Henkilökohtainen näyttösuunnitelma Verkkoviestinnän osaamisala Eveliina Aaltonen Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Eurajoen kristillinen opisto, 2015 1 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU........... 3 1.1 Käsikirjoitusprosessin eri vaiheet ja niiden vaikutukset koko tuotantoprosessiin..................................................................3 1.2 Käyttöliittymä-, vuorovaikutus- ja käytettävyyssuunnittelun perusteiden huomioon ottaminen suunnittelussa........................3 1.3 Rakenne ja informaatioarkkitehtuurisuunnittelun perusteet ja niiden merkitys tuotantoprosessissa . .......................................5 2 VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA -VÄLINEET.... 7 2.1 Ammattimaisessa käytössä olevien laitteisto- ja ohjelmistoko konaisuuksien käyttö..............................................................7 2.2 Verkkoviestinnän tuotannon työmenetelmät ja laadukkaiden tuotteiden toteutus............................................................... 10 3 VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPRISTÖ........................................................................... 11 3.1 Digitaalisen viestintätuotteen tuotanto............................... 11 3.2 Ammatin yhteydessä tarvittavan englannin kielen hallit seminen.............................................................................. 12 3.3 Digitaalisen viestintätuotteen tuotannon suunnitteluun ja hal lintaan liittyvät prosessit....................................................... 12 3.4 Julkaisukanavien erot ja tallennus- ja jakelumuotojen vaati mukset............................................................................... 13 3 1 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU 1.1 Käsikirjoitusprosessin eri vaiheet ja niiden vaikutukset koko tuotantoprosessiin ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa toteuttaa riittävän tarkkoja, selkeitä ja ymmärrettäviä käsikirjoituksia, joista ilmenee tuotannon käyttötarkoitus.” Kuten ammattinikkeessä jo sanotaan, tässä työssä suunnittelulla on suuri merkitys. Suunnittelijana teen ideoistani ja ajatuksistani käsikirjoituksen, josta ilmenee työn alla olevan projektin pääkohdat. Käsikirjoituksessa otan huomioon myös asiakkaan tarpeet ja toiveet. Käsikirjoitus sisältää selkeän kuvauksen muun muassa työn ulkoasusta, sisällöstä, projektin kulusta, aikataulutuksesta jne. Käsikirjoitus helpottaa minua suunnittelijana ja työn toteuttajana pitämään projektin punainen lanka hallusani sekä asiakasta saamaan projektista nopean kokonaiskuvan. Tällaisia laajempia käsikirjoituksia minulla oli esimerkiksi tehdessäni kymmenen vuotta osuuspankkien HIPPO-lehteä (materiaalit jäivät työnantajalleni, joten konkreettista aineistoa minulla ei ole näyttää). Nyt opiskeluaikana olen tehnyt yksinkertaisempia käsikirjoituksia, joissa on ollut mukana muun muassa ulkoasu, rautalankamallia navigaatioista/sisällöistä jne. Portfoliossani olevista projektidokumenteista (H2O – Help to Orphans ja Oy Karltek Ltd) löytyy erinäistä kuvamateriaalia tekemistäni käsikirjoituksista. ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa tuottaa asiatekstiä verkkokäyttöön.” Olen aikaisemmin työssäni graafisena suunnittelijana kirjoittanut paljon tekstimateriaalia lähinnä painotuotteisiin. Osa näistä materiaaleista julkaistiin myös verkossa. Tällöin lyhensin ja muokkasin tekstit ja kuvamateriaalin verkkoon sopiviksi. Toisinaan kirjoitin tekstiä suoraan verkkokäyttöön. Työn kautta olen siis oppinut kirjoittamaan tekstiä ja myös verkkoon tulevan tekstin eron esimerkiksi painotuotteisiin tu- 4 levasta tekstistä (Esim. HIPPO-lehden artikkeleiden muokkaus hippo. fi:hin. Portfolion Printti-osiosta löytyy hieman tarkempaa selvitystä tästä). 1.2 Käyttöliittymä-, vuorovaikutus- ja käytettävyyssuunnittelun perusteiden huomioon ottaminen suunnittelussa ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella viestintätuotteelle teknisesti toimivan ja visuaalisesti tarkoituksenmukaisen ulkoasun ja käyttöliittymän, jossa on huomioitu tuotteen tai palvelun käyttötarkoitus, kohderyhmä ja vuorovaikutteisuus.” Internet-sivustoa suunnitellessa otan huomioon mm. sivujen ulkoasun ja käytettävyyden. Rakenne, värit ja kuvitukset sekä sisällöt mietin sivuston pääkäyttäjäryhmää ajatellen. Aikaisemmassa työssäni kohderyhmänä olivat pääasiassa lapsiperheet (osuuspankkien HIPPO, Helsingin Helppi, Sokos Hotellien ja Rosson Onni Orava), mutta muitakin kohderyhmiä oli projektista riippuen (Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimiston aikuiskampanja, leiskausta löytyy portfoliostani Web design -osiosta). Suunnittelussa koetan asettua loppukäyttäjän asemaan. Toisinaan testaan ideoitani esimerkiksi vanhemmillani, jotka ovat jo eläkeiässä. Joskus asiat, jotka itselle ovat itsestään selviä, voivat toisille olla hyvinkin hankalia. Esimerkiksi linkitykset eli sivustossa liikkuminen ja yrityksen yhteystiedot pitää olla helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä. Loppukäyttäjän lisäksi otan tietysti huomioon asiakkaan, jolle sivuja teen. Sivujen rakenne ja sisältö, saatava informaatio, jäsentyy sen mukaan, teenkö sivuja esimerkiksi yritykselle, joka tarjoaa matkailualan palveluita (Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston aikuiskampanja, leiskausta löytyy portfoliostani Web design -osiosta), tai yritykselle, joka myy ja asentaa ilmastointilaitteita (karltek.fi). Keskustelen myös heti projektin alussa asiakkaan kanssa siitä, miten tärkeänä hän kokee sivujensa näkyvyyden ja käytön mobiililaitteilla. 5 ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa havainnollistaa suunnitelman selkeällä tavalla.” Projektin käsikirjoitus ja suunnitelman havainnollistaminen käyvät käsi kädessä. Toisinaan teen sivuston rakenteesta niin sanotun rautalankamallin, toisinaan käytän sivuston navigaatiolistausta rakenteen kuvaamiseen, riippuen siitä, kuinka monta tasoa sivustolla on. Projektikohtaisesti mietin, riittääkö rakenteen esittämiseksi pelkästään navigoinnin/sivujen otsikot, vai listaanko lisäksi sivujen sisältöjen pääkohdat ranskalaisin viivoin ja/tai piirrän leiskan, jonka avulla asiakas saa paremman kuvan ulkoasusta (Portfolioni Web design -osiosta löytyvissä projektidokumentaatioissa kuvamateriaalia näistä). Värimaailman esitän vierekkäisinä värilaatikoina, joihin kirjoitan värien heksakoodit (Portfolioni Web design -osiosta löytyvässä Oy Karltek Ltd projektidokumentaatiossa kuvamateriaalia tästä). Samaan tiedostoon saatan kirjoittaa muutamia tekstejä sivustolla käytettävillä fonteilla. Esimerkiksi jos pohjalla on jokin väri, havainnoillistan, kuinka mikäkin ja minkäkin värinen fontti siinä näkyy. Kaiken kaikkiaan käsikirjoituksen ja sisältö-/ulkoasusuunnitelman laajuus riippuu paljolti myös asiakkaasta. Toiset haluavat sivuston avaimet käteen -periaatteella, toiset haluavat olla enemmän mukana sivuston suunnittelussa tai heillä on jo valmiina itse hahmottelemansa leiska sivun ulkoasusta. Vanhoja sivuja uudistaessani käyn asiakkaan kanssa läpi, mitä hän haluaa säilyttää, mitä muuttaa (Portfolioni Web design -osiosta löytyvässä Oy Karltek Ltd projektidokumentaatiossa esimerkiksi maininta tästä). 