1. No category

LÄNSI-UUDENMAAN
HISTORIAA
Torsti Salonen
20.11.2010
1
2
1. Mikä on Uusimaa?
- Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue
sisämaassa.
- Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta 1100-1300-luvulta:
Ny land - Uusi maa.
- Maakuntana mainittu ensi kerran 1310.
- Ruotsinkielinen Nyland, suomenkielinen Etelä-Häme?
- Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa.
- Länsi-Uusimaa erottuu kahdesta muusta.
- Suuntautui enemmän Varsinais-Suomeen.
3
4
2. Asuttaminen, kaksikielisyys ja
kristinuskon tulo
- Luonnonolosuhteiden vaikutus.
- Jääkauden loppuminen n. 12 000 vuotta e.Kr.
- Salpausselkä syntyi.
- Sen ja meren väliin hiesu- ja savikkomaita: sopivaa
viljelykseen.
- Harjun takana järviä, vähemmän viljelymaata.
- Luonnollinen kulkureitti sisämaahan.
- Maan nousemisen vaikutus.
- Uudellamaalla nykyään n. 20-30 cm/vuosisata, hidastuu.
5
6
7
- Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri 7000-4200
e.Kr.
- Rantaviiva 30-50 m nykyistä ylempänä.
- Keskuksia jokilaaksot: Porvoonjoki, Vantaanjoki ja
Lohjanjärven ympäristö.
- Asutus liikkuvaa, kausiluonteista, elinkeinona keräily.
8
- Kampakeraaminen kulttuuri 4200-3300 e.Kr.
- Asutus tiheää, erityisesti rannoilla.
- Pyyntielinkeinot yleistyvät: metsästys ja kalastus.
- Vasarakirveskulttuuri 2500-2000 e.Kr.
- Uusi balttilaisperäinen kansa alistaa entiset asukkaat.
- Maatalouden alku, kaskiviljelystä.
- Yhteydet Suomenlahden eteläpuolelle tiivistyivät.
9
- Pronssikausi 1500-500 e.Kr.
- Ilmasto oli lämmin, kaskiviljelykselle oli hyvät olosuhteet.
- Metallin valmistus, hiidenkiukaat, esim. Siuntion
Krejansbergetillä.
10
- Rautakausi 500 e.Kr.-1200 j.Kr.
- Kylät syntyivät, yhteydet Hämeeseen ja Viroon kiinteät.
- Hämäläisten ”meritie”, hämäläisperäistä asutusta.
- Vesireitit sisämaan ja rannikon yhdistäjinä.
- Lohjanvesistö, Siuntionjoki
- Röykkiöhautakalmistoja, polttokenttäkalmistoja, mm. Karjaan
Krogårdsmalmen
- Viikinkiretkien aikana rannikkoalue autioitui 700-800-luvulla.
11
- Mäkilinnoja ja vartiovuoria, esim. Skällberget Siuntiossa.
12
13
- Linna- ja vartiovuori
Kasberget
Pohjanpitäjänlahden päässä
Pohjankurussa.
- Hiidenkiukaita Kasbergetillä.
14
- Ruotsalaisasutusta rannikolle 1200-1300-luvulla.
- Väestö oli lähtöisin pääasiassa Tukholman pohjoispuolelta
Roslagenista ja Uplannista.
- Kieliraja vakiintui 1400-luvun loppuun mennessä.
- Suomalaisuudisasutusta pohjoisosiin Varsinais-Suomesta.
15
16
- Kristinuskon vakiinnuttaminen.
- Ruotsalaisten II ristiretki 1239 – 1248 Hämeeseen.
- Johdossa jaarli Birger, maihinnousu ”Hämäläisten
satamassa”
- Todennäköisimmin Länsi-Uudenmaan kautta
Hämeeseen, joka alistettiin.
17
- Emäseurakuntien perustaminen ja kirkkojen rakentaminen.
- Vanhimpia Inkoo, Kirkkonummi.
- Muita keskiaikaisia kirkkoja: Tenhola, Pohja, Karjaa,
Lohja, (Vihti), Siuntio, Inkoo, Kirkkonummi.
18
19
- Maakunnan syntyminen.
- Hallinnollinen jako linnalääneihin: Raaseporin lääni.
- Linnat olivat puolustus-, hallinto ja verotuskeskuksia.
- Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla ja laajennettiin
1400-luvun puolivälissä.
