KAASUA! HOME VETY- AUTOT JÄÄPALA
1/2015 KEMIA KAASUA! Sata vuotta Ypresin tragediasta HOME Kemi We create chemistry that makes batteries love dancing. hyökkää hermostoon VETYAUTOT vilistivät Porthaniassa JÄÄPALA on pähkinä purtavaksi The demand for energy is rising fast. To help the world keep up, we are co-creating smarter ways to harvest and generate energy, like using the footsteps on dance floors to charge clubbers’ phones. When our everyday lives help to fuel the planet, it’s because at BASF, we create chemistry. Share our vision at wecreatechemistry.com Kemia-lehden ChemBio-numero lähestyy Varmista nyt paikkasi ja maksimoi näkyvyytesi! Kemia 2/2015 ilmestyy 10. maaliskuuta • ChemBio Finland 2015 -tapahtuman päämedia • sisältää näytteilleasettajaluettelon • jaossa Helsingin Messukeskuksen sisäänkäyntien luona 18.–19. maaliskuuta • lukijoina yli 13 000 ammattilaista ja päättäjää. Hyödynnä messutarjous! Varaa ilmoituspaikka ChemBionumerosta 2/2015 – saat samankokoisen ilmoituspaikan puoleen hintaan numerosta 3 tai 4/2015. Lue lisää www.kemia-lehti.fi ja varaa paikkasi 18. helmikuuta mennessä! KEMIA Kemi Tiedustelut ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi ILMOITUS Hiilijalanjälki pienemmäksi kunnostetuilla tynnyreillä Kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähintään kaksi ja parhaimmillaan yli kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttöisen tynnyrin. Tämä käy ilmi tuoreesta elinkaaritutkimuksesta, jossa Euroopan johtaviin ympäristöntutkimusyhtiöihin kuuluva Tauw vertasi uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin hiilidioksidipäästöjä. Nykyään Euroopassa käytetään vuosittain noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen suuruudella on siis erittäin iso merkitys. Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeiden kautta vastoin lainsäätäjän tarkoitusta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät hallitsemattomina riskeinä ihmisille ja ympäristölle uudelleen prosessointiin. Tuore tutkimus tukee uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin aiemmin tehtyä elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Aiemman tutkimuksen mukaan uudelleenkäytettävien tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on Euroopassa keskimäärin 63 % pienempi kuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme–neljä kertaa vähemmän. Onni Forsell Oy:n asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että tynnyrit aina puhdistetaan ja useimmiten myös kunnostetaan uudelleen käyttöön. Parhaimmillaan tynnyri kiertää teollisuudessa 5–6 kertaa. Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Meillä on jo vuodesta 1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö- ja laatusertifikaatit. Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalai- sissa järjestöissä. Olemme ainoana suomalaisena mukana eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestössä SERREDissä. Asiakkaillamme on aina alan paras tieto ja palvelu saatavilla. Voit pyytää lisätietoa tutkimustuloksista allekirjoittaneelta. Onni Forsell Oy:n yhteistyökumppanina voit olla varma ekotaseesi vahvistumisesta. Yhteistyöterveisin Onni Forsell Oy Jouko Forsell toimitusjohtaja Onni Forsell Oy Jussilantie 5, 05200 Rajamäki Puh. (09) 2766 980 www.onniforsell.fi TYNNYRIEN KÄSITTELYLAITOS PALVELUKSESSANNE. smart H2O for you, Pure water is elemental to the success of your experiments. But finding the right water system for your research goes deeper than water quality alone. You need a smart choice that supports both your science and your budget—not only on day 1, but with every cartridge and filter change. One that reflects 130 years of innovations, like feed water monitoring, hands-free dispensing and effortless cartridge change-outs. With a Thermo Scientific Barnstead lab water system, the only thing you’ll have in your water is confidence. Visit us at ChemBio Exhibition 18.-19.3.2015 and learn more! and your science • thermoscientific.com/labwater © 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries. Protect valuable experiments and consumables with integrated feed water monitoring. Set your desired volume for hands-free, automatic dispensing. Easily replace consumables with quick-connect cartridges. SISÄLLYS 36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Ronald Shaw Jr. Joukkomurha Belgian Ypresissä huhtikuussa 1915 paljasti kemiallisen aseen tuhovoiman ja käynnisti modernin kaasunaamarin kehitystyön. (s. 6) Fosgeenilta suojauduttiin flanellilla Kalevi Rantanen Riku Rinta-Jouppi Anja Nystén Nuorten Tieteen päivä veti tuvan täyteen. ”Sellaisetkin pojat, jotka eivät kouluopetuksesta niin perusta, juoksivat ensimmäisinä väkertämään vetyautoja.” (s. 18) 18AJANKOHTAISTA Vetyautot vilistivät Porthaniassa Hilkka Vähänen Jari Koponen 44Promootiojuhla Otaniemessä Happojen tutkija sai tohtorinhattunsa Milla Eronen 46 Kaptas ponnistaa Pohjois-Karjalasta maailmalle Päivi Ikonen 48Tieteen huiput Berliinissä Nanoskoopista neandertalinihmiseen 20UUTISIA Touko Perko: Nobelisti Artturi I. Virtanen oli Tieteen suurmies ja tinkimätön toisinajattelija 51Bayer yhtiöittää materiaaliosaamisensa Matkalla kohti nanovaahtoa 26 VIHREÄT SIVUT 56ULKOMAILTA 32TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 58KEEMIKKO Dynaaminen matkailija Scanstockphoto Sisko Loikkanen 40Mallinnus avaa Jään salaisuuksia Hilkka Vähänen Katja Pulkkinen Homeen terveysvaikutuksista kertyy huolestuttavaa tietoa. Altistuminen sisäilman mikrobeille voi laskea lasten älykkyysosamäärää. (s. 12) 37 REACH RAKENTUU Aikataulut allakkaan 39 NAISET JA KEMIA Elizabeth Rona ja salainen tehtävä tutkijoita Home vaikuttaa hermostoon Maija Pohjakallio 38 KEMIA SILLOIN ENNEN Antti O.K. Nieminen 12Sisäilmaongelmat huolettavat 10 TÄTÄ MIELTÄ Kemianteollisuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta Bioruukissa jalostetaan Biomassoista bisnestä 38NÄKÖKULMA Metsään menossa? 6 Sata vuotta kaasunaamareita Miika Vähämaa Lauri Lehtinen 52 Rottasota vaatii täsmäaseita Arja-Leena Paavola 59HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Zürich inspiroi nobelisteja Jaakko Martikainen / Valio Oyj 4 KEMIA 1/2015 Sisko Loikkanen Tutkijankammiosta parrasvaloihin. Touko Perkon suurteos Artturi I. Virtasesta julkistettiin Helsingin Sanomatalossa nobelistin syntymäpäivänä 15. tammikuuta. (s. 20) KEMIA PÄÄKIRJOITUS 4. helmikuuta 2015 Kemi Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Mie olen Virtanen ON SUOMELLE onni, että Nobelin palkinnot jakaa läntinen naapurimme, ei itäinen. Neuvostoliitto ei olisi koskaan myöntänyt maailman arvostetuinta tiedepalkintoa tutkijalle, joka vihasi kotikunnaidensa ryöstäjää ja arvosteli vuosikymmenet maansa johtoa itänöyristelystä. Ajat muuttuivat, Artturi I. Virtanen ei. ”Mie en ota ryssiä vastaan”, oli nobelistin linjana loppuun asti, kuten dosentti Touko Perko kuvaa teoksessaan Mies, liekki ja unelma. Mukaansatempaava elämäkerta on juhlavuoden kunnianosoitus Suomen biokemian isälle, joka syntyi Viipurissa 120 vuotta sitten ja sai kemian Nobelin palkinnon Tukholmassa 70 vuotta sitten. Markku Joutsen Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 MIKÄ TEKI juuri Virtasen työstä Nobelin arvoisen? Virtanen uskoi lujasti tieteeseen ihmiskunnan hyvinvoinnin edistäjänä. Hän oli poikkeuksellisen lahjakas, innostunut, kunnianhimoinen ja uuttera; aikansa nero, jonka oivallukset paransivat suoraan kansakunnan ravitsemusta ja terveyttä. Työnantajaltaan Valiolta nuori tohtori sai käyttöönsä resurssit, joista nykytutkijat voivat vain uneksia. Kun rahaa tarvittiin lisää, avuksi rakennettiin uusi kansallinen tutkimuslaitos. Siinä missä Virtasen välit itään olivat hyiset, suhteet länteen olivat loistavat. Opintomatkoillaan hän ammensi arvokasta tietoa ja loi kestävät yhteydet alan huippututkijoihin, tärkeimpänä heistä ruotsalaiseen nobelistiin ja Nobel-vaikuttajaan Hans von Euleriin. Maailmanpoliittinen tilanne ja Virtasen maine suoraan sanojana saattoivat osaltaan vaikuttaa siihen, että palkitsemisvuosi oli juuri 1945. TAMMIKUINEN VERILÖYLY Charlie Hebdon toimituksessa ja murhia seurannut keskustelu sananvapaudesta tekee kirjasta entistä ajankohtaisemman. Virtanen käytti arkailematta oikeuttaan sanoa, mitä ajattelee. Itsesensuurin aikaan istumattomat puheet tärvelivät hänen välinsä kahteen presidenttiin ja tekivät nobelistista korkean tason kiusanteon kohteen. Nobel-juhlallisuudetkin peruttiin Virtasen lauottua mielipiteitään ruotsalaiselle medialle. Urho Kekkosella oli valtakaudellaan riesanaan myös muita suorasuita, yhtenä heistä pilapiirtäjä Kari Suomalainen, jonka klassikkopiirrosta Volgan lauttureista vuodelta 1958 presidentti pyysi julkisesti anteeksi. Raivostumisen sijasta presidentin olisi kannattanut olla kritisoijilleen kiitollinen. Virtanen ja Suomalainen sanoivat ääneen sen, mitä moni ajatteli. Kansan syvien rivien tulkkeina he pakottivat poliittisen johdon katsomaan peiliin ja perustelemaan valintojaan myös itselleen. Se taito uhkaa kadota niiltä, joilla on paljon valtaa ja lähipiirissään vain myötäilijöitä. 1/2015 KEMIA 5 Sata vuotta kaasunaamareita Fosgeenilta suojauduttiin flanellilla Tänä keväänä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun modernien kaasunaamarien kehittäminen alkoi. Kehitystyön laukaisi käyntiin Ypresin karmea joukkomurha. 6 KEMIA 1/2015 Kalevi Rantanen Belgian Ypres, 22. huhtikuuta 1915. Sodankäynnin historiaan kirjoitetaan pian uusi, kauhistuttava luku. Kun aamu valkenee, Saksan armeija päästää kanistereistaan ulos kloorikaasua, jonka tuuli kuljettaa vihollisen juoksuhautoihin. Kymmenen minuutin kuluttua 5 000 ranskalaista ja algerialaista sotilasta on kuollut. Kemiallinen ase on ensi kertaa näyttänyt suunnattoman voimansa. Synkästä päivästä Ypresissä käynnistyy myös nykyaikaisen kaasunaamarin historia. Kaasusuojelua oli pakko ruveta kehittämään järjestelmällisesti, suurimittaisesti ja ennen muuta tieteeseen perustuen. Kaasujen vaaroja ja niiltä suojautu- Yhdysvaltain armeijan sotilaita M50-kaasunaamareissa Missourin Fort Leonard Woodissa. Ronald Shaw Jr. mista oli tosin pohdittu ja satunnaisia, käsityöläismäisiä kokeiluja tehty jo aiemminkin. Itse Leonardo da Vinci kehotti 1500-luvulla sotalaivaston miehiä suojautumaan myrkyllisiä kaasuja vastaan veteen kastetulla kankaalla. Skottilainen John Stenhouse suunnitteli vuonna 1850 naamarin, jossa käytettiin suodatinmateriaa1/2015 KEMIA 7 Kuvalähde: Puolustusvoimat/Lauri Paju Tältä näyttää suomalainen suojelumies mallia 2014. Kuva on otettu pohjoismaisessa pioneeri- ja suojeluharjoituksessa Säkylässä. lina puuhiiltä. Naamari pääsikin käyttöön lontoolaisissa kemiantehtaissa. Vuonna 1871 brittiläinen fyysikko John Tyndall rakensi naamarin, jossa sylinterimäinen metallikanisteri sisälsi puuhiili-, kalkkirae- ja puuvillakangassuodattimet. ”Virtsatkaa nenäliinaan” Ensimmäisen maailmansodan (1914– 1918) puhjetessa kaasusuojelu oli kuitenkin vielä lapsenkengissä. Ypresin katastrofin jälkeen sotilaita neuvottiin ensi hätään käyttämään kaasunaamarina nenäliinaa, jonka he kostuttaisivat omalla virtsallaan. Nopeasti otettu seuraava askel olivat vedellä kastellut puuvillakankaat. Vielä samassa kuussa Britannian armeija ehätti jo jakamaan sotilailleen puuvillatyynyjä, jotka oli kyllästetty natriumkarbonaatilla, natriumtiosulfaatilla, glyseriinillä ja vedellä. Kangas saatiin naisten hunnuista. Pieniä kloorimääriä vastaan naamari antoikin vähäisen suojan. Vähän myöhemmin kehitetty ”hypo-kypärä”, jossa natriumtiosulfaattia eli hypoa oli imeytetty flanelliin, toimi jo suhteellisen hyvin. Kemiallinen sota kuitenkin jatkui entistä raaempana. Seuraavassa iskussaan saksalaiset käyttivät toista, vielä tehokkaampaa kaasuasetta eli fosgeenia. Britit uusivat taas naamarinsa. Nyt flanelliin imeytettiin natriumfenolaattia ja glyseriiniä. 8 KEMIA 1/2015 Ensimmäisissä naamareissa kasvosuojus toimi samalla suodattimena ja päinvastoin. Kun käyttöön otettiin yhä uusia taistelukaasuja, suojaus oli mietittävä alusta asti uudelleen. Vuonna 1916 britit kehittivätkin naamarin, jossa erilliseen kanisteriin pakattiin puuhiiltä, kalkkiliuosta ja rikkiä ja muita yhdisteitä. Kanisteri yhdistettiin naamariin letkulla. Suuren kokonsa ja epämukavuutensa takia naamaria käytettiin vähän, mutta rakenneperiaate yleistyi myöhemmin kaikissa kaasunaamareissa. Seuraavana vuonna britit saivat aikaan parannetun version kanisterinaamarista. Sitä valmistettiin jo suuria määriä. Kanisterissa oli kookospähkinän kuorista valmistettua puuhiiltä, kalkkiliuosta ja puuvillasuodatin. Naamari antoi suojaa kaikkia ensimmäisen maailmansodan kaasuja vastaan. Aktiivihiilen valtakausi Kaasunaamareita rakensivat Britannian lisäksi monet muutkin sotaan osallistuneet maat. Venäläinen orgaanisen kemian tutkija Nikolai Zelinski kehitti vuonna 1916 naamarin, jossa käytettiin suodatinmateriaalina puuhiiltä. Kumitehdas Treugolnikin insinööri Eduard Kummant suunnitteli naamarin kumisen kasvo-osan. Tsaarin armeijalta takavarikoidut Zelinski-Kummantin naamarit olivat myös itsenäisen Suomen armeijan ensimmäisiä kaasunaamareita. Sittemmin meillä, kuten muissakin maissa, on syntynyt naamarisukupolvi toisensa jälkeen. Yhteistä niille on tähän päivään asti ollut se, että pääasiallisena suodatinmateriaalina on ollut aktiivihiili. Aktiivihiili on aineryhmä, ei yksi aine. Hiiliperusteisia sorbentteja valmistetaan lämpökäsittelyllä kivihiilestä, puusta, kookospähkinöiden kuorista ja muista hiilipitoisista aineista. Materiaali hiillytetään kuumentamalla sitä 600–1 200 asteen lämmössä hapettomassa tilassa. Materiaali aktivoidaan eli huokosia avataan joko kemiallisesti tai fysikaalisesti. Kemiallisesti hiiltä voidaan käsitellä esimerkiksi fosforihapolla, rikkihapolla tai sinkkikloridilla. Fysikaalisesti hiiltä aktivoidaan vesihöyryllä tai hiilidioksidilla. Näin saadaan aikaan suuri ominaispinta-ala, 500– 1 500 neliömetriä grammaa kohti. Aktiivihiili adsorboi kaasuja suhteellisen heikoilla fysikaalisilla sidoksilla. Adsorptio perustuu van der Waalsin voimiin. Niitä syntyy, koska sähköisesti neutraaleissakin aineissa sähkövaraukset jakautuvat hieman epätasaisesti. Puhdas aktiivihiili sitoo hyvin orgaanisia höyryjä mutta huonosti molekyylipainoltaan kevyitä yhdisteitä, kuten klooria, rikkidioksidia, ammoniakkia ja formaldehydiä. Myös suojaaminen happoja ja emäksiä vastaan vaatii lisäaineita. Tavallisesti aktiivihiili kyllästetään amiineilla, metallisuoloilla ja muilla aineilla erilaisten myrkkykaasujen Teollisten kaasusuodattimien tyyppikirjain kertoo, millaisilta kaasuilta suojaudutaan. Taulukossa mainitut kaasut ovat testikaasuja. A B E K sykloheksaani C6H12 kloori Cl2 rikkidioksidi SO2 ammoniakki NH3 rikkivety H2S syaanivety HCN Lähteet: Työturvallisuuskeskus, Scott Safety sitomista varten. Metalleista käytetään esimerkiksi sinkkiä, kuparia ja molybdeeniä. Amiineista käytetään usein trietyleenidiamiinia eli TEDAa. Kohti design-naamareita Kaasunaamareista on ajan myötä tehty entistä helpompia käyttää. On ollut syytäkin, sillä vielä toisen maailmansodan (1939–1945) aikoina ainakin suomalaiset sotilaat usein heittivät hankaliksi ja kömpelöiksi tuomitsemansa naamarit heti alkajaisiksi metsään. Siviilikäytössäkin käyttömukavuus on tärkeää, jos halutaan, että Vaikka aktiivihiili on hallinnut ja yhä hallitsee markkinoita suodattimen perusmateriaalina, sen rinnalle on tullut kiinnostavia kilpailijoita. Niistä tunnetuimpia ovat metallo-orgaaniset verkkorakenteet eli MOF-järjestelmät. MOF-järjestelmillä on yhtä suuri tai suurempikin ominaispinta-ala kuin aktiivihiilellä. Kemiallisesti ne pystyvät sitomaan kaasuja lujilla kovalenttisilla sidoksilla, joissa toisiinsa sitoutuneilla molekyyleillä on yhteisiä elektroneja. MOF-järjestelmät koostuvat metalli-ioneista ja orgaanisista yhdisteistä. Valitsemalla sopivia metallin ja orgaanisen materiaalin pareja kemistit voivat rakentaa suodattimia monenlaisten myrkkykaasujen sitomista varten. Chemical & Engineering News -lehden äskeisen katsauksen mukaan MOF-järjestelmiä tunnetaan yli 6 000. Yhdysvaltalaisen Georgian teknillisen instituutin tutkija Krista S. Walton kertoo esimerkin. Teollisuudessa yleisesti esiintyvän myrkyllisen aineen, ammoniakin, erottamiseksi Walton ja hänen työtoverinsa käyttivät zirkoniumpohjaista MOF-rakennetta UiO-66. Rakenteen oli alun perin kehittänyt norjalainen tutkija Karl Petter Lillerud Oslon yliopistosta. Yhdysvaltain armeijan kemiallisen ja biologisen puolustuksen tutkimuskeskuksen ECBC:n tutkija Gregory W. Petersen on vetänyt uusien materiaalien kehitystyötä. Työn tavoitteena on voittaa aktiivihiilen tunnettuja rajoituksia, joita siis ovat suhteellisen heikot sidokset. Erotuskyvyn parantaminen lisäyksin taas heikentää ajan mittaan aktiivihiilen toimintaa. UiO-66-järjestelmän keskellä on epäorgaaninen zirkoniumhydroksidi Zr6O4(OH)4, geometriselta muodoltaan oktaedri eli kahdeksantahokas. Oktaedrit liittää toisiinsa bentseeniyhdiste BDC eli bentseeni-1,4-karboksylaatti. UiO-66:n ominaispinta-ala on 1 147 Kuvalähde: SA-kuva Kiinnostavat kilpailijat kaasunaamarit todella puetaan tarpeen tullen päälle. Naamarien mukavuutta on parannettu pienentämällä niiden hengityskuormitusta. Nykynaamareissa on juomalaitteita, puhekalvoja ja mikrofoneja. Varsinaisia suodattimia on suuri valikoima erilaisten kaasujen suodattamista varten. Suomalaissotilaita Valamon luostarin pihalla vuonna 1943. Kuva ainakin osittain kaunistelee, sillä suuri osa kaasunaamareista oli kuvausajankohtaan mennessä jo viskattu pois. neliömetriä grammaa kohti eli verrattavissa aktiivihiileen. Walton ja Petersen työtovereineen tutkivat, miten erilaiset UiO-66:n ja muiden kemikaalien yhdistelmät erottavat ammoniakkia. Parhaiten toimivat UiO-66-OH ja UiO-66-NH2. Funktionaaliset ryhmät OH ja NH2 päästivät parhaiten kaasut huokosiin, joissa ne erotettiin. Euroopan uutuudet Eurooppalaisessa nanoMOF-hankkeessa on tutkittu muita MOF-järjestelmiä, kuten rakennetta Cu3(BTC)2. Sen ominaispinta-ala on 1 300–1 600 neliömetriä grammaa kohti. Saksalainen suojausteknologiayritys Blücher GmbH havaitsi kokeissaan, että Cu-BTC pystyy erottamaan sykloheksaania, ammoniakkia ja rikkivetyä. MOF-järjestelmien lisäksi on ilmaantunut muitakin suodatinmateriaaliehdokkaita, kuten esimerkiksi CoZZAT. Se on zirkoniumhydroksidisorbentti, joka on seostettu koboltilla, sinkillä, hopealla ja amiineilla. Myös CoZZAT sitoo kaasuja kemiallisesti. Aktiivihiili voidaan periaatteessa korvata kokonaan uusilla materiaaleilla, mutta kemistit luottavat eniten yhdistelmiin. ECBC:n tutkijat ovat esimerkiksi rakentaneet laboratoriossa suodattimen, jossa on kolme kerrosta: CoZZAT, aktiivihiili ja kuparipohjainen MOF. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi 1/2015 KEMIA 9 TÄTÄ MIELTÄ Kemianteollisuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta KEMIANTEOLLISUUS toimittaa tuotteitaan lähes kaikille teollisuudenaloille. Huoltovarmuuden kannalta tällä on suuri merkitys koko kansalliselle turvallisuudelle. Tuotannollisen toiminnan jatkuminen myös erilaisissa kriisitilanteissa on siten tärkeää paitsi yrityksille itselleen myös muille yrityksille ja koko Suomelle. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osasto ja huoltovarmuuskeskuksen teollisuussektori ohjaavat ja koordinoivat kriittisen teollisuustuotannon ja rakentamisen varautumista poikkeusoloihin. Teollisuussektoriin kuuluvat kemian pooli, muovi- ja kumipooli, teknologiapooli, elektroniikkapooli sekä metsäpooli. Kemian pooliin kuuluvat Kemianteollisuus ry, Lääketeollisuus ry, Painoväriteollisuus ry, Teknokemian yhdistys ry, Teknisen kaupan liitto ry ja Väriteollisuus ry. Pooli vastaa oman alansa varautumisesta vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Kemian pooli on luokitellut Suomesta noin 20 kemian alan yritystä tärkeimpään eli 1. kriisivalmiusluokkaan ja yli 30 yritystä 2. kriisivalmiusluokkaan. Näillä yrityksillä on Suomessa yli 80 toimipistettä. Kriisiluokiteltujen yritysten on erityisen tärkeää pitää huolta toiminnan suunnittelusta myös poikkeusolosuhteissa. JOKAISESSA YRITYKSESSÄ tehdään suunnitelmia myös poikkeusoloja varten. Kemian pooli kerää kriisiluokitelluilta yrityksiltä kypsyysanalyysejä, joilla kartoitetaan toiminnan riskejä erilaisissa häiriö- tai kriisitilanteissa. Pooli tekee myös parannusehdotuksia, järjestää harjoitustoimintaa ja koulutuksia sekä pitää yhteyttä muihin pooleihin. Tärkeää on tilannekuvan ylläpito muuttuvissa olosuhteissa. Polttoaineet – öljy, bensiini, diesel ja maakaasu – ovat kriittisen tärkeitä huoltovarmuudelle, samoin lääkkeet ja erilaiset desinfiointiaineet. Todellisuudessa on kuitenkin erittäin suuri määrä erilaisia kemiallisia tuotteita, joita tarvitaan joka päivä erilaisissa tuotannollisissa prosesseissa tai ylläpitämään yleistä elintasoa. Filosofian tohtori, dosentti Antti O.K. Nieminen on Kiilto Oy:n toimitusjohtaja ja kemian poolin puheenjohtaja. 10 KEMIA 1/2015 Yksittäinen kemikaali voi olla mukana todella monessa prosessissa. Esimerkiksi rikkihappoa käytetään raaka-aineena muun muassa kaivosteollisuudessa, selluja paperiteollisuudessa, räjähdysaineteollisuudessa, vedenpuhdistuskemikaalien valmistuksessa ja lannoiteteollisuudessa. Yksinkertaisen peruskemikaalin mahdolliset saantivaikeudet näkyisivät siis nopeasti ja laajalti suomalaisessa teollisuudessa ja hyvinvoinnissa. KAASUT OVAT olennainen osa suomalaista kemianteollisuutta. Kaasuja tarvitsevat paitsi muu teollisuus myös terveydenhuolto ja sairaalat sekä ydinvoimalat. Sairaaloissa käytetään jatkuvasti happea, typpeä, ilokaasua ja erilaisia kaasuseoksia tärkeisiin hoitoihin ja kivunlievityksiin. Nestemäistä typpeä tai hiilihappojäätä tarvitaan kylmäkuljetuksiin ja -säilytyksiin. Vedyn avulla jäähdytetään ydinvoimalan generaattorin laakereita. Kaasutuotannon ja -toimitusten on siis jatkuttava myös poikkeusolosuhteissa – ja ennen kaikkea kriisioloissa. Kemianteollisuus on kansallisesti erittäin merkittävä toimiala Suomessa, ei pelkästään työnantajana tai vientitulojen tuottajana, vaan myös huoltovarmuuden kannalta. On tärkeää, että Suomessa on korkealaatuista kemianteollisuuden tuotantoa, ja on yritysten etu, että ne varautuvat myös poikkeusolosuhteisiin ja mahdollisiin kriisitilanteisiin. Antti OK Nieminen FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA FENNOLAB FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi 09 276 360 fennolab@fennomedical.fi Joko tunnet Uusiouutiset? Uusiouutiset on ympäristönsuojelun, materiaalitehokkuuden ja kierrätysteollisuuden ykköslehti ja tärkein kotimainen tietolähde alalla toimiville. Nyt etuhintaan Kemian Seurojen jäsenille! Kestotilauksen hinta nyt 58 euroa, kun normaalihinta on 89 euroa. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi > Tilausasiat Tilaushinta kouluille 49 euroa, tilaukset www.aikakauslehdet.fi/ kouluille Kansainvälises* tunnuste.u Kemianluokka Gadolin on monipuolinen toiminnallinen oppimisympäristö Helsingin yliopiston kemian laitoksella, joka tarjoaa kiehtovia elämyksiä kouluille ja oppilaitoksille. Opintokäynneillämme on kuuden vuoden aikana käynyt yli 20 000 vierailijaa ja yli 1000 oppilasryhmää jokaiselta luokka-‐asteelta ympäri Suomea. Vierailut räätälöidään ryhmäkohtaises* nouda.aen koulukohtaista sekä kansallista opetussuunnitelmaa. Opintokäyn* on maksuton. Kemianluokka Gadolinin tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston, kemianteollisuuden yritysten sekä opetusalan toimijoiden välillä. Toimintamme tavoi.eena on tukea kemian oppimista ja opetusta, lisätä kemian kiinnostavuu.a, kasva.aa *etoisuu.a kemian alan laajasta kentästä, tarjota *etoa kemian alan opinnoista ja uravaihtoehdoista sekä antaa elämyksiä kemian oppimisesta. Kemianluokka Gadolin on nime.y suomalai-‐ sen kemis* Johan Gadolinin (1760–1852) mukaan. Ota yhtey.ä ja sovi vierailukäyn*nne. Iloa kemiasta! Sisäilmaongelmat huolettavat tutkijoita Home vaikuttaa hermostoon Pilaantunut sisäilma voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin ja aiheuttaa motorisia ongelmia, osoittavat tuoreet tutkimukset. Sisäilman haittatekijöiden on havaittu aiheuttavan aivosolujen tuhoutumista myös matalina pitoisuuksina. Katja Pulkkinen Hiiri polskii pyöreässä vesisammiossa, jossa veden alle piilotettu laituri tarjoaa väsyneelle uimarille levähdyspaikan. Terveellisistä oloista liikkeelle lähtenyt, edellisinä päivinä tehtävää harjoitellut jyrsijä löytää turvapaikan nopeasti. Kuolleille homeitiöille koepäivinä altistettu hiiri sen sijaan jatkaa uimista. Se ei ymmärrä, missä laituri on, vaikka on harjoitellut yhtä lailla. Kyse on Morrisin uimasuunnistustestistä, jota käytetään yleisesti spatiaalisen hahmottamisen ja oppimisen tutkimiseen. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti testin avulla, vaikuttaako hometalojen mikrobeille altistuminen hiirten toimintakykyyn. Lisäksi ryhmä mittasi muun muassa eläinten aivojen tulehdustilaa. Tutkijat esittelivät tuoreiden tutkimustensa tuloksia Neuroscience 2014 -konferenssissa, joka järjestettiin marraskuussa Washingtonissa. Heidän mukaansa homeitiöitä hengittäneet hiiret kärsivät aivojen infektiosta ja pärjäsivät tehtävissä verrokkeja huonommin. Lisäksi mikrobeille altistuneiden hiirten paino nousi, mikä myös korreloi hahmotusvaikeuksien kanssa. ”Osoitimme tutkimuksessamme, että myös kuolleet, tyhjät itiöt aiheuttavat voimakasta aivotulehdusta Scanstockphoto 12 KEMIA 1/2015 Sisäilmasairaat kertovat usein kärsivänsä muistihäiriöistä, sekavuudesta ja ”aivosumusta”. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että home voi vahingoittaa aivojen hermosoluja. ja käytöshäiriöitä, eivät siis pelkästään toksiineja tuottavat elävät homeet. Itiöt myös vähentävät hermosolujen uusiutumista”, kertoo tutkija Cheryl Harding New Yorkin Hunter Collegesta. Kaksiteräinen miekka Enemmän aiheesta Linkit Neuroscience 2014 -kongressissa esiteltyihin tutkimuksiin ja lista artikkelissa mainituista muista tutkimuksista löytyvät Kemia-lehden verkkosivulta osoitteesta www.kemia-lehti.fi > Arkisto > Kemia 1/2015. Merkkejä huonolaatuisen sisäilman vaikutuksesta aivoihin on viime aikoina havaittu muissakin tutkimuksissa. Virginian teknillisen yliopiston tutkija Enusha Karunasena kollegoineen paneutui vaurioihin, joita satratoksiini H -niminen mikrobimyrkky aiheuttaa elimistössä. Satratoksiinit ovat Stachybotrys chartarum -homesienen tuottamia myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita eli mykotoksiineja. Tutkimuksessa selvisi, että satratoksiinille altistuminen voi vahingoittaa aivo-veriestettä, aivoja monilta myrkyiltä suojaavaa rakennetta. Mallinnus osoitti rakenteen konkreettisesti reikiintyvän. Tutkijat mallinsivat vaurioita paitsi aivo-veriesteessä myös solujen viestintäjärjestelmissä. Mallinnukset tehtiin ihmissoluilla. Satratoksiini H:n ohella soluja altistettiin bakteeriperäisille lipopolysakkarideille ja oksidatiiviselle stressille, jotka myös ovat kosteusvaurioihin liittyviä, tulehdusta aiheuttavia tekijöitä. ”Havaitsimme, että lieväkin altistus vahingoitti pitkään jatkuessaan aivo-veriestettä ja aktivoi tulehdusmekanismeja ja solukuoleman vaikutusreittejä astrosyyteillä eli hermojärjestelmän tukisoluilla. Hermosoluille altistus oli tappava”, Karunasena kertoo. Karunasenan mukaan kyse on elimistön puolustusjärjestelmän normaalista reaktiosta. Puolustautuminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka. 1/2015 KEMIA 13 ”Immuunijärjestelmä yrittää torjua satratoksiinia. Jatkuva matala-asteinenkin altistus pitää elimistön jatkuvassa tulehdustilassa ja solukuolemamekanismin pysyvästi aktiivisena, mikä johtaa koko ajan kasvaviin vaurioihin terveissä aivosoluissa.” Tutkimuksessa todetut solutason vaikutusmekanismit saattavat osaltaan selittää sen, miksi kosteusvaurioille altistunut ihminen saa erilaisia hermostollisia oireita ja vakaviakin keskushermostosairauksia. Sisäilmasairaat kertovat usein kärsivänsä muistihäiriöistä, sekavuudesta ja ”aivosumusta”. Karunasenan tutkimuksen mukaan ne voivat olla seurausta konkreettisesta solutuhosta. Sairaista löytyi myrkkyjä Kolmannessa amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien ihmisten homealtistushistoriaa ja mitattiin mikrobitoksiinien pitoisuuksia heidän virtsanäytteistään. Useiden yliopistojen, lääkärikeskusten ja laboratorioiden yhteistutkimusta veti lääkäri ja tutkija Joseph Brewer Plaza Infectious Disease -klinikasta. Krooninen väsymysoireyhtymä ilmenee vammauttavana uupumuksena, tiedonkäsittelyn häiriöinä, päänsärkynä, lihaskipuina, suolistovaivoina ja monenlaisina hermoston ongelmina. Maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksessa oireyhtymä kuuluu hermostollisten sairauksien luokkaan. Oireet ovat pitkälti samanlaisia kuin sisäilmasairailla. Krooninen väsymysoireyhtymä puhkeaakin usein hometalossa asuneilla. ”Homemyrkyistä valitsimme mitattaviksi makrosykliset trikotekeenit, aflatoksiinit ja okratoksiini A:n, koska nämä testit olivat kaupallisesti saatavilla tutkimuskäyttöön”, Brewer kertoo. Tulokset olivat selviä: toksiineja 14 KEMIA 1/2015 Scanstockphoto Sisäilman haitallisille mikrobeille altistuneiden lasten älykkyysosamäärä oli selvästi matalampi kuin verrokkilapsilla. Pitkäaikainen altistuminen sisäilman mikrobeille voi pahimmillaan laskea lapsen älykkyysosamäärää. Lasten älykkyys laski Lasten älykkyysosamäärä voi laskea huomattavasti, jos he altistuvat varhaislapsuudessaan pitkiä aikoja sisäilman mikrobeille. Asia havaittiin Puolassa toteutetussa kuusivuotisessa seurantatutkimuksessa, jossa oli mukana lähes 300 lasta. Sisäilman kosteusvauriomikrobeille altistuneiden lasten älykkyysosamäärä oli selvästi verrokkilapsia matalampi. Altistus peräti kolminkertaisti riskin alhaiseen tulokseen ÄO-testeissä. ”Halusimme tällä tutkimuksella löytyi lähes jokaiselta 112 potilaalta. Kolmasosalla havaittiin useampia kuin yhtä tutkituista toksiineista. Yleisin löydös oli okratoksiini A. Selvityksessä kävi ilmi, että potilaista 90 prosenttia asui tai oli asunut hometalossa. Kun heidän nykyiset asuntonsa tutkittiin, useimmista löytyi toksiinintuottokykyisiä mikrobilajeja. Verrokkeina tutkimuksessa olivat terveet, kosteusvaurioille altistumat- todentaa sisäilman homeiden mahdollisia haittoja lasten kognitiiviselle kehitykselle ja ylipäänsä ympäristötekijöiden merkitystä tässä kehityksessä”, sanoo tutkimusta johtanut professori Wieslaw Jedrychowski krakovalaisesta Jagellon yliopistosta. ”Toivon tutkimuksemme rohkaisevan tiedeyhteisöä tutkimaan edelleen ympäristötekijöiden roolia pikkulasten kognitiivisessa kehityksessä, sillä kognitiivisten toimintojen häiriintyminen voi olla yksi herkkä, varhainen mittari altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille.” tomat ihmiset, joiden virtsanäytteet analysoitiin samassa laboratoriossa samoin menetelmin. Verrokeilta ei tehty toksiinilöydöksiä. Brewer pitää toksiinien mittaamista hyödyllisenä menetelmänä, kun jäljitetään sairauden alkuperää. Sen lisäksi, että tulokset auttavat tutkijoita ja lääkäreitä ymmärtämään paremmin sisäilmaperäisiä sairauksia, ne voivat tarjota uusia keinoja sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Työterveyslaitos tutkii psykoterapiaa sisäilmasairaiden hoidossa Sisäilmatekijöihin liittyvien oireiden tutkimus Suomessa on keskittynyt lähinnä astmaan ja ohimeneviin ärsytysoireisiin. Pysyvä oireilu, hermostolliset häiriöt ja erilaisten kroonisten sairauksien puhkeaminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Työterveyslaitos TTL tutkii parhaillaan sitä, kuinka erityyppiset psykoterapiat toimivat sisäilmaongelman aiheuttamista pitkittyneistä oireista kärsivien potilaiden hoidossa. TTL:n Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa -tutkimushankkeessa selvitetään kognitiivisen käyttäytymisterapian, rentouttavan ryhmäterapian ja psykoedukaation mahdollisuuk- ”Mallimme voisi tiivistää niin, että home- ja mykotoksiinialtistus aiheuttaa solujen mitokondrioiden toimintahäiriöitä, mistä seuraa sairaus. Jos mykotoksiineja on elimistössä pysyvästi, seurauksena on krooninen sairaus.” sia sisäilmasta sairastuneen kuntoutuksessa. Psykoedukaatio on etenkin mielenterveyden häiriöissä käytetty työskentelytapa, jonka tavoitteena on lisätä kuntoutujan ja hänen läheistensä ymmärrystä sairaudesta ja sen hallinnasta. ”Hankkeen tavoitteena on objektiivisen tiedon lisääminen, jotta terveydenhuollossa voitaisiin paremmin ja kokonaisvaltaisemmin tukea pitkittynyttä ympäristöön liitettyjen oireiden hallintaa”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija, erikoislääkäri Aki Vuokko. Vuosina 2013–2016 toteutettavaa projektia rahoittavat Kela ja Työsuojelurahasto. Kannattaa yksilöidä Sisäilmassa terveyshaittojen aiheuttajina eivät toimi pelkästään mikrobit vaan myös erilaiset kemikaalit, joita voi haihtua rakennusmateriaaleista huomattaviakin määriä. Mate- riaaleista vapautuu ilmaan päästöjä aina, mutta kosteusrasituksessa päästöt kiihtyvät. Japanilaisen Juntendon yliopiston tutkijan Peng Guon johtamassa usean yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin sisäilman materiaalipäästöjen yhteyttä erilaisiin oireisiin Kiinassa, jossa sisäilmaoireilusta on viime vuosina tullut iso terveysongelma. Etenkin sisäilmaan liittyviä hermostollisia ja keuhko-oireita raportoidaan Kiinasta huomattavia määriä, tutkijat kertovat. Tutkimuksen aineistona oli reilut sata henkeä, jotka asuvat koilliskiinalaisessa Dalianin suurkaupungissa. Tutkitut asunnot ovat betonikerrostaloja. Tutkittujen kiinalaisten oireita olivat esimerkiksi pahoinvointi, unihäiriöt, suhteettoman voimakas väsymys ja päänsärky. Sairastuneiden kodeista mitattiin huomattavasti suuremmat päästöpitoisuudet muun muassa styreeniä, 1,1,1,-trikloorietaania, butanolia ja formaldehydia kuin verrokkien asunnoista. Yhdisteiden määrä ja laatu olivat yhteydessä oireiden kirjoon. Toisessa tuoreessa, Okayaman yliopiston Tomoko Takigawan koordinoimassa japanilaistutkimuksessa selvitettiin uusien rakennusten sisäilman aldehydejä ja alifaattisia hiilive- Jättivaltio Kiinasta raportoidaan ulkoilman saasteiden lisäksi yhä useammin myös sisäilman ongelmista. Dalianin kaupungissa tehty tutkimus paljasti yhteyden asuntojen kemikaalipäästöjen ja sairastuneiden oireiden välillä. 1/2015 KEMIA 15 Scanstockphoto Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka muun muassa hidastaa liikkumista. Kosteusvauriomikrobit saattavat olla yksi tautia aiheuttavista ympäristötekijöistä. tyjä. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin korrelaatio terveyshaittojen ja löydösten välillä. Tutkijoiden mukaan olisi tärkeä tietää tarkkaan, mitä aineita etsiä ja mitata. Syyllisiä ei saada kiinni hakuammunnalla. Samansuuntaista viestiä kiirii naapurista. Ruotsalainen Bo Sahlberg Uppsalan yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta tutki väitöskirjassaan mikrobi- ja rakennusmateriaaliperäisten VOC-päästöjen soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneiden oireiden selittäjiksi. Päästöjen kokonaismäärä ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi mittariksi sairastumisille. Sahlbergin mukaan tuloksellisempaa olisi tarkastella yksittäisten päästöjen tasoja. Terveyshaitat liittyvät nimenomaan tiettyihin mikrobien tuottamiin yhdisteisiin, kuten 2-pentanoliin, 2-heksanoniin, 2-pentyylifuraaniin ja 1-okten-3-oliin, hän sanoo. Yhteys parkinsonismiin? 1-okten-3-oli eli sienialkoholi, jota kosteusvauriomikrobit tuottavat, nousi esiin myös New Jerseyn valtionyliopiston ja Atlantan Emory-yliopiston tutkimuksessa, jota johti professori Joan Bennett. PNAS-julkaisussa ilmestyneessä 16 KEMIA 1/2015 tutkimuksessa etsittiin mahdollisia luonnollista alkuperää olevia ympäristötekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa Parkinsonin tautia. Tähän mennessä tutkimustietoa Parkinsonia aiheuttavista ympäristö- tekijöistä on lähinnä torjunta-aineiden osalta. Bennettin ryhmä selvitti useiden kosteusvauriomikrobien tuottamien myrkkyjen vaikutuksia pikkuruisten Drosophilia-kärpästen hermostoon. Krooninen väsymysoireyhtymä on usein seurausta hometalossa asumisesta. Home- ja kosteusvauriosairauksille Käypä hoito -suositukset Home- ja kosteusvauriosairauksille on vastikään alettu laatia Käypä hoito -suosituksia. Käypä hoito -suositukset ovat kansallisia hoitosuosituksia, jotka toimivat terveydenhuollon henkilöstön ohjenuorana potilaiden hoidossa. Suosituksia laaditaan kansanterveydellisesti merkittäville sairauksille ja terveyteen liittyville kysymyksille. Päätoimittaja Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -toimituksesta kertoo, että pohja hoitosuosituksille on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 aikana. Lausuntokierrokset toteutettaisiin vuonna 2016. Tulevatko hoitosuositukset sisältämään myös hermostollisia oireita ja niiden hoitoa, nähdään Komulaisen mukaan vasta myöhemmin. Sisäilman kemikaalien aiheuttamia terveysongelmia hoitosuosituksissa ei todennäköisesti käsitellä, vaan niissä keskitytään homeiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. ”Sisäilmakysymys kokonaisuudessaan on liian laaja käsiteltäväksi yhdessä hoitosuosituksessa. Tässä vaiheessa työryhmä keskittyykin käytännön suosituksiin rakennusten kosteusvaurioista oireilevien henkilöiden tunnistamisessa ja hoidossa.” 1-okten-3-olille altistettujen kärpästen dopamiiniaineenvaihdunnassa tapahtui selviä muutoksia, ja niiden kuolleisuus oli huomattavasti muita suurempaa. Tulokset toistettiin ihmissolulinjoilla. Myös aiemmin ihmisillä tehdyt lyhyet altistuskokeet viittaavat samaan. Bennett pitää löydöstä merkittävänä. ”Todistimme geneettisillä, biokemiallisilla ja immunologisilla tutkimuksilla, että 1-okten-3-oli aiheuttaa dopamiinineuronin tuhoutumista. Aineisto havainnollistaa, että 1-okten-3-oli on myrkyllistä nimenomaan siksi, että se sekoittaa dopamiinitasapainon.” Tutkijoiden mukaan 1-okten-3-oli saattaa olla yksi parkinsonismin luonnollisista aiheuttajista. ”Tulos auttaa mahdollisesti ymmärtämään myös homeille ja niiden tuottamille yhdisteille altistuneiden raportoimia liikehäiriöitä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Homepakolaiset ry:n sihteeri. Hän työskentelee viime keväänä käynnistyneessä kolmivuotisessa hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja sisäilmasta sairastuneiden työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseen. KOMMENTTI Sisäympäristön muutos näkyy sairauskentässä Kemikaalien käyttö rakennusmateriaaleissa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tavallisesta talosta voi löytyä hormonaalisesti vaikuttavia, syöpävaarallisia sekä hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaa vaurioittavia kemikaaleja. Märkärakentaminen on nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus. Lainsäädännössämme ei ole vaatimusta kuivasta rakennustavasta. Homevauriot ovat hyvin yleisiä. Nykyään suositut rakennusmateriaalit voivat homehtuessaan olla perinteisiä vaarallisempia, sillä kasvualusta vaikuttaa mikrobin myrkyntuottokykyyn. Esimerkiksi kemikaaleilla kyllästetyssä eristevillassa kasvava Penicillium-home voi erittää satoja kertoja myrkyllisempiä toksiineja kuin puulla kasvava Penicillium-kollegansa. Sisäilmasairauksien yleistyminen on luonnollinen seuraus rakennuskulttuurissamme tapahtuneesta muutoksesta. Viime vuosina ymmärrys sisäilman homeiden ja kemikaalien haittamekanismeista on lisääntynyt huimasti, ja tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet. Sen sijaan, että yhteiskunnan varoja Suomessa ohjataan psykoterapioiden tutkimiseen, tulisi tutkia sisäilmasta sairastuneilta erilaisia elimistön häiriötilojen merkkiaineita sekä selvittää nykyistä tehokkaammin, millaisia mikrobeja ja kemikaaleja heidän elimistössään ja käyttämissään sisätiloissa on. Vain asianmukaisen diagnoosin pohjalta päästään menestyksekkäästi ratkomaan niin ihmisen kuin rakennuksenkin terveysongelmia. Katja Pulkkinen pulkkinen.katja@gmail.com Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 AJANKOHTAISTA Vetyautot vilistivät Porthaniassa Helsingin yliopiston keskusta- kampuksella riitti vilskettä, kun koululaiset ahersivat Tieteen päivien yhteydessä järjestetyn Nuorten päivän tapahtumissa. Hilkka Vähänen Nuorten omana tiedepäivänä 9. tammikuuta Porthanian yleisömagneettina toimii kemian työpaja, jossa innostunut hyörinä ei taukoa hetkeksikään. Jokelan yläasteen yhdeksäsluokkalaiset Aino Kotilainen ja Veera Jäppinen ovat juuri saaneet valmiiksi polttoaineen vetyautoonsa. Auton ohjausjärjestelmä herättää ihastusta: kulkupeli osaa aistia eteensä tulevat esteet ja väistää ne ilman kauko-ohjausta. ”En jännittänyt, lähteekö se liikkeelle. Me tehtiin kaikki juuri niin kuin sanottiin, ja kyllähän se silloin toimii”, Kotilainen kuvailee. Myös Jäppinen viihtyy tapahtumassa. ”Kemia on aineena tosi kivaa, kun siinä pääsee itse tekemään kaikenlaisia kokeita.” Vetypolttokennossa tislattu vesi pilkotaan energialla vety- ja happimolekyyleiksi, minkä jälkeen prosessi käännetään toiseen suuntaan, ja erotellut kaasut saavat auton liikkeelle. ”Mitä etuja tällaisella autolla on?”, kysyy pajan ohjaaja Jaakko Tuunanen, kun nuoret ovat onnistuneet saamaan pienoisautonsa huristamaan ympäri lattiaa vedyn voimalla. Hiljaisuuden ja saasteettomuuden oppilaat arvaavat oitis: kun polttoaineena on vesi, myös päästöiksi jää pelkkää vettä. Jatkokysymys kuuluu, miksei vetyautoja vielä käytetä laaja-alaisesti. ”Varmaan ne on liian kalliita”, oppilaat veikkaavat. Jälleen oikein. 18 KEMIA 1/2015 ”Vedyn pilkkomiseen tarvittavat polttokennot eivät ole ihan halpoja”, Tuunanen toteaa. ”Lisäksi prosessissa on vielä ongelmia. Vedyn pilkkominen vaatii paljon energiaa, ja vetymolekyylit ovat niin pieniä, että ne helposti karkaavat. Toisaalta noin 80 prosenttia kaikesta vedyn polttoon käytetystä energiasta menee hyötykäyttöön.” Yliopiston haistelua Kaikille avoimen tiedetapahtuman kemianpajaa isännöivät Suomalaisten Kemistien Seura ja Helsingin yliopiston oppimisympäristö Kemianluokka Gadolin. Käytännön työtä ohjasivat yliopiston kemianopettajaopiskelijat. ”Halusimme pajan ohjelmaksi kestävän kehityksen mukaisen kokeen, jossa on paljon liikettä ja jonka oppilaat pääsevät tekemään omin käsin”, kertoo Gadolinin koordinaattorina toimiva Veli-Matti Ikävalko. ”Tällaiset tapahtumat ovat todella tärkeitä. Tiede tarvitsee sitä, että se tuodaan lähelle ja popularisoidaan.” Opettaja Kirsi Goebel ohjastaa Tiede kiinnosti tuhansia Helsingissä 7.–11. tammikuuta järjestettyjen Tieteen päivien teemana oli tällä kertaa sattuma ja sen osuus tutkimuksessa. Helsingin yliopiston päärakennuksessa ja muualla keskustassa pidetyt luennot vetivät yli 15 000 kuulijaa. Lisäksi tapahtumia seurasi netin välityksellä yli 7 000 henkeä. Tieteen päivät herättivät vilkasta keskustelua myös Twitterissä ja Facebookissa. Muiden kaupunkien vuoden 2015 Tieteen päivistä saa tietoa osoitteesta tieteenpaivat.fi. Helsingissä tapahtuma järjestetään seuraavan kerran vuonna 2017. Taivallahden peruskoulun luokkaansa kemianpajalta jo eteenpäin. ”Tämä on hyvä tilaisuus oppilaille vähän haistella, miltä yliopistossa näyttää ja kuulostaa”, Goebel sanoo. Goebelin luokka viihtyi etenkin yhteiskuntasimulaattorissa sekä kuuntelemassa Ilmatieteen laitoksen tutkijan Sini Merikallion luentoa avaruusmatkailun riskeistä. Matkat kosmokseen kannattavat, sillä riskinsä on myös siinä, ettei avaruuteen lähdettäisi, Merikallio painotti. Tutkija odottaa etenkin sitä päivää, kun Maan asukkaat vihdoin pääsevät Marsiin. ”Nykyisin lajimme on liian riskialttiissa tilassa, kun olemme kaikki vain yhdellä planeetalla.” Pienellä Suomella on yllättävän iso rooli avaruuden valloittamisessa. ”Me olemme avaruustieteen huipulla. Niin kauan kuin täällä on asunut ihmisiä, täällä on myös ollut pimeää, tähdet ja revontulia. Niiden tarkkailusta meille kasvoi halu tietää lisää siitä, mitä taivaalla tapahtuu.” Merikallio korostaa suomalaisten osaavan myös avaruusalusten suunnittelun. Hiljattain kaukaiselle komeetalle laskeutunut, osin suomalaisrakenteinen Rosetta-alus luotaa uutta kotiaan Suomessa suunnitelluilla tutkimusvälineillä. Myös kemianpaja teki vaikutuksen niin Goebeliin kuin tämän oppilaisiin. ”Oli kiva nähdä, kuinka sellaisetkin pojat, jotka eivät normaalisti kouluopetuksesta perusta, juoksevat ensimmäisinä väkertämään vetyautojen parissa”, opettaja hymyilee. Päivän vetonauloihin kuuluvat myös tiedekeskus Heurekan pop up -esitykset. Yleisö pääsee ihmettelemään sitä, kuinka Kapteeni Vaahtokarkin käy, kun hänet altistetaan tyhjiölle. Vihje: hyvin ei käy. Lisäksi metsästetään vampyyriapinaa puhallusnuolilla ja opitaan, että Hilkka Vähänen Kemianopettajaksi opiskeleva Jaakko Tuunanen (oik.) johdattamassa Jokelan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisia vetyauton saloihin. Tieteen päivien kemianpajassa riitti tungosta. painovoima vetää nopeasti lentäviä ja suoraan putoavia kohteita alaspäin yhtä nopeasti. Beta voittaa alfan ”On yleinen harhaluulo, että parinhakumarkkinoilla kaikki naiset etsivät itselleen jonkinlaista alfaurosta.” Näin sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka luennoi kiinnostuneille teineille puolison valinnan evoluutiopsykologisista ja sosiologisista erityispiirteistä. Tutkimukset osoittavat, että kun haussa on pitkäaikainen kumppani, halutaankin ”betauros” eli kiltti ja mukava mies johtavan yksilön taustajoukoista, Rotkirch kertoo. ”Toisin sanoen ihminen, jonka kanssa synkkaa ja joka on luotettava ja huumorintajuinen. Kukaan ei tahdo puolisokseen ailahtelevaa alfaurosta, joka voi hetkenä minä hyvänsä vaihtaa nuorempaan”, Rotkirch lyttää yleisön mahdollisten machomiesten kuvitelmat. Pitkä parisuhde koostuu kolmesta osasta: seksuaalisesta himosta, romanttisesta hullaantumisesta ja kumppanuusrakkaudesta. Rotkirchin mukaan himoa ja kumppanuutta on tutkittu jo niin paljon, että niiden kemiat ymmärretään hyvin. Hullaantuminen on sen sijaan tutkijoillekin vielä arvoitus. ”On mahdollista, että se on ainutkertaisen merkittävä ihmiselle tyypillinen piirre”, hän sanoo. ”Evolutiivisesti hullaantumisessa on järkeä. Ihmiset nimittäin elävät aina yhteisössä. Jotta pitkäaikainen parinmuodostus onnistuu, on hyödyllistä, että korviaan myöten rakastuneet ihannoivat vain omaa kultaansa ja lakkaavat edes näkemästä muita potentiaalisia kumppaneita.” Suomessa partnerinetsintä voi joskus olla käytännön syistä vaikeaa. ”Väestörakenne ja naisten ja miesten suhteelliset osuudet eri kunnissa vaikuttavat siihen, että kaikille ei löydy kumppaniehdokkaita yhtä helposti. Suurkaupungeissa naimaikäisiä miehiä on liian vähän, ja lähes kaikkialla muualla on pulaa naisista.” Etsiä kuitenkin kannattaa, Suomessakin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. hilkka.vahanen@gmail.com 1/2015 KEMIA 19 UUTISIA Touko Perko: Nobelisti Artturi I. Virtanen oli Tieteen suurmies ja tinkimätön toisinajattelija Touko Perkon uusi teos nobelisti Artturi I. Virtasesta piirtää kuvan kunnianhimoisesta tiedemiehestä, taitavasta vaikuttajasta ja uhmakkuuteen asti tinkimättömästä toisinajattelijasta. Artturi I. Virtanen (1895–1973) tavoitteli Nobelin palkintoa määrätietoisesti 1920-luvulta lähtien, omaansa ja alaistensa työpanosta säästelemättä. Kun palkinto vuonna 1945 myönnettiin nerokkaasta rehunsäilöntämenetelmästä, Virtanen oli ollut ehdokkaana yhtäjaksoisesti vuodesta 1933, alusta alkaen yhtenä varteenotettavimmista. Juhliva Valio jatkaa AIV:n viitoittamalla tiellä Juhlavuottaan viettävä Valio perustettiin vuonna 1905 voinvientiliikkeeksi. Suomalaisten maidontuottajien omistamasta yrityksestä tuli menestys, sillä voin osuus Suomen ulkomaankaupasta kasvoi 1900luvun alkupuolella kymmeneen prosenttiin. Saavutuksen taustalla oli vahva näkemys tieteen ja tutkimuksen merkityksestä liike-elämälle. ”Vain sellainen maa, jonka koko talouselämä perustuu tieteeseen, voi saavuttaa ja säilyttää ensimmäisen sijan kansojen välisessä taloudellisessa taistelussa”, perusteli Valion johtokunta 99 vuotta sitten päätöstään oman laboratorion perustamisesta. Vuonna 1921 laboratorion johtajaksi rekrytoitiin nuori tohtori Artturi Virtanen. Loppu on suomalaisen tieteen – ja Valion – historiaa. Virtasen ura Valiossa jatkui lähes puoli vuosisataa ja tuotti ainutlaatuisen sadon Suomen kansan hyväksi. AIV-rehun ansiosta leh- 20 KEMIA 1/2015 mät tuottivat myös talvisin laadukasta maitoa, ja AIV-suolattu vientivoi päihitti kilpailijat kymmenien vuosien ajan. Nerokkaat oivallukset sanamukaisesti pelastivat suomalaisia ylitse vaikeiden aikojen ja loivat vankan tukijalan maamme kansantaloudelle. ”Mitä uutta tänään?”, Virtasella oli tapana kysyä tutkijoiltaan, päivästä toiseen. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Tiina Mattila-Sandholmin mukaan AIV:n perintö elää nyky-Valiossa, joka tuo vuosittain markkinoille yli sata uutta tuotetta. Yrityksellä on paksu patenttisalkku ja parhaillaankin vireillä lähes 200 patenttihakemusta. ”Vaalimme yhä samoja arvoja kuin Virtanen: sitkeyttä, uteliaisuutta ja intohimoa oppimiseen. Uusiutuminen tarkoittaa meille jatkuvan kehityksen positiivista kierrettä”, Mattila-Sandholm sanoo. Näin kertoo historioitsija, dosentti Touko Perko, jonka suurteos, Otavan kustantama Mies, liekki ja unelma, julkaistiin Helsingin Sanomatalossa 15. tammikuuta. Virtasen syntymästä tuli samana päivänä kuluneeksi 120 vuotta. Tapahtuma avasi samalla 110-vuotiaan Valion juhlavuoden. ”Palkinto oli pitkän työn ansaittu tulos, ei missään tapauksessa mikään lohtupalkinto sodan hävinneelle maalle”, Perko sanoo ja korostaa Virtasen poikkeuksellista lahjakkuutta, kunnianhimoa ja verkottumistaitoa. ”Kun Virtanen vasta 26-vuotiaana valittiin johtamaan Valion laboratoriota, hän vaati ja sai tilaisuuden matkustella ja tutustua alansa huippututkimukseen ja -tutkijoihin KeskiEuroopassa ja Ruotsissa. Näin hän kokosi arvokasta tietoa, rakensi yhteyksiä ja kasvoi Suomen biokemian isäksi.” Jäätävät välit kahteen presidenttiin Viipurissa syntyneen Virtasen tulisieluinen isänmaallisuus aiheutti vuosien mittaan päänsärkyä Suomen johtaville poliitikoille, joiden myötäilylinjaa nobelisti ei voinut alkuunkaan hyväksyä. Virtanen arvosteli suorasukaisesti Neuvostoliittoa ja vaati Karjalan palauttamista. Suomen johto piti tällaisia puheita vaarallisina ja tuomittavina, etenkin kun niiden lausujaa pidettiin kansallissankarina. Virtasen välit kahteen myöntyväisyysajan presidenttiin, Juho Kusti Paasikiveen ja Urho Kekkoseen, olivat vuosikausia tulehtuneet. Kekkonen jopa yritti syrjäyttää Virtasen Suomen Akatemian johdosta ja lopulta, kun ei tässä onnistunut, lak- kauttaa koko akatemian. Työntekijöitään Virtanen ei päästänyt helpolla. Sunnuntait olivat hyviä päiviä tieteenteolle siinä missä muutkin. Tieto Nobelin palkinnosta sentään hellytti tyytyväisyyttään hehkuneen Virtasen lupaamaan juhlakahvittelun humussa alaisilleen ”ihan rokulipäivän”. Seuraavassa hetkessä hän tosin jo katui suurpiirteisyyttään. ”Jos Niinivaara kuitenkin jäisi tekemään sen kaasuanalyysin loppuun, jotta tulisi jotain hyödyllistä tänäkin päivänä tehdyksi. Mie tuun kohta katsomaan tuloksia.” Jaakko Martikainen / Valio Oyj Leena Laitinen ”Virtanen oli myös bisnesmies, joka myi voisuolan patentin ruotsalaisille oikeaan aikaan ja hyvään hintaan”, Touko Perko (oik.) kertoi toimittaja Unto Hämäläisen haastattelussa. Valiota edustivat johtaja Tiina MattilaSandholm (punaisessa puserossa) ja tuore toimitusjohtaja Annikka Hurme. Verifinille myönnettiin arvokas tunnustus Verifinin johtaja Paula Vanninen (vas.), Haagin pormestari Jozias van Aartsen, tohtori Robert Mathews ja OPCW:n pääjohtaja Ahmet Üzümcü muistuttavat kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvonnan ja aseistariisunnan merkityksestä. OPCW Suomalaiselle kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle Verifinille on myönnetty lajissaan ensimmäinen OPCW-Haag-palkinto (OPCW-The Hague Award). Palkinto on tunnustus laitoksen pitkäjänteisestä työstä kemiallisen aseen kieltosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkinnon myönsivät YK:n kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW ja hollantilainen Haagin kaupunki, jossa järjestön päämaja sijaitsee. Verifin jakoi tunnustuksen yhdessä australialaisen tohtori Robert Mathewsin kanssa. Palkinnon luovuttivat OPCW:n pääjohtaja Ahmet Üzümcü ja Haagin pormestari Jozias van Aartsen. Verifinin puolesta sen otti vastaan laitoksen johtaja Paula Vanninen. Palkintotilaisuudessa puhunut Üzümcü korosti palkittujen avainasemaa neuvoteltaessa ja valmisteltaessa maailman kattavinta aseiden kieltosopimusta. OPCW-Haag-palkinto perustet- tiin OPCW:n vuonna 2013 saaman Nobelin rauhanpalkinnon varoista. Palkinto koostuu kunniakirjasta, mitalista ja 90 000 euron rahasummasta. 1/2015 KEMIA 21 UUTISIA Suomalaisomisteinen Specta Group on ostanut Pietarin alueella toimivan PET-muovipullojen kierrätyslaitoksen. Pullot jalostetaan laitoksessa hakkeeksi, jonka Specta käyttää raakaaineena omassa PET-pakkausvannetehtaassaan Venäjän Kostromassa. Pietarilaislaitoksessa on uusi italialainen tuotantokoneisto, jonka avulla Specta pyrkii nostamaan tehtaan kapasiteetin tuhanteen tonniin kuukaudessa. ”Spectalle on tärkeää turvata raakaaineen saanti. Tarvitsemme vuosittain noin 200 miljoonaa PET-pulloa, jotta pystymme valmistamaan 10 000 tonnia PET-pakkausvannetta”, perustelee yritysostoa Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin. Specta on tätä nykyä Euroopan suurimpia PET-pakkausvanteen valmistajia. Yhtiön päämarkkinoita ovat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä, KeskiEurooppa ja Lähi-itä. Envor Protech toimitti biokaasulaitoksen Kiinaan Forssalainen Envor Protech Oy on toimittanut yhdyskuntalietteen käsittelyyn tarkoitetun biokaasulaitoksen kiinalaiseen Kunmingin kaupunkiin. Etelä-Kiinassa sijaitseva Kunming on yli kuuden miljoonan asukkaan kaupunki. Biokaasulaitoksessa käsitellään keskitetysti alueen kahdeksan jätevedenpuhdistamon lietteet, jotka aiemmin johdettiin järveen. Laitoksen kapasiteetti on yli 180 000 tonnia mekaanisesti kuivattua lietettä vuodessa. Envor neuvottelee parhaillaan vastaavien laitosten toimittamisesta myös muualle Kiinaan. Luma-verkosto laajenee Valtakunnallinen Luma-toiminta laajenee. Vuonna 2015 Luma-Keskus Suomi -verkostoon liittyvät myös Lapin yliopisto ja Åbo Akademi. Verkoston laajeneminen vahvistaa luma-aineiden eli luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksen, oppimisen ja harrastuneisuuden tukea erityisesti Pohjois-Suomessa ja ruotsinkielisen väestön keskuudessa. 22 KEMIA 1/2015 Specta Group Specta osti muovipullojen kierrätystehtaan Pietarista Pietarilaisessa kierrätyslaitoksessa syntyy muovipulloista haketta, joka käytetään uudelleen pakkausvanteiden valmistuksessa. Saksalainen pakkausvanteen valmistusteknologia mahdollistaa sen, että tuotannossa voidaan käyttää pelkästään kierrätettyä materiaalia. VTT:n mikrobikokoelma täydentyi kasvisoluilla VTT:n kantakokoelmaa, johon on vuodesta 1959 asti tallennettu tärkeitä mikrobikantoja, kuten hiivoja, bakteereita ja homesieniä, on täydennetty kasvisolulinjoilla. Jatkuvasti kasvavassa kokoelmassa on tällä hetkellä 15 kasvilajia ja noin 30 kasvisolulinjaa. Leviä kokoelmaan kuuluu parikymmentä. Ennestään kokoelma sisältää yli 800 bakteerilajia ja reilut 600 sienilajia. Kasvit tuottavat monia mielenkiintoisia yhdisteitä, kuten lääkeaineita, hienokemikaaleja ja fla- Ihosyövän tunnistuslaite sai kaupallistajan Revenio Group Oyj on ostanut hyödyntämisoikeudet keksintöön, jonka avulla voidaan löytää varhaiset merkit ihosyövästä. Innovaatiossa yhdistyvät VTT:n kehittämä pienikokoinen hyperspektrikamera ja voriyhdisteitä, joita ei aina ole taloudellisesti kannattavaa valmistaa kemiallisesti. Yhdisteiden uuttaminen kasvatetuista tai luonnosta kerätyistä kasveista ei myöskään ole välttämättä järkevää niiden pienten pitoisuuksien takia. Tutkijat ovat kehittäneet bioreaktorituotantoon sopivia kasvisolulinjoja, joiden avulla yhdisteitä on mahdollista tuottaa hallitusti ja optimoiduissa olosuhteissa. Kasvisoluja voidaan hyödyntää myös insuliinin ja muiden arvokkaiden proteiinien tuottamiseen. Jyväskylän yliopiston kehittämä kuvan analysointitekniikka. Tekniikalla voidaan myös määrittää hoidettavan alueen laajuus. Nyt tavoitteena on tuoda nopeasti ja kustannustehokkaasti ihotautilääkäreiden käyttöön helppokäyttöinen liikuteltava seulontalaite. Saksalaisjätti BASF juhlii Puolitoista vuosisataa kemian kehitystä BASF täyttää 150 vuotta. Konsernin Suomen-yksikkö BASF Oy puolestaan juhlii kolmekymppisiään. Kemia on keskeisessä osassa, kun ratkotaan maailman lähitulevaisuuden kolmea suurta haastetta, energiantuotantoa, ravinnon tuottamista sekä väestön kiihtyvää kaupungistumista. Näin uskoo saksalainen kemianjätti BASF, joka on 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi nostanut valokeilaan juuri nämä teemat. Kemiaa tarvitaan muun muassa makean veden saannin varmistamisessa, ruuantuotannon tehostamisessa, jätehuollon kehittämisessä sekä energiansäästössä ja -varastoinnissa, BASF listaa. Ratkaisujen kehittämiseksi yhtiö on avannut interaktiivisen keskustelufoorumin, jossa tutkijat, asiantuntijat ja kansalaiset pääsevät vaihtamaan ja jalostamaan ideoita yhteisvoimin. ”Olemme vakuuttuneita, että kun yhdistämme kemian ja muiden alojen osaamisen, löydämme tulevaisuuden suuriin kysymyksiin vastaukset. Yhteiskunnan kannalta ne ovat ratkaisuja, BASF:n kannalta bisnesmahdollisuuksia”, kiteytti konsernin toimitusjohtaja Kurt Bock Saksan Ludwigshafenissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Badische Anilin-und-Soda-Fabrik eli lyhyemmin BASF aloitti toimintansa vuonna 1865 pienenä väriaineiden valmistajana. Seuraavaksi käynnistyi ammoniakin valmistus lannoitetuotantoa varten, sitten seurasivat muovit ja vähitellen mitä moninaisimmat kemian alan tuotteet. Tätä nykyä suuryhtiön tuotevalikoima ulottuu kemikaaleista, muoveista, toiminnallisista ratkaisuista, jalosteista ja kasvinsuojeluaineista öljyyn ja kaasuun, ja konsernin reilut 112 000 työntekijää ovat levittäy- tyneet kymmeniin maihin ympäri maailman. Ludwigshafenista maailmalle ”BASF on ollut alusta asti kansainvälinen toimija, sillä väriaineita myytiin heti maailmanlaajuisesti”, Kurt Bock muistutti. Jo vuonna 1885 saksalaisfirma lähetti yhden johtajistaan Kiinaan etsimään sieltä liiketoimintamahdollisuuksia. ”Siihen aikaan Kiina oli uusi markkina isolta osalta tuntemattomalla mantereella. Teimme siis todellista pioneerityötä.” Tätä nykyä saksalaisyhtiö on Kiinan suurin ulkomainen kemian alan investoija. Suomessa konserni on toiminut vuodesta 1985, joten myös BASF Oy:lle tulevat täyteen pyöreät vuodet. ”Olemme konsernin juhlinnassa mukana samoin innovatiivisuusteemoin kuin muutkin yksiköt”, kertoo suomalaisyhtiön tiedottaja Iiris Ponkala-Kauppila. BASF Oy viettää henkilöstöjuhlaansa elokuussa. Emokonserni BASF sen sijaan käynnisti juhlakiertueensa jo tammikuussa. Muun muassa workshopeja, konferensseja, ideakilpailuja ja kulttuuritapahtumia tarjoava kiertue pysähtyy kuuteen kaupunkiin, Intian Mum- baihin, Kiinan Shanghaihin, Yhdysvaltain New Yorkiin, Brasilian Sao Pauloon, Espanjan Barcelonaan ja matkan päätteeksi Ludwigshafeniin. Jokaisessa vierailupaikassa keskitytään puimaan yhtä, vierailukohteen kannalta tärkeää teemaa. Osana Creator Space -innovaatioohjelmaansa BASF suunnittelee myös kolmea korkeatasoista tiedeseminaaria, jotka järjestetään Ludwigshafenissa, Chicagossa ja Shanghaissa. Seminaareissa kohtaavat eri alojen arvostetuimmat tutkijat nobelisteista lähtien. Ajankohtaisia aiheita pohtivat ja valottavat muun muassa fyysikko Steven Chu, kemisti Jean-Marie Lehn sekä koeputkievoluution pioneeri Frances Arnold. Keskusteluihin osallistuvat myös politiikan ja teollisuuden edustajat. Päivi Ikonen BASF Maailman suurin kemianyritys Myös BASF:n valmistamasta Ultraform-muovista tehty 1970-luvun Playmobilhahmo juhlii konsernin puoltatoista vuosisataa. 1/2015 KEMIA 23 UUTISIA Fortum Oyj St1 ja Fortum rakentavat geotermisen lämpövoimalan Kylmää vettä alas, kuumaa vettä ylös. Näin toimii geoterminen lämpövoimala. Energiayhtiöt St1 ja Fortum aikovat rakentaa Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan koelaitoksen. Lämmöntuotantoon tarkoitettu laitos sijoitetaan Espooseen. Sen on määrä valmistua vuonna 2016. ”Geoterminen lämpö on äärimmäisen kiinnostava vaihtoehto päästöttömään lämmöntuotantoon”, sanoo St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. St1:n laitos hyödyntää maa- lämpöä, jota saadaan poraamalla kaksi reikää kilometrien syvyyteen. Toiseen reikään syötetään vettä, joka nousee kuumentuneena ylös toisesta reiästä. Sen jälkeen maan uumenissa lämmennyt vesi syötetään lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon. Laitoksen tuottaman energian ostaa Fortum. Fortumin mukaan vesi on niin kuumaa, että sitä voidaan käyttää suoraan kaukolämpöön ilman lämpöpumppuja. Meren öljypäästöt keskittyvät satamiin Suomen viranomaisten tietoon tuli vuonna 2014 noin kolmannes enemmän havaintoja mahdollisista öljypäästöistä merialueilla kuin edellisenä vuonna. Öljyksi varmistui 68 päästöä, joista valtaosa oli kuitenkin erittäin pieniä ja tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa. Tapauksesta aloitettiin tutkinta yhteensä 10 tapauksessa. Öljypäästöt avomerellä ovat sen sijaan viime vuosina vähentyneet, kertovat Suomen ympäristökeskus Syke ja Rajavartiolaitos. Merialueiden öljypäästöjä tarkkaillaan kansainvälisenä yhteistyönä satelliittikuvien ja lentovalvonnan avulla. Kuvista havaitut päästöepäilyt tarkastetaan aina paikalla. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen laitteistoilla öljyn voi havaita pilvipeitteen läpi ja jopa kymmenien kilometrien päässä koneen lentoreitistä. Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi, ja öljyn päästäminen mereen on kielletty. Viranomaiset kehottavat merenkulkijoita jatkossa kiinnittämään huomiota toimintaansa myös satamissa ja rannikolla. 24 KEMIA 1/2015 Henri Bergius Helsingin Eteläsatama sijaitsee pääkaupungin ytimessä. Pienelläkin öljypäästöllä on siksi iso vaikutus. Laivoille vähärikkinen polttoaine Valion maito uusiotölkkiin Neste Oilin kehittämä uusi, matalarikkinen laivapolttoaine on tullut markkinoille. Polttoaineen ovat ensimmäisinä ottaneet käyttöön Tallink Gruppin suomalaisiin satamiin liikennöivät laivat. Uusi polttoaine sisältää alle 0,1 prosenttia rikkiä, joten se täyttää tammikuun alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin vaatimukset. Polttoaine alentaa merkittävästi myös laivojen typen ja hiukkasten päästöjä. Valio ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön kokonaan uusiutuvasta materiaalista tehdyn maitotölkin. Käyttöönotto on alkanut testivaiheella, joka tehdään yhtiön Eila-kevytmaitojuomilla. Uusiutuvasta materiaalista valmistetaan kartonkiaihio, aihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovikalvo, kierrekorkki ja korkin kaulaosa. Kartonki tehdään puukuidusta ja muovi sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista. Elina Hiltunen perusti Mikä yhdistää kännykkää, suklaavanukasta, vaatteita, meikkejä, kirjoja ja lentokoneita? Se, että kaikkien valmistamiseen on tarvittu keksintöjä, tiedettä ja tutkimusta. Näin kertoo uusi tytöille tarkoitettu nettisivusto Tiedettä tytöille. Sivuilla esitellään kemiaa, fysiikkaa, maantietoa, biologiaa, lääketiedettä, matematiikkaa, robotiikkaa ja tähtitieteitä. Lisäksi paikkansa sivustolla ovat saaneet naistutkijat, joiden työ on muuttanut maailmaa. Sivut sisältävät myös omat tietolähteensä eri-ikäisille lukijoille. Pienimmille tiedefaneille kolmivuotiaasta alkaen tieteen arvoituksia avaa Dibitassujen Emmi. Teineille on tarjolla tietoa muun muassa luonnontieteiden opiskelumahdollisuuksista Suomen korkeakouluissa. Tieteen ilosanoma Tyttöjen tiedesivuston perusti ja sitä ylläpitää kemian diplomi-insinööri, kauppatieteiden tohtori, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen. Mistä idea syntyi? ”Huomasin, että alakoululainen tyttäreni luki innokkaasti perheeseen tulevia tiedelehtiä”, Hiltunen kertoo. ”Eräänä päivänä tyttö sitten käveli luokseni ja kysyi, mitä tarkoittaa Bosen-Einsteinin kondensaatti. Tajusin, että hänellä taitaa olla tutkijan taipumuksia.” Luonnonvarakeskus käynnisti toimintansa Uusi Luonnonvarakeskus Luke on aloittanut toimintansa. Luke syntyi, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelut yhdistettiin. Luonnonvarakeskus on Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Ykkösenä on VTT. VTT ja Mikes yhdistyivät osakeyhtiöksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus Mikes ovat yhdistyneet. Elina Hiltunen Tyttöjen tiedesivuston Kuudesluokkalaiset Anni, Emilia ja Heini esittelevät tieteen ja tutkimuksen saavutuksia osoitteessa www.tiedettatytoille.fi. Kun Hiltunen alkoi pohtia asiaa, hän oivalsi, ettei tyttöjen polkua tiedeuralle ole tehty mitenkään helpoksi tai houkuttelevaksi. Tytöille suunnatut lelut ja lehdet ”välttelevät tiedeaihetta tehokkaasti”, kun taas poikien maailma on pienestä pitäen täynnä tekniikkaa. Kahden lapsen – tytön ja pojan – tutkijaäiti päätti siitä paikasta käynnistää yhden naisen hankkeen, jossa tehdään tiedettä tutuksi myös tytöille. Sivuston avulla Hiltunen toivoo kykenevänsä omalta osaltaan rohkaisemaan tyttöjä tutkimuksen pariin ja vaikkapa valitsemaan luonnontieteet ammatikseen. ”Yritän levittää tieteen ilosanomaa Suomen kaikille tytöille”, Hiltunen kiteyttää. Samassa yhteydessä VTT:stä tuli osakeyhtiö, jonka toimialana on teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi. VTT Oy toimii myös kansallisena metrologialaitoksena. Lyhenne Mikes säilyy yhtiön aputoiminimenä. pehmytkudossarkooman ja munasarjasyövän hoitoon. Yhtiö toivoo saavansa lääkkeelle markkinointiluvan noin viidessä vuodessa. Oncosin syöpälääke etenee Yhdysvalloissa Suomalaisen Oncos Therapeuticsin kehittämä, tutkimusvaiheessa oleva syöpälääke Oncos 102 on saanut harvinaislääkestatuksen aggressiivisen keuhkopussinsyövän hoitoon Yhdysvalloissa, kertoo Mediuutiset. Statuksen myönsi USA:n lääkeviranomainen FDA. Lääke on aiemmin hyväksytty Päivi Ikonen Helsingin yliopisto viettää juhlavuotta Helsingin yliopisto juhlii maaliskuussa perustamisensa 375-vuotispäivää. Juhlaa vietetään myös Yliopistomuseossa, jonka näyttely Ajatuksen voimalla kertoo yliopiston tarinan vuodesta 1640 nykypäivään. Yleisölle on tarjolla muun muassa kävelykierroksia keskustakampuksilla. Juhlavuoden tapahtumiin kuuluu myös elo–syyskuun vaihteessa järjestettävä ajattelun ja tieteen festivaali Thinkfest. 1/2015 KEMIA 25 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers Vihreät sivut huomataan. DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales CHEMATUR ECOPLANNING OY BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals 26 BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 KEMIA Kemi ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten puh. (02) 412 411 valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems FISHER SCIENTIFIC OY Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management INNOVATICS Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi OY JALO ANT-WUORINEN AB KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods VIHREÄT SIVUT myös netissä! IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods 27 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METSO AUTOMATION OY KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pH- ja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters 28 PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Vihreät sivut myös netissä. SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) VWR INTERNATIONAL OY SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables WACKER-KEMI AB TANKKI OY SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers Vihreät sivut huomataan! TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services • Jokaisessa lehdessä. • Jokaisessa uutiskirjeessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi. 29 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Haluatko näkyä ChemBio-numerossa 2/2015? Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 18. helmikuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Kemia-lehden ChemBio-numero lähestyy Varmista nyt paikkasi ja maksimoi näkyvyytesi! Kemia 2/2015 ilmestyy 10. maaliskuuta • ChemBio Finland 2015 -tapahtuman päämedia • sisältää näytteilleasettajaluettelon • jaossa Helsingin Messukeskuksen sisäänkäyntien luona 18.–19. maaliskuuta • lukijoina yli 13 000 ammattilaista ja päättäjää. Hyödynnä messutarjous! Varaa ilmoituspaikka ChemBionumerosta 2/2015 – saat samankokoisen ilmoituspaikan puoleen hintaan numerosta 3 tai 4/2015. Lue lisää www.kemia-lehti.fi ja varaa paikkasi 18. helmikuuta mennessä! KEMIA Kemi Tiedustelut ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi 30 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi ilmoitustiedot KEMIA Kemi TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kroonisille haavoille saatiin uusi hoitomuoto MS Patch -järjestelmä stimuloi kroonista haavaa sähköisesti ja kartoittaa haavan kulloisenkin tilan mittaamalla sen kaikkiaan 16 pisteestä. tietoa haavan kunnon kehittymisestä”, kertoo ryhmää johtanut epäorgaanisen kemian tutkijatohtori Mikael Bergelin. Juuri mittaustietojen ansiosta haavan hoito voidaan räätälöidä nopeasti sopimaan kulloiseenkin tilanteeseen. Kroonisista haavoista kärsivät muun muassa diabetespotilaat ja Turku Science Park Suomalaistutkijoiden keksintö koostuu haavakalvosta, johon on painoteknisesti valmistettu elektrodirakenteita, sähköstimulaatiota tuottavasta elektroniikkayksiköstä sekä mittalaitteesta, joka määrittää haavan tilan. Nimen MC-Patch saaneen hoitojärjestelmän kehittivät tutkijat Mikael Bergelin ja Jan-Erik Eriksson Åbo Akademista, Atte Kekonen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Sami Kielosto Aalto-yliopistosta. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa tehty kliininen koesarja osoitti, että uudella hoitomuodolla on monta etua. Järjestelmän yksi valtti on, että se stimuloi haavaa tehokkaasti, mikä nopeuttaa paranemisprosessia. ”Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että mittalaite tuottaa hyvin tarkkaa Åbo Akademi Kroonisten haavojen hoitoon on kehitetty uusi, tehokas järjestelmä. Se perustuu haavan sähköiseen stimulointiin ja hoidon vaikutuksen tarkkaan mittaamiseen. Palkinnon parhaasta liikeideasta ottivat MC-Patch-tiimin puolesta vastaan Jan-Erik Eriksson (vas.) ja Mikael Bergelin. Lauri Koskinen (toinen oikealta) ja Markus Hiienkari saivat oman tunnustuksensa mikrokontrollerin kehittämisestä. 32 KEMIA 1/2015 ikäihmiset. Vaiva on väestön ikääntymisen myötä yleistymässä, mikä lisää sairaanhoidon taakkaa. Palkittu keksintö MC-Patch-järjestelmään uskovat muutkin kuin sen kehittäjät. Idea ponnisti joulukuussa 2014 Turku Science Parkin järjestämän Paras businesspolku -kilpailun voittoon. Kisassa palkitaan tutkijoiden, tutkijaryhmien ja yliopistojen sekä korkeakoulujen opettajien yritysideoita ja innovaatioita, jolla on kaupallistamispotentiaalia. ”Parhaillaan olemme perustamassa ideamme ympärille startup-yritystä”, Bergelin kertoo tutkijatiimin jatkosuunnitelmista. Keksinnön patenttihakemus etenee hänen mukaansa myötätuulessa, samoin hoitojärjestelmän jatkokehitystyö. Taysissa on käynnistymässä uusi kliinisten testausten sarja, jossa tutkitaan menetelmän toimivuutta ihosiirteiden ja kirurgisten haavojen sulkeutumisen seurannassa. ”Myös laitteiden kehitystyö jatkuu. Seuraavaksi tähtäimessä on järjestelmän massavalmistettava prototyyppi.” Päivi Ikonen Parkinsonin tautia sairastavien suoliston mikrobisto on erilainen kuin terveillä verrokeilla. Asia ilmenee Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta. ”Tärkein havaintomme oli, että Parkinson-potilailla Prevotellaceaeheimoon kuuluvat bakteerit olivat selvästi vähentyneet. Tautia sairastavista ei juuri kenelläkään esiintynyt runsaasti tämän heimon bakteereita, toisin kuin verrokkiryhmässä”, kertoo neurologi Filip Scheperjans Hyksin neurologian klinikasta. Toinen kiinnostava löydös oli se, että Enterobacteriaceae-heimon bakteerien määrä suolistossa oli yhteydessä potilaiden tasapaino- ja kävelyongelmien vaikeusasteeseen. Mitä Scanstockphoto Suoliston mikrobistolla yhteys Parkinsonin tautiin Mitä enemmän Parkinson-potilaan suolistossa on enterobakteereja, sitä vaikeammat ovat hänen tasapaino- ja kävelyongelmansa, osoittaa tuore suomalaistutkimus. enemmän enterobakteereita, sitä hankalammat oireet. Nyt tutkitaan sitä, onko prevotellabakteereilla mahdollisesti Parkinsonilta suojaava vaikutus ja onko suolistobakteereilla yhteys taudin etenemiseen ja ennusteeseen. ”Yritämme tietysti myös selvittää, mihin suoliston mikrobien ja Parkin- sonin taudin välinen yhteys ylipäänsä perustuu.” Tutkijat toivovat myös, että löydösten perusteella voitaisiin ennen pitkää kehittää testimenetelmä, joka edistäisi Parkinsonin taudin diagnostiikkaa ja että lopulta löytyisi keino hoitaa sairautta vaikuttamalla potilaan suoliston mikrobiomiin. Vettä läpäisevät päällysteet torjuvat kaupunkitulvia Scanstockphoto VTT ja sen yrityskumppanit ovat kehittäneet uusia, vettä läpäiseviä päällysteitä parkkipaikoille, jalkakäytäville, pihoille ja aukioille. ”Päällysteillä voidaan vähentää kaupunkitulvia, joita muodostuu, kun hulevesiverkosto ei kykene kerralla vastaanottamaan rankkasateiden suuria vesimääriä”, kertoo projektipäällikkö Erika Holt VTT:stä. Uudenlaiset päällysteet ovat tarpeen, koska sateiden odotetaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän ja voimistuvan. Päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta ja suurihuokosisista maarakennekerroksista, jotka pidättävät vettä. Pintakerroksen materiaaleiksi sopivat vettä läpäisevä betoni ja avoin asfaltti sekä betoni- ja luonnonkivipäällysteet, joissa saumojen tai aukkokohtien materiaali läpäisee hyvin vettä. Ratkaisuun voi sisällyttää myös esimerkiksi geotekstiiliä, geoeristeitä sekä hulevesien putkitus- ja keruujärjestelmiä. Erityisesti Japanissa ja Yhdysvalloissa läpäisevät päällysteet ovat jo yleisiä. Euroopassa niitä on käytössä esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa. Suomalaispäällysteen kehittäjät keskittyivät etenkin materiaalin suorituskykyyn arktisessa ilmastossa, jossa infrastruktuuri on alttiina jäätymiselle ja sulamiselle, kelirikoille, routimiselle sekä liukkaudentorjunta-aineille ja hiekoitushiekalle. Päällysteitä kokeillaan käytännössä kevään aikana Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa. Erityisesti Suomen oloihin suunniteltujen päällysteiden on tarkoitus estää hulevesien aiheuttamia kaupunkitulvia ja vähentää valumavesiä. 1/2015 KEMIA 33 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Oscar Jarama / IIAP Kaivosten rikkijäte hyötykäyttöön Suometsät ovat erilaisia kuin muut Amazonian metsät. Soilla kasvaa tyypillisesti pieniä ohutrunkoisia puita tai palmuja. Amazonian suoalue on huikea hiilivarasto Amazonian sademetsän laajimmalle suoalueelle on varastoitunut yli kolme miljardia tonnia hiiltä. Määrän kartoitti kansainvälinen ryhmä, joka koostui Turun yliopiston sekä kolmen brittiyliopiston tutkijoista. Suoalue sijaitsee tektatonisessa altaassa, jonka pinta-alaksi ryhmä laski noin 120 000 neliökilometriä. Amazonian puihin on jo pitkään tiedetty varastoituneen runsaasti hiiltä. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiiltä on kuitenkin eniten soissa. ”Näissä ekosysteemeissä suurin osa hiilestä ei ole varastoinut puihin vaan metsänpohjan turvekerrostumiin”, kertoo tutkija Outi Lähteenoja Turun yliopistosta. Soiden sisältämästä hiilestä on imeytynyt turpeeseen ehkä jopa 90 prosenttia. Yleensä suurin osa trooppisiin sademetsiin varastoituneesta hiilestä vapautuu takaisin ilmakehään, kun puut kuolevat ja hajoavat. Soilla hajoaminen on sen sijaan hyvin hidasta seisovan veden takia, joten kasvillisuuteen sitoutunut hiili kerrostuu turpeeksi. Tutkitut suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnollisessa tilassa. Lääkejäämät häiritsevät kalojen entsyymitoimintaa 34 KEMIA 1/2015 Jos suot onnistutaan suojelemaan jatkossakin, voidaan välttää erittäin suuret hiilipäästöt ilmakehään, tutkijat sanovat. Jätevesistä löytyy yleisesti diklofenaakkia, joka on peräisin kipugeeleistä. Scanstockphoto Jätevesien mukana vesistöihin joutuvista kipulääkejäämistä on haittaa kaloille, kertoo Turun ja Hampurin yliopistojen yhteistutkimus. Kipulääkegeeleissä käytettävä diklofenaakki häiritsee kalojen anaerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa. Tutkimus osoittaa, että vesien rehevöitymiseen liittyvällä happipitoisuuden laskulla ja ympäristöön joutuvalla lääkeaineella on yhteisvaikutuksia, joiden laajuutta ja mekanismeja ei vielä ymmärretä kunnolla. Kaivoksissa syntyvät hankalat rikkiyhdisteet voidaan tulevaisuudessa paitsi käsitellä haitattomiksi myös ottaa hyötykäyttöön. Tähän tulokseen päädytään Sulka-tutkimushankkeessa, jota johti professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta. Kaivostoiminnassa syntyy sivutuotteena rikkiyhdisteitä, jotka ilman sopivia käsittelymenetelmiä muuttuvat jätepäästöiksi ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Sulka-hankkeessa kehitetyillä menetelmillä rikkiä sisältäviä yhdisteitä voitiin muuntaa esimerkiksi hyödynnettäväksi formaldehydiksi. Formaldehydiä käytetään yleisesti useiden teollisten tuotteiden, kuten hartsien, liimojen, maalien sekä pesu- ja puhdistusaineiden, valmistuksessa. Kaivosvesien sisältämää rikkiä voitaisiin käyttää myös osana kiinteää, rakentamiseen soveltuvaa materiaalia. Lisäksi sitä voitaisiin hyödyntää alkuainerikkinä. Tutkija Jenni Prokkolan mukaan on mahdollista, että diklofenaakki heikentää kalojen sopeutumista rehevöityneisiin ympäristöihin. Ihmistoiminnasta syntyville jätevesipäästöille on ominaista, että ne sijoittuvat alueille, joilla esiintyy myös ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä esiintyy yleisesti hypoksiaa eli vähähappisuutta, mutta hypoksian ja kemikaalipäästöjen yhteisvaikutuksia kaloille on tutkittu varsin vähän. VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla härkäpavusta syntyy proteiinipitoista leipää ja gluteenitonta pastaa. Mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin yhdistävän tekniikan avulla härkäpapua voidaan käyttää myös muiden elintarvikkeiden ainesosana. Härkäpapuleipä on aistittavilta ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja väriltään parempaa kuin esimerkiksi maissi-, riisi- ja soijajauhoista leivottu. Härkäpapujauhosta tehty pasta puolestaan näyttää ja maistuu samalta kuin tavallisesta durumvehnästä tehty. Härkäpavun proteiinipitoisuus on jopa 25–35 prosenttia eli kaksi kertaa suurempi kuin vehnällä. Papu sisältää myös runsaasti vitamiineja, mineraaleja, ravintokuitua ja bioaktiivisia yhdisteitä. Suomalaisessa ruokapöydässä härkäpapu on aliarvostettu harvinaisuus, joka tätä nykyä päätyy pääasiassa rehuksi. VTT:n leipä leivottiin 70-prosenttisesta härkäpapujauhosta. Pasta voidaan tehdä pelkästä härkäpavusta. Kun ilmasto lämpenee, maapallon vehnäsato kutistuu. Antonin Halas Ilmastonmuutos syö vehnäsatoja Metsämustikalla on tutkitusti monia terveysvaikutuksia. Scanstockphoto Mustikka ehkäisee rasvaisen ruuan haittoja Mustikan syöminen vähentää runsasrasvaisen ruokavalion haittoja. Asia selvisi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Mustikka vaikutti tutkimuksessa suotuisasti sekä verenpaineeseen että ravitsemusperäisiin tulehdusvasteisiin. Kohonnut verenpaine ja matala-asteinen tulehdustila ovat usein lihavuuteen liittyvien sairauksien taustalla. Tutkimuksessa syötettiin hiirille runsasrasvaista rehua kolmen kuukauden ajan. Osalla eläimistä rehu sisälsi myös mustikkaa. Rasvaista rehua syöneet jyrsijät lihoivat merkittävästi. Lisäksi niillä ilmeni haitallisia muutoksia sokerija rasva-aineenvaihdunnassa, tulehdustekijöissä ja verenpaineessa. Mustikkaa saaneilla hiirillä rehun Scanstockphoto Härkäpavusta syntyy leipää ja pastaa tulehdusta lisäävä vaikutus oli pienempi ja tulehdussolujen toimintaa tukevia T-soluja vähemmän. Myös hiirten verenpaine oli matalampi. Maailman vehnäsato pienenee tulevaisuudessa kuusi prosenttia jokaista maapallon keskilämpötilan kohonnutta astetta kohti. Tämä selviää kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui Suomesta Luonnonvarakeskus. Jos ilmaston lämpenemiseen ei sopeuduta ajoissa, yhden asteen nousu pudottaa vehnäsatoja 42 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa neljännestä maailman nykyisestä vehnäkaupasta. ”Lisäksi vehnäsadot vähenevät todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on ajateltu, ja vähennyksiä on odotettavissa arvioitua aiemmin, jopa pienen lämpötilannousun jälkeen”, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter. Ainutlaatuisessa tutkimusjärjestelyssä tutkijat 14 maasta vertasivat vehnän kasvua simuloivien mallien tuloksia kokeellisiin tuloksiin, joissa oli mukana niin keinolämmityskokeita kuin kenttäkokeita useilla kasvupaikoilla. Satomalleja oli testattavana 30 erilaista. Kenttäkokeissa kasvukauden keskilämpötila vaihteli 15:stä 26 celsiusasteeseen. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä voidaan pienentää kehittämällä paremmin lämpöä sietäviä vehnälajikkeita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä. 1/2015 KEMIA 35 ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Bioruukissa jalostetaan Biomassoista bisnestä Fortum Oyj Fortumin Joensuun laitoksessa syntyy puupohjaista bioöljyä VTT:n kehittämällä pyrolyysiteknologialla. VTT:n uusi tutkimus- ja pilotointikeskus Bioruukki keskittyy biomassojen teolliseen prosessointiin. Maija Pohjakallio Maaliskuussa käynnistyvässä VTT:n Bioruukissa tutkitaan ja kehitetään metsä- ja maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien biomassojen prosessointia. Tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohteena on teollisuuden sivuvirtojen ja yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen. ”Bioruukin tavoitteena on nopeuttaa biotalouden innovaatioiden kaupallistamista”, kertoo Anu Kaukovirta-Norja, VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoimintaalueen operatiivinen johtaja. Biomassoihin pohjautuvien uusien tuotteiden kaupallistamisessa avainasemassa on pilotointi eli prosessin skaalaus laboratoriomitasta kohti teollista tuotantoa. Bioruukissa keskitytään juuri siihen. Keskus palvelee paitsi VTT:n omaa 36 KEMIA 1/2015 tutkimusta myös elinkeinoelämää. Yritykset voivat hoitaa pilotointinsa Bioruukin prosessilaitteistoilla ja siten välttyä oman pilottilaitteiston rakennuskuluilta. Halutessaan asiakas voi myös täydentää kokonaisuutta omilla operaatioillaan. ”Bioruukin ansiosta voimme palvella teollisuutta entistä kokonaisvaltaisemmin”, Kaukovirta-Norja sanoo. ”Emme tarjoa yrityshautomon tyyppistä toimintaa, mutta olemme avoimia erikokoisille yrityksille ja erilaisille yhteistyökuvioille.” Kaukovirta-Norjan mukaan kyselyjä Bioruukin palveluista on jo saapunut paitsi eri puolilta Eurooppaa myös Koreasta ja Yhdysvalloista asti. Kohti vihreän teollisen kemian keskusta Bioruukin 8 000 neliön tilat sijoittuvat Espoon Kivenlahteen entiseen painotaloon. VTT:n suunnitelmien mukaan Kiviruukin teollisuusalueelle on vuoteen 2016 mennessä nousemassa kokonainen vihreän teollisen kemian keskus. Kun Bioruukissa tätä nykyä työs- kentelee kymmenkunta henkeä, lähivuosina määrän lasketaan nousevan noin neljäänkymmeneen. ”Yhdessä läheisen Otaniemen yksikön kanssa Bioruukki muodostaa jatkossa kokonaisuuden, joka kattaa koko innovaatioketjun”, KaukovirtaNorja kuvailee. Otaniemessä VTT-läisiä toimii kaikkiaan lähes 1 700 henkeä, joista nelisensataa on biotalouteen keskittyviä asiantuntijoita. Alkuvaiheessa Bioruukissa keskitytään Kaukovirta-Norjan mukaan biomassan kaasutukseen sekä pyrolyysiin. Molemmat perustuvat biomassan hajoamiseen kuumennettaessa. VTT kehittää esimerkiksi biopohjaisen vedyn ja synteesikaasun valmistusta puubiomassasta. Perusteknologia ei ole uutta, mutta tavoitteena on tehdä siitä kannattavaa yksinkertaistamalla prosesseja ja parantamalla tuotannon hyötysuhdetta. Synteesikaasusta voidaan valmistaa muun muassa metanolia ja hiilivetyjä ja niistä edelleen erilaisia kemian tuotteita ja materiaaleja, kuten muoveja. Esimerkiksi biometanolin hajautetun valmistuksen saaminen kannattavaksi olisi todellinen biotalousinnovaatio. Pyrolyysissä biomassasta lämmityksen yhteydessä muodostuneet kaasut tiivistetään bioöljyksi. Fortum valmistaa Joensuussa puuperäistä bioöljyä sähkön ja lämmön tuotantoon VTT:n patentoimalla nopeapyrolyysiteknologialla. VTT:n uusissa hankkeissa tutkitaan bioöljyn jalostamista muun muassa liikennepolttoaineeksi. Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Aikataulut allakkaan lisessä kuvantamisessa ja aurinkokennoissa käytetty galliumarsenidi. REACH-LUPAMENETTELY ottaa seuraavan askeleensa 21. helmikuuta. Silloin EU-markkinoilta poistuvat käytännössä kokonaan neljä laajasti käytettyä ftalaattia BBP, DEHP, DIBP ja DBP. Tähän mennessä vain kaksi yritystä on saanut komissiolta luvan jatkaa omaa erityistä käyttöään helmikuun aikarajan jälkeen. Poikkeuksena markkinoilla säilyvät näitä ftalaatteja sisältävät lääkevalmisteiden pakkaukset, kuten sairaaloissa nestetasapainon palauttamiseen käytettävät tippapussit ja -letkut. Joihinkin keskeisiin sairaalakäyttöihin ei korvaavaa tuotetta olisi vielä saatavillakaan. Markkinoilta puuttuvat toistaiseksi esimerkiksi verensiirtoihin sopivat korvaavat veripussit. Niiden tuotekehitystyötä tehdään EU-rahoitteisessa PVC Free Blood Bag -projektissa, jossa on mukana myös suomalaisia osaajia. KEMIKAALIVIRASTO ECHA kerää sidosryhmänsä koolle 27. toukokuuta. Heti perään 28.–29. toukokuuta Helsinki Chemicals Forumissa keskustellaan kemikaalisääntelystä ja sen vaikutuksista pitemmällä tähtäimellä. Tänä vuonna foorumin teemoina ovat vuoden 2020 jälkeiset kemikaaliturval- Fotoluks VUODEN JÄLLEEN vaihduttua on itse kunkin hyvä katsoa eteenpäin ja merkitä kalenteriinsa alkaneen vuoden tapahtumat ja aikarajat. Euroopan komissio julkaisi joulukuussa listan vuonna 2015 voimaantulevasta kemikaalilainsäädännöstä ja muutoksista asetusliitteisiin. Komission viesti tuli tarpeeseen, sillä alkuvaiheen Reach-rekisteröintien ja CLP-luokitusten pohjalta on nyt seurattavana entistä enemmän aineryhmä- ja ainekohtaisia jatkoprosesseja. Reach-asetuksen myötä astui heti tammikuussa voimaan kahdeksan uutta ainekohtaista rajoitusta. Lähinnä teollisuusprosesseissa käytettyjä, CMR-vaaraominaisuuksiensa vuoksi rajoitettuja aineita saa tuoda markkinoille yleiseen kulutukseen enää pitoisuusrajojen puitteissa. Näihin aineisiin kuuluu esimerkiksi optisessa tiedonsiirrossa, lääketieteel- lisuustavoitteet, GHS-prosessin nopeuttaminen, toimitusketjukommunikaation parantaminen tuotteisiin sisältyvien kemikaalien osalta, korvaavien kemikaalien arviointi sekä vaaraominaisuuksien huomiointi tuotekehityksessä. Vuoden suurin savotta lienee se, että 1. kesäkuuta mennessä siirrytään yksinomaiseen CLP-aikaan myös seosten luokitusten ja merkintöjen osalta. Käytännössä esimerkiksi monien maalien, pesuaineiden ja teollisten seosten merkinnät menevät uusiksi. Sama aikaraja CLP:n soveltamisessa on voimassa myös erikseen säännellyille aineryhmille, kuten biosidivalmisteille. Monelle biosidivalmisteiden valmistajalle vuoden tärkein päivä on 1. syyskuuta. Sen jälkeen valmisteeseen saa käyttää vain tehoaineita, joiden tuottajat ovat kemikaaliviraston ylläpitämällä Artikla 95 -listalla. Valmisteiden valmistajakin voi hakea listalle, mutta prosessi on kallis, koska se edellyttää käyttöoikeuden hankkimista tehoaineen tietoaineistoon. TAPAHTUMIEN OHESSA jatkuu pienivolyymisten aineiden Reach-rekisteröintityö, jossa erityisesti päärekisteröijät ovat aktivoituneet. Erotuksena aikaisempiin rekisteröintiaikarajoihin konsortiot ovat pienempiä ja kevyemmin organisoituja. Lisäksi aineiden lähtötiedot ovat usein vähäisemmät, joten tarvittava valmistautumisaika onnistuneeseen rekisteröintiin voi olla pitkä. Tuttujen isojen perusprosessien rinnalla kulkee alati kasvava määrä ainekohtaisia arviointeja, valituksia, rajoituksia ja lupamenettelyjä. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan ja jaetaan eri prosesseihin yhteensä noin 400 erityistä huolta aiheuttavaa ainetta. Monen aineen kohdalla käytännön korvattavuus on kuitenkin vielä kysymysmerkki. Riku Rinta-Jouppi riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi Riku Rinta-Jouppi on partneri REACHLaw Oy:ssä. 1/2015 KEMIA 37 NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 1–2/1980 Keski-Suomen Kemistiseuran ekskursio Tukholmaan Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Metsään menossa? MITÄ YHTEISTÄ on Skotlannin Ylämailla, Yhdysvaltain Coloradossa sijaitsevalla Mesa Verdellä, Pääsiäissaarilla ja Tšehovin Vanja-enolla? Skotlanti on tunnettu nummistaan. Ne eivät kuitenkaan ole luonnonvaraisia vaan ihmisen aikaansaamia. 5 000 vuotta sitten alue oli metsien peitossa. Maanviljely, laiduntaminen ja puutavaran käyttö veivät Ylämaiden metsät. Pohjois-Amerikassa nykyisen Coloradon osavaltion alueella anasazi-intiaanit rakensivat muinoin kivisiä asumuksiaan luoliin ja kallionkielekkeiden alle. 1300-luvun alussa anasazit jättivät alueen. Maissin, papujen ja muiden kasvien viljely ei enää onnistunut köyhtyneessä maaperässä. Lisäksi he olivat hävittäneet seudun metsät. IHMINEN SAAPUI Tyynenmeren Pääsiäissaarille 900-luvulla. Kuudessasadassa vuodessa hän onnistui tuhoamaan saarten metsät kokonaisuudessaan. Kaikki puulajit kuolivat sukupuuttoon. Pääsiäissaarelaiset raivasivat metsiä viljelysmaaksi. Puuta käytettiin myös rakentamiseen, kanootteihin ja polttohautaamiseen. Puiden häviäminen lisäsi eroosiota, pienensi satoja ja johti lopulta kulttuurin romahdukseen. Helsingin teattereissa pyörii näytelmä Vanja-eno, jonka Anton Tšehov kirjoitti vuonna 1899. Näytelmässä lääkäri Astrov on maailmanparantaja ja luonnonsuojelija. Tohtori murehtii suuresti metsien tilaa ja puiden liikahakkuuta. ETELÄ-AMERIKAN Amazonasin ja Kaakkois-Aasian sademetsien kutistumisesta on oltu huolissaan jo pitkään. Afrikassa esimerkiksi Ugandan metsien arvioidaan katoavan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään lisäämällä bioenergian eli puun käyttöä. Historian valossa mieleen tulee väkisinkin kysymys, olemmeko menossa aivan metsään. Siis jollei sitä ole hakattu pois. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com 38 KEMIA 1/2015 Keski-Suomen Kemistiseuran v. 1979 ulkomaanekskursion kohteina olivat Karolinska Institutet, Tukholman Yliopiston Arrhenius laboratorio, LKB-produkter Ab, Svenska Tobaks Ab ja Träforsknings Institutet Tukholmassa. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Karolinska Institutet, johon tutustuimme Tuula Thunbergin johdolla. Jyväskylän yliopiston Kemian laitoksellahan on meneillään jatkuvasti yhteistyötä Karoliinisen instituutin kanssa ja monelle meistä oli sen vuoksi mukava nähdä sikäläiset laitteet ja tilat. Tukholman Yliopiston Arrhenius laboratorio suorastaan mykisti meidät avaralla arkkitehtuurillaan jota yhdessä sikäläisen hallinnollisen johtajan kanssa esitteli meille apulaisprofessori Jozef Kowalewski. Saimme jonkinlaisen yleiskuvan siitä, millainen on todella hyvin suunniteltu laboratorio. Kemia-Kemi 1/1990 Oulun yliopisto tunnin maailman huomion keskipisteenä Pääsihteeri Mihail Gorbatshov ja rouva Raisa Gorbatshova vierailivat Oulussa 27.10.1989. Oulu oli valittu pääkaupungin ulkopuoliseksi tutustumiskohteeksi vieraiden omasta toivomuksesta; he halusivat tutustua Teknologiakylään sekä Oulun yliopistoon. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto olivat vierailulla mukana. Rehtori L. Kalevi Korhonen esitteli lyhyesti yliopistoa ja sen toimintaa. Lisäksi yliopiston aulaan oli järjestetty viiden eri alan tutkimusten esittelyt. Kemian laitokselta esittelijöiden joukossa oli professori Erkki Rahkamaa, joka esitteli kemiallisen aseen valvontaprojektia. Isäntien joukkoon kuului myös epäorgaanisen kemian professori Lauri H. J. Lajunen luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina. Esittelyiden jälkeen nautittiin päiväkahvit. Naiset ja kemia Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Elizabeth Rona ja salainen tehtävä Elizabeth Rona lähti pakoon natseja ja joutui mukaan Yhdysvaltain huippusalaiseen ydinaseprojektiin. Sisko Loikkanen Kun unkarinjuutalainen kemiantutkija Elizabeth Rona vuonna 1941 pakeni natsimiehitystä Itävallasta Yhdysvaltoihin, hänellä oli viemisinään terveisiä jo aiemmin maanpakoon joutuneille kollegoille. Hänen hämmästyksekseen muun muassa Enrico Fermi ja Leo Szilard käänsivät kuitenkin ystävälleen heti selkänsä. Syynä oli, että FBI epäili tulokasta vakoojaksi ja tarkkaili tiiviisti muitakin maahanmuuttajia. Unkarilaispakolainen onnistui saamaan opettajanpaikan washingtonilaisesta collegesta. Siellä hän vastaanotti jonkin ajan kuluttua salakirjoitetun sähkeen Rochesterin yliopistosta, joka halusi tietoja Ronan taitamasta poloniumin eristysmenetelmästä. Pian hänen ovelleen ilmestyi vaitelias mies ja antoi ohjeet työhön, jonka Rona arvasi liittyvän sotatoimiin. Urakan valmistuttua amerikkalainen virasto halusi ostaa tutkijalta tämän ”reseptin”. Rona kieltäytyi rahasta ja paljasti menetelmän yksityiskohdat ilmaiseksi. Hän ei kuitenkaan saanut tietää osallistuneensa juuri USA:n salaiseen Manhattan-projektiin, jonka tavoitteena oli atomipommin kehittäminen. Sitäkään Rona ei aavistanut, että hankkeen tutkijaryhmässä New Mexicon autiomaassa puursivat myös Enrico Fermi ja Leo Szilard. Elizabeth Rona työskenteli kuudessa maassa ja kymmenissä tärkeissä hankkeissa. jossa hän selvitti uraanin, toriumin ja aktiniumin hajoamisketjuja meriolosuhteissa. Tuohon aikaan ei vielä ymmärretty radioaktiivisten aineiden vaarallisuutta. Ronalla saattoi kuitenkin olla asiasta käsitys, sillä hän pyysi instituutin johdolta käyttöönsä kaasunaamareita. Pyyntö herätti suurta hilpeyttä, mikä ei lannistanut Ronaa, joka meni ja osti naamarit itse. Ostos ehkä pelasti hänen henkensä. Kun Radium-instituutti tarvitsi tutkimuksiinsa poloniumia, Rona lähti Pariisin Curie-laboratorioon. Siellä hänelle opetti poloniumin eristyksen Irène Joliot-Curie, Marie ja Pierre Curien nobelistitytär. Ennen lähtöään Atlantin taa Rona ehti työskennellä myös Norjassa. Työtä loppuun asti Kaasunaamari pelasti Budapestissa vuonna 1890 syntynyt Elizabeth Rona suoritti tutkintonsa kotikaupungissaan, jossa hän aloitti tutkimuksensa yhdessä tulevan kemian nobelistin György Hevesyn kanssa. Kaksikko kehitti radioaktiivisten merkkiaineiden ensimmäisiä sovelluksia. Muiden tutkijoiden yritettyä turhaan Rona onnistui todentamaan uuden, nykyisin torium-231:nä tunnetun isotoopin olemassaolon. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) päätyttyä Rona siirtyi Berliiniin, jossa hän yhteistyössä toisen tulevan nobelistin Otto Hahnin kanssa erotti uraanimalmista torium230:tä. Vuonna 1924 Rona kutsuttiin wieniläiseen Radium-instituuttiin. Sen tutkijana hän teki 12 matkaa ruotsalaiselle Bornön kenttäasemalle, Elizabeth Ronan Manhattan-projektille antama apu turvasi hänen asemansa uudessa maassa. Hän kotiutui Yhdysvaltoihin hyvin ja jäi sinne pysyvästi. Toisen maailmansodan (1939– 1945) jälkeen Rona työskenteli maan huomattavimmissa alan tutkimuslaitoksissa, ensin Argonnen kansallisessa laboratoriossa ja sitten Oak Ridgen ydintutkimuksen instituutissa, josta hän jäi eläkkeelle. Vapaalla olo ei kuitenkaan kauan viehättänyt. Sen sijaan Rona aloitti vielä kerran uuden uran kemian professorina Miamin yliopiston meritutkimuksen instituutissa. Tutkijan pitkä ja aktiivinen elämä päättyi 91-vuotiaana vuonna 1981. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 1/2015 KEMIA 39 Mallinnus avaa Jään salaisuuksia Laskennallinen mallinnus on paljastanut tutkijoille aivan uusia veden ja jään ominaisuuksia. Aalto-yliopiston ryhmä selvitti sen avulla jääkuutioarvoituksen, jota tiedeyhteisö oli pähkäillyt yli puolitoista vuosisataa. dollisimman kauan. Lanka liikkuu tämänkin vaiheen aikana, joten langan yläpuolelle muodostuu tyhjä jäätön alue. Lopulta vesi ohittaa langan purskahduksenomaisesti, täyttää tyhjän tilan ja jäätyy. Tapahtumaketju uusiutuu, joten langan liikkuminen tapahtuu nykäyksittäin. Monimuotoinen kitka Jari Koponen Lanka, jonka päissä on painot, kulkee jääkuution läpi sitä kuitenkaan halkaisematta. Kuinka ihmeessä se on mahdollista? Koe esitettiin vuonna 1860, josta lähtien tutkijat eri puolilla maailmaa ovat pohtineet ilmiön salaisuutta. Nyt yli 150 vuoden pähkäily on vihdoin ohi. Arvoituksen ratkaisi Aaltoyliopiston professorin Tapio Ala-Nissilän vetämä tutkijaryhmä. Otaniemeläistutkijat selvittivät ilmiön toiminnan atomitasolla kiitos uuden, kolmiulotteisen MB (Mercedes-Benz) -simulointiohjelman, jonka Ala-Nissilän ryhmä kehitti yhteistyössä professorien Adam Fosterin ja Mikko Karttusen tutkimusryhmien kanssa. Simuloinnissa tutkijat asettivat jään päälle nanolangan. Lankaan kohdistuvan tietyn, vähäisen rajavoiman jälkeen lanka alkaa kulkeutua jään läpi. Sen saavat aikaan jääpinnan epäjärjestäytyneisyys ja langan aiheuttama paine, jotka sulattavat jäätä. Jatko riippuu siitä, onko lanka hydrofiilinen vai hydrofobinen. Hydrofiilisen eli vesihakuisen langan koko pinta kostuu pienestäkin vesimäärästä, ja sulanut vesi pääsee kulkemaan langan ohi. Sen jälkeen se jäätyy uudestaan langan yläpuolella. Langan liike on jatkuvaa ja tasaista. Vettä hylkivä hydrofobinen lanka taas muodostaa eteensä suuren sulaveden alueen, sillä vesimolekyylit pyrkivät välttämään pintaa mah40 KEMIA 1/2015 H2O on bruttokaavaltaan yksinkertaisimpia molekyyleja, mitä olla voi. Ominaisuuksiltaan vesi on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Veden ominaisuuksien laskennallinen mallintaminen on siksi hyvin hankalaa, ja sama koskee veden kiinteää muotoa jäätä. Tutkijat ovat kehittäneet lukuisia, eri lähtökohdista rakennettuja malleja, joiden laskennallinen raskaus eli tarvittavan tietokonekapasiteetin tarve vaihtelee. Kulloinkin käytettävä malli joudutaan valitsemaan kohteen mukaan, sillä kaikkiin tapauksiin sovellettavia malleja ei ole. Jään pinnan keskeinen ominaisuus on sen liukkaus. Sen selittämisessä joudutaan tekemisiin kitkan kanssa, johon Ala-Nissilän ryhmä on paneutunut pitkään. ”Kitka on hyvin monimutkainen ilmiö. Ei ole olemassa yleiskäyttöistä teoriaa kitkasta, vaan tilanteet täytyy tutkia tapauskohtaisesti”, Ala-Nissilä kertoo. Ryhmä on viimeksi selvittänyt kitkan vaikutusta kahden toistensa suhteen liikkuvan jääpinnan tapauksessa. Tutkimus on ensimmäinen tilanteesta tehty atomitason simulaatio. Jään pinta on luonnostaan epäjärjestynyt, sillä jään säännöllinen kiderakenne rikkoutuu pinnalla. Tällöin pintamolekyylit ovat heikommin sitoutuneita, ja niillä on suurempi liikkuvuus. Ryhmä selvitti, kuinka lämpötila, paine ja pintojen liikenopeus vaikuttavat pintojen välille syntyvään epä- järjestäytyneen tai sulan kerroksen paksuuteen. Tämä puolestaan vaikuttaa systeemissä vallitsevaan kitkaan. Simulaatiota vastaava käytännön tilanne on jäätiköissä, joiden jää on taipuisaa ja kerroksellista. Kerrokset voivat liikkua toistensa suhteen. Jäätikön pohjassa taas tapahtuu painesulamista, joka omalta osaltaan liikuttaa jäätikköä. ”Jäätiköiden osalta täytyy ottaa huomioon monia muitakin tekijöitä. Jään rakenne riippuu siitä, miten syvällä ollaan. Jäässä on epäpuhtauksia ja halkeamia, joilla on oma vaikutuksensa. Me olemme kuitenkin tutkineet vain ilmiöön liittyvää perusfysiikkaa”, AlaNissilä korostaa. Myös jääpintojen kitkatutkimukseen vaadittiin suomalaistutkijoiden kehittämää kolmiulotteista MBohjelmaa. Aiempi, jo 1970-luvulla rakennettu kaksiulotteinen MB on laskennallisesti kevyempi ja yksinkertaisempi ohjelma, jolla kuitenkin on rajoituksensa. Kolmiulotteisen ohjelman avulla kyetään mallintamaan kvalitatiivisesti esimerkiksi sellaisia veden termodynaamisia anomalioita kuin neljän celsiusasteen tiheysmaksimi ja suuri lämpökapasiteetti. Ohjelma tuottaa tutkitusti myös jäälle oikeanlaisen rakenteen. Luistelun optimit Malliesimerkkinä paineen aiheuttamasta jään sulamisesta käytettiin pitkään luistelua. Selitystä näkee joskus käytettävän vielä nykyäänkin. Totuus on kuitenkin toisenlainen, Tapio Ala-Nissilä huomauttaa. ”On varsin helppoa laskea, että 90 kilon painoisen luistelijan vaikutus lämpötilan nousemiseen luistimen terän alla on vain vajaat kaksi astetta.” ”Sen sijaan vesikerroksen muodostumiseen vaikuttavat pääosin kaksi Sivulle 42 Taitoluistelussa jään ihanteellinen lämpötila on tutkitusti –5,5 celsiusastetta. Siinä jäinen parketti on liukkaimmillaan myös Henna Lindholmin ja Ossi Kanervon tanssia. Olli-Pekka Juhola 1/2015 KEMIA 41 muuta tekijää: kitka ja jään pintarakenne.” Tärkein tekijä on luistelijan potkusta energiansa saava liukumakitka. Toisaalta jään vapaa pinta ei ole täysin kiinteä, vaan siinä on luonnostaan epäjärjestystä, joka auttaa kitkasulamista. ”Yli 25 pakkasasteessa epäjärjestyskerros jähmettyy, jolloin kitka kasvaa voimakkaasti. Seurauksena on huonompi luisto. Samoin, jos luistelija pysähtyy, on noissa pakkasasteissa liikkeellelähtö jo selvästi hankalampaa.” Eri luistelulajeille onkin omat optimilämpötilansa. ”Taitoluistelu sujuu parhaiten viidessä ja puolessa pakkasasteessa, kun taas jääkiekkoiluun sopivin on yhdeksän pakkasastetta.” ”Ohjelmat jyräävät ideat” Tieteen ja sen sovellusten suomalaisessa rahoitusjärjestelmässä on viime vuosina koettu suuria mullistuksia. Pääsuuntauksena on ollut keskittämisen ja kontrolloinnin lisäys. Professori Tapio Ala-Nissilän mukaan tämä näkyy tutkijan työssä selvästi. ”Muutokset ovat johtaneet siihen, että enää ei rahoiteta tutkijoiden ideoita vaan ohjelmia”, AlaNissilä sanoo. ”Tämä koskee erityisesti Tekesiä. Aiemmin jos tutkijalla oli hyvä idea ja sen soveltamisesta kiinnostuneita tahoja, Tekesistä oli mahdollisuus saada rahoitusta.” ”Nykyään Tekes rahoittaa omia, ennalta määrättyjä ohjelmiaan. Jos ideasi ei sovi ohjelmiin, et myös- kään saa rahaa. Sama koskee suurelta osin myös Suomen Akatemian rahoitusta.” Ala-Nissilällä on asiasta omakohtaista kokemusta. ”Haluaisimme esimerkiksi mallintaa kumin ja jään välistä vuorovaikutusta. Se linkittyisi kokeelliseen työhön renkaiden kanssa, jota myös tehdään Aalto-yliopistossa. Mutta kun ei ole ohjelmaa, johon tällainen työ sopisi, ei tule rahoitustakaan.” Professori kantaa huolta tutkimuksen vapaudesta. ”On surullista, että Suomessa on päädytty kuristamaan vapaata tutkimusta. Eivät uudet hyvät ideat tule ohjelmista, ne tulevat tutkijayhteisöstä.” Huikeat näkymät Ihmiselimistön laskostuneet proteiinit menettävät biologisen toimintakykynsä, mikäli lämpötila on liian korkea tai matala. Denaturaatioksi kutsutun prosessin voi nähdä esimerkiksi kananmunia keitettäessä. Munan hyytelömäinen valkuaisaine, joka on pääosin albumiinia, muuttuu keitettäessä valkeaksi kiinteäksi aineeksi. Kyse on tällöin kuumadenaturoinnista, joka ymmärretään ilmiönä varsin hyvin. Kylmädenaturointiin sen sijaan liittyy vielä monia epäselviä asioita. Nyt siitäkin tiedetään aiempaa enemmän, sillä yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa Ala-Nissilän ryhmä on mallintanut myös kylmädenaturaatiota. Mallinnus osoitti, että ilmiön takana on kaksi tekijää. Niistä ensimmäinen on hydrofobia eli proteiinien taipumus hylkiä vesimolekyyleja. Toinen on proteiinien lähellä olevien vesimolekyylien järjestäytymisen ja veden rakenteen muutokset lämpötilan laskiessa. Tekijöiden avulla voidaan selittää esimerkiksi se yllättävä havainto, että kun lämpödenaturointi sitoo lämpöä, kylmädenaturoinnissa lämpöä päinvastoin vapautuu. Mallinnus oli tuloksekas, vaikka käytetty proteiinimalli oli äärimmäisen yksinkertainen. ”Oikeiden proteiinien mallit ovat erittäin monimutkaisia, ja niiden käyttö tulisi laskennallisesti liian raskaaksi”, Ala-Nissilä selventää. Jos ja kun myös mutkikkaampi mallinnus jatkossa onnistuu, tutkimus saattaa tarjota aivan uusia mahdollisuuksia sen soveltajille. ”Ehkä löytyy keinoja, joilla voidaan vaikuttaa kemiallisesti veden rakenteeseen ja sitä kautta proteiineihin. Tätä kautta voi aueta huikeita näkymiä diagnostiikkaan ja uusiin hoitomuotoihin.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Nanolangan kulkeutuminen jään läpi, ylempänä kaavioesityksenä ja alempana mallinnuskuvina. Mallinnuksessa jää näkyy säännöllisenä kuusikulmioista muodostuvana rakenteena ja vesi säännöttömänä molekyylikasaumana. 42 KEMIA 1/2015 Scanstockphoto Ilman vettä planeetallamme ei olisi elämää – eikä edes elämän mahdollisuutta. Vesi on elämän ehto Vesimolekyylien perusominaisuus on niiden dipoliluonne. Hapella on negatiivista ja vedyillä positiivista varausta. Vesimolekyylit voivat siksi muodostaa keskenään vetysidoksia. Hetkellisiä muutaman molekyylin käsittäviä sidosryhmiä syntyy ja purkautuu jatkuvasti. Vetysidoksista johtuvat monet veden erikoiset ominaisuudet, kuten se, että veden tiheysmaksimi on neljässä asteessa. Luonnonvedet eivät siten jäädy pohjia myöten. Vedellä on myös kohtalaisen korkea kiehumislämpötila eli 100 celsiusastetta, ja sitä myöten myös korkea höyrystymislämpö. Tämän ansiosta trooppisilla merialueilla tapahtuva haihdunta sitoo suuret määrät lämpöä. Kun höyry kulkeutuu pohjoisille alueille, se tiivistyy vedeksi, ja lämpöä vapautuu. Ilmiö tasaa maapallon lämpötilaa ja pitää sitä elämälle suotuisana. Samalla tavoin tasalämpöisillä eläimillä veden haihtuminen elimistöstä vakioi niiden lämpötilaa. Myös veden korkea ominaislämpökapasiteetti – eli sen kyky varastoida tai luovuttaa suuria määriä lämpöä suhteellisen pientä lämpö- tilan muutosta vastaan – voi tasata paikallisen ilmaston lämpötilaa. Elämän kannalta veden tärkein ominaisuus on sen toimiminen liuottimena. Osmoosi eli veden ja siihen liuenneiden aineiden kulku solukalvon läpi säätelee näiden aineiden pitoisuutta solun sisällä. Tämä on välttämätön toiminto solujen elinkyvylle ja aineenvaihdunnalle. Lisäksi vesimolekyylit osallistuvat elimistön tuottamien proteiinien laskostumiseen, joka tarvitaan, jotta proteiinit olisivat biologisesti toiminnallisia. 1/2015 KEMIA 43 Promootiojuhla Otaniemessä Happojen tutkija sai tohtorinhattunsa Tekniikan tohtori Yvonne Nygård vastaanotti tohtorinhattunsa promoottori Jukka Seppälältä. Milla Eronen Kun tekniikan tohtori Yvonne Nygård painoi päähänsä tohtorinhatun Aalto-yliopiston juhlallisessa promootiossa syksyllä 2014, saavutettiin tärkeä etappi paitsi tutkijan itsensä myös nuoren yliopiston historiassa. Tilaisuudessa promovoitiin ensimmäinen sukupolvi Aallossa tohtoriopintonsa aloittaneita ja sieltä valmistuneita tohtoreita. Yvonne Nygård oli yksi heistä. Hän käsitteli väitöskirjas44 KEMIA 1/2015 saan orgaanisten happojen tuottoa hiivoilla sekä hiivojen happotoleranssia. Tätä nykyä Nygård työskentelee Alankomaissa post doc -tutkijana. Hänen työnsä liittyy läheisesti väitöskirjan aiheeseen. ”Teen metabolian muokkauksia, synteettistä biologiaa ja fermentointeja edelleen, vaikka tuotanto-organismi ja tuotteet ovat vaihtuneet”, Nygård kertoo. Promootio oli tutkijasta mukava tilaisuus. Kuvat: Aalto-yliopisto / Tuomas Sauliala ja Lauri Aaltonen Tekniikan alan tohtoripromootioita on järjestetty Suomessa jo 80 vuotta. Viime syksynä hattunsa saivat ensimmäiset koko tutkintonsa Aalto-yliopistossa suorittaneet tekniikan tohtorit. ”Ajattelin, että kun kerran väittelin, niin miksi en osallistuisi myös promootioon. Onhan se kiva käyttää edes kerran tohtorinhattua”, Nygård hymyilee. Teknillisen korkeakoulun TKK:n ensimmäisestä ja samalla Suomen ensimmäisestä tekniikan alan tohtoripromootiosta tuli viime vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Vuoden 1934 promootiossa hatun sai 10 tekniikan tohtoria ja kaksi kunniatohtoria. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri painotti puheessaan, että pro- mootiossa juhlistetaan lähes kymmenvuotisen työn tulosta. Monesti väitöskirjan tekijä onnistuu, mutta vielä useammin hän joutuu palaamaan takaisin lähtöruutuun ja aloittamaan työn alusta. ”Juhlaan on aihetta, sillä promootiossa ahkera työ palkitaan ja saadaan juhlallisesti niin tohtorin titteli kuin mandaattikin”, Teeri totesi. Kamferi käynnisti kemianteollisuuden Satavuotisen yliopistollisen historiansa aikana TKK järjesti 20 tohtoripromootiota. Promoottorina toiminut akatemiaprofessori Jukka Seppälä muistutti puheessaan kemistien olleen tohtorien eturintamassa. ”Vuonna 1911 myönnettiin painatuslupa Sulo Hintikan väitöskirjalle Kamfenilonitutkimuksia, ja itse tutkinto hyväksyttiin seuraavana vuonna.” Suomen ensimmäisen tekniikan alan väitöskirjan Hintikka teki professori Gustaf Kompan alaisuudessa. Komppaa pidetään yhä yhtenä Suomen arvostetuimmista kemisteistä. Orgaanisen kemian professori Ari Koskinen on perehtynyt Kompan uraan. ”Gustaf Komppa kehitti kamferin kokonaissynteesin 1900-luvun alkupuolella ja keksi ryhtyä tekemään sitä teollisesti”, Koskinen kertoo. Kamferia käytettiin nitroselluloosan pehmittimenä, aseiden ruudin tehokkuuden säätelijänä ja selluloidin valmistuksessa. Kamferia saatiin alun perin kamferipuusta, jota kasvatettiin Etelä-Koreassa ja Japanissa. Venäläiset kuitenkin kielsivät kamferin länsiviennin. ”Suomi oli Kompan johdolla hetken aikaa kamferin tuottamisen edelläkävijämaa ennen kuin saksalaiset ryhtyivät tuottamaan sitä kymmenen kertaa enemmän kuin suomalaiset.” Kompan perustaman kamferitehtaan Finnish Chemical Companyn toimintaa jatkaa nykyisin Finnish Chemicals. Professori Hans Niemantsverdrietillä on ollut merkittävä rooli Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun kehittämisessä ja sen strategisen toimintasuunnitelman muotoutumisessa. Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut järjestivät toisen yhteisen tohtoripromootionsa Espoon Otaniemessä 10.10.2014. Tilaisuudessa promovoitiin 346 tekniikan ja filosofian tohtoria sekä kymmenen kunniatohtoria. Promootion järjestäjiä olivat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu. ”Kompan kamferitehtaasta lähtien kemianteollisuus on työllistänyt suomalaisia hyvin”, Koskinen muistuttaa. Sulo Hintikka olisi itseoikeutettuna kuulunut ensimmäisten tekniikan alan promovoitavien joukkoon, mutta hän ennätti kuolla jo vuonna 1925. Kunniatohtori yllätettiin Kunniatohtoreiksi promovoitiin kymmenen merkittävää tieteen ja yhteiskunnan vaikuttajaa: vuorineuvos Jorma Eloranta, vararehtori Mikko Hupa ja kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen sekä professorit Sumio Iijima, Torgeir Moan, Hans Niemantsverdriet, H. Vincent Poor, Claudia Tesche, Esko Ukkonen ja Jens Zander. Hans Niemantsverdriet työskentelee fysikaalisen ja pintakemian professorina hollantilaisessa Eindhove- ”Aalto-yliopisto kannustaa opiskelijoitaan ja tutkijoitaan intohimoiseen uuden etsimiseen ja rohkeuteen. Huipputason osaaminen on tulevaisuudessakin menestyksemme tae”, korosti rehtori Tuula Teeri. nin teknillisessä yliopistossa. ”Kunniatohtorin arvon saaminen niinkin arvostetulta taholta kuin Aalto-yliopisto on poikkeuksellisen iso kunnia”, Niemantsverdriet sanoo. ”Olin erittäin onnellinen ja otettu, kun kuulin uutisen.” Niemantsverdriet toimii myös Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun tieteellisen tutkimusryhmän puheenjohtajana. Myös Niemantsverdrietin perhe ja kollegat olivat iloisia tämän puolesta. Professorin kolme tytärtä yllättivät isänsä saapumalla tilaisuutta varten Suomeen. ”Yllätys oli täydellinen. Tyttäreni olivat sopineet järjestävän tahon kanssa osallistumisesta kaikkiin juhlallisuuksiin. Oli todella hienoa saada jakaa yksi elämäni kohokohdista perheeni kanssa.” Promootioaktiin ottivat osaa myös Niemantsverdrietin kolme läheistä työtoveria, yliopiston rehtori ja yksi vararehtoreista. Lisäksi seremoniassa oli mukana Alankomaiden Suomensuurlähettiläs Henk Swarttouw. ”Kaikki tämä huomio tällaisen tavallisen professorin vuoksi. Olen todella kiitollinen”, Niemantsverdriet hehkuttaa. Kirjoittaja toimii viestintäpäällikkönä Aalto-yliopistossa. milla.eronen@aalto.fi 1/2015 KEMIA 45 Kuvat: Kaptas Oy Kaptas ponnistaa Pohjois-Karjalasta maailmalle Liperiläinen laitevalmistaja Kaptas Oy on kehittänyt lääketeollisuudelle uuden tuotantokonseptin, jonka voimin yritys lähtee valloittamaan vientimarkkinoita. Päivi Ikonen Suomi elää lamassa, mutta teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämiseen erikoistunut Kaptas Oy ei anna matalapaineen haitata tahtia. Pohjois-Karjalan Liperissä toimiva yritys on viime aikoina vain parantanut juoksuaan. 46 KEMIA 1/2015 Kaptasin tehtaaseen valmistuivat juuri uudet, 850 neliön puhdastilat, joiden myötä yhtiö tähtää tuotantonsa tuplaamiseen. Myös työntekijöiden määrää on tarkoitus kasvattaa. ”Vuonna 2010 valmistuneet 1 300 neliön tehdastilat oli mitoitettu noin 25 työntekijälle. Meillä on kuitenkin vahvat kasvunäkymät, ja lähivuosien kaavailtu työntekijämäärä on 40 henkeä. Laajentamisen ajankohta oli siis juuri oikea”, kertoo Kaptasin toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen. Tilat rakennutti ja omistaa Liperin kunnan kehitysyhtiö Lipertek Oy, jonka vuokralaisena Kaptas on ollut myös aiemmissa tiloissa. Laitevalmistaja hallitsee myös kap- paleenkäsittelyn, suunnittelun, ohjelmoinnin, tuotekehityksen sekä projektinhallinnan. Nuoren yrityksen osaamista ovat hyödyntäneet niin muovi-, metalli- ja elektroniikkateollisuus kuin elintarvikealakin. Puhdastilat rakennettiin kuitenkin ennen muuta lääketeollisuuden tarpeisiin. Kaptasin reilun kolmen miljoonan liikevaihdosta tulee jo nyt yli puolet lääkevalmistajilta, diagnostiikkafirmoilta ja annostelijoiden kehittäjiltä. Tärkein asiakas on toinen pohjoiskarjalainen yritys, Kontiolahdella toimiva Medisize. ”Kyse on myös tuoteturvallisuudesta, sillä tuotantolinjoihin liittyy lähes poikkeuksetta myös tuotesalai- Kaptas Oy:n tärkein asiakastoimiala on lääketeollisuus, jolle tarkoitettuja uusia laitteistoja asennettiin viimeksi käyttöön joulukuussa. suuksia”, sanoo yhtiön tuotantojohtaja Kari Sinkkonen. Lääkealan osuutta asiakaskunnasta on tarkoitus nostaa, sillä Kaptas on juuri kehittänyt uuden tuotantokonseptin nimenomaan lääketeollisuutta varten. ”Meidän erityisosaamistamme on ratkaista protosarjojen ja volyymituotannon välinen kriittinen tuotantoaukko”, Sinkkonen kertoo. Aukon paikkaaminen on olennaista etenkin lääkeyrityksille, jotka pyrkivät saamaan uudet tuotteensa markkinoille mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti. ”Lisäksi kun kyse on suurista ja kansainvälisistä asiakkaista, tilojen riittävyys ja palvelukapasiteetti nousevat nopeasti keskusteluun.” Sinkkosen mukaan Kaptasin konsepti auttaa asiakasyritystä kasvattamaan sulavasti kapasiteettinsa alkuvaiheen käsiavusteisesta valmistuksesta aina 10–15 miljoonan kappaleen robottipohjaiseen vuosituotantoon. ”Ratkaisujen skaalattavuus tuotan- tomäärien kasvaessa on lääkeyritykselle oleellinen etu”, painottaa Kaptasin kehitysjohtaja Mika Vehviläinen. Lääketeollisuuden skaalauskonseptista on määrä tulla yhtiölle myös viennin veturi. Kaptas on viimeksi kuluneen vuoden aikana kartoittanut ahkerasti lääketeollisuuden markkinoita etenkin Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Kohderyhmää ovat varsinkin alan ruiskuvalutuotteiden sopimusvalmistajat. ”Erityisosaamistamme on ratkaista protosarjojen ja volyymituotannon välinen kriittinen aukko.” Yrityksen apuna markkinoiden luotaamisessa ja suhteiden solmimisessa on ollut kansainvälistymisen palveluorganisaatio Finpro. ”Vastaanotto Euroopassa on ollut hyvin kiinnostunut ja positiivinen”, Sinkkonen kertoo. Perloksen perintöä Pertti Tykkyläinen ja Kari Sinkkonen perustivat Kaptas Oy:n vuonna 2007. Yrityksen ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Joensuussa komponenttivalmistaja Perloksen entisissä tiloissa, jotka vapautuivat muuhun käyttöön Perloksen lopetettua toimintansa. Ennen yrittäjiksi ryhtymistään molemmat ehtivät tehdä Perloksessa pitkän, parikymmenvuotisen uran, joka antoi vahvan pohjan uudelle alulle. ”Entisestä työnantajasta on vain hyvää sanottavaa. Perlos oli meille kummallekin varsinainen yliopisto”, muistelee Sinkkonen, joka oli muun muassa käynnistämässä yhtiön Unkarin-yksikköä ja vietti muutaman vuoden myös Yhdysvalloissa. ”Opetti paljon, kun sai tehdä työtään huipputyökaluilla.” Vaikka Kaptasin fokuksena on nyt lääketeollisuus, muutkin toimialat ovat yritykselle yhä tärkeitä. Älykäs automaatio on hyvä ratkaisu monella alalla, kaksikko muistuttaa. Tuotannon automaatioratkaisujen kehitystyön myötä Tykkyläinen ja Sinkkonen ovat rakentaneet yrityksensä ympärille vahvan yhteistyöverkoston. ”Verkostokumppanimme ovat löytyneet pääasiassa omasta maakunnasta. He edustavat oman alansa eli suunnittelun ja osavalmistuksen parasta osaamista”, Tykkyläinen kertoo. Liperin Ylämyllyllä sijaitseva Kaptasin tehdas on sitten kuvan ottamisen saanut kupeeseensa laajennusosan, jonne sijoittuivat muun muassa uudet puhdastilat. 1/2015 KEMIA 47 Tieteen huiput Berliinissä Nanoskoopista neandertalinihmiseen Tutkija Stefan Hell joutui voittamaan monta estettä matkallaan kohti kemian Nobelia. Murtuneen muurin tiedefestivaalilla kerrottiin tutkimuksen tuoreimpia kuulumisia laajalla rintamalla. Miika Vähämaa Suttuinen kuva muuttuu rakeiseksi, ja siitä alkaa erottua selvä struk- tuuri. Hyväntuulinen saksalaistutkija Stefan Hell esittelee vuoden 2014 kemian Nobelin palkintoon johtanutta keksintöään Falling Walls -tiedetapahtumassa Berliinissä. Hellin kehittämällä nanoskoopilla kurkistetaan solujen sisälle liikuttamalla pientä fluoresenssipistettä. Uuden työkalun ansiosta biologian alan tutkimus voi ottaa ison askelen eteenpäin. Noin 80 prosenttia tämänhetkisestä mikrobiologisesta tutkimuksesta nojaa valomikroskopiaan ja vain parisenkymmentä prosenttia elektro- nimikroskopiaan. Syynä on se, että ainoastaan valomikroskoopilla on mahdollista tutkia eläviä soluja. ”Vain valomikroskopiassa voi käyttää merkkikemikaaleja, kun halutaan tutkia esimerkiksi jotain tiettyä proteiinia”, Max Planck -instituutissa Göttingenissä työskentelevä Hell selvittää. Tekniikalla on kuitenkin rajoituksensa. Valomikroskooppi ei kykene erottamaan rakenteita, jotka ovat kahtasataa nanometriä pienempiä. Mikroskopian kehitys näyttikin pitkään jämähtäneen staattiseen tilaan. Falling Walls/Kay Herschelmann Tuore kemian nobelisti Stefan Hell on tehnyt työtään pitkälti kaupallisen rahoituksen turvin. Tiedeyhteisölle hänen ideansa oli alkuun liian vallankumouksellinen. 48 KEMIA 1/2015 Kemia vahvasti esillä Muutos tuli vasta, kun Hell keksi, kuinka 200 nanometrin ”muuri” voidaan kiertää. Se tapahtuu STEDnanoskopian (stimulated emission depletion) avulla. ”Nanoskoopilla saadaan näkyviin viruksen kokoiset rakenteet ja päästään tarkastelemaan esimerkiksi HIvirusta”, Hell kertoo. ”Tulevaisuudessa saadaan tarkkaa kuvaa molekyyleistä, jotka voivat olla miten pieniä hyvänsä.” STED-menetelmän ideana on, että molekyyleistä heijastetaan fluoresoivaa valoa katsojaan päin. Joitakin molekyylejä estetään säteilemästä valoa ja haluttujen annetaan säteillä. Tällä tavoin saadaan tarkkaa kuvaa myös erittäin pienistä kohteista. Heureka oppikirjasta Mistä Hellin idea – jota tiedeyhteisö pitkään epäili aivan liian radikaaliksi – sai alkunsa? Nobelisti kertoo olleensa yksinker- Falling Walls / Kay Herschelmann Falling Walls -tiedepäiviä on järjestetty Berliinin muurin murtumisen vuosipäivän muistoksi vuodesta 2009. Tilaisuuden ideana on koota yhteen maailman johtavia tiedemiehiä kertomaan oman alansa uusista tuulista tai murroksesta. Painopiste on luonnontieteissä, ja kemian aiheet ovat aina keskeisessä osassa. Viimeisimmässä tapahtumassa kuultiin myös ihmistieteiden tutkijoita, jotka esittelivät muun muassa korruption, lehdistönvapauden ja traumapsykologian tutkimusten tuloksia. Konferenssia organisoi Falling Walls -säätiö, ja sitä rahoittavat lukuisat yrityssponsorit. Tapahtuman antiin voi tutustua videoiden muodossa osoitteessa www.falling-walls.com. Adah Almutairi kehittää nanopartikkeleja, jotka voivat vapauttaa lääkeaineita valoon reagoidessaan. taisesti vakuuttunut siitä, että mikroskopian alalla ei ollut hyödynnetty kaikkea fysiikan tutkimuksen tuottamaa tietoa optiikasta. Kun Hell ryhtyi selailemaan alan uusimpia oppikirjoja, hän törmäsi fluoresenssi-ilmiöön. ”Erästä kirjaa lukiessani tajusin, että mikroskopian 200 nanometrin muurin voi ylittää, jos käyttää on–off-menetelmää. Heijastetaan siis kohteesta fluoresoivaa valoa pienissä osissa, jotka sitten skannataan yhdeksi kuvaksi”, tutkija kuvailee. Hellin mukaan hänen tutkimustyönsä kulmakivenä ovat jo pitkään olleet keksintöön liittyvät patentit. Kaupalliset tahot uskoivat hänen ideansa tarjoamiin mahdollisuuksiin enemmän kuin yliopistot. ”Ilman patentteja en oikeastaan olisi voinut edes jatkaa tämän tutkimusaiheen parissa. Patenttien avulla sain kaupallista rahoitusta jo silloin, kun minulle ei myönnetty akateemista rahoitusta.” Nykyään Hellin radikaali ajatus valloittaa laboratorioita nanoskooppien muodossa. Laitteiden kaupallisia versioita on ollut tarjolla seitsemisen vuotta. Uutta kehitellään silti koko ajan, jotta menetelmä saataisiin käyttöön vielä laajemmin. ”Kuvan tarkkuudella ei ole enää muuta rajoitetta kuin molekyylit itse. Tulevaisuudessa saadaan hyvää kuvaa yksittäisistä molekyyleistä, jotka voivat periaatteessa olla miten pieniä tahansa”, innovaattori lupaa. Loistavat lantanoidit Valon ominaisuuksia on hyödyntänyt työssään myös professori Adah Almutairi Kalifornian yliopistosta. Almutairi on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt molekyylejä, jotka vapauttavat elimistöön lääkeainetta reagoidessaan infrapunavalon kanssa. ”Kemiassa käytetään näkyvää valoa, koska siinä on tarpeeksi energiaa kemiallisten reaktioiden käynnistämiseksi”, San Diegossa työskentelevä Almutairi kertoo. 1/2015 KEMIA 49 ”Infrapunavalo taas on rajamailla: siinä on juuri ja juuri sen verran energiaa, että voimme hyödyntää sitä.” Näkymätöntä matalaenergistä, kudoksia läpäisevää valoa voidaan hyödyntää lantanoidien, harvinaisiin maametalleihin kuuluvien alkuaineiden, ansiosta. Niiden avulla saadaan käyntiin prosessi, joka johtaa lääkeaineen vapautumiseen elimistössä. ”Saimme idean fotosynteesistä. Siinäkin valo laukaisee kemiallisen prosessin, jonka lopputuloksena syntyy biologisesti hyödynnettävää energiaa”, Almutairi kertoo. Lantanoidit muodostavat harvinaisten maametallien luokan yhdessä skandiumin ja yttriumin kanssa. Nimitys on kuitenkin osin harhaanjohtava. ”Lantanoidit eivät ole läheskään niin harvinaisia kuin esimerkiksi kulta, joka muuten sopisi usein samoihin tarkoituksiin”, toteaa Almutairi, joka on erittäin innostunut lantanoidien tarjoamista mahdollisuuksista. ”Jos sanoisin vain yhden tärkeän sanan materiaalikemian tulevaisuudesta, se olisi lantanoidit.” Neandertalien mysteeri Max Planck -instituutin tutkija Svante Pääbo päivitti Berliinissä neandertalinihmisen genomin tutkimuksen tilannetta. Neandertalinihmisen genomin kartoittanut ruotsalainen Pääbo on vahvasti sillä kannalla, että nykyihminen kantaa perimässään myös neandertalilaisen geenejä. Hänen teoriaansa on viime vuosina 50 KEMIA 1/2015 myös arvosteltu, mutta Pääbon mielestä kaikki todisteet viittaavat kaukaisen yhteisen kantaisän sijaan selvästi siihen, että lajit ovat risteytyneet keskenään. ”Näyttää siltä, että me olemme aina sekoittuneet keskenämme”, Pääbo sanoo. Hänen mukaansa nykyihmisten geeneistä 1–4 prosenttia on peräisin neandertalilaisilta. Neandertalinihmisen perimää on eurooppalaisilla, Kiinan pääväestöllä eli han-kiinalaisilla sekä melanesialaisilla – mutta ei afrikkalaisilla. Risteytyminen on siis tapahtunut Afrikan ulkopuolella ja ajoittunut aikaan noin 70 000–60 000 vuotta sitten. Lisäksi Melanesian, Australian ja Uuden-Guinean alkuperäisasukkailla on myös denisovanihmisen geenejä. Denisovanihminen oli neandertalilaisen sisarlaji, joka muinoin eli eteläisessä Siperiassa. Pääbon mukaan molemmat lajit ovat ehdottomasti tutkimisen arvoisia. ”Minua neandertalit ja denisovanihmiset kiinnostavat kahdesta syystä”, hän kertoo. ”Ensinnäkin ne ovat evoluution kannalta lähimpiä sukulaisiamme ja vastaavat osaltaan kysymykseen siitä, mitä erityistä nykyihmisessä on. Lisäksi neandertalinihmisiä oli hengissä vielä noin 30 000 vuotta sitten, mikä on evoluution kannalta hyvin lyhyt aika.” Perintönä diabetes Entä mikä on täysin erilaista nykyih- Falling Walls/Kay Herschelmann Svante Pääbo kertoo, ettei tunne yhtään neandertalinihmisen perimään paneutunutta suomalaistutkijaa. Tutkimuksessa olisi hänen mukaansa tilaa ja tarvetta myös kemisteille. misissä verrattuna neandertaleihin ja denisovanihmisiin? Kysymykseen ei ole helppo vastata. Tutkijoilla on kyllä tiedossa, mitkä nykyihmisen ja neandertalinihmisen genomin kohdat poikkeavat toisistaan. ”Ongelma on kuitenkin sen selvittäminen, mitkä geenierot ovat toiminnallisesti merkittäviä. Tämä on viiden seuraavan vuoden haaste.” Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet todisteita muun muassa siitä, että Tiibetin väestön poikkeuksellinen kyky toimia vuoriston ohuessa ilmassa on perintöä denisovanihmisiltä. Neandertalilaisilta nykyihmiset taas ovat saaneet ainakin immuniteettia säätelevää perimää, ihoa ja hiuksia koodaavia geenejä sekä kakkostyypin diabeteksen aiheuttajia. ”Saattaa olla, että diabetes on ollut neandertalinihmisillä hyödyllinen ominaisuus nälkiintymistä vastaan taisteltaessa”, Pääbo esittää. Mysteeriä ei voida ratkaista herättämällä neanderintalinihminen henkiin kloonauksen avulla. Sen estävät paitsi tekniset myös eettiset syyt. Sen sijaan ratkaisun avain piilee kantasoluissa. Kantasolujen avulla hiirille voidaan räätälöidysti tuottaa sekä neandertalin että nykyihmisen ominaisuuksia. ”Voimme niin sanotusti neandertalisoida osan hiiristä ja antaa toisille hiirille nykyihmisen geenejä. Näin pääsemme tarkastelemaan perimän aiheuttamia toiminnallisia muutoksia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. miika.vahamaa@gmail.com Bayer yhtiöittää materiaaliosaamisensa Matkalla kohti nanovaahtoa Science. Se keskittyy lähinnä korkean teknologian polymeereihin. Bayerin keskeistä osaamista tällä alalla ovat olleet varsinkin polyuretaanit sekä koko muovin työstämisen teknologia. Saksalaista synergiaa on tuotekehitys yhdessä autoteollisuuden kanssa. Kemianjätti Bayer on saavuttanut virstanpylvään matkalla kohti eristemateriaalina käytettävää nanovaahtoa. Lauri Lehtinen Saksalainen Bayer on ottanut ison askelen kohti polyuretaanista tehtyä nanovaahtoa. Yhtiö on uusien vaahdotustekniikoidensa ansiosta saanut vaahdon kuplakoon puristettua jo hyvin pieneksi. Samalla vaahdon lämmöneristyskyky on parantunut entisestään. Kovia polyuretaanivaahtoja käytetään yleisesti muotojäykkinä lämmöneristeinä esimerkiksi pakastimissa. Pehmeät PU-vaahdot taas ovat autoteollisuuden tärkeitä sisustusmateriaaleja. Penkkien pehmusteet on jo pitkään vaahdotettu muottiin niin, että sivuttaistukea tarjoavat kovemmat vaahdot kuin ne, jotka antavat keskelle pehmeää mukavuutta. Uusinta uutta on valmistustekniikka, jossa sisustuskomponentin vaahdotuksen jälkeen koneessa vaihdetaan muottia, ja lopullinen sisäpinta tehdään saman koneen seuraavana työvaiheena. Näin ovikehykseen saadaan nahalta tuntuva sisäpinta. Bayer MaterialScience Isku mitokondrioon Materiaalit erilleen Tuotekehitystä korostavissa yrityksissä hyvät ideat kilpailevat keskenään tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Teollisuutta palveleva materiaalitekniikka on kuitenkin nopeatempoista, kasvi- ja eläinsuojelun tuotteet kehittyvät keskipitkällä syklillä, ja lääketeollisuuden puolella matka ideasta tuotteeksi on hyvin pitkä. Bayer teki ratkaisun erottaa materiaalitutkimuksen ja biologisen kehitystyön haarat toisistaan, jotta kumpikin pääsee toimimaan tehokkaasti omassa rytmissään. Yhtiön Life Science -haaran osia Kun polyuretaanivaahdon kuplat saadaan kutistettua yhä pienemmiksi kohti nanokokoa, pakastinten lämmöneristyskyky paranee entisestään. ovat perinteinen lääkekehitys sekä kasvi- ja eläinsuojelutuotteet, kuten tauteja, tuholaisia ja loisia torjuvat tekniikat. Omaksi yhtiöksi erotetaan osasto, jonka nimenä on ollut Material- Maailman viljelykasvien sadosta menetetään arviolta 12 prosenttia sukkulamatojen takia. Uusi tekniikka taistella sukkulamatoja ja joitakin sienitauteja vastaan on sulkea osa niiden mitokondrioissa tapahtuvasta energiantuotannosta. Torjunta-aine, joka vaikeuttaa mitokondrioissa tapahtuvaa elektroninsiirtoketjua, tehoaa suureen osaan satoja tuhoavista sukkulamadoista. Se puree myös koirien hankalaan sydänmatoon. Viime vuosina ovat huolettaneet tarhamehiläisiin iskeneet joukkokuolemat. Suuri osa kuolemista on ilmeisesti mehiläispesissä loisivan ja mehiläisiin kiinnittyvän varroapunkin syytä. Ongelmana on ollut, kuinka torjua pieni hyönteinen, joka on kiinnittynyt suuremman – ja silloinkin vain mehiläisen kokoisen – selkään. Molemmat näet kärsivät samasta myrkystä, eikä spesifiä torjuntaa ole onnistuttu kehittämään. Ratkaisuksi on keksitty pesien varustaminen ahtailla, mehiläisenmentävillä sisäänkäynneillä. Niistä kulkeva hyönteinen saa pintaansa hieman myrkkyä. Suhteellisesti suurempaa mehiläistä se ei tapa, mutta pienelle punkille myrkky merkitsee kuolemaan tai ainakin lennonaikaisen kynsiotteen irtoamiseen johtavaa yliannostusta. Bayer esitteli innovaatioitaan kansainväliselle lehdistölle Saksan Leverkusenissa viime joulukuussa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi 1/2015 KEMIA 51 ROTTASOTA vaatii täsmäaseita Nykyajan kaupunkisodassa tavallisin vihollinen on rotta. Paikat sotkevaa ja tauteja levittävää jyrsijää vastaan ei ole helppo taistella. Tutkijat joutuvat kehittelemään uusia aseita jatkuvasti. Arja-Leena Paavola Viemärirotat ovat ongelma kaikissa kaupungeissa. Hurjimpien arvioiden mukaan Helsinginkin viemäreissä asustaa yhtä paljon rottia kuin kaupungissa on ihmisiä. Viemäreiden olosuhteet ovat rotille ihanteelliset. Lämpöä riittää, syötävää samoin. Syy kattauksen runsauteen on ihmisissä, jotka kielloista huolimatta huuhtovat ruuantähteensä pöntöstä alas. Hankala vastus Uhh ja iik! Sehän on rotta! Meillä vallitseva rottalaji on isorotta, Harmaanruskea siimahäntä pomp- joka Suomessa syrjäytti mustarotan paa suoraan syliin, kun ihminen pääosin jo 1800-luvulla. 1900-luvun pahaa aavistamatta avaa roskalaa- alkuvuosikymmenten jälkeen mustatikon kannen pudottaakseen sinne rottia on havaittu vain satunnaisesti, jätepussinsa. kun niitä silloin tällöin rantautuu Tällaisia tapauksia on viime aikoina maahan laivojen mukana. sattunut pääkaupunkiseudulla, etenTehokkaasti lisääntyvänä rotta on kin Itä-Helsingissä, yhä useammin. ihmiselle vaikea vastus. Lähes kaksi Asukkaiden kertoman mukaan rottia vuotta elävä rottanaaras voi saada vilisee talojen liepeillä nykyään myös vuodessa jopa 40 poikasta. päiväsaikaan. Rottien hävittäminen on hankalaa, ”Rottakanta on kasvanut”, vahvis- mikä johtuu muun muassa niiden taa professori Heikki käyttäytymisominaiRotanmyrkky on Henttonen Luonsuuksista. Säikähtänonvarakeskuksesta. essään rotat erittäkätkettävä riittävän Se kertoo hänen vät hajua, joka toimii houkuttelevaan mukaansa siitä, että varoituksena muille. makupalaan. Se voi eläimillä on hyvin Ennen rotanmyrkolla vaikka keitettyä kyjen kehittämistä ja saatavilla ruokaa. kananmunaa tai ”Avoimet jäteaskäyttöönottoa rottia tuoretta kalaa. tiat, lintujen ruokinpyydystettiin lähinnä tapaikat ja vaikkapa loukuilla. maahan heitetyt ruuantähteet nakki”Suomessakin organisoitiin paikalkioskien läheisyydessä takaavat rotille lisia rottasotia, ja puuhaan osallistumukavat olot”, Henttonen kuvailee. neet pojat saivat palkkion häntäluParas konsti jyrsijöiden torjunnassa vun mukaan. Rotat yksinkertaisesti olisi ravinnon minimointi. lätkittiin hengiltä, ja saaliina saattoi ”Siihen taas voitaisiin vaikuttaa olla jopa tuhansia yksilöitä”, Henttoennen kaikkea rakennustekniikalla ja nen kertoo. jätehuollon tehostamisella.” Monissa kehitysmaissa tilanne on Ehkä puistattavinta on nähdä vie- yhä sama. märirotan kiipeävän ylös vessanpön”Niissä päätyy merkittävä määrä töstä. Senkin ovat jotkut joutuneet viljasadosta rottien suihin, ja ainoa kuluvana talvena kokemaan. tapa yrittää vähentää kantaa on eläin52 KEMIA 1/2015 ten pyydystäminen.” Rotat kaihtavat kaikkea uutta ja suhtautuvat myös ruokaan varovasti, mikä tekee niiden myrkyttämisen vaikeaksi siinä missä pyydystämisenkin. Myrkytetystä syötistä oireita saanut rotta pystyy muistamaan pitkään, mitä se on syönyt. Lisäksi se kykenee päättelemään, mikä oireiden lähde on. Tiheässä populaatiossa elävät rotat saattavat myös oppia myrkkyä syöneiden ja siitä sairastuneiden erittämästä hajusta, mitä syötävää kannattaa välttää. Rotanmyrkyt on siksi kehitetty sellaisiksi, että ne eivät aiheuta välittömiä oireita, vaan myrkky tehoaa viipeellä. Myrkkyjä on kahta tyyppiä, kerta-annoksena tepsiviä ja hitaasti vaikuttavia, joita eläimen täytyy syödä useamman päivän ajan. ”Ajatuksena on, että rotta oppisi luottamaan syömäänsä ruokaan ennen kuin myrkky alkaa vaikuttaa”, Henttonen selittää. Ongelmana resistenssi Rotanmyrkkyinä on 1960-luvulta alkaen käytetty pääasiassa antikoagulantteja. ”Suomessa käyttöön hyväksytyt jyrsijämyrkyt ovat kaikki antikoagulantteja eli veren hyytymisen estäjiä. Vaikuttavana aineena niissä on yleensä varfariinia”, kertoo tarkastaja Bengt Lindqvist Luonnonvarakeskuksesta. Varfariini on monelle tuttu kauppanimellä Marevan, joka on ihmisille tarkoitettu verenohennuslääke. Rotanmyrkkynä ainetta annostellaan paljon suurempina määrinä. Myrkkyä syöneelle rotalle syntyy pieniä sisäisiä verenvuotoja muun muassa sisäelimiin. Jyrsijän kunto Scanstockphoto Rotta on todellinen eläinmaailman selviytyjä. Sen valtteja ovat älykkyys, varovaisuus ja poikkeuksellinen sopeutumiskyky. Rottasota vaatii siksi jatkuvaa asekehitystä. 1/2015 KEMIA 53 Tallium tappoi rottia ja poliittisia vastustajia Rottaongelmaa on aikojen saatossa yritetty ratkoa monenlaisilla aineilla, jotka on sittemmin syystä tai toisesta hylätty. Syötit on ryyditetty muun muassa talliumilla, joka on erittäin myrkyllinen raskasmetalli. Väritön, hajuton ja mauton tallium liukenee helposti veteen. Teelusikallisen talliumsulfaattia on laskettu riittävän tappamaan 34 ihmistä. Aineen käyttäminen on niin riskialtista, että länsimaissa tallium on tuholaistorjunnassa nykyisin kielletty aine. Käyttö kuitenkin jatkuu esimerkiksi Kiinassa. Seurauksena ovat olleet maassa esiintyneet laajat joukkomyrkytykset, joissa tallium on siirtynyt ihmisiin maataloustuotteiden kautta. Tallium nousi valokeilaan, kun maailmankuulu dekkaristi Agatha Christie tappoi sen avulla yhden henkilöhahmoistaan kirjassa Totuus hallavan hevosen majatalosta (1961). Kirjailijaa syytettiin siitä, että hän paljasti potentiaalisille rikollisille keinon tehdä täydellinen murha. Tosiasiassa talliumilla oli tehty toistasataa harkittua murhaa jo sodanjälkeisessä Sydneyssä, jossa 1940–1950-luvuilla kärsittiin laajasta rottaongelmasta. Mummon muffinit Tallium on tappamista hautovan käsissä pirullinen aine, sillä sen aiheuttamat oireet alkavat vasta tuntien tai jopa päivien kuluttua. Lisäksi vatsavaivat ja kouristukset saatetaan panna jonkin sairauden syyksi. Jos myrkytys kuitenkin diagno- soidaan oikein ja ajoissa, vastalääkkeenä voidaan käyttää preussinsinistä, epäorgaanista kivennäisväriä, joka imee talliumia elimistöstä. Australiassa ratkaiseva sysäys talliumin myynnin lopettamiseen oli sydneyläisen isoäidin Caroline Grillsin tapaus. Grills tuomittiin vuonna 1953 kuolemaan neljästä murhasta ja kolmesta murhan yrityksestä. Uhrit olivat hänen sukulaisiaan, joille ahkerana leipojana tunnettu rouva oli valmistanut talliumilla höystettyjä kakkuja. Talliumia on silti hyödynnetty murha-aseena myöhemminkin, muun muassa poliittisissa murhissa. Esimerkiksi Irakin diktaattorin Saddam Husseinin hallinnon vastustajia päästettiin sen avulla päiviltä. Talliumia ja muita länsimaissa jo kiellettyjä rotanmyrkkyjä kaupataan Kiinassa yhä yleisesti. heikkenee, ja se kuolee noin viidessä vuorokaudessa. Syötin, johon myrkky kätketään, tulee olla rotalle mieleinen. Syötit tehdään maittaviksi pääasiassa viljatuot54 KEMIA 1/2015 teita käyttämällä. Aina se ei riitä, vaan mukaan on lisättävä jotakin erityisen houkuttelevaa, kuten keitettyä kananmunaa tai tuoretta kalaa. Kaikkiin yksilöihin myrkyt eivät kuitenkaan tehoa. Jotkut kantavat geenejä, joiden ansiosta eläin on myrkylle vastustuskykyinen. ”Kun perinnöllisesti myrkkyjä kestävät rottayksilöt säilyvät, vastustuskyky siirtyy niiden poikasille, resistenssigeenit yleistyvät, ja ajan myötä Myrkyt eivät tehoa kaikkiin rottayksilöihin. Kun vastustuskykyisen eläimen geenit siirtyvät sen poikasille, koko kannasta saattaa lopulta tulla resistentti. koko rottakannasta voi lopulta tulla tään fytomenadionia eli synteettistä resistentti”, Lindqvist kuvailee. K1-vitamiinia. ”Itselläni on ollut laboratoriossa rotta, joka kesti kaikkia meillä markTautien levittäjä kinoilla olevia jyrsijämyrkkyjä.” Lindqvist on törmännyt myös labo- Rotat eivät ole pelkästään elintarratoriohiiriin, joille oli kehittynyt kor- vikkeita tuhoava ja paikkoja sotkeva kea kestävyys ”super-varfariiniksi” riesa, vaan jyrsijät aiheuttavat mittakutsutulle bromadiolonille. via hygieenisiä ongelmia. Euroopassa on monin paikoin Ne levittävät erilaisia virus-, bakhavaittu kokonaisia rottakantoja, teeri- ja loistauteja virtsansa ja ulosteijotka ovat tulleet vastustuskykyisiksi densa välityksellä ja myös joutumalla yleisimmille verenohentajille. Myrk- itse kotieläinten rehun joukkoon. Saikyjen kehittely vaatii siksi jatkuvaa rastumisvaarassa ovat sekä kotieläityötä. met että ihminen. ”Lisäksi käy usein niin, että laajojen ”Vahvahampaisena eläimenä rotta hävitystoimenpiteiden jälkeen kanta voi esimerkiksi johtoja jyrsiessään jopa lisääntyy entisestään. Kyseessä aiheuttaa myös teknisiä ongelmia”, on tällöin niin sanottu kompensoiva Henttonen lisää. lisääntyminen”, Heikki Henttonen Historian kuuluisin esimerkki kuvailee. rotasta taudinaiheuttajien reservuMyrkyttämisessä on myös turval- aarina on mustarotan levittämä pailisuusongelmansa. serutto. Mustana surJos myrkkysyötit mana tunnettu vitsaus Myrkystä oireita sijoitetaan huolimattappoi 1300-luvulla saanut rotta tomasti, niistä voi kolmasosan Euroomuistaa pitkään, koitua vaaraa myös pan väestöstä. mitä se on syönyt. muille eläimille tai Nykyisin ihmiLisäksi se kykenee jopa ihmisille. siin leviää jyrsijöiden päättelemään, mikä kautta esimerkiksi Jos ihminen saa vahingossa myrkkyä, salmonella. Rotat voioireiden lähde on. sen seuraukset huovat saada salmonelmaa viimeistään kolmessa päivässä. latartunnan lajitovereidensa lisäksi Laboratorioarvoissa antikoagulan- vaikkapa kotieläinten ulosteista, komtin vaikutus näkyy jo vuorokaudessa. postijätteistä tai luonnonvaraisista Varfariinin vasta-aineena käyte- pikkulinnuista. Salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä on Suomessa hyvin alhainen, mutta hyvän tilanteen ylläpitäminen edellyttää valppautta. Rotat ovat meillä myös sikojen trikiiniloisen aiheuttaman trikinoosin tärkeimpiä levittäjiä. Loisen toukat voivat siirtyä tuotantoeläinten lihasta edelleen ihmisiin. Sianlihalle tehdään siksi pakollinen trikiinitarkastus, jonka ansiosta loinen on tuotantosioissa erittäin harvinainen. Yllättäväksi uhaksi on osoittautunut viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt jyrsijäharrastus. Etenkin kesyrottia hankitaan lemmikeiksi yhä enemmän. ”Huolestuttavaa siinä on, että kesyrotilla on muun muassa Britanniassa ja Ruotsissa hiljattain tavattu Seoulvirusta. Englannissa kesyrotat ovat tartuttaneet myös ihmisiä”, Henttonen kertoo. Seoul-virus kuuluu hantaviruksiin, jotka voivat aiheuttaa vakaviakin verenvuotokuumeita. Suomessa samaa virussukua on metsämyyrän levittämä Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumetta. ”Seoul-viruksen aiheuttama verenvuotokuume on kuin ankara myyräkuume. Suomessa onkin tarkoitus käynnistää asiasta riskinkartoitus tutkimalla lemmikkirottia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 1/2015 KEMIA 55 ULKOMAILTA HPV-rokotteet eivät nosta MS-taudin riskiä Sc an sto ck ph ot o HPV- eli papilloomavirusrokotteet eivät lisää tyttöjen ja naisten riskiä sairastua MS-tautiin eivätkä muihinkaan samantyyppisiin sairauksiin. Asian vahvistaa tanskalais-ruotsalainen tutkimus. Tutkimusaineistona oli lähes neljän miljoonan 10–44-vuotiaan tytön ja naisen rekisteritiedot. Joukosta noin 800 000 sai HPV-rokotuksen vuosina 2006–2013. Rokotettujen ja rokottamattomien välillä ei ollut eroa MStautiin sairastuvuudessa. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät Kohdunkaulan syövän odotetaan HPV-rokotusten ansiosta käyvän aiempaa paljon harvinaisemmaksi. HPV-rokotteet on todettu turvallisiksi jo aiemmin. Niiden on kuitenkin epäilty yksittäisissä tapauksissa nostavan MS-taudin riskiä. Suomessa HPV-rokotukset ovat kansallisessa rokotusohjelmassa ja ilmaisia 6.–9.-luokkalaisille tytöille. Rokote kuuluu myös muiden LänsiEuroopan maiden ja Yhdysvaltojen kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotteita on vuodesta 2007 annettu satoja miljoonia annoksia. Vakavat haittavaikutukset ovat olleet hyvin harvinaisia. Yhdysvaltain lääkäriliiton Jamalehdessä julkaistusta tutkimuksesta kertoi uutispalvelu Duodecim. Päivi Ikonen Tryffelin salainen ase on hurmiomolekyyli osoitti, että ihmisessä melaniinintuotanto käynnistyy, kun aivojen sisäsyntyisesti tuottamaa anandamidia vapautuu elimistöön. Jotkut tutkijat nimittävät ainetta ”hurmiomolekyyliksi”, niin suuri vaikutus mielialaan sillä on. Yhdisteen nimi tulee sanskriitin sanasta ananda, joka merkitsee äärimmäistä iloa tai hurmiota. Anandamidin nostattama hyvänolontunne on kuitenkin marihuanapilveä lyhytaikaisempi, koska yhdiste hajoaa elimis- tössä nopeammin. Mauro Maccarrone uskoo, että tryffelit tuottavat anandamidia houkutellakseen sen avulla eläimet kaivamaan sienet maan uumenista esiin ja popsimaan ne poskeensa. Näin sienen itiöt pääsevät eläinten lannan myötä levittäytymään yhä laajemmalle. Tryffeleitä etsivät ja syövät ainakin siat, harmaakarhut, karhupaviaanit, mangustit ja eräs rottakengurulaji. Päivi Ikonen Robert Vayssié Miksi ihmeessä tryffelisika tai -koira suorastaan villiintyy saadessaan vainun maan alla piileskelevästä herkusta? Italialaiset tutkijat ovat löytäneet arvoitukseen vastauksen: musta arvosieni tuottaa samanlaista yhdistettä, joka saa aikaan kannabiksen eli marihuanan päihdyttävän vaikutuksen. Mitä vanhempi sieni, sitä enemmän huumaavaa kemikaalia siinä on. ”Mustien tryffeleiden sisältämä kannabinoidi on nimeltään anandamidi. Se on hyvin samankaltainen kuin marihuanan sisältämä psykoaktiivinen aine THC”, kertoo Rooman biolääketieteellisen yliopiston tutkija Mauro Maccarrone BBC:lle. Marihuanan polttamista seuraava euforinen ”pilvi” on tulosta siitä, että THC eli tetrahydrokannabinoli sitoutuu solujen kannabinoidireseptoreihin. Anandamidi hyödyntää samaa biologista mekanismia. Sienten strategia Mustat tryffelit saavat värinsä tummista melaniinipigmenteistä. Maccarronen ja hänen kollegoidensa vuonna 2012 julkaisema tutkimus 56 KEMIA 1/2015 Tryffelisikoja koulutetaan Ranskassa. Koulutusta helpottaa sikojen suuri luontainen kiinnostus mustiin arvosieniin. Yllätys diabetestutkimuksessa Ihmiseltä siirretty kasvuhormonigeeni vaikuttaa hiiren insuliinintuotantoon. Diabetestutkimuksessa käytettävät geenimuunnellut laboratoriohiiret ovat siksi saattaneet vääristää tutkimustuloksia vuosien ajan. Näin sanovat belgialaisen Leuvenin katolisen yliopiston professorit Frans Schuit ja John Creemers. Tutkimushiiriin on istutettu muun muassa ihmisen kasvuhormonigeenejä jo pitkään. Tutkijat ovat olettaneet, että geeni pysyy tiukasti ”kapseloituneena” hiiren muunnellussa perimässä eikä vaikuta jyrsijän hormonintuotantoon mitenkään. Oletus on belgialaisprofessorien mukaan nyt paljastunut vääräksi. Kaksikko oli muiden diabetestutkijoiden tapaan hyödyntänyt laboratoriossaan geenimuunneltuja hiiriä. Yllätyksekseen he havaitsivat hiljattain, että jyrsijöille ilmaantui selviä raskausoireita, vaikka ne eivät olleet tiineinä. Kun tutkijat selvittivät asiaa tar- kemmin, he huomasivat, että raskaudenkaltaisen tilan aiheutti ihmisen kasvuhormoni. ”Ihmisen kasvuhormonilla on hiiressä sama vaikutus kuin hormoneilla, joita tiineen eläimen istukka tuottaa. Aivan kuten raskaudenkin aikana, insuliinintuotannosta vastaavissa haimasoluissa tapahtuu muutoksia. Niiden määrä kasvaa, ja ne alkavat valmistaa enemmän insuliinia”, Schuit kuvailee. John Creemersin mukaan maailmassa on julkaistu noin 250 diabetestutkimusta, jotka on tehty kasvuhormonigeenin ”saastuttamilla” hiirillä. ”Monissa tutkimuksissa on selvitetty juuri sitä, onko siirtogeeneillä vaikutusta insuliinituotantoon. Ihmisen kasvuhormoni vääristää tuloksia niin, että geenien vaikutus on joko ylitai aliarvioitu. Näiden tutkimusten tulokset on nyt arvioitava uudelleen”, Creemers sanoo Leuvenin yliopiston tiedotteessa. Scanstockphoto Siirtogeeni karkasi käsistä Geenimuunneltuja hiiriä on käytetty lääketieteellisessä tutkimuksessa yli 30 vuotta. Yhden siirtogeenin vaikutus yllätti diabetestutkijat. Päivi Ikonen Asteroidi tuhosi kaikki dinosaurukset Myös Euroopan dinosauruksille kävi huonosti 66 miljoonaa vuotta sitten. 66 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan tämä vahvistaa, että asteroidi aiheutti globaalin tuhon ja hävitti dinosaurukset kaikkialta maailmasta. ZooKeys-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kirjoitti Science Daily. Päivi Ikonen Scanstockphoto Maapalloon 66 miljoonaa vuotta sitten iskeytynyt suuri asteroidi aiheutti dinosaurusten äkkikuoleman koko planeetalla. Tähän johtopäätökseen tulee eurooppalainen tutkijaryhmä, jota johti Zoltán Csiki-Sava Bukarestin yliopistosta. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopussa nimenomaan asteroidin iskun seurauksena. Teoria on kuitenkin perustunut lähinnä vain Pohjois-Amerikan fossiililöytöihin. Euroopasta, etenkin Espanjasta, Ranskasta ja Romaniasta, viime aikoina tehdyt fossiililöydöt ja niiden tutkimukset paljastavat, että dinosaurukset kukoistivat monimuotoisina ja runsaslukuisina myös vanhalla mantereella, kunnes nekin äkkiä katosivat 1/2015 KEMIA 57 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Dynaaminen matkailija ENNEN VANHAAN matkailun ainoa turha kuluerä oli hinnat vaihtelevat potentiaalisen asiakkaan potentiaalisen pakollinen laukkujen kannattaminen hotellin aulasta huo- maksukyvyn mukaan. Kieleksi kannattaa siksi valita joku eurokriisin runteleman neeseen. Kvasipalvelu johtui siitä, että majoitusliikkeet olivat talousalueen murre. Esimerkiksi portugali on erinomainen ulkoistaneet pikkoloiden palkanmaksun asiakkaille. Nykyään juomarahaa aletaan vaatia jo ennen reissuun vaihtoehto. Hinnat pysyvät euroissa, mutta numerot pienenevät. lähtöä. Lentoliikenteen harjoittaja liisaa Klikkauksissa pitää silti olla skarppina, koneet ja ulkoistaa kaiken, myös kerjää- ”Sähköpostin lukeminen sillä kone tarkkailee sinua koko ajan. misen. Tilausvahvistuksen lisäksi mahdolhotellissa merkitsee Myyjä pyrkii puristamaan tililtäsi viimeilisen matkustajan sähköpostiin tupsahsamaa kuin avonaisen senkin euron käyttämällä ns. dynaamista telee mitä merkillisimpiä tarjouksia mitä lompakon jättäminen hinnoittelua. Sen mahdollistaa tietokokummallisimmista ”palveluista”. neesi lavertelema IP-osoite. Jos haluat istua matkakumppanisi vielähimmälle torille.” Dynaamisena vastaiskuna voit pyytää ressä koko lennon ajan, molemmilta kerätietokoneasiantuntijaa eli lähintä teiniä tään paikanvarausmaksu. Ennen sanomalehtiä sai koneessa luettavakseen niin paljon kuin sormet kestivät mustetta. Nyt muuttamaan läppärisi osoitteen toiseksi. Kokenut ekspertti hoitaa asian käden käänteessä. Esimerkiksi amerikkalaista tvlehdet tilataan ja niistä karhutaan maksu etukäteen. ohjelmaa voi seurata vain Yhdysvalloissa ja maapallon jokaisen LENTOJEN VARAAMINEN on silti lasten leikkiä hotellien teinin kännykässä. buukkaukseen verrattuna. Majoitustilojen hinnat ja varausehHYVÄ KEINO on buukata sellaisia hotellihuoneita, joiden dot vaihtuvat niin nopeasti, ettei silmä ehdi perässä. Edullisesta diilistä onkin parasta tehdä kuvakaappaus. Kun varauksen voi peruuttaa. Niitä kannattaa klikata tusinan verran hotelli sitten tarjoaa heikennetyin ehdoin korkeampaa taksaa, ja purkaa varasto kahta vuorokautta ennen matkaa. Riittävä määrä vapautuvaa huonekapasiteettia sysää dynaamisen hinon dokumenttia reklamaation tueksi. Hotellia valittaessa on syytä kiinnittää huomiota ilmaiseen noittelun laskentaohjelman syöksykierteeseen. Tietokoneet laskea raksuttavat uudet tarjoushinnat, joihin aamiaiseen ja nettiin, jos niitä kaipaa. Erikseen ostettuna kumpikin voi maksaa mitä tahansa. Sähköpostin lukeminen hotel- voit tarttua hyvin spoofatulla osoitteella ja tuntemattomalla lissa saattaa merkitä samaa kuin avonaisen lompakon jättämi- kielellä. Dynaaminen matkailija voi näillä ohjeilla reissata ja asua viinen lähimmälle torille. Huoneen varaaminen kannattaa ajoittaa joko hyvin aikai- den tähden tasolla retkeilymajahintaan. Tähdikkäimmissä majoituslaitoksissa tosin törmää yhä pikseen tai hyvin myöhäiseen ajankohtaan. Kohdetta tulee tutkia hakusanoilla konferenssi, messut ja mestaruuskilpailut. Jos kau- koloihin, joiden elämäntehtävänä on kiikutella kapsäkkejä käsi pungista ei löydy muita kuin verkkokongresseja, varauksen voi ojossa. Kuka keksisi dynaamisen kikan heidän torjumiseensa? jättää viime tippaan. Keemikko TAITAVA TURISTI säästää ison summan käyttämällä erikielisiä hakukoneita. Yhden ja saman varausjärjestelmän sivuilla Pikkolonkarkotinta etsivä 58 KEMIA 1/2015 HENKILÖUUTISIA in memoriam Marjatta Rautio Kemiallisen aseen valvonnan uranuurtaja Professori Marjatta Rautio kuoli Helsingissä 1. joulukuuta 2014 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Helsingissä 18. lokakuuta1944. Uransa alussa farmasian tohtori ja dosentti Rautio työskenteli Helsingin yliopiston farmasian laitoksessa. Päivätyönsä ohessa hän toimi yliopiston asiantuntijana vuonna 1973 perustetussa kemiallisen aseen valvontaprojektissa (CC), jota rahoitti ulkoministeriö. 1980-luvun alussa professori Jorma K. Miettinen pyysi Rautiota projektin johtajaksi. Hankkeen arvo oli sen avoimuudessa: tutkimusta tehtiin ensi kertaa sotilasorganisaatioiden ulkopuolella, ja tulokset julkaistiin vuosittain nk. sinisissä kirjoissa (Finnish Blue Books). Kirjat ovat edelleen eräänlaisia kemiallisten aseiden valvonnan ohjekirjoja maailmalla. 1980-luvun loppupuolella suurvaltojen välillä alkoi löytyä yhteisymmärrystä kemiallisen aseen kansainvälisestä kieltosopimuksesta. Erinomaisena visionäärinä Marjatta Rautio kohdensi projektin tutkimuksen luotettavien laboratoriomenetelmien kehittämiseen. Lisäksi hän käynnisti laboratorioiden väliset vertailutestit menetelmien testaamiseksi. Nykyään kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n tukena on eri puolilla maailmaa useita laboratorioita, joiden kelpoisuus testataan Suomen aloitteesta kehitetyillä pätevyystesteillä. Raution ja sveitsiläisen yhteistyölaboratorion aloitteesta alettiin vuonna 1988 kehittää analyyttista tietokantaa, johon kerättiin tunnistustietoja tus analysoida OPCW:n niihin lähettämiä näytteitä. Palkittu osaaja sopimuksen alaisista kemikaaleista. OPCW rakensi tietojen pohjalle oman virallisen tietokantansa, jota käytetään kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontaan ja jonka tietosisältöä kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Vuonna 1994 perustettiin Helsingin yliopiston alainen kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos Verifin, jonka johtajaksi Marjatta Rautio nimitettiin. Laitoksen perustaminen oli seuraus vuosien odotuksen jälkeen allekirjoitetusta kemiallisen aseen kieltosopimuksesta, jonka Suomi ratifioi 7.2.1995. Verifinistä tuli sopimuksen määrittelemä ja sen noudattamista valvova kansallinen viranomainen Suomessa. Vuonna 1998 Verifinistä tuli ensimmäisten joukossa OPCW:n nimetty laboratorio, joilla on valtuu- Marjatta Raution työkenttä oli monipuolinen. Vuonna 1991 YK:n turvallisuusneuvosto valitsi hänet järjestön erityiskomission Unscomin jäseneksi suunnittelemaan ja valvomaan Irakin joukkotuhoaseiden haltuunottoa ja hävitystä. Vuonna 2000 Rautio valittiin Unscomin tehtäviä jatkaneeseen Unmovickomissioon. Rautio sai elämäntyöstään monia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia. Hänen alaisuudessaan syntynyt, maailman huipputasoa edustava tieteellinen ja koulutuksellinen pääoma on siirtynyt kemiallisten aseiden analytiikassa mukana oleviin yhteistyölaboratorioihin. Rautiolla oli ratkaiseva vaikutus Verifinin saavuttamaan asemaan eräänä maailman johtavana kemiallisen aseen valvonnan laboratoriona, joka antaa myös alan koulutusta. Kunnianosoituksena hänen aloittamalleen työlle voidaan pitää ensimmäistä OPCW – The Hague -palkintoa, joka jaettiin Verifinille Raution kuolinpäivänä. Vapaa-aikanaan Marjatta Rautio harrasti oopperaa. Kesäisin hän vietti paljon aikaa perheensä kanssa mökillä Vihdissä ja talvisin miehensä kanssa Nizzassa. Kollegat muistavat Marjatta Raution karismaattisena, innovatiivisena ja lämpimänä ihmisenä. Olli Kostiainen ja Paula Vanninen Kirjoittajat ovat Marjatta Raution työtovereita Verifinistä. 1/2015 KEMIA 59 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto M.Sc. Dawei Fengin väitöskirja Thermodynamic Measurements on Alloys and Compounds in Ag-Au-Se and Ag-Pd systems by the Electromotive Force Method tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi TkT Daniel Lindberg (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen. DI Mikhail Erdmanisin väitöskirja Modern fabrication techniques for nanostructures and photonic components tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kristinn B. Gylfason (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen. DI Juho Luomahaaran väitöskirja Advances in superconducting sensors for medical imaging and metrology tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Justin Schneiderman (MedTech West, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen. FM Pia Sundbergin väitöskirja Atomic/molecular layer deposition of hybrid inorganicorganic thin films tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mato Knez (CIC NanoGUNE, Espanja) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. DI Anne Penttilän väitöskirja Phase Equilibrium Measurement and Modeling for Alkanolamine Systems tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Maria Iliuta (Quebecin Laval-yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. Helsingin yliopisto FM Johanna Erikssonin väitöskirja Identification and characterization of genes and proteins involved in the development and progression of melanomas tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Kallioniemi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Minna Nyström. FM Anu-Maija Sundströmin väitöskirja Remote Sensing of Aerosols: Applications for Air Quality and Climate Studies tarkastettiin 10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija Michael Schulz (Norjan ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Gerrit de Leeuw. MMM Anni Alitalon väitöskirja Combination of biological and physico-chemical factors in the development of manure nutrient recovery and recyclingoriented technology tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Willy Verstraete (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustokse- 60 KEMIA 1/2015 na prof. Laura Alakukku. FM Noora Perkolan väitöskirja Fate of artificial sweeteners and perfluoroalkyl acids in aquatic environment tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Sillanpää (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Martin Romantschuk. FM Elina Åhlgrenin väitöskirja Structural modification of graphene by ion irradiation studied with molecular dynamics simulations tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Elena Bichoutskaia (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Kai Nordlund. FM Elina Sjöholmin väitöskirja Computational study of the vibrational energy levels of adsorbed and clustered water and ammonia molecules tarkastettiin 13.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Attila Császár (Budapestin Eötvös-yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Lauri Halonen. M.Sc. Li Liaon väitöskirja Contribution of biogenic volatile organic compounds to the formation and growth of particles in the atmosphere—From molecule cluster to cloud condensation nuclei tarkastettiin 16.12.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Annele Virtanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Kulmala. FM Mikko Karesojan väitöskirja Hybrid Materials: Surface Modification of Different Silica Surfaces and Synthesis of Multiresponsive Hybrid Polymers tarkastettiin 9.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Dirk Kuckling (Paderbornin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu. M.Sc. Bjørnar den Hollanderin väitöskirja Neuropharmacology and toxicology of novel amphetamine-type stimulants tarkastettiin 16.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. David Nutt (Imperial College London, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Esa Korpi. FM John Backmanin väitöskirja Optical properties of atmospheric aerosols using filter-based absorption photometers tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. John Ogren (NOAA, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. Itä-Suomen yliopisto FM Eero Huovisen väitöskirja Fabrication of Hierarchically Structured Polymer Surfaces tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Rafael Taboryski (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen. FM Jussi Rytkösen väitöskirja Mesoporous silicon particles for nanomedical applications tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Oula Penate Medina (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Ale Närvänen. FM Markus Erolan väitöskirja Synthesis of Colloidal Gold and Polymer Particles and Use of the Particles in Preparation of Hierarchical Structures with Selfassembly tarkastettiin 9.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen. FM Jari Kourusen väitöskirja Imaging of Mixing in Selected Industrial Processes Using Electrical Resistance Tomography tarkastettiin 13.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuomas Koiranen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Marko Vauhkonen. Prov. Arto Lipposen väitöskirja Hippocampal field potentials in animal models of Alzheimer’s disease tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Aarne Ylinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Tanila. Jyväskylän yliopisto FM Jarmo Koukon väitöskirja Effects of Heating, Drying And Straining on the Relaxation And Tensile Properties of Wet Paper tarkastettiin 10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Paltakari (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Kataja. FM Siiri Perämäen väitöskirja Method Development for The Determination and Re-Covery of Rare Earth Elements from Industrial Fly Ash tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Paavo Perämäki (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Ari Väisänen. FM Alexander Chernyshevin väitöskirja Nitrogen-Containing Ligands and Their Platinum (IV) and Gold (III) Complexes Investigation of Basicity and Nucleophilicity, Luminescence, and Aurophilic Interactions tarkastettiin 18.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Armando Pombeiro (Lissabonin teknillinen yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Matti Haukka. FM Pauli Peuran väitöskirja Spectroscopic Studies of 173Pt and 175Pt tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Philip Walker (Surreyn yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena Dr. Catherine Scholey. M.Sc. Volker Sonnenscheinin väitöskirja Laser Developments and High Resolution Resonance Ionization Spectroscopy of Actinide Elements tarkastettiin 8.1.2015. Vastaväittäjänä toimi NIMITYKSIÄ Ekokem Oy Tutkimus- ja kehitysosastoon projektipäälliköiksi on nimitetty DI Reetta Andersson ja Viivi Leiviskä. Kemira Oyj Paper-segmentin johtaja, DI, KTM Petri Helsky on nimitetty nykyisen tehtävänsä lisäksi Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajaksi ja EMBA Joe Chan johtajaksi, vastuualueenaan Kiina. Nimitykset tukevat Kemiran suunnitelmaa ostaa AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminta. Kiilto Oy TkT Petri Heljo on nimitetty rakennustarvikeosaston tuotekehityspäälliköksi vastuualueenaan seinäliimat, lattialiimat ja parkettiliimat. Hän on aiemmin toiminut liimojen tuotekehittäjänä. DI Soilikki Kotanen on nimitetty teollisuusosaston tuotekehityspäälliköksi vastuualueenaan 2-komponenttiset PUliimat. Hän on aikaisemmin työskennellyt matkapuhelinten materiaalien ja niiden kiinnittämisen parissa. Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto -yksikön johtajaksi on nimitetty Markku Järvenpää ja tutkimus- ja kehittämispäälliköksi Riitta Rahkonen. Vihreä teknologia -yksikön johtajaksi on nimitetty Eeva-Liisa Ryhänen ja tutkimus- ja kehittämispäälliköksi Sirpa Thessler. prof. Jon Billowes (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena yliopistonlehtori Iain Moore. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Davood Gudarzin väitöskirja Catalytic direct synthesis of hydrogen peroxide in a novel microstructured reactor tarkastettiin 2.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Juan García Serna (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Ilkka Turunen. DI Ari Vepsäläisen väitöskirja Heterogeneous mass transfer in fluidized beds by computational fluid dynamics tarkastettiin 2.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Fabrizio Scala (IRC-instituutti, Italia) ja kustoksena prof. Timo Hyppänen. DI Esa Saukkosen väitöskirja Effects of the partial removal of wood hemicelluloses on the propSivulle 62 in memoriam Antti Mykkänen Labo Line Oy:n arvostettu toimitusjohtaja Labo Line Oy:n toimitusjohtaja Antti Mykkänen kuoli vaikean sairauden uuvuttamana Helsingissä 9. joulukuuta 2014. Hän oli syntynyt Helsingissä jouluaattona 1977. Antti ryhtyi perheyrityksen vetäjäksi vuonna 2011, kun hänen isänsä ja Labo Linen perustaja Martti Mykkänen siirtyi eläkkeelle. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Antista tuli yrityksen omistaja yhdessä veljiensä Tuomaksen ja Juhan kanssa. Antti oli koulutukseltaan sähköinsinööri, mutta elämäntyönsä hän teki laboratoriolaitteiden parissa. Vuonna 1993 perustettu Labo Line on tullut kemian alan ammattilaisille tutuksi muun muassa yhtenä ChemBio-messujen vakionäytteilleasettajista. Antti ehti työskennellä Labo Line Oy:ssä yhteensä 16 vuotta. Hän aloitti yrityksessä laitteita korjaavana huoltomiehenä, siirtyi sitten huollon puolelta myynnin pariin ja lopulta toimitusjohtajaksi. Yrityksen mukana Antti kasvoi höyrysteriloinnin arvostetuksi asiantuntijaksi ja toimi puhujana useissa alan koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Antin toimitusjohtajakaudella Labo Line kasvoi vuosi vuodelta, sen imagoa uudistettiin, ja yritys muutti uusiin tiloihin Helsingin Alppitaloon. Antin kaudella yritys myös noteerattiin Kauppalehden Menestyjä 2013 -maininnalla. Moottoriurheilun intohimoinen ystävä Antti oli intohimoinen moottoriurheilun ystävä, Elias Toivasen gradu palkittiin edustavasta pro gradu -työstä. Ensimmäisen kerran jaetun palkinnon myönsi Suomalaisten Kemistien Seu- Michael Patzschke Filosofian maisteri Elias Toivanen on palkittu vuoden 2014 parhaasta suomalaisesta laskennallista kemiaa Palkinnon Elias Toivaselle (toinen oikealta) luovuttivat laskennallisen kemian jaoston hallituksen jäsenet Mikael Johansson (vas.), Antti Karttunen ja Nino Runeberg. joka nautti harvoista vapaapäivistään esimerkiksi moottoripyöräilyn tai lumikelkkailun parissa. Hänen työhuoneensa seinää koristi kuva rakkaasta moottoripyörästä. Perhe ja sukulaiset olivat aina Antille tärkeitä. Työmatkoillaan hän yritti aina ehtiä käymään tervehtimässä sukulaisia eri puolilla Suomea. Antti oli pidetty esimies ja kollega, joka nautti laajaa arvostusta niin yhteistyökumppaneiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Avuliaana, ahkerana ja huumorintajuisena tunnettu Antti otti aina muut huomioon. Vain 36-vuotiaana menehtynyttä Anttia jäivät kaipaamaan lähimpinä puoliso Tytti, lapset Juho ja Jaakko ran laskennallisen kemian jaosto. Palkinnosta on tarkoitus tehdä jokavuotinen. Tunnustus voidaan myöntää sekä graduille että diplomitöille. Elias Toivanen teki Grid-based Fast Multipole Method—a fully numerical scheme for evaluating twoelectron integrals -otsikoidun gradunsa Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Työ käsittelee kvanttikemiallisissa elektronirakennelaskuissa esiintyvien kahden elektronin repulsiointegraalien laskemista uudentyyppisellä numeerisella menetelmällä. Aihe liittyy massiivisesti rinnakkaisten laskentaohjelmistojen kehittämiseen. sekä vanhemmat ja sisarukset perheineen. Antin menehdyttyä Labo Line Oy jatkaa edelleen vahvasti perheyrityksenä kolmen sisaruksen voimin. Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti tämän vuoden alussa veljeskolmikon sisar, oikeustieteiden maisteri Kati Mykkänen. Tuomas Mykkänen Kirjoittaja on Antti Mykkäsen veli ja työtoveri. Toivasen kehittämä hilapohjainen menetelmä on lähtökohtaisesti rinnakkaistettavissa erittäin tehokkaasti hyvin suurille prosessorimäärille. Se eroaa siten edukseen nykyään käytössä olevista laskentamenetelmistä, joiden soveltuvuus supertietokonelaskentaan on yleensä huono. Palkitsijoiden mukaan kyseessä on erittäin korkeatasoinen laskennallisen kemian gradu, joka sisältää vaativaa menetelmänkehitystyötä lähtien perusteoriasta aina käyttökelpoisen koodin kirjoittamiseen asti. Gradu on luettavissa verkossa osoitteessa http://hdl. handle.net/10138/136535. 1/2015 KEMIA 61 Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija, yliopistonlehtori Heikki M. Tuononen on saanut arvostetun ruotsalaisen Ingrid ja Sten Ahrlandsin palkinnon. Tunnustus jaetaan joka viides vuosi tieteellisesti ansioituneelle nuorelle pohjoismaiselle kemiantutkijalle. Palkinnon myöntää ruotsalainen tiedeseura Kungliga Fysiografiska Sällskapet i Lund – Akademi för naturvetenskap, medicin och teknik. Heikki Tuononen väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Hän on työskennellyt yliopiston kemian laitoksessa Suomen Akatemian rahoittamana tutkijana vuodesta 2008. Vuonna 2011 hänet nimitettiin myös yliopistonlehtoriksi. Tuononen on julkaissut 75 kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia sellaisissa kemian arvostetuimmissa julkaisusarjoissa kuin Journal of the American Chemical Society, Science ja Nature Chemistry. Heikki Tuonosen tutkimusryhmä yhdistää toisiinsa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen kaksi vahvuusaluetta eli epäorgaanisen rakennekemian ja laskennallisen kemian. Ryhmän toiminta keskittyy uusien parittomia elektroneja sisältävien molekyylien, Jyväskylän yliopisto Tutkija Heikki Tuonoselle pohjoismainen kemianpalkinto Jyväskylän yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Heikki Tuononen on myös Oulun yliopiston laskennallisen epäorgaanisen kemian dosentti. radikaalien, valmistukseen. Tutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena on valmistettujen radikaalien soveltuvuus uusien magneettisesti mielenkiintoisten molekyyli- materiaalien lähtöaineiksi. Ryhmän toinen painopistealue on kemiallisten reaktiomekanismien määrittäminen laskennallisten mallinnusmenetelmien avulla. tohtori Patricia Murray (Liverpoolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Seppo Vainio. väittäjänä toimi dos. Anna Kostareva (Almazovin tutkimuskeskus, Venäjä) ja kustoksena prof. Katriina Aalto-Setälä. DI Miina Björnisen väitöskirja The Effects of Electroactive Polypyrrole on the Osteogenic Differentiation of Adipose Stem Cells and Bone Regeneration tarkastettiin 7.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mario Romero-Ortega (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Suvi Haimi. Väitöksiä… erties of kraft pulp tarkastettiin 4.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Kaj Backfolk. DI Jouni Havukaisen väitöskirja Biogas production in regional integrated biodegradable waste treatment—Possibilities for improving energy performance and reducing GHG emissions tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Lidia Lombardi (Rooman Niccolò Cusano -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Mika Horttanainen. DI Petteri Peltolan väitöskirja Analysis and modelling of chemical looping combustion process with and without oxygen uncoupling tarkastettiin 11.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Raiko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Hyppänen. DI Marko Hyvärisen väitöskirja Ultraviolet light protection and weathering properties of wood-polypropylene composites tarkastettiin 18.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Róbert Németh (Länsi-Unkarin yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Kärki. Oulun yliopisto M.Sc. Antonina Shvetsovan väitöskirja Genetic and biochemical studies on the yeast mitochondrial outer membrane protein Om45p tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Be- 62 KEMIA 1/2015 nedikt Westernmann (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ulrich Bergmann. FM Miia Vapolan väitöskirja Peroxisomal channels. The biological role of Pxmp2 protein in mouse and channel-forming activities of the glycosomal membrane from Trypanosoma brucei tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Sami Heikkinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Kalervo Hiltunen. M.Sc. Vanessa Harjusen väitöskirja Skin stem cells and tumor growth: Functions of collagen XVIII in hair follicle cycling and skin cancer, and Bmx tyrosine kinase in tumor angiogenesis tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi MD, Ph.D. Sara Wickström (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Ritva Heljasvaara. FM Anu Laitalan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylases regulating erythropoiesis, and hypoxia-inducible lysyl oxidase regulating skeletal muscle development during embryogenesis tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Janine Erler (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Johanna Myllyharju. FM Sanna Junttilan väitöskirja Studies of Kidney Induction In Vitro Using Gene Expression Profiling and Novel Tissue Manipulation Techniques tarkastettiin 17.12.2014. Vastaväittäjänä toimi Tampereen teknillinen yliopisto M.Sc. Karol Kaszuban väitöskirja Atomistic Molecular Dynamics Simulations of Cytochrome bc1 and Epidermal Growth Factor Receptor Proteins tarkastettiin 10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Mounir Tarek (Lorrainen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen. DI Aino Leppäsen väitöskirja Modeling Fume Particle Dynamics and Deposition with Alkali Metal Chemistry in Kraft Recovery Boilers tarkastettiin 9.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Roman Weber (Clausthalin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Antti Oksanen. Tampereen yliopisto FM Hanna Hiidenmaan väitöskirja Differentiation of human pluripotent stem cells towards functional retinal pigment epithelium for future therapeutic applications tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Riikka Lund (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Heli Skottman. FM Anna Kiviahon väitöskirja Long QT Syndrome -specific Cardiomyocytes Derived from Induced Pluripotent Stem Cells: From cell lines to disease models tarkastettiin 13.12.2014. Vasta- Turun yliopisto FM Henna Päkkilän väitöskirja From molecular blocks to bioanalytical assays: Combining Lanthanide Luminescence and Bioaffinity Binders for Protein Detection tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Karsten Haupt (Compiègnen teknillinen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Tero Soukka. FM Jussi Kauppilan väitöskirja Graphene from Graphite by Chemical and Physical Techniques tarkastettiin 9.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Francesco Paolucci (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Carita Kvarnström. DI Sari Mäkisen väitöskirja Production, isolation and characterization of bioactive peptides with antihypertensive properties from potato and rapeseed proteins tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard J. TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki 5.–6.2.2015 www.labqualitydays.fi ChemBio Finland Helsinki 18.–19.3.2015 www.chembiofinland.fi Kemian Päivät Helsinki 18.–19.3.2015 www.kemianseurat.fi Teolliset palvelut Tampere 25.–26.3.2015 www.expomark.fi Tieteen päivät Jyväskylä 14.–15.4.2015 www.jyu.fi SciFest 2015 Joensuu 23.–25.4.2015 www.scifest.fi Tieteen päivät Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi NBC 2015 Symposium Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbsec.fi EuroMining 2015 Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi Yhdyskuntatekniikka 2015 Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Helsinki 27.5.2015 www.echa.eu FitzGerald (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Heikki Kallio. FM Maija Nyströmin väitöskirja Enhancing the usability of drug materials by electrostatic atomisation tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniel Lacks (Case Western Reserve -yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Petriina Paturi. FM Laura Pihlgrenin väitöskirja NIR-Vis Up-Conversion Luminescence in the Yb3+,Er3+ Doped Y2O2S, ZrO2, and NaYF4 Nanomaterials tarkastettiin 16.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Artur Bednarkiewicz (Puolan tiedeakatemia) ja kustoksena dos. Mika Lastusaari. FM Mika Kaimaisen väitöskirja Stability of natural colorants of plant origin tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Carmen Socaciu (Romanian maataloustieteiden ja eläinlääketieteen yliopisto) ja kustoksena prof. Rainer Huopalahti. FM Kari Kurpan väitöskirja ERBB4 mutations in cancer and amyotrophic lateral sclerosis tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväit- Helsinki Chemicals Forum 9th European Additives & Colours Conference Barcelona, Espanja 23.–25.2.2015 www.4spe.org/ace15 Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu Green Polymer Chemistry Joensuu 1.–3.6.2015 www.luma.fi/paivat NPE 2015 Valtakunnalliset Luma-päivät Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat European Science Education Research Conference Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Tieteen päivät Köln, Saksa 18.–19.3.2015 www.amiplastics.com/events Orlando, Yhdysvallat 23.–27.3.2015 www.npe.org 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org Parts2clean Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015 www.parts2clean.com Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se EuroMedLab 2015 Biovision 2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr In-cosmetics Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com Lyon, Ranska 9.–10.4.2015 www.biovision.org Barcelona, Espanja 14.–16.4.2015 www.in-cosmetics.com OMCOS 18 Conductive Plastics 2015 Düsseldorf, Saksa 29.6.–1.7.2015 www.amiplastics.com/events Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto IFAT Eurasia Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi Compounding World Congress 21st European Conference on Organometallic Chemistry Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi 8th European Symposium on Clinical Laboratory and In Vitro Diagnostic Industry 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Scandinavian Coating In Vino Analytica Scientia Symposium 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements 45th Iupac World Chemistry Congress Bioenergia 2015 Tieteen päivät Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Empack 2015 Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Pharmapack 2015 Pariisi, Ranska 11.–12.2.2015 www.pharmapackeurope.com täjänä toimi prof. Yosef Yarden (Weizmann-instituutti, Israel) ja kustoksena prof. Klaus Elenius. FM Hannu Leinon väitöskirja Extended hydrogen photoproduction by nitrogen-fixing cyanobacteria tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jens Appel (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki. FM Johnny Dahlin väitöskirja Spectroscopic studies of III– V semiconductor materials for improved devices tarkastettiin 17.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Huttula (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kalevi Kokko. Åbo Akademi FM Max Lönnforsin väitöskirja Studies on Membrane Properties of Cholesterol and 3-beta Modified Sterol Analogs tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Erwin London (Stony Brookin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. J. Peter Slotte. M.Sc. Hamid Ghanbari Toudeshkin väitöskirja Sustainable Steelmaking by Process Integration tarkastettiin 28.11.2014. Vas- Ankara, Turkki 16.–18.4.2015 www.ifat-eurasia.com Köln, Saksa 21.–23.4.2015 www.amiplastics.com/events Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015 www.accic.cat Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15 Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu taväittäjänä toimi prof. Jan Dahl (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Henrik Saxén. DI Niklas Vähä-Savon väitöskirja Behavior of Black Liquor Nitrogen in Combustion—Formation of Cyanate tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Kevin J. Whitty (Utahin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mikko Hupa. M.Sc. Weronika Pawelecin väitöskirja New families of highly efficient, halogen-free flame retardants for polypropylene (PP) tarkastettiin 11.12. 2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Vuorinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Carl-Eric Wilén. FM Eero Salmisen väitöskirja Catalytic upgrading of biomass extractives to fine chemicals over supported ionic liquid catalysts (SILCAs) tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Vasile Parvulescu (Bukarestin yliopisto, Romania) ja kustoksena prof. Jyri-Pekka Mikkola. M.Sc. Anastasia Tsvetkovan väitöskirja Designing sustainable industrial ecosystems: the case of a biogas-for-traffic solution tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Rupert Baumgartner (Grazin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena dos. Magnus Gustafsson. Ph.D. Martina Stekrovan väitöskirja α-Pinene oxide and verbenol oxide isomerizations over heterogeneous catalysts tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Michael Renz (Valèncian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Dmitry Murzin. DI Petteri Suomisen väitöskirja Thermal reactions of the major hydrocarbon components of biomass gasification gas tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Tanskanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Salmi. FM Emilia Komulaisen väitöskirja JNK regulates dendrite and spine architecture in the central nervous system influencing spatial learning and motor tasks tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Herdegen (Kielin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Lea Sistonen. 1/2015 KEMIA 63 SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seura palkitsi vuoden parhaan väitöskirjan merkittävästi toisistaan. Rajeev K. Dubeyn väitöskirjaan sisältyy neljä tieteellisesti korkeatasoista julkaisua, jotka ovat ilmestyneet European Journal of Organic Chemistry, Chemistry of Materials, Chemistry—A European Journal ja Inorganic Chemistry -lehdissä. Gustaf Kompan palkinto vuoden 2013 parhaasta kemian alan väitöskirjasta jaettiin Suomalaisten Kemistien Seuran joulukuun kokouksessa Kansallisteatterissa. Uusia jäseniä Heleena Karrus Gustaf Kompan palkinnon parhaasta kemian väitöskirjasta vuonna 2013 on saanut filosofian tohtori Rajeev K. Dubey. Dubey teki väitöstyönsä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Palkinto jaettiin Suomalaisten Kemistien Seuran joulukuun kokouksen yhteydessä 11.12.2014. Palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa. Dubeyn väitöskirja Synthesis and Function of Photoactive Donor-Acceptor Systems of Bay-Functionalized Perylene Diimide Dyes in View 1,7- and 1,6-Regioisomers käsittelee nimensä mukaisesti uusien fotoaktiivisten luovuttaja-vastaanottajasysteemien valmistamista ja spektroskooppista karakterisointia. Fotoaktiivisten systeemien ymmärtäminen on erittäin tärkeää esimerkiksi uusien fotosynteesiä jäljittelevien systeemien ja orgaanisiin molekyyleihin perustuvien valosähköisten laitteiden valmistamisen kannalta. Dubeyn tutkimukset osoit- Palkinnon Rajeev Dubeylle (keskellä) jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg (oik.) Palkintotilaisuuteen osallistui myös Dubeyn väitöstyön ohjaaja, professori Helge Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. tavat, että regioisomeeristen seosten ja vastaavien puhdasaineiden optoelektroniset ominaisuudet voivat olla keskenään täysin erilaisia. Erittäin mielenkiintoinen on Dubeyn havainto, jonka Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut NumeroAineistopäivä 2/2015 11.helmikuuta 3/2015 9.huhtikuuta 4/2015 16.toukokuuta Ilmestymispäivä 10.maaliskuuta 5.toukokuuta 12.kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. 64 KEMIA 1/2015 mukaan 1,7- ja 1,6-difenoksiperyleenidi-imidien optiset ja sähkökemialliset ominaisuudet olivat käytännössä samat, kun taas vastaavat dipyrrolidinyylipaikkaisomeerit poikkesivat Kokous hyväksyi Suomalaisten Kemistien Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi diplomi-insinöörit Johanna Ikäheimosen ja Jyri-Pekka Multasen sekä tekniikan tohtori Tuomo Sainion. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontieteiden kandidaatti Mihail Ruotsi, tekniikan ylioppilaat Jenni Aaltonen, Sara Leskinen, Iida Montonen, Reetta Määttänen, Ville Ruokolainen ja Ninni Ylönen sekä filosofian ylioppilaat Paula Piekkari, Iisa Rautiainen, Janne Sarkkinen, Ronja Suvela ja Tuomas Vielma. Kokouksen jälkeen iltaa jatkettiin jouluateriaa nauttien vilkkaan seurustelun lomassa sekä Kansallisteatterin Europaeus-esitystä seuraten. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa joulu–tammikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Sanna Martikainen Helsingistä ja Timo Kivi Tuusulasta. EuCheMSin kokous Kreikka pyysi tukea kemianopetukselle Kreikan kouluja uhkaa kemian poistaminen opetusohjelmasta mahdollisesti jopa kokonaan. Opintouudistuksen yhteydessä kemianopetuksen määrää ollaan ainakin vähentämässä radikaalisti. Kemiantunnit aiotaan korvata tietotekniikan kursseilla. Asiasta kertoi Kreikan edustaja Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin yleiskokouksessa, joka pidettiin Puolan Torunissa 23.–24. lokakuuta 2014. Kreikka pyysi samalla järjestön tukea kampanjalle, jolla se puolustaa kemian asemaa maan kouluissa. Tuki myönnettiin. EuCheMSin uusi puheenjohtaja, professori David Cole-Hamilton astui kokouksessa tehtäväänsä. Puheenvuorossaan hän kiitti edeltäjäänsä Ulrich Schubertia tämän tekemästä työstä järjestön hyväksi. Cole-Hamilton on palkannut ulkopuolisen konsultin linjaamaan järjestön tulevaisuutta. Kokouksessa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka kemianseurojen välistä yhteistyötä voitaisiin tiivistää ja keskusjärjestön taloudellista tilaa kohentaa. EuCheMSin Istanbulissa elo–syyskuussa 2014 järjestämä kemian kongressi todettiin kokouksessa erittäin onnistuneeksi. Konferenssi herätti kiinnostusta muun muassa sosiaalisessa mediassa. Seuraava EuCheMS Chemistry Conference on määrä järjestää vuonna 2016 Espanjan Sevillassa ja sitä seuraava vuonna 2018 Ison-Britannian Liverpoolissa. Tärkeäksi EU-lobbaajaksi Kokouksessa selvisi myös, että EuCheMSin asema asiantuntijana ja konsulttina EU:n laki- ja direktiiviesitys- ten valmistelussa on viime aikoina vahvistunut. Tähän on vaikuttanut järjestön toimiston muutto Lontoosta Brysseliin. ECTN (European Chemistry Thematic Network Association) hyväksyttiin kokouksessa EuCheMSin kannatusjäseneksi. Liiton kemianopetuksen jaosto on jo aiemmin tehnyt hyvää yhteistyötä ECTN:n kanssa. Kannatusjäseneksi hyväksyttiin myös ENMIX-instituutti (European Nanoporous Materials Institute of Excellence). Suurin osa EuCheMSin henkilöjäsenten toiminnasta tapahtuu jaostoissa ja työryhmissä, joiden aktiivisuus on osoittautunut vaihtelevaksi. Sekä fysikaalisen kemian jaosto että kemian historian työryhmä esittivät pahoittelunsa siitä, että niissä ei enää ole mukana edustajaa Suomesta. Nuorten kemistien houkuttelusta aktiiviseen järjestötoimintaan on vastannut Euroopan nuorten kemistien järjestö EYCN (European Young Chemists’ Network), joka on onnistunut työssään hyvin. Yleiskokouksessa oli noin 30 osallistujaa. Pohjoismaista olivat paikalla edustajat Norjasta ja Suomesta. EuCheMSin seuraava yleiskokous pidetään Itävallan Wienissä syyskuussa 2015. Mariann Holmberg Kirjoittaja edusti kokouksessa Kemian Seuroja. mariann.holmberg@arcada.fi Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. SEUROISSA TAPAHTUU Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Molekyyligastronomian ilta 10.2.2015 klo 17–21 Itä-Hämeen Marttala (Laaksokatu 1, Lahti). Ilmoittautuminen osoitteessa eilaha@elisanet.fi sekä osallistumismaksu (10 euroa) seuran tilille FI12 4712 0010 0406 25 viimeistään 5.2. Keski-Suomen Kemistiseuran Vuosikokous 10.2.2015 klo 18 Ravintola Aimo (Asekatu 3, Jyväskylä). Esityslista osoitteessa ks-kemistiseura.blogspot.fi. Ilmoittautumiset 5.2. mennessä: virpi.noponen@gmail.com, puh. 050 308 6106. Suomalaisten Kemistien Seuran Kokous ja vierailu EU-komission Suomen-edustustoon 12.2.2015 klo 15.30–17.30 Malminkatu 16, Helsinki. Ilmoittautumiset ma 9.2. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Pohjois-Suomen kemistit ry:n Kemistitapaaminen Oulussa 21.2.2015 Kun suurennuslasi ei riitä – rikostutkinnan kemiaa ja biokemiaa. Professori Kimmo Himbergin yleisöluento. Tietomaan auditorio (Nahkatehtaankatu 6) klo 15. Illanvietto (Vanhan Paloaseman Ullakko, Kauppurienkatu 24, 3. kerros) klo 18. Sitovat ilmoittautumiset iltatapahtumaan osoitteessa psks-sihteeri@oulu.fi sekä illalliskortin (50 euroa) maksu seuran tilille FI72 5741 3620 3178 72 viimeistään 7.2. Finska Kemistsamfundets Årsmöte 24.2.2015 kl. 18 Restaurang Tekniskas salar (Eriksgatan 2, 6 vån), Helsingfors. Anmälningen till 15.2. via www.suomalaistenkemistienseura.fi. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vuosikokous ja retki Helsingin yliopiston kemian laitokseen 26.3.2015 Lähtö Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 16. Ilmoittautuminen osoitteeseen eilaha@elisanet.fi viimeistään 13.3. Paluumatkalla ruokailu ravintola China Flavorissa. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vierailu Viking Maltin tehtaaseen 14.4.2015 klo 15.30 Niemenkatu 18, Lahti. Tehdaskierros ja tutustuminen laboratorioon. Ilmoittautuminen osoitteeseen eilaha@elisanet.fi viimeistään 8.4. Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve? 18.–21.4.2015 Messukeskus, Helsinki. Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. 1/2015 KEMIA 65 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Zürich inspiroi nobelisteja Pieni Sveitsi on tieteen suurvaltio, joka osaa sijoittaa tutkimusvaransa tuottavasti. Alle 400 000 asukkaan Zürich syytää nobelisteja kuin liukuhihnalta. Sisko Loikkanen Manner-Euroopan parhaaksi yliopistoksi on toistuvasti yltänyt Zürichin teknillinen yliopisto ETH. Luonnontieteiden osalta se pääsi hiljattain 8. sijalle myös globaalissa mittelössä. Vuonna 1855 perustettu ETH Zürich käyttää vuosittaiseen toimintaansa 1,3 miljardia euroa. Tutkimusta tukevat myös yksityiset tahot. Yrittäjä-miljonääri Hansjörg Wyss ilmoitti juuri rahoittavansa ETH:n ja Zürichin yliopiston uuden yhteisen tutkimuslaitoksen ja lahjoitti sille 120 miljoonan pesämunan. Zürichissä vaikuttaneista tiedemiehistä ehdoton tähti on vuoden 1921 fysiikan nobelisti Albert Einstein. Saksassa syntynyt Einstein suoritti perustutkintonsa ETH:ssa, silloisessa polyteknillisessä koulussa. Koulussa hän tapasi myös ensimmäisen vaimonsa Mileva Marićin, lahjakkaan serbin, joka oli kurssin ainoa naisopiskelija. Valmistuttuaan Einstein pestautui paremman puutteessa työhön Bernin patenttivirastoon. Oman toimensa ohella hän kehitti siellä kuuluisan suppean suhteellisuusteoriansa ja kirjoitti samana vuonna 1905 väitöskirjansa, joka tarkastettiin ETH:ssa. Sen jälkeen avautui jo akateemisiakin paikkoja. Einstein työskenteli sekä ETH:ssa että Zürichin yliopistossa, kunnes vuonna 1914 siirtyi professoriksi henkisesti vapaamielisempään Berliiniin. Einsteinin lisäksi ETH Zürichissä on opiskellut tai työskennellyt 20 muuta nobelistia, joista 10 on saanut palkintonsa kemiasta. Vuoden 1939 nobelisti Lavoslav Ružička tutki ETH:ssa luonnonaineita, terpeenejä ja muita tuoksuaineita. Zürichin-kaudellaan hän tuli kuuluisaksi etenkin steroidikemian töistään ja teki laboratoriostaan yhden maailman johtavista orgaani- Zürichin upeat maisemat innoittivat muun muassa Albert Einsteinia, jonka tiedetään nauttineen kävelyretkistä kauniissa järviympäristössä. 66 KEMIA 1/2015 sen kemian keskuksista. ETH:n Nobel-kemistejä ovat myös esimerkiksi Richard Ernst ja Kurt Wütrich, jotka palkittiin vuosina 1991 ja 2002. Ernst kehitti NMRspektroskopian teoriaa, Wütrich proteiinien NMR-tutkimusta. Paulin kieltosäännöstä kemisteillekin tuttu fyysikko Wolfgang Pauli työskenteli ETH:n professorina vuodet 1928–1958. Nobelin hän sai vuonna 1945. ETH:n pitkäaikainen tietotekniikan professori Niklaus Wirth puolestaan tunnetaan muun muassa Algol W- ja Pascal-ohjelmointikielten kehittäjänä. Nanoteknologian kehto Myös vuonna 1833 perustettu Zürichin yliopisto voi esitellä komean nobelistiluettelon. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi röntgendiffraktiota kehittänyt Max von Laue sekä Erwin Schrödinger, joka loi kuuluisat kvanttimekaniikan aaltoyhtälöt. Yliopiston immunologian professori Rolf Zinkernagel sai vuoden 1996 lääketieteen Nobelin tutkimuksistaan, joissa hän selvitti T-solujen toimintaperiaatteita ja mekanismeja, joilla immuunijärjestelmä tunnistaa virusten infektoimat solut. IBM:n Zürichin-tutkimuskeskus taas kuuluu nanoteknologian uranuurtajiin. Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer kehittivät siellä tunnelointimikroskopian, jolla voidaan kuvata pintojen rakenteita atomitason tarkkuudella. Parivaljakko palkittiin keksinnöstään fysiikan Nobelilla vuonna 1986. Nobelin fysiikan palkinto meni Zürichin IBM-instituutin tutkijoille myös seuraavana vuonna, jolloin Alex Müller ja Georg Bednorz saivat sen korkean lämpötilan suprajohdetutkimuksestaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY 1/2015 2.1. 15.1. 4.2. 2/2015 4.2. 18.2. 10.3. NRO OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä Lisäjakelu: ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö 4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä 6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit Tavoita päättäjät! Erikoisjakelut 2015 • Yli 10 000 lukijaa. Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Haver & Boecker seulonta-analyysilaitteet DIN EN ISO / IEC 17025 Nämä ja paljon muuta osastollamme 2 f 51 18.-19.3.2015. Tervetuloa! TEOPAL asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi (c) NaLinet 2015-01 Ota askel parempaan
© Copyright 2024