1.3 Rakenne ja informaatioarkkitehtuurisuunnittelun perusteet ja niiden merkitys tuotantoprosessissa ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella viestintätuotteelle selkeän, perustellun ja teknisesti toimivan rakenteen ja informaatioarkkitehtuurin.” Useimmiten internet-sivusto tehdään tarjoamaan informaatiota. Asiakkaasta riippuu, mikä sivujen tarkoitus on ja mitä niiden avulla tah- 6 dotaan sanoa ja tuoda esille. Minun tehtäväni on koota ja suunnitella asiakkaan tarpeiden pohjalta sellainen sivusto, joka tarjoaa loppukäyttäjälle hyvän ja selkeän paketin, jonka avulla hän pystyy tutustumaan esimerkiksi siihen yritykseen, jonka sivustolla on. Sivun rakenne ja sisällöt eivät saa olla liian monimutkaisia tai pirstottuja, eivät myöskään liian tuhteja paketteja, joita läpi kahlaessaan loppukäyttäjä väsyy eikä löydä etsimäänsä informaatiota. Sivuston ollessa hyvin laaja voin lisätä loppukäyttäjän avuksi sivustolle esimerkiksi hakukentän ja murupolun. Mahdollosuuksien mukaan pidän mielessä vanhan viisauden, ettei sivustolla pitäisi olla kolmea tasoa enempää. ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa ottaa suunnittelussa huomioon tuotteen käytettävyyden sekä ylläpidon ja päivitettävyyden.” Sivuja tehdessäni pyrin ottamaan huomioon eri laiteympäristöt, Mac, PC ja mobiililaitteet, sekä esimerkiksi eri selaimet niin hyvin kuin mahdollista, mielessäni sekä sivujen ylläpito ja päivitys että loppukäyttäjä (Portfolioni Web design -osiosta löytyvästä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiosta löytyy tarkemmin, miten testasin näitä asioita esim. tuossa projektissa). Työelämässä tehtäviini kuului muun muassa hippo.fi-sivuston päivitys. Päivitys tapahtui sivustoa varten tehdyssä sisällönhallintajärjestelmässä. Järjestelmä ei ollut kovin joustava. Myöskin päivittäminen vaati tietyn ympäristön ja selaimen, jopa selaimen version. Tällöin opin perusteellisesti, miten joustamattomuus hankaloittaa sivuston päivittämistä ja kuinka se jopa toisinaan estää halutunlaisten päivityksien tekemisen. Osallistuin myös muihin projekteihin, joissa oli mukana verkkoontekemistä. Tällöin sivusta seuraamalla jo opin, kuinka suuri merkitys selkeästi kommentoiduilla koodeilla on, sekä sillä, että sivustojen ja koodin toimivuus on tarkastettu mahdollisimman monilla laitteilla ja selaimilla. Näin pystytään välttämään julkaisunjälkeisiä paniikkitilanteita, kun kiireellä yritetään selvittää, miksei jokin toimi. Yllätyksiä saattaa kuitenkin tulla aina. Minun tehtäväni on pitää ammattitaitoni sillä tasolla, että pystyn näissä tilanteissa toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja ratkaisemaan ongelmat, sekä tuottamaan itse sellaista materiaalia, 7 että toisen henkilön on mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia siihen (kokemusperäistä). Selkeän ja tarkastetun koodin ja materiaalin lisäksi esimerkiksi valittu webhotelli ja mahdollinen julkaisujärjestelmä vaikuttavat sivujen päivitettävyyteen. Julkaisujärjestelmällä tehdyllä sivustolla (karltek.fi Joomla), tein asiakkaalle oman väliaikaisen käyttäjäprofiilin, jonka avulla hän pääsi katsomaan sivujen ulkoasua niiden tekemisvaiheessa. (Myöhemmin teen asiakkaalle uuden käyttäprofiilin, jonka avulla hän pääsee päivittämään sivuille materiaalia sen mukaan, mitä olimme hänen kanssaan keskustelleet, vaarantamatta esimerkiksi sivuston rakennetta. Teen asiakkaalle myös yskityiskohtaiset ohjeet päivittämisestä.) Kun sivuja ei tehdä julkaisujärjestelmällä tai asiakkaalla ei