Setlmentti 1 2015 - Suomen Setlementtiliitto
Setlementti 1 | 2 015 SETLEMENTTILIIKE ON IHMISEN MUOTOINEN Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja | Rasisminvastainen nuorisotyö | | Vanhuus Rokkaa! | Naapuruussovittelun näkökulma | sis Ä l T ö 1 | 2 0 1 5 04 04 Kuka oli Charlie? 08 Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Keskustelua rasismin- Henkilökuvassa Tauno Naumanen ja Elisa Laiho vastaisesta nuorisotyöstä, eriarvoisuudesta ja kuulumisen tunteesta. VANHUUS ROKKAA! Setlementtiliiton vieraina 11 ”Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle” Cailliau ranskalaisesta David Sezille ja Charles setlementtiliikkeestä. 14 Kiusaamista ei tarvitse kestää 16 Moni vanhenee pullon kanssa 11 18 Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan 20 Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Yksi taiteen tehtävistä on törmäyttää luutuneita LIIKKEESSÄ käsityksiä. Haastattelussa 22 Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa Vanhuus Rokkaa! -kiertueella esiintyvä Jorma Uotinen. Kannen kuvasi:Anna Autio 26 Kemissä toimiva Mikseriprojekti on kaksisuuntaista kotoutumista tukeva 24 e-Talo jatkaa Suosikin Eki-sedän jalanjäljillä kohtaamispaikka. 26 Monenlaisia kohtaamisia Mikserissä PALSTAT 28 Vaikuttamistyötä sopan äärellä 03 P Ä Ä K i R J oi T U s 32 Tyttöenergiaa ja tutkimusta Vaaditaan vastauksia ja muutosta – ja tartutaan toimeen Kriittinen ajattelu ja pyrkimys muutokseen on setlementtiliikkeen keskeinen tehtävä, toteaa Pentti Lemmetyinen pääkirjoituksessaan. 10 K O L U M N I Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma Miriam Attias painottaa tasapuolisen kommunikoinnin ja naapuruussovittelun merkitystä konfliktien ratkaisussa. 32 34 T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia 38 S E T L E M E N T I T Ruotsalainen tyttöelokuva kuvaa tyttöä Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen yhteiskunnallisen muutoksen kautta. 38 T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä Haastattelussa Heta Mulari. 2 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 P Ä Ä K i R J oi T U s Vaaditaan vastauksia ja muutosta – ja tartutaan toimeen Tapasin hiljattain ranskalaisen kollegani Davidin. Hän kertoi siitä millaista on, kun Ranskasta kanaalin yli Englantiin pyrkivien paperittomien siirtolaisten keskitysleiriä muistuttava aidattu alue on kivenheiton päästä hänen kodistaan. Miten turhauttavaa ja ahdistavaa on päivittäin nähdä näiden ihmisten hätä heidän yrittäessään hypätä liikkeessä olevien rekkojen kyytiin tai pyytäessään niitä polvillaan rukoillen pysähtymään. Virallinen Ranska ei halua ihmisten eikä järjestöjen auttavan näitä ihmisiä. Auttamisen pelätään lisäävän siirtolaisten määrää. Ihmiset eivät kuitenkaan voi katsella kylmin sydämin sateessa värjötteleviä ihmisiä, vaan pimeän tullen aitojen raoista heille annetaan ruokaa ja vaatteita. David ja hänen setlementtinsä on mukana organisoimassa tätä. Toinen työkaverini on espanjalainen Oscar. Hänen kotimaassaan puolet nuorista on vailla työtä, ja ihmisten pettymys puolueiden ja vallan korruptoituneisuuteen on ylittänyt sietämisen rajat. Oscar ja monet hänenlaisensa ovat aktivoituneet yhteiskunnallisesti ja lähteneet liikkeelle vaatimaan muutosta ja oikeudenmukaisuutta. Paikoillaan odottaminen ja hiljaa toivominen eivät vain enää riitä. Ymmärrän Davidia ja Oscaria. Minäkin haluaisin muuttaa monta asiaa tässä maassa ja maanosassa. Lähestyvien eduskuntavaalien alla meidän on hyvä vaatia vastauksia muutamiin kysymyksiin. Itse haluaisin tietää miten on mahdollista, että kunnat voivat ulkoistaa vaikka kaikki sote-palvelunsa pörssiyhtiöille, jotka sitten tulouttavat ostopalveluista saamansa voitot veroparatiiseihin. Haluaisin myös tietää miten on mahdollista, että puhumme työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, ja samaan aikaan maassa jo olevat muualta tänne muuttaneet ihmiset syrjäytetään tuosta vain. Tämän kevään vaaliteemat tulevat olemaan myös setlementtiliikkeen näkökulmasta olennaisia. Miten ihmisoikeudet toteutuvat vanhustenhoidossa? Miten syrjäytetyt nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa? Miten arvolähtöinen yritystoiminta saa sille kuuluvan aseman palveluntarjoajana? Missä kulkee kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan rajapinta? Vaaditaan politikoilta vastauksia. Mutta ennen muuta varmistetaan, että me itse olemme Davidin ja Oscarin lailla valmiit tarttumaan toimeen. P e n t t i T o imit u sj o h taja , L e m m e tyi n e n S etlementtiliitt o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa ! w w w.facebook .com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i , Läntinen Brahenkatu 2 , 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi Va s ta ava pä ät o i m i t ta j a , Pentti Lemmetyinen, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi, p. 0400 961 469 T o i m i t uss ih t e e r i , Heta Mulari, heta.mulari@setlementti.fi M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio ULKOA S U, Jaakko Bashmakov TILAAJAPALV ELU , Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p. 040 578 3564 Pa in o , Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN 1797-4119 3 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen T e k sti : Heta M u lari K u vat : A nna A u ti o 4 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 Kansalaistoiminta ja nuorisotyö tarvitsevat entistä enemmän valmiuksia rasisminvastaiseen työhön. Terrori-isku poliittisen Charlie Hebdo -satii- rilehden toimitukseen Pariisin keskustassa oli alkuvuoden puhutuimpia tapahtumia. Ihmiset osallistuivat tapahtumien kommentointiin esimerkiksi Facebook-päivityksien ja profiilikuvien kautta kirjoittaen ”Je suis Charlie”; ”minä olen Charlie”. Kirjoitukset nähtiin solidaarisuuden osoituksena sananvapauden puolesta. Mutta kenen sananvapaudesta ja yhteisöllisyydestä puhumme, ja keitä suljettiin ulos mediakeskustelusta? Charlie Hebdon traaginen tapahtumaketju on kuin prisma, jonka tuo näkyväksi kysymyksiä radikalisoitumisesta, rasismista ja siitä, kenellä on mahdollisuus kuulua ranskalaiseen yhteiskuntaan. Kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, mutta ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen on sitäkin tärkeämpää. Ranskalaiset setlementtitoimijat David Sezille ja Charles Cailliau saapuivat Setlementtiliiton vieraiksi Helsinkiin tammikuun lopulla. Sezille työskentelee alueellisessa setlementtien liitossa (Federacion de Centres Sociaux de Nord-pas-de-Calais) ja Cailliau on yhden paikallissetlementin johtaja. Kokoonnuimme Kalliolan setlementin Sopuhankkeen tiloihin keskustelemaan eriarvoisuuden syvenemisestä, rasisminvastaisuudesta ja siitä, mitä kansalaisjärjestöt voivat tehdä tässä tilanteessa. Mukana keskustelussa oli setlementtiliiton edustajien lisäksi Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Leena Suurpää sekä projektijohtaja Miriam Attias Suomen Pakolaisavusta. Keskustelua herätteli Setlementtiliiton monikulttuurisen työn toimialajohtaja Matti Cantell. Arvokeskustelua tarvitaan Charlie Hebdo -tapauksen uutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa traagiset tapahtumat kietoutuivat monin tavoin pelkoihin Syyriaan lähtevistä nuorista, radikalisoitumisesta ja terroristisesta Isis-järjestöstä. Kysymys terrorismista liitetäänkin nykyisin usein ongelmallisesti islamiin ja muslimiväestöön niin Ranskassa kuin Suomessakin. – Tapahtuma sai ranskalaisessa mediassa valtavan huomion. Huomio keskittyi kuitenkin henkilötarinoihin, tapahtumien yksityiskohtaiseen kuvailuun ja sensaatiohakuisuuteen. Missä oli kriittinen poliittinen analyysi, Sezille kysyy. – Muslimiyhteisöjä stigmatisoitiin uutisoinnissa. Ranskalaisessa mediakeskustelussa musliminuoret asetetaan usein vastakkain ranskalaisten perusarvojen kanssa, ja samalla heidät suljetaan ulos ranskalaisesta yhteiskunnasta, hän jatkaa. Ranskalaisen yhteiskunnan tasavaltalaiset perusarvot ovat monin tavoin murroksen keskellä, eivätkä vastaa tämän päivän monimuotoiseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntarakenteeseen. Yksi hyvä esimerkki on laïcité, jonka voi suomentaa tunnuksettomuudeksi. Se kietoutuu käsitykseen sekularismista, ja valtion ja kirkon tiukasta erosta. Laïcitéen perustuen Ranskassa on käyty kiivaita keskusteluja muun muassa muslimityttöjen ja -naisten huivinkäytöstä, joka on kielletty valtion kouluissa. Samankaltaista pohdintaa voi soveltaa myös pohjoismaihin, joissa on vahva tasa-arvoajattelun perinne. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, kuinka tasa-arvoajattelu usein ymmärretään vain valkoisena, pohjoismaisena asiana. Tasaarvon nimissä puhuminen saattaa näin johtaa uusiin ulossulkemisiin. – Nuorisotyö on erinomainen foorumi keskusteluun ja dialogiin perusarvoista. Kuinka voisimme päivittää esimerkiksi tasa-arvokäsityksiä nykypäivään yhdessä nuorten kanssa, Leena Suurpää pohtii. Eriarvoisuus ja kuulumisen tunne Suurpään mukaan on oleellista pohtia kriittisesti, millaisia ulossulkemisen ja rasismin käytännöt ovat – Setlementtitoiminnan tehtävä on aina edistää kriittistä keskustelua omalla alueellaan, David Sezille ja Charles Cailliau toteavat. 5 1| 2015 SETLEMENTTILIITTO Kuka oli Charlie? S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen D David Sezille puhuu ”katuviisaista” nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Kenen nuorisotyötä? D eri maissa ja yhteiskunnissa. Hän viittasi brittiläisteoreetikon Nancy Fraserin kirjoituksiin eriarvoisuuden logiikasta. Fraserin mukaan eriarvoisuus pohjautuu ensiksikin tunnistamisen puutteeseen. Jos nuorta ei tunnisteta osaksi yhteiskuntaa, hän ei koe kuuluvuutta siihen ja saattaa hakea yhteisöä toisaalta. Toiseksi eriarvoisuus pohjautuu taloudellisten resurssien epätasaiseen jakautumiseen ja kolmanneksi siihen, kenen asioita ja maailmankuvaa yhteiskunnassa pidetään esillä ja hyväksyttävänä. – Tieto siitä, että joku edustaa sinua ja asioitasi yhteiskunnassa on kaikille erittäin tärkeää, erityisesti nuorille, Suurpää painottaa. Ihanteet yhteisöllisyydestä eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä. Mikä on yhdelle ryhmälle yhteisöllisyyttä, sulkee usein muita pois. – Kuulumisen tunne on tärkeää kenelle tahansa. Jos nuori kokee, että häntä ei haluta osaksi valtakulttuuria, yhteiskuntaa ja päätöksentekoa, vaihtoehtoiset yhteisöt ovat houkuttelevampia, Sezille toteaa. Sezille ja Cailliau kuvaavat, että Ranskassa alueellinen kehitys on ollut varsin erottelevaa, liittyen myös maan historiaan siirtomaavaltana. Rakenteellinen rasismi ja erottelu on syvällä ranskalaisessa yhteiskuntarakenteessa. Nuoret saattavat elää arkeaan ainoastaan yhdellä alueella. – Ranskassa voidaan puhua kaupunginosa- ja lähiöidentiteeteistä, jotka ovat irrallaan kansallisvaltiosta, Sezille sanoo. Samalla on huomattava, että nuorten vaihtoehtoiset ryhmät ja alakulttuurit eivät lähtökohtaisesti ole torjuttava tai huono asia. Kiihtyvä mediakeskustelu radikalisoituvista nuorista leimaakin usein ongelmallisesti kaikkia nuorten ryhmittymiä. 6 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 Nuorisotyön painopiste on usein valikoiva, vaikka sitä retorisesti tehtäisiinkin kaikkien nuorten kanssa. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi yksinäisiin nuoriin. Tämä on arvokasta työtä, mutta samalla olisi myös huomioitava ne nuoret, joiden omissa, erittäinkin tiiviissä yhteisöissä saattaa tapahtua radikalisoitumista. Esimerkiksi äärinationalistisista nuorisoryhmistä tai äärioikeiston noususta on usein vaikeaa puhua. Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. Kenellä on vastuu näistä nuorista, ja kuka tekee heidän kanssaan nuorisotyötä, Suurpää kysyy. Etsivän nuorisotyön merkitys onkin suuri näiden nuorten tavoittajana. Sezille puhuu ”katuviisaista” nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Monet näistä nuorista ovat olleet mukana paikallisessa setlementtitoiminnassa lapsina ja siirtyneet vanhempina vapaaehtoistyöntekijöiksi tai ammattilaisiksi. – Nuoret työntekijät menevät suoraan kadulle kohtaamaan nuoria. Ei voida olettaa, että kaikki tulisivat nuorisotilalle, Sezille korostaa. Ranskalaiset setlementit tekevät ammatillista työtä omilla alueillaan tiiviissä yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa. Dialogin saavuttaminen virkavallan tai kouluinstituution kanssa ei ole yksinkertaista tai helppoa, mutta sen eteen työskennellään jatkuvasti. – Tarvitaan myös entistä enemmän kansainvälistä vaihtoa, jossa sekä nuoret että nuorisotyöntekijät pääsevät keskustelemaan yhdessä näistä teemoista. Nuoret elävät oman asuinalueensa yhteisössä, mutta ovat myös samaan aikaan osana globaalia mediaja kulutuskulttuuria, joka yhdistää heitä alue- ja valtiorajojen yli, Cailliau jatkaa. – On tärkeää, että nuorisotyössä on erityisen vahva näkemys kommunikaa-tiosta nuorten kanssa. Kommunikaation ei tarvitse aina olla vain sanallista. Olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka esimerkiksi musiikkia ja videota voidaan käyttää vielä aiempaa enemmän osana nuorisotyötä ja -tutkimusta, Suurpää lisää. Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. SETLEMENTTILIITTO Leena Suurpää. Lue lisää naapuruussovittelusta ja kommunikoinnin tärkeydestä Miriam Attiasin kolumnista sivulta 10. Lue lisää sananvapaudesta, rasismista ja sen vastustamisesta Ranskassa Leena Suurpään kirjoituksesta Nuorisotutkimuksen Kommentti-verkkokanavasta: http://www.kommentti.fi/node/1047 Ranskalainen setlementtityö: paikallisyhteisöjä ja kriittistä politiikkaa Ranskalaisessa setlementtiliikkeessä on yhteensä jopa 1200 erikokoista setlementtikeskusta eri puolilla Ranskaa. Ranskalainen setlementtitoiminta ponnistaa vahvasti paikallisyhteisöstään ja muotoutuu näin omannäköisekseen kullakin alueella. Toiminta kohdistuu kaikenikäisiin ja kaikentaustaisiin ihmisiin, ja setlementtejä on niin erikokoisissa kaupungeissa, kaupunginosissa kuin maaseudullakin. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota alueen haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin asukkaisiin. Toimintaan osallistuvat ihmiset eivät ole ainoastaan palveluiden asiakkaita, vaan he päättävät, suunnittelevat ja toteuttavat setlementin toimintaa kaikilla tasoilla. Toiminta pohjautuu näin ollen vahvasti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä henkilökohtaisen kasvun ja voimaantumisen lisäksi myös aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Setlementit osallistuvat vahvasti oman alueensa kehittämiseen ja keskusteluun ajankohtaisista teemoista ja epäkohdista. Toiminnassa keskeistä on pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen toiminnan perusarvoihin (ihmisarvoisuus, solidaarisuus ja demokraattisuus) nojaten. Setlementtitoiminta pyrkii saamaan omalla alueellaan aikaan dialogia paitsi eritaustaisten ihmisten, myös päätöksentekijöiden ja eri instituutioiden, kuten koulun ja sosiaalityön välillä. 7 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen HENKILÖKUVA T e k sti : K u vat : Heta M u lari A nne Kan g as & E lisa L ai h o Totuus Olet usein salattuna, liikut ajassa ja elämässä, mistä tullut, mihin menet. Usein kompastumme siihen – tuskaisina. Lyömme ruumiimme ja sielumme verille asti. Tulet toisinaan näkyviin vuosisatain, tuhansien päästä. Kun historia on kuorinut tomun ja erehdyksen kaunan päältäsi. Ketään et kumarra, mutta peittää sinut moni tahtoisi kukin omalla tavallaan, kietoa johonkin, ettei se sattuisi meihin, köyhä unelmiinsa, mahtava valtaansa, rikas omaisuuteensa. Ajan hammas syö kaikkea, muutumme mullaksi, elämä kehdosta hautaan, virtaava valon ja varjon leikki, mutta totuus ei ole värähtänyt, me vain värisemme. Tauno Naumanen Tauno nukkui rauhallisesti pois lyhyen sairauden jälkeen ystävänpäivänä 14.2.2015. 8 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Vuonna 2011 musiikin maisteri ja lähihoitaja Elisa Laiho aloitti työskentelyn helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa. Laiho pääsi työssään yhdistämään monipuolista ammattitaitoaan: musiikkia ja hoitotyötä. Yhteislaulutuokioiden ja musiikkiryhmien järjestäminen tuli pian osaksi hoitokodin viikkorytmiä. Vuonna 2012 Laiho siirtyi tekemään pelkästään musiikkiohjaajan töitä oman taiteellisen työskentelynsä ohella. – Olen havainnut, että musiikilla on suuri merkitys mielen virkistäjänä, itsetunnon kohottajana ja sosiaalisena vahvistajana, Laiho kuvaa. Päiväkummussa Laiho tutustui 93-vuotiaaseen Tauno Naumaseen, joka oli juuri julkaisemassa ensimmäisen runokirjansa. Vuonna 1918 syntynyt Tauno Naumanen oli kirjoittanut runoja 15-vuotiaasta oppikoululaisesta saakka, joten niitä oli kertynyt mittava määrä. Naumasen runokokoelma Elon helmet ilmestyi syksyllä 2011. Kokoelman vanhin runo on kirjoitettu sota-aikana, vuonna 1941. Useat runot ovat saaneet inspiraationsa luonnosta, joka on ollut Naumaselle tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Naumasen runoista on suunnitteilla toinenkin runokirja. Runot olivat lähtökohtana ylisukupolviselle yh- teistyölle Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä. Laiho oli aiemmin säveltänyt muun muassa Edith Södergranin runoja lauluiksi, ja hän innostui Naumasen runoista heti. – Minulla on aina käynnissä aarteenetsintä sopivien runojen perään. Taunon runot saivat aikaan suuren inspiraation. Niiden syvällinen elämänviisaus teki vaikutuksen, Laiho kertoo. Laiho ja Naumanen kävivät prosessin aikana vuoropuhelua runojen sisällöistä, merkityksistä ja syntyhistoriasta. Laiho sävelsi muutamia runoja sovittaen tekstiä lauluun sopivaan muotoon runoilijan luvalla. – Tauno oli alussa hämmentynyt ja vaikuttunut, kun hän kuuli omia runojaan sävellettyinä, Laiho kertoo. Tähän mennessä Elisa Laiho on säveltänyt useita Naumasen runoja, ja yhteistyö on kasvanut Valon Voitto -nimiseksi esitykseksi, jota Laiho kollegoineen esittää tänä vuonna muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. – Monitaiteellinen esityksemme on hieno mahdollisuus tuoda ikääntyneiden omia tuntoja ja ajatuksia esiin laajemmalle yleisölle, Laiho pohtii. Yhteistyö Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä on kasvanut esitykseksi, jonka nimi on Valon Voitto – koskettavia lauluja ihmisyydestä, toivosta ja elämän kauneudesta. Teosta on tarkoitus esittää tämän vuoden aikana vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Teos sopii esitettäväksi myös muun muassa kirkoissa. Valon Voitto -esitys koostuu laulaja-lauluntekijä Elisa Laihon säveltämän musiikin lisäksi lausuntataiteesta ja tanssista. Elisa Laiho Ensembleen kuuluvat Laihon lisäksi Bravade-nokkahuilukvartetissa vaikuttava Hanna Kangasniemi ja tanssi- ja lausuntataiteilija Suvi Olavinen. Suuri osa esityksessä kuultavien laulujen teksteistä on Tauno Naumasen käsialaa, mutta mukana on myös muiden kirjoittajien tekstejä. Saat yhteyden Elisa Laihoon sähköpostitse: elisamusic@gmail.com 9 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen KOLUMNI T e k sti : M iriam A ttias , N aap u r u u ss o vittel u n K u va : A nna loituu, kun konfliktin osapuoli koetaan vieraaksi, Toiseksi. j o h taja , k es k u s , S u o men Omaa naapuria tulkitaan usein P a k o laisap u tiedon varassa, joka meillä on A u ti o hänen edustamastaan väestöryhmästä. Sovittelussa kaikki oletukset ja tulkinnanvaraisuudet puretaan: tarkoituk- Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma sena on syventää ja laajentaa yhteisymmärrystä. Vasta kun ymmärrystä on riittävästi, voidaan päästä yhdessä ratkaisemaan ongelmia. Meille voi soittaa, jos joku asia naapurissa ihmetyttää ja kummastuttaa: toivommekin, että ihmiset ihmetteli- Sain kunnian osallistua soiva liike. Miksemme puhu katkeroitumisen ja vihan sivät kummallisuuksia ääneen Setlementin aamubrunssille Ukrainaan kapinallisten logiikkaan ajautumisen riskiä. mieluummin liian aikaisin ja keskustelutilaisuuteen riveihin lähtevistä äärioikeis- Charlie Hebdon ja kosher- tolaisista? Heitä on lähtenyt liikkeelle pienestä. Ongel- osa konflikteista ratkeaa, kun kaupan iskujen jälkimainin- sotimaan eri Euroopan maista, mana on, että ne kärjistyvät, naapurien välinen yhteys korja- geissa. Keskustelussa yritimme ainakin tunnetusti Ranskasta jos niitä ei käsitellä. Ne eivät taan. Me teemme korjaustyötä yhdessä ranskalaisten ja Ruotsista. Se on vähin- yleensä myöskään ratkea restoratiivisella menetelmällä, kollegojen kanssa ymmärtää täänkin yhtä pelottavaa. Jos itsestään. Monikulttuuris- johon kuuluu väkivallaton tapahtunutta. Kävimme läpi ohitamme nämä tapahtumat, tuva yhteiskunta tuo meille vuorovaikutus ja kuuntele- sata näkökulmaa asiaan. Yksi ohitamme samalla jotakin lisää oudompia ja ärsyttä- minen sekä tietynlaiset ratkai- suurimmista analyyseistamme myös analyysista. Vihan ja vämpiä konflikteja. Itsestään- sukeskeiset kysymykset. Yhteyden korjaaminen saa naapurit Konfliktit lähtevät aina kuin liian myöhään. Suurin koski radikalisoitumista väkivallan mekaniikka on selvyyksiä on vähemmän ja ja nuorten miesten lähtöä jokaisessa väkivaltaisessa näkökulmia on enemmän. yleensä tuottamaan itse sopi- Syyriaan Isisin riveihin. Mitä ääriliikkeessä sama. Siihen Tämä aiheuttaa yhä enemmän muksia ja ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. voimme tehdä, jos haluamme kuuluu autoritaarinen ajatus tarvetta konfliktin käsittelyn ja ennaltaehkäistä tätä? Miksi siitä, kuinka elämää pitää sovittelun osaamiselle. nämä vihaiset nuoret miehet elää, millaisia arvoja pitää Työssämme Naapuruus- Tämä on vasta alku sille, että ihminen alkaa uskoa kokevat enemmän kuuluvuutta noudattaa ja vaatimus yhden- sovittelun keskuksessa ennal- siihen, että ympäristöönsä voi netistä löytämäänsä vihaliik- mukaisuudesta. Siihen kuuluu taehkäisemme ja sovittelemme vaikuttaa rakentavin keinoin. keeseen kuin ympäröivään myös fasistisen toiminnan asumiseen ja naapuruuteen Ja sille, että jokaisella on oikeus yhteiskuntaan? Kuinka Isis logiikka eli jos et ole samaa liittyviä konflikteja. Naapu- olla ja pysyä omana itsenään onkaan onnistunut uskotte- mieltä, ansaitset turpiisi. Se ruussovittelulla puututaan mutta myös velvollisuus ottaa naapuri huomioon. lemaan netissä niin monille, yhdistää kaikkia vihaliikkeitä. häiriöihin ja hankalaksi koet- että heidän riveissään voi nyt Olivatpa sitten kyseessä ääri- tuihin tilanteisiin ja ristirii- vaikuttaa, toimia ja saada islamistit tai äärioikeisto. toihin, kuten häiritsevään käyttäytymiseen ja yhteisten palkinnoksi oman paratiisin, Minä luultavasti opis- oman paikan tässä maailmas- kelin sovittelijaksi osaksi sen tilojen käyttöön, kahden tai sa? Mikseivät nämä nuoret takia, että järkytyn aina uudel- useamman naapurin välisiin miehet ja naiset toimi täällä leen terroriteoista, turhista konflikteihin, asukastoimi- asioiden parantamiseksi? Onko kuolemista ja autoritaarisesti kuntien yhteistyön ongelmiin, meidän yhteiskunnassamme ajattelevista ihmisistä, jotka kiinteistöyhtiön ja asukkaiden kuitenkin niin vaikeaa tulla eivät kuuntele ja ovat menet- väliseen epäluottamukseen täneet kyvyn empatiaan. Minä sekä etnisiin ja kulttuurisiin uskon siihen, että kun me osal- konflikteihin. siksi, joka haluaa olla? Myöhemmin kuunnel- Toimintamme erityispiir- tuani ukrainalaista kollegaa tamme teemme