Pari sanaa päätoimittajalta - SF-Caravan Ydin
Pari sanaa päätoimittajalta Verenvaihtoa Yhdistyksemme on pian neljä vuotta vanha ja Hämeenhelmen alueemme olemassa kolmatta kesää, joista kaksi auki yleisesti. Perustajajäsenet ovat puurtaneet yhdistystä ja aluetta eteenpäin hengästyttävällä tahdilla. Työtä on ollut pienelle porukalle yllin kyllin, taukojakin on pidetty, mutta pysähtymiseen ei ole ollut varaa. Sisältö Pari sanaa päätoimittajalta……..……….1 Sisällysluettelo…………………......…….1 Painavia sanoja puheenjohtajalta……...2 Aluepäällikön ajatuksia………………….2 Selvästi on ollut havaittavissa alun mielettömän innostuksen laantumista. Aina ei ole tuntunut, että tämä olisi vain harrastus, jonka ”harkat” voi halutessaan jättää väliin. Paljon on asioita, jotka on tehtävä, vaikka ei huvittasi. Kuin töissä. Yhteystiedot………………………………3 Saatu positiivinen palaute vierailijoilta antaa uskoa siihen, että ainakin jotain on tehty oikein. Se tuo lisävirtaa alueen kehittämiseen edelleen. Onnistuneet talkoot antavat samanlaisen virtapiikin; se vanha yhdessä tekemisen meininki ei olekaan kadonnut vaan löytyy sittenkin! Juhannushuumaa…………………… 7-8 Mutta jotain muutakin tarvitaan, jotta päästään eteenpäin; uutta verta! Onneksemme viimeisen vuoden sisällä sitä on saatukin, mutta viime kesän kuluessa olemme saaneet alueellemme todellisen veritankkauksen. Porukkamme on noin tuplaantunut; mukaan on liittynyt kaikenikäisiä, mutta eritoten nuorten lapsiperheiden osuus on huomattava. Hämykaraokefinaali….……………….....13 Helmitoimikuntakin saatiin elvytettyä; paljon uutta nuorta verta, ja sitä kautta uusia tekijöitä, uusia ja ajan hermolla olevia ideoita. Toivottavasti sieltä ja siellä kasvaa into vaikuttaa yhdistyksen asioihin laajemmaltikin, ja kevään yleisessä kokouksessa meillä on tunkua hallituspaikoille. Me mummoiässä olevat koitamme pyristellä esimerkiksi sosiaalisen median syövereissä, emmekä silti pysty hyödyntämään sen kaikkia mahdollisuuksia. Tietysti meidänkin kokemusta tarvitaan, ettei jokaisen tarvitse samaan seinään lyödä päätään tai kääntää jo käännettyjä kiviä. Hämyjen karaokekuningas……………...3 Hallitus…………………………………….4 Sinkku-iltamat……………..……………5-6 Laulu & tanssi…………..………………..9 Elomessut…..……………………………10 Keppiskarnevaalit…………….…… 11-12 Tutustutaan Jouniin……………………..14 Yksillä Tulilla treffit………..………….15-16 Helmessä vierailulla……………………. 17 Kausipaikkalaisten elojuhla…………….18 Tulimies Mauri…………………………...19 Tulevia tapahtumia…………………… 20 Hämyralli pyörii…………………………..20 Nuoret karavaanarit……………………. 21 Kasvavat karavaanarit…………………..22 Mutta kyllä se vanha koirakin uusia temppuja oppii. Voin varmaan ansaitusti hieman ylpeänä kertoa, että olen taittanut tämän lehden kokonaan itse: kokeilemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta. En tarvinnut kuin hieman apuja aikuisilta pojiltani, jotka askel askeleelta ovat minua opettaneet. Ja opettelu jatkuu... Arja 1 Painavia sanoja puheenjohtajalta Tervehdys kaikki karavaanarit! Nyt kun kesä mennyt on, syksy saapuu... Laulun sanoja mukaillen ollaan jo vuoden loppupuolella. Maailmalla tapahtuu paljon ja niin meilläkin. Talouden lukujen näyttäessä heikkoja arvoja maassamme ja muuallakin ovat karavaanarit silti liikkuneet leirintäalueilla kiitettävästi. Vaikka itse en tänä kesänä juurikaan ehtinyt reissaamaan, on meillä riittänyt vieraita oikein mukavasti. Välillä jopa jo hirvittänyt, että mahtuuko kaikki paikalle? Sehän on kyllä silti positiivinen ongelma, joka tietysti otetaan jatkossa huomioon, kun tapahtumia ja treffejä suunnitellaan. Yhdistyksen jäsenet ja jopa naapurit ovat olleet kiitettävän aktiivisia alueemme kunnostamisessa kauden aikana ja suurella innolla järjestämässä tapahtumia. Siitä iso kiitos kaikille! Talkootyötä riittää silti vielä, mutta kyllä kaikki aikanaan tulee hoidettua, kunhan vähän rentoudutaan välillä. Kesän aikana oli monia hienoja tapahtumia. Mm. juhannusta juhlittiin orkesterin tahdittamana, Keppiskarnevaaleilla pienet karavaanarit ravasivat ja laukkasivat suurella innolla hymyssä suin. Vannarit kävivät tervehtimässä meitä 13 hienon auton ja vaunun kanssa, ja Yksillä Tulilla treffeillä oli paljon väkeä maistelemassa loimulohta sekä rosvopaistia ja kaikki tuntui olevan tyytyväisiä herkkuihinsa. Viimeisimpänä meillä oli kausipaikkaisten Elojuhlat, joka oli jo muodostunut perinteeksi. Vpj Hanskin toimiessa lihanleikkaajana puolikas sika hupeni nopeasti ja hyvää oli. Tulossa meillä on vielä tänä vuonna ainakin Ysäribileet, ValoWeenit ja pikkujoulut. Sitähän ei vielä tiedä, mitä meidän aktiivit keksivätkään? Mutta se on varmaa, että alueella tapahtuu syksyllä ja talvella koko ajan. Kiitos vielä kerran kaikille aktiiveille tapahtumien järjestäjille ja mukana olleille. Yhdessä me tehdään näistä juhlista hauskoja sekä meidän näköisiä. Vaikka hommaa riittää vielä, jokaisen kuitenkin kannattaa muistaa, että tämä on meidän yhteinen kiva harrastus! Ja tervetuloa, te kesän aikana tulleet kaikki uudet kausipaikkalaiset! Turvallisia matkailukilometrejä karavaanareille ja poiketkaahan tutustumassa alueeseemme. Terv. Pj Pauli Aluepäällikön ajatuksia Tervehdys karavaanarit Nyt syksyn kynnyksellä voi hetkeksi pysähtyä ja miettiä kulunutta kesää. Paljon oli keväällä tehtävää ja paljon on saatu tehtyä tämän kesän aikana. Koko alueen tiestö on pinnoitettu asfalttimurskeella, joten kyllä kestää isompaakin yhdistelmää. Monenlaista kukkaa, puuta ja pensasta on alueelle istutettu, ja vielä nyt syksyllä laitetaan lisää. Lapsille hankittiin pomppulinna ja leikkimökki, leikkialue myös aidattiin; nyt kelpaa vipeltää turvallisesti. Mukavaa huomata, kuinka vierailijoiden joukko on löytänyt kesän kuluessa Helmeen, jopa pidemmäksikin aikaa. Monenlaisia tapahtumia ja treffejä on taasen vietetty onnistuneesti. Ensi kesän tapahtumista ehkä suurin on Hämyjen karaokefinaali, jonka saimme järjestettäväksi. Helmitoimikuntakin on taasen saatettu iskuun. Toimikunnassa on paljon nuorta innokkuutta ja halua viedä aluetta eteenpäin. Joten tästä on hyvä jatkaa uudelle kaudelle, tosin aluehan ei hiljene talveksikaan vaan on viikolla omatoimialue ja viikonloppuisin on isäntäpäivystys, jolloin