Tule ja katso Raision seurakuntalehti 3/2015 Elokuu ■ 25. vsk Raisiossa tehtiin kesällä hyviä tekoja! Aleksi ja Rebecca yllättivät äidin siivoamalla s. 4–5 Tasataan yhdessä! s. 6 Jumalaista leikkiä pyhäkouluissa, s. 10 Soppaa kavereille!, s. 12 Tule ja katso Pääkirjoitus Seurakuntatoimiston aukioloajat muuttuneet suoraan seurakunnan työntekijöille ilman keskuksen välitystä. Seurakuntatoimiston uudet aukioloajat 1.6.2015 alkaen: ma ja to 9:00 – 15:00 ti 9:00 – 17:00 ke ja pe 9:00 – 13:00 Puhelinkeskuksen aukioloajat: ma, to, pe 9:00 – 15:00 ti 9:00 – 17:00 ke 9:00 – 13:00. Muistomerkki sankarivainajille ■ Raision kirkkomaalla paljastetaan Pro Patria -taulu Raision Sotaveteraanien 50-vuotisjuhlapäivänä. Taulussa on kaikkien raisiolaisten sankarivainajien nimet – 64 nimeä. Lahjoitusvaroin hankittu Pro Patria -taulu sijoitetaan kirkon lähelle, kiitoskivien tuntumaan. Pro Patria -taulu paljastetaan välittömästi Raision Sotaveteraanit ry:n sunnuntaina 13.9. kello 10 Raision kirkossa vietettävän juhlamessun jälkeen. Raision Sotaveteraanit ry:n ja sen tukijaoston mielestä tällai- sen Pro Patria -taulun hankkiminen kirkkomaalle on tarpeen, jotta kaikkien raisiolaisten sankarivainajien nimet olisivat näkyvillä yhdessä paikassa. Kaikkia raisiolaisia sankarivainajia ei ole haudattu Raision sankarihautaan, vaan osa oman sukunsa sukuhautaan Raisiossa tai muualla. Messuja perheille ■ Raision seurakunnassa järjestetään syksyllä kolme erityisesti lapsiperheille suunnattua jumalanpalvelusta eli perhemessua. Perhemessuissa elämän äänet saavat kuulua. Syys-, loka- ja marraskuun viimeiset kello 10 sunnuntaimessut on suunniteltu erityisesti lapsiperheitä ajatellen. Messuissa on esiintymäs- sä seurakunnan lapsikuoroja sekä erilaisia lapsiryhmiä. Perhemessuissa lapset otetaan huomioon mm. elävöittämällä saarnoja esimerkiksi raamattunukeilla ja pienillä näytelmillä. Messujen virsiksi valitaan helppoja lastenvirsiä. Perhemessut ovat myös kestoltaan lyhyempiä kuin tavalliset sunnuntaimessut. Pasi Leino Kulttuurit kohtaavat! ■ Raisiossa vietetään lokakuussa Kulttuurit kohtaavat! -tapahtumaa. Tapahtumassa Thaimaassa työskentelevät Suomen Lähetysseuran lähetit Antti ja Anna Tenho sekä Lilja Kinnunen-Riipinen tuovat kertovat Thaimaan kulttuurista suomalaisen silmin. Vastaavasti suomalaisuutta pohtivat Raision ja Salon seurakuntien thaipiirien jäsenet. Kulttuurien kohtaamista palvelevat myös makumaistiaiset ja musiikki. Tilaisuus on kaksikielinen. Kulttuurit kohtaavat sunnuntaina 18.10. klo 14 seurakuntatalossa. Ruokakasseja jaetaan syksyllä EU-ruokakasseja jaetaan Raisiossa syksyn aikana. Kasseja aletaan jakaa heti ruokatarvikkeiden saavuttua. Ruokaa jaetaan kerran kuussa Diakoniatyön päivystyksen yhteydessä. EU-ruokakassit ovat diakoniatyön jakamaa kuivaa ruokaa, jotka on tarkoitettu kaikille vähävaraisille raisiolaisille. Kassit sisältävät kuvia elintarvikkeita, kuten jauhoja, näk- kileipää, puurohiutaleita ja makaronia. Diakoniatyö on pyytänyt jaettavaksi myös säilykkeitä ja öljyä, mut- ta niiden saaminen ei ole vielä varmistunut. EU-ruoan tarkkaa ajankohtaa ei Diakoniatyössä vielä tiedetä, mutta jaon on tarkoitus alkaa syys-lokakuun aikana. Lisätietoja jakelun alkamisesta löytyy Rannikkoseudun kirkollisista ilmoituksista sekä nettisivuilta www.raisionseurakunta.fi. Naulakko avoinna kahdesti viikossa ■ Raision seurakunnan vaate- ja tavaravarasto on syyskuusta alkaen avoinna maanantaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 12– 14. Naulakossa voi asioida vain diakoniatoimistosta saatavalla tavaranhakulomakkeella. Tavaranhakulomakkeilla varmistetaan, että tavarat menevät niitä eniten tarvitseville. Lomakkeen voi hakea maanantaisin klo 12–15 diakoniatoimiston päivystyksen kautta. Diakonia- työntekijä merkitsee lomakkeeseen asiak k aan tarpeen vaatteista tai astioista. Lomake on kertaluontoinen ja henkilökohtainen. Uudesta käynnistä ja vaateavun tarpeesta täytyy keskustella ensin diakoniatyöntekijän kanssa, jolta saa tarvittaessa uuden tavaranhakulomakkeen. Naulakon toiminnasta vastaavat seurakunnan vapaaehtoiset. Lahjoituksia voi viedä torstaisin klo 10–11 osoitteeseen Puroka- Mariitta Pentti Tiedottaja ■ Raision seurakuntatoimiston aukioloajat ovat muuttuneet kesäkuun alusta alkaen. Muun muassa virkatodistukset ja sukuselvitykset saa tilattua internetin kautta. Jatkossa myös erilaiset ajanvaraukset papeille, diakoniatyöntekijöille ja seurakuntatoimistoon hoituvat internetin kautta. Langattoman puhelinvaihteen vuoksi puhelut yhdistyvät suurimmalta osin Seija Ala-Uotila Riikka Leskinen 3 / 2015 Ajankohtaista Uskallatko olla pelkäämättä? ■ Näetkö Sinä apua tarvitsevat? Kehtaatko puhua vieraalle, entä lohduttaa itkevää? Uskallatko kohdata tuntemattoman? Entä uskallatko rikkoa rutiinejasi? Uskallatko elää? Elämme monenlaisten pelkojen maailmassa. Pelkäämme sotaa, väkivaltaa, muukalaisia, naapureitamme, taloudellista tilannetta, omaa itseämme. Pelko kahlitsee elämäämme, se lamaannuttaa mielen ja tekee meistä passiivisia. Pelko tekee meistä helposti ohjailtavia ja orjuuttaa meidät. Pelkäämme ja tunnemme turvattomuutta, mutta emme osaa tehdä asialle mitään. Kaupallisuus onkin huomioinut pelon hyvänä tulonlähteenä. On syntynyt ns. pelkokoneisto. Tv-ohjelmat, uutiset ja koko media lietsoo meihin uhkakuvia ja pelkoja. Poliitikot puhuvat talouden uhista, kansallisesta romahduksesta, monikulttuurisuuden vaaroista. Vakuutusyhtiöt, pankit, eläkerahastot tarjoavat tarpeellisten vakuutuksien lisäksi mitä kummallisimpia palveluita, jotta voisimme elää turvallisesti ja huolettomasti. Pelko kuitenkin estää meitä elämästä. Se tekee meistä helposti ahneita, suvaitsemattomia ja itsekkäitä. Se tukahduttaa, kahlitsee elämäämme ja rajoittaa sitä. Pelko on pimeää, se on synkkää. Pelkäävä ihminen on jatkuvasti puolustuskannalla. Pelko estää meitä tekemästä hyvää itsellemme ja toisillemme. Se on itsekästä. Ja kuitenkin niin inhimillistä. Pelko estää meitä myös avaamasta silmiämme. Se estää meitä näkemästä ympäröivää todellisuutta ja sen monimuotoisuutta. Pelkojemme takia emme uskalla katsoa läheisiämme, emme uskalla avata silmiämme nähdäksemme pelkojemme taa. Siihen miten elämä kohtelee meitä, voimme vaikuttaa suhteellisen vähän. Vaikka emme voisikaan vaikuttaa kaikkeen, emme maailman tilaan emmekä talouteen, emme estää kärsimystä emmekä surua, voimme valita kuinka asennoidumme ja suhtaudumme asioihin. Meillä on siis valinnan mahdollisuus. Usko Jumalaan antaa elämälle tarkoitusta ja mielekkyyttä. Ja koska Jumala on rakkaus ja rakkaudessa ei ole pelkoa, voi ihminen elää ilman pelkoa. Kuten Jeesus sanoi, ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?”. Raamatussa on luvattu 365 kertaa “älä pelkää”, siis vuoden jokaiselle päivälle. Jumala tahtoo sanoa jokaiseen päiväämme, ettei tarvitse pelätä. Kun emme pelkää, voimme elää elämäämme rohkeasti, toisiamme ja itseämme kunnioittaen. Siis uskokaamme ja luottakaamme Jumalaan ja Jumalan johdatukseen! Jumala on luvannut sanassaan kantaa ja johdattaa meitä. Kantakaamme me siis vastuumme, mutta iloitkaamme elämästä ilman turhia pelkoja. Avatkaamme silmämme nähdäksemme itseämme ja pelkojamme pidemmälle. Uskaltakaamme olla pelkäämättä ja uskaltakaamme elää! 2 tu 9. Jos aika ei sovi, voi soittaa numeroon 040-511 3706 ja sopia toisen ajan. Tule ja katso ■ Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoitaman kahvila ja kohtaamispaikka Tasalan Kamarin remontti valmistuu syyskuussa. Avajaisia vietetään 5.10. Remontin myötä Tasalan Kamariin saadaan lähes 100 m2 lisätilaa. Kesän aikana Tasalan Kamarissa on saatu purkutyöt valmiiksi. Uuden Inva-WCn ja toimiston väliseinät on rakennettu ja lattioiden tasoitukset on osittain tehty. Remontti jatkuu paneloinilla, tapetoinnilla, maalauksella ja alakaton rakentamisella. Elokuussa asennetaan myös uudet sähkökeskukset sekä standardien mukainen keittiö. Syyskuun lopulla Kamari kalustetaan viihtyisäksi. Lisätilaa toiminnalle Tasalan Kamari täytti tänä vuonna 22 vuotta. Vuosien aikana Kamarin käyttö ja kävijämäärät ovat lisääntyneet huimasti ja tilat ovat käyneet pieniksi ja toiminnallisesti ahtaaksi. Lisätilan avulla kahvila- ja kohtaamispaikasta pyritään tekemään entistä toimivampi ja viihtyisämpi, Mm. Nettikahvila ja asiakastietokoneet viedään ns. uudelle puolelle. Myös erilaiset toi- 3 / 2015 Riikka Leskinen Tasalan Kamarin avajaiset lokakuussa 3 mintaryhmät saavat tilan uudelta puolelta, jotta kahvila saadaan vain kahvilan asiakkaiden käyttöön. Nykyisin kahvilassa käy päivittäin n. 60-70 asiakasta ja erilaisia toimintaryhmiä kokoontuu Kamarissa päivittäin. Esimerkiksi maanantaiaamupäivien ohjelmatuokiot keräävät paikalle keskimäärin 30 kuulijaa ja tuolijumpassa on mukana joka kerta vähintään 20 liikkujaa. Lisätiloja tarvitaan myös verenpaineenmittausta ja diakoniatyöntekijän ja pappien kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoitama kahvila ja kohtaamispaikka Tasalan Kamari aloitti toimintansa v.1993. Raision keskustassa Tasalan aukio 5 sijaitseva seurakunnan kiinteistö käsitti aluksi vajaat 60 m2. Kamari sai lisätilaa v.1995, jolloin tilaa toimintaan tuli 121 m2. Syyskuussa valmistuvan remontin jälkeen Tasalan Kamari käsittää yhteensä n. 220 m2. Tasalan Kamarin remontti on edistynyt suunnitelmien mukaan. Avajaisia vietetään 5.10. Seuraa seurakuntaasi... Radioaalloilla Raision seurakunta on syksyllä YLEn aalloilla radioiduissa jumalanpalveluksissa sekä pastori Karoliina Haapakosken 19.10. pitämän aamuhartauden kautta. YLE radioi Raision kirkossa kaksi sanajumalanpalvelusta. Radioinnit tapahtuvat 11.10. ja 13.12. Lokakuun jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Tiina Rautiainen, avustajana toimii kirkkoherran Pertti Ruotsalo. Musiikista vastaavat kanttorit Katarina Engström ja Jukka Saarinen sekä Martinus-kuoro ja Pyhän Martin Laulajat. Joulukuun radiojumalanpalveluksessa lauletaan Kauneimpia joululauluja nuorten bändin ja Gospel-kuoron tahdissa. Jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Vesa Siltala, avustajana toimii pastori Tiina Rautiainen ja musiikista vastaa kanttori Sini Nieminen. Internetissä Raision seurakunnan internet-sivut uudistuvat syksyn aikana. Sivujen ulkoasu seuraa jatkossa kirkon yleistä linjaa ja ulkoasua, joka on otettu käyttöön jo useissa suuremmissa seurakunnissa, kuten Oulussa ja Seinäjoella. Sivut toimivat jatkossa kaikilla mobiililaitteilla. Seurakunnalla on monia sivuja myös Facebookissa. Pääsivut löytyvät nimellä www.facebook.com/Raision seurakunta. Myös Lapsityöllä on oma ryhmänsä, Raision seurakunnan lapsityö ja nuorilla omansa, nimellä Nurkka. Facebookissa seurakuntalaiset voivat lähettää kommenttejaan työntekijöille, keskustella kiinnostavista aiheista muiden seurakuntalaisten kanssa tai jakaa kuviaan ja mietteitään ryhmään kuuluville. Ryhmä on julkinen, mutta liittyminen vaatii valvojan hyväksynnän. Kehonhuoltoa Gospelin tahdissa Voimaa ja apua arkeen rukouksesta ■ Tule mukaan Gospellattarien kehotunneille! GL-kehotunneilla on luvassa lihaskuntoilua, kehonhuoltoa ja venyttelyä. GL-kehotunnit alkavat 31.8. Kuloisten koululla. Tunnit pidetään maanantaisin klo 18.30–19.15. Kehotuntia ennen on perinteinen Gospel- lattaritunti klo 17.30–18.30. Voit osallistua molemmille tai vain toiselle tunneista. Gospel-lattareita vetää 2–3 ohjaajaa yhdessä ja vuorotellen. GL-tanssitunnin ja GL-kehotunnin aikana soi mukaansatempaava latinogospelmusiikki ja tunnit alkavat ja päättyvät lyhyeen rukoukseen. Syksyllä ohjaajina toimivat Marita Kraama, Taru Kervilä ja Hannele Siltala. Tunneilla ei tarvitse suorittaa eikä stressata sitä, miltä näyttää tai kuinka hyvin osaa tanssia tai liikkua. Yhdessä muiden naisten kanssa, on mukava pistää liikettä koko kropalle hyväntuulisen musiikin siivittämänä. Mukaan tanssitunnille tulee ottaa sisäliikuntavaatteet, tossut tai sisäliikuntakengät, juoma- ■ Viime syksystä lähtien on Raision kirkossa ollut joka tiistai-ilta mahdollisuus esirukoukseen omien asioiden puolesta. Koulutetut vapaaehtoiset kuuntelevat avun tarvitsijoita ja rukoilevat yhdessä apua kaipaavan kanssa. Kirkossa voi myös rukoilla ja hiljentyä itsekseen. Rukouksen talon toiminta jatkuu alkaen 8.9 klo 16.30– 18.30. Rukouksen talo on avoinna syksyn jokaisena tiistaina aina joulukuulle asti. Syyskuussa järjestetään myös ns. Hiljaisen rukouksen ilta. Illassa saat kuunnella tai laulaa kaunista rukousmusiikkia rukouksien lomassa kanttori Katarina Engströmin johdolla. Hiljaisen rukouksen ilta on 29.9. klo 18 Kirkossa. Rukous on usein hiljaista ja arkaakin puhetta Jumalalle. Jokainen saa ja osaa rukoilla. Hetki kirkon penkissä pullo ja jumppa-alusta. Raision seurakunta järjestää tunnit yhdessä Raision Pyryjen kanssa. Ilmoittautumiset syksyn tunneille osoitteessa http://www.raisionpyryt.fi Hinta: Pyryjen kausimaksu on 70 € ja alle 16-vuotiaille 35 €. Kausimaksun lunastaneet voivat osallistua kaikille Raision Pyryjen viikkotunneille. Tutustumiskerta on ilmainen. Jos haluat osallistua vain joko GL-tanssitunnille tai GL-kehotunnille, on kausimaksu tällöin 35 euroa ja alle 16-vuotiaille 20 €. Lisätietoja: Hannele Siltala, puh. 044 7160 380 tai hannele.siltala@evl.fi voi antaa voimaa arkeen. On hyvä olla Jumalan edessä rauhassa. Rukouksen taloon voi jättää myös oman esirukouspyynnön, jonka puolesta rukoillaan joko ääneen tai myöhemmin ei-julkisesti. Tule ja katso 4 3 / 2015 Ole hyvä! -kampanja yllätti ja ilahdutti kesän aikana Hyvää tehdessä pieni muuttuu suureksi V iikoittain järjestetyissä yhteislähdöissä vapaaehtoiset ovat käyneet joukolla tervehtimässä ja ulkoiluttamassa hoivakotien asukkaita. Vanhukset ovat saaneet nauttia myös taitavien nuorten musiikinharrastajien esityksistä. Yhteislähtöjen ohella kampanjalla haluttiin myös rohkaista aivan jokaista ideoimaan omia pieniä hyviä tekoja ja haastamaan mukaan ystäviä ja yhteisöjä. Tiettävästi moni olikin kesän varrella ilahduttamaan lähimmäistään esimerkiksi kukilla, laululla, siivouksella, halauksella ja liikuntaseuralla. Hyvän tekeminen ei tuntenut ikärajoja: nuorin kampanjaan osallistunut on tiettävästi isoäitinsä ikkunan pessyt viisivuotias Lilja. Matalalla kynnyksellä Seija Sairanen innostui musiikkia harrasta vien tytärtensä Saaran, 19, ja Sonjan, 18, kanssa yhteislähdöistä vanhusten palvelukoteihin. Huilua ja viulua soittavat Saara ja Sonja ovat käyneet kesän kuluessa useasti hoivakodeissa soittamassa klassista musiikkia ja säestämässä yhteislaulua. Mukana musisoimassa on kitaroi- neen ollut myös seurakunnassa siviilipalvelustaan suorittava Samuel Salminen. – Tämä on ollut mainio tapa tehdä hyvää matalalla kynnyksellä. Nuorilla mahdollisuus tuottaa paljon iloa sillä mitä osaavat, vastapainoksi sille, että musiikin harrastaminen on hyvin suorituskeskeistä. Vanhukset taas nauttivat jo siitä, että nuoret tulevat heitä tapaamaan. Saara ja Sonja ovat hekin saaneet näistä kohtaamisista paljon ja ovat käyneet esiintymässä myös omasta aloitteestaan, Seija sanoo. Kaupunkiuutiset Hyvän tekemiseen arjen keskellä raisiolaisia haastanut seurakunnan Ole hyvä! -kampanja on näkynyt ja kuulunut tänä kesänä erityisesti kaupungin hoivakodeissa. Yhteinen kokemus Vierailukäynneillä Seijan roolina on ollut seuranpito vanhuksille. Muistisairaiden ja muuten huonokuntoisten vanhusten kanssa se on tarkoittanut kädestä pitämistä tai pelkkää kuuntelemista, kun tavanomainen keskustelu ei onnistu. – Vaikka tuttua vuorovaikutusta ei ole, jo kädestä kiinni ottamisella on suuri vaikutus. Se voi tehdä tilanteesta yhteisen kokemuksen, Seija toteaa. Hyvän tekeminen on Seijan mukaan vaatinut halun lisäksi rohkeutta ylittää omia rajojaan ja heittäytyä myös odottamattomiin tilanteisiin. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat käyneet kesän aikana useissa hoivakodeissa laulamassa yhteislaulua Samuel Salmisen säestyksellä. Hoitokoti Ikipihlaja Oivan vastaava sairaanhoitaja Mirka Böhling kertoo vapaaehtoisten hyväntekijöiden olevan hoitokodille tärkeä ja asukkaiden elämää rikastuttava voimavara. – Pieni hetki on asukkaille suuri hetki. Vapaaehtoisten ansiosta kerralla on päässyt ulkoilemaan useampi vanhus kuin omin voimin. Vierailujen tuottama hyvä mieli näkyy kyllä vanhusten kasvoista, vaikka kaikki eivät muuta palautetta pysty antamaan, tiivistää Mirka Böhling. Vapaaehtoisten tärkeimmät ominaisuudet ovat hänen mielestään halu olla läsnä ja kuunnella. – Ne riittävät, mitään erityistä ei tarvita. Yli kuntarajojen S Nuoret miehet kukkia jakamassa eitsentoistavuotiaat urheilulukiolaiset Anton Martti ja Joona Puhakka tarttuivat hyvän tekemisen haasteeseen epäröimättä, kun se seurakunnan nuorisotyöntekijä Mika ”Tuntsa” Tunturin kautta heidät tavoitti. – Totta kai, ilomielin, Anton muistaa ensimmäiseksi ajatelleensa. – Kiva, kun tämmöinen kampanja saatiin käyntiin. Nähtiin Joonan kanssa heti tilaisuus tehdä jotakin, Anton kertoo. Huolellisen pohdinnan pohjalta pojat päätyivät siihen, että he haluavat jollain tavalla toivottaa lähimmäisilleen hyvää päivänjatkoa, ja kukkatervehdysten jakaminen mummoille valikoitui ideoista parhaaksi. Ei kun tuumasta toimeen. Pojat ottivat omistaan sopivaksi katsomansa summan rahaa ja suuntasivat kukkakauppaan. Mutta kuultuaan nuorten hyvän- tekijöiden hankkeesta paikallinen kukkakauppias päätti lahjoittaa heille kassillisen pelargonioita. Kukat pyöränsarvessa ja videokamera kädessä pojat suuntasivat kohti Raision toria, missä arvelivat helpoimmin löytävänsä kukille sopivat saajat. Tori oli kuitenkin katutöiden mylläämä ja autio, joten hyvien töiden kohteita täytyi lähteä etsimään muualta. Hyvänteossa pojilta kului lopulta melkein koko päivä. Hankkeen videointi hidasti työtä, koska jotkut niistä, joille Anton ja Joona kukkia tarjosivat, eivät halunneet tulla kuvatuksi. – Mutta kaiken kaikkiaan ihmiset kyllä ilahtuivat kovasti ja itsellekin jäi positiivinen fiilis, Anton summaa. Antonin ja Joonan video on katsottavissa Ole hyvä! -kampanjan Facebook-sivulla. Tiina Piha Hyvää päästiin tekemään myös Raision rajojen ulkopuolella. Seurakunnan isoset kokosivat keskuudestaan kymmenpäisen porukan tekemään vapaaehtoistyötä Turun DBTL-festivaaleilla . – Tehtäviimme kuului narikan ylläpito, bäkkärityöt sekä autokuskina oleminen. Hommaa riitti koko viikon ajan aamusta yön tunneille asti ja hoidimme hommamme hyvällä