1. No category

Vastaanottaja
Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä
Asiakirjatyyppi
Tarkkailuraportti
Päivämäärä
Maaliskuu 2015
TALVIVAARA SOTKAMO
OY:N KONKURSSIPESÄ
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN
KALATALOUDELLINEN TARKKAILU
VUONNA 2014
TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN
KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Kuvaus
03/02/2015
Hanna Peltonen
Otso Lintinen
Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä
Kalataloudellinen tarkkailuraportti
Viite
1510010636–011
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Ramboll
Säterinkatu 6
PL 25
02601 ESPOO
P +358 20 755 611
F +358 20 755 6201
www.ramboll.fi
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
3.
3.1
3.1.1
3.1.2
3.1.3
3.1.4
3.1.5
3.1.6
3.1.7
3.2
3.3
3.3.1
3.3.2
4.
5.
Johdanto
Tutkimusmenetelmät
Kalojen sisältämät metallipitoisuudet
Sähkökoekalastukset
Kirjanpitokalastus
Tarkkailutulokset
Kalojen metallipitoisuudet
Jormasjärvi
Laakajärvi
Kalliojärvi
Kolmisoppi
Kivijärvi
Kiltuanjärvi
Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja
suosituksiin
Sähkökoekalastukset
Kirjanpitokalastus
Jormasjärvi
Kolmisoppi
Yhteenveto
Lähteet
LIITTEET
Liite 1
Kalojen metallimääritysten tutkimustodistukset
Liite 2
Kalojen metallipitoisuuksien vertailu
Liite 3
Sähkökoekalastusten maastolomakkeet
Liite 4
Kirjanpitokalastajien saaliit vuonna 2014
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
1
1
1
3
5
5
5
6
10
14
15
17
18
19
21
24
24
26
27
28
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
1.
1
JOHDANTO
Tässä raportissa on esitetty Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvan kalataloudellisen tarkkailun tulokset koskien vuotta 2014. Tarkkailuun sisältyi vuonna 2014 kalojen sisältämien metallipitoisuuksien tutkimus, sähkökoekalastukset Tuhkajoella sekä kirjanpitokalastus.
2.
TUTKIMUSMENETELMÄT
2.1
Kalojen sisältämät metallipitoisuudet
Vuonna 2014 kalojen raskasmetallipitoisuuksia määritettiin Jormasjärvestä, Laakajärvestä, Kalliojärvestä, Kiltuanjärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopista. Näytekalojen määrät ja lajit eri järvillä
on esitetty taulukossa 1. Näytekalat saatiin alueen ammattikalastajilta, jotka olivat pyytäneet ne
normaalin ammattikalastussaaliin ohessa huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa vuonna 2014.
Ammattikalastajat pakastivat kalat, jotka myöhemmin toimitettiin Ramboll Analytics
-laboratorioon. Laboratoriossa kalat sulatettiin ja fileoitiin. Metallianalytiikkaan otetut lihaskappaleet preparoitiin fileistä lasisella veitsellä.
Taulukko 1. Näytekalojen määrät eri tutkimusjärviltä
Jormasjärvi
Laakajärvi
Kalliojärvi
Kolmisoppi
Kivijärvi
Kiltuanjärvi
Ahven (kpl) Hauki (kpl) Kuha (kpl)
10
5
5
10
5
6
6
10
8
10
Analysoituja raskasmetalleja olivat nikkeli (Ni), arseeni (As), elohopea (Hg), sinkki (Zn), kupari
(Cu), kadmium (Cd), lyijy (Pb), koboltti (Co), barium (Ba) ja uraani (U).
Jormasjärven ja Laakajärven näytekaloista määritettiin myös ikä, jotta voitiin selvittää, kasvoivatko kalojen raskasmetallipitoisuudet niiden vanhentuessa. Ahvenien ja kuhien ikä määritettiin kiduskannen operculum-luun sekä suomujen vuosirenkaista. Haukien ikä määritettiin hartian
lukkoluusta (cleithrum) sekä suomuista.
Jormasjärvi, Kolmisoppi ja Kalliojärvi sijaitsevat Sotkamossa, Kiltuanjärvi Sonkajärvellä, Kivijärvi
Kajaanissa ja Laakajärvi Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven alueilla. Kalliojärvi on Talvivaaran
pohjoispuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi, josta seuraava virtaussuuntaan on Kolmisoppi ja viimeisenä Jormasjärvi (Kauppi ym. 2013). Kivijärvi on Talvivaaran eteläpuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi ja Laakajärvi sijaitsevat siitä alavirtaan. Kiltuanjärvi on tutkimusjärvistä eteläisin ja kaukaisimpana Talvivaarasta. Alueella on myös muita vesistöjä, mutta ne eivät kuuluneet vuoden 2014 kalojen metallipitoisuuksien tutkimusjärviin. Tutkitut järvet on esitetty kuvan 1 kartassa seuraavalla sivulla.
Kuvassa näkyvät myös Tuhkajoen sähkökoekalastuspaikkojen sijainti suhteessa metallitutkimuksen järviin.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Kuva 1. Tutkittujen järvien sekä vuoden 2014 sähkökoekalastusalojen sijainti
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
2
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
2.2
3
Sähkökoekalastukset
Sähkökoekalastukset toteutettiin kahdella alalla Tuhkajoessa (Kuva 2). Tuhkajoki laskee Kolmisopesta Jormasjärveen. Koealoista Tuhkajoki 5A sijaitsee hieman ylempänä joessa. Kuvissa 3
ja 4 seuraavalla sivulla on esitetty havainnekuvat koekalastusaloilta.
Kuva 2. Tuhkajoen sähkökoekalastusalojen sijainti
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Kuva 3. Tuhkajoen ylempi sähkökoekalastusala 5A
Kuva 4. Tuhkajoen sähkökoekalastusala 5B
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
4
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
5
Sähkökoekalastukset toteutettiin akkukäyttöistä kannettavaa sähkökalastuslaitetta (Hans Grassl
IG200/2) käyttäen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden (Böhling & Rahikainen
(toim.) 1999) mukaisesti. Kalastukset suoritettiin alavirrasta ylävirtaan päin edeten kahden poistopyynnin menetelmällä. Sulkuverkkoja ei käytetty. Kaikki saaliskalat mitattiin millimetrin tarkkuudella. Lohikalat myös punnittiin yksitellen ja muista lajeista punnittiin lajikohtaiset yhteispainot.
Sähkökoekalastusten yhteydessä kummankin sähkökoekalastusalan virtausnopeus arvioitiin olleen keskimääräinen (0,2-0,7 m/s). Veden kuitenkin arvioitiin olleen todella alhaalla vuodenaikaan nähden vähäisten sateiden takia.
2.3
Kirjanpitokalastus
Vuonna 2014 mukana oli 4 Jormasjärvellä kalastanutta kirjanpitokalastajaa ja yksi Kolmisopella
kalastanut kirjanpitokalastaja. Yksi Jormasjärven kirjanpitokalastajista on uusi, joten hänen ensimmäinen kirjanpitoaineistonsa koski vuoden 2014 kalastusta. Jormasjärven kirjanpitokalastajista kaksi toimii alueella myös ammattikalastajina.
Kirjanpitäjät merkitsevät pyydyskohtaiset päivittäiset pyynti- ja saalistietonsa tarkoitukseen tehdyille lomakkeille. Jokavuotisen kalastuskirjanpidon avulla saadaan tietoa kohdejärven kalastuksesta. Kirjanpidon yhteydessä kalastajat saavat myös tilaisuuden ilmoittaa havaintojaan muun
muassa alueen kalastusta, kaloja, kalakantoja ja vedenlaatua koskien.
Kirjanpitokalastus menetelmänä perustuu yksikkösaaliin seurantaan. Yksikkösaalis on tietyllä
pyydyksellä yhdellä pyyntiyksiköllä saatu saalis. Ihannetapauksessa yksikkösaaliissa havaitut
muutokset kuvaavat suoraan kalakannassa tapahtuneita muutoksia. Ollakseen vertailukelpoinen
kalakannassa tapahtuneisiin muutoksiin, yksikkösaaliin pitää täyttää tiettyjä ehtoja. Kalastuksen
tulee olla vakioitua, eli samoilla pyydyksillä, samoilla paikoilla samojen kalastajien toimesta harjoitettua. Periaatteessa yksikkösaaliin oletetaan olevan suoraan verrannollinen kalakannan kokoon, jos edellä kuvatut reunaehdot täyttyvät.
3.
TARKKAILUTULOKSET
3.1
Kalojen metallipitoisuudet
Kaikkien tutkimusjärvien kalojen metallipitoisuuksien laboratoriotulokset on esitetty liitteen 1 tutkimustodistuksissa.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
3.1.1
6
Jormasjärvi
Taulukossa 2 on esitetty Sotkamon Jormasjärven raskasmetallinäytekalojen tiedot.
Taulukko 2. Sotkamon Jormasjärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat
Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm)
Ahven 1
n
0,182
25,0
Ahven 2
n
0,214
26,1
Ahven 3
n
0,135
23,3
Ahven 4
u
0,132
22,7
Ahven 5
u
0,152
23,6
Ahven 6
n
0,157
23,7
Ahven 7
n
0,187
25,0
Ahven 8
n
0,214
25,5
Ahven 9
n
0,165
23,4
Ahven 10
n
0,141
22,5
Hauki 1
u
1,336
61,7
Hauki 2
u
1,350
59,0
Hauki 3
u
1,147
57,0
Hauki 4
u
1,154
58,1
Hauki 5
n
0,966
55,0
Kuha 1
u
1,110
47,0
Kuha 2
u
1,030
50,0
Kuha 3
u
1,003
48,0
Kuha 4
0,971
48,5
Kuha 5
n
0,816
45,0
Pyyntipäivä
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
16.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
13.3.2014
Kaikkien Jormasjärven näytekalojen metallipitoisuudet olivat elohopeaa ja sinkkiä lukuun ottamatta alle määritysrajan. Taulukossa 3 on esitetty näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet
sekä määritetyt iät.
Taulukko 3. Jormasjärven näytekalojen elohopeaja sinkkipitoisuudet sekä ikä
Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg)
Kuha 1
0,29
2,70
Kuha 2
0,30
2,30
Kuha 3
0,39
3,00
Kuha 4
0,52
2,90
Kuha 5
0,32
2,30
Hauki 1
0,73
2,60
Hauki 2
0,68
8,70
Hauki 3
0,64
4,50
Hauki 4
0,95
2,30
Hauki 5
0,49
3,80
Ahven 1
0,45
3,30
Ahven 2
0,53
3,00
Ahven 3
0,55
2,10
Ahven 4
0,40
3,10
Ahven 5
0,55
3,10
Ahven 6
0,52
2,60
Ahven 7
0,51
3,10
Ahven 8
0,56
2,60
Ahven 9
0,50
2,50
Ahven 10
0,53
2,80
Ikä
7
8
7
8
7
8
7
7
10
6
9
9
8
8
9
9
9
9
8
9
Jormasjärven näytekuhat olivat 7- ja 8-vuotiaita. 8-vuotiaat olivat hieman pidempiä kuin 7vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
7
vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 5 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 6 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet.
Kuva 5. Jormasjärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 6. Jormasjärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
8
Näytehauet olivat 6- ja 10-vuotiaita. Mukana oli yksi hidaskasvuinen yksilö, joka oli 10-vuotiaana
samanpituinen kuin 7-vuotiaat yksilöt. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät
yhtä selkeästi pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin. Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan
vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Haukiyksilöiden iät vaihtelivat enemmän kuin kuhien. Kuvassa 7
on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean
enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008).
Kuvassa 8 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus.