palvelu pelaa ja vaihtelevaa ohjelmaakin pyritään järjestämään. Kyllähän tässä jotain pientä rakennushommaa tehdään talven aikanakin tai ainakin suunnitellaan uusia kujeita, joten tavataan Helmessä. Syysterveisin Pertti 2 Yhteystiedot Hämyjen karaokekuningas 2015 Jouni Friman SF-Caravan Ydin-Häme ry SF-Caravan Ydin-Häme ry JÄSENLEHTI 3/2015 4.vuosikerta Julkaisija SF-Caravan Ydin-Häme ry Leppäkoskentie 788 12380 Leppäkoski pj Pauli Leimu 050-3479647 Päätoimittaja Arja Oja 050-3508933 arjaoja2@gmail.com Taitto Arja Oja Lehden ilmestymisajat 1/2016 tammikuun loppu 2016 2/2016 toukokuun loppu 2016 Aineistoaikataulu 1/2016 tammikuu 10. pv. mennessä 2/2016 toukokuun 10. pv. mennessä Aineistot sähköisesti arjaoja2@gmail.com Muu aineisto Arja Oja Käpytie 4L 13720 Parola Kannen kuva Jenni Haikala kuvassa Oona Laine Keppiskarnevaaleissa Tämän vuoden Hämykaraokefinaali pidettiin helteisessä säässä Lahden yhdistyksen alueella Artjärven Vuorenmäellä 21-23.8.2015. Yhdistystämme oli edustamassa naisten sarjassa Anne Forslund ja miesten sarjassa Jouni Friman. Anne edusti meitä hienosti, vaikka ei lopputuloksissa sijoittunutkaan kärkikolmikkoon. Sen sijaan Jouni toi voiton yhdistyksellemme! ONNITTELUT! Meillä on ilo ilmoittaa, että vuoden 2016 Hämykaraokefinaali pidetään alueellamme Hämeenhelmessä 19.-21.8.2016. TERVETULOA! Lisää aiheesta sivuilla 13 ja 14. 3 HALLITUS Lehden toimitus pyysi hallitusjäseniä hieman valottamaan taustaansa ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Caravan jäsennumero / karavaanari mistä lähtien? Kotipaikka? Perhe? Kengän numero? Lempiruoka? Pauli Leimu puheenjohtaja 69857-0 Hattula, Parola Aikuiset lapset 42 Savustettu lohi Hannu Anttonen varapuheenjohta ja Arja Oja sihteeri 141083-0, reissaaja toisessa polvessa. Lahti mie ja lapset + hännänheiluttaja Domino 39 Kaakao Jenni Haikala taloudenhoitaja, jäsenkirjuri 111266-0 / karavaanari 1990 alk Hattula, Parola Viisi aikuista lasta + liuta lainalapsia 36 Medium kypsennetty naudanpihvi 143270 Hausjärvi Perhettä on 46 Kaikki 133444-0 Riihimäki Minä, emäntä, Aleksi, Janna ja Sonja + karvaisin Bella. siro 43 Lasagne 136618 Lammi 4 lasta, avopuoliso + koira siro 43 lihapullat ja muusi Pertti Toivonen 73417-0 Hämeenlinna kihloissa, 3 aikuista poikaa + 3 tyttöä ja 2 poikaa enemmän tai vähemmän "omia" 43 Palapaisti Jari Friman 105301-0 Hattula poikani Toni 23v ja Hönö kolli n.20v siro 48 Lempiruokaa ei oikein ole, kaikki maittaa. Jari Leskinen Varajäsenet Pentti Oksanen 110658-0 Lahti On 42 Pihvi Sauli Erkkilä 4 Sinkku-iltamat Hämeenhelmessä 12-14.6.2015 Tämä tarina on koostettu kahden vieraan kokemuksista ja kertomuksista sinkkuiltamista. Kiitos kirjoittajat Sami ja neiti X! Sami: ”Keväällä selailin Facebookia ja vastaan tuli karavaanaari sinkuille tarkoitettu tapaaminen uudella leirintäalueella, joka olisi sopivasti todella lähellä. Viikkoa ennen tapahtumaa kävin tyttöni kanssa varaamassa paikan autolleni, kun tuo on hieman isompaa kokoa ja paikan saaminen voisi olla vaikeaa tapahtuman ollessa jo käynnissä. ” Neiti X: ”Messilässä olleet treffit meni ohi muiden kiireiden takia, mutta jo hyvissä ajoin varauduin uuteen treffiviikonloppuun. Paikka luvattiin järjestää vaikka mistä, kun soitin torstaina ja tiedustelin, vieläkö mahtuu, jos lauantaina tulee...” Helmen tunnelmallista karaokea… oik. tapahtumavastaava Jenni. Perjantai: Sami: ”Olin ikävästi iltavuorossa kyseisen viikon ja pääsin siten paikalle perjantai-iltana vasta klo 20 nurkilla. Pikaisesti auto parkkiin, leiri pystyyn ja sitten olikin saunan aika. Lauteilla ja terassilla tuli istuskelua hyvä tovi ja muiden saunojien kanssa höpistessä löytyi yhteisiä tuttuja.” Saunojen jälkeen oli ohjelmassa sananselityspeliä, tutustumista toisiin, karaokea ja tanssia siinä sivussa. Sami :”Sisään astuessani olikin jo tupa täynnä sekä karaoke ja tanssit hyvässä vauhdissa. Ilta meni nopeasti, juteltua tuli jonkin verran, jokunen lonkero juotua ja muutamat pitkät katseetkin tuli vaihdettua. Ihan mukava ilta. Lopulta hipsin yöpuulle joskus yhden korvilla.” Lauantai: Sami: ”Aamulla heräilin yhdeksän maissa auringonpaisteeseen, merkillinen ilmiö tälle kesälle... Aamupala venähti aika pitkälle ja sen jälkeen olikin ohjelmassa pihapelejä. Kesän ensimmäinen kunnollinen kesäpäivä osui sopivaan rakoon, kun päärakennuksen edessä alkoi Mölkky-turnaus.” Mölkkytaidot oli koetuksella melkein kaikilla… Neiti X: ”Lauantaina saavuin sitten auringon helliessä treffipaikalle Hämeenhelmeen ja auto parkkiin paraatipaikalle, ja lähes samantein alkoi mölkkykisat. No tuuria ei kisassa ollut, vaikka taitoa olikin yllin kyllin ja häviöt seurasivat toisiaan. Iloinen meininki oli kuitenkin pelaajien kesken ja samalla sai nimet näppärästi selville, kun heittovuoroja kuulutettiin. Yksi mies vain olisi mielellään heittänyt minua ennen ja heittikin, josta meikätyttö kimpaantui ja ”jätkän” pärstä laitettiin heti muistiin paremmin. No anteeksipyyntö oli hellyyttävän kaunis, joten ei kauan kaunaa kannettu.” Sami: ”Palikkaa heitellessä ja jutellessa hyvässä seurassa aika kului rattoisasti. Voittoa ei itselle tullut, vaikkakin lähelle pääsin muutaman kerran, se kisapaine oli varmaan vain sietämätön. Seuraavana oli ohjelmassa hierontaa, mutta siihen en ollut varannut aikaa. Olisi pitänyt, sillä sen verran tyytyväisiä siellä käyneet tuntuivat olevan.” Neiti X:” Tikkakisan aioin missata ja haukata jotain siinä välissä, joten autolle välillä. Kun sitten saavuin täysine vatsoineni lepuuttamaan jalkojani auton sivustalle välipalan jälkeen, saapui juttuseuraa heti paikalle. No kukas muu kuin heittovuoron ryöstäjä. Joku huikkasi sitten terassilta, että karaoke-laitteita ”testataan” paraillaan ja tango soi, joten eikun ex-temporee päivätanssit pystyyn, kun juttuseura oli valmis meikäläistä pyörittämään. Taisi siinä mennä tangot ja valssit poikineen, ennen kuin muistettiin, jotta tässä yleisillä treffeillä oltiin, joten etsimään muita, mitä mahtavat hommailla. Mölkkykisat sai jatkoa ja huono tuuri myöskin. Harjoittelen seuraavaan kovasti, varokaa vaan!” 5 Neiti X: ”Seuraavaksi oli uikkarisaunan vuoro ja rohkeana kapusin sinne miesten keskelle lauteille. Onneksi joku muukin uskalias nainen tuli myöhemmin, ettei yksin tarvinnut olla naissukupuolen edustajana paikalla, lopulta fiftyfifty naisia ja miehiä. Altaan vesi oli mittarin mukaan +21C, mutta uskallan olla asiasta eri mieltä. Hyvin se kuitenkin virkisti ja löylyyn takaisin lämmittelemään. Meillä oli saunallinen herrasmiehiä paikalla, joten pesut saatiin naisten kanssa suorittaa ihan keskenämme ja miehet odottivat vuoroaan ulkona. Näin tämä homma pelaa, vaikkakin olishan se selänpesijän rooli ihan mukava puolin ja toisin. nooh, hyi minua! Sami: ”Miinuksena pieni huimauskohtaus uima-altaassa ja joudun tunnustamaan, että hukkasin altaasta hyvän määrän vettä, kun nojasin reunaan vähän varomattomasti, hups. Mutta plussana taas hyvät löylyt ja mukava seura.” Vas. herrat A, B ja C, oik. neiti X : menossa siis napakymppi! Neiti X: ”Napakymppi-kisa luvassa, taisivat lahjoa, kiristää tai muuten pakottaa minulle herrat sermin taakse, mutta lopulta oli kolme uskaliasta miestä vastaamassa kiperiin neiti-X:n kysymyksiin. Tulos selvisi helposti lopulta, sillä valitsemalla A:n tai B:n olisi saanut 2 yhden hinnalla ja siihen ei rahkeet riittäneet minullakaan, vaikka joskus vastaan kahta tai useampaa naista samalla kertaa. Pääpalkinto oli huippuluokkaa ja uskon muiden harmittelevan jälkeenpäin, että missasivat mahdollisuuden moiseen.” Sami: ”Napakympissä Kari Salmelaista ei näkynyt vaikkakin Pertsalla oli saman tyylinen stetsoni päässä kun Karilla aikanaan. Kilpailu oli hauskaa seurattavaa sivusta, kun neiti x kyseli kysymyksiään, osa valmiiksi kirjoitettuja ja osa tuntui tulevan neidin omasta päästä. ” Sami: ”Ilta jatkui parikilpatanssin muodossa, tällä kertaa tavoitteena oli puhkoa neidin jalkaan solmittu ilmapallo. Tässäkin lajissa jyvät erottuivat akanoista ja voittajapari löytyi.” Neiti X : ”Karaoketanssit kestivät loppuillan ja tanssittua todella tuli! Naisparissakin mentiin välillä humppaa, kun sain uskoteltua, että osaan viedä. No, ehkä se oli ihan kelvollista.” Neiti X : ”Ihan lähes viimeiseksi vedin taukojumpan kaikille vielä paikalla olijoille Kyösti Mäkimattilan rockin tahtiin, jotta paikat vetreytyisivät päivän koitoksista ja sitten nukkumaan. Oho, taisin saada saattajan matkaan, joten ei huono ilta. No, sinkkuja tässä ollaan. Pusu auton ovella ja hyvää yötä! ” Tanssikisan pyörteissä pyrittiin puhkomaan toisten ilmapallot. Sunnuntai: Sami : ”Päivälle oli yksi ohjelma, terassikahvit, mutta sateen takia ne oli siirretty sisätiloihin. Kupposten ääressä jutellessa vierähti hetki jos toinenkin. Lopulta oli laitettava leiri kasaan ja suunnattava auton nokka kotia kohti.” Neiti X: ”Sunnuntaiaamuna heräsin sateeseen ja ihmettelin edellispäivää, venytellen nautinnollisesti ennen kahvin keittoa. Olipas mukava kokemus nämä sinkkutreffit! Jäiköhän ainokaisiksi? Aika näyttää ;-) Vielä viimeiset lähtökahvit ja sitten kotimatkalle. Kiitos järjestäjille ja Hämeenhelmelle!” Sami : ”Viikonlopusta jäi mieleen mukava seura, lauantain hyvä sää, hauskat ohjelmanumerot, pitkät katseet, valkoinen kesämekko ja autoakin oli mukava esitellä muille karavaanareille. Kiitokseni tapahtuman järjestäjille ja tietenkin muille osallistujille, teitte tästä hyvän viikonlopun.” Kirjoitukset kokosi tapahtumajärjestäjä Jenni Haikala. Kuvat; tapahtumassa mukana olleet. 6 Kirjoitan tässä tapahtumavastaavan roolissa… hmm, ensimmäistä kertaa sekä vastaavana että kirjoittajana… Juhannus aatto aamu valkeni hieman sateisena ja viileänä, väkeä oli Helmeen saapunut silti mukavasti. Juhannuskoivuja jaettiin vieraille omalle vaunulle haettavaksi. Säästä huolimatta juhannusväki oli hyväntuulista. Alue koristeltiin koivuin ja luonnonkukin. Satu oli järjestänyt lapsille omaa ohjelmaa mm. piirustuskilpailun ja muuta mukavaa. Tikkakisat pidettiin Tornissa, että väki pysyi kuivana; samanaikaisesti lapsille oli oma kisa ja aikuisille oma. Osallistujia oli mukavasti kumpaankin ryhmään ja pienet palkinnot .tietenkin kisojen voittajille. Juhannus ruokailuun oli suunniteltu pitkä pöytä, johon väkeä odotettiin omin eväin. Osa oli jo ehtinyt ruokailla omalla vaunullaan, joten tilaa oli reilusti... ja tokihan paikalla olijat herkuttelivat pitkän kaavan mukaan. Alue täyttyi naurusta ja onnen kiljahduksista, kun pienet juhannuksen juhlijat pääsivät pomppimaan trampoliinille ja pomppulinnaan. Liput salkoon ja juhannusjuhlat voivat alkaa. Lippu nostettiin salkoon ja puheenjohtaja piti lyhyen ja ytimekkään puheen ja toivotti juhlakansan tervetulleeksi. Juhannussaunoja oli kaksin kappalein: iso sisäsauna ja lisäksi pihasauna vihtasaunana, jotka sinne halusivat. Niin ja yöllä lämpeni vielä uikkarisauna. 7 Saunojen jälkeen Seppo ja Sankarit orkesteri virittelivät soittimensa kuntoon. Juhannuskokko poltettiin ja kuinka ollakaan sää suosi meitä niin ettei satanut. Tunnelma oli hilpeä... juhannusfiilis! Ilta kuluikin tanssin pyörteissä, oli menoa ja meininkiä. Kun Seppo ja Sankarit pitivät taukoa, lavalle hyppäsi meille jo tuttu Iiro Repo. Hän soitteli ja lauloi meille biisin jos toisenkin. Tanssityylejä nähtiin monenmoisia; myös kolmen kimppa. Oik. Orkesteri Seppo ja Sankarit viihdytti juhannusyönä ja viritti monenlaiseen tanssiin. Vas. Tanssien tauolla nautittiin juhannuskokon loisteesta. Juhannuspäivä näytti jälleen samalta kuin aattokin. Saappaanheittokisan ajan kuitenkin oli satamatta ja jälleen oli runsas osanotto. Lapsille oli oma ryhmänsä ja aikuisille omansa; palkinnot tietenkin jaettiin voittajille. Lajista innostuttiin niin, että jotkut kävivät vielä illallakin kisailemassa. Ja saapas lentää… pitkälle! Jussibingo olikin sitten suosittu laji: meillä oli niin sanotusti - ei tupa vaan - Torni täynnä väkeä. Niin voittajat kuin voitotta jääneetkin saivat lopuksi bingokahvit makoisan pullan kera. Saunojen jälkeen illalla oli vuorossa Tallituvan karaokea ja tanssia. Ja väkeä riitti. Tapahtumavastaavat Minna ja Jari bingoisäntinä täydelle salille. Ohjelmaa jäi vielä sunnuntaillekin; lasten tikkupullan paisto jouduttiin perumaan sateen takia juhannuspäivänä, joten sunnuntai aamupäivä meni mukavasti pullaa paistaessa. Ja maistui se aikuisillekin -eikä