kaikkemme katkaisin kuitenkin nämä sen eteen, että pienet konfliktit teenä ovat etnisiksi ja kult- ajatusketjut. Miksi me ratkaistaisiin hyvällä tavalla tuurisiksi koetut konfliktit. puhumme vain Isisistä? Eihän ja toisiamme kunnioittaen, Niiden erityispiirteenä on, se ole ainoa nuoria radikali- vähennämme joka kerralla että vuorovaikutus hanka- 10 Setlementti I SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii liikkee oonn i ihhmisen misen mmuuoottooinen inen 11 | | 22 00 11 55 VANHUUS ROKKAA! T e k sti : Heta M u lari K u va T : A nna A u ti o ”Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle” Taiteilijaprofessori ja koreografi Jorma Uotinen esiintyy Suomea kiertävällä Vanhuus Rokkaa! -kiertueella. Tämän kevään kiertue toteutuu nyt neljättä kertaa. Mitä kevääseen kuuluu, Jorma Uotinen? Olen kesäkuussa järjestettävän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja, ja ohjelmisto on nyt valmis. Kevään aikana teen omia konsertteja kolmen muusikon kanssa teemalla Pariisin taivaan alla. Konserteissa kuullaan ranskalaisia chanson-lauluja. Tekeillä on myös tositapahtumiin perustuva pienoisooppera 1800-luvulla Oulun seudulla eläneestä parantajanaisesta ja suomalaisista noitavainoista. Pienoisooppera saa ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla elokuussa. Mitä ajattelet luovuudesta ja ikääntymisestä? Ei pidä ajatella, että luovuus olisi vain nuorten asia. Ihminen on luova koko ikänsä. Ajatellaan vaikka Picassoa, joka uudisti taidekenttää vielä 90-vuotiaana, tai Coco Chanelia, joka teki paluun muodin huipulle yli 60-vuotiaana. Kehotan jokaista katsomaan omaa lähipiiriään, ja huomioimaan ikääntymisen luovuutta. Minulta kysytään toisinaan, milloin olen jäämässä eläkkeelle. Olen nyt 64-vuotias, ja aion tehdä luovaa työtä niin kauan kun järki toimii ja liikkeelle pääsee. Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle. Mikä on taiteen merkitys seniorityössä? Kulttuurityöllä ja taiteella on iso merkitys kaikille ikäluokille. Mitä nuorempana lapsi pääsee kosketuksiin taiteen kanssa, sitä suurempi merkitys sillä on hänen elämässään seniori-ikään saakka. Tällä hetkellä meillä puhutaan paljon seniori- ja vanhustyöstä: se on jopa yhteiskunnallinen trendi, johon myös monet taiteilijat suuntaavat. Pitää kuitenkin muistaa, että taiteilijat tekevät aina 11 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen VANHUUS ROKKAA! 12 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 VANHUUS ROKKAA! työtään omista lähtökohdistaan. Taiteella voi olla terapeuttinen vaikutus, mutta taiteilija ei ole terapeutti. Kuinka luova ajattelu voi haastaa? Jos kaikki ajattelevat yhteiskunnassa samalla tavalla, mikään ei edisty. Taiteeseen kuuluva epäsovinnaisuus törmäyttää erilaisia ideoita ja näkemyksiä, ja synnyttää jotain uutta – jotain, mitä emme ole osanneet aiemmin kuvitella. Epäsovinnaisuuteen tarvitaan myös avoimuutta, ja sitä pitää opetella. Työskentelin 1990-luvulla Kansallisbaletin johtajana, ja aloitin silloin viikoittaiset tapaamiset kaikkien tanssijoiden kanssa. Yhteisten tapaamisten tarkoituksena oli tuoda avoimesti ongelmakohtia esiin: ei jakaa rangaistuksia, vaan tehdä uutta, avointa toimintamallia. Alussa tämä oli tanssijoille todella vaikeaa. Johtajana täytyy olla myös itse valmis törmäyttämään omia ajatuksiaan ja vanhoja toimintamallejaan. Mitkä asiat tarvitsevat tällä hetkellä epäsovinnaisuutta ja tuuletusta? Elämme vaalikevättä, ja taloudelliset kysymykset ovat tällä hetkellä pinnalla. Tuntuu, että lausetta ”tässä taloudellisessa tilanteessa…” käytetään valtavasti erilaisissa yhteyksissä, eikä se oikeastaan selitä mitään. Tarkempia selityksiä tai ratkaisumalleja ei juuri esitellä. Tuntuu siltä, että Euroopan epävarmassa tilanteessa katse siirtyy joko huolestuneena tulevaisuuteen tai nostalgisena menneisyyteen. Toivoisikin, että ihmiset muistaisivat välillä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, joka on sinällään arvokas. Mitä odotuksia Vanhuus Rokkaa! -kiertueelle? Repertuaari on hieno, ja kiertuetta lähdetään tekemään iloisissa, innostuneissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on mukana hieno ja kiinnostava taiteilijajoukko, joista jokainen tuo mukaan oman osaamisensa. Vanhuus Rokkaa nyt jo neljättä kertaa Vanhuus Rokkaa! -konserttikiertue kiertää Suomea jälleen maaliskuun aikana neljällä paikkakunnalla. Kiertueen esiintyjäkaartiin kuuluvat tänä vuonna Sami Saari, Maarit ja Sami Hurmerinta ja Arttu Wiskari. Helena Lindgren esiintyy Helsingin, Lahden ja Tampereen konserteissa. Konsertit juontaa Jorma Uotinen, joka myös laulaa ranskalaisia chanson-lauluja. Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen on mukana jo neljättä kertaa. Vanhuus Rokkaa! on moderni suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Kiertueen hyväntekeväisyyskumppani on valtakunnallisesti Suomen Setlementtiliitto ry. Konserttituotto ohjataan hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuritoimintaan, elinikäisen oppimisen tukemiseen ja seniorivapaaehtoistyöhön. Setlementtien seniori- ja vanhustyö lähtee aina kunkin paikkakunnan seniorien omista voimavaroista, toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Kiertueen suojelija on Setlementtiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Konsertit järjestetään seuraavasti: 10.3.Lahti, Sibeliustalo 11.3. Helsinki, Savoy-teatteri 18.3. Savonlinna, Savonlinnasali 26.3.Tampere, Tampere-talo Konserttiliput: www.lippu.fi, www.lippupalvelu.fi Kiertuetta ovat mukana toteuttamassa LähiTapiola, Tehy, Viking Line, ET-lehti ja Studio 55. Kiertueen toteuttaa Eventia Oy. 13 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen VANHUUS ROKKAA! Kiusaamista ei tarvitse kestää Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskukseksi laajeneva Valopilkku-projekti on osoitus siitä, miten henkilökohtaiset vaikeudet voidaan kääntää voitoksi. te k sti : h elena h yv ä rinen K u va : L iisa I k o nen 14 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 VANHUUS ROKKAA! Tina Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä ennakkotapauksensa AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn tuomiota, jonka hän sai Hilkka Ahteen henkiseksi pahoinpitelyksi määritellystä työpaikkakiusaamisesta. – Toivottavasti tuomion vaikutus ulottuu myös siihen, että koulukiusaamiseen aletaan suhtautua todella vakavasti. Setlementti-lehdessä kerrottiin pari vuotta sitten Tina Holmberg-Kaleniuksesta ja Saija Salmesta, joiden koulukiusaamista käsitellyt luentosarja keräsi Harjulan kansalaisopistossa suuryleisön. Koska koulukiusattujen lasten perheiden tuen tarve osoittautui tilaisuuden aikana ilmeiseksi, vanhemmille perustettiin Harjulassa toimiva vertaistukiryhmä. Näin sai alkunsa Valopilkku-projekti. Myöhemmin projekti ja tarjolla oleva tuki saivat tarvittavaa tunnettuutta, kun koulukiusaamisesta kärsinyt lauluartisti Jari Sillanpää lahjoitti Valopilkun toimintaan Vain elämää -ohjelmassa otetusta valokuvasta saadun tuoton. Matkan varrella Holmberg-Kaleniuksen ja Salmen käynnistämä työ on osoittautunut Suomessa niin tarpeelliseksi, että Raha-automaattiyhdistys myönsi projektille ensin kolmen vuoden rahoituksen ja sen jälkeen jatkorahoituksen kahdelle vuodelle. Tämän vuoden alussa Valopilkusta alettiin kehittää valtakunnallista Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskusta, jolle RAY myönsi kolmeksi vuodeksi kohdennetun Ak-avustuksen. – Keskus tarjoaa yksilöterapiaa nuorille aikuisille sekä tukea koulukiusattujen lasten vanhemmille ja kiusattujen ja kiusaajien perheille. Meiltä saa vertaistuen lisäksi keskusteluapua sekä tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen, Tina Holmberg-Kalenius kertoo. Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joiden kertomista hän pitää erityisen tärkeinä. – Vanhempien tulee kertoa kiusaamisesta kärsivälle lapselleen, ettei syy ole hänessä. Lisäksi kaikkien – niin vanhempien kuin päiväkotien ja koulujen työntekijöidenkin – on tiedettävä, että pitkään jatkuva kiusaaminen traumatisoi lapsen. Trauma on osattava tunnistaa ja ottaa vakavasti. Jos traumaa vähätellään, lapsen luottamus saa vakavan kolauksen. Vertaistukimalli osoittautui toimivaksi Holmberg-Kaleniuksella on traumatisoitumisen seurauksista omakohtaista kokemusta, sillä hän menetti koulukiusaamisen takia elämästään kymmenen vuotta. – Elämäni normalisoitui vasta, kun pääsin työstämään trauman. Lahden Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Sibeliustalossa 10.3. Harjulan Setlementti ry lahjoittaa konserttituoton kokonaisuudessaan yksinäisten vanhusten virkistystoiminnan paikalliseen tukemiseen. Konserttituotolla Harjula rahoittaa ikääntyneiden ja muistisairaiden virkistys- ja pienryhmätoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Jyränkölän Setlementti Heinolasta lahjoittaa tuoton yksinäisten vanhusten virkistystoimintaan. Lisätietoa Valopilkku-projektista: www.valopilkkuprojekti.fi Lisätietoa Harjulan ja Jyränkölän setlementeistä: www.harjulansetlementti.fi, www.jyrankola.fi Myös Holmberg-Kaleniuksen työpari Saija Salmi on ollut koulukiusattu, samoin kummankin lapsi. Tämä on saanut työparin hankkimaan aiheesta kaiken mahdollisen tiedon, ja kumpikin on kouluttautunut tahollaan monipuolisesti. - Minä olen suorittanut kiusaamisasioihin liittyvän koulutuksen Englannissa. Olen opiskellut post-traumaattista stressioireyhtymää, ja minulla on Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutukset, kuten Saijallakin. Parhaillaan opiskelen sosiaalitieteitä. Lisäksi olen opiskellut kuvataide- ja taideterapiaa sekä käynyt vertaistukiohjaaja- ja rentoutusohjaajakoulutukset, Holmberg-Kalenius kertoo. Holmberg-Kalenius on nähnyt ilokseen, miten koulukiusattujen lasten vanhemmat voimaantuvat Valopilkun vertaistukiryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoituksia ja joissa on tilaisuus kuunnella toisten selviytymistarinoita. Näin vanhemmat pystyvät lamaantumisen sijaan tukemaan kiusaamisesta kärsivää lastaan ja toimimaan kiusaamisen lopettamiseksi. – Olemme kehittäneet vanhempien tukemiseksi erityisen vertaistukimallin. Sitä kokeiltiin pilottina psykiatrisen avohoidon ryhmässä, jossa oli mukana väkivaltaa kokeneita ihmisiä, ja malli osoittautui toimivaksi myös siinä yhteydessä. Kiusaaminen on moniulotteinen ilmiö, ja Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä, että myös kiusaajat saavat jatkossa apua. – Se on selvää, että kiusaaja voi aina huonosti. 