ole tarvittavia ohjelmia esimerkiksi kuvien muokkaamiseen, voidaan avuksi ottaa jokin muu palvelu, kuten Facebook, Twitter, YouTube jne. Tein hyväntekeväisyysjärjestölle html-sivut (help2orphans.com), joille perusinformaation lisäksi asiakas halusi säännöllisesti lisätä sisältöä. Keskustelin asiakkaan kanssa Facebookin käytöstä apuna. He avasivat järjestölle oman sivun Facebookiin, jonka feedi linkitettiin heidän internet-sivujensa etusivulle. Näin asiakas saa kuvamateriaalia ja informaatiota toiminnastaan sivuilleen kätevästi, eikä pelkoa sivuston rakenteen hajoamisesta ole. Tapoja on monia ja keskustelen asiakaan kanssa päivitystarpeista löytääksemme hänelle sopivimman tavan (H2O – Help to Orphans, Oy Karltek Ltd esimerkit). 2 VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA -VÄLINEET 2.1 Ammattimaisessa käytössä olevien laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuksien käyttö ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • osaa käyttää työprosessin eri vaiheissa vaadittuja laitteita ja ohjelmia, 8 • osaa käyttää sopivia ohjelmia still- ja liikkuvan kuvan käsittelyyn, tekstinkäsittelyyn, äänenkäsittelyyn, koostamiseen ja dokumentointiin.” Työelämässä eri laiteympäristöjen ja ohjelmien sekä muun muassa kameran- ja skannerin käyttö ovat tulleet hyvin tutuiksi. Adoben ohjelmista InDesignin, Illustratorin ja Photoshopin käyttö sujuvat rutiinilla. Olen kyseisillä ohjelmilla tehnyt satoja, jollen tuhansia erilaisia asiakastöitä, kuten lehtiä, esitteitä, lehti-ilmoituksia, mainoksia, clip art -kirjaston, kuvituksia, joulukalentereita, lukujärjestyksiä, messuseiniä, kuvituksia astioihin ja kuvien käsittelyä (portfoliostani löytyy kuvamateriaalia tekemistäni painotöistä, otan tutkintotilaisuuteen mukaan tekijänkappaleita tekemistäni töistä). Olen käyttänyt molempia sekä Mac että PC-ympäristössä. Myös Premiererin (portfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä html-koodiin), Flashin (porfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimistolle tekemäni Helsingin Helppi flash-joulukortti) ja DreamWeaverin (help2orphans.com) käyttö sujuvat ongelmitta. Tekstinkäsittelyyn ja muokkaamiseen olen käyttänyt esimerkiksi Microsoft Wordia, OpenOfficea, Notepadia ja Text-Editiä. Työssäni muokkasin toisinaan saamistani pdf- ja Excel-tiedostoista sisällöt ja tekstit sellaisiksi, että sain ne päivitettyä verkkoon (HIPPO-kisatuloksia hippo-fi:hin). Videoeditointiin ja äänenkäsittelyyn olen käyttänyt Adoben Premiere(portfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä html-koodiin) sekä iMovie-ohjelmia. Näillä olen lähinnä koostanut videomateriaalia omista matkoistani. Työelämässä toisinaan oli tarvetta lisätä videomateriaalia verkkoon (hippo.fi, hallintajärjestelmä ei kuitenkaan tukenut videomateriaalia). Käsitykseni mukaan juuri videomateriaali on yksi haastavimmista tiedostomuodoista. Kannatankin esimerkiksi YouTuben käyttöä apuna videomateriaalin kanssa silloin, kun se on mahdollista. Pyörää ei aina tavitse keksiä uudelleen. Osaan lisätä videoita sivustoille muillakin metodeilla, kuten upottamalla koodiin (portfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä html-koodiin). Microsoft Power Pointilla olen tehnyt esimerkiksi tarjousesistyksiä asiakkaille, Excel taipuu, mikäli sen on pakko (Excell ei ole tuotantopuolen suosikkiohjelma, kokemusperäistä). 9 ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa käyttää tarvittavia pakkaus- ja tallennustapoja.” Työelämässä erilaisten tiedostomuotojen ja pakkaustapojen käyttö, mitä missäkin tilanteissa käytetään ja miten ne vaikuttavat kyseiseen tiedostoon jne., oli minulle jokapäiväistä, joten niiden käyttö on minulle tuttua (painottuotteet, verkkomateriaali jne.). ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteet.” Työn sujuvuuden kannalta on hyvä hallita käytettävät välineet. Kun osaa itse liittää koneeseen laitteita kuten uuden näytön, skannerin tai tulostimen, saa tällaiset toimenpiteet tehtyä heti, eikä tarvitse odotella ketään apuun. Muutenkin minua on aina kiinnostanut tuntea koneet ja ohjelmat vähän syvemmin. Tämä tarkoittaa, että osaan ratkaista esiin tulevia ongelmia ja muuttaa käyttöjärjestelmien asetuksia sellaiseksi kuin haluan. Osaan myös käyttää apuna esimerkiksi Google-hakua ongelmien ratkaisemiseksi. Ohjelmointi on kuluneen opiskelun ja asiakastöiden sekä aikaisemmin kevyesti työelämässä tulla tutuksi. Koodi aukeaa ja osaan rakentaa sen kanssa sivustoja. Taitojen karttuessa olen alkanut kokeilla uusia ratkaisuja ja jälki alkaa näyttää minulta. Html ja html5 sekä CSS sujuvat hyvin. Ymmärrän myös varsinaisia ohjelmointikieliä, PHP:tä ja JavaScriptiä niin, että osaan käyttää niitä apuna sivustoja tehdessäni. Yksinkertaisten PHP-pohjaisten sivujen koko ohjelmointi sujuu itseltäkin. Osaan myös lukea ja muokata toisten tekemää koodia esimerkiksi käyttäessäni sivustojen rakentamiseen hallintajärjestelmiä, kuten Joomlaa (karltek.fi) tai WordPressiä, tai nettikauppaohjelmaa MyCashflow. Omasta portfoliostani (ecula.fi) sekä tekemästäni help2orphans.comsivustosta pääsee näkemään tekemääni koodia. 10 2.2 Verkkoviestinnän tuotannon työmenetelmät ja laadukkaiden tuotteiden toteutus ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • osaa analysoida omaa työtään ja arvioida oman työnsä merkityksen osana tuotantoprosessia, • osaa ammattimaiset työmenetelmät, alan ammattisanaston, selkeän havainnollistamisen ja tuotannon dokumentoinnin, • osaa tulkita kuvakäsikirjoituksia ja konseptikuvituksia.” 10-vuotisen työurani aikana olin mukana monenlaisissa projekteissa. Toisissa projekteissa oli mukana useampi ihminen (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston perhematkailuesitteet, Profit Card -kirjat), toiset tein täysin itsenäisesti (osuuspankkien HIPPO-lehti suurimmaksi osaksi). Tiedonkulku, vuorovaikutus, missä vaiheessa projektia mennään, yhteydenpito asiakkaisiin jne. on tärkeä pitää kunnossa, jotta projekti pysyy koossa. Näin yllätystilanteissakin pystyttään toimimaan paremmin. Mitä useampi ihminen projektissa on mukana, sen tärkeämpää on, että jokainen hoitaa oman osuutensa sovitusti tai ongelmien ilmaannuttua kertoo niistä heti. On myös tärkeää esittää asiat niin, että jokainen projektissa mukana oleva henkilö varmasti tietää ja ymmärtää, mitä tehdään (kokemusperäistä). ”Parempi varmistaa kuin katua.” Tehdessäni ohjeistusta toisille henkilöille pyrin olemaan selkeä ja selittää asiat mahdollisimman ymmärrettävästi. Lopuksi kerron, että mikäli kysyttävää on, rohkeasti vain. Ei voi olettaa, että toinen henkilö voi parista lauseesta tai serviettiin raapustetuista muistiinpanoista saada päähänsä samaa kuvaa asiasta kuin ne tehnyt henkilö, tai henkilö, joka on jo pidemmän aikaa muhittanut ajatusta päässään. Tiedän itse, miten hankalaa on tarttua työhön vajavaisten ohjeiden perusteella. Tämä kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua. 11 Työssäni oli käytössä Severa-niminen ohjelma, johon kirjasimme projekteissä käytetyt tunnit lyhyine selityksineen, esimerkiksi kuvitus 2,5 tuntia, projektihallinta 0,5 tuntia. Päivän aikana kirjoitin tekemäni työt paperille muistiin ja niihin käytetyn ajan. Seuraavana aamuna lisäsin ne järjestelmään. Kirjaan nytkin tunnit ja työt ylös itselleni paperille. Ammattisanasto on minulle tuttua (työkokemus). 