- Tuhoutui 1520-luvulla, jonka jälkeen hallintokeskuksena
oli Tammisaaren kuninkaankartano vuoteen 1635.
20
- Leijonhufvudien kreivikunta.
21
3. Kartanot ja ruukit
- Suomessa kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja
Häme.
- Satakunnassa ja Savossa kartanoita on vähän,
Pohjanmaalla ei lainkaan.
- Karjalaan kartanoita (hoveja) syntyi venäläiskaudella vuoden
22
1721 jälkeen
- Länsi-Uudenmaan kartanot syntyivät 1400-1700-luvulla.
- Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen)
omistama tila.
- Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja
virkamiehille.
- Kuninkaankartanot: Kuninkaan perustamat, alun perin
voudin johtamat kartanot, jotka myöhemmin läänitettiin
yksityisille.
23
- Tammisaari, Lohjan Laakspohja.
24
- Rikastuneet talonpojat, rusthollarit, hankkivat lisää maata ja
loivat suurtiloja, joita aateliset ostivat.
- Kartanot olivat innovaatiokeskuksia.
- Uudet ilmiöt ja aatteet levisivät niiden kautta.
- Tavat, pukeutuminen, rakennukset.
- Torpat ja maatyöläiset olivat tyypillisiä kartanoalueen
maaseudulle.
- Suurtiloilla tarvittiin paljon työväkeä.
25
- Ruukkien malmi paikallisista kaivoksista tai Ruotsista.
- Ojamon rautakaivos (1538-1862) oli ensimmäinen.
- Orijärven kuparikaivos Kiskossa (1759-1957) oli
merkittävin kaivos.
- Runsaasti pienempiä kaivoksia.
26
- Ruukkeja perustettiin varsinkin 1600-luvulla sotatarpeita varten.
- Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla .
- Vesivoimaa, rannikon läheisyys, omia malmivaroja.
- Varakkaat kartanot perustivat tuotantolaitoksia, joista
saattoi kehittyä ruukkeja.
- Vesisahoja, metallimanufaktuureita (rautaa ja
kuparia).
27
- Myös ruukit synnyttivät kartanoita.
- Ruukkien miljöö oli pääpiirteissään samanlainen.
- Keskellä joki koskineen, kosken rannalla tuotantolaitokset.
- Toisella puolella työväenasunnot, seppien talot usein rivissä
ruukinkadun varrella, toisella puolella patruunan kartano
puistoineen.
- Maatalousrakennukset ja maatyöväen asunnot erillään .
28
- Ruukeilla oli oma puoti, usein myös oma kirkko.
29
- Suomen teollisuus syntyi 1500-1600-luvulla.
- Lohjan Ojamon rautakaivos, Mustion ruukki Karjaalle 1556.
- Länsi-Uudellemaalle lisää ruukkeja: Antskog (Pohja) 1630.
Billnäs (Pohja) 1641, Fagervik (Inkoo) 1647, Fiskars (Pohja)
1649, Skogby (Tenhola) 1686, Kärkelä (Karjalohja) 1765, 30
Högfors (Karkkila) 1821.
4. Rannikko ja sisämaa,
Suomenlahti ja joet
- Maakunta oli välittäjä meren ja Hämeen välissä.
- Joet ja Lohjanharju kauppareitteinä.
- Karjaanjoen reitti (Lohjanvesistö), Fiskarsinjoki,
Siuntionjoki.
31
32
•
Kalastus
- Saaristossa ja meren rannikolla kalastus oli maaseudun
pääelinkeino 1900-luvulle saakka.
- Viljelykelpoista maata oli niukasti.
- Huomattava osa saaliista myytiin kuivattuna (kapakala)
tai suolattuna.
- Joissa ja järvissä kalastusta harjoitettiin sivuelinkeinona.
- Uudenmaan joet olivat lohenkalastuspaikkoja 1800luvulle saakka.
33
- Ruukkien ja teollisuuden padot estivät lohien nousun.
•
Kauppareitit ja satamat
- Kauppa- ja satamapaikkoja jokien suilla.
- Pohjanpitäjänlahti (Karjaanjoki), Pikkalanlahti
(Siuntionjoki).
- Keskiajalta 1800-luvulle joensuut olivat yleensä myös
markkinapaikkoja.
34
35
- Hyvät purjehdusyhteydet Viroon.
- Tallinna oli merkittävä kauppakeskus.
- Keskiajalla hansakaupunki, 1700-luvulle Suomenlahden
suurin kaupunki.