15 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen VANHUUS ROKKAA! T e k sti ja k u va : S u vi K o s k enmaa Moni vanhenee pullon kanssa Iäkkäänäkin on mahdollisuus uuteen alkuun. Raijalla, 57, on kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Lapsenlapsia hän ei saa tavata. Avioeron jälkeen Raija sai viinistä hyvän seuralaisen yksinäisiin iltoihin ja viikonloppuihin. Nyt aikuiset lapset tapaavat äitiään ainoastaan ilman jälkikasvuaan. Raijan tunteikkaat ja sammaltavat puhelut ovat pelottaneet pieniä lapsia. Toimistotyöntekijän myöhästelyihin on alettu kiinnittää huomiota työpaikalla. Raija on itsekin alkanut huolestua tilanteesta. Yllä kuvattu tilanne on kuvitteellinen, mutta se on monen eläkeikää lähestyvän tai eläkeiässä olevan suomalaisen todellisuutta. Etenkin eläkeikää lähestyvien 55-64-vuotiaiden henkilöiden alkoholinkäyttö on Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimustulosten mukaan merkittävää. Tämän ikäluokan alkoholinkäyttö lisää sairauksia, johtaa ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin sekä syrjäyttää ihmisiä läheisistään ja mielekkäästä elämästä. Uusi alku ryhmästä Kalliolan setlementin käynnistämä Uusi Alku -hanke tarjoaa elämäntaparemontin yli 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vaikeuksia alkoholin käytön hallinnassa. Kolmen kuukauden kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää sosiaalisia suhteita. Hankkeen työntekijät Antti Palmu ja hänen työparinsa Kimmo Hätinen ovat molemmat taustaltaan psykoterapeutteja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, ja heillä on kokemusta myös päihdetyöstä. Työpari valmistelee parhaillaan puitteita maaliskuussa käynnistyvälle ensimmäiselle pilottiryhmälle. – Kyseessä on ryhmäkuntoutusmuoto, joka sisältää terapeuttisia ryhmätapaamisia, liikuntaa fysioterapeuttien ohjauksessa ja terveysneuvontaa. Toiminta tukee uusien sosiaalisten verkostojen luomista. Ryhmäläisillä on myös mahdollisuus liittyä Kalliolan kansalaistoimintaan ja löytää uusia kiinnostavia 16 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 asioita elämäänsä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta, Antti Palmu kertoo. – Tarvittaessa järjestämme tapaamisia läheisten kanssa, joissa suhteisiin syntyneitä ongelmia ratkotaan yhdessä, Kimmo Hätinen lisää. Alkoholia uhrille Yleisessä tiedossa on, että suomalaiset kuluttavat runsaasti alkoholia ja se on suurin kansanterveydellinen riskitekijä. Uusi Alku -hankkeen valmisteluvaiheessa ilmiötä on myös pohdittu paljon. – Suomalaisessa kulttuurissa kännien vetäminen on vapauden VANHUUS ROKKAA! Helsingin Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savoy-teatterissa 11.3. Konsertin tuotto käytetään pääkaupunkiseudun ikäihmisten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Kalliolan kansalaisopisto järjestää hyväntekeväisyysvaroin ikäihmisille kulttuuriryhmiä. Lisää Uusi Alku -hankkeesta, Kalliolan setlementin senioritoiminnasta ja Kalliolan setlementistä: www.kalliola.fi Antti Palmu ja Kimmo Hätinen korostavat, että hankkeen toimintaan voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Pilottiryhmä käynnistyy Helsingissä kevään aikana. symboli. Usein se on jopa suotavaa. Hyväksyttäviä syitä juomattomuuteen ovat raskaus ja autoilu, Palmu pohtii. – Meillä on myös taipumusta uhrin asemaan asettumiseen, millä ihminen oikeuttaa juomisen itselleen, Hätinen lisää. Tavoitteena uusi elämäntapa Uusi Alku -hankkeen terapiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi harrastetaan yhdessä liikuntaa kahdesti viikossa. – Tämä on poikkeuksellista, sillä itsestä puhuminen kaksi kertaa viikossa on uutta kenelle tahansa. Tässä foorumissa on mahdollista käsitellä turvallisesti omia asioitaan ammattilaisten kanssa, Hätinen sanoo. Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on uusi elämäntapa, jota alkoholi ei hallitse. Suhteet perheeseen ja muihin läheisiin parantuvat. Liikunta ja sosiaaliset verkostot toimivat hyvinvoinnin tukena. – Kun alkoholikeskeinen elämäntapa väistyy, tunnetiloja ei enää lääkitä alkoholilla, Hätinen summaa. Kuvitteellisen henkilömme Raijan elämä voisi ihannetilanteessa jatkua niin, että työterveyshuolto vinkkaa hänelle Uusi Alku -hankkeesta. Antti ja Kimmo tapaavat Raijan yhdessä työterveyshuollon edustajan kanssa ja sopivat kuntoutuksesta. Intensiivisen työskentelyjakson aikana Raija saa vähennettyä alkoholin käyttöään, hän luo uudelleen suhdetta perheeseensä ja viettää aikaa myös lastenlastensa kanssa. Silloin tällöin hän käy myös vapaaehtoistoiminnassa paikallisella asukastalolla. Ryhmäkuntoutuksen muoto hakee uomiaan kevään pilottiryhmän aikana. Uusi Alku -hankkeen tulevaisuus muotoutuu ihmisten ja heidän tarpeidensa mukaan. – Sen tiedämme jo tässä vaiheessa, että olemme mukana ihmisten kanssa uudessa alussa, Antti Palmu tiivistää. 17 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen VANHUUS ROKKAA! T e k sti : M o na S ä r k el ä - K u k k o K u va : S at u Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan Vapaaehtoistoiminta kiinnittää paluumuuttajan paikkakunnalle L int u nen Arja Kosonen meni nuorena naimisiin ja muutti Savonlinnasta miehensä työn perässä ensin Lappeenrantaan ja sitten pääkaupunkiseudulle. Nyt he ovat palanneet takaisin synnyinseudulleen. – Kaikkihan me tänne seudulle keräännymme. Toinen poika asuu Kerimäellä ja toinen muuttaa, kunhan pääsee eläkkeelle. Loma-aikoina on aina lapsenlapsia ja koiria kylässä. Savonlinnaan paluu ei tuonut mukanaan pettymyksiä tai suuria yllätyksiä. Ystäviä ja sukulaisia oli edelleen seudulla paljon. Sopeutumista helpotti myös Kerimäen kesäasunto, jossa Arja oli viettänyt perheensä kanssa loma-ajat. – Lapset sano aina, että hyö ei lähde äidin kanssa kauppaan, kun se jututtaa kaikki ihmiset. Vaikka paluumuutto sujuikin kivuttomasti, Arja ei kuitenkaan aina tuntenut itseään tervetulleeksi uuteen yhteisöön. Hän päätti olla välittämättä nurjista katseista ja meni rohkeasti mukaan, jos jonnekin halusi mennä ja osallistua. Yksi asia Arjaa kuitenkin alussa ihmetytti. – Jos lehdessä oli joku tapahtumailmoitus, kerrottiin paikan nimi, mutta ei osoitetta. Esimerkiksi Possentalo tai Sovintola. Eihän se sanonut minulle alkuun mitään. Vieraita vuosien takaa Arjan elämää ovat rytmittäneet kesät kotiseudulla ja arkielämä pääkaupunkiseudulla. – Silloin kun asuttiin Helsingissä, niin aina ajattelin, että mä en ole täällä kuin 3-4 vuotta, mutta sillä reissulla meni 39 vuotta. Helsingissä Arja kasvatti lapsensa ja tarjosi kodin myös muutamalle lastensa kaverille. – Kun pojat olivat murrosiän yli, niin meillä asui yksi tyttö aika pitkään. Poikien kavereista neljä oli melkein aina meillä. Ne söi 18 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 ja joi ja olivat kuin omia. Arja ei nähnyt poikia ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vaan he hajaantuivat ympäri Suomea. Viime kesä yhdisti mukavasti arjen muistot Helsingistä ja lomailun mökillä. Aikoinaan Arjan perheen luona asuneet pojat tulivat porukalla tapaamaan Arjaa mökille. – Kun ne ajoivat siihen pihaan, tuli sellainen tunne, että vasta eilen ne lähtivät meiltä pois. Ne olivat taas niin kuin aina. Viisikymppiset miehet, joiden kanssa nähtiin viimeksi kun olivat parikymppisiä. Se oli mukava tapaaminen. Moninaista vapaaehtoistoimintaa Ensimmäiseksi Savonlinnaan muuton jälkeen Arja liittyi mukaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön. – Kun oli elämässä töitä tehnyt, niin sitä kaipasikin. Mitä minä olisin kotona päivät tehnyt? Vuosien mittaan mukaan on tullut monenlaista vapaaehtoistoimintaa kädentaidoista seurakunnan kaupan näyteikkunoiden somistamiseen. Uusimpana toimintamuotona Arja on aloittanut yli 60-vuotiaiden vertaistoiminnan, ja hän on käynnistämässä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa kiputukiryhmää. – Olen itse ollut pitkän aikaa kipuhoidoissa, ja voi olla, että kipuryhmään tulee paljonkin ihmisiä. Mä aina ajattelen, että jos mä valittaisin kivuista, ei kukaan tulisi mun kanssa toimeen. Vertaisryhmästä saa kipujen kanssa tukea. Arjan ja hänen miehensä muutosta takaisin Savonlinnaan on kuutisen vuotta. Päivät täyttyvät kummankin omista harrastuksista, mutta illat ollaan kotona. Arja tekee käsitöitään ja joskus miettii, että välillä aika tuntuu loppuvan päivästä kesken. VANHUUS ROKKAA! Vaikka Savonlinnan maisemat olivat Arja Kososelle tuttuja, kaikki ihmiset ja tapaamispaikat eivät. Vapaaehtoistyö vei kuitenkin aktiivisen ja sosiaalisen Savonlinnan Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savonlinnasalissa 18.3. Suomen Setlementtiliitto ohjaa konserttiavustuksen seniorityöhön. paluumuuttajan mukanaan. D 19 1|2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen VANHUUS ROKKAA! Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Heikosti suomen kieltä osaavan maahanmuuttajan sopeutuminen maahamme voi olla hankalaa. Tämä koskee myös iäkkäitä maahanmuuttajia, joilla on paljon erityistarpeita. Niihin vastaaminen asettaa palvelujärjestelmällemme haasteen. useimmiten suomen kielen, ja pystyvät hoitamaan asioitaan varsin itsenäisesti. – Sen sijaan monilla ikääntyneillä maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen saamisen kanssa. Kyseinen ryhmä ei ole kooltaan pieni, heitä on Suomessa jo yli 8000. – Valtaosa heistä on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta. Ikääntyneinä Suomeen tulleet eivät välttämättä osaa suomea, ja tämä tietysti vaikeuttaa arjen sujumista. Naistarin ohjaajan työ on auttamista hyvinkin arkisissa asioissa. – Saatan selventää asiakkaille jonkun viranomaisen lähettämän viestin sisältöä. Tai sitten soitan heille lääkäriajan. Joskus menen heidän kanssaan esimerkiksi TE-toimistoon tai sosiaalivirastoon. Naistarin lisäksi Tukmatsova päivystää viikossa joitakin tunteja myös Tampereen keskustassa sijaitsevassa Mainioinfopisteessä. Muistisairaudet yksi ongelma Larisa Bljumfeld (vas.) ja Hilma Tukmatsova tutustumassa Hervannan terveysaseman palveluihin. Kielitaidottomalle kaikki termit eivät välttämättä avaudu. T e k sti ja k u va : V esa Kein o nen Hilma Tukmatsova on vuosien aikana päässyt tutustumaan lukuisten maahanmuuttajien arkeen. Hän työskentelee ohjaajana Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Naistarissa. Vuonna 1996 perustettu tapaamispaikka antaa maahanmuuttajanaisille monenlaista tukea ja neuvontaa. Naistari on osa Setlementti Naapurin toimintaa. Tukmatsovan mukaan nuoremmat maahanmuuttajat oppivat 20 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 Moni ikääntynyt maahanmuuttaja kärsii muistin heikkenemisestä. Hilma Tukmatsovakin huomaa sen työssään. – Minullakin on asiakkaita, jotka eivät muista asioita enää hyvin, ja se voi aiheuttaa monenlaisia epäluuloja. Saatetaan esimerkiksi kuvitella, että naapurit puhuvat pahaa selän takana. Sitten pitää vain jollakin tavalla rauhoitella häntä. Läheskään aina ei löydy omaista tai ystävää, jonka kanssa pelkotiloja voisi jakaa. Yksinäisyys on lukuisille maahanmuuttajasenioreille kipeä ongelma. – Joillakin on kyllä omaisia, mutta he saattavat asua muualla. Tai sitten lapset ovat muuten vain kiireisiä, eivätkä ehdi käymään omaistensa luona. Viranomaisetkaan eivät ehdi joka paikkaan. Tarvetta voisikin olla vapaaehtoisille auttajille. – Mutta siinäkin on omat riskinsä. Jos vapaaehtoinen vaihtuu usein, ikäihmisessä voi herätä levottomuutta. VANHUUS ROKKAA! Kun kunto huononee riittävästi, ikääntynyt ei voi enää asua pysyvästi kotona. Sairaaloissa ja hoitokodeissa vieraskielistä palvelua voi joskus saada. Varmaa se ei kuitenkaan ole. – Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa asukkaissa alkaa olla venäjänkielisiäkin. Samoin siellä on venäjänkielistä henkilökuntaakin, Tukmatsova tietää. Erityispalveluita kaivattaisiin Monille kantasuomalaisillekin senioreille aiheuttaa harmia yhä useamman palvelun siirtyminen nettiin. Huonosti suomea taitaville ongelma on vielä pykälää suurempi. – Asiakkaistani suurin osa on iäkkäitä, eikä heistä monikaan käytä tietokonetta. Joillakin on verkkopankkitunnukset, mutta laskuja ei juurikaan osata niiden avulla maksaa. Usein tehdäänkin suoramaksusopimus. Naistarin johtajan Kirsti Viljasen mukaan tapaamispaikka on kehittänyt maahanmuuttajaseniorien palvelumalleja kahdessa jo päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa projektissa. – Suomea taitamattomille senioreille kaivattaisiin erityispalveluita. Olemme yrittäneet keskustella asiasta Tampereen kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan kaikkien palvelunsaajien tulee olla samalla viivalla. – Minusta kielitaidottomat vanhukset tarvitsisivat erityispalveluita, jotta he ylipäätään pääsisivät sille samalle viivalle, Viljanen näkee. Oman kielen kuuleminen rauhoittaa Yksi Naistarin ja Hilman asiakkaista on Larisa Bljumfeld. Hän hoitaa Tamara-sisarensa kanssa satavuotiaan isänsä asioita. Siskokin on jo eläkeiässä. – Oma suomen kielen taitoni ei ole täydellinen, ja tarvitsenkin toisinaan Hilman apua esimerkiksi asiakirjojen kanssa. Hänestä on tullut kuin ystävä, saan samalla häneltä henkistäkin tukea. Bljumfeldin mukaan apua tarvitaan monenlaisissa käytännön asioissa. Esimerkiksi omaishoitajasopimuksen tekeminen ei olisi ilman tulkkia onnistunut. Samoin sähköisen reseptin ymmärtämisen kanssa on joskus tullut ongelmia. – Tekstejä voi koittaa kääntää netin käännösohjelmilla, mutta ei sanoma silti täysin selviä. Joskus isän kunto kotona voi tulla sellaiseksi että tarvittaisiin sairaanhoitajan apua. – Minun tai sisareni kielitaito ei aina riitä asioimaan heidän Tampereen Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Tampere-talossa 26.3. Setlementti Naapurin tukikohteita ovat monikulttuurinen naisten tapaamispaikka Naistari sekä Tesoman Naapuri, joissa tehdään töitä seniorikansalaisten kanssa. Lisätietoja: www.naapuri.fi Lukuvinkki KM Sari Heikkisen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Arki uudessa kotimaassa – Entisestä Neuvostoliitosta Suomeen iäkkäinä muuttaneiden arki, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen tarkastettiin Tampereen yliopistossa tammikuun lopulla. Heikkinen tarkastelee väitöskirjassaan entisen Neuvostoliiton alueelta iäkkäinä Suomeen muuttaneiden henkilöiden arkea, sosiaalisia suhteita ja kotoutumista. Sukupolvien väliset tiiviit suhteet ja tuki olivat haastatelluille iäkkäille henkilöille tärkeitä tekijöitä, jotka ehkäisivät emotionaalista syrjäytymistä. Haastatelluilla iäkkäillä henkilöillä oli myös kokemuksia syrjinnästä, jotka aiheuttivat ahdistuksen tunteita ja hämmennystä. Tutkimus nostaa esiin sen, että kuntien ikääntymispoliittisissa strategioissa ja kotouttamisohjelmissa iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeet eivät juuri nouse esille. Väitöskirja on luettavissa sähköisenä Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa: http://tampub.uta.fi kanssaan. Silloin Naistarin työntekijän tai jonkun nuoremman sukulaisemme pitää soittaa puolestamme. Larisa Bljumfeld on huomannut oman kielen merkityksen myös isänsä sairaalajaksoilla. – Siellä ollessaan hänelle voi tulla pelkotiloja, koska hän kuulee ympärillään vain suomea. Auttaisi, jos joku voisi välillä puhua isälleni venäjää. Hän voisi olla vaikka vapaaehtoinen tukihenkilö. 21 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen LIIKKEESSÄ T e k sti : M arj o Pä äk kö K u vat : T o ni E tel ä m ä k i Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Vuolle-opisto on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt kerhotoimintaa seniorien aktiivisen ikääntymisen ja arjen yhteisöllisyyden tukemiseksi. Ensimmäinen Kultaisen iän kerho perustettiin 1960-luvun alussa. Seniorikerhot toteutetaan Oulun eri asuinalueilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi harrastuksen läheltä kotiaan. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. 22 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen 1| 2015 Seniorikerhot ovat avoimia kaikille itsensä senioreiksi tunteville. Iloinen yhdessäolo ja rupattelu ovat tärkeä osa toimintaa. Seniorikerhoja järjestetään erilaisissa toimipaikoissa palvelukeskuksista seurakunnan tiloihin. Keväällä 2015 toiminnassa on yhteensä 12 kerhoa ympäri kaupunkia. Kuivasjärven kaupungin-osassa Teron pubin kabinetissa kokoontuva seniorikerho on palvellut ikäihmisiä jo yli 20 vuotta. Kävijäkunnassa on vuosikymmeniä mukana kulkeneita sekä hiljattain toiminnan löytäneitä eri-ikäisiä senioreja. – Muutimme Kuivasjärvelle Kemistä ja löysimme seniorikerhon ilmoituksen kansalaisopiston lehdestä. On ollut tärkeää tutustua oman alueen senioreihin ja juurtua sitä kautta omalle asuinalueelle, kertoo kolmisen vuotta kerhossa käynyt Anja Vestenius. – Mukava porukka käy ajan mittaan läheiseksi. Kyllä ihminen tarvitsee yhteisön, johon kuulua. Anja käy seniorikerhossa miehensä Juhanin kanssa. – Kun tulimme kerhoon ensimmäisen kerran, olin ainoa mies. Porukka on kasvanut, ja mukaan on tullut muitakin miehiä, Juhani Vestenius kertoo. – Mielipiteiden vaihdon lisäksi kerhossa on mukavaa suunnitella tulevaa toimintaa, esimerkiksi yhteisiä retkiä. Kerhotoiminnan toteutuksessa huomioidaan osallistujien omat toiveet ja tarpeet. Toiminta sisältää muun muassa keskustelua, aivojumppaa, musiikkia ja laulua, visailua, tietoiskuja, tutustumiskäyntejä sekä retkiä. Viime vuosina on toteutettu myös puhelimitse kokoontuvia puhelinrinkejä, joihin seniorit voivat osallistua omalta kotisohvaltaan. Oma ääni kuuluviin Anja ja Juhani Vestenius (alla) osallistuvat seniorikerhoon useimmiten yhdessä. Yhteisöön kuuluminen on tärkeää eläkepäivilläkin. Ammattitaitoisella ja mukaansatempaavalla ohjaajalla on suuri merkitys lämpimän ryhmähengen puhaltajana. Seniorikerhoissa jokainen huomioidaan ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Iloisella toiminnalla on syvällinen merkitys seniorien elämässä: kerhot kantavat arjessa, ja niiden merkitys voi korostua esimerkiksi menetysten yhteydessä. – Kerhoissa voi jakaa elämän asioita turvallisesti, ja jokainen saa äänensä kuuluviin. Vertaistuki toisilta samanikäisiltä on tärkeää, kommentoi seniorikerhoja pitkään ohjannut Saara Haajanen. – Tämä kerho on henkireikä, ja kaipuu olisi suuri, jos toiminta loppuisi. Kerhopäivää odottaa, että näkee kavereita, kerholaiset jatkavat. Kävijät vievätkin viestiä kerhotoiminnasta omille tutuilleen ja naapureilleen. Jungelipuhelin eli puskaradio koetaan parhaaksi tavaksi löytää uusia senioreja mukaan toimintaan. Yksinäisyyden ehkäisyssä ja alueellisen yhteisöllisyyden vaalimisessa kerhot ovatkin vertaansa vailla. Vuolle Setlementillä on seniorikerhojen lisäksi tarjolla runsaasti senioreille suunnattua kurssitoimintaa (esimerkiksi liikunta, kielet sekä taito- ja taideaineet) sekä vapaaehtoistoiminnan muotoja (AVEK-ystävätoiminta ja kulttuuriluotsitoiminta). Lisätietoja: www.vuolleoulu.fi. 23 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen OULU Juurtumista asuinalueille LIIKKEESSÄ K u va : A nna A u ti o e-Talo K u janp ä ä jatkaa Suosikin Eki-sedän jalanjäljillä T e k sti : V ille Kalliolan Nuoret ry:n e-Talo-hankkeessa on huomattu, että Suomessa vallitsee edelleen puhumattomuuden kulttuuri. Annammeko nuorille tilaa kysellä esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvistä asioista? Katri Peräaho ja Tero Rapo. 24 Setlementti I SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii liikkee oonn i ihhmisen misen mmuuoottooinen inen 11 | | 22 00 11 55 Suomessa vallitsee puhumattomuuden kulttuuri Tarve e-Talon kaltaiselle palvelulle havaittiin Helsingin Tyttöjen Talossa. Talon verkkosivuilla on palsta, jossa voi esittää kysymyksiä tyttöjen ja nuorten naisten elämään liittyvistä asioista. Yhteydenottoja alkoi lopulta tulla niin paljon, että katsottiin tarpeelliseksi perustaa oma palvelu kysymyksiä varten. Samoihin aikoihin Helsingissä käynnistyi Poikien Talo -hanke ja todettiin, että uuden palvelun tulee vastata sekä tyttöjen että poikien tarpeisiin. – Meillä vallitsee lähtökohtaisesti puhumattomuuden kulttuuri. Aikuiset eivät ole ehkä tottuneet puhumaan seksuaalisuuteen liit- Mikä e-Talo? e-Talon kaksi perustoimintoa ovat Kysy-vastaa-palsta ja kahdenkeskinen chat. Kysy-vastaa-palstalle voi jättää kysymyksen, johon e-Talo vastaa viikon sisällä. Kahdenkeskinen chat on avoinna keskiviikkoisin klo 18–20. e-Talon helmikuussa avautuvilla uudistetuilla verkkosivuilla kolmanneksi perustoiminnoksi perustetaan ryhmächat, jonka avulla nuorille tarjotaan myös vertaistuellista kohtaamista. Lisäksi sivuille avataan Sateenkaari-tila, jonka kautta tuetaan seksuaalisuutta ja sukupuolen moninaisuutta pohtivia nuoria. e-Talon toiminnassa on kahdeksan teemaa, jotka ovat vanhemmuus, väkivalta, murrosikä, seksi ja seksuaalisuus, media ja pelaaminen, sosiaaliset suhteet, monikulttuurisuus sekä terveys, mieli ja jaksaminen. Sivustolle on kerätty tietopankki jokaiseen teemaan liittyen. Teemoista selvästi suosituin on seksi ja seksuaalisuus. Noin 70–80 prosenttia e-Taloon tulevista kysymyksistä liittyy tähän aihealueeseen, johon lasketaan mukaan myös kysymykset esimerkiksi omasta kehonkuvasta, kuukautisista ja ihastumisesta. Paljon kysymyksiä tulee myös liittyen yksinäisyyteen ja masennukseen. Löydät e-Talon osoitteesta www.e-talo.fi tyvistä asioista omien vanhempiensa kanssa, jolloin he eivät osaa ottaa niitä puheeksi myöskään lastensa kanssa. En tiedä onko kyse pelosta, mutta ehkä halutaan sulkea silmät ja oletetaan, että tieto tulee jostain muualta. Koulun seksuaalikasvatus on rajallista. Se tulee hyvin myöhään suhteessa siihen, että todella moni 9-10-vuotias kysyy asioita, joista koulussa puhutaan vasta ehkä kolmen vuoden päästä. Koulun antama tieto ei kohtaa todellisuutta, jossa nuoret elävät, Peräaho mietiskelee. – Nuorilla on myös perusterveystieto ihan rempallaan. Eikö vanhempien kanssa voi puhua edes kuukautisista, Rapo ihmettelee. – Toisaalta on aika pelottavaa, että 10-vuotiaat kysyvät esimerkiksi seksistä ja raskaudesta. Se on aika hurjaa meille työntekijöillekin. Aikuiset eivät ehkä halua uskoa, että jo noin nuorena ollaan kiinnostuneita seksistä, Peräaho jatkaa. Pojat erityishuomion kohteeksi e-Talossa valtaosa kysymyksistä tulee tytöiltä. Kysy-vastaa-palstalla tyttöjen kysymysten osuus on noin 95 prosenttia. Chatissa suhde on hieman tasaisempi, osallistujista noin 70 prosenttia on tyttöjä. Poikien puuttuminen palveluista on yhteinen ongelma muiden samankaltaisten toimijoiden kanssa. – Annetaanko pojille kulttuurissamme tilaa kysyä, vai oletetaanko, että kyllä pojat pärjäävät eikä rohkaista heitä puhumaan asioista? Tämä ongelma ei välttämättä koske pelkästään perheitä vaan myös nuorisotyön ammattilaisia, Peräaho pohtii. – Kulttuurissa pitää tapahtua muutos ja se tapahtuu askel kerrallaan. Olemme muutaman muun toimijan kanssa toteuttamassa keväällä pojille suunnattua isompaa kampanjaa, joka on yksi askel muutokseen. Sama kulttuuri näkyy myös alan työntekijöissä. Meitä miehiä on kaikista seksuaalineuvojista ehkä 5 prosenttia. Minä olen miehenä ja omilla kasvoillani esillä seksuaalineuvojana ja olen ylpeä siitä, Rapo jatkaa. e-Talo haluaa jatkaa pysyvänä toimintana e-Talon hankeaikaa on jäljellä kaksi vuotta, jonka jälkeen tavoitteena on, että toiminta jatkuu Kalliolan Nuorten pysyvänä toimintana. Sivusto on ollut auki vuoden 2014 alusta, mutta jo nyt on käynyt selväksi, että palvelulle on suuri tarve. – Me teemme periaatteessa samaa työtä kuin Suosikki-lehden Eki-setä. Muistan nuorena ajatelleeni, että haluan tehdä juuri sen tyyppistä työtä ja nyt olen tajunnut, että sitähän minä teen parhaillaan, Peräaho nauraa. 25 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen HELSINKI Kalliolan Nuoret ry:n hallinnoimassa e-Talo-hankkeessa (2013–2016) on juuri käynnistynyt kolmas toimintavuosi. e-Talo on verkossa toimiva Tyttöjen ja Poikien Talo, jonka kohderyhmänä ovat 10-28-vuotiaat nuoret. Tyttöjen ja Poikien Talojen tavoin myös e-Talo toteuttaa sukupuolisensitiivistä työotetta. Hankkeella on kaksi täysipäiväistä työntekijää, Katri Peräaho ja Tero Rapo, joilla on pitkä tausta nuorisotyön parissa. Molemmat ovat koulutettuja seksuaalineuvojia, joka oli myös yksi työn edellytyksistä. – Toimimme samoilla periaatteilla kuin Tyttöjen ja Poikien Talot. Yksi vahvuuksistamme on, että emme anna ”Katso useimmin kysytyt kysymykset” -tyyppisiä vastauksia vaan aidosti kohtaamme jokaisen nuoren yksilönä, Peräaho valottaa e-Talon toimintatapaa. LIIKKEESSÄ Mikseri-projektissa Kemissä työskennellään monimuotoisesti kotoutumisen edistämiseksi. Projektin ryhmissä harrastetaan yhdessä, opitaan kieltä ja saadaan vertaistukea. Kaksisuuntaista kotoutumista Mikserissä Toivola-Luotolan Setlementissä Kemissä käynnissä olevan Mikseri-projektin sydämenä on monikulttuurinen matalan kynnyksen kohtaamispaikka Mikseri. Projekti tukee maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa heidän sosiaalisia verkostojaan, lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kaksisuuntaista kotoutumista Meri-Lapissa. Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että myös suomalaiset kotoutuvat monimuotoisempaan Suomeen. Toisin sanoen maahanmuuttajat eivät voi kotoutua vain yksinään. Kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi projektissa välitetään tietoa, ja lisätään myönteisiä ja luonnollisia kohtaamisia kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Meri-Lapissa asuu tällä hetkellä 1400 maahanmuuttajaa, joista 700 asuu Kemissä. Maahanmuuttajat voivat tulla Mikseriin tapaamaan toisiaan, hoitamaan asioita sekä saamaan apua ja neuvontaa. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevalle toiminnalle onkin alueella selvästi tarvetta. Mikserissä kohdataan monenlaisissa toiminnoissa ja tapahtumissa. Mikserissä kokoontuu useita toiminta- ja harrasteryhmiä, kuten esimerkiksi naisten, miesten ja seniorien omia ryhmiä sekä pienten lasten äideille suunnattu ryhmä. Eri ryhmissä ja toiminnoissa opiskellaan arkisuomea. Lisäksi Mikseri tarjoaa erikseen varattavia aikoja, jolloin varaaja voi valita keskusteltavan tai opittavan aiheen itse. Ruokakerhossa tehdään suomalaista ruokaa, ja toisinaan asiakkaat ohjaavat kerholaiset oman kulttuurinsa ruokamaailmaan. Palveluohjausta ja neuvontaa on tarjolla kahtena päivänä viikossa. Mikserissä maahanmuuttajille välitetään tietoa alueen palveluista, tapahtumista, vapaa-ajan toiminnasta ja harrastuksista sekä tuetaan osallistumista 26 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 T e k sti ja J o h anna k u vat : A x elss o n Mikserin ruokakerhossa valmistuu herkkuja eri maista. Puheensorinaa ja yhdessäoloa Mikserin Miehissä Mikserin Miehet -ryhmässä käy iloinen ja vapautunut puheensorina. Osallistujat pyrkivät käyttämään suomen kieltä, mutta välillä turvaudutaan kaverin kielitaitoon. Mikserin ryhmien toiminta on käytännönläheistä, ja ryhmissä käytetään helppoa kieltä. Mikserin Miehet kokoontuu kaksi kertaa viikossa, joista perjantain tapaaminen on asiapitoisempi, ja tapaamisella on aina tietty aihe. Toinen tapaamiskerta on tarkoitettu pelailuun, jolloin biljardi ja lautapelit ovat suosittuja. Osa pelaa ja osa katsoo. Samalla keskustellaan ja opitaan uusia sanoja ja asioita Suomesta. Mikserin Miesten toiminta onkin sosiaalista kanssakäymistä parhaimmillaan. Kävijämäärä kertoo ryhmän tarpeellisuudesta ja innostavuudesta, sillä joka tapaamisessa on mukana yli 20 miestä. Parhaimmillaan osallistujia on ollut lähes 60. Projektityöntekijä Uchenna Unanka on miesten tuki ja turva. Hän on hyvä roolimalli miehille siitä, kuinka suomen kieli opitaan, jos vain motivaatiota riittää. – Puhu, puhu ja puhu, Unanka sanoo hymyillen. Kielen oppimista ja herkuttelua ruokakerhossa Ruokakerhossa tehdään afganistanilaista ruokaa, uppopaistettuja perunapihvejä. Tämänkertaisen pääkokin kanssa on käyty etukäteen yhdessä kaupassa, ja resepti on käännetty yhteistyössä suomen kielelle. Aluksi kaikki raaka-aineet ja käytettävät astiat nostetaan pöydälle. Ainekset ja välineet käydään läpi suomeksi. Seuraavaksi luetaan yhdessä resepti, puetaan esiliinat päälle ja pestään kädet huolellisesti. Perunapihvit valmistuvatkin nopeasti kymmenen osallistujan avulla. Jokaiselle löytyy Toivola-Luotolan Setlementti ry on perustettu Kemiin vuonna 1923. Toivola-Luotolalla on päiväkotitoimintaa, vanhusten asumispalvelutoimintaa ja monikulttuurista toimintaa. Palvelukeskus Purolassa tuotetaan vanhusten asumis- ja tukipalveluita, kuten vuokra-asuntoja, ateria- ja pitopalvelua, siivouspalvelua, fysioterapiaa sekä kampaamopalveluita. Kemin kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut vastaa hoivaosastoista. Mikseri-projekti on kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen tuella toimiva projekti. Toiminta-aika on vuodet 2014–2016, ja siinä työskentelevät Toivola-Luotolan Setlementin toiminnanjohtaja, projektikoordinaattori Johanna Axelsson sekä projektityöntekijät Inkeri Himanka ja Uchenna Unanka. Projektissa verkostoidutaan ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen järjestöjen, viranomaisten ja maahanmuuttotoimijoiden kanssa. Toivola-Luotolaan ja Mikseri-projektiin voit tutustua osoitteessa www.toivola-luotola.fi Mikserin ryhmän naiset suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä Kulttuuripuu-tilataideteosta. Tässä valmis teos Mikserin tiloissa. tekemistä, kun ruokaa tehdään saman reseptin mukaan yhtä aikaa kahdessa ryhmässä. Ruuan valmistuttua katetaan yhdessä pöytä ja asetellaan lisukkeet esille. – Tästä tulikin hampurilainen! joku osallistujista hihkaisee, kun perunapihviä ja suolalla maustettua tomaattiviipaletta asetellaan sämpylän väliin. Hyvää on, kaikki ovat samaa mieltä. Lopuksi siivotaan paikat yhdessä ja toistellaan yhdessä uusia opittuja sanoja. 27 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen KEMI jo olemassa olevaan toimintaan. Maahanmuuttajia koulutetaan vapaaehtoisiksi ja heitä kannustetaan vapaaehtoistoiminnan käyttäjiksi. Jo hyvin kotoutuneita maahanmuuttajia pyritään saamaan vertaistueksi muille. Tavoitteena on, että ensi vuonna Mikserissä toimisi useita vertaistukiryhmiä. Esimerkkejä tällä hetkellä toimivista ryhmistä ovat Mikserin Miehet -ryhmä sekä Ruokakerho. LIIKKEESSÄ 28 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 ASUMINEN Vaikuttamistyötä sopan äärellä Pohjois-Haagan Setlementtiasunnoissa on huomattu, että ruoka yhdistää. Mutta miten yhdessä kokkaaminen ja syöminen liittyy alueelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? T e k sti : Heta M u lari K u vat : Heta M u lari , A nna V u o ri o , Kimm o R ö n k ä Soppapäivä oli täynnä yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa ja asiatietoa Pohjois-Haagan Setlementtiasuntojen uusissa tiloissa. Talon aktiivi Arja Stelmacher tutkii tuttujen ruokien sokeripitoisuuksia. – On tärkeää lähteä Tammikuisena aamupäivänä Pohjois-Haagan Setlementtiasuntojen asukastilassa kuhisee. Setlementtiasuntojen yhteisötuottaja Ulla Remes ja yhteisökoordinaattori Sari Jauhiainen toivottavat ovella tervetulleeksi herkuttelemaan. Tarjolla on asukastilan uudessa keittiössä itse tehtyä kasviskeittoa, tuoretta leipää sekä tietenkin kahvia. Osa asukkaista ja vieraista pelaa Wiitä, osa juttelee pöytien ympärillä ja osa on tutustumassa ravitsemusasiantuntija Niina Teivosen opastuksella suosittujen elintarvikkeiden sokeripitoisuuksiin ja piilosokereihin. Pohjois-Haagassa on käynnissä soppapäivä, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa talon uudessa, sisustusarkkitehti Esa Vesmasen suunnittelemassa keittiössä. Viime vuoden lopulla koko tila sisustettiin uudelleen: värit ovat raikkaita, huonekalut helposti siirreltävissä ja keittiössä on runsaasti tilaa yhteiseen ruuanlaittoon. – Koko toiminta on saanut uutta pontta keittiöstä ja sisustuksesta, pohtii Arja Stelmacher, joka on ollut aktiivinen talon toiminnassa jo kahdeksan vuoden ajan. – Seniorit ovat aina olleet tässä talossa aktiivisia, mutta voisi olla vielä enemmän innokkaita järjestäjiä ja osallistujia, Arja jatkaa. – Olisi hyvä saada kaikkein yksinäisimmät asukkaat mukaan. Yksikin uusi kasvo on iso asia. liikkeelle ja mukaan toimintaan, Leila Halme Mielipiteiden vaihtoa ja yhteistoimintaa Pyöreän pöydän ympärille on kokoontunut useampi talon asukas nauttimaan soppaa, vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista, kuten vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten senioreille suunnattujen ryhmien merkityksestä. Keskustelussa on mukana myös Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä Sari Hellsten. Mielipiteitä vaihdetaan välillä kiivaastikin, kun puheeksi tulee ikääntyneiden kuljetuspalvelujen vähentäminen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää pysyä aktiivisena ja toiminnassa mukana – ja että osallistumiseen pitää myös tarjota mahdollisuuksia. – Ei elämässä pärjää löysäilemällä. Kyllä pitää lähteä liikkeelle, talon asukas Leila Halme toteaa painokkaasti. Ihmiset vaihtuvat pöydän ympärillä, ja osa suuntaa sopan syötyään vesijumppaan. Tapaan pöydän ääressä Ilmari Leinon, joka kertoo asukastoiminnasta ja kerhoista tarkemmin. – Meillä on Seniorikerho yli 65-vuotiaille, joka on ollut toiminnassa jo useita vuosia. Joka toinen keskiviikko kerhoa ohjaa Anu Lintilä Vanhustyön keskusliitosta. Kokoontumiskertojen teemat vaihtelevat suosikkituoksuista ja hemmotteluhetkistä ajankohtaisiin uutisaiheisiin sekä lapsuusajan muisteluihin. Setlementtiasuntojen tiloissa on vuoden alussa myös aloittanut uusi Äijäkerho, jota vetää D toteaa sopan ääressä. 29 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen D Miessakit ry. Toiminta on vielä suunnittelun asteella, mutta miesjoukon keskuudessa on jo kertynyt runsaasti ideoita. Ilmari Leinon mielestä on tärkeää, että myös miehille on oma kerhonsa. – En ole varsinaisesti ”groupie”, enkä lähde heti mukaan kaikkeen. Parasta on, että talossa on vapaa seurustelupaikka, jossa voi lukea päivän lehden, Ilmari lisää. Pöydän ympäriltä kuuluu myös kehittämisideoita. – Asukastilan tietokone pitäisi saada takaisin käyttöön. Tämä on suuri puute asukkaille, joilla ei ole käytössä omaa konetta. Olen itsekin opastanut täällä muita koneen käytössä, Ilmari toteaa. Vaikuttamista koko alueella Soppapäivän starttitapahtuman toteuttivat moniammatillisessa yhteistyössä Pohjois-Haagan Setlementtiasunnot, Hopeatien palvelutalo ja Helsingin kaupungin Lännen sosiaali- ja lähityö. Moni osallistuja saapui paikalle kävelymatkan päästä Hopeatien palvelutalolta. Tavoitteena onkin, että uudistettu asukastila saataisiin tulevaisuudessa entistä laajemmin koko alueen käyttöön. Arja Stelmacher muistaa ajan, jolloin Setlementtiasunnot oli uusi toimija Pohjois-Haagassa. – Alussa taloa kohtaan oltiin epäluuloisia ja vastustettiinkin. Järjestimme silloin yhteisiä tutustumistapahtumia ja kirpputoreja, ja ihmiset tulivat kommentoimaan: ”Tehän olette ihan tavallisia ihmisiä”, Arja naurahtaa. Jatkossa Pohjois-Haagassa tarjoillaan soppaa joka tiistai. Yhdessä tekemällä kiinnitetään huomiota asukkaiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kerran kuussa soppatiistain yhteydessä järjestetään teemapäivä. Kevään teemoiksi on kaavailtu muun muassa esittelyjä liikkumisen mahdollistavista apuvälineistä ja nivelsairauksien ennaltaehkäisystä sekä asiantuntijaluentoa luontoäidin aarteista. Soppapäivä on hyvä esimerkki siitä, kuinka alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen lähtee aina läheltä, ihmisten arkipäivästä. Soisikin, että sopan äärellä vierailisivat myös päätöksentekijät ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. – Päivän soppa syntyy näistä aineksista, Sari Jauhiainen toteaa. Ilmari Leinon mielestä talon toiminnassa tärkeintä on kokoontumistila vapaalle yhdessäololle. 30 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 LIIKKEESSÄ T e k sti : K u va : J elena maria S antalainen tiainen Tyttöenergiaa ja tutkimusta Ruotsalaisissa tyttöelokuvissa tyttö edustaa monella tavalla yhteiskunnallista muutosta. Setlementti-lehden toimitussihteeri Heta Mularin väitöskirja ruotsalaisista tyttöelokuvista tarkastettiin Turun yliopistossa tammikuun lopulla. Kulttuurihistorian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995–2006 (”Uudet feminismit, tasa-arvo ja uusliberalismi ruotsalaisissa tyttöelokuvissa, 1995–2006”). Mulari tutki vuosien 1995–2006 välillä ilmestyneitä ruotsalaista elokuvia, joiden keskeisenä teemana ovat tyttöihin liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset. Näissä elokuvissa tyttö on paitsi aktiivinen toimija, myös poliittisen huolipuheen kohde. Heta Mulari, mitä on Girl power? Girl power on 1990-luvun puolivälissä alkanut ja voimistunut angloamerikkalainen kaupalliskulttuurinen ilmiö. Se näkyi populaarikulttuurissa muun muassa teinibändeinä, elokuvina ja televisiosarjoina, joissa oli vahva tyttöyttä juhlistava sävy. Tytöt nähtiin niissä voimakkaina toimijoina. Girl power on kuitenkin kiistelty ilmiö, ja sillä on vastakulttuurinen, ei-kaupallinen ja poliittinen tausta feministisessä liikkeessä. Girl powerin retoriikka näkyy yhä muun muassa tyttötyössä ja keskusteluissa tyttöjen voimaantumisesta. Mikä on Girl powerin vaikutus ruotsalaisten tyttöelokuvien syntyyn? Girl power -ilmiön kaupallisuus nosti esiin sen, että teinityttö on 32 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 vahva markkinoinnin kohderyhmä. Populaarikulttuurin pintailmiönä tyttöyteen liittyvien teemojen oli helppoa solahtaa myös elokuvamaailmaan. Yksi syy Ruotsin tyttöelokuvaperinteen syntyyn oli siis se, että tyttöys myi. Tyttöelokuvat eivät kuitenkaan olleet pelkästään kulutuskulttuurin ilmiö, vaan niillä oli selkeä yhteys uusfeministiseen liikkeeseen, tasa-arvo-ajatteluun ja sitä kautta myös tasaarvokasvatukseen. Esimerkiksi seksuaalista häirintää käsitteleviä tyttöelokuvia käytettiin myös kouluissa opetusmateriaalina. Miten vertaisit ruotsalaisen ja suomalaisen elokuvan pyrkimystä vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun? Suomessa on joitakin elokuvia, kuten uutuuselokuva Päin seinää (Antti Heikki Pesonen), joissa tyttö on keskiössä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että Suomessa olisi ruotsalaista tyttöelokuvaa vastaavaa ilmiötä. Ilmiö ei välttämättä edes rantaudu meille, koska yhteiskunnallinen ja elokuvapoliittinen tilanne on erilainen kuin ruotsalaisen tyttöelokuvan syntyaikoina. Meillä on viime vuosina tehty useita elokuvia lähiöiden nuorista miehistä. Näiden elokuvien tematiikka pohjautuu suomalaiseen syrjäytymiskeskusteluun. Suomessa käydään kuitenkin liian vähän aidosti kriittistä keskustelua näiden elokuvien sisällöistä. Heta, olet toiminut Setlementtiliitossa Tyttötyön verkostohankkeen projektikoordinaattorina vuosina 2011–2013. Minkälaisena näet setlementeissä tehtävän tyttötyön vaikutuksen tyttönä olemiseen tämän päivän Suomessa? Suomessa on vahva ihanne yksin pärjäävästä tytöstä. Setlementeissä tehtävässä tyttötyössä taas yhteisön merkitystä korostetaan. Tilat ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on yleensä maksutonta. Tyttöryhmissä ja avoimissa illoissa osallistujilla on lupa yhdessä muiden tyttöjen ja ohjaajien kanssa kyseenalaistaa ja murtaa ahtaita ihanteita tyttöydestä. KIRJA-ARVOSTELU Setlementtiliike suuntautuu yhä enemmän kansalaistoimintaan. Mistä innostus tulee? Minkälaisia juuria kansalaisten kannustamisella on? Mihin se voi parhaimmillaan, tai pahimmillaan, johtaa? Briitta Koskiahon kirja Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä herättelee näitä kysymyksiä lähihistorian ja tuoreen tutkimuksen valossa. Briitta Koskiahon kirja kuvaa kansalaisaktivoinnin valtionpolitiikkaa viime vuosikymmenien Isossa-Britanniassa. Brittien Suuren Yhteiskunnan politiikan avaaminen luo pohjaa, jolla Koskiaho arvioi Suomeen rantautuneita toimintatapoja. Puolet kirjasta kuvaa nykytilannetta: palveluiden muutoksia sekä osallisuuden, paikallisuuden ja kumppanuuksien merkitystä Suomessa. Kirjassa avataan sitä, mitä erilaisilla käsitteillä voidaan tehdä, kun luodaan uusia yhteistoiminnan tapoja valtionpolitiikassa ja kansalaisyhteiskunnassa. Käsitteiden paljous myös tekee kirjan lukemisesta hieman takkuista. Itse pyrin lukemaan kirjaa sosiaalisen työn ja kansalaisaktivoinnin arjen näkökulmista keskittyen kannustamisen, paikallisuuden ja kumppanuuden käsitteisiin. Seuraavassa poimintoja luennastani. Kannustaminen ja rohkaiseminen ilahduttavat, ja niistä Polkuja kansalaisosallistamisen viidakossa T e k sti : S al o me saa voimaa toimia. Vaan asia mutkistuu, jos ne otetaan politiikan tai sosiaalisen työn välineiksi. Ison-Britannian Suuren Yhteiskunnan kokeiluissa ihmisiä on kannustettu pitämään huolta lähiyhteisöistään ja rohkaistu kohottamaan omaa ja muiden hyvinvointia. Koskiaho kuvaa esimerkein ja tutkimuksesta ammentaen käytäntöjen nurjaa puolta. Esimerkiksi jos työttömän aktivointi ei lähde ihmisen omasta intressistä, vaan viranomaisen kontrollinhalusta, ei ihme jos kannustaminen ei auta. Omatoimisuuteen kannustavassa vanhustenhoidossa taas voi olla pahimmillaan kyse kilpailutetun työn mitoituksesta niin, että hoitotyössä jää aikaa vain välttämättömimpään. Omatoimisuuden korostaminen voi siis kääntyä heitteillejätöksi. Ison-Britannian kokeilut näkyvät Suomessakin hallituksen retoriikassa ja toimin- T u o maala nassa sekä järjestötyössä. Koskiaho on koonnut hyvää laajakulmaa näihin. Hän nimeää sudenkuoppia ja ehdottaa parempia valintoja. Ensinnäkin: jos kansalaisia aktivoidaan ja kumppanuuksia solmitaan kansalaisjärjestöjen ja julkisten toimijoiden kesken säästöjen tavoittelemiseksi, tästä olisi reilua keskustella suoraan. Toiseksi: ilman resursseja kansalaistyö ei voi toimia yhdenvertaisesti, vaan kansalaisten mukanaolo neuvotteluissa ja osallistumisessa voidaan varmistaa vain pitkäkestoisella rahoituksella. Kolmanneksi: kansalaisten osallistumiseen ei riitä kuuleminen ja neuvotteluihin mukaan ottaminen – tarvitaan valtaa päätösten toteuttamiseen. Neljänneksi: jos byrokratia ja kansalaisten kontrollipolitiikka ovat selvässä ristiriidassa aktiivisen kansalaistoiminnan kanssa, tulisi byrokratiaa ja kontrollia purkaa. Uudet ratkaisut vaativat siis uudenlaisia rakenteita. Jos byrokratian purkamisen tarkoitus on pelkästään säästää, ja kansalaisten ja järjestöjen vastuulle sysätään murtuvan hyvinvointivaltion hoiva- ja huoltotehtävät, on seurauksena eriarvoisuuden lisääntymistä ja inhimillisiä tragedioita. Näistä kriittisistä huomioista huolimatta kirja on optimistinen: uudenlaisella demokratiatyöllä voidaan myös aidosti lisätä kansanvaltaa, ja kansalaisjärjestöillä voi olla tässä tärkeä rooli. Tämä edellyttää kuitenkin, että menneestä opitaan. Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä avaa uusia sosiaalipolitiikan käänteitä, jotka ovat tärkeitä myös setlementtityössä. Siksi kirja olisi ansainnut huolellisen editoinnin, jolla painovirheet olisi poistettu ja käsitteellinen viidakko karsittu lukijaystävällisempään suuntaan. Ajankohtaisen tutkimustiedon tulisi olla selkeäkielistä, jotta se antaisi mahdollisimman suurelle joukolle kansalaisia mahdollisuuden arvioida yhteiskuntaa. Ehdotankin seuraavaa Setlementtijulkaisua kirjan aiheesta käytännönläheisesti kirjoitettuna siten, että teksti avautuisi myös niille, jotka eivät ole tottuneet lukemaan akateemista tutkimusta. 33 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen T Ä ss Ä J A N Y T Tervetuloa liittokokoustapahtumaan! Setlementtiliiton valtakunnallinen liittokokoustapahtuma järjestetään 23–25. huhtikuuta PikkuSyötteellä. Liittokokoustapahtuman ohjelmassa on verkostotapaamisia ja strategiatyötä sekä tutustumista Nuorisokeskus Syötteen tarjontaan niin sisätiloissa kuin ulkoillenkin. Tapahtuma on oiva mahdollisuus tutustua nuorisokeskukseen, jonne setlementtitoimijat ovat tervetulleita omien nuorisoryhmiensä kanssa ja myös yksityisesti. Nuorisokeskus Syöte on yhteiskunnallinen yritys. Tapahtuman ohjelma päivittyy jatkuvasti. Voit seurata tilannetta Setlementtiliiton nettisivuilla: www.setlementti.fi. Myös ilmoittautuminen tapahtuu sivujen kautta. Lämpimästi tervetuloa! Setlementtiliiton uudessa projektissa taide vahvistaa lähiöiden yhteisöllisyyttä Setlementtiliitossa käynnistyi vuoden 2015 alussa yksivuotinen projekti Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana. Projektin tavoitteena on nimensä mukaisesti vahvistaa lähiöiden ja asukkaiden yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Samalla kehitetään ja juurrutetaan yhteisötaiteen menetelmiä kansalaistoiminnan välineeksi. Projektissa sovelletaan yhteisötaiteen menetelmiä kuudessa erilaisessa lähiössä. Näissä lähiöissä palkattu ammattitaiteilija tuottaa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa taidetapahtuman tai taideteoksen. Yhdessä toteutettu taideteos tai taideteko jää elämään yhteisössä teoksena tai taltiointina. Lähiöhankkeista neljä toteutetaan Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen toimintapaikkakunnilla: Helsingin Kalliossa, Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä. Hämeenlinnassa yhteistyötä tehdään Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa. Espoossa yhteistyökumppanina on Kalliolan setlementin asukastalo Kylämaja. Projektia koordinoi Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke (2011–2015). Projektin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Uusi paikallisuus -hankkeessa kehitetään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heidän omassa lähiympäristössään, jotta he voivat kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisätiedot: Suomen Setlementtiliitto Kansalaistoiminnan toimialajohtaja Helka Körkkö helka.korkko@setlementti.fi www.uusipaikallisuus.fi 34 Setlementti I SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii liikkee oonn i ihhmisen misen mmuuoottooinen inen 11 | | 22 00 11 55 T Ä ss Ä J A N Y T Kipparintalossa vietettiin sydämellisiä harjannostajaisia Kipparintalo on kehitysvammaisten nuorten oma asuintalo, joka nousee Helsingin uudelle asuinalueelle Kalasatamaan, osoitteeseen Arcturuksenkatu 6. Harjannostajaisia juhlittiin tammikuun lopulla tulevien asukkaiden ja heidän perheidensä, työmaan henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kesken. Tilaisuus huipentui Puntti Valtosen johdolla laulettuun yhteislauluun Aikuinen nainen. Tilaisuuden jälkeen juhlijat siirtyivät rakennuspölyiselle työmaalle, jossa tulevien asukkaiden omat kodit alkavat jo hahmottua. Seiniä voitiin jo mittailla ja sisustussuunnittelua edistää. Kipparintalossa on asukkaille yhteiset oleskelu- ja keittiötilat. Jokainen asuu omassa asunnossaan, mutta paikalla on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Taloon muuttaa yhteensä 14 kehitysvammaista nuorta, ja talo valmistuu loppukesällä 2015. Kipparintalo sai alkunsa kehitysvammaisten nuorten vanhempien hankkeesta. Vanhemmat alkoivat miettiä, missä heidän lapsensa asuisivat aikuisina, ja perustivat hanketta edistämään Savulaiset ry -yhdistyksen. Setlementtiasunnot Oy on hankkeen yhteistyökumppani, ja kokonaisurakoinnista vastaa Fira Oy. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara oli mukana asuntorahoituksessa. Vanhemmat korostavat, että jokaisella on oikeus omaan kotiin ja hyvään elämään. Keskeinen sijainti Kalasatamassa ja palveluiden läheisyys on tärkeää erityisesti kehitysvammaisille nuorille. Hankkeen toteuttaminen on vaatinut vanhemmilta sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta nyt ollaan jo loppusuoralla ja onnelliset nuoret saavat pian oman kodin. 35 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen T Ä ss Ä J A N Y T Asukasedustajavaalit järjestetään maaliskuussa Setlementtiasunnot Oy:n ja Setlementtiasumisoikeus Oy:n Asukasidea 2014 -palkinnot jaettiin tammikuun lopulla Setlementtiasunnot Oy palkitsi ilolla kaksi asukkaiden suunnittelemaa ja toteuttamaa ideaa, jotka edistävät merkittävästi asumisviihtyvyyttä omissa taloissaan. Palkinnon saivat Jätkäsaaren Merikartano ja Alppikylän Setlementtiasunnot. Jätkäsaaren Merikartano palkittiin saunatilojen uuden sisustuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Merikartanossa on kaksi yhteistä talosaunaa, jotka sisustettiin mukaviksi oleskelutiloiksi. Toinen saunatiloista muutettiin levysoitinta myöten Back to the sixties -tyyliseksi, ja toinen sisustettiin hillitymmin korikalustein. Idean suunnittelivat ja toteuttivat Sari Varilo, Anja Kulovesi-Leino ja Jukka Kuuranne. Alppikylän Setlementtiasunnot sai palkinnon yhteisparvekeviljelyn ideoinnista. Talon betonikäytävät saivat uusien kasvien ja istutusten myötä uuden ilmeen sekä vihreyttä ja iloisuutta ympärilleen. Alppikylän Setlementtiasuntoihin kuuluu kaksi erillistä taloa, Nyyttipuisto ja Hevosmies. Idean toteuttivat Nyyttipuistossa Maarit Eskola, Mia Nevaranta, Mikael Tilli, Sanna Kärkkäinen, Kirsi-Marja Ahtiala ja Jarmo Laine. Hevosmiehessä toteuttajiin kuuluivat Maarit Salonen, Sirkka Kaijanlaakso ja Antti Sarvi. Lämpimät onnittelut voittajille! 36 Setlementti I SSEETTLLEEMMEENNTTTTI Ilii liikkee oonn i ihhmisen misen mmuuoottooinen inen 11 | | 22 00 11 55 hallitusten asukasedustajavaalit järjestetään maanantaina 16. maaliskuuta klo 14–18 talojen asukastiloissa. Asukkaat voivat äänestää omaa ehdokastaan kaikkien talojen asukasedustajaehdokkaista. Ehdokkaat julkistetaan noin viikkoa ennen äänestyspäivää. Setlementtiasunnot Oy:n hallitukseen valitaan kaksi edustajaa ja Setlementtiasumisoikeus Oy:n hallitukseen yksi edustaja. Kaikki hallitusten jäsenet valitaan alkavalle toimikaudelle yhtiöiden yhtiökokouksissa 25. huhtikuuta. Vaaleista tiedotetaan tarkemmin talokohtaisesti lähempänä vaalipäivää. Oulussa Setlementtityö on saanut uutta virtaa viestintään Oulun Seudun Setlementti ry on vaihtanut nimensä 70-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Oulussa setlementtityö tunnetaan nyt nimellä Vuolle Setlementti ry. Vuolle toimii jatkossakin Hyvinvointi- ja yhteisötyön, Vuolle-opiston ja Pikku-Syötteen palvelujen kautta lähellä ihmistä sitoutuen parantamaan alueen hyvinvointia. Vuolteen Hyvinvointi- ja yhteisötyö tuottaa yksilön voimavaroja vahvistavia palveluita ja toimintaa erilaisille ihmisryhmille. Vuolleopisto on laaja-alaista yleissivistävää koulutusta ja erilaisia kulttuuriopintoja tarjoava oppilaitos. Opisto tuottaa sekä kansalaisopistoettä kansanopistokoulutusta. Pikku-Syöte on luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyvä toimintakeskus ja yksi Suomen nuorisokeskuksista. Pikku-Syöte tarjoaa erityisesti Vuolteen nuorisotyölle hyvät puitteet monipuoliseen toimintaan. Vuolle – eli vahva virran paikka – kuvastaa koko Vuolteen toiminnan ydintä. Viestintäuudistuksen kautta Vuolle näkyy myös selkeämmin osana Setlementtiliittoa, mikä luo viestinnälle koko toiminnasta entistä paremmat mahdollisuudet. Vuolle opastaa, auttaa, kouluttaa ja koskettaa ihmisiä elämän eri vaiheissa. Lapsi- ja nuorisotyön rakenneuudistus käynnistyy Rakenneuudistus käynnistyy alueellisilla kehittämispäivillä. Vuosi 2015 on siirtymävuosi ja tammikuussa 2016 lapsi- ja nuorisotyön uusi rakenne otetaan käyttöön kaikilla neljällä alueella. Keväällä 2015 järjestetään neljä kehittämispäivää, joiden tavoitteena on tuoda alueelliset toimijat yhteen keskustelemaan setlementtiliikkeessä tehtävästä lapsi- ja nuorisotyöstä sekä rakenteista, joilla paikallisen työn tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin. Kehittämispäivien aikana jokaiselle alueelle kootaan oma aluetyöryhmä, joka jatkaa uudistusprosessin läpivientiä ja uuden rakenteen käynnistämistä. Kehittämistilaisuudet ovat aito vaikuttamisen paikka, jonne toivomme laajalti työntekijöitä, vapaaehtoisia ja toimintaan osallistuvia nuoria. Kehittämispäivän ohjelmassa hyödynnetään Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeessa kehitettyjä keskustelevan demokratian työmuotoja. Keskusteluja käydään sekä koko joukon voimin että pienemmissä ryhmissä, jotta jokaisen ääni tulee kuulluksi. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistuu Tampereen yliopistossa väitöskirjaansa tekevä HM Mikko Värttö, joka laatii tilaisuuksista ja niissä käydyistä keskusteluista yhteenvedon. Lapsi- ja nuorisotyön uusi rakenne ja sen muodostaminen yhdessä on mahdollisuus meille kaikille kokoontua yhteen keskustelemaan, jakamaan ideoita ja luomaan uutta – arvokkaita perinteitä unohtamatta. Lue lisää kehittämispäivien aikatauluista ja ilmoittautumisesta Setlementtiliiton kotisivuilta: www.setlementti.fi Lisätietoja: Va. kehittämispäällikkö Liisa Ojala liisa.ojala@setlementti.fi Setlementtiliiton toiminta valtakunnallisena kansantanssijärjestönä on päättynyt Kansantanssi on yksi setlementtien vanhimmista toimintamuodoista. Eri-ikäisten tanssijoiden harrastusryhmiä on toiminut ympäri maata, ja monissa yhdistyksissä kansantanssi oli yksi ensimmäisistä toimintamuodoista. Valtakunnallinen kansantanssitoiminta alkoi liikkeessä 1950-luvulla. Aktiivisia ryhmiä on edelleen esimerkiksi Tampereella, Järvenpäässä ja Turussa. Toiminta on kuitenkin supistunut niin, että syksyllä 2014 tehtiin liittohallituksessa päätös setlementtien valtakunnallisen kansantanssitoiminnan lopettamisesta. Setlementtiliitto ei enää osallistu valtakunnalliseen kansantanssin yhteistyöhön, tapahtumiin tai niiden järjestämiseen. Viimeinen tapahtuma, johon liitto otti osaa muiden kansantanssin ja -musiikin järjestöjen kanssa, oli Folklandia -risteily tammikuussa 2015. Setlementtien edelleen toimivia ryhmiä suositellaan hakemaan jonkin toisen kansantanssijärjestön jäsenyyttä saadakseen muun muassa mahdollisuuden osallistua kursseille, luokitteluihin, ohjaajakoulutukseen sekä kansainväliseen toimintaan. Karjalainen Nuorisoliitto on luvannut setlementtien ryhmille jäsenyyden yhteistyökumppanihintaan. Katso lisää www.karjalainennuorisoliitto.fi Kansantanssityöryhmä kiittää kaikkia vuosien varrella toimintaan osallistuneita tanssijoita, ohjaajia, pelimanneja ja muita tanssista nauttineita. 37 1| 2015 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I lii k e o n i h misen m u o t o inen SETLEMENTIT S uo m e n Setlementtiliitto 0108375500 Setlementtiasunnot Oy 0108375300 Setlementtiasumisoikeus Oy 0108375300 Setlementit Ahjolan Setlementti Tampere, 0445538400 Auralan Setlementti Turku, 050 316 7702 Harjulan Setlementti Lahti, 03 8725130 Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää, 050 501 3175 Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna, 050 501 3175 Joensuun Setlementti Joensuu, 0400 524 999 Jyränkölän Setlementti Heinola, 0447972400 Jyvälän setlementti Jyväskylä , 014-217 202 Kainulan setlementti Kajaani, 08 6133058 Kalliolan setlementti Helsinki, 0102795080 Koskelan Setlementti Äänekoski , 0206322931 Kuopion setlementti Puijola Kuopio, 0505548877 Kurikkalan Setlementti Kurikka, 06 4502395 Setlementti Kyröskoskela Kyröskoski, 0447160633 Lievestuoreen Setlementti Lievestuore, 0407349392 Linnalan Setlementti Savonlinna, 015 51180 Setlementti Louhela Järvenpää , 0408380632 Mikkelin Setlementti Mikkeli, 050529 3361 Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, 03 31418500 OmaPolku Tampere, 0407007667 Otsolan setlementti Pori, 02 630 1500 Parkanon setlementti Parkano, 03 448 2979 Pohjois-Kymen setlementti Kouvola, 044541 2864 Rientolan setlementti Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Tampere, 0445538439 Rovalan Setlementti Rovaniemi, 0404873019 Saukkolan Setlementti Tampere, 0445538439 Toimelan setlementti Helsinki, 09 6229580 Toivola-Luotolan Setlementti Kemi, 016 2110711 Setlementti Tunturila Kemijärvi , 016 821343 Setlementti Ukonhattu Leppävirta, 0443898200 Vaasan Setlementtiyhdistys Vaasa, 06 3196600 Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto Helsinki, 050 566523 Vuolle Setlementti Oulu, 08 5554060 Setlementtin uor t e n p i i r i j ä rj e s t ö t HÄ M E E N P I I R I 0445538415 Ahjolan Setlementti Tampere Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna, 050 501 3175 Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Tampere, 044 553 8438 Saukkolan Setlementti Tampere, 0445538439 Siivikkalan Nuoret Ylöjärvi, 0445538439 Seinäjoen setlementtinuoret Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri Tampere, 03 3440161 OmaPolku Tampere, 0407007667 Torkku Tampere, 0505735713 Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa, 06 319 6600 I T Ä - S UO M E N P I I R I 0440200240 Enonkosken Linnalan Nuoret Enonkoski, 0503528180 Kerimäen Linnalan Nuoret Kerimäki 38 Setlementti I S E T L E M E N T T I lii k e on i h misen m u o t o inen 1| 2015 Kuopion Setlementti Puijola / Puijolan Nuoret Kuopio, 0447872879 Linnalan Nuoret Savonlinna, 0440771832 Savonlinnan seudun romanilähetys Savonlinna, 0505899246 K E S K I - S UO M E N P I I R I 0206322938 Jyvälän Nuoret Jyväskylä, 0400908097 Koskelan Nuoret Äänekoski , 0206322938 Lievestuorelan Nuoret Lievestuore, 0405877336 LAPIN PIIRI 0407354600 Luotolan Nuoret Kemi, 0407032554 Rovalan Nuoret Rovaniemi, 0407354600 Tunturilan Nuoret Kemijärvi, 0405795502 OU L U N P I I R I 0400832344 Kainulan Nuoret Kajaani Oulun Setlementtinuoret Oulu, 0400832 344 Syötekylän Setlementtinuoret Syöte l o u nais - s u o men P I I R I 0451289806 Auralan Kerhokeskus Turku, 0451289806 Auralan Kerhonjohtajat Turku, 0451289806 Otsolan Nuoret Pori, 02 6301500 Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku, 02 2514005 UU D E N M A A N P I I R I 02-2514005 Jyränkölän Nuoret Heinola, 0407229965 Kalliolan Nuoret Helsinki, 04577311356 Korson Setlementtinuoret Vantaa, 09 83932275 Louhelan Nuoret Järvenpää, 0405395344 Pajamäen Nuoret Helsinki, 0503111115 Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. S e t l e m e n t t i arvo t Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton t o i m i a l ajoh t aja t Asumisen palvelut Anu Haapanen, 040820 8758 Kansalaistoiminta Helka Körkkö, 0505863288 Lapsi- ja nuorisotyö Anu Haapanen, 040820 8758 Otto Pasma, 0456363630 (isyysvapaalla 31.12.2015 saakka) Monikulttuurinen työ Matti Cantell, 0505945276 Seniori-ja vanhustyö Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 0505634671 (opintovapaalla 31.12.2015 saakka) Vaikeat elämäntilanteet Pentti Lemmetyinen, 0400961 469 Viestintä Jaana Kymäläinen, 0505772262 Sähköposti: etunimi.sukunimi@setlementti.fi S e t l e m e n t t i yh t i ö t Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille Yhteiskunnallinen yritys -merkin vuonna 2012. www.setlementti.fi Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa kestotilauksena hintaan 25 euroa/vuosi. Tilaan Setlementti-lehden 4 numeroa lahjaksi hintaan 25 euroa. Tilaan Setlementti-lehden kestotilauksena lahjaksi hintaan 25 euroa/vuosi. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaaja Nimi Laskutusosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen Setlementtiliitto Oy Lahjan saaja Tunnus 5020330 Nimi 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoite Postinumero Postitoimipaikka K I I T T Ä Ä ! www.setlementti.fi ✄ Lahjakortti Hyvä lahjansaaja! Sinulle on tilattu Setlementti-lehti Setlementti-lehti käsittelee setlementtityön ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä. Lehden kustantaja on Suomen Setlementtiliitto. Antoisia lukuhetkiä Sinulle toivottaa I H M I S T E N K E S K E L L Ä , I H M I S T E N K E S K E N
© Copyright 2024