Lataa PDF
No 2 3.2.2015 benita barman ja muut opiskelijat Tervetuloa töihin! mäntän sairaala suljettiin aluesairaalat s. 14 kesytä sisäinen tuomarisi hyvinvointi s. 32 tanskassa omaiset osallistuvat hoitoon ulkomaat s. 48 UUtUUs Hoitotyön Pharmaca Fennica® nyt terveysportissa! Hoitotyön Pharmaca Fennica® on käytännön työkalu hoitotyön arkeen. Palvelussa voi mm. • tunnistaalääkkeitätablettienjakapseleidenkuvienavulla • vertaillarinnakkaislääkkeitäyhdelläsilmäyksellä • valmistaayhdenmukaistenohjeidenavullaIV-lääkkeitäkäyttökuntoon (laimennusjaannostelu) • tukeapotilaanlääkehoitoaselkeidenpotilasohjeidenavulla. Lisäksinopeajamonipuolinenlääkehakuvapauttaaaikaapotilastavarten. Hoitotyön Pharmaca Fennica®-verkkopalveluntuottaaLääketietokeskus. www.terveysportti.fi terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 2 3.2.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Raija Kontio 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Työnantajat vaihtuvat 14 kansi Sairaalan loppu 20 Ammatissa: Jumpaten kotiin 23 Kolumni 24 Hiiteen hyvät neuvot 28 Lapsuuden arpia 30 Sairaus: Harvinaisen julma tauti 32 kansi Hyvinvointi: Kesytä kuiskuttelevat tuomari 36 Voimaa arkisista iloista 39 Terveys 40 Hammaskeijuilua 42 kansi Tervetuloa taloon! 48 kansi Ulkomaat: Rennosti tanskalaisittain 52 Kirjat 72 Tieni tähän: Kulisseissa kasvanut 74 Ihana arki: Some-nörtteilyä tehyläinen 54 Keskustelua 56 Voittaja 58 Tehy-uutiset motivaatiota etsimässä 20 24 32 kuntoutus Paula Pelkonen panee vanhukset jumppaamaan. elintavat Motivointi auttaa usein enemmän kuin hyvät neuvot. psykologia Haluatko tehdä elämänmuutoksen? Tutki omia arvojasi. KANNEN KUVA: ARI KORKALA 59 Nuoret tyytymättömimpiä 61 Homma hoidossa 62 Jäsentapahtumat 64 Hyöty 67 Tarkastaja 68 Ristikko TEHY t 2–2015 Positiivista on, että Mäntästä Tampereelle lähteneet hoitajat ovat olleet työhönsä tyytyväisiä. Lakkautetun Mäntän sairaalan osastonhoitaja Sanna Moksen-Aalto sivulla 14. 3 Sairaanhoitajapäivät 2015 on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka 12.–13.3.2015 Messukeskus, Helsinki Tule mukaan! Koe kollegiaalisuuden voima, tutustu laajaan näyttelyyn ja valitse yli sadan luennon tai työpajan joukosta juuri sinun työhösi ja koulutustarpeeseesi sopiva ohjelma. Vielä ehdit! Ryhmä- ja ennakkoilmoittautumisaikaa on jatkettu maanantaihin 9.2.2015 saakka. Normaalihinnalla voit hankkia sairaanhoitajapäivien koulutuspaketin 11.3.2015 saakka. Ilmoittautuminen ja hinnat osoitteessa: sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajapaivat Seuraa tapahtumaa Facebookissa: facebook.com/sairaanhoitajaliitto Lisätietoja: koulutuspäällikkö Tuukka Rantanen puhelin: 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi 90-vuotias bilettää! 4 Kaikkien sairaanhoitajien juhla 12.3.2015 Apollo Live Club, Helsinki Luvassa bilettä, hilettä, ruokaa, tanssia, showta ja ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa. Kaikki sairaanhoitajat, niin jäsenet kuin ei-jäsenetkin tervetuloa! Lue lisää: sairaanhoitajat.fi/iltajuhla Osta lippu fanituotekaupasta: sairaanhoitajat.fi/kauppa Lipunmyynti päättyy 6.3. TEHY t 2–2015 pääkirjoitus Raketteja vai rautalankaa on aivan sama, mistä se hyvä idea Päätoimittaja minna hietakangas tulee, kunhan se tulee. Olen vuosien varrella työhaastatteluissa usein sanonut tuon lauseen, kun on pyydetty kuvailemaan itseä esimiehenä. Olen matalien raja-aitojen ystävä. Vaikka jokaisella on työyhteisössä erityisosaamisensa, ei pidä jäädä jumiin yhteen lokeroon. Mitä kauemmin olen työelämässä ollut, sitä vakuuttuneempi olen, että kyse on yksinkertaisista jutuista. Ei rakettitieteestä, vaan rautalanka-ajattelusta. Esimerkiksi siitä, että työpaikalla puhutaan, asioista ja niiden vierestäkin. Että siellä vallitsee luottamus. Että siellä on kannustava ilmapiiri, jossa voi kertoa ideoistaan. Parhaan ponnistuslaudan rakentaa, kun kokeilee rohkeasti. viime aikojen hyvistä uutisista mi- nua ilahdutti erityisesti Kymenlaakson keskussairaalasta Kotkasta kantautunut (Helsingin Sanomat 12.1.) tarina. Dialyysihoitaja Seija Paavilainen keksi kollegoidensa kanssa järjestää dialyysipotilaiden kuljetukset tavalla, joka säästää miljoonia veronmaksajien euroja. Kotkassa alettiin miettiä, miksei jaettaisi hoitoaikoja potilaiden asuinpaikkojen mukaan, jolloin he voivat tulla dialyysihoitoon samalla taksilla. Tätä ennen jokainen oli matkannut omalla pirssillä hoitoon. Kaupan päälle potilaat Nuorten vuosi Tehy-lehden 2/1985 teemana oli kansainvälinen nuorten vuosi. Helsingin kaupunki on aloittanut erityisen kampanjan nuorten itsetunnon kohentamiseksi. Työryhmä mietti neljä vuotta tehokkaita toimia kampanjan onnistumiseksi ja viime vuoden lopulla lähdettiin liikkeelle: Nuorten itsetunto TEHY t 2–2015 saavat taksinpenkillä rupatellessaan vertaistukea. Oivallus kuulostaa yksinkertaiselta. Mutta tällaisiahan parhaat keksinnöt ovat. Sitä ihmettelee, että miten kukaan ei tajunnut tuota ajatella. Tällaisten hyvien käytäntöjen löytäminen on noussut isoksi puheenaiheeksi työelämässä. Pidetään se sellaisena: levitetään eteenpäin arjessa keksittyjä hyviä toimintatapoja. tekisi mieli vielä päi- vittää pääkirjoituksen ensimmäistä lausetta: on ihan sama, missä se idea tulee. Aivot pukkaavat ratkaisuja, kun puuhastelee jotain ihan muuta. Tämän pääkirjoituksen idea tuli lauantai-iltana, kun kuorin keittiössä porkkanoita. Säntäsin kirjoittamaan idean talteen. Heti kun olin saanut sen tehtyä, tuli tunne, että korvien välin kovalevyltä vapautui tilaa uudelle. Lainaan vielä ajatuksen 19-vuotiaalta Perttu Pölöseltä, joka valittiin luovimmaksi suomalaiseksi viime vuonna. Hän kehitti Sävelkello-metodin, joka opettaa musiikinteoriaa helposti ja hauskasti. Hänen mukaansa ideoidessa ei pidä olla liian itsekriittinen. Parhaan ponnistuslaudan rakentaa, kun kokeilee rohkeasti. Oivaltavaa arkea! 30 VUOTTA SITTEN -seminaarissa tarkasteltiin teemaa monelta puolelta. Ihmisen itsetuntoa voi kohentaa myös ulkoapäin. Sen lisäksi, että nuori voi tietoisesti yrittää kehittää itsevarmuuttaan ja itseluottamustaan, voivat vanhemmat, opettajat ja ystävät auttaa häntä tässä pyrkimyksessä.” 5 itse asiassa Pakon poistaja Pelon kehä psykiatrisella osastolla on purettava, sanoo vuoden tehyläinen esimies Raija Kontio. teksti Terhi Mäkinen kuva Liisa Takala 1 Olet projektijohtaja Hyks Psykiatriassa, jossa on menossa organisaatiomuutos. Millaista tukea työntekijät tarvitsevat? Läsnäolevaa johtamista. Johtajilla ei tarvitse olla valmiita vastauksia, vaan niitä työstetään henkilöstön, potilaiden ja omaisten kanssa. Kellokoskella ja koko Husin psykiatriassa on käynnissä iso muutos. Sairaansijoja vähennetään ja avohoitoa vahvistetaan. 2 Miten potilaat pärjäävät avohoidossa? Palveluja on vietävä kotiin ja potilaita aktivoitava päivä- ja työtoimintaan. On muistettava, että osa tarvitsee laitoshoitoa. Myös potilaan läheiset kaipaavat tukea. 1990-lamassa psykiatria joutui maksumieheksi. Potilaita siirrettiin avohoitoon ilman tukea. Virheistä on otettava opiksi. Isoja muutoksia on johdettu epämääräisesti ja kentälle jäi iso taakka. Henkilöstö on saanut kestää syyllisyyttä siitä, että ei pystynyt hoitamaan kunnolla. 3 Väittelit pakkokeinojen käytöstä. Miten potilaat kokevat pakon? Pääasiassa negatiivisesti, rangaistuksena. Vaikka leposide-eristyksessä olevan potilaan vierellä on aina oltava hoitaja, moni potilas ei tiedä, miksi joutui eristykseen, 6 koska se loppuu, milloin saa ruokaa tai pääsee vessaan. Hoitaja ei ole läsnä, jos hän keskittyy kännykkään tai lehteen. Usein potilas muistaa tilanteen hyvin, vaikka olisi psykoosissa ja hyvin sairas. Pieni osa kokee pakon hyväksi. He ovat olleet niin kipeitä, että ovat olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi päihdepsykoosissa ollut voi kokea päässeensä turvaan. 4 Miksi pakon käytössä on isoja alueellisia eroja? Takana on hoitokulttuuri, asenteet ja johtaminen. Potilaiden diagnoosit, henkilöstörakenne tai hoitajien määrä eivät selitä eroja. 5 Miten pakkokeinojen käyttöä vähennetään? Suunnitellen henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Johtaminen on tärkein asia: on asetettava tavoitteet ja mietittävä, miten ne saavutetaan. Pakolle on saatava Hoitaja ei ole läsnä, jos hän keskittyy kännykkään tai lehteen. vaihtoehtoja. Potilaita ei saa jättää yksin. Jos he käyvät asioita keskenään läpi, voi olla raskasta kantaa muidenkin taakkaa. Hoitajien on oltava läsnä osastolla, vietettävä aikaa vaikka keskustellen ja ulkoillen. Potilaat ja omaiset kokevat ikävimmäksi sen, jos hoitajat ovat liikaa omissa oloissaan kansliassa. Se luo pelon kehän: potilaat pelkäävät toisiaan ja lopulta myös hoitajia. Pelko saa lisäämään henkilöstön nuppilukua, vaikka tärkeämpää olisi uskallus olla yhdessä. Hälytysjärjestelmät ovat meillä ehkä ylikorostuneita. Pelko olisi sanottava auki: pelottaa, tulet liian lähelle. 6 Millainen on hyvä johtaja? Läsnäoleva, kuunteleva, ihmisistä ja omasta alastaan kiinnostunut. Johtajan pitää olla rohkea: hän ei voi tehdä kaikkien mieliksi. Johtajan tehtävä on visioida ja ottaa henkilöstöltä vastaan innovaatioita. Yhteistyö on minun juttuni. Muutoksen hetkellä on mentävä paikan päälle. Johtajia moititaan norsunluutorni-johtamisesta. Minä tahdon ravistella sitä. 7 Missä haluaisit kehittyä? Henkilöstöjohtamisessa ei ole koskaan valmis. Se on iso taitolaji, ja oikeastaan kaikki riippuu siitä. Haluan olla siinä hyvä. TEHY t 2–2015 Raija Kontio, 50 ► Projektijohtaja Hyks Psykiatriassa vuoden 2015 alusta lähtien. Työskentelee puolet työajastaan Kellokoskella, puolet Helsingissä. ► Vuoden tehyläinen esimies 2014. ► Koulutukseltaan psykiatrian ja mielenterveystyön erikoissairaanhoitaja, diakonissa, terveystieteiden tohtori. Väitteli 2011 pakkokeinojen käytöstä psykiatrisessa hoidossa. ► Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Asuu Tuusulassa. ► Harrastaa liikuntaa, lukemista, mökkeilyä ja tutkimusta. palkittu esimies. Omilta työntekijöiltä tullut positiivinen palaute johtamisesta tuntui hyvältä, sanoo Raija Kontio. TEHY t 2–2015 7 puheenjohtajalta Hyvää syntymäpäivää Sairaanhoitajaliitto! tehyn suurin yhteistyöjäsenjär- jestö, Sairaanhoitajaliitto, juhlii 90-vuotista historiaansa sote-alan suurimman ammattiryhmän äänenä. Sairaanhoitajaliitto järjestää merkittävän jokavuotisen ammatillisen täydennyskoulutustapahtuman taas maaliskuussa Helsingissä. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan tämän vuoden Sairaanhoitajapäiville! Olen sairaanhoitaja ja minulle Sairaanhoitajapäivät ovat merkinneet paitsi kollegoiden tapaamista ja vanhoihin tuttuihin törmäämistä, myös laaja-alaisen ammattini ajankohtaisten ja uusien asioiden oppimista. Olen halunnut oppia sellaistakin, mitä en ole juuri sillä hetkellä tarvinnut omassa työssäni. ammatissani tapahtuu. Nähdään siis Sairaanhoitajapäivillä! sairaanhoitajaliiton tuore työ- olobarometri on surullista luettavaa. Tilanne työpaikoilla ei näytä kehittyvän parempaan suuntaan, vaan huonompaan. Meillä on korkeasti koulutettuja ja ammattiinsa sitoutuneita nuoria, jotka haluavat hoitaa potilaat hyvin. Nyt he suunnittelevat alan vaihtoa yhä useammin. Syyt löytyvät työpaikoilta, ja ne ovat meille kaikille tuttuja joko omista tai ystävän kokemuksista. Ja aiemmista tutkimuksista ja barometreista. Tarttis tehdä jotain! Keinotkin tunnetaan. Tarvitaan hyvää perehdytystä sekä kollegoiden ja muun työyhteisön tukea. Työmäärä ja vaatimukset on saatava ihmisen mittaisiksi ja niin edelleen. Olen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Merja Meraston kanssa samaa mieltä siitä, että työpaikkojen todellisuus ja sote-uudistuksen tavoitteet ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Työhyvinvointi ei toteudu pelkillä puheilla, tutkimuksilla ja kirjoituksilla. Työpaikoilla on tehtävä jotain konkreettista. Tarttis tehdä jotain! Keinotkin tunnetaan. Tehyn I varapuheenjohtaja marjut mclean olen tuntenut aina vahvasti kuuluvani joukkoon ja voimaantuneeni. Osallistuin ensimmäistä kertaa Sairaanhoitajapäiville jo opiskeluaikana ja sen jälkeen aina, kun se on ollut mahdollista. En ole harjoittanut ammattiani vuosiin vaan työskennellyt päätoimisena pääluottamusmiehenä ja nyt Tehyn varapuheenjohtajana. Haluan silti tietää mitä KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 2–2015 PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku. www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi meitä on monta. Uuteen varhaiskasvatuslakiin esitetään Tehyn kannattamaa ryhmäkokokattoa. Sosiaalihuollon ammattilaiset rekisteriin laillistamista, rekisteröintiä ja valvontaa varten valmistellaan lakia. Ammatteihin kuuluisivat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Lisäksi lähihoitajalle annettaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilön nimikesuoja. Valvontaa hoitaisi sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira. Se ylläpitäisi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä samaan tapaan kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Nykyään sosiaalihuollon asiakkaalla ei ole mahdollisuutta varmistua työntekijän pätevyydestä. Tulevaisuudessa asiakas voisi hakea julkisesta palvelusta tiedon nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. rh Miksi kaupunki sairastuttaa? suomalaisvetoinen ADELEhanke selvittää uusia tapoja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa kaupunkiympäristössä. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja allergioihin ja muihin immuunipuolustuksen ongelmiin lääketieteen ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Allergiat ja monet autoimmuunisairaudet, kuten astma ja ykköstyypin diabetes, ovat yleistyneet viidenkymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu muun muassa erilaisista haitta-aineista, hygieniatason noususta ja elinympäristön biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä. Jopa viidennes teollisuusmaiden väestöstä kärsii vakavista immuunipuolustusjärjestelmän häiriöistä. vt 10 ANNIKA RAUHALA sosiaalihuollon ammattien Ryhmäkoolle katto pitkään odotettu varhaiskasvatuslain uudistus uhkaa jäädä torsoksi. Lakiesityksen ulkopuolelle on jäämässä moni tärkeä asia: päiväkodin henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, henkilöstön mitoitus, mitoituksesta poikkeaminen ja vuorohoidon määritelmä. Lehtitietojen mukaan hallitus olisi esittämässä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Lapsi olisi oikeutettu vain osapäiväiseen hoitoon, jos äiti tai isä on kotona vanhempainvapaalla. Lakiin esitetään Tehyn kannattamaa ryhmäkokokattoa. Sen mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla yhtä aikaa enintään 21 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmässä korkeintaan 12 lasta. Hallitus esittää myös, että joka lapselle tulee oikeus varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämä koskisi myös perhepäivähoidossa olevia. –Toki olisimme halunneet, että koko laki olisi uudistettu, mutta nämä uudistukset olisivat parempi kuin ei mitään, sanoo Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen. tm pitkä historia 1 Nykyinen päivähoitolaki tuli voimaan vuonna 1973. 2 Lakia on yritetty uudistaa monta kertaa aiemminkin, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen. 3 Uuden varhaiskasvatuslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2015, mutta lakiesitys ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. TEHY t 2–2015 ajankohtaista Mitoitus tulee sittenkin? peruspalveluministeri Susanna Huovinen tahtoo vanhuspalvelulakiin sitovan hoitajamitoituksen. Hän on käynnistämässä asian valmistelun. Mitoitus yritetään saada lakiin tämän hallituskauden aikana. Tehy suhtautuu asiaan varauksella, sillä mitoituksessa on otettava huomioon potilaiden hoidon tarve, henkilöstön osaaminen ja todellinen osallistuminen hoitotyöhön. Siksi yhtä, kaikille hoitopaikoille sopivaa mitoitusta on vaikea määritellä. Mediatähystys ► ”Pian sen jälkeen, kun televisiolähetykset alkoivat Fidži-saarilla, joilla naisten lihavuutta on perinteisesti arvostettu, 74 prosenttia nuorista tytöistä raportoi kokevansa itsensä liian lihavaksi. Samaan aikaan nuorten naisten syömishäiriöinen käyttäytyminen lisääntyi voimakkaasti.” Laissa on tällä hetkellä suositus, jonka mukaan ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa pitää olla vähintään 0,5 hoitajaa vanhusta kohden. THL:n ja Valviran selvityksen mukaan joka kymmenennessä hoitopaikassa työskentelee hoitajia tätä vähemmän. Toisaalta osa hoitopaikoista ylittää vähimmäismitoituksen reilusti. Kun vanhuspalvelulakia säädettiin, eduskunta päätti, että vähimmäismitoitus kirjataan lakiin, jos suositus ei muuten toteudu. tm duodecim 1/2015 ► ”Työkykyindeksillä mitattuna ikääntyneiden työkyky pysyi pääosin ennallaan, osalla nousi. Niillä, joilla se laski, kaikkein vahvimmaksi selittäjäksi paljastui esimiestyö, ei ikä.” Klovnitohtorit tuovat ilon työterveyslaitoksen erikoistutkija marjo wallin, taloussanomat, 19.1. ► ”Jopa 80 prosenttia päänsärystä lähes päivittäin kärsivistä käyttää liikaa särkylääkkeitä.” sairaalaklovnit saivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jakaman Elämän tähden -tunnustuspalkinnon. Sairaalaklovnit aloittivat Helsingissä Hyksin lasten- ja nuortensairaalassa, mutta toiminta on laajentunut kaikkiin yliopistollisiin sairaaloihin. Tampereen yliopistosairaalassa sairaalaklovnit ovat toimineet viikoittain vuodesta 2003 lähtien. Sairaalaklovnit ry on kouluttanut klovnitohtoreiksi eri ammattialojen osaajia. Koulutuksella varmistetaan, että artistit ovat valmiita kohtaamaan vaikeitakin sairaalaympäristön tilanteita. Toiminnassa on mukana noin 40 henkilöä. vt TEHY t 2–2015 ► ”Ei alkoholi ole Suomessa oikeasti kallista. Halvimmillaan pieni tölkki keskiolutta maksaa alle euron. Summan saa kokoon palauttamalla kuusi tyhjää tölkkiä.” päihdelääkäri pekka laine, hyvä terveys 1/2015 LIISA KARLING naurun paikka. Sairaalaklovnit tuovat hyvää mieltä sairaalan arkeen. Kuvassa Komppi. neurologi hanna harmio, helsingin sanomat 10.1. 11 ajankohtaista tasa-arvolakiin on lisätty säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä. Syrjintäkieltojen on tarkoitus estää ennen kaikkea sukupuolivähemmistöön kuuluvien, kuten transsukupuolisten, kokemaa syrjintää. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkennettiin. Palkkakartoituksessa on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita, jos naisten ja miesten palkoissa on selkeitä eroja. Jos palkkaeroille ei löydy hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Lakiin sisällytettiin velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta. Henkilöstön edustajat on otettava suunnitelman tekoon entistä vahvemmin mukaan. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voidaan jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi. vt Lisää todisteita HPV-rokotteen turvallisuudesta riski sairastua MS-tautiin ei lisäänny HPV- eli papilloomavirusrokotteen ottamisen jälkeen, osoittaa tuore tutkimus. Havainto perustuu lähes neljän miljoonan 10–44-vuotiaan tanskalais- ja ruotsalaistytön ja -naisen rekisteritietoihin. Vuosina 2006–2013 heistä 800 000 sai HPV-rokotuksen. Rokote on kansallisessa rokotusohjelmassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa HPV-rokotukset kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan ja ovat ilmaisia 6.–9.-luokkalaisille tytöille. Ennen HPV-rokotuksia kohdunkaulan syöpää on torjuttu lähinnä papa-seulontojen avulla. vt Perhe mukaan syömishäiriön hoitoon syömishäiriöiden päivitetty Käypä hoito -suositus auttaa sairauden varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon valinnassa. Suosituksessa käsitellään myös aikuisten syömishäiriöitä. Hoidon tulisi olla ensisijaisesti avohoitoa. Varhainen puuttuminen parantanee ennustetta. Ravitsemustilan korjaaminen, tietoa sisältävä ohjaus ja terapeuttinen lähestymistapa ovat hoidon kulmakiviä. Läheiset tarvitsevat tukea heti hoidon alussa. Suosituksessa esitellään SCOFF-syömishäiriöseula, joka sopii hyvin kouluja perusterveydenhuoltoon. Seulontakyselyn voi tehdä helposti ja nopeasti, mutta varsinaiseen diagnoosiin tarvitaan tarkempia tutkimuksia. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Moni paranee ilman erityistason hoitoa. Hoitopaikka ei tutkimusten mukaan vaikuta ennusteeseen. –Läheisten mukanaolo hoidossa on tärkeää. Avohoitoa voidaan täydentää hoitojaksoilla päiväsairaalassa, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jaana Suokas. tm www.käypähoito.fi samalla kaapilla. Syömishäiriön hoito on koko perheen asia. KAISA SIRÉN Transsukupuoliset tasa-arvolakiin työttömyys 363300 Työttömien määrä viime vuoden lopussa. työ- ja elinkeinoministeriö Mieletön huoli potilaista joukko psykiatrisia hoitajia on saanut tarpeekseen mielenterveyskuntoutujien palvelujen karsimisesta ja aloittanut Mieletön huoli 2015 -kampanjan. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen pitäisi heidän mielestään lopettaa, kunnes muu palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan asiakkaiden hoidon tarpeisiin. –Pyydämme kaikkia eduskuntavaaliehdokkaita tutustumaan tavoitteisiimme ja allekirjoittamaan sitoumuksen niiden puolesta toimimisesta, sanoo kampanjaa organisoiva Pia Lohikoski. Kampanjaan kuuluva adressi luovutettiin tammikuun lopulla sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle. Adressissa oli yli 10 000 allekirjoitusta. Eduskuntatalon edustalla järjestettiin samana päivänä mielenilmaus. marjo peltoniemi www.facebook.com/huoli2015 12 TEHY t 2–2015 ajankohtaista Työnantajat vaihtuvat Sote-uudistus lisää tarvetta täydennyskoulutukseen. teksti Riitta Hankonen kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen viimeistään vuonna 2017. Soteuudistuksessa luotavat kuntayhtymät aloittavat silloin toimintansa. Koska kyse on liikkeenluovutuksesta, työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Irtisanomissuojaa ei tule. Muutos koskee noin 200 000 kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevää henkilöä. Palkkojen ja palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi jää uusien työnantajien tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) haluaa henkilöstön mukaan uudistukseen. STM selvittää parhaillaan, millainen henkilöstöedustus paikallisissa valmisteluryhmissä on. Ministeriö on myös perustanut työryhmän, joka keskittyy uudistuksen henkilöstövaikutuksiin. –Emme halua, että kukaan uupuu työssään muutoksen vuoksi. Riskit ovat suuret, sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. uudistus vaikuttaa työntekijöiltä edellytettävään osaamiseen. Täydennyskoulutuksen tarve kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntyvän yhteistyön sekä uusien tietojärjestelmien vuoksi. Uudistus vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen sisältöihin. Muutos vaikuttanee myös kuntien palvelukseen jäävään henkilöstöön. Varhaiskasvatus on useimmissa kunnissa sivistys- ja opetustoimen alaisuudessa, joten tehyläisistä ammattiryhmistä lastenhoitajat jäävät kuntien TEHY t 2–2015 Emme halua, että kukaan uupuu työssään. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Soteuudistus ► Tarkoitus turvata yhdenvertaiset sote-palvelut koko maassa. ► Järjestämisvastuussa on viisi sote-aluetta. Tuottamisvastuualueita voi olla enintään 19. ► Järjestämislaki tulee voimaan, jos eduskunta hyväksyy sen. Tällä hetkellä lakiesitys on perustuslakivaliokunnassa. ► Sote-alueet aloittavat toimintansa ensi vuonna. ► Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät aloittavat 2017. palvelukseen. STM:n johtaja Annakaisa Iivari ei kuitenkaan usko, että sote-uu- distus muuttaisi päiväkotien toimintaa merkittävästi. –Tilanteet vaihtelevat paikkakunnittain, mutta päivähoidon tilanne on pääsääntöisesti selkeä, Iivari sanoo. sote-uudistuksen tavoitteena on, että valtio pystyisi vaikuttamaan nykyistä paremmin paikallisten sote-palveluiden järjestämiseen. Yksi vaikuttamisen keino on järjestämispäätös, jonka sote-alueet laativat joka neljäs vuosi. Alun perin päätökset piti hyväksyttää STM:ssä, mutta sanamuotoa on viimeisimmässä lakiesityksessä lievennetty. Sillanaukee vakuuttaa, että STM pystyy silti vahvasti ohjaamaan sotealueiden toimintaa. Ministeriön on helpompi löytää yhteinen näkemys viiden sote-alueen ja 19 tuottamisalueen johtajien kanssa kuin yli 320 kunnan kanssa. Ministeriö muun muassa luo raamit järjestämispäätöksille. –Tarvittaessa ministeriö tulkitsee, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Lakiesitys on parhaillaan perustusvaliokunnan käsittelyssä. Valiokunta ottaa kantaa mahdollisiin perustuslain vastaisuuksiin. Esitys on saatava eduskunnan käsittelyyn viimeistään helmikuun lopulla, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen ennen kevään eduskuntavaaleja. –Varmaa on, että sote-uudistus tulee. Lähtöruutuun ei enää palata. Jos perustuslakivaliokunta haluaa lakiin muutoksia, lakia muokataan valiokunnan päätösten mukaisesti, Sillanaukee sanoo. 13 aluesairaalat Sairaalan loppu Mäntän sairaalalla sammutettiin valot tammikuun lopulla. Mitä hoitajille tapahtui? teksti Terhi Mäkinen kuvat Ari Korkala myynnissä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama Mäntän sairaala jäi tyhjilleen. Sille etsitään uutta käyttöä. 14 TEHY t 2–2015 TEHY t 2–2015 15 aluesairaalat viimeisiä viedään. Anne Kolhi (vas.), Anne-Mirjami Hänninen ja Sanna Moksen-Aalto ovat jo lähteneet näiltä käytäviltä. T ässä kahvihuoneessa on puitu lähes joka päivä sairaalan kohtaloa. Anne-Mirjami Hännisen ja Anne Kolhin työpäivä unipoliklinikalla on päättynyt. Osastonhoitaja Sanna MoksenAallon posket hehkuvat. Hän on juuri sovitellut valmiiksi vuosilomalistan. On marraskuun loppu, ja naiset ovat viimeisiä viikkoja samalla työpaikalla Mäntän sairaalassa. Sitten tiet erkanevat. Anne ja Sanna lähtevät töihin Tampereelle Taysiin ja Anne-Mirjami Mäntän keskustaan Mäntänvuoren Terveyteen. Iso sairaalarakennus jää ainakin toistaiseksi tyhjilleen, koska Pirkanmaan sairaanhoitopiiri siirtää palvelunsa Tampereelle. Sairaalassa toiminut terveyskeskus muuttaa Mäntän keskustaan. Sairaanhoitaja Anne Kolhi on sulatellut Tampereelle lähtöä viime kesästä 1950 1952 Mäntän sairaala valmistuu. 16 asti. Toukokuussa hänen pitkäaikainen työpaikkansa sisätautien osasto lopetti. Sijaisuuden vuoksi hän sai olla vuoden loppuun Mäntässä. –Olin ajatellut, että lähden eläkkeelle tutulta osastolta hevosella, paloautolla tai moottoripyörällä, kuten meillä on tavattu tehdä. Ei Taysissa varmaan ehdi syntyä sellaista henkeä, koska jäljellä on enää muutama työvuosi, hän epäilee. Tammikuussa Anne aloitti Taysissa keuhkosairauksien vuodeosastolla. Sisätautien osaston ja aivoverenkiertohäiriöyksikön lopettaminen vei työn 32 hoitajalta. Vuoden loppuun Mäntän sairaalassa jatkoi 18 sairaanhoitopiirin palkkalistoilla olevaa. Monilla oli takana vuosikymmenten työura sairaalassa. He saivat valita, lähtevätkö töihin Taysin muihin yksiköihin vai irtisanotaanko heidät. Kymmenen irtisanottiin. Muutama 1960 1961 Mäntän sairaalasta aluesairaala. pääsi eläkkeelle, joitakin on työlomalla, jotkut tekevät sijaisuuksia tai saivat uuden vakityön. Työttömiäkin on. mäntän paperitehdas on vaikuttanut kaupungissa kaikkeen, myös terveydenhuoltoon. Kaupungissa oli tehtaan työntekijöitä varten lääkäri jo vuonna 1906. Mäntässä oli esimerkiksi vuonna 1922 koululääkäri ja kouluhammaslääkäri, mikä oli poikkeuksellista. Yhtiöllä on ollut suuri rooli myös Mäntän sairaalan perustamisessa. Se antoi tuntuvan rahalahjan ja lahjoitti sairaalalle tontin ja irtaimiston. Kun rakennustyöt uhkasivat rahapulan vuoksi keskeytyä, yhtiö vei ne loppuun ottamalla hanketta varten lainan omissa nimissään. 46-paikkainen Erik Bryggmanin suunnittelema sairaala valmistui 1952. 1970 1973 Mäntän seudun kansanterveystyön kuntainliitto (Kuorevesi, Mänttä, Vilppula). 198 1985 Mänttään terveyskeskuksen vuodeosasto. TEHY t 2–2015 80 Sairaala rakennettiin neljän kilometrin päähän keskustasta, koska ajateltiin, että kaupunki kasvaa siihen suuntaan. Toisin kävi. sairaalan 60-vuotisjuhlia vietettiin kaksi vuotta sitten Mäntän klubilla. Silloin ei osattu kuvitella tällaista tulevaisuutta. Muutos on kuohuttanut ajatuksia, ja eri vaihtoehdot ovat pyörineet päässä, mänttäläiset hoitajat kuvailevat. Samanlaisia tunnelmia käydään ehkä läpi Ähtärin sairaalassa, joka lakkautettaneen kesällä 2016. Tuleva sote-uudistus keskittää palveluja edelleen. Moni hoitaja miettii, missä oma työpaikka tulevaisuudessa sijaitsee ja mikä on työnantaja. Kiertelemme tyhjenevää sairaalaa. Kahvio ala-aulassa lopetti jo kesällä. AnneMirjami kurkkii lasin läpi sisätautiosaston pimeänä olevaan kansliaan, jossa hän toimi pitkään apulaisosastonhoitajana. Naisten siteet tänne ovat vahvat. Kaikki kolme ovat syntyneet täällä. Sanna naurattaa muita kertomalla, miten hänen isänsä kuskasi äidin pyörän tarakalla Sannaa synnyttämään. Pienellä paikkakunnalla melkein kaikki tuntevat toisensa: Sannan äiti oli käynyt neuvolassa Anne-Mirjamin äidin luona, joka teki elämänuransa kätilönä. Sannan vaari oli aikanaan rakentamassa sairaalaa. Kun Sanna opiskeli sairaanhoitajaksi, hän oli harjoittelemassa Mäntän sairaalassa. Silloin 1990-luvun puolivälissä täällä vielä synnytettiinkin. tampereelle on Mänttä-Vilppulasta 90 kilometriä eli tunnin automatka. Sinne kulkee päivässä jokunen bussivuoro, mutta vuorotyöläinen ei niiden varassa pärjää. Se vaikutti asiantuntijahoitaja Anne-Mirjami Hännisen valintaan. 1990 –Haluan jäädä paikkakunnalle. Minul- sote-keskustelu on käynyt viime la ei edes ole ajokorttia. ajat kuumana. Mänttä-Vilppulassa sotea Hän on ottanut viime vuodet vastaan on oikeastaan jo kokeiltu. Alueella toimi uniapnea-potilaita unipoliklinikalla ja vuosina 2002–2012 malli, jossa perustoiminut lisäksi diabeteshoitajana. Häterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nen eläkeikänsä nousi ja tuleva eläke toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tätä sotespieneni, koska hän aloitti uudessa työsakin tavoitellaan. paikassa uutena työntekijänä. TavalKustannusten nousu, erikoislääkälaan hän sai kuitenkin lottovoiton: hän reiden pula, palvelujen saatavuus, väen pystyy jatkamaan omalla erikoisalallaan vähyys ja syrjäinen sijainti olivat syitä, unihoitajana. miksi terveydenhuoltoaluetta päätettiin Osa Taysiin lähtevistä on vuokrankokeilla. Alkuvuodet malli toimi hyvin, nut kakkosasunnon Tampereelta. Sanna mutta kaupunginjohtaja Esa Sirviön saMoksen-Aalto miettii diesel-auton osnoin se päätyi katastrofiin. tamista. Hän arvioi, että työmatkoihin Hoitajat näkevät mallissa hyvääkin: tulee kulumaan 500 euroa kuussa. Parkpotilaalle se oli helppo. Perus- ja erikoiskeerauskaan ei ole niin yksinkertaista sairaanhoidossa toimivat samat sihteerit kuin Mäntän sairaalan pihassa. ja tietojärjestelmät olivat yhteisiä. Hen–Onneksi mummut ja vaarit asuvat kilökuntaa pystyi liikuttamaan tarpeen lähellä, muuten muksut uppoisivat pian mukaan. kokonaan virtuaalimaailmaan, kun jouKun Ylä-Pirkanmaan tuvat olemaan illalla myöhään yksistään. terveydenhuoltoalue purettiin, Neljän minuutin työmatkaa työntekijät siirtyivät ei ole ehkä osannut aiemmin liikkeenluovutuksessa tarpeeksi arvostaa, Sanna vanhoina työntekijöinä saihuomauttaa. raanhoitopiirin tai Mäntänvuoren Terveyden palve–Yövuoron jälkeen voi olla lukseen. Mänttä-Vilppulan melkoista lähteä ajamaan koja Pihlajalinnan perustama tiin. Harrastuksina seuraavat yhteiskunnallinen yritys, vuodet on autolla ajo ja nukkuMäntänvuoren Terveys, minen, Anne lisää. aloitti vuoden 2013 alussa. Se Mäntästä kotoisin oleva vastaa kaupungin perusterSanna opiskeli Hämeenlinveydenhuollosta ja sosiaalinassa ja teki opintojen jälkeen palveluista. Se työllistää noin töitä Hyvinkään sairaalassa, Anne Kolhi 450 henkeä. Husissa Helsingin Meilahdessa ja haavatuotteiden myyjänä Yritys perustettiin noOriolalla. Vuonna 2010 hän palasi kahpeasti, ilman kilpailuttamista. Attendo den poikansa kanssa juurilleen. käynnisti päätöksestä valitusprosessin. Pojat alkavat olla isoja, yläkoulussa ja Kaupunki kilpailutti palvelut 2013, mutta lukiossa. Sanna epäilee, että ennen pitAttendo valitti taas. Asia on korkeimkää perhe muuttaa Tampereelle. Vuosi man hallinto-oikeuden käsiteltävänä. 2015 alkaa Taysin gastroenterologian po- Kaupunginjohtaja Esa Sirviöstä tilanne liklinikan osastonhoitajan sijaisuudella. on ristiriitainen. Hänestä yhteiskunnal- 1991 Mäntän aluesairaalasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aluesairaala (Kuorevesi, Mänttä, Vilppula, Ruovesi, Virrat, Orivesi, Juupajoki, Längelmäki, Ylöjärvi ja Kuru sekä Keuruu ja Multia erillissopimuksella). TEHY t 2–2015 Olin ajatellut lähteä eläkkeelle hevosella tai moottoripyörällä. 2000 2001 Kuorevesi liittyy Jämsään. 2002–2012 Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue. 2009 Mänttä ja Vilppula yhdistyvät. 2010 2013 Mäntänvuoren Terveys Oy eli Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinna Oy:n omistama yritys vastaa perusterveydenhuollosta 2015 Sairaala lakkautetaan, terveyskeskussairaala muuttaa keskustaan. 17 aluesairaalat tavarat mukaan. Kaappi numero 68 oli Anne-Mirjamin käytössä 30 vuotta. Mäntän sairaalan viimeisinä vuosina siellä toimi rinnakkain kaksi työnantajaa: sairaanhoitopiiri ja Mäntänvuoren Terveys. Oli kaksi eri ilmoittautumista: automaatti ja ihminen. kaupungilla ja sairaanOmat palautelaatikot ja hoitopiirillä on ollut nokkasairaalahuoltajat. pokkaa siitä, miksi Mäntän – Meidän palautelaatiksairaala kuihtui. Sairaanhoitokoomme tulleet viestit olivat piiri moitti, että perusterveyusein Mäntänvuoren Terveydenhuollosta ei enää annettu teen. Asiakkaiden oli vaikea lähetteitä sairaanhoitopiirin hahmottaa, että täällä toimii erikoissairaanhoitoon, vaan kaksi firmaa. Kyllä näitä potilaat ohjattiin yksityisiin kuvioita on saanut naapureilpalveluihin kuten Jokilaakson Sanna Moksen-Aalto lekin selittää, Sanna sanoo. sairaalaan Jämsään. PihlajaSairaalan lopettaminen linna omistaa 51 prosenttia vasta hämmästyttää. Kun paikallislehJokilaakson Terveydestä. ti kirjoittaa muutoksista, se puhututtaa Mänttä-Vilppula taas suomi sairaanhoitopiirin palveluiden korkeaa hintaa ja potilaita ja hoitajat ovat selittäneet parsanoi potilaiden kadonneen, koska muut haansa mukaan. – Asiakkaat ovat ihmeissään. He ihalueen kunnat eivät enää kirjoittaneet lämettelevät, voiko olla mahdollista, että hetteitä Mäntän sairaalaan. Lääkäreistä sairaalalla sammutetaan valot ja laiteseudulla oli pulaa jo pitkään. linen yritys on toiminut hyvin, mutta sen tulevaisuus on oikeusprosessin ja soten takia auki. Kyllä näitä kuvioita on saanut naapureillekin selittää. 18 taan ovet kiinni. Tätä kuulee päivittäin, Anne kertoo. hoitajien kahvihuoneen ikkunasta on järvimaisema. Rannassa nököttää pieni sauna, joka on ollut sairaalan henkilökunnan käytössä. Kesäisin sinne on ollut varauksia lähes joka päivä. Sanna Moksen-Aalto muistaa kuulleensa, että saunan on aikoinaan lahjoittanut tyytyväinen potilas. Naiset miettivät, pitäisikö se hinata veneellä Kolhin rantaan. Vaikka naiset nauravat ja vitsailevat, surutyötä on tehty. Työyhteisön särkyminen on ollut kaikille vaikea asia. Pisimmät työtoveruudet kestivät 40 vuotta. – Positiivista on, että Mäntästä Tampereelle lähteneet hoitajat ovat olleet tyytyväisiä työhönsä ja heihin on oltu tyytyväisiä. Heillä on laaja-alaista osaamista, mitä pienessä sairaalassa on tarvittu, Sanna Moksen-Aalto sanoo. t TEHY t 2–2015 tausta Mäntässä kokeiltiin sotea paikallisesti ylä-pirkanmaan terveydenhuoltoalueen aikana (2002– 2012) perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tämä on myös yksi valtakunnallisen soteuudistuksen tavoitteista. –Mäntässä tehtiin paljon hyviä ja oikeita asioita. Ihmisillä oli mahdollisuus rakentaa, mutta integraatiota ei viety loppuun asti. Mitä pienempi paikka, sitä vahvemmin pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Keskeisin asia oli kuitenkin se, että paikka on syrjäinen ja väestöä vähän. Palvelut olivat ylimitoitettuja, sanoo johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Junnila väitteli vuonna 2008 Mäntän seudun terveydenhuoltoalueen perustamisen vaikutuksista. Silloin näytti vielä hyvältä. Terveydenhuoltoalue oli hillinnyt kuntien terveysmenojen kasvua. Malli auttoi järkeistämään palveluja. Päällekkäisyyksiä esimerkiksi laboratoriotoiminnassa, päivystyksessä ja kuntoutuksessa karsittiin. Vastarannan kiiskiä yritettiin joko ottaa mukaan suunnitteluun tai siirtää kauemmas keskiöstä, mutta väitöksen mukaan kumpikaan tapa ei auttanut. Vilppulassa esimerkiksi kapinoitiin lääkäripalvelujen Mänttään siirtämistä vastaan. Osa säästöjä vaatineista kuntapäättäjistäkin osallistui tähän. Taajamien välillä on matkaa vajaa kymmenen kilometriä. Pitäisikö lähipalveluun sitten pystyä kävelemään? Junnila toteaa väitöksessään, että jos seudulla ei ole toimivaa joukkoliikennettä, 14 kilometrin päässä olevaa lääkäriä ei ehkä mielletä lähipalveluksi. Mänttä ja Vilppula yhdistyivät vuonna 2009, ja kaupungissa on nykyään noin 11 200 asukasta. Mitä kokeilusta voitaisiin oppia? –Perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen vaatii sinnikästä halua yhteistyöhön. Hyvät ja ahkerat hoitajat eivät riitä, vaan tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Soten onnistuminen riippuu paljon siitä, miten muutoksiin suhtaudutaan. Palvelut eivät voi olla entisensä, jos väki on vähentynyt puoleen. Eivätkä palvelut voi olla samoja kuin kirkkoveneiden aikaan, Junnila toteaa. mönkään meni. Sote-kokeilu ei onnistunut, koska Mäntän seudulla ei ollut tarpeeksi asukkaita. Vastarannankiiskiäkin riitti, kertoo väitöstutkimus. Sirviö tuli paikkakunnalle 2010. Terveydenhuoltoalue oli jo silloin kriisissä. Seuraavana vuonna perusterveydenhuollon kustannukset nousivat 20 prosenttia. Hänestä siihen ei saatu sairaanhoitopiiriltä järkevää selitystä. Sirviön mielestä nykyisissä sote-suunnitelmissa hallinto paisuu isoksi ja pienen kunnan vaikutusmahdollisuudet jäävät minimaalisiksi. THL:n johtava asiantuntija –Uudistusta suunnitellaan organisaation Maijaliisa Junnila eikä potilaan näkökulmasta. Pienemmillä mänttä-vilppulan kaupunginjohtaja Esa tuotantoalueilla olisi parempi näkemys paikalSirviö on arvostellut paikallista sote-kokeilua kovin sanoin: lisista oloista ja ne olisivat yksinkertaisemmin loppua kohden se oli kallis, palvelujen laatu huono ja kaupunhallittavissa. gin vaikutusmahdollisuudet karkasivat kauas. Vielä alkuvuodesta 2009 Mäntän sairaalassa otettiin käytLISÄÄ TIETOA: MAIJALIISA JUNNILA: TOIMIIKO töön kolme viimeisen päälle remontoitua leikkaussalia. InvesTERVEYDENHUOLTOALUE? TUTKIMUS MÄNTÄN tointi oli mittava, yli kolme miljoonaa euroa. Sen vakuutettiin sotesta SEUDUN TERVEYDENHUOLTOALUEEN PERUSTAMISEN TAUSTOISTA JA VAIKUTUKSISTA. TAMPERE 2008. sivulta 13. olevan merkki siitä, ettei sairaanhoitopiiri lopeta leikkauksia Mäntässä. Toisin kävi. Palvelut eivät voi olla samoja kuin kirkkoveneiden aikaan. Lue lisää TEHY t 2–2015 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: KUNTOUTTAVA FYSIOTERAPEUTTI Jumpaten kotiin Paula Pelkonen on onnistunut työssään, kun potilas kotiutuu laitoksesta mahdollisimman pian. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen ota koppi! Armilan kuntoutuskeskuksessa työskentelevä fysioterapeutti Paula Pelkonen panee lonkkaleikattuihin vanhuksiin liikettä. 20 TEHY t 2–2015 R ollaattorilla liikkunut vanha rouva alkoi käydä lihaskuntoharjoituksissa kahdesti viikossa. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua hän pystyi luopumaan rollaattorista. Fysioterapeutti Paula Pelkonen on nähnyt työurallaan, miten tärkeää kuntoilu on vanhuksille. Nykyään Paula työskentelee Armilan kuntoutuskeskuksessa Lappeenrannassa. Aiemmin se oli sairaala, mutta laitos uudistui viime vuoden alussa. Samalla muuttui nimi. Armilassa kuntoutetaan lyhytaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Osasto 1:llä, jolla Paula työskentelee, kuntoutetaan muun muassa lonkkaleikattuja ja amputoituja. Potilaiden keski-ikä on vajaa 80 vuotta. Tavoitteena on, että kuntoutuja pääsee kotiin tai palveluasuntoon mahdollisimman pian – ja myös pärjää siellä. Kuntoutumiseen varataan aikaa viikosta kuukauteen. –Näen työssäni, miten kuntouttava työote sekä säännöllinen lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu tepsivät. Alussa kivulias ja ehkä pelokaskin lonkkaleikkauspotilas kuntoutuu muutamassa viikossa sellaiseen kuntoon, että voi kotiutua. paulan työnkuva on laaja. Hän toimii kuntoutuksen asiantuntijana moniammatillisessa tiimissä, arvioi toimintakykyä, suunnittelee, koordinoi ja tekee terapiatyötä. Tiimiin kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Paulan osastolla työskentelee kolme fysioterapeuttia. Potilaspaikkoja osastolla on 22. Kuntoutusjakson alussa tiimi laatii jokaiselle kuntoutujalle suunnitelman yhdessä kuntoutujan kanssa. Myös omaiset voivat osallistua sen tekoon. –Etenemme askel kerrallaan kuntoutujan voinnin mukaan. Ensimmäinen tavoite voi olla vaikkapa se, että kuntoutuja käy WC:ssä omatoimisesti. Liikkumiseen kuntoutuja saattaa tarvita ensin kävelyvaljaita tai seisomatelinettä. Hiljalleen hän voi siirtyä rollaatTEHY t 2–2015 lisää voimaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä lisätä lihasvoimaa. Kuntoutumiseen tarvitaan kuitenkin omaa motivaatiota. i Paulan tiimin palaveriviikko Armilan kuntoutuskeskuksessa sovelletaan lean-menetelmää, jonka ideana on muun muassa karsia työn päällekkäisiä ja turhia vaiheita sekä kehittyä jatkuvasti. Siksi palavereja on paljon. maanantai ► Klo 11 Kuntoutumissuunnitelmien teko + FIM-alkuarviot. Kuntoutumissuunnitelma tehdään parin vuorokauden kuluessa saapumisesta. Alkuarvioon kuuluu toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointi FIM-mittarilla, jolla arvioidaan 18:aa päivittäistä toimintaa. Väliarvio tehdään kahden vuorokauden kuluttua tai voinnin muuttuessa. ► Klo 14 Taulupalaveri. Päivittäisessä taulupalaverissa tiimi arvioi kuntoutujien toimintakykyä. tiistai ► Klo 14 Taulupalaveri ► 14.15 Pajapäivä. Osaston yhteisessä tapaamisessa kaikki voivat esitellä omia ideoitaan työn kehittämiseksi. keskiviikko ► Klo 14 Taulupalaveri ► Klo 14.15 Viikkotavoitepalaveri. Tiimit arvioivat kuntoutumissuunnitelman toteutumista. torstai ► Klo 14 Taulupalaveri ► Klo 14.15 Viikkotavoitepalaveri perjantai ► Klo 11 Kuntoutumissuunnitelman teko + alkuarviot. ► Klo 14 Taulupalaveri 21 ammatissa toriin tai kyynärsauvoihin – tai kotiutua ilman apuvälinettä. Tavoitteena on, että vuorokaudessa on kuusi tuntia kuntouttavaa toimintaa. Se voi tarkoittaa kuntoharjoittelun lisäksi vaikkapa virikeryhmiä, toimintaterapiaa sekä erityisammattilaisen arviointia ja ohjausta. Osastolla on käytössä lean-menetelmä, mikä tarkoittaa, että työntekijät kehittävät työtään jatkuvasti. Tiimit arvioivat kuntoutumissuunnitelman toteutumista kahdesti viikossa. Kuntoutujien toipumista arvioidaan myös päivittäisissä palavereissa. –Käymme tiimissä jatkuvaa keskustelua. Siksi olemme ajan tasalla kuntoutujan tilanteesta. Jos kuntoutuminen ei etene, voimme pohtia, mikä on syynä: mieliala, kipu vai ehkä turvotus. Paula huomauttaa, että säännöllisen palaveeraamisen ikävä puoli on se, että aika on pois terapiatyöstä. osasto 1:n kuntohuoneeseen on saatu mahdutettua jalkaprässi, vetotalja, Motomed-polkemislaite, käsi- ja tarrapainoja sekä terapiapalloja ja -nauhoja. Kolmesti viikossa Paula tai joku hänen kollegoistaan vetää kuntohuoneessa ryhmäliikuntatunteja. –Ikäihmisetkin voivat tehdä voimaharjoittelua lisäpainoilla. Lihastreenit aloitetaan pian leikkauksen jälkeen. Harjoitteet suunnitellaan yksilöllisesti ja koko kropalle. Paula korostaa, että tulosten saamiseksi lihaksia ei voi rasittaa väsymykseen asti joka päivä. –Vaikkei olisi tehnyt aiemmin lihasvoimaharjoituksia, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kyky lisätä lihasvoimaa ja -massaa säilyy koko eliniän. Lihaskuntoharjoittelulla voidaan hidastaa lihasvoiman menetystä tai jopa edistää sen kasvua. Lihaskuntoharjoitteiden lisäksi myös tasapainoharjoitukset ovat tärkeitä liikkumiskyvyn kannalta. Kuntohuoneessa pidettävien liikuntaryhmien lisäksi osastolla on tarjolla tuolijumppaa kahdesti viikossa. Liikuntaa voi harrastaa myös päiväsalissa, jossa on muun muassa Motomed. 