- Vilkasta talonpoikaispurjehdusta aina 1800-luvulle saakka.
- Sõprakauppaa virolaisten kalastajien ja talonpoikien kanssa.
- Perheellä oli vakituinen ystäväperhe (sõprus) Virossa. 36
37
- Kauppatavarat
- Hämeen ja Uudenmaan vientitavarat:
- Keskiajalla turkiksia, kapakalaa ja haustetta.
- Turkiskauppa jatkui 1700-luvulle saakka.
- 1500-1700-luvulla tervaa ja hamppua laivojen tarpeisiin.
- 1600-luvulta lähtien puutavaraa ja metallituotteita
ruukeista.
- 1700-luvulta hyvinä satovuosina viljaa viinaksi
poltettuna.
- Tärkeimmät tuontitavarat 1800-luvulle saakka:
- Suolaa Saksasta.
- Viljaa Baltiasta huonoina satovuosina.
- Kankaita, mausteita ja ylellisyysesineitä lähinnä
säätyläisille.
38
- Kaupunkien satamien merkitys lisääntyi 1700-luvulla, mutta
Tammisaaren satama oli vaikeasti saavutettavissa.
- Hangon satama perustettiin 1873 erityisesti talviliikennettä
varten.
- Kantvikin satama rakennettiin Porkkalan vuokra-aikana
(1956).
39
- Inkoon satama 1962.
•
Teollisuuden syntysijat
- Joissa oli runsaasti koskia, joista saatiin vesivoimaa.
- Vesimyllyjä jo keskiajalla (Lohjalla maininta vuodelta
1382)
- Vesisahoja 1500-luvulta lähtien.
- Ruukit 1600-luvulta lähtien.
40
- Tukinuittoväyliä 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin.
- Puunjalostusteollisuus sijoittui jokien suille.
- Lohjanjärven rannalle Virkkalan sahateollisuuskeskus 1865.
- Sahateollisuutta myös Hankoniemen juureen Skogbyhyn
41
sekä Pohjaan.
42
•
Liikenneväylät
- Vanha purjehdusreitti (Idäntie) Suomenlahtea pitkin itään
kulki Uudenmaan saariston kautta.
- Hanko oli tärkeä tukipiste ja hätäsatama.
- Hauensuolen kalliopiirrokset.
- Höyrylaivaliikenne merellä 1830-luvulta lähtien.
- Ympärivuotinen laivaliikenne vuodesta 1873 Hangosta.43
- Rannikkolaivaliikenne saaristoväylällä oli merkittävää 1900-luvun
alkuun saakka.
- Matkustajalaivaliikennettä Lohjanvesistössä vuodesta 1892.
- Linja-autot lopettivat vuoroliikenteen 1920-luvulla, sen
jälkeen matkailuliikennettä.
- Vesistöt olivat tärkeitä talviteitä 1800-luvun lopulle saakka.
44
- Jääteillä pystyttiin helposti kuljettamaan suuria kuormia.
5. Tammisaaren kaupunki
- Kustaa Vaasan perustama vuonna 1546 kilpailijaksi Tallinnalle.
- Sijainti oli huono karikkoisen saaristoväylän takana ja
satama oli matala.
- Porvareita Virosta, Saksasta, Hollannista ja
Skotlannista.
- 1550 kaupungin porvarit määrättiin muuttamaan
Helsinkiin.
45
46
47
- Kuninkaankartano perustettiin 1556, lopetettiin 1695.
- Porvarit saivat palata takaisin.
- Raaseporin kreivikunta (Leijonhufvudit) vuoteen 1681.
- Leijonhufvudit rakennuttivat kivikirkon 1650-1670-luvulla.
- 1694 asukkaita oli 350, kaupunki paloi.
- Barckenin niemen asemakaava on palon jälkeiseltä ajalta. 48
- 1700-luvulla kaupunki kehittyi hitaasti.
- Ruukkien puodit haittasivat kaupungin kauppiaita.
- Lohjan Kyrkstadiin yritettiin turhaan perustaa kauppala.
- Porvarit harjoittivat laivanvarustusta.
- 1800-luvun alussa asukasluku ylitti 1000.
- 1821 suuri osa kaupungista paloi, kirkko korjattiin
nykyasuunsa.
- Teollisuutta 1800-luvun lopulla.
- Hanko-Hyvinkää –rautatie 1873.
- Olutpanimo 1858.
- Kaksi verkatehdasta 1898-1907, toimivat 1970-luvulle.
