä 382 095 euroa. KT:n toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa eli 67 % kaikista kuluista. KT maksoi ulkopuolisista ostopalveluista noin 0,6 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,5 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa. KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 24 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA 2012 Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulujäämä 2011 2 360 246,59 -3 648 850,09 -16 612,13 -1 808 686,48 -5 474 148,70 1 602 135,33 -4 135 408,92 -37 180,24 -1 656 512,33 -5 829 101,49 -3 113 902,11 -4 226 966,16 3 113 902,11 4 226 966,16 0,00 0,00 VARAINHANKINTA Maksuosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä 25 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 Tase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä 82 941,46 1 109 337,38 543 364,98 1 735 643,82 59 956,25 98 130,30 1 067 197,26 1 225 283,81 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 735 643,82 1 225 283,81 520 700,00 526 300,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä 94 826,20 122 470,13 997 647,49 1 214 943,82 35 071,62 120 454,34 543 457,82 698 983,78 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 735 643,82 1 225 283,78 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Eläkevastuut KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 26 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KT Kuntatyönantajat kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1 §:n perusteella osana Suomen Kuntaliittoon. KT Kuntatyönantajat ei kirjaa ylijäämää eikä alijäämää, vaan annetun lain perusteella liikaa tai liian vähän kannetut maksuosuusennakot joko palautetaan kunnille tai peritään lopullisina maksuosuuksina. Tuloslaskelman liitetiedot 2. VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT Kokonaistuotot Kokonaiskulut Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely KT Kuntatyönantajien toimisto Palvelukorvaukset Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Valtuuskunta Henkilöstökulut Muut kulut 27 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 2012 2011 5 474 148,70 5 474 148,70 5 829 101,49 5 829 101,49 1 000 561,67 181 269,30 1 181 830,97 -3 445 068,83 -16 612,13 -1 432 993,34 -4 894 674,30 -3 712 843,33 1 002 288,04 174 013,52 1 176 301,56 -3 924 918,19 -34 822,24 -1 434 166,60 -5 393 907,03 -4 217 605,47 -45 324,60 -13 930,95 -59 255,55 -60 579,60 -21 279,80 -81 859,40 2012 Kuntatyönantaja -lehti Tuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Julkaisumyynti Tuotot Muut kulut Osaamisen ennakointi-hanke Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut 2011 192 052,84 -66 358,69 0,00 -91 457,98 -157 816,67 34 236,17 200 590,00 -61 678,83 -2 358,00 -108 443,29 -172 480,12 28 109,88 746 794,47 -147 907,77 -147 907,77 598 886,70 59 172,39 -11 096,87 -11 096,87 48 075,52 183 300,00 -92 097,97 -66 128,12 25 073,91 105 243,67 -88 232,30 -20 698,06 -3 686,69 56 268,31 -56 268,31 0,00 60 827,71 -60 827,71 0,00 CEEP Tuotot Muut kulut 3. VARAINHANKINTA Maksuosuusennakot Kuntien maksuosuudet Lisäperintä (+)/palautus (-) -3 495 997,00 3 113 902,10 -382 094,90 -3 503 203,00 4 226 966,16 723 763,16 16 612,13 37 180,24 4. POISTOT Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Koneet ja kalusto KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 28 2012 2011 5. VASTUUSITOUMUKSET KT Kuntatyöntekijöiden palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kevan kautta. 6. HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY Palkat Palkkiot, valtuuskunta Palkkiot, muut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstön keskimääräinen luku Taseen liitetiedot 7. SIIRTOSAAMISET Maksuosuudet kunnilta Ulkopuolinen hankerahoitus ALV-palautus Eläkemaksun palautus KEVA Muut siirtosaamiset 8. PAKOLLISET VARAUKSET Pakollinen varaus työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten. 9. SIIRTOVELAT Lomapalkkavaraus Maksuosuudet kunnille Muut siirtovelat 29 KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 2 808 618,47 42 000,00 9 110,00 621 702,63 167 418,99 3 648 850,09 2 921 521,54 57 300,00 17 479,00 1 012 176,54 126 931,84 4 135 408,92 48 46 2012 2011 0,00 101 019,92 0,00 425 358,00 16 987,06 543 364,98 723 763,16 70 243,67 257 064,80 0,00 16 125,63 1 067 197,26 520 700,00 526 300,00 600 888,00 382 094,89 14 664,60 997 647,49 534 533,00 0,00 8 924,82 543 457,82 SUOMEN KUNTALIITTO RY:N HALLITUS Rakel Hiltunen Maarit Feldt-Ranta Ari Korhonen Otto Lehtipuu Toivo Mäkelä Sari Rautio Martti Ruotsalainen Taru Tujunen Markku Jalonen Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Andersson Lasse Hautala Martti Korhonen Raili Myllylä Kaisa Raatikainen Pekka Ravi Kari Salmi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 12. päivänä huhtikuuta 2013 PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Perälä KHT KT Kuntatyönantajat vuosikertomus 2012 30
© Copyright 2024