22 i Vanhukset salille ► Lihasvoima heikkenee ikääntymisen myötä. Vuodelevossa lihaskunto saattaa heiketä jopa viisi prosenttia päivässä. ► Voimaharjoittelu lisää lihasvoimaa ja vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen iäkkäänäkin. ► Voimaharjoittelu pitää lihakset paremmassa kunnossa kuin kestävyysliikunta. ► Lihasvoima kasvaa jo kahdesta kolmeen viikon harjoittelun jälkeen. Kasvu jatkuu nopeana 12–20 viikkoon asti, minkä jälkeen lihasvoiman lisääntyminen hidastuu. DUODECIM, TERVEYSKIRJASTO Kuntohuoneen ovella on yleensä jono. Paula kouluttaa hoitajia ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoitteluun. Tavoitteena on omatoimisuus – se, että kuntoutuja tekee mahdollisimman paljon itse. Kiireen vuoksi hoitaja herkästi auttaa potilasta sen sijaan, että odottaisi potilaan tekevän itse. Taustalla voi olla myös pelkoa, että potilaalle sattuu jotakin. –Se, että ohjaamme potilasta tekemään itse, on pidemmän päälle pois hoitajalta. Kun alussa antaa aikaansa hieman enemmän, säästää lopulta aikaa kuntoutujan omatoimisuuden lisääntyessä. Kuntoutujille kerrotaan heti osastolle tullessa faktat: vaikka miljöö on sairaalamainen, täällä ei vain maata vuoteessa. Täällä kuntoutetaan, ja se vaatii omaa aktiivisuutta. Ruokaakaan ei tuoda vuoteeseen, vaan se tarjoillaan päiväsalissa. –Sellainen asenne, että nyt olen sairaalassa ja minua autetaan, on vähentynyt. Kuntouttamista jopa odotetaan. Kuntohuoneen ovella on yleensä jono ennen ryhmän alkua, Paula mainitsee. armilan sairaalan muutta- minen kuntoutuskeskukseksi on osa isompaa kokonaisuutta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri satsaa vahvasti kuntoutukseen. Eksoten kuntoutusjohtaja Markku Huplin mielestä terveyskeskusten vuodeosastot ovat etupäässä säilyttäviä hoivapaikkoja. Kuntoutusresurssit ovat niukat ja kuntouttava työote usein hakusessa. Armilassa asiat ovat toisin. Pitkäaikaispotilaat ovat vaihtuneet kuntoutujiksi. Lonkkaleikattujen lisäksi kuntoutuskeskuksessa kuntoutetaan muun muassa aivohalvauspotilaita ja muistisairaita, joiden vointi on tilapäisesti laskenut. Hoitohenkilökunta on käynyt kuntoutuksen lisäkoulutuksen. Muutoksen myötä henkilökuntaa vahvistettiin fysio- ja toimintaterapeuteilla. Tavoitteita on jo saavutettukin. Kotoa osastolle palanneiden osuus on selvästi pienentynyt vuoden aikana. Kuntoutuneista kaikki ovat edelleen kotona neljän kuukauden kuluttua. –Yhteistyö kotikuntoutuksen kanssa on tärkeä osa työtäni. Suunnittelen kuntoutujan jatkokuntoutuksen, joka toteutetaan kotona, poliklinikalla tai tehostetussa palveluasumisessa, Paula kertoo. t TEHY t 2–2015 kolumni Saako sanoa? vai sensuroinko heti? Eihän tä- Kolumnistimme anne autiolahti on sairaanhoitaja, päihdetyöntekijä ja erityistason seksuaaliterapeutti. TEHY t 2–2015 hän nyt vain muodostu kiellettyä kuvaa? Viimeaikaiset maailmantapahtumat osoittavat, että vapautta sanoa, ajatella, kokea ja tuntea on varjeltava elämässä kaikkein eniten. Pelon alle jääminen on ihmisyyden amputointia. Kynä ja kieli ovat teräviä ja pehmeitä. Ne muuttavat ihmisen sisintä näkyväksi. Vaikka ne katkaistaisiin, sisin yhä jää. Siihen ei ulotu mikään. Eivät uhkailut, eivät luodit. Tyhjäksi pakotettu puhekupla se vasta asiaa täynnä onkin. Maailman tapahtumia on helppo kauhistella. Ilmiöt ovat laajoja, ne koskevat massoja, niistä uutisoidaan. Ja hyvä että uutisoidaan. Vapaudesta puhutaan isolla fontilla. omalla reviirilläsi. Mistäs sitten leipää suuhun? Tuumattuaan ihminen muuttuu itselleen näkymättömäksi. Huomenta, verenpaine, kas noin, näkemiin. Seuraava potilas. suomi on monikulttuurinen maa. Meillä pidetään yllä myös keinotekoista ymmärtämisen kulttuuria. Ei ihmistä pidä kohdella silkkihansikkain vain siksi, että tämä muuttaa Suomeen ulkomailta. Kriminaaliin käyttäytymiseen tulee olla nollatoleranssi, myös Suomeen takaisin halajaviin terroristiristiretkeläisiin. Itse en päästäisi heitä tänne yhtäkään. Ja tällä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Sitä Suomesta kyllä löytyy. Usein ihmistä kohdellaan ulkomaalaisena vaikka hän olisi täällä syntynyt. Ihminen voi joutua todistelemaan toistuvasti niin kielitaitoaan, ymmärrystään kuin sitä, että on suomalainen. Häiritään seksuaalisesti, toivotellaan tervemenoa takaisin kotimaahansa. Esimies on kiva yksille, paska toisille. illalla käännetään selkä kumppanille, sanotaan hyvää yötä ja tarkoitetaan, että olisitpa vaikka jorpakossa. Puhekielto tykyttää, siitä on tullut paise, se on kovettunut imusolmukkeisiin ja muuttanut sielun sementiksi. Keskusteluyritykset tabuista ovat yhtä miinakenttää, jäseniä on mennyt niin, ettei kainalosauvat riitä. Ja niitä tosiaan on ollut: ylitöitä, alkoholia, sivusuhteita. Aamulla mennään töihin, siellä puhutaan sopivia. Todellisista ongelmista, työpaikan ihmissuhteista vaikka, on vaiettava. Esimies on kiva yksille, paska toisille. Jos kerrot, mitä näet, syy on sinun. Sinulla on väärät silmät. Tunnet väärin. Kukaan ei nosta Minä Olen Sinä -lippua. Jokainen pakenee komeroonsa, sinne luiden sekaan, vetää oven kiinni perässään. Parempi pitää silmälappuja ja puhua sovittuja totuuksia kuin saada hankalan leima otsaansa. Oikeesti pomo on reilu. Helppo, helpompi, vale. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Jos teet lauluun toisen, sointuvan sovituksen, saatat muuttua epätoivotuksi yksi lapsistani näyttää ulkomaa- laiselta. Suomessa joko ylistetään tai alistetaan, mutta harvemmin kohdellaan tasavertaisena, jos ulkonäkö poikkeaa perusjampasta. Itselleni jäisi sieluun sellaisesta haava. Videolla terroristi sanoo, että heitä on aina kohdeltu ulkopuolisina, vaikka he ovat asuneet Ranskassa koko ikänsä. Ymmärrän pahoitellen tämän kohdan. Sitä taas en, että sen vuoksi pitää tappaa ihmisiä. Enkä sitä, että eskaloitunut, hallitsematon ryhmäraivo nimeää motiivikseen pilakuvan eli sananvapauden. Kyse on yksiselitteisesti pahuudesta. Sanominen on tärkeää. Kielletyistä asioista puhuminen. Vain siten voi pommista tulla suutari. 23 motivointi innostunut vastentahtoinen Mitä kehonkieli kertoo? Hoitajia kouluttava Simo Routarinne asettui potilaan rooliin. Hiiteen hyvät neuvot Motivointi on usein paras keino auttaa hankalaa potilasta. teksti Maija Joutjärvi kuvat Pia Inberg 24 TEHY t 2–2015 luottavainen D iabeteshoitajan seurantakäynnille tulee keski-ikäinen Pertti, jolla on paha alkoholiongelma. Mies kertoo olleensa koko viikon ilman väkeviä, mutta kaljaa on kulunut normaaliin tapaan pari koppaa. Hoitaja läimäyttää kädet yhteen ja huudahtaa aidon iloisesti: ”Hieno uutinen! Olet pärjännyt pelkillä kaljoilla koko viikon! Kerrotko, miten se on onnistunut?” Kuulostaako kummalliselta? Yleisempi reaktio olisi ollut: ”Todella hienoa, mutta tiedäthän, että ne kaljatkin pitäisi jättää pois.” Ensimmäinen esimerkki on potilasta voimaannuttava. Pertti saa hyvän mielen, huomaa vaikutusmahdollisuutensa ja jättää pian ehkä kaljojakin juomatta. Hän alkaa ottaa vastuuta TEHY t 2–2015 epäileväinen hyvinvoinnistaan, ensimmäistä kertaa elämässään. Terveydenhuolto on rakentunut akuuttien ongelmien tunnistamista ja hoitamista varten. Akuutissa ongelmassa asiantuntijalla onkin vastuu vian tunnistamisessa ja hoitamisessa kuntoon. –Potilas saattaa kaivata autoritääristä otetta, jos hänellä on syöpä tai jalka on poikki. Silloin selkeät neuvot tuovat turvallisuudentunnetta. Silti ollaan nopeasti tilanteessa, jossa potilaan omalla toiminnalla on hoidon kannalta suuri merkitys, sanoo psykologian tohtori Pilvikki Absetz. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että elintapaohjauksessa ei päästä pitkälle neuvomisella. Vastuu säilyy aina neuvojalla, eikä neuvottava voimaannu etsimään omia ratkaisuja, jos hän voi tulla kysymään aina uutta neuvoa. Vastentahtoinen potilas leimautuu hankalaksi. pilvikki absetz on tehnyt vuosia tutkimusta, jossa potilastyöhön sovelletaan motivoivaa voimaannuttavaa ohjausta. Kokemukset ovat osoittaneet, että liikkeelle on hyvä lähteä potilaalla valmiiksi olevista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Vastentahtoinen potilas kokee neuvomisen helposti pelotteluksi ja suostutteluksi. Samalla hän leimautuu herkästi hankalaksi. Hän saattaa tsempata hetkel25 motivointi kokenut hyväksynnän lisesti, mutta retkahtaa takaisin huonoihin tapoihin. Joskus herättävän tiedon kertominen on tarpeen. Silloin ohjaajan on varmistettava, että potilas tuntee pystyvänsä muutokseen ja uskoo sen hyötyihin. Muuten ystävällisestikin annettu tieto voi kääntyä potilaan päässä pelotteluksi ja aiheuttaa torjuntaa, vastarintaa tai lannistumista. Jos potilaan tilannetta kartoitetaan ongelmien kautta, päädytään helposti umpikujaan, jossa sekä potilas että ammattilainen tuntevat voimattomuutta ongelmavuoren edessä. Jos lähdetään tunnistamaan hyvää ja rakentamaan sen päälle, syntyy luottamus ja alkaa löytyä ratkaisuja. Molempien työ muuttuu kevyemmäksi. Monet ihmiset ovat tottuneet, että vastuun omista asioista ottaa jokin ulkopuolinen taho: koulu, työpaikka, terveydenhuolto tai yhteiskunta. Silti Absetz 26 tullut tyrmätyksi uskoo, että potilaat pystyvät ottamaan vastuun, kunhan ohjauksen työtavat tukevat sitä. Esimerkiksi neuvolatyössä asiakkaat oudoksuivat aluksi uutta lähestymistapaa, mutta alkujärkytyksestä toivuttuaan he kokivat sen toimivaksi. voimaannuttavaa ohjausta tukee hyväksyvä ja asiakkaan turvallisuudesta huolehtiva vuorovaikutus. Siksi ohjauksen aikana on tärkeää havainnoida sekä omaa että potilaan kehonkieltä. Jos potilaan keho viestii epäluottamusta, ohjauksessa on keskityttävä ensin luottamuksen rakentamiseen. Jos luottamusta ei ole, haluttuun lopputulokseen ei päästä. Vuorovaikutuskouluttaja Simo Routarinteen mukaan luottamusta voi herättää riisumalla vallan symboleja. Kirjoituspöydän takaa on hyvä tulla pois tai vähintäänkin kääntää rintamasuunta tietokoneen näytöltä kohti asiakasta. Käsivarsia ei kannata ristiä, sillä se viestii torjuntaa. – Usein asiakaskin saattaa olla sivuttain hoitajaan nähden. Toisaalta se tuo molemmille turvallisuudentunteen, koska kohtaaminen suoraan kasvokkain vaikuttaa vahvemmin tunteisiin. Toisaalta se saattaa estää luottamuksen syntymisen. Kirjatessaan potilastietoja koneelle hoitajan on hyvä suunnata välillä koko huomionsa asiakkaaseen. Kuunteleminen on hyvä ilmaista reagoimalla näkyvästi ja kuuluvasti: nostamalla kulmakarvoja, nyökyttele- Vähemmän puhetta ja enemmän kuuntelua. TEHY t 2–2015 i PARAS-malli P ositiivisuus. Lähde liikkeelle positiivisesta. Etsi sitä hyvää, mitä asiakas jo tietää, taitaa, tekee ja tahtoo. Näytä, että arvostat ja luotat häneen. A ktiivinen kuuntelu (sanaton viestintä). Näytä, että asiakas ja hänen mielipiteensä ovat tärkeitä. R eflektio, vahvistavat toteamukset (sanallinen viestintä). Osoita, että kuulet, ymmärrät ja hyväksyt asiakkaan mielipiteet ja ajatukset, vaikka olisit eri mieltä. A vartavat kysymykset. Anna asiakkaalle mahdollisuus valita, mistä puhua. S umma summarum eli yhteenvetojen tekeminen. Näytä, että olet kuunnellut, kokoa palaset yhteen, painota keskeisiä asioita ja vie niitä eteenpäin. PARAS-MALLI HYÖDYNTÄÄ MOTIVOIVAN HAASTATTELUN PERUSTEKNIIKOITA. LISÄÄ TIETOA ESIM. ROLLNICK, MILLER JA BUTLER: MOTIVATIONAL INTERVIEWING IN HEALTH CARE – HELPING PATIENTS CHANGE BEHAVIOR. THE GUILFORD PRESS 2008. mällä tai esittämällä tarkentavia avoimia kysymyksiä. –Nyrkkisääntö on, että vähemmän puhetta ja enemmän kuuntelua. Monet asiantuntijat saattavat pelätä, että jos asiakkaalle antaa puhetilaa, tämä saattaa alkaa täyttää rajallista aikaa jonninjoutavilla jorinoilla. Näin ei kuitenkaan yleensä tapahdu, vaan saadaan hoidon kannalta arvokasta tietoa, Routarinne kertoo. Kuuntelemalla hoitaja saa tietoonsa potilaan vanhan hyvän eli sen, mitä hyviä asioita hän jo tekee hyvinvointinsa eteen. Niiden päälle voi pohtia potilaan kanssa uutta hyvää eli sellaisia asioita, joita potilas haluaa ja joita on mahdollista toteuttaa. Kun potilas on kokeillut jotain, onnistumisista on syytä iloita. –Usein tulee vesitettyä positiivinen palaute lisäämällä siihen ”Hyvä, mutTEHY t 2–2015 ta…”. Parempi olisi hyväksyä ja vahvistaa potilaan tekemää erittelemällä ”Hyvä, koska…”. Ja kysyä, mitä itse ajattelet, millä keinoilla voisit lisätä tätä hyvää. Eli heittää pallo potilaalle. Ihmisillä on taipumus uskoa omiin ideoihinsa ja innostua niiden toteuttamisesta, Absetz sanoo. simo routarinne ja Pilvikki Absetz kouluttavat terveydenhuollon ammattilaisia voimaannuttavaan ohjaukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuksessa on voinut havainnoida omia videoituja asiakastilanteita. Monesti koulutuksen lähtökeskusteluissa nousee esiin pelko. Miten käy, jos annan potilaalle luvan toimia miten vain? Työtä säätelevät monet tutkimustietoon perustuvat suositukset. Potilasta ei voi kuitenkaan pakottaa niiden noudattamiseen. Ainoa tie on rakentaa luottamusta ja tukea potilaan autonomiaa. –Tämä on rohkea tie, mutta se kannattaa. Monet hoitajat ovat saaneet työhönsä tätä kautta enemmän mielekkyyttä. Eikö paras terveysteko ole tehdä itsensä tarpeettomaksi, Absetz kysyy. Kun laittaa oman persoonansa likoon ja on avoin vuorovaikutuksessa, onko silloin suurempi vaara joutua asiakkaan uhriksi? Lisääntyykö väkivallan riski, jos kontaktista riisutaan vallan merkit? –Pitää muistaa, että tunneryöpyt eivät yleensä synny tyhjiössä. Siihen tarvitaan jokin kimmoke. Hyökkäys on usein paras puolustus, Routarinne sanoo. Hän kertoo esimerkin muistisairaasta anopistaan, joka saattaa käyttäytyä välillä todella aggressiivisesti. Anopin pienestä koosta huolimatta välillä on jouduttu kutsumaan poliisit paikalle rauhoittamaan tilannetta. Kun tilanteita mietittiin, jokainen kärhämä lähti käyntiin tapahtumasta, jossa anoppia neuvottiin, hänen todellisuuttaan kyseenalaistettiin tai häneen suhtauduttiin holhoavasti. –Monet hoitajat oppivat tämän ja kiukun tullessa myötäilivät eli antoivat heti periksi – hyväksyivät asiakkaan todellisuuden sellaisenaan. Se on helpoin taktiikka ja pätee moneen asiaan. Omaa tietämystään, asiantuntijuuttaan ja mieleen tulevia neuvoja ei tarvitse tuoda esiin joka paikassa. t i Kokemuksia motivoivasta ohjauksesta Olin omasta mielestäni vanha kettu ohjausasioissa. Silti opin koulutuksessa paljon. Usein me hoitotyöntekijät tuputamme potilaille ohjeita ja oppejamme. Oivalsin olevani melkoinen suostuttelija, mikä ei tue potilaskeskeisyyden periaatetta. Nykyisin yritän keskittyä ohjaustilanteissa potilaan tarpeisiin, en pelkästään siihen, miten virallisesti kuuluisi ohjata tai neuvoa.” TIINA SILVENNOINEN, DEPRESSIOHOITAJA Ohjaustilanteen lopuksi pyrin aina varmistamaan, että potilas on ymmärtänyt ohjeet. Lisäksi teen sanallisen yhteenvedon tilanteesta ja jatkosuunnitelmasta. Pidemmän terapiajakson kuluessa varmistelen pitkin matkaa, että potilas on ymmärtänyt viestini. Osaan olla läsnä ja kuunnella entistä tietoisemmin enkä ole niin sidoksissa valmiisiin ohjeistuksiin. Potilaat saavat nyt jakamattoman huomioni. En anna ajatusteni vaellella toisten potilaiden asioissa. Nykyisin minulla ei ole juurikaan kiire.” TUULA MÄKINEN, FYSIOTERAPEUTTI Ohjaukseen käytettävä aika on työssäni minimaalinen, joten on pakko miettiä, miten käytän ajan. Myös potilaiden vastaanottokyky on rajallinen. Olen pystynyt rajaamaan keskustelunaiheita, eikä asia pääse rönsyilemään. Yritän muistutella itselleni, että ohjattavalle tulee kertoa selkeästi, minkä verran meillä on yhteistä aikaa.” MIRJA VENÄLÄINEN, OSTEOPOROOSI HOITAJA 27 kiusaaminen Lapsuuden arpia Koulukiusaamisen uhri saattaa ajatella, että työkaverin huono tuuli on hänen vikansa. teksti Tiina Suomalainen kuva Leena Louhivaara M oni lapsena koulukiusattu kärsii työelämässä sosiaalisten tilanteiden pelosta, heikosta itsetunnosta ja vaikeuksista ihmissuhteissa. Seuraukset toistuvasta kiusaamisesta voivat olla rankempiakin. Brittiläinen tutkimus raportoi paniikkihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja itsemurha-ajatuksista. 28 Tutkimuksessa seurattiin lapsia seitsemän vuoden iästä viisikymppisiksi. Lappeenrantalainen psykologi, psykoterapeutti Pirkko Grönlund nyökyttelee tutkimustuloksille. –Psykoterapeutin vastaanotolla käy asiakkaita, joiden ongelmien taustalla on koulukiusaamista. Vastaanotolle tullaan harvemmin kiusaamiskokemusten vuoksi, syynä on esimerkiksi masennus tai työuupumus. Lapsuuden kiusaaminen tulee kuitenkin usein esiin jo ensimmäisessä haastattelussa. kiusaaminen jättää pysyvän jäljen, koska lapsen persoonallisuus ei ole TEHY t 2–2015 valmiiksi kehittynyt. Psykologi Vesa Nevalainen huomauttaa, että kiusaamisko- kemus on muutakin kuin ikävä muisto – siitä tulee osa persoonaa. Kiusattu alkaa uskoa, että hän on tyhmä, ruma, kömpelö ja arvoton. Grönlund ja Nevalainen korostavat, että aina kiusaaminen ei jätä jälkiä. Jos on tukea antava, rakastava perhe ja hyviä ystäviä, kokemuksen yli voi päästä jo lapsuudessa. Vaikka haavoja jäisikin, ei niiden hoitoon välttämättä tarvita ammattiapua. –Usein riittää, että voi puhua asiasta ystävän tai puolison kanssa ja saada hyväksyntää ihmissuhteissaan. Näin voi rakentaa ehjää minäkuvaa ja oppia pois arvottomuuden kokemuksesta, Grönlund huomauttaa. Kiusaamista on monenlaista. On rajua ja pitkäkestoista tai sitten vain yksittäinen tapaus, jonka muistaa ikuisesti. Grönlundin mukaan pitkäkestoisimmat jäljet jäävät ihmisiin, joiden lapsuudenkodissa on emotionaalista kaltoinkohtelua. Heidän omanarvontuntonsa on jo ennen kouluunmenoa valmiiksi heikko. Koulukiusaamista kohdatessaan he ovat jo oppineet, että kiusaaminen kuuluu elämään. –Ehkä he eivät kerro kenellekään kiusaamisesta. Tai jos kertovat, heitä ei aina oteta vakavasti eivätkä he saa apua. Jossakin vaiheessa aikuisuudessa voi sitten tulla seinä vastaan. Tilanteen voivat laukaista vaikkapa ihmissuhdeongelmat tai työpaikkakiusaaminen. puolustuskyvyn puute ja näky- mättömyyteen suojautuminen ovat Grönlundin mukaan tyypillisimmät kiusaamiskokemusten jättämät jäljet. Kun itsetunto ja omanarvontunto ovat heikkoja, ihminen saattaa tulkita ympäristöään väärin. Vaikka työkaveri olisi kiukkuinen kiireisestä aamusta, kiusaamisen uhri ajattelee herkästi, että työkaverin huono tuuli on hänen vikansa. Lapsuudessa kiusattu joutuu myös muita herkemmin silmätikuksi ja kiusatuksi aikuisena. –Jos on pikkulapsesta alkaen tottunut pitämään itseään muita arvottomampana ja tottunut siihen, että kohdellaan huonosti, saattaa olla puolustuskyvytön TEHY t 2–2015 Kiukkuinen työkaveri voi palauttaa mieleen traumamuistoja. i Yhteisvastuu puree kiusaamiseen ► Kouluterveyskyselyjen mukaan kiusaamisen määrä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta lähes samana. Tuoreimman, vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän prosenttia peruskoululaisista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Lukiolaisilla vastaava luku oli yksi ja ja ammattiopistolaisilla neljä prosenttia. ► Koulutoimella ja jokaisella koululla on velvollisuus puuttua välittömästi kiusaamiseen. Keinoja ovat muun muassa keskustelut kiusaajan ja kiusatun kanssa, kasvatuskeskustelut, kiusaamiskyselyt ja erilaiset kampanjat. ► Lupaavia tuloksia on saanut aikaan KiVa Koulu -ohjelma, jonka käyttäjiksi on rekisteröitynyt noin 2 500 koulua. KiVakouluissa kiusaaminen on vähentynyt hitaasti mutta varmasti. Menetelmä perustuu oppitunteihin ja yhteisen vastuuntunnon herättämiseen koko ryhmässä. työyhteisössä ilmeneviä jännitteitä vastaan. Silloin joutuu helposti myös työtovereiden vihamielisyyden ja mitätöinnin kohteeksi. Lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen on saattanut aiheuttaa traumakokemuksen, jolloin jokin pieni ärsyke – kuten se kiukkuinen työkaveri – voi palauttaa mieleen traumamuistoja. Vanhat tunnetilat heräävät henkiin, ja aikuisesta tulee pikkulapsi, joka joutuu kohtaamaan kiusaajansa. –Traumamuistoihin palaaminen saattaa puolestaan laukaista dissosiaatiotilan, jossa ihminen menettää otteensa hetkestä ja on kuin sumussa. Tällöin hänen on vaikea käyttää tehokkaasti ammatillisia taitojaan ja hän on tavallista alttiimpi virheille. vaikka haavat olisivat kuinka syviä, toipuminen on mahdollista. –Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta omaa käsitystään menneisyydestä voi muuttaa, Grönlund korostaa. Grönlund ymmärtää ihmisiä, jotka eivät jaksa aloittaa psykoterapiahoitoa, joka voi kestää monta vuotta. Jos kuitenkin hakeutuu terapiaan, tilanne on toiveikas. Psykoanalyyttisessä psykoterapiassa työstetään vaikeita kokemuksia keskustelemalla. Tavoitteena on lisätä itsetuntemusta ja auttaa rakentamaan persoonallisuutta uudelleen. Hiljalleen menneisyyden kokemukset alkavat haalistua ja ihminen oppii keinoja arvostaa itseään. Tärkeää on karistaa pois uskomus, että kiusaaminen olisi ollut oma vika. Kiusaamiskokemus, kuten kaikki rankat kokemukset, voi kääntyä vahvistavaksi tekijäksi. Entinen kiusattu ei suostukaan enää olemaan näkymätön eikä asiattoman arvostelun kohteena. Viime aikoina jotkut kiusaajat ovat tulleet julkisuuteen ja pyytäneet