- Sanitec Oy:n posliinitehdas IDO 1969.
49
50
- Koulu- ja varuskuntakaupungiksi.
- Ruotsinkielinen kansakoulunopettajatarseminaari 1871-1974.
- Dragsvikin venäläinen varuskunta 1911, suomalainen
varuskunta 1940, nykyään Uudenmaan prikaati.
- Tammiharjun sairaala 1924.
- Kaupunki laajentui usein kuntaliitoksin.
- 1977 Tammisaaren maalaiskunta ja Snappertuna, 1993
Tenhola (+ Bromarv).
51
- 2009 osaksi Raaseporin kaupunkia.
6. Industrialismin vaikutuksia
Teollistuminen 1860-luvulta lähtien.
- Osa ruukeista nykyaikaistettiin.
- Billnäs: työkauluja ja konttorihuonekaluja.
- Fiskars: koneita ja hienotakeita.
- Högfors (Karkkila): valimotuotteita.
- Mustio: metallituotannosta puunjalostukseen.
52
53
Asukastiheys 1865 ja 1938.
54
55
Uusia asutuskeskuksia
- Teollistuminen synnytti muuttoliikettä.
- Ympäröivän maaseudun työväestö muutti
tehdasyhdyskuntiin.
- Uusia kauppaloita (1926-1976) ja kaupunkeja perustettiin.
56
Hanko
- Perustettiin kaupungiksi 1878.
- Rautatie Hankoniemeen valmistui 1873.
- Satamakaupunki, jonne sijoittui myös teollisuutta, aluksi
tuontiraaka-aineineita käyttävää, kuten keksi- ja
margariiniteollisuutta.
- Ainoa ympärivuotinen satama 1950-luvulle saakka.
- Voi tärkeä vientitavara 1960-luvulle saakka.
- Siirtolaisten lähtösatama ennen I maailmansotaa.
- Kylpylä- ja lomanviettokaupunki varsinkin 1890-luvulta 1930luvulle.
- Kärsi sodissa 1939-41 suuria vahinkoja.
- Sodan jälkeen myös metalli- ja tekstiiliteollisuutta.
- 1980-luvulta lähtien taantunut.
57
- Asukkaita 9486 (10/2010).
58
59
60
Lohja
- Lohjan kunnan kirkonkylä erotettiin kauppalaksi 1926.
- Kaupunki 1969.
- Maaseudun kauppakeskus 1860-luvulla.
- Sahateollisuutta Virkkalaan 1860-luvulla.
- Kalkkiteollisuus alkoi Virkkalassa 1897.
61
-
Selluloosatehdas 1906, vaneritehdas 1916.
Metalli- ja elektroniikkateollisuutta 1940-luvulta lähtien.
Paperitehdas Kirkniemeen 1966.
1970-luvulta lähtien kasvua pääkaupunkiseudun imussa.
Kaupunki ja kunta liitettiin yhteen 1997.
Asukkaita 39 660 (10/2010).
62
63
Karjaa
- Karjaan kunnan rautatieaseman ympäristö erotettiin
kauppalaksi 1930.
- Kaupungiksi 1977.
- Maalaiskunta liitettiin kauppalaan 1969.
- Risteysasema 1899, Hanko-Hyvinkää ja Helsinki-Turku –
radat.
64
-
Kuorma-autotehdas 1943.
Mustion ruukin puuhiomo lopetettiin 1966, tilalle metalliteollisuutta.
Väestöehitys pysähtyi 1980-luvulla.
65
Osaksi Raaseporin kaupunkia 2009.
Karkkila
- Högforsin ruukin ympäristö kirkonkylineen erotettiin kauppalaksi
Pyhäjärvi U.l:n kunnasta 1932.
- Kaupungksi 1977.
- Pyhäjärvi U.l:n kunta liitettiin kauppalaan 1969.
66
- Kapearaiteinen rautatie Hyvinkäälle 1912-67.
- Leimallisesti yhden tehtaan kaupunki 1980-luvulle saakka.
- Sen jälkeen teollisuus on monipuolistunut.
- Kehitys pysähtyi 1980-luvulla.
- 1990-luvulla työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on yleistynyt.
- Asukkaita 9198 (10/2010).
67
68
- 1970-luvulta lähtien maaseudun taajamat ovat kasvaneet.
- Vihdin Nummela, Kirkkonummen kirkonkylä.