porukalla ja energisellä asenteella! Tämä oli oikein onnistunut kokeilu, kertoo mukana ollut Jenni Laaksonen. Tempaus jätti tekijöilleen hyvän mielen ja myös festivaalin järjestäjä oli Jennin mukaan vapaaehtoisten panokseen tyytyväinen. – Henkilökohtaisesti voin sanoa viikon olleen yksi hienoimpia ja kokemusrikkaimpia viikkoja vähään aikaan, kaiken työn arvoista ja enemmän! Jakaminen ujostutti Raision seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Leena Nieminen on iloinen jokaisesta kampanjan innoittamasta hyvästä työstä. – Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että aivan yksinkertaisillakin teoilla voi tuottaa toiseille paljon hyvää mieltä ja että jokainen voi tehdä juuri sitä, mitä osaa. Seurakunta toivoi, että hyvät työt ja tempaukset dokumentoidaan joko kuvan tai videon muodossa ja me jaetaan kampanjan Facebooksivuilla. Leena Nieminen arvelee, että hyviä tekoja tehtiin lopulta enemmän kuin niitä sosiaalisessa mediassa jaettiin. – Joistakin jakaminen saattaa tuntua siltä, että kehuskelee hyvillä töillään. Ajatuksena on kuitenkin ollut levittää hyviä ideoita ja rohkaista muita, hän sanoo. Kaikki dokumentoidut hyvät työt osallistuivat kilpailuun, jonka palkinnot arvottiin elokuun lopussa vietetyssä kiitosjuhlassa. Palkintoina oli muun muassa alueen yritysten lahjoittamia tuotelahjakortteja. Tiina Piha Tule ja katso 5 3 / 2015 Hyviä tekoja Raisiossa Puheenvuoro WWJDIR? ■ Otsikkoa lukiessasi mietit varmaan, että siihen on tullut painovirhe. Mutta itse asiassa otsikko on lyhenne sanoista What would Jesus do in Raisio? eli mitä Jeesus tekisi Raisiossa? Jeesus antaa meille oivallisen esimerkin palvelevasta rakkaudesta. Jeesus kohtasi ja auttoi lukuisia ihmisiä. Välillä onkin hyvä miettiä sitä, miten Jeesuksen antama malli näkyy omassa elämässä ja ajankäytössä. Raision isoset osallistuivat DBTL -festivaaleille vapaaehtoisina. Ole hyvä, Vesa ja Stefan jäniksinä seurakuntalaisille aamulenkillä. ”Moi kaikki! Minä pesin Mummun ikkunat yhdessä kummitätini kanssa. Kyllä nyt kiiltää kirkkaina! T: Lilja 5 v” Ole hyvä jalkautui Hulvelan Ruskakotiin! Palaute lämmitti, kun yksikin vanhus sanoi useamman kerran vapaaehtoiselle: onpa mukavaa! Riparilla 3 Viherlahdessa riparilaiset Miku ja Julius olivat hyviä. Heidän vapaaehtoinen imurointinsa nieli riparilaisten leffaillan popparinjämät. Ripariope Mia hymyilee. ■ Raision seurakunnassa on ollut käynnissä 3 kuukauden ajan Ole hyvä! –vapaaehtoistyön kampanja. Olemme haastaneet jokaista tekemään pieniä hyviä tekoja omassa lähipiirissään. Sen lisäksi on järjestetty kerran viikossa yhteislähtöjä paikallisiin hoivakoteihin. Hoivakodeissa on esimerkiksi ollut nuorten musiikkiesityksiä, yhteislaulua, jutustelua sekä ulkoilua yhdessä hoivakodin asukkaiden kanssa. ■ Alun perin idea Ole hyvä –kampanjasta syntyi pohtiessamme työkavereiden kanssa sitä, miten saisimme kehitettyä seurakunnan vapaaehtoistyötä. Viime vuonna Taloustutkimus teki Raision seurakunnasta yhteisökuvatutkimuksen, jossa selvitettiin mm. seurakuntalaisten mielikuvia Raision seurakunnasta, eri toimintamuodoista ja niihin osallistumisesta sekä myös osallistumishalua vapaaehtoistyöhön. Kyselyyn vastanneista noin joka toinen seurakuntalainen olisi ainakin periaatteessa valmis osallistumaan seurakunnassa tarjolla olevaan vapaaehtoistyöhön. ■ Kyselyn jälkeen pohdimme monia kysymyksiä. Miten saisimme jo nyt toiminnassa olevien vapaaehtoisten lisäksi mukaan kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä, mutta eivät ole vielä löytäneet mukaan? Miten saisimme avuntarvitsijat ja auttajat löytämään toisensa? Miten osaisimme tarjota sellaisia mahdollisuuksia auttaa, jotka tuntuisivat mielekkäiltä ja omia lahjoja vastaavilta? ■ Siksi käynnistimme Ole hyvä Raisiossa -kampanjan. Ole hyvän tavoitteena oli löytää seurakuntalaisten raikkaita uusia ideoita tehdä hyvää. Ja myönnetään, toiveena oli myös se, että hyvän tekemiseen mukaan lähtevät jäävät auttamisesta koukkuun huomatessaan, kuinka helppoa ja mukavaa toisten auttaminen on. ■ Onnellisuustutkimusten mukaan yksi tärkeä onnellisuuteen vaikuttava tekijä on hyvän tekeminen. Meissä ihmisissä on jotenkin sisäänrakennettuna se, että toisen auttaminen tuo hyvän mielen itsellekin. Ja jos mietimme, mitä Jeesus tekisi Raisiossa, niin hän varmaan viettäisi aikaansa juurikin siellä, missä on yksinäisiä, surevia, sairaita tai muuten vain avuntarpeessa olevia lähimmäisiä. # olehyvä # jukkakaisähalaatmua # juukyllä # haaste Ole hyvä -kampanjan kiitosjuhla T oukokuun lopulla käynnistyneen Ole hyvä -kampanjan kiitosjuhlaa vietetään lauantaina 29.8. klo 15 alkaen seurakuntatalossa. Ole hyvä -kampanja on Raision seurakunnan vapaaehtoistyön kampanja, jossa tehtiin kesä aikana monenlaista hyvää. Kampanjan tiimoilta oli mahdollisuus osallistua ns. yhteislähtöihin, joissa ilahdutettiin mm. vanhainkotien asukkaita ulkoilemalla yhdessä, musisoimalla ja lukemalla ääneen. Useat raisiolaiset ilahduttivat läheisiään myös itse. Hyvää tehtiin mm. pesemällä ystävänsä ikkunat, lahjoittamalla kukkia ventovieraille ja halaamalla kavereita. Kampanjaan osallistuttiin täyttämällä seurakuntatoimistosta ja Internetistä saatava kilpailulomake tai jakamalla kuvia, tarinoita tai videoita kampanjan Facebook -sivuilla. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan useita hienoja palkintoja, kuten lahjakortteja, risteilykuponkeja ja erilaisia tuotepaketteja. Palkinnot arvotaan Kiitosjuhlassa Ole hyvä -kilpailuun osallistuneiden kesken. Ohjelmassa myös Mikko Vaismaan stand up -komiikkaa, nuorten musiikkiesitys Audile, kooste kevän hyvistä teoista sekä syksyn vapaaehtoistehtävien esittelyä. Riikka Leskinen Riikka Leskinen Paula, Emilia ja Samuel ovat käyneet kesän aikana useasti hoivakodeissa laulamassa ja säestämässä yhteislaulua. ■ Me työntekijätkin jäimme Ole hyvään koukkuun. On ollut innostavaa huomata, kuinka eri-ikäiset vapaaehtoiset sekä eri työalojen työntekijät ovat yhdessä tehneet hyvää eri puolilla Raisiota monin eri tavoin. Siksi Ole hyvä tulee jatkumaan kampanja-ajan jälkeenkin. Ehkä seuraavaksi ilman kilpailua ja arvottuja palkintoja. Sillä kaikkien mukana olleiden palaute on tullut kuin yhdestä suusta: mukana oleminen ja toisten auttaminen ja siitä saatu hyvä mieli on ollut sittenkin se paras palkinto! Hannele Siltala Projektikoordinaattori Tule ja katso 6 3 / 2015 Tasaus-kampanjalla vammaiset lapset kouluun Kehitysmaissa vain kolme vammaista lasta sadasta pääsee kouluun. Suomen Lähetysseuran kampanjaa tähdittää menestynyt vammaisurheilija Leo-Pekka Tähti. T asaus-kampanjalla Lähetysseura tukee kumppaneidensa kanssa vammaisten ihmisten hyväksi tehtävää työtä yhteensä kymmenessä kehitysmaassa. Lähetysseura tekee etsivää vammaistyötä maaseutukylissä, sillä monia lapsia piilotellaan ja hävetään. Projekteihin kuuluu myös vanhempien tukeminen vammaisen lapsen hoitamisessa ja valistaminen koulutuksen tärkeydestä, erityisopettajien koulutus, oppimateriaalien laatiminen ja opetusalan viranomaisiin vaikuttaminen, jotta nämä edistäisivät vammaisten lasten asemaa. Tasaus-kampanjan tv- ja radiomainoksissa nähdään Leo-Pekka Tähti, paralympialaisissa neljä kultamitalia pyörätuolikelauksessa voittanut urheilija. Vammaisten oikeudet ovat Tähden sydäntä lähellä. – Tämä kampanja tuntui heti luontevalta jutulta olla mukana, Tähti sanoo. Pyörätuolilla liikkuvan Tähden alaraajavamma johtuu synnynnäisestä selkäydinvam- jos saisimme enemmän vammaisia lapsia kouluun kehitysmaissa. Lue lisää Tasaus-kampanjasta: www.tasaus.fi masta. Hän ei ole koskaan kokenut olevansa erilainen kuin muut, ja mies ei edes pidä koko sanasta ”erilainen”. – Käytän sanaa lainausmerkeissä. Myöskään vammainen ei ole kovin sopiva sana, sanon itse mieluummin olevani liikuntarajoitteinen. ”Täytyy elää täysillä” Kehitysmaissa vammaisia lapsia kiusaavat usein muut oppilaat sekä tietämättömät ja vammojen syitä tuntemattomat opettajat. Useimmat vammaiset lapset eivät koskaan edes pääse aloittamaan koulua. Tähti selvisi kouluvuosistaan yllättävän helposti. – Kiusaamista oli melko vähän, mutta silloin kun kiusattiin, annoin aina kiusaajille takaisin. Paha sanoa, mutta koulumaailma on niin raaka, että hyväksyntä pitää jollain tapaa ansaita, esimerkiksi olemalla rääväsuu, kuten minä. Oikeinhan se ei ole, että hyväksyntä pitää tällä tavalla ansaita, Tähti pohtii. ”Keasat sairastui vauvana kovaan kuumeeseen, jonka seurauksena hänestä tuli cp-vammainen ja nyt hän istuu pyörätuolissa. Poika tarvitsi koko ajan tukea enkä voinut mennä pellolle töihin. Viisi vuotta sitten Keasat pääsi Lähetysseuran tukemalle erityisluokalle. Koulussa hän on oppinut kirjaimia ja numeroita. Koulussa hän on oppinut tarttumaan esineisiin. Keasat rakastaa radion räpläämistä, joten ehkä hänestä voi jonain päivänä tulla radion korjaaja.” – Kambodzhalaisen 14-vuotiaan Lon Keasatin äiti Mou Chay – Onneksi asenteet ovat muuttuneet Suomessa. Nuorempi sukupolvi suhtautuu asioihin avoimemmin. Kehitysmaissa asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan ovat yhä usein negatiivisia. Vammaisia lapsia hävetään ja piilotellaan. Tähti haluaa omalla positiivisella esimerkillään vaikuttaa kehitysmaiden vammaisten lasten ja nuorten elämänlaadun parantamiseen. Ympäristötekijöillä, kuten muiden asenteilla on vaikutusta, mutta Tähden mielestä myös oma asenne ratkaisee. – Joka päivä täytyy elää täysillä vaikka välillä olisi kuinka vaikeata. Omaan juttuunsa täytyy uskoa. Olisihan se älyttömän makea juttu, Sinä voit auttaa: Lahjoita tilisiirrolla tilinumeroon: FI38 8000 1400 1611 30, viesti: TASAUS2015, verkossa osoitteessa www.tasaus.fi, soittamalla keräyspuhelimeen 0600-11310 (10,26€ / puhelu + pvm) tai lähettämällä tekstiviestin Tasaus5 (5€) tai Tasaus10 (10€) numeroon 16155. Tähän rahasi menevät: 5€ vammaisen lapsen koulukyyti kuukaudeksi 10€ pakollinen koulupuku 25€ pistekirjoitusaapinen 50€ puisen pyörätuolirampin rakentaminen 100€ erityisopettajan kuukausipalkka 300€ terapiavälineet erityisluokalle 500€ vammaisen nuoren ammattikoulutus Salla Matilainen, Suomen Lähetysseura Down-tyttö tykkää numeroista ”Asun yksin kahden pikkusisareni kanssa ja pidän heistä huolta. Käyn erityiskoulua. Tykkään koulusta paljon, sillä siellä on mukavia opettajia ja saan riisiä joka päivä. Tykkään numeroista, ne ovat helppoja. Olen oppinut lukemaan lyhyitä lauseita. Tulevaisuudessa haluaisin olla lääkäri, jotta saisin enemmän rahaa. Nyt rahaa on koko ajan liian vähän. Iltapäivisin leikkaan ruohoa, josta saan vähän taskurahaa.” – Teng Soavry, 15-vuotias, Kambodzha Lähi-Idän lähetystyön kuulumisia I sraelissa nimikkolähettinämme toiminut Eeva-Maria Stayton on irtisanoutunut Suomen Lähetysseuran palveluksesta. Yhteytemme ja yhteistyömme SLS:n Israelin työssä kuitenkin jatkuu, kun uutena nimikkolähettinä aloittaa Vesa Lehtelä. Myöhemmin Israeliin lähtee myös Vesan vaimo Sari Lehtelä. Lehtelät ovat toimineet Suomen Lähetysseuran työntekijöinä Etiopiassa neljän vuoden ajan (2011–2015). Vesa siirtyi vuonna 2011 Lähetysseuraan. Aikaisemmin Vesa on työskennellyt muun muassa Pirkanmaan Sininauhan toimitusjohtajana (2002–2008) ja Sininauhasäätiön toimitusjohtajana Helsingissä (2008–2011). Vesa on toiminut Hämeenlinnassa useissa luottamustehtävissä seurakunnassa ja kunnallishallinnossa. Hän on toiminut myös Gideo neissa ja Gospel Riders -järjestössä. Koulutukseltaan Vesa on kauppatieteiden maisteri. Sari Lehtelä on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on työskennellyt muun muassa Suomen Lähetysseurassa tiedottajana vuosina 2006–2011, jonka jälkeen hän siirtyi tiedottajan tehtäviin Etiopiaan vuosiksi 2012–2015. Sarilla on yli 20 vuoden kokemus kirkollisesta viestinnästä. Vuosina 1994–2000 hän toimi tiedottajana Hämeenlinna-Vanajan seurakuntayhtymässä ja Tampereen seurakuntayhtymässä hän oli tiedottajana 2001–2006. Sari on toiminut myös Hämeenlinnan seurakunnan osa-aikaisena lähetyssihteerinä 1986–1988. Sarin työtehtävät Lähi-idässä tulevat tarkentumaan ensi vuoden aikana. Suomen kaudella Sarin työhön sisältyy muun muassa seurakunta- ja tapahtumavierailuja sekä Lähde liikkeelle -koulutuksen (syksyllä Helsingissä) toisena vetäjänä toiminen. Sarin ja Vesan omin sanoin: ”Olemme molemmat syntyneet ja käyneet koulumme Hämeenlinnassa. Vesa on opiskellut Uppsalan ja Vaasan yliopistoissa, Sari Turun ja Tampereen yliopistoissa. Lehtelöillä on Suomessa kolme aikuista lasta ja kaksi pientä lastenlasta.” Raision seurakunnan yhteistyömme LähiIdässä jatkuu myös Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kanssa. ”Menkää, seuraavathan teitä, siunaukset ystäväin. Rukouksin mukananne hekin työssä ovat näin. Ystäviä Kristuksen johtaa Henki yhteinen.” Virsi 426:3. Katja Koskensalo Raision seurakunnan yhteys Israeliin säilyy uusien nimikkolähtettien Vesa ja Sari Lehtelän kautta. Tule ja katso 7 3 / 2015 Papin puheenvuoro ALFA-kurssilla tutustutaan kristinuskon perusteisiin T änä syksynä raisiolaisilla on mahdollisuus lähteä mukaan kurssille, jossa otetaan selvää siitä, mitä kristinusko todella on. Mediassa keskustelu käy kiivaana ja totuutta on vaikea rivien välistä löytää. Alfassa tutustutaankin kristinuskon ytimeen ja perusteisin keskustelun ja kysymysten kautta. ALFA -kurssi on kahdeksan torstai-illan kokonaisuus, jossa käsitellään kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Alfa on myös hengellisen etsinnän paikka ja mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisia asioita pohtiviin ihmisiin. Kurssilla ei ole ylä- eikä alaikärajaa. Jokaisessa tapaamisessa syödään yhdessä, kuunnellaan käytännönläheinen luento ja keskustellaan pienryhmissä. Kaikki tämä tapahtuu rennossa ja avoimessa ilmapiirissä jossa saa olla eri mieltä ja myös ilmaista sen. Illan toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti seurakuntamme vapaaehtoiset. Yhden illan voisi tiivistää kolmeen kohtaan: 1.Ateria, jonka jälkeen illan isäntäpari yhteislaulun höystämänä lausuu muutaman tervetulosanasen. 2.Käytännönläheinen alustus illan aiheesta. 3.Keskustelua pienryhmissä. Alfa-kurssi onkin rantautunut Suomeen Englannista, jossa lontoolainen pappi teki huomion: moni ihmi- Vieraana nen ei tunne kristinuskon perusteita eikä muutenkaan tunne seurakuntaa. Kuitenkin hengellinen kaipuu on monen sisällä; onko Jumala olemassa, rakastaako Hän minua, mikä on elämäni tarkoitus, kuinka voisin saada yhteyden Jumalan kanssa? Tämä lontoolainen pappi sai sydämelleen kehitellä rennon illan jossa kirkollinen pönötys saisi väistyä ja jossa ihmiset pääsisivät ääneen kysymyksineen. ■ Luin jokin aika sitten jutun 32-vuotiaasta Heidistä, jolla ei ole ollut ystävää 15 vuoteen. Ilman ystävää 15 vuotta on pitkä aika. Heidi teki rohkeasti kertomalla elämänsä vaikeasta asiasta. Samalla hän teki palveluksen monille antamalla kasvot yksinäisyydelle. ■ Yksinäisyydestä kyllä puhutaan ilmiönä, mutta harva uskaltaa sanoa julkisesti olevansa yksinäinen. Oman yksinäisyytensä myöntäminen saattaa tuntua epäonnistumisen myöntämiseltä. ■ Yksinäisyys on monen raisiolaisen taakka. Eikä vain vanhusten. Välillä yksinäisyys on hyväksi ja itsekin sitä kaipaan. Yksinolemisen tarpeessamme olemme erilaisia, joku tarvitsee sitä toista enemmän. Mutta jatkuvasti vastentahtoisesti nautittuna yksinäisyys on epäterveellistä, joskus suorastaan tappavaa. Se masentaa, altistaa sairauksille ja laskee elämänlaatua. Yksinäisyys maksaa – muutakin kuin rahaa. Riikka Leskinen ALFA-kurssi torstaisin 1.10.–26.11. klo 17.15–18.30 Tasalan Kamarissa Lisätietoja ja ilmoittautumiset: pastori Vesa Siltala, p. 044 7160 339 tai vesa.siltala@evl.fi Jukka Leppilampi S Missä on Heidin ystävä? uomalaisen gospel-musiikin vahva tekijä Jukka Leppilampi vierailee Raision seurakunnassa syksyllä. Leppilampi on muusikkovieraana Sieluni janoaa – ilta uskosta aiheisessa Raisiomessussa 6.9. klo 17 seurakuntatalolla. Jukka Leppilampi tunnetaan herkkänä ja intensiivisesti heittäytyvänä muusikkona, joka on kulkenut pitkän tien nuoruuden Tabula rasa -bändikuvioista parisuhdelauluihin ja mittavaan gospeltuotantoon. Moni on saanut eväitä Jukan laulujen sanoituksista. Riparinuotioilla on usein tapailtu Vuorilaulua tai Laula ihmisille -veisua. Jukan lauluissa on syvyyttä, joka näkyy usein kaipuuna Jumalan suuntaan. Siksi teemana on Sieluni janoaa, ilta uskosta. Leppilammen osuuden jälkeen ilta jatkuu ehtoollisella ja yhteisellä iltapalalla. Myös lastenhoito on järjestetty ja alakouluikäisille on mukavaa tekemistä isosten johdolla. Illassa kuulet myös syksyn monista mahdollisuuksista Raision seurakunnassa. ■ Ehkäpä yksinäisyys on eräs niistä suomalaisen tämän hetken kulttuurin puolista, joiden negatiivisille vaikutuksille olemme sokeita. Emme oikein näe yksinäisiä ympärillämme. Siksi ystävyyden edistäminen pitäisi nostaa suorastaan hallitusohjelmaan. Kohtaan papin työssä paljon ihmisiä, eikä yksinäisyyden näkeminen ole vierasta. Moni Raisiossa olisi voinut kirjoittaa mikkeliläisen Heidin tarinan. ■ Seurakunta tekee paljon yksinäisyyden torjuntatyötä mm. diakoniatyön kautta. Syksyllä myös aukeaa laajennettu Tasalan Kamari Raision keskustassa. Se pyrkii omalla tavallaan tarjoamaan paikan olla ja kohdata toinen ihminen. Nähdään siellä! ■ Oikeastaan koko seurakunnassa on kyse yhteydestä. Kaikki seurakunnassa tähtää yhteyden synnyttämiseen. SEURAkunnassa ollaan sen nimen mukaisesti seurassa, yhteydessä. Yhteydessä toisiin ja yhteydessä Jumalaan. Molempia me tarvitsemme hyvään elämään, ehyttä suhdetta toiseen ihmiseen ja ehyttä suhdetta Kristuksen kautta Jumalaan. ■ Yksinäisyys ei poistu kolumnilla seurakuntalehdessä. Ystävyyttä ei synny juhlapuheilla vaan elämällä arkea lähimmäinenkin mielessä. Jos olet yksinäinen, toivotan sinulle rohkeutta pettymystenkin jälkeen lähteä etsimään yhteyttä. Jos sinulla on hiukan ylimääräistä aikaa ja energiaa, toivotan sinulle rohkeutta mennä jonkun yksinäisen lähelle joskus hetkeksi. Raisio voi muuttua entistä paremmaksi paikaksi yksi ystävyys kerrallaan. Vesa Siltala, pastori Tule ja katso 8 3 / 2015 Sana Sinä tunnet minut ■ Parin vuoden ajan olen työn ohella opiskellut. Nyt – opintojeni loppusuoralla – on tullut aika arvioida sitä, mitä olen oppinut. Nykyisin jo peruskoulun aloittavat oppilaat tottuvat itsenäisesti arvioimaan omaa oppimistaan. Toki opettajatkin arvioivat heidän tietojaan ja taitojaan sekä niiden kehittymistä. Vanhanajan kansakoulun ja oppikoulun käyneenä en ole samalla tavoin tottunut arvioimaan omaa oppimistani, itseäni oppijana, enkä myöskään oppimisympäristön, motivaation, ryhmän ja ohjaajien vaikutusta oppimiseeni. Arviointiprosessissa joudun tasapainoilemaan oman mukavuusalueeni reunalla, kun yritän ilmaista sitä, millaisia muutoksia ajattelussani ja toimintatavoissani on opiskelun aikana tapahtunut. Minun olisi niin paljon helpompaa, jos jokin auktoriteetti arvioisi suorituksiani, kirjaisi puolestani kehittymiskohteita, onnistumisia ja epäonnistumisia! Kesken kriittisen itsearvioinnin mieleeni nousevat tutun psalmin sanat, joissa turvaudutaan todelliseen Auktoriteettiin. Jumala tietää kaikki ajatukseni. Hän näkee sydämeni salaisiin sopukoihin, tuntee sokeat pisteeni, epävarmuuteni – kaiken. Jumala näkee jopa sen, mitä en itse halua nähdä tai tunnistaa tai paljastaa muille ihmisille. syntini Hänelle, joka näkee sydämeeni ja tuntee minut. Saamme kuulla vakuutuksen siitä, että Hän rakastaa ja antaa anteeksi Jeesuksen tähden. Anteeksianto tulee konkreettiseksi ehtoollisella: ”Kristuksen ruumis ja veri meidän edestämme annettu ja vuodatettu”. Seurakuntana laulamme ja rukoilemme yhdessä, kiitämme ja ylistämme Jumalaa hänen hyvistä lahjoistaan. Ehtoollinen ja Jumalan sana antavat meille kaikille eväitä arkeen, toivoa ja siunausta kaikkiin päiviimme. Messussa koko kirkkovuoden rikkaus avautuu viikko viikon jälkeen. Tällä hetkellä elämme helluntain jälkeistä aikaa, jonka Raamatun tekstit kutsuvat meitä miettimään elämäämme Pyhän Hengen johdatuksessa, arvioimaan valintojamme, arvojamme, uskoamme, epäilyksiämme ja vuorovaikutustamme. Tämä aika haastaa meitä kristittyjä tutkimaan Jeesuksen opetuksia ja elämään niiden mukaan. ”Käy sydämeni temppeliin, sen avaan, Jeesukseni. Sanalla, esimerkillä käy opettajakseni. Sun ristiäsi kirkasta ja voimaa kuolemasi. Vain sinuun anna juurtua ja elää armostasi. ”Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menekin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra et tuntisi.” Taas tahdot minut, oppilaa, sanasi kouluun panna. Tee minut tarkkaavaiseksi, Marian sydän anna. Suo hyvä osa valita juuressa jalkojesi. Myös anna voimaa kulkea jäljissä askeltesi.” Minulle jumalanpalvelus – messu – on aivan erityinen paikka, jossa voin arvioida ja tutkia omaa itseäni kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä. Kirkossa saan yhdessä koko seurakunnan kanssa tunnustaa keskeneräisyyteni, epäonnistumiseni ja Katarina Engström, kanttori Luomakunta Kirkkoherransihteeri Sirpa-Liisa Tuominen jää vuorotteluvapaalle 17.8.2015–31.3.2016 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisenaan toimii Päivi Nurminen. Hannele Siltala Puista ja hedelmistä Henkilöstöuutiset Diakoniatyöntekijä Päivi Leino palaa töihin perhevapaalta 1.9. alkaen. Mihin huomiosi kiinnittyy ensiksi kuvassa? Entä löydätkö Nuorisotyöntekijä Heidi Kuokkanen on irtisanoutunut virastaan 5.8. alkaen. Kuokkasen tehtäviä hoitaa vuoden 2015 loppuun saakka Jere Peltonen. kuvasta joitain symbolisia merkityksiä itsellesi? Oma huomioni kiinnittyy runsaaseen marjaterttuun, oranssiin väriin sekä Kirkkauden kappelin kolmioihin. Oranssi väri on omassa mielessäni vahvasti syksyn väri. Kolmiosta tulee mieleen puolestaan kristillinen symboliikka ja kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Runsas pihlajanmarjaterttu muistuttaa minua seuraavasta Raamatun jakeesta: “Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan.” Matt. 12:33 Puun juuret imevät ravinteita ja takaavat, että puu pysyy tukevasti pystyssä. Kuvittele hetken, että olisit puu. Minkälaisessa kasvualustassa kasvat? Kuinka tukevat juuresi ovat ja mihin ne ovat kiinnittyneet? Mieti, minkälaisia hyviä hedelmiä haluaisit kasvattaa? Onko asioita, joilla voisit edistää hyvän hedelmän kasvamista omassa elämässäsi? Hannele Siltala Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 25. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 4360 300 Internetwww.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Riikka Leskinen puh. 044-7160 331 riikka.leskinen@evl.fi Kustantaja Levikki Jakelu Toimituskunta Kannen kuvat Johanna Salonen SLS/Tasaus Riikka Leskinen Mariitta Pentti Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kotimaa yhtiöt 11 000 Posti Oy Tule ja katso ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ JUMALANPALVELUSELÄMÄ Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. KIRKKOKULJETUS 6.9., 4.10., 1.11. ja 6.12. lähtö klo 9.30 Seurakunnassa tapahtuu Reitit: 1. Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma – kirkko 2. Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 – kirkko 3. Rauhalankatu 5 – kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhteyshenkilö: diakonissa Erja Andersson, p. 044-716 0326. RAISIOMESSUT sunnuntai-iltojen messut yhteisöllisellä otteella kerran kuussa klo 17 seurakuntatalolla: musiikkia, opetuspuheenvuoro, ehtoollinen ja iltapala. Omat kanavat pikkulapsille ja varkki-ikäisille. su 6.9.: Sieluni janoaa – ilta uskosta. Jukka Leppilampi su 11.10.: Ohikiitävää – ilta toivosta. Antti Pajunen ja Vesa Siltala.. su 22.11.:Love is all around – kansainvälinen ilta rakkaudesta. Tiina Rautiainen. KirkonMenot –MESSU ke 2.9., 7.10., 11.11. ja 2.12. klo 18 kirkossa ARKIAAMUN EHTOOLLINEN ke 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 8 seurakuntatalossa HULVELAN VIIKONAVAUKSET Arkimaanantaisin klo 10 Hulvelan Katrillisalissa. PYHIEN MUISTO –ILTAKIRKOT la 31.10. klo 16 ja 18 kirkossa. VANHUSTEN KIRKKOPYHÄ su 4.10. klo 10 Jumalanpalveluksen jälkeen juhla seurakuntatalossa. Seurakunta KILLINMARKKINOILLA la 29.8. klo 9–14 Tasalassa, Soliniuksen kujalla Omaishoitajien SYYSRETKIPÄIVÄ to 3.9. Viherlahden leirikeskukseen Lähtö seurakuntatalon edestä klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan klo 15.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mariitta Pentti p. 044 7160 352 tai mariitta.pentti@evl.fi Omaishoitajien ja hoidettavien KIRKKOPYHÄ su 22.11. Ruskon kirkossa Lähtö yhteiskuljetuksella seurakuntatalon edestä klo 9.30, paluu n.klo 14.30. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Mariitta Pentille, puh. 044-7160 352. Raamattuillat AARREARKKU AUKI Raamatusta ja yhteydestä voimaa henkiseen ja hengelliseen kasvuun. Illat klo 18 seurakuntatalon kahviossa. to 10.9. Pyrkikää rakkauteen – iloa auttamisesta. Vesa Siltala. to 17.9. Eläkää rauhassa kaikkien kanssa – vapaaksi kaunasta. Antti Pajunen. to 24.9. Nostakaa päänne – vapaaksi häpeästä. Seija Ala-Uotila. HILJAISEN RUKOUKSEN ILTA tiistaina 29.9. klo 18 kirkossa Rukousmusiikkia ja hiljaisia pyyntöjä. Mahdollisuus esirukoukseen. ALFA-kurssi torstaisin 1.10.–26.11. klo 17.15–18.30 Tasalan Kamarissa. (8 krt.) Nopea ALFA-kurssi on tiivistetty ydinpaketti kristinuskon perus asioista. Kurssi on suunnattu erityisesti työikäisille, jotka haluavat ottaa selvää kristinuskosta, miettiä vakaumustaan tai tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Kahvi, lyhyt alustus ja ryhmä keskustelu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Vesa Siltala, p. 044 7160 339 tai vesa.siltala@evl.fi ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ 3 / 2015 9 ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ KONSERTTEJA AIKUISTEN KUOROT Esa Pietilän SAKSOFONI-KONSERTTI su 4.10. klo 18 kirkossa Ohjelmassa: taiteilijan omia sävellyksiä sekä improvisaatioita J. S. Bachin ja virsiteemoista. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5€. Martinus-kuoro sekakuoro nuorille ja nuorekkaille aikuisille, maanantaisin klo 19–21 seurakuntatalossa kanttori Katarina Engströmin johdolla. Syksyn harjoitukset ovat alkaneet, mutta olet tervetullut mukaan. Lisätietoja Katarina Engströmiltä 044-716 0333. Henrik Järven PIANOKONSERTTI su 15.11. klo 18 kirkossa Vapaa pääsy, käsiohjelma 5€. Kuorojen ADVENTTIKONSERTTI su 29.11. klo 18 kirkossa Vapaa pääsy. OLE HYVÄ – kiitosjuhla lauantaina 29.8. klo 15 seurakuntatalolla Musiikkia, stand up -komiikkaa ja kahvitarjoilu. Juhlassa näemme myös mitä kaikkea hyvää kolmen kuukauden aikana on tehty sekä arvotaan palkinnot kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken sekä bonuspalkinnot Facebookissa kuvan/videon/haasteen julkaisseiden kesken sekä yhteislähtöihin osallistuneiden kesken. GOSPEL-LATTARIT JA GL-KEHOTUNNIT ma klo 18.30–19.15 Gospel-lattarittunnit Kuloisten koululla, alkaen 31.8. ma klo 17.30–18.30 GL-kehotunnit Kuloisten koululla, alkaen 31.8. GL-kehotunnilla on luvassa ihaskuntoilua, kehonhuoltoa ja lopuksi kunnon venyttelyt. Voit osallistua molemmille tai vain toiselle tunneista. Raision seurakunta järjestää tunnit yhdessä Raision Pyryjen kanssa. Ilmoittautumiset osoitteessa http://www.raisionpyryt.fi Pyryjen kausimaksu on 70 € (alle 16-vuotiaille 35 €). Kausimaksun lunastaneet voivat osallistua kaikille Raision Pyryjen viikkotunneille. Kerran voi tulla maksutta mukaan tutustumaan. Pelkät GL-tanssitunnit tai GL-kehotunnit 35 euroa syyskausi (alle 16-vuotiaille 20 €) Miesten ILTAJUOKSU ke 16.9., 28.10. ja 11.1. klo 18. Lähtö seurakuntatalon pihasta. Ensin n. 5 km lenkki oman kunnon mukaan, sitten sauna ja iltapala. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Vesa Siltala, p. 044 7160 339 tai vesa.siltala@evl.fi RUKOUKSEN TALO tiistaisin klo 16.30–18.30, alkaen 8.9. Raision kirkon asehuoneessa Taukopaikka Jumalan kanssa, arjen keskellä. Olet lämpimästi tervetullut kirkkoon hiljentymään itseksesi. Voit olla haluamasi ajan. Halutessasi koulutetut vapaaehtoiset rukoilevat kanssasi luottamuksellisesti. Rovastikunnallinen lähetyspyhä LÄHETYS LIIKKUU su 11.10. klo 12.30–17 Viherlahden leirikeskuksessa Hinta 20 € sisältää lounaan ja päiväkahvit sekä ohjelman. Maksu kerätään paikanpäällä. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään ke 23.9. Katja Koskensalolle puh. 044-7160 376 tai katja.koskensalo@evl.fi. ILTA SINULLE -TILAISUUDET ke 14.10. ja 25.11. klo 18 Tasalan Kamarissa Lämminhenkinen seurakuntailta kaikenikäisille. Alustus illan aiheesta, pöytäkeskustelua ja ilmainen iltapala. 14.10. vieraana pastori Aino Vesti. Thai-Suomi KULTTUURIT KOHTAAVAT su 18.10. klo 14 seurakuntatalossa. Thaimaata silmille, korville ja makunystyröille. Tilaisuus on kaksikielinen, tulkkaus. ■ Laulukammari sekakuoro seniori-ikäisille, torstaisin klo 9.30–11 seurakuntatalossa kanttori Jukka Saarisen johdolla. Syksyn ensimmäiset harjoitukset to 10.9. Lisätietoja Jukka Saariselta 044-716 0381. Chorus variabilis nimensä mukaisesti vaihteleva ryhmä, vaihtelevalla ohjelmistolla. Ryhmä sinulle, joka olet laulanut kuorossa, haluat antaa lahjasi seurakunnan käyttöön, mutta et voi sitoutua pitkäksi aikaa. Soittajatkin ovat tervetulleita mukaan! Ota yhteyttä kanttori Katarina Engströmiin p. 044 716 0333. TOIMINTAA TASALAN KAMARISSA Vakituinen toiminta alkaa syyskuun lopulla, remontin valmistuttua. Viralliset avajaiset maanantaina 5.10. Kahvila ja lähetyssoppi avoinna: ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 Auttamiskeskuksen päivystys: torstaisin klo 10–14, puh 044-7160 347 Kamarin toiminta alkaa lokakuun alussa Nettikahvila tiistaisin klo 10–12 Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo 12–15 Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10–12 Pappi tavattavissa torstaisin klo 11–12 Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo 10–12 Sukkakerho torstaisin klo 12–14 Tuolijumppa keskiviikkoisin klo 11–12 (ei Yhteislaulupäivinä eli 7.10 ja 11.11.) Ohjelmatuokiot maanantaisin klo 11–12 21.9. Tasaushetki – Syyspäivän tasaus, Katja Koskensalo 5.10 Avajaiset ja tilojen siunaaminen, Pertti Ruotsalo ja Kari Haakana 12.10.”Ikäystävä”, Irma Vilja 19.10. Ruuasta nautintoa, Pirkko Rasi 9.11. Raision kaupungin sosiaalija terveyspalvelut, Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 16.11 Tapio Rautavaara, Kamarin Kööri ja Runryhmä esiintyvät Soppaa kaverille la 26.9., 24.10 ja 14.11. klo 13 Yhteislauluhetket ke 7.10. ja 11.11. klo 11–12 Sini Niemisen johdolla PERUSTA SANASSA -LEIRI lauantaina 7.11. Viherlahden leirikeskuksessa Kaiken ikäisille suunnatulla leirillä keskitytään Raamattuun, yhdessäoloon ja rukoukseen. Teemana yhteys. Leirille kannattaa tulla, koska leirillä tutustut helposti muihin. Se auttaa sinua löytämään oman paikan seurakunnassa. Lisätiedot: Vesa Siltala, p. 044 7160 339 tai vesa.siltala@evl.fi ”Selviytyjät” TASAUSTAPAHTUMA la 26.9. klo 10–14 Kauppakeskus Myllyssä Tasataan kehitysmaiden vammaisten selviytymiseksi. ”AKKOJEN LATAUS” -nyt lähtevät alle 50v. naiset lataamaan akkuja. ke 7.10. klo 17–21 Viherlahden leirikeskuksessa. Mukavaa yhdessä tekemistä, jutustelua, saunomista, iltapalaa sekä hiljentymistä. Iltapalamaksu 5 €. Ei yhteiskuljetusta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Johanna Salonen 044-7160 370 tai johanna.salonen@evl.fi ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ PIIRIT JA RYHMÄT Miehet Sanan äärellä Keskustelupiiri miehille, joka toinen perjantai klo 18 Tasalan Kamarissa, alkaen 9.10. Raamattuillat joka toinen maanantai klo 18 Tasalan Kamarissa, alkaen 5.10. Mieli-ryhmä (vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille) pe 11.9. klo 12 tehdään retki Turkuun tutustumaan Daisy-Ladyjen toimintaan, jossa myös ruokailu. Lähtö Keon pysäkiltä kimppa kyydein. Paluu n. klo 16 takaisin Raisioon. Muut kokoontumiset Tasalan Kamarissa pe klo 13–15: 9.10, 13.11,11.12. Pelikerho kehitysvammaisille alkaa la 12.9. klo 13–15 Kokinvuoren seurakuntatalossa Kaanaan lähetyspiiri ke 16.9. klo 13 seurakuntatalossa. Varttuneiden kerho Seurakuntatalossa parillisten viikkojen torstaisin klo 12, alkaen 3.9. Vaisaaren seurakuntakodissa parittomien viikkojen torstaisin klo 12, alkaen 10.9. Seniorikerho ke 16.9. klo 12 Kokinvuoren seurakuntakodissa Runopiiri ma 5.10. ja 2.11. klo 15.30 Sururyhmä Syksyn ryhmän ensimmäinen kokoontuminen tiistaina 6.10. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Päivi Leino 044-7160 365 Diakoniatoimiston vaate- ja tavara-apu NAULAKKO AVOINNA maanantaisin klo 14–16 torstaisin klo 12–14 Lahjoitukset voi viedä torstaisin klo 10–11 osoitteeseen Purokatu 9. Muulloin soita p.040-5113 706 ja sovi aika erikseen. NAISVERKKO Hei sinä 25–50 -vuotias nainen! Olet lämpimästi tervetullut mukaan Raision seurakunnan järjestämiin tunnelmallisiin ja suosittuihin naisten kutsuiltoihin. Iltoja ei mainosteta missään, mutta iltoihin pääsee mukaan kutsuperiaatteella. Jos haluat jatkossa saada kutsun iltoihin, ilmoita sähköpostiosoitteesi Hannele Siltalalle. Lisätietoja: Hannele Siltala, puh. 044- 7160 380, hannele.siltala@evl.fi LUONTOPOLKULEIRI 3.–4.10. Viherlahden leirikeskuksessa Luvassa on mm. luontoretkeilyä, sienestystä, gospel-lattareita, rentoa yhdessäoloa sekä mahdolli suus hiljentymiseen hartaushetkissä metsäalttarilla ja leirikirkossa sekä saunomiseen rantasaunassa. Ohjelmasta jokainen voi valita mieleisensä palaset ja rakentaa viikonlopusta juuri mieleisensä reippailu- tai lepoviikonlopun. Leirille olet tervetullut yksin, yhdessä ystävän, puolison, perheen tai vaikkapa lastenlasten kanssa. Lapsille järjestetään osan aikaa omaa ohjattua tekemistä lasten ohjaajan ja isosten johdolla. Lisätiedot, mahdolliset ruokavaliot ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.9. Hannele Siltalalle, hannele.siltala@evl.fi. Leirin hinta aikuisille 30 euroa, 7–17-vuotiaille 25 euroa. Alle kouluikäiset ilmaiseksi. Diakoniatoimiston päivystysajat Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo 12–15. Soittoaika maanantaisin klo 15–16 numero 044-7160 325. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse. ■ Tule ja katso 3 / 2015 10 Lapsille ja perheille Päiväkerhot Pappilan perhetalo -leikin lumoa ja hiljaisuutta Päiväkerhoon ovat tervetulleita kaikki 3–6-vuotiaat lapset. Kerhossa lauletaan, leikitään ja liikutaan, sekä opitaan kädentaitoja ja ryhmässä toimimista. Yhdessä myös hiljennytään, pohdiskellaan ja keskustellaan. sunnuntaisin klo 12–13 Vaisaaren, Kokinvuoren, Friisilän ja Tikanmaan seurakuntakodeissa, Konsan ja Kuloisten kouluilla, Petäsmäen päiväkodissa sekä Metsäaron kerhotilassa. Pyhis on paikka, jossa lapsi saa laulaa, leikkiä, hiljentyä ja ihmetellä pyhän äärellä. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki yli 4 v. lapset. Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti p. 044 7160 341 Ilmoittautuminen: www.raisionseurakunta.fi Lisätiedot: Lapsityönohjaaja Johanna Salonen, p. 044-7160 370 tai johanna.salonen@evl.fi su 13.9. klo 13–15 Hyvä paimen su 8.11. klo 13–15 Kuninkaan valtakunta Pappilan perhetalon tiloissa, seurakuntatalolla Lasten sunnuntaimaja on paikka, jossa voi eläytyä Raamatun kertomuksiin kuunnellen, ihmetellen ja leikkien. Kerronnassa käytetään Godly Play -menetelmää. Perhekerhot Pikkuväen rauhanlupaus ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ SYYSLEIRI Viherlahdessa 30.10.-1.11.2015 7–14 -vuotiaille tytöille ja pojille. Ohjelmassa syksyistä tekemistä sisällä ja ulkona taatusti mukavassa seurassa. Ilmoittautumiset nettisivuillamme ajalla 1.9.–16.10. Lisätiedot Mia Flemming, puh. 044 7160 357 tai mia.flemming@evl.fi – puuhamessun tapaan to 12.11. klo 17.30 Pappilan perhe talossa, seurakuntatalolla Ohjelmassa lyhtypaja, laulua, kulkue kirkolle, lyhyt iltahartaus sekä mehu ja pipari tarjoilu. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ KYMPPILEIRI Viherlahdessa 18.–20.9.2015 Vuonna 2005 syntyneiden tyttöjen ja poikien oma leiri. Varsinainen ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta leirillä on vielä tilaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 1.9. Mia Flemmingille, puh. 044 7160 357 tai mia.flemming@evl.fi Lennokkikerho la klo 10–12 Navetan kerhotilassa, alk. 12.9. Lisätietoja Timo Koskensalo p. 050 5291 083 Pyhän Martin lyhtyjuhla ■ Koululaisten syyslomaretki FANPARKIIN to 15.10.2015 Alakoululaisten kokopäiväretki Funparkin sisähuvipuistoon. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset nettisivuillamme 1.9.–30.9. Lisätiedot Mia Flemming, puh. 044 7160 357 tai mia.flemming@evl.fi Sählykerho ti klo 16–17 Ihalan koulun salissa, alk. 8.9. Omat sisäpelitossut ja maila mukaan. -puuhamessun tapaan to 1.10. klo 18 seurakuntatalossa Ohjelmassa mm. pieni askartelu, enkelilauluja ja siipien havinaa. Pappilan Kullannuput ma klo 13–14.30 Pappilan päiväkerhossa, seurakuntatalolla. Lisätietoja: Johanna, puh. 044-7160 301 tai Arja, puh. 0447160 390 ■ RETKET JA LEIRIT Enkeli-ilta Tikanmaan Kullannuput ma klo 13–14.30 Tikanmaan srk-kodissa. Lisätietoja: Sari, puh. 044-7160 391 tai Maippi, puh. 044-7160 304 ■ Käsityö- ja askartelukerho ma klo 16–17 Navetan kerhotilassa, alk. 7.9. 19.9., 24.10. ja 28.11. klo 10–13 Pappilan perhetalossa, seurakuntatalolla Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle: askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja pientä purtavaa. Vanhemmuuttaan aloitteleville perheille ■ Lisätietoja kerhoista: nuorisotyönohjaaja Mia Flemming, puh. 044 7160 357 Perheiden lauantai Kokinvuoren ja Tikanmaan seurakuntakodeissa ja seurakuntatalon Pappilassa keskiviikkoisin klo 10.30–12 Vaisaaren seurakuntakodissa keskiviikkoisin klo 10–11.30 ■ Näytelmäkerho su klo 13.30–15.00 Kokinvuoren srk-koti (tupa), alk. 13.9. Kokkikerho I ti klo 17–18 Kokkikerho II ti klo 18.30–19.30 Seurakuntatalon kahvio, alk. 8.9. (Huom! Ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse ajalla 31.8.–6.9. mia.flemming@evl.fi) ”Me lupaamme olla kavereita kaikkien kanssa.” ke 2.9. klo 9.30 kirkossa Perhekerhoryhmät ■ Puuhakerho ti klo 16–17 Tikanmaan srk-koti, alk. 8.9. Kerhoihin ilmoittautuminen: Kerhoihin ilmoittaudutaan kerhon ohjaajille ensimmäisellä kerhokerralla. Poikkeuksena kokkikerhot, joihin on ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse ajalla 31.8.–6.9. osoitteeseen: mia.flemming@evl.fi Kerhoissa (paitsi puuhakerhossa) on 10 €:n kausimaksu, mikä kerätään syksyn aikana kerhoissa. Syyslomaviikolla, 12.–18.10. ei ole kerhoja. KERHOTOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE: Lasten Sunnuntaimajat on tarkoitettu kotona olevien lasten vanhemmille (isovanhemmille) lastensa kanssa. Perhekerhoissa hiljennytään hartaushetkeen, lauletaan, leikitään ja askarrellaan. Kahvikupposen äärellä voi vaihtaa mietteitä päivän puheenaiheista. ■ (7–12 -vuotialle) to klo 16–17.15 Wanhassa Pappilassa, alkaen 27.8. Lisätietoja kanttori Sini Nieminen, puh. 044 7160 367 Pyhikset eli pyhäkoulut Kerhomaksu: • Kerran viikossa kokoontuva ryhmä 15€/ kausi. • Kaksi kertaa viikossa kokoontuva ryhmä 25€/kausi. Raision lukion salissa, alk. 13.9. Lisätietoja Jyri Pausio p. 044 2911 444 (iltaisin) Lapsikuoro CHORUS JUNIORUM avoinna ti, ke ja to klo 9–12 Katso tarkemmat tiedot mm. ohjelmasta osoitteesta www.raisionseurakunta.fi Kerhopisteet ovat: • Tikanmaan seurakuntakoti (Kapponkatu 14 C 26) • Vaisaaren seurakuntakoti (Kunnaankatu 8) • Kokinvuoren seurakuntakoti (Murroskuja 3) ■ Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) RC- autokerho su klo 12–16 ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ GODLY PLAY – Jumalaista leikkiä ■ Raision seurakunnan lasten ja perheiden hartauksissa ja lasten Sunnuntaimajassa leikitään syksystä alkaen ”Jumalaisia leikkejä” Godly Play -menetelmän myötä. Godly Play on suuri leikki, jossa lapsella on tilaa ihmettelylle, leikille ja pohdinnalle. Godly Play perustuu amerikkalaisen papin Jeromy Berrymanin kehittämään hengellisen kasvun ohjausmenetelmään. Usea seurakuntamme työntekijä on käynyt Godly Play -ohjaajakoulutuksen. Menetelmää on käytetty Raisiossa jo mm. päiväkerhoissa, päiväkotien Pikkukirkoissa ja jopa rippikouluissa. Tästä syksystä lähtien Godly Playtä käytetään Perheiden lauantain hartaushetkissä sekä uutena syksyllä alkavassa lasten Sunnuntaimajassa. Ihmettelyä ja pohdintaa Menetelmässä luotetaan siihen, että lapsi itse kykenee ymmärtämään uskon asioita ja pohtimaan asioita hyvinkin syvästi. Pikku hiljaa asiat aukenevat ihmettelyn ja tutkimisen kautta. Godly Playssä näkyvät montessoripedagogiikan piirteet. Godly Playhin kuuluu neljä osaa. Ensin toinen ohjaajista kertoo Raamatun kertomuksen. Sen jälkeen on tilaa kysymyksille ja lasten poh- dinnalle ja yhteiselle ihmettelylle. Tämän jälkeen toinen ohjaajista auttaa lapsia työskentelemään Raamatun kohdan pohjalta esimerkiksi piirtäen, askarrellen, muovaillen, maalaten tai leikkimällä kertomus. Viimeiseksi vietetään yhteistä juhlaa. Godly Play -hetki päättyy aina siunaukseen, joka toivotetaan jokaiselle lapselle erikseen. Samoin myös alussa jokainen lapsi toivotetaan kädestä pitäen tervetulleeksi. Godly Play on kuin lapsen muotoinen jumalanpalvelus. Godly Play -tuokiossa on mukana kaksi ohjaajaa. Asian ytimessä Godly Playssä pääse sukeltamaan sisälle kertomukseen hyvin syvällä ja puhuttelevalla tavalla. Rajamuurit ihmisten välillä murtuvat, kun ymmärtää, että sekä aikuinen, että lapsi osaavat löytää Raamatun kertomuksesta sen ytimen. Jokainen kerta ja hetki on erilainen, kun ovi Raamattuun ja sen sanomaan avautuu eri elämäntilanteissa aina uudella tavalla. Siksi tätä menetelmää käyttämällä Raamatusta löytää aina jotain uutta ja ihmeellistä. Eeva Lahti, Hanna Vuorio ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Tule ja katso Nu 3 / 2015 11 Kohtaamisia rten tapahtumat KirkonMenot -MESSU Toinen koti TOIMINTAA NURKASSA ke 2.9, 7.10, 11.11. ja 2.12. klo 18 kirkossa Teejatkot Nurkassa. ■ Jos mua ois pari vuotta sitten pyydetty kuvailemaan seurakuntaa, olisin varmaan vastannut näillä asioilla: Jumala, Raamattu, tylsät saarnat ja ei mulle tärkeä paikka. Nyt jos tekisin saman, vastaisin näin: hyväksyvä, huolehtiva, Jumala, rakkaus, turvapaikka ja tärkeä. Olen saanut seurakunnalta paljon. Kuuntelevat korvat, lohduttavat kädet, neuvovan suun ja hyväksyvän hymyn. Pian onkin kulunut jo kaks vuotta omasta riparista ja näiden kahden vuoden aikana mukaan on kertynyt paljon muistoja. Rippikoulutodistuksesta ja rippirististä mulle tulee mieleen oma rippileirini, joka sai mut kiinnostumaan seurakunnan nuorten toiminnasta ja päätin aloittaa isoskoulutuksen. Oon tosi onnellinen siitä päätöksestä. Seurakunnasta oon saanut tosi paljon uusi ystäviä ja uskomattomia kokemuksia. Ehkä paras asia mitä mä oon saanut seurakunnasta on oikeus kuulua siihen nuorten porukkaan mikä Raision seurakunnassa on. Ollaan me sitte hengarissa, leirillä, kirkonmenoissa tai koulutusilloissa meillä on aina hyvä meininki. Siinä porukassa me ollaan kaikki erilaisia, mut kaikki kuitenkin hyväksyy toisensa, ja se on ehkä parasta koko porukassa. Tästä porukasta ja kaikista yhteisistä muistoista mua muistuttaa veisukirjat, isospassi, festaripassit ja rukoushelmet. Pääsin onnekseni kolmeksi viikoksi työharjoitteluun, minkä aikana näin kuinka paljon seurakunta tekee hyvää. Mieleenpainuvin muisto on varmaankin kotikäynti diakonissan kanssa yksinäisen vanhuksen luona. Tajusin vierailun aikana kuinka helppoa on auttaa ja toivoisinkin, että joku päivä seurakunnan nuoret saisivat mahdollisuuden olla enemmän mukana tässä hyvän tekemisessä. Harjoittelusta minua muistuttaa kiitoskortti, jonka sain vanhukselta kenen luona pääsin vierailemaan. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kokea kaikki nämä kokemukset ja haluan kiittää Jumalaa siitä, että hän on tuonut kaikki nämä uskomattomat ja korvaamattomat ihmiset ja asiat elämääni. Voin aidosti sanoa, että seurakunnasta on tullut kuin toinen kotini ja perheeni. Raamikset parillisten viikkojen tiistaisin klo 17–18 Kesän isosten kiitosjuhla ja syksyn startti -tapahtuma Wanhan Pappilan pihalla la 29.8. alkaen klo 14.00 Ohjelmassa mm. Audile, Mikko Vaismaa, X-ryhmän startti, Ole Hyvä -kanpanjan päätös ja ruokatarjoilua. Hengari keskiviikkoisin klo 18–20 SuperIso Nuortenilta Nenäpäiväkeräys torstaisin klo 18–19 torstaisin klo 17–20 la 3.10. Naantalissa Ensimmäisen vuoden isosille tehty tapahtuma. Bändi 6.11. Lipaskeräys Raisiossa 1.v Isostoiminta eli Isko Maata Näkyvissä Festarit kokoontuu parittomina viikkoina tiistai-ryhmälle ti klo 18–19.30 keskiviikko-ryhmälle ke klo 16.30–18.00 13.–15.11. Turussa LEIRIT 2.v Isostoiminta eli Jatkis Viherlahden leirikeskuksessa ke 26.8, 21.10. ja 18.11. klo 16.30–18.00 JatkisÄksäleiri IA 4.–6.9. JatkisÄksäleiri IB 25.–27.9. Iskoleiri 1A 9.–11.10. Iskoleiri 1B 23.–25.10. Isko leiri 1C 24.–26.10. Musaleiri 20.–22.11. Nuortenleiri 4.–6.12. Lisätiedot ja ilmoittautumiset leireille: www.raisionseurakunta.fi/nuorille Mia Flemming nuorisotyönohjaaja 044-7160 357 Stefan Forsström perhetyöntekijä 044-7160369 Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja 044-7160 341 Jere Peltonen vs. nuorisotyönohjaaja 044-7160 351 Sissi L aulumaa Yhteystiedot Yhteystiedot Karoliina Haapakoski 044-7160 354 rippikoulu- ja nuorisopastori Mika ”Tuntsa” Tunturi 044-7160 330 johtava nuorisotyönohjaaja Sissi Laulumaa sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi www.raisionseurakunta.fi ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ “Minne täältä mennäänkin, yksi pysyy ainakin – Mega!” “Tuntematonta kohti, haasteeseen tartuttiin.” Normaaleista rippileireistä poiketen alkoi Mega-riparin suunnittelutyö jo varhain ennen loskakauden päättymistä. Tällä leirillä asioita haluttiin tehdä toisin – vaihtaa näkökulmaa. Suuri joukko tulevan rippileirin isosia sekä työntekijöitä kokoontui ideoimaan ja pohtimaan tulevaa kesää. Tätä rippileiriä nimittäin eivät työntekijät tekisi yksinoikeudella: ensimmäistä kertaa suunnittelu toteutettiin isosten ehdoilla. Kuluneen vuorokauden aikana syntyneet syvälliset keskustelut sekä ohjelmaryhmien tuotok- set osoittivat jälleen isoisuuden voiman. Lopputuloksena oli monipuolinen sekä uudenlainen tapa toteuttaa kirkkomme kasteopetusta. “Matkalle lähdettiin, joku kädestä otti.” Saapuessamme Kunstenniemen leirikeskukseen kukaan meistä tuskin osasi odottaa, millaiselle matkalle olimme saaneet eturivipaikat. Viikon alussa leirielämä pyöri suurimmalta osin oman seurakunnan kesken, loppuviikolla oli havaittavissa yksi suuri joukko ihmisiä. Sanomattakin lienee selvää, että parin sadan toisilleen tuntemattoman ihmisen asuessa samassa mökkikylässä ei voi välttyä haasteilta. Merkityksellistä oli kuitenkin, miten niistä selvittiin - yhdessä. Mahdotonta on kyllin kiittää ja iloita jokaisesta arvokkaasta ihmeestä, joiden tie johti samaan valkoiseen telttaan. “Yhdessä elettiin, yhdessä tehtiin.” Viikossa ennättää tapahtua monenmoista: jenkkityylinen jumis, Cluedo-rikosmysteeri, Wow- palloja… Perinteisten rippikoulutuntien sekä iltaohjelmien lisäksi päästiin leirillä osallistumaan myös koko kansan yhteisiin toimintoihin. Keräännyimme päivittäin kunkin palveluvuorossa olleen seurakunnan teemajumalanpalvelukseen, isosten järjestämiin ulkoiluhetkiin sekä puhutteleviin iltahartauksiin. Osa oppitunneistakin toteutettiin kanavissa: eri seurakuntien rippikoululaisista kootuissa ryhmissä tutustuttiin tärkeisiin kristillisiin aiheisiin. Kaiken kaikkiaan Mega-riparin sisällöstä huokui tulevaisuus, sillä vanha koira oli oppinut nuoremmalta uusia temppuja. Jenni L aaksonen ■ Elämällä on tapana kuljettaa meitä mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin. Osan voi aavistaa ennalta, osa näyttäytyy vain suurina arvoituksina. Kokeneenakin isosena pitänee sanoa, että tämä projekti oli rohkea ja kokemusrikas siirto tuntemattomaan: yksi leirikeskus, kuusi seurakuntaa ja 200 ihmistä. Kuukautta myöhemmin Mega-riparia pohtiessani tiivistävät virallisen leiribiisin sanat monta tärkeää asiaa kokemastamme. Raision seurakunnan rippikouluryhmä 12 Megalla! ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ “Juttu takanapäin, siitä meille muisto jäi.” Joskus kohtaa niitä hetkiä, jolloin tietää kokeneensa jotain aivan erityistä. Sanoisin tämän rippikoululeirin kuuluvan niihin. Kulunut viikko oli kokonaisuudessaan elämänmakuinen: hersyvää iloa, inhimillisiä tunteita, rauhoittavaa hiljaisuutta ja mielenpainuneita kokemuksia. Unohtamatta sitä jäljellä olevaa voimaa, joka meidät vielä jonain päivänä ohjaa takaisin yhteen – kaipaus. Jenni Laaksonen, isonen Tule ja katso 12 3 / 2015 Ruoka-avun tarve Raisiossa kasvamaan päin Vapaaehtoiset keittävät soppaa kavereille kerran kuussa – Alussa ruokailijoita oli vain muutamia. Mutta sana on selvästi kulkenut ja ihmiset ovat ymmärtäneet, että seurakunta oikeasti haluaa antaa ja auttaa aivan ilmaiseksi. Saamamme palautteen mukaan toiminta koetaan tarpeelliseksi ja ruokailuja odotetaan. – Seuraavien vuosien aikana varsinkin yksin asuvien tilanne todennäköisesti pahenee ja tämä näkynee myös meidän toiminnassamme, Ilkka Saarinen ennakoi. Perheetkin tervetulleita Ilmaisella aterialla käyvät ovat pääasiassa jo ikääntyneempää raisiolaisväestöä. HuomattaRiikka Leskinen va osa heistä on naisia. Sen sijaan perheitä pöydässä tapaa harvemmin siitä huolimatta, että myös paljon lapsiperheitä on ajautunut taloudelliseen ahdinkoon. Perheitä kuitenkin toivottaisiin pöytään enemmänkin. – Kynnys on heille ehkä liian korkea, halutaan välttää leimautumista, Ilkka Saarinen pohtii. Itse ruokailu on parin tunnin tilaisuus, johon kuuluu lyhyt alkupuheenvuoro ja -rukous sekä yhteislaulu, jonka jälkeen ruoka siunataan ja syödään. – Meillä on aina pappi paikalla, mutta hengellisessä mielessä ruokailu on matalan kynnyksen tilaisuus, hyvin vapaamuotoinen. Paikalla on myös 5–10 vapaaehtoista jakamassa ruokaa ja keskustelemassa vieraiden kanssa. Siinä yhteydessä meiltä usein kysellään seurakunnan toiminnasta, kuten leireistä, ja voimme puolestamme ohjata kyselijöitä seurakunnan työntekijöiden puheille, Ilkka Saarinen sanoo. Pöydässä voi vapaasti jutella myös aivan niitä näitä. Monelle ruokailijalle aterian sosiaalinen puoli onkin Ilkka Saarisen kokemusten mukaan vähintään yhtä tärkeää kuin vatsan täyttäminen. – Se saattaa olla jopa ainoa mahdollisuus pitkään aikaan jutella toisten kanssa. Riikka Leskinen R aision seurakunnan vapaaehtoiset keittävät ja tarjoilevat yhtenä lauantaina kuukaudessa Tasalan Kamarissa maksuttoman keittolounaan eli ”Soppaa kavereille”. Pöydässä on joka kerta 40–50 henkeä, mutta ilmaisen aterian tarpeessa olisi todennäköisesti useampikin. Vähävaraisille ja työttömille tarkoitetulla aterialle on toiminnasta vastaavan Ilkka Saarisen mukaan ilmeinen tarve, sillä jokaiseen ruokailuun osallistuu tätä nykyä keskimäärin 50 raisiolaista. Toisin oli toimintaa käynnisteltäessä runsaat seitsemän vuotta sitten. ”Heikkoja ei jätetä” Ilkka Saarinen on tyytyväinen siihen, että hänen kotiseurakunnalleen heikompiosaisten tukeminen on erityisen tärkeää. – Meillä on periaatepäätös, että heikkoja ei jätetä. Tähän seurakunta on sitoutunut kirkkoherraa myöten. Tarvittaessa luottamushenkilöt voivat itse päättää, paljonko diakoniatyöhön käytetään ja myös kasvattaa budjettia, toteaa itsekin seurakunnan luottamushenkilönä toimiva Saarinen. Hän uskoo, että seuraavina vuosina taloudellisesti ahtaalle joutuneiden tilanne vain pahenee, kun erityisesti asumiskustannukset nousevat. – Kaikkein vaikein tilanne on yksinasuville, joilla on vain perustoimeentulo. Seurakunnan täytyy varautua tähän ja pohtia, riittävätkö pelkästään vapaaehtoistyön resurssit vastaamaan tähän kehitykseen. Soppaa kavereille – tilaisuuksien kävijämäärät ovat nousseet jatkuvasti. Ilkka Saarisen mukaan ruoka-avun tarve vain kasvaa jatkossa. Kuka seisoo leipäjonossa? ■ Maksuton Soppaa kavereille -keittolounas ■ Ruoka-apua hakee Suomessa viikoittain tarjoillaan Tasalan Kamarissa kerran kuukaudessa, kuukauden loppupuolella lauantaina. Ruokailuista tiedotetaan seurakunnan kotisivuilla ja Tule ja katso -lehdessä, Kaupunkiuutisissa ja Rannikkoseutu-lehdessä. Ruokailuista mahdollisesti yli jäänyttä ruokaa jaetaan diakoniatyön asiakkaille seurakuntatalon kahviossa. Seurakunta on lisäksi tehnyt raisiolaisen lounasruokalan kanssa sopimuksen, jonka perusteella yksi diakoniatyön asiakkaana oleva vähävarainen perhe voi käydä aterioimassa ilmaiseksi viikon kerrallaan. Tästä mahdollisuudesta voi olla yhteydessä seurakunnan diakoniatyöntekijöihin. Soppaa kavereille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä suoraan Ilkka Saariseen, puh. 02-439 7976. Tiina Piha Riikka Leskinen Käy pöytään tai tule vapaaehtoiseksi! Syksyn 2015 Soppaa kavereille -ruokailut: la 26.9., 24.10 ja 14.11. klo 13–14.30 Tasalan Kamarissa noin 20 000 ihmistä. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden Maria Ohisalon ja Juho Saaren Kuka seisoo leipäjonossa -tutkimusraportin (2014) mukaan ruoka-apua hakevien joukossa on 2010-luvulla keskimääräistä enemmän vuokralla asuvia, ikääntyneitä, yksinasuvia sekä yksinhuoltajaperheitä. Väestöön verrattuna ruoka-avussa käyvät ovat useammin yksin asuvia (61 %) ja kokevat itsensä yksinäiseksi (23 %), siinä missä väestössä yksinäisyyden kokemus jäi kolmeen prosenttiin. Ruoka-avun saajien keskuudessa on yhä enemmän myös korkeasti koulutettuja. Tutkimus kertoi, että yli 80 prosentille ruoka-apua hakevista suomalaisista apu on oman pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Näin kumoutuivat yllättävän sitkeässä istuvat käsitykset siitä, että ruoka-avun saajat Seurakunnan tarjoamalla lounaalla käy joka kerta n. 40-50 henkeä. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan Uudetkin vapaaehtoiset ovat taas tänä syksynä tervetulleita keittämään soppaa kavereille. Ilkka Saarisen mukaan varsinkin keittiöön tarvitaan aina tuoreita voimia. – Kokin taitoja ei tarvita, kunhan osaa keiton tehdä, hän rohkaisee. Kaikki keittiössä työskentelevät tarvitsevat kuitenkin hygieniapassin. Ainoastaan tulijat tervetulleiksi toivottavilta ovimiehiltä ei sitä vaadita. Seurakunta antaa kaiken tarvittavan koulutuksen ruokailujen yhteydessä. Ilkka Saarinen mainitsee, että kyseinen vapaaehtoistyön muoto sopii myös niille, jotka eivät pysty sitoutumaan kovin tiiviiseen palveluun. – Kun ruokailuja on vain kerran kuukaudessa, vuoden aikana voi kertyä vain muutama työvuoro. Tiina Piha ovat tavalla tai toisella järjestelmän hyväksikäyttäjiä. Tutkimus osoitti myös, että leipäjonoista on muodostunut osalle ihmisistä sosiaalisen kohtaamisen paikka: yli puolet ruoka-avussa käyvistä pitää muiden ihmisten tapaamista tärkeänä. Lisäksi ruoka-apu on monelle merkityksellinen vapaaehtoistyön ja vertaistuen paikka, ja joistakin autettavista on ajan saatossa jopa tullut itse avuntarjoajia. Suomessa ruoka-apua jakavat seurakuntien lisäksi esimerkiksi työttömien järjestöt. Lähde: Saari&Ohisalo, 2014: Kuka seisoo leipäjonoissa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Vammalan Kirjapaino, Sastamala. Tiina Piha
© Copyright 2024