anteeksi kouluaikaista kiusaamista. Auttaako anteeksipyyntö? –Anteeksipyyntö voi olla tärkeä, eheyttävä asia, vastaa Grönlund. –Anteeksipyynnöstä voi olla kiusaajalle apua, mutta kiusatun ei tarvitse koskaan antaa anteeksi, Nevalainen huomauttaa. t 29 sairaus Harvinaisen julma tauti PSP rappeuttaa keskushermostoa nopeasti. Parantavaa hoitoa ei ole. teksti Tiina Suomalainen i Silmän liikehäiriö on PSP:n merkittävin oire Silmän ulkoisia lihaksia 30 S e alkoi kaatuiluna ja outona jähmeytenä ilmeissä, ajatuksissa ja liikkeissä. Ensin oletettiin, että oireet liittyvät reumaan, jota mies sairasti. Puoliso oli kuitenkin vakuuttunut, että oireiden taustalla oli jokin muu sairaus. ”Parkinson”, sanoi neurologi heti nähtyään miehen jäykän olemuksen. Tutkimusten ja muutaman lääkärikäynnin jälkeen neurologi kuitenkin totesi, että kyseessä on Parkinsonin taudin harvinainen sukulaissairaus, PSP. Näin alkaa erään PSP:hen sairastuneen vanhan miehen tarina. –Vaikea sairaus. Vaikea diagnosoida. Vaikea hoitaa, tiivistää Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologi Seppo Kaakkola. PSP tulee sanoista progressiivinen supranukleaarinen pareesi. Nimi tarkoittaa etenevää silmälihashalvausta. Suomessa tautia sairastaa arviolta satakunta ihmistä. Oireet ilmaantuvat 44–75-vuotiaana, keskimäärin yli kuusikymppisenä. Miehillä sairaus on puolitoista kertaa yleisempi kuin naisilla. –Parantavaa hoitoa ei ole. Tauti etenee nopeasti ja oireet ovat hankalia, Kaakkola toteaa. TEHY t 2–2015 Noin puolet sairastuneista joutuu viiden vuoden kuluessa pyörätuoliin. Tauti johtaa kuolemaan yleensä 5–10 vuodessa sairastumisesta, mutta elinaika voi olla yli 15 vuottakin. sairauden ensioireita ovat yleen- sä juuri tasapainohäiriöt ja selittämättömät kaatuilut. Tyypillistä on kaatuminen taaksepäin. Sairastuneen kävely ja muut liikkeet hidastuvat ja muuttuvat kankeiksi. Toisin kuin Parkinsonin tautiin, PSP:hen liittyi vain harvoin vapinaa. Sairauden pääoire on silmän liikehäiriö. Alussa sairastuneen on vaikea katsoa alaspäin, myöhemmin myös ylöspäin katsominen vaikeutuu. Lopulta kaikki tahdonalaiset silmänliikkeet voivat käydä mahdottomiksi. –Toiminnallisesti PSP:tä sairastava on sokea, koska hän voi katsoa vain suoraan. Tilannetta vaikeuttaa sairauteen liittyvä niskan jäykistyminen taaksepäin, Kaakkola huomauttaa. Silmäoireisiin kuuluvat myös kaksoiskuvat, näön sumeus sekä silmien polttelu ja valonarkuus. Myös silmäluomet voivat oireilla monin tavoin: roikkumalla tai jähmettymällä ylös, jolloin katseesta tulee tuijottava. Sairauden edetessä puhe muuttuu soinnittomaksi ja epäselväksi. Nielemisvaikeuksien takia suuhun saattaa kertyä sylkeä. Liikkuminen vaikeutuu entisestään: ensin on otettava avuksi kävelysauvat, sitten rollaattori ja lopulta pyörätuoli. Tautiin kuuluu myös kognitiivisia ja luonteen muutoksia. Tiedon käsittelyyn liittyvät toiminnot hidastuvat, sanasujuvuus, järjestelevä ajattelu ja muisti heikkenevät. Sairastuneesta tulee apaattinen, joskus myös estoton. tauti rappeuttaa keskushermostoa, mutta syytä tähän ei tiedetä. Patologisissa kudostutkimuksissa löytyy hermosolukatoa, lisääntyneitä hermotukisoluja ja säiekimppuja hermosoluissa. Muutokset sijaitsevat eri puolilla aivoja, aivorungossa, selkäytimessä ja aivokuoressa. Vastaavanlaisia solunsisäisiä hermosäiekimppuja esiintyy useissa muissakin TEHY t 2–2015 hermoston rappeumasairauksissa. Säiekimput sisältävät tau-proteiinia, joka on hermosolujen tukirangan rakenneproteiini. Sitä koodaavaa geeniä kutsutaan tau-geeniksi. Tietty tau-geenin vaihtoehtoinen rakenne on potilailla yleisempi kuin koko väestössä. Tau-geenin määrityksiä ei voi kuitenkaan käyttää taudin puhkeamisen ennustamiseen, koska kyseinen geenirakenne on melko tavallinen myös terveillä. –PSP ei ole selkeästi perinnöllinen sairaus. Joskus se kulkee suvuissa, mutta eivät sitä pelkät geenit selitä, Kaakkola huomauttaa. ensimmäisillä lääkärikäynneillä sairautta on yleensä mahdotonta diagnosoida. Ennen kuin diagnoosi voidaan tehdä, sairautta on seurattava. Taudinmääritys perustuu kliiniseen tutkimukseen. Aivojen magneettikuvauksessa saattaa näkyä aivokuoren kudoskatoa, ja toisin kuin esimerkiksi Parkinsonin taudissa, myös aivorungon surkastumista. i PSP:n oireita ► Liikkuminen vaikeutuu. ► Dementian oireita, välinpitämättömyyttä, apatiaa. ► Silmien liikkeet häiriintyvät ensin ylä- ja alasuunnassa ja sitten sivusuunnissa. Katse jähmettyy suoraan eteenpäin tuijottavaksi. ► Pää jäykistyy taaksepäin. ► Puhe- ja nielemisvaikeuksia. Sairastuneesta tulee apaattinen, joskus myös estoton. Kuvantamislöydökset eivät välttämättä kerro siitä, että kyse olisi juuri PSP:stä, sillä vastaavia muutoksia todetaan myös muissa sairauksissa. Kaakkola huomauttaa, että aina magneettikuvissa ei edes näy mitään erityistä. Varma diagnoosi voidaan antaa vasta kuoleman jälkeen neuropatologisen tutkimuksen perusteella. Kaakkolan mukaan näitä tutkimuksia tehdään hyvin harvoin. –Jokainen sairaus on yksilöllinen, ja oireissa voi olla päällekkäisyyttä muiden harvinaisten parkinsonismien kanssa. Voikin olla niin, että kliininen diagnoosi on eri kuin patologinen diagnoosi, mutta sillä ei ole hoidon kannalta oikeastaan merkitystä. lääkehoitoa sairauteen ei ole. Levopodasta tai muista Parkinsonin taudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä voi olla hyötyä jäykkyyteen ja tasapainovaikeuksiin, mutta vain tilapäisesti. Tautia hoidetaan oireiden mukaan. Apuvälineet auttavat arjessa selviytymistä, ja fysioterapiasta on hyötyä jäykkyyden ja mahdollisten kipujen hallinnassa. Puheterapeutilta saa ohjeita puhe- ja nielemisvaikeuksiin. –Omasta yleiskunnostaan kannattaa pitää hyvää huolta oireiden sallimissa rajoissa. Huteran kävelyn avuksi kannattaa ottaa sauvat tai rollaattori. Kaakkola korostaa, että sairaudesta pitää kertoa potilaalle tarkasti ja omaiset tulee ottaa mukaan hoitoon. –Perusterveydenhuollossa PSP:stä on hyvin vähän tietoa. Viranomaisetkaan eivät tunne harvinaisia sairauksia. Lääkäri joutuu erilaisissa lausunnoissaan korostamaan, että kyseessä on hyvin vaikea sairaus ja potilas tarvitsee paljon apua. Taudin edetessä ravinnonsaanti voidaan turvata PEG-ruokintaletkulla, mutta Kaakkola ei muista oman uransa ajalta tapausta, jossa letku olisi laitettu PSP:tä sairastavalle. Tavallisin kuolinsyy on keuhkokuume, joka johtuu nielemisvaikeuksiin liittyvästä aspiraatiosta. Menehtymisen taustalla voi olla myös kaatumisesta johtuva päävamma tai lonkkamurtuma. t jutun lähteenä on käytetty neurologian erikoislääkärin sanna arola-talveen tekstiä progressiivinen supranukleaarinen halvaus eli psp. 31 32 TEHY t 2–2015 hyvinvointi Kesytä kuiskutteleva tuomari Kun sisäinen äänesi haukkuu ja arvostelee, älä usko siihen. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan ja kirkasta omat arvosi. teksti Merja Perttula kuvitus Pia Holm H yväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) kehitettiin alun perin vaikeista riippuvuuksista kärsivien ihmisten motivoimiseen. He tarvitsivat syyn tehdä vaikeita muutoksia. Syy löytyi usein tutkailemalla omia arvoja. –Jokaisella on jotakin, mistä välittää, sanoo HOTterapiaan työnsä pohjaava työterveyspsykologi Arto Pietikäinen. Arvotyöskentelyn tarkoituksena on pienentää kuilua sen välillä, miten ihminen haluaa käyttäytyä ja mitä hän todellisuudessa tekee. Kun ihminen tutkii, mikä tai kuka on hänelle tärkeää, se selkiyttää monia asioita: mihin käytän aikani, millaisia ihmissuhteita vaalin, millaisia vahvuuksia haluan kehittää itsessäni. Ellei ole koskaan selkiyttänyt arvojaan, vaarana on jäädä ajelehtimaan vailla tarkoitusta tai toteuttamaan muiden odotuksia. Tällainen elämä on usein tyhjää ja pinnallista. TEHY t 2–2015 Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, millaisten arvojen mukaan toisen pitäisi elää. Joku saattaa arvostaa luovuutta ja unohtaa terveytensä. Sillä on hintansa, mutta hänellä on oikeus valita. Arvojen kirkastaminen antaa rohkeutta kohdata vaikeitakin asioita, koska tietää niiden olevan itselle tärkeitä. Ovatko arvot sitten aina hyviä? Yleensä ovat. Vain poikkeusoloissa arvoksi voi muodostua vaikkapa toisen tai itsen vahingoittaminen. –Ei kenenkään arvona ole esimerkiksi se, että minulle on tärkeää vahingoittaa keuhkojani. Tupakanpolttoa ohjaavat riippuvuudet, tunteet ja mielihalut. arvojen tunnistamisen voit aloittaa vaikkapa siitä, että tarkastelet neljää elämänaluettasi: työtä, ihmissuhteita, terveyttä ja harrastuksia. Käy jokainen läpi ja pohdi, millaisia arvojesi mukaisia tekoja olet näillä alueilla tehnyt. Teetkö niitä yhä? Millaisia tekoja tekisit, ellet olisi niin väsynyt? Kun listasi on valmis, laita teot järjestykseen helpoimmasta vaikeimpaan. Helpoimman tulee olla niin helppo, että sen tekemiseen on hyvin matala kynnys. Mieti sitten, millä neljästä elämänalueesta olisi eniten kohennettavaa. Valitse siltä alueelta ensimmäinen, kaikista helpoin tehtävä ja lähde yrittämään sitä. Jos tehtävä onnistuu, etene seuraavaan. Jos se ei onnistu, mieti, tarvitsetko lisää joitakin taitoja, jotka auttavat sinua onnistumaan. Tarvitsetko kenties vuorovaikutustaitoja? Vai pitäisikö sinun lisätä jämäkkyyttä, jos et pysty puolustautumaan tai kieltäytymään mistään. Jokaisella on jotakin, mistä välittää. vaikka olisit pohtinut arvojasi ja tunnistanut ne, niiden toteuttamisen tiellä voi olla monenlaisia esteitä. Joskus esteet ovat ulkoisia, mutta useimmiten ne ovat psykologisia eli mieltä jäytäviä epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita: pelkoja, epävarmuutta, häpeää, väsymystä, alakuloa, riittämättömyyttä ja mielihaluja. 33 hyvinvointi Miten voittaa nämä esteet? Miten päästä sanoista tekoihin? Tärkeää on huomata, miten ihmismielen propagandayksikkö toimii. Se yrittää houkutella meitä luopumaan arvoihimme pohjautuvista tavoitteista ja teoista. Propagandayksikön valtaa voi horjuttaa tietoisuustaidoilla: opettelemalla olemaan läsnä ja hyväksymään tunteensa ja ajatuksensa sellaisenaan. Näin mielihalut ja ikävät tunteet eivät vie voimavaroja eivätkä vaikuta ratkaisevasti käyttäytymiseen. –Ihmisten on vaikea ymmärtää, etteivät ajatukset ole yhtä kuin tosiasiat. Ajatukset tulevat ja menevät. Samoin tunnetilat muuttuvat: välillä on epämiellyttävää, välillä neutraalia ja välillä miellyttävää. Tunteet liikkuvat kuin pilvet tai muuttuvat sään tavoin. Kun aiot lähteä lenkille, mutta mielesi alkaa ehdotella muuta, huomaa sen propaganda. Lisää lauseen eteen kuvaus, että kyse on ajatuksesta, ei tosiasiasta: ”Minulla on ajatus….” ”Huomaan ajattelevani, että …” Mielesi voi väittää, ettet jaksa, et pysty tai sinusta ei ole siihen. Ajatukset eivät kuitenkaan ole tosiasioita. Esimerkiksi väsyneenäkin pystyt hyvin kävelemään. hot-terapiassa keskeisiä tietoi- suustaitoja opetellaan monilla kursseilla, mutta harjoittelun voi aloittaa yksinkin. Pietikäisen mukaan tärkeintä olisi kokeilla vaikka muutaman minuutin mittaista hengitysharjoitusta säännöllisesti. Aistiharjoituksen voi tehdä vaikkapa metsäretkellä. Kävele ja keskity seuraamaan ympäristöä tässä ja nyt: katsele, kuuntele, tunne, haistele ja maistele. Tietoisuustaitojen harjoittaminen ei ole pelkkää rentoutumista ja rauhoittumista, vaikka toki ne voivat olla yhtenä tavoitteena. –Kysymys ei ole mistään uudesta psykologisesta onnen metsästyksestä. Psykoterapiamaailmassa harjoittelu on pikemminkin altistusta sille kaikelle epämiellyttävälle, jota on yrittänyt paeta. Kun yrittää paeta ja kontrolloida 34 ajatuksiaan ja tunteitaan, ne tiukentavat otettaan ja saavat lisää vaikutusvaltaa. Pietikäinen muistuttaa, että tietoisuustaitoja harjoitelleilla on ihan samanlaisia vaikeuksia ja ongelmia kuin kaikilla muillakin. –Harjoittelu auttaa elämään omannäköistä elämää tietoisesti. Vaikeudet kohdataan, mutta ne eivät lannista. etkö jaksanutkaan i Harjoittele myötätuntoa 1 metta-meditaatio Hengittele rauhallisesti mukavassa asennossa ja sano mielessäsi lempeitä sanoja itsellesi. ”Toivon itselleni turvaa.” ”Toivon itselleni rauhaa.” ”Toivon itselleni rakkautta.” Toista sanoja. Anna niiden vaikuttaa hetki. Meditaatio aktivoi sitä aivojen aluetta, jossa sijaitsee kyky myötätuntoon. 2 kirje Kun olet alakuloinen tai toivomasi muutos ei etene, eläydy ystäväsi asemaan ja kirjoita kirje itsellesi. 3 päiväkirja Pidä päiväkirjaa, johon kokoat sisäisen kriitikkosi ajatuksia. Kirjoita myös huomioitasi siitä, miten ne muuttivat käyttäytymistäsi. Kirjaa viereen, miten puhuisit ystävällesi samassa tilanteessa. 4 lista Tee itsellesi iloa tuottavista teoista etukäteen lista. Mihin voisit ryhtyä, kun kohtaat vaikeuksia tai epäonnistut jossakin? Lähdetkö kävelylle, kuunteletko mielimusiikkiasi vai menetkö hierojalle? lähteä lenkille? Alatko soimata itseäsi? ”Taas epäonnistuit! Luuseri!” Peilikuvasi sanoo: ”Tuollainen läski. Pitihän se arvata!” Miksi olemme niin julmia itsellemme? –Voimakas itsearvostelu on sisäänrakennettu ihmisiin. Itsensä piiskaaminen on merkittävä masennuksen riskitekijä eikä suinkaan paras tapa motivoida itseä muutokseen. Häpeän tunteet, erilaiseksi leimautuminen ja epäonnistumisten märehtiminen voivat aiheuttaa paljon kärsimystä, ellei ihminen kykene osoittamaan myötätuntoa itselleen. Myötätunnon kehittäminen on HOTpsykologiassa tärkeä taito. Kun opettelet kohtelemaan itseäsi myötätuntoisesti, ahdistuneisuus, stressi ja masentuneisuus on helpompi kesyttää. Epäonnistumiset eivät tunnu enää maailmanlopulta. Kyvyn myötätuntoiseen suhtautumiseen on todettu suojaavan hoitajia empatiauupumukselta. Itselleen myötätuntoiset hoitajat huolehtivat itsestään ja tarpeistaan paremmin kuin itselleen ankarat kollegansa. Pietikäinen muistuttaa, että hyvä itsetunto on eri asia kuin myötätuntoinen itsensä hyväksyminen. –Usein sanotaan, että kun ihminen saavuttaa haluamiaan asioita ja onnistuu elämässä, itsetunto vahvistuu. Siitä on hiuksenhieno matka narsismiin ja itsekeskeisyyteen. Sen sijaan itsehyväksyntä ei ole riippuvainen suorituksista, vaan ihminen hyväksyy itsensä vajavaisena, virheitä tekevänä ja kärsimystä kohtaavana ihmisenä. Tällöin muutoksetkin ovat yllättäen helpompia. Painonhallintaryhmiä seuTEHY t 2–2015 KYSY APTEEKISTA i Mitkä ovat kirkkaimmat arvosi? hyväksyntä Olen avoin ja hyväksyvä itseäni, muita ja elämää kohtaan. rohkeus Olen rohkea ja urhea. Pysyn oikeassa suunnassa peloista ja vaikeuksista huolimatta. Hyvää yötä ja hyvää huomenta oikeudenmukaisuus Kohtelen itseäni ja muita reilusti ja oikeudenmukaisesti. Uutuus! Nyt myös , helposti nieltävänä a en ois pienikok tablettina aitous Olen oma itseni esittämättä mitään. Olen rehellinen itselleni. seikkailunhalu Etsin aktiivisesti uusia elämyksiä ja jännittäviä kokemuksia. ystävällisyys Olen ystävällinen, inhimillinen, huomaavainen ja välittävä itseäni ja muita kohtaan. järjestys Pidän yllä järjestystä ja selkeyttä. huumori Hauskuttelen ja keskityn sellaiseen tekemiseen, mikä on hauskaa. rattaessa on havaittu, että ne, jotka olivat myötätuntoisia itseään kohtaan, saavuttivat huomattavasti paremmin tavoitteensa kuin itseensä ankarasti suhtautuvat moittijat. Jos perustaa itsetuntonsa saavutuksiin, niihin voi jäädä koukkuun. Kun tulee epäonnistuminen tai muu vastoinkäyminen, saattaa musertua sen alle. Vaikka olisi huono itsetunto, myötätuntoisuus suojaa ihmistä, kun hän kohtaa elämän tuomia kolhuja. t Melatoniini Orion lyhentää nukahtamisaikaa ja lievittää aikaeron vaikutuksia. Nopeasti suussa hajoava ja hammasystävällinen tabletti voidaan ottaa ilman nestettä. Nyt saatavilla myös uutuus: pienikokoinen ja helposti nieltävä tabletti, joka ei sisällä makeutusaineita. Pakkauskoot 30 ja 100 tabl. Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16 8–16. ARTO PIETIKÄINEN: KOHTI ARVOISTASI – SUUNTAA MIELEKKÄISIIN MUUTOKSIIN. DUODECIM 2014. TEHY t 2–2015 Orion on suomalainen avainlippuyritys. 1/2015 seksuaalisuus Ilmaisen ja vaalin omaa seksuaalisuuttani. onnen pieniä pipanoita. Kaikkea päivän aikana sattuvaa ei voi valita. Huomio kannattaa kiinnittää hyvinvointia itselle tuoviin asioihin. 36 TEHY t 2–2015 psykologia Voimaa arkisista iloista Positiivinen psykologia rantautui Suomeen nopeasti. Lupaako se liikaa? teksti Merja Perttula kuvat Pixmac 1 Psykoterapeutti Krisse Lipponen, miten positiivinen psykologia syntyi ja miksi? Kun psykologia eriytyi 1800-luvun lopulla filosofiasta ja lääketieteestä omaksi tieteenalakseen, tutkittiin yhtä paljon niin myönteisiä kuin kielteisiä ilmiöitä. Maailmansotien jälkeen tilanne muuttui. Sodissa koetun kärsimyksen myötä mielenkiinto suuntautui pääosin sairauksien, pahoinvoinnin ja mielen häiriöiden tutkimiseen. Vasta 1990-luvulla Yhdysvalloissa alettiin kiinnostua asioista, jotka lisäävät ihmisen hyvinvointia ja joiden ansiosta ihminen on parhaimmillaan. Tämäntyyppistä tutkimusta tehdään nyt ympäri maailmaa. 2 Mitkä ovat tärkeimmät tutkimusalueet? Merkittäviä tutkimuksen kohteita ovat ihmisen onnellisuus ja luonteenvahvuudet, myönteisten tunteiden vaikutukset sekä terveyden kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Työelämää ja organisaatioita ei TEHY t 2–2015 tarkastella esimerkiksi uupumuksen näkökulmasta, vaan tutkitaan työhyvinvointia ja työn imua. Myös liikkeenjohtoon, esimiestyöhön, opetukseen ja urheiluvalmennukseen haetaan uusia ideoita. 3 Miten positiivinen psykologia haastaa sairauden ja terveyden määritelmät? WHO:n terveyden määritelmän mukaan terveys on kaksijakoinen käsite: ihminen on joko terve tai sairas. Tämä ei vastaa nykymaailman tilannetta. Vaikka valtaosalla ihmisistä on sairauksia tai sairauden kaltaisia tiloja, se ei tee heistä sairaita. Kehollinen terveys on vain yksi mittari eikä se selitä hyvinvointia kokonaan. Toimintakyky ja tyytyväisyys elämään rakentuvat monista tekijöistä. 4 Miten jokainen voi hyödyntää positiivisen psykologian ideoita? Kiinnittämällä huomiota asioihin, joista pitää. Näkemällä ympärillä kauneutta ja hyviä tekoja. Opettelemalla tekemään hy- viä tekoja sekä olemalla ystävällinen ja antelias. Tuntemalla kiitollisuutta vaikkapa siitä, että saa tulla töihin ja bussit kulkivat. Kiitollisuusharjoitukset ovat tehokkaita hyvinvoinnin lisääjiä, mutta harjoitusten täytyy sopia omaan ajatteluun. Jos ne tuntuvat kokeilunkin jälkeen idioottimaisilta, eivät ne silloin toimi. 5 Onko positiivinen psykologia myönteisyydessään kritiikitöntä? Yksinkertaistamalla monet asiat voidaan ymmärtää väärin. Ajatellaan, että positiivisuus on hyvää ja negatiivisuus pahaa. Siitähän ei ole kysymys. Elämään kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita ja asioita. Sillä, mitä painotamme ja mistä olemme kiinnostuneita, on taipumus kasvaa. Vääryydet tai sairaudet eivät tietenkään poistu pelkällä positiivisuudella. Ei niin, että jos vain suhtaudun oikein, kaikki alkaa tuntua kivalta. Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että myönteinen asenne auttaa löytämään mahdollisuuk37 psykologia sia vaikuttaa omaan hyvinvointiin, vaikka pahaa oloa tuottavaa asiaa ei aina pysty muuttamaan. 6 Masennus lisääntyy korkeasta elintasosta huolimatta. Lupaako positiivinen psykologia liikaa? Juuri tämän vuoksi positiivinen psykologia syntyi. Elintasomme on parempi kuin ennen, mutta henkinen hyvinvointimme on heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Positiivinen psykologia etsii keinoja, joilla mielenterveysongelmia ehkäistään. Sen menetelmien toimivuudesta on saatu selkeää tieteellistä näyttöä. 7 Painottuuko suunta vain länsimaisen, yksilökeskeisesti ajattelevan ja hyväosaisen ihmisen auttamiseen? Koska positiivinen psykologia sai alkunsa Yhdysvalloista, siinä näkyy amerikkalai- Miten jaksan, ehdin ja muistan? Mistä lisää virtaa elämään ja työhön? selle perinteelle tyypillinen yksilökeskeinen, oman onnensa seppä -ajattelu. Liikkeen sisällä on kuitenkin myös ekologinen ja sosiaalinen liike. Onnellisuudesta puhuminen on arkipäiväistynyt. Vielä pari vuosikymmentä sitten kukaan ei mennyt Suomessa terapiaan siksi, koska ei tuntenut olevansa onnellinen. Terapiaan hakeutuminen merkitsi raskasta mielenterveysongelmaa. Nykyään terapiassa on tavanomaista pohdiskella oman elämän suuntaa ja hyvinvointia. Näkökulmana ei kuitenkaan ole vain minä itse vaan yhtä hyvin se, miten oma onnellisuuteni lisää koko perheen ja lasten hyvinvointia. 8 Entä miten ideoita voidaan käyttää psykoterapiassa? Positiivinen psykologia on hyvä ratkaisukeskeisen terapian tuki. Se on ryhtynyt tutkimaan länsimaisen tieteen menetel- Haluan jaksaa eläkeikään saakka min niitä samoja asioita, joita ratkaisukeskeisyys on ratkonut kokemuksen kautta yli 30 vuotta. 9 Mitä hyvää positiivinen psykologia tarjoaa hoitoalan ihmisille? Positiivinen psykologia tuo hyödyllisiä käsitteitä terveydenhuollon maailmaan. Näitä ovat etenkin toivo ja toiveikkuus, resilienssi eli vaikeuksien kohtaamisen kyky sekä posttraumaattinen kasvu eli tieto siitä, että vaikeuksista voi seurata joskus hyviä asioita. Niiden varassa potilaat ja asiakkaat selviävät vaikeuksista. Alan ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta he osaisivat tunnistaa näitä ilmiöitä. Toisilla näitä taitoja on luontaisesti, mutta kaikilla on varaa oppia uusia näkökulmia. ASIANTUNTIJANA SOSIAALIPSYKOLOGI, VAATIVAN ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPEUTTI KRISSE LIPPONEN TAITOBA OY:STÄ. Minne työnilo ja innostus katosivat? Oikeus hyvinvoinin Hae Tehyn TYK-valmennukseen! TYK-valmennus soveltuu henkilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt tai sen arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä huolehtimista. Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109. Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi Siuntion Kylpylän tiloissa). 