Kuva 7. Jormasjärven näytehaukien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 8. Jormasjärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
9
Näyteahvenet olivat 8- ja 9-vuotiaita. Yhtä hidaskasvuista yksilöä lukuun ottamatta 9-vuotiaat
olivat hieman pidempiä kuin 8-vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen
iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 9 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa
10 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus.
Kuva 9. Jormasjärven näyteahvenien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 10. Jormasjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
10
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
3.1.2
Laakajärvi
Taulukossa 4 on esitetty Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallinäytekalojen tiedot.
Taulukko 4. Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat
Näytekala
Ahven 1
Ahven 2
Ahven 3
Ahven 4
Ahven 5
Ahven 6
Ahven 7
Ahven 8
Ahven 9
Ahven 10
Hauki 1
Hauki 2
Hauki 3
Hauki 4
Hauki 5
Kuha 1
Kuha 2
Kuha 3
Kuha 4
Kuha 5
Kuha 6
Sukupuoli
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
u
n
n
n
n
n
u
u
u
u
n
Paino (kg)
0,041
0,063
0,074
0,546
0,333
0,392
0,042
0,041
0,436
0,288
1,645
2,046
0,984
1,431
1,155
1,114
2,778
1,531
1,172
1,652
1,470
Pituus (cm) Pyyntipäivä
16,0
18.9.2014
18,3
18.9.2014
19,0
18.9.2014
34,0
18.9.2014
31,0
18.9.2014
30,0
18.9.2014
16,2
18.9.2014
16,7
18.9.2014
32,4
18.9.2014
28,7
18.9.2014
62,0
3.6.2014
70,0
18.9.2014
65,0
18.9.2014
61,0
18.9.2014
54,0
18.9.2014
49,0
3.6.2014
64,0
3.6.2014
56,0
3.6.2014
50,0
3.6.2014
57,0
3.6.2014
55,0
3.6.2014
Laakajärven näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi
yhden hauen arseenipitoisuus ja yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella.
Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 5 on esitetty näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseeni- ja bariumpitoisuudet sekä määritetyt iät.
Taulukko 5. Laakajärven näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseenipitoisuudet sekä ikä
Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Arseeni (mg/kg) Barium (mg/kg)
Ahven 1
0,20
6,50
<0,1
0,31
Ahven 2
0,23
4,40
<0,1
<0,2
Ahven 3
0,26
3,00
<0,1
<0,2
Ahven 4
0,80
3,40
<0,1
<0,2
Ahven 5
0,85
3,30
<0,1
<0,2
Ahven 6
0,60
3,50
<0,1
<0,2
Ahven 7
0,18
0,18
<0,1
<0,2
Ahven 8
0,28
0,28
<0,1
<0,2
Ahven 9
0,89
0,89
<0,1
<0,2
Ahven 10
0,74
0,74
<0,1
<0,2
Hauki 1
0,51
3,50
0,39
<0,2
Hauki 2
0,85
3,10
<0,1
<0,2
Hauki 3
0,48
7,00
<0,1
<0,2
Hauki 4
0,58
2,80
<0,1
<0,2
Hauki 5
0,50
4,00
<0,1
<0,2
Kuha 1
0,34
3,00
<0,1
<0,2
Kuha 2
0,40
3,10
<0,1
<0,2
Kuha 3
0,34
2,60
<0,1
<0,2
Kuha 4
0,28
2,60
<0,1
<0,2
Kuha 5
0,33
3,00
<0,1
<0,2
Kuha 6
0,33
2,50
<0,1
<0,2
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
Ikä
5+
5+
6+
11+
12+
10+
5+
6+
10+
9+
7+
9+
7+
8+
6+
6+
8+
7+
7+
7+
7+
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
11
Laakajärven näytekuhat olivat 7+ ja 8+-vuotiaita. Pohjoisen pallonpuoliskon kalojen yhteiseksi
syntymäpäiväksi on päätetty tammikuun 1. päivä (Raitaniemi, Nyberg & Torvi 2000). Kun kalojen
luutumissa voidaan havaita seuraava kesän nopeamman kasvun vyöhyke, lisätään kalan iän perään +-merkki. Kuhien pituus kasvoi nuorimmasta vanhimpaan. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet
olivat korkeimmat vanhimmassa yksilössä, mutta nuorimman pitoisuudet eivät olleet pienimpiä.
Kuvassa 11 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006,
muutos 629/2008). Kuvassa 12 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet.
Kuva 11. Laakajärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 12. Laakajärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
12
Näytehauet olivat 6- ja 9-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin.
Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 13 on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY
1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 14 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus.
Kuva 13. Laakajärven näytehaukien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008)
Kuva 14. Laakajärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
13
Näyteahvenet olivat 5- ja 12-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet olivat korkeampia vanhemmilla ja pidemmillä yksilöillä, mutta sinkkipitoisuudet eivät. Kuvassa 15 on esitetty eripituisten näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus
elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 16 on
esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus.
Kuva 15. Laakajärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 16. Laakajärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
3.1.3
14
Kalliojärvi
Kalliojärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi
yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat
alle määritysrajan. Taulukossa 6 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet.
Taulukko 6. Kalliojärven näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet
Kala
Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg)
Ahven 1
n
0,222
26,0
0,44
5,20
<0,2
Ahven 2
n
0,147
22,6
0,39
3,60
<0,2
Ahven 3
n
0,159
24,9
1,40
3,90
<0,2
Ahven 4
n
0,144
22,8
0,88
5,30
0,26
Ahven 5
n
0,194
25,0
0,56
3,80
<0,2
Ahven 6
n
0,070
17,9
0,27
3,60
<0,2
Kuvassa 17 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006,
muutos 629/2008). Kuvassa 18 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa.
Kuva 17. Kalliojärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
15
Kuva 18. Kalliojärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
3.1.4
Kolmisoppi
Kolmisopen näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi
yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat
alle määritysrajan. Taulukossa 7 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet.
Taulukko 7. Kolmisopin näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet
Kala
Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg)
Ahven 1
n
0,203
25,5
0,48
3,90
<0,2
Ahven 2
n
0,178
25,4
0,46
3,80
<0,2
Ahven 3
n
0,198
25,0
0,29
3,70
<0,2
Ahven 4
n
0,311
29,3
0,39
2,90
<0,2
Ahven 5
n
0,264
28,5
0,66
3,20
<0,2
Ahven 6
n
0,183
24,2
0,95
5,00
0,43
Ahven 7
n
0,198
26,0
0,68
4,70
<0,2
Ahven 8
n
0,144
22,5
0,55
4,80
<0,2
Ahven 9
n
0,214
26,2
0,40
3,70
<0,2
Ahven 10
0,183
24,2
0,53
3,30
<0,2
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
16
Kuvassa 19 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006,
muutos 629/2008). Kuvassa 20 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa.
Kuva 19. Kolmisopin näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 20. Kolmisopin näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
3.1.5
17
Kivijärvi
Kivijärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden
metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 8 on esitetty näytekalojen tiedot sekä
elohopea- ja sinkkipitoisuudet.
Taulukko 8. Kivijärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkkipitoisuudet
Kala
Ahven 1
Ahven 2
Ahven 3
Ahven 4
Ahven 5
Ahven 6
Ahven 7
Ahven 8
Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg)
n
0,227
26,2
0,53
3,60
n
0,167
25,5
0,77
3,50
n
0,214
27,3
0,51
3,60
n
0,158
24,9
0,72
3,60
u
0,130
22,5
0,36
3,10
n
0,189
25,8
0,72
2,90
n
0,137
22,1
0,55
3,30
n
0,224
28,1
0,89
5,40
Kuvassa 21 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006,
muutos 629/2008). Kuvassa 22 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa.
Kuva 21. Kivijärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
18
Kuva 22. Kivijärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
3.1.6
Kiltuanjärvi
Kiltuanjärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi kolmen ahvenen bariumpitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 9 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-,
sinkki- ja bariumpitoisuudet.
Taulukko 9. Kiltuanjärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-,
sinkki- ja bariumpitoisuudet
Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg)
Ahven 1
n
0,256
24,0
0,57
4,20
<0,2
Ahven 2
n
0,122
22,3
0,39
3,30
<0,2
Ahven 3
n
0,265
27,5
0,73
3,90
<0,2
Ahven 4
n
0,156
24,1
0,56
3,10
<0,2
Ahven 5
n
0,103
21,5
0,34
4,80
0,29
Ahven 6
n
0,144
22,8
0,38
3,70
<0,2
Ahven 7
n
0,173
25,4
0,67
3,50
<0,2
Ahven 8
n
0,144
24,5
0,52
4,40
0,29
Ahven 9
n
0,175
24,9
0,73
5,00
0,22
Ahven 10
n
0,190
25,5
0,72
3,50
<0,2
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
19
Kuvassa 23 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006,
muutos 629/2008). Kuvassa 24 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Elohopeapitoisuuksien
ja kalojen pituuden välillä on havaittavissa korrelaatiota, mutta sinkkipitoisuuksien ja pituuden
välillä ei.
Kuva 23. Kiltuanjärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos
629/2008)
Kuva 24. Kiltuanjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus
3.1.7
Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja suosituksiin
Jormasjärvellä ja Kalliojärvellä kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin tutkittu vuosina 2008 (Hilli
ym. 2009), 2010 (Virta ym. 2011), 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (Taskila 2014,
EVIRA 2014). Kolmisopissa ja Kivijärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty vuosina 2008 (Hilli ym.
2009), 2010 (Virta ym. 2011) ja 2013 (Taskila 2014, EVIRA 2014). Laakajärvellä tutkimuksia on
aiemmin tehty vuosina 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (EVIRA 2014). Kiltuanjärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty ainoastaan vuoden 2013 tarkkailussa (Taskila 2014). Vuoden
2008 tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää kalojen metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan aloittamista.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
20
Tässä raportissa on keskitytty vertailemaan eri vuosien tuloksia järvikohtaisesti vuoden 2014 tutkimuksessa mukana olleiden lajien osalta.
Kalojen metallipitoisuudet olivat vuoden 2014 tutkimuksessa kaiken kaikkiaan samalla tasolla
kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja keskenään samalla tasolla eri tutkimusjärvissä. Vertailuun sopivia tuloksia kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta oli saatavilla ainoastaan Jormasjärvestä. Jormasjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen samalla tasolla kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2008. Kalojen metallipitoisuudet
ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi vuoden 2014 määritysrajojen alapuolella tai niiden lähellä
kaikkina tutkimusvuosina.
Kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien katsotaan olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu
ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia
noudattamalla (Venäläinen 2014). Eri vuosien tutkimusten kalojen metallipitoisuudet olennaisten
metallien osalta on esitetty liitteessä 2.
Vuonna 2014 elohopea ja sinkki olivat Jormasjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet
metallit, mutta niidenkin pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla eri vuosina. Kalliojärvellä,
Kolmisopissa, Kivijärvellä ja Kiltuanjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit
olivat elohopea ja sinkki sekä barium osassa näytekaloja. Laakajärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit olivat elohopea ja sinkki sekä arseeni yhden hauen osalta ja barium
yhden ahvenen osalta.
Elohopea
Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kaloissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008) on tietyillä petokaloilla (mm. hauki) 1 mg/kg
ja muilla kaloilla (mm. kuha ja ahven) 0,5 mg/kg. Jormasjärven näytekalojen elohopeapitoisuudet eivät ole ylittäneet sallittua enimmäispitoisuusrajaa, mutta muilla järvillä osa sisälsi elohopeaa yli enimmäispitoisuusrajan. Elohopeapitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä Suomen sisävesien tasolla (Venäläinen 2014).
Ympäristönlaatunormidirektiivissä (2008/105/EY) on asetettu kalojen sisältämän elohopeapitoisuuden raja-arvoksi 20 µg/kg-1 (0,02 mg/kg-1) (tuorepainoa). Raja-arvon pyrkimyksenä on suojata erityisesti pääasiallisena ravintonaan kalaa käyttäviä vesieliöitä (nisäkkäät ja linnut). Rajaarvo on ylittynyt kaikkina tutkimusvuosina kaikilla tutkituilla järvillä. Elohopean ympäristölaatunormi on huomattavan pieni verrattuna Suomessa mitattuihin kalojen elohopeapitoisuuksiin,
mikä näkyy yleisesti laatunormin ylityksinä eri lajin kaloissa ympäri maata (Verta ym. 2010). Ilmaperäinen kuormitus on lisännyt elohopean huuhtoutumista. Maankäytöllä, etenkin metsätoimenpiteistä hakkuilla ja maanmuokkauksella, on vesien elohopeapitoisuutta kohottava vaikutus.
Talvivaaran purkuvesien elohopeapitoisuudet ovat alhaisia, keskimäärin alle laboratorion määritysrajan.
Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa (EVIRA 2013). Vierasaineet kerääntyvät kaloihin ajan kuluessa. EVIRA:n suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä
haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei
pitäisi syödä haukea lainkaan. Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään
muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) syömistä.
Elohopean on kaloissa havaittu vaikuttavan hormonaalisesti sukutuotteiden kehitykseen, mädintuotantoon, kutukäyttäytymiseen ja kudun onnistumiseen (Verta ym. 2010). Joillakin kalaa syövillä linnuilla on havaittu lisääntymistuloksen huonontumista myös populaatioiden harvenemisena. Nisäkkäistä esimerkiksi minkissä on havaittu neurokemiallisia vaikutuksia.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
21
Sinkki
Sinkille ei ole asetettu sallittua enimmäispitoisuutta. Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna
2012 sinkkiä pääsi pohjoisessa Kalliojärveen asti ja etelässä suurin osa pidättäytyi Kivijärveen,
mutta mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen
ja etelässä Laakajärveen saakka (Kauppi ym. 2013). Kalojen pitoisuudet ovat pysyneet kaivostoimintaa edeltäneellä tasolla.
Sinkki on välttämätön hivenaine eliöille, mutta suurena pitoisuutena se on erittäin myrkyllistä
mm. joillekin kaloille (TUKES 2012).
Arseeni
Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna 2012 vesistöön pääsi arseenia, mutta sen pitoisuudet
olivat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi sinkin ja kadmiumin (Kauppi ym. 2013). Mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen ja etelässä
Laakajärveen saakka.
Arseenille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa, mutta sen päivittäisen saannin rajaarvoksi elintarvikkeista on asetettu 0,56 µg/kg rp (raakapaino) eli 0,00056 mg/kg rp. Aikuisella
70 kg painavalla ihmisellä raja-arvo ylittyisi syömällä päivittäin yli 100 g haukea, jonka arseenipitoisuus olisi sama kuin vuoden 2014 näytehauella, jonka pitoisuus ylitti määritysrajan. EVIRA:n
suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g (EVIRA 2013).
Epäorgaaninen arseeni kuuluu ihmisille syöpävaarallisiin yhdisteisiin. Laakajärven yksittäisten
haukien arseenipitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla aikaisemminkin. Talvivaaran kaivoksen
purkuvesien arseenipitoisuudet ovat alhaisia, joten hauen arseenipitoisuus ei ole todennäköisesti
yhteydessä purkuvesiin.
Barium
Bariumille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet –oppaassa on bariumin enimmäissaannin raja-arvoksi ihmiselle asetettu 20
µg/kg/vrk eli 0,02 mg/kg/vrk (Reinikainen 2007). Tässä tutkimuksessa todetuilla pitoisuuksilla
enimmäissaannin raja-arvon ylittymisestä ei ole vaaraa tutkimusjärven kaloja syömällä.
Bariumin ei ole todistettu aiheuttavan syöpää tai mutaatioita (WHO 2011). Sen on havaittu aiheuttavan munuaissairautta laboratorio-eläimissä, mutta ihmiselle suurimpana uhkana pidetään sen
verenpainetta kohottavaa vaikutusta.
3.2
Sähkökoekalastukset
Sähkökoekalastusten koealakohtaiset perustiedot ja saaliit on esitetty liitteen 3 sähkökoekalastuslomakkeissa.
Sähkökoekalastusten koskialueet olivat kivipohjaisia (80 % isoja kiviä). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia, joiden peittävyys oli ylemmällä koealalla 5A 80 % ja alemmalla koealalla
5B 50 %. Vesisammalien lisäksi oli koealalla 5B hieman putkilokasveja. Pohja ei ollut liettynyt,
eikä vesisammalien pinnalla havaittu sakkaa.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
22
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Elokuun 2014 sähkökoekalastuksissa saatiin Tuhkajoen ylemmältä koealalta 5A saaliiksi taimenia
(Kuva 25) sekä muutama särki ja yksi harjus (Taulukko 10). Alemmalta koealalta 5B saatiin särkiä ja taimenia sekä muutamia ahvenia, haukia ja harjuksia. Kalatiheydet sähkökoekalastuksissa
olivat muuten pieniä, mutta ylemmän koealan 5A taimentiheys oli muita korkeampi (15 kpl/aari).
Kuva 25. Tuhkajoen taimen
Taulukko 10. Tuhkajoen vuoden 2014 sähkökoekalastuksien tulokset (yks.=yksilöä, a=aari=100m2)
Koeala
Pvm
2
Pinta-ala (m )
Laji
Tuhkajoki 5A 6.8.2014
230
Tuhkajoki 5B 6.8.2014
256
Taimen
Särki
Harjus
Taimen
Särki
Harjus
Ahven
Hauki
Saalis (yks.) eri kalastuskerroilla
1.
2.
3.
Saalis (yks./koeala) Saalis (yks./a)
17
2
7
13
2
4
15
1
1
7
5
4
3
2
2
2
2
1
2
1
34
3
1
16
20
5
7
7
15
1
0,4
6
8
2
3
3
Koealoilla 5A ja 5B on tehty sähkökoekalastuksia vuodesta 2009 alkaen vuosittain (Pöyry Finland
Oy 2014, Pöyry Finland Oy 2012, Pöyry Finland Oy 2012b, Virta ym. 2011, Pöyry Finland Oy
2010). Taimenia on saatu saaliiksi kummaltakin koealalta kaikkina tarkkailuvuosina (Taulukko
11, seuraava sivu). Vuoden 2014 saaliista laskettu taimentiheys oli tarkkailujakson 2009–2014
toiseksi suurin ylemmällä koealalla 5A ja suurin alemmalla koealalla 5B. Tuhkajoesta otettiin kesällä 2013 n. 100 kpl taimenia (valtaosa kesän vanhoja) säilytykseen RKTL:n laitokselle (V.M.
Hilla, henkilökohtainen tiedonanto, 4.3.2015). Kalojen poistopyynti ei näy tuloksissa. Taimentiheydet ovat olleet kaikkina tutkimusvuosina suurempia ylemmällä alueella. Taimenien joukossa
on kaikkina tutkimusvuosina ollut useita kesän vanhoja yksilöitä, joten kudun Tuhkajoen alaosilla
voidaan katsoa onnistuneen. Tuhkajoen taimenet ovat geneettisen selvityksen (Hilli ym. 2009)
mukaan luonnonkantaa.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
23
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Taulukko 11. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) vuosina 2009–
2014 Tuhkajoen koealoilla 5A ja 5B
Saalis (yks./a)
Koeala
Laji
2014 2013 2012 2011 2010 2009
Tuhkajoki 5A Taimen
15
12
9
22
10
6
Särki
1
Harjus
0,4
1
1
Ahven
20
57
Hauki
2
1
1
Made
2
Tuhkajoki 5B Taimen
6
4
2
2
4
4
Särki
8
2
1
Harjus
2
1
1
2
Ahven
3
47
7
52
Hauki
3
1
1
2
1
Made
1
Myös kesänvanhaa harjusta on esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun
ottamatta vuosittain. Myöhemmin vuoden 2013 syyskuussa tehtyjen erillisten sähkökalastusten
yhteydessä harjusta saatiin useita eri ikäryhmiä edustavia yksilöitä.
Ahventiheyksissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, eikä niitä kaikkina vuosina ole saatu saaliiksi lainkaan. Myös särkien esiintyminen ja määrät koealoilla ovat vaihdelleet, mutta yleisesti ottaen niitä on tavattu koekalastuksissa harvemmin ja vähemmän kuin ahvenia. Haukia on saatu
alemmalta koealalta muutamia yksilöitä vuosittain vuodesta 2010 alkaen. Ylemmältä niitä ei ole
saatu kaikkina vuosina. Madetta saatiin ainoastaan ensimmäisenä tutkimusvuonna.
Sähkökoekalastustulosten perusteella Tuhkajoen kalakannoissa ei ole havaittavissa muutoksia,
joiden voitaisiin katsoa aiheutuneen kaivostoiminnasta.
Vuoden 2014 sähkökoekalastussaaliin kantojen kokoa arvioitiin Junge & Libosvarskyn (1965)
suurimman todennäköisyyden menetelmällä, jota voidaan käyttää, kun pyynti on toteutettu kolmen poistopyynnin menetelmällä. Populaatiokokoa ei pystytty laskemaan harjuksille eikä ahvenille, koska ne eivät täyttäneet oletusta peräkkäisten kalastuskertojen saaliin pienenemisestä (Böhling & Rahikainen 1999). Tutkituista aloista ja lajeista Tuhkajoen ylemmän koekalastusalan 5A
taimenien populaatiokoko arvioitiin suurimmaksi (17 yks./aari) (Taulukko 12).
Taulukko 12. Sähkökoekalastussaaliista lasketut kalojen populaatiokoot ja kalastettavuus sekä laskentaan tarvittavat apumuuttujat (Laskentakaavat: Junge & Libosvarskyn
1965)
Koeala
Tuhkajoki 5A
Tuhkajoki 5B
Laji
Taimen
Särki
Harjus
Taimen
Särki
Harjus
Ahven
Hauki
Populaatiokoko, N Kalastettavuus
koeala
aari
p
38
17
0,5
3
1
0,7
Apumuuttujat
X
Y
q
49
34 0,5
5
3
0,3
21
21
8
8
0,4
0,6
21
31
16
20
0,6
0,4
8
3
0,5
10
7
0,5
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
3.3
Kirjanpitokalastus
3.3.1
Jormasjärvi
24
Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kommentit vuonna 2014 on esitetty liitteessä 4.
Aiempina vuosina kirjanpitokalastajien kalastus Jormasjärvellä on ollut lähinnä talviverkkokalastusta. Vuonna 2014 uuden kirjanpitokalastajan verkkojen kokukertojen määrä nosti etenkin syysja lokakuun kalastuksen määrää (Kuva 26). Jäätalvi oli noin tammikuusta huhtikuun puoleenväliin ja jälleen noin lokakuun puolesta välistä vuoden loppuun asti. Muina aikoina kalastus tapahtui
avovedessä. Vuonna 2014 kaikki verkot olivat silmäkooltaan 50–55 mm:n verkkoja. Yksikään
Jormasjärven kirjanpitokalastajista ei ilmoittanut kalastaneensa Talvilahdella.
Kuva 26. Pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 Jormasjärvellä
Verkkokalastuksen lisäksi yksi kalastaja harjoitti Jormasjärvellä isorysäkalastusta ja pienimuotoista kurenuottakalastusta. Kaksi kalastajaa mainitsi vetouistelleensa järvellä kesän aikana,
mutta he eivät antaneet vetouistelunsa pyynti- ja saalistietoja. Aiempina vuosina kirjanpitokalastajien keskuudessa on kalastettu edellä mainittujen lisäksi silmäkooltaan 10–12 mm muikkuverkoilla, maderysillä, iskukoukuilla. Ainoastaan vetouistelua ja verkkokalastusta 50–60 mm verkoilla on harjoitettu kaikkina tarkkailuvuosina 2008–2014.
Samoin kuin aikaisempinakin vuosina, oli Jormasjärven kuhasaalis vuonna 2014 lajikohtaisista
kokonaissaaliista selkeästi suurin ja hauen toiseksi suurin (Taulukko 13). Vuoden 2014 kuhasaalis
oli huomattavasti suurempi kuin aikaisempina vuosina, mikä johtui uuden kirjanpitokalastajan
osuudesta kokonaissaaliissa. Uuden kalastajan panos kasvatti myös hauen ja siian saalista. Kalastajakohtainen saalis on ollut Jormasjärvellä 101–562 kg vuodessa. Uuden kirjanpitokalastajan
saalismäärä kasvatti myös kalastajakohtaista saalista huomattavasti. Lisäksi vuosina 2009–2010
sekä 2012–2014 kalastajakohtaista saalista on kasvattanut toisen ammattikalastajan isorysäpyynnin osuus.
Taulukko 13. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) vuosina 2008–2014 Jormasjärvellä
Vuosi Kalastajia Kuha Hauki Särki Siika Ahven Made Muikku Lahna Kirjolohi Taimen Yht. kg/kalastaja
2008
5
229
128
9
3
132
2
503
101
2009
5
327
164
15
23
16
91
9
9
654
131
2010
5
514
186
7
51
16
35
7
17
3
836
167
2011
5
536
262
41
14
38
11
2
904
181
2012
5
776
175
33
64
93
63
3
32
1 239
248
2013
5
952
171
36
14
35
1
1 209
242
2014
4
2184 374
22
195
19
9
5
1
2 809
562
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
25
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
Kuhan ja hauen osuus kokonaissaaliista vuosina 2008–2014 on vaihdellut välillä 71–93 % (Taulukko 14). Pelkän kuhan osuus on vaihdellut välillä 46–79 %.
Taulukko 14. Kuhan, kuhan ja hauen sekä
muiden kalalajien osuudet (%) kokonaissaaliista vuosina 2008–2014 Jormasjärvellä
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuha Kuha ja hauki Muut
46
71
29
50
75
25
61
84
16
59
88
12
63
77
23
79
93
7
78
91
9
Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson 2008–2014 aikana 0,5-0,9 kg/pkk (pyydyskokukerta). Yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman tietynsuuntaista kehitystä (Taulukko
15). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut välillä 0,2-0,3 kg/pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu
vain vähän; yleensä alle 100 g/pkk. Vuonna 2014 mateen yksikkösaalis oli selkeästi pienempi
kuin aikaisempina vuosina. Kun verkkokalastuksessa jätettiin huomioimatta uuden kalastajan
osuus, oli mateen yksikkösaalis 46 g/pkk, eli samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Uusi kirjanpitokalastaja keskittyy muiden lajien pyyntiin. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva,
että pienempikokoisia kaloja, kuten ahvenia saadaan vain hieman. Pkk tarkoittaa pyydyskokukertaa, eli yksittäisen pyydyksen kokukertaa. Jos pyynnissä on viisi pyydystä ja ne kaikki koetaan
samaan aikaa, tulee siitä viisi pyydyskokukertaa.
Taulukko 15. Kirjanpitokalastajien
Jormasjävellä vuosina 2008–2014
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
pkk
265
430
469
560
546
420
2012
Kuha
758
489
863
833
759
724
873
Hauki
184
196
259
298
239
244
168
verkkokalastuksen yksikkösaaliit (g/pkk)
Siika
34
45
77
73
103
61
94
Ahven Made Lahna
4
145
52
2
4
29
6
67
3
7
96
3
5
83
2
0,2
4
1
Taimen
7
Isorysä- ja kurenuotta-pyynnin yksikkösaaliita ei laskettu, koska pyydyskokukertojen määrä
vuonna 2014 jäi niin alhaiseksi (isorysä 45 pkk, kurenuotta 2 pkk). Lähteestä riippuen tarvitaan
vähintään 70 (Böhling & Rahikainen 1999) tai 100 (Hyvärinen & Salojärvi 2001) pyyntikertaa
vuotta kohti, jotta yksikkösaalistuloksia voitaisiin pitää luotettavina.
Yksi kirjanpitokalastaja mainitsi saaneensa Jormasjärvestä vuoden 2014 kesällä uistelemalla kuhaa edellisten vuosien tapaan. Toinen järvellä vetouistellut ilmoitti kesän 2014 olleen erittäin
heikko uistelusaaliin kannalta.
Yksi kalastaja ilmoitti muikun olleen hieman edellisvuotista suurempaa, mutta kyseinen kalastaja
ei kuitenkaan ilmoittanut saaneensa muikkua saaliiksi vuonna 2014. Yksi verkkokalastaja ilmoitti
kutumuikun pyynnin epäonnistuneen vuonna 2014, kun kutupaikat olivat jäätyneet liian aikaisin.
Ainoastaan yksi kirjanpitokalastaja ilmoitti saaneensa Jormasjärvestä vuonna 2014 muikkua kahden kerran kurenuotta-pyynnillään. Kyseinen kalastajan mukaan järven muikkukanta on romahtanut jo vuoden 2003 jälkeen ennen Talvivaaran kaivoksen toiminnan aloittamista, eikä kanta ole
siitä toipunut.
Yhden kirjanpitokalastajan mukaan järvestä on kadonnut pieni ahven. Hän arveli syyksi muikkuja norssikannan romahdusta, joka on ajanut kuhan matalampiin vesiin pienen ahvenen ja särjen
perässä. Pieniä ahvenia ja särkiä löytyy edelleen kuhien mahoista, mutta pyydyksiin niitä ei jää.
Yksi kirjanpitokalastajista mainitsi Jormasjärven veden olleen silmämääräisesti puhdasta ja kesällä aiempaa kirkkaampaa. Toisen kirjanpitokalastajan mukaan vesi oli kirkasta ja puhdasta verratTalvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
26
tuna esimerkiksi Nuasjärveen. Heillä verkot eivät likaantuneet pyynnissä. Yksi kirjanpitokalastajista kuitenkaan ei pitänyt veden laatu kesällä hyvänä. Kalastajien mukaan kaloissa ei ollut makuvirheitä vuonna 2014 eikä niissä huomattu muutakaan poikkeavaa.
Kalastuskirjanpitotulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Jormasjärvellä yksikkösaaliissa. Lajien yksikkösaaliit eivät ole kasvaneet tai pienentyneet vuosien saatossa, vaan vaihtelut ovat vuosikohtaisia. Muutoksia ovat aiheuttaneet myös joidenkin aikaisempien kirjanpitokalastajien lopettaminen ja uusien rekrytoiminen.
3.3.2
Kolmisoppi
Kalastajan pyynti- ja saalistiedot sekä kommentit vuonna 2014 on esitetty liitteessä 4.
Aikaisempien tutkimusvuosien tapaan kirjanpitokalastus Kolmisopella vuonna 2014 oli katiskapyyntiä. Vuonna 2014 katiskat olivat pyynnissä ainoastaan kesä-aikaan. Aiempina vuosine Kolmisopilla on toiminut kaksi kirjanpitokalastajaa. Järvellä ei tiettävästi nykyisin ole muita kalastajia kuin vuonna 2014 mukana ollut kirjanpitokalastaja.
Kuva 27. Katiskapyynnin kokukertojen määrä vuonna 2014 Kolmisopella
Aikaisempien vuosien tapaan saatiin vuonna 2014 Kolmisopelta saaliiksi ahvenia, särkiä ja haukia
(Taulukko 13). Madetta ei kuitenkaan saatu saaliiksi lainkaan. Vuonna 2014 särkisaalis oli ensimmäistä kertaa lajikohttaisista saaliista suurin. Aiempina vuosina suurin saalis on saatu ahvenesta tai hauesta. Kalastajakohtainen saalis oli vuonna 2014 tutkimusjakson 2008-2014 pienin.
Koska pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 oli pieni, ei katiskapyynninstä laskettu yksikkösaalista, jota olisi verrattu aiempien vuosien vastaaviin yksikkösaaliisiin.
Taulukko 16. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) vuosina 2008–2014
Vuosi Kalastajia pkk Ahven Hauki Särki Made Yht. kg/kalastaja
2008
1
94
34
30
24
28
116
116
2009
2
74
26
114
8
148
74
2010
2
98
42
55
22
5
124
62
2011
2
137
57
29
30
116
58
2012
2
49
31
16
10
4
61
31
2013
2
60
23
27
15
4
69
35
2014
2
28
7
6
10
23
12
Kolmisopin kirjanpitokalastaja ilmoitti kalastaneensa Aittolahdella, Huovinlahdella, Kalliojoen
suulla, Niskalahdella, Sopenvaaran alapuolella sekä keskellä Kolmisoppia, mutta sai saalista ainoastaan Aittolahdelta ja Huovinlahdelta. Pyydykset likaantuivat erityisesti Kalliojoen suulla ja Niskalanlahdella. Kirjanpitokalastajan mukaan Sopenvaaran alapuolella on syvä paikka, jossa hän
epäilee olevan suolavettä.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
27
Yhden Jormasjärven kirjanpitokalastajan mukaan paikalliset ovat välttäneet mateen pyytämistä
sen jälkeen kun niitä oli löydetty Kolmisopesta kuolleina. Välttelemisen taustalla on paikallisten
pelko siitä, että särjet sisältäisivät kaivostoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita ja made pohjakalana söisi kuolleita särkiä. Osa paikallisista uskoo mateiden siirtyneen Kolmisopesta Jormasjärven puolelle.
Kaivostoiminnan vaikutuksia ei voi havaita kirjanpitokalastuksen tulosten perusteella. Vähäinen
pyyntimäärä ja muutos kirjanpitokalastajien määrässä vähentävät tulosten luotettavuutta ja kasvattavat sattuman vaikutusta. Vuoden 2014 yksikkösaaliita ei tästä syystä verrattu aiempien
vuosien yksikkösaaliisiin.
4.
YHTEENVETO
Tässä raportissa on esitetty Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvan kalataloudellisen tarkkailun tulokset koskien vuotta 2014. Tarkkailuun sisältyi vuonna 2014 kalojen sisältämien metallipitoisuuksien tutkimus, sähkökoekalastukset sekä kirjanpitokalastus.
Vuonna 2014 kalojen raskasmetallipitoisuuksia määritettiin Jormasjärvestä, Laakajärvestä,
Kalliojärvestä, Kiltuanjärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopista. Analysoituja raskasmetalleja olivat
nikkeli (Ni), arseeni (As), elohopea (Hg), sinkki (Zn), kupari (Cu), kadmium (Cd), lyijy (Pb), koboltti (Co), barium (Ba) ja uraani (U). Jormasjärven ja Laakajärven näytekaloista määritettiin
myös ikä.
Joillain järvillä osa näytekaloista sisälsi elohopeaa yli Euroopan komission asettaman sallitun elohopean enimmäispitoisuuden elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kaloissa (EY 1881/2006, muutos
629/2008). Ympäristönlaatunormidirektiivissä (2008/105/EY) asetettu kalojen sisältämän elohopeapitoisuuden raja-arvo on ylittynyt kaikkina tutkimusvuosina kaikilla tutkituilla järvillä. Elohopean ympäristölaatunormi on huomattavan pieni verrattuna mitattuihin elohopeapitoisuuksiin kaloissa (Verta ym. 2010). Ilmaperäinen kuormitus on lisännyt elohopean huuhtoutumista. Maankäytöllä, etenkin metsätoimenpiteistä hakkuilla ja maanmuokkauksella, on vesien elohopeapitoisuutta kohottava vaikutus. Talvivaaran purkuvesien elohopeapitoisuudet ovat alhaisia. Tutkimusjärvien kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä Suomen sisävesien tasolla.
Vuonna 2014 kalojen sinkkipitoisuudet olivat yli määritysrajan kaikilla tutkimusjärvillä. Bariumpitoisuus ylitti määritysrajan joissain Kalliojärven, Kolmisopin ja Kiltuanjärven näytekaloista. Arseenipitoisuuden määritysraja ylittyi yhdessä Laakajärven näytehauessa. Edellä mainituille aineille ei ole asetettu sallittua enimmäispitoisuutta. Arseenin päivittäisen saannin raja-arvo elintarvikkeissa aikuisella 70 kg painavalla ihmisellä ylittyisi syömällä päivittäin yli 100 g haukea, jonka arseenipitoisuus olisi sama kuin vuoden 2014 näytehauella, jonka pitoisuus ylitti määritysrajan.
Talvivaaran päästövesien arseenipitoisuudet ovat alhaisia, joten kalan arseenipitoisuudella ei ole
todennäköisesti yhteyttä kaivoksen purkuvesiin. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet –oppaassa ilmoitetun bariumin enimmäissaannin raja-arvon ylittymisestä ei ole vaaraa
tutkimusjärvien kaloja syömällä.
Kalojen metallipitoisuudet olivat vuoden 2014 tutkimuksessa kaiken kaikkiaan samalla tasolla
kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja keskenään samalla tasolla eri tutkimusjärvissä. Vertailuun sopivia tuloksia kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta oli saatavilla ainoastaan Jormasjärvestä. Jormasjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen samalla tasolla kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2008. Kalojen metallipitoisuudet
ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi vuoden 2014 määritysrajojen alapuolella tai niiden lähellä
kaikkina tutkimusvuosina.
Kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien katsotaan olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu
ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia
noudattamalla (Venäläinen 2014).
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
28
Sähkökoekalastukset toteutettiin elokuussa 2014 kahdella alalla Tuhkajoessa. Tuhkajoen
ylemmältä koealalta 5A saatiin saaliiksi taimenia, särkiä ja harjus. Alemmalta koealalta 5B saatiin
särkiä, taimenia, ahvenia, haukia ja harjuksia. Tutkituista aloista ja lajeista Tuhkajoen ylemmän
koekalastusalan 5A taimenien populaatiokoko arvioitiin suurimmaksi (17 yks./a).
Taimenia on saatu saaliiksi kummaltakin koealalta kaikkina tarkkailuvuosina vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2014 saaliista laskettu taimentiheys oli tarkkailujakson 2009–2014 toiseksi suurin
ylemmällä koealalla 5A ja suurin alemmalla koealalla 5B. Taimentiheydet ovat olleet kaikkina tutkimusvuosina suurempia ylemmällä alueella. Taimenien joukossa on kaikkina tutkimusvuosina ollut useita kesän vanhoja yksilöitä, joten kudun Tuhkajoen alaosilla voidaan katsoa onnistuneen.
Tuhkajoen taimenet ovat geneettisen selvityksen (Hilli ym. 2009) mukaan luonnonkantaa.
Myös kesänvanhaa harjusta on esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun
ottamatta vuosittain.
Sähkökoekalastustulosten perusteella Tuhkajoen kalakannoissa ei ole havaittavissa muutoksia,
joiden voitaisiin katsoa aiheutuneen kaivostoiminnasta.
Vuonna 2014 mukana oli 4 Jormasjärvellä kalastanutta ja 1 Kolmisopissa kalastanut kirjanpitokalastaja. Yksi Jormasjärven kirjanpitokalastajista on uusi, joten hänen ensimmäinen kirjanpitoaineistonsa koski vuoden 2014 kalastusta. Jormasjärven kirjanpitokalastajista kaksi toimii alueella myös ammattikalastajina.
Kirjanpitokalastajien kalastus Jormasjärvellä vuonna 2014 oli suurelta osin verkkokalastusta (silmäkoko 50–55 mm). Samoin kuin aikaisempinakin vuosina, oli Jormasjärven kuhasaalis vuonna
2014 lajikohtaisista kokonaissaaliista selkeästi suurin ja hauen toiseksi suurin. Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson 2008–2014 aikana 0,5-0,9 kg/pkk. Hauen yksikkösaalis on
vaihdellut välillä 0,2-0,3 kg/pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu vain vähän.
Aikaisempien tutkimusvuosien tapaan kirjanpitokalastus Kolmisopella vuonna 2014 oli katiskapyyntiä. Aikaisempien vuosien tapaan saatiin vuonna 2014 Kolmisopelta saaliiksi ahvenia, särkiä
ja haukia, mutta madetta ei saatu lainkaan. Koska pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 oli
pieni, ei katiskapyynninstä laskettu yksikkösaalista, jota olisi verrattu aiempien vuosien vastaaviin yksikkösaaliisiin. Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 kirjanpitokalastajat vaikuttivat olevan
enemmän huolissaan Kolmisopin kuin Jormasjärven tilasta ja kaivoksen vaikutuksesta siihen. Osa
paikallisista pelkää Kolmisopin kalojen sisältävän kaivostoiminnasta peräisin olevia haitallisia aineita.
Kaivostoiminnan vaikutuksia ei voi havaita kirjanpitokalastuksen tulosten perusteella. Jormasjärven verkkokalastusta lukuun ottamatta vähäinen pyyntimäärä ja muutokset kirjanpitokalastajien
määrässä vähentävät tulosten luotettavuutta ja kasvattavat sattuman vaikutusta. Jormasjärvellä
muutoksia aiheuttavat lisäksi uusien kirjanpitokalastajien rekrytoiminen. Lajien yksikkösaaliit eivät ole kasvaneet tai pienentyneet Jormasjärvellä vuosien saatossa, vaan vaihtelut ovat vuosikohtaisia.
5.
LÄHTEET
Anttila, E-L., Majuri, P., Taskila, E. & Virta, P. (2012) Talvivaara Sotkamo Oy. Järvien biologiset
tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton, Pohjaeläimet, Verkkokoekalastukset, Kalojen metallipitoisuudet. Pöyry Finland Oy.
Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.) (1999) Kalataloustarkkailu – periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Helsinki. 303 s.
Evira (2014) Yhteenveto Evirassa tehdyistä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen vesistöjen ja
vertailujärvien kalastustutkimuksista. Verkkolähde:
http://www.Evira.fi/portal/fi/tietoa+Evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tutkimukset+ja+pro
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014
29
jektit/talvivaaran+kaivosalueen+jatevesien+vaikutus+/yhteenveto+Eviran+kalatutkimuksista,
Luettu 20.8.2014
Evira (2013) Kalan syöntisuositukset. Verkkolähde:
http://www.Evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeid
en+kayton+rajoitukset/kalan+syontisuositukset/, Luettu 5.5.2014
Hilli, T., Anttila, E-L., Majuri, P. & Taskila, E (2009) Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008. Osa
IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy.
Hyvärinen, P. & Salojärvi, K. (1991) The applicability of catch per unit effort (CPUE) statistics in
fisheries management in Lake Oulujärvi, Northern Finland. In Catch Effort Sampling Strategies..
I.G.Cowx (ed.). Fishing news books.
Junge, C.O. & Libosvarsky, J. (1965) Effects of size selectivity on populationestimates based on
successive removals with electrical fishing gear. Zoologicke Listy 14(2): 171–178.
Kauppi, S., Mannio, J., Hellsten, S., Nysten, T., Jouttijärvi, T., Huttunen, M., Ekholm, P., Tuominen, S., Porvari, P., Karjalainen, A., Sara-Aho, T., Saukkoriipi, J., & Maunula, M. (2013) Arvio
Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. Suomen
ympäristökeskuksen raportteja 11| 2013.
Pöyry Finland Oy (2010) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009. Osa IV
a. Pintavesien tarkkailu.
Pöyry Finland Oy (2012) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011. Osa IV a.
Pintavesien tarkkailu.
Pöyry Finland Oy (2012b) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012. Osa IV
a Pintavesien tarkkailu.
Pöyry Finland Oy (2014) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013. Osa
IVc. Kalataloustarkkailu.
Raitaniemi, Nyberg & Torvi (2000) Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus.
Reinikainen, J. (2007) Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö
23/2007, Suomen ympäristökeskus
Taskila, E. (2014) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013. Osa IVc Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy.
TUKES (2012) Kiinnittymisenestovalmisteiden ympäristövaikutukset. Verkkolähde:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalit-jaymparisto/Kiinnittymisenestovalmisteet-ja-vesiymparisto/Kiinnittymisenestovalmisteidenymparistovaikutukset/. Luettu 21.8.2014
Venäläinen, E-R (2014) Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön.
Tiedotustilaisuus 15.5.2014. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila. EVIRA. Verkkolähde:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/3940149/04+Ven%C3%A4l%C3%A4inen+EijaRiitta+Talvivaara-yleis%C3%B6tilaisuus+15.5.2014.pdf/e13292ae-07ef-48e4-b304b677bdcf9765. Luettu 21.8.2014
Verta, M., Kauppila, T., Londesborough, S., Mannio, J., Porvari, P., Rask, M., Vuori, K-M & Vuorinen, P.J. (2010) Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä. Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja
12|2010.
Virta, P., Anttila, E-L., Majuri, P. & Taskila, E (2011) Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010. Osa
IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy.
WHO (2011) Guidelines for drinking-water quality. Fourth edition.
