1. No category

Vastaanottaja
Rajakiiri Oy
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
11.1.2013
TORNION RÖYTTÄN
MERITUULIVOIMAPUISTO
GEOTEKNISET TUTKIMUKSET
JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO
MAALISKUU 2011
ELOKUU 2011
LÄJITYSALUE 2012
-1
Kuvaus
11.1.2013
Antti Larkela, Anne Mäkynen, Timo Salmi
Eeva-Maria Hatva
Eero Timonen
Pohjatutkimusraportti
Viite
82138362
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
-2
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
3.
3.1
3.2
3.2.1
3.2.2
3.2.3
3.2.4
3.3
4.
4.1
4.2
4.2.1
4.2.2
4.2.3
4.2.4
4.3
4.4
4.5
5.
Johdanto ja lähtötiedot
Pohjatutkimukset
Yleistä
Geotekniset maastotutkimukset
Geotekniset laboratoriotutkimukset
Ympäristönäytteenotto
Tulosten vertailu: Akustis-seismiset luotaustutkimukset
Maasto- ja pohjasuhteet
Yleistä
Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
Meren syvyys
Hienorakeinen kerros
Karkearakeinen kerros
Kallio
Yhteenveto, jatkotutkimus- ja perustamissuositukset
Ympäristönäytteenotto
Yleistä
Hankealueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
Sedimentin laatu
Raskasmetallit
Orgaaniset tinayhdisteet
PCB-yhdisteet
Sedimentin toksisuus
Meriläjitysalueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
Yhteenveto ja johtopäätökset
Viitteet
LIITTEET
Liite A
Tutkimuspistekartta
Liite B
Pohjatutkimusten koordinaattitaulukko
Liite C
Merenpinnan taso tutkimushetkellä
Liite D
Pohjatutkimuspiirustukset
Liite E
Geotekniset laboratoriotutkimukset
Liite F
Pohjaolosuhdepiirrokset
Liite G
Ympäristönäytetutkimukset ja toksisuuslausunto
Liite H
Meriläjitysalueen sedimenttitutkimukset
3
4
4
5
6
7
7
8
8
8
8
8
8
9
9
10
10
11
11
11
14
15
17
17
17
18
-3
1.
JOHDANTO JA LÄHTÖTIEDOT
Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esittää Tornion Röyttän edustan merialueella tehtyjen
geoteknisten pohjatutkimusten ja ympäristönäytteenottotutkimusten tulokset. Tutkimukset on
tehnyt Ramboll Finland Oy Rajakiiri Oy:n toimesta. Tutkimusten tarkoituksena on tarkentaa olemassa olevaa tietoa hankealueen pohjaolosuhteita merituulivoimaloiden perustussuunnittelua
varten. Tutkimusalue rajautuu pääpiirteittäin alueelle Röyttä – Kuusiluoto – Vähä-Huituri – Kataja
– Röyttä. Lisäksi kesäkuussa 2012 tutkittiin mahdollisen meriläjitysalueen sedimentin laatua.
Kuva 1.
Ilmakuva Tornion merialueelta, jolle hankealue sijoittuu
Geoteknisiä pohjatutkimuksia ja ympäristönäytteenottoa on tehty alueella vuonna 2011 kahdessa
osassa, maaliskuussa ja elo - lokakuussa. Tässä raportissa esitetään molempien tutkimusjaksojen tulokset kootusti. Lisäksi esitetään mahdolliselta meriläjitysalueelta otettujen näytteiden analyysitulokset.
Loppukesästä 2011 tehtyjen pohjatutkimuksen lähtötietona käytettiin lisäksi seuraavia dokumentteja:
”Tornion Röyttän Tuulivoimapuisto Geotekniset tutkimukset ja ympäristönäytteenotto maaliskuussa 2011” Laatija Ramboll, 08.07.2011. Viite: 82129010.
”Rajakiiri – Akustis-Seisminen Luotaustutkimus” Laatija GTK, 09.02.2011.
-4
2.
POHJATUTKIMUKSET
2.1
Yleistä
Pohjatutkimusohjelma on laadittu yhteistyössä Rajakiiri Oy:n kanssa. Tutkimuspisteet sijoitettiin
olemassa olevan tiedon perusteella soveltuviin tuulivoimaloiden paikkoihin, antaen kuitenkin
mahdollisimman kattavan kuvan hankealueen pohjaolosuhteista. Tutkimuspisteiden sijoittelussa
huomioitiin myös rakentamista rajoittavat tekivät, kuten veneväylät ja suojelualueet.
Tornion hankealueella on tehty merenpohjan geoteknisiä tutkimuksia ja sen yhteydessä ympäristönäytteenottoa alkukeväästä 2011 ja loppukesästä 2011. Geoteknisten tutkimus- ja ympäristönäytteenottopisteiden sijainnit on esitetty Tutkimuspisteet – kartoissa (kuva 2 ja kuva 3) ja Liitteessä A.
Kuva 2.
Kevään 2011 tutkimuspisteet
-5
Kuva 3.
2.2
Kesän 2011 tutkimuspisteet
Geotekniset maastotutkimukset
Tornion Röyttän edustan merialueella on tehty geoteknisiä tutkimuksia keväällä 2011 jään päältä.
Tutkimuksia täydennettiin kesällä 2011. Tutkimuksia tehtiin puristin-heijari- ja porakonekairauksin. Kallionpinta varmennettiin porakonekairauksella 3 metrin syvyyteen, ja lisäksi valituilta pisteiltä otettiin sedimenttinäytteitä antamaan lisätietoa sedimenttien teknisistä ominaisuuksista.
Tehdyt tutkimukset ja tutkimusajankodat on esitetty taulukossa 1 ja pistekohtaisesti liitteessä B.
Taulukko 1.
Geotekniset tutkimukset Tornion hankealueella keväällä ja kesällä 2011
Tutkimukset
Puristin-heijari
Porakone
Kalliopinnan varmennus
Sedimenttinäyte
Tutkimuspisteitä yhteensä
Kevät 2011
1
4
4
4
5
Kesä 2011
37
37
26
14
37
Keväällä ja kesällä 2011 tehdyt tutkimukset sisälsivät yhteensä 42 tutkimuspistettä. 41 tutkimuspisteessä tehtiin porakonekairaus, 38 pisteessä puristin-heijarikairaus ja 18 pisteestä otettiin
häiriintyneitä maanäytteitä. Kallionpinta saatiin varmennettua 30 pisteessä.
Kevään 2011 kairaukset tehtiin ajanjaksona 22. – 26.3.2011. Johtuen heikentyneistä jääolosuhteista ohjelmoituja tutkimuksia kaikilla tutkimuspisteillä ei pystytty tekemään. Kesän 2011 kairaukset tehtiin ajanjaksona 24.8. - 1.10.2011. Johtuen syysmyrskyistä ja huomattavasta aallokosta
kaikkia ohjelmoituja kairauksia ei pystytty tekemään. Kesällä tutkimuksia pystyttiin kuitenkin tekemään kattavasti koko hankealueella.
-6
Jotta tutkimustulokset saatiin sidottua N60 – järjestelmään, merenpinnan korkeusasema määritettiin jokaisena mittauspäivänä. Merenpinnan korkeudet mittaushetkellä on kerätty taulukkoon
liitteeseen C.
Pohjatutkimuskairausten ja -porausten tulokset, keväällä ja kesällä tehdyistä pisteistä, on esitetty kairauspiirustuksissa liitteessä D.
Maastotutkimusten perusteella määritetyt pääpiirteiset maakerrosrajat on esitetty piirustuksissa
1 - 5 liitteessä F.
Huomioitavaa on, että keväällä 2011 tehdyissä tutkimuksissa 4 tutkimuspisteestä ei ole käytettävissä puristin-heijarikairauksen tuloksia, vaan ainoastaan porakonekairauksen tulokset (taulukko
1). Siksi näiden pisteiden osalta maakerrosrajojen määritys ei ole läheskään yhtä luotettavaa
kuin puristin-heijarikairatuissa tutkimuspisteissä. Keväällä 2011 tehdyt tutkimukset on merkattu
punaisilla laatikoilla liitteen F karttoihin.
2.3
Geotekniset laboratoriotutkimukset
Kesän 2011 tutkimuksissa yhteensä 14 kairauspisteestä otettiin maanäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Tutkimuspisteet, joista näytteenottoa suoritettiin, on esitetty kartassa 3 ja liitteessä A. Rakeisuuden, vesipitoisuuden sekä humuspitoisuuden määritys tehtiin yhteensä 33
näytteelle. Viidelle näytteelle tehtiin lisäksi Atterberg – rajojen määritys. Kevään 2011 tutkimuksissa otettiin yhteensä 12 maanäytettä viidestä eri pisteestä rakeisuuden ja vesipitoisuuden määritykseen. Laboratoriotutkimusten tulokset ja laaditut rakeisuuskäyrät on esitetty liitteessä E.
