LUMI- SURFFARI EI TOSIAAN YLÖS MYSTINEN - Kemia
2/2015 KEMIA Kemi Mukana messuopas! LUMISURFFARI latautuu tunturilla EI TOSIAAN mikään tavallinen Virtanen YLÖS tuolista, istumatyöläinen! Tervetuloa Hosmedin osastolle 1f9 tutustumaan uuteen viskosimetriin ja FTIR mikroskooppiin. ChemBio Finland 18.-19.3.2015 osasto 1f9 MYSTINEN marenki valloitti kemistikokit Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi TA Instruments TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry: • Sign up and increase your application knowledge. •Balanced content between theory and practical hints. • You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation. • Participation is free. Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings: When Desciption Feb 16 – 18 Feb 25 – 26 March 2 March 3 March 4 March 5 March 17 March 18 April 13 April 23 – 24 April 23 – 24 June 1 – 3 June 9 June 23 – 25 Aug 19 – 20 Sep 8 – 10 Sep 14 Sep 28 Sep 29 Sep 30 Oct 1 Oct 7 Oct 8 Oct 12 Oct 21 – 22 Oct 27 – 28 Nov 18 – 19 Rheology Technology Tour* Thermal Technology Tour* Microcalorimetry – TAM Air Training Course Microcalorimetry – TAM III Training Course Microcalorimetry – NanoITC Training Course Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications Microcalorimetry Technology Tour* Rheology Training Course Elmia Polymer – Nordic Rubber Conference 52nd Nordic Polymer Days Thermal Technology Tour* Rheology Technology Tour* 24th Nordic Rheology Conference Rheology Technology Tour* Microcalorimetry Technology Tour* Microcalorimetry – TAM Air Training Course Microcalorimetry – TAM III Training Course Microcalorimetry – NanoITC Training Course Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications Microcalorimetry Technology Tour* Rheology Training Course Dynamic Mechanical Analysis (DMA) – Theory Thermal Technology Tour* Where Trondheim&Tromsö CPH/Malmö Sollentuna Sollentuna Sollentuna Sollentuna Oslo/Kjeller Oslo/Kjeller CPH/Malmö CPH/Malmö Jönköping Copenhagen Helsinki Stockholm Karlstad, S Helsinki Örebro&Karlskoga Sollentuna Sollentuna Sollentuna Sollentuna CPH/Malmö CPH/Malmö CPH/Malmö Gothenburg Helsinki Stockholm *Technology Tours: TA Application Specialists visiting users to discuss applications, technical matters, instruments and software www.tainstruments.com For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com. By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00. Ääriolosuhteiden asiantuntija. “ KyLmäsäiLyTys LämpöTiLan vaLvonTa inKuboinTi ja LämpöKäsiTTeLy KemiKaaLien säiLyTys KemiKaaLien säiLyTys Labo Line on vuonna 1993 perustettu laboratorio- ja sairaalalaitteiden maahantuontiin ja ylläpitoon keskittynyt kotimainen perheyritys. Vahvaan asiantuntemukseen on panostettu yrityksessämme jo kahden sukupolven ajan. Labo Line on luotettava kumppani, joka tarjoaa täyden palvelun korkeatasoisista laitteista koulutus- ja huoltopalveluihin. Koska asiakas on meille tärkein, olemme rekrytoineet lisää henkilöstöä sekä laajentaneet tuote- ja palveluvalikoimaamme, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin myös tulevaisuudessa.“ sTeriLoinTi ja väLinehuoLTo miKrobioLoginen suojaus iLmanpuhdisTus Toimitusjohtaja näyTTeenKäsiTTeLy Kati Mykkänen Labo Line Oy miTTaLaiTTeeT ChemBio 2015 bo Linen Tervetuloa La 26. osastolle 1 C www.laboline.fi • info@laboline.fi • Karjalankatu 2, 00520 Helsinki • (09) 877 0080 Marianne Juntusen kotialbumi SISÄLLYS 52 Mystinen marenki Kemianopettaja ja luontoaktivisti Marianne Juntunen vaihtoi etelän savut pohjoisen pakkasiin. (s. 6) maistui molekyylikokeille 56 Rähinäviina on geenien tuote Rötöstaipumus voi kulkea perimässä Katja Pulkkinen 64KEEMIKKO Elämä on Mari Puoskari 65HENKILÖUUTISIA 14 Ei mikään tavallinen Virtanen 68 TULEVIA TAPAHTUMIA 69SEURASIVU Päivi Ikonen Valion kuva-arkisto 20AJANKOHTAISTA Kiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Elina Saarinen 22UUTISIA 32 VIHREÄT SIVUT 38TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Artturi Ilmari Virtanen oli epätavallinen ihminen ja epätavallinen nobelisti. Touko Perkon uusi teos piirtää suuresta miehestä tarkan kuvan. (s. 14) Anna Jaskari 41 ULJAS UUSI BIOTALOUS Älykästä kemiaa yhteisin voimin Maija Pohjakallio 42NÄKÖKULMA Kodin henkäykset Anja Nystén Sisko Loikkanen 46 Reachin ytimessä Anna-Liisa Sundquist näytti suuntaa lupamenettelylle 4 Linda Fröberg-Niemi ja Reeta Huhtinen rakentavat Raisioon älykkään kemian keskittymää. Yhteisin voimin hyödynnetään sivuvirtoja ja jalostetaan biomassoja uusiksi tuotteiksi. (s. 41) Riku Rinta-Jouppi 50 Green Growth versoi älypuutarhan Turku Science Park 42 KEMIA SILLOIN ENNEN 44 NAISET JA KEMIA Berta Karlik – Linnanneidosta pioneeriprofessoriksi Jari Koponen KEMIA 2/2015 Tinja Saarela 62ULKOMAILTA 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen Tuovi Kukkola 60 Arki aktiiviseksi Istumatyöläinen, nouse tuolista! Lumisurffari lentää laudalla Arja-Leena Paavola 58 Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Marleena Vilminko Arkinen jauhelihakastike kohosi molekyyligastronomian illassa uusiin sfääreihin, todistavat Pekka Ilvonen ja Leena Hovi. (s. 52) 70 TIETEEN KAUPUNGIT Geneve on hiukkasfysiikan mekka Sisko Loikkanen 71 CHEMBIO MESSUOPAS KEMIA PÄÄKIRJOITUS 10. maaliskuuta 2015 Kemi Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Hyvää makua elämään MENNEIDEN vuosikymmenten scifi-tuotannoissa eli sitkeä kuvitelma tulevaisuudesta aikana, jolloin ihmiskunta popsii polttoaineensa tehokkaasti pillereinä, ei enää aterioina. Ruokapillerit odottavat edelleen tuloaan. Kysyntää ei ole. Avaruuslentäjätkin saavat tätä nykyä nauttia omien makutottumustensa mukaisista lounaista, kosmonautit borssikeitosta ja taikonautit kung po -kanasta. Hyvä ruoka on paljon muutakin kuin kokoelma ravintoaineita; se on elämyksiä, muistoja ja aistien juhlaa. Äidin karjalanpiirakat ovat parhaita. Markku Joutsen Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 ELINTARVIKKEIDEN terveysvaikutuksia tutkitaan valtavasti, niin paljon että ruoka nautintona on jäänyt toisarvoiseen asemaan. Terveysnäkökulman ylikorostaminen ei kuitenkaan välttämättä johda toivottuihin tuloksiin. Valistuksen mallimaassa Yhdysvalloissa ylipaino on paljon yleisempää kuin kulinaOnnistuisiko paremmin, jos rismin kehdossa Ranskassa, jossa ateriointi on olennainen osa kultruuasta nautittaisiin enemmän tuuria, ei terveyssuoritus. ja nalkutettaisiin vähemmän? Tieto voi lisätä syyllisyyttä, mutta se ei yksinään johda tapojen muutokseen. Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän? MAUKKAIMMILLAAN hyvä ateria on silloin, kun sen saa syödä hyvässä seurassa. Kuten ystäväni lapsi sen kiteytti: ”Parasta ravintolassa on se vaihe, kun ollaan jo tilattu ruoka ja odotellaan ja kerrotaan vitsejä.” Ruuan valmistus porukalla on sekin arjen juhlaa, kuten Marleena Vilmingon ja Anna Jaskarin reportaasi Päijät-Hämeen kemistikerholaisten kokkausillasta osoittaa. Kotitalous oli koulussa lempiaineitani, mutta aikuisten köksäntunneilla taitaa olla vielä hauskempaa. Suomalaisen keittiökemian pioneeri, professori Anu Hopia vetää keittiömestari Tatu Lehtovaaran kanssa molekyyligastronomian avoimia klubi-iltoja, joissa pääosassa on maistuva ruoka. Jälkipelit käydään Hopian blogissa www.molekyyligastronomia.fi. Miten on mahdollista, että jääkaappikylmänä paistettu liha oli mehevämpää kuin hyvissä ajoin huoneenlämpöön otettu? P.S. Elintarvikkeita tutkitaan myös väärennösten paljastamiseksi. Uudet dna-menetelmät osoittavat, onko tuotteessa sitä mitä seloste lupaa. Tästä ja paljosta muusta kerrotaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään osana ChemBio Finland 2015 -tapahtumaa 18.–19. maaliskuuta. Poimi parhaat palat lehden messuoppaasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.chembiofinland.fi. 2/2015 KEMIA 5 K E kää M I S T Sar n jas töp I N sa e u oli si kak k tellä ko em än ja e samm istien pät att har ava eja ras llisi tuk a sia. Lumisurffari Kemianopettaja ja ympäristönsuojelija Marianne Juntunen karistaa kiireet Lapin puuterilumelle. Marianne Juntusen kotialbumista lentää laudalla Katja Pulkkinen Arttu Muukkonen Pehmeä, kumpuileva hanki lumilaudan alla muistuttaa valtameren aaltoja. Aalloilla ratsastamiselta lumella eteneminen myös tuntuu. ”Puuterissa lautaileminen on aivan kuin surffaisi veden pinnalla”, hymyilee Marianne Juntunen, väitöskirjaansa viimeistelevä kemianopettaja ja ympäristökasvattaja. Liuku tunturin rinteellä on kepeää ja lähes äänetöntä. Lapin äärettömät erämaat vetävät vertoja rannattomalle ulapalle. Ollaan Kirkkonummella kasvaneen Juntusen nykyisillä kotikulmilla Pyhätunturilla, puurajasta muutama sata kilometriä etelään, jalkojen alla Napapiiri. 6 KEMIA 2/2015 Marianne Juntunen toimi opiskeluaikoinaan ohjaajana Helsingin yliopiston kemian laitoksen toiminnallisessa oppimisympäristössä, kemianluokka Gadolinissa. Pohjolan lumi liidättää laskijaa. "Enää en lennä ulkomaille hiihtämään. Ympäristökasvattajan pitää pystyä eettisiin valintoihin." Lumi on entiselle laskettelumatkaoppaalle ja nykyiselle vapaa-ajan laskijalle tärkeä elementti. Huipulle ei tarvitse nousta hissillä, kun sinne pääsee myös omin voimin kivuten. Eväät reppuun, pipo päähän ja skinit eli karvatarrat suksenpohjiin. Näin saavuttaa myös paikkoja, joita isot ihmismassat eivät ole tampanneet tasaisiksi. Kun liukumista estävät skinit irrottaa pois, napsauttaa kaksi suksea yhdeksi kappaleeksi ja kääntää siteet menosuuntaan, alla on splittilaudaksi kutsuttu lumilauta. Kiireet ja huolet jäävät taakse, kun nojautuu hieman eteenpäin ja antaa painovoiman viedä kohti alhaalla häämöttäviä notkelmia. Kumartelua tofunsyöjälle Kymmenisen vuotta sitten Juntunen pakkasi lumilautansa lentokoneen ruumaan ja matkusti toiselle puolelle palloa, entiseen ainujen valtakuntaan Hokkaidon saarelle. Sinne hän matkasi kirjoittamaan graduaan tuotteen elinkaaresta kemianopetuksessa. ”Tein jo opiskeluaikana sijaisuuksia kouluissa ja kerroin oppilaille muun muassa tuotteiden elinkaaresta ja kierrätyksestä. Mietin, että sen voisi tehdä paljon kiinnostavamminkin kuin näyttämällä kirjasta kuvaa jugurttipurkista”, Juntunen muistelee opinnäytetyönsä aiheenvalintaa. Japani valikoitui kohteeksi, koska siellä oli helppo yhdistää opiskelu, työ ja harrastus. Nuori nainen toimi hiihto-oppaana Nisekon laskettelukeskuksessa, otti matkailijat vastaan, hankki heille hissiliput, vei rinteisiin ja ruokailemaan. Kohteliaisuudestaan tunnetut japanilaiset taitavat käytöstavat myös rinteessä. Kun hiihtohissi saapuu perille Yōtei-vuoren huipulle, siellä odottaa työntekijä, joka kumartaa syvään jokaiselle tulijalle esittäen tervetulotoivotukset ja kiittäen tätä juuri kyseisen hissin valitsemisesta. Nousevan auringon maassa kaikki tulevat huomioiduiksi aina ja kaikkialla. ”Kun Japanissa esimerkiksi menee kauppaan, koko henkilökunta toivottaa tervetulleeksi. Kun ostokset on tehty, seuraa joukoittain kiitoksia ja jäähyväistoivotuksia. Silloin kun asiakkaita on paljon, huuto on aikamoinen”, Juntunen virnistää. Köyhän kasvissyöjän ei kuitenkaan ollut helppoa löytää sopivaa vatsantäytettä. Kylässä, jossa hän asui, ei ollut ruokakauppaa vaan pelkästään pieni kioski. ”Paikalliset söivät aamupalaksikin venyviä mädätettyjä papuja. Itse elin lähinnä kylmällä tofulla.” Vaihtelua pöytään toivat suomalaisten hiihtoturistien jättämät ylijäämäruuat, jotka opas mielellään pisteli poskeensa. 2/2015 KEMIA 7 ”Tasoitin sillä vähän lentämisen aiheuttamaa hiilikuormaakin.” Lunta rakastava kemisti ehti opasuransa aikana työskennellä myös Euroopan rinteillä. Tutuiksi tulivat esimerkiksi Itävallan Flachaun paljaspäiset laskettelijat. ”Keski-Euroopassa on omituinen muoti laskea pipotta”, hän ihmettelee. Hiilikuorman ja ilmastonmuutoksen miettiminen sai kuitenkin aikaan sen, että Juntunen tätä nykyä jättää muiden maiden hiihtokeskukset väliin. Lumi uhkaa kadota laudan alta, kun lämpötila nousee. ”Lentomatkailun päästöt olivat yksi syy siihen, miksi en jatkanut hiihtooppaana, niin upeita kokemuksia kuin työ tarjosikin.” Nykyisin Juntuselle riittävät Lapin tunturit pipopäisine hiihtäjineen ja karvakengissään vastaan astelevine poromiehineen. ”En enää lennä ulkomaille laskemaan. Jos en ympäristökasvattajana itse pysty eettisiin valintoihin, kuka sitten pystyy?” Pohjoisen pätkätyöläinen Ympäristö, luonto ja eläimet ovat olleet Marianne Juntusen sydäntä lähellä pienestä pitäen. 11-vuotiaana, viidettä luokkaa käydessään hän sai käsiinsä turkistuotannosta kertovan esitteen. Villieläimen sulkeminen häkkiin karuihin oloihin tuntui musertavalta. Energinen tyttö päätti toimia. Hetki vain, ja vetoomus turkistarhauksen lopettamiseksi koko maasta oli val- ympäristö- ja eläinsuojeluyhdistyksissä. Lisäksi mielenkiinnon kohteiden listalle ilmestyi uusi, kiehtova lisä: kemia. ”Kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen. Näin jo silloin, että kemiassa on tosi paljon potentiaalia.” Ennen kemianopettajaksi valmistumistaan Marianne Juntunen hankki biokemian diplomi-insinöörin paperit Teknillisestä korkeakoulusta. Tähtäimessä olivat silloin tutkijanura ja etenkin eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen. ”Se ajatus kuitenkin jäi, sillä Suomessa oli siihen aikaan vain yksi alan tutkimusryhmä. Olisi pitänyt muuttaa Saksaan, jos olisin halunnut tehdä sitä työtä.” Enää Juntunen ei haikaile tutkimuksen perään, sillä kemian, matematiikan ja ympäristöasioiden opettaminen on osoittautunut antoisaksi. Opettajaksi kylmään pohjolaan hänet vei rakkaus – mieheen ja erämaahan. Ensimmäiset sijaisuutensa Lapissa Juntunen teki Pelkosenniemellä. Nykyinen pesti on Kemijärvellä, lähellä luontoa ja huikeita maastoja. ”Tämä on ollut mahtava tapa yhdistää palkkatyö, väitöskirjan teko ja harrastukset. Vakituista paikkaa voi olla hankala kemistin täältä löytää, mutta opettajantöitä on riittänyt.” Erilainen opettaja Juntusen väitöskirjan aiheena on kestävää kehitystä tukeva tutkimukselli- ”Lukiossa kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen.” mis. Allekirjoittajia löytyi heti runsaasti, muita oppilaita, opettajia ja koulun henkilökuntaa. ”Nykyään tarhaus on kielletty tai sitä on rajoitettu jo 12:ssa Euroopan maassa”, Juntunen kertoo. Vetoomuksen laatiminen muodosti lähtölaukauksen nuoren naisen intohimolle vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Lukiossa hän pokkasi koulun aktiivisin oppilas -palkinnon ja aloitti samoihin aikoihin toiminnan 8 KEMIA 2/2015 nen, kokonaisvaltainen kemianopetus. Työssään opettajana Marianne Juntunen pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen. ”Painotan arkeen liittyvää kemiaa. Yritän aina muistaa kertoa oppilaille, mihin arkisiin aiheisiin kemian tiedot liittyvät. Kun ne linkittää oppijaa lähellä oleviin asioihin, ymmärrys kemian merkityksestä syvenee.” Juntusen oppilaat saavat vapauksia Marianne Juntunen • Syntynyt Kirkkonummella vuonna 1982. • Biokemian diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 2007. • Filosofian maisteri, kemian ja matematiikan opettaja, Helsingin yliopisto 2011. • Väitöskirja kestävään kehitykseen pohjaavasta tutkimuksellisesta, kokonaisvaltaisesta kemianopetuksesta on parhaillaan tarkistuksessa Helsingin yliopistossa. • Työskennellyt yläkoulun ja lukion kemian ja matematiikan opettajana, tätä nykyä opettajana Kemijärvellä. • Ympäristökasvattaja ja luontoliikuntakerhojen vetäjä. • Aktiivinen toimija Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. • Harrastaa lumilautailua, luonnossa liikkumista, marjastusta ja viettää aikaa Ville-hevosensa kanssa. itse päättää opiskelutahdista ja valita vaihtoehtoisista aiheista kulloinkin kiinnostavimman. Aina päätöksenteko ja omaehtoisuus eivät innosta. Koululaiset ovat tottuneet tekemään asioita vain opettajaa ja arvostelua varten. ”Aluksi saankin usein palautetta, että olen tosi erilainen opettaja.” Kun kurssi on viety loppuun, mielipiteet ovat tavallisesti muuttuneet. ”Erilaisen open” opetustyyli koetaankin myönteisenä ja motivoivana. Juntusen oppitunneilla piirretään molekyylejä tietokoneella, katsotaan simulaatioita kemiallisista ilmiöistä ja tehdään portfolioita. ”Lukiolaisten kanssa harjoiteltiin juuri konferenssiesitystä, jota varten jokainen laati posterin. Posterin aiheen sai poimia laajasta joukosta kemiaan liittyviä yhteiskunnallisia ja arkisia asioita”, Juntunen kertoo. Tehtävä tuntui äkkiseltään vaikealta, ja sitä hieman arkailtiin. ”Valitettavasti arviointi suuntaa oppilaita. He ottavat liikaa paineita, joita koetan helpottaa kertomalla heille, ettei työtä arvostella kuin vain positiivisessa mielessä, eikä siihen pidä suhtautua väärällä tavalla vakavasti.” Vaikka pohjoiseen kotiutunut kemisti pärjää hyvin purevissakin pakkasissa, kotona lempipaikka on takan ääressä. Marianne Juntusen kotialbumista Ympäristöasiat kiinnostavat nykynuoria. Niitä käsitellessään Juntunen käyttää usein Nature-lehdessä julkaistua Planeetan rajat -mallia. Siinä maapalloon on piirretty yhdeksän eri ympäristökriisiä. Jokainen niistä on ratkaistava, jottei maailmamme muutu meille vaaralliseksi elää. ”Käymme oppilaiden kanssa läpi kriisien kemiaa. Typen ja fosforin kiertoa, kemikalisoitumista, ilmastonmuutosta, makean veden ehtymistä ja niin edelleen”, opettaja kuvailee. Hän pyrkii kertomaan oppilail- leen siitäkin, että maailma ympärillämme todennäköisesti muuttuu joka tapauksessa. Ympäristön ongelmien kanssa painiminen vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkoihin ja sitä kautta jokaiseen. Postereita valmistaneet lukiolaiset keksivät aiheikseen erilaisia keinoja maapalloa uhkaavista kriiseistä selviämiseksi. Joku selvitti sitä, kuinka arjen kemikaalikuormaa voi vähentää vaikka siivotessaan. Joku toinen vastusti maailmanparantamista kategorisesti, kunnes lopulta tokaisi voivansa sit- tenkin ”jotakin tehdä”. ”Hän tekikin sitten hienon posterin eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmistä ja kirjoitti portfolioon luonnonkosmetiikasta aivan ihanan mielipidekirjoituksen.” Lapin luonnon puolesta Ympäristökasvatusta Marianne Juntunen toteuttaa paitsi leipätyössään kemianopettajana myös vapaa-aikanaan kirjoittamalla ympäristöblogia, ylläpitämällä Facebook-ryhmää 2/2015 KEMIA 9 Kuvat Marianne Juntusen kotialbumista Lappi lumoaa kaikkina vuodenaikoina. Luonnossa on mukava samoilla yksikseen tai Ville-hevosen kanssa. Poroihin voi törmätä omalla takapihallaan. Jusu Toivonen nimeltä Kestävä kehitys koulussa ja toimimalla Kemijärven luontoliikuntakerhon ohjaajana. Kerhossa ei kuitenkaan käsitellä ympäristön ongelmia vaan pelkästään nautitaan luonnosta. Retkien kohteena on aina metsä. ”Lapset eivät jaksa enää koulun päälle ohjattua ohjelmaa ja valmiiksi rajattuja ajattelua vaativia tehtäviä”, Juntunen perustelee. Metsä toimii rauhoittavana ja innostavana ympäristönä. Luonto10 KEMIA 2/2015 suhteesta ei tarvitse erikseen puhua, kun sitä yksinkertaisesti eletään. Metsässä lapset kiipeilevät puihin ja rakentavat majoja. Ympäristökasvatus kulkee luontevasti puuhailun lomassa sen punaisena lankana. Kerran pieni tyttö ryhtyi taittelemaan oksia katajasta. Silloin kasvattaja kertoi kerholaisille, että pensasmainen puu on rauhoitettu. ”Mitä pahaa se on tehnyt, että se on täytynyt rauhoittaa”, tyttö hämmästyi. Termin selittäminen opetti, että harvinaiset, arvokkaat kasvi- ja eläinlajit kaipaavat sitä, että ihminen antaa niiden elää rauhassa. Aikuiseksi varttunut turkistarhauksen vastustaja tekee yhä työtä luonnon ja eläinten hyväksi myös järjestötasolla. Juntunen toimii Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. Onko aktivisti käypä termi aktiiviselle naiselle? ”Kyllä, käytän sanaa aktivismi ja ”Aluksi saan usein palautetta, että olen erilainen ope.” koen, että asioihin vaikuttaminen on aktivismia. Tutkimuskirjallisuudessakin puhutaan aktivismista positiivisessa mielessä. Se yhdistetään toimintakykyyn”, Juntunen vastaa. ”On paljon asioita, joihin tarvitaan muutosta. Pitää yrittää aktiivisesti keksiä ratkaisuja ongelmiin.” Juntunen haluaa käyttää kemian ja muidenkin luonnontieteiden osaamistaan ja koulutustaan paremman maailman hyväksi. Ympäristönsuojelijana hän kertoo tuntevansa itsensä tarpeelliseksi juuri Lapissa, jonne suunnitellaan yli kymmentä uutta kaivosta. Talvivaaran katastrofin jälkeen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten etukäteen selvittäminen on syytä ottaa erityisen vakavasti. Yhdessä muiden luonnonsuojelun toimijoiden kanssa Juntunen on lukenut vapaaehtoisena yvaraportteja ja kommentoinut niitä. ”Kymmenen kaivosta on aika paljon Lapin herkälle luonnolle ja sen muutamalle matalalle joelle, joihin kaivosten jätevedet laskettaisiin.” Tulevaisuus vientiyrittäjänä Tulevaisuudessa kemianopettajan haaveena on perustaa oma yritys. Sen toimiala olisi sama kuin pian valmistuvan väitöskirjan. ”Haluan siis kehittää luonnontieteiden opetusta eri koulutustasoilla, lapsista aikuisiin”, Juntunen täsmentää. Myös koulutusvienti kiinnostaa. ”Olisi hienoa viedä suomalaista osaamista ulkomaille. Luonnontieteet pitäisi sitoa vahvemmin maailman tilan ja arkisten ilmiöiden opiskeluun. Yhdessä oppilaiden kanssa voidaan pohtia ratkaisuja ja sitä, kuinka voimme luonnontieteiden keinoin muuttaa maailmaa.” ”Opetukseen kuuluisivat ehdottomasti mukaan kestävä kehitys ja kiertotalous. Nehän nimenomaan ovat kemiaa.” Marianne Juntusen kotialbumista Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com Marianne Juntunen on ylpeä suomalaisesta pedagogisesta osaamisesta. "Haluan jatkossa kehittää edelleen luonnontieteiden opetusta ja viedä sitä myös maailmalle." Askel ratkaisuun i-SERIES HPLC Shimadzun uusi integroitu HPLC-laite UV- tai diodirividetektorilla. Voidaan liittää myös muita detektoreja. • Neljän liuottimen gradientti • Pieni carry-over • Suuri näytekapasiteetti • Pieni pöytätilan tarve • Tilava kolonniuuni • Käyttökohteita: QA/QC laboratoriot, analyyttinen HPLC, GPC/SEC UUTUUS IMAGING MASS MICROSCOPE ! iMSCOPE TRIO • Laitteisto yhdistää optisen mikroskopian ja massaspektrometrisen kuvantamisen • Automaattinen optisen/fluoresenssimikroskoopin ja massaspektrometrisen kuvan yhdistäminen • Spatiaalinen resoluutio 5 µm • Mahdollistaa yhdisteen rakenneanalyysin tarkalla MSn analyysillä • Nopea skannaus 6 pikseliä sekunnissa • 1. sija The Analytical Scientist Innovation Award 2014-kilpailussa Ordior Oy Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi ORDIOR TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen VÄESTÖNKASVU, jatkuvasti parantuva elintaso ja kaupungistuminen johtavat väistämättä luonnonvarojen niukkuuteen. Esimerkiksi kuparin tuotannon ennustetaan alittavan kysynnän jo 2020luvun alkupuolella. OECD:n arvion mukaan maailman luonnonvarojen vuotuinen käyttö tuplaantuu vuodesta 1980 vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi kierrätys ja materiaalien tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä. Resurssipula tuo haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia Suomelle ja suo- malaisille yrityksille uusien liiketoimintojen ja työpaikkojen luomiseen. KIERTOTALOUDEN tavoitteena on sulkea materiaalikierto ja hyödyntää resurssit palauttamalla ne hukkaamisen sijasta kiertoon. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteiden, muiden materiaalien ja raaka-aineiden uusien hyödyntämistapojen etsimistä. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin siinä, missä globaalien mark- kinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa. Sekä päättäjät että julkinen keskustelu ovat huomioineet asian. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta kiertotalouspakettia. Kun ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry julkaisi kesällä 2014 kiertotalousteesit, mukana allekirjoittajissa oli useita suomalaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä. Julkilausuman allekirjoittajat vaativat, että kiertotalous nostetaan Suomen seuraavan hallitusohjelman teemaksi. Kiertotalouden avulla luodaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Työllisyyden ja ympäristön kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on ”Kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin.” Ekokem Group järkevää. Raaka-aineiden hintojen noustessa on vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen ja suljetun kierron kehittäminen välttämätöntä. Materiaali kiertää yhteiskunnassa parhaimmillaan niin, että jätettä ei enää juurikaan synny. Yhden ylijäämämateriaalit ovat toisen raaka-aineita, ja niillä on toimivat markkinat. KEMIANTEOLLISUUTEMME on jalostanut eri toimialojen sivuvirroista vuosikymmenien ajan lukuisia tuotteita ja ratkaisuja. Kiertotaloudessa kemian ja materiaalitekniikan osaaminen nousee yhä keskeisempään rooliin uusia ratkaisuja keksittäessä. Meillä Suomessa on resursseja, teknologiaa sekä taloudelliset edellytykset isoihinkin askeleisiin kohti kiertotaloutta. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä kierrätyksen edistämiseen ja uusioraaka-aineiden käyttöön. Nyt on kyse siitä, haluammeko olla yksi edelläkävijöistä kohti materiaalitehokasta yhteiskuntaa. Mari Puoskari mari.puoskari@ekokem.fi Mari Puoskari on kemian diplomiinsinööri ja Ekokem Groupin strategiajohtaja. 12 KEMIA 2/2015 Toimittaja, jolta saat kaiken, mitä laboratoriosi tarvitsee Laaja valikoima: Sovellusalueet: • • • • • • • • • • • • Laitteita Tarvikkeita Pienlaitteita Kemikaaleja Puhdastilatuotteita Life Science-tuotteita Biotekniikka Soludiagnostiikka Kemia Kromatografia Mikrobiologia Kliininen kemia Kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse (09) 8045 5300 tai sähköpostitse info@fi.vwr.com! Verkkokaupassamme teet ostoksia vaivattomasti! Tutustu osoitteessa http://fi.vwr.com VWR International Oy Valimotie 9 00380 Helsinki Puh. (09) 8045 5300 info@fi.vwr.com A. I. Virtanen oli hyvin ylpeä maatilastaan, jonne hän kerran kesässä kutsui vieraisille myös kollegansa Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta. Kuva on 1960-luvun puolivälistä. Touko Perkon suurteos piirtää pikkutarkan kuvan suuresta miehestä. Artturi Ilmari Virtanen oli epätyypillinen tapaus jopa nobelistien eliittijoukossa. Suomessa AIV oli sekä tiedemaailman ylhäinen yksinvaltias että koko kansan Rehu-Virtanen. Päivi Ikonen Melkoinen mies. Sellainen oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973), joka on juuri saanut uuden, muhkean elämäkerran. Historioitsija, professori Touko Perkon kirjoittama yli 700-sivuinen järkäle Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö (Otava 2015) on painavaa mutta ei raskasta luettavaa. Kiehtova teos maalaa värikkäästä kohteestaan värikkään kuvan, joka avaa laajan näkymän epätavallisen ihmisen uraan ja elämään. Virtanen asettuu kansakunnan kaapin päällä juuri sille paikalle, jonka hän ansaitseekin. Selväksi tulee muun muassa se, ettei 14 KEMIA 2/2015 AIV:n vuonna 1945 vastaanottama Nobelin kemian palkinto ollut sattumaa eikä myöskään sympatianosoitus juuri päättyneessä sodassa kovia kokeneelle Suomelle, kuten pahat kielet joskus väittivät. Perko osoittaa, että suomalaiselle myönnetty maailman arvostetuin tiedepalkinto oli paitsi määrätietoisen työn tulos myös täysin ansaittu tunnustus. Virtanen solmi nuoresta pitäen tarmokkaasti suhteita maailman tiedeeliittiin ja etenkin Nobeleista päättäviin ruotsalaispiireihin. Hän teki opintomatkoja johtaviin tutkimuskeskuksiin ja verkostoitui kansainvälisten kollegoidensa kanssa kauan Valion arkisto Ei mikään tavallinen Virtanen ennen kuin kehittämiskonsulteista oli kuultukaan. Juuri siksi suomalaistutkijan työ tunnettiin ja myös tunnustettiin harvinaisen nerokkaaksi koko kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Kun Virtasta ryhdyttiin ehdottamaan ja harkitsemaan Nobel-kandidaatiksi, talvisota ja pienen urhean maan puolustustaistelu olivat vasta tulevaisuutta. Asiakirjat paljastavat, että Virtanen nousi palkintoehdokkaiden joukkoon jo 1930-luvun alussa ja eteni listalla jatkuvasti vahvempaan asemaan. Kaikkiaan hän oli mukana finalistien kärkiryhmässä, nykytermein shortlistalla, peräti 11 kertaa. Yksinäinen ratsastaja Monessa mielessä poikkeuksellinen Virtasen palkinto kyllä oli. Ensinnäkin suomalaiskemisti kuului harvoihin Nobel-tason ”yksinäisiin susiin”, kuten kansainvälisessä tv-dokumentissa luonnehditaan Virtasta ja yhtätoista muuta tunnustuksen saajaa. Vuonna 2002 valmistunut neliosainen dokumentti Nobel Loners – Nobel’s Greatest Hits pitää eristyneessä tutkijankammiossa yhden ihmisen päässä syntyneitä oivalluksia suorastaan tieteellisten ideoiden aatelina. Omat hittituotteensa keksiessään Virtanen työskenteli teollisuuden pal- veluksessa, siis loitolla akateemisesta tiedeyhteisöstä. Voin tuoreena pitävä AIV-suola ja hyvin säilyvä, ravinteikas AIV-rehu näkivät päivänvalon Valion laboratoriossa, jossa tehty tutkimus linkittyi vahvasti käytäntöön toisin kuin yliopistollinen perustutkimus. Lisäksi Virtasen innovaatiot saivat alkunsa pelkästään tämän oman päättelyn tuloksena eivätkä rakentuneet aiempien tutkimusten ja tutkijoiden löytöjen pohjalle, kuten tavallisesti on asian laita. Virtasella ei myöskään ollut tukenaan suurta avustavien tutkijoiden ja assistenttien armeijaa. Kun 24-vuotias vastavalmistunut tohtori aloitti meijeriosuuskuntien keskusliikkeen laboratorion johtajana, tämän ainoina apulaisina häärivät yksi kemisti ja talon vahtimestari. 1920–1930-lukujen mittaan henkilöstön määrä toki vähitellen kasvoi, mutta Nobel-tiedemiehen ryhmä pysyi loppuun saakka hämmästyttävän pienenä. Lisäksi vaikka Valio oli nykyajankin mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen yritys, joka sijoitti merkittävän osuuden liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tutkijoiden työkalut ja olosuhteet olivat tämän päivän näkökulmasta varsin vaatimattomat. 2/2015 KEMIA 15 AIV-rehutorneja kohosi Suomeen kuin sieniä sateella. Tutkija oli myös taitava lobbaaja, mistä vuonna 1932 julkaistu pilapiirroskin kertoo. Toisaalta nykyajan tutkijat voivat hyvästä syystä myös kadehtia Virtasta. Harva saa parikymppisenä johdettavakseen oman laboratorion ja vielä harvempi kokonaisen oman instituutin. Jälkimmäinen tapahtui, kun Valio ja 1920-luvun lopussa perustettu kansallinen Kemiantutkimus-Säätiö yhdistivät voimansa. Yhteistyön tuloksena Helsinkiin kohosi vuonna 1931 uusi komea Biokemiallinen tutkimuslaitos, jossa säätiön teoreettisen ja meijeriyhtiön soveltavan tutkimuksen laboratoriot toimivat rinta rinnan, molemmat AIV:n suvereenilla johdolla. Virtanen ei silti millään muotoa käyttänyt asemaansa väärin vaan kiitti tutkimuksensa mahdollistajia luottamuksesta paiskimalla töitä vähintäänkin koko rahan edestä. Nobelisti tunnettiin koko ikänsä äärettömän uutterana miehenä, joka ei juuri malttanut pitää lepotaukoja eikä suvainnut vitkastelua muiltakaan. Oman tutkimuslaitoksen johtamisen ohella Virtanen ehti vuodesta 1931 lähtien pitää hallussaan myös Suomen ensimmäisiä biokemian professuureja ensin Teknillisessä korkeaVuonna 1931 valmistunut Biokemiallinen tutkimuslaitos käsitti sekä Kemiantutkimus-Säätiön että Valion laboratoriot, joita molempia AIV johti suvereenisti. 16 KEMIA 2/2015 koulussa ja sitten Helsingin yliopistossa. Se onnistui, kun professori sijoitti kaikki luentonsa illan tunneille, jolloin päivä jäi vapaaksi omaa laitosta varten. Synergia hyödytti kaikkia osapuolia. Opiskelijat saivat ajantasaista tietoa tutkimuksen etenemisestä monella rintamalla ja Virtanen puolestaan työvoimaa laboratorioonsa, jossa sekä teekkarit, filosofian ylioppilaat että jatko-opiskelijat harjoittelivat ja tekivät opinnäytetöitään toimien samalla opettajansa assistentteina. Laboratorion työtahdin moni sai tuta kantapään kautta. Eräskin nuori apulainen huomasi pian, ettei yömyöhään päättyvien kokeiden jälkeen Joka paikan monitoimimies Viisikymmenvuotisen tutkijantaipaleensa aikana Virtanen ehti saada aikaan ällistyttävän paljon ja kohota kotimaassaan ainutlaatuiseen asemaan. Maan ensimmäisenä biokemistinä hän esitteli ja vakiinnutti kokonaisen uuden tieteenalan. Hän oli ravitsemustutkimuksen pioneereja, joka Kuvat: Valion arkisto Valistunut itsevaltias kannattanut enää lähteä kotiin kääntymään, sillä opiskelijoiden edellytettiin olevan taas sorvin ääressä aamuseitsemältä. Niinpä tutkijanalku rakensi itselleen väliaikaisen petipaikan laboratorion pöydän alle, jonne ehti kallistaa päänsä ainakin muutamaksi tunniksi. Kerran hän havahtui sielläkin kesken uniaan Virtasen – jonka oma asunto sijaitsi tutkimuslaitoksen yhteydessä – pistäydyttyä tarkistamaan työn tuloksia pikkutunneilla. ”Ai, te olettekin jo levolla”, professori hämmentyi. Hippiliikkeen ja kukkaisvallan myötä ajat alkoivat 1960-luvun lopulla tosin muuttua myös Virtasen valtakunnassa. Kun alaiset ryhtyivät päättämään työpäivänsä jo ennen viittä iltapäivällä, AIV ei voinut kuin pyöritellä päätään ja hämmästellä maailman menoa. Viipurin pojan elämän naiset Erään viipurilaisen veturinkuljettajan taloudessa olisi 1900-luvun taitteessa voinut kasvaa samanlainen harjaspäinen seitsemän veljeksen sarja kuin tunnetussa Jukolan talossa eteläisessä Hämeessä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Kaarlo ja Serafiina Virtasen seitsikosta neljä nuorinta menehtyi jo vauvoina. Lisäksi esikoinen, isänsä kaima Kaarlo kuoli teini-ikäisenä aivokalvontulehdukseen. Perheeseen kolmantena syntynyttä Artturi Ilmaria veljien menetys kalvoi kauan. Näiden kuoleman syyksi hän pani huonon ravinnon, sillä työläisperheessä elettiin lähinnä leivällä, puurolla, perunalla ja kuoritulla maidolla. Juuri lapsuuskokemusten takia Virtasesta tuli myös ravitsemustutkija. AIV halusi pitää muiden äitien lapset hengissä ja koko kansan terveenä ja hyvin ruokittuna. Kun isä-Kaarlokin kuoli jo viisikymppisenä, nimenomaan Artturi kantoi ja piti huolta leskiäidistään. Serafiinan suuri murhe oli, ettei hänellä ollut toivoa päästä haudatuksi miehensä ja viiden poikansa viereen Viipuriin, joka oli muun Karjalankan- muun muassa hävitti struuman, yleisen kansantaudin. Se onnistui, kun maahan ryhdyttiin tuomaan pelkästään jodioitua ruokasuolaa. Virtasen ansiota on myös suomalaisten koululaisten – muissa maissa yhäkin harvinainen – etuoikeus saada koulupäivänsä aikana nauttia ilmainen ateria. Serafiina ja Kaarlo Virtaselle syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, mutta neljä nuorinta kuoli pieninä. Eloon jäivät Artturi (edessä istumassa) ja tämän kaksi vanhempaa veljeä. Artturi ja Lilja Virtanen saivat kaksi poikaa. Esikoisesta Kaarlosta eli Kallesta tuli matematiikan professori. Agronomiksi opiskellut nuorempi poika Olavi toimi tilanhoitajana ja isänsä jälkeen isäntänä Joensuun maatilalla. nainen oli puoliso Lilja Virtanen, omaa sukuaan Moisio, joka löytyi opiskeluaikoina yhteisiltä maantieteen luennoilta Helsingin yliopistosta. Lilja Virtanen jätti opintonsa maisterintutkintoon ja akateemisen uran kokonaan sikseen. Sen sijaan hän piti pystyssä perheen kotia ja taloutta, kasvatti parin kahta poikaa ja toimi koko ikänsä tiedemiespuolisonsa järkkymättömänä tukipilarina. Artturi Virtanen ymmärsi täysin taustatuen merkityksen ja arvosti sitä suuresti. Vaimon kuolema vuonna 1972 oli nobelistille isku, joka ehkä osaltaan joudutti Parkinsonin taudin etenemistä ja AIV:n oman elämän päättymistä pian puolison lähdön jälkeen. Suomen Akatemian ensimmäisenä jäsenenä ja esimiehenä Virtanen johti sekä omaa kemiallista valtakuntaansa että maan koko tiedeyhteisöä, jonka nimissä hän jakeli arvovaltaisia lausuntoja. Toisin kuin muut tieteentekijät AIV oli myös suuren yleisön tuntema nimi. Etenkin maanviljelijät ihailivat ”Rehu-Virtasta”, joka oli nimikkorehullaan pelastanut karjan talviruokinnan ja saanut lehmät lypsämään tonkat täyteen vuoden ympäri. Myös voisuola oli kiitelty uroteko. Keksinnön ansiosta suomalainen voi säilyi tuoreena ja hyvänmakuisena kilpailijoiden tuotteita huomattavasti kauemmin ja valloitti markkinat näi- naksen myötä menetetty Neuvostoliitolle. Asia oli yksi syy AIV:n venäläisvastaisuuden voimistumiseen. Toinen Artturi Virtasen elämän 2/2015 KEMIA 17 Kielet taittuivat Viipurin aksentilla Nobel-voiton jälkeen Virtanen kohosi kansan keskuudessa suoranaiseksi supersankariksi. Touko Perkon mukaan AIV olisi helposti voittanut jopa vuoden 1956 presidentinvaalit – joissa langokset Urho Kekkonen ja K. A. Fagerholm päätyivät lähes tasatulokseen – jos vain olisi vaivautunut lähtemään ehdolle. Nobelin seurauksena Virtasen arvo ja arvostus tiedemiehenä kasvoivat entisestään myös maailmalla. Hänestä tuli yhä kysytympi vieraileva luennoitsija, jolla riitti aikaa ja intoa esiintymismatkoihin. Kaukaisen pohjoisen maan edustaja herätti huomiota paitsi osaamisellaan – jota Virtasella ei ollut tapana kätkeä vakan alle – myös monipuolisella kielitaidollaan. Tsaarinaikaan syntynyt ja kasvanut mies oli oppinut venäjän, ruotsin ja saksan jo koulussa. Englannin hän opetteli nuorena tutkijana huomattuaan, että sen taito oli välttämätön Yhdysvalloissa, jonne hän markkinoi rehukeksintöään ja josta hän haki Rockefeller-rahoitusta tutkimuslaitoksensa tarpeisiin. Virtanen julkaisi myös ranskaksi ja ilmeisesti ymmärsi espanjaakin. Kun hänet kutsuttiin puhumaan Italiaan, hänelle vihjattiin, ettei arvovaltainen kuulijakunta taida kuin äidinkieltään. Viipurin Klassillisen lyseon kasvatti käännätti oitis luentonsa italiaksi ja myös piti sen saapasmaan kielellä. Atlantin takana hän esitelmöi kerran jopa latinaksi, pelkästään päästäkseen briljeeraamaan klassisella eurooppalaisella sivistyksellään. Yleisö ei tietenkään ymmärtänyt nobelistin sanomasta sanaakaan. 18 KEMIA 2/2015 Valion arkisto den nenän edestä. Etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset kiristelivät hampaitaan. Nobelisti ja akateemikko itse puolestaan ylpeili maanviljelijän tittelillään. Kaupunkilaispoika osti Sipoosta Joensuu-nimisen maatilan, jota hän viljeli taiten ja hyvin tuloksin ja jota käytettiin myös tutkimuksen tarvitsemana koetilana. Vähäisen vapaa-aikansa Virtanen vietti nimenomaan tilallaan, jonne hän mielellään vei tutustumiskäynneille myös kansainväliset vieraansa. Artturi Virtanen työhuoneessaan, jossa hän ei tosin juuri malttanut istua. Sen sijaan hän kierteli laboratorioissa valvomassa töiden etenemistä. Ainoa kielellinen kompastuskivi oli Virtasen omaperäinen ääntämys. Se teki tämän puheista aikansa rallienglantia, mutta suurpiirteinen viipurilaispoika viittasi foneettisille hienouksille kintaallaan. Toisinajattelija törmäyskurssilla Jos AIV oli vuosikymmenet oman maailmansa yksinvaltias, samassa asemassa Suomen tasavallassa oli UKK. Kaksi suurmiestä aloittivat elämänsä pitkälti samanlaisista lähtökohdista ja olisivat hyvin voineet kulkea samoja polkuja loppuun asti. Vielä vuoden 1918 sisällissodassa Virtanen ja tätä viisi vuotta nuorempi Kekkonen taistelivat samalla puolella valkoisen isänmaan puolesta. Tohtorinväitösten jälkeen tiet kuitenkin erkanivat. Kemisti Virtanen valitsi tieteen, lakimies Kekkonen politiikan. Kun ministeriksi noussut UKK talvi- ja jatkosodan jälkeen teki uuden valinnan ja aloitti – ainakin papereihin kirjatun – ystävyyden, yhteistyön ja keskinäisen avunannon entisen verivihollisen Neuvostoliiton kanssa, AIV pysyi tiukasti poteroissaan. Virtanen oli vastustanut keisarivaltaa ja Suomen venäläistämisyrityksiä jo koulupoikana, ja sodat löivät öljyä liekkeihin. Kotikaupunkinsa Viipurin menettämistä hän ei antanut anteeksi koskaan. Siinä missä Kekkonen veljeili karvahattuisten venäläisjohtajien kanssa, Virtaselle ryssä oli yhä ryssä, minkä tämä myös toi suorasukaisesti julki aina tilaisuuden tullen. Kun Kekkonen nosteli toveruuden maljoja, Virtanen ilmoitti, ettei viinapulloja tarvita muuhun kuin Molotovin cocktaileihin ja juomaa itseään laboratoriovälineiden desinfiointiin. YYA-linjan harvoihin julkisiin vastustajiin kuulunut AIV oli siten avoimella törmäyskurssilla tasavallan johdon kanssa, mikä aiheutti monenlaista skismaa valtakunnan huipulla. Vaikka Virtanen toivotti ulkomaiset vieraat tutkimuslaitokseensa tervetulleiksi, neuvostoliittolaiset muodostivat poikkeuksen säännöstä. Heille ovet pysyivät säpissä. Ainoastaan kerran Virtanen joutui ylimmän johdon mahtikäskystä nöyrtymään ja päästämään yhden virallisen delegaation kylään. Johtajalle itselleen ilmaantui kuitenkin äkillinen ”este”, ja paikkoja joutuivat esittelemään tämän alaiset. Talosta löytyi onneksi yksi harvinaisen vakavan ja kärsivän näköinen, hautausurakoitsijaa muistuttava tutkija. ”Mie panin oppaaksi Nikkilän, hää on luonnostaan niin tympiä ihminen”, Virtanen kertoi myöhemmin tyytyväisenä hykerrellen. Superkaksikon väleissä tapahtui pientä lientymistä vasta Virtasen elämän loppumetreillä. Nobelistin hautajaisiin vuonna 1973 saapui adressi myös tasavallan presidentiltä. AJANKOHTAISTA Kiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Maailma on siirtymässä uuteen, resurssitehokkuutta korostavaan ajattelutapaan, kiertotalouteen. Alan suomalaisesta osaamisesta kannattaisi tehdä vientibisnes. Osa yrityksistä on tämän jo oivaltanut. Elina Saarinen Kuvat: Elina Saarinen ”Kasvua voidaan synnyttää niin, että luonnonvaroja käytetään vähemmän. Kiertotalous on se moottori, jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään.” Näin totesi yliasiamies Mikko Kosonen avatessaan Sitran suuren Kiertotalous Suomessa -tapahtuman Helsingin Kaapelitehtaalla 13. tammikuuta. ”Suomella on kaikki voimavarat kiertotalouden tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseen, mutta tämä edellyttää isoa ajattelutavan muutosta ja esteiden purkamista”, Kosonen sanoo. Ennennäkemätön tapahtuma kokosi yhteen yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa ja moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Tilaisuus lähetettiin suorana netissä, ja se aktivoi kansalaiset sosiaalisen median kanavissa. Kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa pelkästään Suomessa vähintään 1,5–2 miljardin euron arvonlisää. Näin kuuluu Sitran arvio, joka perustuu Ellen MacArthur Foundation -säätiöllä teetettyyn selvitykseen. Kiertotaloutta edistävän kansainvälisen säätiön johtaja Joss Blériot muistutti yleisöä materiaalien hintojen nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu jo kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa. Kiertotalouteen siirtyminen on siten välttämättömyys. ”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä. Suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä tukevista palveluista ja infrastruktuurista”, Blériot painottaa. Kiertotalous Suomessa -tapahtuma veti Kaapelitehtaalle yli kuudensadan hengen yleisön. Tilaisuus synnytti kuhinaa myös sosiaalisessa mediassa. 20 KEMIA 2/2015 Suomessa Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka käynnistyy maaliskuun aikana. Johtaja Mari Pantsar-Kallion mukaan uusi alue jatkaa teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Resurssitehokkuudesta tulee pakko Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää vahvuutensa maailman polttavien ongelmien ratkaisemisessa ja kehittää niistä vientibisnes. ”Kaikkein kriittisimmät raakaainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa vedessä. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”, Sormunen sanoo. Korhonen muistutti, että maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa. ”On astuttava rohkeasti uuteen ajattelumalliin, koska kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen toteaa ja ihmettelee, miksi Suomen ambitiot ovat tässä niin paljon heikompia kuin muiden Pohjoismaiden. Paneelikeskusteluun yhdessä Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät yhtenä syynä kuntapäättäjien haluttomuuden ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. ”Kiinassa loppuu 20 vuodessa puhdas vesi. Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Julkisia hankintoja vaivaa rohkeuden puute”, sanoi Ville Niinistö ja mainitsi yhtenä esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin. Harri Jaskari ehdotti, että Sitra perustaisi ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi koelaitoksiin tehdyt investoinnit, jos tekniikka ei jostain syystä toimisikaan. Keskustelijat toivoivat lainsäädän- nön purkavan esteitä ja edistävän kehitystä, jossa jätteistä tehdään tuotteita ja hyödynnettäviä raaka-aineita. Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen totesi työn olevan jo reippaassa vauhdissa. Esimerkiksi selvitysmies Lauri Tarastin johtama ryhmä on koonnut konsteja ympäristölupaprosessien vauhdittamiseen. Yritykset eturintamassa Sitran tapahtumassa kävi ilmi, että osa suomalaisyrityksistä on jo tarttunut toimeen ja voimalla mukana kiertotalousbisneksessä. Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen muistutti yhtiön olevan maailman suurin kiertotalouden toteuttaja biopolttoaineissa. ”Viisi vuotta sitten raaka-aineistamme 95 prosenttia oli palmuöljyä. Nyt meillä on 13 erilaista raakaainetta, ja yli 60 prosenttia niistä muodostavat jätteet ja rasvatisleet. Uusiutuvien polttoaineiden kolmen miljardin euron liikevaihdosta yli kaksi miljardia tulee kiertotaloudesta.” Johtaja Esa Laurinsilta puolestaan kertoi, että resurssitehokkuus on metsäjätti UPM:n Biofore-strategian ydintä. ”Meillä on valtavasti mahdollisuuksia kehittää entistä arvokkaampia tuotteita sivuvirroista ja vähentää edelleenkin kaatopaikalle menevän jätteen määrää.” Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs huomautti, että betonin kierrätysaste Suomessa on 80 prosenttia. Se tarkoittaa, että noin miljoona tonnia betonia kiertää. Rudus kierrättää määrästä puolet. Lisäksi Rudus kierrättää vuosittain 100 000 tonnia lentotuhkaa ja kerää valtakunnallisesti ylijäämämaa-aineksia hyötykäyttöön. Yhtiö on myös mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisohjelmassa. Johtaja Päivi Jokinen Kemirasta kertoi, että 23 prosenttia kemianyhtiön raaka-aineista tulee teollisuuden sivuvirroista. Kemira on keskittynyt vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin, mikä tarkoittaa kiertotaloudessa toimimista monella tapaa. Esimerkiksi jätevesistä voidaan ottaa talteen hyviä raaka-aineita fosforista väriaineisiin. ”Ihmettelen, miksei vielä ole kehitetty Euroopan Fosforinkeräys Oy:tä, kun tiedetään, että maanosa on täysin tuontifosforin varassa ja samaan aikaan liika fosfori rehevöittää vesistöjämme”, Jokinen huomautti. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Raaka-aineiden hinnat lähtivät 2000luvun taitteessa jyrkkään nousuun, eikä trendi ole muuttumassa, vaikka öljyn hinta onkin nyt laskenut, muistutti Ellen MacArthur Foundationin johtaja Joss Blériot. ”Prosessin tehokkuus, kierron tehostaminen ja hukan vähentäminen ovat teollisuudelle kiertotalouden keskeisiä asioita”, näki Sitran Jyri Arponen, joka veti yrityselämän edustajien paneelikeskustelua. UUTISIA Professori Esko Valtaoja: Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä Seuraavina vuosikymmeninä on ratkaistava ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen kaltaiset jättihaasteet. Esko Valtaoja on vakuuttunut siitä, että ihmiskunta keksii keinot. Niin se on aina ennenkin tehnyt. 22 KEMIA 2/2015 Kerttu Vähänen Moni uskoo, että ihmiskuntaa kohtaa vielä elinikänämme katastrofi, on sen taustalla sitten ilmaston lämpeneminen, lajien massasukupuutto tai öljyn loppuminen. Yhteistä ennusteille on ajatusmalli, jonka mukaan asiat olivat ennen paremmin, nyt huonosti, ja aina huonompaan mennään. Ei siis yllätys, että vain neljäsosa suomalaisnuorista katsoo maailman tulevaisuuteen optimistisesti. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja näkee asian toisin. ”Maailman suunnan kuvaukset ovat usein hölynpölyä. Kullatut muistot johtavat harhaan ja saavat meidät yliarviomaan mennyttä ja aliarvioimaan tulevaisuutta”, Valtaoja sanoo. Kirjoissa ja elokuvissa historialliset aikakaudet näyttävät usein loistokkailta. Todellisuudessa vielä 1820-luvulla 84 prosenttia maailman väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä. ”Nykyisin meillä menee paljon paremmin. Suomi oli 50 vuotta sitten samalla tasolla kuin monet kehitysmaat nyt. Ihmismuisti on lyhyt ja valikoiva.” Taloustutkimuksen tuoreeseen kyselyyn vastanneista kolme neljästä luuli, että äärimmäinen köyhyys on kasvanut 25 viime vuoden aikana. Vain yksi kymmenestä tiesi, että köyhien määrä on vähentynyt. ”Uutiset antavat vääristyneen kuvan maailman tilasta, koska ne keskittyvät vain kamalaan tai kummalliseen. Jos katsotaan realistisesti menneisyyttä ja nykyhetkeä, tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyvät aivan eri valossa.” ”Toki nykyiset ongelmamme ovat vakavia, ja niin suuret kuin pienet- Esko Valtaoja luennoi tulevaisuuden ongelmista ja mahdollisuuksista Tekniikka & Talous -lehden ja Talentum Eventsin Jätehuolto 2015 -tapahtumassa helmikuussa. kin teot maapallon ja ihmiskunnan hyväksi ovat tärkeitä. Pessimismiin ei silti ole syytä.” Ihmiskunta löytää tien Vuoteen 2025 ulottuvissa ennusteissa varoitetaan sopeutumaan niukkuuden aikoihin ja väistämättömään elintason alenemiseen. Pitkällä tähtäimellä katsottuna ihmisten vauraus ja onnellisuus ovat kuitenkin edelleen kasvussa, Valtaoja sanoo. ”Maapallo on nyt mukavampi ja turvallisempi paikka asua kuin koskaan ennen. En näe mitään syytä sille, miksei kehitys jatkuisi samansuuntaisena.” Kehitystä ei myöskään voida pysäyttää. Vaikka Suomi painaisikin jarrut päälle ja vähentäisi kulutustaan, asialla ei olisi suurta merkitystä. ”Ei ole realistista odottaa, että muut hyväksyisivät meidän näkemyksemme siitä, että huippu on nyt saavutettu ja tähän pitäisi jäädä. Maailma menee eteenpäin ja maapallon energiankulutus moninkertaistuu, vaikka Suomi seisoisi paikallaan.” Tähän mennessä jokainen sukupolvi on ollut edellistä rikkaampi, usein tavoilla, joista edellinen sukupolvi ei olisi kyennyt edes uneksimaan. Tässä lienee ihmiskunnan pelastus jatkossakin. ”Ei pidä aliarvioida ihmisen kekseliäisyyttä. Kuka olisi voinut sata vuotta sitten edes kuvitella sitä kulttuuria ja teknologiaa, joka meillä on tänä päivänä?” ”Välillä tulee tietysti takapakkia ja harha-askelia, mutta ihmiskunta kyllä löytää takaisin oikealle tielle viimeistään silloin, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu.” Kerttu Vähänen waters.com LEGENDARY ACQUITY PERFORMANCE. AT EVERY LEVEL FOR EVERY LAB. The enduring platform for sustainable labs. In 2004, ACQUITY UPLC® gave future-focused labs the highest level of chromatographic performance the world had ever seen. Then came a dramatically greater demand for better results in less time. And UPLC quickly went from leading-edge luxury to global necessity. Now, building on legendary UPLC® performance, scientists can handle the toughest lab separations routinely ® with ACQUITY UPC2, the latest innovation to emerge from the versatile ACQUITY® platform. Bottom line: There’s an ACQUITY system for every lab. To find the one that’s right for your lab, visit waters.com/ACQUITY. Waters Finland, Kutomotie 16, 00380 HELSINKI Puh. (09) 5659 6288 eMail: finland@waters.com Pharmaceutical | Health Sciences | Food | Environmental | Chemical Materials ©2015 Waters Corporation. Waters, ACQUITY UPLC, UPLC, ACQUITY UPC,2 ACQUITY and The Science of What’s Possible are registered trademarks of Waters Corporation. UUTISIA Seulontojen laajentaminen tökkii Varhainen toteaminen ehkäisee vakavaa vammautumista Vastasyntyneiltä tulisi seuloa mahdolliset aineenvaihduntasairaudet nykyistä tehokkaammin, sanovat asiantuntijat. Suomi jäljessä muista Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. Yhden vauvan seulonnan hinta on 50–100 euroa. Jos kaikilta seulottaisiin 20 tautia, kokonaiskustannukset olisivat kolmesta kuuteen miljoonaa euroa. ”Pieni hinta verrattuna vammautuneen hoitoon, puhumattakaan perheen kärsimyksistä.” Scanstockphoto Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnat eivät vieläkään kata koko maata, vaikka tautien varhainen toteaminen ehkäisisi vakavia kehityshäiriöitä ja jopa kuolemia. Sairauksia tulisi myös seuloa suosituksia enemmän. Näin todettiin helmikuun alussa järjestetyssä Labquality Days -kongressissa Helsingin Messukeskuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö suositti vuosi sitten viiden taudin seulomista. Niitä ovat synnynnäinen lisämunuaisen liikakasvu (CAH), rasvahappo-oksidaatiohäiriöt (MCAD ja LCHAD), glutaarihappovirtsaisuuden ykköstyyppi (GA 1) ja fenyyliketonuria (PKU). Hyksin dosentin Risto Lapaton mielestä seulottavien tautien määrää pitäisi laajentaa suositellusta viidestä, sillä yhdestä näytteestä on samalla kertaa mahdollista seuloa muitakin tauteja. Esimerkiksi Hyks ja Tyks seulovatkin jo nyt 20 tautia. ”Tavoitteena on saada seulontatutkimukset ulottumaan koko maahan ja luoda yhdenmukainen käytäntö seulottavien tautien määrään ja käytettyihin menetelmiin. Tutkimuksen vasteajan on myös oltava niin pieni, ettei mikään sairaus ehdi tulla esiin ennen kuin tulos on saatu”, Lapatto sanoo. Vastasyntyneiden seulontatutkimukset on tehtävä 2–5 vuorokauden iässä, mikä asettaa haasteita terveydenhuollolle. 24 KEMIA 2/2015 Lapaton mukaan Suomi on seurannan osalta muita maita jäljessä. ”Yhdysvalloissa ja Australiassa vastasyntyneiltä seulotaan jopa 40 tautia. Osa niistä on tosin sellaisia, ettei niiden seulominen ole eettisesti mielekästä.” Vaikka seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia, Lapaton mukaan niistä ei ole Suomessa juuri kukaan kieltäytynyt. ”Tai jos onkin, niin päätös on pyörretty, kun lääkäri on kertonut seulonnan hyödyistä.” Labquality Days -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 42. kerran. Tapahtumaan kokoontui liki tuhat laboratoriolääketieteen ja kliinisten laboratorioiden ammattilaista. Tilaisuudessa luennoi satakunta asiantuntijaa. Sessioiden aiheet käsittelivät esimerkiksi verenvuotokuumetta, ripulitauteja, loisia ja allergioita. Kävijöitä kiinnostivat niin kongressi kuin sen yhteydessä järjestetty näyttelykin. Yksi mielenkiintoinen aihe oli unihäiriöiden tutkimus. Dosentti Kirsi Vaali Lab-Techistä kertoi, että melatoniinia käytetään Suomessa usein väärin. Pilleri on otettava oikeaan aikaan, muutoin se ei auta. ”Melatoniinimäärityksen avulla jokainen voisi selvittää oman henkilökohtaisen annostelunsa ja oikean ajankohdan sille, vaikkakaan unihäiriön syy ei aina ole melatoniini.” Näyttelyssä myös laitevalmistajat esittelivät uutuuksiaan. Esimerkiksi Becton Dickinsonilta oli tullut hiljattain markkinoille laite, jolla voidaan määrittää muun muassa kohdunkaulan syöpää aiheuttava papilloomavirus eli HPV. ”Laitteella voi määrittää yleisimmät HPV-tyypit, myös korkean syöpäriskin HPV:t 16 ja 18”, kuvaili yhtiön markkinointipäällikkö Thomas Krarup. Marja Saarikko DMA 4200 M Sulzer – kannattavaa kumppanuutta Density meter for all petroleum samples Anton Paar Nordic Tel: 46 40 49 27 00 | E-mail: info.se@anton-paar.com info.fi@anton-paar.com | info.dk@anton-paar.com FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2015 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Tänä vuonna avataan haettavaksi myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. Hakuaika on 1.–20.4.2015. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/saatio Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2015 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. 050 453 4881) Sulzer toimittaa energiaa säästäviä, tehokkaita ja luotettavia pumppaus- ja sekoitusratkaisuja kemianteollisuuden tarpeisiin. Säästämme muutakin kuin vain rahaa – säästämme myös ympäristöä. Vuosikymmenien kokemus ja huippuosaaminen takaavat Sulzerin kyvyn palvella asiakkaitaan yhä paremmin. Sulzer Pumps Finland Oy PL 66, 48601 Kotka Puh. 010 234 3333 www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland UUTISIA UPM:n uusiutuva diesel BioVerno vihdoin pumppuihin Metsäyhtiö UPM:n valmistama uusiutuva diesel tulee jakeluun kevään aikana. BioVernoa saa St 1:n ja ABC-ketjun huoltamoiden pumpuista dieselin bio-osana. Turvallisuus edellä UPM:n Lappeenrannassa sijaitsevan biojalostamon piti aloittaa puupohjaisen dieselin tuotanto jo viime kesänä. Startti viivästyi tammikuuhun. Johtaja Petri Kukkonen selittää käyttöönoton myöhästymistä ”monimutkaisella prosessilla, koska vastaavia laitoksia ei aiemmin ole ollut olemassa”. ”Halusimme varmistaa erityisesti jalostamon turvallisuuden. Laitos koostuu monesta laitteesta, putkesta ja vaipasta”, Kukkonen sanoo. ”Lisäksi BioVerno valmistetaan vetykäsittelemällä raakamäntyöljy puhtaiksi hiilivedyiksi. Laitosta jäähdytettäessä vety on saatava pois järjestelmästä, koska vety on herkkä aine syttymään. Nyt olemme tyytyväisiä jalostamon turvallisuuteen ja käynnistykseen.” 26 KEMIA 2/2015 BioVerno on saanut suomalaisuudesta todistavan Avainlippu-tunnuksen. UPM UPM on tehnyt dieselin myyntisopimuksen biopolttoaineiden ja öljytuotteiden hankintaorganisaation NEOT:n (North European Oil Trade) kanssa. BioVernon jakelu alkaa St 1:n ja ABC:n asemilla tavallisen dieselin bio-osana. St 1:n myyntijohtaja Mikko Reinekari lupaa BioVernoa pumppuihin kaikille yhtiönsä asemille toukokuun alkuun mennessä. ”Tulevassa tuotteessamme dieselöljyn laatua kuvaava setaaniluku pysyy yli 60:ssä. Kuinka paljon sekoitamme BioVernoa tavalliseen dieseliin, on vielä ratkaisematta”, kertoo Reinekari, jonka mukaan yhtiö testaa parhaillaan parasta suhdetta. ”Joka tapauksessa tuotteemme Diesel plussan kotimaisuusaste nousee, mutta hinta pysynee nykyisen dieselin tasolla.” Uusiutuvan dieselin on arvioitu vähentävän kasvihuonepäästöjä jopa 80 prosenttia perinteiseen dieseliin verrattuna. Parannus on merkittävä, sillä ensimmäisen sukupolven biodieselin vertailuluku oli 35–50 prosenttia. Kukkonen muistuttaa myös, että biojalostamon käynnistyessä, kuten aina petrokemianteollisuudessa, ensimmäisten tuotteiden laatu ei välttämättä vastaa tuotevaatimuksia. ”Nyt asiakastoimituksemme ovat kuitenkin alkaneet, ja tuote tyydyttää asiakkaidemme laatuvaatimukset”, Kukkonen vakuuttaa. Lappeenrannan jalostamo tuottaa 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Dieselin raaka-ainetta mäntyöljyä syntyy selluntuotannon tähteenä. Valtaosa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. ”Tarvitsemme varmuutta” UPM:n suunnitelmissa on ollut myös toisen biodieseliä valmistavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Nyt Kukkonen toppuuttelee. ”Investointipäätöksiä ei ole tehty. Suu- rin este on EU-regulaation epävarmuus toisen sukupolven biopolttoaineiden edistämisessä. Tarvitsemme pitkän tähtäimen varmuutta biopolttoainesäädäntöön.” Hänen mukaansa yhtiö kuitenkin tutkii eri teknologioita tavoitteenaan valmistaa biopolttoaineita myös kiinteästä puubiomassasta. Viime kesänä UPM sai erävoiton pitkäaikaisessa patenttikiistassaan Neste Oilin kanssa, kun markkinaoikeus hylkäsi Neste Oilin vaatimuksen estää UPM:ää käyttämästä biodieseliä, jonka patentti Neste Oililla on. ”UPM:llä on noin 200 biopolttoaineisiin liittyvää patenttia ja patenttihakemusta. Rajankäynti patenteista on tyypillistä uusilla aloilla. Oikeudenkäynti on edelleen kesken, ja siihen ei meillä ole enempää lisättävää.” Juha Granath Ilmastonmuutos Liikenne Energia Terveys ja hyvinvointi Luonnonvarat Ravinto Puhdas vesi Vedenpuhdistuksen edelläkävijä Meiltä helppokäyttöiset, taloudelliset ja luotettavat vedenpuhdistuslaitteistot käyttäjävaatimustenne mukaan. Tervetuloa ChemBio -messuille osastollemme 1d26 tutustumaan uuteen PURELAB Chorus -mallistoon. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi / @kemianteollisuu www. veoliawatertechnologies.fi www.elgalabwater.com WATER TECHNOLOGIES Askel ratkaisuun easyH2O kosteusanalysaattori Berghofilta • Eri materiaalien selektiiviseen kosteuspitoisuuden määrittämiseen ilman kemikaaleja • Määrittää sekä vapaan että kemiallisesti tai fysikaalisesti sitoutuneen veden • Helppokäyttöinen • Heti käyttövalmis • Runsaasti valmiita sovellutuksia • Ympäristöystävällinen HUIPPUHYVÄT SHIMADZUN FTIR-LAITTEET ORDIORISTA! • Erinomainen herkkyys, resoluutio ja nopeus • Interferometrin optimointi- ja stabilointiteknologia tekee laitteista erittäin herkkiä. • Laitteiden itsediagnostiikka, monitorointi ja automaattinen kosteudenpoisto tekevät laitteista nopeita, helppoja huoltaa ja käyttää. • Labsolution- IR-ohjelmiston avulla on helppo luoda makroja, joilla säästetään aikaa rutiinityössä • Ohjelmistossa noin 12 000 spektrikirjastoa standardina ORDIOR Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi UUTISIA Kemianteollisuuden terveiset tulevalle hallitukselle: ”Turvatkaa teolliset investoinnit ja innovaatiotoiminta” ”Hallituskausi on pitkä aika, eikä yhtään vuotta siitä ole hukattavaksi.” Näin sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä, jonka mukaan tulevassa hallitusohjelmassa pitäisi näkyä teollisuuden rooli hyvinvoinnin rahoittajana. ”Tulevan hallituksen tulisi varmistaa teollisille investoinneille suotuisa toimintaympäristö. Kansallisesta kilpailukyvystä on huolehdittava niin, että Suomeen saadaan kotimaisten lisäksi myös ulkomaisia investointeja.” ”Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön”, jatkaa Kemianteollisuus ry:n vuodenvaihteessa aloittanut puheenjohtaja, Orion Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lappalainen, jonka mukaan esimerkiksi poukkoilevat veropäätökset ovat myrkkyä uusille investoinneille. ”EU-sääntelyn päälle tuleva kansallinen sääntely valtio-, maakunta- ja kuntatasolla tulisi minimoida. Myös teollisten investointien lupaprosesseja olisi tarpeen sujuvoittaa.” Kemianteollisuuden talouskatsauksessa helmikuussa puhuneet Leppä ja Lappalainen korostavat koulutukseen ja tutkimukseen investoimista avaimena kansalliseen menestykseen. ”1990-luvun laman aikana Suomi kasvatti rohkeasti rahoitusta innovaatiotoimintaan”, Leppä muistuttaa. ”Tätä oppia ei saisi unohtaa, sillä tasainen ja vakaa rahoitus on elintärkeää uusille innovaatioille.” Lepän mukaan yksi haaste hallitukselle on luoda bio- ja kiertotaloudelle toimivat säännöt ja mekanismit. ”Biotalous on tie kestävämpään kehitykseen ja suuri markkinamahdollisuus, jossa tarvitaan kemiaa ja kemianteollisuuden osaamista. Alan kehittyminen edellyttää toimialat ylittävää yhteistyötä, 28 KEMIA 2/2015 Riku Pihlanto Kemianteollisuus odottaa tulevalta hallitukselta teollisuuden kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja, sääntelyn järkeistämistä ja innovaatiotoiminnan turvaamista. Lempäälässä toimiva Kiilto Oy on yksi yli 400:sta Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksestä. Ala työllistää Suomessa suoraan yli 34 000 henkeä. lainsäädännön ajanmukaistamista ja tasavertaista pääsyä raaka-ainemarkkinoille.” Kemian tuotanto kasvoi, vienti laski Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2014 edellisvuodesta 0,9 prosenttia. Vaikka kasvu oli niukkaa, ala päihitti kirkkaasti muut, sillä Suomen koko teollisuustuotanto laski 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Kemian tuotanto-odotukset ovat jatkossakin varovaisen optimistisia. ”Tuotannon säilyminen hyvällä tasolla on hieno saavutus tilanteessa, jossa suhdanteet ovat kääntyneet tavanomaista heikommiksi”, Leppä sanoo. Kemian tavaraviennin arvo laski tammi−marraskuussa 2014 kuusi prosenttia edellisvuodesta samaan aikaan, kun koko Suomen tavaravienti laski prosentin. Peruskemia säilytti tasonsa, mutta öljytuotteet ja lääkkeet olivat laskussa. Valopilkkuna olivat muovituotteet, joiden vienti kasvoi kolme prosenttia. Viennin pudotusta selittävät etenkin öljytuotteet, joiden viennin arvo aleni peräti 12 prosenttia, osittain hintojen laskun ja osittain viennin vähenemisen takia. Öljytuotteet vaikuttavat olennaisesti koko kemianteollisuuden lukuihin, sillä niiden osuus alan viennistä on lähes puolet. Kemia on Suomen suurin vientiala neljänneksen osuudellaan maan koko tavaraviennistä. ”Kemian viennin taso on edelleen korkea”, Leppä korostaa. ”Ala on jatkanut koko 2000-luvun investointejaan Suomeen, säilyttänyt pääomatasonsa ja luonut edellytykset toiminnan jatkuvuudelle myös tulevaisuudessa.” Leena Laitinen • patentit • malliasiat • tavaramerkit • hyödyllisyysmallit w w w . s e p p o l a i n e . fi www www www www www www www www www www www www www www ww www www www www www www www www www www www www www www ww www www www www www www www www www www www www www www ww www www www www www www www Kemia-lehti on myös www www www www www www www ww facebookissa! www www www www www www www www www www www www www www ww www.facebook.com/kemialehti www www www www www www www www www www www www www www ww Kemi www www www www www www www KEMIA Askel ratkaisuun DOMETIC UUSI EDUSTUS: SHIMADZU SYSTEM GC –LAITTEISTOT laboratorioiden ja terveydenhuollon kylmäkaapit • Laboratoriokylmäkaapit ja -pakastimet • Syväjääkaapit • Lääkekylmä ja-pakastekaapit • Veripankkien jääkaapit • Veri- ja plasma-kylmäkaapit • Plasman pikajäädyttimet ORDIOR • GC-2010 Plus kapillaarikolonneille; GC-2014 pakatuille kolonneille • Tarkka kaasumaisten näytteiden syöttö • Kattava detektorivalikoima • Monipuolinen valikoima valmiita applikaatioita • Yhteensopivuus useisiin kansainvälisiin standardimenetelmiin (esim. ASTM) Tule tutustumaan Shimadzun System GC –laitteistoon ChemBioon! Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. (09) 530 8000 www.ordior.fi UUTISIA ChemBio Finland Väärennetyt elintarvikkeet jäävät nykyisin kiinni entistä helpommin. Elintarvikkeen aitous voidaan selvittää esimerkiksi uusin dna-menetelmin. ”Jos tekniikoille on tarvetta, laboratorioilla on jo nyt valmiudet tehdä paljonkin”, kertoo erikoistutkija Annikki Welling elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. ”Dna-tutkimus on erinomainen menetelmä lajintunnistuksessa, sillä dna:ta on joka solussa. Dna säilyy jopa pitkälle prosessoiduissa tuotteissa, ja sen avulla pystytään erottamaan, onko tuotteessa juuri sitä marjaa, kalaa tai lihaa, mitä pitäisi.” Elintarvikeväärennösten tutkimisessa käytettäviä innovaatioita ja analyysitekniikoita esitellään ChemBio Finland 2015 ja Kemian Päivät -yhteistapahtumassa, Messukeskus/Markku Ojala Elintarvikeväärennökset ilmi uusin keinoin ChemBio Finland -tapahtuma tunnetaan kemian alan ammattilaisten suosituimpana kohtauspaikkana. joka järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 18.–19. maaliskuuta. Helsinki Chemicals Forum nostaa esiin avainasioita Mitä kemikaalipolitiikassa tapahtuu vuoden 2020 jälkeen? Millainen on kemikaaliturvallisuuden riskienhallinnan maailmanlaajuinen tulevaisuus? Aiheesta keskustellaan toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa, joka tuo alan asiantuntijat ja päättäjät Suomeen jo seitsemännen kerran. Tapahtuman keskiössä on neljä muutakin avainkysymystä. Foorumissa pohditaan, voitaisiinko yhtenäinen globaali järjestelmä kemikaalien luokittelusta ja merkinnöistä saada aikaan nopeammin. Samoin kommunikaatiota kemikaaleja 30 KEMIA 2/2015 sisältävien tuotteiden tuotantoketjussa halutaan parantaa. Teemoihin kuuluu myös haitallisten kemikaalien korvaaminen haitattomammilla ja parhaiden korvaavien aineiden arviointi. Lisäksi keskustelujen aiheena on vihreän kemian läpimurto. Älykkään suunnittelun ja oikein valittujen prosessien avulla voidaan tulevaisuudessa tuottaa entistä turvallisempia kemikaaleja. Helsinki Chemicals Forum järjestetään Messukeskuksessa 28.–29.5.2015. Tapahtumasta saa tietoja osoitteesta helsinkicf.eu. Tapahtuman luennoilla ja seminaareissa puhutaan myös muun muassa kemikaaliturvallisuudesta, aurinkoja bioenergiasta, laskennallisen kemian tutkimuksesta ja kemian opetuksen uusista tuulista. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu laaja kemian, biotieteiden ja laboratorioalan näyttely. Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa www. chembiofinland.fi. Keep Discovering www.borealisgroup.com JULKAISUJA Herkkuja klassikkoina ja modernisti Voissa paistettu kuha (Tatu Lehtovaara) 6 kpl noin 160 g nahattomia kuhafileitä suolaa, valkopippuria vehnäjauhoja 200–300 g voita 1 dl sitruunamehua 1 puntti leikattua persiljaa Uutuuskirja Kaksi kokkia ja kemisti (Nemo 2014) yhdistää onnistuneesti klassisen ruuanlaittotaidon moderniin molekyyligastronomiaan. Kirjan resepteistä tarjoillaan kaksi versiota, keittiömestari Tatu Lehtovaaran perinteitä vaaliva ja keittiömestari Arto Rastaan kokeilevampi. Edelliset onnistuvat jokakokille, jälkimmäisissä tarvitaan jo erikoisempia välineitä, kuten vakuumikoneita ja tarkkoja lämpömittareita. Teoksen kemisti on suomalaisen molekyyligastronomian uranuurtaja, tutkimusprofessori ja tietokirjailija Anu Hopia, joka valaisee kokkaamista molekyylitasolla ja ottaa testiryhmän avulla kantaa arkikokin valintoihin: Kannattaako pihvi suolata ennen vai jälkeen paistamisen (jälkeen) ja voiko risoton tehdä perunasta (voi, jos on hyvät hermot). Perheen teini-ikäinen gourmetharrastaja sai vapaat kädet ja valmisti pääruuaksi voissa paistetun kuhan peruna-bataattisoseen kanssa, jälkiruuaksi suklaafondantin. Lopputuloksena oli vuoden tähän asti paras ateria. Leena Laitinen Mausta fileet suolalla ja pippurilla. Jauhota fileet ja paista paistinpannulla voissa. Nosta fileet vadille ja siivilöi paistovoi. Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää pannuun paistovoi sekä sitruunamehu. Kiehauta ja lisää lopuksi persilja. Kaada kastike fileiden päälle. Kotikokin kommentti: ”Vähensin sitruunamehua, en tykkää ihan niin sitruunaisesta.” Suklaafondant (Tatu Lehtovaara) 100 g voita 40 g vehnäjauhoja 40 g mantelijauhoja 100 g sokeria 80 g tummaa suklaata sulatettuna 3 valkuaista 1 rkl juoksevaa hunajaa nokare voita vuokien voiteluun mansikoita, vadelmia ja tuoreyrttejä koristeluun Kuvat teoksesta Kaksi kokkia ja kemisti Ruskista voi ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita vehnä- ja mantelijauhot sekä sokeri. Lisää suklaa jauhojen sekaan. Vatkaa valkuaisia kevyesti ja lisää taikinan joukkoon, lisää hunaja. Sekoita ruskistettu voi voimakkaasti vatkaten taikinaan. Laita taikina pursotinpussiin ja hetkeksi kylmään. Voitele torttuvuoat ja pursota ne puolilleen, anna levätä jääkaapissa. Paista 180-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Fondantin sisuksen tulee olla keskeltä valuvaa. Koristele marjoilla ja yrteillä. Together, we can create your single-use solution hannifin Oy Parker Hannifin Oy tel: +358 (0)20 753 2500 - email: lifescience.finland@parker.com www.parker.com/processfiltration 2/2015 KEMIA 31 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers Vihreät sivut huomataan. DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales CHEMATUR ECOPLANNING OY BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals 32 BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 KEMIA Kemi ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten puh. (02) 412 411 valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems FISHER SCIENTIFIC OY Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Iso Roobertinkatu 4-6 A 00120 Helsinki puh. 09 612 6120 faksi 09 640 575 patents@jalopat.fi trademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management INNOVATICS Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi OY JALO ANT-WUORINEN AB KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods VIHREÄT SIVUT myös netissä! IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods 33 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service METSO AUTOMATION OY KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 020 483 170 faksi 020 483 171 kari.karppinen@metso.com www.metsoautomation.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pH- ja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters 34 PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Vihreät sivut myös netissä. SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) VWR INTERNATIONAL OY SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables WACKER-KEMI AB TANKKI OY SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers Vihreät sivut huomataan! TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 faksi (019) 514 619 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services • Jokaisessa lehdessä. • Jokaisessa uutiskirjeessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi. 35 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2015! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 13. huhtikuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 36 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi ilmoitustiedot KEMIA Kemi TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Arvokkaat metallit talteen lentotuhkista Jyväskylässä on kehitetty menetelmä, jolla biovoimalaitosten lentotuhkista saadaan eroteltua talteen harvinaisia maametalleja ja jalometalleja. Jyväskylän Energia Oy:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan ottaa talteen biovoimaloiden tuhkista jalometalleja, kuten platinaa, kultaa ja palladiumia, sekä harvinaisia maametalleja, kuten skandiumia ja yttriumia. Seuraavaksi tutkijoiden tähtäimessä on skaalata menetelmä laboratoriosta täyden mittakaavan toiminnaksi ja rakentaa maailman ensimmäinen pilottilaitos jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon. Jyväskylän Energia hakee Suomessa jo patentoidulle prosessille myös kansainvälistä patenttia. ”Tällaista patentoitua teknologiaa ei löydy mistään muualta. Tuhkatutkimusta ylipäätään on tehty maailmalla yllättävän vähän. Ennen sille ei ehkä ole ollut tarvetta, mutta nyt resurssitehokkuus on tullut keskeiseksi ajuriksi”, sanoo energiayhtiön kehityspäällikkö Risto Ryymin. Tutkimusta on tehty osittain Tekesrahoituksella osana Green Growth -ohjelmaa. Toisen vaiheen budjetti on ollut reilut miljoona euroa. Ryyminin mukaan rahoitus on mahdollistanut sen, että jyväskyläläiset pääsivät kiilaamaan alalla maailman ensimmäisiksi. ”Ilman Tekes-hanketta olisimme ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita.” Maasta kasveihin Vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli löytää hyötykäyttökohteita Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimaloiden lentotuhkille, joita syntyy vuodessa noin 56 000 tonnia. ”Tuhkien vieminen kaatopaikalle tarkoittaa miljoonien eurojen lisäkustannuksia, ja jätevero nousee jatkuvasti”, Ryymin huomauttaa. Noin 20 000 tonnia tuhkista kuljetetaan FA Forestin Viitasaaren laitokseen, jossa niistä prosessoidaan metsälannoitetta. Osa käytetään Lievestuoreen Lipeälammen täytössä. Lannoitekäyttöä rajoittavat kuitenkin tuhkien sisältämät haitalliset aineet, ja maarakentamista hidastaa luvitus. Viitisen vuotta sitten Ryymin ja Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Ari Väisäsen ryhmä ryhtyivät selvittämään, saisiko tuhkista talteen teknologiateollisuuden kaipaamia metalleja. EU on listannut ne kriittisiksi materiaaleiksi, sillä Kiina dominoi niiden markkinoita. Tutkimus on poikinut jo yhden väitöskirjan. Siiri Perämäki osoitti siinä, että suomalaisten biovoimaloiden tuhkat sisältävät harvinaisia maametalleja huomattavia määriä. Lähes kaikkia on tuhkassa suurempia pitoisuuksia kuin maankuoressa, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä. Kaksivaiheisessa prosessissa metallit uutetaan tuhkasta liuokseen, josta ne erotetaan edelleen talteen erilaisin kemiallisin menetelmin. Jyväskylän yliopiston tutkija Ville Soikkeli valmistelee parhaillaan omaa väitöskirjaansa platinaryhmän metallien talteenotosta. Talteenottomenetelmää voitaisiin jatkossa soveltaa myös kivihiilituhkien, jätteenpolttolaitosten lentotuhkien sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä. Biovoimaloiden tuhkissa kriittisten metallien pitoisuudet ovat vaihdelleet muutamista milligrammoista satoihin milligrammoihin kilossa tuhkaa. Sähkö- ja elektroniikkaromussa pitoisuus voi olla huomattavasti korkeampikin. Elina Saarinen Jyväskylän yliopisto Biovoimalaitosten tuhkissa on korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä. 38 KEMIA 2/2015 SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN 28.–29.5.2015 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai 28.5.2015 Perjantai 29.5.2015 Keynote: Positioning ECHA for the Future Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Chemicals in TTIP – what is under discussion and what will it mean for REACH? Klaus Berend, Head of Unit, European Commission Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical Industry Antti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission Panel 1: Thinking Beyond 2020 - SAICM and the future for global chemicals risk management Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there faster? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Ilallinen Helsingin kaupungintalolla Mediakumppani: Yhteistyössä: Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment? Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panel 5: Green Chemistry and Engineering – a fundamental breakthrough? Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management Osallistumismaksut: Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. alv) Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 € (sis. alv) icf.eu k n i s l he www. : u d u oitta ja ilm a m l je oko oh k o s t Ka TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Turistit syövät liikaa antibiootteja Tuliaisina superbakteeri Turistiripulin hoitaminen antibiooteilla voi edistää lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien leviämistä. Asian osoittaa tuore suomalaistutkimus. ”Riski resistentin suolistobakteerin saamiseen kasvaa huomattavasti, jos matkailija sairastuu ripuliin ja erityisesti jos hän hoitaa sitä antibiooteilla”, kertoo tutkimusta johtanut infektiolääkäri, dosentti Anu Kantele Hyksin infektioklinikasta. Yli 300 miljoonaa matkailijaa vierailee vuosittain alueilla, joissa hygienian taso on alhainen. Peräti viidesosa heistä palaa kotiin tuliaisinaan lääkkeille vastustuskykyinen suolistobakteeri. Esimerkiksi Intian niemimaalla käyneistä 23 prosentilla oli lääkeresistentti ESBL-bakteeri, vaikka he Scanstockphoto Suomalaisturistit tuovat yhä useammin kotiin palatessaan myös ei-toivotun tuliaisen, lääkkeille vastustuskykyisen superbakteerin. Hopea tehokkaasti talteen tuotantovirroista Hopea saadaan nyt talteen teollisuuden tuotantovirroista aiempaa tehokkaammin. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkijoiden kehittämä uusi, ioninvaihtoon perustuva erotusmenetelmä säästää myös ympäristöä, sillä siitä ei karkaa ilmaan kaasupäästöjä. LUT:n ja teknologiayhtiö Outotecin yhteisessä tutkimuksessa hopea erotettiin väkevästä kloridiliuoksesta. Talteen saatu hopea oli puhtaudeltaan 72-prosenttista eli huomattavasti puhtaampaa kuin perinteisin menetelmin erotettu. Myös hopean 40 KEMIA 2/2015 saanto oli entistä parempi. LUT:n tutkijatohtorin Sami Virolaisen arvion mukaan menetelmällä on mahdollista erottaa vieläkin puhtaampaa hopeaa. Väkevää, hapanta suolaliuosta syntyy kuparin tuotannossa. Liuoksessa on hopeaan nähden tuhatkertainen määrä kuparia ja lisäksi jonkin verran muita metalleja. Kuparin suuri määrä ja muut metallit tekevät hopean erottamisesta normaalia vaikeampaa. Hopeaa on liuoksessa kuitenkin riittävästi, jotta sen talteenotto on kannattavaa. olisivat säilyneet matkan aikana terveenäkin. Ripuliin sairastuneista bakteeria kantoi 47 prosenttia ja ripulia antibiooteilla hoitaneista huimat 80 prosenttia. Suurimmalle osalle turisteista ei koidu superbakteerista haittaa, mutta osalle bakteeri voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tulehduksen. Lisäksi oireetonkin kantaja voi levittää bakteeria muihin. Kanteleen mukaan matkailijoiden pitäisi suhtautua antibioottien käyttöön varovammin. Ripulin hoidossa antibioottia ei yleensä tarvita. Tärkeintä on riittävä nesteytys, ja oireita voidaan lievittää ei-antibioottisilla ripulilääkkeillä, kuten loperamidilla. Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 430 suomalaista, jotka matkailivat Skandinavian ulkopuolella. Teollisuusvesien metallipitoisuus selville reaaliajassa Oulun yliopistossa on kehitetty mittalaite, joka mittaa reaaliajassa metallipitoisuuden teollisuudesta luontoon menevistä vesistä. Laite kykenee havaitsemaan kuparin, lyijyn ja elohopean pienetkin pitoisuudet, jopa vain mikrogramman litrassa. Sähkökemiaan perustuvan laitteen prototyyppiä on testattu vuoden ajan useissa teollisissa kohteissa, erityisesti kaivannaisteollisuudessa. Laite on toiminut hyvin myös Suomen vaativassa arktisessa ilmastossa. Teollisuusasiakkaat ovat tutkijoiden mukaan hyvin kiinnostuneita laitteesta, jollaisia ei vielä ole saatavana. Mittarille on kuitenkin tarvetta, sillä lainsäädännön vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Teollisuudesta poistuvista vesistä pitäisi siksi mitata metalleja jatkuvatoimisesti. Prototyyppi syntyi Tekes-rahoitteisen Mean-hankkeen tuloksena. Laite on tarkoitus kaupallistaa lisensioinnin tai perustettavan uuden yrityksen kautta. Mittari pyritään saamaan markkinoille vuonna 2016. ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Älykästä kemiaa yhteisin voimin Turun kupeessa Raisiossa käynnistyi alkuvuodesta älykkään kemian yhteisö, joka keräsi kahdeksan alan yritystä saman katon alle. Raisioon syntynyt uusi älykkään kemian keskittymä Smart Chemistry Park (SCP) kokoaa yhteen varsinaissuomalaisia yrityksiä, joiden toiminta liittyy teollisten sivuvirtojen, kierrätysmateriaalien ja biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi. Esimerkkejä SCP:n firmojen liikeideoista ovat muun muassa metallituotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ja tuhkan jalostaminen erilaisiksi materiaaleiksi. Raisio Chemicalsin entisissä tiloissa toimivaan yhteisöön kuuluu tätä nykyä kahdeksan kemian ja cleantech-alan yritystä, Crisolteq, Nanol Technologies, Ekolite, Chementors, BLN-Woods, Nablabs, CH-Polymers sekä FP-Pigments. Kymmenkunta muuta firmaa miettii parhaillaan sopivaa yhteistyökuviota keskittymän kanssa. Kehitysalustan ytimessä on pk-yritysten välinen yhteistyö, niiden liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien työpaikkojen luominen, kertoo SCP:n vetäjä Linda Fröberg-Niemi. ”Tällainen yhteisö ei kuitenkaan toimi ilman fasilitaattoria ja tukijaa. Sen roolin on ottanut Turku Science Park, joka on oma työnantajani.” SCP:n toimintaa rahoittavat muun muassa Sitra, Raision ja Turun kaupungit sekä Tekes. Synergian voima Kemian alalta väitöstyönsä tehneet tohtorit Fröberg-Niemi ja hänen kollegansa Reeta Huhtinen rakentavat yhteisöä kivijalasta lähtien. Kaksikko on koonnut yrityksiä yhteen ja vetänyt kemiapuiston perustamisneuvotteluita, kehittänyt Turku Science Park Maija Pohjakallio Linda Fröberg-Niemi (vas.) ja Reeta Huhtinen toivovat uudenlaisen toimintamallin kannustavan kemistejä yrittäjyyteen. ”Resurssien jakaminen tekee liikkeelle lähdöstä helpompaa”, naiset sanovat. yhteenliittymän brändiä ja koordinoinut rahoituksen hakemista tutkimusprojekteille. Sen lisäksi naiset ovat esimerkiksi tehneet netti- ja siivoussopimuksia ja hankkineet yhteisön käyttöön laboratoriolaitteita. SCP:n tutkimushankkeisiin on tulossa mukaan myös ryhmiä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tavoitteena on yhdistää alueen toimijoita mahdollisimman laajalti. Selvää on, että bio- ja kiertotalouden kehittämiseen tarvitaan myös pk-yrityksiä ja uusia toimintamalleja. Kemian alan yrittäminen on kuitenkin kallista, ja toiminnan käynnistäminen ja kasvattaminen vaativat usein suuria investointeja. SCP:n kaltaisessa yhteisössä voidaan jakaa paitsi laiteresursseja ja muuta infrastruktuuria myös osaamista, mikä on oiva pohja innovaatioiden synnyttämiseen. ”Toimintatapamme myös toivottavasti kannustaa kemistejä lähtemään yrittäjiksi”, sanoo Fröberg-Niemi, jonka mukaan yhteisön tarkoituk- sena on tarjota mahdollisuuksia myös prosessien pilotointiin eli skaalan suurentamiseen laboratoriosta kohti tuotantoa. Verkkoja vesille Reilut 30 henkeä työllistävä Smart Chemistry Park ei ole yrityshautomo vaan pysyvä yhteisö, jonka toiveissa on kasvu ja uusien yritysten saaminen mukaan toimintaan. ”Haluamme verkottua Raision ulkopuolelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Esimerkiksi hollantilaisten kanssa on jo käyty neuvotteluja mahdollisista yhteisistä hankkeista”, Fröberg-Niemi kertoo. ”Visiomme on, että viiden vuoden aikana kehitymme kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi kemian alan keskittymäksi, joka on innovaatioiden lähde myös suurteollisuudelle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi 2/2015 KEMIA 41 NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 3/1980 Kemira Oy laajentaa Muurahaishappotehdas Ouluun Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Kodin henkäykset SATUIN HUOMAAMAAN ilmoituksen, jossa kerrottiin suuren toimistorakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön. Sellaisestahan saisi todella trendikkään kodin, jota kelpaisi esitellä vaikka sisustuslehdissä. Sitten kuulin kommentin, että kyseessä on PCB-kohde. Miten niin ”PCB-kohde”? Eivätkö PCB:t eli polyklooratut bifenyylit liity lähinnä muuntajiin ja voiteluöljyihin? Samalla logiikalla kuin talo voi olla asbesti- tai vaikkapa homerakennus, se todellakin voi olla myös PCB-kohde. Asbestia tungettiin aikoinaan eristeisiin, seinä- ja lattialaattoihin, kattohuopiin, saumausmassoihin, maaleihin ja liimoihin. Kosteat tilat vuorattiin asbestilla höystetyllä PCV-muovitapetilla ftalaatteineen, mikä nykynäkökulmasta kuulostaa täysin käsittämättömältä ratkaisulta. PCB:TÄ PUOLESTAAN käytettiin ennen vuotta 1975 parantamaan materiaalien palon- ja kosteudenkestoominaisuuksia liimoissa, pinnoitteissa ja maaleissa. Enimmillään maalit sisälsivät PCB-yhdisteitä jopa kymmenen prosenttia. Myös betonirakennusten elastisiin polysulfidipohjaisiin saumausmassoihin lisättiin PCB:tä. Saumoista aineet imeytyvät huokoiseen betoniin ja haihtuvat sieltä sisäilmaan. Lisäksi ne maustavat seinästä irtoavien partikkeleiden myötä myös rakennusta ympäröivän maaperän. HANKKIAKO SIIS asunto entisestä toimistorakennuksesta, jossa 1970-luvun huolettomuus henkii – ei flower powerina vaan PCB:nä? Toisaalta vanhan historiallisen teollisuusrakennuksen ilmapiirin voisi aistia hiilivetyinä tai muina VOC-yhdisteinä sen mukaan, minkä aineiden kanssa siellä on muinoin läträtty. Vai päätyäkö sittenkin vasta moderneina aikoina kehnoilla rakennuskäytännöillä pilattuun uudempaan taloon, joka tuoksullaan muistuttaa mummolan kellarista? Siinäpä pulma. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com 42 KEMIA 2/2015 Muurahaishappotehtaan rakentamisesta Kemiran Oulun tehtaiden yhteyteen tehtiin 31.1.80 päätös yhtiön hallintoneuvostossa, joka samalla päätti, että Oulun tehtailla aloitetaan nesteytetyn argonin valmistus ja laajennetaan nestehapen tuotantoa. Muurahaishappotehtaan tuotannoksi tulee 23 500 tonnia vuodessa 85-prosenttista happoa ja sen kustannusarvio on 41 milj. markkaa. Tehtaan suunnittelutyöt ja laitetilaukset käynnistyvät heti ja tehdas valmistuu vuoden 1981 loppuun mennessä. Muurahaishapon valmistus soveltuu luontevasti Oulun tehtaille siitä syystä, että prosessin raaka-aineena käytettävä hiilimonoksidikaasu saadaan välituotteena ammoniakin synteesikaasun valmistuksesta. Muurahaishappoa käytetään lisääntyviä määriä tuorerehujen säilöntään. Muurahaishappo on tähän saakka ollut kokonaan tuontitavaraa. Kemia-Kemi 3/1990 Kemiran kemikaaleja Kanadan sanomalehtipaperiin Kemira Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö Kemira Kemi AB perustaa yhtiön Kanadaan. Uuden yhtiön, Kemira Paper Chemicals Canada Inc.:in päämaja on Montrealissa. Yhtiö myy ja markkinoi kemikaaleja ja kemikaalien käyttöön liittyviä järjestelmiä Kanadan sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle. Liikevaihdon lasketaan ensimmäisenä vuonna olevan noin 6,5 milj. mk. Vuosi sitten Kemira Kemi AB perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin. Lyhyessä ajassa Kemira Paper Chemicals Inc.:istä on tullut yksi suurimmista retentioaineiden toimittajista Pohjois-Amerikan sanomalehtipaperiteollisuudelle, joka tuottaa nykyään puolet koko maailman sanomalehtipaperista. Myös Kemira Paper Chemicals Canada Inc. suuntautuu retentioaineiden ja vedenpuhdistuskemikaalien myyntiin sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 3/2015 ilmestyy 5. toukokuuta. Varaa paikkasi viimeistään 14. huhtikuuta! OSATEEMOINA mm. • Analytiikka • Reach • Ympäristö Tiedustelut ja varaukset: kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi NETZSCH – World Leader of Thermal Analysis UUSI KNF LAB PYÖRÖHAIHDUTIN Uusi RC900 muuttaa pyöröhaihdutuksen tehden siitä helpompaa ja turvallisempaa kuin koskaan ennen. Se on suunniteltu sopimaan täydellisesti laboratoriosi tarpeisiin ja tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia takaamaan tehokkaan ja luotettavan toiminnan sisältäen: Kaukosäätimen Helposti säädettävän pyörimisnopeuden Dynaamisen lämpötilan säädön th ur boo Visit o er a t 5 to en win No 1d3 d n tition a compe lyma 214 Po C S D l Price Specia -1 Box cibles 3-In us Cru Concav rmal ter The mers Pos of Poly s ie t r e p Pro DSC TGA Thermal Conductivity Testing Equipment Evolved Gas Analysis NETZSCH-Gerätebau GmbH Branch Office Scandinavia Gråbrödersgatan 8 SE-21121 Malmö Sweden Laadukkaat lasiosat Helposti puhdistettava Yhdistettynä SC920 vakuumijärjestelmään tämä uusi järjestelmä edustaa toiminnallisuuden ja luotettavuuden läpimurtoa eri sovelluksiin. Löydä viimeisin käytännön laboratorioteknologiasta tutustumalla laboratoriosivuihimme osoitteessa www.knf.com/fi KNF Neuberger AB Mejerivägen 4, SE-117 43, Stockholm Tel.: + 46 8 744 51 13 info@knf.se Naiset ja kemia Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Berta Karlik Linnanneidosta pioneeriprofessoriksi Itävaltalainen Berta Karlik löysi hetkessä haihtuvan alkuaineen ja jätti pysyvän jäljen maansa tiedehistoriaan. Sisko Loikkanen Kun sveitsiläinen kemisti Walter Minder vuonna 1939 havaitsi radiumissa heikkoa beetahajoamista, hän ilmoitti oitis löytäneensä radioaktiivisen alkuaineen numero 85. Tiedeyhteisö innostui. Wieniläinen tutkija Berta Karlik ja tämän kollega Traude Cless-Bernert yrittivät heti toistaa kokeen, mutta turhaan. Sama toistui, kun Minder kertoi havainneensa ainetta toriumin hajotessa. Vuonna 1940 löytö vihdoin vahvistettiin Kalifornian yliopistossa, jossa pommitettiin vismuttia alfahiukkasilla. Erittäin nopeasti hajoava uutuus nimettiin kreikan epävakaata tarkoittavan astatos-sanan mukaan astatiiniksi. Luonnosta ainetta arveltiin olevan mahdoton jäljittää, mutta kolme vuotta myöhemmin Karlik ja ClessBernert onnistuivat sen tekemään. Sittemmin luonnosta on havaittu muutamaa astatiinin isotooppia. Niitä syntyy jatkuvasti uraanin, plutoniumin ja neptuniumin hajoamisprosesseissa – mutta vain toviksi: astatiini-219:n puoliintumisaika on 58 sekuntia. Ensimmäinen naisprofessori Moneen kertaan palkittu Berta Karlik teki yli 60-vuotisen uran Itävallan tärkeimmissä tutkimuslaitoksissa. 44 KEMIA 2/2015 Yläluokkaisen suvun vesana vuonna 1904 syntynyt Berta Karlik asui lapsuutensa ja nuoruutensa Wienin lähistöllä sijaitsevassa linnassa. Kotiopettajat tekivät hänestä jo varhain taitavan pianistin ja opettivat hänelle sujuvan ranskan, englannin ja hollannin taidon. Sittemmin tyttö valmistui kymnaasista luokkansa parhaana. Vuonna 1923 Karlik hyväksyttiin opiskelemaan fysiikkaa Wienin yliopistoon. Vauhdikkaasti sujuneet opinnot kruunasi tohtorinhattu vuonna 1928. Väitöksensä jälkeen Karlik lähti hankkimaan lisäkoulutusta kahden nobelistin laboratorioista. Lontoossa hän työskenteli röntgenkristallo- grafian kehittäjän William Braggin opissa ja Pariisissa Marie Curien laboratoriossa. Opintomatkalta palattuaan Karlik aloitti vuonna 1931 uransa Wienin Radium-instituutissa, jossa hän teki merkittävimmän osan elämäntyötään. Vuodet 1947–1974 Karlik toimi instituutin johtajana ja jäätyään johtajanvirasta eläkkeelle jatkoi samassa paikassa tutkijana kuolemaansa eli vuoteen 1990 asti. Jo nuorena mainetta saanut Karlik kutsuttiin luennoijaksi vanhaan yliopistoonsa 1930-luvun lopulla. Vuonna 1956 hän sai nimityksen Wienin yliopiston kokeellisen ydinfysiikan professoriksi. Samalla hänestä tuli konservatiivisen opinahjon ensimmäinen päätoiminen naisprofessori. Karlik valloitti toisenkin miehisen linnakkeen, kun hänet vuonna 1973 valittiin Lise Meitnerin jälkeen ensimmäisenä naisena Itävallan tiedeakatemiaan. Energisellä Karlikilla riitti virtaa moneen suuntaan. Hän oli mukana perustamassa Itävallan fysiikan seuraa ja edistämässä maansa liittymistä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin jäseneksi. Yhteiskunnallisena aktiivina hän tuki natsivallan aikana juutalaisia kollegoitaan kaikin tavoin. Hänet muistetaan myös Itävallan yliopistonaisten yhdistyksen innokkaana jäsenenä. Kunnioittaakseen ensimmäistä naisprofessoriaan Wienin yliopisto on perustanut Berta Karlik -professuureja edistämään lahjakkaiden naistutkijoiden yliopistouraa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Versatility that goes with your flow Introducing the new Thermo Scientific™ Varioskan™ LUX Multimode Microplate Reader — our most versatile and powerful microplate reader yet. We designed the Varioskan LUX with innovative features that optimize performance and usability across a broad range of applications — including AlphaScreen and TRF. It is paired with our intuitive SkanIt software, helping automate processes that once slowed you down. Because delivering reliable results shouldn’t be that complicated. Visit us at ChemBio Exhibition 18.-19.3.2015 and learn more! We are on the same wavelength • Experience simplified versatility at thermoscientific.com/varioskanlux Varioskan LUX Multimode Microplate Reader © 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries. Reachin ytimessä Anna-Liisa Sundquist näytti suuntaa lupamenettelylle Riku Rinta-Jouppi Kemian diplomi-insinööri, sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Anna-Liisa Sundquist on ollut mukana rakentamassa kemikaaliasetus Reachia alusta lähtien. Viime vuonna tehtävästään eläkkeelle jäänyt Sundquist toimi myös Euroopan kemikaaliviraston jäsenCopyright Euroopan kemikaalivirasto Reach-konkari Anna-Liisa Sundquist on ollut rakentamassa Euroopan kemikaaliasetusta kivijalasta asti. Hän haluaa keskittyä olennaiseen ja tehdä vaarallisten aineiden käytöstä mahdollisimman turvallista. valtioiden komitean ensimmäisenä puheenjohtajana yhteensä kuusi vuotta ja johti vuosina 2008–2014 komitean ensimmäiset 34 kokousta. Asemassaan suomalaisnainen oli EU:n kemikaalipolitiikan ytimessä. Reachin keskeinen tavoite on vaarallisimpien aineiden korvaaminen turvallisemmilla. Sundquist seurasi ja ohjasi tavoitteen toteutumista näköalapaikalta. Haitallisimpia aineita kootaan parhaillaan niin sanotulle kandidaattilistalle. Sieltä ne voivat päätyä edelleen luetteloon, jonka sisältämien kemikaalien käyttö ei enää ole vapaata vaan luvanvaraista. Vaarallisimmiksi kemikaaleiksi katsotaan muun muassa syöpää tai mutaatioita aiheuttavat, lisääntymisterveyttä vaurioittavat sekä ympäristössä pysyvät ja kertyvät myrkylliset aineet. ”Kemikaalipolitiikalla oltava todellinen vaikutus” Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus kerätä kandidaattiluetteloon noin 400 keskeistä SVHC-ainetta eli erityistä huolta aiheuttavaa kemikaalia. Määrää on yhtäältä pidetty liian pienenä, ja muun muassa pitkäaikainen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Satu Hassi on arvostellut listausprosessia liian hitaaksi. Toisaalta aineita käyttävällä teollisuudella on alusta alkaen ollut hankaluuksia löytää korvaavia kemikaaleja poistuvien tilalle. Kemikaalipolitiikan on ennen muuta vaikutettava niin, että aineiden käytöstä tehdään turvallista, sanoo Reachkonkari Anna-Liisa Sundquist. 46 KEMIA 2/2015 Onko listattavien aineiden määrä siis riittävä vai mahdollisesti liian pieni tai suuri? ”EU:n jäsenmaiden ja kemikaaliviraston asiantuntijat katsovat, että aineiden lukumäärä ei ole pääasia”, Anna-Liisa Sundquist vastaa. Unionin jäsenvaltiot ovat hänen mukaansa käyneet moneen kertaan läpi muun muassa kaikki tunnetut CMR-aineet eli syöpää aiheuttavat, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset kemikaalit. ”Niistä on seulottu sellaiset, joiden käytön saattaminen luvanvaraiseksi on jollakin tavoin perusteltavissa ja järkevää.” Esimerkiksi sellaisia aineita, joita syntyy teollisuuden prosesseissa mutta joita ei toimiteta myyntiin eikä käyttöön, ei ole katsottu järkeväksi ottaa mukaan SVHC-aineiden luetteloon. Sundquistin mielestä on tärkeintä, että kemikaalipoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan todellinen vaikutus aineiden käytön turvallisuuteen. Ensimmäinen vaihtoehto ei välttämättä ole aineen välitön korvaaminen eli sen käytön kieltäminen. Sen sijaan voidaan tähdätä siihen, että vaarallinen aine korvataan turvallisemmalla pidemmällä aikavälillä. ”On huomattava, että aineen käyttölupa sisältää myös käyttöehdot ja kuvauksen siitä, kuinka ainetta käytetään turvallisesti. Tämä on merkittävä muutos nykykäytäntöön verrattuna. Nykyisinhän ei ole yhteisiä, koko Euroopan laajuisia sääntöjä siitä, miten erityistä huolta aiheuttavia aineita tulisi käyttää.” ”Sitä paitsi aineen korvaamismahdollisuutta voidaan selvittää uudelleen siinä vaiheessa, kun luvan määräaika umpeutuu. Siihen menneessä asiasta on mahdollisesti saatu jo uutta tietoa.” Jotta EU-komission asettama tavoite 400 aineesta saavutettaisiin, alussa varsin hitaasti kasvaneelle kandidaattilistalle lisättiin joulukuussa 2012 kerralla peräti 54 ainetta. Sundquistin mukaan kiire ei juuri vaikuttanut aineiden valintaan. ”Jäsenvaltiot ja komissio tekevät aineista riskinhallinta-analyysin eli RMO:n ennen niiden ottoa kandidaattilistalle. Joistakin joulukuussa 2012 listalle lisätyistä aineista ei Haitallisen kemikaalin matka luvanvaraiseksi on mutkikas 1 Unionin jäsenvaltiot ja EU:n komission pyynnöstä kemikaalivirasto Echa tekevät ehdotuksia siitä, mitkä haitalliset aineet otetaan kandidaattilistalle. 2 Yleisö – teollisuus, ympäristöjärjestöt, kansalaiset – saa kommentoida ehdotetun aineen vaaraominaisuuksia. Tässä ensimmäisessä julkisessa konsultaatiossa kommentoijien tulisi esittää väitteidensä tueksi tieteellistä tutkimusnäyttöä. 3 Ehdottaja vastaa kommentteihin. Jos ehdottajana on komissio, vastaukset laatii kemikaalivirasto. 4 Jos kommentteja ei ole tullut, Echa lisää aineen kandidaattilistalle. 5 Jos kommentteja on esitetty, jäsenvaltioiden komitea päättää, täyttääkö aine erityistä huolta aiheuttaville aineille asetetut vaaraominaisuuskriteerit. Jos komitea on yksimielinen siitä, että kriteerit täyttyvät, aine lisätään kandidaattilistalle. Jos komitea ei ole yksimielinen, asiasta päättää komissio. 6 Echa laatii suositusluonnoksen aineiden lisäämisestä kandidaattilistalta lupaa edellyttävien aineiden listalle ja järjestää luonnoksesta toisen julkisen konsultaation. Siinä haetaan kommentteja erityisesti mahdollisista poikkeuksista lupamenettelyyn, tietoja aineiden käytöstä ja määristä sekä siitä, voiko aineita mahdollisesti käyttää korvaamaan muita kandidaattilistan aineita. Suositukseen päätyvät ensimmäisenä aineet, joita käytetään paljon, jotka ovat laajalle leviävässä käytössä tai jotka ovat ympäristöön päästessään erityisen haitallisia. 7 Jäsenvaltioiden komitea antaa tietojen perusteella asiantuntijalausunnon. 8 Uutuutena syksystä 2014 lähtien komissio kerää tietoa mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja terveys- ja ympäristövaikutuksista (hyödyistä ja haitoista), jotka seuraisivat aineen käytön luvanvaraisuudesta. 9 Lausunnon pohjalta Echa laatii suosituksen komissiolle. Komissio päättää, mitkä aineet nostetaan kandidaattilistalta luvanvaraisten aineiden luetteloon. 10Aineen käyttämiseen on haettava määrättyyn päivämäärään mennessä lupaa. Toinen vaihtoehto on lopettaa aineen käyttö myöhempään määräaikaan mennessä. RMO-analyysia ehditty tehdä, mutta komission pyynnöstä kemikaalivirasto valmisteli analyysit jälkikäteen.” Julkisen konsultaation ongelmat Kun ehdotus aineen nimeämisestä SVHC-aineeksi ja sen ottamisesta kandidaattilistalle on tehty, käynnistyy niin sanottu ensimmäinen julkinen konsultaatio, jonka aikana yleisö, esimerkiksi teollisuus ja kansalaiset, voi kommentoida ehdotetun aineen vaaraominaisuuksia. ”On tärkeintä, että kemikaalipoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan todellinen vaikutus aineiden käytön turvallisuuteen.” Kandidaattilistauksen jälkeen toisessa julkisessa konsultaatiossa haetaan tietoa muun muassa aineen käytöstä, määristä, altistumisesta ja mahdollisista korvaavista aineista. 2/2015 KEMIA 47 Scanstockphoto Vaaralliset aineet pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla. Siinä EU:n kemikaaliasetuksen ydin. Julkiset konsultaatiot ovat Sundquistin mielestä hyödyllisiä, sillä niiden kautta saadaan lisätietoa, jota voidaan käyttää lupamenettelyprosessin eri vaiheissa. Menettelytapa on kuitenkin saanut osakseen arvostelua siitä, että konsultaatioprosessin aikana saatavat kommentit eivät juurikaan näytä vaikuttavan komitean asiantuntijoiden päätöksiin. Sundquistin mukaan syynä asiaan on se, että ehdotuksien kommentoijat eivät läheskään aina ymmärrä lupamenettelyn kokonaisuutta. ”Heiltä tulee siksi usein kommentteja, joita ei voida hyödyntää lupamenettelyn kysymyksessä olevassa vaiheessa”, Sundquist sanoo. Kommentit saattavat koskea esimerkiksi sosioekonomisia vaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun aineita vasta tunnistetaan SVHC-aineiksi tai harkitaan suositusta aineen ottami48 KEMIA 2/2015 seksi lupaluetteloon. Sosioekonomisia asioita käsitellään kuitenkin vasta komission järjestämässä konsultaatiossa ja varsinaisen lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. ”Silloin on tarvetta selvittää sosioekonomiset vaikutukset hakijan näkökulmasta hyvinkin yksityiskohtaisesti. Lupahakemusta käsiteltäessä arvioidaan myös tiedot korvaavista aineista ja menetelmistä, mutta siis vasta silloin.” Kemikaalivirasto aikookin jatkossa parantaa julkisten konsultaatioiden kysymyksenasettelua, jotta kommentit kohdistuisivat juuri niihin asioihin, jotka ovat kulloinkin merkityksellisiä. Julkisen konsultaation yhteydessä saapuvissa kommenteissa on usein myös tietoja, jotka poikkeavat aineiden rekisteröinnissä annetuista. Ristiriitaisuus aiheuttaa viranomaisille oman päänvaivansa. ”Kun aine rekisteröidään kemi- kaalivirastoon, rekisteröinnin yhteydessähän tulee toimittaa tiedot siitä, mihin ainetta käytetään ja kuinka paljon.” ”Kun sitten tehdään ehdotuksia kandidaattilistalle, ne perustuvat pitkälti rekisteröintitietoihin. On siksi erittäin tärkeää, että aineita rekisteröitäessä annettavat tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia”, Sundquist tähdentää. Asetuksen hyödyt pian realisoitumassa EU-viranomaisten lisäksi listauksia erityistä huolta aiheuttavista aineista laativat myös epäviralliset tahot, kuten kansalaisjärjestöt. Epävirallisiin listauksiin kuuluvat muun muassa Ruotsissa päämajaansa pitävän ChemSec-järjestön SIN-lista (Substitute It Now) sekä ammattiliittojen kansainvälisen yhdistyksen kokoama ETUC-luettelo. Onko näillä listauksilla ollut vaikutusta viranomaistyöhön? ”Varmaankin jäsenvaltiot ja komissio ovat käyneet läpi myös SIN- ja ETUC-listat”, Sundquist sanoo. ”Olennaista kuitenkin on, että tehdyt ehdotukset aineen luokittelemisesta SVHC-aineeksi ovat perusteltuja. Aineita ei missään tapauksessa kopioida SIN- ja ETUC-listoista.” Euroopan kemikaalimarkkina on kansainvälisessä vertailussa hyvin tarkkaan säädelty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kosmetiikkakäytössä kiellettyjä aineita on 11 ja EU:ssa noin 1 300. Onko kemikaalien käyttöä mahdollista jopa ylisäädellä? ”Siihen vastaamisen jätän poliitikkojen tehtäväksi”, Sundquist naurahtaa ja muistuttaa Yhdysvaltain ja EU:n lähestymistavan lainsäädännössä olevan hyvin erilaisia. Hänen mukaansa USA:n tiukempi tuotevastuu ja rangaistussäännökset takaavat sen, että turvallisuuden taso pysyy. ”Tuotevastuu EU:ssa ei ole yhtä ankara, mutta sen sijaan yrityksiä palvellaan kertomalla, mikä on sallittua ja mikä ei.” Sundquist ottaa esiin myös kulttuurierot Atlantin kahden puolen. ”Euroopassa on perinteisesti haluttu pitää huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Jos ihminen täällä sairastuu, sairaanhoidon kustannuksista vastaa pitkälti valtio, toisin kuin Yhdysvalloissa.” On arveltu, että Reachin mukanaan tuomat kansanterveydelliset hyödyt ”Euroopassa on perinteisesti haluttu pitää huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta.” nousevat esiin noin kymmenen vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta, siis vuodesta 2018 lähtien. Kokonaisuudessaan hyödyt olisivat näkyvissä noin vuonna 2038. Anna-Liisa Sundquistin mukaan ensimmäiset hyödyt realisoituvat varsin pian, ja vaikutusta on jo havaittavissa. ”Näyttäisi siltä, että SVHC-aineiden ottamisella kandidaattilistalle on ollut melko nopeita vaikutuksia. Yritykset tarkastelevat välittömästi, onko listatun aineen käyttö todella tarpeellista. SVHC-listaus ei tällaista sinänsä edellytä, mutta ilmeisesti näin on käytännössä usein tapahtunut.” Uutta tietoa kertyy jatkuvasti lisää Kemikaaliasetuksen pitkän aikavälin hyötyinä Sundquist näkee ennen muuta kemikaaleista saatavat uudet tiedot. ”Reachin keskeisiä tavoitteita on, että käytössä olevista aineista saadaan riittävät tiedot niiden vaarallisuuden arvioimiseksi ja käytön järjestämiseksi turvalliseksi”, Sundquist muistuttaa. Aineiden rekisteröinnin yhteydessä kerätään kaikki olemassa olevat tiedot. Jos jokin olennainen tieto puuttuu, yritysten pitää tehdä testausehdotus aukon täyttämiseksi. Kemikaalivirasto tarkistaa vielä rekisteröintiasiakirjojen asianmukaisuuden arvioinnin yhteydessä, että tietoaukkoja ei ole. Tarvittaessa virasto määrää puuttuvat tiedot toimitettavaksi jälkikäteen. Jäsenvaltioiden suorittaman aineiden arvioinnin yhteydessä voidaan edelleen vaatia vielä tarkempia tietoja. Tieto on hyödyksi mutta voi tässäkin tapauksessa lisätä tuskaa. ”Uutta tietoa aineista on tulossa muutaman vuoden aikajänteellä. Voidaan olettaa, että uusi tieto joissakin tapauksissa antaa aihetta huoleen”, Sundquist sanoo. ”Sen jälkeen nähdään, miten tieto tulee vaikuttamaan innovaatioihin ja uusien, turvallisempien aineiden kehittämiseen tai uusien turvallisempien toimintatapojen omaksumiseen.” Kemikaaliturvallisuuden kehittäminen ja parantaminen on jatkuvaa työtä. Mikä on tärkein askel seuraavaksi? ”Olisi hyvä sopia pelisäännöistä nanomateriaalien turvallisuuden ja kemikaalien endokriinivaikutusten arvioimiseksi. Tällaista arviointia toki tapahtuu jo nyt, mutta sääntöjä ei ole kirjattu lainsäädäntöön.” Kirjoittaja on partneri ReachLaw Oy:ssä. riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi Tee valintasi ja hae meille kevään yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 UUTTA TUrUn AMK:SSA: Insinööri (ylempi AMK), Kemiantekniikka ja bioteknologia ”Teen omat valintani elämässä ja urallani” SUOSITTELEMME: Täydennä osaamistasi YAMK-tutkinnolla Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutuksessa (60 op) kehität osaamistasi teknologiaorganisaatiossa. Lue lisää ja tutustu ennakkotehtäviin: turkuamk.fi/haku turkuamk.fi Green Growth versoi älypuutarhan Älykäs minipuutarha tuottaa tuoreet tomaatit aamiaispöytään joka päivä. Jari Koponen Plantui Kaupasta perjantaina ostettu salaatti on sunnuntaina usein nuupahtanut käyttökelvottomaksi. Ostotomaatteja joutuu kypsyttelemään kotona päiväkausia. Tuttuja arkipäivän ongelmia, jotka voi siirtää historiaan uuden älypuutarhan avulla. Joka kotiin sopiva pienoispuutarha tuottaa jatkuvasti ruokapöytään puhtaita, tuoreita yrttejä, salaatteja ja syötäviä kukkia. Pian myös tomaatteja, kurkkuja ja chiliä. Turkulainen Janne Loiske sai idean vesiviljelyyn perustuvasta älytarhasta vuonna 2007. Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelman tuella idea on kehittynyt automatisoiduksi laitteistoksi, joka tekee kotiviljelystä yhtä helppoa kuin minkä tahansa kodinkoneen käyttö. ”Perustimme vuonna 2012 Plantuinimisen yrityksen kaupallistamaan keksintöä. Viime vuonna toimme älypuutarhan markkinoille paitsi Suomessa myös Tanskassa ja Saksassa”, kertoo Loiske, jonka mukaan myynti on ollut odotusten mukaista. ”Kaikki viittaa jatkossakin kannattavaan liiketoimintaan.” Älypuutarhan valtteja on sen helppokäyttöisyys. Kasvit toimitetaan asiakkaille yrityksen itse kehittämissä kapseleissa, joissa ovat valmiina korkeatasoiset siemenet ja räätälöidyt ravinteet. Käyttäjän tehtäväksi jää vain veden lisääminen. Laitteeseen integroitu tietokone säätelee automaattisesti kasvien saamaa valoa ja ohjaa pumpun säännöstelemää ravinteiden määrää. Kasvatus jakaantuu kolmeen vaiheeseen: idätykseen, kasvuun ja sadonkorjuuseen. Eriväristen ledien avulla kullekin kasvuvaiheelle valikoituu valon spektristä sopiva aaltoalue. Älypuutarhaviljelyssä on kolme vaihetta. Idätys kestää kasvista riippuen 1–14 päivää, kasvu 15–30 päivää ja sadonkorjuu 31–60 päivää. 50 KEMIA 2/2015 Ytimessä kasvibiologia Olohuonepuutarha on myös ekotehokas. ”Puutarhan vuosittainen kulutus on vain 60 kilowattituntia. Kuljetuksia ei tarvita, kun kulutus tapahtuu siellä, missä tuotantokin. Hukkakin vähenee, koska käyttäjät yleensä syövät sen minkä tuottavat.” Plantuin ydinosaamista on kasvibiologian tuntemus. Asiantuntijaverkostonsa avulla yritys lisää älypuutarhaan sopivien kasvien valikoimaa nykyisestä 30:stä edelleen. ”Vesiviljely ei onnistu kaikille kasveille eikä aina edes saman kasvilajin eri muodoille. Esimerkiksi basilikasta on satoja lajikkeita, joiden joukosta täytyy löytää se, joka parhaiten soveltuu laitteella kasvatettavaksi.” Laitteiston valmistus tapahtuu alihankintatyönä. ”Omiin käsiimme olemme keskit- täneet biologian lisäksi muotoilun ja tuotekehityksen”, Loiske kertoo. Kehitteillä onkin mielenkiintoisia asioita. Luvassa on oheislaite, jonka avulla voidaan muun muassa lisätä versojen vitamiinipitoisuutta ja siten tuottaa entistä terveellisempiä kasveja. Tulossa on myös entistä suurempi malli. Halkaisijaltaan 50-senttistä puutarhaa voidaan pitää jo tuotantoyksikkönä, sillä sen avulla esimerkiksi tomaatteja voidaan kasvattaa 60 kiloa vuodessa. Tuottavuus pinta-alayksikköä kohden on samaa luokkaa kuin kaupallisissa kasvihuoneissa. Jätevuorista raaka-aineita Monilla tuotannon aloilla jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö alkavat olla arkipäivää. Raskaan teollisuuden osalta tilanne on toinen. Teollisuusjätteen käsittely vaatii isoja investointeja, tehdaskokoluokan tiloja ja prosessikemian asiantuntemusta. Green Growth -ohjelmassa mukana oleva Crisolteq Oy kehittää ratkaisuja myös isojen sivuvirtojen hyödyntä- miseen. Yhtiö aloitti pilottitoiminnan Kokkolassa ja siirsi laitoksensa vuonna 2013 Harjavaltaan. ”Yhteistyössä alueella toimivan teollisuuden kanssa olemme osoittaneet, että suuret jätevirrat pystytään käsittelemään ja jalostamaan niistä raaka-aineita”, kertoo yhtiön tekninen johtaja Kenneth Ekman. Crisolteqin seuraava tavoite on siirtyä satojen tonnien käsittelystä kymmenientuhansien tonnien käsittelyyn vuoteen 2017 mennessä. Yhtiö on tehnyt pitkään yhteistyötä Outokummun kanssa. Tarkoituksena on päästä hyödyntämään Tornion terästehtaan käyttämän peittaushapon kierrätyksessä syntyvää metallisulfaattisakkaa. Sakkaa syntyy jopa 12 000 tonnia vuodessa. Tätä nykyä happo neutraloidaan ennen läjitystä, jolloin jätteen kokonaismäärä nousee 25 000 tonniin. Crisolteqin kehittämällä prosessilla jätteestä saadaan lähes 20 000 tonnia raaka-aineita muun muassa lannoitteisiin, pestisideihin sekä palon- ja korroosionestoaineisiin. ”Norilsk Nickel jatkojalostaisi talteenotettavan nikkelin Harjavallassa, mutta muut tuotteet menisivät pääosin vientiin”, Ekman arvioi. Sopimus Outokummun kanssa merkitsisi Crisolteqin Harjavallan käsittelylaitoksen laajentamista ja toisi alueelle parikymmentä uutta työpaikkaa, joten kyseessä on yrityksen kärkihanke. Ekman kiittelee Finnveralta ja Tekesiltä saatua rahoitusta, joka on mahdollistanut toiminnan jatkuvan kehittämisen. ”Etenemme ripeästi. Laboratorion sadan millilitran ja litran mittakaavasta siirrytään suoraan koetehdasmittakaavaan.” Kehitystyötä tukee Crisolteqin osallistuminen Raision Smart Chemistry Parkin toimintaan. Juuri käynnistyneessä yksikössä mukana olevat yritykset toimivat avokonttori-idean mukaisessa avolaboratoriossa. Näin hyödynnetään firmojen väliset synergiat. Tähtäimessä vienti Crisolteqin liike-idea perustuu muiden kemiantehtaiden sivuvirroista jalostettujen tuotteiden myyntiin. Kenneth Ekman allekirjoittaa täysin ajatuksen, että jäte on tulevaisuuden raaka-ainetta. ”Kemiaa ja kemistejä syytetään usein ympäristön pilaamisesta, mutta kemia on myös ainoa keino puhdistaa ympäristöä”, Ekman muistuttaa. Tarvittava tieto löytyy valmiina kirjoista ja julkaisuista. Suurin työ on prosessien skaalaaminen toimiviksi tehdaskokoisiksi tuotantolaitoksiksi. ”Se vaatii aikaa ja pääomia, eikä jälkimmäisiä saa, ellei pysty vakuuttamaan rahoittajia kannattavasta liiketoiminnasta. Tämä taas edellyttää, että on osoittaa tuotteille markkinat, jotka pääsääntöisesti löytyvät ulkomailta.” Ekman tuo esiin myös toisen laajenemismahdollisuuden. Toimiva laitos kaikkine siihen liittyvine tietotaitoineen muodostaa monistettavan kokonaisuuden. ”Jos suomalaiset yhtiöt rakentavat esimerkiksi sellu- tai paperitehtaitaan lähelle tuotteiden markkinoita, miksei samaa voisi soveltaa myös jätteenkäsittelyyn. Sopivista kohteista ei ole maailmalla pulaa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. 2/2015 KEMIA 51 52 KEMIA 2/2015 Kuvat: Anna Jaskari Ilkka Hyttinen maustaa kastiketta. A ja o on viiden perusmaun yhdistäminen suussasulavaksi kokonaisuudeksi. Mystinen marenki maistui molekyylikokeille Pekalle luvan sekoittaa lihaerät keskenään. Sen jälkeen tämä saa ryhtyä tutkimaan kokkaajille jaettua reseptimonistetta. Siinä esitellään Maillardin reaktio, joka jauhelihan kaksivaiheisessa paistamisessa on tavoitteena. Kemiat kohtasivat keittiössä parhaalla mahdollisella tavalla, kun Päijät-Hämeen kemistikerholaiset kokoontuivat kokkaamaan. Marleena Vilminko Ssshhii! Ssshuu! Paistinpannulta kuuluu kova sihinä ja suhina. Nenään kantautuu kypsyvän lihan houkutteleva aromi. Toisesta suunnasta leijailee leikkuulaudalla pilkkoutuvan sipulin kirpeä tuoksu. Ollaan Lahdessa Itä-Hämeen Marttojen kurssitilassa, jonne kourallinen kemistejä on kokoontunut molekyyligastronomian iltaan. Tarkoituksena on laittaa yhdessä herkullista ruokaa ja sen lisäksi perehtyä molekyyligastronomian perusteisiin. Paikalle kerääntynyt joukko arvostaa keittiön antimia. Eeva Honkasalo on tehnyt pitkän uran elintarvikekemian parissa ja Leena Hovi pakkausmuoviteollisuuden palveluksessa. Ilkka Hyttinen on panimoteollisuuden konkari ja Pekka Ilvonen ammattikorkeakoulun kemianopettaja. Illan primus motorina toimii Päijät-Hämeen Kemistien pitkäaikainen puheenjohtaja, entinen lukion kemian ja matematiikan lehtori, molekyyligastronomiaa vuosia harrastanut Eila Hämäläinen. Eila on järjestänyt käytettävät ainekset ja työpisteet valmiiksi tilavaan kurssikeittiöön. Ensin jaetaan tehtävät, ja sitten tulee tiukka käsky ryhtyä hommiin. Teoriaan tutustuttaisiin vasta myöhemmin. Jauhelihaa paistava Pekka saa ohjeen kypsentää osan lihasta vain kevyesti, jotta sen umami-maku saadaan talteen. Sen jälkeen liha siirretään pannulta pois. Vanhassa munassa vara parempi Sipulin kuullotus on tarkkaa puuhaa. Öljy irrottaa aromit myös porkkanasta. Loppulihaa kypsennetään huomattavasti kauemmin – kokkaajien mielestä jopa epäilyttävän kauan. Harva on nykyään tottunut käristämään jauhelihaa aivan tummanruskeaksi. Vihdoin pääkokki Eila on tyytyväinen tummuusasteeseen ja antaa Myös sipulien kanssa häärivä Leena saa samantapaiset ohjeet. Ensin kuullotetaan kevyesti osa sipuleista. Pannulle pitempään jäävä erä ruskistetaan suorastaan tummanpuhuvaksi, jotta se saadaan karamellisoitumaan. Mausteidenkin kanssa on oltava tarkkana. Osa makuaineista on rasva-, osa vesiliukoisia. Kypsennyksessä olisi saatava talteen kaikki. Mausteet, yrtit, valkosipulit ja samalla myös porkkanat kuullotetaan siksi öljyssä ennen niiden heittämistä kastikkeeseen. Maustaminen on toki makuasia, mutta kun ohjeessa lukee kolme tippaa tabascoa, ja tarkoitus on valmis- Eeva Honkasalo pursottaa vaaleansinisiä mustikkamarenkeja pellille. 2/2015 KEMIA 53 Näin syntyy maukas mustikkatrio Väriään muuttavat marengit 1 kananmunan valkuainen ½ dl tomusokeria muutama pisara mustikka survoksen mehua (muutama pisara sitruunamehua) Vatkaa kananmunan valkuainen, osa sokerista, mustikkamehu ja sitruunamehu vaahdoksi. Valkuaisia vaahdotettaessa osa niiden proteiinikeristä rikkoutuu, ja avautuneet rihmastot hakeutuvat vispauksessa muodostu- vien ilmakuplien ympärille. Näin syntyy tiukka proteiiniverkosto. Lisää loput sokerista vähitellen valkuaisvaahdon joukkoon. Näin vaahto syntyy nopeammin. Vatkaa vaahto niin kovaksi, että se pysyy astiassa, kun astia käännetään ylösalaisin. Pursottele vaahto pellille nokareiksi ja paista noin 125 celsiusasteessa reilu tunti. Sokeri lasittuu veden haihtumisen myötä, ja muuntumattomat proteiinit hyytyvät uunissa kuumennuksen vaikutuksesta. Kielen vievä mustikkatrio – voilà! Mustikkarahka 1 dl vispikermaa 250 g maitorahkaa ¼ dl sokeria 1 rkl sitruunamehua 1–2 dlmustikoita Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi, jolloin siihen sekoittuu ilmakuplia. Kuplien ympärille muodostuu kalvo kerman maitoproteiineista. Kermassa veden seassa pisaroina oleva rasva tarttuu proteiineihin ja muuraa ilmakuplat toisiinsa. Sekoita rahka ja muut aineet kermavaahtoon. Kokoa annos marengeista, mustikkarahkasta ja mustikoista. taa reseptistä 2,5-kertainen annos, kokkikokelas alkaa pähkäillä tippojen puolittamista. Pääkokilta tulee vastaukseksi topakka huudahdus. ”Kai sinä nyt kemistinä osaat puoli tippaa laittaa!” Kokkailun lomassa viljellään muutenkin hurttia huumoria, vaikka itse asiaan suhtaudutaan tieteellisellä kiinnostuksella ja vakavuudella. Jälkiruokamestari Eeva kokee onnistumisen vatkattuaan mustikkamarenkia varten munanvalkuaiset. Niihin syntyy viehättävä sininen väri mustikoista puristetulla mehulla. Eila ehättää kertomaan, että olennaista on kananmunan ikä. Vanha muna toimii tuoretta paremmin. Tästäkös miesväki riemastuu. Eila palauttaa puheet kemiaan. Kyse on yksinkertaisesti kananmunan pH:n muuttumisesta emäksisemmäksi sen vanhetessa. Mustikan antosyaani-väriaineet antavat siksi marengille toivotun sinisen sävyn. Happaman mustikkarahkan anto54 KEMIA 2/2015 Kuvat: Anna Jaskari Reseptin laatimisessa on hyödynnetty muun muassa professori Anu Hopian kirjaa Kemiaa keittiössä (Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 2008). Jauhelihakastikkeen resepti löytyy Anu Hopian blogista osoitteesta molekyyligastronomia.fi/jauhelihakastike-ja-tiede. Eila Hämäläinen (vas.) opastaa Eeva Honkasaloa ja Leena Hovia jälkiruuan teon saloihin. Pekka Ilvonen ruskistaa taustalla jauhelihaa. syaanit sen sijaan värjäävät punaiseksi. Kun veitsi juuttui bataattiin Kuten usein tutkimustyössä, kohda- taan myös vastoinkäymisiä. ”Eila, mitä nyt tehdä? Veitsi juuttui bataattiin”, kuuluu hätähuuto Ilkan suusta. Opettaja ei armoa tunne. ”Voimaa lisää, jos järki loppuu.” Bataatti tarjosi Ilkka Hyttiselle kovan vastuksen. Eila Hämäläisen neuvo on käyttää voimaa, jos järki loppuu. kaavoista typen käyttämiseen oluessa ja natriumglutamaatin hyötyihin ja haittoihin. Asiantuntevat kemistit eivät välillä tahdo saada toisiltaan suunvuoroa. Lopulta keittiössä kypsyvien herkkujen kemia on käyty läpi ja päästään palaamaan lieden ääreen. Ensiksi kurkistetaan uuniin, jossa odottaakin yllätys: kauniin vaaleansiniset marengit ovat uunissa muuttuneet kauniin vaaleanruskeiksi. Kemisteiltä ei heti irtoa asialle selitystä. Muita ruokalajeja aletaan viimeistellä tarjoiluvalmiiksi. Bataatit ja perunat muhennetaan ja notkistetaan smetanalla, jauhelihakastikkeen makua tarkistellaan ja viilaillaan vielä pienillä maustelisäyksillä. Jälkiruoka eli muunneltu mustikkatrio kootaan annoksiksi lautasille. Marengin värinvaihdon arvoitus Smetanainen bataattiperunamuusi ja taiten kypsennetty jauhelihakastike ovat herkkua. Veitsi saadaan irrotettua yhteisvoimin ja bataatti-perunamuusin aineksetkin hellalle kypsymään. Reilussa tunnissa pääruuat on saatu kattiloihin muhimaan, marengit uuniin paistumaan ja mustikkarahka jääkaappiin odottamaan jälkiruuan kokoamista. On aika lähteä kalvosulkeisiin katsomaan, mitä keittiössä on oikein puuhattu ja miksi ruuat valmistetaan juuri näin. Eila esittelee tarkasti aineksissa tapahtuvat kemialliset reaktiot ja niiden yhdistelmät, joiden on määrä saada aikaan maittava makuelämys. Jauhelihakastikkeessa kaiken a ja o on viiden perusmaun – makean, suolaisen, tulisen, hapokkaan ja umamin – tasapaino. Silloin ihminen aistii kokonaisuuden miellyttävänä ja ”täydellisenä”. Keskustelu polveilee molekyyli- Pöytään päästyä ruokaa maistellaan hartaasti. Kaikki todetaan erinomaisen maukkaaksi. Seurue on yhtä mieltä siitä, että kastike ei todellakaan maistu siltä tavanomaiselta arkikastikkeelta – mutta myös siitä, ettei tavanomaisena arkena useinkaan ole kovin pitkää aikaa sen keittelyyn. Pekka pohtii, että oleellista kastikkeessa oli huomata kaksivaiheisen kuumennuksen idea ja sen vaikutus lopputulokseen. Leena ylistää yrttien, pippurin ja karamellisoidun sipulin herkullista yhdistelmää jauhelihan maustajana. Jälkiruuan äärellä pähkäillään marengin värinvaihtoa sinisestä ruskeanpunaiseksi. Kokit päätyvät siihen, että kananmunan valkuaisen pH:ta säätelevä bikarbonaatti-karbonaatti-puskurisysteemin tasapaino on marenkia paistettaessa siirtynyt. Lisäksi sokerissa on ehkä tapahtunut karamellisoitumista. Täysin varmaa tämä ei kuitenkaan ole, joten kemisteille jää vielä kotitehtäviäkin. Yhteistuumin todetaan, että ilta on ollut mielenkiintoinen, opettavainen ja hauska. Jäljellä on vain jälkien siistiminen, josta suoriudutaan enemmän tai vähemmän ähkyisinä. Kirjoittaja on molekyyligastronomian antimista täysin rinnoin nauttiva humanisti ja lehtori. marleena.vilminko@hollola.fi 2/2015 KEMIA 55 Rähinäviina on geenien tuote Rötöstaipumus voi kulkea perimässä Rikollisuuden riski siirtyy sukupolvelta toiselle myös geeneissä, kertovat tuoreet tutkimukset. Riskin realisoitumiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Arja-Leena Paavola Taipumus kännirähinöintiin tai väkivaltarikoksiin saattaa olla geneettistä perua. Geneettisen riskin toteutumista voidaan kuitenkin torjua muokkaamalla ympäristöä. Scanstockphoto 56 KEMIA 2/2015 Ensin pullo tai pari kirkasta. Sitten kaveria turpiin tai pahimmassa tapauksessa puukko tämän rintaan. Siinä tyypillinen suomalainen väkivaltarikos. Monet veriteot tapahtuvat meillä tutussa porukassa, jossa ryypätään urakalla. Jossain vaiheessa herää raivo, jonka seurauksena saattaa olla mitättömästä syystä tehty tappo. Kansa puhuu osuvasti rähinäviinasta. Alkoholin tiedetäänkin poistavan estoja ja aiheuttavan impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta. Viinapäissä kärhämöinti saattaa kuitenkin olla sidoksissa perimään ja etenkin Suomessa yleiseen geenimuunnokseen. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin tiettyjä geenejä yhteensä 174 suomalaiselta väkivaltarikolliselta, jotka olivat tehneet rötöksensä humalassa. Heistä peräti 97:ltä löytyi monoamiinioksidaasi A:n eli MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto, jonka voisi hyvin nimetä ”rähinäviinagee- niksi”. Geeni hajottaa aivojen mielialakemikaaleja, ja sen tiedetään liittyvän impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen, jota pitkään jatkunut juominen vahvistaa. Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professorin Jari Tiihosen mukaan humalaväkivallan taustalla saattaa myös olla poikkeuksellinen lihassokerin vähäisyys, joka sekin on periytyvä ominaisuus. Matala sokeriaineenvaihdunta ennustaa humalatiloihin liittyvää väkivaltaista käyttäytymistä alkoholisoituneilla miehillä, joilla on epäsosiaalinen persoonallisuus. Kognitiivinen kehitys keskeisessä asemassa Rikollisuuden taustalla on yleensä ajateltu olevan epäedulliset olosuhteet, kuten köyhyys, huono seura ja koulutuksen puute. Huono-osaisuus ja sen osatekijät kuitenkin kulkevat usein sukupolvesta toiseen. Mallioppimisen ja ympäristön vaikutusten lisäksi vanhemmat siirtävät lapsilleen geeninsä, jotka osaltaan vaikuttavat näiden käyttäytymiseen. Yhden geenin merkitys on ehkä pieni, mutta niiden yhteisvaikutus voi olla suuri. Etenkin heikommat kognitiiviset kyvyt – eli valmiudet vastaanottaa, käsitellä ja varastoida tietoa – ennustavat tutkitusti riskiä syyllistyä rikoksiin. Yhteys on lisäksi sitä vahvempi, mitä vakavammasta rikoksesta on kyse. Mekanismia ei vielä täysin tunneta, mutta se tiedetään, että huono kognitiivinen kehitys on kytköksissä käytösongelmiin, vihamielisyyteen ja ajattelemattomaan toimintaan jo varhaislapsuudessa. ”Yksilön älykkyys ennustaa hänen sosioekonomista asemaansa ja terveyttään myöhemmin elämässä”, sanoo psykologian tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta. ”Tämä on yksi psykologian vahvimmista ja tärkeimmistä löydöksistä ja merkittävä tieto myös kansanterveyden näkökulmasta.” Latvalan mukaan yksi mahdollinen selitys on, että kognitiivisten kykyjen ja käyttäytymisen säätelyn taustalla on osittain yhteisiä neurobiologisia mekanismeja. Toisaalta heikommat kognitiiviset kyvyt antavat monin tavoin vaikeat lähtökohdat elämälle. Se saattaa jo itsessään nostaa riskiä rikollisuuteen. ”Joskus on myös esitetty, että heikko kognitiivinen kyvykkyys vain lisäisi kiinnijäämisen riskiä, mutta ei olisi yhteydessä rikollisuuteen sinänsä. Tutkimusten mukaan tästä ei kuitenkaan ole kyse.” Rikoksista tuomituilla on havaittu poikkeuksellisen paljon ajattelutoimintoihin vaikuttavaa neurokognitiivista heikkoutta. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa vangeilta on todettu runsaasti lapsuudessa alkavaa ylivilkkautta ja tarkkaavuushäiriötä eli adhd:ta, johon liittyy aikuisiän toistuvaa väkivaltaisuutta. Myös noin kolmanneksella suomalaisista pitkäaikaisvangeista on adhdtausta. Joka toisen vangin luku- ja kirjoitustaito arvioidaan heikoksi. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa Huono-osaisuus on varsin laaja-alainen käsite. Sitä voidaan lähestyä tutkimalla erikseen syrjäytymisen osatekijöitä, kuten matalaa koulutustasoa, päihdeongelmia ja masennusta. ”Geneettiset tekijät vaikuttavat kaikkien näiden ilmiöiden taustalla. Usein ne selittävät jopa puolet havaitusta vaihtelusta yksilöiden välillä”, Latvala sanoo. Perimänlaajuisilla tutkimuksilla on yritetty tunnistaa geenejä näiden ja muiden psykologisten piirteiden taustalla. Se ei kuitenkaan ole helppoa juuri siksi, että yksittäisen geenin vaikutus on heikko. Eräässä tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa ruotsalaista väestöaineistoa, josta tutkijat ovat saaneet käyttöönsä yli miljoonan miehen kutsunnoissa saamat kognitiivisten testien tulokset. Tutkimuksessa havaittiin, että nuorukaisilla todettu heikompi älykkyys ennusti merkittävästi suurempaa kuolleisuusriskiä 20 vuoden seuranta-aikana. Älykkyys oli yhteydessä monenlaisiin kuolinsyihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Perimään ei voida puuttua, mutta ympäristöä muokkaamalla on mahdollista vaikuttaa geneettisen riskin ilmentymiseen. Esimerkiksi alkoholiriippuvuuden taustalla on voimakas geneettinen komponentti. Jos viinaa ei olisi saatavilla, ei geeneissä piilevä riski alkoholismiin tai kännirötöstelyyn pääsisi toteutumaan. Tupakoinnin osalta tähän suuntaan ollaan jo menossa. Tavoitteena on luoda kokonaan savuton Suomi. Monet pelkäävät, että mahdollisuus saada yksilöstä yhä henkilökohtaisempaa tietoa tutkimalla tämän geenejä johtaisi jonkinlaiseen rodunjalostukseen. Käyttäytymisgenetiikan tuottamaa tietoa voitaisiin ainakin teoriassa käyttää myös tuhoisasti. ”Tiede ei voi vastata eikä pyri vastaamaan siihen, miten yhteiskunta pitäisi järjestää. Tästä lähtökohdasta psykologisten ilmiöiden geneettinen tutkimus on aivan samanlaista kuin muukin psykologinen tutkimus”, Latvala sanoo. ”Tavoitteenamme on ymmärtää ihmisen käyttäytymistä ja toimintaa, eikä tätä ymmärrystä voida saavuttaa, mikäli biologiset tekijät suljetaan tutkimuksen ulkopuolelle.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 2/2015 KEMIA 57 Novartis Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen Lahjakkaat opiskelijat ja nuoret tutkijat pääsivät sukeltamaan lääkekehityksen ytimeen lääkeyhtiö Novartiksen järjestämässä BioCamptapahtumassa. Tuovi Kukkola Reilut 60 biotieteiden ja kaupallisen alan huippuopiskelijaa 25 maasta kokoontui viime vuonna yhteen Sveitsin Baseliin lääkeyhtiö Novartiksen järjestämään kolmipäiväiseen seminaariin. BioCampiksi kutsutun tapahtuman tarkoituksena on tarjota lahjakkaille nuorille tilaisuus tutustua kansainvälisen lääkeyrityksen toimintaan ja siihen, missä lääke- ja bioalan tutkimuksessa juuri nyt mennään. 58 KEMIA 2/2015 Pelkästään Suomesta bioleirille haki lähes sata opiskelijaa ja nuorta tutkijaa. Onnekkaita mukaan valittuja olivat molekyylilääketieteen jatko-opiskelija Arjan van Adrichem Suomen molekyylilääketieteen instituutista Fimmistä ja biokemian jatkoopiskelija Maria Skog Helsingin yliopistosta. Skog tekee väitöskirjaa ihmisen luuytimestä eristettyjen mesenkymaalisten kantasolujen pintaominaisuuksista. Alun perin Alankomaista kotoisin oleva van Adrichem tuli Fimmiin harjoittelijaksi osana lääketieteen bioteknologian maisteriopintojaan maaliskuussa 2010. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on GTPaasia aktivoiva MgcRacGAO-proteiini, joka on välttämätön solunjakautumisessa. Novartiksen henkilöstöjohtajan Hanna Pajusen mukaan bioleirityksen tavoitteena on myös tarjota nuorille tietoa erilaisista uramahdollisuuksista lääketeollisuudessa. ”Tapahtumassa tuodaan esiin lääkekehityksen näkökulmia, joita ei muualta saa”, Pajunen sanoo. Skog ja van Adrichem ovat samoilla linjoilla. Heidän mukaansa leiri avasi lääkeyrityksen toimintaa ja menestyksen taustoja uudella tavalla. ”Lisäksi tapahtumassa selvisi, että maailmalla on mahdollisuuksia, joita ei välttämättä tule Suomessa edes ajatelleeksi”, Skog toteaa. Lääkekehitys on tiimityötä BioCamp-leireillä osallistujat pääsevät näkemään, miten lääkeyritys pyrkii vastaamaan vielä ratkaisematto- Kansainvälinen lääkejätti • Lääkeyhtiö Novartis syntyi vuonna 1996, kun kaksi sveitsiläistä lääkeyritystä Ciba-Geigy ja Sandoz yhdistyivät. • Pääkonttori Sveitsin Baselissa, 136 000 työntekijää yli 140 maassa. Suomessa yhtiötä edustava Novartis Finland Oy työllistää noin 200 henkeä. • Kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä, rinnakkaisvalmisteita, rokotteita ja diagnostiikkaa, itsehoitovalmisteita, eläinlääkkeitä sekä silmäkirurgisia laitteita ja silmätuotteita. • Tutkimusinvestoinnit vuonna 2013 yhteensä 7,5 miljardia euroa eli 17 prosenttia liikevaihdosta. • Tuotekehitysportfoliossa yli 200 kliinistä tutkimushanketta, joista 144 alkuperäislääkeyksikössä. Tutkimuksista noin 30 on käynnissä Suomessa. • Lisätietoa: www.novartis.fi. miin terveydenhuollon kysymyksiin. Tällä kertaa mukaan valitut opiskelijat työstivät väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Heille esiteltiin muun muassa näön, lihasvoiman, kuulon ja tasapainon heikentymiseen liittyvää tutkimusta. Maria Skog yllättyi lääkeyhtiön vahvoista tutkimusresursseista ja myös yrityksen kiinnostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jota tehdään firman ulkopuolella. ”Oli myös hienoa kuulla, että Novartis haluaa kehittää uusia hoitomuotoja haastaviin ja harvinaisempiin sairauksiin.” Osallistujat pääsivät tutustumaan lääkekehitykseen myös käytännön kautta. Eri alojen opiskelijat tekivät pienryhmissä työn, jossa käytiin läpi lääkekehityksen kaikki osa-alueet. Skog työskenteli kahdeksan hengen ryhmässä. Ryhmään kuului luonnontieteilijöitä lääketieteen, mikrobiologian ja solubiologian aloilta sekä pari insinööriä, psykologi ja ekonomi. ”Oli upeaa työskennellä motivoituneiden ihmisten kanssa. Jokainen halusi tehdä parhaansa. Opintojen aikana ryhmätyöt eivät aina ole yhtä onnistuneita. Akateemisessa maailmassa omia tutkimustuloksia halutaan useasti suojella”, Skog sanoo. Myös Arjan van Adrichem kehuu omaa ryhmäänsä. ”Vaikka edustimme eri kansallisuuksia ja erilaisia koulutustaustoja, kaikki tuntui osuvan paikalleen kuin palapelissä. Ryhmätyö näytti, miten toimitaan monikansallisessa tiukasti säännellyssä ympäristössä.” Hanna Pajusen mukaan leiritys pyrkii antamaan opiskelijoille mahdollisuuden myös kansainväliseen verkostoitumiseen. Maria Skog uskoo tapahtumassa syntyneiden kontaktien kestävän. ”Ihmisiin on nykyään helppo pitää maailmanlaajuisesti yhteyttä sosiaalisessa mediassa reaaliajassa. Aikaisemmin kontaktit olisivat voineet jäädä vain tapahtuman kestoisiksi, mutta nyt nopealla aikataululla solmitut ystävyydet voivat kantaa pitkään.” Optimaalinen ympäristö Van Adrichemille leiri osoitti, että kun ryhmä parhaita osaajia pääsee tekemään töitä yhdessä, asioita alkaa tapahtua. Hän pani myös merkille olosuhteet, jotka lääkeyritys tarjoaa tutkijoilleen. ”Erilaiset palvelut ja esimerkiksi lasten päivähoito oli järjestetty niin, että työntekijöillä on mahdollisuus loistaa.” Van Adrichemin toiveena on jatkaa tutkimustyötä myös väitöstyön jälkeen. Hän pitää yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona työskentelyä lääketeollisuudessa. ”Mutta tulevaisuus näyttää, jatkanko yliopistossa, jossakin lääkeyhtiössä vai ehkä jonkin tutkimustyön sivutuotteen parissa.” Skog on jatko-opintojensa puolivälissä. Hän suunnittelee väittelevänsä tohtoriksi vuonna 2016. ”Väitöskirjan jälkeen haaveenani olisi päästä kehittämään uusia ja innovatiivisia hoitomuotoja sellaisiin sairauksiin, joiden hoito on hyvin haastavaa ja toistaiseksi puutteellista”, sanoo Skog, joka suosittelee BioCamp-leiritystä muillekin opiskelijoille. ”Menisin itse uudestaan, jos se olisi mahdollista. Osallistuminen oli kaikin puolin hyvä kokemus.” Kirjoittaja on viestintäkonsultti. tuovi.kukkola@cocomms.com Novartis Väitöskirjaansa valmisteleva biokemisti Maria Skog (vas.) oli mukana pienryhmässä, jossa tutustuttiin lääkekehityksen kaikkiin osa-alueisiin. Bioleiri kokosi yhteen yli 60 lahjakasta nuorta tutkijaa 25 maasta. Ura lääketeollisuudessa kiinnostaa monia. 2/2015 KEMIA 59 Arki aktiiviseksi Istumatyöläinen, nouse tuolista! Tinja Saarela Työ on monissa paikoin entistä enemmän istumatyötä. Kehomme tarvitsee kuitenkin monipuolista kuormitusta ja liikuntaa. Pitkäkestoinen yhtäjaksoinen istuminen ja paikallaanolo ovat haitallisia terveydelle. Siitä huolimatta 82 prosenttia toimistotyöntekijöistä ei täytä suositusta tauottaa istumista puolen tunnin välein. Istumista voi ja kannattaa vähentää. Virkistys- ja liikuntatuokion ei tarvitse olla pitkä. Riittää, että istuminen katkaistaan hetkeksi. Istumatyöläinen, nouse tuolista! Liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoholin rinnalle. Se on yhteydessä kuolleisuuteen iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja muista elintavoista riippumatta. Terveemmät työntekijät ovat tuottavampia ja säästävät yritysten kustannuksia. Työnantajat voivat kannustaa työntekijöitä aktiivisemmiksi tuomalla taukoliikunnan osaksi työpaikan arkea. Kirjoittaja on Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija. tinja.saarela@reumaliitto.fi Nämä taukoliikkeet tehdään seisten. Kuvat Kimmo Brandt Nämä liikkeet voit tehdä istuen. Hartiat korviin Reisilihakset töihin Kävele Liikettä yläselkään Virtaa reisiin Kyljet venytykseen Nosta hartiat yhtä aikaa ylös, pidä hetki ja laske alas. Hengitä vapaasti. Nojaa kyynärpäillä reisiin. Kierrä ylävartaloa siten, että käsi nousee koukussa sivulle. Pää kääntyy mukana. Palaa alkuasentoon ja tee sama toisella kädellä. 60 KEMIA 2/2015 Istu ryhdikkäästi. Nosta jalka vuorotellen toisen polven päälle. Nosta jalkapohja irti lattiasta ja ojenna jalka suoraksi niin ylös kuin mahdollista. Pidä ryhti hyvänä. Voit nostaa myös molemmat jalat yhtä aikaa. Kävele joko paikallasi tai vapaasti tilassa. Venytä selkäsi pitkäksi ja pidä ryhti hyvänä. Nosta toinen käsi ylös ja venytä kättä ylöspäin. Muista hengittää samalla. Pidä hetki ja tee sama toisella kädellä. Voit myös kurkottaa sivulle tai lattiaa kohti. Toista taukoliikkeet 10–20 kertaa kahdesti päivässä. Keltainen nauha liikuttaa! Kuvat Kimmo Brandt Keltaisen nauhan päivää vietetään tänä vuonna 11. maaliskuuta. Päivän tavoitteena on nostaa esiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy elämänlaatua ja työkykyä ylläpitävänä voimana. Teemana on tällä kertaa Arki aktiiviseksi. www.reumaliitto.fi • www.keltaisennauhanpaiva.fi Koko keho heiluu Jousta polvista ja anna käsien heilua rennosti vartalon sivuilla. Säilytä hyvä ryhti. Liikettä selkään Pyöristä selkää, tuo leuka rintaan ja laske kädet etuviistoon alas. Nyrkkeile Vie vuorokäsiä reippaassa tahdissa eteen kiertäen samalla selkärankaa. Ojenna sitten selkäsi täysin suoraksi, vie kädet selän taa yhteen ja nosta katse yläviistoon. Kyykky Vie takamusta alas kuin istuisit tuolille. Tuo samalla kädet eteen vaakatasoon. Ponnista taas ylös. Ravistus Ravistele lopuksi kädet, jalat ja koko keho rennoksi. 2/2015 KEMIA 61 ULKOMAILTA Liisa ihmemaassa -sadun Hullu Hatuntekijä kärsi elohopeaaltistuksesta. Monella monikemikaaliherkällä elohopeatasot ovat huomattavan korkeita, kertoivat tutkijat Rooman kongressissa. Kemikaaliherkkä potilas leikataan ilman lateksia Monikemikaaliherkkien potilaiden hoito vaatii erikoisjärjestelyjä muun muassa leikkaussalissa. Monikemikaaliherkkyyttä (Multiple Chemical Sensitivity, mcs) sairastava potilas edellyttää sairaalalta erityisratkaisuja. ”Mcs-potilaiden hoito räätälöidään aina tapauskohtaisesti”, sanoo tutkija, anestesialääkäri Alba Piroli italialaisesta L’Aquilan yliopistosta. Piroli puhui aiheesta Roomassa tammikuussa järjestetyssä mcs-konferenssissa. Mcs on nopeasti yleistyvä sairaus, josta kärsivät reagoivat normaalia alhaisemmille määriä erilaisia kemikaaleja. Oireet ovat moninaisia ja usein invalidisoivia. Taudin puhkeaminen on seurausta altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille. Piroli kertoo potilaasta, joka kävi vuoden aikana ensiavussa 36 kertaa oksentelun ja anafylaktisten shokkien vuoksi. Potilaalla oli vakavan mcs:n lisäksi lateksiallergia ja nelostyypin nikkeliallergia. 62 KEMIA 2/2015 Kun tämä sitten tarvitsi leikkausta, tilanne piti miettiä tarkasti. ”Selvitimme huolellisesti, kuinka huomioida kemikaaliherkkyys lääkityksessä, leikkausympäristössä ja välineistössä”, Piroli kuvailee. Leikkaussali pantiin lähes uusiksi. Koko tila puhdistettiin höyrypesulla ja pidettiin kaksi vuorokautta suljettuna muulta toiminnalta. Kaikki lateksinen, kuten verhot ja hoitajien vaatteet, korvattiin lateksittomilla vaihtoehdoilla. Normaalit nukutus- ja kipulääkkeet vaihdettiin toisiin, potilaalle paremmin sopiviin. Henkilökunta ei käyttänyt hajusteita, heräämönä toimi sama steriloitu leikkaussali. Pirolin mukaan leikkaus onnistui hyvin. Hän harmittelee silti sitä, että varsinaista ohjeistusta mcs-potilaiden hoitoa varten ei ole, vaan lääkärit joutuvat kehittämään ratkaisuja kukin tahollaan. Matkalla kohti hoitosuosituksia Tieto mcs:n tautimekanismeista ja tutkimusmenetelmistä on viime vuo- sina kuitenkin lisääntynyt. Sairaus otetaan paikoin huomioon myös perusterveydenhuollossa. Ilman tukitoimia mcs johtaa usein potilaan työkyvyttömyyteen, kun normaali arki käy mahdottomaksi. Lääkäri Tara Sampalli esitteli rohkaisevia tietoja potilaiden kuntouttamisesta julkisen terveydenhuollon yksikössä Kanadan Nova Scotiassa. ”Olemme saaneet lupaavia tuloksia monikemikaaliherkkien ja muiden ympäristösairauksista kärsivien ratkaisukeskeisessä hoidossa”, Sampalli kertoo. Kanadalaisten monialainen työryhmä muun muassa auttaa työpaikkoja järjestämään kemikaaliherkille ihmisille näille soveltuvat olosuhteet. ”Huomattava osa potilaistamme kuntoutuu siten, että voi jatkaa työelämässä.” Edistysaskel on sekin, että tauti osataan jo pitkälti diagnosoida, sanoo italialaistutkija Chiara de Luca. Kansainvälisten tutkimusten ansiosta ollaan nyt siinä pisteessä, että hoitosuositusten ja validoitujen hoitojenkin määrittely olisi mahdollista. ”Se onnistuisi hyvin toteutetun anamneesin ja standardoitujen aineenvaihdunnallisia ja geneettisiä markkereita kuvaavien verikokeiden perusteella.” Vaikka viralliset mcs:n hoitosuositukset vielä puuttuvat, kongressissa laadittiin niille jo pohja. Katja Pulkkinen Grafeenista tehtiin magneettista Scanstockphoto Sormien pituuserot saattavat paljastaa ihmisestä yllättäviä asioita. Sarvista härkää, sormesta miestä Miehen sormet paljastavat, kuinka tämä suhtautuu naisiin. Mitä pienempi pituusero nimettömän sormen ja etusormen välillä, sitä ystävällisemmin ja kohteliaammin mies käyttäytyy – on sitten kyse omasta kumppanista, naispuolisesta ystävästä tai työtoverista. Jos taas nimetön on selvästi etusormea pidempi, miehen käytös on töykeämpää ja dominoivampaa. Näin kertoo McGill-yliopiston tutkimus, jota esitteli Science Daily. Tutkijoiden mukaan asia selittyy miessukupuolihormonien – etenkin testosteronin – määrällä, jolle mies on sikiöaikanaan altistunut. Suuri testosteronipitoisuus on tehnyt joidenkin nimettömistä sormista pitkät ja samalla luonteesta aggressiivisemman. ”On kiehtovaa nähdä, kuinka pieni hormonialtistumisen vaihtelu ennen syntymää voi todellakin vaikuttaa käytökseen aikuisiässä”, sanoo yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Simon Young. Käytöserot ilmenevät vain miehillä. Naisilla sormien pituuserot eivät ole yhteydessä näiden käyttäytymiseen. Tasasormisilla enemmän lapsia Oxfordin ja Northumbrian yliopistojen tuore tutkimus puolestaan osoitti, että sormien pituus liittyy myös seksuaaliseen uskollisuuteen. Mitä pitempi nimetön on etusormeen verrattuna, sitä taipuvaisempi ihminen on syrjähyppyihin, ja päinvastoin. Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että miehillä, joilla on tasapituiset sormet, on muita enemmän lapsia. ”Meidän tutkimuksemme viittaa siihen, että heidän suhteensa naisiin ovat harmonisemmat. Heidän käytöksensä edistää liittojen solmimista ja tukee niiden pysyvyyttä”, sanoo McGillin psykologian professori Debbie Moskowitz. ”Tämä voi selittää sen, miksi heillä on enemmän lapsia.” Päivi Ikonen Kalifornian yliopiston tutkijat ovat keksineet keinon, jonka avulla grafeenista saadaan magneettista niin, että myös sen muut sähköiset ominaisuudet säilyvät. Tämä onnistuu viemällä grafeeni lähelle eristettä, jolla on magneettisia ominaisuuksia. Kun professori Jing Shin johtama ryhmä asetti grafeenikalvon ohuen, tasaisen yttriumrautagranaattikerroksen päälle, yhdiste magnetisoi grafeenin. Magneettista grafeenia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää uusissa, aiempaa kestävämmissä ja monipuolisemmissa sähkölaitteissa. Grafeeni on yhden atomikerroksen paksuinen, rakenteeltaan mehiläiskennoa muistuttava hiilimateriaali. Materiaalin kiinnostavimpia ominaisuuksia ovat sen sähkönjohtavuus ja hämmästyttävä vetolujuus. Päivi Ikonen alifor ab, K Shi L n Grafeeni lainasi magneettisuuden yttriumrautagranaattiyhdisteeltä. IHMISETKÖ ERILAISIA? Scanstockphoto Päinvastoin. Maapallon väki on tätä nykyä suorastaan tylsistyttävän samankaltaista. Tämä selvisi, kun paleontologit tutkivat Keniasta löydettyä ihmiskalloa. Radiohiiliajoitus paljasti pääkallon iäksi ”vain” 22 000 vuotta. Se oli kuitenkin täysin erilainen kuin mikään aiempi saman aikakauden kallolöytö – tai nykyään elävien ihmisten kallot. ”Nykyihminen on ollut erittäin monimuotoinen laji”, sanoo tutkija Christian Tryon Harvardin yliopistosta. Homo sapiensin erilaiset kehityslinjat ovat sittemmin sammuneet. 2/2015 KEMIA ide ivers isto/R liop ian y 63 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Elämä on ELÄMÄNI HUIPPUHETKI koitti 5-vuotissyntymäpäivänäni. Sain polkupyörän, joka oli paljon hienompi kuin parhaan kaverini Uffen cykel. Hekumaa kesti hetken. Polkea hinkkasin liian suurella pyörälläni pari kertaa Uffen ympäri. Yritys herättää kateutta kilpistyi suomenruotsalaisuuden muuriin. Uffe keksi, että pyöräilyn sijaan menisimme keinumaan. Se oli sitten siinä. Seuraava onnen optimipiste oli oppia ajamaan ilman apupyöriä. Lentokiito ei ollut pitkä. Kohta kaari päätyi lähimpään ojaan. Opin, että huuma haihtuu helposti, kuten se sprii, jolla polveni desinfioitiin. Nainen väitti, että elämän tarkoitus on monogaaminen avioliitto ilman syrjähyppyjä. LUKEMAAN OPETTELU oli joillekin kuin toinen luonto. Minulle kyseessä oli pitkitettyyn maratoniin verrattava taistelusuoritus. Sain uhkauksen siirrosta apukouluun. Samaan aikaa muu luokka lopetti jo tavaamisen ja alkoi lukea suoraan sanoja. Siitä seurasi riemukas ahaa-elämys. Tekstiä ei tarvinnutkaan änkyttää vaan sitä saattoi ahmia. 64 KEMIA 2/2015 Mikä parasta, lasten höpönallekirjat sai työntää sivuun ja siirtyä aikuisten osastolle. Järvenpään kirjaston niteet oli hotkaistu yhdessä kesässä. Se tosin kuvaa paremminkin kauppalan silloista kokoa kuin lukunopeuttani. Hyvä elämä merkitsi joka tapauksessa kirjastollista lukemattomia kirjoja. KIRJALLISUUDEN suurkulutus vaihtui pian urheiluun. Lehtien mukaan olin lupaava ja sellaiseksi jäin. Paras lajini oli viestijuoksu. Joukkueemme ei yltänyt kirkkaimpiin mitaleihin, mutta meidätkin palkittiin kapulan kantamisesta lusikoilla. Ne saimme ilmeisesti siksi, että näytimme aliravituilta vinttikoirilta. Kilpailujen saalista jaettiin ensin äideille ja myöhemmin tyttöystäville. Kumpikaan ryhmä ei keksinyt pysteille järkevää käyttöä. Juoksu-uran jälkeen koitti juoksuaika. Jokainen tietää, mitä nuori mies luulee tarvitsevansa. Itsekin olin vakuuttunut, että tärkeintä on harrastaa seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa ja jättää jälkeensä väärä puhelinnumero. TÄMÄN HARHAN korjasi nainen, josta sittemmin tuli vaimoni. Hän väitti, että elämän tarkoitus on monogaaminen avioliitto ilman syrjähyppyjä. Kun olin todistetusti ollut kolmiloikassa kehno, myönnyin ehtoihin. Sen jälkeen taloon ilmestyi muutamia lähisukulaisia, jotka kiljuivat, valvottivat ja hyppyyttivät päivät ja yöt siinä määrin, ettei minkäänlainen ylimääräinen liikunta olisi tullut mieleenkään. Tässä vaiheessa kuvittelin elämän päämääräksi urakehityksen. Otsa kilahti kuitenkin lasiin tai kattoon. Paljastui, että on valittava, haluaako olla mukava asiantuntija vai veemäinen johtaja. Esimieheksi saattaa vielä yletä olematta psykopaatti, mutta suuren organisaation ylemmän johdon pääsyvaatimukset ovat toinen asia. ELÄMÄN UUDEKSI virstanpylvääksi tulikin eläke. Ensimmäinen eläkeviikko meni pää pilvessä. Makeinta herkkua oli nousta kukonlaulun aikaan seuraamaan, kuinka naapuri valmistautui työelämän koitoksiin. Mikä nautinto seisoa pyjama päällään katselemassa, kuinka kaveri kaivaa autoaan hangesta ja toikkaroi keulan, tolpan ja pistokkeen välisessä Bermudan kolmiossa. Sekin hauskuus hiipui aamu aamulta ja uusinta uusinnalta. LOPULTA KUITENKIN tajusin, mitä on hyvä elämä. Kirjoitin sen reseptin lapulle ja kerron nyt teillekin. Pahus, ei löydy. Oliko se vihreä vai keltainen tarranootti? Vai raapustinko sen Aamulehden etusivun mainoksen päälle? Hetkinen. Mitä olinkaan etsimässä? Keemikko HENKILÖUUTISIA Hiili puhdistaa torjuntaaineen pilaaman maan Aura Nousiainen ottamassa näytettä sokeriruokoviljelmällä Intian Aurangabadissa. Kirsten Jørgensen Kun puhdistetaan torjuntaaine atratsiinia sisältävää pohjavettä tai maaperää, paras keino on lisätä veteen tai maahan hiiltä. Hiili toimii ravinteena atratsiinia hajottaville mikrobeille. Asia selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Aura Nousiaisen väitöstyöstä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hiilen lisääminen etenkin ravinneköyhään suomalaiseen pohjamaahan edistää vähäisenkin atratsiinipitoisuuden hajoamista. Nousiainen vertaili tutkimuksessaan neljää eri biopuhdistusmenetelmää. Sopivinta menetelmää valittaessa tulee hänen mukaansa huomioida maankäyttö, maaperän maantieteellinen alkuperä, käsittelyhistoria ja orgaanisen aineen määrä. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä intialaisen tutkimusinstituutin NEERIn (National Environmental Engineering Research Instituten) kanssa. Torjuntaaineen hajoamista selvitettiin molemmissa maissa vuosina 2009–2014. Yhteistyön ansiosta Nousiaisen oli mahdollista vertailla kahta erilaista kohdetta: aktiivisessa viljelykäytössä olevaa trooppista peltomaata ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen pohjamaata, joka oli pilaantunut pohjavesikontaktin takia pari vuosikymmentä sitten. Puhdistusmenetelmille iso tarve Tehokkaille puhdistusmenetelmille on tarvetta, sillä atratsiini on yhä Suomen yleisin pohjaveden pilaaja, vaikka aineen käyttö rikkakasvien torjunnassa päättyi meillä jo noin 25 vuotta sitten. Vuosina 2002–2005 tutkituista suomalaisista pohjavesinäytteistä 26 prosenttia sisälsi atratsiinia, joka tunnetaan myös hormonihäiritsijänä. EU kielsi atratsiinin käyttämisen vuonna 2004, mutta muualla maailmassa – muun muassa Intiassa – aine on yhä yleisessä käytössä tuholaistorjunnassa. Monet Suomen pilaantuneista pohjavesistä sijaitsevat vedenottamoiden alueella. Pohjavedenottamoita on jouduttu jopa sulkemaan atratsiinin vuoksi. Atratsiinia poistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodatuslaitoksissa, mutta ne ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. MMM Aura Nousiaisen väitöskirja Application of genomic tools in bioremediation of atrazine contaminated soil and groundwater tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Carsten Suhr Jacobsen Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Sivonen. Lauri Halonen saksalaiseen tiedeakatemiaan Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian professori Lauri Halonen on nimitetty Göttingenin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi. Akatemiassa on kerrallaan korkeintaan 80 alle 70-vuotiasta jäsentä Pohjois-Saksasta sekä 200 kirjeenvaihtajajäsentä muualta Saksasta ja ulkomailta. Halonen on aka- temian ainoa suomalainen kirjeenvaihtajajäsen. Akademie der Wissenschaften zu Göttingen on Saksan vanhin tiedeakatemia, jonka Hannoverin vaaliruhtinas, Ison-Britannian kuningas Yrjö II perusti vuonna 1751. Akatemian jäseniä ovat olleet muun muassa kielitieteilijät Jacob ja Wilhelm Grimm, matemaatikko Carl Friedrich Gauss, kvanttimekaniikan keksijä Werner Heisenberg ja kemian nobelisti Manfred Eigen. Lauri Halonen 2/2015 KEMIA 65 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Maria Oksan väitöskirja Nickel- and iron-based HVOF thermal spray coatings for high temperature corrosion protection in biomass-fired power plant boiler tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. David Baxter (EU:n JRC-tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. Simo-Pekka Hannula. DI Eve Saarikosken väitöskirja Blends of dissolved cellulose with acrylic acid copolymers or microfibrillated cellulose tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Harlin (VTT) ja kustoksena prof. Jukka Seppälä. DI Aarne Sundbergin väitöskirja Micro-scale Distillation and Microplants in Process Development tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eva Sørensen (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. M.Sc. (Tech.) Lidia Testovan väitöskirja Isolation of birch xylan as a part of pulpingbased biorefinery tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul. prof. Dmitry Evtuguin (Aveiron yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Herbert Sixta. TkL Sari Asikaisen väitöskirja Applicability of fractionation of softwood and hardwood kraft pulp, and utilisation of the fractions tarkastettiin 4.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Christine Chiratin (Grenoble INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Olli Dahl. DI Jukka Kortelan väitöskirja Fault tolerant model predictive control (FTMPC) of the BioGrate boiler tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjinä toimivat prof. Carlos Bordons Alba (Sevillan yliopisto, Espanja) ja prof. Matti Vilkko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela. Helsingin yliopisto FM Juha Aallon väitöskirja New perspectives on climate, Earth surface processes and thermalhydrological conditions in highlatitude systems tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Stephan Harrison (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Miska Luoto. Prov. Jenni Vanhasen väitöskirja Neuronal histamine and H3 receptor in alcohol-related behaviors—Focus on the interaction with the dopaminergic system tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittä- 66 KEMIA 2/2015 jänä toimi tohtori Beatrice Passani (Firenzen yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Pertti Panula. B.Sc. David Kirkin väitöskirja Alternative sigma factors F, E, G, and K in Clostridium botulinum sporulation and stress response tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Adriano Henriques (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Miia Lindström. DVM Yağmur Dermanin väitöskirja Stress Response of Group I and II Clostridium Botulinum tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Pentti Kuusela (Huslab) ja kustoksena prof. Hannu Korkeala. MMM Kalle Karttusen väitöskirja Added-value innovation of forest biomass supply chains tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi MMT Lauri Sikanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Lauri Valsta. FM Kai Ruusuvuoren väitöskirja Modelling the Role of Charge in Atmospheric Particle Formation Using Quantum Chemical Methods tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Kjærgaard (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki. M.Sc. Mohammad-Ali Shahbazin väitöskirja Effect of Surface Chemistry on the Immune Responses and Cellular Interactions of Porous Silicon Nanoparticles tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ijeoma Uchegbu (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen. DI Erika Fager-Jokelan väitöskirja Intermolecular PausonKhand reaction: Regioselectivity, stereoselectivity and promotion methods tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. William Kerr (Strathclyden yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen. M.Sc. Andrey Ilinovin väitöskirja Molecular dynamics simulation of elastic and sputtering properties of nanowires tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Mayr (Leibnizin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Kai Nordlund. MD Nicolas Klugerin väitöskirja New insights in Autoimmune Polyendocrine Syndromes 1 and 2 tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikael Knip (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Annamari Ranki. FM Jan Snellmanin väitöskirja Relaxation-type secondorder closure models in astrophysical hydrodynamics tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Martin Pessah (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Alexis Finoguenov. Itä-Suomen yliopisto LL Aino Röngän väitöskirja Human T Cell Responses to Dog Lipocalin Allergens—Prospects for Allergen Immunotherapy tarkastetiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Harri Alenius (TTL) ja kustoksena dos. Tuomas Virtanen. FM Tytteli Turusen väitöskirja Transposon vectors for gene therapy: preclinical studies with Sleeping Beauty transposon system tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Maija Vihinen-Ranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. LL Hanna Stedtin väitöskirja Gene therapy of malignant glioma: alternative strategies and combination therapies tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Minn (Turun yliopisto) ja kustoksena akat. prof. Seppo Ylä-Herttuala. FM Laura Koskisen väitöskirja Structural and Computational Studies on the Coordinative Nature of Halogen Bonding tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Máté Erdélyi (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Igor Koshevoy. FM Tiina Niemisen väitöskirja Natural and modified VEGFR-2 ligands: characterization, signaling, and angiogenic responses tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi akat.tutk. Lauri Eklund (Oulun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala. FM Joni-Pekka Pietikäisen väitöskirja Aerosols and climate: from regional to global modelling tarkastettiin 23.2.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Elisabetta Vignati (Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) ja kustoksena prof. Ari Laaksonen. M.Sc. (Tech) Johannes Windischin väitöskirja Process Redesign in Development of Forest Biomass for Energy tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Raffaele Spinelli (Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena dos. Jukka Malinen. Jyväskylän yliopisto FM Saana Siparin väitöskirja Overwintering strategies of a boreal small mammal in a changing climate tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Rudy Boonstra (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Hannu Ylönen. FM Lauri Mikonrannan NIMITYKSIÄ Euroopan tutkimusneuvosto Akatemiaprofessori Mart Saarma on valittu Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n varapuheenjohtajaksi. Hänen vastuullaan on ERC Life Sciences -tutkimus. Saarma työskentelee Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa. Lääketeollisuus ry Puheenjohtajaksi on valittu Santen Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos. Metsä Tissue Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI, KTM Petri Helsky. Helsky on vuodesta 2007 toiminut johtotehtävissä Kemirassa, viimeksi Paper-segmentin sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana. Hän jatkaa toistaiseksi Kemirassa ja siirtyy Metsä Tissueen 1.7.2015 mennessä. Tampereen teknillinen yliopisto Biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty Piet Lens. Hänen tutkimusalaansa ovat biologiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita raaka-aineita. Tampereen yliopisto Laboratoriotoiminnan johtajan tehtävään on nimitetty FT Petteri Malkavaara. Åbo Akademi Dosentti, TkD Jessica Rosenholm on nimitetty farmasian, ensisijaisesti lääkekehittämisen, professoriksi. Rosenholm seuraa tehtävässä professori Pia Vuorelaa. väitöskirja Virulence evolution and immune defence: Pathogen-host interactions between an environmentally transmitted bacterium Serratia marcescens and its insect hosts tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael T. Siva-Jothy (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Johanna Mappes. FL Joni Lehdon väitöskirja Advanced Biorefinery Concepts integrated to Chemical Pulping tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Harlin (VTT) ja kustoksena prof. Raimo Alén. Sivulle 68 Jyväskyläläistutkijalle kansainvälinen palkinto Hopeapinnoitus suojaa luuimplanttia Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkija Filip Topic on saanut Ludo Frevel Crystallography Scholarship -palkinnon. Yhdysvaltalainen palkinto Polymeereistä valmistetun luuimplantin eli -istukkeen pinnoittaminen hopealla estää bakteerikasvun implantin päällä. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan Julia Kulkova Turun yliopistosta. Biohajoavista tai biostabiileista polymeereistä tehdyt implantit ovat monissa kirurgisissa toimenpiteissä vaihtoehtoja perinteisille metallisille implanteille. Esimerkkejä ovat tähystyskirurgiassa käytettävät biohajoavat ommelankkurit sekä biostabiilit implantit, joita käytetään kalloluun korjauksessa. Biostabiileista kuitulujitteisista polymeereistä voidaan valmistaa kuormaakantavia implantteja, joiden mekaaniset ominaisuudet on säädelty samankaltaisiksi luun kanssa, jottei luu alikuormitu. Implanttien riskinä ovat kuitenkin niiden läheisyyteen pesiytyvät patogeenit, etenkin stafylokokkibakteerit. Bakteerit aiheuttavat Filip Topic myönnetään vuosittain kristallografiaan liittyvää tutkimusta tekeville jatko-opiskelijoille. Tänä vuonna sen sai 10 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Filip Topic on valtakunnallisen nanotieteiden tutkijakoulun NGS-Nanon jäsen, joka työskentelee akatemiaprofessori Kari Rissasen tutkimusryhmässä. Väitöskirjatyössään Topic tutkii nanokokoisten supramolekyylien kiinteän tilan rakennetta yksikideröntgendiffraktion avulla. Hän on tähän mennessä julkaissut 18 artikkelia vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Ludo Frevel -palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa toimivalle tutkijalle. KATSO VUODEN 2015 TEEMAT JA ERIKOISJAKELUT LEHDEN III-KANNESTA KEMIA Kemi Julia Kulkova tulehduksia ja muodostavat implantin pinnalle itseään suojelevan kalvon. Infektioita on vaikea diagnosoida ja hoitaa. DDS Julia Kulkovan väitöskirja Experimental Studies on Composite Bone Implants with a Special Reference to Staphylococcal Biofilm Infections tarkastettiin Turun yliopistossa 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Heimo Ylänen Tampereen teknillinen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu T. Aro. Sinkillä on avainasema hiukkasten haitallisuudessa Tiina Torvela Biopolttoaineiden sinkkipitoisuudella on merkittävä vaikutus ilmaan vapautuvien pienhiukkasten ominaisuuksiin, ilmenee tutkija Tiina Torvelan väitöstyöstä. Torvela tutki pienhiukkasten muodostumista poltettaessa haketta, pellettejä ja sinkki- ja alkalipitoisia liuoksia. Tulokset viittaavat siihen, että etenkin sinkin pitoisuus biopolttoaineessa on otettava huomioon yhtenä mahdollisena tekijänä, joka lisää hengitettävien pienhiukkasten aiheuttamia terveyshaittoja. Tutkimuksessa poltettiin pellettejä, joihin oli lisätty eri määriä sinkkiä. Sinkki vapautui tehokkaasti polttoaineesta ja rikastui pienhiukkasiin hapettavissa olosuhteissa. Muodostuvien sinkkiytimien rakenne ja kidemuoto riippuivat sinkin määrästä polttoaineessa. Korkeilla pitoisuuksilla sinkkioksidihiukkaset saivat saman rakenteen kuin sellaiset puhtaat sinkkioksidihiukkaset, jotka valmistettiin hapekkaalla liekkipoltolla nestemäisestä lähtöaineesta. Sinkkipitoisuus oli myös vahvasti yhteydessä hiukkasten toksisuuteen. FM Tiina Torvelan väitöskirja Fine Particle Formation in Biomass Combustion and Flame Synthesis—Morphological Features and Toxicity tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Joakim Pagels Lundin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Jorma Jokiniemi. 2/2015 KEMIA 67 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Metallianalytiikan kevätseminaari Helsinki 17.3.2015 metallianalyyttinenjaosto.com ChemBio Finland Helsinki 18.–19.3.2015 www.chembiofinland.fi Jyväskylän yliopiston kesäkoulu Jyväskylä 5.–21.8.2015 www.jyu.fi/summerschool Tieteen päivät Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015 www.uef.fi/tieteenpaivat Kemian Päivät European Science Education Research Conference Teolliset palvelut Tieteen päivät Tieteen päivät Bioenergia 2015 1st Biological Mass Spectrometry Symposium Tieteen päivät Helsinki 18.–19.3.2015 www.kemianseurat.fi Tampere 25.–26.3.2015 www.expomark.fi Jyväskylä 14.–15.4.2015 www.jyu.fi Tampere 14.–16.4.2015 www.fmss.fi/Tampere2015.htm SciFest 2015 Joensuu 23.–25.4.2015 www.scifest.fi Tieteen päivät Turku 7.–8.5.2015 www.utu.fi Laboratorioalan luentopäivät Kuopio 18.–19.5.2015 metallianalyyttinenjaosto.com NBC 2015 Symposium Helsinki 18.–21.5.2015 www.nbsec.fi EuroMining 2015 Helsinki 31.8.–4.9.2015 www.esera.org Oulu 1.–2.9.2015 www.oulu.fi/yliopisto Jyväskylä 2.–4.9.2015 www.jklmessut.fi Rovaniemi 11.–12.9.2015 www.ulapland.fi Alihankinta Tampere 15.–17.9.2015 www.alihankinta.fi Empack 2015 Helsinki 6.–8.10.2015 www.easyfairs.com/fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Green Polymer Chemistry Köln, Saksa 18.–19.3.2015 www.amiplastics.com/events NPE 2015 Tampere 20.–21.5.2015 www.euromining.fi Orlando, Yhdysvallat 23.–27.3.2015 www.npe.org Turku 20.–21.5.2015 www.yhdyskuntatekniikka.fi Lyon, Ranska 9.–10.4.2015 www.biovision.org Yhdyskuntatekniikka 2015 Kemikaaliviraston sidosryhmäpäivä Helsinki 27.5.2015 www.echa.eu Helsinki Chemicals Forum Biovision 2015 The 7th World Water Forum Daegu, Korea 12.–17.4.2015 http://eng.worldwaterforum7.org In-cosmetics Helsinki 28.–29.5.2015 www.helsinkicf.eu Barcelona, Espanja 14.–16.4.2015 www.in-cosmetics.com Joensuu 1.–3.6.2015 www.luma.fi/paivat Ankara, Turkki 16.–18.4.2015 www.ifat-eurasia.com Valtakunnalliset Luma-päivät IFAT Eurasia Compounding World Congress Köln, Saksa 21.–23.4.2015 www.amiplastics.com/events 8th European Symposium on Clinical Laboratory and In Vitro Diagnostic Industry Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015 www.accic.cat Scandinavian Coating Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015 www.scandinaviancoating.com 5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Kitashiobara, Japani 25.–29.5.2015 asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15 15th International Congress of Quantum Chemistry Beijing, Kiina 8.–13.6.2015 www.icqc2015.org Parts2clean Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015 www.parts2clean.com Inorganic Days Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015 www.oorgan.se EuroMedLab 2015 Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015 www.sfbc.asso.fr OMCOS 18 Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015 www.omcos2015.com Conductive Plastics 2015 Düsseldorf, Saksa 29.6.–1.7.2015 www.amiplastics.com/events 21st European Conference on Organometallic Chemistry Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015 www.eucomcxxi.eu 22nd International Symposium on Ionic Polymerization Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015 ip15.sciencesconf.org In Vino Analytica Scientia Symposium 45th Iupac World Chemistry Congress Busan, Korea 9.–14.8.2015 www.iupac2015.org 15th European Conference on Solid State Chemistry Wien, Itävalta 23.–26.8.2015 www.euchems.eu Euroanalysis 2015 Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015 www.euroanalysis2015.com European Summerschool in Quantum Chemistry 2015 Palermo, Italia 6.–19.9.2015 www.esqc.org FEICA Conference and Expo Vilamoura, Portugali 9.–11.9.2015 www.feica-conferences.com International Conference on the History of Chemistry Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015 10ichc-2015.web.ua.pt IMA 2015 Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015 www.ima2015.teikal.gr 15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015 www.icce2015.org Biotechnica 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.biotechnica.de Labvolution 2015 Hannover, Saksa 6.–8.10.2015 www.labvolution.de EuroFoodChem Madrid, Espanja 13.–16.10.2015 www.ictan.csic.es/en/eurofoodchem2015 PaintExpo Eurasia Istanbul, Turkki 15.–17.10.2015 www.paintexpo.com 11th International Conference on Advanced Polymers via Macromolecular Engineering Trento, Italia 14.–17.7.2015 eventi.fmach.it/IVAS2015 Jokohama, Japani 18.–22.10.2015 www.apme2015.jp Labeling synthesis and biological testing tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Sharon Stone-Elander (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Olof Solin. Microspheres for Pharmaceutical Applications tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Navard (ENSMP, Ranska) ja kustoksena prof. Pedro Fardim. Väitöksiä… Oulun yliopisto FM Pasi Karinkannan väitöskirja Dry fine grinding of Norway spruce (Picea abies) wood in impact-based fine grinding mills tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Kari Heiskanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Niinimäki. DI Hannu Suopajärven väitöskirja Bioreducer use in blast furnace ironmaking in Finland— Techno-economic assessment and CO2 emission reduction potential tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Margareta Wihersaari (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. M.Sc. Van Dat Nguyenin väitöskirja Mechanisms and 68 KEMIA 2/2015 applications of disulfide bond formation tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Riemer (Kaiserslauternin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Lloyd Ruddock. Tampereen yliopisto FM Leena-Maija Vanha-ahon väitöskirja A Functional Study of the Drosophila Host Defense tarkastettiin 19.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulrich Theopold (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mika Rämet. Turun yliopisto FM Johanna Rokan väitöskirja New [18F]Tracers for Alzheimer’s Disease Imaging— www www www www ww www www www www www www www www www ww Åbo Akademi www www www www www FM Lauri Järvisen väitöskirja Kemia-lehti Surface studies of limestones and www www www www ww dolostones: characterisation uson myös ing various techniques and batch www www www www www dissolution experiments with facebookissa! hydrochloric acid solutions tarwww www www www ww kastettiin 30.1.2015. Vastaväitwww.facebook.com/ täjänä toimi prof. Alvar Soesoo www www www www www kemialehti (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Olav www www www www ww Eklund. FM Jani Tryggin väitösKEMIA www www www www www Kemi kirja Functional Cellulose www www www www ww www www www www www SEURASIVUT Kemistit EU-komission Suomen-edustustossa Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous pidettiin 12.2.2015 Euroopan komission Suomen-edustustossa Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian maisterit Heikki Eräsalo, Maryam Ghalibaf ja Teemu Järvinen sekä lehtori Helena Muilu ja filosofian tohtori Anssi Peuronen. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontieteen kandidaatit Richard Aarnio ja Miisamari Jeskanen, filoso- Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. fian ylioppilaat Sonja Betancourt, Jeni Korpinen, Niko Luntamo, Paloma Ruiz Y Kärkkäinen ja Oscar Silva sekä tekniikan ylioppilas Jasmina Aouni. Kokouksen virallisen osan jälkeen tiedottajat Pekka Nousiainen ja Nina Hotti kertoivat Euroopan komission Suomen-edustuston toiminnasta, tehtävistä ja palveluista. SEUROISSA TAPAHTUU Pirkanmaan Kemistiseura ry:n Vuosikokous 24.3.2015 klo 17.30 SIM Finland Oy (Pallotie 2, Ylöjärvi). Ennen kokousta mahdollisuus osallistua tehdaskierrokseen ja firmaesittelyyn klo 16. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä osoitteeseen Pirkanmaan.Kemistiseura@hotmail.com. Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vuosikokous ja retki Helsingin yliopiston kemian laitokseen 26.3.2015 Lähtö Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 16. Paluumatkalla ruokailu ravintola China Flavorissa. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. Heleena Karrus Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi Turun Kemistikerhon Lakritsinmaisteluilta 31.3.2015 klo 18 Turun yliopisto, Arcanum, Luonnonyhdistekemian kahvihuone (Vatselankatu 2). Voit ottaa mukaan oman suosikkilakritsisi. Jäsenille ilmainen, avecit 10 euroa. Mukaan mahtuu 20 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen ankatu@utu.fi. Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! Päijät-Hämeen Kemistit ry:n Vierailu Viking Maltin tehtaaseen 14.4.2015 klo 15.30 Niemenkatu 18, Lahti. Tehdaskierros ja tutustuminen laboratorioon. Ilmoittautuminen osoitteeseen eilaha@elisanet.fi viimeistään 8.4. Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi Yhdeksäs NBC-symposiumi CBRNE Threats: How does the landscape evolve? 18.–21.5.2015 Messukeskus, Helsinki. Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi. SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut NumeroAineistopäivä 3/2015 9.huhtikuuta 4/2015 16.toukokuuta 5/2015 14.elokuuta Ilmestymispäivä 5.toukokuuta 12.kesäkuuta 9.syyskuuta Turkulaiskemistit pääsevät maistelemaan ja vertailemaan erilaisia lakritseja 31. maaliskuuta. Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa helmikuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Noora Kuuloja Lempäälästä ja Juha Nikkola Lahdesta. Scanstockphoto Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! 2/2015 KEMIA 69 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Geneve on hiukkasfysiikan mekka Genevejärven rannalla sijaitseva Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki. Kelloseppien kylä Geneve on viime vuosikymmeninä kasvanut hiukkasfysiikan suurkaupungiksi. Sisko Loikkanen Sveitsin Geneve on tunnettu vuosisatojen ajan ennen muuta kelloistaan. Niiden valmistus alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistaja Jean Calvin kielsi korujen käytön. Koruseppien oli siksi pakko vaihtaa ammattia kellosepiksi. Kun nykypäivänä kävelee viehättävän alppikaupungin kaduilla, saa ihailla toinen toistaan upeampia luksuskelloja, joita näyteikkunat ovat pullollaan. Legendaarinen valmistaja on esimerkiksi Patek Philippe. Viime vuonna tehdas julkisti 175-vuotisjuhlansa kunniaksi ruhtinaallisen kellon, jonka hinnaksi arvioitiin kaksi miljoonaa euroa. Geneven kellohistoriaan voi tutustua yhtiön nimeä kantavassa museossa. Jean Calvin jätti kaupunkiin toisen- 70 KEMIA 2/2015 kin jäljen perustamalla vuonna 1559 oppilaitoksen, josta sittemmin kehittyi Geneven yliopisto. Tätä nykyä se on maan toiseksi suurin korkeakoulu, jossa saa oppia noin 15 000 opiskelijaa. Yliopiston tunnetuimpia tutkijoita ovat astrofyysikko Michel Mayor, joka tohtorioppilaansa Didier Quelozin kanssa vuonna 1995 löysi ensimmäisen eksoplaneetan eli aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan, sekä kvanttimekaniikan ja -kryptografian kehittäjä Nicolas Gisin. Mikrobiologi Werner Arber puolestaan palkittiin vuoden 1978 lääketieteen Nobelilla restriktioentsyymeistä, loistavista dna-leikkureista, jotka mahdollistivat nykyisen geenitekniikan ja geeninsiirrot. Maailmankuulu on myös geneveläisen kellosepän poika, 1700-luvun valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau, joka tosin lähti kaupungista jo 16-vuotiaana. Kohti neljättä ulottuvuutta Parinsadantuhannen asukkaan kau- pungin virallinen kieli on ranska, mutta korviin kuuluu jatkuvasti englantia. Syynä on se, että kymmenien kansainvälisten organisaatioiden päämajat ovat sijoittuneet Geneveen. Siellä toimivat esimerkiksi YK:n työjärjestö ILO ja terveysjärjestö WHO. Lisää kansainvälisyyttä tuo vuonna 1954 perustettu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, joka on tehnyt sveitsiläiskaupungista maailman hiukkasfysiikan keskuksen ja tuottanut useita alan nobelisteja. Cern työllistää vakituisesti pari, kolme tuhatta henkeä, mutta pääosan sen henkilöstöstä muodostavat tuhannet tutkijat, jotka saapuvat eri maista sinne töihin eripituisiksi jaksoiksi. Geneven reunamilla peltomaisemassa kohoava Cern muodostaa kokonaisen oman tiedekaupunkinsa. Sadan metrin syvyydessä maan alla piileskelee maailman suurin, 27 kilometriä pitkä hiukkaskiihdytin LHC. Osin Ranskan puolelle ulottuvassa LHC-renkaassa törmäytetään toisiinsa lähes valon nopeudella lentäviä protonikimppuja. Niiden hajoamisreittejä tutkimalla saadaan selville, minkälaisista rakennuspalikoista aine koostuu. Keskuksen viimeisin maineteko on Higgsin hiukkasen löytäminen. Bosonia tarvitaan selittämään hiukkasten massa aineen rakennetta kuvaavassa standardimallissa. Huoltotöiden jälkeen kiihdyttimestä käynnistetään maaliskuun aikana uusi, paranneltu versio. Toiveena on, että hiukkasfyysikoiden suurennuslasi tuo seuraavaksi esiin pimeän aineen hiukkasia ja ehkä jopa neljännen avaruusulottuvuuden. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi MESSUOPAS | FAIR GUIDE BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS 18.–19.3.2015 Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre chembiofinland.fi #chembio2015 Avoinna / Open 18.3. 9:00–17:00, 19.3. 9:00–16:00 OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. REAL ENCOUNTERS. GENUINE EXPERIENCES. A TOUCH OF THE FUTURE. Hyvät kemian ammattilaiset ja opiskelijat Laajan ammattikunnan omalle tapahtumalle on selvä tarve. Tehtyjen kyselyjen ja selvitysten mukaan kävijöistä liki 90 prosenttia on ollut näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisiä. Tyypillinen messuvieras on ahnas arkipäivän tiedolle, jota voi hyödyntää työssään. Näin on ohjelma myös rakennettu – tietoa on tarjolla runsain mitoin. Näyttelyosastoilta etsimme useimmiten tietoa uusista laitteistoista ja sovelluksista samalla käynnistellen laitehankintoja. Myös kollegojen ja opiskelukavereiden tapaamisella on tärkeä merkitys. kuva: Mari Hanhiniemi On taas orastavan kevään ja Messukeskukseen vakiintuneen ChemBio Finland -tapahtuman aika! ChemBio Finland 2015 tarjoaa 18.–19. maaliskuuta Messukeskuksessa, Helsingissä laajan luento- ja seminaariohjelman sekä kattavan näyttelyn. Osana kemian ja bioteknologian ammattitapahtumaa järjestetään Suomen Kemian seurojen toimesta Kemian Päivät. Kemian Päivien seminaariavauksena on tällä kertaa katsaus Euroopan kemikaalivirastoon ja REACH-asetukseen. Päivät jatkuvat aurinko- ja bioenergian kautta kemikaalien huolta aiheuttaviin ominaisuuksiin. Analytiikan sektorilla pohditaan mm. onko massaspektrometrialla mahdollisuuksia syrjäyttää muut detektorit. Torstaina tietoa on saatavilla sähköisestä ylioppilaskokeesta, laskennallisen kemian mahdollisuuksista sekä elintarvikeväärennösten osoittamisen vaikeuksista. Torstaina järjestetään myös kolmas vuosittainen Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition (ALDCoE) seminaari Tietoiskulava PLAZAn tapahtumista mainittakoon teema Arkipäivän kemiaa, jossa valotetaan mm. ”Mitä nakkisopassa tapahtuu kun siihen lisätään suolaa?” Lisäksi Uraseminaarissa käsitellään laajasti luonnontieteilijöiden työllistymistä ja työkokemuksia niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Kaikki päivien yhteydessä järjestettävät luennot, seminaarit ja lavaohjelmat ovat kävijöille ilmaisia. Olen vakuuttunut siitä, että tapahtuma tarjoaa jälleen osallistujille uutta ja päivitettyä tietoa sekä mukavia hetkiä ystävien seurassa. Uskon myös, että näytteilleasettajat saavat kaivattuja asiakaskontakteja. Älä siis missaa näitä mahdollisuuksia! Kimmo Peltonen Kemian Päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja INNOVATIONS –2– Kemian ja bioalan tärkein tapahtuma Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle.Tapaat uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvistat verkostojasi. Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaisia seminaareja. Ohjelmassa mm. • Kemian Päivät • Save the World -symposium: Kohti biotaloutta • Uraseminaari, Nuorisopaneeli, Arkipäivän kemiaa • Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta, diagnostiikasta Rekisteröidy ennakkoon, vältät jonot sisäänkäynneillä. Ennakkorekisteröityneiden kävijöiden kesken arvomme kolme lippupakettia Messukeskuksen syyskauden 2015 yleisötapahtumiin (arvo 36 ¤). Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. Pre-registration www.chembiohelsinki.fi You can also register at Messukeskus, Expo and Convention Centre Helsinki ChemBio Finland yhteistyössä: Rekisteröidy maksutta kävijäksi osoitteessa chembiofinland.fi Mediayhteistyössä: –3– K E M I AN PÄIVÄT Keskiviikko Wednesday Ennakkorekisteröidy Kemian Päiville www.kemianseurat.fi KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. MITKÄ KEMIKAALIT AIHEUTTAVAT HUOLTA YMPÄRISTÖSSÄ – JA MIKSI? (hallisali 3d) AVAUSSEMINAARI (hallisali 3d) Puheenjohtaja johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta Järjestäjät: Ympäristötieteellinen Seura ja Kemian Seurat Järjestäjä: Kemian Seurat 9.30 Avaus; ECHA ja Reach – kemikaaliturvallisuuden takuutekijät Puheenjohtaja pääjohtaja Kimmo Peltonen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 11.00 Kemikaalien ympäristökartoitukset – signaaleja ja priorisointeja Ryhmäpääll. MMT Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus 9.35 Ratkaiseeko REACH-asetus kemikaaliongelmat? Johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta 11.30 Non-target screening – tutustu tuntemattomiin FM Matias Kopperi, Helsingin yliopisto, Kemian laitos 10.00 ECHA eilen, tänään, huomenna Deputy Executive Director Jukka Malm, Euroopan kemikaalivirasto ECHA AURINKO- JA BIOENERGIA (hallisali 3a) Järjestäjät: Suomen Akatemia ja Kemian Seurat 10.30 Avaus Pj ohjelmapäällikkö Saila Seppo, Suomen Akatemia 10.40 Aurinkokennojen perusteita Yliopistolehtori Janne Halme, Aalto-yliopisto 11.15 Thin Film Nanomaterials for Photovoltaics and Catalysis Prof. Jeffrey W. Elam, Argonne National Laboratory 11.45 Lounastauko Pj dos. Markku Hurme, Aalto-yliopisto 13.00 Etanolia jätteistä ja sahanpurusta Johtaja Risto Savolainen, St1 13.30 Uusiutuvia biopolttoaineita Teknologiajohtaja Petri Lehmus, Neste Oil 14.00 Uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä – Metsäteollisuuden rooli biotalouden edistäjänä HSEQ Manager Heli Laumola, Technology and Production, UPM Biofuels 14.30 Päätös 12.00 Lounastauko 13.00 Lääkeaineet – jatkuva vuo vesistöihin Prof. Tuula Tuhkanen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos 13.30 Perfluoratut yhdisteet – ota kiinni jos saat FM Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus 14.00 Tauko 14.15 Miten kemikaalit vaikuttavat vesiympäristössä? Yliopistolehtori Olli Pekka Penttinen, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos 14.45 Joutsenmerkki — valistuneen kuluttajan valinta Asiantuntija, FM Terhi Uusitalo, Motiva Services Oy — Ympäristömerkintä 15.15 Loppukeskustelu KEMIALLINEN ANALYTIIKKA NYT JA TULEVAISUUDESSA (hallisali 3b) Puheenjohtaja yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics Järjestäjä: Kemian Seurat 13.00 Avaus Yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics 13.05 Ioniloukku-orbiloukku massaspektrometrin käytöstä Tullilaboratoriossa Tullikemisti FM Pekka Ravio, Tullilaboratorio 13.30 Monivaiheiset kromatografiset menetelmät ja niiden uudet sovellusalueet FT Tuulia Hyötyläinen, Steno Diabetes Center A/S 14.00 Syrjäyttääkö massaspektrometri muut detektorit? Laboratorion johtaja FT Raimo Ketola, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti 14.30 Tauko 15.00 Kapillaarielektroforeesitekniikan hyödyntäminen haasteellisessa analytiikassa Dosentti FT Heli Siren, Helsingin yliopisto, Kemian laitos 15.30 GC-ICP-MS-tekniikan käyttö spesiaatioanalytiikassa FT Heidi Pietilä, Oulun yliopisto, Kemian laitos 15.55 Seminaarin päätös –4– KE MIA N PÄ IVÄT Keskiviikko Wednesday TORSTAI THURSDAY 19.3. 3rd Annual Seminar of Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition (ALDCoE) (hallisali 3b) Chair: Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki Organiser: Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition 9.20 Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki 9.30 Atomic Layer Deposition for Semiconductor Roadmap Challenges Dr. Jan Willem Maes, ASM International, The Netherlands 10.05 Dr. Jeff Elam, Argonne National Laboratories, USA Coffee break 11.10 Observing thin film conformality with VTT’s microscopic lateral high-aspect-ratio test structures Dr. Riikka Puurunen, VTT 11.30 Thin films by photo-assisted ALD Dr. Ville Miikkulainen, University of Helsinki: 11.50 The characterization of multiferroic ALD grown BFO films Dr. Pasi Jalkanen, University of Helsinki Lunch break 13.30 Molecular Layer Deposition Prof. Maarit Karppinen, Aalto University 13.55 ALD for metallization Mr. Juhana Kostamo, Managing Director, Picosun Oy Coffee break 14.40 Porous silicon supercapacitors Prof. Jouni Ahopelto, VTT 15.00 Composite TiO2 photocatalysts by ALD – fundamental research towards water Decontamination Dr. Jani Hämäläinen, University of Helsinki 15.20–15.40 ALD of 2D materials – opportunities and challenges MSc Tiina Sarnet, University of Helsinki TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ KEMIAN OPETUKSESSA JA SÄHKÖINEN YLIOPPILASKOE (hallisali 3a) Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kemian opetuksessa Puheenjohtaja koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopiston LUMAkeskus 11.00 Paneelikeskustelu TVT:n käytöstä kemian opetuksessa Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, tuotepäällikkö Salla Paajanen, Metrohm Nordic lehtori Ari Myllyviita, FM Antti Nikula 11.30 Lounastauko Valmistautuminen sähköisiin kemian ylioppilaskokeisiin Puheenjohtaja Tiina Tähkä, kemian jaoksen jäsen, Ylioppilastutkintolautakunta Järjestäjät: Kemian Seurat, LUMA-keskus Suomi/Kemian opetuksen keskus Kemma 13.00 Sähköinen ylioppilaskoe kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä, kemian jaoksen jäsen Ylioppilastutkintolautakunta 13.30 Kokemuksia kemian sähköisistä kokeista Lehtori Marika Suovanen, Loimaan lukio, lehtori Suvi Aspholm Hyvinkään yhteiskoulun lukio 14.30–15.00 Keskustelua ja kysymyksiä LASKENNALLISEN KEMIAN SYMPOSIUMI (hallisali 1a) Symposium on Computational Chemistry Chair: Prof. Lauri Halonen, University of Helsinki Organiser: Finnish Chemical Societies 10.00 Efficient exploration and generation of complex free energy landscapes: Theoretical studies of structure and thermodynamics in molecular crystals and polypeptides. Prof. Mark Tuckerman, New York University 10.45 Break 11.00 Ab initio modelling of NaCl dissociation in aqueous environment – nanoclusters and surfaces Prof. Kari Laasonen, Aalto University 11.20 Gold and silver in nanoscale, dispersed by ligands to molecular precision Prof. Hannu Häkkinen, University of Jyväskylä 11.40 Computational chemistry at the border of inorganic molecules and materials Dos. Antti Karttunen, Aalto University 12.00 Lunch break Chair: Prof. Kari Laasonen, Aalto University 13.30 Unravelling the mechanisms of atmospheric reactions by dynamics combined with quantum chemistry Prof. Benny Gerber, Hebrew University 14.15 Break 9.30 Aloitussanat Johtaja, prof. Maija Aksela, Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopiston LUMA-keskus 14.30 Computational modelling of atmospheric autoxidation reactions Dos. Theo Kurten, University of Helsinki 9.45 Kokemuksia TVT:n käytöstä yliopistomaailmassa FM Antti Nikula, Jyväskylän yliopisto 14.50 A novel model for dispersion interaction between metal atom clusters Dos. Vesa Hänninen, University of Helsinki 10.15 Kokemuksia TVT:n käytöstä koulumaailmassa Lehtori Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu 10.45 Tauko Muutokset mahdollisia 15.10 Predicting new spectroscopies: Interplay of light and nuclear magnetism Prof. Juha Vaara, University of Oulu 15.30–16.00 Discussion on future trends in computational chemistry: Will computational science outperform experiment? –5– KE MI A N PÄIVÄT Torstai Thursday PL A ZA Keskiviikko Wednesday KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. TORSTAI THURSDAY 19.3. RAHOITUSSEMINAARI TIETEEN KEINOIN ELINTARVIKEVÄÄRENNÖKSIÄ OSOITTAMASSA (hallisali 3f) Järjestäjä: Suomen Bioteollisuus ry 9.30 Puheenjohtaja erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke). Järjestäjät: Elintarviketieteiden Seura ja Kemian Seurat International investor´s view Dr. Bali Muralidha, MVM- Life Science Partners LLP 10.00 Start-up yritysten rahoitus Johtaja Jukka Häyrynen, Tekes 12.00 Seminaarin avaus Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke) 10.20 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 12.05 Yleistä elintarvikepetoksista ja niiden taloudellisesta merkityksestä Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira 10.40 Bisnesenkelit sijoittajina Johtaja Juha Kurkinen, FIBAN 12.30 Yleiskatsaus elintarvikkeiden väärennöstutkimuksiin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio 11.00 Faron Pharmaceuticals Oy–yritysesimerkkinä Toimitusjohtaja Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticals Oy 13.15 Pikamenetelmät luomutuotteiden aitouden osoittamiseksi Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY Ruralia-instituutti 11.20 Yhteenveto ja keskustelu 13.45 Kahvitauko ARKIPÄIVÄN KEMIAA 14.15 Katsaus alkoholijuomien aitoustutkimusten analytiikkaan Laboratoriopäällikkö Soili Karjalainen, Alkoholintarkastuslaboratorio Järjestäjä: Kemian Seurat 14.45 DNA-menetelmät aitoustutkimuksissa – mahdollisuudet ja rajoitukset Erikoistutkija Annikki Welling, Evira 13.00 Mitä nakkisopassa tapahtuu, kun siihen lisätään suolaa? Prof. Kari Laasonen, Aalto-yliopisto, Kemian laitos 15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu 12.30 Kemian kansallinen tiekarttahanke Prof. Markku Räsänen ja prof. Mikko Ritala, HY Kemian laitos 13.30 Uusiutuva energia Suomen energiantuotannossa Johtaja Pekka Ripatti, Uusiutuva Energia, Energiavirasto 14.00 Elintarvikeväärennöksien selvittäminen kemian keinoin Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio Plaza ke 18.3. klo 16.30 Kemian hyväksi -palkinto, Kemian Seurojen palkinto ja BioFinland-palkinto luovutetaan voittajille. –6– P LAZA Keskiviikko Wednesday PLA ZA Torstai Thursday TORSTAI THURSDAY 19.3. 9.00–10.00 Suomen rooli Syyrian kemiallisten aseiden todentamisessa ja tuhoamisessa Professori Paula Vanninen, VERIFIN – Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti 11.00 Nuorisopaneeli: Tutkimus, tiede, tulevaisuus järjestäjä: Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry:n Nuorisopaneelin jäsenet haastattelevat kolmea tieteentekijää yleisön avustuksella. Kysymyksiin vastaamassa mm. Viiltäjä-Jackin dna:n paljastanut biokemisti Jari Louhelainen, Neste Oililla uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia tuotteita kehittävä Maija Hakola sekä professori Ulla Lassi Oulun ylioopistosta/Kokkolan yliopistokeskuksesta. 12.00 Eurooppalainen nuorten kemistien verkosto ja Kemian Seurojen Nuorten kemistien foorumin esittely FM Tiina Sarnet, Helsingin yliopisto, Kemian laitos Save the World – kohti biotaloutta Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä. Uraseminaari Tilaisuuden juontajat Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry ja Maija Arvonen, LAL ry Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, LAL ry, Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) Suomessa toimivista kemianteollisuuden yrityksistä jo runsas kolmannes käyttää bioperäisiä raaka-aineita, ja niiden osuus on kasvussa. Tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa uusiutuvista raaka-aineista valmistettava diesel sekä erilaiset mäntyöljystä jalostettavat kemian tuotteet. 13.00 Urasuunnitelma, onko se tarpeen ja miten se tehdään? Suunnittelija, uraohjaaja VTM Leena Itkonen, HY Urapalvelut 13.20 Töissä julkisella työnantajalla Tullikemisti, FM Arto Mustonen, Tullilaboratorio Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Toimialarajat ylittävä tutkimuksen, hallinnon ja liike-elämän yhteistyö takaa luonnonvarojen tarkoituksenmukaisen käytön: toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. 13.35 Luonnontieteilijän työmarkkinat – mitä, missä ja miten? Uraohjaaja, YTM, FM Satu Roos, Underose ky Save the World -symposiumissa kuulet, kuinka biotalous, tutkimus ja liiketoiminta nivoutuvat toisiinsa. Luvassa on keskustelua, näkökulmia ja esimerkkejä. Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. 14.30–16.30 Suomalainen kemianteollisuus biotalouden mahdollistajana ja teollisuuden uudistajana. Liiketoimintaesimerkkejä ja keskustelua. Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Järjestäjä: Kemianteollisuus ry 14.05 Tutkijana lääketeollisuudessa Senioritutkija, FT Satu-Maarit Heinonen, Orion Oyj Orion Pharma T&K 14.15 Rekrytoijan näkökulma Henkilöstöpäällikkö, FM Mirka Janhonen, Kemira Oyj 14.35 Ura suomalaisissa bioalan yrityksissä Business Development Manager FM, FT Netta Fatal, HyTest Oy 14.50–15.00 Keskustelua ja seminaarin lopetus Kemia ja biotalous Asiamies Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus ry Liiketoimintaa biotaloudesta – puheenvuoroja ja paneelikeskustelu Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oy Vice President Petri Lehmus, R&D, Neste Oil Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Toimitusjohtaja Risto Näsi, Forchem Oy Strateginen johtaja Sixten Sunabacka, työ-ja elinkeinoministeriö Muutokset mahdollisia –7– SE MIN AA RIT • SEM INA RS Keskiviikko Wednesday KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3. MIKROBIT – UHKA VAI MAHDOLLISUUS? MIKROBIOLOGIAN AJANKOHTAISSEMINAARI BIOTECHNOLOGY AS AN ENABLER IN BIOECONOMY Järjestäjä: Mikrobiologikilta ry (hallisali 3b) Suomen teollisen biotekniikan klusterin vuosiseminaari: Biotekniikan rooli biotaloudessa. In English / Tilaisuus on englanninkielinen. Organiser: IBC Finland 9.00 Coffee 9.15 Welcome and Opening of the day Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal Oy 9.20 Implementation of Finnish Bioeconomy Strategy / Views from Ministry of Employment and the Economy Development Manager Jussi Manninen, Ministry of Employment and the Economy 9.35 Opportunities of biotechnology in the milk chain Senior Adviser Matti Harju, Valio Oy 10.05 Leading by example: AB Vista’s aspiration to be one of the world’s two biggest feed enzyme suppliers Research Director Mike Bedford, HQ Team, AB Vista 10.35 Coffee break Aamupäivän seminaarissa tutustutaan mikrobien kaksiin kasvoihin. Ovatko mikrobit ensisijaisesti pahoja taudinaiheuttajia, jotka uhkaavat ihmisten terveyttä vai voisivatko ne tarjota ratkaisuja ihmiskuntaa koskettaviin suuriin kysymyksiin? Kuinka tieteen saavutukset mahdollistavat mikrobien hyödyntämisen tulevaisuudessa esimerkiksi energiantuotannossa? Seminaariin on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. 9.00 Ajankohtaista noroviruksista Maria Rönnqvist, tutkija, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 9.45 Resistentit suolistomikrobit, matkailijan kurjat tuliaiset Anu Kantele, dosentti, infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS 10.30 Mikrobisto ja terveys Eveliina Munukka, projektitutkija, Turun yliopisto 11.15 Polttoainetta tehokkaasti ja vaivatta mikrobeilla hiilidioksidista ja vedestä. Anni Alitalo, Luonnonvarakeskus Luke Kim Yrjälä, Helsingin yliopisto 11.05 Synthetic Biology Roadmaps Senior Scientist Toni Ahlqvist, VTT 11.25 Future biorefinery concept Account Manager Biorefining Mona Åkerholm-Kaapro, Neste Jacobs 11.55 Biotechnology for the production of chemicals, intermediates and pharmaceutical ingredients Hans-Peter Meyer, retired from Lonza 12.25 Closing words Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal YKSILÖLLISTETTY DIAGNOSTIIKKA JA HOITO – GET IT DONE (hallisali 3e) Uusia palveluita ja tuotteita terveydenhuoltoon Järjestäjä: SalWe Oy. Pj Pirjo Wacklin, ohjelmapäällikkö, SalWe Oy 9.30 Tervetuloa Saara Hassinen, SalWe Oy 9.40 Ainutlaatuinen konsortio – yritykset, tutkimus ja terveydenhuolto – tavoittelee suuria! Juhani Luotola, Orion Diagnostica Oy 12.30 End of the Seminar 10.00 Solunulkoiset vesikkelit biomarkkereina Elina Serkkola, Orion Pharma 10.20 Miten tulehdusten kimppuun käydään? Minna Mäki, Orion Diagnostica Oy 10.40 Genomitiedosta apua kantasoluhoitoon? – Yhdessä kanadalaisten kanssa Jukka Partanen, SPR Veripalvelu 11.00 Auttaako genomitieto sydän-ja verisuonitautien ehkäisyssä? Samuli Ripatti, FIMM NETWORKING 11.20 Voidaanko genomitieto siirtää terveydenhuoltoon? Pasi Pöllänen, Carea 11.45 Suomeen saadaan genomistrategia! 12.00 Tilaisuuden päätös Pirjo Wacklin, SalWe Oy Muutokset mahdollisia –8– SEMINAARIT • SEM INA RS Keskiviikko Wednesday SYNTHETIC BIOLOGY (hallisali 3F) SUOLISTOBAKTEERISI PÄÄTTÄVÄT TERVEYDESTÄSI: TOTTA VAI TARUA? Your gut microbiota decides about your health: truth or myth? (hallisali 1a) Organisers: Biotekniikan neuvottelukunta ja Suomen Akatemia Pj Jussi Jäntti, PhD, VTT Technical Research Centre of Finland, BTNK Partly in English / Tilaisuus on osittain englanniksi 9.30 What is synthetic biology? PhD Jussi Jäntti, VTT Technical Research Centre of Finland, BTNK 9.50 Advantages of modularity for synthetic biology – from engineering logic functions into cells to the design of new protein folds Professor Roman Jerala, PhD, Department of Biotechnology, National Institute of Chemistry, Slovenia Suoliston mikrobikannan on havaittu olevan tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin säätelijänä. Tule kuuntelemaan mitä mieltä asiantuntijat ovat asiasta. 10.40 Industrial perspective on Synthetic Biology Professor Roel Bovenberg, PhD, Honorary professor Synthetic Biology and Cell Engineering, University of Groeningen, Corporate Scientist, Biotechnology DSM, Netherlands 11.30 Lunch break – Lounastauko Pj Teija Peltoniemi, FM, toimittaja, YLE Järjestäjä: BioBio-seura / Organiser: Biobio Society SUOMALAISET BIOPANKKITALLETUKSET EDISTÄVÄT TUTKIMUSTA JA TERVEYTTÄ (hallisali 3e) Järjestäjä: BBMRI.fi 13.00 Tervetuloa Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen, kehittämispäällikkö, FIMM 13.05 Suomalaisten biopankkien vauhti kiihtyy Tutkimuspäällikkö Anu Jalanko, THL ja BBMRI.fi 13.30 Biopankkitutkimus hyödyttää tulevaisuuden potilasta Osastonylilääkäri Antti Rannikko, HUS ja HUB-biopankki 12.30 Synteettinen biologia Suomessa Dosentti Tero Aittokallio, Helsingin yliopisto Professori Pia Vuorela, Helsingin yliopisto Dosentti Minna Poranen, Helsingin yliopisto Professori Merja Penttilä, Living Factories, Teknologian tutkimuskeskus VTT Aalto-Helsinki iGEM-joukkue 13.55 Biopankit osana terveyden tutkimusta Projektipäällikkö Hanna Tuhkanen, Itä-Suomen biopankki 14.10 Biopankki tarvitsee näytteitäsi: haluatko olla mukana? Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL 14.30 Jaloittelutauko 14.00–15.00 Synteettisen biologian hyödyt ja riskit – paneelikeskustelu Professori Merja Penttilä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Ryhmäpäällikkö Marja Ruohonen-Lehto, Suomen ympäristökeskus, BTNK Biotalousasiantuntija Matti Sonck, Fortum Oyj Dosentti Tuija Takala, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto Oskari Vinko, Aalto-Helsinki iGEM, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, ETH Zürich 14.40 Biopankeista digipankkeja Koordinaattori Pia Nyberg, Pohjois-Suomen biopankki Borealis 15.00 Biopankki + yritysyhteistyö = innovaatio? Lääketieteellinen johtaja Klaus Tamminen, Roche Oy Osakas Mikko Alkio, Avance Asianajotoimisto Oy ja Kehittämispäällikkö Sirpa Soini, THL –9– SE MIN AA RIT • SEM INA RS Tortai Thursday TORSTAI THURSDAY 19.3. TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖLLÄ (tila 103a) klo 10–15 Puheenjohtaja, johtaja Kari Kolsi, Kemianteollisuus ry:n ympäristöja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Neste Oil Oyj järjestäjät: TEM, Tukes ja Kemianteollisuus ry Kemikaalilaitosten tuotannon turvallisuus vaatii toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa turvallisuuden kehittämistä ja tuoda esille kehitystarpeita. Ohjelma tarjoaa eri näkökulmia, ratkaisuja ja työkaluja kehittämistyöhön. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: kemianteollisuus.fi/ turvallisuusseminaari2015 NEW CANCER TREATMENTS – SYÖVÄN UUDET HOITOMAHDOLLISUUDET (hallisali 3d) Organisers: Finnish Bioindustries FIB, Pharma Industry Finland PIF, Institute for Molecular Medicine Finland. Partly in English / Tilaisuus on osittain englanninkielinen. 9.30 9.50 Welcoming Words, Ministry of Social Affairsto – to be confirmed Keynote lecture: Individualized cancer therapies Prof. Olli Kallioniemi, Institute for Molecular Medicine Finland (FIMM) 10.30 Oncology Pipeline at Bayer – Focus on Research and Early Clinical Development Dr Dirk Laurent, Head Experimental Medicine Oncology Clinical Sciences, Bayer Pharma AG 11.10 The Competence Centre for Cancer Research in Estonia Director, Dr Riin Ehin 11.40 Novel Cancer Treatments Director Petri Bono, Comprehensive Cancer Center, Helsinki University Central Hospital 12.10 Lunchbreak/ Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.10 Suomalainen lääkekehitys • COO Antti Vuolanto, Oncos Therapeutics Oy • CEO Sami Kilpinen, Medisapiens Oy • Kliininen syöpätutkimus – Lääketeollisuus ry – to be confirmed 14.10 Syöpäjärjestöt Pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen, Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 14.30 Kansallinen syöpäkeskushanke Kehittämispäällikkö Tuula Helander, HUS 14.50 Syöpädiagnostiikan uudet menetelmät • Syövän mikroympäristön kuvantaminen, dosentti, LT Johan Lundin, FIMM • Syövän henkilökohtainen lääkeherkkyystestaus (potilaiden soluilla), FT Päivi Östling, FIMM 15.30 Potilaan näkökulma syöpähoitoihin – to be confirmed 15.50–16.00 Summary /Yhteenveto ja seminaarin päätös Muutokset mahdollisia FINBIONET PHD SYMPOSIUM – PRISM OF LIFE SCIENCES (hallisali 3e) ILS PhD Symposium–Prism of Life Sciences Organiser / Järjestäjä: FinBioNet Targeting life science students and professionals at all levels, the ILS PhD Symposium will cover different aspects of life sciences, from the outstanding research presented by excellent international speakers, to different aspects of public interaction with science – policy, media and journalism. In English / Englanninkielinen. Program outline 9.00 Coffee 9.10 Jussi Taipale: #Genomeregulation #SystemsBiology #TranscriptionFactors 9.50 Mikael Fortelius: The end of the World Then and Now – Mass Extinctions in the Fossil Record versus Anthropogenic Global Change. #Evolution #Science&Politics 10.30 Coffee break 10.50 Liisa Ewart: Why Open Access in Horizon 2020 #Policy #Horizon 2020 #Open Access 11.15 Martin Fussenegger: Metabolic prosthesis – the treatment strategy of the future. #Synthetic Biology #MindControlledTransgenes #MetabolicProstheses 12.00 Lunch 12.50 Chris Thompson: Stodhastic differentation, self organisation and altruistic behaviour in social amoebae #Social Amoeba #Multicellularity #Open Access 13.30 Bruno Combal: Assessing current and future state of the ocean to support policy makers #IOC-UNESCO #Climte change #Policy 14.10 Markus Perola: Success stories in biobanking #BioBanking #PublicHealth #Obesity 14.50 Thomas Bosch: Aging from an immortal point of view: what Hydra can teach us. #Immortality #Aging #HydraBiology 15.30–16.00 Coffee & Panel Discussion Business Opportunities in the Finnish Bioeconomy (hallisali 3f) 9.00–12.00 Organiser: Ministry of Employment and the Economy This session is focused on the business opportunities in the growing Finnish Bioeconomy. Bioeconomy start-ups and growth companies will be presented alongside open piloting and demonstration platforms for companies to develop their products and services. Content • Finnish Bioeconomy Strategy – a growth strategy for Finland, Sixten Sunabacka, Ministry of Employment and the Economy • Team Finland funding for new bioeconomy business, Heikki Aro, Tekes • Pitching session for start-ups and growth companies, companies to be confirmed later • Presentation of piloting and demonstration platforms (INKA regional bioeconomy platforms, Raisio Chemistry park, VTT Bioruukki). – 10 – KARTTA • MA P – 11 – N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS B A AEL Oy Kaarnatie 4 00410 HELSINKI asiakaspalvelu@ael.fi www.ael.fi 1d14 Agilent Technologies Finland Oy Hevosenkenkä 3 Panorama Tower 02600 ESPOO www.agilent.fi 1c21 Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A PL 183 00181 HELSINKI www.proliitto.fi 2c51 Anton Paar Nordic AB Kilterinkuja 2 C-talo 01600 VANTAA www.anton-paar.com 1f24 ApodanNordic PharmaPackaging A/S1g29 Kigkurren 8M DK-2300 COPENHAGEN DK Tanska/DK Denmark Puh./Tel. +45 3297 1555 Telefax +45 3297 2101 www.apodan.dk Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies PL 116 57101 SAVONLINNA Puh./Tel. 0207 441 600 Telefax 0207 441 699 elgalabwater@aquaflow.fi www.veoliawatertechnologies.fi 1d26 C, D BBMRI.fi HELSINKI www.bbmri.fi 2e61 Berner Oy Sahaajankatu 24 00880 HELSINKI Puh./Tel. 020 690 761 Telefax 020 791 4241 pro.tilaukset@berner.fi www.berner.fi/pro 3k41 Bio-Mediator Ky Linnaistentie 5 01640 VANTAA info@bio.fi 1d20 BioNordika Oy Kutomotie 18 B 00380 Helsinki etunimi.sukunimi@bionordika.fi www.bionordika.fi 1f21 Bio-Rad Laboratories Ltd 2d46 13 Maxted Road HP2 7DX Hemel Hempstead GB Iso-Britannia/GB United Kingdom www.bio-rad.com BioSampler Oy Viikatetie 43 A 01640 Vantaa info@biosampler.com www.biosampler.com Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 17067 SOLNA SE Ruotsi/SE Sweden www.bruker.se Muutokset mahdollisia – 12 – 2D63 Carl Zeiss Oy Niittyvillankuja 4B 01510 VANTAA www.zeiss.fi 2d36 Cereal Tester SA 6/3 rue Plomcot BE-6220 FLEURUS BE Belgia/BE Belgium www.cerealtester.com 3k36 Chemical Abstracts Service c/o VTT/Metsäkoivu/PL 1000 02044 VTT 1f14 Comsol Oy Arabianranta 6 00560 HELSINKI info@comsol.fi www.comsol.fi 1c16 Oy Dahlberg & Co Ab Majbyntie 4 02430 MASALA daniel.fernandez@daco.fi www.dahlberg.fi 1g16 Ditap Oy Hitsaajankatu 4 C 00810 HELSINKI Puh./Tel. 010 666 2340 Telefax 010 666 2341 www.ditap.fi 1g30 E ECOonline Oy Tekniikantie 14 02150 ESPOO www.ecoonline.fi 1c17 Elektrokem Oy PL 71 00131 HELSINKI etunimi.sukunimi@elektrokem.fi www.elektrokem.fi 1d20 1d16 N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS Eppendorf Nordic Slotsmarken 12 DK-2970 HOERSHOLM DK Tanska/DK Denmark www.eppendorf.com 1c29 F GWM-Engineering Oy Savilahdentie 6 PL 1750 70211 KUOPIO juha@gwm.fi www.gwm-engineering.fi HyXo Oy Palokorvenkatu 2 PL 16 04261 KERAVA hyxo@hyxo.fi www.hyxo.fi H Hamilton Bonaduz AG Via Crusch 8 7402 BONADUZ CH Sveitsi/CH Switzerland Puh./Tel. +41 58 610 10 10 www.hamiltonrobotics.com Fennolab Tähtäinkuja 9 PL 153 01531 VANTAA Puh./Tel. 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi www.fennolab.fi 2d40 Oy Fision Ltd Kappelitie 6B 02200 ESPOO www.fision.fi 1d28 Helsinki Chemicals Forum Messuaukio 1 (PL 21) 00520 HELSINKI Puh./Tel. 040 450 3250 henna.blom@messukeskus.com www.helsinkicf.eu Helsingin Yliopisto / Matemaattis-luonnontieteellinen tdk. Kemian Laitos A.I. Virtasen aukio 1 PL 55 00014 HELSINGIN YLIOPISTO G GE Healthcare Life Sciences Kuortaneenkatu 2 00510 Helsinki Orderfi@ge.com www.gelifesciences.com 1f17 Oy G.W. Berg & Co Ab Mäkituvantie 7 PL199 01511 VANTAA gwb@gwb.fi www.gwb.fi 2f41 GAMMADATA Finland Oy Korppaanmäentie 21 AL 2 Radiomiehenkatu 3 A 20320 TURKU www.gammadatafinland.fi 2g55 Muutokset mahdollisia 2d37 2f37 1c8 2c50 Hosmed Oy Ennekuja 1 02270 ESPOO www.hosmed.fi 1f9 Humitec Oy Konalantie 47 C 00390 HELSINKI Puh./Tel. 09 530 8400 info@humitec.fi www.humitec.fi 1g5 – 13 – 1d31 I, J Immuno Diagnostic Oy Kaivokatu 16 13100 HÄMEENLINNA www.immunodiagnostic.fi 1f25 Innovatics Ratamestarinkatu 13 A 00520 HELSINKI Puh./Tel. 0102818900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi 2e55 Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos 2c56 PL 35 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh./Tel. +358 400 24 7976 leena.m.mattila@jyu.fi www.jyu.fi/kemia N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS K Kemivärlden Biotech/ Journal of Chemistry & Biotechnology sisäänkäynti E/P Entrance N/S Puh./Tel. +46 (0)8 670 41 86 www.kemivarldenbiotech.se Kaluste-Projektit Oy Pukinmäentie 2 35700 VILPPULA Puh./Tel. 03 471 7300 Telefax 03 471 7322 1f31 Kasve Oy Suokatu 36 A 32 70110 KUOPIO www.kasve.fi 1g25 Kojair Tech Oy Teollisuustie 3 35700 VILPPULA Puh./Tel. 03 471 7000 Telefax 03 471 7077 sales@kojair.com www.kojair.com 1d11 Krotek Oy Salmintie 4B 02600 ESPOO Puh./Tel. 09 412 8808 Telefax 09 412 8809 krotek@krotek.fi www.krotek.fi 1g17 Kvalitest Nordic Oy Huutokalliontie 208 40800 Vaajakoski Kemian Seurat Urho Kekkosen katu 8 C 31 00100 HELSINKI toimisto@kemianseura.fi, www.kemianseurat.fi LabWare Nordic Landskronavägen 25A SE-252 32 Helsingborg SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. +46 42 375 860 Telefax +46 42 375 861 holmberg@labware.com www.labware.com 1g33 Leco Corporation Svenska AB Lövängsvägen 6 Box 2034 S-194 02 UPPLANDS VÄSBY SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. +46 8 594 110 00 Telefax +46 8 594 110 11 info@lecoswe.se www.lecoswe.se 1c33 LifeClean International AB Kärrastrandvägen 124B 451 76 UDDEVALLA SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. +46 (0) 522 10404 info@lifeclean.se www.lifeclean.se 2c37 L Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä. Muutokset mahdollisia 2c41 2d51 Kemianteollisuus ry 2c51 Eteläranta 10 PL 4 00131 HELSINKI kemianteollisuus@kemianteollisuus.fi www.kemianteollisuus.fi Kemia-lehti Pohjantie 3 02100 ESPOO Puh./Tel. +358 40 577 8850 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi 1g9 LaboTest Oy Puurtajantie 4 15880 HOLLOLA 2e50 Lab-dig Oy Maapallonkatu 8 H 02210 ESPOO Puh./Tel. 09 884 5022 labdig@labdig.fi www.labdig.fi 1c12 Labema Oy Klondyke-talo 04260 KERAVA www.labema.fi 1d25 Labo Line Oy Karjalankatu 2 00520 HELSINKI info@laboline.fi www.laboline.fi 1c26 Laborexin Oy PL 224 00811 HELSINKI www.laborexin.fi 3k51 – 14 – Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry Pohj.Makasiinikatu 6 A 00130 HELSINKI Puh./Tel. 09 2511 1660 Telefax 09 2511 1671 lal@luonnontieteilijat.fi www.luonnontieteilijat.fi 2c51 M Malvern Instruments Nordic OY Kumitehtaankatu 5 04260 Kerava Puh./Tel. 050 325 8473 Telefax 09 2587 0241 www.malvern.co.uk 1c18 N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS N Mediq Suomi Oy Luomanportti 3 02200 ESPOO Puh./Tel. 020 112 1500 etunimi.sukunimi@mediq.com www.mediq.fi 1f36 Nab Labs Oy Upseerinkatu 1 02600 ESPOO info@nablabs.fi www.nablabs.fi 2c47 Ourex Oy Mäkirinteentie 3 36220 KANGASALA Puh./Tel. 03 212 8000 Telefax 03 212 8158 ourex@ourex.fi www.ourex.fi 1d10 P Merck Millipore Merck Life Science Oy, Keilaranta 6 02150 Espoo Puh./Tel. +358 (0) 20 305645 Telefax +358 (0) 20 305644 http://www.merckmillipore.com Metrohm Nordic Oy Koskelontie 19 B 02920 ESPOO www.metrohm.fi 1c11 Neste Oil Oyj Keilaranta 21 00095 NESTE OIL etunimi.sukunimi@nesteoil.com www.nesteoil.fi 2e51 Netzsch Gerätebau GmbH 1d35 Gråbrödersgatan 8 SE-21121 MALMÖ SE Ruotsi/SE Sweden Puh./Tel. +46 40 611 62 11 angela.ikonomou@netzsch.com www.netzsch-thermal-analysis.com 1d21 Nitritex Ltd 2c37 Minton Enterprise Park Oaks Drive CB8 7YY NEWMARKET GB Iso-Britannia/GB United Kingdom Puh./Tel. +441638663338 Telefax +441638668890 info@bioclean.com www.bioclean.com Mikrobiologikilta – Mikrobiologgillet ry HELSINKI www.mikrobiologikilta.fi MSCi Aps. Boegesvinget 8 2740 Skovlunde DK Tanska/DK Denmark 2f61 3k39 Norlab Oy Ainontie 64 01630 VANTAA Puh./Tel. 09 854 5510 Telefax 09 8545 5151 norlab@norlab.fi www.norlab.fi 1c27 O Ordior Oy Konalantie 47 A 00390 HELSINKI Puh./Tel. 09 530 8000 Telefax 09 530 80010 myynti@ordior.fi www.ordior.fi – 15 – 3h41 Pamas Oy Kympinkatu 3 40320 JYVÄSKYLÄ Puh./Tel. 040 504 1266 esko.niiranen@pamas.fi www.pamas.fi 3k38 PANalytical B.V. Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO www.panalytical.com 3h51 Perel Oy Torpankatu 28 PL 230 05801 HYVINKÄÄ Puh./Tel. +358 198 7111 info@perel.fi www.perel.fi 2g37 PerkinElmer Finland Oy Mustionkatu 6 PL 10 20101 TURKU www.perkinelmer.com 2d41 Pineco Trading Oy PL 55 02711 ESPOO www.pineco.net 1f16 Promaint-lehti / Omnipress Oy Mäkelänkatu 56, 2.krs 00510 Helsinki www.promaintlehti.fi 1f2 N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS Puolustusvoimien tutkimuslaitos PL 5 34111 Lakiala www.puolustusvoimat.fi>Laitokset 1c13 Pyrol AB Utmarksvägen 23 SE-22592 LUND SE Ruotsi/SE Sweden info@pyrolab.fi 1g15 Q, R Qiagen PL 3810 00002 HELSINKI Puh./Tel. 0800 914 416 Telefax 0800 914 415 www.qiagen.com 1f35 Oy Reagena Ltd Takojantie 18 70900 TOIVALA Puh./Tel. +358 17 368 8500 www.reagena.com 2g51 Suomen Bioteollisuus ry Eteläranta 10 00131 Helsinki www.finbio.net 2c51 Sympatec GmbH AM Pulverhaus 1 38678 Claustha-Zellerfeld DE Saksa/DE Germany www.sumpatec.com 1d17 T Tamatek Oy JUOMIKANTIE 4 25500 PERNIÖ Puh./Tel. 040 5270 951 info@tamatek.fi www.tamatek.fi 2c37 Skalar Analytical B.V. 1g19 Tinstraat 12 4823 AA Breda NL Alankomaat/NL The Netherlands Whitelake Software Point Oy Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO www.softwarepoint.com Oy Teo-Pal Ab Luoteisrinne 4 E 02270 ESPOO Puh./Tel. 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi 3k50 2f51 1d15 V, W Waldmann Valaistus Oy Kierretie 20 01650 VANTAA www.waldmann.fi 2g38 Visu Kaluste Eeliksentie 6 34870 VISUVESI visu@visukaluste.fi www.visukaluste.fi 1d32 Oy Woikoski Ab PL 1 52020 WOIKOSKI Puh./Tel. 040 166 2023 info@woikoski.fi www.woikoski.fi 2e60 Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. – 16 – 1f11 U Uusioaines Oy PL 120 30101 FORSSA www.uusioaines.com S Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1f10 Laippatie 1 00880 HELSINKI Thermo Fisher Scientific Oy Ratastie 2 01620 VANTAA www.thermoscientific.com N NÄY ÄY TT EIL EILLLEASETTA EASETTA JAT E XHIB XHIBITOR ITORS S BY PRO DUCTGRO UPS Kemianteollisuus Chemical industry Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Oy G.W. Berg & Co Ab Kemianteollisuus ry Merck Millipore Neste Oil Oyj Oy Reagena Ltd Oy Dahlberg & Co Ab Oy Woikoski Ab 1d26 2f41 2c51 1c11 2e51 2g51 1g16 2e60 Prosessiautomaatio Process automation Oy G.W. Berg & Co Ab Hamilton Bonaduz AG 2f41 2f37 Tuotannonohjaus ja laitteet Production management and equipment Oy Dahlberg & Co Ab 2f41 1d10 3k38 1g16 1f36 1c11 2e51 2e60 2f41 Kunnossapito ja huolto Upkeep and maintenance Oy G.W. Berg & Co Ab Lab-dig Oy Ourex Oy Pamas Oy Oy Woikoski Ab Tutkimus ja koulutus Research and education AEL Oy BBMRI.fi Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Kasve Oy Krotek Oy Oy Dahlberg & Co Ab Oy Woikoski Ab Turvallisuus ja riskienhallinta Safety and risk management Berner Oy Lab-dig Oy Merck Millipore Pamas Oy 1g17 1c33 1f36 1c11 3h41 3k38 2g51 2e60 Biopolttoaineet Biofuels Neste Oil Oyj 2e51 Agro/elintarvike Agriculture/Food Humitec Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB 1g5 1c12 1c33 Bioteknologia Biotechnology 2f41 1c12 1d10 3k38 2e60 1d26 2f41 1c11 Lääkekehitys Pharmaceutical development BBMRI.fi Kasve Oy Krotek Oy 2e61 1g25 1g17 Diagnostiikka Diagnostics 1g25 1f36 2g51 – 17 – Ympäristö Environment Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Humitec Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB 1d26 1g5 1c12 1c33 Laboratoriotuotteet Laboratory products 3k41 1c12 1c11 3k38 Kasve Oy Mediq Suomi Oy Oy Reagena Ltd Muutokset mahdollisia 1d14 2e61 2c56 1g25 1g17 1g16 2e60 Ammattiliitto Pro 2c51 BBMRI.fi 2e61 Kemian Seurat 2d51 Kemia-lehti 2e50 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry2c51 Mikrobiologikilta - Mikrobiologgillet ry 2f61 Oy Dahlberg & Co Ab 1g16 Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Oy G.W. Berg & Co Ab Merck Millipore Ympäristö Environment Oy G.W. Berg & Co Ab 2e61 1g25 1d10 1g16 Krotek Oy Leco Corporation Svenska AB Mediq Suomi Oy Merck Millipore Ordior Oy Pamas Oy Oy Reagena Ltd Oy Woikoski Ab 1g16 Kemikaalit, raaka-aineet ja muut tuotanto tarvikkeet Chemicals, raw materials and other production supplies Mediq Suomi Oy Merck Millipore Neste Oil Oyj Oy Woikoski Ab BBMRI.fi Kasve Oy Ourex Oy Oy Dahlberg & Co Ab Tutkimusreagenssit ja -laitteet Research reagents and equipment Järjestöt ja tiedotustoiminta Organisations and science parks Teollisuuden koneet ja laitteet Industrial machines and equipment Oy G.W. Berg & Co Ab Ourex Oy Pamas Oy Oy Dahlberg & Co Ab Suunnittelu, konsultointi ja muut palvelut Planning, consulting and other services Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Berner Oy Fennolab Oy G.W. Berg & Co Ab Hamilton Bonaduz AG Humitec Oy HyXo Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB Mediq Suomi Oy Merck Millipore Netzsch Gerätebau GmbH Norlab Oy Ordior Oy Ourex Oy Pamas Oy Perel Oy Oy Dahlberg & Co Ab Oy Woikoski Ab 1d26 3k41 2d40 2f41 2f37 1g5 1d31 1g17 1c12 1c33 1f36 1c11 1d35 1c27 3h41 1d10 3k38 2g37 1g16 2e60 N ÄY TT EILL EASETTA JAT E XHIB ITORS BY PRO DUCTGRO UPS Analyyttiset laitteet Analytical equipment Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Berner Oy Oy G.W. Berg & Co Ab HyXo Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB Mediq Suomi Oy Merck Millipore Netzsch Gerätebau GmbH Norlab Oy Ordior Oy Pamas Oy Oy Teo-Pal Ab 1d26 3k41 2f41 1d31 1g17 1c12 1c33 1f36 1c11 1d35 1c27 3h41 3k38 2f51 Peruslaboratoriolaitteet Basic laboratory equipment Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Berner Oy Fennolab Oy G.W. Berg & Co Ab HyXo Oy Kojair Tech Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Muutokset mahdollisia Mediq Suomi Oy Merck Millipore Norlab Oy Ordior Oy Pamas Oy Oy Teo-Pal Ab Oy Dahlberg & Co Ab Oy Woikoski Ab 1f36 1c11 1c27 3h41 3k38 2f51 1g16 2e60 Kliiniset laboratoriolaitteet Clinical laboratory equipment Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Mediq Suomi Oy Merck Millipore Ordior Oy Oy Dahlberg & Co Ab 1d26 1f36 1c11 3h41 1g16 Laboratoriokalusteet Laboratory fittings 1d26 3k41 2d40 2f41 1d31 1d11 1g17 1c12 Berner Oy Oy G.W. Berg & Co Ab HyXo Oy Ourex Oy Perel Oy Tamatek Oy Oy Dahlberg & Co Ab Visu Kaluste – 18 – 3k41 2f41 1d31 1d10 2g37 2c37 1g16 1d32 Laboratorioiden pienlaitteet Small-sized equipment for laboratories Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Berner Oy Fennolab Oy G.W. Berg & Co Ab Humitec Oy HyXo Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Mediq Suomi Oy Norlab Oy Ordior Oy Pamas Oy Tamatek Oy Oy Teo-Pal Ab Oy Dahlberg & Co Ab 1d26 3k41 2d40 2f41 1g5 1d31 1g17 1c12 1f36 1c27 3h41 3k38 2c37 2f51 1g16 Laboratoriotarvikkeet Laboratory supllies Berner Oy Fennolab HyXo Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Mediq Suomi Oy 3k41 2d40 1d31 1g17 1c12 1f36 NÄY TT EIL LEASETTA JAT E XHIBITOR S BY PRO DUCTGRO UPS Norlab Oy Ordior Oy Tamatek Oy Oy Dahlberg & Co Ab 1c27 3h41 2c37 1g16 Laboratoriokemikaalit Laboratory chemicals Berner Oy HyXo Oy Krotek Oy Mediq Suomi Oy Merck Millipore Ordior Oy Oy Reagena Ltd Oy Woikoski Ab 3k41 1d31 1g17 1f36 1c11 3h41 2g51 2e60 Ympäristöanalytiikka Environmental analytics Berner Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB Merck Millipore Netzsch Gerätebau GmbH Ordior Oy 3k41 1g17 1c12 1c33 1c11 1d35 3h41 Standardit ja referenssimateriaalit Standards and reference material Berner Oy HyXo Oy Krotek Oy Lab-dig Oy Leco Corporation Svenska AB Pamas Oy Oy Reagena Ltd Oy Woikoski Ab 3k41 1d31 1g17 1c12 1c33 3k38 2g51 2e60 Tietokoneohjelmat laboratoriokäyttöön Computer programs for laboratories Oy G.W. Berg & Co Ab Innovatics Whitelake Software Point Oy 2f41 2e55 3k50 Muut tuotteet ja palvelut Other products and services Helsinki Chemicals Forum Humitec Oy Kasve Oy Kemia-lehti LifeClean International AB Mediq Suomi Oy Nitritex Ltd Ourex Oy Tamatek Oy Oy Dahlberg & Co Ab 1c8 1g5 1g25 2e50 2c37 1f36 2c37 1d10 2c37 1g16 Muutokset mahdollisia. Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä. a o l u t e v r e T breikille! Löydät Kemian Seurojen ja Kemia-lehden yhteisen osaston (2d51 + 2e50) Plazan vierestä. Tule tapaamaan tuttuja ja virkistäytymään! – 19 – BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS ChemBioFinland seuraavan kerran 29.–30.3.2017 ChemBioFinland next time on 29–30 March 2017 Liikenneyhteydet: Helsingin keskustasta raitiovaunulla 7A, 7B ja 9. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 m kävelymatka Messukeskukseen. Helsinki-Vantaan lentokentältä on 15 km Messukeskukseen. Traffic connections: From the city centre by trams 7A, 7B and 9. All trains stop at Pasila Station, which is located 300 m from the Fair Centre. The Helsinki-Vantaa airport is 15 km from Expo and Convention Centre. Pysäköinti: 11 ¤ Parking: ¤11 Hotellivaraukset: Messukeskuksen yhteydessä on Holiday Inn Helsinki -hotelli, puh. 09 150 900. Muut varaukset Hotellikeskuksesta, puh. 09 2288 1400 Hotel booking: Holiday Inn Helsinki next to Expo and Convention Centre, tel. +358 9 150 900. Other Hotels: Hotel Booking Centre, tel. +358 9 2288 1400 Järjestäjä: Messukeskus, puh. 040 450 3535, www.messukeskus.com Organiser: Messukeskus, tel. 358 40 450 3535, www.messukeskus.com Yhteistyössä: Suomen Bioteollisuus ry, Kemian Seurat ja Kemianteollisuus ry In co-operation with: Finnish Bioindustries, Finnish Chemical Societies and Chemical Industry Federation. ChemBio Finland yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat TOIMIT. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY 1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat 2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä 3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö NRO OSATEEMOINA mm. Lisäjakelu: Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous 5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä 6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset 7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat 8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit Tavoita päättäjät! Erikoisjakelut 2015 • Yli 10 000 lukijaa. Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015 • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015 Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908 Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015 Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346 Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016 Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Erinomaisia laboratoriolaitteita Nämä ja paljon muuta osastollamme 2 f 51 18.-19.3.2015. Tervetuloa! TEOPAL asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi (c) NaLinet 2015-02 Ota askel parempaan
© Copyright 2024