- Teollisuutta sijoittui myös maaseututaajamiin.
- Kirkkonummen Kantvik, Vihdin Nummela.
69
70
71
•
Liikenneyhteydet kehittyivät
- Rautatiet mullistivat maaliikenteen.
- Hyvinkää-Hanko 1873, Helsinki-Karjaa-Turku 1903.
- Kapearaiteisia ratoja: Lohja-Lohjanjärvi 1907-30. Hyvinkää72
Karkkila 1912-67.
73
- Etelä-Suomen päätiet 1700- ja 1800-luvun alussa
74
- Maantiet parannettiin autoliikenteelle 1920-luvulta lähtien.
- Valtatie 1 Turun suuntaan 1928-1940.
- Suomen ensimmäinen moottoritie Tarvontie 1962.
- Valmistui Lohjanharjulle 1973.
- Jorvaksentie Kirkkonummelle 1937, moottoritieksi 1968.
75
7. Sotien vaikutuksia
1700-luvulla ruotsalaisten linnoitustyöt
- 1748-1808 rakennettiin etelärannikolle linnoituksia suojaksi
venäläisiä vastaan
Viapori (Suomenlinna) Helsingin edustalle.
- Hankoniemen edustan linnoitukset.
76
Venäläisten toimia 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa
- Krimin sodan yhteydessä 1854-55 englantilais-ranskalainen
laivasto hyökkäsi Suomen rannikolle.
- Hankoniemen linnoitukset vallattiin ja räjäytettiin.
77
- Sodan jälkeen niitä ei kunnostettu.
- Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä venäläiset rakensivat
linnoituksia Etelä-Suomeen.
- ”Pietari Suuren merilinnoitus” sulki pääsyn Pietariin lännestä.
- Huomattavin linnoitusvyöhyke Helsingin ympäristössä.
- Rannikkolinnoituksia: Russarö (Hanko), Mäkiluoto
78
(Kirkkonummi).
Kansalaissota 1918
- Uusimaa otettiin punaisten valtaan tammikuun lopussa.
- Paikallisia taisteluja mm. Siuntiossa (Suitia) ja
Kirkkonummella (Sigurds).
- Punaisten terroritekoja valkoisten kannattajia vastaan eri
puolilla maakuntaa.
79
- Valkoisia tukeneet saksalaiset nousivat maihin Hangossa
huhtikuun alussa.
- Taisteluja Länsi-Uudellamaalla.
Sodan jälkeen valkoisten terroritekoja.
- Punaiset vankileireille: Västankvarn (Inkoo), Dragsvik
(Tammisaari).
80
81
Talvisota 1939-40 seurauksineen
- Pommituksia asutuskeskuksiin.
- Hanko ja Lohja olivat pommitetuimmat paikkakunnat.
82
- Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Hankoniemi vuokrattiin
Neuvostoliitolle.
- Sotilastukikohta 30 vuoden ajaksi.
- Väestö evakuoitiin sisämaahan, mm. Lohjalle.
- Neuvostoliitto rakensi niemelle linnoituksia ja lentokentän.
- Suomalaiset rakensivat linnoitusketjun niemen poikki.
83
- Nummelan lentokenttä rakennettiin sotilaallisista syistä.
84
Jatkosota 1941-44 seurauksineen
- Hankoniemi vallattiin takaisin joulukuun 1941 alkuun mennessä.
- Niemen luonto ja kaupunki kärsivät suuria vahinkoja
taisteluissa.
- Mukana oli myös ruotsalaisia vapaaehtoisia.
85
- Lappohjan rintamamuseo esittelee Hankoniemen taisteluja.
- Moskovan välirauhassa syyskuussa 1944 Porkkalan alue
vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi.
- Käsitti pääosan Kirkkonummesta ja osia Siuntiosta ja
Inkoosta (Degerby).
- Väestö evakuoitiin ympäröiviin kuntiin.
- Lohjalle sijoitettiin Porkkalan rajavartiosto.
86
87
- Neuvostoliitto teki paljon muutoksia Porkkalassa.
- Maastossa runsaasti bunkkereita ja taisteluasemia.
- Porkkalanniemelle rakennettiin lentokenttä.
- Uusia teitä, siltoja ja taloja rakennettiin.
- Suomalaisten rakennuksia purettiin ja siirrettiin.
- Kirkkonummelle venäläinen sotilashautausmaa.
88
- Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuoden 1956 alussa.
- Pääosa asukkaista palasi takaisin.
89