Laboratoriokokeet otetuista maanäytteistä vahvistivat pohjatutkimuskairauksien perusteella tehdyt pääpiirteiset maalajien määritykset. Joitain eroja kuitenkin kairauksessa ja laboratoriossa
määritettyjen maalajien välillä kuitenkin oli havaittavissa. Laboratoriossa määritetyt maalajit on
määritelty tarkemmin kuin kairausten perusteella tai silmämääräisesti arvioidut maalajit.
Maanäytteiden hehkutushäviöt olivat vähäisiä. Hienoainesnäytteistä mitatut hehkutushäviöt vaihtelivat välillä 2.7…4.5% ja karkearakeisissa näytteissä välillä 0.3…1.0%. On huomattava, ettei
hehkutushäviö ole suoraan maa-aineksen humuspitoisuus, vaan humuspitoisuuden arvioinnissa
huomioidaan myös maanäytteessä olevan kideveden määrä.
Hienorakeiset maakerrokset olivat tehtyjen plastisuusrajamääritysten mukaan kohtalaisen tai
erittäin plastisia. Plastisuusluku vaihteli tutkituissa viidessä näytteessä välillä 14...59%.
Laboratoriotutkimukset on suoritettu taulukon 2 standardien mukaisesti.
Taulukko 2.
Laboratoriotutkimusten standardit
Tutkimus
Vesipitoisuuden määritys
Hehkutushäviön määritys
Kuiva- ja pesuseulonta
Areometrikoe
Maalajin määritys (ISO luokitus)
Maalajin määritys (GEO luokitus)
Standardi
SFS 179-2 – CEN ISO/TS 17892-1:fi
SFS-EN 1997-2 5.6
SFS 179-2 – CEN ISO/TS 17892-4:fi
SFS 179-2 – CEN ISO/TS 17892-4:fi
SFS 2008 179-1 - EN ISO 14688-1
Korhonen, K-H.,Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maaluokitus.
VTT.
-7
2.4
Ympäristönäytteenotto
Kevään 2011 tutkimuksissa (22. – 25.3.2011) otettiin sedimenttinäytteitä Tornion Röyttän edustan merialueelta 9 näytepisteestä. Näytteiden analyysituloksiin perustuen valittiin kolme pistettä,
joista otettiin kesän 2011 tutkimusten yhteydessä sedimenttinäytteet toksisuusanalyysiä varten.
Akuutit toksisuustestit tehtiin vesikirpulle ja valobakteerille Ramboll Analytics laboratoriossa. Vesikirpputesti tehtiin OECD:n ohjeistuksen 202 mukaisesti ja valobakteeritesti standardin SFS-EN
ISO 11348-8 mukaan.
2.5
Tulosten vertailu: Akustis-seismiset luotaustutkimukset
Pohjatutkimuksista saatuja tuloksia on verrattu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kesällä 2010
tekemään luotausaineistoon. Vertailun perusteella havaittiin karkearakeisen maalajitteen pinnan
korreloivan jonkin verran kairauksilla saatuun aineistoon huomioiden +/-2 m virhemarginaalin
GTK:n luotausaineistoissa. Paikoitellen, erityisesti alueen pohjois- ja koillisosissa erot olivat kuitenkin tätäkin suurempia. Huomattavin ero oli havaittavissa kallion pinnan tasoissa, joissa todellinen kallionpinta oli huomattavasti, yli 10 metriä, luotausaineistossa arvioitua syvemmällä, eikä
GTK:n aineistoa voida tämän perusteella käyttää hankealueella kalliopinnan arviointiin. Erot johtunevat pääosin akustisen pulssin tuplaheijasteista ja virhemarginaalista. Yksityiskohtaisempi
vertailu kahdelta vertailupisteeltä on esitetty raportissa ”Tornion Röyttän Tuulivoimapuisto Geotekniset tutkimukset ja ympäristönäytteenotto maaliskuussa 2011”.
-8
3.
MAASTO- JA POHJASUHTEET
3.1
Yleistä
Kaikki tässä raportissa esitetty informaatio perustuu ainoastaan keväällä ja kesällä 2011 tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuspisteiden välille on tehty olettamuksia, jotka tulee varmentaa lisätutkimuksin ennen rakentamista, mikäli rakentaminen ulottuu näille alueille.
Liitteeseen F on kerätty tutkimusten pohjalta laadittuja suuntaa-antavia pohjaolosuhdekarttoja,
joissa on esitetty tutkimustuloksia eri tutkimuspisteissä. Tutkimuspisteiden välille on lisäksi määritetty interpoloituja arvioita pohjaolosuhteista.
3.2
Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
3.2.1
Meren syvyys
Tutkimushetkellä tutkimuskohdissa meren pohjan syvyys N60-tasosta havaittiin vaihtelevan 4.2
m ja 11.3 m välillä. Kairauksilla todetut merenpohjantasot on esitetty liitteen F piirustuksessa 1.
Huomioitavaa on että karttaan on lisätty saarten reunoille pisteitä, joissa keskivedensyvyysarvo
on nolla interpoloinnin mahdollistamiseksi. Kairauskalustolla määritetty vesisyvyys on pistemäistä. Pohjalla olevasta hienoaineksesta johtuen pohjaksi kairauskalustolla tulkittava taso on eri kuin
akustisilla menetelmillä saatava taso.
Merenpohjan pinta laskee alueella pääasiallisesti pohjoisesta etelään. Alueen keski- ja pohjoisosassa maanpinnan syvyys N60-tasosta alaspäin vaihtelee tutkimusten perusteella välillä
0…7.5 m ja alueen eteläosassa välillä 8…12 m.
3.2.2
Hienorakeinen kerros
Kairausten ja näytteenoton perusteella meren pohjassa oli havaittavissa 0.0…15.0 m paksu savitai silttikerros. Mitatut hienorakeiset kerrospaksuudet on kerätty esitetty liitteen F piirustuksessa
2.
Savi- ja silttikerroksen voidaan olettaa olevan paikalleen, merenpohjaan, sedimentoitunutta. Hienorakeisen kerroksen paksuus vaihteli huomattavasti eri tutkimispisteiden välillä, mutta lähes
kaikista tutkimuspisteistä sitä kuitenkin havaittiin.
Hienorakeisen kerroksen paksuus kasvaa alueella pääasiallisesti pohjoisesta etelään. Alueen keski- ja pohjoisosassa kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0…6m ja alueen eteläosassa noin 2…15 m
välillä.
3.2.3
Karkearakeinen kerros
Savi- ja silttikerroksen alla havaittiin moreeni- ja hiekkakerrostumia. Tehtyjen rakeisuusanalyysien perusteella karkearakeinen maakerros voidaan luokitella joko siltti-, hiekka-, tai soramoreeniksi tai hiekaksi.
Karkearakeisen maakerroksen pinta vaihtelee tutkimuspisteissä tasovälillä -5.2…-24.6 m (N60).
Hiekan tai moreenin yläpinnan taso on esitetty liitteen F kartassa 3. Karkearakeisen maakerroksen yläpinta syvenee kohti alueen eteläosaa.
Karkearakeisen maakerroksen paksuus vaihtelee tutkimuspisteissä huomattavasti. Hiekaksi tai
moreeniksi määritetyn maakerroksen paksuus on esitetty liitteen F kartassa 4. Osassa tutkitun
alueen eteläosassa olevilla tutkimuspisteillä kallionpintaa ei tavoitettu. Tästä syystä liitteen F kartassa 4 esitetyt karkearakeisen maakerroksen paksuudet perustuvat osittain porakonekairausten
päättymistasoihin.
-9
Koska karkearakeinen maakerros koostui pääasiallisesti erityyppisistä moreenimaalajeista, on alla
esitetty Tiehallinto (1999) – julkaisussa moreenille annetut korrelaatiot heijarikairan vastuksen ja
moreenin tiiveyden välillä.
Taulukko 2.
Tiiveysarvio (Tiehallinto, 1999)
Tiiveysarvio moreenille
Hyvin Löyhä
Löyhä
Keskitiivis
Tiivis
Heijarikairan vastus
[lyöntiä/0.2m etenemä]
<20
20…60
60…140
>140
Karkearakeisen maakerroksen ylimmät metrit olivat kairausten perusteella hyvin löyhiä tai löyhiä,
eikä kaikissa kairauksissa ollut havaittavissa huomattavaa tiivistymistä syvyyden kasvaessa.