38 Kurssijaksot, Tehy ry:n Etelä-Suomen alueen sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 60661 Selvitysjakso 1 Selvitysjakso 2 Valmennusjakso 1 Valmennusjakso 2 Valmennusjakso 3 Valmennusjakso 4 24.08.2015 - 28.08.2015 26.10.2015 - 31.10.2015 04.01.2016 - 08.01.2016 09.05.2016 - 13.05.2016 15.08.2016 - 20.08.2016 12.12.2016 - 16.12.2016 Kysy lisää: Rauni Halttunen p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi Paula Kivekäs p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi TEHY t 2–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, RIITTA.HANKONEN@TEHY.FI Narskuttelua yössä hampaat kuluvat, päätä särkee ja niskaa jomottaa. Syyksi voi paljastua bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja yhteenpureminen. Narskuttelu on keskushermostoperäistä, ja se voi vaivata joko unen aikana tai valveilla. Narskuttelua aiheuttavat stressi, neurokemialliset mekanismit ja geneettiset tekijät. Ulkoisia syitä ovat tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö. Bruksismi varmistuu unilaboratorion tutkimuksissa. Ongelman voi paljastaa myös hammaslääkärin tutkimus tai erilaiset oireet, kuten aamuisin esiintyvä kipu kasvojen ja leukojen alueella sekä alaleuan jäykkyys. Bruksismi voi aiheuttaa ongelmia hampaistoon ja purentaan. Hampaiden pinnat kuluvat. Paikat voivat lohkeilla ja hampaiden kiinnitys heikentyä. Yöllä käytettävä purentakisko vähentää kudosvaurioita. Purennan tasapainotushionta jakaa kuormitusta ja ehkäisee siten vaurioita. Jos hampaat ovat jo pahasti kuluneet, hammaslääkäri pyrkii palauttamaan niiden muodon ja purennan joko sillan tai kruunun avulla. HELENA SYRJÄ Bruksismi kuluttaa hampaita. hammaslääkäriseura apollonia kengät kelin mukaan 1 Liian vähäinen nukkuminen on yhteydessä painonnousuun. Toisaalta lihavuus näyttää ylläpitävän ja lisäävän unihäiriöitä. Helsingin yliopisto Neljä suomalaista kymmenestä on liukastunut tänä tai viime talvena. Liukastuneista noin puolet loukkasi itsensä. 3 PIXMAC kotitapaturmien ehkäisykampanja TEHY t 2–2015 mikä eteen, kun suksi ei luista? Tänä talvena apua tarjoavat Suomen Ladun Hiihtoniilot. Hiihtoniilon tunnistaa Karhu-piposta ja sinisestä anorakista. www.facebook.com/hiihtoniilot Lievääkin verenpainetta kannattaa hoitaa 2 Joka seitsemäs kävi lääkärissä tai terveydenhoitajalla. Hiihtoniilo auttaa Avantoon! Avantouinnin SM-kisat Oulussa 6.–8. maaliskuuta. http://sm-avantouinti2015. sporttisaitti.com verenpaineen alentaminen lääkkeillä voi olla hyvä ratkaisu, vaikka lukemat eivät olisi kovin korkeat. Tuoreen tutkimuksen tulokset perustuvat kolmentoista verenpainetutkimuksen aineistoihin. Tutkijat keskittyivät potilaisiin, joiden verenpaine oli lievästi koholla. Verenpainelääkitys pienensi riskiä sairastua aivohalvaukseen tai menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin. Riski pieneni viiden vuoden seuranta-aikana noin 20–30 prosenttia. uutispalvelu duodecim 39 hyvät käytännöt ei yksin hampaiden hoito. Suun terveyteen vaikuttavat arjen valinnat välipaloista lähtien. Hammaskeijuilua Lähihoitajaopiskelijat pääsivät treenaamaan esiintymistä koululuokkaan. teksti Vesa Turunen kuvat Riikka Sinkkonen 40 TEHY t 2–2015 i Hammastietoa joka paikassa Kallion perusterveydenhuoltoalueella edistetään suun terveyttä monin tavoin. ► Päiväkotien ja perhepäivähoidon luennot ja teemapäivät. ► Peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten terveyskasvatusaineistot ja teemapäivät. ► Seurakunnan äiti–lapsi- ja päiväkerhojen teemapäivät, joiden ansiosta kerhoihin on saatu ksylitolipastillit. ► Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien luennot. ► Iäkkäiden hoivapalveluiden luennot ja teemapäivät. ► Ksylitolipäivä ja ystävänpäivä hammashoitolassa. ► Teemapäivät apteekin asiakkaille. oppia pikkuisille. Kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelija Maire Peltoniemi pääsi soveltamaan oppimaansa alakoulun oppitunnille. H yvien ideoiden toteuttaminen ei vaadi aina paljon rahaa. –Meillä uudistus lähti liikkeelle yhdestä puhelinsoitosta, kertoo ylivieskalainen hammashoitaja Kirsi Nukari. Hän toimii terveyden edistämisen koordinaattorina Kallion perusterveydenhuoltoalueen suun terveydenhuollossa. Idea oli, että lähihoitajaopiskelijoita hyödynnettäisiin peruskoululaisten hammashoidossa. Ajatus otettiin Ylivieskan ammattioppilaitoksessa hyvin vastaan. suun terveydenhuollon am- mattilainen pitää ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoille suun terveyttä koskevat oppitunnit. Kun opiskelijat suorittavat kolmannen vuoden opinto- TEHY t 2–2015 Terveyden edistäminen on ollut pitkään yksinäistä puurtamista. jaan, he soveltavat oppimaansa koululaisille pitämissään tunneissa. Ensimmäisen kerran uutta mallia kokeiltiin toissa vuonna. Opiskelupakettiin otettiin suun terveydenhoidon lisäksi ravitsemus ja elämänhallinta. Oppitunnit suunnattiin alakouluun. Asioita opetettiin tekemisen kautta: pienimmät pääsivät hammaskeijunäytelmään, ja isommille oli aiheeseen liittyviä ristisanatehtäviä. Kokemus antoi paljon myös lähihoitajaopiskelijoille. Nukarin mukaan moni opiskelija jännitti esiintymistä, mutta oppitunnin valmistelu ja pitäminen pienissä ryhmissä kasvatti esiintymisvarmuutta. Samalla kasvoi rohkeus kohdata asiakkaita arkipäivän rutiineissa. –Ratkaisevaa tällaisten mallien toteuttamisessa on työyhteisön ja esimiesten tuki, Kirsi Nukari sanoo. Hänen mielestään terveyden edistämistyö on ollut pitkään sitä, että jokainen ammattilainen puurtaa yksinään. Kun ilmapiiri on kannustava ja kanavat eri suuntiin auki, voidaan ylittää eri hallinnonalojen raja-aidat. –Tällöin pienilläkin resursseilla tavoitetaan isoja ryhmiä. t 41 työnhaku Tervetuloa taloon! Näillä vinkeillä pääset työelämässä hyvään alkuun. teksti Riitta Hankonen ja Vesa Turunen kuvat Jari Kesti, Olli Häkämies ja Ari Korkala 42 TEHY t 2–2015 H oitoalan työntekijöille on edelleen hyvin töitä, vaikka taloustilanne on huono. Sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat sijaisia kesäsuluista huolimatta. Joillain paikkakunnilla ja joidenkin ammattien edustajilla, kuten fysioterapeuteilla, saattaa olla vaikeuksia löytää työtä. Mitä vaikeampaa työnhaku on, sitä aktiivisempi kannattaa olla itse. Rekrytoija: Oikea asenne ratkaisee Hyvässä työhakemuksessa heijastuu hakijan persoonallisuus. Työnhakijan pitäisi pystyä perustelemaan, miksi hän hakee juuri tätä työpaikkaa ja miksi juuri hän olisi hyvä valinta. Työpaikkahaastattelua kutsun mieluummin keskusteluksi, jossa työnantaja ja mahdollinen työntekijä tutustuvat toisiinsa. Keskustellessa kiinnitän eniten huomiota työnhakijan asenteeseen. Asenne näkyy työyhteisötaidoissa sekä siinä, miten hän haluaa kehittää työtä ja kehittyä itse. Opiskelijoiden kannattaa työelämäjaksoilla miettiä, onko harjoittelupaikka tulevaisuuden työpaikka. Samalla tavoin esimiehet arvioivat, sopiiko opiskelija työpaikkaan. Vastavalmistuneen hoitajan työkokemus ei voi olla mittava, mutta siitä ei kannata olla huolissaan, jos asenne on kohdallaan. Tekniset hoitotoimenpiteet oppii. Ei myöskään kannata murehtia yksittäisiä huonoja arvosanoja. Elämäntilanne vaihtelee, eikä aina voi onnistua. Into, motivaatio ja sitoutuminen työhön näkyvät vastavalmistuneessakin.” Johtava ylihoitaja Tarja Särkioja HUS Neuvottele palkasta 1 Ammattikorkeakouluopiskelija voi työskennellä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena, kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa oman alan opinnoistaan. Lääketieteen opiskelija ei voi työskennellä sairaanhoitajan sijaisena. 2 Toisen asteen opiskelijan oikeudesta työskennellä sijaisena ei ole säädetty lailla. Lähihoitajaopiskelija voi hakeutua hoitoalan töihin opiskeluaikanaan, ja työnantaja päättää, onko hänen osaamisensa riittävää. Työnantaja voi kysyä haastattelussa vain olennaisia, työsuhteeseen liittyviä asioita. TEHY t 2–2015 3 Opiskelijan on oltava tarkkana, millä nimikkeellä tekee töitä. Jos nimikkeesi on ”hoitoapulainen”, et voi tehdä sairaanhoitajan työtä. Jos et ole vielä suorittanut 140 opintopistettä ja työskentelet lähihoitajan sijaisena, hoitoapulaisena tai vastaavalla nimikkeellä, työtehtävien tulee olla nimikkeen mukaisia. 4 Pyri antamaan työhaastattelussa on itsestäsi mahdollisimman edustava kuva. Haastattelija yrittää saada selville, oletko oikea henkilö kyseiseen työhön ja työyhteisöön. Haastatteluun voi valmistautua henkisesti esimerkiksi muistelemalla onnistumisen hetkiä. Ne antavat varmuutta ja itseluottamusta, jotka heijastuvat olemukseesi ja käytökseesi. Rentoudu ennen haastattelua, vaikka pieni jännitys onkin hyväksi. Mieti mahdollisia kysymyksiä etukäteen. Ole rehellinen, mutta älä vähättele itseäsi. Ota etukäteen selvää työnantajasta ja mieti haastattelijalle esitettäviä kysymyksiä. Työnantaja voi kysyä haastattelussa vain olennaisia, työsuhteeseen liittyviä asioita. Raskaussuunnitelmista, uskonnosta tai puoluekannasta ei saa kysyä. 5 Neuvottele rohkeasti palkasta. Aina voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan opiskelijalle voi maksaa enintään 10 prosentin epäpätevyysalennuksen, mutta määräystä ei ole pakko soveltaa. Tehtäväkohtainen palkka voi olla sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä kollegalla, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama. Tehtäväkohtainen palkka tarkoittaa työn vaativuuden mukaan maksettavaa peruspalkkaa, jossa ei ole lisiä. Aina voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. 43 työnhaku Muista, että sopimus sitoo myös sinua 11 Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu tätä lyhyemmästä työajasta. Myös työsopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä työajasta. Säännöllisen työajan ylittävä työ on kokoaikaisella ylityötä ja muilla lisätyötä täyteen työaikaan asti. Ylityöstä pitää maksaa aina korotettu palkka tai antaa vapaata vastaavassa suhteessa korotettuna. Ylityöstä pitää maksaa aina korotettu palkka tai antaa vapaata vastaavassa suhteessa korotettuna. 6 Voit nimetä pari suosittelijaa, jos sinulla on sellaisia. Antamasi lupa yhteydenottoon ei kuitenkaan oikeuta edellistä työnantajaa kertomaan esimerkiksi terveyteesi tai sairauslomiisi liittyviä tietoja. 7 Työhönottajat ovat nykyään entistä tarkempia opintosuorituksista. Huolehdi, että opintorekisteriotteesi on ajan tasalla ja ota se mukaan haastatteluun. 12 Yli- ja lisätyöhön ei pidä suostua ennakolta työsopimuksessa. Työaikalain mukaan ylityöhön tarvitaan joka kerta työntekijän suostumus. Ylityöstä voi siis aina kieltäytyä. 13 Työsopimuksissa on usein maininta ”muut työnantajan määräämät tehtävät”. Jos työnantaja haluaa tällaisen kirjauksen, muotoilun on syytä kuulua näin: ”muut työnantajan määräämät koulutusta ja ammattitaitoa vastaavat tehtävät”. 14 Koeajasta ei kannata vakituisessa työsuhteessa sopia, jos mahdollista. Sen sijaan määräaikaisessa työsuhteessa voi olla hyödyllistä sopia koeajasta, koska määräaikainen työsopimus sitoo myös työntekijää. 15 Muista, että määräaikainen työsopimus sitoo sekä työntekijää että työnantajaa. Kumpikaan ei voi päättää työsuhdetta ennen sovittua määräaikaa. Tee sopimus kirjallisesti 8 Työsuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Suullinen työsopimus on sitova, mutta sitä on käytännössä vaikea osoittaa toteen, jos tulee ongelmia. Siksi sopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti ennen työn aloitusta. 9 Työnantaja laatii sopimuksen ja tarjoaa sen allekirjoitettavaksesi. Lue sopimus huolellisesti ennen allekirjoitus- 44 ta. Sopimusta ei ole pakko allekirjoittaa samalta istumalta. Jos jokin mietityttää, sopimus kannattaa näyttää työpaikan luottamusmiehelle. Työsopimus on kahden kauppa, joten työntekijänä sinulla on oikeus kertoa näkemyksesi sen sisällöstä. 10 Työsopimuksessa pitää olla sovittu palkasta ja työajasta. Määräaikaisessa työsopimuksessa pitää olla määräaikaisuuden kesto ja peruste. 16 Älä hylkää muita hakemiasi työpaikkoja ennen kuin työnantaja on allekirjoittanut työsopimuksen. 17 Muista ilmoittaa muihin hakemiisi työpaikkoihin, että olet saanut töitä muualta. Pidä itse lupauksesi, äläkä jätä työnantajaa pulaan. TEHY t 2–2015 Tutustu työehtosopimukseen 18 Lähes kaikki tehyläiset ovat jonkin valtakunnallisen työ- tai virkaehtosopimuksen piirissä. Kunta-alalla käytetään kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Yksityissektorin työpaikoilla on käytössä useita työehtosopimuksia. Sovellettavasta työehtosopimuksesta pitää olla maininta työsopimuksessasi. Esimerkiksi joissakin pienissä fysioterapiayrityksissä ei ole työehtosopimusta lainkaan. Niissä työsuhteen ehdot määräytyvät lakien perusteella. 19 Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein annettu mahdollisuus tehdä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia. Työnantajat neuvottelevat näistä ammattiosastojen ja luottamusmiesten kanssa. Paikallisilla sopimuksilla voidaan poiketa valtakunnallisen sopimuksen määräyksistä. Niitä tehdään yleisimmin työaikaja palkkausasioista: hälytysraha- ja vuoronvaihtokorvauksista, toimenpidepalkkioista ja jononpurkukorvauksista. Sovellettavasta työehtosopimuksesta pitää olla maininta työsopimuksessasi. TEHYN TYÖEHTO SOPIMUKSET: WWW.TEHY.FI > EDUNVALVOJANA > TYÖEHTOSOPIMUKSET WWW.TYOSUOJELU.FI/ FI/TYOSOPIMUS Opiskelija: Monipuolinen kokemus on valttia Kesätyöpaikkani varmistuu vasta toukokuussa. Todennäköisesti olen menossa edellisiltä kesiltä tuttuun vanhainkotiin tekemään sairaanhoitajan sijaisuutta. Olen ollut siellä jo kahtena kesänä ja parina jouluna. Viihdyn siellä, mutta olisi tärkeää, että voisin työskennellä muuallakin kuin vanhustenhoidossa ja oppia sitä kautta uutta. Viimeksi olin harjoittelussa terveyskeskuksessa, ja työstä jäi mielenkiintoinen vaikutelma. Työtilanne ei tunnu olevan yhtä hyvä kuin aikaisempina kesinä. Vanhustenhuolto työllistää opiskelijoita edelleen, mutta kaikki työpaikat eivät palkkaa sairaanhoitajille sijaisia. 140 opintopistettä suorittaneet tekevät lähihoitajan sijaisuuksia. Tämä johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa sairaanhoitajan työkokemusta, mikä olisi valmistumisen jälkeen tärkeää.” Benita Barman, kätilöopiskelija TEHY t 2–2015 45 työnhaku Vastavalmistunut: Kysele töitä tuttavien kautta Etsin parhaillaan oman alani työpaikkaa. Valmistuin jouluna fysioterapeutiksi. Työpaikat tuntuvat olevan kiven alla. Erityisesti vastavalmistuneena työtä on vaikea löytää, kun työkokemusta on vähän. Sitä edellytetään monessa paikassa. Olen tehnyt kesätöitä hoitoalalla, joten minulla on jo kokemusta ihmisten kanssa työskentelystä. Esimerkiksi vanhustenhoidossa fysioterapeutilta edellytetään usein myös perushoitoon ja arjen askareisiin osallistumista. Olen ottanut työnhaussa käyttöön verkostoni ja kyselen työtä tuttavien kautta. Moni opiskelukaverini on saanut työpaikan tällä konstilla. Suurin piirtein joka toisella luokkakaverillani oli työpaikka tiedossa valmistuessa. Toki käyn läpi myös työpaikkailmoituksia. Haluaisin oman alan töihin mahdollisimman pian. Olen myös valmis muuttamaan tarvittaessa.” Hanne Ojanperä, fysioterapeutti Älä urki edes omia tietojasi 20 Terveydenhuollossa jokainen vastaa omasta toiminnastaan. Ole aloitteellinen ja pyydä riittävä perehdytys uusiin tehtäviin. Sano rohkeasti, jos et osaa jotain. Osaamattomuus ei ole häpeä, sillä ammattihenkilön rooliin kuuluu tunnistaa osaamisensa rajat. Tapaturmariski on kokemattomilla työntekijöillä suurempi kuin kokeneilla. Kesäsijaisen kannattaa tiedostaa asia ja vaatia riittävä perehdytys myös työergonomiaan, nostolaitteiden käyttöön ja selvittää, miten laitteiden vikatilanteissa toimitaan. 21 Opiskelijalla on oltava jokaisessa vuorossa nimetty ohjaaja, joka varmistaa osaamisesi. Hänen tehtävänsä on keskeyttää työ, jos et selviä tehtävästä tai teet jotain väärin. Opiskelija käyttää nimineulaa, jossa lukee ”opiskelija”, vaikka hän työskentelisi laillistetun ammattihenkilön sijaisena. Potilaalla ja omaisilla on oikeus tietää, että hoitajalla ei vielä ole täysiä valtuuksia. 22 Terveydenhuollossa jokainen vastaa omasta toiminnastaan. Jokainen kirjaa potilastietojärjestelmään omat havaintonsa omilla tunnuksillaan. Oma tunnus vastaa omaa käsialaa. Opiskelijan kirjaukset hyväksyy esimies tai ohjaaja. Hoitovirheen tapahtuessa hoitajan asema on hankala, jos hänen nimissään on kirjattu muiden tekemiä havaintoja. Hoitaja ei saa kirjata lääkemääräyksiä lääkärin puolesta, vaikka tällä olisi kuinka kiire. Lääkemääräyksen antaja pitää pystyä tarvittaessa selvittämään. 23 Muista, että saat käydä katsomassa yksittäisen potilaan tietoja vain, jos välillänne on hoitosuhde. Et voi käydä katsomassa edes omia potilastietojasi tunnuksillasi, koska et voi olla hoitosuhteessa itseesi. 24 Noudata työnantajan työsuojelumääräyksiä ja ohjeita laitteiden käytöstä ja ilmoita havaitsemistasi vioista. Kerro puutteista esimiehelle tai tarvittaessa työpaikan luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. 46 TEHY t 2–2015 Pyydä riittävä perehdytys uusiin tehtäviin. Sano rohkesti, jos et osaa jotain. Pyydä todistus, tee opinnot loppuun 29 Tarkista, että palkka on maksettu oikein 25 26 Muista pitää työaikaan kuuluvat lepotauot. Sairaana ei saa työskennellä. Noudata työpaikan sairauslomakäytäntöjä. Osa työnantajista vaatii työkyvyttömyydestä aina lääkärintodistuksen. Osalle riittää lyhyestä poissaolosta sairaan- tai terveydenhoitajan todistus tai jopa työntekijän oma ilmoitus. Työpaikalta ei voi olla poissa ilman lupaa. 27 Lomapäivät määräytyvät pääsääntöisesti palvelussuhteen TEHY t 2–2015 pituuden, täysien lomanmääräytymiskuukausien ja mahdollisen työkokemuksen perusteella. Esimerkiksi kunnallisessa työsuhteessa lomaa kertyy kolmen kuukauden työsuhteessa viisi päivää. 28 Kesätyöntekijä voi ottaa loman joko rahana tai ennen työsuhteen päättymistä pidettävinä lomapäivinä. Lomapäivistä on sovittava työnantajan kanssa erikseen. Tarkista palkkalaskelmasta, että sinulle on maksettu lomakorvaus ja -raha. Kun työsuhde päättyy, työntekijällä on oikeus saada työtodistus. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimittaa sitä oma-aloitteisesti, joten varminta on pyytää todistusta itse. Työntekijän pyynnöstä työnantaja voi kirjoittaa todistukseen arvion työtaidoista ja käytöksestä. Työsuhteen määräaikaisuus on syytä mainita todistuksessa. 30 Opiskelusta ja valmistumisesta kannattaa huolehtia, vaikka kesätyötä ja keikkoja olisikin. Jos menetät opiskeluoikeutesi ammattikorkeakoulussa, päättyy myös oikeutesi työskennellä terveydenhuollossa. Keskeneräiseksi jääneillä terveydenhuollon opinnoilla ei tee mitään, ja joudut hakemaan opiskeluoikeutta uudelleen. Myös toisen asteen opiskelijoiden kannattaa tehdä tutkinto valmiiksi, koska vain valmistuneet pääsevät Valviran Terhikki-rekisteriin. 47 ulkomaat Rennosti tanskalaisittain Satu Laukka on sopeutunut mahdottomaan kieleen, hiljaiseen raportointiin ja omaisten läsnäoloon. teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen ja Satu Laukan kotialbumi S atu Laukan ensimmäiset kuukau- det tanskalaisella sydäntautiosastolla olivat hankalia. –Olin puheesta täysin pihalla. Työkaverit olivat onneksi ystävällisiä ja kannustavia. Ehkä he ajattelivat, että kyllä tuosta vielä saadaan tanskaa puhuva. Satu päätyi Kööpenhaminaan neljä vuotta sitten miehensä työn vuoksi. Aluksi hän ajatteli, että ura sairaanhoitajana on pakko laittaa hyllylle Tanskassa asumisen ajaksi. Päätös muutosta oli helppo tehdä, sillä hän oli silloin äitiysvapaalla. Kun Satu oli viettänyt vuoden kotona ja opiskellut tanskaa, hänen alkoi tehdä mieli työhön. Hänellä oli pitkä kokemus sydäntautipotilaiden hoidosta Suomessa, sillä hänellä oli työpaikka sydäntautiosastolla Meilahden sairaalassa Helsingissä. –Päätin kokeilla, miten minuun työmarkkinoilla suhtaudutaan. Satu haki kahta työpaikkaa, joista toiseen hänet kutsuttiin saman tien haastatteluun. Samaa paikkaa haki 14 muutakin, joten suomalainen koulutus ja työkokemus lienevät painaneet valinnassa. Työpaikka on Amager Hospitalissa. Alkuvaikeuksien jälkeen kieli alkoi sujua. Nyt Satu puhuu tanskaa sujuvasti, mutta vieraalla kielellä työskentely on silti niin rankkaa, että toistaiseksi hän ei ole halunnut hakeutua erikoissairaanhoitoon ja vaativampiin tehtäviin. 48 Tietoa sydänpotilaan hoidosta olisi, mutta sitä ei osaa aina pukea sanoiksi. Kirjaaminen sujuu kouluruotsin pohjalta. Hän ottaa mallia työkavereiden tekstistä ja kysyy, jos ei tiedä jotain termiä. Hankalinta on kuvata jotain yksittäistä kohtaa ihmiskehossa, koska silloin asiaa ei voi kiertää. –Viimeksi jouduin selvittämään, mitä on esinahka tanskaksi. Suomi ja suomalaisuus kiehtovat tanskalaisia, ja he pitävät suomalaisia hyvinä ja ahkerina työntekijöinä. Iäkkäät potilaat haluaisivat keskustella Suomen sotahistoriasta, mutta siihen ei Sadun kielitaito eivätkä tiedotkaan taivu. Ystävälliset ja kohteliaat tanskalaiset muistavat silti kehua hänen kielitaitoaan säännöllisesti. –Kahvipöytäkeskusteluissa pysyn mukana, mutta vitsit menevät ohi tai ymmärrän ne viiveellä. Tanskan ääntämyksen vaikeutta kuvaa hyvin se, että en vieläkään saa ymmärrettävästi kysyttyä potilaalta, haluaako hän teetä vai kahvia. laista suuri. Sairaala- ja työkulttuureissa on sen sijaan paljon eroja. Tanskalaisessa sairaalassa ei ole juurikaan yksityisyyttä. Potilashuoneissa ei ole verhoja vuoteiden välillä, ja vessassa käydään kaikkien nähden. Suullista raporttia ei ole, vaan hoitajat viestivät toisilleen vain tekstin välityksellä. Aamuvuoro poistuu töistä heti, kun iltavuoro tulee. Jos hoitaja haluaa jäädä kertomaan jotain potilaistaan, hän joutuu tekemään sen omalla ajallaan. Hiljainen raportointi on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. –Hyvää se, että hoitajalle ei synny potilaasta mitään ennakkokäsityksiä, koska potilastiedoissa ei kommentoida persoonaa. Puheessa tulee helposti sanottua potilaasta asioita, jotka eivät suoranaisesti liity hänen hoitoonsa. Osastolla on 29 potilaspaikkaa, ja yhdellä hoitajalla on keskimäärin kuudesta seitsemään potilasta vastuullaan. Kiire ja riittämättömyyden tunne ovat tulleet Tanskassa tutuksi. Sekä sairaanhoitajista että lääkäreistä on pulaa. Sairaalamaailma on hierarkkinen, ja erityisesti vanhemman polven lääkärit ovat arvostaan tarkkoja. Potilaat käyvät vessassa kaikkien nähden. sydäntautipotilaita hoidetaan Tanskassa suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessa. Sairaanhoitajan työnkuva on itsenäinen, ja vastuu omista poti- TEHY t 2–2015 ta n s k a 13. 1 1 1.2 0 1 4 1 suomen-vierailulla. Satu Laukan perheellä on Helsingissä kakkoskoti Suomen-vierailuja varten. Haastattelu tehtiin marraskuussa 2014. 2 työpaikka. Amager Hospital on erikoistunut kansantautien hoitoon. Se sijaitsee Amagerin saarella Kööpenhaminan edustalla. 2 TEHY t 2–2015 49 ulkomaat 3 NORJA RUOTSI TANSKA Kööpenhamina SAKSA i Tanska ► Pinta-ala 43 000 km². Maailman suurin saari Grönlanti kuuluu Tanskaan, mutta sitä ei ole laskettu pinta-alaan. ► Väkiluku 5,5 miljoonaa. ► Pääkaupunki Kööpenhamina. ► Perustuslaillinen monarkia, jota hallitsee kuningatar Margareetta II. Pääministeri on sosialidemokraattien Helle Thorning-Schmidt. ► Edelläkävijä terveydenhuollon sähköisissä tietojärjestelmissä. ► Terveydenhuoltoa uudistettiin osana 2007 toteutettua kuntauudistusta. Terveydenhuollosta vastaa viisi aluetta. Yleislääkärit toimivat ammatinharjoittajina. Kunnat vastaavat ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta. THE WORLD FACTBOOK, WWW.NORDEN.ORG, SITRA 50 3 turvallinen lääkitys. Sähköinen lääkejärjestelmä ehkäisee tehokkaasti lääkehoidon virheitä. PUOLA Toisaalta tanskalaisille tyypillinen rentous näkyy myös työpaikalla. –Suomalaisella on aina huono omatunto, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä vähän enemmän. Vähitellen olen oppinut ottamaan tanskalaisista mallia, enkä pinnistele viimeiseen asti. Sairaanhoitajat keskittyvät tiukasti varsinaiseen sairaanhoitajan työhön. Jos hoitaja tarvitsee jotain välinettä tai laitetta, hän laittaa avustajan asialle. Sairaanhoitajat eivät myöskään nosta potilaita. Avustajat ovat raavaita miehiä, jotka kääntelevät ja nostavat potilaita hoitajien puolesta. Sekavalle, esimerkiksi dementiapotilaalle, voi pyytää oman hoitajan. Hän huolehtii työvuoronsa ajan vain kyseisestä potilaasta, eikä osallistu osaston muihin töihin. Kyseiset hoitajat ovat yleensä joko lääketieteen tai hoitoalan opiskelijoita. –Käytäntö yllätti positiivisesti, koska osaston henkilökunta ei ehdi vahtimaan sekavia potilaita. mikä vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Jokainen sairaanhoitaja huolehtii omien potilaidensa lääkkeet alusta loppuun. Nestemäiset lääkkeet käsitellään aina vetokaapissa. Lääkepakkauksen viivakoodi käytetään lukijassa, jolloin varmistuu, että lääke ja annostus ovat oikein. Potilaalla on ranneke, joka näytetään lukijalle ennen lääkkeen antamista. Näin varmistuu vielä kerran potilaan henkilöllisyys, oikea lääke ja oikea annostus. –Suomessa jaoin lääkkeitä käsinkirjoitettujen listojen perusteella. Se oli raskasta ja virheiden mahdollisuus oli aina takaraivossa. Sähköinen lääkejärjestelmä jakaa myös tiedon potilaan muissa yksiköissä saamasta lääkityksestä. Hoitajat näkevät heti, mitä lääkkeitä potilaalle on annettu ja milloin. tanskassa on kehitetty sähköis- yksittäisestä työnantajasta riippumattomaan lomakassaan. Satu pitää sitä parempana kuin Suomen työnantajasidonnaista järjestelmää. Vaikka vaihtaisi työnantajaa, lomapäiviä ei ole pakko Potilaita kääntelevät avustajat, jotka ovat raavaita miehiä. tä terveydenhuoltoa pitkälle, mutta vielä aivan kaikki yksiköt eivät näe toistensa kaikkia potilastietoja. Sadun työssä kehitys näkyy sähköisenä lääkejärjestelmänä, vuosilomaa kertyy Tanskassa TEHY t 2–2015 pitää tai ottaa rahana, sillä ne voi käyttää uudessa työsuhteessa. Lomaa kertyy samalla tavoin kuin Suomessa: tehdyistä työpäivistä saa palkallisia lomapäiviä. Satu on laskenut, että hänen peruskuukausipalkkansa on noin 400 euroa parempi kuin Suomessa. Käytännön merkitystä erolla ei kuitenkaan ole, koska Tanskassa elinkustannukset ovat korkeammat kuin Suomessa ja verotus kireämpää. Verotulot kerätään lähes yksinomaan palkkaveroilla sekä kulutuksen verottamisella. Positiivinen yllätys oli, että työnantaja lisäsi pyytämättä Suomessa kertyneet kokemuslisät palkkaan. Palkkaa nostaa myös henkilökohtainen lisä, jota maksetaan Suomessa suoritetuista kardiologian erikoistumisopinnoista. Satu tekee kolmivuorotyötä. Työvuorojärjestelmä on raskas, sillä se ei sisällä riittävästi lepoaikoja. Tavallista on, että TEHY t 2–2015 työntekijä joutuu olemaan saman vuorokauden aikana ensin aamuvuorossa kello 7–15 ja tulemaan sitten yövuoroon, joka alkaa 23.15. Yövuoroja on tavallisesti kolme peräkkäin, ja töihin palataan usein vain yhden lepopäivän jälkeen. Sadun ei tarvitse tehdä tällä hetkellä raskaimpia vuoroja, sillä keikkalaisena hän voi päättää vuoronsa itse. Vuoronsa hän saa tietää jo kolme kuukautta etukäteen. Töitä on 24 tuntia viikossa, ja halutessaan voi tehdä enemmän. hoitovapaata, kotihoidontukea tai kotiäitiyttä ei Tanskassa tunneta. Lapset menevät päiväkotiin sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt yhdeksän kuukauden äitiysvapaansa ja isä sitä seuraavan kolmen kuukauden vapaansa. Sadun ratkaisu hoitaa Tanskassa syntynyttä 1,5-vuotiasta poikaansa osittain kotona on herättänyt ihmetystä tanskalaisissa. Äitikavereita tai leikkipuistotut- tuja ei suomalaiseen tapaan löydy, koska lapset ovat päiväkodissa ja äidit töissä. Leikkipuistot ovat arkisin tyhjillään. –Suomessa vertaillaan loputtomasti koti- ja päivähoidon etuja ja haittoja, mutta Tanskassa päiväkoti on itsestäänselvyys. Töihin on pakko palata vanhempainvapaan jälkeen, eikä kukaan tunnu miettivän muita vaihtoehtoja. Perhe ja läheiset ovat tanskalaisille silti vapaa-ajalla tärkeitä. Sairaalassa tämä näkyy niin, että omaiset viettävät sairaalassa paljon aikaa, järjestävät yhteisiä illallisia potilashuoneissa ja osallistuvat hoitoon esimerkiksi olemalla mukana kierroilla. Muutos oli Sadulle iso, sillä Suomessa omaiset ovat sairaalassa ulkopuolisia. Hän jännitti etukäteen, miten pärjää omaisten kanssa, mutta se oli turhaa: tanskalaiset ovat kohteliaita ja hienotunteisia. –Omaiset ovat kiinnostuneita ja kysyvät, mutta antavat myös rauhan tehdä työtä, Satu sanoo. t 51 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM Mielenterveystyö tänään Maria Vuorilehto, Tuulevi Larri, Marjo Kurki ja Heli Hätönen: Uudistuva mielenterveystyö. Fioca 2014. Uudistuva mielenterveystyö antaa hoitotyön ammattilaisille kokonaiskuvan nykyaikaisen mielenterveystyön perusteista. Käytännönläheinen kirja on tarkoitettu myös oppimateriaaliksi mielenterveystyön koulutukseen. Kirja tarjoaa neljä eri näkökulmaa, joista ensimmäinen kysyy, minkälaisia valintoja voimme tehdä oman ja läheistemme mielenterveyden edistämiseksi. Toinen luku katsoo mielenterveystyötä ammattilaisen perspektiivistä. Se esittelee käytännön työtapoja ja -menetelmiä, potilaskeskeistä hoitosuhdetyöskentelyä ja moniammatillista yhteistyötä. Luku vastaa myös kysymykseen, mikä auttaa jaksamaan työssä. Kolmas osio keskittyy mielenterveyshäiriöihin sekä niihin sairastuneen potilaan arviointiin, hoitoon ja kuntoutumiseen. Luvussa on annettu ääni myös sairastuneille, kokemusasiantuntijoille. Viimeinen luku tarkastelee, kuinka yhteiskunta voi turvata mielenterveystyötä. Lukuun on koottu mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö ja tietoa palveluiden valvonnasta. tärkeydestä. Hän antaa myös vinkkejä vuorotyön rasittamille. Partosen mukaan sisäisen kellon rytmihäiriöt vähenevät ja univelkaa pystyy kuittaamaan, jos peräkkäisiä yövuoroja on enintään kaksi tai kolme. Hyvin aikaisia aamuvuoroja ja peräkkäisiä iltavuoroja saisi olla enintään kolme peräkkäin. Taaksepäin kiertävää työvuorojärjestelmää (yö-iltaaamu) tulisi välttää. hin on tehty merkittäviä muutoksia. Uudistettuja ovat erityisesti hengityselimistön häiriöitä, elvytystä, nestehoitoa ja ravitsemusta sekä ruuansulatuskanavan ja maksan häiriöitä käsittelevät luvut. Uusia artikkeliaiheita ovat tehohoidosta luopuminen ja saattohoito. Oppaaseen on lisätty myös sedaation ja kivunhoidon sekä deliriumin arvioinnissa käytettäviksi suositellut mittarit. Kirjassa on annettu ääni myös sairastuneille. Sadan vuoden takaa Birgitta Geust, Eeva Hurskainen (toim.): Lina Snellman: Sjukvårdsteorier I och II. Att värdä med hjärnä, hjärta och hand. Sairaanhoidon teoria I ja II. Tiedolla, taidolla ja rakkaudella. Diamus – Helsingin Diakonissalaitoksen museo, Helsingin Diakonissalaitoksen kannatusyhdistys ry 2014. Sisar Lina Snellmanin käsikirjoitus Helsingin Diakonissalaitoksessa annettua sairaanhoidon opetusta varten antaa kuvan 1800-luvun lopun hoitokäytännöistä ja siitä, miten sairauksien uskottiin silloin syntyvän. Vankan ammattitaidon kulmakiviä olivat jo tuolloin tieto, taito ja rakkaus. Vinkkejä vuorotyöläisille Timo Partonen: Lisää unta. Kiireen lyhyt historia. Duodecim 2014. Kirja on lääketieteen tohtori Timo Partosen puheenvuoro säännöllisen vuorokausirytmin ja riittävän yöunen 52 Uudistettu tehohoito-opas Tero Ala-Kokko, Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen ja Minna Tallgren (toim.): Tehohoitoopas. Duodecim 2014. Tehohoito-oppaan neljännen, uudistetun painoksen muutamiin lukui- Valpas on vaikea kohde Jarmo Österman: Vahva & valpas. Naisen käsikirja itsensä puolustamiseen. Atena 2014. Käsikirja on hyödyllinen, tuhti tietopaketti erilaisista uhkatilanteista ja niihin varautumisesta työpaikalla, kotona, lenkkipolulla, matkoilla ja verkossa. Raiskaus ja sen jälkihoito on saanut kirjassa oman lukunsa. Kirja käsittelee myös elämänhallinnan taitoja ja rennon itsevarmuuden saavuttamista. Kirjoittajan sanoin: ympäristöä valppaasti tarkkaileva, itsevarma ihminen on vaikea kohde. TEHY t 2–2015 jäsenten sivut tehyläinen Pää meni pyörälle työpaikkojen tarjonnasta. Anita Saikkonen, 54 Helsinkiläinen perushoitaja, joka unelmoi lampaiden kasvatuksesta saaressa. Milloin olit viimeksi työhaastattelussa? LEENA LOUHIVAARA Kun sain perushoitajan todistuksen 1988, aloitin heti seuraavana päivänä Haminan sairaalassa. Sijaisuuksia jatkui vuoteen 2000, kunnes sain vakipaikan. Vuosikymmenen puolivälissä hain töihin Helsinkiin. Pää meni pyörälle työpaikkojen tarjonnasta. Nyt olen ollut kolme vuotta Saga Helapuiston palvelutalossa Helsingin Ala-Malmilla. Olen mennyt työhaastatteluihin spontaanisti omana itsenäni, vaikka valmistautuminen varmasti kannattaisi. Yhtä kertaa lukuun ottamatta on tärpännyt. juttu työnhausta sivulla 42. 62 Jäsentapahtumat 58 Tehy-uutiset Kävi mielessä, entä jos häviän. Karkotin ajatuksen toteamalla, että minulla on vain voitettavaa. 61 Homma hoidossa Oikeusjuttunsa voittanut lähihoitaja Riikka Forsberg sivulla 56. 68 Ristikko 54 Keskustelua 56 voittaja TEHY t 2–2015 64 Hyöty 67 Tarkastaja 53 keskustelua Apulaisosastonhoitajan nimike uusiksi? Työelämä on jatkuvaa uudistumista. Joillekin ammattiryhmille muutokset saattavat tuntua viidakolta, josta ei kovin pitkälle eteenpäin näy. Apulaisosastonhoitajat kuuluvat tällaiseen ryhmään; on vaikeaa ennustaa, miten toimenkuvat muotoutuvat kehittämistyön ja säästöjen paineessa. Apulaisosastonhoitajat ovat asiantuntijatason sairaanhoitajia. Asiantuntijasairaanhoitajan rooleja on kuvattu hoidon antajana, tiedottajana, muutosagenttina, toisia kannustavana, kliinisen hoitotyön asiantuntijana, johtajana, tutkijana, konsulttina, ohjaajana, perehdyttäjänä, kehittäjänä ja koordinaattorina. Valikoima täydentyy myös hallinnollisten tehtävien taitajan roolilla. Heidän odotetaan olevan myös osastonhoitajan tuki ja oikea käsi. Jokaiselle työntekijälle on tärkeää, että hän tuntee työssään riittävää itsenäisyyttä ja vapautta, eikä koe olevansa vain toisten määräyksien toteuttaja. Asiantuntijoiden itsemääräämispyrkimys on työelämässä voimistunut, kun koulutustaso on noussut ja työ muuttunut yhä asiantuntijavaltaisemmaksi. Apulaisosastonhoitajan työssä itsenäisyys on haasteellista. Häneltä odotetaan lähiesimiestyöskentelyä, vaikka virallista esimiesasemaa ei ole välttämättä määritelty. Tulevaisuudessa tarvitaan pelkästään apulaisosastonhoitajille tarkoitettuja koulutuspäiviä, jotta asema ja rooli vahvistuvat. Selkeyttäisikö tilannetta ja roolia, jos apulaisosastonhoitajan nimike vaihdettaisiin tehtäviä paremmin kuvaavaksi? Kaikki me haluamme kokea, että meitä arvostetaan ja että teemme merkityksellistä työtä. Työn mielekkääksi kokemiseen voi vaikuttaa esimerkiksi siten, että selkiinnyttää itselleen, millaisella osaamisalueella päivittäisissä tehtävissä liikkuu. Työn mielekkyys on myös koko työyhteisön asia, jossa suuri merkitys on esimiestyöllä ja esimieheltä saadulla tuella. Virallista esimiesasemaa ei ole välttämättä määritelty. eija kattainen ttt, työnohjaaja, lehtori diakonia-ammattikorkeakoulu, helsinki Palautetta numerosta 1/15 Kasvua koko elämä -juttua lukiessa tuli oma nuoruus mieleen. On mukavaa lukea tällaisia juttuja, jotka kannustavat menoa eteenpäin avoimin mielin, sekä työelämässä että kotielämässä. Toivottavasti nykyisinkin nuoret jaksaisivat puurtaa alkuhankaluuksien läpi ajatuksella, että aina oppii uutta. Pitää vain uskaltaa ja ottaa oppia positiivisesti, vaikka välillä tulisi lunta tupaan. Lehdessä oli useita hyviä artikkeleita, joista olisin voinut valita toisinkin, mutta tämä artikkeli osui ja upposi parhaiten. u Toimin Tampereella Tehy-tutorina. Käymme u 54 esittelemässä Tehyä niin toisen asteen opistoissa kuin ammattikorkeakoulussa. Tehylehti on hyvä väline esitellä Tehyä, onhan se laadukas lehti. Lisäksi monet opiskelijat muistavat sen kautta, ovatko Tehyn opiskelijajäseniä. Lehteä luetaan paljon. Juttelin tutor-kavereideni kanssa ja totesimme, että Tehy-lehdessä saisi olla enemmän juttua lähihoitajista. Nyt uusimmassa numerossa oli mukavasti esitelty vuoden lähihoitaja ja muutakin. Tehy-lehdestä olisi upea näyttää lähihoitajille, miten me tehyläiset olemme lähihoitajia, sairaanhoitajia ja kaikkea muuta. Kiitos hyvästä lehdestä! Laura Kososen kolumni Säästä meidät sairaalalta sai ajattelemaan. Sairaala on laitos, mutta se ei sulje pois hyvin kohdelluksi tulemisen kokemusta. Kukaan ei halua asua laitoksessa. Toipuminen ja kuntoutuminen onnistuvat parhaiten kotona. Tarvittavaa tukea tulee saada kotiin. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää, että laitoksissa ollaan mahdollisimman vähän aikaa. Tämä perustelu toimii myös silloin, kun puhutaan laitoshoidon purkamisesta. u Aina vieraana -juttu muistutti, että kotisairaala on hieno keksintö, jonka u avulla lapset voivat kotiutua aiemmin. Kotisairaalan työntekijöiden työ on ihailtavaa, perheet eivät pärjäisi ilman heitä. Olen seurannut tiiviisti ebola-uutisointia ja erityisesti ebola-hoitajista kertovia tarinoita. Valmistun pian sairaanhoitajaksi ja olen päättänyt, että suuntaan ulkomaille mahdollisimman nopeasti auttamaan kriisialueille. Haluan auttaa! u Uusi vuosi, uusi minä antoi jokaiselle vuoden kuukaudelle jaksotetut, hyvinvointia lisäävät ideat arjessa toteutettaviksi. Ne muistuttavat itsensä huomioimisesta. u TEHY t 2–2015 Ristikon 1/2015 vastaus L A U H A A P R I K O HO OS T I D OS GO T T E U L I ON KA AR S I P A P P A E T U H A M LM UA U S T T E UD A LM I N S N I A T KA E R K I A S OP I A E N M K E R R I A HM I Ä T S I K OA L RA UK O UR V T A N A U A O T I L A T S I V A R I A V O J A L O T S I ÄÄN HR YÖA S S T I T Y I S CA K E V A L A S I KA O T vastanneiden T A S A T A P E R U S T MU T K R I M U OS N A S U Tämä puoli jää liian usein sivuun, kun hoidetaan ja huomioidaan muita. Kun työhyvinvoinnista ja hyvinvoinnista yleensä puhutaan jatkuvasti, Uusi vuosi, uusi minä -juttu toi mukavaa ja sopivasti huumorilla höystettyä muutosta omiin toimintatapoihin. Kuitenkin kaiken hyvinvoinnin perusta tänne työelämään lähtee ihmisestä itsestään. Työnantaja ja työyhteisö eivät voi yksinään kaikkea luoda. TEHY t 2–2015 3. Hyvinvointi: Uusi vuosi, uusi minä Rovaniemeltä, T V I I AN I A T I L O I I E T T KO R O I N A S T R E E P I O S NA A T RA V A T A AK L I L L I A Pirjo Vainio Forssasta ja Leena Toivola Hyllykalliolta. eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/ tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. Juttu Synnyttäjän painajainen avasi silmiä. En ollut aiemmin kuullutkaan sairaudesta. Olen itse ollut 2. Aikuisopiskelu: Uusin siivin Helena Kantola kerro meille 6.2. mennessä, mistä jutusta pidit u 1. Kotisairaanhoito: Aina vieraana kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Lukijakilpailu u viime lehden 3 luetuinta lehden 1/2015 lukijakilpailussa tehytuotteita voitti heli nykänen kinkomaalta. masentunut, joten tällaiset jutut kiinnostavat minua erityisesti. Lehti on aina kiinnostava ja silmiä avaava, iso kiitos siitä! Pyöröovi seis! -jutun haastatellulla on innovatiivinen työnkuva ja koulutus. Innostunut ja motivoitunut työntekijä! u Juttu Uusin siivin ilahdutti. Ihanaa, kun jaksaa hankkia uuden ammatin ja samalla viihtyy myös nykyisessä ammatissa lentoemäntänä. Ja haluaa työskennellä molemmissa ammateissa tulevaisuudessa. Erittäin positiivisesti ja kannustavasti kirjoitettu juttu. Uusin siivin rohkaisee opiskelemaan ja vaihtamaan jopa alaa lähes viisikymppisenä. Maailma ei ole vain nuorten. Ikä tuo usein tullessaan laaja-alaista katsantokantaa asioihin sekä varmuutta siihen, että elämä kantaa. Molemmat haastateltavan ammatit täydentävät upeasti toisiaan. u u Juttu Uusin siivin oli hyvä osoitus siitä, että voi kouluttautua uuteen ammattiin työelämävuosien jälkeenkin. Työelämäkokemuksesta on hyötyä myös opinnoissa. Itse opiskelin hoitajaksi yli kolmekymppisenä. u jar i ke s ti Mittari uusiksi -juttu pysäytti. Hoitohenkilökunnan minimillä mennään myös geriatrian osastoilla. Hoitajapankissa ei ole kuin muutama henkilö. Ei tarvita kuin norovirus, joka iskee sekä potilaisiin että henkilökuntaan. Henkilökunta tekee uhrauksia: työvuoroja vaihdellaan, kaksoisvuoroja ja ylimääräisiä vuoroja tehdään ja lisätöitä otetaan. Hoitajapankki pystyy kattamaan ehkä kaksi kahdeksasta vajaasta vuorosta. Jossakin on henkilökunnankin rajat. Systeemi ei kestä, kun siihen kohdistuu jokin odottamaton ongelma. u 55 voittaja SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ. Loppuun asti tiukkana Lähihoitaja Riikka Forsberg uskalsi riitauttaa määräaikaisuutensa. teksti Riitta Hankonen kuva Jani Sourander V iisi ja puoli vuotta virkasuhteiden ketjutusta on liikaa, päätti Itä-Suomen hallinto-oikeus viime syyskuussa. Oikeus määräsi Kymenlaakson pelastuslaitoksen maksamaan sairaankuljettajana työskennelleelle lähihoitaja Riikka Forsbergille korvauksia seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan summan. Kyseessä oli hänen ensimmäisen työpaikkansa valmistumisen jälkeen. –Ensimmäinen ajatus tuomion jälkeen oli, että onneksi tämä on nyt ohi. Tuli hyvä fiilis. Työkaverit olivat patistelleet Riikkaa ottamaan määräaikaisuudet puheeksi, mutta heti hän ei ollut siihen valmis. Riikka riitautti määräaikaisuutensa keväällä 2013 Tehyn oikeus- ja vastuuvakuutuksen turvin. Ennen riitautusta hän oli keskustellut asiasta esimiehensä kanssa pariin otteeseen, mutta keskustelut eivät olleet johtaneet mihinkään. Riikka otti yhteyttä Tehyyn, ja lakimies Niina Nurminen laati työnantajalle vaatimuksen, mikä käynnisti paikalliset neuvottelut. työnantajan edustaja ei kiistä- nyt vaatimuksen perustetta, mutta hän halusi neuvotella maksettavista korvauksista. Työnantaja puolusti menettelyään ensihoitolain uudistuksella, joka oli tullut voimaan 2011. Uudistuksen myötä 56 vastuu ensihoidosta siirtyi sairaanhoitopiirille. Tämä hankaloitti työnantajan mukaan sairaankuljettajien tarpeen arviointia. Uudistuksen valmistelu aloitettiin 2007. Riikka ei suostunut työnantajan neuvotteluissa esittämään tarjoukseen, ja riita siirtyi hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Asian käsitteli kesti puolitoista vuotta. Alun perin Riikka ei ollut ajatellut päätyvänsä oikeuteen, mutta hän päätti katsoa kortit loppuun asti. Sopimaan hän ei suostunut, koska mitään hävittävää ei hänen mielestään ollut. Hän oli jo jäänyt pois pelastuslaitokselta ja saanut uuden, vakituisen työpaikan. Riikka lähti taistelemaan, koska halusi itselleen ja muille määräaikaisissa palvelussuhteissa sinnitteleville oikeutta. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tukena oli Tehyn pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri. Jokaisella on lupa hakea itselleen oikeutta. –Hänen kanssaan oli miellyttävä asioida. Myös asianajajaani olen tyytyväinen: hän piti minua hyvin tilanteen tasalla. Työoikeuteen perehtyneen asianajajan löytäminen ei tosin ollut ihan yksinkertaista. Riikka kävi keskustelemassa kotipaikkakunnalla toimivan asianajajan kanssa, mutta tämä ei tuntunut ymmärtävän jutun ydintä. Tehyn avulla löytyi lahtelainen asianajaja, joka oli heti selvillä siitä, mistä on kyse ja miten pitää toimia. koska kyseessä oli riita virkasuh- teen hoidosta, asia käsiteltiin käräjäoikeuden sijaan hallinto-oikeudessa. Riikan ei tarvinnut olla paikalla istunnossa, mikä tuntuu jälkeen päin helpottavalta. Raskainta prosessissa oli sen kesto ja jatkuva odottaminen. Yöuniaan ja mielenrauhaansa Riikka ei kuitenkaan menettänyt. Hänellä ei myöskään käynyt missään vaiheessa mielessä, että riitautus vaikeuttaisi työpaikan saamista tulevaisuudessa. –Kerran kävi mielessä, että mitäs jos häviän. Karkotin ajatuksen toteamalla itselleni, että minulla on vain voitettavaa. Oikeudenkäynnistä ei jäänyt hampaankoloon mitään isompaa. Lehtijuttuun Riikka suostui, koska hän haluaa TEHY t 2–2015 ketjutukselle loppu. Lähihoitaja Riikka Forsberg kehottaa määräaikaisia työntekijöitä varmistamaan, että työsopimus on laillinen. olla esimerkki ja kannustaa muita vastaavassa tilanteessa olevia. Hän kehottaa määräaikaisia ottamaan yhteyttä liittoon, kun tuntuu siltä, että työsuhteen perusteet eivät ole kunnossa. –Itse olin aivan liian pitkään tyytyväinen siihen, että oli töitä ja lupaus jatkosta. Minun olisi paljon aiemmin pitänyt hakea itselleni oikeutta, koska siihen on lupa jokaisella. t TEHY t 2–2015 Mitä laki sanoo? viranhaltijalaki Työnantaja voi määrätä jonkun hoitamaan avointa virkaa väliaikaisesti. Viranhoitajan on oltava tällöin virkasuhteinen viranhaltija. Avoimen toimen hoito ei voi olla määräaikaisuuden peruste. työsopimuslaki Määräaikaisten työsopimusten käyttö on kielletty, jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen viittaa siihen, että tarve on pysyvä. Kunnallisessa viranhaltijalaissa vastaavaa säännöstä ei ole, mutta sääntelyt ovat oikeuskirjallisuuden mukaan lähellä toisiaan eikä syytä erilaiseen tulkintaan ole. hallinto-oikeus Hallinto-oikeuden mukaan avoin virka on pyrittävä täyttämään joutuisasti. Jos viran täyttäminen syystä tai toisesta pitkittyy, työnantajan pitää arvioida, voiko työtehtävät järjestää muutoin kuin vain määräaikaisilla nimityksillä. Tarpeeton virka pitää lakkauttaa. 57 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Kohti uutta keskusjärjestöä LEHTIKUVA /HEIKKI SAUKKOMAA ammattiliittojen suunnitelma uudesta keskusjärjestöstä amm etenee. Tammikuun puolivälissä pidettyyn valmistelukokoukseen osallistui 73 palkansaajaliittoa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Myös Tehy on mukana. Helmikuussa alkaa käytännön työ järjestön perustamiseksi. Uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa ensi vuonna. Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Järjestö on poliittisesti sitoutumaton, ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. vt jäsentilasto historiallinen kokous. SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat Lauri Lyly ja Antti Palola osallistuivat uuden keskusjärjestön valmistelukokoukseen. Lappeenrannassa käräjille mikeva-kodin entiset työntekijät hakevat 20 kuukauden palkkaa vastaavia korvauksia Eksotelta ja Mikevalta. Korvauksia laittomasta irtisanomisesta hakee 18 työntekijää, joista tehyläisiä on neljä. Eksote siirsi lappeenrantalaisen Mikeva-kodin toiminnan itselleen 2014. Tehyn mielestä kyse oli liikkeenluovutuksesta, jolloin työntekijöiden olisi pitänyt siirtyä uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Eksoten mielestä alihankinnasta luopuminen ei ole liikkeenluovutusta. Mikevalta haetaan korvauksia, koska se päätti työsopimukset Tehyn mielestä laittomasti. Liikkeenluovutuksen pitää täyttää kolme tunnusmerkkiä: työnantaja vaihtuu, osapuolten välillä on ”oikeudellinen suhde” ja kyseessä on ”toiminnallinen kokonaisuus”. –Tunnusmerkit täyttyivät kyseisessä järjestelyssä, sanoo Tehyn lakimies Mirja Kinnunen. rh 58 Yhdysopiskelijatapaaminen Helsingissä Tehyn keskustoimistossa 14.2. klo 10–16. u Yksityissektorilla työskentelevien fysioterapeuttien jäsenilta Rovaniemellä Hotel Santa Clausissa 17.2. klo 16.30. u Terveydenhoitajailta Helsingissä hotelli Kämpissä 26.2. klo 16.30. u 8,5 % Miesten osuus tehyläisistä. Hyvinvointijaksot vaakalaudalla raha-automaattiyhdistys on vähentänyt tukeaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:lle. Leikkausten vuoksi aikuisille suunnatut 1.askel-hyvinvointijaksot loppuvat huhtikuusta alkaen. 10. tammikuuta haettavaksi tulleista perhejaksoista on karsittu yli 75 prosenttia. Kevään jaksoista toteutetaan ne, joissa haku on päättynyt ja osallistujat valittu. vt Tutustu ehdokkaisiin vaalipaneelissa sttk:n eduskuntavaalikiertue käy tammi-maaliskuussa yhdellätoista paikkakunnalla. Illan vaalipaneeleissa alueen kansanedustajaehdokkaat keskustelevat vaalien tärkeimmistä kysymyksistä STTK:n hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta. www.sttk.fi/2015/01/01/eduskuntavaalikiertue kiertuepäivät 9.2. Vaasa 16.2. Lahti 23.2. Oulu 2.3. Kerava 9.3. Lappeenranta 16.3. Turku 23.3. Pori TEHY t 2–2015 työolobarometri Nuoret tyytymättömimpiä Sairaanhoitajat kokevat työolonsa entistä huonommiksi. teksti Vesa Turunen i Näin luet grafiikkaa laadukkaan opiskelijaohjauksen käytännöistä on sovittu päätöksenteko on läpinäkyvää Etenkin 26–35-vuotiaat kokevat, että työharjoittelun ohjaus on puutteellista. Kaikki kaipaavat päätöksentekoon lisää läpinäkyvyyttä. työntekijöiden ja esimiehen välillä on avoimet ja luottamukselliset suhteet noudatetaan johdonmukaisia sääntöjä, samat säännöt kaikille ja kaikkina aikoina perehdytys on suunnitelmallista ja kattavaa Eri ikäryhmät ajattelevat melko samalla tavalla esimiehestään. Samat säännöt kaikille -periaate toteutuu huonoimmin 26–45-vuotiaiden mielestä. Mitä nuorempi työntekijä, sitä huonommaksi hän kokee perehdytyksen. Tutkimukseen vastasi 2 463 sairaanhoitajaa. Vastaajat antoivat oheisille väittämille arvosanansa asteikolla 1–10. 8 ikäryhmät 6 25 vuotta tai alle 26–35 vuotta 36–45 vuotta 46–55 vuotta 56–64 vuotta 7 5 4 3 2 1 0 8 7 6 5 4 3 2 1 0 TEHY t 2–2015 59 n uoret, vastavalmistuneet sairaanhoitajat eivät viihdy työssään, vahvistaa Suomen sairaanhoitajaliiton tuore työolobarometri. –Sairaanhoitajan koulutukseen hakeudutaan yhä paljon, mutta erityisesti 26–35-vuotiaat hakeutuvat muille aloille, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin, sanoo liiton puheenjohtaja Merja Merasto. Kolmatta kertaa toteutettu tutkimus paljastaa, että lukuisat työhyvinvoinnin kehittämishankkeet eivät näy hoitotyön arjessa. Tutkimuksessa mitattiin kuutta osaaluetta: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Vuosien 2010 ja 2012 tutkimuksiin verrattuna tulokset olivat heikentyneet kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Heikoimman arvosanan sai osallistava johtaminen. Puutteena pidettiin etenkin sitä, että esimies ei puutu tarpeeksi nopeasti ongelmiin. Esimiehet eivät myöskään tunteneet riittävästi alaistensa työtä. barometri vahvistaa muitakin aikaisempia tutkimustuloksia. Sairaanhoitajilla on vahva ammattietiikka, ja he ovat ylpeitä työstään, koska työ on ihmisläheistä, merkityksellistä ja mielekästä. Myös palkkoja koskeva viesti on tuttu: lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, ettei palkka nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa. t montako täydennyskoulutuspäivää vuoden 2013 aikana? yli 10 päivää 7–10 päivää 0 päivää 5–6 päivää 1–2 päivää 3–4 päivää Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajilla pitäisi olla oikeus kuuteen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Tehyläinen golffari! Sinustako Tehyn mestari 2015? Golfkilpailu la 13.6. klo 9 Golf Saimaa Illallinen ja palkintojen jakotilaisuus Holiday Club Saimaan ravintolassa klo 18. Luvassa hyvät palkinnot ja yllätyspalkintoja illalliselle jääville. Illallinen on kilpailuun osallistujille maksuton. Mahdollisuus yöpyä 1–2 vrk omalla kustannuksella tehyläisille tarjottuun hintaan: 98 €/1 vrk/1 hh, 118 €/vrk/2 hh, 148 €/ perhehuone (2 vuodetta + 2 lisävuodetta). Huonehinnat sisältävät aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Perjantaina voi pelata harjoituskierroksen hintaan 35 €. Majoitusvaraukset osoitteesta hotellimyynti.saimaa@holidayclub.fi tai numerosta 030 686 1062. Lisätietoja tapahtumasta myöhemmin keväällä Tehy-lehdessä, Tehyn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. 60 TEHY t 2–2015 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Ensihoitajien palkka parani Pitkä vääntö toi korjauksen palkkakiistaan. teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio mikä oli ongelma? Hoitotason ensihoitajien palkka ei vastannut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työn vaativuutta eikä kelpoisuusehtoja. Hoitotason ensihoitajat olivat jo lähes kaikki amk-sairaanhoitajia, mutta tehtäväkohtainen palkka oli edelleen sama kuin perustasolla. Epäkohtaa oli korjattu vuosia korottamalla aika ajoin ensihoitajien hoitotasonlisää muun muassa Tehyn järjestelyvaraeristä. mitä tehy teki? Pääluottamusmies Pekka Rastas jätti asiasta neuvottelupyynnön syksyllä 2013. Tukena hän käytti Kymenlaakson ensihoitoa koskevaa työtuomioistuimen päätöstä. Loppuvuodesta saavutettiin neuvottelutulos, jossa ensihoitajat siirtyivät muiden sairaanhoitajien kanssa samaan palkkaryhmään (vaativat hoitoalan ammattitehtävät). Samalla sovittiin, että työn vaativuuden arviointi tuodaan käsiteltäväksi TVA-seurantaryhmään. Kun asia tuli seurantaryhmään, kävi kuitenkin ilmi, etteivät hoitotason ensihoitajat olleet päässeet työn vaativuuden arvioinnissa samaan palkkaryhmään kuin sairaanhoitajat. kuinka asia ratkesi? Pääluottamusmies jätti asiasta uuden neuvottelupyynnön syksyllä 2014. Lopulta työnantaja tarjosi tehtäväkohtaiseen palkkaan 130 euron korotusta takautuvasti korkoineen. Ehtona tarjoukselle oli, että Tehy luopuu viiden vuoden takautuvista palkkasaatavista. Työnantajan tarjouksen hylkääminen olisi vienyt asian uudelleen keskusneuvotteluihin ja mahdollisesti työtuomioistuimeen asti. Siksi pääluottamusmies vei asian jäsenistön päätettäväksi. Suljetun lippuäänestyksen tulos oli selkeä kyllä: ei-ääniä annettiin vain yksi. Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen hoitotason ensihoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka nousi takautuvasti 2 492,86 euroon. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i Ammattiosasto 143 ► Espoon ja Kauniaisten palveluksessa olevia tehyläisiä. 1 ► Jäsenmäärä yhteensä 1220. 4 2 5 TEHY t 2–2015 3 ► Ammattiosaston puheenjohtaja Camilla Hellman. ► Espoon kaupungin Tehyn pääluottamusmies on Pekka Rastas. 1 pekka rastas, pääluottamusmies 2 camilla hellman, ammattiosaston puheenjohtaja 3 matti purhonen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen luottamusmies 4 markku seppänen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen varaluottamusmies 5 tiina hanhisalo, ensihoitaja 61 VEIKKO ANTTILA joulun tunnelmaa. Haapaveden ammattiosasto vietti syyskokousta Haapaveden Ruustinnanhovissa. ASTA HAUKIPURO jäsentapahtumat tupa täynnä. Loimaan aluesairaalan ammattiosasto piti joulukuussa syyskokouksen ja pikkujoulut. Osallistujia oli peräti 61 eli kolmasosa jäsenistä. Kalenteri on nyt makeimmillaan Voit tilata Tehy-kalenterin 28.2. asti osoitteessa www.tehy.fi/kalenteri. Tarkista samalla, ovatko jäsentietosi ajan tasalla. Tilaa KalenTeri nettisivuilta: www.tehy.fi/kalenteri Sähköpostitse: kalenteri@tehy.fi Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai syntymäaikasi sekä yhteystiedot. Puhelimitse: Soita numeroon (09) 5422 7754 arkisin klo 9–14. 62 Uudet jäsenet Uudet tehyläiset saavat ensimmäisen kalenterinsa tilaamatta. TEHY t 2–2015 Kuvaa ja voita lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla osoitteeseen tehy.lehti@tehy.fi. Kunnan ja yksityisen ensihoitopalvelualan luottamusmiesten neuvottelupäivät 6.–7.3. Tehyn koulutustilat, Toini Nousiainen -sali Asemamiehenkatu 4, Helsinki ammattiosastot muut tapahtumat Lappi Rovaniemen kaupungin ao 820 ►Perinteinen Levin reissu 20.3.– 22.3. Lähtö linja-autoasemalta pe 20.3. klo 16 ja paluu Levi-hotellin edestä su 23.3. klo 12. Ilmoittautumisohjeet nettisivuilta ao820.tehy.fi. Tulevaa koulutusta ►Terveyspalvelualan luottamusmiesten neuvottelupäivät 17.–18.4. ►Yksityisen sosiaalialan luottamusmiesten neuvottelupäivät 8.–9.5. Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset ► Täytä lomake: www.tehy.fi/tehy-lehti/ammattiosastot. ► Muista ammattiosaston nimi ja numero. ► Tiedotukset ovat maksuttomia. Kurssitapaamiset ► Hinta 15 e/ilmoitus. ► Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054. Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset. Muut tilaisuudet ► Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/pmm. Ilmoita laskutusosoite. Päättötyöilmoitukset ► Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Aineisto jasentapahtumat@tehy.fi. In memoriam -palsta ► Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva erillisinä liitetiedostoina jasentapahtumat@tehy.fi tai postitse osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Aineistopäivät Pe 6.3. 9.00 Ilmoittautuminenjaaamukahvi 10.00 Päivienavaus MarjutMcLean,Tehyn1.varapuheenjohtaja 10.15 Triage-ohjeistukset–yhtenäisetpäivystys- hoidonperusteet AluehallintoylilääkäriMinnaHelenius,AVI 12.00 Lounas 13.00 Ensihoidonvalvontaohjelma YlilääkäriRiittaPöllänen,terveydenhuollon valvontaosasto,Valvira 14.30 Iltapäiväkahvit 15.00 Neuvottelutaito KoulutuspäällikköEmmaKaipomäki, Aktiivi-Instituutti 17.00 Tauko 18.00 Illallinenjaohjelmaa La 7.3. 9.00 Aamukahviei-majoittuville 9.30 Palkkauskysymykset TehynlakimiehetMariAspelundjaMatiasNyman 10.30 Sotejaensihoito HallitusneuvosAnneKoskela,STM 11.30 Lounas 12.30 Ajankohtaistaedunvalvonta-asiaa LakimiesMariAspelund,Tehy(yksityissektori) TyöaikakysymyksetII Edunvalvonta-asiantuntijaMaijaWilskman, Tehy(kuntasektori) 15.30 Yhteenvetokoulutuspäivistäjapäätöskahvit Koulutus onpalkallistaammattiyhdistyskoulutusta. TehymaksaamatkatjamajoituksenPasilanHolidayInn -hotellissasekäohjelmaanmerkitytruokailut. Ilmoittautuminenomienjäsentietojenkautta:www.tehy.fi >Omatjäsentiedot>Kurssit>Kurssitarjonta. LisätietojakoulutusassistenttiTiinaLahtivirralta, tiina.lahtivirta@tehy.fitai0954227213. ► www.tehy.fi/tehy-lehti/mediatiedot HUOM! Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. TEHY t 2–2015 63 hyöty KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Osa-aikainen, näin lomasi kertyy Miten vuosilomaa kertyy osa-aikatyötä tekevälle? Osa-aikatyötä tekevälle kertyy vuosilomaa samoilla ehdoilla kuin kokoaikatyötä tekevälle. Kuntasektorilla lomaa kertyy lomanmääräytymiskaudella vähintään 2 tai 3 päivää, jos työskentelee kalenterikuukaudessa 14 työpäivää tai 35 tuntia. Kertyvien lomapäivien määrä riippuu muun muassa työsuhteen kestosta. Yksityissektorilla sovelletaan 35 tunnin sääntöä, jos työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei 14 työpäivää täyty. 2 Mikä on lomanmääräytymiskausi? Lomanmääräytymiskausi tarkoittaa ajanjaksoa, joka alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 14 työpäivää tai 35 tuntia. Palvelussuhteen pitää kestää yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteripäivää. Lomaa ei voi kertyä osittain, eli sitä joko kertyy täysien kuukausien mukaisesti tai sitä ei kerry lainkaan. 3 Miten lomapäivät kuluvat? Lomapäivät kuluvat samalla tavalla kuin kokoaikatyötä tekevällä. Osa-aikaisen työntekijän vuosiloma sisältää laskennallisia työpäiviä ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin muidenkin. Määräys varmistaa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun. Jos osa-aikainen on työssä maanantaista torstaihin ja perjantai on vapaapäivä, vuosilomaan sisältyy 20 laskennallista työpäivää. Ne vastaavat neljän viikon työpäiviä maanantaista torstai64 eläkelaitos Kevan eläkeneuvojat päivystävät Facebookissa päivittäin kello 8–16. Palvelu on tarkoitettu kunnan, valtion, kirkon ja Kelan palveluksessa työskenteleville ja jo eläkkeellä oleville. www.facebook.com/kevaelakeneuvoja hin sekä neljää perjantaita, jolloin hän on vapaalla. Myös säästövapaat kuluvat vastaavalla tavalla. Kun kuntatyöntekijä lomailee viisi viikkoa, hän kuluttaa 25 lomapäivää. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää. Yksityissektorilla lomaa kuluu kuusi päivää viikossa. 4 Miten vuosilomapalkka määräytyy? Osa-aikaisen vuosilomapalkka lasketaan ensisijaisesti varsinaisen kuukausipalkan mukaan. Aiemmin kunnallisessa virka- ja ehtosopimuksessa (KVTES) oli mahdollista lisätä lomapalkkaa ryhtymällä tekemään kokopäivätyötä ennen loman alkua. Nykyään tämä ei ole mahdollista. Lomapalkka määräytyy laskennallisesti keskimääräisen ansion mukaan, jos työajassa tai palkassa on tapahtunut muutoksia lomanmääräytymiskaudella. Lomapalkka määräytyy prosenttiperusteisesti, jos vain osa työskentelykuukausista on täysiä. rh Hae solidaarisuuslähettilääksi oletko kiinnostunut kansainväli- sestä vaikuttamisesta ja solidaarisuustyöstä? Hae SASKin Kunnon työn lähettilään koulutukseen. Lähettiläs toimii solidaarisuustyön äänitorvena työpaikallaan ja eri tapahtumissa ympäri Suomen. Koulutus järjestetään huhtikuussa Helsingissä. www.sask.fi Muista! Lomarahoja ei saa vaihtaa vapaaksi. pixmac 1 Eläkeneuvontaa Facebookissa www.tehy.fi/edunvalvojana/ vuosiloma TEHY t 2–2015 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi. Niina Nurminen lakimies Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija ► Työskentelen sijaisena, ja työsopimukseni päättyy vuoden lopussa. Olen raskaana, ja äitiysloma alkaa 12 päivää sopimuksen päättymispäivän jälkeen. Onko työnantajalla velvollisuus jatkaa sopimustani äitiysloman loppuun asti, jos sijaiselle on tarvetta? ► Olen tehnyt kahdeksan vuotta pelkkää yötyötä. Se sopii minulle, enkä haluaisi tehdä muita vuoroja. Myös lääkärin mielestä yötyö pitää yllä työkykyäni. Voiko työnantaja määrätä tekemään iltavuoroja vetoamalla työsopimukseen? Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän raskauden perusteella. Työnantaja ei voi ilman hyväksyttävää syytä jättää uusimatta raskaana olevan tai perhevapaalle jääneen määräaikaisen työntekijän työsopimusta, jos vastaavaa työtä on edelleen tarjolla. Mahdollinen syrjintä on pystyttävä näyttämään toteen. Työntekijän on osoitettava, että työsopimus olisi uusittu, ellei hän olisi tullut raskaaksi tai jäänyt perhevapaalle. Syrjintäolettamaan riittää, että tämä on todennäköistä. Tällöin työnantajan on kyettävä perustelemaan, ettei vastaaviin tehtäviin palkata äitiysvapaan ajaksi muita työntekijöitä. Ota tarvittaessa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen. Niina Nurminen Vaikka työntekijä olisi tehnyt pitkään pelkkää yövuoroa, se ei kovin helposti vakiinnu työsuhteen ehdoksi. Työnantajalla on oikeus määrätä työvuoroista. Toisaalta työsopimukseen kirjattu kolmivuorotyö ei poista sitä, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta. Lääkärintodistus on asiantuntijan lausunto, joka on suositus työnantajalle. Työnantajan edustaja voi poiketa siitä perustellusta syystä. Työturvallisuuslaissa velvoitetaan työnantajaa ottamaan huomioon työhön, työolosuhteisiin ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työajoista aiheutuvat haittaja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Työterveyshuollon tarkastuksessa arvioidaan työntekijän yksilöllistä terveydentilaa ja työkykyä. Jos työyhteisössä ei ole mahdollista tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä riittävästi, häntä on neuvottava hakeutumaan ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Kaija Ojanperä TEHY t 2–2015 ► Miten työpaikalle saataisiin sellainen ilmapiiri, ettei tulisi riitoja? Ristiriita lähtee usein liikkeelle huonosta tai liian vähäisestä vuorovaikutuksesta. Sillä, miten ihmiset käyttäytyvät erimielisessä tilanteessa, on suuri merkitys asian etenemiselle. Sujuva työnteko edellyttää hyviä työyhteisötaitoja. Johtaminen ratkaisee suurelta osin, millaista käytöstä työpaikalla sallitaan. Onnistuneeseen esimiestyöhön kuuluu, että ristiriidat ratkaistaan ajoissa. Työyhteisössä syntyvät kiistat tulee selvittää työpaikalla – siellä, missä ne ovat syntyneetkin. Ratkaisemattomat erimielisyydet voivat ilmetä ensin satunnaisina ristiriitoina, mutta jatkuessaan ne voivat johtaa tarkoitushakuiseen loukkaamiseen ja alistamiseen. Työpaikalla pitää olla selkeä toimintamalli, ohjeistus ja käytännöt kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja syntyneiden tilanteiden tutkimiseen ja selvittämiseen. Mallista tulisi voida käydä työyhteisössä avointa keskustelua. Jokaisen työntekijän tulisi tarkastella omia työyhteisötaitojaan ja kysyä itseltään, millainen työkaveri minä olen. Kaija Ojanperä 65 Tehy ja eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4. Tehyn verkkosivuilla esitellään Tehyn teemoja ja tehyläisiä ehdokkaita kevään eduskuntavaaleissa. Tehyn hallitus linjasi syksyllä 2014, että eduskuntavaalien ehdokkaiden tuen tulee noudattaa tasapuolisuuden periaatetta. Tehy ei tue ehdokkaana olevia jäseniään rahallisesti. Tehy-lehti käsittelee Tehylle tärkeitä vaaleihin liittyviä teemoja. Eduskuntavaaleja käsitellään numerossa 5/2015, joka ilmestyy 31.3. Tehyläiset ehdokkaat esitellään Tehyn verkkosivuilla. Vaali-ilmoitukset lehdessä Tehyläiset ehdokkaat saavat ilmoittelusta Tehy-lehden sivuilla 60 prosentin alennuksen. Yksittäisen ehdokkaan ei ole mahdollista ostaa ilmoitusliitettä omaan käyttöönsä. Ilmoitustila varataan ilmoitusmyynnistä. Yhteystiedot: Tuire Sillanpää, 040 5944 204 tai 010 665 2547, tuire.sillanpaa@alma360.fi. Esimerkkejä ilmoitushinnoista 1/1 sivu, 4-väri, normaalihinta 4 500 e, tehyläiselle ehdokkaalle 1 800 e, alv 0 % 1/2 sivua, 4-väri, normaalihinta 2 695 e, tehyläiselle ehdokkaalle 1 078 e, alv 0 % 1/4 sivua, 4-väri (93 x 122 mm) normaalihinta 1 500 e, tehyläiselle ehdokkaalle 600 e, alv 0 % 1/8 sivua, 4-väri (93 x 60 mm) normaalihinta 600 e, tehyläiselle ehdokkaalle 240 e, alv 0 % Ennakkoäänestys kotimaassa 8.–14.4. ja ulkomailla 8.–11.4. Verkkosivut • Tehyn verkkosivuille tehdään vaaleihin liittyvä Tehyn teemoja ja tehyläisiä kansanedustaja ehdokkaita esittelevä kokonaisuus, joka samalla kannustaa tehyläisiä äänestämään. • Halutessaan ehdokkaat voivat esittäytyä verkkosivuilla videoklipeissä. Ulkopuolinen tuotantoyhtiö kuvaa samalla kysymysrungolla samanpituiset haastattelut ehdokkaista Tehyn kustannuksella. Alustavan suunnitelman mukaan kuvaukset tehtäisiin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun aluetoimistoissa. Ehdokkaat saavat kysymykset etukäteen ja saapuvat kuvaukseen omalla kustannuksellaan. Videoklipit liitetään ehdokkaan tietoihin Tehyn sivuille ja niitä voi käyttää myös omassa vaalityössään. Videointi toteutetaan, jos kiinnostusta siihen löytyy riittävästi. Ehdokkaat saavat silloin sähköpostitse tarkemmat tiedot. • Ehdokkaiden käyttöön tuotetaan Tehyn hallitusohjelmatavoitteet kiteyttävä pieni kortti tai muu painotuote, jota ehdokkaat voivat tilata veloituksetta rajatun määrän omaa vaalityötään varten. Tehyn tunnusten käyttö • Ehdokkailla ei ole lupa käyttää Tehyn tunnusta vaaliaineistoissaan. • Ehdokas voi halutessaan tehdä omilta sivuiltaan linkin Tehyn vaalisivuille. Tätä varten Tehy tuottaa myös erillisen bannerin. Lisätietoja www.tehy.fi/vaikuttajana/eduskuntavaaliehdokkaat Viestintään liittyvissä asioissa lisätietoja antaa viestintäjohtaja Katri Lindqvist. Tehyn jäsen: Näin estät vaalipostin Voit estää osoitetietojesi luovutuksen tehyläisille eduskuntavaaliehdokkaille. Lähetä tieto kiellosta sähköpostitse osoitteeseen vaaliposti@tehy.fi. Kirjoita viestikenttään teksti ”Osoitetietojani EI saa antaa eduskuntavaaliehdokkaiden käyttöön.” ja lisää viestiin postiosoitteesi ja jäsennumerosi. 66 TEHY t 2–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Vaatekaapilla Lastenhoitaja Anna Riitta Eloranta näyttää, millaisessa asussa pärjää ulkotöissä. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 helle. Päähine, väljät vaatteet, vesipullo ja aurinkovoide – siinä lastenhoitajan helleasu. Palveluammatissa ei voi pukeutua bikineihin, vaikka olisi kuinka kuuma. Ennen ulkoilua hoitajilla on lasten voitelutalkoot. Vieläkö muistat ne viime kesän helteet? 2 sade. Lapset rakastavat kuraleikkejä! Lastenhoitajan sadevaatteiden kannattaa olla väljät, jotta kolealla kelillä alle mahtuu lämmintä. Sadeviitta on siksi kätevä. Saappaissa Anna Riitta luottaa perinteisiin Kontioihin. 3 4 välikausi. Tuulenpitävä materiaali on valttia syksyllä ja keväällä. Asu voi olla tuuli- tai kevyttoppapuku. Anna Riitta toteaa diplomaattisesti, että joka vuodenajassa on puolensa. Hankalinta on leikkiä silloin, kun maa on jäässä, mutta lunta ei vielä ole. pakkanen. Piilipuun päiväkodissa Vantaalla päästiin lumileikkeihin joulukuun lopulla. Ulkotyöläinen arvostaa lämpimiä jalkineita ja rukkasia. Pukineiden on hyvä olla kosteudenkestäviä, sillä ainakin etelässä talvi on usein loskaa. TEHY t 2–2015 67 ristikko MIN. @S ratkaise ristikko 6.2.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 3/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. 68 TEHY t 2–2015 koulutus työpaikat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ihmisen terveyden tähden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ on haettavana 11.2.2015 klo 15.00 mennessä Sisätautien toimintayksikössä ASIANTUNTIJAHOITAJAN TOIMI, KLIININEN HOITOTYÖ Etsimme kliinisen hoitotyön asiantuntijaa täydentämään tiimiämme munuaispotilaiden hoitoketjussa Etelä-Pohjanmaalla. Asiantuntijahoitajan työ keskittyy potilaiden välittömään hoitotyöhön, potilaan ja hänen läheistensä ohjaukseen sekä hoidon laadun kehittämiseen, konsultointiin, koulutukseen ja moniammatilliseen alueelliseen yhteistyöhön. Toimen menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa kliinistä osaamista munuais- ja dialyysipotilaiden hoidossa sekä näyttöön perustuvan hoitotyön ja kehittämisen osaamista. Alkusijoituspaikkana on dialyysiosasto. Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on ylempi tiedekorkeakoulututkinto terveystieteiden koulutusalalla pääaineena hoitotiede ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/94 mukainen laillistus. Toimen täytössä voidaan noudattaa koeaikaa. Tiedusteluihin vastaavat ylihoitaja Teija Ollikainen, puh. 044 415 4504, teija.ollikainen@epshp.fi tai osastonhoitaja Hilkka Mäki-Panula, puh. 06 415 3067, hilkka.maki-panula@epshp.fi. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin säännösten mukaisesti. Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on osoitteessa www.epshp.fi. Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen vastaanottamista. Seinäjoki 15.1.2015 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Therapeia-säätiön teemapäivä Tehy 2 UUPUMINEN AIKAMME ILMIÖNÄ pe 24.4.15 klo 8.30–16.00 Otteita ohjelmasta: Uupumus – sosiaalisesta ristiriidasta sisäiseksi jännitykseksi, Juha Siltala. Menetysten kuorma sukupolvien ketjussa, Sari Näre. Uupumuksen syvemmät syyt, Juhani Mattila. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: Therapeia-säätiön kotisivuilla www.therapeia-saatio.fi Tehy 2 93 x 50 mm a Näinä aikoin ä ar vostan yh ysy vää enemmän p . työsuhdetta Sari, ja sairaanhoita Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi työpaikat HUS:n työpaikat löytyvät nyt osoitteesta www.hus.fi/tyopaikat Parhaillaan haettavana mm. hoitohenkilökunnan kesätyöpaikat. Haku 30.4.2015 klo 15 mennessä. HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta. Tervetuloa työkaveriksemme! t 2–2015 2–2015 TEHY t 93 x 135 mm HUS on savuton. 69 työpaikat SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. SataDiag liikelaitoksessa julistetaanwww.satadiag.fi haettavaksi 20.2.2015 klo 14.00 mennessä 1. YKSI LABORATORIOHOITAJAN VAKINAINEN TOIMI SATSHP-04-3-15 Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitoksessa julistetaan sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman aluesairaalan laboratorio 9.4.2010 klo 14.00 mennessä haettavaksi Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja halukkuutta 2-vuorotyöhön. Kokemus työskentelystä kl. kemian laboratoriossa katsotaan eduksi. 1. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI 2. YKSI LABORATORIOHOITAJAN VAKINAINEN sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieVARAHENKILÖN TOIMI, SATSHP-04-2-15 Haemme vuosilomasijaisuuksiin teen yksikkö sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Maantiekadun laboratorio, Porin kaupunginsairaala • hoitajia ja alan opiskelijoita verenluovutustoimintaan ympäri Suomen • laboratorioalan ammattilaisia ja opiskelijoita Helsingin veripalvelukeskukseen Hakijoilta edellytetään hyviä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä 2. YKSI RÖNTGENHOITAJAN TOIMI halukkuutta laaja-alaiseen näytteenottotyöhön. Monipuolinen näytteen• lääkealan tai lääketieteen opiskelijoita verivalmisteiden tuotantoon Helsinkiin sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman aluesairaalan kuvantamisyksikkö ottokokemus katsotaan eduksi. Työ on päivätyötä. 3.3.YKSI LABORATORIOHOITAJAN VANHEMPAINVAPAAN YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI SIJAISUUS, SATSHP-04-4-15 Saat meiltä täyden perehdytyksen tehtäviin. Käytössäsi on lisäksi sähköinen oppimisympäristö ja perehdytysohjelma. Hakuaika jo hakuajan kuluessa. Lisätietoja tehtävistä, hakuohjeet ja -lomakkeet löydät osoitteesta www.veripalvelu.fi>Veripalvelu>Töihin Veripalveluun. sijoituspaikka työsuhteen kliinisen kemian vastuuyksikkö päättyy 22.2.2015. Haastattelut aloitetaan sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Rauman alkaessa aluesairaalanRauman laboratorio aluesairaalan Hakijoilta edellytetään joustavuutta ja halukkuutta 2-vuorotyöhön. 4. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI Kokemus työskentelystä kl. kemian laboratoriossa katsotaan eduksi. sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian yksikkö Etsimme haasteelliseen ja innostavaan työhön iloisia, asiakaspalveluSuomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarmyönteisiä, luovia ja yhteistyökykyisiä laboratoriohoitajia. Tarjoamme vittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita ja laboratoriopalveluja. Huolehdimme mahdollisuuden monipuolisen osaamisen kehittämiseen ajanmukaisella veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaiEtsimme haasteelliseen ja innostavaan työhön luovia sesti. ja yhteistyökykyisiä ja laboratoriohoitaTarjoamme sairaaloille myösröntgenkantasolu- ja elinsiirtoja tukevia palveluita. Veripalteknologialla. Alueellisen toimintamme vuoksi arvostamme joustavuutta velu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 66 milj. euroa, työskennellä eri yksiköissä ja yhteistyökykyä sekä koulutus- osaamisen jia.vastuualueen Tarjoamme mahdollisuuden monipuolisen kehittämiseen teknologialla. ja palveluksessamme on noin ajanmukaisella 500 henkilöä. Olemme osa ainutlaatuista auttamisen myönteisyyttä. ketjua luovuttajien ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Alueellisen toimintamme vuoksi arvostamme joustavuutta työskennellä vastuualueen eri yksiköissä ja yhteistyökykyä sekä koulutusmyönteisyyttä. Tiedustelut: ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635, 044 707 7635 Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Laboratoriohoitajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun Tiedustelut: lain (559/1994) mukainen laillistus. Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan en1.-2. ylihoitaja Liisa Nurmi, puh. 02 627 nen tehtävän vastaanottamista. Valinnoissa noudatamme neljän kuukau3.-4. ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 den koeaikaa. 7203, 044 707 7203 7635, 044 707 9721 www.ksshp.fi Porissa 19.1.2015 Hakemukset, Liikelaitoksen johtaja liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluettelo, osoitetaan liikelaitoksen johtaja Jouni Aallolsairaanhoitopiiri on Suomen suurin le ja lähetetään johdon assistentti Monica Vuorsolalle, osoitteella Keski-Suomen Satakunnan sairaanhoitopiiri, Sairaaei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 4000, SataDiag onlantie Satakunnan liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon 3,sairaanhoitopiirin 28500 PORI. joista lääkäreitä 400 ja hoitohenkilöstöä 2400. Osaava palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveydenja sosiaalihuollon yksiköt. Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. www.satadiag.fi Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. henkilöstömme pystyy tarjoamaan lähes kaikkien lääketieteellisten erikoisalojen palveluita. Laboratorio- ja röntgenhoitajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain Tehy 02 93 xlaillistus. 170 mm Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee (559/1994) mukainen Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen tehtävän vastaanottamis(lapset ja nuoret) ta. Valinnoissa noudatamme kolmen kuukauden koeaikaa. fysioterapeuttia No 1 13.1.2015 No 16 16.12.2014 Porissa yö Potilast26.2.2010 nina yliru fysioterapiayksikköön ikka Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävästä löytyvät osoitteesta www.ksshp.fi/rekrytointi joulumerk kikoti pelasti vauv oja kutsuu lento- ä emäntä hoitotyön histori a tehy autta ulkomaat s. 46 s. 14 a filippiinej ä Liikelaitoksen johtaja ibd-hoitaj alla on aikaa tuke a ammatissa s. 20 mystinen ms sai pieni topias kotiin omahoitajan sairaus s. 30 oito s. 14 kotisairaanh kahden kaup pa topi konttas s. 40 kinestetiikka Kun hoitajast omainen a tuli pyöröovi seis! s. 20 ammatissa 12 x uusi asenne töihin 36492.indd 1 Tule luomaan kanssamme tulevaisuuden sairaalaa Joulupakina s. 52 Terveys on meidän alaamme 2.1.2015 12:36:06 9.12.2014 13:12:54 40893.indd 1 Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi 70 www.tehy.fi TEHY t 2–2015 työpaikat Tehy palvelee talvella Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to klo 9–15 edunvalvonta@tehy.fi Jäsenyysasiat Työttömyyskassa Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, (Järjestötalo 1), oo520 Helsinki Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi (09) 5422 7200 ma–ti ja to klo 9–15 jasenrekisteri@tehy.fi PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe klo 9–15 tyottomyyskassa@tehy.fi Tehyn keskustoimisto Vaihde: ma–pe klo 8.30–16, (09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278 TEHY 2–2015 TEHY t t 2–2015 71 71 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. siltoja pitkin. Saynur 19-vuotiaana työskennellessään Istanbulissa Bosporinsalmella matkamuistomyyjänä ja vuonna 2015 Tampereella Laukonsillalla. Saynur Soramies, 44 ► Teologian kandidaatti, sairaanhoitaja Taysin gastroenterologisella osastolla. Asioimisja kulttuuritulkki, kotiuttamisryhmän vetäjä. ► Asuu perheineen Kangasalla. Perheeseen kuuluu aviomies ja neljä lasta. ► Lukee dekkareita turkiksi, saksaksi ja suomeksi. 72 Kulisseissa kasvanut teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jari Lifländer ja Saynur Soramiehen kotialbumi Synnyin esikoiseksi saksalaiselle kotiäidille ja turkkilaiselle tehdastyöläiselle. Lapsuus oli vaikeaa aikaa, sillä vanhempani eivät eläneet onnellisessa avioliitossa. Perheemme asui Lounais-Saksan Reutlingenissa. Siskoni syntyivät kolme ja viisi vuotta minua myöhemmin. Esikoisena kuuli ja näki kaikkea. Oli kulttuurillisiin eroihin liittyviä riitoja, mutta myös paljon muuta. Voimani menivät lähinnä omasta pärjäämisestä ja sisaruksista huolehtimiseen. Oli paljon myös kivoja hetkiä. Vietimme puolentoista kuukauden kesälomat TEHY t 2–2015 aina Turkissa. Isäni on kotoisin Istanbulista, ja välillä vietimme viikkoja kesäpaikallamme Egeanmeren rannalla, Izmirin lähellä. Uimme ja istuimme ystävien kanssa rannalla iltamyöhään juttelemassa. Parasta oli, kun tapasimme isona perheenä ja grillasimme yhdessä. Tätejä, enoja, serkkuja, isovanhempia – kaikkiaan meitä oli lähes kolmekymmentä. Lapsena kasvoin kahteen kulttuuriin. En ihmetellyt mitään, vaikka normit olivat kovin erilaisia. Turkissa omaksuimme pienestä pitäen monia kirjoittamattomia sääntöjä: mitä tytöt saavat tehdä ja mikä on kiellettyä. Tyttönä en voinut vaikka istua jalat ristissä, jos samassa huoneessa oli vanhempia ihmisiä. Parhaat lapsuusmuistoni Saksasta liittyvät hoitokoiraani, naapurin cockerspanieli Wikoon, jonka kanssa kävelin 9-vuotiaana pitkiä lenkkejä peltomaisemissa. Olen vieläkin yhteydessä koiran omistaneeseen nyt jo 90-vuotiaaseen rouvaan. perheen kulissit säilyivät, mutta niiden sisällä ei ollut hyvä olla. Vanhemmilla oli omat taistelunsa, eikä meitä lapsia huomioitu. Koulunkäyntini tuntui sivuseikalta. Onneksi läheisestä seurakunnasta löytyi luotettavia aikuisia, joilta sain tukea ja turvaa. Sisäisesti minut kasvatti paikallinen diakoniperhe. En ole katkera vanhemmilleni, sillä ajat olivat tuolloin erilaiset. Ihmiset eivät tienneet juuri mitään kasvatuksesta tai kuinka tärkeää on keskustella lapsen kanssa. Kukaan ei tarkoittanut pahaa – asiat vain menivät vähän huonosti. Muutimme Turkkiin ollessani 14-vuotias, kun isäni jäi varhaiseläkkeelle. Hän ei oppinut yli 40 vuoden aikana saksan kieltä, eikä kotiutunut koskaan kunnolla. Istanbulissa elin kuin häkissä. Näin häkistä ulos, mutta elämäni oli täysin rajoitettua. Vanhemmat eivät puuttuneet elämääni, mutta naapurit ja vieraat sitäkin enemmän. Hame tai housut olivat liian lyhyitä, sanoin tai käyttäydyin väärin. Jos kuljin bussilla, varsinkin ruuhkassa piti varoa, ettei kukaan vieras mies pääsisi käpälöimään. Jatkoin koulua turkkilaisessa tyttökoulussa, jossa luokassa oli 86 tyttöä ja yksi opettaja. Istuimme neljästään kah- TEHY t 2–2015 den istuttavilla penkeillä. Kolmen viikon jälkeen totesin äidilleni, etten mene enää kouluun. Onneksi paluumuuttajien lapsille perustettiin samoihin aikoihin oma koulu. ystävystyin onneksi turkkilaises- ta perheestä kotoisin olevan Neslihanin kanssa. Vaikka pyöräily oli suorastaan häpeällistä tytöille, me kuljimme pyörillä pitkin kotikatuamme. Laitoimme walkmanit korville, Boy Georgen soimaan ja olimme omassa maailmassamme. Saimme tietysti huonon maineen käytöksemme takia, ja muiden perheiden tyttöjä kiellettiin olemasta kanssamme. Pidämme yhteyttä Neslihanin kanssa lähes viikoittain Skypessä. Tyttäreni sai toisen nimensä hänen mukaansa. Työskentelin koulun loputtua myyjänä turisteille tarkoitetussa matkamuisto- Kukaan ei tarkoittanut pahaa. Asiat vain menivät vähän huonosti. myymälässä Istanbulissa. Viihdyin työssäni, mutta elo alkoi olla muuten tukalaa. Olin muuttanut kotoa isoäitini vanhaan asuntoon, ja yksinasuvaa naista pidettiin sopimattomana. Olisin tarvinnut veljen tai isän suojelemaan kunniaani. 19-vuotiaana päätin muuttaa takaisin Saksaan Heilbronniin. Samoihin aikoihin vanhempani lopulta erosivat. Jos olisin jäänyt Turkkiin, ainoa vaihtoehto olisi ollut mennä naimisiin. Palattuani Saksaan opiskelin neljä vuotta teologiaa. Kristinusko oli minulle tuttu asia, mutta isoäitini vei minua Turkissa myös moskeijaan. Halusin selvittää opiskelemalla islamin ja kristinuskon eroja. Minusta piti tulla diakoniatyöntekijä, mutta se ei tuntunutkaan omanlaiselta työltä. opiskelin sairaanhoitajaksi Saksan Karlsruhessa. Lähtiessäni koti- sairaanhoidon harjoitteluun hieman kauemmaksi, kyselin majapaikkaa sikäläiseltä tutulta suomalaispariskunnalta. Pian ihastuin heidän ystävälliseen, hiljaiseen ja rauhalliseen poikaansa. Menimme naimisiin seuraavana kesänä. Suomessa olin ensimmäisen kerran kolmen viikon häämatkalla. Uskallankohan sanoa, etten tiennyt sitä ennen juuri mitään Suomesta. Korkeintaan osasin sijoittaa maan johonkin Ruotsin lähelle. Mökkielämä ei ollut samanlaista eläväistä kuin Turkissa. Oli kaunista, mutta liian rauhallista. Kaipasin ihmisiä ja pelkäsin, että karhu hyökkää kimppuuni. Muutimme seitsemän vuotta myöhemmin Suomeen mieheni työn perässä. Alku oli kielen takia hankalaa. Tutustuin onneksi naapurin thaimaalaiseen maahanmuuttajanaiseen. Hänen kanssaan seisoimme kerrankin seurakunnan kerhossa taputtamassa lasten leikkien tahdissa, kun toiset lauloivat. Kaikki katsoivat, mutta kukaan ei puhunut meille mitään. lasteni ollessa pieniä imetin, laitoin maitoa jääkaappiin ja lähdin mieheni tultua töistä kielikurssille. Minusta jokaisen maahanmuuttajan pitäisi opiskella maan kieltä, sillä se avaa oven kulttuuriin ja niin pääsee paremmin osalliseksi yhteiskuntaan. Suomessa kaikki tällainen puhe leimataan helposti rasistiseksi. Omalle neljälle lapselleni yritän välittää vieraanvaraisuuden lahjan, avoimuutta ja saksan kielen. Ammatillinen sopeutuminen oli ensin vaikeaa, koska Suomessa hoitajalla on enemmän vastuuta. Suoritin psykoterapian erikoistumisopinnot toissa vuonna, kun kiinnostuin psyyken merkityksestä hoitotyössä. Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa monikulttuurista hoitotyötä. Toivon, että työskentelen tulevaisuudessa maahanmuuttajien parissa. Kymmenessä vuodessa olen pikkuhiljaa tottunut talveen. Alan tosin pukeutua toppavaatteisiin jo syyskuussa. Olen hyvin sosiaalinen ja viihdyn ihmisten kanssa, siis oikea painajainen suomalaisille. t 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. kaikki kanavat käytössä. Janne-Jukka Kojo kutsuu harrastustaan nörtteilyksi. Some-nörtteilyä Janne-Jukka Kojo parantaa maailmaa sosiaalisessa mediassa. teksti Erja Taura-Jokinen kuva Lauri Rotko S osiaalinen media on Janne-Jukka Kojolle keino vaikuttaa. –Jos asian ilmaisee lääketieteen termein, tärkeintä on puhkaista paise, jotta mätä purskahtaa pois. Tahdon sanoa sanottavani, vaikkei kukaan juttujani huomaisikaan, mies naurahtaa. Kun Janne-Jukka havaitsee kiinnostavan asian, hän tuo sen saman tien julki. Suurimmat intohimot kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, politiikkaan ja tv-ohjelmiin. Ahkerimmin hän viestii Twitterissä, mutta myös Facebook ja Instagram ovat tärkeitä. –Toisinaan kärjistän ja provosoin, jopa hiukan sorkin, jotta saan ihmiset hereille, näkemään saman ja ottamaan kantaa. kuvat lisäävät viestien huomioar- voa, joten älypuhelimen kamera on ahkerassa käytössä. 74 –Tykkään tallentaa arjen tilanteita, ihmisten ilmeitä ja tunteita. Itseäni en kuvaa siinä määrin kuin nykyteinit. Tuskin kovin moni on kiinnostunut katselemaan neljänkympin ylittänyttä, karvaista ukkomiestä, Janne-Jukka vitsailee. Jouluna maailmalle silti singahti omakuva työn äärestä. Päijät-Hämeen keskussairaalan Akuutti24:n sairaanhoitaja halusi tuoda julki, ettei koko Suomi vedä pyhinä lonkkaa. janne-jukka voisi viettää tänä vuonna sähköisen mielipidevaikuttajan 20-vuotisjuhlaansa. Internet ja so- Toisinaan kärjistän ja provosoin. siaalisen median esiversiot koukuttivat miehen vuonna 1995, jolloin hän tutustui niihin Espoon sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Uusimmat sovellukset ja laitteet houkuttavat nykyäänkin. –Mutta mahtuu elämääni silti työn lisäksi vaimo, lapset ja runsaat liikuntaharrastukset, hän vakuuttaa. Pysyäkseen viestinnän kärkijoukoissa Janne-Jukka seuraa ulkomaisia julkaisuja ja osallistuu kansainvälisiin some-keskusteluihin. Janne-Jukan unelmien työpaikka olisi terveydenhuollon tulevaisuusyksikössä. –Näyttäisin niin mielelläni käytännössä, miten paljon teknologian avulla voidaan parantaa vaikkapa haja-asutusalueiden palveluita, lisätä hyvinvointia ja säästää julkisen sektorin rahaa. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: toimitus@tehy.fi TEHY t 2–2015 tehy-lehti 3 ilmestyy 17.2. seuraavassa numerossa PEKKA FALI Lukuhetki kasvattaa Toimitus PL 40, 00060 Tehy toimitus@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro Aineistot 3 30.1. 4 20.2. 5 13.3. TEHY t 2–2015 Ilmestymispäivä 17.2. 10.3. 31.3. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Assistentti, tiedotukset Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta 75 Lasten KYSY APTEEKISTA Nestemäinen Burana – pienen lapsen kivun ja kuumeen lievittämiseen Nestemäinen Burana on ibuprofeenia sisältävä suun kautta lapsille annosteltava kipu- ja kuumelääke. Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti ja tarvittaessa sitä voidaan annostella kolme kertaa vuorokaudessa. Säilyy avattuna huoneenlämmössä. Sisältää mansikka-aromia. Apteekista ilman reseptiä. 01/2015 Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 100 ml ja 200 ml. burana.fi Orion on suomalainen avainlippuyritys. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.
© Copyright 2024