KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET ......................................................................................... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN ................................................................................. 5 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA ................................................................................................... 5 5.1 5.2 5.3 Sääolot ................................................................................................................................. 5 Vedenkorkeus ...................................................................................................................... 6 Virtaama .............................................................................................................................. 7 6 KUORMITUS .................................................................................................................... 8 6.1 6.2 6.3 6.4 Teollisuus ............................................................................................................................ 9 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ........................................................................................ 9 Kalankasvatus .................................................................................................................... 11 Kemijoen kokonaiskuormitus ............................................................................................. 12 7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET ........................................................... 15 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET .............................................................. 16 8.1 8.2 Kemijärvi........................................................................................................................... 16 Suljetut järvet..................................................................................................................... 22 9 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ....................... 24 9.1 9.2 Pelkosenniemi.................................................................................................................... 24 Rovaniemi ......................................................................................................................... 26 10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU ......................... 27 10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 10.7 10.8 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi .................................................................................. 27 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo .................................................................................... 28 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen ....................................................... 30 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva.......................................................................................... 31 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua ............................................................................................. 33 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski .................................................................................... 34 Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski ....................................................................................... 36 Voimalohi Oy, Ossauskoski ............................................................................................... 37 11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA ........................................... 39 12 VEDEN LAADUN KEHITYS ......................................................................................... 43 13 AINEVIRTAAMAT ........................................................................................................ 46 Copyright © Pöyry Finland Oy 2 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA ............................................... 50 15 JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................................... 52 16 YHTEENVETO ................................................................................................................53 17 VIITTEET ........................................................................................................................54 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kemijoen vesistöalue Vesistötarkkailupisteiden sijainti Vesistötarkkailupisteiden koordinaatit Vesistötarkkailun analyysimenetelmät Vesistötarkkailun tulokset, Kemijärvi Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvet Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueet Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueet ELY-keskuksen tulokset Limoittumistarkkailun havaintopaikat Limoittumistarkkailun tulokset Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Lasse Rantala, MMM limnologi Lotta Lehtinen, MMM limnologi Heimo Vepsä, FM hydrologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright © Pöyry Finland Oy 1 1 JOHDANTO Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Kemijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna 1980. Nykyisin voimassa oleva Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2013–2018 (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeellään LAPELY/241/07.00/2010 (15.11.2012) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja preparaattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä. Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaan erikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukosken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Porttipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muiden Kemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskin ympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään tässä raportissa. Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärven säännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on myös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein tehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärven kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästön tarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja 2016. Vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna 2016. Velvoitetarkkailuohjelma kytkeytyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä vedenlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2014 toteutetun perustarkkailun tuloksista. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Kemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jälkeen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on 51 127 km2, josta Suomen puolella on 49 467 km2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = 12 087 km2), Luiro (F = 4 415 km2) ja Ylä-Kemijoki (F = 9 348 km2) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitsee kolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi. Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Kemijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemen yläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve- Copyright © Pöyry Finland Oy 2 sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen 3.3.2015 myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näiden lisäksi Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta, Permantokosken, Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset. Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Järven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä. Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan. Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jokisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäisempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa (27 424 km2) on noin puolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta. Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmat muista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = 1 208 km2) ja Jumiskonjoki (F = 1 283 km2), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännöstelty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä on useita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistötarkkailun yhteydessä (liite 2). Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen yläpuolelle laskeva Raudanjoki (F = 3 609 km2) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen laskeva Ounasjoki (F = 13 853 km2). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu. Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesien kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella (Vna 1022/2006). Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan ympäristölaatunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi. Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisen ekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemelle saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoista on luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisesti hyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella tyydyttävä. Käsmänjoen ja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta sekä Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen (Vesien tila -karttakäyttöliittymä 19.3.2014, ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 19.3.2014). Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Käytettävissä olevien tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella on arvioitu, että kemiallinen tila on hyvä Kemijoen vesistöalueen kaikissa pintavesissä. Copyright © Pöyry Finland Oy 3 Aiemmin pintavedet luokiteltiin yleisen käyttökelpoisuuden mukaan ja pääpaino oli veden käyttökelpoisuudessa ihmiselle. Laatuluokka määräytyi vesistön luontaisen veden laadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Käyttökelpoisuusluokitus on eri kuin ekologisen tilan mukaan tehty luokitus. Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien 2000–2003 aineistoihin perustuvan veden laadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemijoki kuuluu luokkaan hyvä sekä Kemijärven ylä- että alapuolella. Myös useimmat Kemijoen sivujoet kuuluvat luokkaan hyvä, mutta erityisesti alaosalla osa sivujoista kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kemijärven runko-osa kuuluu luokkaan tyydyttävä, mutta itäinen haara kuuluu luokkaan hyvä. 3 TARKKAILUVELVOLLISET Kemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven säännöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esimerkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina. Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa 2008. Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa 2010. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa 2011. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiin poistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteen poistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida ovatko puhdistamisen kustannukset kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaa KHO:n päätöstä. Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo poistui tarkkailusta vuoden 2012 alussa ja huhtikuussa 2012 aloitettiin Kemijärven kaupungin Severijärven jätevedenpuhdistamon (Luusuan panospuhdistamo) päästötarkkailu. Lisäksi yhteistarkkailuun tuli mukaan Napapiirin Veden Pirttikosken jätevedenpuhdistamo vuoden 2012 alusta alkaen. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niiden toimintaa ja kuormitusta ole vuonna 2014 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä otettiin vain yhden kerran. Copyright © Pöyry Finland Oy 4 Taulukko 1 Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset. Laitos Teollisuus Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, toiminnan lopettaminen Lupapäätös Lupa voimassa PSAVI/22/10/1 VHaO 11/0371/1 KHO 14.4.2010 27.12.2011 PSVEO 60/96/2 12.11.1996 toistaiseksi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp PSY 30/06/1 8.3.2006 Savukosken kunta, jvp LAP 23/2004 29.12.2004 2014 Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp PSY 110/03/1 12.12.2003 2015 VHO 04/0118/3 13.4.2004 PSY 26/06/1 24.2.2006 2016 Säännöstely Kemijoki Oy, Kemijärvi Kemijärven kaupunki, keskusjvp toistaiseksi 22.8.2013 2016 Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/1 21.12.2011 2022 Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp LAP 14/2009 16.11.2009 2019 Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp LAP 4/2007 19.4.2007 2016 Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp PSY 74/04/1 1.10.2004 2012 Napapiirin Vesi, Muurolan jvp LAP 9/2006 26.4.2006 2016 Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp VH 23.10.1974 toistaiseksi Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp LAP 24/2006 17.11.2006 2016 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä Louen maaseutuoppilaitoksen jvp Keminmaan Vesi Oy, jvp LAP 18/2004 20.12.2004 2014 PSY 20/06/1 14.2.2006 2016 Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi PSAVI 15/10/1 19.3.2010 2018 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo PSAVI 85/11/1 22.9.2011 2021 Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen PSAVI 86/11/1 23.9.2011 2023 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas PSAVI 87/11/1 23.9.2011 2023 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua PSAVI 57/11/1 1.7.2011 2021 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva PSY 8/06/1 18.1.2006 2015 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski, kvl + poikaslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski PSY 39/06/1 3.4.2006 2015 PSY 24/06/1 20.2.2006 2015 Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski PSY 75/08/2 16.6.2008 2018 Voimalohi Oy, Ossauskoski PSAVI 59/1171 1.7.2011 Copyright © Pöyry Finland Oy 2021 5 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Kemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2014 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy. Vuosi 2014 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy: · · · Kemijärven ja suljettujen järvien veden laadun tarkkailu kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumistarkkailu Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden laadun tarkkailu Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liitteessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 5–8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kalalaitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekä valokuvia liitteenä 11. Kemijärven laadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiin Suomun jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomulahdesta (Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteella tarvetta tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2014 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkailussa. Näytteet on otettu vuonna 2014 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: · Joulukuussa 2013 heikon jäätilanteen vuoksi ottamatta jääneet Kostamojärven ja Lehtosalmen näytteet jäivät edelleen tammikuussa ja helmikuussa ottamatta samasta syystä. · Helmikuussa Severijärven Karjakanselän näytteet otettiin hieman oikean pisteen sivusta heikon jäätilanteen johdosta. · Huhtikuussa Kostamojärven näytteet otettiin hieman oikean pisteen sivusta heikon jäätilanteen johdosta. · Kesäkuussa 30.6. Saarenputaan Lohen Tapionniemen laitoksella ei pystytty toteuttamaan limoittumistarkkailua alimmalla, n. 350 m laitoksen alapuolisella pisteellä korkean veden vuoksi. Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa menetelmää. 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA 5.1 Sääolot Vuoden 2014 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 °C, mikä on 1,8 °C vertailujakson (1981-2010) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimin kuukausi oli helmikuu, jolloin oli 7,3 °C tavanomaista lämpimämpää. Myös maalis-, heinä-, elo- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä (2,0…3,9 °C). Kesä- ja lokakuu olivat sen sijaan kylmiä, 0,8…1,0 °C tavanomaista kylmempiä. Vuoden kylmin kuukausi oli tammikuu kuten yleensäkin. Copyright © Pöyry Finland Oy 6 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2014 vertailujaksolla 1981–2010 keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaukset). sekä Sademäärät olivat varsin keskimääräisiä (Kuva 1), ja koko vuoden sadesumma 618 mm oli 8 % tavanomaista pienempi. Keskimääräisesti kuivin kuukausi oli elokuu, jolloin sademäärä jäi 31 mm (40 %) keskimääräistä kuukauden sademäärää pienemmäksi. Myös kesä- ja marraskuu olivat selvästi tavanomaista kuivempia. Ainostaan joulukuussa satoi selvästi normaalia enemmän - joulukuussa sademäärä oli 79 % normaalia suurempi. Lunta oli Rovaniemellä vuoden 2014 alussa hieman tavanomaista enemmän ja kuukauden 15. päivän lumensyvyys-arvot olivat 6–8 cm pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoja suurempia. Sen sijaan maalis-huhtikuussa lumensyvyys oli 11–16 cm tavanomaista pienempi. Toukokuun alussa lumiraja kulki suunnilleen linjalla Pello-Pudasjärvi-Kuhmo. Lumet sulivat toukokuun alkupuolella ja kuun puolivälissä lunta oli enää PohjoisLapissa. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut 15.5. enää lainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm. Ensilumi satoi lokakuun alkupuolella ja 15.10. lumikertymä oli Rovaniemellä 4 cm. Lumet kuitenkin sulivat lauhan sään vuoksi kuun lopulla lähes kaikkialta aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamalta. Marraskuussa lumitilanne edelleen vaihteli ja kuukauden puolivälissä Rovaniemellä ei ollut lunta, sitä oli Lapissa lähinnä vain itä- ja pohjoisosissa. Marraskuun loppupuolella yhtenäisen lumipeitteen raja oli suunnilleen linjalla Oulu-Kuopio-Savonlinna. Joulukuun 15. päivänä lunta oli Rovaniemellä jo lähes tavanomaisesti (25 cm/26 cm (1981–2010). 5.2 Vedenkorkeus Kemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2014 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa (Kuva 2 ). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2014 välillä N43+145,90…148,34 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N 43+142,04…148,94 m. Huhtikuussa Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus oli enimmillään yhden metrin säännöstelyn ylärajaa korkeammalla tasolla. Toukokuun puolivälissä vedenkorkeus laski Kulmungin seurantapaikalla säännöstelyn alarajan alapuolelle. Kesäkuun alussa vedenkorkeudet olivat lähellä säännöstelyn ylärajaa, samoin lokakuun alussa. Vuoden lopussa vedenkorkeus oli noin 70 cm matalammalla kuin vuoden alussa (Kuva 2). Kuvassa 2 on esitetty Kemijärven rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikkojen näytteenoton ajoittuminen suhteessa vedenkorkeuteen. Vuonna 2014 näytteenotto ajoittui melko hyvin matalimpiin vedenkorkeuksiin huhti- ja toukokuun alussa. Toukokuun puolivälin näytteenotto ajoittui ajankohtaan, jolloin Kemijärven vedenkorkeus oli voimakkaassa nousussa. Kesäkuun alussa luusuasta otettiin näyte vesipinnan ollessa korkeimmillaan. Copyright © Pöyry Finland Oy 7 m Vedenkorkeus (N43) Kemijärvi, Kemijärvi Kemijärvi, Kulmunki näytteet, rautatiesilta näytteet, luusua 1.12.14 1.11.14 1.10.14 1.9.14 1.8.14 1.7.14 1.6.14 1.5.14 1.4.14 1.3.14 1.2.14 1.1.14 150 149 148 147 146 145 144 143 142 141 140 säännöstelyrajat Kuva 2 Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna 2014 (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä säännöstelyrajat. Kuvassa on lisäksi esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoilla suhteessa vedenkorkeuteen. 5.3 Virtaama Kemijoen keskivirtaama oli vuonna 2014 tavanomaista pienempi. Isohaaran keskivirtaama oli 87 % vertailujakson 1991–2010 keskiarvosta. Kemijärven luusuan alapuolella Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 267 m3/s ja Kemijokisuulla Isohaarassa 495 m3/s. Ounasjoessa keskivirtaama (139 m3/s) oli keskimääräisellä tasolla ja Raudanjoen keskivirtaama (35 m3/s) runsaat 10 % tavanomaista pienempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2014 Kemijärven alapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulukossa 2. Virtaamatiedot on poimittu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä. Taulukko 2 Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2014. MQ m3/s NQ m3/s HQ m3/s Kemijoki Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Isohaara 267 274 295 469 458 490 513 495 87 88 26 167 144 158 161 133 612 619 664 1 876 1 812 1 872 2 030 1 950 Raudanjoki Permantokoski 35 2 173 Ounasjoki Marraskoski 139 35 1 055 Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m 3/s vähemmän kuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuun Copyright © Pöyry Finland Oy 8 lopulle tulvahuipun ollessa 27.5.2014, jolloin Isohaaran virtaama oli 1 950 m3/s. Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli noin 3-kertainen Seitakorvasta juoksutettuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2014 tavanomainen. Toukokuun keskivirtaama Isohaarassa vuonna 2014 oli 1 201 m3/s, kun se vertailujaksolla 1991–2010 on ollut keskimäärin 1 584 m3/s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan Isohaaran tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Heinä-elokuussa ja loppuvuodesta Kemijoen virtaama oli tavanomaista pienempi ja muutoin tavanomaisella tasolla. m3/s Virtaama Seitakorva 2500 Raudanjoki Ounasjoki 2000 Isohaara 1500 1000 500 1.12.14 1.11.14 1.10.14 1.9.14 1.8.14 1.7.14 1.6.14 1.5.14 1.4.14 1.3.14 1.2.14 1.1.14 0 Kuva 3 Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvessa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa ja Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2014 (ympäristöhallinnon Herttatietokanta). 6 KUORMITUS Kemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta, joista yhdellä ei ollut toimintaa vuonna 2014. Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamo sekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun mukaan. Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatustoimintaa vuosina 2013 ja 2014, eikä siksi myöskään tarkkailua. Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormittavaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jätevedenpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta (esim. turvetuotanto). Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsitelty. Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Copyright © Pöyry Finland Oy 9 6.1 Teollisuus Vesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaan lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2014 vastasi Ahma Ympäristö Oy. Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta aikaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuussa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienempää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden ja säiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälkilammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessi ajettiin alas syksyllä 2008. Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jälkilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettivesille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven 2008–2009 aikana. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet. Vuonna 2014 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, vaikka kuormitus typen ja happea kuluttavan kuormituksen osalta hieman kasvoi edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiä pumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen 22.5–19.9.2014 välisenä aikana. Tammi-huhtikuussa ja loka-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedet kerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli keskimäärin 2 710 m3/d, joka oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Taulukko 3 Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina 2003–2014. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Fosfori Typpi Kiintoaine BOD7 CODCr AOX [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [t/d] [kg/d] 24 24 24 31 17 6,5 0,7 1,8 1,8 1,9 1,3 1,0 284 331 317 330 147 65 1,9 3,1 4,3 4,8 3,3 3,1 2 000 1 800 1 700 2 125 954 555 7,5 17 29 42 43 26 4 800 3 100 2 800 3 988 411 217 2,3 2,1 3,8 5,1 9,0 4,1 26 22 24 27 14 6,7 0,14 0,26 0,34 0,31 0,19 0,25 51 71 91 111 84 34 0,21 0,31 0,56 0,46 0,43 0,28 Vuoden 2014 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineen kuormitus 1–3 % ja AOX-kuormitus 0,3 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna 2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käytössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta on nykyisin fosforin osalta 7 % ja BOD7:n osalta 2 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5). 6.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4) on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina 2005–2014. Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä vuonna 2010. Louen jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa ei jatkettu, joten tarkkailuvelvoite poistui vuonna Copyright © Pöyry Finland Oy 10 2012. Tarkkailuun lisättiin Pirttikosken ja Severijärven jätevedenpuhdistamot vuonna 2012. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä on otettu vain kerran vuonna 2014, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvioida ilman käyttötarkkailutietoja. Vuoden 2013 tarkkailuraportin taulukossa 4 oli virhe Savukosken jätevedenpuhdistamon typpikuormituksessa (32 kg/d, piti olla 3,2 kg/d) ja Kemijärven jätevedenpuhdistamon CODCr-kuormituksessa (7 kg/d, piti olla 71 kg/d). Korjatut arvot on otettu huomioon taulukossa 4 vuoden 2013 yhteenlasketuissa kuormitusarvoissa. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vuonna 2014 oli 59–79 %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jätedenpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavan kuormituksen (BOD7 ja CODCr) osalta selvästi pienempi kuin vuonna 2013, typpikuormituksen pysyessä ennallaan. Myös Kemijärven, Keminmaan ja Pelkosenniemen ravinnekuormitus oli pienentynyt vuodesta 2013. Sodankylän, Kemijärven, Rovaniemen Muurolan ja Keminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta ovat muutamien prosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan ja niiden kuormitusosuus on 0–4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen. Taulukko 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus laitoksittain vuonna 2014 ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina 2005–2014. Kuormittaja Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine BOD7 CODCr [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] Sodankylä 0,3 62 58 32 20 87 Savukoski 0,01 3 3,0 1,0 3,0 8 Pyhä-Luosto 0,08 21 18 2,1 2,8 19 Kemijärvi 0,4 58 49 16 9,0 73 Vanttauskoski 0,11 1 0,8 1,5 0,27 3 Rovaniemi 2,8 740 694 141 125 723 Muurola 0,47 20 17 15 3,2 24 Loue maaseutuoppilaitos 0,01 0 0,32 0,30 0,47 1 Tervola 0,13 7 5,3 9,5 1,3 14 Keminmaa YHTEENSÄ 0,45 4,8 9,2 8,8 6,0 6,0 6,7 6,6 9,5 15 27 48 960 1 017 1 051 1 009 944 915 939 901 1 061 957 10 856 892 1007 933 815 18 236 377 191 196 209 261 201 257 473 1045 9,0 174 267 176 192 189 213 182 232 341 455 53 1 005 1 173 1 013 1 149 875 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fosforin ja happea kuluttavan aineen (BOD7 ja CODCr) kuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää. Fosforikuormitus vuonna 2014 oli 4,8 kg/d, kun se edellisvuonna oli 9,2 kg/d. Vuonna 2013 kuormitus oli kuitenkin suurempaa kuin muutamana edellisenä vuotena. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2013 (noin 1 000 kg/d) eikä Copyright © Pöyry Finland Oy 11 siinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena tarkastellen pidemmällä jaksolla (2005–2013) vesistökuormituksessa on todettavissa selvä laskeva suuntaus BOD7:n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4). Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormittaja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisen jälkeen) myös BOD7-kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on kolmannes. Kemijoen vesistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka eivät ole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussa huomioitu. Kuva 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina 2005–2014. 6.3 Kalankasvatus Vuonna 2014 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksella ei ollut kasvatusta vuonna 2014. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus on laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneen ravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettu huomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmä VAHTI:n mukaisiksi. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistökuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen lähinnä pienemmästä kasvatusmäärästä (Taulukko 5). Toisaalta myös keskimääräinen rehukerroin oli hieman edellisvuosia Copyright © Pöyry Finland Oy 12 suurempi. Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen osalta rehukerrointa nostaa siian kasvatus, sillä siian osalta rehukertoimet ovat yleisesti jonkin verran kirjolohen kasvatusta korkeampia. Myös poikaskasvatuksessa kuten Vanttauskosken poikaslaitoksella rehukerroin on korkeampi. Vuonna 2014 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli hieman suurempaa ja typpikuormitus puolestaan selvästi pienempää kuin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu kuormitus (Kuva 5). Taulukko 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumäärä ja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2014 sekä kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina 2005–2014. Fosforikuormitus Typpikuormitus [kg/a] [kg/a] 1,30 286 2 242 86 915 1,05 295 2 840 3 875 1,01 20 152 Lisäkasvu Rehunkäyttö [kg/a] [kg/a] Tapionniemi 48 500 54 586 Kostamo 82 974 Saarenpudas 3 850 Kalankasvatuslaitos Rehukerroin Saarenputaan Lohi Ay Koillis-Suomen Lohi Oy Napapiirin Kala Oy 99 708 116 000 1,16 434 4 075 159 591 179 025 1,12 1 479 7 191 Vanttauskoski poikaslaitos 13 122 17 040 1,30 154 1 035 Petäjäskoski 77 372 89 400 1,16 9 800 11 200 1,14 355 73 3 271 571 Seitakorva Vanttauskoski Oy Arctic-Moon Ltd Kaihua Voimalohi Oy YHTEENSÄ 6.4 Ossauskoski 2014 25 470 15 873 1,16 520 387 573 914 1,15 40 3 136 560 21 937 2013 618 675 666 673 1,08 3 147 26 285 2012 656 027 698 464 1,06 3 430 25 086 2011 660 370 726 800 1,1 3 748 27 928 2010 610 478 645 392 1,06 3 478 25 716 2009 644 089 699 455 1,09 3 547 26 931 2008 672 839 717 226 1,07 3 876 28 094 2007 650 136 679 553 1,05 3 657 26 339 2006 575 835 655 659 1,14 3 621 26 229 2005 509 060 552 910 1,09 3 069 22 083 Kemijoen kokonaiskuormitus Seuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat julkaisuun ”Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015”. Teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpikuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla 6 % ja typellä noin 19 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotan- Copyright © Pöyry Finland Oy 13 non kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2014 melko vähäistä, alle 1 %:n luokkaa kokonaiskuormituksesta (Taulukko 6). Taulukko 6 Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2014 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan. Pistekuormitus Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus Turvetuotanto* Pistekuormitus yhteensä Hajakuormitus** Haja-asutus Maatalous Metsätalous Muu ihmisperäinen kuormitus*** Laskeuma vesiin Hajakuormitus yhteensä Luonnonhuuhtouma YHTEENSÄ Fosfori [t/a] Typpi [t/a] 0,37 1,75 3,10 0,22 5,4 1,1 350 21,9 10,1 383 11 33 18 0,1 19 81 215 67 498 211 6,5 820 1 603 6 250 302 8 236 *Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden nettokuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b) **Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksen kehitys vuosina 1996–2014 on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Kemijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti. Yhdyskuntien osuus BOD7- ja typpikuormituksesta on yli 90 % ja fosforikuormituksesta 33 %. Kalankasvatuslaitoksilla on merkitystä fosforikuormittajana noin 60 %:n osuudella. Copyright © Pöyry Finland Oy 14 Kuva 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina 1996–2014. Copyright © Pöyry Finland Oy 15 7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET Pistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut. Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty: Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Tapionniemi Kostamo Saarenpudas Stora Enso, Kemijärvi ja Seitakorva Kaihua ja Vanttauskoski Rovaniemi Muurola Ossauskoski Louen maaseutuoppilaitos Tervola Keminmaa Kelukosken mitattu virtaama Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaama SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.811 (Kitinen) + 65.411 (Ylä-Kemijoki) SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 + 65.324 (Kalkiaisjoki) SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä 65.371 (Käsmänjoki) Seitakorvan mitattu virtaama Vanttauskosken mitattu virtaama Valajaskosken mitattu virtaama Petäjäskosken mitattu virtaama Ossauskosken mitattu virtaama SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.151 (Louejoki) – 65.161 (Vaajoki) – 65.157 (Pisajoki) Taivalkosken mitattu virtaama Isohaaran mitattu virtaama Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,2 µg/l ja kesäaikana enintään 0,6 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 18 µg/l ja kesäaikana enintään 24 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, joten vähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuuslisäys vuositasolla oli 0,7 µg/l ja typen vastaavasti 41 µg/l, kesäaikana lisäykset olivat suuremmat johtuen pienemmästä virtaamasta ja kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle. Copyright © Pöyry Finland Oy 16 Taulukko 7 Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuoden keskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna 2014. Laskentaperusteet tekstissä. MQ kok.P kok.N MQ kesä kok.P kok.N m3/s µg/l µg/l m3/s µg/l µg/l 267 0,0 0,1 205 0,1 0,2 55 97 328 267 295 469 458 3,4 513 495 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 12,9 0,4 0,7 2,5 0,0 18 0,5 1,6 0,2 1,1 35 100 307 205 226 357 348 2,2 380 369 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 20 0,4 0,8 3,3 0,1 24 0,7 2,5 0,2 1,5 219 221 10,1 267 295 295 295 458 490 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,3 0,4 0,5 0,5 0,1 0,8 0,1 0,2 0,0 188 191 10,3 205 226 226 226 348 371 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 0,6 0,1 0,1 0,0 1,1 1,3 1,3 1,8 0,2 2,8 0,4 0,8 0,1 Teollisuus Stora Enso Oyj Kemijärven tehdas Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp Savukosken kunta, jvp Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp Kemijärven kaupunki, keskusjvp Rovaniemen mlk, Vanttauskoski Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp Napapiirin Vesi, Muurolan jvp Lappia Louen toimipaikka jvp Tervolan kunta, kirkonkylän jvp Keminmaan Vesi Oy, jvp Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl. Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski Voimalohi Oy, Ossauskoski 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET 8.1 Kemijärvi Kemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat: tunnus Kj107 Te148 To147 Leh L13700 havaintopaikka rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi Luusua näytemäärä 7 4 4 7 13 Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvat normaalisti. Talvella 2014 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0,1–0,2 °C, Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,2 °C ja huhtikuussa 0,2 °C. Kesällä järven runko-osassa oli lämpötilakerrostuneisuutta Termusniemellä ja Tossanselällä lämpimän heinäkuun loppupuolella. Lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli enimmillään noin 10 °C pintaveden lämpötilan ollessa yli 22 °C. Elokuussa lämpötilat olivat jo tasaiset, noin 18 °C, eikä kerrostuneisuutta enää todettu. Luusuan maksimilämpötila oli 21,9 °C heinäkuun lopulla. Copyright © Pöyry Finland Oy 17 Happi Yleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärven runko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellä nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuus myös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden (Kuva 6). Lämpimän veden aikaan heinäkuussa happipitoisuudet olivat alimmillaan, Termusniemellä 5,6–8,1 mg/l ja Tossanselällä 6,6–8,3 mg/l. Alin kyllästysaste oli Termusniemen pohjanläheisessä vedessä, 52 %. Elokuussa happitilanne oli parantunut hyväksi. Helmikuussa runko-osan hapen kyllästysarvot olivat 55–71 %, ja pitoisuudet olivat selvästi kesäisiä korkeammat. Luusuan happitilanne oli talvella tyydyttävä ja muutoin hyvä, alin hapen kyllästysarvo oli 68 %. Rautatiesillan kohdalla hapen kyllästysaste oli talvella alle 70 %, muutoin parempi. Lehtosalmessa hieman alentuneita happipitoisuuksia todettiin talvella ja heinäkuussa pohjanläheisessä vedessä. Kuva 6 Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna 2014. Happamuus ja alkaliniteetti Veden pH oli Kemijärven runko-osassa kevättalvella tyypillisesti lievästi hapan tai neutraali ja kesällä lievästi emäksinen. Alhaisimmat pH-arvot mitattiin toukokuun alussa luusuassa pH 4,9, Lehtosalmessa pH 5,3 ja rautatietiesillan kohdalla pH 5,6. Muutoin pH-arvot pysyttelivät neutraalin tuntumassa. Alkaliniteetin arvot olivat Kemijärven runko-osassa erinomaista tasoa (>0,2 mmol/l). Lehtosalmessa alkaliniteetti oli ajoittain alle 0,2 mmol/l, samoin luusuassa kesä-heinäkuussa. Pienin todettu alkaliniteetin arvo oli luusuassa kesäkuun alussa 0,12 mmol/l, joka kuitenkin sekin edustaa hyvää puskurikykyä. Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin, määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuksiin. Myös pH-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen. Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljon vaihtelua näytteenottoajankohdan tai havaintopaikan suhteen (Kuva 7). Pienin mitattu arvo oli 2,3 mS/m luusuassa kesäkuun alussa ja korkein 5,9 mS/m, joka mitattiin useammalla pisteellä eri aikoina. Lehtosalmen sähkönjohtavuusarvot olivat hieman alemCopyright © Pöyry Finland Oy 18 mat (2,4–4,1 m/Sm) kuin muun tarkkailualueen. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,4–3,8 mg/l ja natriumpitoisuus 1,0–2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Sekä minimi- että maksimiarvot mitattiin luusuan havaintopaikalla. Rautatiesillan ja Termusniemen havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivat samaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt. Purovesien kloridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5–2,0 mg/l (Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet vuoden 2014 keskiarvoina olivat alueelle tyypillisellä tasolla. Kuva 7 Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2014. Väri, CODMn ja rauta Veden väri ja CODMn-arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valumaalueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin. Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä 40–110. Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä. CODMn-arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 5–15 mgO 2/l, ja arvot olivat korkeimmillaan keväällä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuin samaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9). Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu 180–1200 mg/l oli suhteellisesti suurempaa kuin värin ja CODMn-arvon, mutta ajallisesti samanlainen. Korkeimmat pitoisuudet todettiin keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Keväällä myös Lehtosalmen rautapitoisuudet olivat verrattain korkeat, noin 1000 mg/l. Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei todettu. Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanselän alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana. Copyright © Pöyry Finland Oy 19 Kuva 8 Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2014. Kuva 9 Veden CODMn -arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2014. Kuva 10 Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2014. Sameus ja kiintoaine Veden sameus oli Kemijärvellä yleensä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2 FTU, ja keväällä esiintyi korkeampia arvoja. Lisäksi Tossanselällä todettiin talvella sameusarvo 2,3 FTU. Luusuassa sameus vaihteli välillä 0,6–3,7 FTU, ja tällä välillä olivat arvot muilla pisteillä. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 FNU, joten voidaan todeta Kemijärven vedet melko kirkkaiksi. Copyright © Pöyry Finland Oy 20 Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuus oli talvella ja heinäkuussa alle määritysrajan (1 mg/l). Suurin kiintoainepitoisuus 5,3 mg/l mitattiin tulvakaudella toukokuussa kuten yleensäkin. Ravinteet Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesistöissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne. Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat v. 2014 karujen (fosforipitoisuus alle 15 µg/l) tai korkeintaan lievästi rehevien (15–25 µg/l) tasoa Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Termusniemen ja Tossanselän päällysveden fosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa 14–19 µg/l ja Lehtosalmen 13–15 µg/l. Luusuassa fosforipitoisuus vaihteli välillä 7–35 µg/l, korkeimmat arvot olivat keväällä ja pienimmät talvella (Kuva 11). Vertikaaliset erot Kemijärven fosforipitoisuuksissa olivat pieniä. Kemijärven kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat 300 µg/l:n molemmin puolin (Kuva 12) ollen Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan karujen vesien tasoa. Kemijärven runko-osan kokonaistyppipitoisuuden ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli vähäistä. Kevättulvan aikaan kuitenkin todettiin korkeimmat pitoisuudet, kuten fosforinkin olsalta. Myös vertikaaliset erot olivat pieniä. Typen pitoisuuksien kokonaisvaihtelu oli 240–430 µg/l. Kuva 11 Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna 2014. Kuva 12 Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna 2014. Copyright © Pöyry Finland Oy 21 Kemijärven fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kautta vuoden pieniä, ja kesällä tuotantokaudella usein alle määritysrajan 2 µg/l, koska tällöin kasviplankton käyttää vapaan fosforin. Talvella, keväällä ja myöhään syksyllä fosfaattifosforin pitoisuudet olivat muutamia µg/l (alle 10 µg/l). Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat talvella kohtalaisen suuria, sillä nitraatti-nitriittityppeä esiintyi eri pisteillä 50–200 µg/l:n pitoisuuksina. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat nitraatti-nitriittityppeä selvästi pienempiä. Kesällä epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla erittäin pieniä mineraalitypen sitoutuessa perustuotantoon. Erityisesti nitraattipitoisuudet olivat määritysrajaa (5 µg/l) pienempiä, ammoniumtyppeä esiintyi yleensä muutamia tai kymmeniä µg/l. Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1978): Kok. N/P < 10 10 - 17 > 17 Mineraali N/P Minimiravinne <5 N 5 - 12 N tai P > 12 P Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta. Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn välisenä aikana (Kuva 13). Kemijärven runko-osassa minimiravinteena oli fosfori, Lehtosalmessa molemmilla ravinteilla oli ajoittain merkitystä, samoin luusuassa. Yksikään laskettu ravinnesuhde ei osoittanut yksinomaan typpeä minimiravinteeksi. Kuva 13 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella Kemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2014 aikana päällysvesikerroksessa. Copyright © Pöyry Finland Oy 22 Rehevyys Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaa kasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin aklorofyllipitoisuus touko–syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 4,7–6,4 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus olisi alle 3 µg/l. Voimakkainta levänkasvu oli elokuussa, jolloin todettiin yli 7 µg/l:n pitoisuuksia. Havaintopaikkojen väliset erot olivat vähäisiä. A-klorofyllin perusteella arvioitu rehevyystaso on hieman korkeampi kuin, mitä ravinnepitoisuuksien perusteella saatiin. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä karuun tai korkeintaan lievästi rehevään vesistöön. Taulukko 8 Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa 2014. pvm Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi 4.6.2014 18.6.2014 22.7.2014 12.8.2014 10.9.2014 keskiarvo VII-VIII 8.2 4,7 4,7 4,8 7,0 4,5 7,8 3,3 7,4 4,7 5,9 6,2 5,4 Luusua 2,9 4,7 4,0 8,7 5,9 6,4 Suljetut järvet Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2014 näytteitä seuraavasti: Järvi Tunnus Kostamojärvi Pöyliöjärvi Severijärvi, Karjakanselkä Ko2 Pö7 Se6 Helmikuu x Huhtikuu Heinäkuu x x x x x x Elokuu x x x Joulukuu x x Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitsevat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman sivusta varsinaiselta tarkkailupaikalta. Kostamojärveltä olisi pitänyt ottaa näyte myös helmikuussa, mutta heikon jäätilanteen aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi näytettä ei voitu ottaa. Pöyliöjärven ilmastus on aloitettu heinäkuussa 2013. Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2014 huomattavia keskinäisiä eroja ja veden laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yhteenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9). Kostamojärvi Kostamojärven vesisyvyys on noin 3 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näyte ja kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne talvella oli huono happipitoisuuden ollessa 3,4 mg/l (kyllästysaste 24 %). pH oli hieman happaman puolella, väriluku 120 ja rautapitoisuus oli melko korkea, 3100 µg/l. Vedessä oli hieman sameutta. Fosforipitoisuus oli 58 µg/l ja typpipitoisuus 870 µg/l. Ravinteista yli puolet oli epäorgaanisessa muodossa. Copyright © Pöyry Finland Oy 23 Kesällä happitilanne oli hyvä ja pH-taso hieman emäksisen puolella. Väriluku oli 90– 110 ja rautapitoisuus oli 1000–1300 µg/l. Fosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin talvella, mutta typpipitoisuus oli selvästi alempi. Fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä oli muutamia µg/l, mutta nitraattipitoisuus oli alle määritysrajan (5 µg/l). Epäorgaaniset ravinteet olivat pääosin sitoutuneet leväbiomassaan. A-klorofyllin pitoisuus kesän keskiarvona oli 17,7 µg/l, eli Kostamojärvi oli varsin rehevä minimiravinteen ollessa typpi. Joulukuussa Kostamojärven vedenlaatu oli muuttunut suunnilleen samanlaiseksi kuin, mikä se oli tammikuussa. Happitilanne olin heikentynyt ja ravinteet olivat enimmäkseen epäorgaanisesa muodossa Pöyliöjärvi Pöyliöjärven vesisyvyys on noin 10 m, ja siitä saadaan 3 vertikaalista näytettä. Talvella Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli huono, pohjanläheisen veden happipitoisuus oli 0,4 mg/l (kyllästysaste 3 %). pH oli happaman puolella ja väriluku oli 45–110. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin Kostamojärvessä (fosfori 18–38 µg/l, typpi 510–620 µg/l). Myös kesällä Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut, heinäkuussa lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli 10 astetta, elokuussa 6 astetta. Heinäkuussa happitilanne oli kohtalainen, mutta elokuussa happi oli pohjan lähellä lähes lopussa, 0,7 mg/l (kyllästysaste 7 %). Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat koholla pohjan lähellä. Päällysvedessä happea kuitenkin oli hyvin. pH oli 6,5–7,3 ja väriluku 50–100. Ravinnepitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita (fosfori 19–47µg/l, typpi 350–430 µg/l), lähinnä lievästi rehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla. Epäorgaanisista ravinteista nitraattityppi oli alle määritysrajan ja fosfaattikin ajoittain, ammoniumtyppeä oli muutamia µg/l. A-klorofyllin pitoisuus kesän keskiarvona oli 10,2 µg/l, minkä mukaan Pöyliöjärvi oli rehevä, minimiravinteen ollessa lähinnä typpi tai molemmat pääravinteet. Severijärvi Severijärven Karjakanselällä vesisyvyys on noin 3 m, ja siitä yleensä saadaan yksi näyte, joskus kaksi näytettä. Talvella happitilanne oli välttävä, happea oli 6,5 mg/l (kyll.aste 46 %). pH oli neutraali, väriluku 110 ja rautapitoisuus 2600 µg/l. Vedessä oli hieman sameutta. Fosforia oli noin 50 µg/l ja typpeä noin 750 µg/l, valtaosan ravinteista ollessa epäorgaanisessa muodossa. Fekaalisia koliformisia bakteereita ei todettu, joten jätevesillä ei ollut vaikutusta veden laatuun. Kesällä happitilanne oli tyydyttävä, pH neutraalin paikkeilla, väriluku 80–90 ja rautapitoisuus 630–780 µg/l. Ravinnepitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita (fosfori 28–30 µg/l, typpi 380–430 µg/l), lähinnä lievästi rehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla, kuten Pöyliöjärvessäkin. Epäorgaanisista ravinteista nitraattityppi oli alle määritysrajan ja ammoniumtyppeä ja fosfaattia oli muutamia µg/l. A-klorofyllin pitoisuus kesän keskiarvona oli 7,3 µg/l, minkä mukaan Severijärvi menee juuri ja juuri rehevään luokkaan. Minimiravinteena oli typpi tai molemmat pääravinteet. Fekaalisia koleja Severinjärvessä todettiin heinäkuussa 1 pmy/100 ml ja elokuussa 6 pmy/100 ml, eli hyvin pieninä tiheyksinä. Joulukuussa Severijärven happitilanne oli välttävä, happea oli 8,4 mg/l (kyll.aste 61 %). Fekaalisia koleja ei todettu. Copyright © Pöyry Finland Oy 24 Taulukko 9 Kemijärven suljettujen järvien veden laatu vuonan 2014. Arvot ovat eri näytteenottoajankohtien koko vesisyvyyttä edustavia keskiarvoja. Järvi Kostamojärvi Pöyliöjärvi Severijärvi 9 Ajankohta Huhtikuu Heinä-elokuu Huhtikuu Heinä-elokuu Huhtikuu Heinä-elokuu näkö- a-kloro- happi sähkön- väri- sameus kok.N syv. fylli joht. luku m µg/l kyll.% mS/m mg Pt/l FTU µg/l 1,0 24 7,6 120 7,9 870 1,2 17,7 90 4,6 100 3,5 558 1,8 28 4,6 68 5,2 547 1,9 10,2 61 3,6 64 3,1 387 0,9 46 7,9 110 8,2 730 1,5 7,3 83 3,6 85 2,2 405 kok.P Fe µg/l 58 48 25 30 49 29 µg/l 3 100 1 175 1 333 912 2 600 705 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lähialueiden vesistötarkkailussa olivat vuonna 2014 mukana Pelkosenniemi ja Rovaniemi. 9.1 Pelkosenniemi Pelkosenniemen, Pyhän ja Luoston alueen jätevedet käsitellään yhteisessä jätevedenpuhdistamossa Pelkosenniemellä. Jätevedenpuhdistamolta vedet johdetaan Kemijokeen Pelkosenniemen kirkonkylän eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamon alapuolelta (Pe2) otettiin yhteistarkkailuun liittyvät näytteet maaliskuussa (24.3.2014), huhtikuussa (7.4.2014) ja elokuussa (27.8.2014). Puhdistamon yläpuolinen tarkkailupaikka (Pelkosenniemi 13600) kuuluu Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan alapuolisten jokien tarkkailuun ja näitä tuloksia on hyödynnetty raportoinnissa. Havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat poikkesivat muutaman päivän toisistaan ja määritysvalikoimat olivat vähän erilaiset. Havaintopaikalta Pe13600 on 17 näytettä vuonna 2014. Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja tulokset liitteessä 7. Veden hygieeninen laatu Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon alapuolella oli fekaalisten koliformisten bakteerien suhteen erinomainen, vaikka elokuussa bakteereita todettiinkin melko pienenä tiheytenä (30 pmy/100 ml). Happitilanne oli hyvä, happipitoisuus oli 8,9–10,6 mg/l. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa, 4,6–5,8 mS/m. Väriluku 40–100 viittasi veden humuspitoisuuteen, ja sameus oli vähäistä. Ravinnepitoisuudet olivat pienet, lähinnä karulle tai lievästi rehevälle vesistölle ominaiset. Elokuussa molemmat ravinteet olivat hieman koholla, fosforin pitoisuus oli 19 µg/l ja typen 340 µg/l. Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli, 13600) eri vuodenaikoina sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10). Jätevedenpuhdistamon yläpuolisella havaintopaikalla vesistön happitilanne oli hyvä happipitoisuuden ollessa 8,5–13 mg/l (kyll.aste 60–92 %). Veden väri oli samaa tasoa kuin alapuolisella pisteellä, pH oli neutraalin paikkeilla ja alkaliniteetti erinomainen. Kevättulvalla vedessä oli lievää sameutta ja kiintoainepitoisuus oli tuolloin 11 mg/l. Myös COD Mn-arvo ja rauta- ja fosforipitoisuus olivat keväällä korkeimmillaan. Fosforin keskipitoisuus oli 12 µg/l ja vaihteluväli 4–31 µg/l ja typen vastaavasti 298 µg/l ja 130–850 µg/l. Typen maksimiarvo todettiin maaliskuussa. Raudan keskipitoisuus oli 524 µg/l ja mangaanin 16 µg/l, jotka ovat pieniä pitoisuuksia. Copyright © Pöyry Finland Oy 25 Taulukko 10 Kemijoen veden laadun vuodenaikaiset keskiarvot sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) vuonna 2014. n Happi Talvi (I-IV) Kevät (V-VI) Kesä (VII-IX) Syksy (X-XII) Keskiarvo Min Max 7 2 3 5 Happi pH Alkalikyllästys niteetti mg/l % 9,1 10,5 9,2 12,0 10,1 8,5 13,0 63 89 91 82 76 60 92 6,7 6,8 7,3 7,1 6,9 6,5 7,3 Väri CODMn Sameus Kiinto- Kok. P Kok. N aine mmol/l mg Pt/l mg O2/l FNU mg/l µg/l µg/l 0,44 0,18 0,32 0,39 0,37 0,11 0,52 48 105 84 57 64 38 110 5,4 14,5 10,9 6,4 7,7 4,1 15,0 1,3 1,9 1,0 1,2 1,3 0,8 3,0 1,3 6,7 1,0 0,8 1,7 0,5 11,0 14 23 8 9 12 4 31 396 350 240 174 298 130 850 Seuraavassa kuvassa (Kuva 14) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuonna 2014 velvoitetarkkailun ajankohtina. Ylä- ja alapuolisen pisteen näytteenottopäivämäärät eivät ole aivan samat, mutta ajankohdat ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Fosforipitoisuus oli huhti- ja elokuussa puhdistamon alapuolella muutaman µg/l:n korkeampi kuin yläpuolella, maaliskuussa eroa ei todettu. Typpipitoisuus oli puhdistamon alapuolella selvästi korkeampi kuin yläpuolella kaikkina ajankohtina. Laskennallisesti Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoessa olivat hyvin pieniä, fosforin osalta 0,0 μg/l ja typen osalta alle 1 μg/l (Taulukko 7), koska puhdistamon kuormitus on varsin pieni (fosfori 0,08 kg/d ja typpi 21 kg/d) ja Kemijoen virtaama purkukohdalla on melko suuri (noin 300 m3/s). Käytännössä kuormituksesta johtuvat laskennalliset pitoisuuden muutokset eivät olisi vesistössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa havaittu ravinnepitoisuuksien kasvu puhdistamon kohdalla johtuu jätevesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai muista tekijöistä kuin puhdistamon kuormituksesta. Kuva 14 Ravinnepitoisuudet Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (13600) ja alapuolella (Pe2) vuonna 2014. Taulukossa alla (Taulukko 11) on esitetty veden laadun keskiarvot Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli) vuosina 2011–2014. Keskiarvojen valossa Kemijoen veden laadussa on pientä vuosittaista vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutoksia. Kiintoainepitoisuus ja alkaliniteetti ovat vuosina 2013 ja 2014 olleet hieman korkeammat kuin kahtena edellisenä vuotena. Fosforipitoisuus vuonna 2014 oli alhainen, 12 µg/l. Kemiallinen hapen kulutus on ollut Kemijoessa Pelkosenniemen kohdalla 1960-luvun lopulla, ennen tekoaltaiden rakentamista, vuositasolla keskimäärin noin 7–8 mg/l, väri Copyright © Pöyry Finland Oy 26 noin 60 mg/l Pt ja kokonaisfosforipitoisuus noin 10–15 µg/l (Kinnunen 1986). Viime vuosina (2011–2014) veden laatu on ollut keskimäärin hyvin lähellä ennen tekoaltaiden rakentamista vallinnutta tasoa. Taulukko 11 Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) keskimäärin vuosina 2011–2014. n Happi 2011 2012 2013 2014 9.2 17 17 17 17 Happi pH Alkali- Väri CODMn Sameus Kiintoaine Kok. P Kok. N kyllästys niteetti mg/l % 9,6 10,0 10,2 10,1 75 79 78 76 6,9 6,9 7,0 6,9 mmol/l µg/l mg O2/l FNU mg/l µg/l µg/l 0,30 0,30 0,37 0,37 64 63 52 64 9,0 8,0 6,5 7,7 1,4 1,3 1,3 1,3 0,8 0,8 1,6 1,7 14 13 15 12 332 309 272 298 Rovaniemi Kemijoesta Rovaniemen jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolelta otettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteet maaliskuussa (20.3.2014), heinäkuussa (21.7.2014) ja elokuussa (25.8.2014). Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja tulokset liitteessä 7. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat lievästi koholla puhdistamon alapuolella Mäntyniemessä kaikilla näytekerroilla, mikä viittaa jätevesien vaikutukseen. Bakteereita todettiin puhdistamon yläpuolellakin. Veden hygieenistä laatua voidaan arvioida hyväksi, sillä enimmillään bakteeritiheys oli maaliskuussa 32 pmy/100 ml. Happitilanne oli hyvä ja samanlainen jätevedenpuhdistamon yläpuolella kuin alapuolella. Veden väriluku oli 50–80, sähkönjohtavuus oli 3,7–5,8 mS/m, ja vedessä oli lievää sameutta. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaiset, fosfori 10– 20 µg/l ja typpi 280–360 µg/l. Fosfaattifosforin ja nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet kesällä olivat hyvin pienet, ammoniumtyppeä oli puhdistamon alapuolella muutamia kymmeniä µg/l. Seuraavassa kuvassa (Kuva 15) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuoden 2014 näytteenottokerroilla. Fosforipitoisuudessa todetaan selvä nousu elokuussa, mutta muilla kerroilla pitoisuus laskee puhdistamon kohdalla. Typpipitoisuus nousee hieman kesän tarkkailukerroilla, mutta ei talvitilanteessa. Laskennallisesti Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,1 μg/l (Taulukko 7), käytännössä tämänsuuruista pitoisuuslisäystä ei voida vesistössä mitata. Laskennallinen typpipitoisuuden lisäys oli 18–24 μg/l, mikä on mitattavissa. Jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuonna 2014 (2,8 kg/d) oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna (7,2 kg/d), typpikuormituksen ollessa sama kuin edellisenä vuonna. Jätevesien laimentumissuhde Kemijoessa on erittäin hyvä, koska virtaama purkukohdalla on 350–450 m3/s. Tarkkailutulosten perusteella Rovaniemen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat havaittavissa ajoittain lievänä ravinnepitoisuuksien, selvimmin ammoniumtypen, sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerimäärien kasvuna puhdistamon alapuolella. Copyright © Pöyry Finland Oy 27 Kuva 15 Ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolella vuonna 2014. 10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhteistarkkailuun kuuluvista kalankasvatuslaitoksista yhdeksällä oli kasvatustoimintaa vuonna 2014. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken laitoksen alueelta ei otettu näytteitä, sillä laitoksella ei kasvatettu kaloja vuonna 2014. 10.1 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran kesäkuun lopulla (30.6.2014) ja kerran elokuussa (4.8.2014). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.4). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien laitoksen ylä- (JL1) ja ala- (JL2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi yksi alapuolinen tarkkailupiste (JL3, Tuupaselkä) Kemijoen päävirtauksessa. Veden happitilanne oli erinomainen kaikilla näytteenottopaikoilla, vaikka laitoksen alapuolella happipitoisuus oli aavistuksen verran alhaisempi kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä erityistä samennusta havaittu. Elokuun havaintokerralla sähkönjohtavuus- ja sameusarvot olivat hieman suuremmat kuin kesäkuun lopulla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa (280–330 µg/l). Kesäkuun havaintokerralla mitattiin hieman korkeampia pitoisuuksia laitoksen alapuolisilla näytteenottopaikoilla (Kuva 16), mutta elokuussa vastaavaa pitoisuuskasvua ei ollut havaittavissa. Ammoniumtyppeä esiintyi pieniä määriä heti laitoksen alapuolella, muutoin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Kokonaisfosforipitoisuudet (15–20 µg/l). olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Molemmilla havaintokerroilla fosforipitoisuus kasvoi lievästi heti laitoksen alapuolella, kesäkuussa korkein fosforipitoisuus mitattiin kuitenkin Kemijoen päävirtauksessa alimmalla havaintopaikalla JL3. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, vain Kemijoen pääuoman elokuun näytteessä oli fosfaattia mitattava määrä. Levätuotannon määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (4,0–6,3 µg/l) viittasivat keskiravinteisuuteen. Elokuussa ravinteiden ollessa tehokkaammin käytössä, mitattiin suurimmat pitoisuudet. Laitoksen ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen välillä klorofyllimäärissä ei ollut merkittäviä eroja (Kuva 17). Kesäkuussa aavistuksen verran korkeampi klorofyllipitoisuus mitattiin laitoksen alapuolelta (JL2), ja elokuussa puolestaan laitoksen yläpuolelta (JL1). Copyright © Pöyry Finland Oy 28 Vesinäytteenottojen yhteydessä tarkasteltiin myös kalalaitoksen lähialueen limoittumista (liite 10). Kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla oli kesäkuun lopun havaintokerralla havaittavissa jonkin verran enemmän limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Noin 350 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla kolmannella alapuolisella tarkkailupaikalla ei ollut kesäkuussa korkean veden vuoksi yhtään kiviä näkyvissä eikä limoittumistarkkailua tästä syystä pystytty tekemään. Elokuussa tarkkailu tehtiin kaikilla kolmella paikalla, ja limoittumista oli kaikilla paikoilla yhtä paljon. Fosfori 21 Kok. P PO4-P 18 300 12 200 [µg/l] 250 [µg/l] 15 9 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 150 6 100 3 50 0 0 JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 30.6.2014 Kuva 16 Typpi 350 JL3 JL1 4.8.2014 JL2 30.6.2014 JL3 JL1 JL2 JL3 4.8.2014 Fosforija typpipitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Laskennallisesti Tapionniemen kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat varsin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l ja typen osalta 0,3–1,1 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailutulosten perusteella laitoksen kuormituksella oli lievä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa ajoittaiset korkeammat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti muista tekijöistä. Klorofylli-a 7,0 6,0 5,0 [µg/l] 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 JL1 JL2 JL3 JL1 30.6.2014 JL2 JL3 4.8.2014 Kuva 17 Klorofylli a:n pitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. 10.2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran kesäkuun lopulla (30.6.2014) ja kerran elokuussa (4.8.2014). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.5). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien Copyright © Pöyry Finland Oy 29 laitoksen ylä- (KP1) ja ala- (KP2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi alapuolinen tarkkailupiste (KP3, Leväranta) Kemijoen päävirtauksessa. Happitilanne oli laitoksen lähialueella erinomainen, vaikka aivan laitoksen alapuolella happea oli aavistuksen verran vähemmän kuin muilla näytteenottopaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä ylimääräistä samentumista ollut havaittavissa. Em. arvot olivat korkeampia elokuussa verrattuna kesäkuun loppuun, ja molemmilla havaintokerroilla oli havaittavissa hyvin lievää kohoamista laitoksen alapuolella. Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillisellä tasolla (270–360 µg/l). Molemmilla näytteenottokerroilla typen määrä kasvoi laitoksen alapuolella verrattuna yläpuolisen näytteenottopaikan pitoisuuteen (Kuva 18). Myös alimmalla havaintopaikalla KP3 Kemijoen päävirtauksessa typpipitoisuudet olivat hieman suurempia kuin laitoksen yläpuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat laitoksen yläpuolella alle määritysrajan, mutta kokonaistypen tavoin pitoisuus kasvoi jonkin verran laitoksen alapuolella. Elokuussa ammoniumtyppipitoisuus oli yläpuoliseen tasoon nähden hieman koholla myös alimmalla havaintopaikalla KP3. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Kokonaisfosforin pitoisuudet (17–22 µg/l) olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Fosforin määrä kasvoi molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolella. Korkein fosforipitoisuus mitattiin laitoksen alapuolella (KP2) elokuussa jolloin pitoisuus oli hieman koholla myös alimmalla pääuoman havaintopaikalla KP3. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat hyvin pieniä, alle määritysrajan tai sen tuntumassa. Elokuussa PO4-pitoisuudet olivat aavistuksen verran suurempia alapuolisilla pisteillä, mutta kesäkuussa tilanne oli päinvastainen. Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,6–8,7 µg/l) vaihtelivat laitoksen ylä- ja alapuolella kesäkuun keskirehevästä elokuun rehevähköön tasoon. Suurimmat pitoisuudet mitattiin molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolisilla tarkkailupaikoilla KP2 ja KP3 (Kuva 19). Kalalaitoksen lähialueiden limoittumista tarkasteltiin laitoksen yläpuolella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Kesäkuussa limoittumista todettiin n. 50 metrin päässä laitoksen alapuolella saman verran, ja n. 250 metrin päässä laitoksen alapuolella jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella (liite 11). Fosfori Kok. P PO4-P 20 320 15 240 10 5 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 160 80 0 0 KP1 KP2 KP3 KP1 30.6.2014 Kuva 18 Typpi 400 [µg/l] [µg/l] 25 KP2 4.8.2014 KP3 KP1 KP2 30.6.2014 KP3 KP1 KP2 KP3 4.8.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Copyright © Pöyry Finland Oy 30 Klorofylli-a 10,0 8,0 [µg/l] 6,0 4,0 2,0 0,0 KP1 KP2 30.6.2014 Kuva 19 KP3 KP1 KP2 KP3 4.8.2014 Klorofylli-a:n pitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Laskennallisesti Kostamon kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l ja typen osalta 0,4–1,3 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kuormituksella on vesistötarkkailutulosten mukaan selvä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa vaikutus on ajoittainen ja vähäinen. 10.3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoella sijaitsevien Saarenputaan ja Joentakasen laitosten vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain säilytyskautena maaliskuussa (24.3.2014). Tarkkailupaikka KP1 sijaitsee molempien laitosten yläpuolella, KP5/2 Saarenputaan alapuolella ja pisteet KP2, KP4 ja KP6 laitosten alapuolella (liite 2.8). Näistä KP2 sijaitsee Könkäänlammen rannalla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita ei Käsmänjoen näytteissä juuri esiintynyt (0– 1 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Happitilanne oli hyvä pitoisuuden ollessa tasolla 10–11 mg/l, kyllästysasteet olivat kylmästä vedestä johtuen alhaisempia kuin muiden laitosten kesäajan näytteissä. Veden pH oli kaikissa näytteissä neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuusarvot olivat hieman koholla edeltävän vuoden maaliskuun tapaan, mutta havaintopaikkojen välillä ei ollut merkittäviä eroja. Myös veden sameusarvot olivat kaikilla näytepaikoilla samaa tasoa kuvastaen lievää sameutta. Samaten kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) arvot olivat tarkkailualueella tasaisia ilmentäen lievää humusleimaa. Käsmänjoen ja Könkäänlammen kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa (370–390 µg/l). Suurimmat pitoisuudet olivat ylimmällä havaintopaikalla P1 sekä Könkäänlammen rannalla P2 (Kuva 20). Nitriitti-nitraatti-typpi (NO 2+3-N) muodosti lähes puolet kokonaispitoisuudesta kaikissa näytteissä. Ammoniumtyppeä mitattiin hyvin vähäisiä määriä havaintopaikoilla P1, P4 ja P2, mutta muuten pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kaiken kaikkiaan typen pitoisuustaso oli tarkkailualueella varsin tasainen eikä kalankasvatuksen vaikutuksia ollut todettavissa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (20– 23 µg/l). Fosforia oli hieman enemmän laitosten vaikutusalueella kuin ylimmällä havaintopaikalla, korkein fosforipitoisuus mitattiin Könkäänlammen rannalla P2 (Kuva 20). Fosfaattifosfori muodosti kokonaispitoisuudesta yli puolet, mutta päinvastoin kuin kokonaispitoisuus, pitoisuudet laskivat tarkkailualueella lievästi alavirran suuntaan. Copyright © Pöyry Finland Oy 31 Fosfori Kok. P PO4-P 600 25 500 20 400 15 300 [µg/l] [µg/l] 30 10 200 5 100 0 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 0 KP1 KP5/2 KP4 KP2 KP6 24.3.2014 Kuva 20 Typpi KP1 KP5/2 KP4 KP2 KP6 24.3.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla maaliskuussa 2014. Limoittumistarkkailua ei tehdä Saarenputaan ja Joentakasen laitosten lähialueella. Laskennallisesti Saarenputaan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Käsmänjoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,1–0,2 µg/l ja typen osalta 0,5–1,3 µg/l (Taulukko 7). Myös vesistötarkkailussa havaitut pitoisuuserot olivat hyvin pieniä. Könkäänlammessa veden vaihtuvuus on todennäköisesti hitaampi, mikä voi vaikuttaa siellä ajoittain havaittuun hieman rehevämpään fosforitasoon. 10.4 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (1.7.2014) ja kerran elokuussa (5.8.2014). Laitos sijaitsee Seitakorvan voimalaitoksen yläaltaassa (liite 2.11). Tarkkailupaikkoja on Seitakorvan altaassa yksi laitoksen yläpuolella (SK1) ja kaksi alapuolella (SK2 ja SK3). Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Seitakorven kalalaitoksen vaikutusalueella veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa. Elokuussa laitoksen alapuolella pohjan läheisyydessä oli havaittavissa hyvin lievää happitason laskua verrattuna muihin havaintopaikkoihin. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet (310–340 µg/l) olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja näytteenottopaikkojen välillä, vaikka elokuussa pitoisuudet kasvoivatkin hyvin lievästi laitoksen alapuolella (Kuva 21). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat heinäkuussa selvästi korkeimmat laitoksen yläpuolella. Siellä ammoniumtypen osuus kokonaispitoisuudesta oli jopa 30–50 % kun alapuolisilla havaintopaikoilla vastaava osuus oli vain noin 10 %. Elokuussa NH 4-pitoisuudet olivat kaiken kaikkiaan heinäkuuta alhaisempia, mutta pientä pitoisuuskasvua oli todettavissa pintakerroksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Kokonaisfosforin pitoisuudet (14–19 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuus kasvoi hieman pinnassa kalalaitoksen alapuolella tarkkailupaikalla SK2, mutta palautui alempana (SK3) yläpuoliselle tasolle. Sama ilmiö näkyi elokuussa myös pohjan läheisessä vesikerroksessa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai sen tuntumassa. Copyright © Pöyry Finland Oy 32 Fosfori Kok. P PO4-P 20 320 15 240 10 5 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 160 80 0 0 SK1 SK2 SK3 SK1 1.7.2014 Kuva 21 Typpi 400 [µg/l] [µg/l] 25 SK2 SK3 SK1 5.8.2014 SK2 1.7.2014 SK3 SK1 SK2 SK3 5.8.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,6–7,0 µg/l) olivat Seitakorven laitoksen lähialueella pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisiä. Heinäkuussa mitattiin hieman muuta aluetta korkeampi pitoisuus kauimmaisella alapuolisella tarkkailupaikalla SK3, elokuussa klorofylliä oli molemmilla alapuolisilla havaintopaikalla yläpuolista tasoa enemmän (Kuva 22). Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla havaittiin jonkin verran limoittumista noin 100 metriä laitoksen alapuolella. Noin 500 metriä laitoksen alapuolella limoittumista oli havaittavissa heinäkuussa saman verran ja elokuussa jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella sijaitsevalla vertailupaikalla (liite 11). Klorofylli-a 10,0 8,0 [µg/l] 6,0 4,0 2,0 0,0 SK1 SK2 1.7.2014 Kuva 22 SK3 SK1 SK2 SK3 5.8.2014 Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Laskennallisesti Seitakorvan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,1–0,2 µg/l ja typen osalta 0,5–1,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa havaittiin myös välittömästi laitoksen alapuolella lievästi kohonneita, lähinnä fosforin pitoisuuksia. Copyright © Pöyry Finland Oy 33 10.5 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Oy Arctic Moon Ltd:n Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (10.7.2014) ja kerran elokuussa (6.8.2014). Laitos sijaitsee Kaihuanjoen suulla (liite 2.13). Tarkkailupaikka KA2 sijaitsee Kaihuanjoessa ja havaintopaikka KA1 Kemijoessa runsaan kilometrin Kaihuanjokisuun yläpuolella ja havaintopaikka KA3 Kemijoessa runsaat 0,5 km Kaihuanjokisuun alapuolella. Näytteet otetaan pistettä KA2 lukuun ottamatta sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Kaihuan laitoksen lähialueella veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa. Ylimääräistä samennusta ei havaittu, joskin elokuussa veden sameusarvo oli aavistuksen verran Kemijoen havaintopaikkoja korkeampi Kaihuanjoessa kalalaitoksen alapuolella (KA2). Kokonaistyppipitoisuudet (280–410 µg/l) olivat pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa korkeimmat typpipitoisuudet mitattiin pinnassa Kaihuanjoessa (Kuva 23) sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa Kemijoen Kaihuanjoen yläpuolisella havaintopaikalla. Elokuussa typpeä oli eniten Kemijoessa Kaihuanjoen alapuolella. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat heinäkuussa hieman koholla samoissa näytteissä kuin typen kokonaispitoisuuskin. Elokuussa korkeimmat NH4-pitoisuudet mitattiin Kemijoesta, pitoisuudet olivat varsin tasaisia ja pienempiä kuin heinäkuussa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Kokonaisfosforipitoisuudet (10–21 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillisiä. Kaihuanjoessa mitattiin heinäkuussa korkein pitoisuus ja toisaalta elokuussa alhaisin pitoisuus (Kuva 23). Kemijoessa fosforitaso oli tasaisempi eikä merkittävää muutosta ollut Kaihuanjoen jälkeen havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Fosfori Kok. P PO4-P 20 400 15 300 10 5 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 200 100 0 0 KA1 KA2 KA3 KA1 10.7.2014 Kuva 23 Typpi 500 [µg/l] [µg/l] 25 KA2 6.8.2014 KA3 KA1 KA2 KA3 10.7.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. KA1 KA2 KA3 6.8.2014 kalankasvatuslaitoksen Levätuotannon määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet (4,2–8,3 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesistöille tyypillisiä. Fosforin tavoin korkein klorofyllipitoisuus mitattiin heinäkuussa Kaihuanjoessa ja elokuussa Kemijoessa, erityisesti Kaihuanjoen yläpuolella (Kuva 24). Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla noin 100 metriä laitoksen Copyright © Pöyry Finland Oy 34 alapuolella havaittiin saman verran limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Alimmalla limoittumistarkkailun havaintopaikalla todettiin heinäkuussa enemmän, ja elokuussa yhtä paljon kuin yläpuolella (liite 11). Laskennallisesti Kaihuan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kemijoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0 µg/l ja typen osalta 0,1–0,2 µg/l (Taulukko 7) eli eivät käytännössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa laitoksen alapuolisesta Kemijoesta mitatut hieman korkeammat typpipitoisuudet saattoivat johtua myös muista tekijöistä kuin kalalaitoksen kuormituksesta. Klorofylli-a 10,0 8,0 [µg/l] 6,0 4,0 2,0 0,0 KA1 KA2 10.7.2014 KA3 KA1 KA2 KA3 6.8.2014 Kuva 24 Klorofylli-a:n pitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. 10.6 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kalankasvatuslaitoksen Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kaksi kertaa heinäkuussa (2.7. ja 21.7.2014) ja kaksi kertaa elokuussa (6.8. ja 27.8.2014). Laitos sijaitsee Vanttauskosken yläaltaassa (liite 2.14). Tarkkailupaikka VK2 sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä ja VK3 muutamien satojen metrien etäisyydellä laitoksesta. Tarkkailupaikka VK5 sijaitsee Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa n. 0,5 km Vanttauskosken poikaslaitoksen alapuolella. Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Vanttauskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Happipitoisuudet olivat Vanttauskosken laitoksen lähialueella hyvää tasoa, mutta kalankasvatuslaitoksen alapuolella pisteellä VK2 oli kuitenkin säännöllisesti havaittavissa päällysvedessä hieman pienempiä happimääriä kuin muualla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, ja ylimääräistä sameutta ei ollut havaittavissa. Kokonaistyppipitoisuudet (260–390 µg/l) olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpitaso oli tarkkailualueella varsin tasainen, mutta useimmiten hieman korkeampi pitoisuus todettiin pintakerroksessa näytteenottopaikalla VK2 (Kuva 25). Heinäkuun alun havaintokerralla korkein typpipitoisuus mitattiin kuitenkin kauemmalla havaintopaikalla VK3. Pohjan läheisyydessä typpitaso oli vielä tasaisempi kuin pinnassa lukuun ottamatta elokuun lopun havaintokertaa, jolloin pitoisuus oli pintakerroksen tavoin selvästi korkein pisteellä VK2. Ammoniumtyppeä esiintyi kaikissa näytteissä pieniä määriä ja pääsääntöisesti korkeimmat pitoisuudet (40–50 µg/l) mitattiin samoista näytteistä kuin kokonaispitoisuudetkin eli havaintopaikalta VK2. Myös poikaslaitoksen alapuolella (VK5) oli heinäkuun lopulla nähtävissä lievää ammoniumtyppipitoisuuden kasvua. Nitriittinitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa heinäkuun näytteissä alle määritysrajan ja elokuun näytteissäkin joko alle määritysrajan tai lähellä sitä. Copyright © Pöyry Finland Oy 35 Kokonaisfosforin pitoisuudet (13–32 µg/l) olivat lähinnä keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta havaintopaikalla laitoksen alapuolisella havaintopaikalla VK2 ajoittain mitatut korkeammat pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kaikilla näytteenottokierroksilla oli havaittavissa kokonaisfosforin määrän kasvua näytteenottopaikalla VK2. Aivan heinäkuun alussa (2.7.) pintakerroksessa korkein fosforipitoisuus mitattiin poikaslaitoksen alapuolella (VK5), mutta tällöinkin pohjan läheisessä vesikerroksessa fosforia oli eniten pisteellä VK2. Kaikilla havaintopaikoilla fosforin pitoisuustaso oli korkeimmillaan heinäkuun loppupuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan lukuun ottamatta havaintopaikan VK2 ajoittain kohonneita arvoja. Enimmillään fosfaattia mitattiin em. havaintopaikalla heinäkuun lopulla 12 µg/l, mikä oli lähes 40 % fosforin kokonaispitoisuudesta. Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (4,3–8,4 µg/l) olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta korkeimmat heinäkuun lopulla ja elokuun alussa mitatut pitoisuudet olivat rehevähköjä. Suurimmat klorofyllimäärät mitattiin kalalaitoksen alapuolella (VK2) ja elokuun alussa myös padon edustalla (VK3) sekä poikaslaitoksen alapuolella (VK5). Limoittumista tarkkailtiin Vanttauskosken laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa limoittumista havaittiin aivan kalankasvatuslaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran ja voimalaitoksen padon luona saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite11). Syyskuun alussa tehdyllä toisella limoittumistarkkailukerralla limoittumista oli laitoksen läheisyydessä saman verran kuin yläpuolella ja Vanttauskosken padon lähellä vähemmän kuin yläpuolella. Typpi 500 20 400 15 300 [µg/l] [µg/l] Fosfori 25 10 200 5 100 0 0 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 Klorofylli-a [µg/l] 10,0 8,0 2.7.2014 6,0 21.7.2014 6.8.2014 4,0 27.8.2014 2,0 0,0 VK1 Kuva 25 VK2 VK3 VK5 Fosfori- typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna 2014. Ravinnekuvissa on katkoviivalla esitetty mineraaliravinteiden (PO 4-P ja NO2+3+NH4N) pitoisuudet. Copyright © Pöyry Finland Oy 36 Laskennallisesti Vanttauskosken kalalaitoksen fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,2–0,6 μg/l ja typpikuormituksen vastaavasti 0,8–2,8 μg/l (Taulukko 7). Käytännössä laitoksen lähialueella havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan. Täydellinen sekoittuminen tapahtuu Vanttauskosken voimalaitoksella, joten sen alapuolella Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vaikutukset jäävät pieniksi. Vanttauskosken poikaslaitoksen kuormitus on pienempää ja kuormituksen laimentuminen Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa tehokasta. Laskennalliset poikaslaitoksen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäykset olivat fosforin osalta 0,0–0,1 μg/l ja typen osalta 0,1–0,4 μg/l (Taulukko 7). 10.7 Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (17.7.2014) ja kerran elokuussa (7.8.2014). Laitos sijaitsee Petäjäskosken yläaltaassa (liite 2.17). Havaintopaikka PK1 sijaitsee noin 0,5 km laitoksen yläpuolella, PK2 välittömästi laitoksen alapuolella ja PK3 noin 2 km laitoksen alapuolella. Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Petäjäskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna 2014 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Petäjäskosken laitoksen lähialueella veden happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä erityistä samennusta ollut havaittavissa. Kokonaistyppitaso (330–450 µg/l) oli muutoin vähäravinteisille vesille tyypillinen, mutta elokuussa kalalaitoksen alapuolisilla pisteillä mitatut pitoisuudet olivat lievästi reheviä. Myös heinäkuussa pintakerroksessa oli nähtävissä typpipitoisuuden kasvua, mutta pitoisuuserot olivat vähäisempiä kuin elokuussa (Kuva 26). Kohonneita typpipitoisuuksia esiintyi molemmilla alapuolisilla pisteillä. Ammoniumtyppeä esiintyi vedessä pieniä määriä ja välittömästi kalalaitoksen alapuolella (PK2) oli havaittavissa lievää pitoisuusnousua, selvimmin tämä näkyi heinäkuussa pintakerroksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Kokonaisfosforipitoisuudet (13–20 µg/l) olivat heinäkuussa keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta elokuussa fosforia oli vedessä vähemmän ja melko karuille vesille tyypillisinä pitoisuuksina. Heinäkuussa fosforipitoisuus kasvoi hieman heti kalalaitoksen alapuolella sekä pinnassa että pohjassa, mutta alimmalla tarkkailupaikalla PK3 pitoisuus palautui yläpuoliselle tai sitä matalammalle tasolle (Kuva 26). Elokuussa fosforipitoisuudet olivat tarkkailualueella hyvin tasaisia eikä kalankasvatuksen vaikutusta ollut havaittavissa. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai sen tuntumassa kaikissa näytteissä. Levätuotannon määrää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet (3,3–7,2 µg/l) olivat Petäjäskosken kalalaitoksen lähialueella pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kalalaitoksen alapuolelta (PK2, Kuva 27). Heinäkuussa klorofylliä oli toisaalta selvästi vähiten kauimmaisella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla (PK3). Elokuussa klorofyllipitoisuudet olivat tarkkailualueella melko tasaisia. Vesistötarkkailun näytteenoton yhteydessä tarkasteltiin myös laitoksen lähialueiden limoittumista sekä heinäkuussa että elokuussa kahdella kalalaitoksen alapuolisella paikalla että yläpuolisella vertailupaikalla (liite 10). Heinäkuussa todettiin noin 50 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla tarkkailupaikalla huomattavasti enemmän vihreää rihmalevää kuin yläpuolisella vertailualueella, sen sijaan alempana noin 300 metriä laitoksen Copyright © Pöyry Finland Oy 37 alapuolella limoittumistilanne ei eronnut yläpuolisesta. Elokuussa limoittumisen määrä oli kaikilla kolmella tarkkailupaikalla samaa luokkaa (liite 11). Fosfori Kok. P PO4-P 20 400 15 300 10 5 Kok. N NO2+3- ja NH4-N 200 100 0 0 PK1 PK2 PK3 PK1 17.7.2014 Kuva 26 Typpi 500 [µg/l] [µg/l] 25 PK2 PK3 PK1 7.8.2014 PK2 17.7.2014 PK3 PK1 PK2 PK3 7.8.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Laskennallisesti Petäjäskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,0–0,1 µg/l ja typen osalta 0,2– 0,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan. 10,0 8,0 [µg/l] 6,0 4,0 2,0 0,0 PK1 PK2 PK3 17.7.2014 PK1 PK2 PK3 7.8.2014 Kuva 27 Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. 10.8 Voimalohi Oy, Ossauskoski Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (17.7.2014) ja kerran elokuussa (7.8.2014). Laitos sijaitsee Ossauskosken alakanavan rannalla (liite 2.18). Tarkkailupaikat sijaitsevat laitoksen yläpuolella (OK1) ja alapuolella (OK2). Ossauskosken kalalaitoksen lähialueella happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa, eikä erityistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet (290–440 µg/l) olivat pääosin melko karuille vesille tyypillistä tasoa. Typpipitoisuus kasvoi molemmilla havaintokerroilla laitoksen alapuolella (Kuva 28), ja elokuussa tarkkailupaikalla OK2 mitattu pitoisuus osoitti lievää rehevyyttä. Ammoniumtyppeä esiintyi näytteissä vähäisiä määriä, molemmilla havaintokerroilla Copyright © Pöyry Finland Oy 38 pitoisuus oli hieman suurempi laitoksen ala- kuin yläpuolella. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat tarkkailupaikoilla tasaisia ja heinäkuussa alle määritysrajan. Kokonaisfosforipitoisuudet (13–18 µg/l) vaihtelivat elokuun melko karua vettä kuvaavista arvoista heinäkuun lievästi rehevämpään tasoon. Heinäkuun näytteissä pitoisuuksissa ei ollut eroa näytteenottopaikkojen välillä. Elokuussa fosforipitoisuus oli hieman suurempi laitoksen alapuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Levätuotannon määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet (5,6–7,0 µg/l) viittasivat keskiravinteisuuteen. Molemmilla havaintokerroilla klorofylliä oli hieman enemmän laitoksen alapuolella (Kuva 29). Heinäkuussa ero oli selvempi, elokuussa erot näytteiden välillä olivat hyvin pieniä. Ossauskosken laitoksen alueella ei tehdä limoittumistarkkailua vedenkorkeuden voimakkaan vaihtelun takia. Laskennallisesti Ossauskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat erittäin pieniä: fosforin osalta 0,0 µg/l ja typen osalta 0,0–0,1 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa oli kuitenkin useimmiten mitattavissa lievää ravinteiden pitoisuusnousua, vaikka kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Ossauskosken alakanavaan ja sekoittumisen pitäisi olla tehokasta heti purkupaikalla. Fosfori 18 Kok. P PO4-P 16 350 14 250 [µg/l] 10 [µg/l] Kok. N NO2+3- ja NH4-N 300 12 8 6 200 150 4 100 2 50 0 0 OK1 Ok2 OK1 17.7.2014 Kuva 28 Typpi 400 OK2 OK1 7.8.2014 Ok2 17.7.2014 OK1 OK2 7.8.2014 Fosfori- ja typpipitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. 8,0 7,0 6,0 [µg/l] 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 OK1 Ok2 17.7.2014 Kuva 29 OK1 OK2 7.8.2014 Klorofylli-a:n pitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2014. Copyright © Pöyry Finland Oy kalankasvatuslaitoksen 39 11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oikaraisen kohdalla, Rovaniemen alapuolella Valajaskosken voimalaitoksen kohdalla ja joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ounasjoessa Tapionkylästä. Näytteitä on otettu Oikaraisesta 12 kertaa, Ounasjoesta 4 kertaa, Valajaskoskelta 10 kertaa ja Isohaarasta 14 kertaa vuonna 2014. Vedenlaadun seurantaa on vuodesta 2009 alkaen tehty myös Kemijoesta Savukoskelta neljästi vuodessa. Sekä Ounasjoen että Kemijoen happitilanne oli heikoimmillaan talvella, jolloin kyllästysaste oli kuitenkin yli 70 %, mikä happipitoisuutena tarkoittaa yli 10 mg/l. Talvikauden happitilanne oli normaali ja hieman parempi kuin talvella 2013. Kesällä hapen kyllästysasteet jokivesissä olivat pääosin yli 90 % eli hyvällä tasolla. Happipitoisuudet kesällä lämpimässä vedessä olivat alemmat kuin talvella, alimmillaan noin 8 mg/l. Veden pH Ounasjoessa ja Kemijoessa vaihteli neutraalin molemmin puolin välillä pH 6,6–7,4. Pienimmät arvot todettiin kevättulvan aikaan touko-kesäkuun vaihteessa ja suurimmat arvot syksyllä samalla tavoin vuonna 2013. Keväällä veden alkaliniteetti laski kaikilla havaintopaikoilla alle 0,20 mmol/l:n, mutta pääosin alkaliniteettiarvot olivat reilusti yli 0,20 mmol/l eli erinomaisella tasolla. Ounasjoen keskimääräinen alkaliniteetti oli (4 näytteen perusteella) hieman Kemijokea korkeampi, mutta erot havaintopaikkojen välillä olivat pieniä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa, vaihdellen välillä 2,2–7,2 mS/m. Alimmat arvot todettiin kevättulvakaudella ja korkeimmat arvot alkutalvella, jolloin valunnat olivat pienimmillään. Ounasjoessa keskimääräinen sähkönjohtavuus oli hieman Kemijokea suurempi (Taulukko 12) Veden väri ja CODMn-arvot, jotka mittaavat lähinnä humuksen määrää, olivat selvästi korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja alimmillaan talvella. Jokivesien COD Mn-arvoissa ei ollut juurikaan keskinäisiä eroja, mutta Ounasjoen veden väri oli hieman Kemijokea korkeampi. Väriarvot olivat humuspitoisille (ruskeille) vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Kevätulvalla väriarvot olivat 100 mgPt/l kaikilla havaintopaikoilla (Kuva 30). CODMn-arvon maksimi oli 16 mgO2/l Ounasjoessa keväällä. Rautapitoisuuden vuodenaikainen kehitys oli samanlainen kuin värin ja COD Mn-arvon, eli pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan. Ounasjoessa rautaa oli keskimäärin hieman enemmän kuin Kemijoessa. Kemijoen Oikaraisesta rautaa ei määritetty. Kiintoainepitoisuuden kokonaisvaihtelu oli 0,3–5,9 mg/l, eli korkeita kiintoainepitoisuuksia ei todettu lainkaan. Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja pienimmät talvella. Jokivesien keskipitoisuudet olivat alle 2 mg/l (Taulukko 12). Kemijoen Isohaaran kiintoainepitoisuudet olivat hieman alemmat kuin muilla seurantapaikoilla. Veden sameusarvot olivat välillä 1–7 FNU, eli korkeintaan lievää sameutta esiintyi ajoittain, lähinnä keväällä. Copyright © Pöyry Finland Oy 40 Taulukko 12 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden laadun keski- ja ääriarvoja vuonna 2014 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen. Aika happi pH alkalini- sähkön- väri CODMn kiinto- sameus kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2-N teetti joht. aine kyll.% mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Fe µg/l Kemi jok i, Oik arai nen n= 12 ka min max 86 72 93 6,9 6,6 7,2 0,27 0,13 0,40 4,0 2,2 5,9 72 45 110 9,4 5,5 13,0 1,8 0,5 5,4 2,2 1,0 7,0 16 9 29 5 3 11 317 270 380 3 3 9 47 4 110 4,3 2,6 5,4 70 45 130 8,7 5,4 13,0 1,6 0,5 5,9 1,9 1,0 5,0 14 11 28 4 2 10 311 210 390 17 3 32 39 3 110 770 520 1 700 4,3 2,7 6,0 77 45 110 9,6 5,6 13,0 1,4 0,3 3,2 2,4 1,0 4,0 17 11 28 5 2 9 371 310 490 10 3 25 61 17 130 749 430 1 100 5,0 3,2 7,2 83 50 140 9,6 4,6 16,0 1,8 0,6 5,0 2,8 2,0 5,0 16 11 27 6 2 9 308 230 430 9 3 27 36 1 110 880 880 880 Kemi jok i, Valaj as k os k i n= 10 ka min max 88 74 96 7,0 6,8 7,3 0,28 0,15 0,37 Kemi jok i, Is ohaara n= 14 ka min max 87 72 95 7,0 6,7 7,2 0,29 0,16 0,38 Ounas jok i, Tapionk y lä n=4 ka min max Kuva 30 90 76 96 7,1 6,7 7,4 0,33 0,19 0,49 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden väriarvot vuonna 2014 (Herttatietokanta). Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana. Kokonaisfosforipitoisuuden maksimiarvo Ounasjoessa oli 27 µg/l, Kemijoen Oikaraisessa 29 µg/l ja Valajaskoskella ja Isohaarassa 28 µg/l. Fosforipitoisuudet muuten olivat alhaiset, pääosin 10–15 µg/l (Kuva 31). Jokivesien keskimääräisessä fosforipitoisuudessa ei ollut sanottavia eroja, ja kesäajan pitoisuudet viittaavat lähinnä karuun rehevyystasoon eli niukkaravinteisuuteen. Myös kokonaistypen korkeimmat arvot esiintyivät keväällä, mutta ne eivät poikenneet paljonkaan keskimääräisistä pitoisuuksista. Korkeita pitoisuuksia ei todettu lainkaan (Kuva 32). Kemijoen Isohaaran typpipitoisuustaso oli korkeampi (keskiarvo 371 µg/l) Copyright © Pöyry Finland Oy 41 oli korkeampi kuin muilla jokipisteillä, mutta sekin viittaa kuitenkin niukkaravinteisuuteen. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat kesällä selvästi alemmat kuin talvella, koska ne tuotantokaudella sitoutuvat paljolti levätuotantoon. Varsinaista kevättulvapiikkiä ei epäorgaanisten ravinteiden osalta ole todettavissa. Kesäkaudella sekä fosforin että typen epäorgaanisten fraktioiden pitoisuudet olivat pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat muutamia µg/l ja ammoniumtypen ja nitraattitypen muutamista enintään muutamaan kymmeneen µg/l. Ajoittain joko ammoniumtyppi tai nitraattityppi oli vähissä. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella Ounasjoen minimiravinne oli typpi yhden kesänäytteen perusteella. Kemijoen Oikaraisen ja Valajaskosken ravinnesuhde oli tasolla, jonka mukaan levätuotanto oli yhteisrajoitteista. Isohaarassa ravinnesuhde oli korkeampi, jolloin fosfori oli minimiravinteena (Kuva 33). Kuva 31 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja fosfaattifosforin pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2014 (Herttatietokanta). Kuva 32 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaistyppipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja epäorgaanisen typen pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2014 (Hertta-tietokanta). Copyright © Pöyry Finland Oy 42 Kuva 33 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen (NO 23-N+NH4-N) ja fosfaattifosforin pitoisuuksien perusteella Kemijoen keski- ja alaosalla sekä Ounasjoen alaosalla tuotantokauden 2014 aikana (Hertta-tietokanta). Fekaalisten enterokokkien ja lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet Kemijoessa olivat pieniä. Kemijoen Oikaraisessa ja Valajaskoskella bakteeritiheydet olivat 0– 18 pmy/100 ml. Isohaarasta oli kaksi näytettä talviajalta, jolloin bakteeritiheydet olivat 1–4 pmy/100 ml. Kaikki mitatut bakteeritiheydet alittavat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (asetus 177/2008) erinomaisen uimaveden laatuvaatimukset. Ylä-Kemijoen vedenlaatua Savukoskelta on seurattu vuosittain neljä kertaa maalis-, touko, elo- ja lokakuussa alkaen vuonna 2009. Tähänastisten tulosten yhteenveto on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 13). Vuonna 2014 talvella todetaan hapen kyllästysasteessa normaali alentuminen (kyllästysaste 78 %) avovesiaikaan (90–95 %) verrattuna. Veden pH oli neutraalin paikkeilla ja alkaniteetti erinomaisella tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni eikä vedessä olut sameutta. Vesi oli humuspitoista väriarvon olelessa 35–85 mgPt/l. Keväällä väri- ja CODMn-arvo sekä rautapitoisuus olivat hieman korkeammat kuin muina ajankohtina. Fosforipitoisuus oli 7–13 µg/l ja typpipitoisuus 140–240 µg/l, eli ravinteita oli varsin vähän. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ja ravinnesuhde kesällä ja syksyllä olivat pieniä, joten tuotanto todennäköisesti oli ravinnerajoitteista typen ollessa minimiravinteena. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen (3,3–5,2 mS/m), ja natrium- ja kloridipitoisuudet olivat luonnontilaisella tasolla. Vuosijaksolla 2009–2014 vedenlaadussa ei ole todettavissa normaalina pidettävän vaihtelun lisäksi todettavissa muutoksia suuntaan tai toiseen. Veden laatu on kaikin puolin hyvä. Copyright © Pöyry Finland Oy 43 Taulukko 13 Kemijoen veden laadun keski- ja ääriarvoja Savukoskelta vuosina 2009-2014 Lapin ELYkeskuksen seurantatuloksiin perustuen. Savukoski happi pH alkalini- sähkön- 14700 keskiarvo 2009 min max keskiarvo 2010 min max keskiarvo 2011 min max keskiarvo 2012 min max keskiarvo 2013 min max keskiarvo 2014 min max 12 kyll.% 88 69 97 84 71 93 89 75 94 88 75 96 89 78 100 89 78 95 6.8 6.2 7.4 6.6 5.9 7.1 6.7 5.9 7.2 6.8 6.3 7.3 7.0 6.3 7.5 7.0 6.9 7.3 väri kiinto- CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2-N Fe Natrium Kloridi teetti joht. aine mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l 0.29 3.9 45 1.0 0.07 1.3 25 0.3 0.39 5.2 85 2.7 0.25 3.4 61 1.3 0.05 1.3 15 0.3 0.44 5.6 100 2.9 0.28 3.7 53 0.7 0.16 2.3 15 0.3 0.43 5.6 65 1.1 0.26 3.6 54 0.9 0.09 1.7 20 0.3 0.38 4.9 85 2.1 0.30 3.9 58 0.9 0.09 1.6 20 0.3 0.35 4.8 90 1.7 0.32 4.3 51 0.6 0.24 3.3 30 0.3 0.39 5.2 85 1.0 mg/l 7 3 12 10 2 18 7 2 10 8 3 14 6 3 11 7 4 12 µg/l 16 8 26 16 8 32 10 8 14 11 8 20 12 8 18 10 7 13 µg/l 4 1 6 5 3 6 6 3 10 4 2 6 3 1 5 3 2 3 µg/l 205 130 320 260 120 380 450 110 1300 208 110 300 212 120 290 180 140 240 µg/l 3 3 5 5 3 8 3 3 3 3 3 5 4 3 12 3 3 5 NO3-N µg/l 21 3 40 25 1 53 27 1 53 24 1 46 11 1 3 18 3 46 µg/l 360 250 530 375 260 470 345 200 430 330 320 340 300 260 400 368 270 490 mg/l 1.7 0.8 2.3 1.4 0.6 1.9 1.6 1.2 1.8 2.0 1.8 2.1 1.9 1.0 2.2 2.1 1.6 2.3 mg/l 1.2 0.3 2.8 0.6 0.2 0.8 0.6 0.5 0.9 0.6 0.4 0.9 0.6 0.3 0.8 0.6 0.5 0.8 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden laadun kehityksen tarkastelua varten aineisto on poimittu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta, mihin on tallennettu sekä velvoitetarkkailun että ympäristöhallinnon seurannan tulokset. Tekoaltaiden rakentaminen ja juoksutukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Kemijärven ja koko Kemijoen veden laatuun. Tekoaltaiden vaikutukset olivat suurimmillaan heti altaiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännöstelykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunut oleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muutokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn aiheuttamat haitat veden laadulle ovat oleellisesti vähentyneet. Edelleen tekoaltaiden juoksutukset ja säännöstely vaikuttavat merkittävästi virtaaman vuodenaikaisrytmiikkaan ja esimerkiksi Kemijärveen tulevan ainevirtaaman ajalliseen jakautumiseen. Kemijärven Tossanselän veden laatu on parantunut 1960- ja 1970 – luvulta nykypäivään erityisesti sähkönjohtavuuden, väriluvun ja ravinnepitoisuuksien osalta (Taulukko 14). Typpipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta vuosina 1965–2004, mutta vuosina sen jälkeen typpeä on vedessä ollut aikaisempaa vähemmän. Tossanselän veden laatua pitkällä aikavälillä ovat parantaneet Kemijärveen tulevan veden laadun paraneminen, talviaikainen tulovirtaaman kasvu, joka estää Tossanselän kerrostumisen kevättalvella, sekä jätevesien käsittelytekniikan paraneminen ja Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna 2008. Jaksolla 2011-2013 ja myös vuonna 2014 kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi aiempia jaksoja alempi. Copyright © Pöyry Finland Oy 44 Taulukko 14 Tossanselän pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina 2005–2010, 2011-2013 ja 2014 keskimäärin. Tossan- happi pH selkä 1965-1974 1975-1984 1985-1994 1995-2004 2005-2010 2011-2013 2014 kyll.% 66 82 81 83 80 82 79 6,7 6,8 6,8 7,0 6,9 7,1 7,1 alkalini- sähkönväri teetti johtavuus mmol/l mS/m mgPt/l 0,39 6,2 74 0,25 4,7 75 0,26 4,4 68 0,28 4,1 67 0,29 4,4 54 0,28 4,1 66 0,30 4,4 61 CODMn Fe Kok.P mg/l 8 9 9 9 10 8 8 mg/l 0,7 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,5 µg/l 25 21 18 16 16 13 13 Kok.N a-klorofylli µg/l 340 340 350 340 325 308 290 µg/l 4,5 6,3 6,8 6,4 6,9 6,2 Kemijokisuulla Isohaarassa veden laatu on vaihdellut pitkällä aikavälillä vähän (Taulukko 15). Monilta osin veden laatu on nykyisin hyvin samanlaista kuin vuosina 1965–1974 keskimäärin. Fosforipitoisuus on selvästi alentunut vuosista 1965–1994, Typpipitoisuus on vaihdellut jaksojen välillä, mutta eniten typpeä oli jakson 1975-1984 aikana. 2000-luvulla typpipitoisuustaso Isohaarassa on ollut sama kuin ajanjaksolla 1965-1974. Nykyiset kokonaisravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, lähinnä karulle tai enintään lievästi rehevälle vesistölle tyypilliset. Taulukko 15 Isohaaran pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina 2005–2010, 2011-2013 ja 2014 keskimäärin. Iso- happi pH haara 1965-1974 1975-1984 1985-1994 1995-2004 2005-2010 2011-2013 2014 kyll.% 85 85 81 88 89 89 87 6,8 6,9 6,9 6,9 6,8 6,9 7,0 alkalini- sähkönteetti johtavuus mmol/l 0,31 0,26 0,23 0,26 0,26 0,27 0,29 mS/m 4,9 4,8 4,0 4,2 4,1 3,9 4,3 väri CODMn Fe Kok.P Kok.N mgPt/l 77 81 82 71 69 76 77 mg/l 10 10 10 10 10 10 10 mg/l 0,8 0,8 0,8 0,7 0,9 0,8 0,7 µg/l 22 22 24 19 19 17 17 µg/l 364 394 359 360 379 366 371 Kehitystä kuvaavat trendiviivat seuraavissa kuvissa on piirretty pienimmän neliösumman menetelmällä. Kemijärven Luusuassa happitilanne on pysynyt ennallaan 1990luvun jälkeen (Kuva 34). Ajoittain Luusuassa on esiintynyt alhaisia hapen kyllästysasteita (alle 60 %) kevättalvisin. Tammikuussa 2013 hapen kyllästysaste oli Luusuassa vain 28 %, mikä on koko 2000-luvun alin havaittu kyllästysaste. Kemijoen alaosalla Isohaarassa hapen kyllästysasteen kehityssuunta on lievästi laskeva, mutta happitilanne on kuitenkin erinomainen. Kyllästysasteen väheneminen vain johtuu hapen ylikyllästyneisyyskausien (yli 100 %) vähentymisistä (Kuva 34). Veden väriarvot ovat laskeneet hieman tarkasteltavalla jaksolla sekä Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa (Kuva 34). Väriarvo oli 1990-luvun alussa Luusuassa 60–90 mg/l Pt ja Isohaarassa 80–90 mg/l Pt. Nykyisin väriarvo on molemmissa paikoissa noin 60 mg/l Pt. Alhaisia väriarvoja esiintyi varsinkin Luusuassa 1990-luvulla jopa nykyistä useammin. Viime vuosina Kemijärven Luusuan ja Isohaaran veden värissä ei ole ollut juurikaan eroa. Copyright © Pöyry Finland Oy 45 Kuva 34 Happitilanteen ja veden väriluvun kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina 1990–2014. Kemijoen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2014 sekä Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa (Kuva 35). Sekä Kemijärven Luusuan että Isohaaran kokonaisfosforipitoisuus olivat 1990-luvun alussa yli 20 µg/l, mutta on 2000 – luvulla pitoisuudet ovat olleet alle 20 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus oli vain 13 µg/l, mikä on koko tarkastelujakson alin vuosikeskiarvo. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 16 µg/l. Isohaarassa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2013 oli 16 µg/l, joka sekin on tarkastelujakson alimpia pitoisuuksia. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 17 µg/l. Erot Kemijärven Luusuan ja Isohaaran fosforipitoisuuksissa ovat viime aikoina olleet pieniä. Isohaarassa näytteenotto painottuu Kemijärven Luusuaa voimakkaammin kevättulva-aikaan, jolloin fosforipitoisuudet ovat muita ajankohtia korkeampia. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta 1990 – luvun alusta 2000 – luvun alkupuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Kemijärven Luusuan kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet aikaisempaa pienempiä ja hajonta aikaisempaa vähäisempää (Kuva Copyright © Pöyry Finland Oy 46 35). Isohaarassa typpipitoisuuksien hajonta on ollut suurta, mutta sielläkin on pitoisuuksissa hienoinen laskeva suuntaus. Kemijärven tehtaan sulkeminen vuonna 2008 ei ole vaikuttanut Luusuan typpipitoisuuksiin erityisemmin, sillä alimmat keskimääräiset typpipitoisuudet (257 µg/l) mitattiin tehtaan ollessa toiminnassa vuonna 2005. Kuva 35 Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina 1990–2014. 13 AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuorokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoa ei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Esimerkiksi Isohaaran veden laatuna heinäkuulle käytettiin elokuun ja joulukuulle marraskuun veden laatua. Seitakorvan ainevirtaamat laskettiin käyttämällä Kemijärven luusuan veden laatua. Ounasjoen Tapionkylän havaintopaikalta oli 4 näytettä, muilta paikoilta 10–14 näytettä vuodessa. Copyright © Pöyry Finland Oy 47 Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat (Taulukko 16) laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamien keskiarvona. Seitakorvan ainevirtaamat olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 40–50 % Isohaaran ainevirtaamista (Kuva 36). Seitakorvan ammoniumtypen ainevirtaama oli hieman suurempi (noin 60 %). Ainevirtaaman lisäys Seitakorvan ja Oikaraisen välillä oli pieni (Kuva 36). Eniten ainevirtaama lisääntyi Oikaraisen ja Valajaskosken välillä johtuen pääasiassa Ounasjoen tuomasta ainevirtaamasta. Kiintoaineen ja fosfaattifosforin ainevirtaamat olivat Valajaskoskessa suurempia kuin Isohaarassa (Taulukko 16). Kemijoen kaltaisessa padotussa joessa tapahtuu kiintoaineen sedimentoitumista patoaltaisiin, mistä johtuen kiintoaineen ainevirtaama käyttäytyy eritavoin kuin esim. ravinteiden ainevirtaama, vaikka erityisesti fosforia sedimentoituukin kiintoaineen mukana. Suhteellisen vähäiset näytemäärät aiheuttavat myös ainemäärien arviointiin laskennallista epätarkkuutta. Taulukko 16 Kemijoen ja Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2014. Laskentaperusteet tekstissä. Seitakorva Oikarainen Tapionkylä 1) Valajaskoski Isohaara 1) Kuva 36 CODMn [kg/d] 224 603 242 372 127 915 382 197 419 425 Kok.P [kg/d] 361 399 196 646 717 PO4-P [kg/d] 65 134 61 207 126 Kok.N [kg/d] 7 370 8 036 3 825 13 260 15 486 NO2+3-N [kg/d] 987 1 176 275 1 549 2 271 NH4-N [kg/d] 275 98 67 550 441 Kiintoaine [kg/d] 29 960 42 444 25 548 83 589 64 325 Loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia Ainevirtaamien keskimäärin. jakautuminen Kemijoessa Kemijärven alapuolella vuonna 2014 Stora Enson Kemijärven tehtaan sekä Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu ravinnekuormitus muodosti alle prosentin Seitakorvan ravinnevirtaamasta, kun se ennen vuotta 2008 oli noin 4 %. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen osuus Valajaskoskella mitatusta fosforin ja kiintoaineen ainemäärästä oli alle 0,5 % ja typen ainemäärästä noin 5 %. Tarkastelu on varsin karkea ja tehty vertaamalla keskimääräistä kuormitusta (kg/d) vuoden keskimääräiseen ainevirtaamaan (kg/d). Erityisesti Kemijärvellä erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat kuormitukseen järvessä ennen Seitakorvan voimalaitosta. Kevättulvan aikana virtaama Kemijoella oli suuri, mistä johtuen myös ainevirtaamat olivat keväällä suurimmillaan. Kuvassa (Kuva 37) on havainnollistettu ainevirtaamien ajallista vaihtelua Isohaaran ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuoden Copyright © Pöyry Finland Oy 48 ainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 20–30 %. Muista yhdisteistä poiketen ammoniumtypen ainevirtaama ei lisääntynyt kevättulvan aikana, mikä johtui pitoisuuden jyrkästä laskusta samaan aikaan kuin virtaama lisääntyi. Kemijoesta mereen kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti (Kuva 38). Tavallista pienemmästä virtaamasta johtuen vuoden 2014 ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 1996–2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edeltävään vuoteen 2013 verrattuna ainevirtaamat olivat epäorgaanisia ravinteita ja kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia. Kuva 37 Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Kemijoen Isohaarassa vuonna 2014. Copyright © Pöyry Finland Oy 49 Kuva 38 Kemijoen virtaama ja mereen kuljettamat ainemäärät vuosina 1996–2014. Ravinnekaavioissa vaaleampi osa kuvaa epäorgaanisten ravinteiden osuutta. Copyright © Pöyry Finland Oy 50 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA Uimavedet Uimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Tarkkailtuja virallisia uimarantoja ovat Pöyliöjärven ranta Kemijärvellä ja Ounaskosken ranta Rovaniemellä. Lisäksi kunnissa on pienempiä uimarantoja, joiden veden laatua seurataan harvemmin. Pöyliöjärven uimarannalla veden hygieeninen laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008), joskin järvessä on havaittu lähes vuosittain sinilevää. Sinilevää todettiin myös 7.7.2014 uimavesivalvonnan yhteydessä. Myös vuoden Ounaskosken rannan uimaveden laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008) ja sen uimavesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi. Turvetuotanto Turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan erillään vesistöaluekohtaisista yhteistarkkailuista omina tarkkailuinaan. Vuonna 2014 Kemijoen vesistöalueella tuotantovaiheenkesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla kahdeksalla kohteella ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueilla viidellä kohteella. Lisäksi yhdessä Vapon Oy:n ja yhdessä Turveruukki Oy:n kohteessa oli vuonna 2014 käynnissä ympärivuotinen tarkkailu ja vastaavasti kummallakin oli yhdessä kohteessa kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Levähaittaseuranta Ympäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Kemijoen pääuoman vesistöalueella olivat kesällä 2014: Pöyliöjärvi Kemijärvi runsaasti sinilevää viikoilla 28 hieman sinilevää viikoilla 32 ei havaintoja viikoilla 35-39 Sierijärvi Rovaniemi hieman sinilevää viikoilla 30-31 ja 33 ei havaintoja viikoilla 38-39 Valmistuneet ja tekeillä olevat tutkimukset ja ohjelmat Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2009. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 mukaan valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen järvistä ja joista on vähintään hyvässä tilassa, mutta niidenkin tilan ylläpitäminen edellyttää aktiivista vesienhoidon jatkamista. Toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi painottuvat vesistöjen kunnostuksiin. Toimenpideohjelmien laatiminen kuuluu olennaisena osana vesienhoitoon, joka on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen. Vesienhoidossa on meneillään toinen suunnittelukierros, jolloin suunnitelmia tarkistetaan ja vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 valmistellaan. Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) johdolla toteutettiin vuosina 2000 - 2004 laaja selvitys Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää säännöstelyn vaikutuksia sekä arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelyluvan tarkistamiseen. Tavoitteena oli myös määrittää periaatteet ja sisältö Kemijärven kestävälle säännöstelylle. Hankkeessa laadittiin yhteenveto säännöstelyn vaikutuksista, arvioitiin lukuisten haittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttamiskelCopyright © Pöyry Finland Oy 51 poisuutta sekä esitettiin 18 suositusta säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (Marttunen, ym., 2004). Hankkeen puitteissa laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä on ollut mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta tehty tutkimus Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytilasta ja kunnostusvaihtoehdoista (Martinmäki, ym. 2006). Suomen ympäristökeskuksen raportti Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arvioinnista (Ulvi, ym. 2006). Tavoitteena on toteuttaa suositukset vuosina 2004 - 2015. Päävastuun toimenpiteistä kantavat Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki. (www.kemijoki.fi) Suositusten toteutusta varten perustettiin Lapin ELY-keskuksen EU-rahoitteinen hanke ” Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen 2008-2011”. Hanke on aloitettu keväällä 2008 ja viimeisimmän suunnitelman mukaan se päättyy kesäkuussa 2014. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa säännöstelyn kehittämistyön tuloksena syntyneitä suosituksia asumis- ja virkistyskäyttöön sekä kalatalouteen kohdistuvien haittojen vähentämisestä. Hankkeen jatkoksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen vastuulla oleva EU-hanke ”Kemijärven vesistökunnostukset 2012-2014”, jonka on suunniteltu päättyvän keväällä 2015. Hankkeissa toteutettuja toimenpiteitä on ollut mm. juoksutuskäytäntöjen muuttaminen siten, että vedenkorkeudet pysyvät paremmin tavoitellulla tasolla, ”kantosavotta” eli kiintokantojen poisto järvistä, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, padoilla eristettyjen järvien kunnostus ja kunnostussuunnitelmat (Kostamojärvi, Pöyliöjärvi), ranta-alueiden kunnostukset, kalataloudelliset kunnostukset sekä viestinnän kehittäminen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämiä lupia hankkeessa esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen on: · Lupa (Nro 1/12/2) 13.1.2012 Kemijärven kaupungille Kemijärven asemanrannan nolla-alueen kunnostukselle ruoppauksella. · Lupa (Nro 23/12/2) 29.3.2012 Kemijärven kaupungille Javarusjoen pohjapadon rakentamiselle. Javarusjoen pohjapadon rakentamisen tarkoituksena on vähentää Javarusjoen alaosan talvi- ja kevätaikaisesta vähävetisyydestä aiheutuvia haittoja. Joen vähävetisyys aiheutuu säännöstellyn Kemijärven vedenkorkeuden alenemisesta kevättalvella. · Lupa (Nro 82/12/2) 21.12.2012 Kemijärven kaupungille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ruoppaamiseen Kemijärvellä. Ruoppauksilla parannetaan vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parannetaan veden laatua erityisesti matalassa Kuumalammessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 31.5.2011 Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja vesistön säännöstelyyn. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesitalousluvasta ja palautti asian luontoarvojen selvittämistä varten aluehallintovirastolle uudelleen käsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan oikeuteen, joka palautti 7.11.2013 luvan käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeuteen ja edellytti, että Vaasan hallinto-oikeuden tulee jatkaa hakemuksen käsittelyä. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuoden 2014 lopussa päättyvässä Askel Ounasjoelle III -hankkeessa suunnitellaan Kemijoen pääuoman Taival-, Ossaus-, Petäjäs-, ja Valajaskosken voimalaitoksiin kalatiet. Hankkeen tuloksena syntyvät lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille (www.kemijoki.fi). Askel Ounasjoelle III – projekti on jatkoa hankkeille: Askel OunasCopyright © Pöyry Finland Oy 52 joelle I -hanke (projektikoodi A30218) sekä Askel Ounasjoelle II -hanke (projektikoodi A31227). Sen ohella on vuoden 2014 ajan käynnissä Keminmaan kunnan hallinnoima hanke Askel Ounasjoelle IV, jossa tavoitteena on laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. FQM Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuolella on aloittanut kaupallisen tuotannon kesällä 2012. Kaivoksella louhitaan 7–10 milj. tonnia malmia vuodessa, ja laajennetulle on saatu ympäristölupa vuonna 2014. Kaivos tuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta sekä kupari-kultarikastetta. Kaivoksen käsitellyt ylitevedet johdetaan Kitiseen, Vajusen altaaseen. Savukoskelle suunnitellun Yara Oy:n Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminen on suuniteltu aloitettavaksi vuonna 2016 teiden ja aluetöiden osalta ja kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2019. Hankkeessa on suoritettu YVA-menettely ja ympäristölupahakemus on käsittelyssä. Hanke edellyttää mm. voimajohdon ja maanteiden rakentamista kaivosalueelle. Kaivoksen käsiteltyjä vesiä on tarkoitus johtaa Kemijokeen. 15 JOHTOPÄÄTÖKSET Luonnonhuuhtouma muodostaa yli 70 % Kemijoen ravinnekuormituksesta, pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja. Vesistöalue on säännöstelty YläKemijokea ja Ounasjokea lukuun ottamatta ja sen virtaamat ovat suuret jo ennen Kemijärveä. Tämän vuoksi Kemijoen pistekuormitus ja suhteellisen suuretkaan muutokset siinä eivät tarkkailutulosten perusteella selvästi vaikuta Kemijärven tai Kemijoen yleiseen veden laatuun. Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnä luonnonhuuhtouma ja sääolojen vaihtelut. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat havaittavissa ainoastaan purkualueen välittömässä läheisyydessä ennen kuin täydellinen kuormituksen sekoittuminen vesimassaan on ehtinyt tapahtua. Virtaaman kasvaessa joen alajuoksua kohden kuormituksen vaikutukset ovat entistä heikommin havaittavissa. Kemijärvellä säännöstely tehostaa veden vaihtumista luonnontilaan verrattuna erityisesti talvikautena, minkä ansiosta runko-osan happitilanne pysyy hyvänä. Kemijärven lahdissa sekä patoamalla eristetyissä järvissä veden vaihtuvuus sen sijaan on heikompi ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkenee. Myös itäisessä haarassa veden vaihtuvuus on heikompaa ja alusveden hapettomuutta esiintyy. Veden laadussa ei viime vuosien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2014 tarkkailu toteutui pienin poikkeuksin suunnitellusti. Epävarman jäätilanteen johdosta Kostamojärven ja Lehtosalmen näytteenotto helmikuussa jäi tekemättä, minkä lisäksi ohjelman mukaista pistettä siirrettiin kahdessa tapauksessa. Korkean veden vuoksi kalalaitoksen limoittumistarkkailu jäi tekemättä yhden kerran. Kuormitustietojen toimittamisessa oli viivettä yhden jätevedenpuhdistamon ja yhden kalankasvatuslaitoksen osalta, minkä vuoksi raporttiluonnos myöhästyi suunnitellusta. Kemijärven kaupungin Severijärven ja Napapiirin Veden Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailua ei varsinaisesti suoritettu. Näytteet oli otettu vain kertaalleen, joiden perusteella kuormitus ei ollut asianmukaisesti laskettavissa. Puhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niillä ole nykyisellään käytännössä vesistövaikutuksia. Vuonna 2014 sää- ja hydrologiset olot olivat normaalin puitteissa, eikä vesistötarkkailussa todettu mitään poikkeuksellista. Myöskään kuormituksessa ei ollut huomattavia muutoksia, jotka olisivat näkyneet tarkkailutuloksissa. Copyright © Pöyry Finland Oy 53 16 YHTEENVETO Kemijoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2014 toteutettiin vuosille 2013–2018 laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2014 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa, Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Lukuun ottamatta veden aklorofyllipitoisuuden mittauksia ei biologista tarkkailua ollut ohjelmassa vuonna 2014. Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle. Raportissa käsitellystä aineistosta osa on Lapin ELY-keskuksen seurantaaineistoja samalta alueelta. Raportissa esitetään vuoden 2014 tarkkailun tulokset. Vuosi 2014 oli hieman normaalia lämpimämpi heinäkuun ollessa erityisen lämmin. Vuoden sademäärä oli hieman tavallista pienempi, Kemijoen keskivirtaama pitkän ajan keskiarvoa pienempi ja kevättulva tavanomainen. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa. Vuonna 2014 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuormitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistöön ainoastaan touko-syyskuussa saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuormitus oli vähäistä eikä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut todettavissa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus oli fosforin ja happea kuluttavan aineen osalta selvästi pienempää ja typen osalta samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntien osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten BOD 7- ja typpikuormituksesta oli yli 90 %. Kalankasvatuslaitosten kuormitus pieneni edellisvuodesta jonkin verran pienemmistä kasvatusmääristä johtuen. Kalankasvatuksen osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten fosforikuormituksesta oli noin 60 %. Pistekuormittajien vaikutukset perustuen tarkkailutuloksiin ja kuormituksen laimentumislaskelmiin ja jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,2 µg/l ja kesäaikana enintään 0,6 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 18 µg/l ja kesäaikana enintään 24 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta. Kuormittajien lähialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravinteiden osalta. Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2014 hyvä eikä mitään poikkeuksellista todettu. Talvella lämpötilakerrostuminen oli heikkoa. Lämpimän heinäkuun lopulla vesimassa oli selvästi kerrostunut, mutta elokuussa kerrostuneisuus oli jo hävinnyt. Happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden, pH-taso oli neutraalin paikkeilla lukuun ottamatta kevätaikaa, jolloin todettiin alempia pH-arvoja. Alin todettu pH-arvo oli pH 4,9 Luusuassa toukokuun alussa. Ravinnepitoisuudet olivat alhaiset viitaten karuihin tai korkeintaan lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja pääasiallinen levätuotannon minimiravinne oli fosfori. Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oli Kemijärveä heikompi. Kostamojärven ja Pöyliöjärven talvinen happitilanne oli huono, ja Pöyliöjärvessä myös elokuussa happi oli alusvedessä lähes lopussa. Severijärven happitilanne oli pääosin tyydyttävä. Kaikki järvet olivat reheviä, Kostamojärven rehevyyden ollessa voimakkainta ja Severijärven vähäisintä. Hygienian indikaattoribakteerien perusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu. Copyright © Pöyry Finland Oy 54 Lapin ELY-keskus on vuonna 2014 seurannut veden laatua Kemijoessa neljässä paikassa ja Ounasjoessa ottamalla näytteitä 4–14 kertaa riippuen havaintopaikasta. Kemijoen ylin havaintoasema on Ylä-Kemijoessa Savukoskella ja alin Isohaarassa. Kemijoen pääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2014 hyvä, sillä ravinteita, humusta ja kiintoainetta vesissä oli vähän eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista. Veden laatu vaihteli noudattaen luontaista vuodenaikaista valunnasta riippuvaa rytmiä. Happitilanne oli talvella hieman heikompi kuin avovesiaikana, mutta kyllästysaste oli kuitenkin yli 70 %. Kesällä hapen kyllästysasteet olivat pääosin yli 90 %. Veden pH vaihteli neutraalin molemmin puolin, pienimmät arvot todettiin kevättulvalla ja korkeimmat syksyllä. Humusta mittaavat veden väri ja COD Mn-arvo sekä rautapitoisuus olivat korkeimmillaan keväällä ja alimmillaan talvella. Väriarvot olivat humuspitoisille vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Ounasjoen veden väri ja rautapitoisuus olivat hieman korkeammat kuin Kemijoen. Jokivesien kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alle 2 mg/l eikä korkeina pidettäviä pitoisuuksia todettu lainkaan. Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana, maksimipitoisuudet olivat alle 30 µg/l. Kesäajan pitoisuudet viittasivat lähinnä karuun rehevyystasoon. Ravinnesuhteen perusteella Ounasjoen miniravinne oli typpi, Kemijoen keskiosalla levätuotanto oli yhteisrajoitteista ja Isohaarassa fosforirajoitteista. Ylä-Kemijoen veden laatu Savukoskella oli kaikin puolin varsin hyvä. Vesi oli humuspitoista ja niukkaravinteista. Seurantaa on tehty vuodesta 2009 alkaen eikä tällä jaksolla ole todettu normaalin vaihtelun lisäksi muutoksia suuntaan tai toiseen. Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna 1960–1990 lukuihin, sillä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa veden laatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipitoisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20 µg/l, kun ne aiemmin olivat 25-30 µg/l. Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voimakkuudesta. Vuonna 2014 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla (495 m3/s) oli 13 % pitkän jakson keskiarvoa pienempi. Vuoden 2014 kiintoaine-, humus- ja ravinnevirtaamat olivat jakson 1996–2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edelliseen vuoteen verrattuna kiintoainevirtaama oli pienempi ja muilta osin ainevirtaamat olivat edellisen vuoden tasolla. Toukokuun osuus vuoden ainevirtaamista oli 20–30 %. 17 VIITTEET Ekholm, M. 1996. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A125. Forsberg, C. & Ryding, S.-O, 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189–207. Kemijoen vesienhoitoalue 2009. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Kinnunen, K. 1986. Kemijärven ja siitä pengerrettyjen järvien tilan kehittyminen Kemijärven säännöstelyn aikana. Avustavan virkamiehen veden laatua koskeva lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. Monsite. Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006-2010. Suomen ympäristö 8/2012. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia – purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Copyright © Pöyry Finland Oy 55 Lapin Vesitutkimus Oy 2012. Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013–2018. Martinmäki, K., Ulvi, T., Hellsten, S., Kuoppala, M. & Visuri, M. 2006. Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot. Suomen ympäristö 58/2006. Marttunen, M., Hellsten, S., Kerätär, K., Tarvainen, A., Visuri, M., Ahola, M., Huttunen, M., Suomalainen, M., Ulvi, T., Vehviläinen, B., Väntänen, A., Päiväniemi, J. & Kurkela, R. 2004. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristö 718. Pöyry Finland Oy 2015a. Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu vuonna 2014. Luonnos. Pöyry Finland Oy 2015b. Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015. Luonnos. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimukseista ja valvonnasta. Ulvi, T., Hellsten, S., Visuri, M. & Martinmäki, K. 2006. Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomen ympäristökeskus. Copyright © Pöyry Finland Oy ¯ 1 Kemijoen vesistöalue 2 2 3 1 2 7 4 9 10 12 13 7 8 6 11 6 5 5 8 6 4 7 1 5 9 3 4 3 8 9 0 25 14 50 km Lapin ELY-keskuksen seurantapaikat Tarkkailtavat jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset 1. Savukoski 14700 2. Pelkosenniemi 13600 3. Kemijärvi 147 4. Luusua 13700 5. Raudanjoki 13800 6. Oikarainen 2 7. Ounasjoki, Tapionkylä 14800 8. Valajaskoski 13900 9. Isohaara 14000 1. Sodankylän jv-puhdistamo 2. Savukosken jv-puhdistamo 3. Pelkosenniemen jv-puhdistamo (Pyhä-Luosto) 4. Kemijärven jv-puhdistamo 5. Stora Enso Oyj, entinen tehdas 6. Severijärvi 7. Pirttikosken jv-puhdistamo 8. Vanttauskosken jv-puhdistamo 9. Rovaniemen jv-puhdistamo 10. Muurolan jv-puhdistamo 11. Petäjäskosken jv-puhdistamo 12. Louen maaseutuoppilaitoksen jv-puhdistamo 13. Tervolan jv-puhdistamo 14. Keminmaan jv-puhdistamo Tarkkailtavat kalankasvatuslaitokset 1. Saarenputaan Lohi, Tapionniemi 2. Koillis-Suomen Lohi, Kostamo 3. Napapiirin Kala, Seitakorva 4. Arctic Moon, Kaihua 5. Napapiirin Kala, Vanttauskoski 6. Napapiirin Kala, Petäjäskoski 7. Voimalohi, Ossauskoski 8. Napapiirin Kala, Taivalkoski 9. Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas Liite 1. Kemijoen vesistöalue ¯ Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamo OK1 Purkupiste Ossauskosken kalanviljelylaitos OK2 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.1 ¯ PK1 PK2 Petäjäskosken kalankasvatuslaitos PK3 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.2 ¯ Rovaniemen jätevedenpuhdistamo Roi1 Purkupiste Roi2 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.3 ¯ VK5 Vanttauskosken poikaslaitos VK1 VK3 VK2 Vanttauskosken kalankasvatuslaitos KA3 Kaihuan kalankasvatuslaitos KA2 KA1 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.4 ¯ SK1 Seitakorvan kalankasvatuslaitos SK2 SK3 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.5 ¯ To147 Severijärven jätevedenpuhdistamo L13700 Se6 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.6 ¯ Leh 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.7 ¯ Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas KP1 KP6 Koillis-Suomen Lohi, Joentakanen KP4 KP2 KP5/2 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.8 ¯ Kj107 Purkupiste Kemijärven jätevedenpuhdistamo Pö7 Te148 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.9. ¯ JL1 Saarenputaan Lohi JL2 JL3 Koillis-Suomen Lohi KP1 KP2 KP3 Ko2 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.10 ¯ Pe13600 Purkupiste Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamo Pe2 0 1 Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta 2 km Liite 2.11 LIITE 3. Havaintopaikkojen sijaintitiedot Kemijoen vesistötarkkailu Tarkkailupaikkojen koordinaatit ETRS-TM35 Kemijärvi havaintopaikka Rautatiesilta 107 Termusniemi 148 Tossanselkä 147 Lehtosalmi 58 Luusua 13700 Kostamojärvi 2 Pöyliöjärvi 7 Severijärvi, Karjakans. 6 tunnus Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Ko2 Pö 7 Se6 koordinaatit (ETRS-TM35) latitude logitude 7399746 519670 7394688 524328 7382053 515452 7382763 531715 7372967 515742 7407443 519860 7397927 517871 7372517 514862 Jätevedenpuhdistamoiden lähialueen tarkkailu havaintopaikka Pelkosenniemi Pelkosenniemi 13600 Kemijoki Pelkosenniemi ap. Rovaniemi Kemijoki, Paavalniemi P40 Kemijoki, Mäntyniemi tunnus koordinaatit (ETRS-TM35) latitude logitude Pe13600 Pe2 7443928 7440999 522559 522949 Roi1 Roi2 7374266 7372916 439962 438852 Kalankasvatuslaitosten lähialueen tarkkailu havaintopaikka Käsmänjoki P1 Könkäänlampi P2 Käsmänjoki P4 Könkäänlampi P5/2 Käsmänjoki P6 Kemijoki JL1 Kemijoki JL2 Kemijoki Tuupaselkä 70 Kemijoki Koivupudas P1 Kemijoki Koivupudas P2 Kemijoki Leväranta 100 Käsmänjoki P1 Käsmänjoki P4 Käsmänjoki P6 Könkäänlampi P2 Könkäänlampi P5/2 Seitakorva SK1 Seitakorva SK2 Seitakorva SK3 Kaihua KA1 Kaihuanjoki 80 Kaihua KA3 Vanttauskoski P1 Vanttauskoski P2 Vanttauskoski P3 Vanttauskoski P5 Petäjäskoski PK1 Petäjäskoski PK2 Petäjäskoski 6A Ossauskoski P1 Ossauskoski P3 tunnus KP1 KP2 KP4 KP5/2 KP6 JL1 JL2 JL3 KP1 KP2 KP3 P1 P4 P6 P2 P5/2 SK1 SK2 SK3 KA1 KA2 KA3 VK1 VK2 VK3 VK5 PK1 PK2 PK3 OK1 OK2 koordinaatit (ETRS-TM35) latitude logitude 7393258 545370 7392739 543600 7392329 543810 7391709 543460 7392859 544080 7418118 520510 7417539 520600 7415260 521019 7410741 520240 7410322 520100 7408692 518540 7393258 545370 7392329 543810 7392859 544080 7392739 543600 7391709 543460 7366669 515572 7365680 515102 7365200 514782 7358752 492861 7359662 491851 7359842 491112 7361261 486393 7360941 486313 7361171 486094 7361521 485164 7353535 426470 7353145 426670 7351460 425489 7338558 415513 7336814 413678 Lapin ELY -keskuksen tarkkailu havaintopaikka KEMIJ VALAJASKOSKI 13900 KEMIJOKI OIKARAINEN 2 KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700 OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800 KEMIJOKI ISOHAARA 14000 koordinaatit (ETRS-TM35) latitude logitude 7367918 434794 7370318 458884 7464180 549868 7399424 432217 7298965 387686 1/1 Liite 4 MENETELMÄLIITE, Nab Labs Oy Oulun laboratorio Määritysraja Analyysi Yksikkö Menetelmä Alkaliniteetti mmol/l O-Y-3 0,02 COD Mn Fe (AAS) mg/l µg/l SFS 3036:1981 SFS 3047 0,5 100 Fe (AQ) µg/l O-Y-87 10 Happi Happi, kyll. % mg/l % SFS-EN 25813:1993 SFS-EN 25813:1993 0,2 1 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:2005 Kloridi (IC) Klorofylli-A Kok. N luonnonvesi mg/l µg/l µg/l SFS-EN ISO 10304-1 SFS 5772:1993 O-Y-088 Kok. P luonnonvesi µg/l O-Y-089 Na (FAAS) mg/l SFS 3017:1982 NH4-N luonnonvesi µg/l O-Y-77 5 NO2,3-N luonnonvesi pH µg/l O-Y-78 SFS-EN ISO 10523:2012 5 PO4-P luonnonvesi µg/l O-Y-079 2 Sameus FTU SFS-EN ISO 7027:2000 0,25 Sähkönjohtavuus mS/m SFS-EN 27888 0,5 Väri komp. mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012 Nab Labs Oy www.nablabs.fi 0,1 1 50 3 Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 ● Betonimiehenkuja 1 A 02150 Espoo Raisionkaari 55 21200 Raisio ● 1 Tikkalantie 2 26100 Rauma 0,1 5 29.04.2013 Mittausepävarmuus 0,01mmol/l(0,02-0,1mmol/l) 12%(>0,1mmol/l) 0,5mg/l (0,5-4mg/l) 10 %(>4mg/l) 10 % 7µg/l(10-50µg/l) 10 %(>50µg/l) 0,2mg/l (0,2-2mg/l) 10 %(>2mg/l) 0,5mg/l(1-3mg/l) 18 %(>3mg/l) 0,05mg/l(0,1-0,5mg/l) 10 %(>5mg/l) 20 % 15 % 1,5µg/l(3-10µg/l) 15 %(>10µg/l) 0,05 mg/l (0,1-0,5 mg/l) 10 % (>0,5 mg/l) 3µg/l (5-30µg/l) 10 %(>30µg/l) 2µg/l(5-20µg/l) 10 %(>20µg/l) 0,2 1,5µg/l(2-10µg/l) 15%(>10µg/l) 0,2FTU(0,25-1FTU) 20 %(>1FTU) 0,2mS/m(0,5-4mS/m) 5 %(>4mS/m) 5mgPt/l(5-40mgPt/l) 10mgPt/l (>40mgPt/l) ● info@nablabs.fi ● Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu ● Harjutie 14 69600 Kaustinen ● Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Kalarintie 2 40800 Vaajakoski ● Säterintie 8 37600 Valkeakoski ● Laskut PL 280 00101 Helsinki Puh. Hallinto 0404 503 101 – Laboratoriopalvelut 0404 503 100 – Ilmapäästömittaukset 0404 503 115 1,0 1,0 1,0 1,0 0-2 1,0 0-2 1,0 1,0 näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv. m m m m m 0,25 0,2 0,1 4,7 4,7 µg/l 11,4 11,3 8,3 9,01 10,1 12,0 8,3 89 78 89 62 70 85 95 mg/l kyll.% 7,1 7,0 7,4 6,9 7,0 5,6 7,4 0,26 0,42 0,35 0,37 0,41 0,25 0,35 mmol/l 4,1 5,9 4,8 5,5 5,8 3,7 4,7 mS/m °C µg/l mg/l kyll.% 5,6 5,6 5,6 5,6 5,9 5,9 5,9 4,5 4,5 4,3 3,9 4,8 4,8 4,8 4,8 0,38 0,38 0,40 0,42 0,42 0,32 0,33 0,32 0,28 0,35 0,36 0,35 0,36 mS/m 0,38 0,38 mmol/l lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähköntila fylli teetti joht. 4,9 0,3 18,5 0,1 0,3 1,5 22 °C lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähköntila fylli teetti joht. 1,0 0,1 8,9 61 6,9 Te148 18.2.2014 1,3 12,0 0,4 0,3 5,0 0,1 8,8 60 6,9 Te148 18.2.2014 Te148 18.2.2014 10,0 0,1 8,8 61 6,9 Te148 18.2.2014 11,0 0,1 8,7 60 6,9 Te148 2.4.2014 1,4 11,2 0,6 0,03 0,1 9,6 66 6,8 Te148 2.4.2014 0,2 9,5 66 6,9 Te148 2.4.2014 0,2 9,3 64 6,9 Te148 24.7.2014 2,7 13,5 1,0 22,9 8,1 94 7,5 Te148 24.7.2014 5,0 20,8 7,6 85 7,3 Te148 24.7.2014 10,0 17,0 6,4 67 7,1 Te148 24.7.2014 12,5 12,5 5,6 52 6,9 Te148 24.7.2014 0-2 4,8 Te148 14.8.2014 2,1 14 1,0 18,2 8,4 89 7,5 Te148 14.8.2014 5,0 18,1 8,3 87 7,5 Te148 14.8.2014 10,0 18,1 8,1 86 7,4 Te148 14.8.2014 13,0 18,1 8,1 86 7,5 Te148 14.8.2014 0-2 7,0 * =Uusintamittaus, analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Termusniemi 148 Kj107 18.2.2014 1,1 11,0 0,4 KJ107 1.4.2014 1,3 10,0 0,5 Kj107 6.5.2014 1,5 KJ107 22.7.2014 1,8 Kj107 22.7.2014 Kj107 13.8.2014 1,8 Kj107 13.8.2014 Kj107 7.10.2014 1,7 Kj107 3.12.2014 1,5 6,0 0,2 6.5.2014 pH tuloskommentti: epävarma tulos näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv. m m m m m Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Rautatiesilta 107 65 65 65 70 45 45 50 50 50 65 65 80 90 45 45 mg Pt/l väriluku 110 40 70 50 50 100 60 mg Pt/l väriluku 290 280 300 290 280 430 300 µg/l <5 26 13 21 13 10 10 µg/l <5 38 <5 120 120 73 <5 µg/l 16 11 16 8 14 21 19 µg/l 3 4 3 5* 6 5 <2 µg/l 15 5,6 11 5,2 5,0 14 8,3 mg/l 1,1 1,1 1,2 1,1 1,5 1,7 1,8 1,8 1,8 0,89 1,0 1,3 1,7 1,6 1,5 FTU 260 270 290 280 280 300 350 310 310 310 280 390 420 330 300 µg/l 16 12 13 11 23 11 17 17 14 8 10 42 87 18 12 µg/l <5 <5 <5 <5 130 120 130 120 120 <5 <5 <5 12 130 120 µg/l 15 16 15 15 9 10 12 11 12 19 18 18 21 10 10 µg/l <2 <2 <2 <2 5 5 7 6 6 <2 <2 <2 4 6 6 µg/l 9,4 9,5 9,2 9,2 4,8 5,2 5,2* 5,5* 5,3* 7,8 9 9,7 13 4,8 5 mg/l sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N 1,3 1,1 1,0 1,7 1,8 2,2 0,93 FTU sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N Na Fe Na 1,5 2,0 1,7 1,9 2,0 1,4 1,6 Fe 620 520 430 770 710 960 480 0,72 0,71 0,7 0,7 0,9 1,0 0,5 1,2 1,2 0,7 0,6 0,6 0,5 1,0 0,9 1,7 1,7 1,7 1,7 1,8 1,8 2,0 2,0 2,0 1,7 1,7 1,6 1,4 1,8 1,8 450 430 430 440 680 710 650 680 700 460 490 580 740 700 690 mg/l mg/l µg/l Cl 1,3 1,1 0,7 0,94 1,2 0,9 0,67 mg/l mg/l µg/l Cl Liite 5.1 lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn näkö- kok. jään lumen ottotila fylli teetti joht. luku NO3-N syv. syv. paks. paks. syv. m m m m m °C µg/l mg/l kyll.% mmol/l mS/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l To147 18.2.2014 1,6 16,0 0,46 0,2 1,0 0,1 9,2 63 6,9 0,34 5,2 50 1,2 290 24 110 8 3* 5,7 To147 18.2.2014 5,0 0,3 9,4 65 6,9 0,35 5,2 50 2,3 300 8 110 8 4* 5,7 To147 18.2.2014 10,0 0,4 9,5 66 6,9 0,35 5,2 45 1,0 270 14 100 8 3 5,7 To147 18.2.2014 15,0 2,2 7,51 55 7,0 0,36 5,3 45 0,81 240 <5 90 11 4* 5,1 To147 2.4.2014 1,8 13,5 0,6 0,0 1,0 0,1 10,4 71 6,9 0,35 5,2 50 1,5 290 11 110 12 5 5,8* To147 2.4.2014 5,0 0,2 10,2 70 6,9 0,35 5,2 50 1,4 310 9 110 12 5 5,8* To147 2.4.2014 10,0 0,3 10,1 70 6,8 0,35 5,2 50 1,5 280 9 120 12 5 5,7* To147 2.4.2014 12,5 0,2 10,2 70 6,8 0,36 5,2 50 1,5 280 9 120 12 4 5,8* To147 24.7.2014 2,8 18,0 1,0 22,1 8,3 95 7,4 0,23 3,4 80 0,62 310 11 <5 16 <2 11 To147 24.7.2014 5,0 20,1 8,1 89 7,2 0,22 3,4 80 0,70 300 11 <5 19 <2 12 To147 24.7.2014 10,0 13,1 6,6 63 6,9 0,21 3,3 90 0,85 350 29 9 18 3 11 To147 24.7.2014 15,0 12,8 6,6 63 6,9 0,2 3,2 90 0,87 410 36 10 18 4 11 To147 24.7.2014 17,0 12,8 6,6 62 6,9 0,21 3,2 80 0,91 400 36 9 17 <2 13 To147 24.7.2014 0-2 4,5 8,1 86 7,3 0,26 3,7 65 0,89 270 10 <5 14 <2 9,3 To147 14.8.2014 2,2 18,0 1,0 18,4 8,1 86 7,3 0,26 3,7 65 0,85 270 11 <5 14 <2 9,4 To147 14.8.2014 5,0 18,4 8,2 88 7,3 0,26 3,7 65 0,87 260 11 <5 14 <2 9,3 To147 14.8.2014 10,0 18,4 8,2 86 7,3 0,26 3,7 65 1,0 270 10 <5 14 <2 9,3 To147 14.8.2014 15,0 18,3 8,1 87 7,3 0,26 3,7 70 1,1 280 9 <5 14 <2 9,7 To147 14.8.2014 17,0 18,3 To147 14.8.2014 0-2 7,8 * =Uusintamittaus, analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 14.8.14 Levää vähän. Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Tossanselkä 147 µg/l 560 560 550 430 610 610 640 600 390 390 460 470 470 360 360 360 370 370 mg/l mg/l 0,92 1,8 0,94 1,8 0,95 1,7 0,90 1,8 1,3 1,8 1,1 1,8 1,1 1,8 1,1 1,8 0,54 1,3 0,53 1,3 0,49 1,2 0,51 1,2 0,50 1,2 0,55 0,55 0,56 0,56 0,55 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 Fe Na Cl Liite 5.2 19.2.2014 1.4.2014 1.4.2014 2,5 2,5 jään lumen ottopaks. paks. syv. m m m 0,0 1,0 1,5 1,0 2,0 3,0 1,0 4,0 7,0 0,6 0,8 2,1 2,1 2,1 23,1 20,7 15,1 °C µg/l 10,7 10,7 11,1 11,0 11,1 8,5 8,2 7,1 mg/l 6,9 6,9 6,8 5,3 5,8 7,3 7,2 6,9 7,2 7,1 7,1 7,2 7,1 7,1 6,9 6,9 7,0 87 87 85 87 88 89 85 85 86 0,21 0,21 0,20 0,15 0,17 0,23 0,18 0,18 0,18 0,19 0,21 0,26 0,26 0,25 0,20 0,18 0,17 mmol/l 3,4 3,2 3,3 2,4 2,6 3,6 2,9 2,9 2,9 3,1 3,4 4,1 4,1 4,0 3,1 2,9 2,9 mS/m pH alkalini- sähkönteetti joht. 75 74 80 80 80 99 91 71 kyll.% lämpö- a-kloro- happi happi tila fylli 6.5.2014 1,5 4,0 6.5.2014 6.5.2014 24.7.2014 1,8 8,0 24.7.2014 24.7.2014 24.7.2014 0-2 3,3 14.8.2014 1,9 8,0 1,0 18,5 8,2 14.8.2014 4,0 18,4 8,1 14.8.2014 7,0 18,3 8,0 14.8.2014 0-2 7,4 8.10.2014 2,2 6,5 1,0 6,5 10,7 8.10.2014 3,3 6,5 10,8 8.10.2014 5,5 6,5 10,9 3.12.2014 2,0 6,5 1,0 0,7 12,2 3.12.2014 3,0 0,9 12,2 Leh 3.12.2014 5,5 1,7 12,1 19.2.2014 kohteelle ei päästy huonon jäätilanteen takia. 1.4.2014 Näyte otettu sillalta, sulasta aukosta jäässä. 6.5.2014 pH tuloskommentti: epävarma tulos. 3.12.14 Huonon jäätilanteen vuoksi piste siirretty sillan pohjoispäähän 7382837-531723 Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh Leh näkö- kok. syv. syv. m m Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Lehtosalmi 58 80 80 80 30 35 65 60 65 60 45 45 100 100 100 70 70 70 mg Pt/l väriluku 0,93 0,92 0,85 < 0,5 < 0,5 0,66 0,68 0,64 0,83 0,80 0,91 2,6 2,5 2,5 0,7 0,66 0,62 FTU 280 290 270 250 270 340 290 290 300 250 270 400 400 420 290 290 330 µg/l 7 7 7 22 21 23 8 8 10 14 7 8 9 11 5 5 15 µg/l 6 6 7 11 14 26 <5 <5 <5 71 74 140 200 50 <5 <5 <5 µg/l 11 12 11 7 8 11 13 13 13 9 9 21 22 28 14 15 15 µg/l <2 <2 <2 <2 <2 2 <2 <2 <2 3 3 5 4 8 <2 <2 <2 µg/l 9,8 11 10 6,6 7,4 11 9,8 10 9,9 6,2 6,4 11 12 12 11 11 11 mg/l sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N Na Fe 0,6 0,6 0,6 0,7 0,72 0,74 0,6 0,6 0,6 1,0 0,9 0,9 1,0 1,0 0,6 0,6 0,6 1,8 1,3 1,3 1,1 1,2 1,4 1,1 1,1 1,1 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,2 1,2 1,1 500 530 530 180 240 590 340 330 330 990 980 380 370 400 370 430 980 mg/l mg/l µg/l Cl Liite 5.3 näkö- kok. syv. syv. m m 3,3 2,0 1,8 1,5 0,9 1,7 lämpö- a-kloro- happi happi pH alkalini- sähkön- kiintoaine väri- sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn jään lumen ottotila fylli teetti joht. (1,2 µm) luku NO3-N paks. paks. syv. m m m °C µg/l mg/l kyll.% mmol/l mS/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l L13700 14.1.2014 1,0 0,9 10,9 77 6,8 0,42 5,87 <1 40 0,82 280 15 67 7 4 5,3 L13700 19.2.2014 1,0 1,0 9,5 67 6,8 0,34 5,1 <1 50 1,1 280 <5 110 11 4* 6,0 L13700 1.4.2014 1,0 0,5 10,2 71 7,2 0,34 5,0 <1 50 1,5 310 15 120 13 5 5,9 12,2 85 4,9 0,23 3,7 2,4 80 2,5 380 <5 54 23 5 12 L13700 7.5.2014 1,0 0,9 L13700 21.5.2014 1,0 7,5 10,6 88 6,9 0,20 3,3 5,3 110 3,7 400 15 19 35 5 14 L13700 4.6.2014 1,0 11,8 9,6 89 6,7 0,12 2,3 1,5 100 1,2 370 9^ 26^ 20 < 2^ 15^ L13700 4.6.2014 0-2 2,9 L13700 18.6.2014 1,6 1,0 12,7 9,1 86 6,9 0,15 2,6 1,0 90 0,87 380 97 <5 17 3 13^ L13700 18.6.2014 0-2 4,7 L13700 22.7.2014 1,8 1,0 21,9 8,6 97 7,3 0,18 2,9 <1 70 0,64 340 15 <5 16 <2 12 L13700 22.7.2014 0-2 4,0 7,8 84 7,2 0,25 3,7 1,6 65 0,95 280 <5 <5 14 <2 10 L13700 12.8.2014 2,0 1,0 19,0 L13700 12.8.2014 0-2 8,7 L13700 10.9.2014 1,9 1,0 13,8 9,2 89 7,5 0,31 4,4 1,5 60 1,0 290 9 <5 14 <2 10 L13700 10.9.2014 1,9 0-2 5,9 L13700 7.10.2014 1,8 1,0 6,3 11,1 90 7,4 0,31 4,3 1,2 80 1,0 270 9 6 15 <2 10 L13700 6.11.2014 1,7 1,0 1,0 13,0 92 7,3 0,29 4,3 1,0 80 0,97 370 11 12 16 2 11 12,1 84 7,1 0,32 4,9 <1 70 0,83 310 23 25 11 3 9,1 L13700 4.12.2014 1,9 1,0 0,6 ^ = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 6.5.14 pH tuloskommentti: epävarma tulos. 21.5.14 Kokonaissyvyys > 5m, määritys vaikeaa kovan virtauksen vuoksi. Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Luusua 13700 Na Fe 310 1,2 1,3 1,7 1,6 1,7 1,9 0,52 0,54 0,65 0,71 0,91 1,1 490 510 530 510 390 440 0,44 0,98 mg/l mg/l µg/l 1,1 2,1 500 1,3 1,8 570 3,8 1,8 580 0,78 1,4 940 0,61 1,2 1200 0,37 1,1 590 Cl Liite 5.4 10,0 1,0 5,0 9,0 0-2 näkö- kok. jään lumen ottosyv. syv. paks. paks. syv. m m m m m 1.4.2014 1,8 11,0 0,4 0,05 1,0 1.4.2014 5,5 1.4.2014 10,0 22.7.2014 2,0 10,0 1,0 22.7.2014 5,0 22.7.2014 9,0 22.7.2014 0-2 Pö7 13.8.2014 1,7 Pö7 13.8.2014 Pö7 13.8.2014 Pö7 13.8.2014 13.8.14 Levää kohtalaisesti. Pö7 Pö7 Pö7 Pö7 Pö7 Pö7 Pö7 Pöyliöjärvi 7 1,0 1,0 2,0 0-2 1,0 2,0 0-2 1,0 2,0 jään lumen ottopaks. paks. syv. m m m Ko2 19.2.2014 Ko2 1.4.2014 1,0 1,5 0,15 0,03 Ko2 22.7.2014 1,3 3,0 Ko2 22.7.2014 Ko2 22.7.2014 Ko2 13.8.2014 1,0 3,0 Ko2 13.8.2014 Ko2 13.8.2014 Ko2 4.12.2014 0,0 3,0 0,25 0,25 Ko2 4.12.2014 19.2.14 kohteelle ei päästy huonon jäätilanteen takia 1.4.14 Näyte otettu jäätilanteen takia: 7407442-519859 13.8.14 Levää runsaasti. 4.12.14 Näkösyvyys pimeää näkö- kok. syv. syv. m m Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Kostamojärvi 2 22,2 13,2 µg/l 4,6 2,3 8,4 8,8 3,4 7,5 7,8 mg/l 33 17 87 92 24 88 91 kyll.% 18,5 18,5 12,5 °C 1,0 3,8 4,2 22,4 13,2 12,2 16,9 3,5 µg/l 7,9 7,9 0,7 mg/l 9,3 2,4 0,4 8,9 5,0 4,5 85 84 7 kyll.% 66 17 3 102 47 42 lämpö- a-kloro- happi happi tila fylli 2,0 3,5 17,4 17,3 1,5 23,2 23,0 °C lämpö- a-kloro- happi happi tila fylli 0,33 0,34 0,5 0,31 0,32 4,6 4,6 7,6 4,5 4,5 mS/m 7,1 7,1 6,5 6,8 6,6 6,7 7,3 6,7 6,7 0,19 0,20 0,23 mmol/l 0,23 0,24 0,30 0,19 0,19 0,2 3,5 3,4 3,9 mS/m 4,5 4,4 4,9 3,4 3,5 3,6 pH alkalini- sähkönteetti joht. 7,3 7,4 6,7 7,2 7,2 mmol/l pH alkalini- sähkönteetti joht. 50 50 100 mg Pt/l 45 50 110 50 55 80 väriluku 90 90 120 110 110 mg Pt/l väriluku 1 100 1 500 540 520 870 590 580 µg/l 280 420 12 6 170 9 9 µg/l 390 500 <5 <5 410 <5 <5 µg/l 46 75 51 49 58 47 46 µg/l 31 51 4 5 40 6 5 µg/l 11 11 7,7 12 12 mg/l 2,1 2,1 7,5 FTU 1,5 3,2 11 1,1 1,9 3,8 400 400 370 µg/l 510 510 620 370 350 430 9 9 10 µg/l 10 6 180 11 7 92 <5 <5 <5 µg/l 180 230 140 <5 <5 <5 25 24 47 µg/l 18 19 38 19 27 37 <2 4 22 µg/l 5 12 19 <2 3 14 7,7 7,6 8,8 mg/l 8,3 7,0 6,9 7,6 8 8 sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N 5,2 6,3 3,6 3,7 7,9 3,7 3,0 FTU sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N 480 480 2 200 µg/l 490 810 2700 420 690 1 200 Fe 1 300 1 800 1 000 1 100 3 100 1 300 1 300 µg/l Fe Liite 6.1 jään lumen paks. paks. m m ottosyv. m pmy/ 100 ml 0,0 °C 0 1 0 6 koli bakt. lämpötila Se6 19.2.2014 0,9 3,0 0,4 0,3 1,0 0,9 Se6 19.2.2014 2,0 0,7 Se6 1.4.2014 0,9 1,7 0,35 0,1 1,0 1,3 Se6 22.7.2014 1,5 2,0 1,0 22,5 Se6 22.7.2014 0-2 Se6 12.8.2014 1,5 2,0 1,0 19,1 Se6 12.8.2014 0-1,5 Se6 4.12.2014 1,0 2,0 0,28 0,3 1,0 2,4 19.2.14 Huonon jäätilanteen vuoksi näyte otettu 7375637-3515079 12.8.2014 Levää kohtalaisesti. näkö- kok. syv. syv. m m Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Severijärvi, Karjakanselkä 6 7,7 6,9 µg/l 8,4 7,0 6,7 6,6 6,5 7,8 mg/l 61 76 47 46 46 90 kyll.% a-kloro- happi happi fylli 7,0 7,0 7,1 0,25 0,47 0,23 mmol/l 3,6 7,9 3,5 mS/m pH alkalini- sähkönteetti joht. 90 110 80 mg Pt/l väriluku 2,2 2,6 7,1 7,4 8,2 1,8 FTU 630 380 770 770 730 430 µg/l 71 31 11 11 9 16 µg/l 41 <5 310 300 300 <5 µg/l 42 28 46 50 49 30 µg/l 20 4 37 36 41 4 µg/l 9,8 8,9 11 mg/l sameus kok. N NH4-N NO2-N kok. P PO4-P CODMn NO3-N 1 400 780 2 600 2 600 2 600 630 µg/l Fe Liite 6.2 Liite 7 Kemijoen vesistötarkkailu Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Pe2, tulokset Nab Labs Oy Pe13600, tulokset Ahma Ympäristö Oy / Hertta-tietokanta aika Ottolämpösyv. tila m °C Pelkosenniemi 13600, Pe13600 2.1.2014 1 0,2 21.1.2014 1 0,2 5.2.2014 1 0,1 26.2.2014 1 0,1 12.3.2014 1 0,3 27.3.2014 1 0,1 10.4.2014 1 0,1 21.5.2014 1 6,7 18.6.2014 1 11,6 9.7.2014 1 15,3 13.8.2014 1 17 4.9.2014 1 11,7 14.10.2014 1 1,7 12.11.2014 1 0,1 27.11.2014 1 0,1 16.12.2014 1 0,1 30.12.2014 1 0,1 Kemijoki Teeriselkä, Pe2 24.3.2014 1,0 0,2 7.4.2014 1,2 0,3 27.8.2014 1,0 13,7 happi happi mg/l sähkönväri Sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N lämpökest. joht. NO3-N kolit kyll.% mS/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml 9 8,7 9 8,9 9,4 9 9,6 11 9,9 9,2 8,5 10 13 13 12 11 11 62 60 62 61 65 62 66 87 91 92 88 92 92 87 81 79 73 10,0 10,6 8,9 68,8 72,8 86 5,83 5,6 4,6 50 56 43 38 55 45 50 110 100 66 75 110 75 65 48 50 45 1,4 1,3 1,1 1,3 1,6 1,2 1,3 3,0 0,8 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,8 1,0 1,1 20 13 12 12 14 13 13 31 14 8,2 12 3,6 7,6 11 5,7 11 10 40 90 100 1,6 1,7 1,6 12 15 19 360 570 250 270 850 240 230 410 290 240 210 270 210 190 150 130 190 5 6 <2 300 300 340 <5 <5 120 120 <5 12 10 10 2,0 5 30 Kemijoen vesistötarkkailu Napapiirin Vesi Oy, Rovaniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy aika Ottolämpösyv. tila m °C Kemijoki Paavalniemi 40, Roi 1 20.3.2014 1 0,1 21.7.2014 1 21,1 25.8.2014 1 15,0 happi happi mg/l 10,6 8,1 8,7 sähkönväri Sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N lämpökest. joht. NO3-N kolit kyll.% mS/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml 73 91 87 5,2 3,7 3,9 50 65 80 1,5 1,2 1,6 12 18 20 5 <2 2 360 280 320 120 <5 <5 8 15 7 5 3 13 Kemijoki Mäntyniemi, Roi 2 11,2* 77 5,8 55 1,4 10 20.3.2014 1 0,1 8,1 91 3,7 65 1,2 19 21.7.2014 1 20,8 25.8.2014 1 15 8,7 87 3,9 80 1,4 20 *=Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 4 <2 2 320 320 340 120 <5 <5 30 48 24 32 4 19 Liite 8.1 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi aika JL1 JL1 JL1 JL1 JL2 JL2 JL2 JL2 JL3 JL3 JL3 JL3 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila 30.6.2014 m 1,9 °C 12,5 mg/l 10 kyll.% 94 mS/m 3,9 FTU 0,98 µg/l 15 µg/l <2 µg/l 300 µg/l <5 µg/l <5 4.8.2014 2 18,8 8,5 91 4,9 1,3 16 <2 290 <5 <5 30.6.2014 1,6 12,6 9,6 90 3,9 1,0 16 <2 330 <5 7 4.8.2014 2 18,7 8,3 88 4,9 1,3 17 <2 280 <5 6 30.6.2014 1,8 12,4 9,7 90 3,9 0,95 20 <2 330 <5 <5 4.8.2014 2 m 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 joht. NO3-N fylli 18,8 8,4 90 5,0 1,4 16 3 290 <5 <5 µg/l 4,0 6,3 4,1 6,2 4,0 6,2 JL1 = Kemijoki JL1 JL2 = Kemijoki JL2 JL3 = Kemijoki Tuupaselkä 70 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo aika KP1 KP1 KP1 KP1 KP2 KP2 KP2 KP2 KP3 KP3 KP3 KP3 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila 30.6.2014 m 1,7 °C 13,8 mg/l 9,8 kyll.% 95 mS/m 3,6 FTU 0,98 µg/l 17 µg/l 2 µg/l 310 µg/l <5 µg/l <5 4.8.2014 2 19,5 8,5 92 5,1 1,4 17 <2 270 <5 <5 30.6.2014 1,7 13,4 9,5 91 3,7 1,0 18 <2 360 <5 18 4.8.2014 1,8 19,5 8,2 90 5,2 1,5 22 2 340 <5 37 30.6.2014 1,6 13,9 9,8 94 3,6 1,1 17 <2 330 <5 <5 4.8.2014 2 m 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 19,5 8,3 91 5,2 1,4 18 2 290 <5 12 KP1 = Kemijoki Koivupudas P1 KP2 = Kemijoki Koivupudas P2 KP3 = Kemijoki Leväranta 100 joht. NO3-N fylli µg/l 3,6 7,8 3,9 8,7 4,4 8,2 Liite 8.2 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen aika näkö- näyte- lämpö- happi happi pH sähkön- sameus CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- fek.kolit syv. syv. tila m m °C 0,7 mg/l kyll.% 10,4 73 7,1 joht. NO3-N mS/m 8,0 FTU 3,7 mg/l 8,3 µg/l 20 µg/l 16 µg/l 390 µg/l 180 µg/l 7 fylli kolit µg/l pmy/100ml 0 KP1 24.3.2014 1 KP2 24.3.2014 0,8 0,3 0,5 0,1 10,7 73 7,1 8,0 3,8 8,1 23 14 390 180 7 1 0,2 11,2 77 7,1 7,9 3,7 7,9 22 14 380 180 7 0 KP4 24.3.2014 1 1,0 KP5/2 24.3.2014 0,8 1,0 0,1 11,1 76 7,1 7,9 3,7 8,0 22 16 380 180 <5 0 KP6 24.3.2014 0,5 0,5 0,6 11,2 78 7,1 7,9 3,7 8,0 21 13 370 180 <5 0 KP1 = Käsmänjoki P1 KP2 = Könkäänlampi P2 KP4 = Käsmänjoki P4 KP5/2 = Könkäänlampi P5/2 KP6 = Käsmänjoki P6 Liite 8.3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Seitakorva aika SK1 SK1 SK1 SK1 SK1 SK1 SK2 SK2 SK2 SK2 SK2 SK2 SK3 SK3 SK3 SK3 SK3 SK3 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila joht. 1.7.2014 m 2,5 °C 13,0 12,6 mg/l 9,5 9,4 kyll.% 90 89 mS/m 2,6 2,5 FTU 0,78 0,71 µg/l 17 15 µg/l <2 <2 µg/l 340 340 µg/l <5 <5 µg/l 160 91 5.8.2014 2 19,1 19,0 7,9 7,8 86 84 3,4 3,4 0,86 1,0 18 16 2 <2 320 310 <5 <5 16 12 1.7.2014 2 13,5 12,4 9,4 9,4 90 87 2,5 2,5 0,76 0,77 18 15 <2 <2 330 330 <5 <5 39 26 5.8.2014 2 19,1 18,2 8,0 7,0 86 74 3,3 3,3 0,80 0,88 19 17 <2 <2 330 330 <5 <5 12 19 1.7.2014 2 12,9 12,3 9,5 9,1 90 85 2,5 2,5 0,73 0,71 17 14 <2 <2 330 340 <5 <5 30 21 5.8.2014 2 m 1,0 15,0 0-2 1,0 13,5 0-2 1,0 16,0 0-2 1,0 15,5 0-2 1,0 19,0 0-2 1,0 19,0 0-2 NO3-N fylli 19,4 18,8 8,2 7,6 89 81 3,3 3,4 0,79 0,83 18 15 <2 <2 330 330 <5 <5 12 9 µg/l 6,4 3,6 6,4 6,0 7,0 5,7 SK1 = Seitakorva SK1 SK2 = Seitakorva SK2 SK3 = Seitakorva SK3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Arctic-Moon Ltd, Kaihua aika KA1 KA1 KA1 KA1 KA1 KA1 KA2 KA2 KA2 KA2 KA2 KA3 KA3 KA3 KA3 KA3 KA3 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila 10.7.2014 m 1,7 °C 15,7 14,7 mg/l 8,6 8,4 kyll.% 87 83 mS/m 2,7 2,6 FTU 0,92 0,83 µg/l 15 16 µg/l <2 <2 µg/l 310 410 µg/l <5 <5 µg/l 15 32 6.8.2014 1,8 19,7 19,4 7,6 7,6 83 82 3,2 3,2 0,79 0,86 16 15 <2 <2 310 290 <5 <5 8 8 10.7.2014 1,6 15,7 7,9 80 2,8 1,2 21 <2 410 <5 36 6.8.2014 1,8 m 1,0 12,3 0-2 1,0 11,0 0-2 1,0 0-1 1,0 0-1 19,7 8,2 90 2,3 0,82 10 <2 280 <5 <5 1,0 15,0 0-2 1,0 14,0 0-2 15,6 14,7 8,6 8,5 87 83 2,6 2,6 0,87 0,85 15 14 <2 <2 320 360 <5 < 5* 15 19 19,9 19,4 7,7 7,5 85 82 3,2 3,2 0,87 0,83 14 16 <2 <2 320 320 <5 <5 7 10 10.7.2014 1,7 6.8.2014 2 KA1 = Kaihua KA1 KA2 = Kaihuanjoki 80 KA3 = Kaihua KA3 joht. NO3-N fylli µg/l 4,2 8,3 5,5 5,2 4,6 * = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. 6,0 Liite 8.4 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila 2.7.2014 m 1,6 °C 13,3 13,2 mg/l 9,5 9,3 kyll.% 90 89 mS/m 2,5 2,5 FTU 0,76 0,68 µg/l 15 16 µg/l <2 <2 µg/l 320 310 µg/l <5 <5 µg/l 16 13 21.7.2014 1,7 18,7 17,5 8,4 7,8 90 81 2,9 2,9 0,82 0,76 20 18 <2 <2 310 300 <5 <5 14 15 6.8.2014 2 19,7 19,6 7,7 7,5 84 82 3,2 3,2 0,93 0,81 13 13 <2 <2 310 340 5 <5 10 12 27.8.2014 1,9 16,1 16,1 8,1 8,0 83 81 3,7 3,8 0,93 0,92 17 17 <2 <2 260 280 6 <5 18 13 2.7.2014 13,3 13,0 9,3 9,1 89 87 2,5 2,5 0,80 0,80 15 18 <2 <2 320 320 <5 <5 15 19 21.7.2014 1,6 1,6 1,6 1,7 18,7 17,4 7,9 7,4 85 77 3,0 2,9 0,98 0,92 25 32 <2 12 370 320 <5 <5 46 41 6.8.2014 1,8 19,7 19,5 7,3 6,9 80 75 3,2 3,4 1,0 1,3 17 20 <2 4 360 330 6 7 21 30 27.8.2014 1,9 16,1 16,1 7,6 7,5 77 76 4,2 3,8 1,0 0,97 22 24 7 4 320 390 5 <5 45 50 2.7.2014 1,6 13,4 13,2 9,3 9,3 89 89 2,9 2,7 0,74 0,70 15 15 <2 <2 320 330 <5 <5 15 15 21.7.2014 1,7 19,0 17,5 8,5 8,0 92 83 2,9 3,0 0,85 0,82 20 18 <2 <2 320 300 <5 <5 17 17 6.8.2014 1,9 19,7 19,5 7,6 7,6 83 83 3,2 3,2 1,1 0,88 14 16 <2 <2 350 330 <5 6 9 13 27.8.2014 1,9 16,1 16,1 8,1 8,2 82 84 3,7 3,8 0,97 1,0 17 17 <2 <2 290 270 <5 <5 13 12 2.7.2014 1,6 13,3 13,2 9,3 9,2 89 88 2,6 2,5 0,72 0,72 17 16 <2 <2 340 320 <5 <5 16 17 21.7.2014 2,6 m 1,0 13,0 0-2 1,0 12,0 0-2 1,0 12,0 0-2 1,0 12,0 0-2 1,0 15,0 0-2 1,0 14,5 0-2 1,0 14,0 0-2 1,0 14,5 0-2 1,0 12,0 0-2 1,0 13,5 0-2 1,0 12,5 0-2 1,0 13,5 0-2 1,0 7,0 0-2 1,0 18,1 7,9 84 2,9 0,79 20 <2 320 <5 29 VK5 7,0 18,0 7,8 83 2,9 0,78 20 <2 310 <5 28 VK5 VK5 2,1 0-2 1,0 20,1 7,9 87 3,3 0,87 16 <2 300 6 7 VK5 8,5 19,9 7,6 83 3,4 0,79 17 <2 330 6 9 VK5 VK5 1,9 0-2 1,0 16,2 8,3 84 4,0 0,91 17 <2 290 <5 16 VK5 8,0 16,1 8,2 84 3,8 0,92 17 <2 290 <5 17 VK5 0-2 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK1 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK2 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK3 VK5 VK5 VK5 VK5 5.8.2014 27.8.2014 VK1 = Vanttauskoski P1 VK2 = Vanttauskoski P2 VK3 = Vanttauskoski P3 VK5 = Vanttauskoski P5 joht. NO3-N fylli µg/l 6,3 5,8 4,9 4,6 6,6 8,4 7,6 5,2 6,8 5,8 8,2 4,8 6,7 4,9 7,7 4,3 Liite 8.5 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski aika PK1 PK1 PK1 PK1 PK1 PK1 PK2 PK2 PK2 PK2 PK2 PK2 PK3 PK3 PK3 PK3 PK3 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila joht. 17.7.2014 m 1,4 °C 20,8 19,7 mg/l 8,1 7,4 kyll.% 91 81 mS/m 3,4 3,3 FTU 1,4 1,2 µg/l 18 18 µg/l <2 <2 µg/l 340 380 µg/l <5 <5 µg/l 17 30 7.8.2014 1,9 21,3 20,9 8,0 7,6 90 85 3,9 3,9 1,2 1,2 13 14 <2 <2 330 330 <5 <5 12 18 17.7.2014 1,4 20,7 20,3 8,1 7,6 90 84 3,6 3,4 1,4 1,4 19 20 <2 2 380 380 <5 <5 40 33 7.8.2014 1,8 21,3 21,1 7,9 7,8 89 87 3,9 3,9 1,1 1,1 13 14 <2 <2 430 450 <5 <5 16 13 17.7.2014 1,4 20,7 20,1 8,1 7,7 90 85 3,4 3,4 1,3 1,3 18 16 <2 <2 370 370 <5 <5 21 29 7.8.2014 1,9 m 1,0 12,5 0-2 1,0 12,0 0-2 1,0 5,5 0-2 1,0 5,0 0-2 1,0 6,5 0-2 1,0 6,0 NO3-N fylli 21,2 21,0 7,9 7,9 89 89 3,8 3,8 1,2 1,2 13 14 <2 <2 440 440 <5 <5 13 14 5,1 5,9 7,2 6,3 3,3 0-2 PK3 µg/l 6,2 PK1 = Petäjäskoski PK1 PK2 = Petäjäskoski PK2 PK3 = Petäjäskoski PK3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Voimalohi Oy, Ossauskoski aika OK1 OK1 OK1 OK1 OK2 OK2 OK2 OK2 näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N a-kloro- syv. syv. tila 17.7.2014 m 1,4 °C 20,1 mg/l 7,9 kyll.% 87 mS/m 3,4 FTU 1,4 µg/l 18 µg/l <2 µg/l 370 µg/l <5 µg/l 24 7.8.2014 1,6 20,9 7,7 87 3,8 1,4 13 <2 290 11 14 17.7.2014 1,4 20,2 8,2 90 3,5 1,4 18 <2 380 <5 34 7.8.2014 1,8 m 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 1,0 0-1 21,1 7,8 88 3,9 1,1 14 <2 440 11 19 OK1 = Ossauskoski P1 OK2 = Ossauskoski P3 joht. NO3-N fylli µg/l 5,6 6,1 7,0 6,3 4.3.2014 12.5.2014 14.8.2014 27.10.2014 aika 4.3.2014 12.5.2014 14.8.2014 27.10.2014 aika Al µg/l 23,0 61,0 51 51,0 m 1 1 1 1 °C 0,2 5,2 16,6 0,4 näytesyv. m 1 1 1 1 µg/l 7,2 5,9 5,9 6,8 Ba mg/l 11,3 11,9 9,3 13,0 mg/l 0,9 0,6 0,6 0,8 K kyll.% 78,0 94,0 95,0 90,0 näyte- lämpö- happi happi syv. tila mg/l 5,3 3,4 4,3 4,8 Ca 6,9 6,9 7,3 6,9 pH mg/l 1,5 1,1 1,2 1,4 Mg mmol/l 0,39 0,24 0,32 0,34 µg/l 7,0 14,0 13,0 10,0 Mn mS/m 5,2 3,3 4,2 4,6 alkalini- sähkönteetti joht. väri mg/l 2,3 1,6 2,1 2,3 Na mg/l Pt 30,0 85,0 55,0 35,0 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta) KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois µg/l 280 490 430 270 Fe mg/l 3,6 12,0 6,6 5,1 mg/l 4,1 1,9 3,5 4,3 TIC µg/l 7 13 9 9 mg/l 2,5 7,7 5,3 3,9 TOC µg/l mg/l 14,0 10,0 9,1 12,0 SiO2 µg/l 3 4 3 5 µg/l 3 3 2 3 µg/l 140 240 190 150 µg/l 46 7 3 14 µg/l 5,0 L5 L5 L5 CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N suod. suod. NO3-N mg/l 0,6 0,5 0,6 0,8 Cl mg/l 3,0 1,9 2,3 3,2 SO4 FNU 1 1 1 1 sameus kiintokiintoaine aine karkea hieno 0,4 µm mg/l mg/l L 0,5 0,6 1,0 L 0,5 0,8 0,7 0,5 0,7 Liite 9.1 19.5.2014 5.6.2014 7.7.2014 4.8.2014 1.9.2014 13.10.2014 17.11.2014 21.1.2014 20.2.2014 11.3.2014 29.4.2014 5.5.2014 aika 1 1 1 1 1 1 1 10,8 15,2 20,4 15,3 5,1 0,2 11,9 9,9 9,2 7,9 9,3 11,5 13,3 89 92 88 93 90 92 näyte- lämpö- happi happi syv. tila m °C mg/l kyll.% 1 0,1 10,6 73 1 0,1 10,5 72 1 0,2 11,4 78 1 1,7 12,1 87 1 1,7 12,4 89 6,77 6,57 6,89 6,78 7,14 7,17 7 6,91 6,85 6,85 7,08 6,73 pH 0,22 0,13 0,18 0,22 0,27 0,3 0,28 3,4 2,2 2,8 3,2 3,8 4,2 4,1 110 100 75 75 65 75 90 11 13 11 10 8,6 9,9 11 29 20 15 16 12 13 13 11 3 3 4 3 3 6 350 380 350 310 310 290 300 33 12 4,4 22 15 20 27 2,5 2,5 2,5 2,5 5 2,5 9 7 2 1 1 1 1 1 alkalini- sähkönväri CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N sameus teetti joht. NO3-N mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU 0,4 5,9 45 5,5 9 4 270 79 5 1 0,34 5 45 5,7 12 6 280 94 2,5 1 0,34 4,9 45 11 12 5 290 110 2,5 2 0,32 4,5 50 5,9 18 8 300 81 2,5 4 0,24 3,4 85 10 23 8 370 62 2,5 4 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta) KEMIJOKI OIKARAINEN 2 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois 5,4 2,5 1,6 1,4 1,5 0,75 0,88 kiintoaine mg/l 0,51 0,54 0,78 2,8 2,7 0 1 2 6 2 0 0 1 0 11 18 1 1 0 Fek.entero- lämpök. kokit kolibakt. kpl/100 ml kpl/100 ml 0 0 2 0 0 1 1 0 1 0 Liite 9.2 2,9 µg/l 28 m 1 1 1 1 5.3.2014 15.5.2014 11.8.2014 20.10.2014 17,9 0,5 Al 1 1 11.8.2014 20.10.2014 °C 0,5 näytesyv 1 15.5.2014 aika m 1 µg/l 9,6 Ba 9,1 13,9 12,6 mg/l 10,9 µg/l 0,8 K 96 96 93 kyll.% 76 näyte- lämpö- happi happi syv. tila 5.3.2014 aika µg/l 8,1 Ca 7,38 7,26 6,73 6,86 pH µg/l 2,2 Mg 0,29 0,34 0,19 mmol/l 0,49 mg/l 9 Mn 4,1 5,3 3,2 mS/m 7,2 alkalini- sähkönteetti joht. mg/l 2,3 Na 85 55 140 mg/l Pt 50 väri Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta) OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois µg/l 880 Fe 10 7,7 16 mg/l 4,6 4,01 µg/l 5,18 TIC 12 12 27 µg/l 11 5,29 µg/l 3,64 TOC µg/l µg/l 13 SiO2 2 4 9 µg/l 7 3 µg/l 4 290 230 430 µg/l 280 1 14 20 µg/l 110 2,5 2,5 2,5 µg/l 27 CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N suod. suod. NO3-N 0,85 5,27 2 2 5 1,1 0,63 5 0,7 4 3 11 1 SO4 sameus kiinto- kiinto- Fek.entero- lämpök. aine aine, kokit kolibakt. karkea hieno mg/l mg/l FNU mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 0,88 6,44 2 0,64 2,4 0 0 Cl Liite 9.3 20.2.2014 11.3.2014 24.4.2014 19.5.2014 18.6.2014 16.7.2014 11.8.2014 16.9.2014 15.10.2014 27.11.2014 aika näyte- lämpö- happi happi syv. tila m °C mg/l kyll.% 1 0,1 10,8 74 1 0,2 10,7 74 1 0,7 12,5 87 1 6,3 11,9 96 1 13,5 9,4 90 1 20,8 8,4 94 1 20,4 8 89 1 12,4 9,8 92 1 4,5 12 93 1 0,4 12,9 89 6,8 6,9 7 6,8 6,8 7 7,2 7,3 7,2 7,1 pH alkalini- sähkön- väri CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- Mn Fe Fek.entero- lämpök. teetti joht. NO3-N aine kokit kolibakt. mmol/l mS/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 0,37 5,4 50 5,5 11 5 310 95 14 0,91 3,61 1 0,62 670 11 0 0,36 5,3 45 5,4 12 5 300 110 17 0,84 3,49 2 0,54 700 3 8 0,32 4,8 65 6,8 18 7 340 84 10 0,92 3,3 3 2,7 1000 13 15 0,18 3 130 13 28 10 390 23 2,5 0,6 2,31 5 5,9 1700 6 5 0,15 2,6 90 12 13 2 350 11 6 0,43 1,75 1 1,3 640 2 3 0,21 3,3 70 9,5 13 3 330 3,4 18 0,65 2,43 2 1,3 520 0 0 0,25 3,7 75 10 13 2 320 3,6 15 0,58 2,45 1 1,2 570 3 5 0,3 4,3 60 8,1 12 3 280 9,6 18 0,69 2,79 1 1,1 610 4 2 0,28 4,3 65 9,4 13 4 210 19 21 0,8 3,14 2 1 710 1 3 0,32 4,9 70 8,9 13 5 300 39 32 1,02 3,57 1 0,6 670 12 18 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta) KEMIJ VALAJASKOSKI 13900 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois Liite 9.4 13.1.2014 10.3.2014 7.4.2014 24.4.2014 28.4.2014 6.5.2014 12.5.2014 19.5.2014 10.6.2014 16.6.2014 11.8.2014 2.9.2014 15.10.2014 26.11.2014 µg/l 66 41 31 72 83 89 87 90 79 71 70 46 32 51 m 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 µg/l 0,16 0,13 0,15 0,2 0,18 0,23 0,26 0,26 0,23 0,26 0,24 0,25 0,24 0,18 µg/l 10 8,1 8,7 13 12 10 10 9,5 7,5 7,1 8,3 7,6 6,9 8,2 Ba 0,001 0,001 0,002 0,002 0,004 0,007 0,005 0,006 0,006 0,001 0,001 0,001 0,002 µg/l Hg As Al aika näytesyv 6,96 6,72 6,84 6,88 6,98 6,87 6,99 6,89 6,78 6,89 7,19 7,19 7,21 7,1 mg/l 11,7 10,5 11 11,6 12,1 12,4 12,3 11,9 9,2 9 8,1 9,4 11,8 13,1 kyll.% 80 72 76 81 85 91 94 95 91 90 93 92 93 91 pH happi happi näyte- lämpösyv tila °C m 13.1.2014 1 0,1 10.3.2014 1 0,2 7.4.2014 1 0,5 24.4.2014 1 0,6 28.4.2014 1 0,8 6.5.2014 1 2,5 12.5.2014 1 4,0 19.5.2014 1 5,7 10.6.2014 1 15 16.6.2014 1 15,2 11.8.2014 1 22 2.9.2014 1 14,4 15.10.2014 1 5,2 26.11.2014 1 0,4 aika µg/l 0,0015 0,0015 0,0015 0,005 0,005 0,005 0,004 0,004 0,003 0,003 0,0015 0,0015 0,0015 0,0015 Cd mmol/l 0,38 0,36 0,38 0,35 0,31 0,27 0,24 0,22 0,16 0,18 0,29 0,3 0,3 0,31 väri mg/l 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,6 0,6 0,6 0,4 0,5 0,5 0,5 0,6 0,8 K mg/l 5,9 5,5 5,6 5,4 4,9 4,1 3,8 3,8 2,8 3,0 4,4 4,8 4,9 4,9 Ca mS/m mg/l Pt 6,0 60 5,4 45 5,5 45 5,2 90 4,7 75 4,0 100 3,7 90 3,5 110 2,7 85 2,9 85 4 75 4,2 75 4,3 65 4,7 75 alkalini- sähkönteetti joht. Lapin ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietokanta) KEMIJOKI ISOHAARA 14000 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois µg/l 0,07 0,04 0,05 0,17 0,15 0,15 0,13 0,14 0,07 0,08 0,06 0,05 0,05 0,06 Co mg/l 6,9 5,6 5,7 9,1 9,3 11 12 13 12 11 9,1 9,7 10 10 µg/l 0,49 0,36 0,4 0,45 0,44 0,47 0,45 0,52 0,41 0,5 0,54 0,37 0,39 0,46 Cr µg/l 13 11 13 28 21 23 21 21 18 17 16 13 14 15 µg/l 0,84 1,3 0,35 1,2 0,48 0,45 0,43 0,61 0,73 0,62 1,2 0,9 0,63 0,32 Cu µg/l 9 8 8 8 4 11 11 11 9 7 7 7 9 11 µg/l 0,092 0,11 0,084 0,120 0,099 0,098 0,082 0,100 0,061 0,068 0,092 0,054 0,029 0,057 Pb µg/l 5 7 7 9 7 7 7 5 4 3 2 3 4 5 mg/l 2 1,7 1,8 1,8 1,6 1,3 1,3 1,3 1 1 1,3 1,4 1,5 1,6 Mg µg/l 4 5 5 3 1 4 3 3 2 1 1 2 4 4 µg/l 20 18 20 51 50 47 38 36 32 37 62 32 4,4 27 Mn µg/l 340 340 340 490 410 410 390 400 370 370 350 340 310 330 mg/l 2,1 2,1 2,1 1,8 1,8 1,5 1,4 1,5 1,1 1,2 1,5 1,6 1,8 2 Na µg/l 98 120 110 130 98 61 50 35 18 22 26 17 29 43 µg/l 1 0,32 0,56 0,61 0,49 0,45 0,56 0,52 0,49 0,59 2,6 0,41 0,56 0,45 Ni µg/l 25 13 12 20 7 2,5 2,5 2,5 6 2,5 8 2,5 10 20 CODMn kok.P kok.P PO4-P PO4-P kok.N NO2-N NH4-N suod suod NO3-N µg/l 590 620 720 920 1000 1100 1100 1100 600 630 430 580 460 630 Fe mg/l 0,86 0,94 1,03 1,02 0,95 0,79 0,74 0,71 0,44 0,49 0,66 0,63 0,91 1,06 Cl µg/l 1,9 1,8 1,6 2,2 1,8 2,3 1,6 1,6 1,5 1,5 1,7 0,8 6,7 1,1 Zn mg/l 4,75 3,48 3,8 3,67 3,27 2,75 2,42 2,44 1,66 2,03 2,5 2,54 2,9 3,5 µg/l 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Se FNU 2 2 2 3 3 4 3 4 2 2 2 2 2 1 SO4 sameus µg/l 0,24 0,21 0,24 1,2 0,36 0,4 0,36 0,47 0,28 0,31 0,23 0,24 0,21 0,27 V mg/l 5,11 4,00 3,67 4,56 4,17 2,37 2,08 2,28 2,00 1,87 2,97 3,32 3,28 3,64 TIC mg/l 5,45 4,35 4,14 6,3 6,69 7,82 8,14 8,97 8,7 11,8 7,33 7,68 7,3 7,14 TOC mg/l 9,3 9,3 9,4 8,1 8,4 8,2 7,8 7,5 5,2 5,2 5,7 6,3 6,9 8,5 SiO2 kiintokiintofek. lämpök. aine aine enterokokit kolibakt. karkea hieno 0,4 µm mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 0,58 0,87 4 1 0,25 0,76 1 2 0,25 0,75 2 4,1 2,1 2,4 2,9 3,2 0,25 2,6 3,2 2,3 1,9 0,25 1,8 1,6 1,5 1,4 1,7 1,3 0,94 1,2 0,57 0,69 Liite 9.5 Liite 10.1 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos 1. • 1 kalankasvatuslaitos 2 3 • • yläpuoli Oinaansaaren NE-ranta n. 400 m laitoksen yläpuolella kivikko, raekoko 10-25 mm YKJ 7421157-3520720 2. • • • ensimmäinen alapuolella putaan W-ranta n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 10-30 mm YKJ 7420664-3520599 3. • • • toinen alapuolella putaan S-ranta n. 150 m laitoksen alapuolella kivi, koko 1 x 0,6 m YKJ 7420591 – 3520763 4. • • • kolmas alapuolella putaan S-ranta n. 350 m laitoksen alapuolella kanto YKJ 7420541 - 3520918 1. • • • yläpuoli 180 m laitoksen yläpuolella, paikalla venevalkama ja lato kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ 7413856 - 3520466 2. • • • ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ 7413586 - 3520436 3. • • • toinen alapuolella putaan suu n. 250 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ: 7413386 - 3520290 4 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamon laitos 1 kalankasvatuslaitos 2 3 Liite 10.2 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Seitakorva 1. • kalankasvatuslaitos 1 2 3 • • yläpuoli n. 500 m laitoksen yläpuolella, uoman keskellä betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ 7369544 - 3515649 2. • • • ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella maapadossa laattakivi, koko 1 x 0,5 m YKJ 7368943 - 3515219 3. • • • toinen alapuolella n. 500 m laitoksen alapuolella betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ 7368490 - 3515208 1. • • • yläpuoli n. 100 m laitoksen yläpuolella kivikkoniemi raekoko n. 5-20 cm YKJ 7362608-3492100 2. • • • ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella niemen kärki hiekkaranta, muutama isompi kivi n. 40 cm 7362718-3491947 3. • toinen alapuolella YKJ 7362804-3491659 Oy Arctic Moon Ltd, Kaihuan laitos kalankasvatuslaitos 3 2 1 Liite 10.3 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikaslaitos 1 3 2 1. • • • yläpuoli n. 550 m laitoksen yläpuolella, vastarannalla iso kivi YKJ 7364452 - 3486544 2. • • ensimmäinen alapuolella laiturin betonisen kellukkeen pää YKJ 7363954 - 3486382 3. • • • toinen alapuolella maapato voimalaitoksen vieressä kivikko, raekoko > 30 mm YKJ 7364246 - 3486208 1. • • yläpuoli iso kivi Tuliniemen kärjessä, tie tulee rantaan YKJ 3426445 - 7356501 2. • ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kohdalla, jossa sillan kaiteessa selvä mutka kivikko, raekoko 30 cm YKJ 3426710 - 7356014 kalankasvatuslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski 1 • • 2 3 kalankasvatuslaitos 3. • • • toinen alapuolella n. 300 m laitoksen alapuolella maapadon kulmauksessa, maapadon ja tulvapadon rajalla paikan suurikokoisin kivi YKJ 3426494 - 7355879 Liite 11.1 Kemijoen vesistötarkkailu 2014 Kalalaitosten limoittumistarkkailun tulokset paikka 30.6.2014 4.8.2014 Saarenputaan Lohi, Tapionniemi 1. alapuoli 2 1 2. alapuoli 2 1 3. alapuoli 1 30.6.15 Vesi korkealla, ei kiviä näkyvissä paikka 30.6.2014 4.8.2014 Koillis-Suomen Lohi, Kostamo 1. alapuoli 1 2 2. alapuoli 2 2 paikka 1.7.2014 5.8.2014 Napapiirin Kala, Seitakorva 1. alapuoli 2 2 2. alapuoli 2 1 paikka 10.7.2014 6.8.2014 Arctic-Moon, Kaihua 1. alapuoli 1 1 2. alapuoli 2 1 paikka 2.7.2014 5.8.2014 Napapiirin Kala, Vanttauskoski 1. alapuoli 1 0 2. alapuoli 1 1 paikka 17.7.2014 6.8.2014 Napapiirin Kala, Petäjäskoski 1. alapuoli 3 1 2. alapuoli 1 1 Selitykset: 0 = vähemmän limoittumista kuin vertailupaikassa 1 = saman verran limoittumista kuin vertailupaikassa 2 = jonkin verran enemmän limoittumista kuin vertailupaikassa 3 = huomattavasti enemmän limoittumista kuin vertailupaikassa Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 www.poyry.fi Päiväys 12.5.2015 Sivu 1 (1) Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Oheisena lähetämme Kemijoen vesistötarkkailuraportin vuodelta 2014. Pöyry Finland Oy MMM Lasse Rantala Jakelu Lapin ELY-keskus 4 kpl Kemijoen vesiensuojeluyhdistys 4 kpl Stora Enso Oyj / Marjaana Luttinen Kemijoki Oy / Erkki Huttula Sodankylän Vesi Oy Sodankylän kunta, ympäristötoimi Savukosken kunta, tekninen tsto Savukosken kunta, ympäristötoimi Pyhä-Luosto Vesi Oy Pelkosenniemen kunta, ympäristötoimi Kemijärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos Kemijärven kaupunki, ympäristötoimi Napapiirin Vesi Rovaniemen kaupunki, ympäristötoimi Tervolan Vesi Oy Tervolan kunta, ympäristötoimi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä / Juha Kallo Keminmaan Vesi Oy Keminmaan kunta, ympäristötoimi Saarenputaan Lohi Ay Koillis-Suomen Lohi Oy Napapiirin Kala Oy Oy Arctic Moon Ltd Kaihua Voimalohi Oy Suomen ympäristökeskus, Helsinki Suomen ympäristökeskus, Oulu Kemijoen kalastuskuntien liitto Sodankylän kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Ala-Kemijoen kalastusalue Pöyry Finland Oy
© Copyright 2024