Osassa kairauksista kairausvastus kuitenkin osoitti huomattavasti tiiviimpiä maakerroksia syvemmällä, jolloin kairausvastus kasvoi yli 100 lyöntiä/0.2 m etenemä. Näitä kerroksia voidaan
Tiehallinnon ohjeen mukaan pitää keskitiiviinä.
Osassa kairauksista havaittiin löyhiä kerroksia tiiviiden kerrosten välissä. Karkearakeiseen kerrokseen ei kuitenkaan kairausten mukaan ole sedimentoitunut hienoaineslinssejä.
Karkearakeisessa maakerroksessa havaittiin myös kiviä jotka estivät paikoittain puristin- heijarikairauksen etenemisen. Kaikissa porakonekairauksissa ei saavutettu moreenin pohjaa, koska porakoneen kärki tukkeutui tai ilmeni muita ongelmia. Porausten poikkeavat päättymissyyt on selvitetty erikseen kussakin kairauksessa.
3.2.4
Kallio
Kallion yläpinta vaihteli alueella tutkimuspisteissä välillä -16.0…-40.7 m (N60). Mitatut kallionpinnan tasot on esitetty liitteen F kartassa 5. Paikoittain kallion pinnalla oli erittäin tiivistä ja kivistä moreenia, mistä syystä kaikissa kairauksissa kallion pinnan tasoa ei saatu täydellä varmuudella todennettua. Lisäksi kallion pintaa ei saatu varmennettua kaikissa alueen eteläosan pisteissä johtuen poran tukkeutumisesta tai paksuista sedimenttikerroksista. Poikkeamat kallionpinnan
tulkinnassa on kirjattu kairausdiagrammeihin liitteeseen D.
3.3
Yhteenveto, jatkotutkimus- ja perustamissuositukset
Kevät- ja kesäkaudella 2011 tehtyjen tutkimusten perusteella alueen pohjaolosuhteet koostuvat
kohtalaisen ohuesta hienorakeisesta kerroksesta, jonka alla on paksuhko karkearakeinen moreenikerros. Karkearakeisen maakerroksen yläosan on kuitenkin havaittu olevan löyhää usean
metrin paksuudelta. Tyypillisesti karkearakeinen maakerros kuitenkin tiivistyi syvyyden kasvaessa, mutta osassa kairauksista havaittiin myös löyhiä välikerrostumia. Karkearakeisessa kerrostumassa havaittiin paikoitellen kiviä, joihin osa heijarikairauksista päättyi.
Voimaloiden perustamisolosuhteet ovat taloudellisemmat tutkimusalueen keski- ja pohjoisosissa,
jossa karkearakeisen maakerroksen pinta on ylempänä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat kuormat
voidaan johtaa karkearakeisen maan tai kallion varaan. Erityisesti huomioitavaa on kuitenkin
karkearakeisen kerroksen yläosan löyhä tiiveys, osassa kairauksista havaitut löyhemmät välikerrostumat ja joidenkin heijarikairauksien päättyminen kiveen.
Koska tulevien tuulivoimaloiden tarkat sijainnit eivät olleet tiedossa pohjatutkimusohjelman laadintavaiheessa, tulee tehdä tarkentavia pohjatutkimuksia jokaisen voimalan kohdalta ennen rakentamisen aloittamista, ellei tämän pohjatutkimusraportin aineisto anna riittävän tarkkaa kuvaa
voimaloiden sijaintien pohjaolosuhteista.
-10
4.
YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO
Tässä kappaleessa on esitetty keväällä 2011 tehtyjen ympäristönäytteenottotutkimusten tulokset
kootusti. Kesällä 2011 otettujen näytteiden toksisuusanalyysitulokset on esitetty kappaleessa 4.3
ja näytepisteiden sijainnit kuvassa 3 (kappale 2.1).
4.1
Yleistä
Sedimenttinäytteitä otettiin ympäristöanalyysejä varten Tornion Röyttän edustan merialueelta 22
– 25.3.2011 välisenä aikana 9 näytepisteestä (näytteet nro 1, 3, 5, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12). Näytepisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Näytepisteet paikannettiin GPS-laitteella. Näytteenottimena käytettiin suokaira-tyyppistä näytteenotinta. Sedimentistä otettiin näytteeksi ylin pintakerros 0-20 cm sekä 20 – 50 cm ja 50 - 100 cm. Syvyydet hieman vaihtelivat näytepisteittäin sedimentistä riippuen.
Sedimenttinäytteet analysoitiin ja raekoko tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa, joka on
Mittatekniikan keskuksen kemiallisiin analyyseihin akkreditoima testauslaboratorio (T191). Analyysitulokset ja raekokoanalyysit on esitetty liitteessä G. Sedimentistä tutkittiin raskasmetallit,
orgaaniset tinayhdisteet ja PCB-yhdisteet. Lisäksi määritettiin kuiva-aineen määrä, hehkutushäviö (550 C), vesipitoisuus ja savipitoisuus. Esikäsittelynä käytettiin mikroaaltohajotusta ja kuningasvesiuuttoa.
Analyysitulokset on esitetty sekä korjaamattomina että normalisoituina pitoisuuksina. Normalisoituja eli standardisedimentiksi muutettuja pitoisuuksia on verrattu Suomen ympäristökeskuksen
(SYKE) laatimassa sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitettyihin, mereen läjitettävien
ruoppausmassojen laatukriteereihin.
Jos sedimentin pitoisuudet alittavat kriteeritason 1, pohja-aines katsotaan puhtaaksi ja ympäristölle haitattomaksi sekä läjityskelpoiseksi. Ruoppausmassa on mahdollisesti pilaantunut, mikäli
haitta-ainepitoisuudet asettuvat kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle. Sedimentin
läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Mikäli pitoisuus ylittää kriteeritason 2, pohjaaines katsotaan pilaantuneeksi ja ympäristölle haitalliseksi. Tässä tapauksessa joudutaan erikseen harkitsemaan, mikä sijoitusvaihtoehto massoille on ympäristön kannalta paras.
Kesällä 2011 otettiin kolme ympäristönäytettä, joille tehtiin toksisuusanalyysit. Näiden tulokset
on käsitelty kappaleessa 5.3.
-11
4.2
Hankealueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
4.2.1
Sedimentin laatu
Näytepisteillä vesisyvyyttä oli 2,9 – 8,9 m. Pisteissä 1, 8, 9, 10, 11 ja 12 sedimentin pintakerros
oli hyvin löyhää ja väriltään mustaa. Alimmat kerrokset olivat väriltään mustia. Pisteiden 3, 5 ja 6
sedimentin kerrokset olivat silttisiä ja mustanharmaita.
Tulosten perusteella tutkituilla alueilla savipitoisuus vaihteli 5 – 20,6 % välillä. Orgaanisen aineksen määrä oli näytteissä tasaisen alhainen. Vesipitoisuus oli näytteissä suuri (taulukko 3 ja liite G).
Taulukko 3.
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
Sedimentin laatu näytepisteillä.
Vesisyvyys
(m)
6,2
2,9
6,3
6,6
6,8
8
8
8,9
8,8
12 (50 - 80 cm)
4.2.2
Kuivaainepitoisuus
(m - %)
36
39
61
59
48
52
50
36
33
35
35
33
33
30
33
31
28
31
35
25
30
28
25
27
Hehkutushäviö
( % ka)
5,1
4,9
1,8
3,2
3
3,9
4,8
5,1
5,7
5,6
6,3
5,2
6,1
6,2
5,9
7,3
7,6
6,4
5,9
6,8
6
7,4
7,8
7,1
Savipitoisuus
(%)
9,8
8,2
5
5,2
7,8
16,1
20,6
7,6
11
8,7
9,8
11
9
9,8
10,2
11
9
9
8,6
14,3
15,7
11,4
10,6
Vesipitoisuus
(%)
157,8
151,3
54,3
54,6
82,5
99,5
99,1
149,7
174,3
168,9
199,7
155,7
200,0
188,3
196,8
222,3
212,3
199,3
167,9
248,4
214,0
247,3
256,4
226,3
29
6,8
11,1
227,9
Raskasmetallit
Seuraavissa taulukoissa 4-5 esitetään sedimenttien korjaamattomat ja normalisoidut metallipitoisuudet näytepisteittäin. Alumiinin ja raudan korjaamattomat tulokset esitetään taulukossa 4, sillä niille ei ole määritetty ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan normalisointiin tarvittavia arvoja.
-12
Taulukko 4.
Sedimenttinäytteiden korjaamattomat raskasmetallipitoisuudet Tornion Röyttän edustalla. Vertailuaineistona ovat esitetty raskasmetallien keskimääräiset taustapitoisuudet
Suomen merialueella (Rytkönen & Riipi 1997). < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan.
Korjaamattomat pitoisuudet
(mg/kg kuiva-ainetta)
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
12 (50 - 80 cm)
Keskiarvo
Keskihajonta
Taustapitoisuus
rannikkovesissä
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
Hg
As
Cd
Cr
Cu
Pb
Ni
Zn
Al
Fe
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,28
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
0,2
6
5,4
2,4
4
5,8
9
9,2
<7,5
8,4
8,3
5,9
6,7
7,2
7,3
7,2
9,9
15
8,3
7,5
10
8,4
9,4
16
11
13
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
0,21
< 0,2
< 0,2
0,2
< 0,2
< 0,2
0,4
0,3
0,2
0,35
0,26
0,23
0,49
0,31
0,28
58
55
32
65
74
62
66
56
58
58
44
66
69
67
67
70
68
67
69
69
73
69
64
68
72
18
19
<10
13
14
21
24
20
20
20
18
22
22
23
22
22
23
22
22
24
24
24
24
25
24
6,7
6
3
5,3
6,9
9,3
10
7,3
7,1
7,3
7,8
7,7
8,1
7,2
6,4
8,5
12
8,4
6,9
11
9,1
9,5
12
9,2
9,1
25
26
12
18
21
28
31
25
27
26
21
28
30
29
29
29
28
28
28
31
32
31
30
31
31
68
64
30
56
63
75
82
68
73
73
65
73
78
75
75
85
93
77
69
88
79
83
96
86
86
24000
21000
11000
15000
19000
30000
32000
20000
20000
20000
15000
33000
33000
25000
25000
26000
26000
24000
25000
31000
30000
29000
25000
26000
26000
49000
47000
23000
29000
32000
40000
39000
45000
49000
51000
40000
59000
64000
55000
54000
60000
54000
52000
52000
66000
61000
65000
61000
62000
60000
0,20
0,02
8,35
3,08
0,20
0,00
63,44
9,40
20,80
3,77
8,07
2,03
27,00
4,69
74,40
13,39
24440 50760
5774 11631
0,039
-
0,33
43,6
31,6
24,9
30
115
Korjaamattomat metallipitoisuudet olivat osalla tutkimuspisteitä jonkin verran tai selvästi taustapitoisuuksia suurempia ja osalla tutkimuspisteitä hieman alle tai selvästi alle taustapitoisuuksien
metallista riippuen. Kadmiumin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat lähes kaikilla
tutkimuspisteillä selvästi alle tai samalla tasolla kuin taustapitoisuudet. Elohopean pitoisuudet
olivat kaikissa tutkimuspisteissä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg). Kromin pitoisuudet olivat kaikilla tutkimuspisteillä suurempia kuin taustapitoisuudet. Sedimenttikerrosten välillä
ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja.
Sedimentin alumiinipitoisuudet vaihtelivat näytepisteissä 11 000 – 33 000 mg/kg k.a. välillä. Sedimenttikerrosten välillä pitoisuuksissa oli suurimpia eroja pisteillä 1, 5 ja 8. Pisteellä 1 pitoisuus
oli suurin pintakerroksissa, kun taas pisteillä 5 ja 8 pitoisuudet olivat suurimmat syvemmissä sedimenttikerroksissa. Näiden näytepisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet eivät kuitenkaan
eronneet muiden näytepisteiden pitoisuustasoista. Muilla pisteillä pitoisuudet eri kerroksissa olivat samalla tasolla koko sedimenttinäytteessä.
Sedimentin rautapitoisuudet vaihtelivat näytepisteittäin 23 000 – 66 000 mg/kg k.a. välillä. Raudan kohdalla tilanne oli samankaltainen näytepisteiden sedimenttikerrosten pitoisuuksien suh-
-13
teen. Näytepisteellä 1 rautapitoisuus oli selvästi suurempi sedimentin pintakerroksessa ja näytepisteillä 5 ja 8 pitoisuudet olivat suuremmat syvemmissä sedimenttikerroksissa. Näiden näytepisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet eivät kuitenkaan eronneet muiden näytepisteiden pitoisuustasoista. Muilla näytepisteillä rautapitoisuudet olivat sedimenttikerrosten välillä hyvin samankaltaiset ja suuria eroja ei ollut.
Taulukko 5.
Sedimenttinäytteiden normalisoidut raskasmetallipitoisuudet Tornion Röyttän edustalla.
Vertailuna laatukriteerit (kriteeritasot 1 ja 2) massojen läjityskelpoisuuden arvioimiseksi.
Näytepiste
Normalisoidut pitoisuudet
(mg/kg kuiva-ainetta)
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
12 (50 - 80 cm)
Keskiarvo
Keskihajonta
Kriteeritaso 1
Kriteeritaso 2
Hg
< 0,26
<0,26
<0,28
<0,28
<0,27
<0,24
<0,22
0,37
<0,25
<0,26
<0,26
<0,25
<0,26
<0,26
<0,26
<0,25
<0,26
<0,26
<0,26
<0,24
<0,24
<0,25
<0,25
<0,25
0,3
0,0
0,1
1
As
8,3
7,7
3,9
6,3
8,7
11,3
10,6
<10,8
11,2
11,6
8,0
9,0
9,9
9,9
9,7
12,9
20,1
11,4
10,5
10,5
11,2
20,5
14,4
17,0
11,3
3,9
15
60
Cd
< 0,27
<0,28
<0,33
<0,31
<0,30
<0,26
<0,24
<0,28
<0,26
<0,27
0,27
<0,27
<0,27
0,26
<0,26
0,34
0,50
0,39
0,27
0,33
0,27
0,60
0,39
0,35
0,3
0,1
0,5
2,5
Cr
83
83
53
108
113
75
72
86
81
86
63
92
101
96
95
97
100
99
103
93
85
88
96
100
91,4
16,6
65
270
Cu
27
30
<19
23
23
28
29
32
29
31
26
32
33
34
32
30
33
33
33
32
30
33
35
34
30,6
4,9
50
90
Pb
9
8
4
8
10
11
11
10
9
10
10
10
11
9
8
11
15
11
9
11
11
15
12
11
10,4
2,5
40
200
Ni
44
50
28
41
41
38
35
50
45
49
37
47
55
51
50
48
52
52
53
46
42
49
53
51
48,6
14,1
45
60
Zn
109
109
62
111
113
101
96
118
112
121
102
113
127
118
117
127
147
124
114
109
107
140
130
129
118,5
24,1
170
500
< = alkuperäinen analyysitulos on alittanut laboratorion määritysrajan, jolloin normalisoituja pitoisuuksia ei
ole verrattu laatukriteeritasoihin 1 ja 2.
Suurin osa normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista oli alle kriteeritason 1 eli pohja-aines katsotaan ympäristölle haitattomaksi ja läjityskelpoiseksi mereen. Kriteeritason 1 pitoisuudet alittivat kaikilla näytepisteillä arseeni (lukuun ottamatta pisteitä 10 ja 12), kadmium (lukuun ottamatta pisteitä 10 ja 12), kupari, lyijy ja sinkki.
Elohopean pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan (<0,2
mg/kg). Kromin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia
kaikilla näytepisteillä. Näytepisteellä 11 sedimenttikerroksessa 0 – 20 cm normalisointia ei voitu
suorittaa, koska hienoaineksen (<2 µm raekoon)määrä oli liian vähäinen savipitoisuuden määrittämiseksi. Kriteeritason 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet millään näytepisteellä.
-14
Alumiinille ja raudalle ei ole annettu ympäristöministeriön läjitys- ja ruoppausohjeessa normalisointiin tarvittavia arvoja, joten tuloksia ei ole voitu normalisoida. Alumiinille ja raudalle ei ole
myöskään annettu esim. usein vertailuaineistoina käytettyjä PIMA- eikä ongelmajätteen rajaarvoja. Merialueen sedimenttien alumiini- ja rautapitoisuuksista ei ole kattavasti tutkimustuloksia. Tämän vuoksi Röyttän edustan sedimentin alumiini- ja rautapitoisuuksia verrataan valtakunnallisesti selvitettyjen purojen sedimenttien keskimääräisiin alkuainepitoisuuksiin (Geologian tutkimuskeskus, 2008) mittasuhteiden määrittämiseksi. Röyttän edustan sedimenttien alumiinipitoisuudet sijoittuvat Pohjois-Suomen purojen sedimenttien alumiinipitoisuuksien n. 5 000 – n. 30
000 mg/kg välille. Geologian tutkimuskeskuksen selvityksessä (2008) esitettiin sedimentin rautapitoisuus prosentteina, joka Tornion Oulun- Kemin alueella on 6 -39 % välillä 2000-luvulla.
Selvityksen mukaan Suurimmat rautapitoisuudet sijoittuvat Länsirannikolle, Oulun ja Kemin alueelle sekä Pohjois-Suomeen.
4.2.3
Orgaaniset tinayhdisteet
Tributyylitinan (TBT) korjaamaton pitoisuus Röyttän edustalla otetuissa sedimenttinäytteissä oli
kaikilla muilla näytepisteillä alle laboratorion määritysrajan <1 µg/kg k.a (sama kuin tausta-arvo
< 1 µg/kg k.a., Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus, 2007) paitsi näytepisteellä 3 ja 8
(pintakerros) (Taulukko 6).
Taulukko 6.
Korjaamaton TBT-pitoisuus näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan.
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
TBT
(µg/kg kuivaainetta)
<1
<1
<1
2
<1
<1
<1
<1
<1
<1
2
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
12 (50 - 80 cm)
<1
Kahdella näytepisteellä (nro 3 ja nro 8 pintakerros) tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle.
Muilla näytepisteillä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä
pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt (Taulukko 7).
-15
Taulukko 7.
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
12 (50 - 80 cm)
Kriteeritaso 1
Kriteeritaso 2
4.2.4
Normalisoitu TBT-pitoisuus näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan.
TBT
(µg/kg kuivaainetta)
<2
<2
<6
6
<3
<3
<2
<2
<2
<2
3
<2
<2
<2
<2
<1
<1
<2
<2
<1
<2
<1
<1
<1
<1
3
200
PCB-yhdisteet
Kaikilla näytepisteillä analysoidut PCB-pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan, kongeneerin PCB 28 < 0,02 mg/kg k.a, muut kongeneerit < 0,002 mg/kg k.a. (Taulukko 8). Määritysrajojen vaihtelu johtuu näytematriisista. Mikäli näytteen hienoaines-/kuiva-ainespitoisuus ovat
poikkeavan pienet, niin määritysrajat ovat suuremmat.
Taulukko 8.
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
Korjaamattomat PCB- yhdisteiden pitoisuudet (mg/kg k.a. ) näytepisteillä. < = pitoisuus
alle laboratorion määritysrajan.
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
28
0,02
0,02
0,02
0,01
0,01
0,01
0,01
0,01
0,01
0,01
0,02
0,02
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
52
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
101
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
118
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
138
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
153
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
180
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
-16
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
12 (50 - 80 cm)
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,02
0,01
0,01
0,01
0,01
0,01
0,01
0,02
0,02
0,02
0,01
0,01
0,01
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
0,002
Koska kaikkien sedimenttinäytteiden PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan, niin normalisoituja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ei ole verrattu ”Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 2004)” esitettyihin kriteeritasoihin 1
ja 2 (Taulukko 9).
Taulukko 9.
Näytepiste
1 (0 - 20 cm)
1 (20 - 60 cm)
1 (60 - 80 cm)
3 (0 - 37 cm)
5 (0 - 20 cm)
5 (20 - 50 cm)
5 (50 - 100 cm)
6 (0 - 20 cm)
6 (20 - 50 cm)
6 (50 - 96 cm)
8 (0 - 20 cm)
8 (20 - 50 cm)
8 (50 - 82 cm)
9 (0 - 20 cm)
9 (20 - 50 cm)
9 (50 - 80 cm)
10 (0 - 20 cm)
10 (20 - 50 cm)
10 (50 - 85 cm)
11 (0 - 20 cm)
11 (20 - 50 cm)
11 (50 - 70 cm)
12 (0 - 20 cm)
12 (20 - 50 cm)
12 (50 - 80 cm)
Kriteeritaso 1
Kriteeritaso 2
Normalisoidut PCB- yhdisteiden pitoisuudet (mg/kg k.a. ) näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan.
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB 28
0,04
0,04
0,11
0,03
0,03
0,03
0,02
0,02
0,02
0,02
0,03
0,04
0,03
0,02
0,02
0,01
0,01
0,02
0,02
0,03
0,03
0,03
0,01
0,01
0,01
0,001
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
52
0,004
0,004
0,011
0,006
0,007
0,005
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,001
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
101
0,004
0,004
0,01
0,01
0,01
0,01
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,004
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
118
0,004
0,004
0,01
0,01
0,01
0,01
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,004
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
138
0,004
0,004
0,01
0,01
0,01
0,01
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,004
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
153
0,004
0,004
0,01
0,01
0,01
0,01
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,004
0,03
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
<
PCB
180
0,004
0,004
0,01
0,01
0,01
0,01
0,004
0,004
0,004
0,004
0,003
0,004
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,003
0,004
0,03
-17
4.3
Sedimentin toksisuus
Sedimentin toksisuutta testattiin paikoilla, joissa sedimentin arvioitiin olevan haitallisinta.
Sedimentin akuuttia myrkyllisyyttä testattiin näytepisteiltä 1 ja 5, jotka sijaitsevat mahdollisella
merikaapelin linjalla sekä pisteeltä 10, joka sijaitsee selvästi ulompana merialueella laivaväylän
läheisyydessä (kuvat 2 ja 3). Näytepisteellä 1 ylittyi kriteeritason 2 pitoisuus yhden PCBkongeneerien osalta sekä kriteeritaso 1 ylittyi muiden tutkittujen kongeneerien että kolmen raskasmetallin ja TBT:n osalta. Näytepisteellä 5 kahden raskasmetallin sekä kaikkien PCB- kongeneerien pitoisuudet ylittivät kriteeritason 1. Näytepisteellä 10 viiden raskasmetallin ja kahden
PCB-kongeneerin pitoisuudet ylittivät kriteeritaso 1.
Sedimentin toksisuutta testattiin valobakteerilla sekä vesikirpulla (Daphnia magna). Näytteet eivät olleet testien mukaan akuutisti toksisia vesikirpulle 24 ja 48 tunnin altistuksessa. Näytteet eivät osoittautuneet toksisiksi valobakteerille (Liite G toksisuuslausunto). Toksisuuslausunnossa
esitetty näytteiden numerointi on eri kuin tässä esitetty sedimenttien näytenumerointi.
Toksisuustestin näytenumero:
Nro 37 = sedimenttinäyte nro 1
Nro 17 = sedimenttinäyte nro 10
Nro 29 = sedimenttinäyte nro 5
4.4
Meriläjitysalueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
Suunnitellun meriläjitysalueen pintasedimentistä (0-5…10 cm syvyydeltä) otettiin Ekmannoutimella näytteitä (4 kpl) kahdesta tutkimuspisteestä 26.6.2012.
Sedimenttinäytteet T1 ja T2 otettiin havaintopisteestä: X=7275344.8, Y=2520325.0 (KKJ, kaista
2) ja näytteet T3 ja T4 havaintopisteestä: X=7274987.5, Y=2520362.5 (KKJ, kaista 2). Pisteiden
sijainnit on esitetty liitteessä H. Tutkimuspisteiden T1 ja T2 kohdalla vesisyvyys oli 24 m ja pisteiden T3 ja T4 kohdalla 26 m.
Sedimenttinäytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä todettiin alkuaineista kohonneita pitoisuuksia arseenia ja kadmiumia. Orgaanisista haitta-aineista tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat
kohonneita, mutta trifenyylitinapitoisuudet (TPT) alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (< 5 µg/kg). Myös kaikkien PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat (<0,001 mg/kg).
Sedimenttinäytteiden normalisoidut alkuainepitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 1, lukuun ottamatta kuparin ja lyijyn sekä elohopean pitoisuuksia näytteissä T1 ja T2. Kaikkien näytteiden
normalisoidut arseenipitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 2.
Orgaanisista haitta-aineista tributyylitinan normalisoidut pitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 1.
Muiden orgaanisten haitta-aineiden alkuperäiset analyysitulokset alittivat laboratorion määritysrajat, ja siksi normalisoituja pitoisuuksia ei verrattu laatukriteeritasoihin.
4.5
Yhteenveto ja johtopäätökset
Raskasmetallit
Suurin osa normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista oli alle kriteeritason 1 eli pohja-aines katsotaan ympäristölle haitattomaksi ja läjityskelpoiseksi mereen. Elohopean pitoisuudet olivat lähes
kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg). Kromin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia kaikilla näytepisteillä. Kriteeritason 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet millään näytepisteellä. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja.
Tributyylitina
-18
Kahdella tutkimuspisteellä (nro 3 ja 8) pintanäytteiden tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle. Seitsemällä tutkimuspisteellä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja.