3 VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPÄRISTÖ 3.1 Digitaalisen viestintätuotteen tuotanto ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • osaa suunnitella, toteuttaa ja testata viestintätuotteita eri käyttöympäristöissä, • tietää osuutensa koko tuotantoprosessissa ja osaa työskennellä itsenäisesti, • tietää tuotannon eri vaiheet ja työtehtävät, • ymmärtää viestinnän eettisiä kysymyksiä ja niiden vaikutusta omaan työhönsä, • ymmärtää viestintäalan toiminnan yhteiskunnassa.” Eri selaimilla on omat eroavaisuutensa ja ongelmansa sivustojen näyttämisen suhteen ja mobiililaitteiden yleistyessä pitää huomioida myös ne sivustoja tehdessä (portfolioni Web design -osiosta löytyvässä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä). Samoin tietokoneiden näyttöjen koot, pikselitiheydet, värien toisto ja kirkkaus vaihtelevat (kokemusperäistä). Sivustoja tehdessä otan erilaisten laitteiden, selaimien ja käyttöjärjestelmien vaatimukset huomioon mahdollisuuksien mukaan. Pyrin myös testaamaan sivustoja mahdollisimman monilla eri laitteilla ja selaimilla (portfolioni Web design -osiosta löytyvässä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä). Itse käytän töiden tekemiseen pääsääntöisesti Mac-tietokonetta, mutta työelämässä ja nyt opiskellessa olen käyttänyt paljon myös PC:tä. 12 Työelämässä totuin työskentelemään sekä osana ryhmää että itsenäisesti ja osaan katsoa projekteja kokonaisuuksina. Monesti tein koko projektin itsenäisesti. Tuotannon eri vaiheet ja työtehtävät ovat hallussani. Tämä kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua. Koska työskennellessäni yrityksen pääsääntöisenä kohderyhmänä olivat lapsiperheet ja lapset, olivat eettiset kysymykset aina mukana projekteissa. Olen siis tottunut miettimään projekteja myös eettiseltä kantilta. Tiedän vastuuni. Toisinaan olimme tilanteissa, joissa annoimme julkisia lausuntoja palautteisiin. Muutenkin käsittelin palautteita ja vastasin niihin. 3.2 Ammatin yhteydessä tarvittavan englannin kielen hallitseminen ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • ymmärtää englanninkielisiä työhönsä liittyviä asiakirjoja, käyttö- ja ylläpito-ohjeita ja tiedotusluonteista tekstiä, • osaa laatia englanninkielisen ansioluettelonsa ja kuvailla omaa ammattiosaamistaan englanniksi.” Käyttöjärjestelmäni ja käyttämäni ohjelmat ovat englanninkielisiä. Suurimmaki osaksi etsiessäni vastauksia vaikka koodatessa eteen tulleisiin kysymyksiin haen niitä englanniksi. Englannin kielen käyttö on siis jokapäiväistä. Englannin kielinen CV minulla on jo ollut monta vuotta (englannin kielinen CV löytyy portfoliostani). Osaan myös kuvailla osaamistani englanniksi (Me as Web designer löytyy portfoliostani). Tekemäni help2orphans.com -sivuston projektikieli oli englanti. Kaikki yhteydenpito ja kirjallinen materiaali oli ja on englannin kielistä. Natiivi britti asiakkaani ymmärsi minua hyvin ja minä häntä. 