muuten satanut. Kaiken kaikkiaan oli mukava ja hyvä fiilis koko Juhannuksen ajan. Kiitosta tuli paljon, mikä lämmitti mieltä. Minna Koski kuvat Arja Oja 8 Laulu & Tanssi viikonloppu Hämeenhelmessä karaokelaulu raikaa ja jalalla pistetään koreasti ympäri vuoden, yleensä viikonloppuisin, kesällä viikollakin. Heinäkuun toinen viikonloppu pyhitettiin yksinomaan hyvän musiikin kuuntelulle, laulamiselle ja tanssimiselle. Tapahtuma pistettiin pystyyn ennätysajassa eli kahdessa viikossa, Helmessä ensimmäistä kertaa vierailleen Lauri eli Late Frimanin lauluäänen innoittamana. Onneksi nykyajan tekniikalla saatiin tuossakin ajassa levitettyä tietoa asiasta, ja paikalle saapui runsaasti vierailijoita. Late oli yhdessä isänsä, vakituisen karaokeisäntämme Jounin kanssa tapahtuman ”tähtiä”: ilman heitä tapahtumaa ei olisi järjestettykään. Meidän kaikkien onneksi he ottivat talkoohengessä tehdyn laulupyynnön vastaan ja näin me muut saimme nauttia monista tunteikkaista ja tanssijalat vipattamaan saavista kappaleista. Viikonlopun musiikista vastasivat Lauri ja Jouni Friman. He esittivät karaokekappaleita vuorotellen kaksi tuntia sekä perjantai- että lauantai-iltana; loppuaika pitkälle aamutunneille venyneestä illasta mikki oli vapaa kaikille halukkaille. Uutuutena Helmessä olivat myös vaihtuvat värivalot ja savukone, jotka yhdessä upeiden lauluesitysten kanssa loivat uskomattoman upean fiiliksen. Myös vieraat kiittelivät, etteivät olleet missään muualla karavanalueella kokeneet vastaavaa. Tanssitunnelmaa loivat upeiden lauluäänten lisäksi värivalot ja savukone. lllan musisoinnin lisäksi lauantaina pidettiin myös päivätanssit. Tornin vanhanajan latotanssitunnelmaa oli seuraamassa mukava joukko, osa tanssimassa osa vain muuten tunnelmoimassa. Koska musiikki ja laulu kantautui kauas, osa nautti siitä omalta leiripaikaltaan; sielläkin pystyi pyörähtämään tanssiaskelin niin halutessaan. Päivätansseissa pääsi vanhanajan latotanssifiikseen. Viikonlopun aikana tuli todistettua jälleen kerran musiikin yhdistävä voima. Hyvillä mielin erkanimme tahoillemme odottaen seuraavaan karaokekertaa, mikä olisi ehkä jo seuraavana viikonloppuna… teksi ja kuvat Arja Oja 9 MUKANA ELOMESSUILLA Hallitus teki rohkean päätöksen osallistumisesta Hämeenlinnassa 7.-8.8.2015 järjestettäviin Elomessuihin. Vastuun messuista hallitus kirjasi allekirjoittaneelle sekä yhdistyksen sihteeri Arja Ojalle. Hannu esittelemässä messuvieraille alueemme sijaintia Suomen kartalla. Miksi kannattaa osallistua tällaisiin messutapahtumiin? Hyvin yksinkertaisesta syystä: tapahtumassa, jossa on noin 50000 kävijää, on näkyvyys se tärkein asia. Mukaan lähtemistä puolsi sekin, ettei muita Caravan yhdistyksiä ollut ilmoittautunut messuille. Lisäksi saimme myös Caravan-liitolta materiaalin muodossa tukea tapahtumaan. Meille annettiin vapaat kädet hallitukselta järjestää meidän näköinen esittely messuille. Arja suunnitteli A5 kokoisen esitteen yhdistyksestä ja alueesta, lisäksi meillä oli käyntikortteja jakaa kiinnostuneille. Arpajaiset järjestimme kumpanakin päivänä kaksi kertaa. Arpalipukkeessa oli lisäksi kysely, jossa kysyttiin kiinnostusta saada lisätietoa yhdistyksestämme. Saimme yli 200 palautetta, joista liki kolmessakymmenessä toivottiin lisätietoa sähköpostitse. Palkintoja arpajaisissa oli sekä liitolta että yhdistykseltä. Yllätyksenä meillekin valkeni, miten paljon kiinnostuneita kävi meidän yhdistyksen teltalla kyselemässä meidän toiminnasta tai olivat kiinnostuneita ylipäätään Caravan elämästä. Meillä oli loistava mahdollisuus kertoa, miten meidän uusi alueemme on valmis vastaanottamaan vieraita. Samalla myös liitto sai osansa uusista jäsenistä, joita kirjasimme liittymään Caravan perheeseen. Näin jälkeenpäin katsottuna, voin vakuutta, että meidän kannatti lähteä vaikka pienellä riskilläkin mukaan messuille. Toivonkin, että nykyhallitus katsoo tulevaisuuteen ja harkitsee ensi vuonnakin osallistumista tapahtumaan. Vaikka olimmekin Arjan kanssa tapahtumassa kaksi päivää yhteen menoon aamusta iltaan, ei aika tullut missään vaiheessa pitkäksi, sillä meillä oli kokoajan säpinää teltallamme, kun vieraita ja tuttuja tuli ja meni. Teksti Hannu Anttonen Kuvat Hannu ja Arja Arpajaisten onnelliset voittajat oikealla pääsevät tutustumaan karavaanarielämään voitettuaan 2 vrk majoituksen Hämeenhelmen alueen vuokravaunussa. 10 Hämeenhelmessä tapahtui taas 31.7-2.8. Helmessä järjestetyt Keppiskarnevaalit saivat kaikenikäiset lapset hankkimaan tai tuunaamaan itselleen keppihepan viikonlopun kisoja varten, ellei jo ratsua sattunut omistamaan. Osallistujia riitti kuin myös iloisia hetkiä, naurua, riemua. Eikä keppiskisat olleet suinkaan tapahtuman ainoa aktiviteetti: Lastenkonsertissa lavalle nousi orkesteri Kivikauden Lapset, poniratsastukseen riitti halukkaita jonoksi asti ja lastenkaraokea soi saluunassa naamiaisasuja unohtamatta. Herkkusuiden ihan paras löytö oli teltassa järjestetyt lettukestit, joka oli ilmainen kaikille vieraillemme. Saluunassa oli lasten länkkärihenkiset naamiaiset ja karaoke. Pieniin ja isompiinkin suihin katosi lettu poikineen… ja vielä yksi! Sunnuntain loppuhuipentumana oli juhlamarssi ja palkintojenjako. Talkooporukalla järjestetty tapahtuma piti sisällään monen monta nimeä, joille kiitos kuuluu. Tämä tapahtuma ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen, joita Hämeenhelmessä tullaan kokemaan. Meillä on ahkera ja iloinen porukka, jolta ei virta lopu! Kuvat saavat kertoa lisää siitä riemusta, jota viikonlopun aikana saimme kokea! Teksti: Larissa Tissari Lastenorkesteri Kivikauden Lapset sai kaikki liikkumaan musiikin mukana. 11 … räjähtävää nopeutta vaativa ravikisa. Keppihevosille oli ketteryyttä vaativa esteratsastuskisa ja… Myös lähettäjällä ja ajanottajilla oli vaativan tarkka tehtävä, jotta kaikille saatiin aika kirjattua oikein. Vas. Keppihevosten lisäksi kaikki halukkaat pääsivät oikean ponin selkään, vaikka useammankin kierroksen ajaksi. Oik. Aikuisillekin oli ohjelmaa; karaoke. Tapahtuman päätti juhlakulkue ja palkintojenjako, jolloin jaettiin mitalit ja kaikki saivat kunniakirjan. Lopuksi koitettiin saada kaikki osanottajat mahtumaan samaan kuvaan… Kuvat: Arja Oja, Tuula Jokinen 12 HÄMYKARAOKEFINAALI Yleisö paistatteli helteessä, kun kilpailijat lauloivat teltan varjossa, lauluvuorossa Jouni. Anne (Forslund) ja Jouni (Friman) ilmoittivat alkukesästä että ovat saaneet mandaatin olla Ydin-Hämeen edustajia Hämykaraokekisoissa ja lähtevät elokuun 22. päivä laulamaan Helmeä kartalle. Todettiin Jenni-vaimon kanssa, että ajankohtahan osuu hienosti lomallemme, joten päätimme lähteä kannatusjoukoksi ja majoittajaksi kilpailijoillemme, tähän Hämeen yhteistyöalueiden väliseen kisaan. Torstaina uljas vaunumme nypättiin Hämeenhelmestä Hondan koukkuun ja pakkaamisen jälkeen päästiin vihdoin matkaan perjantaina iltapäivästä, meidän pesue edellä, Jouni Annen kanssa perässä omalla autollaan. Vaunukuntia saapui Lahden yhdistyksen alueelle Artjärven Vuorenmäkeen pitkin Hämettä ja alue oli lähes täysi loppua kohden, yhteensä n. 60 vaunukuntaa. Alue on pitkänomainen, nurmikkoinen, siisti ja kivasti hoidettu paikka. Toista reunaa koko pituudeltaan reunustaa kauniisti kimalteleva Villikkalanjärvi. Lapsille ei tekemistä ollut ihan niin kuin Helmessä, mutta alueelta löytyneet polkuautot pelastivat Oonan ja Eemelin reissun. Illan tultua olikin aika siirtyä muutaman sadan metrin päähän Maamiesseuran talolle, jossa oli järjestetty karaokeiltamat ja kilpailijat saivat avata ääntään ja tehdä ”sound checkin” kilpailukoitosta varten. Jouni ja Anne kävivät lavalla antamassa ennakkovaroitukset laulun muodossa ja poistuivat raikuvien aplodien saattelemana lavalta. Mutta kaikkihan tietävät että huippu-urheilijat tarvitsevat paljon lepoa, joten lähdimme ajoissa viemään Annen ja ”Papan” unten maille. Kilpailupäivän aamu aukeni oikein aurinkoisena ja kohti kisoja lämpötila vain nousi samaa tahtia kilpailujännityksen kanssa. Laulukilpailu oli alun perin ollut tarkoitus pitää maamiesseuran talolla, mutta se oli siirretty pidettäväksi alueella, ulkokisana teltasta laulaen. Anne laulamassa omaa kappalettaan. Alueelle saapui lisää kannustusjoukkoja Helmestä ja kello alkoikin jo kolkutella puoltapäivää. Ensimmäisenä vuorossa olivat lasten kisat, ja sitten oli naisten vuoro. Naisten sarjassa lauloi kuuden yhdistyksen edustajat. Laulusuoritukset olivat kaikki hyviä, mutta hajontaakin löytyi. Vihdoin koitti Annen vuoro ja kovan kannustuksen saattelemana Anne aloitti hieman jännittyneenä ”Turhat kyyneleet”. Turhaan Anne lauluaan jännitti, niin hienosti meni ja Anne saikin raikuvat aplodit koko yleisöltä. Seuraava kierros startattiin hetken väliajan jälkeen ja Annen vuoron tullessa osasi jo koko paikalla oleva yleisö odottaa huippuvetoa. Ja sen yleisö saikin, kun ämyreistä kaikui Mariliin ”Sinun”. Yleisö oli myyty. Kun naiset olivat laulaneet, jäi tuomaristo pohtimaan päätöksiään ja alkoi miesten kisa. Miesten kisassa oli niin ikään kuuden yhdistyksen osallistujat, mukaan mahtui tangoja ja iskelmää eri muodoissa. Meidän Jounin biisivalinnat olivat ”En antaa muuta voi” ja ”Kun paljon antaa”. Annen tapaan myös Jouni keräsi yleisöltä mylvivät aplodit ja vihellykset kummankin kappaleen loppuessa. Sitten alkoikin kuumeinen odotus, kun tuomaristo kokoontui pitämään mietintätaukoa. Ensimmäiseksi julistettiin naisten kilpailun kärkikolmikko. Kun kolmas ja toinen sija oli kuulutettu, eikä meidän Annea oltu vielä mainittu, piti kannattajajoukkomme Annea varmana voittajana. Yllätys oli melkoinen kun mitalipaikka luisui ohi suun. Hienostihan valittu mitalikolmikko lauloi, mutta, mutta... No, nyt oli kaikki paukut ladattu miesten sarjaan. Kolmas sija... Toinen sija... Eikä vieläkään Jounin nimeä mainittu.. Siinä kohtaa alkoi jo jännitys olla melkoinen. Ja sitten! Ensimmäinen sija Jouni Friman ja riemu repesi! Meidän Jouni kruunattiin ansaitusti koko porukan, ja koko Hämyn parhaaksi laulajaksi, JAU! Ja olihan se Pappa maireena, ansaitusti. Kisamenestyksen kruunasi vielä nopeasti paikan päällä tehty päätös, että Hämeenhelmi saa järjestettäväkseen ensi vuonna Hämyjen Karaokefinaalin. Mieltä lämmitti, kun illan aikana vielä moni yleisöstä tuli erikseen Annen puheille ihmetellen hänen sijoitusta. Toki kun nähdään asian valoisemmat puolet, niin Anne saa edustaa Helmeä ensi vuonna, jos niin valitaan, Papan ollessa karenssissa. Ilta jatkui syöden, juoden ja saunoen vielä myöhään iltaan. Seuraavana päivänä Anne ja Jouni suuntasivat Helmeen tuomaan ”poikaa” kotiin, Matkaajan lähtiessä kohti Tuuria. Kiitokset meidän mahtaville edustajille sekä kannustusporukalle. Oli hauskaa! Teksti Kimmo Laine Kuvat Arja Oja Hämyjen karaokefinaalin tulokset: Naiset 1. Sfc Pirkanmaa, Vankkurimännikkö 2. Sfc Pirkanmaa, Maisansalo 3. Sfc Forssan Seutu Miehet 1. Sfc Ydin Häme 2. Sfc Pirkanmaa, Maisansalo 3. Sfc Kanta-Häme Mervi Niinijärvi Janina Koskinen Liisa Moisio Jouni Firman Tero Loponen Tomi Juntunen 13 Tutustutaan Jouniin Hämyjen karaokefinaalin voitti tänä vuonna yhdistyksemme edustaja Jouni Friman. Tutustutaan nyt vähän lähemmin tähän karaoke-kuninkaaseemme. Jouni on kolmen lapsen isä ja kahdeksan lapsenlapsen pappa. Kahdella lapsellakin on kausipaikka Hämeenhelmessä, ja kolmaskin vierailee siellä säännöllisesti. Jouni asuu suunnilleen puolet vuodesta Hämeenlinnassa ja puolet Upsalassa, jossa emäntä asuu vakituisesti. Ammatiltaan Jouni on hitsari, jossa ammatissa hän on toiminut lähes koko ikänsä. Muutaman talonkin hän on rakentanut varsinaisen työn ohella; neljä alusta asti ja kaksi peruskorjannut. - Kun lapset oli pieniä, kuljin appiukon kanssa vaunulla. Sitten vaunuiluun tuli paussi, kunnes pari vuotta sitten veli houkutteli käymään Helmessä, kun tekeviä käsiä kaivattiin seiniä muuraamaan. Ja sille tielle olen jäänyt. Jounin vastuualueeksi muodostui hyvin pian myös karaoke. Hän pitää karaokesta ja on huomannut, että suurin osa porukastakin tykkää, että hän on tiskin takana. Yhdessä muutaman muun kanssa Jouni on parannellut Hämeenhelmen karaokelaitteistoa askel askeleelta. Tavoitteena oli, että laitteistoa on helppo ja nopea käyttää, ja että sekä laulaja että yleisö kuulee, mutta mahdollistaa myös keskustelun. Tällä hetkellä hän voi hivenen ylpeyttä äänessään todeta: ”Nyt on hyvät laitteet!”. Siitä, miten päätyi karaoken pariin, Jouni kertoo seuraavaa: - Olen laulanut pennusta asti. Molemmat vanhemmat lauloi; äidillä oli hieno ääni, kun lauloi tiskatessaan. 80-luvun lopulla karaoke tuli Suomeen ja myös Hämeenlinnaan Milk-baariin. Siihen aikaan karaokea radioitiin ja kuuntelin sitä radiosta samalla kun rakensin taloa. Talon valmistuttua pidin tuparit talkooväelle ja sitten lähdettiin Milk-baariin kuuntelemaan karaokea. En ajatellut itse mennä laulamaan, mutta yllätyksekseni kaiuttimista kuulutettiinkin nimeni, joten olihan se mentävä. Eka karaokebiisini oli ”Päivänsäde ja Menninkäinen”… Tykästyin heti, ja eikun lisää tätä! Pian ostin ”lapsille” karaokevehkeet, jotta pääsin itsekin laulamaan. Ja nyt myös kaikki lapset laulavat karaokea. Haasteena karaoke-isännän hommassa Jouni katsoo olevan tällä hetkellä sen, että saa juuri uusitun järjestelmän ”korvien väliin”, jotta homma hoituu helposti ja nopeasti, kuin itsestään. Ja lisäksi sen, että saa liian uteliaat vieraat pysymään pois laitteista. Sen sijaan itse vetämisen hän katsoo olevan helppoa, koska tykkää siitä. - Hyvien laitteiden lisäksi tarvitaan tietysti asiakkaat, laulajat, joita ilman karaokea ei voi hoitaa. Joten, tervetuloa kaikki! Jouni kertoo, että ei ole juuri kilpaillut ennen Hämyjen karaokekisaa, mutta lähti mukaan uteliaisuuttaan, kun Hanski ja Arja pyysivät. - Kilpailu oli jännittävä, kun en ole tottunut kilpailemaan laulamisessa. Minua helpotti se, kun läheiset ihmiset oli mukana, varsinkin lapsenlapset pitivät tilanteen tavanomaisena. Laulaessa jännitys kuitenkin haihtui, ja hyvinhän se kisa lopulta meni. Jouni katsoo olevansa eniten omalla alueellaan juuri laulamisessa ja rakentamisessa. Hyvät palautteet antavat tunteen, että on onnistunut. Muita ilon aiheita ovat ystävät ympärillä. Tässä vaiheessa haastattelua ”fanit” ympäriltä kommentoivat, että ” Jouni laulaa tunteella suoraan sydämeen!” Tähän mielipiteeseen on haastattelijankin helppo yhtyä. Jounia haastatteli Arja Kuva Arja Jouni laulamassa Hämeenhelmessä vieressään saamansa voittopokaali. 14 Yksillä Tulilla Treffit Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna suuntautui kiitettävän monen karavaanarin nokka kohti Hämeenhelmeä. Taisi mielikuvissa suussa maistua jo tulevat herkut, kun tulijat huomasivat innokkaan Helmen porukan viritelleen hyvissä ajoin tulia paistomonttuun. Heti perille päästyä omat kalat nimellä varustettuna alueen jääkaappiin; sieltä ne ohjautuivat järjestäjien toimesta loimutettavaksi ja itse sai huoletta nauttia saunan löylyistä. Siinäkin oli vielä valinnan varaa, mennäkö isoon uuteen saunaan vai vanhaan tunnelmaiseen pihasaunaan. Loimutuksessa olevien kalojen ympärillä kävi kuhina, kun jokainen kävi seuraamassa omansa valmistumista. Siinä samalla oli mukava turista kuulumisia ja tutustua uusiin kavereihin, kuola suupielistä valuen. Yllättävän nopeasti aika kuluikin ja koitti odotettu iltaruokahetki, jonka toiset nauttivat rauhassa perheen kesken, toiset Tallituvalla yhteisen pitkän pöydän ääressä isommalla porukalla. Kalat paistuvat ja juttu luistaa. Koska seuraavan päivän pääohjelmana oli rosvopaisti, vaati se tulen ylläpitoa läpi yön. Jotta ”kipinäväijyläiset” eivät tuntisi oloaan yksinäiseksi, oli ohjelmassa nuotiolauluja puolen yön tietämillä. Ja mikä menestys tämä olikaan! Nuotiolauluhetken hienoa fiilistä! Sää suosi ja porukkaa kerääntyi laulamaan Sepon ja Kimin kitaran säestyksellä todella paljon; kaikki mahdolliset istuimet kaivettiin esiin. Kilpaa kipinöiden kanssa kiiri tunnelma kohti tähtiä! Pikkuhiljaa porukka tulen äärellä väheni, mutta lähes kymmenen sitkeää sinnitteli valveilla läpi yön, tulta ja omaa kivaa pitäen. Aikaisin aamulla alkoi rosvopaistilihojen paketointiurakka siihen valitulla ryhmällä. Jokaisen oli mahdollista tulla itsekin keittiölle paketoimaan, mutta jälleen palvelukin pelasi. Samalla sai kupposen kuumaa kahvia pullan kera. Kun kottikärryllinen kanaverkkoon käärittyjä lihapaketteja oli saatu valmiiksi, kärräsi isäntä ne paistopaikalle. Paistomestari Ekin johdolla ne sitten kuopattiin hiilien sekaan paistumaan; kuuden tunnin kuluttua olisi herkut valmiina. Taidokkaasti käärityt lihapaketit laitettiin aamulla monttuun muhimaan. 15 Nyt oli aikaa tehdä muuta kivaa, esimerkiksi nukkua. Ennakoitu oli, ettei nukkuminen olisi lasten mieleen, joten heille oli vuorossa karkkibingo. Taikasana ”karkki” tepsi ja Tallitupa täyttyi bingon pelaajista; ja pian myös täyttyi lasten masut karkista, sillä niiden saanti jokaiselle oli varmistettu. Päivätoimintana lapsille oli karkkibingo, ilmakivääriammuntaa sekä saippuakuplien tekoa. Ja ohjattu tekeminen jatkui. Tornissa pääsi kokeilemaan valvotuissa olosuhteissa ilmakivääriammuntaa, niin lapset kuin aikuisetkin. Pukuhuoneeseen oli järjestetty toista tarkkuutta vaativaa hommaa; saippuakuplien puhallusta pillillä lautaselle tai toiseen pilliin. Tähänkin tekemiseen riitti innokkaita lapsia ja aikuisia. Arpojen myyntiä oli ollut alusta lähtien, ja nyt sai jo lunastaa pikavoittoja, sillä joka toisen arvan oli luvattu voittavan. Ja onnellisia voittajia näkyikin pitkin aluetta esittelemässä voittojaan. Arvat piti vain muistaa säilyttää iltaan asti, sillä kaikki arvat osallistuivat vielä päävoiton arvontaan. Hujauksessa kului kuusi tuntia ja tuli aika nostaa lihat paistomontusta; kuumaa puuhaa, mutta hyvin se mestareilta sujui. Numeroidut paketit löysivät omistajansa, ja kaikki saivat pakettinsa auki. Mikä mahtava lihan, kasvisten ja valkosipulin aromi täyttikään Tallituvan, kun siellä pitkissä pöydissä aterioitiin. Täydellä vatsalla ei sieltä maltettu heti poistuakaan, mitään kiirettä kun ei ollut, vaan turinointi jatkui viiniä maistellen. Ruokalevollakin ehti vielä käymään ennen saunan löylyihin matkaamista. Paketoidut herkut auki ja eikun syömään pitkään pöytään! Ilta aloitettiin päävoiton arvonnan jännityksellä, ja kun siitä oli selvitty, jatkettiin karaokella – hetken aikaa. Sillä ohjelmassa oli vielä jotain, mitä ei ole Hämeenhelmessä ennen koettu: Stand up komiikkaa. Kaksi kyseisen lajin harrastajaa oli saatu pääkaupungista asti meille esittämään settinsä. Naurunremahduksia kuultiin salissa, mutta myös hämmennystä; Hämeessä kun oltiin, taisi osa jutuista mennä ns. ohi hilseen, ja aika monelle tämä oli myös ensimmäinen live stand up kokemus. Esiintyjät vetivät jännittävän tilanteen kuitenkin hyvin ja saivat kiitosta; turhaan eivät matkaan lähteneet. Ja sitten jatkettiin tuttuun ja turvalliseen tapaan karaokella ja tanssilla pikkutunneille asti. Sunnuntaipäivä toivuttiin koetun ohjelman aiheuttaneesta ähkystä ja suunnattiin pikku hiljaa hymyssä suin ja kiitollisin mielin kotia ja arkea kohti. Mitähän Helmi tarjoaakaan seuraavaksi… Jotain uutta Helmessä; Stand Up komiikkaa! Teksti ja kuvat Arja Oja 16 HELMESSÄ VIERAILULLA… … oli heinäkuussa toistakymmentä amerikanautoa, osalla vaunut perässä. Oli siinä ”vakikansalla” ihmettelemistä, kun letkassa tulivat ja seuraavana päivänä letkassa lähtivät. Välissä yhdessä saunottiin ja karaokea laulettiin. Tervetuloa toistekin! … ja syyskuussa tulivat Pöljät, joita SatuSinikka Toivonen kävi haastattelemassa ja kuvaamassa: Paikkavaraus soitto tuli Pöljä-ryhmältä, että kuusi vaunukuntaa olisi tulossa viikonlopuksi. Mielenkiinnolla odotin heitä ja kävin sitten haastattelemassa hämeenlinnalaista Harria. Selvisi, että ovat kaveriporukalla perustaneet Pöljät noin kolme vuotta sitten. Ryhmässä on kuusi vaunukuntaa, jotka kaikki tulivat nyt Hämeenhelmeen. Ryhmäläiset ovat ympäri Suomea, siten myös eri yhdistyksistä; Tampere, Koria, Merikarvia, Hämeenlinna… Heillä on kaksi tapaamista vuosittain, keväällä ja syksyllä. Kukin vuorollaan toimii järjestäjänä ja etsii paikan. Helmen olivat bonganneet siksi, että tämä on kuuleman mukaan uusi mielenkiintoinen paikka. Heillä on kaikki mahdollisuudet avoinna, voivat keksiä ihan mitä vaan. Heillä on suunnitteilla oma tarra tai logo. Lisäksi he kulkevat ympäri vuoden perheineen ja vaunuineen, lähinnä sfc-alueilla. Kysyin, mikä on sitten se kriteeri, että pääsee Pöljien joukkoon? ”No, terveellä tavalla pöljä, maalaisjärjellä varustettu”, kuului vastaus. Harri vaununsa edustalla ja illalla Helmen karaokessa. Pöljä-ryhmä oli mukavaa leppoista sakkia. Lauloivat purukalla ja yksittäin karaokea, kehuivat saunaa ja meitä, että olemme avointa porukkaa. Lupasivat tulla toistekin viihtymään meille. 17 KAUSIPAIKKALAISTEN ELOJUHLA Vuosi sitten järjestimme ensimmäisen kerran kausipaikkalaisille oman sadonkorjuujuhlan, jolloin kisailimme leikkimielisesti eri lajeissa, mutta pääpaino oli yhteisessä ruokailussa, jossa tuhosimme puolikkaan savustetun sian. Tuon possun lahjoitti aiemmin vuokraisäntänämme toiminut naapurimme Riku. Tapahtuma oli niin mukava ja kausipaikkalaisten porukkaa yhdistävä, että halusimme jatkaa perinnettä omakustanteisesti. Tämä tapahtui 19.9. kausipaikkalaisten Elojuhlan merkeissä, josta Tiina kertoo näin: Lauantaiaamu valkeni sumuisena ja yön jälkeen kasteisena. Jo aamupäivällä alkoi yhteisen ruuan esivalmistelu; perunoiden pesu ja salaatin teko. Ennen juhlaa oli lapsilla Barbie-kerhon kokoontuminen, tällä kertaa oli monta poikaakin mukana. Lapset saivat myös suklaamunat ja hauskaa oli! Barbikerho on odotettu tapahtuma! Kello kahteen tähtäsi saapumisensa päätähtemme: sika! Sitä nautiskelimme Tornissa pitkässä pöydässä hartaudella, rasvat suupielissä. Savustettu sika oli erinomaista ja maittavaa, samoin edellisenä päivänä nostetut perunat ja raikas salaatti. Tästä se alkaa… … ja niin katoaa maukas savustettu possunpuolikas lisukkeiden kera Hämeenhelmen kausipaikkalaisten suihin. Puoli viiden aikaan alkoi aikuisten Bingo, jossa oli voittona "mustikkajuomaa". Ja siellä meillä kaikilla oli jälleen hurjan mukavaa ja jännittävääkin. Bingon jännitystä… ja karaoken hurmaa! Sen jälkeen sauna kutsui, jonka jälkeen odotimmekin jo karaokeiltaa. Siellä laulu, nauru ja rupattelu raikui pitkin iltaa. Siitä jokainen iltaa ja yötä myöden hiippaili omillle vaunuilleen. Kiittäen järjestäjiä, Tiina Mahkonen Kuvat Arja Oja 18 ”TULIMIES MAURI” Vuosi sitten loka-marraskuun vaihteessa Valoween treffeillä meillä Hämeenhelmessä oli pitämässä sammutusnäytöstä ja -koulutusta Mauri Portell, ja samassa yhteydessä sai tarkastuttaa jauhesammuttimensa ja suorittaa nestekaasujen koeponnistuksen. Nyt kyseiset treffit on 23.-25.10. ja Mauri kumppaneineen on tulossa jälleen pitämään vastaavan koulutuksen kaikille ja huoltotoimet halukkaille. Mutta mikä mies tämä Mauri oikein on? Mauri on ollut pelastustoimen palveluksessa 27 vuotta ennen yrityspuolen aloittamista. Uransa hän aloitti vuonna -77 palomiehenä ja on siitä sitten edennyt, ollen viisi vuotta Riihimäellä hälytysmestarina ja virkauransa viimeiset 16 vuotta hän toimi palomestarina Hämeenlinnassa. Hän on siis vuosikausia katsellut asiaa siltä ikävämmältä mutta mielenkiintoiselta kantilta eli ollut tekemisissä sattuneiden onnettomuuksien kanssa. - Minusta piti tulla aikanaan sähköpuolen ihminen; kävin ammattikoulun, jonka jälkeen kävin sähköpuolen tekun ja kirjoitin vielä iltakoulusta ylioppilaaksi. Sen jälkeen minulle kävi niin kuin monelle muullekin on käynyt; aikoinaan palo-opiston johtaja jo sanoi, että nämä palomiehen saappaat ovat sellaiset, että kun ne vetää kerran jalkaan, niin niitä ei saa pois. Sillä tiellä minäkin nyt olen. Kerran palomies aina palomies. Virkapuolella tuli Maurille luonnollisesti tutuksi myös turvallisuuskoulutus, jolla tähdätään siihen, että niitä onnettomuuksia ei sattuisi. Melkein 11 vuotta sitten hän aloitti yritystoiminnan Hämeenlinnassa yhtiökumppaninsa kanssa jatkamalla edellisen yrittäjän vähän pienimuotoisempaa toimintaa, Hämeen sammutin- ja kaasulaitehuoltoa, jossa on töissä heidän lisäksi yksi vieras työntekijä. Tämä firma tekee myös sammutin- ja palopostihuoltoja sekä karavaanikaluston huolto- ja korjaustöitä. He käyvät myös ns. kentällä tekemässä huoltoja. Lisäksi liikekumppanilla on öljypoltin-, neste- ja maakaasuun liittyvät luvat hallussaan, joten erilaista huoltotoimintaa on laajasti. Mauri tienaa leipänsä kuitenkin toisesta omistamastaan yrityksestä, joskin käy välillä hommissa myös sammutinhuollon puolella. Tämä yritys toimii turvallisuustekniikan parissa, huoltaa ja korjaa mm. paloilmoittimia ja myös asentaa niitä. - Minä teen henkilökohtaisesti itse melko paljon myös turvapuolen koulutusta mm. erilaisiin yhteisöihin kuten vanhainkotien ja palvelutalojen henkilökunnalle. Kun jäin yrittäjäksi, hankin tuolloin melko moneen korttikoulutukseen auktorisoinnin; tulityökortit, työturvallisuuskortit ja kaikkia sen tyyppisiä kursseja olen pitänyt yli kymmenen vuotta, ja usein jopa useita kymmeniä vuodessa. Ja kun kasvot ovat pelastustoimen puolelta tutut kaupungissa, on kysyntää ollut ainakin toistaiseksi mukavasti. Hämeenhelmi on tullut Maurille tutuksi jo lähes alkumetreiltä lähtien. Kun rakennusvaiheessa tuli paloturvallisuusasiat ajankohtaiseksi, kyseli alueemme ”vakioasukas” Sauli niistä Maurilta, he kun tunsivat toisensa työympyröistä. Mauri kävikin alueella katsomassa jo silloin, miltä näyttää, ja kehuu meidän saaneen hurjasti aikaiseksi lyhyessä ajassa. Sammuttimien hankinnassa sitten jatkettiin yhteistyötä. - Mielellämme käymme esittelemässä sammuttimien käyttöä ja nestekaasuun liittyviä asioita. Viime syksynä oli ensimmäinen tilaisuus käytännön tasolla käydä esittelemässä Hämeenhelmessä, ja nyt tulossa toinen. Turvallisuuspuolen koulutus hommat on aina sellaisia, että kun tehdään käytännön harjoituksia, pitää siihen liittyä varovaisuutta, mutta jonkin verran hallittua riskiäkin on otettava. Käytännön harjoitusten kautta menee parhaiten oppi perille; huomaa, ettei se niin vaikeata ollutkaan, tai toisaalta huomaa, ettei se ollutkaan niin helppoa. Mauri näyttää, miten helposti tuli syttyy… … ja miten se sammutetaan. - Aion tänäkin vuonna tehdä rasvapalo-demonstraation; se on näyttävä juttu, joka säväyttää ja laittaa ajattelemaan. Kun omin silmin näkee, mitä hyvin pieni määrä palavaa rasvaa aiheuttaa, kun siihen pistää vahingossa taikka huomaamattaan, automaattisesti, vettä; liekit nousevat useiden metrien korkeuteen. Se muistuttaa, että keittiössä pitää olla käsillä sammutuspeite. Toki muutakin alkusammutuskalustoa pitää kotona olla, tänä päivänä kun on vähemmän sotkeviakin vaihtoehtoja jauhesammuttimille. Maurilla riittää ammattitaitoa ja kokemusta puhumaan myös meidän harrastustoimintaan liittyvistä riskeistä, jotka täytyy tiedostaa. Kuten Mauri sanoi, ne ovat tulipalotilanteessa hyvin epämukavia paikkoja. Tule ValoWeen treffeille ja voit kysyä lisää! Mauria haastatteli Arja Kuvat Arja 19 TULEVIA TAPAHTUMIA ja TREFFEJÄ Valojuhlat + Halloween = 23.- 25.10.15 Treffimaksu 50€ SF-Caravan Ydin-Häme ry PIKKUJOULU VIIKONLOPPU 4.-6.12.2015 Luvassa tuttuun tapaan joulukuvaelma, ruokaa, musiikkia, joulupukki ja hulvatonta menoa! Ohjelmassa mm: sammutusnäytös tuote-esittelyä valoasetelmakilpailu karkki vai kepponen naamiaiset karaoketanssit Lisätietoa Arja 050-3508933 Pertsa 0400-912982 Hämyralli 2015 loppukiri! Uusi starttaa 1.1. 2016! Hämeen yhteisalueen eli Hämyjen leirintäalueilla vuoden 2015 alusta startanneen Hämyrallin loppukiri on alkanut, sillä tämä ensimmäinen ralli päättyy vuoden lopussa. Tarkoitushan on kiertää seitsemän eri aluetta, saada niistä yöpymiskuittaus hämyrallipassiin ja siten osallistua 1000€ palkinnon arvontaan. Koska ralli sai innostuneen vastaanoton, päättivät Hämyt järjestää vastaavan rallin myös ensi vuonna. Hämyralli 2016 kestää kyseisen vuoden ja pyörii samoilla säännöillä ja palkintosummalla kuin tänä vuonna. Minkä tahansa yhdistyksen jäsenet voivat osallistua ralliin. Hämyralliin osallistuvat seuraavat Hämy-yhdistysten SFC-alueet: Hakalanranta, Hämeenhelmi, Leininranta, Maisansalo, Majamäki, Tilkunpeto, Vankkurimännikkö ja Vuorenmäki. Lisätietoja näiltä alueilta ja Hämy- yhdistysten kotisivuilta ja edustajilta. 20 Nuoret karavaanarit Syksy on taas täällä, niin on myös uusi lehtijuttukin! Kesä on nyt ohi ja syksy saapuu tuoden mukanaan kauniin ruskan ja syksyiset sateet. Ilma viilenee ja lehdet alkavat putoamaan puista. Syksyä ollaankin jo oikeastaan aika pitkällä. Oliko sinulla mukava kesä? Kesällä sai nauttia auringosta, vaikka tuntuikin, että kesä olikin hyvinkin erilainen. Helle alkoi vasta loppukesästä, silloin kun itsekin aloin kuluttamaan koulun penkkiä. Itse ehdin kuitenkin toteuttaa suurimman osan kesäni toiveista ja tavoitteista. Kävin uimassa, grillasin, olin ystävieni kanssa ja sain levätä. Mitä itse teit kesällä? Minulla syksy on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen kiireinen, olen viimeistä vuotta lukiossa ja ylioppilaskokeet ovat alkaneet, muutenkin viimeinen vuosi tuo mukanaan omanlaiset haasteet ja velvoitteet. Onko sinulla ollut kokeita? Päivät ovat kuluneet suuresti koulukirjoja lukiessa ja harjoitellessa erilasilla tehtävillä, onneksi omalta osaltani nyt syksyn kokeet alkavat olemaan ohi ja saa taas keskittyä muuhun. Esimerkiksi valokuvaukseen, koska syksyn värit ovat mahtavat, on oranssia, keltaista ja muita kauniita piristäviä värejä. Itse pidän myös aamuisesta usvasta peltojen yllä. Onko syksy sinusta kaunista? Talvikin lähestyy kovaa vauhtia, toivottavasti tulisi lunta, eikä tarvitsisi viettää joulua ilman lunta. Talvella pääsee myös pelaamaan jääkiekkoa, luistelemaan ja hiihtämään. Pidätkö sinä laskettelusta? Itse odotan innolla, että pääsen laskettelemaan. Talvella pääsee myös uimaan avannossa. Oletko koskaan käynyt avannossa? Avannossa käyminen on todella virkistävää, toisaalta myös todella viileää puuhaa. Samalla se on kuitenkin myös todella mukavaa ja erilaista. Vaihteluhan virkistää, se pätee myös avantouinnissa. Oletko koskaan muuten ajatellut, kuinka nopeasti aika kuluu? Mielestäni on hassua kuinka vuodenajatkin tuntuvat vaihtuvan aivan kokoajan. Tuntuu kuin vasta olisi ollut loppukevät ja nyt ollaankin jo pitkällä syksyssä. Kohta onkin jo aika aloittaa kesäloma, toivottavasti kuitenkin siinä välissä on ehditty viettämään rauhallinen talvi ja myös kaunis kevät. Tällä kertaa minulla ei ole sen enempää juttua, mutta tässäkin sitä oli taas ihan vuoden ympäri kerrottu! Oikein mahtavaa syksyn jatkoa sinulle ja nauti syksyisitä väreistä. Syksyisin terveisin Niko 21 Kasvavat karavaanarit Tähän lehteen Korhosen tytöt tekivät teille sudoku tehtäviä ja piirsivät hienon karavaani aiheisen sarjakuvan. Seuraavassa lehdessä on sudokun ratkaisut. 22
© Copyright 2024