PCB
Kaikkien sedimenttinäytteiden PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Tästä johtuen normalisoituja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ei ole verrattu
”Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 2004)” esitettyihin kriteeritasoihin 1 ja 2.
Sedimentin toksisuus
Tutkittujen sedimenttien ei todettu olevan akuutisti toksista vesikirpulle ja valobakteerille.
Sedimenttejä voidaan näin ollen pitää vesiympäristölle haitattomana.
5.
VIITTEET
Geologian tutkimuskeskus. 2008. Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2006. Tutkimusraportti 172.
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. 2007. Turun sataman ruoppausmassojen läjityksen vesistövaikutusten tarkkailututkimus kesällä 2006.
Rantamäki, Jääskeläinen, Tammirinne. 1997. Geotekniikka. Otatieto Oy. ISBN 951-672-257-1.
16. tarkastettu ja korjattu painos.
Rytkönen J. & Riipi T. 1997. Ympäristöä säästävää teknologiaa satamien ja väylien ruoppaustöissä. Kunnalliselämä 6/1997: 20 - 23.
SGY Suomen geoteknillinen yhdistys ry. GLO-85 Geoteknisten laboratorio-ohjeet
1.Luokituskokeet. Helsinki 1985. 107 s.
Tiehallinto. 1999. Pohjarakennusohjeet sillansuunnittelussa, Helsinki 1999. ISBN 951-726-583-2.
Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje 19.5.2004. Ympäristöopas 117.
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE A:
TUTKIMUSPISTEKARTAT:
Kevät 2011
Kesä 2011
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE B:
POHJATUTKIMUSTEN KOORDINAATTITAULUKKO
Kevät 2011
Kesä 2011
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE C:
MERENPINNANTASO TUTKIMUSHETKELLÄ
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE D:
POHJATUTKIMUSKAIRAUSPIIRUSTUKSET
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE E:
GEOTEKNISET LABORATORIOTUTKIMUKSET
Liite 4
MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET
Pisteen numero
rakeisuuskäyrä
syvyys
m
ottoaika
Vesipitoisuus
%
Humuspitoisuus
%
Tilavuuspaino, kuiva
kN/m3
Tilavuuspaino, märkä
kN/m3
Ominaispaino
kN/m3
Tehokas raekoko
D10
Tasaisuusluku
D60/D10
Kiviä
60-600 mm
%
Lohkareita
>600 mm
%
Routivuus
Kartiokoe
Sk
kN/m3
Kartiokoe
Skr
kN/m3
Vedenläpäisevyys
k
m/s
Moduuliluku
m1
Jännityseksponentti
1
Konsolidaatiokerroin
Cv
cm2/s
Maalaji
1
2
2
5
9A
9,0-10,0 m
29.3.2011
13,3
8,0-9,0 m
29.3.2011
24,4
13,0-14,0 m
29.3.2011
22,5
9,4-10,4
29.3.2011
27,1
14,0-15,0
4.4.2011
11,5
siHkMr
siHkMr
kaHk
siHkMr
HkMr
Huom!
Rajakiiri Oy
-
Tornion tuulipuisto
Pori
25.5.2011
Tutki
Kati Ylitalo
Tarkastus Jouni Alinen
Työ.nro 129010-05
Gallen-Kallelankatu 8
28100 PORI
puh. 020 755 7010
fax 020 755 7011
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE F:
POHJAOLOSUHDEPIIRROKSET
Kartta
Kartta
Kartta
Kartta
Kartta
1
2
3
4
5
MERENPOHJAN TASO
HIENORAKEISEN KERROKSEN PAKSUUS
KARKEARAKEISEN MAAN YLÄPINNAN TASO
KARKEARAKEISEN MAAN PAKSUUS
KALLION PINNAN TASO
MAANPINTA (N60)
-5.51m
-5.27m
-4.22m
-6.04m
-6.08m
-6.27m
-6.68m -6.61m
-6.41m
-6.71m
-5.8m
-7.1m
-7.86m
-7.27m
-7.02m
-8m
-7.53m
-7.6m
-6.97m
-4.9m
-8.53m
-7.05m
-7.65m
-7.4m
-7.92m
-7.66m
-8.16m
-8.62m
-8.28m
-7.96m
-8.17m
-9.09m
-10.13m -7.76m
-10.23m
-10.23m
-11.33m
-10.63m
-10.16m -8.94m
-9.31m
-9.65m
HIENOAINEKSEN PAKSUUS
2.49m
8.9m
11.28m
2.56m
4.22m
3.73m
4.4m
0.2m
2.4m
1.04m
0.3m
4.83m
5.38m
3.5m
3.67m
3.3m
0.33m
5.49m
0.5m
3.59m
5.17m
5.45m
2.95m
8.6m
3.68m
0.94m
7.14m
6.18m
14.92m
3.04m
1.53m
8.61m
14.47m 9.94m
0.57m
7m
10.58m
6.64m
4.47m
7.76m
14.49m
9.6m
HIEKAN TAI MOREENIN YLÄPINTA (N60)
-8m
-14.17m
-15.5m
-8.6m
-10.3m
-10m
-7.18m -12.1m
-10m
-11.11m
-6m
-9.5m
-8.9m
-12.1m
-12.4m
-11.5m
-11.2m
-10.9m
-7.3m
-5.2m
-13.7m
-10m
-13.1m
-16m
-11.6m
-8.6m
-15.3m
-14.8m
-23.2m
-11m
-9.7m
-17.7m
-24.6m -17.7m
-10.8m
-20.81m
-18.33m
-15.1m
-16.8m -16.7m
-23.8m
-19.25m
HIEKAN TAI MOREENIN PAKSUUS
24.41m
6.5m
0.8m
22.64m
16.58m
17.12m
16.1m 20.21m
21
29.7m
17.6m
19.4m
18.02m
21
26m
14.56m
24.1m
23.67m
23.87m
4.52m
31.82m
1
214.22m
18.03m 24.33m 26.4m
21
26.72m
29.41m
17.46m
21
19.12m
12.54m
17.48m
23.36m
29.27m
14.59m
21.23m 31.36m
25.01m
12.12m
23.76m
13.08m
21.72m 14.24m
12m
11.5m
KALLION YLÄPINTA (N60)
-32.41m
-20.67m
-31.24m
-26.88m
-27.12m
-28.02m
-23.28m-32.31m
-25.4m
-35.97m
-16.02m
-35.5m
-23.46m
-28.71m
-34.9m
-24.22m
-29.23m -38.03m -39.5m
-35m
-38.01m
37
-30.97m
-32.76m
-27.34m -40.68m
37
-34.36m
-38.97m
-28.18m
-30.94m
-30.75m
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE G:
YMPÄRISTÖNÄYTETUTKIMUKSET (Kevät 2011)
TOKSISUUSLAUSUNTO (Kesä 2011)
Ramboll Analytics
Pvm: 1.4.2011
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/1
Ramboll Finland Oy, Espoo
PL 3
02241 ESPOO
Tutkimuksen nimi:
Näytteenottaja:
Tornio tuulipuisto, Rajakiisi
Karjalainen Esa
Näytteenottopvm:
22.3.2011
Näyte saapui:
23.3.2011
Analysointi aloitettu:
23.3.2011
Sedimenttinäytteet
Yksikkö
Menetelmä
50
m-%
RA4016
4,8
ok
% ka
RA4016
RA3007
ok
32000
mg/kg ka
RA3000
9,0
<0,2
<0,2
9,2
<0,2
<0,2
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000
RA3000*
74
14
62
21
66
24
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
6,9
21
9,3
28
10
31
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
29000
32000
63
<0,02
40000
75
<0,02
39000
82
<0,02
mg/kg ka
56
<0,02
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA4053*
PCB 28
PCB 52
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
PCB 118
PCB 138
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 153
PCB 180
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
Biosidit (TBT-TPT)
Monobutyylitina
ok
<10
ok
<10
ok
<10
ok
<10
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
Dibutyylitina
Tributyylitina
Dioktyylitina
<5
2
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024
Trifenyylitina
<5
<5
ok
ok
<5
ok
<5
ok
µg/kg ka
Alihankinta, savipitoisuus
RA4024*
Alihankinta
Näytteenottopisteet
3, 0-37cm 5, 0-20cm 5, 2050cm
11MS
11MS
11MS
00023
00024
00025
5, 50100cm
11MS
00026
MÄÄRITYKSET
Kuiva-aine
59
48
52
Hehkutushäviö 550°C
3,2
3,0
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
Alumiini (Al)
ok
ok
3,9
ok
ok
15000
ok
19000
ok
30000
Arseeni (As)
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
4,0
<0,2
<0,2
5,8
<0,2
<0,2
Kromi (Cr)
Kupari (Cu)
65
13
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
5,3
18
Rauta (Fe)
Sinkki (Zn)
PCB yht.
Näytenumero
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Tutkimustodistus
Pvm: 1.4.2011
2/2
Projekti: 82129010/1
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Ramboll Analytics
Anri Aallonen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka.
Jakelu
eeva-maria.hatva@aramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi
Menetelmien kuvaukset
Organotinat
Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin
natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina
kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,0010,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 31-39 % yhdisteestä riippuen. Menetelmä
perustuu standardeihin SFS-EN 17353 (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004).
PAH + PCB yht. , kiinteä
PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan
avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %.
Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287.
PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin
ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi
dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla.
Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion
sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 1.4.2011
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/2
Ramboll Finland Oy, Espoo
PL 3
02241 ESPOO
Tutkimuksen nimi:
Tornio tuulipuisto, Rajakiisi
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Karjalainen Esa
Näyte saapui:
24.3.2011
Analysointi aloitettu:
24.3.2011
Sedimenttinäytteet
Yksikkö
Menetelmä
35
m-%
RA4016
% ka
ok
5,6
ok
RA4016
RA3007
ok
20000
ok
20000
ok
20000
mg/kg ka
RA3000
Arseeni (As)
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
7,5
0,28
<0,2
8,4
<0,2
<0,2
8,3
<0,2
<0,2
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000
RA3000*
Kromi (Cr)
Kupari (Cu)
56
20
58
20
58
20
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
7,3
25
7,1
27
7,3
26
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Rauta (Fe)
45000
49000
68
<0,02
73
<0,02
51000
73
<0,02
mg/kg ka
Sinkki (Zn)
PCB yht.
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA4053*
PCB 28
PCB 52
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
PCB 118
PCB 138
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 153
PCB 180
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
Biosidit (TBT-TPT)
Monobutyylitina
ok
<10
ok
<10
ok
<10
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
Dibutyylitina
Tributyylitina
Dioktyylitina
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024
Trifenyylitina
<5
<5
ok
ok
<5
ok
µg/kg ka
Alihankinta, savipitoisuus
RA4024*
Alihankinta
Näytteenottopisteet
6, 0-20cm 6, 2050cm
11MS
11MS
00027
00028
6,
50.96cm
11MS
00029
MÄÄRITYKSET
Kuiva-aine
36
33
Hehkutushäviö 550°C
5,1
5,7
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
Alumiini (Al)
ok
Näytenumero
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Tutkimustodistus
Pvm: 1.4.2011
2/2
Projekti: 82129010/2
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Ramboll Analytics
Anri Aallonen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka.
Jakelu
eeva-maria.hatva@aramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi
Menetelmien kuvaukset
Organotinat
Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin
natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina
kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,0010,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 31-39 % yhdisteestä riippuen. Menetelmä
perustuu standardeihin SFS-EN 17353 (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004).
PAH + PCB yht. , kiinteä
PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan
avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %.
Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287.
PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin
ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi
dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla.
Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion
sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 7.4.2011
1/3
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/3
Ramboll Finland Oy, Espoo
PL 3
02241 ESPOO
Tutkimuksen nimi:
Näytteenottaja:
Tornio tuulipuisto, Rajakiisi
Karjalainen Esa
Näytteenottopvm:
24.3.2011
Näyte saapui:
25.3.2011
Analysointi aloitettu:
25.3.2011
Sedimenttinäytteet
Näytteenottopisteet
Näytenumero
10, 020cm
11MS
00030
10, 2050cm
11MS
00031
10, 5085cm
11MS
00032
12, 020cm
11MS
00033
12, 2050cm
11MS
00034
Yksikkö
Menetelmä
MÄÄRITYKSET
Kuiva-aine
28
31
35
25
27
m-%
RA4016
Hehkutushäviö 550°C
7,6
6,4
ok
ok
7,8
ok
7,1
ok
% ka
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
Alumiini (Al)
5,9
ok
RA4016
RA3007
ok
26000
ok
24000
ok
25000
ok
25000
ok
26000
mg/kg ka
RA3000
Arseeni (As)
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
15
<0,2
0,40
8,3
<0,2
0,30
7,5
<0,2
0,20
16
<0,2
0,49
11
<0,2
0,31
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000
RA3000*
Kromi (Cr)
Kupari (Cu)
68
23
67
22
69
22
64
24
68
25
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
12
28
8,4
28
6,9
28
12
30
9,2
31
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
Rauta (Fe)
54000
52000
93
<0,02
77
<0,02
52000
69
<0,02
61000
96
<0,02
62000
86
<0,02
mg/kg ka
Sinkki (Zn)
PCB yht.
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA4053*
PCB 28
PCB 52
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
<0,01
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
PCB 118
PCB 138
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 153
PCB 180
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
Biosidit (TBT-TPT)
Monobutyylitina
ok
<10
ok
<10
ok
<10
ok
<10
ok
<10
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
Dibutyylitina
Tributyylitina
Dioktyylitina
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024
Trifenyylitina
<5
<5
ok
ok
<5
ok
<5
ok
<5
ok
µg/kg ka
Alihankinta, savipitoisuus
RA4024*
Alihankinta
RA3000*
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 7.4.2011
2/3
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/3
Sedimenttinäytteet
Näytteenottopisteet
Yksikkö
Menetelmä
m-%
% ka
RA4016
RA4016
RA3007
12, 5080cm
11MS
00035
9, 0-20cm 9, 2050cm
11MS
11MS
00036
00037
9, 5080cm
11MS
00038
Kuiva-aine
Hehkutushäviö 550°C
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
29
6,8
ok
30
6,2
ok
33
5,9
ok
31
7,3
ok
ok
ok
ok
ok
Alumiini (Al)
26000
25000
13
7,3
26000
9,9
mg/kg ka
Arseeni (As)
25000
7,2
mg/kg ka
RA3000
RA3000*
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
Kromi (Cr)
<0,2
0,28
72
<0,2
0,20
67
<0,2
<0,2
67
<0,2
0,27
70
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000
RA3000*
RA3000*
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
24
9,1
23
7,2
22
6,4
22
8,5
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Nikkeli (Ni)
31
29
60000
86
55000
75
29
54000
75
29
60000
85
mg/kg ka
Rauta (Fe)
Sinkki (Zn)
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA3000*
PCB yht.
PCB 28
<0,02
<0,01
<0,02
<0,01
<0,02
<0,01
<0,02
<0,01
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 52
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 118
PCB 138
PCB 153
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 180
Biosidit (TBT-TPT)
<0,002
ok
<0,002
ok
<0,002
ok
<0,002
ok
mg/kg ka
RA4053*
RA4024*
Monobutyylitina
Dibutyylitina
Tributyylitina
<10
<5
<1
<10
<5
<1
<10
<5
<1
<10
<5
<1
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024*
Dioktyylitina
Trifenyylitina
<5
<5
<5
<5
<5
<5
<5
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024
RA4024*
Alihankinta, savipitoisuus
ok
ok
ok
ok
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
Alihankinta
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Ramboll Analytics
Anri Aallonen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka.
Jakelu
eeva-maria.hatva@ramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Tutkimustodistus
Pvm: 7.4.2011
3/3
Projekti: 82129010/3
Menetelmien kuvaukset
Organotinat
Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin
natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina
kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,0010,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 31-39 % yhdisteestä riippuen. Menetelmä
perustuu standardeihin SFS-EN 17353 (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004).
PAH + PCB yht. , kiinteä
PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan
avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %.
Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287.
PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin
ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi
dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla.
Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion
sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 7.4.2011
1/3
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/4
Ramboll Finland Oy, Espoo
PL 3
02241 ESPOO
Tutkimuksen nimi:
Näytteenottaja:
Tornio tuulipuisto, Rajakiisi
Karjalainen Esa
Näytteenottopvm:
25.3.2011
Näyte saapui:
28.3.2011
Analysointi aloitettu:
28.3.2011
Sedimenttinäytteet
Näytteenottopisteet
Yksikkö
Menetelmä
30
m-%
RA4016
6,0
ok
% ka
RA4016
RA3007
8, 0-20cm 8, 2050cm
11MS
11MS
00041
00042
8, 5082cm
11MS
00043
11, 020cm
11MS
00044
11, 2050cm
11MS
00045
MÄÄRITYKSET
Kuiva-aine
35
33
33
25
Hehkutushäviö 550°C
6,3
5,2
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
Alumiini (Al)
ok
ok
6,1
ok
6,8
ok
ok
15000
ok
33000
ok
33000
ok
31000
ok
30000
mg/kg ka
RA3000
Arseeni (As)
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
5,9
<0,2
0,21
6,7
<0,2
<0,2
7,2
<0,2
<0,2
10
<0,2
0,35
8,4
<0,2
0,26
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000
RA3000*
Kromi (Cr)
Kupari (Cu)
44
18
66
22
69
22
69
24
73
24
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
7,8
21
7,7
28
8,1
30
11
31
9,1
32
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
Rauta (Fe)
40000
59000
65
<0,03
73
<0,03
64000
78
<0,03
66000
88
<0,03
61000
79
<0,03
mg/kg ka
Sinkki (Zn)
PCB yht.
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA4053*
PCB 28
PCB 52
<0,02
<0,002
<0,02
<0,002
<0,02
<0,002
<0,02
<0,002
<0,02
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
PCB 118
PCB 138
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 153
PCB 180
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
Biosidit (TBT-TPT)
Monobutyylitina
ok
<10
ok
<10
ok
<10
ok
<10
ok
<10
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
Dibutyylitina
Tributyylitina
Dioktyylitina
<5
2
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
<5
<1
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024
Trifenyylitina
<5
<5
ok
ok
<5
ok
<5
ok
<5
ok
µg/kg ka
Alihankinta, savipitoisuus
RA4024*
Alihankinta
Näytenumero
RA3000*
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 7.4.2011
2/3
Tutkimustodistus
Projekti: 82129010/4
Sedimenttinäytteet
Näytteenottopisteet
Yksikkö
Menetelmä
m-%
% ka
RA4016
RA4016
RA3007
11, 5070cm
11MS
00046
1, 0-20cm 1, 2060cm
11MS
11MS
00047
00048
1, 6080cm
11MS
00049
Kuiva-aine
Hehkutushäviö 550°C
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
kuningasvesi
Metallit, PIMA maa
28
7,4
ok
36
5,1
ok
39
4,9
ok
61
1,8
ok
ok
ok
ok
ok
Alumiini (Al)
29000
24000
9,4
6,0
11000
2,4
mg/kg ka
Arseeni (As)
21000
5,4
mg/kg ka
RA3000
RA3000*
Elohopea (Hg), PIMA
Kadmium (Cd)
Kromi (Cr)
<0,2
0,23
69
<0,2
<0,2
58
<0,2
<0,2
55
<0,2
<0,2
32
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000
RA3000*
RA3000*
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
24
9,5
18
6,7
19
6,0
<10
3,0
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
Nikkeli (Ni)
31
25
65000
83
49000
68
26
47000
64
12
23000
30
mg/kg ka
Rauta (Fe)
Sinkki (Zn)
mg/kg ka
mg/kg ka
RA3000*
RA3000*
RA3000*
PCB yht.
PCB 28
<0,03
<0,02
<0,03
<0,02
<0,03
<0,02
<0,03
<0,02
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 52
PCB 101
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
PCB 118
PCB 138
PCB 153
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
<0,002
mg/kg ka
mg/kg ka
mg/kg ka
RA4053*
RA4053*
RA4053*
PCB 180
Biosidit (TBT-TPT)
<0,002
ok
<0,002
ok
<0,002
ok
<0,002
ok
mg/kg ka
RA4053*
RA4024*
Monobutyylitina
Dibutyylitina
Tributyylitina
<10
<5
<1
<10
<5
<1
<10
<5
<1
<10
<5
<1
µg/kg ka
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024*
RA4024*
RA4024*
Dioktyylitina
Trifenyylitina
<5
<5
<5
<5
<5
<5
<5
<5
µg/kg ka
µg/kg ka
RA4024
RA4024*
Alihankinta, savipitoisuus
ok
ok
ok
ok
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
Alihankinta
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Ramboll Analytics
Anri Aallonen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka.
Jakelu
eeva-maria.hatva@ramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Tutkimustodistus
Pvm: 7.4.2011
3/3
Projekti: 82129010/4
Menetelmien kuvaukset
Organotinat
Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin
natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina
kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,0010,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 31-39 % yhdisteestä riippuen. Menetelmä
perustuu standardeihin SFS-EN 17353 (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004).
PAH + PCB yht. , kiinteä
PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan
avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %.
Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287.
PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin
ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi
dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla.
Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion
sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE H:
LÄJITYSALUEEKARTTA JA YMPÄRISTÖNÄYTETUTKIMUKSET (Kesä 2012)
Tornion merituulivoimakaava-alue
T1,T2
T3,T4
0
500m
1000m
T1,T2
Läjitysalue
T3,T4
0
0
1 km
2 km
3 km
4 km
5 km
500m
1000m
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE H:
LÄJITYSALUE
ANALYYSITULOSTEN KOONTITAULUKKO
Viitearvot
Org.aines
luontainen pit.
Pistetunnus
Maalaji
määritetty
Syvyys
Koordinaattijärjestelmä:
1
kynnysarvo
Korkeusjärjestelmä:
savipit.
Kuiva-
Hehkutus-
aine
häviö
alempi ohjearvo
ylempi ohjearvo
%
%
%
T1
0,0
-
5…10 cm
siLj
7 275 344,8
X
2 520 325,0
Y
9,3
9
20,0 %
T2
0,0
-
5…10 cm
siLj
7 275 344,8
2 520 325,0
9,6
9
20,0 %
T3
0,0
-
5…10 cm
siLj
7 274 987,5
2 520 362,5
9,4
9,8
21,0 %
T4
0,0
-
5…10 cm
siLj
7 274 987,5
2 520 362,5
9,4
9,8
21,0 %
Metallit ja puolimetallit
Pistetunnus
2
As
Hg
Cd
Cr
Cu
Pb
Ni
Zn
1
0,005
0,03
31
22
5
17
31
Fe
Al
PCB
6
TBTTPT 10
5
0,5
1
100
100
60
50
200
0,1
50
2
10
200
150
200
100
250
0,5
1
100
5
20
300
200
750
150
400
5
2
TBT
TPT
0,1
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(µg/kg)
(µg/kg)
T1
58
<0,1
1,0
56
27
17
32
160
43000
13000
<0,01
0,061
61
<5
T2
56
<0,1
0,93
49
24
16
29
140
40000
11000
<0,01
0,054
54
<5
T3
59
0,1
0,94
65
26
17
29
140
40000
12000
<0,01
0,061
61
<5
T4
56
0,1
1,2
54
27
17
32
160
39000
12000
<0,01
0,064
64
<5
Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002:
Huomautukset:
tulos ylittää kynnysarvon
1.-12. = kts. VnA 214/2007
XX
tulos ylittää alemman ohjearvon
13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos
XXX
tulos ylittää ylemmän ohjearvon
X
alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty
detektiorajaa.
Tornio Röyttä merituulivoimapuisto
Pohjatutkimusraportti
11.1.2013
LIITE H:
LÄJITYSALUE
NORMALISOIDUT ANALYYSITULOKSET KOONTITAULUKKO
Metallit
Viitearvot
Pistetunnus
As
Hg
Cd
Cr
Cu
Pb
Ni
Zn
Taso 1
15
0,1
0,5
65
50
40
45
170
Taso 2
60
1
2,5
270
90
200
60
500
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
T1
75
<0,12
1,2
82
37
21
59
246
T2
72
<0,12
1,1
72
33
20
53
214
T3
75
0,12
1,1
93
35
21
51
210
T4
72
0,12
1,4
78
37
21
57
240
PCB
PCB-28
PCB-52
PCB101
Taso 1
0,001
0,001
0,004
0,004
0,004
0,004
0,004
3
3
-
Taso 2
0,03
0,03
0,03
0,03
0,03
0,03
0,03
200
200
200
Viitearvot
Pistetunnus
PCB118
PCB138
PCB153
PCB180
TBT
TPT
TBT+TPT
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/kg)
(µg/kg)
(µg/kg)
(µg/kg)
T1
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
66
<5
66
T2
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
56
<5
56
T3
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
65
<5
65
T4
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
<0,001
68
<5
68
JKOT
Ramboll Analytics
Tutkimustodistus
Pvm: 2.8.2012
2/2
Projekti: 82129010/5
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Ramboll Analytics
Salla Partio
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, Tutkimuskemisti, +358 20 755 7921
Jakelu
eeva-maria.hatva@ramboll.fi; heikki.erkkila@ramboll.fi
Menetelmien kuvaukset
Organotinat
Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin
natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina
kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,0010,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 31-39 % yhdisteestä riippuen. Menetelmä
perustuu standardeihin SFS-EN 17353 (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004).
PAH + PCB yht. , kiinteä
PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MStekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42
%. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287.
PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin
heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi
dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla.
Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion
sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 7800
Fax 020 755 7911
www.ramboll-analytics.fi
Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo