1. No category

Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti
1
2015
Kerro liitosta kaverille
Kaikki
Nousuun
Metsä auttaa
palautumaan
12
Pankissa painitaan
raportointiviidakossa
15
4
1
2015
Tässä lehdessä 3 Puheenjohtajalta
Tehokkuutta edunvalvontaan
ja jäsenille lisää palkkaa
4
Uutta verta ammattiliittoon
Ota Nousu puheeksi työpaikalla
8
Nousussa
10
Laura Kuittinen
teki haaveistaan totta
4
10
12 Mene metsään, ihminen!
Luonnossa liikkuminen laukaisee
stressiä ja parantaa vastustuskykyä
14
15
STTK:n Antti Palola:
Uusi keskusjärjestö vahvistaisi
palkansaajien ääntä
12
Raportoin, raportoin – mutta miksi?
18 Varapääluottamusmies Silja Iljas:
Liitto olemme me ja erityisesti sinä
14
19 Sovitaanko näin?
20 Nytt blod behövs i facket
22 Från ordförandet
Effektivare intressebevakning och
högre löner till medlemmarna
23 Paulalta
Organisaatiomuutokset,
siunaus vai kirous?
Pidetään yhdessä
Nousu näkyvillä.
2
Nousu 1•2015
15
Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.
Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org.
Lehden toimituskunta: Tarja Furuholm, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen,
Johanna Maasto, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org.
Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto: Unionimedia Oy, Mikko Taipale
Kannen kuva: iStockphoto.com/bewangoldswain Painopaikka: Erweko Oy
Jäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.
Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki.
Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi,
www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!
Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com
Puheenjohtajalta
J
ärki on voittanut. Tämä ei tarkoita elinkeinoelämän johtoa, jossa lamppu syttyy vain ahneuden
kunniaksi, vaan palkansaajaliittojen päätöstä
selvittää uuden keskusjärjestön perustamista. Tullessani STTK:n hallitukseen vuonna 2011 nostin asian
ensimmäisessä puheenvuorossani esille. Olen siis
aina ollut asian suuri kannattaja ja puhemies.
Uusi keskusjärjestö, kyseessä ei siis ole nykyisten yhdistäminen vaan kokonaan uudelta pohjalta
muodostettava keskusliitto, on haasteellinen tavoite.
Siihen liittyy monia poliittisia, henkilökohtaisia, tunnesidonnaisia ja käytännön haasteita ratkaistavaksi.
Tahtotila on kuitenkin voimakas, se oli aistittavissa
perustamistilaisuudesta lähtien.
Nousulle uusi keskusjärjestö
on arvokas yhteistyökumppani.
Valitettavasti Akavan liitoista ei ole lähdössä
mukaan tässä vaiheessa kuin yksi tai kaksi. STTK:n ja
SAK:n liitot ovat mukana laajalla rintamalla eli kaikki, myös Nousu.
Nyt aloitetaan työ, ja vuoden 2016 aikana uusi
keskusjärjestö perustetaan. Käytännön työ alkaisi
vuoden 2017 alusta. Nousun kokoisten ja pienempien
liittojen näkökulmasta on tärkeää, että monimuotoisuutta kunnioitetaan sekä rakennustyössä että varsinaisessa toiminnassa. Olen alkuvaiheessa ollut hyvin
aktiivinen vaikuttaja ja korostanut laajan ja monimuotoisten näkemyksien huomioon ottamista. Uskoisin
tulleeni kuulluksi. Nousulle uusi voimakas keskusjärjestö on todella arvokas yhteistyökumppani. 1,7 miljoonalla jäsenellä on paljon painostusvoimaa. Sillä on
myös paljon ammattitaitoa, myös kansainvälisesti.
Tomi Westerholm
Tehokkuutta
edunvalvontaan ja
jäsenille lisää palkkaa
Samassa yhteydessä olisi syytä miettiä myös sitä,
mitkä ovat liittojen tehtäviä ja mitkä ovat keskusjärjestön. Selkeä rajapinta vähentää turhaa ja päällekkäistä työtä. Itse asiassa, jos haluaisimme todella
miettiä, kuinka ammattiyhdistys vaikuttaa ja tuo
parhaiten arvoa jäsenilleen, olisi myös selvitettävä
edunvalvontatyön organisoiminen sekä liitoissa että
niiden kesken. Esimerkiksi finanssisektorilla kuulumme kolmeen erilliseen liittoon. Järki sanoo, että se ei
ole tehokas tapa toteuttaa jäsenille etuja, vaikka Nousu itsenäisenä liittona on meille nordealaisille edullisin ja tehokkain tapa. Kannattaisi varmaan miettiä
yhdessä synergioita.
Lopuksi haluan onnitella pankkia hyvästä tuloksesta ja muhkeista osingoista. Ne tuottavat hyvin
verovaroja myös Suomeen. Nousun tulosvastineessa
totesimme, että henkilökunta kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että samoilla perusteella kuin palkkioita
nostetaan, henkilökunta jää ilman, osa jopa menettää
työnsä. Olemme saaneet vastauksen. Nordea kiihdyttää Suomessa töiden ulkoistusta halpatyömaihin, jopa
asiakaspalvelutyön ulkoistus on suunnittelun alla.
Palkkaan taas ei voi vaikuttaa, kun olemme sitoutuneet työllisyys- ja kasvusopimukseen. Näyttää siis
siltä, että Nousu jää työllisyys- ja kasvusopimuksen
ulkopuolelle. Meille se ei tuonut työtä eikä kasvua.
Loistavasti menestyvä finanssiala kykenee palkankorotuksiin, ja me työn vaativuuden ja kuormittavuuden kasvaessa myös ansaitsemme ne. ■
Lue STTK:n puheenjohtajan haastattelu
uudesta keskusjärjestöstä sivulta 14.
Nousu 1•2015
3
4
Nousu 1•2015
Uutta verta
ammattiliittoon
A
Järjestäytyminen ei
ole nuorille enää
itsestäänselvyys.
Siksi ammattiliittoon
kuulumisen edut on
otettava työpaikoilla
rohkeasti puheeksi.
mmattiliittojen jäsenmäärät ovat
jo vuosien ajan olleet laskussa.
Siinä missä vanhemmille
sukupolville järjestäytyminen oli lähes
automaattinen asia, jäävät yhä useammat
nuoret liittojen ulkopuolelle. Tilanne on
tuttu myös Nousussa.
Liittojen jäsenkatoon käytiin vuoden
2015 alussa käsiksi ammattiliittojen
keskusjärjestöjen yhteisellä Mikä fiilis?!
-järjestäytymiskampanjalla. 25–35-vuotiaille suunnattu kampanja näkyi ja kuului muun muassa sosiaalisessa mediassa,
televisiossa ja radiossa.
– Tarkoitus oli herättää ihmiset miettimään, onko työpaikalla kaikki ok. Olisiko mahdollisesti jotain parannettavaa
ja voisiko asialle tehdä jotakin, Nousun
varapuheenjohtaja Tarja Furuholm kertoo.
Keskusjärjestöt eivät itse rekrytoi uusia jäseniä, vaan kampanja oli tarkoitettu
liittojen oman jäsenhankinnan tueksi.
Etuja pidetään itsestään selvinä
STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja
toimi Mikä fiilis?! -kampanjassa Toimihenkilökeskusjärjestön edustajana.
Hänen mielestään suureen huoleen ei
ole aihetta, sillä joka toinen työssäkäyvä
nuori kuuluu ammattiliittoon. Ammattiliittojen imago ei kuitenkaan ole nuorille
enää tarpeeksi vetovoimainen. Myös
tietoisuutta liittojen toiminnasta pitäisi
lisätä.
– Olemme tehneet selvityksiä niistä
alle 35-vuotiaista, jotka eivät ole vielä
ammattiliiton jäseniä. Heistä joka kolmas
ilmoitti, ettei ole vain tullut mieleen
liittyä. Toinen kolmannes oli sitä mieltä,
että he eivät tiedä tarpeeksi ammattiliitoista, Kivioja kertoo.
Furuholmin mukaan nuoret pitävät
äitiysvapaita, hoitovapaita, palkallista
sairauslomaa ja muita ammattiliittojen
aikoinaan neuvottelemia etuja helposti
automaattisina. Saavutettujen etujen
säilyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.
– Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun
on tullut esille, että työnantaja haluaisi
poistaa tai supistaa erilaisia talon sisäisiä, neuvottelemalla saavutettuja etuja,
Furuholm sanoo.
Henkilöstöedustajien aktiivinen
neuvotteleminen ei välttämättä näy ulospäin, ellei siitä voida viestinnällä kertoa.
Viestintää hankaloittaa kuitenkin se,
että usein neuvottelut koskevat jäsenten
henkilökohtaisia asioita.
Osa uusista nordealaisista ei liity
Nousuun siksi, että he kuuluvat koulutuksensa mukaiseen liittoon tai niin
sanottuun Loimaan kassaan. Nousu on
kuitenkin ainut ammattiliitto, joka neuvottelee työsuhdeasioista pankin sisällä.
Loimaan kassa ei puolestaan tarjoa kuin
työttömyysturvaa.
– Onko niin, että otetaan vain työttömyysturva ja jäädään odottelemaan,
»
Nousu 1•2015
5
Tarja Furuholm toivoo, että nousulaiset ottaisivat
jäsenyyden puheeksi kahvitauolla tai lounaan äärellä.
»
koska giljotiini leikkaa? Eikö olisi parempi kuulua ammattiliitoon, joka yrittää neuvotella ja ratkaista tilanteita niin,
ettei työttömäksi jouduttaisi? Furuholm
kysyy.
Jäsenyys antaa turvaa
Perusteet ammattiliittoon liittymisen
puolesta eivät ole vuosien varrella juuri
muuttuneet. Järjestäytyminen on yhä
paras tapa ajaa oman alan, työpaikan ja
palkansaajien asemaa yleensä. Ammattiliitto on työntekijän keino saada äänensä
kuuluviin.
Suurin osa jäsenistä liittyy liittoon
normaalissa työtilanteessa. Usein liiton
merkitykseen havahdutaan kuitenkin
silloin, kun työpaikalla ilmenee ongelmia. Nousun jäsen voi ongelmatilanteissa turvautua luottamusmiehiin, liiton
asiantuntijoihin ja lakimiehiin.
Furuholm muistuttaa, että vaikeuksia voi tulla, vaikka olisi kuinka ahkera
ja menestynyt. Uusi esimies voi esimerkiksi jostain syystä haluta tietystä alaisestaan eroon. Jos asiasta aletaan riitelemään oikeudessa, kohoavat asianajajien
palkkiot helposti pilviin.
– Kyllä siinä pieni ihminen on aika
yksin silloin, Furuholm sanoo.
Ota Nousu puheeksi
Otollisin hetki jäsenyyskeskustelulle on
silloin, kun uusi kollega saapuu työpai-
Kohtaa ihminen kasvokkain
Halu auttaa ihmistä ja saada heille paremmat olot, olla läsnä ja varmistaa, että
ihmiset saavat sen, mikä heille kuuluu. Ettei tarvitse jäädä yksin, kertoo Kaarina
Paaso motivaatiokseen ammattiliittotoimintaan.
Eläkkeelle helmikuussa 2015 siirtynyt Paaso on ay-toiminnan veteraani, joka
on hankkinut Nousuun kymmenittäin uusia jäseniä. Hän ehti työskennellä pankissa 47 vuotta, Oulussa ja Iissä, viimeksi Oulun Contact Centressä, palveluneuvojana. Paaso valittiin uransa aikana sekä vuoden luottamusmieheksi että vuoden
jäsenhankkijaksi.
– Paras tapa on lähestyä ihmistä suoraan, eli kertoa faktat, mikä on Nousu ja
miksi kannattaa kuulua liittoon. Tänä päivänä kannattaisi melkein kertoa, miten ja
miksi liitot on perustettu ja mitä on saatu aikaan.
Liiton tarjoama tuki on tärkeä esimerkiksi silloin, kun jostakin asiasta ei päästä
sopimukseen. Esimerkkinä Paaso antaa työtuomioistuimeen viedyn vaativuusluokkariidan, jonka Nousu voitti ja työntekijät saivat takautuvasti muutaman vuoden
korotukset palkkoihinsa.
Vaikka sähköinen liittymislomake löytyy netistä, kertoo Paaso tulostaneensa
niitä ja antaneensa suoraan liittymistä harkitseville.
6
Nousu 1•2015
kalle. Myöhemmin se voi olla vaikeampaa, mutta myöhäistä se ei ole koskaan.
Nousun hallitus perusti syksyllä
2014 nelihenkisen työryhmän, joka kehittää työkaluja jäsenhankintaa varten.
Niihin kuuluu muun muassa luottamusmiesten avuksi tarkoitettu kysymys-vastauspatteristo.
Lisäksi Nousu panostaa viestintään ja järjestää lisää jäsentilaisuuksia.
Ihmisiä aktivoidaan hankkimaan lisää
jäseniä.
– Kiire varmaan tekee työpaikoilla
sen, että odotusarvo on, että työ tehdään
liitossa ja kaikki hoituu sitä kautta. Tarvitsemme kuitenkin erittäin paljon jäsenistön aktiivisuutta ja tukea sillä tavalla,
että he pitävät Nousua näkyvillä työpaikoilla, Tarja Furuholm sanoo.
Hän toivoo, että nousulaiset ottaisivat jäsenyyden puheeksi kahvitauolla tai
lounaan äärellä.
Henkilökohtainen kontakti on jäsenhankinnassa tärkeää. Jos vastaan tulee
kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta,
voivat jäsenet ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai Nousun toimistoon.
– Toivoisin, että tietoisuus lisääntyisi ja ihmiset ymmärtäisivät, että ei voi
ainoastaan odottaa, että joku muu pitää
yhteisistä asioista huolta. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. ■
Jenni Meronen
piirros Janne Harju
Artikeln kan läsas på svenska, sid 20
Jäsenhankinta palkitsee
Onko työpaikallasi henkilöitä, jotka eivät vielä ole
jäseniä? Vahva jäsenkunta on meidän kaikkien yhteinen
etu. Tule mukaan kasvattamaan nousulaista yhteisöä!
Nousu palkitsee uuden jäsenen hankkijan 20 euron
arvoisella lahjakortilla. Saat itse päättää, minkä liikkeen
lahjakortin valitset. Vaihtoehdot löytyvät Presentcardin
verkkosivuilta www.presentcard.fi.
Uuden jäsenen liittyessä Nousuun hän voi merkitä
jäsenhakemuslomakkeeseen jäsenhankkijan nimen. Jäsenmaksusuoritusten alettua Nousun toimisto toimittaa
tiedon jäsenhankkijasta Presentcard.fi:lle, joka lähettää
jäsenhankkijalle sähköpostilla arvokoodin, joka on
vaihdettavissa lahjakorttiin Presentcard.fi:n verkkosivuilla. Lahjakortti toimitetaan kotiin postitse. Lahjakortin voi myös pilkkoa osiin, esimerkiksi kahdeksi
kymmenen euron arvoiseksi lahjakortiksi eri liikkeisiin.
Aktiivisimmille jäsenhankkijoille tiedoksi:
100 euroa ylittävistä palkinnoista (vuodessa) Nousun
pitää lain mukaan tehdä ilmoitus ystävällemme verottajalle, joka huomioi sen henkilön lopullisessa vuotuisessa verotuksessa.
Jäsenyys tarjoaa paljon etuja
Sijoitusasiantuntijana Helsingissä työskentelevä Elina Mitikka
toimii Nousun edustajiston ja tes-toimikunnan jäsenenä. Hänen
mukaansa ammattiliittotoiminta tuo vertaistukea ja turvaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
– Jäsenet pidetään ajan tasalla pankkimaailman myllerryksistä. Aktiivisesti mukana olleena tiedän, että ammattiliitossa tehdään ja neuvotellaan paljon asioita, jotka eivät riveihin asti aina
näy. Jäseneksi liittyminen vaatii Mitikan mielestä ajantasaiset tiedot liittojen toiminnasta.
– Ammattiliittotoiminnalla on valitettavan usein jäykän ja jopa
vastahakoisen toimijan maine. Ei ehkä ymmärretä, miten tärkeää
yhteistoiminnan kehittäminen ja keskusteluyhteys työntekijöiden
ja työnantajan välillä ovat.
Aiemmin Vaasassa luottamusmiehenä toimineen, nykyisin
Laihialla palveluneuvojana työskentelevän Sevil Ilterin mielestä
esimerkiksi Nousun jäsenpalvelua voisi markkinoida enemmän.
Lisäksi jäsenetuihin kuuluvat koulutukset ja tapahtumat, lomaedut, jäsenlehti ja vakuutuspalvelut.
Paras tapa tehdä jäsenhankintaa on järjestää tilaisuuksia,
joihin toivotetaan tervetulleiksi myös ei-jäsenet, Ilter uskoo. Hän
ei niele väitettä, jonka mukaan nuoret tulisivat ammattiliitossa
valmiiseen pöytään.
– Itse olen kokenut, että nuorena pankkiin tuleminen ei todellakaan ole mikään helpoin juttu. Luottamushenkilöissä ja
yt-ryhmissä on paljon myös nuoria. He haluavat saada neuvoja
ja kokemusta, jotta pystyisivät tekemään oman osansa ja kantamaan kortensa kekoon.
Nousu 1•2015
7
NOUSUSSA
Oletko ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa?
Sinulla on mahdollisuus näkyä Nousun verkkosivuilla. Lähetä Nousun viestintään tiedot:
 puolueestasi ja vaalipiiristäsi
 mahdollisista luottamustoimistasi
 omista pääteemoistasi/arvoistasi
 yhteystietosi
Tekstien pituus max. 600 merkkiä.
Lähetä myös kuvasi jpg-muodossa.
Pidätämme oikeuden tekstien muutoksiin. Lähetä teksti ja
kuvat osoitteeseen johanna.maasto@nousu.org.
Huomio
nousulaiset
eduskuntavaali
ehdokkaat!
Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina
19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on mahdollista
8.–14.4. ja ulkomailla 8.–11.4.2015.
Liiton jäsenmaksu vuonna 2015
Nousun edustajisto päätti pitää liiton jäsenmaksun vuonna 2015 edellisvuoden tasolla.
Ammattiliitto Nousun jäsenmaksu vuonna
2015 on siten 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, kuitenkin enintään
42,00 euroa/kk ja vähintään 4 euroa/kk.
Nousun jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.
Muistathan, että ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa!
Ansiotyöstä poissa olevat
(palkaton aika)
Ansiotyöstä poissa olevilta jäseniltä peritään
4 euron kuukausijäsenmaksu. Ansiotyöstä
poissa olevia jäseniä ovat äitiyslomalla,
vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla,
ulkomailla, pitkäaikaisella sairaslomalla, pitkäaikaistyöttömänä tai jostain muusta syystä
tilapäisesti ansiotyöstä poissa olevat jäsenet.
8
Nousu 1•2015
Työttömien jäsenmaksu on
4 euroa/kk, tämä maksu sisältää
työttömyyskassan jäsenmaksun.
Opiskelijat
Opiskelijajäsenten jäsenmaksu on
4 euroa/kk, mikäli heidät on vakuutettu
JATTK-työttömyyskassassa. Palkkatuloista
peritään kuitenkin normaali jäsenmaksu.
Eläkeläiset
Eläkkeelle jäämisestä tulee ilmoittaa
Jäsenpalveluun. Jos jäät eläkkeelle kesken
vuotta sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua
loppuvuodesta.
Eläkeläisjäsenmaksu on vuosimaksu.
Vuoden 2015 maksu on 30 euroa.
Kaikki jäsenedut, matkavakuutusta
lukuun ottamatta, ovat eläkeläisjäsenen käytössä. Lisätietoja jäsenmaksusta ja -eduista
saat Jäsenpalvelusta.
On aina välillä hyvä tarkistaa
palkkalaskelmasta, että jäsenmaksu
on varmasti peritty palkasta – ihan vain
epämiellyttävien yllätysten varalta.
Samoin jos toimit myös yrittäjänä,
tai perheessäsi on yrittäjyyttä,
sinun kannattaa tarkistaa
työttömyysturvaoikeutesi JATTK-kassasta:
www.jattk.fi, (09) 720 6820 ma–to
9–11.30.
Nousun uudet fb-
WWW.FACEBOO
sivut:
K.COM/
NOUSURY
Avoin toimi – Luottamusmies
Kiinnostaako sinua näköalapaikka seuraaviksi kolmeksi vuodeksi tiedonkulun ytimessä?
Aiempi kokemus ei ole välttämätöntä, sillä Nousu antaa laadukasta ja
monipuolista koulutusta, joka käydään pääosin työajalla. Koulutuksen
lisäksi takaamme, että kokous- ja neuvottelutaidot kehittyvät. Tarjoamme
myös mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen.
Jos olet
 kiinnostunut yhteisistä asioista,
 halukas ottamaan asioista selvää,
 halukas neuvottelemaan,
 verkostoitumiskykyinen,
 aktiivinen,
 sinnikäs ja päämäärätietoinen
olet mielestämme loistava kandidaatti luottamusmieheksi.
Nousu toimii tiiviissä yhteistyössä kanssasi, etkä tule jäämään
yksin. Luottamustoimi näyttää myös hyvältä ansioluettelossasi
ja voi laukaista nousujohteisen uraputken.
Tartu siis toimeen ja asettaudu ehdolle syksyn 2015
luottamusmiesvaaleissa!
Lisätietoja saat luottamusmiehiltä sekä Nousun verkkosivuilta.
Luottamusmieskausi 1.1.2016–31.12.2018
Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmies edustaa Nousua ja
sen jäseniä työpaikoilla. Hänen tehtävänään on neuvotella ja keskustella
paikaillisista asioista työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmies valvoo,
että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta, Nousun ja sen jäsenalueiden
päätöksiä sekä työlainsäädännön
määräyksiä.
Työpaikan luottamusmiesehdokkaat asetetaan työpaikkakokouksessa. Luottamusmies kutsuu koolle
työpaikkakokouksen ilmoittamalla siitä
vähintään viikkoa aikaisemmin. Kokous
valitsee työpaikan luottamusmiehen ja
varaluottamusmiehen.
Työpaikan luottamusmiehen valintojen jälkeen alueen luottamusmiehet
valitsevat keskuudestaan ay-alueen
neuvottelevan luottamusmiehen ja
hänelle varahenkilö.
Pääluottamusmiesvaali käydään
valtakunnallisena vaalina ehdokasasettelun kautta.
Tarkat tiedot vaaleista, ehdokasasetteluista sekä aikatauluista ilmoitetaan myöhemmin.
Edustajiston kevätkokous
Nousun edustajiston sääntömääräinen kevätkokous pidetään
27.5.2015 hotelli Hilton Airportissa Vantaalla. Tarkempi aikataulu ja
esityslista lähetetään edustajiston jäsenille lähempänä ajankohtaa.
Edustajiston jäseniä pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen Noora-palvelun kautta 7.5.2015 mennessä. ■
9
Haaveista totta
Nousulaisilla on osaamista ja vaihtoehtoja, joita ei aina
tule ajatelleeksi. Entinen henkilökohtainen pankkineuvoja
Laura Kuittinen pyörittää nyt omaa startup-yritystä
yrityskiihdyttämön tiloissa Riihimäellä.
E
räänä päivänä lenkillä lastenvaunuja työntäessään Laura Kuittinen
alkoi pallotella miehensä kanssa
ideaa: Mitä jos olisi sellainen somepalvelu, jossa ihmiset voisivat keskustella
sijoittamisesta avoimesti ja saada laadukkaita sijoitusanalyyseja? Sellainen voisi
toimia esimerkiksi Facebookin tavoin.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia
pohtiva Kuittinen oli juuri jäänyt äitiyslomalle Etelä-Hämeen alueen Nordeasta,
jossa hän työskenteli aluemyyntipäällikön sijaisena. Sitä ennen hän oli toiminut pitkään henkilökohtaisena pankkineuvojana.
Pankkialalle Kuittinen päätyi sattumalta. Hän työskenteli vaatekaupassa ja
asiakkaaksi osui Nordean silloinen apulaisjohtaja, joka tykästyi Kuittisen tapaan
palvella asiakkaita ja tarjosi tälle töitä.
Siitä alkoi ura pankissa. Työ imaisi mukaansa niin, että ammattikorkeakoulussa
tradenomiksi opiskelleen Laura Kuittisen opinnäytetyö jäi tuolloin tekemättä.
Lenkillä kehitetty idea jäi itämään,
ja Kuittinen teki äitiyslomansa aikana
opinnäytetyön aiheesta sosiaalisen median vaikutus sijoituspäätökseen. Sen
mukaan erityisesti nuoret miehet ovat
kiinnostuneita sosiaalisen median luomista mahdollisuuksista sijoittamisen
tukena. Ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi hautua.
Yhteisöpalvelu
sijoittajille somessa
Kuittinen irtisanoutui hoitovapaansa
päätyttyä Nordeasta lokakuun 2014 lopussa ja perusti it-alalla työskentelevän
yhteistyökumppanin kanssa sijoittajille
tarkoitetun yhteisöpalvelun, InvestorEyen. Hän sai puolen vuoden starttirahan ja toivoo pystyvänsä maksamaan
itselleen palkkaa jo kesällä.
– Tällä hetkellä saan starttirahaa
juuri sen verran, että pystyn maksamaan
lasteni päivähoidon. Muuten elän mieheni tuloilla. Tutustuimme toisiimme
työskennellessämme yhdessä Nordeassa.
InvestorEye on sosiaalisen median
palvelu, jossa sijoittajat voivat verkostoitua keskenään, vaihtaa ajatuksia ja
pitää eräänlaista sijoitusblogia. Kauppaa
ei käydä eikä rahaa vaihdeta. Kuittisen
työpäivät kuluvat tällä hetkellä asiakkaiden etsimiseen. Tavoitteena on päästä
vielä tämän vuoden aikana kansainvälisille markkinoille.
Ripaus
idealismia
Yritän olla miettimättä liikaa
epäonnistumista ja riskejä.
10
Nousu 1•2015
Laura Kuittisen oli vaikea nähdä itseään
eläkeikään asti perinteisenä pankkineuvojana. Oman yrityksen perustaminen
Laura Kuittinen lähti rohkeasti uudelle uralle. Yrittäjyydessä häntä kiehtoo vapaus; se, ettei ole rajoja.
tuntui hyvältä ratkaisulta. Yrittäjyydessä
Laura Kuittista viehättää eniten vapaus;
se, ettei ole rajoja. Kukaan ei sano, ettei
näin voi tehdä, koska näin ei ole ennenkään tehty.
– Leipäni on tällä hetkellä erittäin
kapea. Uskon kuitenkin, että yrittäjänä
minulla on mahdollisuus leveämpään
leipään kuin palkkatyössä.
Laura Kuittinen on edelleen Nousun
jäsen. Nordeasta hän kaipaa ehkä eniten
työkavereitaan. Mutta hän tapaa heitä
yhä silloin tällöin lounaalla.
Hän kokee saaneensa pankista hyvän
myyjäkoulutuksen: sitkeyttä ja notkeutta. Toki yrittäjyys myös pelottaa.
– Aina kun kauhu iskee, vakuutan
itselleni, että tämä on hyvä ja toimiva
liikeidea. Yritän olla miettimättä liikaa
epäonnistumista ja riskejä.
Usko
mahdollisuuksiisi
Pankkilaisilla on kykyjä, osaamista ja
vaihtoehtoja, joita ei aina tule itse ajatelleeksi, sanoo Nousun varapuheenjohtaja
Tarja Furuholm.
– Kokemus, joka pankissa karttuu,
tuntuu monen mielestä ehkä itsestään
selvältä, vaikkei se sitä ole.
Rahoitus- ja sijoittamispuolen osaaminen, vakuuttaminen, neuvottelutaidot
ovat vain esimerkkejä. Pankkitoimihenkilö on tottunut työssään hoitamaan
asioita, jotka vaativat laajaa yleistietoa,
empaattista osaamista, sosiaalisia taitoja,
ihmistuntemusta ja kykyä luoda luottamusta.
– Osaaminen kantaa elämässä, ja siitä on syytä olla ylpeä. Haaveista kannattaa pitää rohkeasti kiinni, toteutuivatpa
ne sitten pankissa tai sen ulkopuolella,
Furuholm sanoo. ■
Tiina Komi, Marjo Mikola
kuva Olli-Pekka Latvala
Nousu 1•2015
11
Mene metsään,
ihminen!
Se laukaisee stressiä, lisää tarkkaavaisuutta ja
parantaa vastustuskykyä. Metsä tuottaa terveysvaikutuksia,
joista kaupunkiympäristössä voi vain haaveilla.
V
iimeistään talitiaisten vimmattu
laulu tekee selväksi, että kevät
kerää voimiaan.
– Kun alaspäin viettävä, jäätynyt
puro alkaa jälleen solista, niin siitä se tulee mieleen: kevät. Elämä jatkuu, sanoo
luonto-opas Mikko Vesterinen.
Hänelle metsä on paitsi työmaa, johon johdattaa ihmisjoukkoja,
myös oma, henkilökohtainen kokemus.
– Minulle metsä on ainoa paikka,
jossa pystyn aivan täysin rauhoittumaan,
hän sanoo.
Tutkittuja terveysvaikutuksia
Myös tutkimustulokset tukevat Mikko
Vesterisen kokemusta. Metsässä oleminen tuottaa tutkimuksella todennettuja,
fyysisiä ja psyykkisiä terveyshyötyjä.
Japanilaistutkijat osoittivat pari vuotta
sitten, että metsässä oleminen laskee
verenpainetta ja pulssia, vähentää lihas-
jännityksiä ja lisää parasympaattisen
hermoston toimintaa, kun vertailukohtana on rakennettu ympäristö.
Useat lähivuosina valmistuneet
tutkimustulokset kertovat myös metsän
vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Metsä auttaa muun muassa palautumaan uupumuksesta, joka on aiheutunut
pitkäaikaisesta keskittymisestä. Lisäksi
tarkkaavaisuus palautuu. Metsä auttaa
myös elpymään stressiä aiheuttaneesta
tilanteesta.
Yksi yllättävimmistä tuloksista kertoo, että pidemmät luontoretket parantavat ihmisen vastustuskykyä. Tulokset
kertovat, että niin sanottujen tappajasolujen aktiivisuus ja syöpää ehkäisevien
proteiinien määrä veressä on suurempi,
jos ihminen tekee kävelylenkin metsässä, kuin että hän tekisi sen kaupunkiympäristössä. Luontokontakti vähentää
myös sairastumista allergioihin.
Monen hyväntekijän summa
Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo, että metsän terveyshyödyt syntyvät useamman tekijän
yhteisvaikutuksesta.
– Metsässä ihminen tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan, ilman pakkosuorittamista, hän sanoo.
Lisäksi metsässä ihmisen huomio
kiinnittyy kiinnostavaan katsottavaan,
kasvistoon ja elämiin. Omat huolet
jäävät taka-alalle. Metsä antaa myös
mahdollisuuden yhdessäoloon ystävien
tai perheen kanssa tai vastavuoroisesti
omaan rauhaan.
– Rakennetussa ympäristössä, liikenneväylien varrella, ilmanlaatu vaikuttaa
hengityselimistön kautta verenpaineeseen. Metsä on terveellisempi ympäristö,
Tyrväinen sanoo.
Hänen mukaansa laajat metsäalueet
vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja
monoksidikaasuja.
Vähintään viisi tuntia kuussa
Suomalaisen GreenHealth -tutkimushankkeen tuoreet tulokset kertovat, että
jo viidentoista minuutin istuskelu viheralueella tuottaa mitattavan elpymisen kokemuksen. Vartin aikana metsä ja puisto
tuottivat lähes yhtä hyvän tuloksen, kun
taas kaupunkiympäristö saattoi jopa lisätä
stressiä. Kun perään lisättiin puoli tuntia
12
Nousu 1•2015
Näillä pääset metsään
www.retkikartta.fi
Palvelusta voit hakea
Metsähallituksen metsästys- ja
kalastuskohteita. Voit etsiä
myös retkeilyyn sopivia kohteita
ja palveluita. Retkikartan
mobiiliversio löytyy osoitteesta
m.retkikartta.fi.
www.luontoon.fi/
retkeilynabc
Metsähallituksen,
Suomen ladun ja Partion
tuottama ohjekokoelma
luontoretkeilyyn.
kävelyä, metsä tuotti parhaan elpymisen
ja virkistymisen kokemuksen.
– Näyttää siltä, että viisi tuntia luontoliikuntaa kuukaudessa näyttäisi olevan
sellainen keskimääräinen minimitaso,
joka olisi hyvä. Kun tekee pari kertaa
viikossa puolen tunnin ulkoilulenkin,
niin myönteiset tunteet ja positiivinen
asennoituminen lisääntyvät ja keskittymiskyky paranee. Kielteiset tuntemukset
vähenevät, Tyrväinen sanoo.
Hän puhuu myönteisestä kierteestä,
joka kannustaa lähtemään luontoon, kun
huomaa sen myönteiset vaikutukset.
– Sitten jaksaa taas lähteä. Vähälläkin pääsee alkuun, hän sanoo.
Metsä on oppimiskokemus
Mikko Vesterinen kannustaa ajattelemaan metsää myös mahdollisuutena
oppia jotain uutta. Itse hän kertoo opastettavilleen esimerkiksi koivun rungolla
näkyvästä taulakäävästä.
– Sitä on käytetty niin tulen sytyttämiseen, lääkkeenä kuin korvatulppinakin, hän sanoo.
Itse hän herkistyy metsässä varsinkin äänille. Vesterinen yrittää tunnistaa
lintua, joka juuri laulaa. Katseellaan
hän etsii ympäristöstään käyttökelpoisia
asioita: syötävää tai materiaalia käsitöihin.
Vesteriselle metsän vaikutus on
erilainen riippuen siitä, kuinka pitkään
hän on metsässä viihtynyt. Pitkällä
www.luontoon.fi/retkikohteet
Hakukone, jossa voi hakea
retkikohteita monilla eri
rajauksilla, muun muassa
sijainnin, kiinnostuksen kohteiden,
majoitusmahdollisuuksien,
liikenneyhteyksien yms. mukaan.
www.suomenluonto.fi/blogit/
Kokoelma luontoaiheisia blogeja.
Metsä auttaa
palautumaan
uupumuksesta,
joka on aiheutunut
pitkäaikaisesta
keskittymisestä.
vaelluksella elimistö mukautuu luonnon rytmiin, ja paluu yhteiskuntaan
tuntuu kuin putkahtamiselta toiselle
planeetalle. Metsä tarjoaa myös parhaat
elämykset.
– Kun istuu ihan hiljaa, ei puhu
mitään, ja yrittää olla mahdollisimman
liikkumatta, niin siinä saattaa päästä
näkemään hyvinkin epätavallisia asioita. Minulle on esimerkiksi laskeutunut
käpytikka puolen metrin päähän. Se on
hyvin harvinaista, että metsän muita
asukkaita pääsee niin läheltä näkemään,
hän sanoo.
Vesterinen kertoo, että parhaat luontokokemukset voi palauttaa mieleen
pitkienkin aikojen kuluttua: muistaa,
miltä tuntui uida kirkasvetisessä järvessä kaukana sivilisaation melskeestä tai
kuinka mukava tunnelma oli, kun vietettiin nuotioiltaa ystävien kesken. Sillä
jaksaa taas. ■
Mari Schildt
kuva iStockphoto.com
Nousu 1•2015
13
Uusi keskusjärjestö
vahvistaisi palkansaajien ääntä
Suomeen syntyy mahdollisesti uusi palkansaajakeskusjärjestö vuonna 2017.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan uusi järjestö murtaisi
kolmen keskusjärjestön mallin, mutta liittojen asema pysyisi ennallaan.
K
eskusjärjestöjen yhdistymissuunnitelmat etenevät Suomessa.
Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön oli helmikuuhun mennessä
ilmoittautunut 44 ammattiliittoa, joissa
on yhteensä noin 1,7 miljoonaa jäsentä.
Yksi liitoista on Ammattiliitto Nousu.
Liittojen tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden
2017 alussa.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön rakentamista on lähdetty
ajamaan, koska nykyinen keskusjärjestörakenne ei enää parhaalla tavalla vastaa
yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia.
Nyt palkansaajia edustaa aina kolme
keskusjärjestöä, työnantajia vain yksi eli
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Palolan mukaan palkansaajien edunvalvonta
voimistuisi, jos palkansaajatkin puhuisivat yhdellä äänellä.
Työelämän ja edunvalvonnan haasteet ovat nykyisessä taloustilanteessa
vaikeat, eivätkä ne Palolan mukaan tulevina vuosinakaan juuri helpota.
– Tämän vuoksi palkansaajapuolelle
tarvitaan nykyistä vahvempaa edunvalvontajärjestöä. Uusi palkansaajakeskusjärjestö olisi vahvempi vaikuttaja neuvottelu- ja sopijapöydässä, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopoliittisessa
edunvalvonnassa. Palkansaajilla olisi
huomattavasti suurempi järjestövoima
takanaan.
14
Nousu 1•2015
Liittojen asema ei muutu
Antti Palola kertoo usein sanoneensa,
että jos palkansaajaliikettä perustettaisiin nyt, niin varmasti perustettaisiin
monta ammattiliittoa, mutta ei kolmea
keskusjärjestöä.
Miten uusi keskusjärjestö sitten
auttaisi Nousun jäseniä ja muita toimihenkilöitä?
– STTK:n kannalta on erityisen tärkeää huomioida pienten liittojen vaikutusmahdollisuudet ja niiden erityistarpeet, Palola toteaa.
Vaikka keskusjärjestöjen seinät murtuisivat, liittorakenteita ei ole tarkoitus
muuttaa.
– Nousu säilyisi täysin itsenäisenä
ja sen jäsenet pysyisivät edelleen Nousun jäseninä, Antti Palola sanoo.
Tavoitteena on Palolan mukaan
”toiminnaltaan avoin, läpinäkyvä,
sitoutumaton ja moniarvoinen” palkansaajakeskusjärjestö.
– Ei riitä, että talon katolla kirjaimia muutetaan, vaan uudella
keskusjärjestöllä olisi myös uusi
toimintakulttuuri ja tähän aikaan
päivitetty edunvalvonnan asialista. ■
Tuomo Tarvas
kuva Liisa Valonen
Raportoin, raportoin
– mutta miksi?
Jatkuva, aikaa vievä raportointi täplittää nousulaisten
työpäiviä, mutta monille sen hyödyt ovat jääneet
epäselviksi. Luottamusmiesten mukaan tilannetta
voisi parantaa riittävällä perehdytyksellä
ja selkeyttämällä järjestelmiä.
R
aportointia, dokumentointia,
ajanhallintaa, taulukointia, tilastointia… Kuulostaako tutulta?
Monen nousulaisen mielestä kyllä.
Pankkitoimihenkilö joutuu sukkuloimaan työpäivän aikana helposti neljän,
viiden eri raportointijärjestelmän välillä.
Nordean johto perustelee dokumentoinnin ja raportoinnin tärkeyttä muun
muassa tulostavoitteiden selvittämisellä
ja resurssien suunnittelulla, mutta työntekijät ihmettelevät usein, mitä hyötyjä
stressiäkin aiheuttavalla raportoinnilla
saavutetaan.
Järjestelmiä pankeissa riittää. Henkilöstöhallintojärjestelmään merkitään
lomat, poissaolot ja ylityöt ja sitä käytetään myös matkakulujen raportointiin.
Sähköpostin kalenteriin puolestaan
merkitsee menonsa suurin osa keskitettyjen yksiköiden henkilökunnasta sekä
esimiehistä.
Koko Nordeassa käytettävään kalenteri- ja ajanhallintajärjestelmään konttorit muun muassa tekevät aikavarauksia
asiakkailleen ja kirjaavat myynnit.
Keskitettyjen yksiköiden henkilöstö voi
joutua käyttämään siis kahta kalenteria
yhtä aikaa.
»
Nousu 1•2015
15
»
Asiakaspalvelun tuessa on oma raportointijärjestelmänsä. Sinne kunkin
toimihenkilön on raportoitava joka päivä
kaikki työtehtävänsä minuutilleen ja
kategorioineen sekä merkittävä lomat,
muut poissaolot sekä liukuvan työajan
seuranta.
Lisäksi kaikissa Nordean yksiköissä
keräännytään joka päivä toiminnanohjaustaulun ympärille ja käydään läpi
muun muassa tulevia töitä, mahdollisia
poissaoloja ja nopeita ilmoitusasioita.
Tukkimiehen kirjanpito tarpeen
Kolme nousulaista luottamusmiestä Tiina Kilpinen, Maarit Haajanen ja Anne
Matero tuntevat raportointiviidakon.
Erilaiseen raportointiin ja dokumentointiin kuluu luottamusmiesten mukaan
viidestä kymmeneen minuuttia työaikaa
joka päivä. Se ei vielä tunnu paljolta,
mutta kokoluokka muuttuu, kun puhutaan koko yksiköstä.
– Meillä asiakaspalvelun tuessa on
noin 300 työntekijää, ja kun he kaikki
raportoivat vähintään viisi minuuttia
päivässä, se on jo paljon työaikaa, Kilpinen toteaa.
Asiakaspalvelun tuen järjestelmässä
on Kilpisen mukaan puutteita. Ohjelmassa ei esimerkiksi ole raportoidun
työajan laskuria, joten Kilpinen joutuu
tukkimiehen kirjanpidolla laskemaan,
minkä verran aikaan esimerkiksi kokouksiin, koulutuksiin ja päivittäiseen
puhelintyöhön on päivässä mennyt.
Esimerkiksi lainahakemusten määrä ja
niihin mennyt aika pitää laskea käsin.
– Talo kehuskelee digitalisaatiolla,
mutta joudumme tekemään tällaista
käsin. Olen tehnyt aloitteen, että järjestelmään kehitettäisiin laskuri ja minulle
on kerrottu, että jonkinlainen laskuri
Tiina Kilpisen (vas.), Maarit Haajasen ja Anne Materon mukaan moni nousulainen kaipaisi lisää koulutusta
päivittäin tarvitsemiensa järjestelmien käyttöön. Se poistaisi monia inhimillisiä virheitä ja tehostaisi työtä.
16
Nousu 1•2015
olisi tulossa, Kilpinen sanoo.
Varmuuden vuoksi Kilpinen pitää
kaksinkertaista kirjanpitoa eli merkitsee
samat tiedot omaan kalenteriinsa, jotta
mahdolliset väärät tiedot voi oikaista
kuukausikeskustelussa.
Virheitä pois koulutuksella
Entistä kattavampi koulutus parantaisi
osaamista.
– Jos on vahingossa tehnyt vääriä
merkintöjä järjestelmään tai unohtanut
merkitä jotain, esimies voi saada siitä
vaikutelman, että on tehoton tai tekee
vääriä asioita, Maarit Haajanen sanoo.
Jos on epävarma siitä, miten ohjelmia käytetään, ei kannata jäädä sormi
suussa istumaan työpisteelle.
– Tarkista asia heti esimieheltäsi,
Tiina Kilpinen suosittelee.
Osa asiakaspalvelun tuen työntekijöistä saattaa viedä työtuntinsa vääriin
kategorioihin, sillä järjestelmän käyttöön
ei ole annettu yksiselitteisiä ohjeita.
– Joku pitää samaa tilaisuutta koulutuksena, joku taas palaverina. Tämä
vääristää järjestelmästä saatua tilastoa,
Tiina Kilpinen sanoo.
Tilasto voi valehdella
Tehokkuusvaatimusten keskellä työntekijä voi innostua kahmimaan itselleen
ison liudan lyhyitä, helppoja tehtäviä.
Esimies voi tulkita tilanteen väärin.
Esimerkiksi vinon pinon lainahakemuksia käsitellyt toimihenkilö voi näyttää
paljon ahkerammalta kuin monimutkaisia hakemuksia vain muutaman samana
päivänä käsitellyt kollega.
Kaikki päivän tapahtumat on raportoitava, myös ne hetket, jolloin kaikki
seisoo. Eräänä päivänä Kilpinen sai sähköpostiinsa niin suuria liitetiedostoja,
että ne kaatoivat koko ohjelman.
– Tekniikkaneuvonta tyhjensi vanhoja tiedostoja pari tuntia ja sinä aikana
en voinut tehdä mitään. Järjestelmästä
ei kuitenkaan löytynyt kohtaa, mihin
olisin voinut merkitä, etten voinut tehdä
mitään, Kilpinen sanoo.
”Mihin tietoa käytetään, johto?”
Perintäyksikön nousulaisten luottamusmies Anne Matero haluaisi kuulla
johdolta kunnon selityksen, mihin
raportoinnilla kerättyä tietoa lopulta
käytetään.
– Pystytäänkö prosesseihin käytetyn
ajan muutos todentamaan, kun säästynyt
aika käytetään saman prosessin toiseen
osa-alueeseen? Saadaanko järjestelmästä
oikeita tietoja, joiden perusteella voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä muutoksien perusteiksi, Matero kysyy.
– Ei se motivoi raportoimaan, jos ei
tiedä mihin ja miksi näin moneen eri
järjestelmiin tietoa pitää kirjata, Maarit
Haajanen lisää. ■
Teksti ja kuva Tuomo Tarvas
”Turhaa työtä ei halua tehdä”
Moni jäsen kokee paineita raportoinnin takia, sanoo
Nordean pääluottamusmies Paula Hopponen.
Asia on käynyt ilmi jäsentilaisuuksissa. Erilaisesta
raportoinnista saattaa tulla monelle ylimääräistä
stressiä, jos ei tiedä, mihin tietoja käytetään.
– Muutenkin työtä on ihan hirveästi, joten kukaan
ei halua tehdä työtä, jonka merkitystä ei tiedä,
Hopponen toteaa.
Hopposen mukaan tietojen syöttäminen eri
järjestelmiin vaatii osaamista.
– Täytyy olla selkeät ohjeet, miten asiat merkitään
tilastoihin. Esimiesten pitää järjestää riittävästi
koulutusta järjestelmien käyttöön. Muistin varassa
toimivista, tulkinnan varaisista järjestelmistä pitäisi
siirtyä automaattiseen raportointiin.
Tehokkuusvaatimusten keskellä ei pidä unohtaa
pitää työpäivään kuuluvia taukoja.
– On jo terveyskysymys, kun joutuu kaiken päivää
tuijottamaan ruutua silmät sikkaralla, Hopponen sanoo.
Nousu 1•2015
17
Siljalta
Silja Iljas, varapääluottamusmies silja.iljas@nordea.com
V
aroitus: tämä teksti saattaa sisältää kirjoittajan
henkilökohtaisia mielipiteitä! ;) Kuulen jäsentilaisuuksissa usein kysymyksen: “Miksi liitto
ei tee tälle ja tuolle asialle mitään?”. Monesti kyseessä
on ensimmäinen kerta, kun edes kuulen kerrotuista
ongelmista, joten en voi muuta kuin kiittää kysyjää
ja sanoa vieväni asiaa eteenpäin. Näissä tilanteissa
herättelen myös keskustelua siitä, että mikä se liitto
oikein on ja mitä sillä tarkoitetaan.
Osa ammattiliitoista markkinoi jäsenyyttään
eräänlaisena työelämän vakuutuksena. Ajatuksena on
se, että jäsenet vain maksavat liittoon kuukausittain
jäsenmaksunsa ja saavat siitä vastineeksi tarvitessaan työsuhteen ongelmatilanteissa apuja. Tällainen
jäsenten ulkoistaminen ja liiton rinnastaminen vakuutusyhtiöön on tuhoisa ajatus. Ammattiliitot ovat
Liitto olemme nimittäin me
ja erityisesti sinä.
nimittäin aina perustuneet jäsenten aktiivisuuteen ja
asioiden yhteiseen eteenpäin viemiseen. Passiivinen
ja vetäytyvä jäsen ei millään tavoin aja omaa asiaansa
eikä myöskään meidän kaikkien yhteistä etuamme.
Mitä sitten ammattiliiton jäseneltä kaivataan?
Rohkeutta ottaa työpaikalla vaivaavat asiat esille. Taitoa huomata työyhteisön kyseenalaiset toimintatavat
ja tuoda ne myös muiden tietoon. Uskallusta seisoa
yhteisten päätösten takana. Kykyä ehdottaa ongelmiin
parannuksia.
Esiin nostetut epäkohdat saadaan ideaalitilanteessa ratkottua yhdessä esimiehen kanssa työpaikalla. Aina ongelmia ei kuitenkaan saada selvitettyä
oman tiimin kesken tai ne ovat lähtöisin niin etäiseltä
tasolta, ettei omalla lähiesimiehellä ole keinoja niiden
ratkomiseen. Tällöin ongelmista kannattaa kertoa
omalle luottamusmiehelleen, joka taas vie asiat seuraavalle tasolle.
18
Nousu 1•2015
Mikko Taipale
”Miksi liitto
ei tee mitään?!”
Älä ota ongelmatilanteissa asennetta: “Tämä on
niin yleinen ongelma, että joku on tästä jo aivan varmasti sanonut. En minä viitsi enää sanoa.” Parempi
niin, että samasta asiasta tulee useampia viestejä kuin
ettei asia tule esille lainkaan. Muista myös, että mitä
useampi viestintuoja, sitä suurempi painovoima!
Jos kukaan ei tuo ongelmia ilmi, niin niihin ei saada ikinä muutosta. Luottamusmies ei saa asiaa tietoonsa, jos jäsen ei sitä hänelle kerro. Alueen neuvotteleva
luottamusmies ei voi ottaa asiaa alueen yhteistoimintaryhmässä käsiteltäväksi, jos luottamusmies ei ole aktiivinen ja tuo jäsentensä huolia esille. Pääluottamusmiehet eivät voi viedä asiaa pankkitasolle, jos neuvotteleva luottamusmies ei ole heihin yhteydessä.
Tarkoitukseni ei ole missään nimessä syyllistää
ketään tällä kirjoituksellani. Sen sijaan haluan muistuttaa mieliin, miten asioita saadaan edistettyä yhdessä: Päätetään ja sovitaan työkavereiden kanssa yhdessä toimintatavoista ja myös pysytään näissä sovituissa
asioissa. Kukaan ei voi tehdä asioita sinun puolestasi,
mutta porukassa on voimaa. Heikkona hetkenä työkaverilta saa tukea.
Mikä onkaan sitten vastaus kysymykseen “Miksei liitto tee mitään”? Vastaus on monelle kysyjälle
jokseenkin epämieluisa: Jos haluat jotain tapahtuvan,
niin ole ensin itse aktiivinen ja tuo asia esiin. Mutta
ei huolta, sinulla on takanasi kaikkien jäsenten tuki.
Liitto olemme nimittäin me ja erityisesti sinä. ■
Varoitus!
Tämä teksti saattaa
sisältää kirjoittajan
henkilökohtaisia
mielipiteitä! ;)
Jäsenedut
Asianajotoimisto JB Eversheds Oy tarjoaa
Nousun jäsenille jäsenetuna puhelinpalvelua
yksityiselämän lakiasioihin.
Sovitaanko näin?
Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Toisinaan kiistatilanteessa ei saavuteta edes sitä.
A
voimet ja ratkaisemattomat asiat
painavat mieltä. Moni harkitsee
oikeudenkäynnin aloittamista,
mutta perääntyy suunnitelmasta oikeudenkäyntikulujen pelon ja epävarman
lopputuloksen vuoksi. Toisinaan riidan
intressi rahassa on alhainen, mutta kokemus epäoikeudenmukaisuudesta siihen
nähden moninkertainen. Voisiko oikeudenkäynnille olla tehokas vaihtoehto?
”Jo pelkän käräjätalon näkeminen sai
minut visioimaan uusia keinoja, miten
tämä riitatilanne saataisiin päättymään.
Odottaessamme pääsyä tuomarin eteen
olin jo päättänyt, etten tahdo tulla tänne
enää koskaan uudestaan. Tämä ratkaistaan tänään.” Näin kirjoitti eräs pro
gradu -työtä varten vuonna 2006 haastattelemani henkilö, joka oli osallistunut
maallikkona käräjäoikeuden järjestämään tuomioistuinsovitteluun.
Riitaa oli ollut jo pitkään asuntokaupasta. Lakimiehiä ei ollut vielä palkattu,
mutta osapuolet olivat käyttäneet jo
kymmeniä tunteja toinen toistaan
kitkerämpien kirjeiden ja vaatimusten
laatimiseen. Vuoden kuluttua riidan alkamisesta toinen riidan osapuolista teki
hakemuksen käräjäoikeuteen tuomioistuinsovittelun aloittamiseksi.
Vaihtoehto yksityishenkilöiden
riidanratkaisuun
Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppa-, työoikeus- ja
vuokrasopimusriidoissa. Käräjäoikeuden
tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita
Johanna Naarala
Asianajaja
Asianajotoimisto JB Eversheds Oy
johanna.naarala@jbeversheds.com
www.jbeversheds.com
soviteltavaksi tuomioistuimessa. Lisäksi
sovitteluun tarvitaan aina molempien
osapuolten suostumus.
Perinteisissä oikeudenkäynneissä
kuulee usein osapuolten epäilevän
sitä, ymmärtääkö ratkaiseva tuomari
riittävästi riidan aihepiiristä. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää
mukaan tuomarin avustajaksi yhteisesti
hyväksymänsä erityisalan asiantuntijan,
esimerkiksi rakennusinsinöörin. Tällöin
on kuitenkin varottava, ettei asiantuntijaa käytetä roolissaan väärin: sovittelun
tarkoitus on kompromissin löytäminen,
ei oman kantansa oikeellisuuden vahvistaminen asiantuntijan lausunnolla.
Sen sijaan perheoikeudellisissa
sovitteluissa asiantuntijan rooli on luontevampi. Oikeusministeriö on käynnistänyt vuonna 2011 kokeilun, jossa huoltajuusriitojen tuomioistuinsovittelussa
käytetään apuna esimerkiksi eroperhetyöskentelyyn perehtynyttä psykologia.
Kokeiluhankkeen tulokset ovat olleet
erittäin positiivisia. ■
Millainen on tuomarin rooli, millaiset
kustannukset sovittelulla on ja miten
sopimus pannaan täytäntöön? Juttu on
luettavissa kokonaisuudessaan Nousun
verkkosivuilta www.nousu.org.
Nousu 1•2015
19
Nytt blod behövs i facket
Facklig organisering är inte längre en
självklarhet för dem som är unga. Därför är det
bra att på arbetsplatserna ta till tals fördelarna
med att höra till facket.
F
ackförbundens medlemsantal har
länge varit sjunkande. De äldre
generationerna organiserade sig
fackligt nästan per automatik, men allt
fler unga väljer att stå utanför facket. Det
här gäller också Nousu.
I början av år 2015 lanserades en
kampanj som var gemensam för de
centrala löntagarorganisationerna och
avsedd att stoppa medlemssvinnet.
Kampanjen Mikä fiilis – Hur är läget?!
riktades till 25–35-åringar. Den syntes
och hördes bland annat i sociala medier,
tv och radio.
– Avsikten var att få människorna att
fundera på om allting är OK på arbetsplatsen – finns det möjligtvis något som
behöver förbättras, och går det att göra
något åt saken, säger Tarja Furuholm
som är vice ordförande för Nousu.
20
Nousu 1•2015
Centralorganisationerna rekryterar
inte själva nya medlemmar, utan kampanjen var ett sätt att stödja förbundens
egen medlemsvärvning.
Rättigheter betraktas
som självklara
I kampanjen Mikä fiilis – Hur är läget?!
representerade tjänstemannacentralorganisationen STTK av organisationschef
Juska Kivioja. Han anser att det inte
finns anledning till stor oro, eftersom
varannan ung som är i arbetslivet hör till
facket. Fackförbundens image är ändå
inte tillräckligt attraktiv längre för de
unga. Det gäller också att öka medvetenheten om vad förbunden gör.
– Vi har gjort undersökningar om
dem som är under 35 år och ännu inte
är fackligt anslutna. Var tredje av dem
meddelade att de bara inte har kommit
att tänka på att ansluta sig. En annan
tredjedel tyckte att de inte vet tillräckligt
om fackförbunden, berättar Kivioja.
Enligt Furuholm anser de unga lätt
att moderskapsledigheter, vårdledigheter, avlönade sjukledigheter och andra
rättigheter som fackförbunden i tiderna
förhandlade fram är automatiska. Att
förvärvade rättigheter bibehålls är ändå
ingen självklarhet.
– Det har hänt, och inte bara en eller
två gånger, att arbetsgivaren skulle vilja
dra in eller åtminstone inskränka olika
rättigheter som har förhandlats fram
inom företaget, konstaterar Furuholm.
Personalrepresentanternas aktiva förhandlingsinsatser syns inte nödvändigtvis utåt, om man glömmer att informera
om dem. Kommunikationen försvåras
ändå av att förhandlingarna många
gånger gäller medlemmarnas personliga
angelägenheter.
En del av de nyanställda inom
Nordea går inte med i Nousu därför att
de hör till ett annat fack på grund av sin
utbildning eller har anslutit sig till den
privata arbetslöshetskassan YTK. Nousu
är det ända fackförbundet som förhandlar om anställningsfrågor inom banken.
Allmänna arbetslöshetskassan (”Loimaan kassa”) erbjuder bara arbetslöshetsförsäkringen.
– Är det så att man tar bara arbetslöshetsskyddet och väntar på att giljotinen
ska plockas fram? Skulle det inte vara
bättre att vara medlem i ett fackförbund
som försöker förhandla och nå sådana
lösningar att de anställda inte blir av
med jobbet, undrar Furuholm.
Medlemskap
ger mycket
Placeringsexperten Elina Mitikka som
arbetar i Helsingfors är medlem i Nousus
representantskap och sitter i kollektivavtalskommittén. Hon menar att facklig
verksamhet ger kamratstöd och trygghet
i en omvärld som hela tiden förändras.
– Medlemmarna hålls à jour om vad
som är på gång i bankvärlden. Eftersom jag deltagit aktivt vet jag att facket
sysslar med och förhandlar om mycket
sådant som inte ”vanliga” medlemmar
ser alla gånger. Mitikka anser att de som funderar på
att ansluta sig behöver färsk information
om vad facket ägnar sig åt.
– Den fackliga verksamheten har
beklagligt ofta namn om sig att vara en
stelbent och till och med motsträvig
aktör. Man förstår kanske inte hur viktigt
det är att samarbetet utvecklas och att
det finns en diskussionskontakt mellan
arbetstagarna och arbetsgivaren.
Sevil Ilter var tidigare förtroendeman i Vasa, numera arbetar hon som
servicerådgivare i Laihela. Enligt henne
skulle exempelvis Nousus medlemsservice kunna marknadsföras mer. I
medlemsförmånerna ingår dessutom
utbildning och evenemang, semesterförmåner, en medlemstidning och försäkringstjänster.
Det bästa sättet att rekrytera medlemmar är att arrangera tillställningar som
också icke-medlemmar är välkomna till,
tror Ilter. Hon sväljer inte påståendet att
de unga bara har att bänka sig vid dukat
bord när de går med i facket.
– Själv upplevde jag att det verkligen
inte är så enkelt att börja i bankvärlden
vid unga år. Många av de förtroendevalda och av dem som sitter i de regionala
samarbetsgrupperna är unga. De vill få
råd och samla erfarenheter för att kunna
dra sitt strå till stacken.
bättra förhållandena för dem. Att vara
närvarande. Framför allt en önskan att
se att människor får det som de har rätt
till. Att ingen ska lämnas ensam. Det är
vad som får Kaarina Paaso att engagera
sig fackligt.
Paaso, som gick i pension i februari
2015, är en facklig veteran. Hon har
värvat tiotals nya medlemmar till Nousu.
I 47 år hann hon arbeta inom banken
vid kontoren i Uleåborg och Ii. Hennes
sista post var som servicerådgivare vid
Contact Centre i Uleåborg. Paaso valdes
under sin långa karriär till både Årets
förtroendeman och Årets medlemsvärvare.
– Den bästa metoden är att närma
sig människorna direkt. Berätta fakta om
vad Nousu är och varför det är en bra
idé att gå med i facket. I dag skulle det
nästan löna sig att berätta hur och varför
fackföreningarna bildades och vad de
har åstadkommit.
Det stöd som facket ger är viktigt till
exempel när det inte går att enas i en
fråga. Paaso nämner en tvist om svårighetsklassificeringen. Tvisten fördes till
arbetsdomstolen, Nousu segrade och
arbetstagarna fick retroaktiva löneförhöjningar.
Trots att en elektronisk anslutningsblankett finns på webben har Paaso skrivit ut blanketter och gett dem direkt till
sådana som överväger att gå med, säger
hon. ■
Att mötas ansikte
mot ansikte
Jenni Meronen
översättning Heidi Rustanius
illustration Janne Harju
En vilja att hjälpa människor och för-
Nousu 1•2015
21
Kari Ahola, ordförande kari.ahola@nordea.com
F
örnuftet segrade. Jag syftar nu inte på näringslivets ledning, som förstår sig bara på girighet,
utan på löntagarorganisationernas beslut att utreda grundandet av en ny centralorganisation. När jag
valdes in i STTK-styrelsen år 2011 tog jag upp saken
i mitt första inlägg. Jag har alltså alltid varit en ivrig
anhängare av och förespråkare för en stor gemensam
organisation.
Att skapa den nya centralorganisationen – det
är alltså inte fråga om att slå ihop de nuvarande utan
om att bilda ett centralförbund på helt ny grund – är
ingen enkel match. Många politiska, personliga,
känslomässiga och praktiska utmaningar behöver
För Nousu är en ny
centralorganisation en värdefull
samarbetspart.
lösas. Viljan är dock stark, det kunde man förnimma
från första början. I det här skedet är tyvärr bara ett
eller två av förbunden i Akava villiga att medverka.
De STTK- och FFC-anslutna förbunden deltar på bred
front. Det betyder att allihop är med, även Nousu.
Arbetet inleds nu, och den nya
centralorganisationen grundas år 2016. Det
praktiska arbetet börjar vid ingången av år 2017.
För förbund som är i samma storleksklass som
Nousu eller mindre är det viktigt med respekt för
mångfalden, både i uppbyggnadsskedet och i den
egentliga verksamheten. I den inledande fasen har
jag varit en mycket aktiv påverkare och framhållit
hur viktigt det är att synpunkter beaktas på bred
basis. Jag tror att jag blivit hörd. För Nousu är en
ny stark centralorganisation en verkligt värdefull
samarbetspart. En organisation med 1,7 miljoner
medlemmar har stor påtryckningskraft. Också dess
yrkesskicklighet är stor, även internationellt sett.
22
Nousu 1•2015
Tomi Westerholm
Effektivare
intressebevakning
och högre löner
till medlemmarna
Från ordförandet
I det här sammanhanget finns det skäl att också
fundera på vilka uppgifter förbunden ska sköta och
vilka uppgifter centralorganisationen ska ha hand
om. Ett tydligt gränssnitt resulterar i att sådant arbete
som är onödigt och överlappande gallras bort. Om vi
verkligen vill fundera på hur facket påverkar och ger
medlemmarna mest mervärde gäller det i själva verket
också att reda ut hur intressebevakningsarbetet bör
organiseras, både inom och mellan förbunden. För att
nämna ett exempel hör vi inom finanssektorn till tre
olika förbund. Det begriper man ju att det inte är ett
effektivt sätt att förse medlemmarna med förmåner,
även om Nousu i egenskap av ett självständigt
förbund är det fördelaktigaste och effektivaste sättet
för oss som är anställda hos Nordea. Säkert skulle det
vara bra att tillsammans fundera på synergier.
Avslutningsvis vill jag gratulera banken till
ett gott resultat och en präktig utdelning. Också
i Finland ger utdelningen upphov till en hel del
skatteintäkter. I Nousus kommentar till bankens
resultat konstaterade vi att personalen upplever
det som orättvist att styrelsearvodena höjs med
motiveringen att uppdragen har blivit tyngre
och ansvarsfullare men att personalen blir utan
löneförhöjningar, även om också den sköter ett allt
mer krävande och ansvarsfullt arbete. Dessutom
mister en del anställda rentav jobbet. Vi har fått
ett svar. Nordea lägger i en ny växel när det gäller
att flytta ut jobb till låglöneländer. Till och med
utflyttning av kundservice planeras. Lönen går
däremot inte att påverka, eftersom vi har åtagit oss
att följa sysselsättnings- och tillväxtavtalet. Det ser
alltså ut som så att Nousu kommer att säga nej till en
förlängning av sysselsättnings- och tillväxtavtalet.
Oss gav avtalet varken sysselsättning eller tillväxt.
Finansbranschen klarar sig strålande, den mäktar
med löneförhöjningar. Och sådana är vi värda i och
med att våra arbetsuppgifter blir allt mer krävande
och belastande.■
Paula Hopponen, pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.com
Paulalta
K
onttoriverkoston alueorganisaatiota muutettiin tämän vuoden alussa. Muutos toteutettiin
erittäin nopeasti. Alueet jaettiin henkilöasiakas- ja yritysalueisiin ja samalla yhdisteltiin ja eroteltiin vanhoja aluerakenteita.
Aluejohtajat nimitettiin nopealla aikataululla,
mutta edelleen on ratkaisematta monen työntekijän
osalta, missä he tekevät töitä jatkossa. Pahin tilanne
on alueilla, joissa entisen alueen konttorit joutuivat
usealle eri alueelle. Onneksi muutoksen yhteydessä
On henkisesti raskasta,
jos ei tiedä,
mitä tuleman pitää.
taattiin, että kukaan ei menetä organisaatiomuutoksen
vuoksi työpaikkaansa. Silti on henkisesti raskasta, jos
ei tiedä, mitä tuleman pitää, eikä kukaan tunnu tietävän, miten käytännössä pitäisi toimia.
Muutoksen yhteydessä keskusteltiin paljon siilojen syntymisestä. Työnantajan edustajat vannoivat
kaikissa yhteyksissä, että yhteistyö henkilöasiakas- ja
yritysalueiden johtajien ja konttoreiden välillä on
saumatonta ja tiedonkulku avointa.
Nyt uusi organisaatio on ollut voimassa vähän yli
kuukauden. Tänä aikana muutamia avoimia työpaikkoja on pistetty alueiden sisäiseen hakuun. Mitenkään avoimeksi ei voi mieltää toimintaa, että samoilla
paikkakunnilla toimivat alueet eivät tiedota avoimista
paikoista toinen toistensa henkilöstölle.
Markus Sommers
Organisaatiomuutokset,
siunaus vai kirous?
Keskitetyissä yksiköissä organisaatioita muutetaan aivan liian usein. Onkohan kukaan laskenut
muutoksista aiheutuneita kuluja? Henkilöstön epävarmuus muutostilanteissa vaikuttaa välittömästi
tuottavuuteen.
Muutoksille ei joskus löydy edes mitään uskottavia perusteita. Vaikka muutokset on helppo kuvata
PowerPoint -esityksinä, pitäisi aina muistaa niiden
inhimillinen rasitus. Jokaisella esimiehellä on oma tapansa johtaa. Jos esimies vaihtuu vuoden sisällä neljä
tai viisi kertaa, ja työtehtävä pysyy kuitenkin samana,
voi siinäkin tilanteessa vain kuvitella, miten paljon
työaikaa menee hukkaan uusiin tapoihin ja uuteen
työntekokulttuuriin totuttelussa.
Paikka paikoin tuntuu olevan vaikeaa tehdä päätöstä siitä, onko joku työtehtävä pohjoismaisessa vai
kotimaisessa organisaatiossa. Säännöllisin väliajoin
siirrytään kansainvälisiin ja palataan taas kotimaisiin
tiimirakenteisiin. Joka kerta muutosta perustellaan
muun muassa työn tehostumisella vaikka seuraukset
voivat olla jopa päinvastaiset.
Usein tulee miettineeksi, mitä varten organisaatiota muutetaan. Tarvitseeko Nordea tosiaan kyseistä
muutosta vai tehdäänkö se ainoastaan sen vuoksi, että
saadaan joillekin henkilöille sopivat työtehtävät?
Vaikka muutos tuntuu olevan nykymaailmassa
pysyvä olotila, pitää aina muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvin suunnitelluissa ja
perustelluissa muutostilanteissa pysyvät muutoksen
toteuttajatkin mukana. ■
Nousu 1•2015
23
Loma
kuten
haluat
Holiday Club -lomaetu jäsenille
Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (62 m2)
vkot 36, 41, 48
vko 52
350 €/vko
450 €/vko
Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (70,5 m2)
allergiahuoneisto
vkot 26, 28, 31
500 €/vko
Himoksen Tähti
4+2:lle (68 m2)
vkot 24–28
500 €/vko
Tampereen Kylpylä
vko 32
250 €
2+2 :lle (30,5 m2)
4 :lle (60,5 m2)
vko 37
250 €
4+2:lle (49–70 m2)
vkot 26, 41, 48
300 €
vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)
Hakuaika lomaviikoille 23–52/2015: 16.3.–7.4.2015. Arvonta suoritetaan 9.4.2015.
Hae lomaa www.holidayclub.fi/yrityspalvelu
(käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus)
Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu
puh. 030 687 0400, arkisin klo 9–16