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
1-1
LIITE 1
KALOJEN METALLIMÄÄRITYSTEN TUTKIMUSTODISTUKSET
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
Ramboll Analytics
Pvm: 29.4.2014
1/3
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-011/1
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen Jormasjärven kalanäytteistä
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Näyte saapui:
28.3.2014
Analysointi aloitettu:
28.3.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Kuha 1
(u),
1,110
kg, 470
mm
14SS
00779
Kuha 2
(u), 1,030
kg,
500 mm
14SS
00780
Kuha 3
(u),
1,003
kg, 480
mm
14SS
00781
Kuha 4
(-),
0,971
kg, 485
mm
14SS
00782
Kuha 5
(n),
0,816
kg, 450
mm
14SS
00783
ok
ok
ok
ok
ok
Menetelmä
RA3008
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
0,29
0,30
0,39
0,52
0,32
mg/kg
RA3000
Kadmium (Cd)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
2,7
2,3
3,0
2,9
2,3
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Hauki 1
(u),
1,336
kg, 617
mm
14SS
00784
Hauki 2
(u),
1,350
kg, 590
mm
14SS
00785
Hauki 3
(u),
1,147
kg, 570
mm
14SS
00786
Hauki 4
(u),
1,154
kg, 581
mm
14SS
00787
Hauki 5
(n),
0,966
kg, 550
mm
14SS
00788
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
0,73
<0,010
0,68
<0,010
0,64
<0,010
0,95
<0,010
0,49
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Tutkimustulokset
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 29.4.2014
2/3
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-011/1
14SS
00784
14SS
00785
14SS
00786
14SS
00787
14SS
00788
Yksikkö
Menetelmä
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
2,6
8,7
4,5
2,3
3,8
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Ahven 1
(n), 182
g, 250
mm
14SS
00789
Ahven 2
(n), 214
g, 261
mm
14SS
00790
Ahven 3
(n),
135g,
233 mm
14SS
00791
Ahven 4
(u), 132
g, 227
mm
14SS
00792
Ahven 5
(u), 152
g, 236
mm
14SS
00793
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
0,45
0,53
0,55
0,40
0,55
mg/kg
RA3000
Kadmium (Cd)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Koboltti (Co)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Kupari (Cu)
<0,40
<0,40
<0,40
<0,40
<0,40
mg/kg
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
3,3
3,0
2,4
3,4
3,1
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Ahven 6
(n), 157
g, 237
mm
14SS
00794
Ahven 7
(n), 187
g, 250
mm
14SS
00795
Ahven 8
(n), 214
g, 255
mm
14SS
00796
Ahven 9
(n),
165g,
234 mm
14SS
00797
Ahven
10 (n),
141 g,
225 mm
14SS
00798
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
0,52
<0,010
0,51
<0,010
0,56
<0,010
0,50
<0,010
0,53
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Koboltti (Co)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Kupari (Cu)
<0,40
<0,40
<0,40
<0,40
<0,40
mg/kg
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
2,6
3,1
2,6
2,5
2,8
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Tutkimustulokset
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustulokset
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 29.4.2014
3/3
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-011/1
Ramboll Analytics
Sami Tyrväinen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 50 434 4092
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 19.6.2014
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/1
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen Laakajärven kalanäytteistä
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Näyte saapui:
3.6.2014
Analysointi aloitettu:
3.6.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Kuha 1
(n),
1,114
kg, 490
mm
14SS
01147
Kuha 2
(u), 2,778
kg,
640 mm
14SS
01148
Kuha 3
(u),
1,531
kg, 560
mm
14SS
01149
Hauki 1
(u),
1,645
kg, 620
mm
14SS
01150
Kuha 4
(u),
1,172
kg, 500
mm
14SS
01151
ok
ok
ok
ok
ok
Menetelmä
RA3008
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
<0,10
0,39
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
0,34
0,40
0,34
0,51
0,28
mg/kg
RA3000
Kadmium (Cd)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
3,0
3,1
2,6
3,5
2,6
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Kuha 5
(u),
1,652
kg, 570
mm
14SS
01152
Kuha 6
(n),
1,470
kg, 550
mm
14SS
01153
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
0,33
<0,010
0,33
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Tutkimustulokset
Näytteenottopisteet
Näytenumero
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 19.6.2014
2/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/1
14SS
01152
14SS
01153
Yksikkö
Menetelmä
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
<0,10
<0,10
mg/kg
RA3000
Nikkeli (Ni)
<0,20
<0,20
mg/kg
RA3000
Sinkki (Zn)
3,0
2,5
mg/kg
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
Ramboll Analytics
Sami Tyrväinen
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 50 434 4092
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/3
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kiltua
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Jari Kananen
Näyte saapui:
18.9.2014
Analysointi aloitettu:
18.9.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
Menetelmä
Ahven 1
14SS
02052
Ahven 2
14SS
02053
Ahven 3
14SS
02054
Ahven 4
14SS
02055
Ahven 5
14SS
02056
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
<0,10
<0,20
0,57
<0,10
<0,20
0,39
<0,10
<0,20
0,73
<0,10
<0,20
0,56
<0,10
0,29
0,34
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Kadmium (Cd)
Koboltti (Co)
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
<0,20
4,2
<0,010
<0,20
3,3
<0,010
<0,20
3,9
<0,010
<0,20
3,1
<0,010
<0,20
4,8
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Näytteenottopisteet
Ahven 6
Ahven 7
Ahven 8
Ahven 9
Näytenumero
14SS
02057
14SS
02058
14SS
02059
14SS
02060
Ahven
10
14SS
02061
ok
ok
ok
ok
ok
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
<0,20
0,38
<0,010
<0,20
0,67
<0,010
0,29
0,52
<0,010
0,22
0,73
<0,010
<0,20
0,72
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
3,7
<0,010
3,5
<0,010
4,4
<0,010
5,0
<0,010
3,5
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustulokset
MÄÄRITYKSET
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Arseeni (As)
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
2/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/3
14SS
02057
14SS
02058
14SS
02059
14SS
02060
14SS
02061
Yksikkö
Menetelmä
Ramboll Analytics
Ilpo Lahdelma
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FL, kemisti, +358 40 074 5295
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/4
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kiltua
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Näyte saapui:
18.9.2014
Analysointi aloitettu:
18.9.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
Menetelmä
Ahven 1
14SS
02062
Ahven 2
14SS
02063
Ahven 3
14SS
02064
Ahven 4
14SS
02065
Ahven 5
14SS
02066
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
<0,10
<0,20
0,53
<0,10
<0,20
0,77
<0,10
<0,20
0,51
<0,10
<0,20
0,72
<0,10
<0,20
0,36
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Kadmium (Cd)
Koboltti (Co)
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
<0,20
3,6
<0,010
<0,20
3,5
<0,010
<0,20
3,6
<0,010
<0,20
3,6
<0,010
<0,20
3,1
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Näytteenottopisteet
Ahven 6
Ahven 7
Ahven 8
Näytenumero
14SS
02067
14SS
02068
14SS
02069
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Arseeni (As)
Barium (Ba)
ok
ok
ok
ok
<0,10
<0,20
ok
<0,10
<0,20
ok
<0,10
<0,20
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
0,72
<0,010
0,55
<0,010
0,89
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,050
<0,40
<0,10
<0,050
<0,40
<0,10
<0,050
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
<0,20
2,9
<0,20
3,3
<0,20
5,4
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Uraani (U)
<0,010
<0,010
<0,010
mg/kg
RA3000
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustulokset
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
2/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/4
Ramboll Analytics
Ilpo Lahdelma
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FL, kemisti, +358 40 074 5295
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/6
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kalliojärvi
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Näyte saapui:
18.9.2014
Analysointi aloitettu:
18.9.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
Menetelmä
Ahven 1
14SS
02081
Ahven 2
14SS
02082
Ahven 3
14SS
02083
Ahven 4
14SS
02084
Ahven 5
14SS
02085
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
<0,10
<0,20
0,44
<0,10
<0,20
0,39
<0,10
<0,20
1,4
<0,10
0,26
0,88
<0,10
<0,20
0,56
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Kadmium (Cd)
Koboltti (Co)
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
<0,20
5,2
<0,010
<0,20
3,6
<0,010
<0,20
3,9
<0,010
<0,20
5,3
<0,010
<0,20
3,8
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustulokset
Näytteenottopisteet
Ahven 6
Näytenumero
14SS
02086
MÄÄRITYKSET
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Arseeni (As)
Barium (Ba)
ok
RA3008
ok
<0,10
<0,20
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
0,27
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,050
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
<0,20
3,6
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Uraani (U)
<0,010
mg/kg
RA3000
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
2/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/6
Ramboll Analytics
Ilpo Lahdelma
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FL, kemisti, +358 40 074 5295
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
1/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/5
Talvivaara Sotkamo Oy
Talvivaarantie 66
88120 TUHKAKYLÄ
Tutkimuksen nimi:
Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kolmisoppi
Näytteenottopvm:
Näytteenottaja:
Näyte saapui:
18.9.2014
Analysointi aloitettu:
18.9.2014
Tutkimustulokset
Yksikkö
Näytteenottopisteet
Näytenumero
Menetelmä
Ahven 1
14SS
02071
Ahven 2
14SS
02072
Ahven 3
14SS
02073
Ahven 4
14SS
02074
Ahven 5
14SS
02075
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
ok
Arseeni (As)
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
<0,10
0,43
0,95
<0,10
<0,20
0,66
<0,10
<0,20
0,39
<0,10
<0,20
0,53
<0,10
<0,20
0,40
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Kadmium (Cd)
Koboltti (Co)
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
<0,010
<0,050
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Kupari (Cu)
Lyijy (Pb)
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
<0,40
<0,10
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Nikkeli (Ni)
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
<0,20
5,0
<0,010
<0,20
3,2
<0,010
<0,20
2,9
<0,010
<0,20
3,3
<0,010
<0,20
3,7
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Yksikkö
Menetelmä
Näytteenottopisteet
Ahven 6
Ahven 7
Ahven 8
Ahven 9
Näytenumero
14SS
02076
14SS
02077
14SS
02078
14SS
02079
Ahven
10
14SS
02080
ok
ok
ok
ok
ok
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
ok
<0,10
mg/kg
RA3000
Barium (Ba)
Elohopea (Hg)
Kadmium (Cd)
<0,20
0,46
<0,010
<0,20
0,68
<0,010
<0,20
0,48
<0,010
<0,20
0,55
<0,010
<0,20
0,29
<0,010
mg/kg
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
RA3000
Koboltti (Co)
Kupari (Cu)
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
<0,050
<0,40
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Lyijy (Pb)
Nikkeli (Ni)
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
<0,10
<0,20
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
Sinkki (Zn)
Uraani (U)
3,8
<0,010
4,7
<0,010
3,9
<0,010
4,8
<0,010
3,7
<0,010
mg/kg
mg/kg
RA3000
RA3000
MÄÄRITYKSET
RA3008
Tutkimustulokset
MÄÄRITYKSET
Esikäsittely, mikroaaltohajotus,
HNO3/H202
Metallit 1
Arseeni (As)
RA3008
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics
Pvm: 8.10.2014
2/2
Tutkimustodistus
Projekti: 1510010636-012/5
14SS
02076
14SS
02077
14SS
02078
14SS
02079
14SS
02080
Yksikkö
Menetelmä
Ramboll Analytics
Ilpo Lahdelma
Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FL, kemisti, +358 40 074 5295
Jakelu
otso.lintinen@ramboll.fi; timo.soinisto@ramboll.fi; hanna.peltonen@ramboll.fi;
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Ramboll Analytics
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa
Puh 020 755 611
Y-tunnus 0101197-5
www.ramboll-analytics.fi
Kotipaikka Espoo
2-2
LIITE 2
KALOJEN METALLIPITOISUUKSIEN VERTAILU
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
Jormasjärvi
Ahven
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp)
0,5
3,3
0,5
3,0
0,6
2,1
0,4
3,1
0,6
3,1
0,5
2,6
0,5
3,1
0,6
2,6
0,5
2,5
0,5
2,8
Keskim.
0,5
2,8
2013
0,6
3,,1
Tarkkailu
0,4
4,4
0,4
3,3
0,5
3,3
0,5
4,3
0,4
3,7
0,4
5,0
0,3
4,3
0,3
3,6
0,4
5,7
Keskim.
0,4
4,2
Touko-kesä 2013
0,8
3,6
EVIRA
0,6
2,7
0,7
2,7
0,5
2,7
0,3
3,1
0,5
3,0
0,4
3,4
0,5
3,1
0,4
3,7
0,6
4,4
Keskim.
0,5
3,2
Tammi-helmi 2013
0,8
5,5
EVIRA
0,6
5,1
0,6
4,9
0,4
5,3
0,3
6,3
0,5
4,7
0,5
4,0
0,3
5,9
Keskim.
0,5
5,2
Marraskuu 2012
0,4
5,7
EVIRA
0,5
6,9
0,6
5,5
0,5
5,3
0,6
7,3
0,3
6,5
Keskim.
0,5
6,2
2012
0,3
4,1
Tarkkailu
0,4
4,3
0,3
4,0
0,3
4,4
0,4
3,1
Keskim.
0,3
4,0
Hauki
2014
Tarkkailu
Keskim.
Touko-kesä 2013
EVIRA
Keskim.
2012 Tarkkailu
2010
Tarkkailu
Keskim.
2008
Tarkkailu
Keskim.
Kuha
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp)
0,7
2,6
0,7
8,7
0,6
4,5
1,0
2,3
0,5
3,8
0,7
4,4
0,3
4,3
0,3
3,5
0,3
3,9
0,8
6,5
0,4
4,1
0,8
4,9
0,6
3,8
0,6
4,1
0,6
4,2
0,6
8,7
0,6
5,2
0,6
5,3
0,6
6,7
0,9
5,3
0,7
6,2
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp)
0,3
2,7
0,3
2,3
0,4
3,0
0,5
2,9
0,3
2,3
Keskim.
0,4
2,6
Touko-kesä 2013
0,3
4,1
EVIRA
0,3
3,2
0,3
2,6
0,2
2,8
0,3
2,7
0,2
3,5
0,2
2,9
0,2
3,2
Keskim.
0,2
3,1
Tammi-helmi 2013
0,2
4,1
EVIRA
0,3
4,5
Keskim.
0,3
4,3
Marraskuu 2012, EVIRA
0,3
3,1
Laakajärvi
Hauki
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp)
0,5
3,5
0,4
<0,1
0,9
3,1
<0,1
<0,1
0,5
7,0
<0,1
<0,1
0,6
2,8
<0,1
<0,1
0,5
4,0
<0,1
<0,1
Keskim.
0,6
4,1
<0,2
<0,1
Touko-kesä 2013
0,5
4,9
0,2
EVIRA
0,3
5,7
<0,1
0,2
10,0
<0,1
Keskim.
0,3
6,9
<0,1
Tammi-helmi 2013
0,5
5,4
<0,1
EVIRA
0,7
7,0
<0,1
0,4
4,7
<0,1
0,6
5,7
<0,1
0,4
5,9
<0,1
0,4
4,4
<0,1
0,6
4,4
<0,1
0,3
4,2
<0,1
0,4
5,5
<0,1
Keskim.
0,5
5,2
<0,1
Marraskuu 2012, EVIRA
0,5
5,4
<0,1
Keskim.
0,5
5,4
<0,1
Kuha
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp)
0,3
3,0
<0,1
<0,1
0,4
3,1
<0,1
<0,1
0,3
2,6
<0,1
<0,1
0,3
2,6
<0,1
<0,1
0,3
3,0
<0,1
<0,1
0,3
2,5
<0,1
<0,1
Keskim.
0,3
2,8
<0,1
<0,1
Touko-kesä 2013, EVIRA
0,2
3,8
<0,1
Tammi-helmi 2013
0,4
2,9
<0,1
EVIRA
0,4
2,9
<0,1
0,4
3,2
<0,1
0,4
4,1
<0,1
0,3
4,1
<0,1
0,4
3,5
<0,1
0,4
3,4
<0,1
0,4
3,2
<0,1
0,4
3,9
<0,1
0,4
3,1
<0,1
Keskim.
0,4
3,4
<0,1
Marraskuu 2012
0,3
3,5
<0,1
EVIRA
0,5
3,4
<0,1
0,3
3,3
<0,1
0,3
3,9
<0,1
0,3
3,3
<0,1
0,3
4,0
<0,1
Keskim.
0,3
3,6
<0,1
Laakajärvi
Ahven
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp)
0,2
6,5
<0,1
0,3
0,2
4,4
<0,1
<0,2
0,3
3,0
<0,1
<0,2
0,8
3,4
<0,1
<0,2
0,9
3,3
<0,1
<0,2
0,6
3,5
<0,1
<0,2
0,2
0,2
<0,1
<0,2
0,3
0,3
<0,1
<0,2
0,9
0,9
<0,1
<0,2
0,7
0,7
<0,1
<0,2
Keskim.
0,5
2,6
<0,1
<0,2
2013
0,4
3,4
<0,1
<0,1
Tarkkailu
0,6
3,1
<0,1
<0,1
0,6
2,7
<0,1
<0,1
0,6
3,3
<0,1
<0,1
0,5
4,1
<0,1
<0,1
0,5
3,0
<0,1
<0,1
0,4
4,0
<0,1
<0,1
0,3
3,3
<0,1
<0,1
0,5
3,5
<0,1
<0,1
0,5
4,7
<0,1
0,1
0,5
3,5
<0,1
<0,1
Touko-kesä 2013
0,4
3,7
<0,1
EVIRA
0,4
4,2
<0,1
0,5
3,8
<0,1
0,5
3,7
<0,1
0,3
5,0
<0,1
0,3
6,5
<0,1
0,2
4,1
<0,1
0,4
3,7
<0,1
0,4
3,7
<0,1
0,4
4,3
<0,1
Tammi-helmi 2013
0,6
4,6
<0,1
EVIRA
0,5
4,2
<0,1
0,8
5,8
<0,1
0,3
3,6
<0,1
Keskim.
0,6
4,6
<0,1
Marraskuu 2012
0,5
8,9
<0,1
EVIRA
0,1
7,3
<0,1
0,3
8,7
<0,1
0,2
16,0
<0,1
0,2
10,0
<0,1
0,2
9,0
<0,1
0,2
18,0
<0,1
Keskim.
0,3
11,1
<0,1
2012
0,4
3,5
<0,1
<0,2
Tarkkailu
0,3
3,9
<0,1
<0,2
0,4
3,3
<0,1
<0,2
0,5
3,2
<0,1
<0,2
0,5
3,8
<0,1
<0,2
Keskim.
0,4
3,5
<0,1
<0,2
Kalliojärvi
Ahven
2014
Tarkkailu
Keskim.
2013
Tarkkailu
Keskim.
Touko-kesä 2013
EVIRA
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp)
0,4
5,2
<0,2
0,4
3,6
<0,2
1,4
3,9
<0,2
0,9
5,3
0,3
0,6
3,8
<0,2
0,3
3,6
<0,2
0,7
4,2
<0,2
0,5
3,6
<0,2
0,3
3,8
<0,2
0,4
3,7
<0,2
0,3
4,9
<0,2
0,2
4,2
<0,2
0,3
4,3
<0,2
0,2
4,0
<0,2
0,2
4,2
<0,2
0,2
4,4
<0,2
0,2
4,9
<0,2
0,3
4,2
<0,2
0,4
3,5
0,3
3,7
0,2
3,7
0,2
4,3
0,3
3,8
Kolmisoppi
Ahven
2014
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp)
1,0
5,0
0,4
0,7
3,2
<0,2
0,4
2,9
<0,2
0,5
3,3
<0,2
0,4
3,7
<0,2
0,5
3,8
<0,2
0,7
4,7
<0,2
0,5
3,9
<0,2
0,6
4,8
<0,2
0,3
3,7
<0,2
Keskim.
0,5
3,9
<0,2
2013
0,5
3,2
<0,2
Tarkkailu
0,8
2,2
<0,2
0,4
2,8
<0,2
0,4
3,2
<0,2
0,6
3,8
<0,2
1,0
3,4
<0,2
0,5
3,5
<0,2
0,6
3,5
<0,2
0,4
3,6
<0,2
0,5
3,1
<0,2
Keskim.
0,6
3,2
<0,2
Touko-kesä 2013
0,5
4,6
EVIRA
0,7
5,6
0,4
5,2
0,5
5,6
0,5
6,9
0,4
6,6
0,5
5,8
Tammi-helmi 2013
0,7
2,9
EVIRA
0,8
3,1
0,5
3,5
0,5
3,5
0,6
3,6
0,7
4,5
0,5
3,8
0,8
5,6
0,5
3,9
0,5
4,3
0,6
3,9
Kivijärvi
Ahven
2014
Tarkkailu
Keskim.
2013
Tarkkailu
Keskim.
Touko-kesä 2013
EVIRA
2012
Tarkkailu
Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp)
0,5
3,6
0,8
3,5
0,5
3,6
0,7
3,6
0,4
3,1
0,7
2,9
0,6
3,3
0,9
5,4
0,6
3,6
0,3
3,6
0,6
2,8
0,6
3,3
0,4
2,7
0,9
2,9
0,9
3,2
0,4
3,5
0,4
3,2
0,2
3,5
0,2
3,7
0,5
3,2
0,9
4,1
0,4
4,6
0,4
3,3
11,0
0,5
6,9
0,3
4,0
3,2
0,2
4,0
0,3
3,2
0,4
6,7
0,4
5,1
0,5
3,5
0,6
3,4
0,7
3,3
0,7
3,0
0,7
3,1
0,6
3,3
Kiltuanjärvi
Ahven
2014
Tarkkailu
Keskim.
2013
Tarkkailu
Keskim.
Elohopea (mg/kg tp)
0,6
0,4
0,7
0,6
0,3
0,4
0,7
0,5
0,7
0,7
0,6
0,7
0,8
0,6
1,0
0,8
0,5
0,4
0,4
0,4
0,3
0,6
Sinkki (mg/kg tp)
4,2
3,3
3,9
3,1
4,8
3,7
3,5
4,4
5,0
3,5
3,9
3,1
3,8
3,6
3,6
3,5
4,0
4,1
3,3
3,7
4,4
3,7
Barium (mg/kg tp)
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
0,3
<0,2
<0,2
0,3
0,2
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
0,3
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
<0,2
0,3
4-3
LIITE 3
SÄHKÖKOEKALASTUSTEN MAASTOLOMAKKEET
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
Maastolomake nro: 06082014-02
1386 vesistötutkimus
Sähkökalastusalan tiedot
Sähkökalastusalan nimi*:
Ympäristötyyppi*:
Kunta:
Tuhkajoki 5A
joki
noro/oja
x
Vesimuodostuma:
puro
järv.ranta
Sotkamo
Vesienhoitoalue:
Koordinaatit YK:
Pohjan karkeus (%):
Pyynnin tiedot
Koekalastajan nimi:
Organisaatio:
pohj:
7104809
itä:
3555109
Tuhkajoki_Korentojoki
Seurantapaikka
(VPD):
Kalastusalue:
Vesistöalue:
Tuhkajoen va
Uoman leveys m:
maks. 11m ka. 5m
Ympäristöpaine*:
Orgaaninen aines
Hieno (0-2 mm)
Sora (2-16 mm)
Pieni kivi (16-64
mm)
Iso kivi (64-256
mm)
Pieni lohkare (2561024 mm)
Iso lohkare (>1024
mm)
Kallio
ei tietoa
5
10
luonnotitilainen
perattu
80
kunnostet
5
säännöstelty
ilman lämpötila + 28 C
Lisätietoa:
JNIA, ANNAHA
Kalastuskertoja(1-3)*:
Kalastuskertojen
kellonajat* (tt:mm):
Ramboll Finland Oy
3
Aloitus
1.
2.
3.
Hanke:
Päivämäärä:
6.8.2014
Koealan mitat (m):
pit.
Lisätieto:
Saarekkeen ja rannan väli
Koealan pinta-ala*
2
(m ):
230
Syvyysluokka* (cm):
Kalastettu uoman
leveydeltyä:
0-20 cm
21-40 cm
x
x
On
Ei
Akku
Käytetty jännite (V):
300
Virran voimakkuus (A):
20
Pulssin frekvenssi
(Hz):
Lisätietoa:
Ympäristöhavainnot
o
Veden lämpötila ( C):
+ 20,4
x
On
x
Aggr.
50
Veden sähkönjoht.
(mS/m):
Lisätieto:
Veden näkösyvyys (cm):
Keskimääräinen
virtausnopeus koealalla
(m/s):
hidas (< 0,2)
keskim. (0,2-0,7)
voimakas (> 0,7)
Veden suhteellinen
korkeus:
normaali
ylhäällä
alhaalla
Vesisammalet
x
80
Putkilokasvit
0
Lisätietoa:
Ei
Tiedot tarkistettu:
Energian lähde:
Vesikasvillisuuden
peittävyys (%):
On
61- cm
Sää:
x
Koealan
kalastettavuus:
Vesi alhaalla. Osa uomasta
kuivillaan.
Rantakasvillisuuden
peittävyys (%):
5
lev.
x
Sulkuverkot:
Hans Grassl, IG200/2
46
Lopetus
13:20
14:10
14:45
Ei
41-60 cm
Laitteen tiedot
Laitteen malli:
hajakuormit.
pistekuormit.
happamoitumin.
vähähappisuus
satunnaispäästöt
sade
pilvinen
puolipilvinen
aurinkoinen
helppo
normaali
vaikea
x
x
Puut/pensaat
30
Muut kasvit
10
Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset
Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5A
päivämäärä:6.8.2014
Maastolomake nro: 06082014-01
Kalastuskerta: I
laji: Taimen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji: Särki
mm
g
129
168
128
55
126
145
60
65
62
125
121
120
55
61
55
65
55
22
47
25
2
20
33
3
4
3
18
18
20
2
3
2
3
3
Merk.
mm
g
131
120
24
19
laji:
Merk.
laji:
mm
g
Merk.
mm
g
Merk.
g
Merk.
Kalastuskerta II
laji: Taimen
mm
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
370
135
151
65
125
55
59
68
65
55
55
55
55
55
70
Lisätietoa:
laji:Harjus
g
622
25
34
3
19
2
2
4
2
3
3
4
1
3
4
Mer
k.
mm
g
241
114
laji:Särki
Merk.
laji:
mm
g
114
14
Merk.
mm
Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset
Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5A
päivämäärä: 6.8.2014
Maastolomake nro: 06082014-01
Kalastuskerta: III
laji:Taimen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:
mm
g
230
55
123
2
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
g
Merk.
laji:
mm
g
Merk
.
mm
g
Merk.
g
Merk.
Kalastuskerta:
laji:
laji:
mm
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
Lisätietoa:
g
Merk.
mm
laji:
mm
laji:
g
Merk.
mm
Maastolomake nro: 06082014-01
1386 vesistötutkimus
Sähkökalastusalan tiedot
Sähkökalastusalan nimi*:
Ympäristötyyppi*:
Kunta:
Tuhkajoki 5B
joki
noro/oja
x
Vesimuodostuma:
puro
järv.ranta
Sotkamo
Vesienhoitoalue:
Koordinaatit YK:
Pohjan karkeus (%):
Pyynnin tiedot
Koekalastajan nimi:
Organisaatio:
Hanke:
Päivämäärä:
pohj:
7104507
itä:
3555324
Seurantapaikka
(VPD):
Kalastusalue:
Vesistöalue:
Tuhkajoen va
Uoman leveys m:
maks. 11m ka. 8m
Ympäristöpaine*:
Orgaaninen aines
Hieno (0-2 mm)
Sora (2-16 mm)
Pieni kivi (16-64
mm)
Iso kivi (64-256
mm)
Pieni lohkare (2561024 mm)
Iso lohkare (>1024
mm)
Kallio
luonnotitilainen
perattu
80
kunnostet
10
säännöstelty
Kalastuskertoja(1-3)*:
Kalastuskertojen
kellonajat* (tt:mm):
Ramboll Finland Oy
6.8.2014
Koealan mitat (m):
3
1.
2.
3.
pit.
Aloitus
9:00
32
Lopetus
9:45
11:00
11:45
8
lev.
Koealan pinta-ala*
2
(m ):
Kalastettu uoman
leveydeltyä:
0-20 cm
x
Ei
Ei
41-60 cm
Sulkuverkot:
61- cm
Tiedot tarkistettu:
Ei
Akku
Laitteen tiedot
Laitteen malli:
Hans Grassl, IG200/2
Energian lähde:
Käytetty jännite (V):
300
Virran voimakkuus (A):
20
Pulssin frekvenssi
(Hz):
Lisätietoa:
Ympäristöhavainnot
o
Veden lämpötila ( C):
+ 20,4
x
On
x
On
x
On
x
Aggr.
50
Veden sähkönjoht.
(mS/m):
Lisätieto:
Veden näkösyvyys (cm):
Keskimääräinen
virtausnopeus koealalla
(m/s):
hidas (< 0,2)
keskim. (0,2-0,7)
voimakas (> 0,7)
Veden suhteellinen
korkeus:
normaali
ylhäällä
alhaalla
Vesisammalet
x
50
Putkilokasvit
2
Lisätietoa:
hajakuormit.
pistekuormit.
happamoitumin.
vähähappisuus
satunnaispäästöt
ilman lämpötila + 28 C
Lisätietoa:
JNIA, ANNAHA
21-40 cm
Vesikasvillisuuden
peittävyys (%):
ei tietoa
5
5
Lisätieto:
Syvyysluokka* (cm):
Tuhkajoki_Korentojoki
Sää:
x
Koealan
kalastettavuus:
Vesi alhaalla. Osa uomasta
kuivillaan.
Rantakasvillisuuden
peittävyys (%):
sade
pilvinen
puolipilvinen
aurinkoinen
helppo
normaali
vaikea
x
x
Puut/pensaat
30-80
Muut kasvit
2-10
Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset
Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B
päivämäärä:6.8.2014
Maastolomake nro: 06082014-01
Kalastuskerta: I
laji:Hauki
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:Taimen
mm
g
94
94
94
94
4
4
4
4
Merk.
mm
g
115
58
61
55
67
55
60
17
2
3
2
4
2
2
laji: Särki
Merk.
mm
g
126
115
111
111
111
100
83
90
109
115
100
100
83
10
15
15
15
9
5
7
12
11
9
9
laji: Harjus
Merk.
mm
g
85
5
Merk.
Kalastuskerta I
laji: Ahven
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:
mm
g
83
85
6
6
Lisätietoa:
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
g
Merk.
Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset
Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B
päivämäärä: 6.8.2014
Maastolomake nro: 06082014-01
Kalastuskerta: II
laji:Ahven
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:Särki
mm
g
85
95
37
7
15
<1
Merk.
laji:Taimen
mm
g
115
100
78
117
115
17
9
4
12
10
Merk.
mm
g
150
60
240
120
60
60
140
38
3
144
18
2
4
30
laji:Hauki
Merk
.
mm
g
115
323
6
177
Merk.
Kalastuskerta:II
laji:Harjus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:
mm
g
85
81
85
80
6
4
5
5
Lisätietoa:
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
g
Merk.
Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset
Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B
päivämäärä: 6.8.2014
Maastolomake nro: 06082014-01
Kalastuskerta: III
laji:Harjus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:Taimen
mm
g
72
4
Merk.
mm
g
65
59
3
3
laji:Hauki
Merk.
mm
g
98
4
laji:Ahven
Merk.
mm
g
90
43
9
<1
Merk.
Kalastuskerta: III
laji:Särki
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
laji:
mm
g
100
100
9
9
Lisätietoa:
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
laji:
g
Merk.
mm
g
Merk.
5-4
LIITE 4
KIRJANPITOKALASTAJIEN SAALIIT VUONNA 2014
Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014
pyydys
verkot
Järvi
pyydys lkm pituus (m) silmäkoko (mm)
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi isorysä
3
Jormasjärvi kurenuotta 1
Jormasjärvi kurenuotta 1
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
6
60
55
Jormasjärvi
verkko
4
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
2
60
55
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
Jormasjärvi
verkko
20
60
50
pyynti
saalis (kg)
kk
vrk kuha hauki särki siika ahven made muikku lahna
touko
4
3
6
2
touko
7
11
10
2
touko
6
56
6
5
kesä
7
20
6
1
1
kesä
5
29
6
3
2
kesä
3
43
kesä
4
56
kesä
3
33
kesä
7
45
kesä
1
12
kesä
4
28
heinä
6
25
heinä
9
20
4
heinä
10 25
10
3
5
elo
15 23
4
6
elo
1
2,5
elo
1
2,5
tammi
5
4
3
0,7
tammi
5
3
1
1
tammi
5
3
0,7
0,4
tammi
6
2
1
1
tammi
7
3
2
1
tammi
3
tammi
9
1
tammi
7
1,4
helmi
7
2
2
0,6
helmi
7
3
2
helmi
7
3
2
helmi
7
3
2
0,6
helmi
12
4
2,2
helmi
3
1
3,2
helmi
3
1
3,2
helmi
3
2
1,7
1,1
helmi
4
3
helmi
4
3
helmi
4
1
0,5
helmi
3
11
1,5
maalis
7
4
0,8
maalis
7
4
2
maalis
7
5
3
0,8
maalis
7
5
3
maalis
7
4
3
1,3
maalis
3
3
4,1
0,8
maalis
4
4
5
2,1
maalis
2
2
2.7.
maalis
3
7
3,7
maalis
6
4
1.2.
maalis
4
3
3,7
maalis
6
1
0,9
2,1
maalis
3
3
4,1
0,7
maalis
4
37
1,3
maalis
5
76
30
maalis
5
3
maalis
5
5,5
maalis
5
3
3
5
maalis
5
6
3,3
maalis
5
35
20
maalis
5
23
5,7
2,5
maalis
5
42 15,2
4,1
maalis
5
33
7,4
1,8
maalis
5
29
6,5
4,15
maalis
5
29
8,6
4,2
Järvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
pyydys
verkot
pyynti
pyydys lkm pituus (m) silmäkoko (mm)
kk
vrk
verkko
2
60
55
huhti
5
verkko
2
60
55
huhti
3
verkko
2
60
55
huhti
3
verkko
2
60
55
huhti
4
verkko
2
60
55
huhti
3
verkko
4
60
55
huhti
7
verkko
4
60
55
huhti
7
verkko
4
60
55
huhti
7
verkko
4
60
55
huhti
7
verkko
4
60
55
huhti
5
verkko
2
60
55
huhti
4
verkko
20
60
50
huhti
5
verkko
20
60
50
huhti
5
verkko
20
60
50
huhti
5
verkko
60
60
50
huhti
5
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
3
verkko
60
60
50
syys
3
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
syys
2
verkko
60
60
50
loka
3
verkko
60
60
50
loka
3
verkko
60
60
50
loka
2
verkko
60
60
50
loka
2
verkko
60
60
50
loka
3
verkko
60
60
50
loka
3
verkko
60
60
50
loka
2
verkko
60
60
50
loka
2
verkko
60
60
50
loka
3
verkko
60
60
50
loka
2
verkko
60
60
50
marras
2
verkko
20
60
50
loka-joulu
katiska
2
touko
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
kesä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
heinä
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
katiska
2
elo
1
saalis (kg)
kuha hauki särki siika ahven made muikku lahna
3
0.9
5
3
2
3,8
3
1,25
2
5
4
1
6
3
1,8
6
3
1,4
6
3
5
4
22
22
20
31 13,3
4,5
19
10
64
35
5,8
48
49
6,8
55
27
3,6
24
7,5
48
10
12,9
23
9,5
37
4,5
30
5
42
24
6,3
21
4,5
15
20
3,5
2,7
10
102
2
1
33
2,4
28
3,5
49 12,8
33
3,2
39
4
400
40
50
1,7 0,8
1,3
0,9
3
3,4
3,2
2,9
3,8
0,8
1,2
0,7
0,5
0,8
1,3
0,7
1,1
0,5
0,9
0,8
1,3
1,1
1,7
Kommentit
Järvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Jormasjärvi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kolmisoppi
Kommentti
Kesällä uistimella sai kuhaan edellisten vuosien tapaan (ei kirjanpitoa).
Muikku hieman edellisvuotta suurempaa.
Järven vesi yllättävän puhdasta silmämääräisesti arvioituna. Aiempaa kirkkaapaa kesällä.
Verkot eivät likaannu talvipyynnissä.
Kaloissa ei ollut makuvirheita
Kutumuikun pyynti ei onnistunut talvella, koska kutupaikat jäätyivät liian aikaisin.
Kesä 14 oli erittäin heikko uistelu-saaliin kannalta.
Veden laatu ei kesällä ollut kummoinen.
Muikkukanta on pieni.
Jormasjärven vesi on kirkasta ja puhdasta verrattuna esim. Nuasjärveen.
Verkot eivät juurikaan likaannu.
Kaloissa ei ole huomattu mitään poikkeavaa.
Kalaa sai vain Hovinlahdelta ja Aittolahdelta.
Pyydykset likaantuvat erityisesti Kalliojoen suussa ja Niskalan lahdella.
Sopenvaaran alla on syvä paikka, joten suolavettä lienee ainakin siellä.