3.3 Digitaalisen viestintätuotteen tuotannon suunnitteluun ja hallintaan liittyvät prosessit ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • osaa laatia tuotannolle aikataulun sekä resurssi- ja kustannusarvion, • osaa raportoida työnjohdolle, 13 • • • tuntee tarjous- ja tuotantosopimuskäytännöt ja tekijänoikeuslainsäädännön, osaa tuottaa selkeää työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia, osaa esittää asiansa ymmärrettävästi asiakkaalle, työnantajalle ja muille työyhteisön jäsenille.” Minulla on kokemusta sekä aikataulutusten että resurssi- ja kustannusarvioiden tekemisestä työelämässä, samoin raportoinnista työnjohdolle. Olin myös mukana tarjous- ja tuotantosopimuksien tekemisessä. Pääsääntöisesti tarjous- ja tuotantosopumukset projekteissa hoiti myyntiosasto, mutta konsultoimme aina toisiamme ja he halusivat kuulla tuotantopuolen mielipiteen. Tekijänoikeuslaindäädäntö on tullut tutuksi työskennellessä ja osaan ottaa sen huomioon. Tämä kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua. Töihin liittyvää kirjallista materiaalia olen tuottanut paljon, esimerkiksi suunnitelmia, memoja, sähköposteja jne. Olin yhteydessä asiakkaisiin lähes päivittäin sähköpostitse tai puhelimella. Totta kai myös toimistossa olimme jatkuvassa kontaktissa muiden työntekijöiden ja työnjohdon kanssa, keskustelimme eri projekteista ja pidimme ns. brainstormauksia, tiimipalavereita jne. Minulla oli myös toisissa projekteissa (esim. osuuspankkien HIPPO-lehti) mukana ”alaisia”, joille avasin projektin ja ohjeisitin heitä. Minä myös neuvoin heitä pulmatilanteissa ja kommentoin heidän tuottamaansa materiaalia. 3.4 Julkaisukanavien erot ja tallennus- ja jakelumuotojen vaatimukset ”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja • tuntee julkaisukanavien eroja ja merkityksiä, • osaa siirtää valmiin ja testatun tuotteen jakelukanavaan, • hallitsee työtiedostojen versionhallinnan, • hallitsee oikeiden tallennus- ja jakelumuotojen käyttämisen eri medioissa, • tuntee keskeisimmät tiedostomuodot.” Painetun ja sähköisen jakelukanavan erot ja merkitykset ovat minulle selvät (esim. osuuspankkien HIPPO-lehti, hippo.fi). Vaikka periaate 14 molempiin kanaviin tuotetuissa materiaaleissa ja työnkulku ovat samat, niihin tuotetun materiaalin työstämistavat ovat erilaiset. Olen testannut tekemiäni sivustoja eri laitteilla ja selaimilla ja sen jälkeen siirtänyt materiaalin webhotelliin ja julkaissut sivuston. Tämän jälkeen olen vielä uudelleen käynyt sivuston läpi, jotta ne varmasti toimivat, kuten pitää. Olen myös tehnyt sivuston suoraan verkkoon julkaisujärjestelmällä (portfolioni Web design -osiosta löytyvässä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä). Webhotellin hankinta on minulle tuttua, samoin domainsiirrot (help2orphans.com ja karlte.fi domainit siirrettiin molemmat, portfolion Web design -osiosta löytyvissä projektidokumentaatioissa tarkempaa kuvausta näistä). Osaan arvioida eri webhotelleja. Osaan myös tehdä painotuotteesta painotiedoston ja lähettää sen reproon (HIPPO-lehti). Työtiedostot on hyvä pitää järjestyksessä, jotta homma pysyy kasassa. Versiohallinnointi on tutta. Olen esimerkiksi tehnyt saman ilmoituksen moneen lehteen, jokaisen ilmoituskoko hieman eri, samoin resoluutio saattoi vaihdella (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston aikuiskampanja). Samalla tavalla olen tehnyt eri sivustoille erikokoisia bannereita, joissa kaikissa sama sisältö (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimston aikuiskampanja). Olen myös tehnyt painotuotteesta useita kieliversioita (osuuspankkien HIPPO-lehti suomi ja ruotsi, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston perhematkailuesite suomi, englanti, saksa, ruotsi, viro). Kuten jo aikaisemmin olen kirjoittanut, eri tallennus- ja jakelumuodot sekä keskeisimmät tiedostomuodot ovat minulle tuttuja. Tiedän myös sen, mitä vaatimuksia kullakin medialla on materiaalin suhteen. Materiaalin siirtotapoja on monia, kuten ftp, atp, sähköposti jne. Tämä kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua.