1. No category

Työrauhaa ja lakkojen murtamista 1
Sota-arkistoprojekti päättyy 5
Elkan verkkopalvelut 7
Mikkeli Art & Design Week 2015 9
Työläistilasto-osaston luettelot 13
SUOMEN
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI
2/2015
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
1
Pääkirjoitus
Työrauhaa ja lakkojen
murtamista
”Kunnioita nöyrästi isiesi
työtä”
Nykyisen työehtosopimusjärjestelmän juuret löytyvät talvisodan hengessä vuonna 1940 solmitusta ns.
tammikuun kihlauksesta. Siinä STK
ja SAK tunnustivat toisensa neuvottelukumppaneiksi.
Työehtosopimuksia oli toki tehty ennen tammikuun kihlausta, mutta tuolloin työnantajat ja heidän liittonsa suhtautuivat yleensä nuivasti työehtosopimuksiin.
Tein joku aika sitten selvityksen siitä,
mitä yritysaineistoa tai muuta elinkeinoelämän aineistoa olisi hyvä saada
talteen Elkaan. Haastavan mutta nettiä
hyödyntäen lopulta joutuisasti sujuneen
projektin sivutuotteena sain mielenkiintoista tietoa yritysten historiatietoisuudesta.
Listatessani yrityksiä kävin monen yrityksen kotisivuilla tutustumassa tarkemmin yrityksen toimintaan ja historiaan. Ennakko-oletukseni oli, ettei sivustoilta juurikaan löytyisi kaipaamaani lisätietoa. Mieleeni oli syöpynyt käsitys:
”Meitä kiinnostaa vain tulevaisuus”. Mutta yllätyksekseni kotisivuilla kerrotaan
paljon yrityksen historiasta – jossain
luettelona merkkipaaluista, joissain laajemmin tekstinä. Olennaista on kuitenkin
se, että oma historia nähdään osana
”tietoa meistä”. Yritykset haluavat viestiä, että ne ovat pärjänneet ja tulevat
tulevaisuudessakin pärjäämään tarjoamalla hyviä tuotteita tai palveluja asiakkailleen. Tarina on kertomisen arvoinen.
2
Kuvassa A. Ahlström, yksi yrittäjä-isistä.
Varsinkin perheyrityksissä oma historia
nähdään voimavarana tai suorastaan
velvoitteena yrityksen tuleville sukupolville. Sukuyhtiö Ahlströmillä tämä on
ilmaistu muotoon: ”Kunnioita nöyrästi
isiesi työtä”.
Historia on läsnä myös tulevaisuudessa.
(JL-A)
Kuvassa ruohonjuuritason työtä tekeviä, tunnistamattomia isiä.
Yksi peruste työehtosopimusten
vastustamiseen oli se, että sopimukset eivät työnantajien mielestä
pystyneet takaamaan työrauhaa.
Kun osa lakoista tulkittiin poliittisiksi, työnantajat käyttivät tarvittaessa
järeitäkin keinoja lakkojen murtamisessa. Vuonna 1920 perustettiin
Vientirauha Oy, joka toimitusjohtajansa Martti Pihkalan johdolla ryhtyi
värväämään työvoimaa lakoista
kärsiviin yrityksiin.
Pihkalan kaartin lakonmurtajat soveltuivat työtehtäviin, joissa ei vaadittu paljoa ammattitaitoa. Sen sijaan esim. paperiteollisuudessa oli
osaamista vaativia töitä, joiden suorittamisessa lakkotilanteissa ei voitu
ajatella käytettäväksi Pihkalan kaartin apua. Kyseessä oli avaintehtäviä, joissa pieni joukko työntekijöitä
lakkoillessaan olisi voinut helposti
lamauttaa koko paperiteollisuuden.
Siksi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton toimesta
luotiin Teknisen Työn Turva -nimen
saanut järjestelmä. Siinä kerättiin
joukko työnantajan näkökulmasta
luotettavia työntekijöitä, jotka lakkotilanteissa olisivat hoitaneet ammattitaitoa vaatineet työtehtävät. Ringissä olleet ammattimiehet saivat
palkkiona yhden kuukauden ylimääräisen palkan. Tiettävästi T.T.T. järjestelmää ei koskaan tarvinnut
käyttää. (JL-A)
Metallimiehet marssilla metallilakon aikaan vuonna 1971.
Esimiehet töissä pankkilakon aikaan vuonna 1963 Hakaniemen PYP:ssä.
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
3
Vuoden 1956 yleislakko
Suomen historiaan mahtuu kaikkia – tai ainakin useimpia – ammattialoja koskevia yleislakkoja yhteensä kolme kappaletta. Niistä kaksi ensimmäistä, vuoden 1905
suurlakko ja marraskuun 1917 yleislakko, olivat luonteeltaan selvästi poliittisia lakkoja. Sen sijaan vuoden
1956 yleislakko oli perinteisempi työtaistelu.
Vuoden 1956 yleislakko alkoi 1. maaliskuuta. Samana
päivänä tuore presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen presidenttikautensa. Yleislakon taustalla oli
SAK:n vaatimus 12 markan yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin, jonka työnantajaosapuoli hylkäsi. Lakko kesti
kaksikymmentä päivää (1.-20.3.1956) ja siihen osallistui
noin puoli miljoonaa työntekijää. Lakko päättyi työnantajien suostuttua SAK:n alkuperäiseen vaatimukseen.
Saavutettu ansiotason nousu katosi kuitenkin nopeasti
kiihtyneen inflaation takia.
Elkan arkistoissa on runsaasti aineistoa työtaisteluihin,
ja esimerkiksi tähän vuoden 1956 yleislakkoon, liittyen.
Vuoden 1956 yleislakkoa koskevaa aineistoa löytyy
erityisesti Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n
arkistosta. Oheinen valokuva on peräisin Teollisuuslehden arkistosta, ja se esittää yleislakon sovitteluneuvostoa kokouksessaan 10.3.1956. (OA)
Oikealla uudempien sopimuspainotuotteiden graafista
estetiikkaa 
4
5
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
SOTA-ARKISTOPROJEKTI PÄÄTTYY
Elkan sota-arkistoprojekti on näinä päivinä saamassa monivuotisen urakkansa päätökseen. Viimeiset projektissa kunnostettavat ja luetteloitavat aineistot ovat nyt valmistumassa ja jäljellä on enää yksi valmistuneen aineiston palautuskuljetus Mikkelistä Helsinkiin sekä erilaisia projektin alasajotehtäviä, jotka huipentuvat päätösseminaariin marraskuun lopulla.
Sota-arkistoprojekti käynnistyi v. 2007 EU:n, Itä-Suomen lääninhallituksen ja Mikkelin
kaupungin valmisteluprojektina, jossa rekrytoitiin ja koulutettiin projektin henkilökunta
sekä järjestettiin projektille työtilat ja -välineet. Helmikuusta 2008 alkaen sotaarkistoprojekti on toiminut puolustusministeriön rahoittamana puolustusvoimien budjetin
kautta.
Projektin käynnistyessä arvioitiin kunnostettavaa ja luetteloitavaa sota-arkistoaineistoa
olevan 15 hyllykilometriä (hkm). Tällöin tavoitteeksi asetettiin saada työ päätökseen v.
2013 loppuun mennessä. Myöhemmin, Kansallisarkiston v. 2012 suorittaman tarkemman selvityksen pohjalta, todettiin tällaista aineistoa olevan jopa 18 hkm. Uusien neuvottelujen jälkeen uudeksi tavoitteeksi asetettiin vuoden 2015 loppu ja puolustusministeriöltä saatiin rahoitus kahdelle lisävuodelle.
Ensimmäisinä vuosina projektin suurimmaksi haasteeksi osoittautui saada kunnostusja luettelointinopeus sellaiseksi, että alkuperäinen tavoite voidaan saavuttaa. Vuotuista
käsitellyn aineiston määrää onnistuttiin kuitenkin nostamaan sekä henkilökunnan omin
ponnistuksin että lisäämällä henkilökuntaa budjetin sallimissa rajoissa.
Kahtena viimeisenä vuotena, jatkoprojektin aikaan, tuli eteen uusi haaste. Kevään ja
kesän 2014 aikana ilmeni, että jäljellä olevassa aineistossa on suuria määriä homeisia
asiakirjoja, joiden käsittely projektin tiloissa on terveysriski. Aluksi aineistot, joihin kohdistui home-epäilyjä, jätettiin väliin ja otettiin käsiteltäväksi turvallisempia aineistoja.
Näin saatiin aikaa ratkaista homeongelma. Lopulta päädyttiin palkkaamaan Helsinkiin
konservaattori, lyhyeksi aikaa kaksikin, tunnistamaan homeiset aineistot sekä järjestettiin Mikkeliin alipaineistettu työtila, jossa asianmukaisesti suojautuneina voitiin käsitellä
myös homeisia asiakirjoja.
Nyt, mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen, projekti on lopultakin pääsemässä maaliin.
Projektin sopimukseen kuuluvat aineistot ovat valmistumassa hieman ennen määräaikaa, jonka projektin ohjausryhmä asetti viime keväänä. Kansallisarkiston kolme vuotta
sitten selvittämä määräarvio tarkentui viimeisen vuoden aikana 17 870 hyllymetriksi.
Näiden lisäksi viimeisen vuoden aikana on projektissa käsitelty yli 400 hm ylimääräisiä
projektin rahoittajan hyväksymiä sota-arkisto- ja puolustusvoimien aineistoja. Näin on
voitu pitää projektin henkilökunta kaikkia projektin osapuolia hyödyttävässä työssä keväällä päätettyyn määräaikaan, lokakuun loppuun saakka.
Projektin vahvuus on vaihdellut vuosien aikana 20 ja 30 työntekijän välillä. Koko aikana
projektissa on työskennellyt yli 40 henkilöä. Osa työntekijöistä on ollut sijoitettuna Helsinkiin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteeseen. Projektin päättyessä sen vahvuus
on 28 henkilöä, joista neljä on Helsingissä.
Puolustusministeriön rahoittaman ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset olivat n.
6 milj. euroa, jatkoprojektin kustannukset n. 2,5 milj. euroa eli puolustusministeriö on
rahoittanut Suomen historian kannalta hyvin tärkeän sota-arkistoaineiston saattamista
asialliseen ja käyttökelpoiseen kuntoon yhteensä n. 8,5 milj. eurolla. Kun tähän lisätään
vielä valmisteluvaiheen n. 0,5 milj. euroa, on tämä urakka ollut yhteensä yhdeksän miljoonan euron ponnistus.(SN)
6
7
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
Aikakone, Arkin kulmilta, Elkatoyou...?
Elka tarjoaa palvelujaan yhä enenevässä määrin internetin kautta.
Www-sivustoltamme löytyy monenlaista asia- ja taustatietoa. Arkin kulmilta -blogissa otetaan kantaa ajankohtaisuuksiin ja alan asioihin ja ilmiöihin. Facebook-sivustomme linkittää Elkan materiaalia päivän ajankohtaisiin asioihin. Youtube-kanavamme tarjoaa audiovisuaalista materiaalia arkistoista sekä tapahtumista. Pinterest-profiilimme ja uusimpana
Aikakone-sivustomme tuo asiakkaillemme aihekokonaisuuksiksi koottuja elämyksiä Elkan
materiaalista. Lisäksi FIDAN nettisivut tarjoavat monenlaisia sisältöjä suomalaisen muotoilun historiasta. Kuvia klikkaamalla pääset tutustumaan sivustojen sisältöön. (JJL)
Pinterest
8
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
9
Mikkeli Art & Design Week
2015
Mikkeli Art & Design Week (MAD Week) järjestettiin toista kertaa 19.–20.9.2015. Elka ja FIDA kuuluivat tapahtumaa järjestävään työryhmään ja
toteuttivat tänäkin vuonna monipuolisesti ohjelmaa tapahtumaviikolle.
Mieletöntä muotoilua -näyttely Naisvuoritalolla
tavoitti MAD Weekin aloitusviikonloppuna arviolta
viisisataa kävijää. Kaksipäiväisessä näyttelyssä
esillä oli FIDAn perusnäyttelyn lisäksi Kari Asikaisen ja Timo Saarnion suunnittelemia tuoleja sekä
valokuvanäyttely, jossa esiteltiin taidonnäytteitä
muotoilukilpailuista Forma Finlandia ja Hackman
Design Competition. Tutut tuotteet herättivät jälleen runsaasti muistoja kävijöiden keskuudessa.
FIDAlla oli MAD Weekillä kaksi erilaista muotoilukasvatuksen työpajaa, jotka tavoittivat kokonaisuudessaan lähes 150 henkilöä. Perinteiset muotoilukasvatustyöpajat (21.–24.9.2015) tutustuttivat
peruskoulun oppilaita ja toisen asteen opiskelijoita
FIDAn Mieletöntä muotoilua –näyttelyyn sekä
tarjosi piipahduksen arkistomakasiiniin. Työpajaosuudessa opiskelijat pääsivät kokeilemaan muotoilijan työtä suunnittelemalla tulevaisuuden tuolia.
FIDAn tietopalvelusihteeri (sij.) Elisa Savolainen
ja saamelainen korutaiteilija Inka Kangasniemi
yhdessä Kalevankankaan koulun kuvataideopettaja Satu Puustisen kanssa suunnittelivat ja toteuttivat korusuunnitteluun liittyvän työpajapilotin
25.9.2015. Mukana työpajan ideoinnissa ja mahdollistajana oli Taiteen Edistämiskeskuksen läänintaiteilija Anu-Anette Varho.
Tarkoituksena oli testata, kuinka teollinen muotoilu ja sille ominainen suunnitteluajattelu yhdistyy
saamelaisen korumuotoilun kanssa. FIDAn arkistosta esimerkkeinä olivat Pentti Leskisen korujen
valokuvat, ja Kangasniemi esitteli oman tuotantonsa lisäksi saamelaista kulttuuria erilaisin valokuvin. Työpajaan osallistuivat Kalevankankaan
koulun luokat 6A ja 6B. Oppilaat uppoutuivat tehtävään innokkaasti ja kahdessa tunnissa valmistuivat upeat vuolukiviriipukset. (ES)
KLIKKAA!
Kuvat ovat tapahtumaviikon työpajoista, joissa Fida oli mukana, sekä FIDAn näyttelyistä.
10
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
11
Mikä nyt auttaa?
Viikoittain, melkein päivittäin nykyään tiedotusvälineissä pohditaan Suomen tilaa ja tulevaisuutta. Mutta osattiin sitä ennenkin.
Radiolähetys Suomen talouselämän päivänkysymyksistä.
Suomalaisen Työn Liitto selvitti Snellmanin päivänä 12.5.1945
radiossa laajoille kansalaispiireille Suomen talouselämän päivänkysymyksiä sekä tuon ajan elintärkeitä kysymyksiä ja niitä
tehtäviä, joihin kaikkien oli ”sydämen alttiudella ja sisukkaalla
tahdolla” antauduttava. Puheenjohtajana toimi K. Alho ja keskustelijoina olivat mm. kansantalouden professori, teollisuuden
ja kaupan edustajat, maatalousväen edustaja, Marttojen, kotitalouden ja naisten alojen edustaja, liiketyöntekijöiden piirien
edustaja sekä työväen ammatillisten järjestöjen edustaja. Aiheina olivat tuohon aikaan tietenkin ajankohtaiset asiat, mm. säännöstely ja sotakorvaukset. Mutta keskustelua käytiin myös nykyään tutuista aiheista, kuten yrittäjien ja työntekijöiden asemasta, tuotannon lisäämisestä suhteessa työvoimaan, palkoista
ja maataloustuotteiden hinnoista. Puheenjohtaja Alho päätti
keskustelun lauseeseen: ”Työssä on Suomen voima ja pelastus, nyt kuten ennenkin kovina aikoina”. Keskustelua pidettiin
niin valaisevana ja antoisana, että se painettiin ja julkaistiin
Suomalaisen Työn Liiton julkaisusarjassa numerolla 32. (HS)
Klikkaa kuvaa ja lataa
koko mielenkiintoinen
35 sivuinen teksti
luettavaksesi.
12
13
Työläistilasto-osaston
luettelot
STK:n arkistossa on painettuja Työläistilasto-osaston luetteloita 1920ja 1930-luvuilta. Niitä kai ”mustiksi
listoiksikin” kutsuttiin. Lakkolaisluetteloissa luetellaan lakossa olleet
työntekijät ammattialoittain tai yrityksittäin. Luetteloista löytyy lakkolaisten nimet, ammatit, syntymäajat ja
kotipaikka.
Työläistilaston suositteluluettelosta
nro 1 löytyy järjestäytymättömiä metallityöläisiä. Kirjasen esipuheessa
sanotaan: ”He ovat kaikki olleet
työssä 1927 metallisulun aikana ja
heidät on Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liitto julistanut tavallaan
boikotin alaiseksi” ja, että: ”Luettelossa olevat työläiset ovat siis Suomen Ammattijärjestön vaikutusvallan
ulkopuolella olevia, ja ansaitsevat
sellaisina sekä metallisulun aikana
työssä olleina työnantajain suojelua
ja olisi heille, mikäli henkilöinä ovat
kunnollisia, annettava työtä ennen
muita”. (HS)
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
14
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
15
Tapahtunutta
Tulevaa
Arkistojen päivä Elkassa 14.11.2015
FIDA Designmuseon
seminaarissa 5.5.2015
FIDA osallistui tiistaina 5.5.2015 Designmuseon järjestämään Menetelmiä muotoilukasvatukseen -seminaariin. Tilaisuudessa tutustuttiin erilaisiin muotoilukasvatuksen opetusmateriaaleihin, FIDAn aineisto mukaan lukien. Aineistoihin tutustuttiin tarkemmin työpajoissa. FIDAn
osuuteen osallistui n. 20 muotoilukasvatuksesta kiinnostunutta henkilöä. Työpajasta saadun
palautteen perusteella materiaaliin oltiin tyytyväisiä, ja esille nousi myös hyviä ehdotuksia
oppimateriaalin kehittämiseksi. (ES)
Liikearkistopäivät 2015
Liikearkistoyhdistyksen Liikearkistopäivät järjestettiin Mikkelissä 29.9.-1.10.2015. Tapahtumapaikkana Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Elka.
Kuvassa Mikkelin uusi kaupunginjohtaja Timo Halonen tuomassa kaupungin tervehdystä.
Tästä linkistä pääset tutustumaan päivien ohjelmaan.
Arkistojen tämän vuoden teemana on
rajattomuus, ja Elkassa aihetta käsitellään tietoliikennetekniikan kehittymisen näkökulmasta.
Puhelinliikenteen kehitystä veivipuhelimesta älypuhelimiin esitellään esine-,
kuva- ja asiakirja-näyttelyn avulla.
Mukana on myös mainoksia muistakin
aiheista sekä jo perinteeksi muodostunut, osin jo kadonneita Mikkelin puutaloja esittelevä kuvaesitys
Sota-arkistoprojektin päätösseminaari 26.11.2015
Sota-arkiston
järjestämisprojekti
saapuu maalinsa tämän vuoden loppuun mennessä. Projektin aikana on
käsitelty lähes 19 kilometriä asiakirjaaineistoa. Tervetuloa kuuntelemaan
yhteenvetoa tapahtumista ja saavutuksista! Lähempää tietoa ilmoittautumisesta ja ohjelmasta löydät täältä.
Kesä 2015
Kaikista puheista huolimatta myöskin tänä vuona oli kesä. Siitä todisteena Elisa Savolaisen kesäiset kuvat Elkasta.
Nettisivujen uudistus 2015 aikana
Elkan ja FIDAn nettisivujen uudistaminen tapahtuu
vuoden 2015 aikana. Tule tutustumaan uuteen
raikkaaseen netti-ilmeeseen.
16
17
SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON TIEDOTUSLEHTI 2/2015
18
Ei niin vakavaa asiaa, ettei sitä väänneltäisi. Lakko-sana saakoon myös oman osansa.
JULKAISIJA:
Juomalakkolaisia Lappeenrannassa 1898
Suomen Elinkeinoelämän
Keskusarkisto
Tiedotuslehti
Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa
Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho
tiedotuslehti@elka.fi
Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli
p. 015 321 340
www.elka.fi
Kirjoittajat:
Olli Alm, Elka; OA
Jari Lehtonen, Elka; JJL
Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A
Sakari Nuutinen, Elka; SN
Elisa Savolainen, FIDA; ES
Heljä Strömberg, Elka; HS
Lopuksi giganttinen puujalkavitsi. Kuvassa kissojen
vastatoimet nykyiselle kehitykselle: nau-lakko.