Kasvu 1-2015 - Suomen Teollisuussijoitus
asvu teollisuussijoitus Peliyhtiöiden menestys avaa mahdollisuuksia Esteet pois kasvu pääomalta Biotaloudesta uutta bisnestä 1/2015 Pääkirjoitus 6 01/2015 2 Kasvutarinoita 4–5 Ihmiset ovat kautta aikojen kertoneet tarinoita. Perinne elää ja muokkautuu ajan mukana. Nykyään puhutaan paljon bisnestarinankerronnasta. Tarinat inspiroivat, sitouttavat ja auttavat yritystä erottautumaan. Oma tarinapääoma kannattaa hyödyntää – hyvä myyntipuhe voi varmistaa yrityksen tarinan jatkumisen. Tässä lehdessä kerromme monta tarinaa. Osa on vasta ensimmäisessä luvussa, osassa on jo siirrytty seuraavalle tuotantokaudelle. Kotkamillsin tarina alkoi 140 vuotta sitten. Tehtaan uusi toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo lehden haastattelussa, mistä huhtikuussa julkistettu idea uudenlaisesta tuotteesta ja 100 miljoonan euron investointihankkeesta sai alkunsa. Helsingin yliopiston kemian laitos, kaksi tutkijaa ja ennakkoluuloton asenne: Woodcast®-puukipsimateriaalin tarinassa ollaan jo matkalla Eurooppaan, tulevaisuudessa USA:han. ”Tuote tulee mullistamaan kipsausalan”, Onbonen toimitusjohtaja Stuart Ashman uskoo. Norjalaisen pääomasijoitusyhtiön Northzone Venturesin Principal Marta Sjögrenin mukaan he etsivät kahdenlaisia yrityksiä – markkinoiden muuttajia ja niiden voittajia. PlayRavenin tarina vakuutti, ja yhtiö on yksi niistä suomalaisista yrityksistä, joihin Northzone on sijoittanut. Lehden sivuilla pohditaan lisäksi yrityksen vastuullisuutta, keinoja pääomasijoitusalan monipuolistamiseksi, yhdistetään kahden suomalaisen yrityksen voimat, tutustutaan LeadDeskin läpimurtoon sekä lennetään Piilaaksoon. 10 PAPERItehdas vaihtaa kartonkiin 9 PIILAAKSON TERVEISIÄ 10–11 VOIMAT YHTEEN 12–13 LEADDESK ETENEE MAA KERRALLAAN Kesä on hyvää aikaa uppoutua erilaisin tarinoihin! PS. 14–15 16 Teollisuussijoitus on ollut mukana suoraan ja rahastojen kautta yhteensä 610 yritystarinassa, joita toteutetaan yli 50 000 työntekijän voimin. esteet pois pääomavirralta Valtion kannattaisi tehdä kaikkensa pääoma markkinoiden monipuolistamiseksi. 6–8 14 Satu Holm-Jumppanen Viestintäpäällikkö PÄÄKIRJOITUS Kotkamills muuttuu pakkauskartongin valmistajaksi. Toimitusjohtaja Markku Hämäläisen mukaan tehdas nousee alansa kärkikastiin. Yhdysvaltojen venture capital -sijoitusmarkkina on varsin kuumentuneessa tilassa. Mitron yhdistyi Telesteen. Yhdessä ne pystyvät tarjoamaan entistä laajempia joukkoliikenteen tietojärjestelmä- ja näyttöratkaisuja. Puhelinmyynnin ja asiakaspalvelun ohjelmistoja kehittävä LeadDesk kansainvälistyy suunnitelmallisesti. suomi kiinnostaa Innovatiivisuus on Suomessa korkeatasoista, sanoo Northzonen Principal Marta Sjögren. Peliala tarjoaa ideoita. 16–17 PUUKIPSI MULLISTAA KIPSAUSALAN 18 VASTUULLISUUDEN VIISI VINKKIÄ 18–19 AJANKOHTAISTA Onbone rakentaa puukipsituotteidensa myyntiverkostoa Euroopassa. Lue lisää: FIBS Yritysvastuuverkosto suosittelee yrityksille viittä vastuullisuuden painopistettä. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sidosryhmälehti JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi, TWITTER: @TesiFII | PÄÄTOIMITTAJAt martin backman, satu holm-jumppanen | KUSTANTAJA head office Finland Oy | TOIMItUS martti ristimäki, Johanna paasikangas-Tella | ULKOASU Riina Paakkinen, tomi metsä-heikkilä | Kannen kuvitus Janne Harju | PAINO Kirjapaino Uusimaa 2015 | ISSN 1796-0266 | OSOITEMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi 2 1/2015 1/2015 3 Markkinat Suomi voi monipuolistaa kasvupääoman lähteitä poistamalla esteitä potentiaalisten sijoittajien tieltä, sanoo Suomen pääomasijoitus yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Lang. Te k s t i R i s t o P e n n a n e n ”Monipuolinen pääomavirta on tärkeää kasvuyrityksille.” Kuva Mikko Hannula Ovet auki kasvurahalle S uomessa on itse rakennettuja keinotekoisia esteitä kasvupääoman saamiselle, ja sitten toisaalta keskustellaan, paljonko valtion pitäisi tukea kasvua, ihmettelee Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n puheenjohtaja Tuomas Lang. Valtion kasvupanostukset ovat ensiarvoisen tärkeitä, mutta samalla valtion pitäisi tehdä kaikkensa pääomamarkkinoiden monipuolistamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä talouskasvu ja uudet työpaikat ovat yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten menestyksen varassa. Pääomasijoittajat puolestaan ovat olleet vahva voima nopeimmin kasvaneissa pk-yrityksissä. Lang viittaa Kauppalehden listaukseen, jossa oli Suomen 50 nopeimmin kasvanutta yritystä vuodesta 1999 alkaen. Näistä joka toisen omistajana oli pääomasijoittaja, vaikka niiden omistus koko yrityskannasta on pieni. Lang selittää asiaa sillä, että tyypillisen pk-yrittäjän kasvun esteenä ovat suhteellisen alhainen riskinottokyky, vähäinen halu kasvaa ja kansainvälistyä sekä joskus myös osaamisen puute. Pääomasijoittajilla on kaikkia näitä. ”Meillä on voimakas sisäänrakennettu tarve kasvattaa ja kansainvälistää kohdeyrityksiä. Riskinottohalua siis löytyy”, sanoo Lang, joka itse on pk-yrityksiin sijoittavan Intera Partnersin hallituksen puheen johtaja. 4 Kriittistä osaamista pääomasijoittajat puolestaan hankkivat tapauskohtaisesti kunkin kohdeyrityksen tarpeiden mukaan. Tämän takia Suomen kannattaisi luoda edellytykset sille, että pääomasijoitusala kasvaisi ja monipuolistuisi. Sijoittamisen esteitä raivattava Yksi syy pääomalähteiden kapeuteen on, että lainsäädäntö tekee pääomasijoittamisen kannattamattomaksi monille potentiaalisille sijoittajille, kuten säätiöille ja kansainvälisille rahastojen rahastoille. Siksi FVCA esitti keväällä useita toimenpiteitä markkinalähtöisen kasvurahoituksen lisäämiseksi. Yksi ehdotuksista tähtää verovapaiden, yleishyödyllisten yhteisöjen verokiilan poistamiseen. ”Ky-muotoisen pääomarahaston tuotot ovat esimerkiksi säätiöille ja seurakunnille veronalaista tuloa, mikä tekee näiden sijoittamisen pääomarahastoihin käytännössä mahdottomaksi. On vaikea ymmärtää, miksi tätä keinotekoista estettä ei saada äkkiä raivattua”, Lang sanoo. Kansainvälisen pääoman virtaa Suomeen rajoittaa puolestaan se, että ulkomaiset rahastojen rahastot joutuvat verotettaviksi ky-muotoisiin pääomarahastoihin sijoittaessaan, elleivät ne tee sijoituksia maista, joilla on verosopimus Suomen kanssa. Tuloverolain uudistaminen voisi muuttaa tilanteen. ”Uudistuksen vaihtoehto on, että raha ei tule maahan. Lainsäätäjän kannattaisikin ajatella teoreettisten veromenetysten sijaan sitä, että kasvava toiminta luo työtä Suomeen”, Lang korostaa. Tuomas Lang Omistajanvaihdoksia helpotettava Omistajavaihdosten helpottaminen on yksi FVCA:n keskeisistä toiveista. Suomalainen yrittäjäkunta on melko ikääntynyttä, minkä vuoksi monen yrittäjän kasvuhalut ovat vähissä. Yrityksen ja kansantalouden kasvulle olisi monissa tapauksissa tärkeä löytää voimallinen jatkaja. Siksi omistajanvaihdoksia kannattaisi helpottaa verotuksellisin keinoin samaan tapaan kuin sukupolvenvaihdoksia. ”Yrityksen kannalta jatkajan verisukulaisuudella ei pitäisi olla merkitystä. Suomessa on paljon viisikymppisiä kokeneita liikkeenjohtajia, jotka voisivat tuoda yritykseen vauhtia”, sanoo Lang. Näillä toimilla syntyy työpaikkoja 1. Vahvistetaan kotimarkkinoita kansainvälistymisen pohjaksi • Huomioidaan yritysnäkökulma lainsäädäntö- ja verohankkeissa. • Avataan kotimarkkinat kilpailulle. 2. Vapautetaan työn tarjonta ja kysyntä • Vapautetaan mahdollisuus tarjota ja vastaanottaa työtä. • Houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kansantalous vauhtiin Laajan kasvuyritysohjelman esittänyt FVCA kannustaa myös huomioimaan yritykset kaikessa lainsäädännössä sekä avaamaan kotimarkkinat kilpailulle myös julkisella sektorilla. Valtiolla on keskeinen rooli jatkossakin FVCA:n visioissa. Yhdistys muun muassa kannustaa jatkamaan Kasvurahastojen Rahaston kaltaista toimintaa ja kohdistamaan Tekesin rahoitusta entistä korkeamman riskin projekteihin. Suomen talouden kasvu on tärkeää pääomasijoittajille samalla tavoin kuin pääomasijoittajien kasvu taloudelle. ”Kotimaisten pääomasijoittajien menestys riippuu yhteiskunnan menestyksestä. Jos bruttokansantuote putoaa, monet toimialat supistuvat. Siitä olemme äärim mäisen huolestuneita”, sanoo Lang. 1/2015 3. Osaava markkinaehtoinen kasvurahoitus • Puretaan markkinaehtoisen rahoituksen esteitä. • Kehitetään valtion panosten kohdentamista. Lähde: www.fvca.fi 1/2015 5 Case Kotka sai jättipotin Kotkan paperitehdas nousee uusine tuotteineen toimialallaan maailman parhaiden tuotantolaitosten joukkoon. Vuoden kuluttua käynnistyvän kartonki koneen ylösajon jälkeen valtaosa 140-vuotiaan tehtaan tuotannosta menee kartonkia loppu tuotteissaan käyttävälle elintarviketeollisuudelle. Te k s t i J o r m a L e p p ä n e n N ”Tilan ohella Kotkan vahvuuksia ovat hyvä infrastruktuuri ja toimiva integraatio. Päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistanut konelinja saadaan voitolliseksi kartonkituotannossa”, Kotkamillsin toimitus johtaja Markku Hämäläinen sanoo. 6 1/2015 oin 500 ihmistä työllistävä Kotkamills Oy palasi maaliskuussa kotimaiseen omistukseen, kun amerikkalainen pääomasijoittaja OpenGate Capital myi sen osakkeet suomalaiselle Eagle Industries -yhtiölle. Pian tämän jälkeen toimitusjohtaja Markku Hämäläinen ilmoitti yli 100 miljoonan euron investointihankkeesta, jolla tehtaan toinen paperikone muutetaan valmistamaan aikakauslehtipaperin sijaan pakkauskartonkia. ”Euroopassa on jo pitkään ollut tiettyjen tuotelajien, kuten päällystetyn aika kauslehtipaperin ylitarjontaa. Ongelma kasvoi, kun metsäjätit ryhtyivät pudotuspeliin tilaamalla yhä suurempia ja tehokkaampia koneita, joilla voitiin entistä kustannustehokkaammin valmistaa yhä valkoisempaa ja kiiltävämpää paperia”, Hämäläinen sanoo. Lopulta hintakilpailussa jäävät jäljelle kustannustehokkaimmat ja asiakkaiden tarpeisiin parhaiten vastaavat yksi1/2015 Kuvat Junnu Lusa köt, mutta ylitarjonnan vaihe kestänee kauan. ”Suhteellisen pienelle Kotkan tehtaalle aikakauslehtipaperin tuotannon jatkaminen ei olisi ollut taloudellisesti kestävä vaihtoehto, vaikka muu tuotanto sahatavarasta ja sellusta laminaattiperiin ja jatkojalosteisiin olisi pysynyt yhtä kannattavana kuin nyt”, Hämäläinen toteaa. Pitkälliset taustaselvitykset Markku Hämäläinen aloitti työuransa Kotkassa käyttöinsinöörinä lähes 30 vuotta sitten. Hän on toiminut asiantuntija- ja johtotehtävissä metsäyhtiöissä Suomessa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Tekniikan tohtori on alkanut yhä enemmän arvostaa markkinalähtöistä ajattelua. ”Kotkassa kesällä 2016 käyttöön otettava 400 000 tonnin vuosituotantoon yltävä kartonkilinja on ainutlaatuinen, ja sille on myös haettu patenttia.” Hämäläinen kertoo kuulleensa ”eräältä savolaismieheltä alan konkareiden aivoriihessä” muutama vuosi sitten, että tietyt elintarvikkeiden pakkauslajit todennäköisesti tarvitsisivat tehokasta ja osaavaa kartonginvalmistajaa. Tuohon aikaan Saksassa Papierfabrik Scheufelenin toimitusjohtajana työskennellyt Hämäläinen oli jo jonkin aikaa miettinyt, kuinka tehdasta pitäisi kehittää. ”Tutkimme asiaa ja kuulimme suurilta loppukäyttäjiltä – Starbucksilta, Coca- Colalta ja monilta muilta – että ne olivat jo kauan ja turhaan vaatineet toimittajiltaan täysin kierrätettäviä pakkausmateriaaleja.” Kävi myös ilmi, että suuret loppukäyttäjät Euroopassa kaipasivat uusia ja kokoluokaltaan merkittäviä pohjoismaisen taivekartongin toimittajia, koska osalla niiden toimittajista oli yhä suurempia intressejä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Euroopan sijaan. ”Laskimme tonneja yhteen sekä taive kartongin että suojakerroskartongin puolella, ja katsoimme saavuttavamme tuotekustannustason, jolla investointi voisi kannattaa. Tapasimme laatikoiden ja pakkausten tekijöitä, konverttereita ja näimme yhä selvemmin tilaa markkinalla.” >> 7 Kirjoittaja, Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Juha Lehtola (vas.) ja kasvusijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula Piilaaksossa. ”Näimme yhä selvemmin tilaa markkinalla.” Markku Hämäläinen Te k s t i J u h a L e h t o l a Piilaakson terveisiä Vankka luottamus Investoinnille koti Kotkasta Markkinakartoituksen ohessa Hämäläinen kumppaneineen kehitti kilpailukykyistä teknologiakonseptia. ”Nykyisillä toimijoilla on biohajoava ja kierrätettävä tuote, jota suurten valmistuskustannusten vuoksi käytetään vain prtarkoituksissa. Meidän konseptissamme teknologiaa ja prosesseja on kokeiltu sen verran, että tiedämme saavamme tuotetta markkinoille kohtuuhintaan.” ”Tämä on hieman kalliimpi kuin muovi päällysteinen kartonki, mutta toisaalta tuotannossa syntyvä jäte on kierrätettävää ja käytännössä suunnilleen samanlaista kuin lyhytkuitusellu – eli hylky tässä uudessa tuotannossa onkin tuloksentekijä.” Koska uuteen valmistuskonseptiin liittyy vaiheita, jotka vaativat paljon tilaa koneen pituussuunnassa, sopivia tehtaita löytyi Euroopasta vain kolme. Kotkan tehdas oli selvästi paras vaihtoehto. ”Tilan ohella Kotkan vahvuuksia ovat hyvä infrastruktuuri, toimiva integraatio, ja sekin, että päällystettyä aikakauslehti paperia valmistanut konelinja saadaan voitolliseksi kartonkituotannossa.” 8 ”Uuden linjan starttivaiheeseen liittyvää yhtiötason riskiä pienentää se, että laminaattipaperibisnes ja Imprex-tuotebisnes sekä saha toimivat kannattavasti ja tuovat kassavirtaa.” Rahoitus vaati ponnisteluja MB Rahastot ja sen kotimaiset kanssa sijoittajat uskovat Kotkamills Oy:n tulevaisuuteen. ”Rahoituksen järjestäminen oli haastava projekti. Ulkomaiset rahoittajat ovat seuranneet huolestuneina maamme työmarkkinatilannetta, ja suomalaiseen energiapolitiikkaan liittyy tukiriski. Valtion tulisi välttää tukea sahanpurun polttamiselle. Esimerkiksi Kotkassa sahanpuru ja hake ovat raaka-aineita, joita jalostetaan arvokkaiksi vientituotteiksi”, Hämäläinen korostaa. ”Onneksemme Suomessa on laaja verkosto ihmisiä, joille metsäteollisuus on sydämen asia. Tieto hankkeestamme kantautui MB Rahastojen asiantuntijoille, joiden kanssa kävimme perusteellisesti läpi hankkeeseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Investointi löysi kodin Kotkasta.” Eagle Industries Oy on MB Rahas tojen, Nordic Mezzaninen, Työeläke vakuutusyhtiö Elon ja Teollisuus sijoituksen sekä Kotkamillsin toimivan johdon omistama yritys. Rahoituksen järjestäminen Kotkamills Oy:n hankintaan ja uuden tuotantosuunnan investointeihin tapahtui noin viidessä kuukaudessa sen jälkeen, kun MB Rahastojen toimitusjohtaja Hannu Puhakka oli tavannut hankkeen primus motorin, Markku Hämäläisen. ”Meille sijoittajina tärkein valinta kriteeri on hanketta ajavan tiimin ammattitaito. Kun hyvää ideaa ovat toteuttamassa parhaat ammattilai set, investointi yleensä kannattaa. Markku Hämäläinen tiimeineen vakuutti meidät”, Puhakka kertoo. MB Rahastot selvitti hankkeen tekniset ja taloudelliset riskit ulko puolisten asiantuntijoiden avulla. ”Kotkaan tuleva kartonkilinja on ratkaisuna ainutlaatuinen, mutta sen tekniikkaa on käytössä muuallakin. Markkina-analyysi tehtiin huolellises ti, koska merkittävä osa tuotteista on uudenlaisia ja suunnataan uuden laisille markkinoille. Rakensimme aika paljon varmuusmarginaaleja hankkeen ympärille, ja uskomme siihen vankasti”, Puhakka sanoo. 1/2015 T eollisuussijoituksen suorissa kasvusijoituksissa syndikointi yksityisten sijoittajien kanssa on keskeisessä roolissa. Kun tarkastellaan isoimpia Suomessa tehtyjä rahoituskierroksia, kansainvälisten sijoittajien rooli korostuu ja myös Tesi on syndikoinut johtavien eurooppalaisten venture capital -rahastojen kanssa – tällaisia sijoituksia ovat muun muassa Onbone, Enevo, LeadDesk ja M-Files. Kansainväliset sijoittajat täydentävät markkinaa ja tuovat likviditeettiä ja osaamista, mikä hyödyttää sekä suomalaisia pääomasijoittajia että kasvuyhtiöitä. Siinä missä eurooppalaisille sijoittajille Suomi on jo tuttu markkina, USA:n johtavat VC-sijoittajat tekevät sijoituksia Suomeen huomattavasti harvemmin. Kuitenkin monelle teknologiayhtiölle USA on tärkeä asiakasmarkkina, johon pääsyä paikallinen pääomasijoittaja voi helpottaa ratkaisevasti. Tätä taustaa vasten kävimme kasvutiimin voimin maailman VC-sijoittamisen keskuksessa Piilaaksossa huhtikuussa. Tavoitteena oli paitsi luoda kontakteja myös lisätä tietoisuutta Suomen ja Pohjoismaiden markkinasta, yrityksistä ja suomalaisista VC-toimijoista uskoen, että tämä johtaa jatkossa sikäläisten sijoittajien kiinnostuksen lisääntymiseen. Tapasimme kymmenen sijoittajaa, jotka kaikki hallinnoivat yli miljardin varallisuutta ja ovat siten riittävästi resursoituja globaaliin sijoitustapaan. Jo tapaamisia sovittaessa kävi selvästi ilmi, että suurelle osalle Sand Hill Roadin sijoittaja-armeijaa kaikki Kaliforniasta itään 1/2015 sijaitseva on liian kaukana. Kuitenkin löytyy riittävä otos sijoittajia, joille välimatka ei ole este varsinkaan myöhemmän kasvuvaiheen sijoitusten osalta. Ainakin Sequoia, Bain Capital Ventures ja Institutional Venture Partners ovat tehneet sijoituksia Suomeen tai lähialueille. Vastaanotto oli positiivinen. Pohjoismaiden erinomainen menestys isojen menestystarinoiden luomisessa ei ole jäänyt huomaamatta, ja kiinnostus nähdä enemmän suomalaista hankevirtaa oli aitoa. Korostuneen kasvuhakuista USA:n venture capital -sijoitusmarkkina on kokonaisuutena varsin kuumentuneessa tilassa. Markkinoille virtaa uusia sijoittajia ja rahaa erityisesti myöhempään kasvuvaiheeseen, jossa jopa isoimmat LBO-rahastot ovat tehneet sijoituksia. Markkinatilanne heijastuu myös ehtoihin, ja vallalla oleva kulttuuri aikaisen vaiheen rahoituskierroksilla on hyvin ”perustajaystävällinen”. Kuitenkin edullisia rahoitusehtoja tarjotaan vain harvoille ja valituille yhtiöille, niille jotka aidosti voivat kasvaa miljardiluokkaan. Myöhemmän vaiheen rahoituskierrosten summat ja valuaatiot ovat kasvaneet siinä määrin, että erään pankkiirin mukaan tilanne on samankaltainen kuin vuonna 1999 – sillä erotuksella, että Nasdaq-listautuminen ei useinkaan ole preferoitu tie, vaan isojen instituutioiden tekemät megakierrokset tarjoavat sille vaihtoehdon. Mentaliteetti on korostuneen kasvuhakuinen: jos liikevaihtoa on yli kymmenen miljoonaa dollaria ja yksikköekonomia toimii (customer acquisition cost vs. customer lifetime value), niin lisäkasvua haetaan sumeilematta käyttökatteen kustannuksella. Vanhoille omistajille yhtälö on houkutteleva, mutta luonnollisesti myös riskitaso kasvaa. Riskiä kompensoidakseen sijoittajat ovat valmiita tarjoamaan irtautumismahdollisuuksia vanhoille omistajille, joko kokonaan tai osittain. Oli rahoitusmarkkinoilla kupla tai ei, on selvää että amerikkalainen rahoitusympäristö antaa teknologiayhtiöille erinomaiset eväät liiketoiminnan kasvattamiseksi aidosti isoon kokoluokkaan. Nostimme palavereissa esiin monia suomalaisia kunnianhimoisia kasvuyrityksiä – sekä Teollisuussijoituksen salkusta että sen ulkopuolelta. Olisi hienoa, jos osa näistä keskusteluista syvenisi jopa sijoitukseen asti. Myös marraskuista Suomea matkailukohteena on kehuttu siinä määrin, että ehkä tapaamme osan sijoittajista uudelleen Slushin yhteydessä. 9 Case Mitron ja Teleste yhdistivät voimansa K Joukkoliikenteen tietojärjestelmiin ja näyttöratkaisuihin keskittynyt Mitron Group on edennyt kasvupolullaan suunnitelmallisesti. Tammikuussa yhtiö siirtyi teknologiayritys Telesten omistukseen. Te k s t i J o r m a L e p p ä n e n Kuvat Jussi Vierimaa Mitron on kasvanut markkinoiden vetämänä perustamisestaan lähtien. Hallituksen puheenjohtaja Heino Ruottinen kertoo, että suunnitelmat ovat koko ajan tähdänneet pitkälle tulevaisuuteen. fakta Teleste • K ehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita kaapelija teleoperaattoreille sekä julkisen sektorin organisaatioille. • L iikevaihto 2014 eli ennen Mitronin ostoa 197 milj. euroa. • H enkilöstö 1343 (31.12.2014). • O sake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä. Loistava liitto ”Viime vuonna liikevaihto oli jo yli 22 miljoonaa euroa. Globaalien asiakkaiden silmissä kokomme ei kuitenkaan ollut riittävän suuri. Toinen haasteemme oli se, että asiakkaat olivat alkaneet tilata toimittajiltaan yhä laajempia, integroituja kokonaisratkaisuja”, Ruottinen kertoo. Mitron oli vuosien varrella tehnyt yhteistyötä Turussa pääkonttoriaan pitävän kansainvälisen teknologiayrityksen, Telesten, kanssa. Kummassakin yhtiössä nähtiin, että yhdessä kyettäisiin luomaan kokonaisratkaisuja vaativimmillekin asiak kaille. Asiaa ei tarvinnut kauan miettiä, ja tammikuussa 2015 Teleste osti Mitronin koko osakekannan. Näin Telesten vuosiliikevaihto nousi yli 210 miljoonaan euroon, ja Mitronin osaamiselle alkoi löytyä entistä enemmän kysyntää maailmalla. Jatkossa Mitron • S iirtyi tammikuussa 2015 osaksi Telesteä. • M itronin liikevaihto 2014 n. 22 milj. euroa. 10 un forssalaisen Mitron Groupin perustajat Heino Ruottinen ja Juha Siitonen myivät kymmenen vuotta sitten ajoneuvoelektroniikkaan liittyvän liiketoiminnan ja keskittyivät joukkoliikenteen tietojärjestelmiin ja näyttöratkaisuihin, he tiesivät tarkkaan, mitä tavoittelivat. ”Ajatuksenamme oli rakentaa vuonna 1988 perustetusta Mitronista menestyvä kansainvälinen yhtiö ja etsiä sille lopulta uusi omistaja, joka kehittäisi sitä edelleen”, Mitron Groupin hallituksen puheenjohtaja Heino Ruottinen sanoo. Liiketoiminnan kirkastamisen jälkeen Mitron kansainvälistyi ja nelinkertaisti liikevaihtonsa alle kymmenessä vuodessa. ”Joukkoliikenteelle asetetut kestävän kehityksen ja sujuvuuden vaatimukset lisäsivät tietojärjestelmien ja näyttöratkaisujen kysyntää voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Meidän oli jatkuvasti asetettava uusia liikevaihtotavoitteita saavuttaaksemme kokoluokan, jota globaalit asiakkaamme edellyttivät uskottavilta toimittajilta.” Kasvua vauhdittaakseen Mitron haki pääomasijoittajia mukaan vuonna 2010. Tuolloin Teollisuussijoitus ja Eläke-Fennia (nykyisin Elo) sijoittivat yhtiöön yhteensä kolme miljoonaa euroa. 1/2015 1/2015 Heino Ruottinen ja Juha Siitonen osallistuvat Mitron Groupin kehittämiseen yhtiön hallituksessa. ”Yhdessä pystymme tarjoamaan raideliikennemarkkinoille kokonaisvaltaisen asemien ja junavaunujen videovalvonta- ja tiedonhallintaratkaisun. Operaattoreiden kannalta ratkaisun hyötyjä ovat matkustajien parempi turvallisuus, nopea ja oikea tilannekuva sekä palvelujen parempi laatu esimerkiksi reaaliaikaisen viihdetarjonnan muodossa”, Ruottinen kommentoi. Ruottisen mukaan Teleste tuli kuvaan mukaan juuri oikealla hetkellä tarjoten myös pääomasijoittajille hyvän tilaisuuden irtautumiseen. Markkinoinnin taito Sekä Mitron että Teleste ovat sikäli harvinaisia teknologiataloja, että ne ovat alusta alkaen kehittäneet myös kaupallista osaamista. Ruottinen toteaa Mitronin olleen onnekas saadessaan kotimaassa kehittää ratkaisuja yhdessä erinomaisten asiakkaiden, kuten VR:n ja HKL:n kanssa. ”Ymmärsimme alusta alkaen räätälöitävyyden arvon. Tuotteiden ja palveluiden on vastattava erilaisten asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, myös pitkällä aikavälillä.” ”Liiketoiminnan laajentaminen ulkomaille vaatii myös kykyä kuunnella asiakasta. Ei sinne voi marssia musta laatikko kainalossa ja sanoa, että koska tämä toimii Suomessa, tämä toimii teilläkin. Ensin on ymmärrettävä, mitä asiakas todella tarvitsee, ja sen jälkeen on näytettävä, että toimittaja pystyy noihin tarpeisiin vastaamaan. Aluksi on syytä palkata paikallinen henkilö tunnustelemaan markkinoita ja tekemään myyntityötä”, Ruottinen korostaa. Mitron Groupilla on tytäryhtiöt Puolassa, Saksassa ja Sveitsissä. Sen liikevaihdosta 90 prosenttia kertyy ulkomailta. Forssassa rakennetaan lisäpalveluja joukko liikenteen matkustajille eri puolille maailmaa. Kasvu jatkuu Teollisuussijoituksen kasvusijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula arvioi, että Mitronin ja Telesten kauppa antaa vauhtia kummallekin osapuolelle. Pääomasijoittajan kannalta on olennaista, että Mitron on viimeisten viiden vuoden aikana kehittänyt liiketoimintaansa tasolle, jolta sen on mahdollista luoda uutta kasvua. ”Mitron Group on vastannut niihin tuotto-odotuksiin, jotka Teollisuussijoitus sille viisi vuotta sitten asetti”, Hattula sanoo. ”On hienoa, että kasvutarina jatkuu suomalaisessa omistuksessa.” 11 Case Te k s t i M a t t i R e m e s fakta LeadDesk Kuva Mikko Hannula • Perustettu v. 2010. • K ehittää pilvipohjaisia ohjelmistoja Suomalainen LeadDesk teki kansainvälisen läpimurron puhelinmyynnin ja asiakaspalvelun ohjelmistoissa. Kasvustrategiassaan yritys etenee Euroopassa suunnitelmallisesti ja maakohtaisiin eroihin perehtyen. puhelinmyyntiin ja asiakaspalveluun, ja on myynyt ratkaisujaan jo 15 maahan. • L iikevaihto vuonna 2014 oli noin viisi miljoonaa euroa. • T yöllistää runsaat 50 henkilöä, joista 35 Suomessa. • H elmikuussa yrityksen pääoma sijoittajiksi tulivat 5,5 miljoonalla eurolla Teollisuussijoitus ja brittiläinen pääomasijoitusyhtiö Dawn Capital. Maailmalle maa kerrallaan P uhelinmyyntiä ja asiakaspalvelua hoitavien contact centereiden määrä kasvoi jokunen vuosi sitten vauhdilla, mutta niiden käyttämissä ohjelmistoissa ei osattu hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia. Tässä oli markkinarako, jonka liikkeenjohdon konsultteina toimineet Olli Sirkiä ja Lauri Pukkinen haistoivat it-alalla vuonna 2010. He perustivat LeadDeskin ja alkoivat kehittää aidosti pilvipohjaista ratkaisua puhelimella tehtävään myynti- ja asiakaspalvelutyöhön. Viisi vuotta myöhemmin LeadDesk on alansa johtava yritys Pohjoismaissa ja laajenee vauhdilla myös muualle Eurooppaan. ”Viime vuonna saavutimme lähes viiden miljoonan euron liikevaihdon. Tänä vuonna odotamme vahvan kasvun jatkuvan”, kaksi vuotta LeadDeskin toimitusjohtajana toiminut Olli Nokso-Koivisto sanoo. Luottamus tärkein kilpailuvaltti Kansainvälisessä kasvussa LeadDesk aikoo pitää kiinni strategiastaan, jossa yritys valtaa uusia markkinoita maa kerrallaan. Nokso-Koivisto sanoo, että asiakkaat edellyttävät paikallista läsnäoloa. ”Kaikki perustuu luottamukseen. Asiakasyritysten on luotettava siihen, että järjestelmä toimii. Kymmenenkin minuutin toimintakatkos voisi olla paha isku niiden liiketoiminnalle ja brändille.” Tarkka maakohtainen perehtyminen on tärkeää siksikin, että liiketoimintaa koskevat säännökset ja suora markkinointialan omat ohjeistukset on tunnettava tarkasti. 12 fakta Team Finland Ohjelmiston lisäksi LeadDesk tarjoaa asiakkailleen operaattori- ja kohderyhmäpalveluja, joita jokaisessa maassa säädellään tarkasti muun muassa henkilötietojen käsittelyn vuoksi. Vetoapua Team Finlandista LeadDeskillä on oma toimisto Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Saksassa. Tanskassa, Virossa ja Isossa- Britanniassa yritys operoi jälleenmyyjien kautta. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä ja tuotekehitysyksikkö toimii Lappeenrannassa. Nokso-Koivisto pitää Suomea hyvänä toimintaympäristönä kasvuyritykselle. ”Täällä on todella kova koulutustaso. Yritykseen sopivien avainpelaajien löytäminen ja rekrytointi ei tosin ole aina helppoa.” Myös kasvuyritysten toimintaa tukevat julkiset palvelut ovat Nokso-Koiviston mielestä terävöityneet. ”Tekesin kaltaisilla organisaatioilla on yrityksille entistä selkeämmät odotukset ja arviointiperusteet.” Kansainvälistymiseen LeadDesk on käyttänyt aktiivisesti Team Finland -verkoston palveluja. Tekesiltä kasvuyritys on saanut tuotekehityslainaa ja Finnveralta kasvurahaa. Finpron kautta taas on tullut hyviä kontakteja uusille markkinoille, ja Teollisuussijoitukselta pääomaa toiminnan laajentamiseen. Sijoituksesta lisävauhtia kasvuun LeadDesk on tähän asti kasvanut tulorahoituksella. Helmikuussa yritys sai ensimmäisellä rahoituskierroksellaan 5,5 miljoonaa euroa. Pääomasijoituksen tekivät brittiläinen pääoma sijoitusyhtiö Dawn Capital ja Teollisuussijoitus. 1/2015 LeadDeskin toimitusjohtaja Olli Nokso-Koivisto sanoo kansainvälisen sijoittajan tuovan yritykseen arvokasta kokemusta ja näkemystä hallitustyön kautta. Nokso-Koiviston mukaan pääomasijoitus auttaa yritystä jatkamaan vahvaa kasvuaan ja laajentumaan uusiin kohdemaihin Euroopassa. Lähitulevaisuudessa LeadDesk aikoo laajentaa toimintaansa muun muassa Benelux-maihin. Niiden jälkeen yhtiö suuntaa katseensa kohti Isoa-Britanniaa, Irlantia ja Espanjaa. Nokso-Koivisto huomauttaa, että kansainvälinen sijoittaja tuo yritykseen arvokasta kokemusta ja näkemystä hallitustyön kautta. ”Tämä auttaa meitä kehittämään toimintaa ja pääsemään taas seuraavalle askeleelle. Yrityksen haasteet muuttuvat kasvun myötä.” 1/2015 • T arjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten kansainvälisen menestymisen tueksi. • K okoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Edistää myös Suomeen suuntautuvia investointeja. • V erkostossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Siihen kuuluvat myös muun muassa Teollisuussijoitus, Finpro, Tekes, Finnvera, ELY-keskukset ja elin keinoelämän järjestöjä. Vielä muutama vuosi sitten LeadDeskin ohjelmistolla oli reilusti alle 1 000 käyttäjää päivässä. Nyt heitä on yli 4 000. ”Tämä tarkoittaa, että rakentamamme infrastruk tuurin ja palvelujen on oltava aivan eri tasolla kuin ennen.” Nokso-Koiviston mukaan LeadDeskille oli tärkeää, että yritykseen saatiin myös suomalainen pääoma sijoittaja. ”Ennen Teollisuussijoituksen mukaan tuloa alkoi tuntua siltä, että suomalaisilta toimijoilta loppuvat rahkeet näin ison kokoluokan järjestelyihin.” 13 Sijoituskumppani Oppia Suomen pelialalta Kuva Juha Salminen Pohjoismaisille teknologiasektorin kasvuyrityksille virtaa hyvin kansainvälistä pääomaa. Northzonen Principalin Marta Sjögrenin mielestä innovatiivisuus on Suomessa korkea tasoista ja peliyhtiöiden menestys avaa uusia mahdollisuuksia. M onien menestyneiden peliyhtiöiden synnyinmaana Suomella on etulyöntiasema, kun pelillistämistä aletaan hyödyntää monilla aloilla. ”Monet pääomasijoittajat pyrkivät ottamaan oppia suomalaisten peliyhtiöiden menestyksestä ja etsivät keinoja, miten muiden alojen kasvuyhtiöt voisivat hyötyä pelillistämisestä eli pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamisesta muillakin aloilla – esimerkiksi opetuksessa, terveydenhoidossa ja finanssipalveluita ja teknologiaa yhdistävällä FinTech -toimialalla”, toteaa pääomasijoitusyhtiö Northzone Venturesin Principal Marta Sjögren. Sjögrenin mielestä innovatiivisuus on Suomessa korkeatasoista. Esimerkiksi vahvuudet terveydenhuollon, jätehuollon ja opetuksen alalla lisäävät kansainvälisten pääomasijoittajien kiinnostusta Suomea kohtaan. ”Myös paikalliset ja kansainväliset bisnesenkelit ovat Pohjoismaissa nyt varsin aktiivisia. Heidän sijoitustoimintaansa edesauttavat muun muassa AngelListverkkopalvelun kaltaiset palvelut.” ”Northzone etsii Suomesta, kuten muiltakin päämarkkina-alueiltaan, kahdenlaisia yrityksiä: markkinoiden muuttajia ja niiden voittajia. Teemme sijoituksia tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun yrityksellä on jonkin verran näyttöä myynnistä”, kertoo Northzone Venturesin Principal Marta Sjögren. 14 Te k s t i N i n a G a r l o - M e l k a s Pääomaa suomalaisyrityksille Northzone on perustettu vuonna 1996, ja se on sijoittanut pääomia jo yli 100 yritykseen viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa yhtiö on sijoittanut muun muassa Imbera Electronicsiin, Supponoriin ja Boomlagooniin. Northzonen viimeisimpiä suomalaisia sijoituskohteita on menestyksekkään Spymaster-strategiapelin luoja PlayRaven. 1/2015 1/2015 Nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin teknologiayrityksiin keskittyneessä Northzone VII -rahastossa on mukana myös Teollisuussijoitus 7,5 miljoonan euron panoksellaan. ”Suomessa myöhäisemmän vaiheen teknologiayrityksiin ei saada tällä hetkellä riittävästi kansainvälistä pääomaa. Teollisuussijoitus pyrkii rahastosijoituksen avulla aktivoimaan myös Northzonea analysoimaan suomalaista hankevirtaa ja sijoittamaan Suomeen. Northzonen uusimmalla rahastolla on riittävät taloudelliset resurssit panostaa laajentumisvaiheen tyypillisesti vaatimiin isompiin jatkorahoituskierroksiin”, toteaa Teollisuussijoituksen rahastotiimin sijoitusjohtaja Tapio Passinen. ”Northzonen tiimillä on pitkäaikaista kokemusta teknologiayhtiöiden rahoittamisesta sekä arvonluonnista niihin. Tiimin jäsenet ovat kyenneet tuottamaan kohdeyhtiöilleen rahoituksen lisäksi lisäarvoa myös aktiivisen omistajaroolin ja hallitustyöskentelyn kautta sekä tuomalla kansainvälisen verkostonsa kohdeyhtiöiden hyödynnettäväksi”, Passinen lisää. Peliala keskittyy ja monipuolistuu Mikä on pääomasijoittajan näkökulmasta katsoen mielenkiintoista teknologia-alalla nyt ja lähiaikoina? ”Esimerkiksi Applen älykellon lanseerauksen jälkeen nähdään, että puettavien älylaitteiden markkinat lähtevät vahvaan nousuun. Myös terveydenhoidon mobiiliratkaisut kiinnostavat yhä useampia pääomasijoittajia”, Northzonen Sjögren arvioi. Vaikka peliyhtiöt ovatkin viimeisten vuosien aikana menestyneet varsin hyvin, Sjögren myöntää, että skaalautuminen on kasvava haaste monelle itsenäisesti toimivalle pelitalolle. ”Uskommekin, että pelialalla näemme keskittymistä tulevaisuudessa. Uudet teknologiat – kuten puettava teknologia ja vasta tuloillaan olevat virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – luovat uusia menestymisen mahdollisuuksia pelialalla.” Marta Sjögren näkee, että Suomella on suhteellinen etulyöntiasema muihin Pohjoismaihin verrattuna pelialan seuraavassa aallossa, jossa sektori monipuolistuu ja pelien lainalaisuuksia tuodaan myös muille aloille. ”Mobiilipeliyhtiöiden menestys pohjautuu pitkälti siihen, miten laajan käyttäjäpohjan ne saavat suhteessa investoinnin suuruuteen. Koska tämä on kasvava ongelma peliyhtiöille, sijoittajilta vaaditaan kuitenkin yhä tarkempaa harkintaa sijoituskohteiden valinnassa samoin kuin pitkän aikavälin toimintastrategian luomista.” ”Myös terveydenhoidon mobiiliratkaisut kiinnostavat yhä useampia pääomasijoittajia.” Marta Sjögren 15 Case Te k s t i A n n a M å r d Kuvat Junnu Lusa Suomalainen Onbone rakentaa parhaillaan puukipsituotteidensa myyntiverkostoa Pohjois-Euroopassa. Hoidettujen potilaiden määrä on kasvanut nopeasti, ja toimitusjohtaja Stuart Ashmanin mielestä yhtiön tuotteet mullistavat kipsausalan. Woodcast vei koko käden K un Stuart Ashman sai sijoitusyhtiö MVM Life Science Partnersilta pyynnön selvittää suomalaisen Onbone Oy:n markkinamahdollisuuksia, hän innostui yhtiön Woodcast®-tuoteperheestä niin, että ryhtyi yhtiön toimitusjohtajaksi ja sijoitti yhtiöön myös itse. Hänellä oli takanaan 25-vuotinen ura ortopediassa ja traumatologiassa käytettävien kipsausmateriaalien myyntitehtävissä, mutta nyt hänen edessään oli kokonaan uudenlainen tuote. ”Kipsausalalla ei ole tehty vuosikymmeniin sellaisia innovaatioita, jotka helpottaisivat olennaisesti potilaiden elämää, joten yllätyin iloisesti”, Ashman kertoo. Woodcast-kipsituotteilla on jo hoidettu onnistuneesti kymmeniätuhansia potilaita. Ashmanin mukaan tuotteiden etuja ovat helppokäyttöisyys, ympäristöystävällisyys ja edullisuus. ”Perinteiset kipsit laitetaan paikalleen kastamalla siderullaa kipsausaineeseen. Kipsi poistetaan sahalla. Woodcast on puukipsilevy, jota voi leikata ja muokata lämmittämällä. Materiaali ei mene hukkaan, jos lastoituksessa tapahtuu virheitä.” Woodcast on täysin biohajoava tuote, joka läpäisee myös röntgensäteitä. Sitä ei tarvitse vaihtaa potilaan parantumista seurattaessa. ”Kevyen ja vedenkestävän kipsin kanssa voi käydä jopa suihkussa.” Ensimmäiseksi Eurooppaan Ashman tuli Onbonen toimitusjohtajaksi yhtiön rahoituskierroksen aikana. MVM Life Science Partnersin johtamaan kymmenen miljoonan euron kierrokseen osallistuivat myös Teollisuussijoitus, ryhmä suomalaisia yksityissijoittajia sekä yhtiöön jo aiemmin sijoittanut Inveni Capital. Ashman uskoo vahvasti Woodcastin mahdollisuuksiin. Onbone kansainvälistyy kolmessa vaiheessa: tänä vuonna se rakentaa myyntiverkoston Pohjoismaihin, Saksaan, Hollantiin, Belgiaan ja Britanniaan, ensi vuonna Etelä-Eurooppaan ja parin vuoden kuluttua USA:han. Muualla yhtiö aikoo toimia agenttien voimin, ja on käynyt keskusteluja jo 25 maassa. ”Kymmenen miljoonan euron pitäisi riittää ensimmäisten vaiheiden toteuttamiseen, minkä jälkeen odotamme, että voimme rahoittaa USA:han menon omalla tulovirrallamme”, Ashman sanoo. Hyvässä vauhdissa Rahoituskierroksen aikaan Onbonen näyttönä oli 30 000 hoidettua potilasta. Keväällä 2015 puukipsilevyillä hoidettujen Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma käynnistyi vauhdilla Teollisuussijoitus on sijoittanut vuodessa yli 30 miljoonaa euroa suomalaisen teollisuuden uudistumiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Viime kesäkuussa käynnistyneen Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelman puitteissa sijoituksia on tehty yli kymmeneen yritykseen. Ohjelman tavoitteena on suomalaisen teollisuuden uudistumisen, kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen, ja sen suuruus on 100 miljoonaa euroa. Toistaiseksi ohjelman suurin panostus oli sijoitus Turun telakan omistusjärjestelyyn. Toukokuussa telakka siirtyi kokonaisuudessaan 16 laivanrakennusyhtiö Meyer Werftiä Saksassa operoivan Meyerin perheen omistukseen. Ohjelman muita sijoituskohteita ovat olleet Onbonen ohella esimerkiksi autonvalmistaja Valmet Automotive, metsäteollisuusyhtiö Kotkamills ja teknologiayritys NewIcon. Sijoitusohjelman tavoitteena on tehdä sijoituksia 15–25 yritykseen ja näin katalysoida 300–400 miljoonaa euroa pääomarahoitusta teollisuusyritysten ja niitä palvelevien yritysten uudistumiseen ja kasvuun. 1/2015 fakta Onbone Oy Vuonna 2008 perustetun Onbone Oy:n päätuote on patentoitu Woodcast-puukipsimateriaali. Se syntyi, kun vuonna 2005 Helsingin yliopiston kemian laitoksen tutkijat Petro Lahtinen ja Antti Pärssinen sekoittivat keskenään puuhaketta ja biohajoavia muoveja ja etsivät seokselleen käyttökohteita. Viiden suomalaisen perustajan lisäksi yhtiössä on nyt mukana useita muita yksityissijoittajia ja sijoitusyhtiöitä, kuten MVM Life Science Partners, Inveni Capital ja Teollisuussijoitus. potilaiden kokonaismäärä oli jo kaksinkertaistunut. Nopea kaksinkertaistuminen johtui ulkomaisista myyntiponnisteluista. Onbonen palveluksessa oli vielä alku vuodesta vain 11 henkilöä, mutta nyt työntekijöitä on 20. Pohjois-Euroopan hankkeet pitäisi pystyä toteuttamaan tällä henkilökunnalla. ”Olemme edenneet odotuksia nopeammin ja voi olla, että aikaistamme EteläEurooppaan menoa”, Ashman sanoo. Useita vuosia Pohjois-Carolinan Charlottessa asunut Ashman tuntee USA:n markkinat eikä lähde sinne ennen kuin yritys on siihen valmis. ”Tavoite on vuodessa 2017, mutta olemme joustavia. Markkina on valtava ja sillä on oma sääntelynsä.” 1/2015 ”Kipsausalalla ei ole tehty vuosikymmeniin sellaisia innovaatioita, jotka helpottaisivat olennaisesti potilaiden elämää”, Onbone Oy:n toimitusjohtaja Stuart Ashman kertoo. 17 Ajankohtaista KOLUMNI Mikko Routti on FIBS Yritys vastuuverkoston toiminnanjohtaja. Muutakin kuin ympäristövastuuta Yhtiökokouksessa 17.4.2015 päätettiin korottaa Teollisuus sijoituksen osakepääomaa 105 miljoonalla eurolla. Kasvu rahastojen rahasto II:n 30 miljoonan euron osuus tukee osaltaan nopeasti kasvavia pk-yrityksiä, joiden kasvun edellytys on riittävän ulkopuolisen riskirahoituksen saaminen. Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelmaan suunnataan 50 miljoonaa euroa. Viime vuonna käynnistynyt sijoitusohjelma on tarkoitettu kasvuhakuisille suomalaisille teollisuuden ja teollisuutta palveleville pk-yrityksille. Teollisuussijoituksen uuden kansainvälisten pääomasijoitusten hankkimiseen liittyvän sijoitusohjelman käynnistämiseen ja toteutukseen varataan 25 miljoonaa euroa. Kuva Juha Salminen V astuullisuus on jatkuvasti esillä muun muassa ilmastopolitiikan, raportointivelvoitteiden ja ihmis oikeuksien vuoksi. Vaikka isoissa yrityksissä vastuul lisuus on kiinteä osa sisäistä työtä, julkisuuteen asia nousee lähinnä ongelmien kautta. Mitä yrityksissä ajatellaan näistä asioista? FIBS yritys vastuututkimus 2015 on Suomen laajin suurten yritysten vastuullisuutta koskeva haastattelututkimus. Se tarjoaa koko naiskuvan käytännöistä, haasteista ja hyödyistä. Vastaajina oli 200 johtohenkilöä Suomen 1 000 suurimmasta yrityksestä. Sosiaalisen ja taloudellisen vastuun teemat ovat nousseet kärkeen. Veronmaksu, korruptio, työhyvinvointi ja yhden vertaisuus koetaan entistäkin tärkeämmiksi: 77 prosenttia vastaajista pitää oikeudenmukaisia toimintatapoja tärkeim pänä yhteiskuntavastuuteemana (2014: 66 %). Ympäristöä piti olennaisimpina 65 prosenttia vastaajista (2014: 78 %). Jokainen yritys luo vastuulliset käytäntönsä itse, mutta olemme FIBSissä ehdottaneet erityisesti viittä painopistettä: Johtaminen: Kirkastakaa vastuullisuuden tavoitteet ja otta kaa käyttöön konkreettiset mittaus- ja seurantakeinot. Osaamisen kehittäminen: Liiketoimintahyödyt näkyvät vasta, kun vastuullisuus on osa kaikkea toimintaa. Sosiaalinen vastuu: Ihmisoikeuksista tulee kantaa sosiaali nen vastuu laajasti. Alihankintaketjut: Vastuullisuus integroidaan osaksi toimitusketjun hallintaa määrittämällä riskitoimittajat, kouluttamalla ostohenkilöstöä ja asettamalla alihankkijoille vastuullisuutta koskevat vaatimukset. Viestintä ja myynti: Viestikää aktiivisesti, mitä vastuullisia tuotteita, palveluita ja käytäntöjä yrityksessä on luotu. Myyntiyksikkö on avainasemassa rakentamassa näistä kilpailuetua. 18 Esa Lager Kimmo Jyllilä Esa Lager puheenjohtajaksi, Kimmo Jyllilä hallituksen jäseneksi Teollisuussijoituksen yhtiökokous valitsi 17.4.2015 hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Esa Lagerin, joka on toiminut hallituksen jäsenenä vuodesta 2014 lähtien. Hallituksen jäseninä jatkavat finanssineuvos Urpo Hautala (valtiovarainministeriö), Johanna Lindroos (Partner, Dasos Capital Oy), talousjohtaja Mika Niemelä (työ- ja elinkeino ministeriö), alueen varajohtaja A nnamarja Paloheimo (Nordea Pankki Suomi Oyj) ja Riitta Tiuraniemi. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Kimmo Jyllilä (Almatro Advisors Oy). Kimmo Jyllilä on toiminut aiemmin pitkään pääomasijoittajana, ja nykyisin hän konsultoi hallitus työssä ja pääomasijoitusalan erityiskysymyksissä. Jyllilä on myös perheyrityksensä Serres Group Oy:n ja sen konserniyhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. 1/2015 Turun telakka siirtyi kokonaan Meyerin omistukseen Turun telakan toimintaa jatkava Meyer Turku Oy siirtyi toukokuun alussa koko naisuudessaan laivanrakennusyhtiö Meyer Werftiä Saksassa operoivan Meyerin per heen omistukseen. Viime syksynä Meyer ja Suomen valtio Teollisuussijoituksen kaut ta ostivat Turun telakan eteläkorealaiselta STX:ltä. Teollisuussijoituksen omistus osuus oli 30 prosenttia. Toukokuun alussa Meyer Turku luo vutti Mein Schiff 4 -aluksen TUI Cruises -varustamolle. Risteilijätoimitus oli näin ensimmäinen Turun telakan toimitus Meyerin perheyhtiön sataprosenttisessa omistuksessa. Aluksen tuotantovaihe oli alkanut kaksi vuotta sitten. Turun telakan kyky rakentaa vaativia ja innovatiivisia risteilyaluksia on saanut arvostusta niin Meyer Werftissä kuin asiakaskunnassa. Meyer Turun toimitusjoh tajan Jan Meyerin mukaan Turun telakka ja sen saksalaiset sisartelakat Papenburgis sa ja Rostockissa oppivat koko ajan lisää toisiltaan. Mein Schiff 4:n valmistuksessa Turun telakka on hionut lisää rakennus prosessejaan. Viime talvena Turussa alkoi seuraavan sisaraluksen, Mein Schiff 5:n tuotanto. Risteilijä valmistuu kesällä 2016. Mein Schiff 6:n rakentaminen Turussa alkoi kesäkuussa. Mein Schiff 4 luovutettiin tilaajalle toukokuussa. Kuvassa ylhäällä TUI Cruises -varustamon toimitusjohtaja Wybcke Meier (vas.) ja Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer aluksen vesillelaskussa viime lokakuussa. Risteilijän rakentaminen alkoi Turussa kaksi vuotta sitten. Kuvassa alhaalla juuri asiakkaalle luovutettu Mein Schiff 4 Turun saaristossa. Kuvat Jouni Saaristo Teollisuussijoituksen osakepääomaa korotetaan 105 miljoonalla eurolla 1/2015 19 Sijoittajana suoraan ja rahastojen kautta 610 Hallinnoitavat varat Kohdeyritysten liikevaihto 8,5 yrityksessä 901 mrd. euroa milj. euroa Kohdeyrityksissä yli 50 000 Sijoitussitoumuksia 765 15 työpaikkaa milj. euroa rahastoissa, joiden kokonaispääoma mrd. euroa Mannerheimintie 14 A 9. krs, 00100 Helsinki, puh. 09 680 3680 etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi www.teollisuussijoitus.fi @TesiFII
© Copyright 2024