kaikuja ainolasta 2015 netti
Kaikuja Ainolasta Järvenpään Mieslaulajien juhlalehti Järvenpään Mieslaulajat ahkeroivat pitkin vuotta niin esiintymisissä kuin tilaisuuksien järjestäjinä Huhtikuu 26.4. Sibelius-konsertti Keravalla, Kerava-Sali, klo 19.00 30.4. Vapunaaton konsertti ja tanssiaiset Järvenpää-talossa klo 19.00 Toukokuu 1.5. Vappuaamun laulut Prisma-keskuksen portailta klo 9.00 2.5. Pienyhtye Cantanti Senior Ainolassa kesäkauden avajaisissa 7.5. Esiintyminen Tanssikoulu Keto:n kevätnäytöksessä Järvenpää-talossa klo 19.00 23.5. Suurkuoron (Järvenpään- , Keravan- ja Tuusulan Mieslaulajat ja Porvoon Runebergskören BSB) Sibelius-konsertti Ainolan puutarhassa klo 13.00, ilmaiskonsertti Kesäkuu 6.6. Pienyhtye Cantanti Senior Karelia-talossa Helsingissä (yksityistilaisuus) Heinäkuu 1.7. Pienyhtye Cantanti Senior Ainola-seisakkeen avajaisissa Elokuu 14.8. 15.8. 29.8. Esiintyminen Tuusulan Taiteiden Yössä Mukana kävelykatu Jannen piknik-tapahtumassa Suurkuoron Sibelius-konsertti Ainolan puutarhassa klo 13.00, ilmaiskonsertti Lokakuu 8.10. Suurkuoron Sibelius-konsertti Hyrylän lukiossa klo 19.00 Joulukuu Järvenpään taidemuseo 1.3.– 4.10. 2015 KIRJASTOKATU 8, JÄRVENPÄÄ • INFO 040 315 3881 • 6/5/3 € TAIDEMUSEO@JARVENPAA.FI WWW.JARVENPAA.FI/TAIDEMUSEO 5.12. Suuri gaalakonsertti ”Sibelius 150 vuotta, Kaikuja Ainolasta”, Järvenpää-talo klo 18.00 Mukana suurkuoro, Lohjan kaupungin sinfoniaorkes teri, oopperalaulajat Lilli Paasikivi ja Hannu Jurmu, pianisti Mikko Haapaniemi ja salonkiorkesteri 8.12. Suurkuoron Sibelius-konsertti Porvoossa, paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin 15.12. Joulukonsertit Järvenpään kirkossa klo 18.30 ja klo 21.00 Tilaisuuksien alkamisajat ja lipunmyyntitiedot tarkentuvat myöhemmin. Seuratkaa ilmoitteluamme. Kansikuvan ”Jean ja Aino” on muokannut Juha Frestadius kirjan ”Sydämen aamu” kansikuvasta. Toimittanut SuviSirkku Talas. SKS 2001. AVOINNA: MAALIS–HUHTI KE–SU 10–17, TOUKO–LOKA TI–SU 11–18 Aino Sibelius, 1894. Kuva: Daniel Nyblin, Helsinki / Museoviraston kuvakokoelmat. 2 Kaikuja Ainolasta Painosmäärä 24 000 kpl Taitto ja paino SLY-Lehtipainot Oy / Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2015 PÄÄKIRJOITUS Sibelius kuuluu kaikille J ean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865 ja kuoli rakkaassa Ainolassaan Järvenpään kauppalassa 20.9.1957. Tänä vuonna hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta. Väistämättömästi tuntuu siltä, että kuluvan juhlavuoden aikana on tehty ja tullaan tekemään hänen nimissään enemmän tapahtumia kuin kenenkään suomalaisen toistaiseksi. Välillä tulee mieleen, että menossa on vähintään kansallinen kilpailu siitä kuka tekee eniten ja saa parhaan julkisuuden. Asetelmassa ei ole periaatteellisessa mielessä mitään huonoa, kunhan kaikki toimijat muistavat, että itse asia, Jean Sibelius ja työnsä, on tärkeintä, ei se, kuka tekee eniten tai saa suurimman huomion tekemisilleen. Järvenpään Mieslaulajat juhlistaa Sibeliuksen merkkivuotta kolmevuotisella konserttisarjalla, joka alkoi 2013, unohtamatta Aino Sibeliusta ja Ainolaa, puhumattakaan Sibeliuksen säveltämästä musiikista. Erityisesti järvenpääläisen, mutta myös muiden suomalaisten (mies)kuorojen ohjelmistoon pitää kuulua Sibeliusta. Näin olkoon nyt ja aina. Sibelius lienee yksi tunnetuimmista, ellei tunnetuin suomalainen myös maamme rajojen ulkopuolella. Yleisradio järjesti 2004 kansanäänestyksen nimikkeellä Suuret suomalaiset. Alku- ja välierien jälkeen lopulliset tulokset julkistettiin 5.12. pidetyssä finaaliohjelmassa. Jean Sibelius nousi listalla sijalle kahdeksan ollen korkeimmalle sijoittunut taiteilija. Heti Sibeliuksen jälkeen tulivat hänen suu- resti arvostamansa Aleksis Kivi ja Elias Lönnrot. Äänestyksen kymmenen kärjessä listalla ainoastaan viidenneksi sijoittunut Tarja Halonen vaikutti ja vaikuttaa edelleen keskuudessamme. Sibeliuksen kuolemasta on kulunut pian 58 vuotta, mutta hänen musiikkinsa elää varmaankin yhtä kauan kuin klassinen musiikki ylipäänsä. Hyvät lukijat, osallistukaa Sibeliuksen juhlavuoden tilaisuuksiin, tutustukaa hänen elämäntyöhönsä ja teoksiinsa. Mutta ennen kaikkea, vaalikaa Sibeliuksen perintöä ja siirtäkää sitä osaltanne eteenpäin heille, jotka eivät vielä ole tulleet sinuiksi hänen elämäntyönsä ja tuotantonsa kanssa. Kun Suomen liput nousevat tankoihinsa 8.12. on silloin kaksi hyvää syytä juhlia, on Sibeliuksen syntymäpäivä ja samalla suomalaisen musiikin päivä. Sibelius ja hänen taiteellinen perintönsä kuuluu kaikille, joten antakaa myös hänen musiikkinsa kuulua, koska niin kuuluukin olla. Pekka Sallinen päätoimittaja Tässä lehdessä Pääkirjoitus................................................................................. 3 Ainolan puutarhassa............................................................... 25 Sibelius-seurat meillä ja muualla........................................... 4 ”Oma enkeli, kulta Ainoni” Aino Sibelius -näyttely Järvenpään taidemuseossa 1.3.–4.10.2015 . ..................... 27 Jean Sibelius suomalaisen itsetuntemuksen kätilönä....... 5 Aino Porran Ainola-muistoja................................................... 7 Poimintoja Sibeliuksen juhlavuoden tapahtumista Järvenpäässä............................................................................ 28 Kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi vaalii Muistojen Ainola...................................................................... 31 Ainolan perintöä........................................................................ 11 Yhdessä soittaminen on Kellokoskella kivaa..................... 33 Ainolan arkea ja juhlaa Aino Karin päiväkirjamerkintöjen mukaan....................................................................................... 13 Sanasokkelo.............................................................................. 35 Herkkuja Ainolan keittiöstä.................................................... 19 Suuri Sibelius 150-gaalakonsertti ja aikalaistanssiaiset................................................................... 20 ”Janne-sedälle piti aina juosta kertomaan, kun joutsenet saapuivat” Ainolan elämää naapurin pojan muistelemana.................22 Sibeliaaninen sointi on kansallisaarteemme..................... 37 Sibeliuksen mieskuoromusiikki........................................... 39 Järvenpään Mieslaulajat, laulun iloa vuodesta 1948....... 42 Palvelukseen halutaan............................................................ 43 Kaikuja Ainolasta 3 SIBELIUS-seurat meillä ja muualla S äveltäjämestariltamme Jean Sibeliukselta kysyttiin vielä hänen eläessään suostumusta Sibelius-seuran perustamiseksi, mutta hän pyysi lykkäämään sitä kuolemansa jälkeiseen aikaan. Pian Sibeliuksen kuoltua Suomen Sibelius-Seura perustettiin 7.12.1957. Se varasi itselleen nimen Sibelius-Seura, Sibelius-Samfundet, Sibelius Society of Finland. Tämä oli tarpeen, koska heti seuraavana vuonna 1958 perustettiin Hämeenlinnan Sibelius-seura Sibeliuksen syntymäkaupunkiin Hämeenlinnaan ja sitten vuonna 1959 Järvenpään Sibelius-Seura Sibeliuksen kodin Ainolan Järvenpäähän. Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuoden kunniaksi syntyi Hämeenlinnassa Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö kaupungin aloitteesta vuonna 2011. Tänä juhlavuonna se huolehtii juhlavuoden toimistosta ja vastaa monipuolisesta kulttuuriohjelmasta Hämeenlinnassa. Sibelius-Seuralla on kaksi suurta tehtävää. Se järjestää joka viides vuosi kansainvälisen Sibelius –viulukilpailun, joka on maailman johtavia kansainvälisiä musiikkikilpailuja, ja huolehtii Sibeliuksen kaikkien teosten kriittisen edition valmistamises- ta, mikä on Suomen musiikkihistorian suurin tutkimusprojekti ja vaatii 25 vuotta. Kriittinen editio tarkoittaa teosten tutkimukseen perustuvia korjattuja laitoksia. Järvenpäässä on Ainola, Sibeliuksen koti ja kotimuseo, josta vastaa Ainola –säätiö opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Järvenpään Sibelius-seura, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, vastaa Meidän Festivaalin järjestelyistä. Sibelius on innoittanut Järvenpään musiikkielämää monin tavoin, esimerkiksi Järvenpään Mieslaulajien ja Järvenpään Naislaulajien Ainottarien kon- serttitoimintaa, Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius –näyttelyn ja kansainvälisen Sibelius –laulukilpailun. Jokainen voi innolla osallistua näihin tapahtumiin. Kun Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Järvenpäähän lisätään Loviisa, jossa Sibelius vietti nuoruutensa kesiä, ovat Sibeliuksen tärkeimmät kaupungit Suomessa mainittu. Nämä neljä kaupunkia ovat vastikään koonneet matkailureitin ”Sibeliuksen poluilla” esitelläkseen matkailijoille Sibeliuksen elämän tärkeät paikat ja hetket. Harvalla on tietoa siitä, että Sibeliuksella on myös ystäväyhdistyksiä maailmalla, itse asiassa niitä on tänään kahdeksan. Se on ylivoimaisesti suurin määrä ulkomaisia ystävyysyhdistyksiä suomalaiselle taiteelle. Muita tällaisia yhdistyksiä on esimerkiksi Alvar Aallolle ja Arto Paasilinnalle. Yhdistyneissä kuningaskunnissa on peräti kaksi yhdistystä: the United Kingdom Sibelius Society ja Sibelius One. Molemmissa on runsaasti jäseniä. Japanissa on vireä yhdistys, joka järjestää tänä vuonna Kullervon esityksen Tokiossa Laulumiehet kuoronaan. Norjan yhdistys jakaa vuosittain Sibelius –palkin- Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta, Järvenpään Mieslaulajien juhlalehti 2015. 4 Päätoimittaja Toimituskunta Pekka Sallinen Juha Frestadius Kaikuja Ainolasta Reijo Johansson Timo Kurki Paavo Sonkkanen Pentti Tervola non Oslon Filharmonikkojen konsertissa norjalaiselle muusikolle. Saksassa on oma Sibelius –yhdistyksensä. Sir Simon Rattle ja Berliinin Filharmonikot esittävät kaikki Sibeliuksen sinfoniat tänä vuonna sekä Berliinissä että Lontoossa. SibeliusSeura on myöntänyt hänelle arvostetun Sibelius –mitalin. USA:ssa on Sibelius –yhdistys, joka toimii paljolti the Friends of Sibelius Academy -säätiön rinnalla. Uusin yhdistys on Liettuan Sibelius –seura, joka perustettiin 4 vuotta sitten. Se on kooltaan suuri, sillä koko Riian sinfoniaorkesteri kuuluu siihen. Israelissa toimii Sibelius –ryhmä, joka muodostuu sen perustajan Rod Weidbergin ympärille. Jokaisella seuralla näistä on oma Sibelius –ohjelmansa. Sibelius-Seura tulee kutsumaan näiden kahdeksan seuran puheenjohtajat yhteiskokoukseen Helsinkiin joulukuun alussa Sibelius –viulukilpailun yhteydessä. Lauri Tarasti ministeri Sibeliuksen juhlavuoden 2015 projektiryhmän puheenjohtaja Julkaisija Järvenpään Mieslaulajat r.y. Jouninkuja 2, 04420 Järvenpää Toimituskunta työssään A. Edelfelt: Larin Paraske 1893, Hämeenlinnan Taidemuseo. Jean Sibelius suomalaisen itsetuntemuksen kätilönä J ean Sibelius on tullut Porvooseen kuuntelemaan Larin Paraskea, aikansa maineikkainta runolaulajaa. On marraskuu 1891. Juuri Wienistä kotiutuneelle, Kalevala-herätyksen kokeneelle suomenruotsalaiselle kohtaaminen Parasken kanssa osuu oikeaan saumaan. Säveltäjä hämmästelee laulajan venyttelemiä ”pitkiä lopputavuja” samalla, kun ne kiehtovat vastustamattomasti. Kitukasvuiset runosävelmäaiheet suurenevat Sibeliuksen mielessä, ja hän antaa niille alleviivattuja merkityksiä. Uudenlaisen musiikillisen kielen figuuri alkaa hahmottua. Syntyy sellaista ennen kuulematonta, jonka suomalainen tunnistaa omakseen saman tien. Sibelius rakentaa runonlaulusta suomalaisen taidemusiikin perustan “avaimet käteen” –periaatteella. Samalla kertaa käsitellään niin musiikki kuin kieli. Sibeliuksella on kykyä ymmärtää vähästä ja neroutta siirtää kieltä melodioiksi ja harmonioiksi. Siinä häntä auttaa – yllättävää kyllä - juuri ruotsinkielisyys. Puutteellisesti suomen kieltä osaava Sibelius on herkkä kuulemaan asioita, joihin syntyperäisesti kieltä taitava menettää kosketuksen. Siinä missä äidinkieltään puhuva tietää ja vaistonvaraisesti arvaa, siinä kieltä taitamaton kuulee; näin saavat Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisissä mieskuorolauluissa musiikillisen paikkansa painokkaat alkutavut ja lauserakenteen loppupainot. Sanojen nielaistut lopputavut asettuvat heikoille tahdinosille ja saavat lyhyen aika-arvon. Pitkän suomenkielisen lauseen musiikillinen vastine näkyy nuottikuvassa loppua kohti laskevana melodisena kaarroksena. Pitkät sanat kalevalamittaisen säkeen lopussa näkyvät kuudestoistaosina fraasien päätöksissä. Sibelius onnistuu poikkeuksellisessa kokeilussaan nuotintaa suomen kielen rakennetta, sanarytmin ja sanomisen kaarrosta sen sijaan että olisi käyttänyt valmiita runomelodioita tai ns. kansansävelmiä. Hän käsittelee kuoroääniä kuin puhaltimia tai jousia, jolloin laulaja joutuu kamppailemaan yli- pitkien fraasien tai epälaulullisten kuvioiden kanssa. Ei ole harvinaista että musiikki elää omaa elämäänsä laulun tekstistä piittaamatta. Sibelius kirjoittaa sisäisestä käskystä ajattelematta instrumentin mukavuutta tai sitä mihin oli totuttu. Näin Sibelius aloittaa taiteellisen kuorolle säveltämisen Suomessa. Tyylin mallinäyte kuultiin Kullervon esityksessä kevätalvella 1892 ja Ylioppilaskunnan Laulajien pelkästään suomalaisten säveltäjien suomenkielisiä teoksia sisältäneessä konsertissa 1893. Teosten joukossa oli Kalevalan tekstiin sävelletty Venematka, joka sai aikaan kurssin muutoksen kuorolle säveltämisessä maassamme. Kaikuja Ainolasta 5 netta, piirrettiin kasvoja ja pantiin sanoja suuhun. Kuvataiteet olivat alkaneet ammentaa kirjallisuuden luomista mielikuvituksellisista näyistä ja kansalliseepoksen esiin nostamat sankarit olivat siirtymässä kankaille ja freskoiksi. Samanlaista keinoa, jolla kansallista nälkää oli onnistuttu tyydyttämään kirjallisuudessa ja kuvataiteissa ei säveltaiteessa tuntunut löytyvän millään. Yhteyttä herderiläiseen, ”oppimattoman rahvaan luonnonmukaisen, runollisen luomiskyvyn alkulähteeseen” ei osattu taidemusiikille merkityksellisenä edes etsiä. Aina 1800-luvun viimeiselle kymmenykselle asti musiikin alueella elettiin henkisessä maanpakolaisuudessa ja pelkkien maahan kulkeutuneitten virtausten varassa. Suomenkielisiä kuorosävellyksiä ja kansanlaulusovituksia oli tehty kyllä kiihtyvällä tahdilla, mutta malli oli otettu suoraan Keski- Sibelius 150 vuotta Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in Euroopassa vakiintuneista sovitustyyleistä ja maahan kulkeutuneista suosituista melodioista jotka otettiin käyttöön suomenkielisin tekstein varustettuina. Jean Sibeliuksen luoman runolauluyhteyden tärkeyttä korostaa se huomattava harppaus, jonka Kullervo, Venematka ja muut opus 18 mieskuorolaulut (Saarella palaa, Terve kuu, Sortunut ääni, Sydämeni laulu, Metsämiehen laulu) saivat aikaan suomalaisessa säveltaiteessa. Vaikka Toivo Kuulan, Leevi Madetojan tai Selim Palmgrenin tuotannossa ei suoranaista sibeliaanisuutta voi kuullakaan, soi niissä kuitenkin sellaisia kansallisiksi tunnistettavia äänenpainoja, joita ennen Sibeliusta ei ollut kuultu. Teosten aihepiirit, tyylilliset ja tonaaliset ratkaisut joutuivat uudelleen arvioinnin kohteeksi, kun eurooppalaisten virtausten ohella ja esikuviksi nousivat suomalaisen kansanrunon ja runolaulun kätköistä pal- jastuneet musiikilliset mahdollisuudet. Matti Hyökki LÄHDE Hyökki, Matti. 2003. Hiilestä timantiksi. Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä. Helsinki: Sibelius-Akatemia Kuva: Markku Pihlaja Tajutaksemme Sibeliuksen merkityksen yhtenä syntymässä olevan kansakunnan kätilöistä on kelattava kauemmaksi: Porvoon valtiopäivät 1812 oli alkanut ravistella Suomea hereille kuin Tuonelan virrasta koottua Lemminkäistä. Irrottautuminen Ruotsista ja uuden isännän, Venäjän myöntämät privilegiot panivat kansakunnan etsimään omaa hallinnollista ja kulttuurista tahtotilaa. Orastava kansallistunto tarvitsi polttoaineekseen uskottavia kulttuurisia tunnuksia kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja musiikissa. Elias Lönnrotin Kalevala ehti ensimmäiseksi. Muutama vuosikymmen myöhemmin ilmestyivät Johan Ludvig Runebergin Saarijärven Paavo ja Vänrikki Stoolin tarinat ja heti niiden vanavedessä Aleksis Kiven Nummisuutarit ja Seitsemän veljestä. Näillä teoksilla luotiin syntymässä olevasta kansakunnasta kuvaa, avattiin suomalaista luon- Matti Hyökki professor, DMus VAIHTOAUTOJA www.erikoisvaihdokit.fi Auto-Ekroos Oy Sulantie 17, tuuSula Erik Tawaststjerna SIBELIUS Otava 1495 Risto ja Ritva Lehmusoksa SIBELIUKSEN PÖYDÄSSÄ Auditorium Kustannus sa a Lehm usok Risto ja Ritv N JEAN SIBELIUKSE PÖYDÄSSÄ Sibeliuksenkatu 21, 04400 Järvenpää Puh. +358 9 279 2505 GSM +358 40 580 6104 renja.koli@gmail.com www.colenne.fi 3995 Anna Krohn, Lasse Lehtinen, Janne Virkkunen MINÄ JA SIBELIUS 20 näkökulmaa säveltäjämestariin Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö 4995 LÄMPÖPUMPUT • LAITTEET, ASENNUS, HUOLTO PYYDÄ TARJOUS • ILMAINEN ESITTELYKÄYNTI JÄRVENPÄÄ Rantakatu 5 ILMALÄMPÖPUMPPU JÄÄHDYTTÄÄ JA LÄMMITTÄÄ www.enelux.fi | 050-526 5776 | enelux@enelux.fi 6 Kaikuja Ainolasta Aino Porran Ainola-muistoja T apasimme Aino Porran hänen kodissaan Helsingissä tammikuun puolivälin paikkeilla keskustellaksemme hänen urastaan ja lapsuusmuistoistaan, jotka liittyvät merkittävin osin hänen muistoihinsa mummista, papasta ja vierailuista Ainolaan. Aino muusikkona Aino on Jean ja Aino Sibeliuksen tyttären Margaretan ja Jussi Jalaksen nuorin lapsi. Ammattimuusikko, soittimet oboe ja englannintorvi, Kansallisoopperan orkesterissa 1968 – 2011, jolloin jäi eläkkeelle 43 vuoden uran jälkeen. Hän aloitti oboen soiton 14-vuotiaana. Jatkaa edelleen soittamista esimerkiksi puhallinkvintetissä ja muissa kokoonpanoissa. Hän on Jean Sibeliuksen oikeudenomistajien kollegion puheenjohtaja. ”Ensimmäinen soittimeni oli piano, mutta halusin jonkin orkesterisoittimen ja 14 vuoden iässä aloitin sitten oboen soiton. Valintaani vaikutti varmasti paljolti se, että Jussi-isäni piti oboen äänestä erityisen paljon. Luonnollisesti kotona soitettiin usein, koska veljeni soitti huilua ja sisareni viulua. Aloittaessani oopperan orkesterissa 1968 vähän yli 20-vuotiaana, pestistä tulikin todella pitkä, sillä työtä jatkui aina vuoteen 2011. Sain soittaa vanhassa talossa, jota nykyisin kutsutaan Aleksanterin teatteriksi ja sitten uuden oopperatalon valmistuttua 1993 siellä aina eläkkeelle jäämiseeni saakka. Mielestäni silloin oli juuri sopiva aika antaa tilaa nuoremmille.” ”Mutta en minä vielä ole soittamista lopettanut. Olen mukana puhallinkvintetissä ja muutoinkin olen ilokseni havainnut, että me vanhemmat muusikot olemme kysyttyjä ja haluttuja monenlaisiin tilaisuuksiin vahvistamaan amatööriorkestereja. Tämä työskentely ja esiintymiset ovat erittäin hauskoja ja nautittavia, koska enää ei ole niin merkittäviä esiintymispaineita. Kun lisäksi oboen soitto on merkittävin osin myös vahvasti fyysistä toimintaa, niin hoitaahan soittaminen myös kuntoa, ei tar- vitse käydä salilla.” Ero vanhan ja uuden oopperatalon välillä on luonnollisesti huikaiseva. Bulevardin vanha venäläinen teatteri tuli oopperan käyttöön 1918 -1919 ja vuosikymmenten kuluttua uusi oopperatalo lopulta valmistui 1993. Millaisia muistoja teillä on vanhasta talosta ja miltä muutto uusiin moderneihin tiloihin tuntui ja mitä se vaikutti työskentelyyn? ”Vanhassa talossa orkesteri oli luonnollisesti soittajamäärältään nykyistä pienempi, tilaa oli vähän, mutta henki oli hyvä ja läheinen, koska kaikki tunsivat kaikki. Ajoittain oli ahdasta, mutta kyllä Wagnerin musiikin vaatima määrä soittajia saatiin mahtumaan orkesterimonttuun.” ”Uudessa oopperatalossa ensimmäinen näkemäni esitys oli Joutsenlampi, ja muistan elävästi joutsenten parven lavalle tulon. Niitä riitti ja riitti, melkein loputtomasti verrattuna vanhan talon paljon pienempään näyttämötilaan.” Ainola siirtyy valtiolle 1972 ja avataan yleisölle 1974 Millaisia tunteita Ainolan myynti valtiolle ja sen avautuminen parin vuoden kuluttua yleisölle herätti? ”Mummin kuoltua 1969 kävin kyllä Ainolassa, mutta en käynyt sisällä, en vain voinut. Kävin kyllä papan ja mummin haudalla, mutta sisälle taloon menin vasta noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua mummin poismenosta. En vain voinut mennä sisälle, koska Ainola ei enää ollut meiKaikuja Ainolasta 7 dän. Nykyisin suku kokoontuu vuosittain Ainolan puistoon 10.8. Aino-mummin syntymäpäivänä eikä silloin painopiste ole musiikissa, vaan sukulaisten keskeisessä seurustelussa.” Lapsuusmuistoja Ainolasta ja muualta 1950-luvun alusta vuoteen 1969 ”Olin noin kymmenvuotias, kun pappa kuoli. Kävimme paljon Ainolassa papan vielä eläessä ja päivittäisissä toimissa olivat mukana mummin lisäksi talon henkilökuntaan kuuluneet Helmi Vainikainen ja Aino Kari. Ainolan henki liittyy muistoissani erittäin vahvasti myös heihin. Meistä lapsista oli oikein hauskaa olla keittiössä ja viihdyimme siellä hyvin. Minusta oli erityisen mukavaa olla aina Ainolassa, koska siellä oli hyvällä tavalla pysähtynyt tunnelma ja kaikki ihmiset olivat ystävällisiä toisilleen.” Kuinka usein Ainolaan matkattiin ja oltiinko siellä pitkiä aikoja? ”Ainolassa ei välttämättä oltu kovin pitkiä aikoja kerrallaan, mutta yön yli kestäviä käynnit yleensä olivat. Meillähän oli oma kesäpaikka Heinolassa, mutta kun sieltä palailtiin kaupunkiin, niin meidät lapset vietiin Ainolaan siksi aikaa kun Helsingin koti otettiin taas käyttöön. Meille tuli auto melko myöhään, joten lapsena mentiin useimmin Ainolaan taksilla, joskus harvoin bussilla. En muista, että junaa olisi käytetty näillä matkoilla, mutta junan ääni ja vihellys kuului ihanasti Ainolaan.” Ainola ja sen asukkaat ovat erottamaton osa suomalaisen musiikin ja kulttuurin historiaa. Milloin teille selvisi, että ette kuulu ihan tavalliseen perheeseen ja sukuun vaan tunnettuun kulttuurisukuun? ”Ei se minulle oikeastaan selvinnyt lapsena koskaan. Joskus koulussa papasta ja hänen työstään vähän puhuttiin, mutta se oli minulle osa tavallista elämää. 8 Kaikuja Ainolasta Kuvassa vasemmalta Santeri Levas, Aino Sibelius, Jean Sibelius. Kuvaaja Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo Vasta papan siunaustilaisuuden ja hautajaisten aikaan oivalsin, kun kadunvarret olivat täynnään yleisöä, ajettiin mustissa autoissa ja oli ylioppilaskulkue, että kyllä tämä on jotain suurta ja osittain epätodellista.” Papan suuruus alkoi näin valjeta mutta oliko pappa vai isä musiikillinen idolinne? ”Eipä ollut kumpikaan. Vasta kun aloin soittaa ja pääsin mukaan orkestereihin idoleiksi ja esikuviksi nousivat vanhemmat soittajat ja ammattimuusikot. Kun olin papan eläessä niin nuori, en koskaan soittanut hänelle. Eikä kenellekään tullut mieleenkään meistä nuoremmista soittaa Ainolassa. Ainoastaan serkkuni Jan Ilves, tätini Katarinan poika, joka on diplomipianisti, joskus soitti papalle ja sai pientä musiikillista ohjausta.” Mitkä laulut tai melodiat jäivät ensimmäisenä mieleenne, mitä myöhemmin Ainolassa soitettiin tai laulettiin? ”Kun mummi sai tietää, että olen aloittanut oboen opiskelun, hän oli hyvin ihastunut valintaani. Pappahan piti suuresti puupuhaltimista ja sävelsi Lemminkäinen-sarjan, jonka yksi osa on Tuonelan Joutsen. Siinä on valtavan hieno englannintorvisoolo, jota olen onnekseni saanut soittaa ammatissa ollessani. Vakanssinihan oli oopperan orkesterissa nimenomaan englannintorven soittaja. Mutta joululaulut ovat ensimmäiset mieleen jääneet melodiat. Nämä ovat papan säveltämät On hanget korkeat, nietokset, jolla Ainolan joulu alkoi, ja En etsi valtaa loistoa. Myös jotkin Chopinin melodiat ovat jääneet mieleen, joita olen varmaan kuullut veljeni Riston tai isäni soittavan päiväunieni lomaan. Kun kävin jo lapsena paljon oopperassa, niiden vaikutus lapsen mieleen oli melkoinen. Muistan kerran esittäneeni Rigolettoa leikkipuistossa, mutta siinä vaiheessa kun Rigoletto löytää säkkiin suljetun ja kuolemaa tekevän tyttärensä Gildan, puistotäti ymmärrettävistä syistä alkoi pidä- tellä tätäkin esitystä. Minun oli kuitenkin lapsena aika helppo ymmärtää oopperoiden tapahtumat vain tarinoiksi, koska rooleja esittävät taiteilijat vierailivat usein meillä ja olivat tuttuja ihmisiä.” Siirrytään takaisin Ainolan muistoihin ”Vierailuilla ollessa nukuttiin yleensä vierashuoneessa, mutta jos olin yksin vierailulla, niin mummi laittoi minut oman huoneensa viereiseen huoneeseen. Sieltä muistan Beethovenin tumman patsaan, jonka syvältä päästä tuijottavat silmät olivat lapsesta melkein kammottavat. Tiedän, että pappa tykkäsi erityisesti nuorempana hassutella lasten kanssa. Meidän aikana ei ollut sellaista, vaan lähinnä hän seuraili meidän touhujamme mummin kanssa. Mehän kokosimme hyvin usein suuria palapelejä kirjastossa. Kuvat olivat monesti maisemakuvia ja palat olivat taidokkaasti vanerista lehtisahalla sahattuja. Monesti helpotimme kasaustyötämme lajit- telemalla palasia ennakkoon erilaisiin laatikoihin, joskus jopa papan tyhjiin sikarilaatikoihin. Hyvin usein pappa istui lempituolissaan ja poltti sikaria, jonka tuoksu oli lapsesta erityisen hyvä ja kotoinen.” Mitä erityistä on jäänyt mieleen papasta? ”Hän oli tosi innokas käymään kävelyllä lähiympäristössä. Päivittäin hän saattoi tehdä kolmekin kävelyretkeä ja aina tyylikkäästi pukeutuneena. Muistan hänet pukeutumisen lisäksi erityisestä ryhdikkyydestään. Luonto oli hänelle erityisen tärkeä ja hän piti linnuista. Me lapset tunsimme myös linnut ja kasvit, lintu- ja kasvikirjat kuluivat käsissämme. Kun papalle kertoi luontohavainnoistaan, vaikkapa jostain linnusta, hän ilahtui suuresti. Pappa nukkui yleensä aika myöhään. Aamutoimien jälkeen hän otti monesti lapsen kädet käsiinsä silmissään kaihomielinen katse. Ehkä hän olisi halunnut mukaan lasten leikkeihin. Mutta kaikesta välittyi selvästi se, että hän piti lapsista erittäin paljon.Ainolassa vallitsi niin ihmeellinen ja rauhallinen tunnelma, että lapsille ei tullut mieleenkään remuamalla pilata hienoa tunnelmaa. Mitään tiukkoja sääntöjä ei ollut eikä niitä tarvittu.” Muistikuvia mummista, Aino Karista ja Helmi Vainikaisesta ”Puuharha oli mummille erittäin tärkeä vanhaksi saakka. Mummi muisti ja tunsi hyvin nuoremman polven lapset. Kun pappa kuoli 1957, äitini ja tätini päättivät, että Ainolassa olisi aina joku paikalla mummin seurana. Ylioppilaskeväänäni vietin erityisen paljon aikaa Ainolassa mummin seurana. Silloin koottiin paljon palapelejä ja keskusteltiin elämästä eikä tunnettu ikärajoja. Puutarhassa käveltiin usein ja puuhasteltiin jotain pientä. Minulla oli hieno tunne siitä, että en ole vanhan ihmisen, vaan kaverini seurassa.” Ainolan väkeen kuuluivat oleellisesti Aino Kari ja Helmi Vainikainen ”Helmi teki ruokaa ja viihtyi hyvin keittiössä. Lisäksi hän tunsi linnut erinomaisesti ja kertoi kernaasti havaintonsa niistä. Aino Kari puolestaan oli papalle läheinen ja hienosti läsnä. Jos pappa oli kadottanut vaikka jonkin nuotin, hän saattoi antaa Ainolle seuraavat tuntomerkit: ”Siihen on kirjoitettu semmoista syheröä toiselle puolelle ja toinen puoli on tyhjä, se on nuotti.” Ja useimmiten Aino sen kadonneen paperin löysi erittäin nopeasti. Mummi loukkasi lonkkansa ollessaan jo reilusti 90-vuotias. Kotiuduttuaan sairaalasta takaisin Ainolaan, vaikka hänellä oli vakituinen hoitaja, päättivät jo Ainolan uransa kertaalleen päättäneet Aino ja Helmi palata vielä takaisin huolehtimaan Aino Sibeliuksesta ja Ainolasta. Se oli todellista omistautumista.” Papan rakas kortti Ainolle Pieni Aino kirjoitti joulukuussa 1952 papalle pikkuisen onnittelukirjeen ollessaan vasta kuusivuotias. Pappa vastasi Ainolle ja luonnollisesti tikkukirjaimin, koska Aino ei silloin vielä hallinnut kaunokirjoitusta. Ainola Sibeliusten kotina ja tärkeänä taiteen synnyinsijana siirtyi historiaan Ainon kuollessa 1969 mutta heräsi uuteen eloon ja kukoistukseensa valtion ostettua Ainolan 1972. Ainolasäätiön perustaminen ja Ainolan avautuminen 1974 yleisölle oli kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittävä tapahtuma, ei ainoastaan kansallisesti vaan kansainvälisesti. Kauan eläköön Sibelius ja Ainola. Kuvat ja teksti Pekka Sallinen Kaikuja Ainolasta 9 JÄRVENPÄÄLÄISTEN TERVEYTTÄ TUKEMASSA *Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min. Terveystalo on täyden palvelun lääkärikeskus, jossa saat aina ammattitaitoista ja ripeää apua vaivoihisi. Saman katon alla yleisja erikoislääkärit, sekä työterveys-, kuvantamisja laboratoriopalvelut. Sibeliuksenkatu 15 04400 Järvenpää ma–to 8–20, pe 8–16, la–su 10–14 www.terveystalo.com Kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi vaalii arvokkaalla tavalla Ainolan perintöä A inola oli tuttu vierailupaikka Railille jo hänen lapsuudestaan alkaen. Hänen Ainola-kokoelmaansa kuuluu Aino Karin jäämistöä päiväkirjoineen. Aino Kari on Railin täti, joka teki elämäntyönsä, kaikkiaan yli 57 vuotta, Ainolan sisäkkönä. Päiväkirjamerkinnöistä Raili on koostanut merkittävän määrän artikkeleja Tuusula-Seuran Aikakirja-nimisiin vuosijulkaisuihin. Niissä julkaistut merkinnät kattavat ajanjakson 25.8.1939 – 12.4.1948. Aikakirjat on julkaistu vuosittain välillä 1989 -1998. Aikakirjat löytyvät esimerkiksi Järvenpään kirjastosta. Luonnollisesti Raililla on omiakin muistoja Ainolasta ja sen asukkaista. ”Olin korkeintaan noin kuusi tai seitsemän, kun olin käymässä Ainolassa. Olimme olleet mustikassa ja käteni olivat luonnollisesti aivan tuoreen siniset. Sibelius, joka tunnetusti piti lapsista erittäin paljon, sieppasi minut syliinsä, ja vaalea kesäpukunsa sotkeentui Kuvassa kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi Jean Sibeliukselta saamansa valokuvan kera. Etualalla on osa hänen Ainola-arkistostaan. oikein kunnolla, mutta ei hän siitä mitenkään harmistunut.” ”Kun valmistuin opettajaksi 1957 ja sain ensimmäisen virkani, Sibelius onnitteli minua ja antoi lahjaksi signeeraamansa valokuvan saatesanoilla: Pidä tätä seinälläsi niin kauan kunnes saat arvokkaampia tai parempia kuvia.” Tämä on Railin viimeisiä muistoja Ainolasta Jean Sibeliuksen vielä eläessä. Raili on toiminut Tuusulan Rantatien alueen taiteilijakohteitten oppaana vuosia, ja niiltä ajoilta on hänen mieleensä jäänyt erään vieraan toteamus Ainolan keittiössä: ”Mitä ne ihmiset puhuu? Ei se Aleksis Kivi ollut köyhä, kun hänellä on ollut näin hieno talokin.” Todistakoon tämä lausuma osaltaan, että Ainolasta kannattaa edelleen kirjoittaa ja sitä esitellä, jotta Ainola ja Sibeliuksen elämäntyö säilyvät kirkkaina mielissämme. Teksti ja kuva Pekka Sallinen ” Siinä ne tulevat, minun nuoruuteni linnut” Tässä ja muualla lehdessä esiintyvät Sibeliuksen sanontojen lainaukset ovat Erik T. Tawaststjernan kirjasta Sibelius. Kaikuja Ainolasta 11 Kutsu enkeli vierailulle KUKKA • PUUTARHA • HAUTAUSPALVELU Alhotie 6, Järvenpää Puh. 09-279 7070 www.jarvenpaankukkatalo.fi Maanantaisin, viikon aluksi saat sähköpostiisi viestin Järvenpään seurakunnalta. Viesti sisältää ajatuksen alkavalle viikolle, rukouksen ja vinkin jostakin seurakunnan tapahtumasta. Viesti on maksuton ja voit keskeyttää sen silloin, kun itse haluat. Tilaa seurakunnan tervehdys osoitteesta www.jarvenpaanseurakunta.fi/viesti.asp. 12 Kaikuja Ainolasta Palvelemme ark. 8–20, la 8–18, su 9–18 Tervetuloa! Ainolan arkea ja juhlaa Aino Karin päiväkirjamerkintöjen mukaan Tuusulalainen kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi piti 25.2.2004 Järvenpää-talossa Laurea-ammattikorkeakoulun luentosarjassa ”Ainola 100 vuotta” esityksen otsikolla ”Ainolan elämää kotiapulaisen Aino Karin silmin.” Aino Kari piti päiväkirjaa Ainolan tapahtumista vuosikymmeniä ja tämä artikkeli perustuu hänen päiväkirjamerkintöihinsä, joiden pohjalta Raili esitelmänsä piti. (Esitelmän tiivistäen muokannut Pekka Sallinen) Käytetyt lyhenteet ovat AK eli Aino Kari ja Hellu eli Helmi Vainikainen A ino Karin kesälomaajaksi suunnitellun lastenkaitsijan tehtävä Ainolassa jatkui kaikkiaan 57v 3kk ja 6 pv. Nuori tyttö, juuri Tuusulan kansanopiston käynyt, kehittyi taiteilijaperheen parissa samanikäisten tytärten keskellä. Melkoisesta villivarsasta, muistelmien mukaan, tuli lämmin, avarakatseinen, toisten auttamisesta elämänpolkunsa valinnut ”Ainolan toinen Aino.” Hänen työparinaan oli Halosenniemestä siirtynyt Helmi Vainikainen, joka viihtyi Ainolassa saman ajan kun Aino Karikin. Artikkelin alkuosa alkaa vuodesta 1911 AK:n tullessa Ainolaan. Hänen aloittaessaan siellä oli asuttu jo kuuden vuoden ajan. Alakerta oli käytössä ja kesällä 1911 yläkertaan rakennettiin huoneita laajemman remontin yhteydessä. AK:n aloittaessa Jean Sibelius oli 45-vuotias, Aino Sibelius 39 vuotta ja tyttäristä Eva 18 v, samanikäinen kun AK, Ruth 17, Katarina (Kaisa) 8v, Margareta (Piiu) 3v ja nuorin tytär Heidi Kristina oli syntynyt 1911. Hänen hoitajakseen AK pyydettiin kesän ajaksi ennen kuin alkaisi syksyllä ammattiinsa tähtäävän koulutuksen. Kuvassa Hellu vasemmalla ja Aino oikealla. Kuva Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo. Kaikuja Ainolasta 13 Päiväkirjamerkinnät alkavat 1911 AK aloittaa näin: 17. päivänä heinäkuuta 1911 tulin Ainolan mäkeen Sibeliukselle. Ensin tapasin Kaisan. Niin päivä meni hiljalleen, toiset leipoivatkin. Yöseeksi menin Järnefeltille Mimmin luo. Juttelimme niitä näitä. Nukkumaan menimme klo 11 aikaan. Seuraavana aamuna heräsin klo 8, puin pian ja tulin tänne. Tavallisessa touhussa kului sekin päivä. Illalla olin saunalla lasta katsomassa, kun Helmi tuli ylös. Oli hauskaa, kun sain siellä vähän lukea. lllalla rupesimme Annan kanssa kyökin lattialle makaamaan kello 11. Elokuun 6. sunnuntaina oli hirmuisen kuuma päivä. lllalla rouva,Tutteli, Kaisa ja minä menimme kansanopistolle iltamiin. Ruth lausui siellä mieltä kiinnittävällä tavalla runon. Kotiin pääsimme Lepolan hevosella. AK luki paljon. Hän mainitsee teokset Vuosten vieriessä ja Tulitikkuja lainaamassa. Elokuun 9. keskiviikkona puuhasimme hiki päässä kihlajaisia Evalle. Vieraat tulivat klo 7 aikaan. Onnittelumaljojen jälkeen oli runsas ateria. llta kului yhteen saakka, ennen kuin vieraat alkoivat tehdä kotiin lähtöä. Silloin mekin kilistimme lasejamme kihlaparin kanssa. Kello lähenteli kahta, ennen kuin selvisimme nukkumaan. Elokuun 10. päivä on rouvan syntymäpäivä. Koko päivän salissa kirjoitettiin kihlakortteja ja vieraita tuli koko päivän. lllalla soittivat vuoron perään ja näytti olevan oikein juhlatunnelma. Seuraavana aamuna Anni alkoi jo aikaisin leipoa Susannalle rinkeliä ja minä laitoin kahvipöy- Aino Sibelius kasvihuoneessaan. Kuva Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo. dän Hellulle (Helmi Susanna), johon panin myös onnittelukortit. Sitten Anni vatkasi hänelle sokerikakun, johon tuli jauhojen puuttuessa perunajauhoja. Se ei onnistunut ensinkään. Päivällä Anni leipoi toisen kakun, josta tuli vallan mainio. Päivällä koko talon väki nautti sitten Susannan päivän kahvit. Seuraavana sunnuntaina, (13.8.) päivällä alkoi salamoida hurjasti ja ukkonen jyristä. Olin Annin kanssa ryytimaalla herneitä noukkimassa ja saimme vettä ”Sanotaan, että naimisiinmeno on taiteilijan tuho. Mutta minun kohdallani asia on päinvastoin.” 14 Kaikuja Ainolasta niskaan oikein Porvoon mitalla. Menimme ylös taloon ja laitoimme kahvin pöytään. Sitten menimme lastenkamariin ukkosta pakoon kun keittiössä oli niin alastonta, kun ei ollut kattoa. lllalla sade taukosi ja herrasväki lähti ajelemaan. Päivällä katsoin Heidiä lastenkamarissa. Päivälliseksi oli haettava herneitä kartanon pellosta. Tänään syötiin päivällinen ulkona, kun sisällä miehet laittoivat ovia. Poimimme mustia viinimarjoja ja keitimme mehua ja hilloa. Seuraavana päivänä satoi vähän päästä. Keittiöön tuli katto ja akkuna; joten sinne tuli vähän lämmintä. Kokonaista 10 miestä oli silloin töissä. Sen jälkeen jäi vain kaksi miestä Keravalta ovia laittamaan. Keittiö valmistui viimeiseksi, maalarit laittoivat paperit keittiön seinään. Syyskuun 6. pnä työmiehet lopettivat työnsä ja remontti oli tällä kertaa ohi. Pyykinpesu remonttikesänä suoritettiin Järnefelttien rantasaunalla ja tuotiin käsirattailla kotiin saunan luo kuivumaan. Pyykin pesu ja käsittely kesti useampia päiviä, puhdasta pyykkiä vietiin myös Järvenpäähän silittäjälle. Ainolan omassa saunassa oli eteistilassa pata ja tilaa pyykkipaljuille. Saunaa kesällä 1911 ja etenkin saunatupaa käytettiin remontin aikana osaksi keittiönä. Ainolassa oli ollut useita apulaisia vuosien varrella. Helmi Vainikainen oli tullut taloon 1908 Margareta-tyttären syntyessä häntä hoitamaan. AK:n päiväkirjassa lukee syyskuun 1. päivänä 1911: rouva pyysi, että Helmi ru- peaisi Ainolan köksäksi ja minä tulisin olemaan sisäkkönä. Jokin vieras tulisi lastenhoitajaksi. Vielä pari löytöä päiväkirjamerkinnöistä vuodelta 1911: 20.9.: lllalla Helmi ja minä valmistimme pikkuleipätaikinan, ja paistoimme piparpähkinöitä. 3.10.:Väinö Lehtinen, joka kuljetti hevosellaan postia ja toimitti muitakin asioita, haki rouvan asemalle, sillä hän meni 9 junalla markkinoille Helsinkiin. Minä kiirehdin siivoamaan vinttikamaria, joka kalustettiin ja on nyt oikein miellyttävä. Silitin vähän ja sitten menin Heikin kamariin pyykkiä mankeloimaan. Siellä minä viihdyin ja oikein nautin kun sain olla yksin ja koetin miettiä rauhassa tervehdyspuhettani opistolla Pyrinnön ensimmäisissä juhlissa. (Pyrintö oli raittiusseura) Olin siellä päivälliseen saakka. Heti päivällisen jälkeen keitimme kahvia, sillä tänne tuli vieraita maisteri Uunio Saalas ja Greta Hjelt. He tulivat pyytämään, että herra Sibelius säveltäisi uusmaalaisten uuden kansallislaulun. Linnankoski tekee luultavasti siihen sanat. Vieraita ja omaa väkeä Vieraita kävi Ainolassa jo heti alkuvuosista lähtien runsaasti, sekä koti- että ulkomaisia. Vuosikymmenten ajan Ainolaan pyrki vieraita etukäteen soittaen tai heitä tuli suoraan portista sisään katsomaan mahtaisiko saada edes nähdä vilaukselta kuuluisan säveltäjän. Alati vierailulle pyrkivät ihmiset häiritsivät Ainolan rauhaa. Ei ole siis ihme, että viimeisinä vuosina portilla luki YKSITYISALUE. Ainolan tyttäret perheineen olivat tietenkin aina tervetulleita Kielomäelle, joka on alueen nimi. Lastenlapset viettivät kesäja muita lomiaan Ainolan väen hellässä huomassa. Ruth ja Jussi Snellmanin ollessa kesäaikoina näytelmäkiertueilla eri puolilla Suomea, lapset Erkki ja Laura viettivät nuo ajat Ainolassa. Pe- Kuva: Juha Frestadius rinne jatkui myös heidän lastensa kanssa. Lapset olivat tervetulleita myös Helmi Vainikaisen valtakuntaan keittiöön ja Aino Kari puolestaan tutustutti heidät Ainolan ympäristöön. Monet ovat hänen säilömänsä piirrokset, joita lapset antoivat hänelle. Ruth ja Jussi Snellman viettivät 64 joulua Ainolassa, heidän tehtävänään oli koristella joulukuusi. Jussi ja Margareta Jalaksen lapset olivat AK:n muistoissa usein, Satu-tytär, joka soitti viulua, sai isoisänsä viulun. Nuorin tytär Aino valloitti sekä Helmin että Ainon iloisella, vilkkaalla välittömyydellään. Kun tyttäret tulivat Ainolaan, he riensivät myös Helmiä ja Ainoa tervehtimään keittiöön. Keittiössä oli iso vihreä puinen vesitynnyri ja siitä jokainen tytär kävi juomassa kuupasta vettä, jotta tunsi olevansa jälleen lapsuudenkodissaan. Ainolan ruokia Sibeliuksen mieliruokia, vaikkakin oli kaikkiruokainen, olivat metsänriista: peltopyy, sorsa, teeri, metso ja vielä pienen pieni kurppa, jonka Helmi-keittäjä valmisti professorin sääntöjen mukaan. Se tarjottiin paahdetun ranskanleivän päällä kokonaisena, mikä oli tärkeää, pitkä nokka mukana. Siitä professori piti kiinni sitä syödessään. Mikä ihana maku, vaan ennen kaikkea se runollisuus, ei musikaalisuus vaan juuri runollisuus. Kesäaikana AK keräsi Ainolan metsästä ja kalliolta metsämansikoita. Niitä kertyikin oikein runsaasti päivälliseksi. Sibelius otti niitä reilusti lautaselle, päälle paljon sokeria ja kylmää raikasta kaivovettä. Sitten hän nautti mansikoiden tuoksusta pitkän aikaa ennen kuin maistoikaan. Sivullinenkin näki, kuinka professori nautti mansikoista. Hän ei mielellään syönyt ostettuja tuoreita mansikoita, kun ei tiennyt millaisin käsin ne oli kerätty. Ainolan keittiön herkkuja oli mm: piparjuurikastike, tartar- ”Omituista todeta, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus.” kastike, voikastike, keväinen ”kukkakaali”, ukonsienipihvit, porkkanapannukakku ja monet makoisat kahvipöytäherkut ja hillot. Kesäkuun 20 pnä sai Tuusulanjärveen laskea pitkän siiman. AK:n kotiväki kalasti ja niinpä aina juhannukseksi sieltä vietiin kuha Jannen päivän lahjaksi. Juhannuspäivänä se sitten keitettiin kalakattilassa, joka on vieläkin keittiön hyllyssä. Kala nautittiin sulatetun voin, dillin, kovaksi keitettyjen ja hienonnettujen munien, perunoiden ja kasvisten kera. Nimipäiväkahvit katettiin ulos isolle kalliolle, professorin lempipaikalle. Suvirannan ja Paloheimon väet olivat mukana oman väen lisäksi. Kerran tuli kova ukonilma ja kiireellä kiikutettiin astiat, pöytäliinat ja kakut sisälle, Helsingistä tilat- tu jäätelö oli unohtua kalliolle. Puutarha Ainolassa elettiin omavaraistaloutta. Hyvin hoidettu puutarha antoi vuoden sadon. Talon alakerrassa olevan kellarin etuosassa säilytettiin mehut, hillot ja reksatut, umpioidut säilykkeet, sen takana oleva tila oli omenoita varten. Jokaisella omenalaadulla oli oma nimikkohyllynsä. Aino Sibelius sai pariin otteeseen palkinnon omenoistaan maatalousnäyttelyssä. Syksyisin omenia kuivatettiin kalastajalangoissa keittiön kattoon ripustettuna. Omenaporalla kuorittiin ja viipaloitiin ensin omena. Kuivatut omenat olivat lasten terveellisiä nameja ja niitä käytettiin monien herkkuruokien valmistamiseen. Perunat, juurekset ja kaalit säilytettiin sauKaikuja Ainolasta 15 nan lähelle rakennetussa maakellarissa, osa hiekan sisällä säilyvyyden parantamiseksi. Keittiöpuutarha kasvihuoneineen oli haudalta katsottuna oikealla olevalla ruohokentällä. Kukat, tomaatit ja kurkut kasvatettiin kotona siemenistä lähtien. Saunan kohdalta aina portille saakka ulottui perunamaa kuusiaidan vieressä. Sieniä kerättiin kauempaa, mentiin oikein eväiden kera sieniretkelle Ristinummelle Torvilevon kallion tienoihin syksyisin ja keväisin. Kotimetsä antoi myös sieniä. Mustikat kerättiin omasta metsästä. Ainolan alue laajentuu Ainolan aluetta on useamman kerran laajennettu. Eräänä kesäisenä aamuna naapurista Setälän miehet ilmestyivät Ainolan rajalle kaatamaan suurimmat puut. AK meni kertomaan asian JS:lle, joka oli vielä vuoteessa, mutta kyllä hän pääsi äkkiä ylös ja pukimiin. Keppi vihaisesti heiluen hän ajoi miehet pois. Sitten hän soitti Setälälle, että hän ostaa heti koko metsän. Niin kävikin. Aiemmin Setälä suunnitteli sikalan tekoa metsän reunaan, mutta Sibelius sai sen estettyä. Jean Sibeliuksen päiväohjelma JS:n päivän ohjelma viimeisinä vuosikymmeninä alkoi aamulla n. klo 9 maissa, jolloin hän joi vahvaa kahvia ja söi vähän vehnästä, piparkakkuja ja korppuja, kaikki tietenkin kotona leivottuja. Posti tuli Ainolaan n.11 aikoihin. Sitä oli runsaasti, oli Uusi Suomi, Helsingin Sanomat, Huvudstadsbladet, Ylioppilaslehti, Keski-Uusimaa ja Svenska bladet sekä suuri joukko musiikkija aikakauslehtiä. Kirjeitä tuli runsaasti ympäri maailmaa. N. klo 12 jälkeen, kuinka kulloinkin, alkoi ylösnousu omin rituaalein. Sitten alkoi paras hetki, sikarin poltto. Jos JS huuteli ”Onko Aino siellä?”, AK arvasi, että tuliti- 16 Kaikuja Ainolasta Kuva Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo. kut oli loppu ja vei ne kiireesti. Postin luku jatkui. Rouva oli päiväunilla puoli kahden ja puoli neljän välillä. AK oli JS:n kanssa ulkona kävelemässä iltapäivisin. Usein he kiersivät puutarhan kukkia ihaillen tai suuntasivat välillä peltotielle kuusiaitaa ihailemaan. Kun he menivät ulos, JS nautti äärettömästi luonnosta: kaikki oli niin kaunista, seisahduttiin pienen kasvin tai kukan eteen ihailemaan. Metsän ulkonevaa osaa, joka oli Ristinummelle päin, JS nimitti Temppeliksi. Sinne oli viety tuoli ja penkki. JS istui siellä kävelyretkillään nauttien elämästä. Aiemmin sieltä oli laaja näköala järvelle ja ympäristöön. Päiväkävelyn jälkeen seurasi kahvi ja sitten rouvan kanssa seurustelua. Päivällinen oli klo 17. Sitä seurasi radion kuuntelemista melkein koko illan. Radio oli JS:lle hyvin tärkeä. Hän kuunteli uutiset ensin suomeksi, sitten ruotsiksi ja tunnin päästä vielä Tukholman uutiset. JS luki paljon lehtiä. Jos lehdessä sattui olemaan huono arvostelu hänen musiikistaan, hän oli niin allapäin, että sitä oli vaikea katsella. Jos joku esiintyjä onnistui hyvin konsertissa, JS soitti heti ja kiitti. Jos joku soitti toisin, JS kertoi hänelle puhelimessa, miten teos pitää esittää. JS valvoi aina myöhään ja tahtoi, että rouva istuisi siellä hänen seuranaan. Rouva olikin JS:lle kaikki kaikessa. Jos rouva ei ollut näkösällä JS jo hätäili, missä rouva on. Nukkumaan he menivät siinä 1-2 aikaan. Myöhempi- nä vuosina JS muutti makuuhuoneensa alakertaan, jotta rouva sai nukkua rauhassa yläkerrassa. JS paljon valvoessaan kävi hakemassa ruokaa ruokakomerosta, mutta viime aikoina ruokaa jätettiin pöytään. Otteita päiväkirjasta Sibeliuksen 90-vuotisjuhlista 8.12.1955 oli JS:n 90- vuotispäivä. Koko päivän pyrytti hieman lunta. Puhelin soi jo aikaisin aamulla. Peltola, meidän vanha autonkuljettajamme tiedusteli, miten hän saa onnittelukukkansa Helsingistä Ainolaan. Neuvoin bussin, jolla meidän tyttäret tulevat ja heidän mukanaan tulivat myös Peltolan kauniit kielot ja orkideat. Rouva, Eva ja Kaisa olivat aamukahvilla päivänsankarin vuoteen ääressä; Helmi ja minä veimme sinne juhlallisesti kahvipöydän ja samalla onnittelukukkamme. Tyttäret olivat aamiaisella. Koko päivän tuli paljon onnittelijoita ulkomaita myöten. Siimes aukoi paketteja ja toi postista suuren kantamuksen postia ja availi sampanjapulloja. Vieraita alkoi tulla 13 aikaan. Ensin tuli LänsiSaksan presidentin tervehdyksen tuoja. Sukulaisia tuli Birgit ja Jan llves, Merike Kilpi, Pikkuli, Lauri ja Timo Kirves, prof. Nelma Sibelius, Leena Sibelius, Margareta ja Hans Alstran, Jussi, Eva ja Erkki Virkkunen, Laura ja Erkki Kolehmainen, Ralf Enckell ja Armas Järnefeltln tyttärentytär nti Melin. Tohtori LaineYlijoki, JS:n lääkäri piti puheen ja antoi Rotaryklubin lipun ja kukat. Eva Paloheimo lähti klo 16 Helsinkiin Kämpissä olevaan n. 20 lehtimiehen haastatteluun parin tunnin ajaksi. Sitten hän tuli takaisin ja jäi tänne illaksi, kun toiset kaikki menivät konserttiin. Kaikki autot toivat lahjoja ja sähkeitä tullessaan. Radiossa oli Sibeliusta koko päivän ja illan, jota Ainolassa kuunneltiin myöhään. Päivänsankari oli ihmeen pirteä koko päivän, otti onnittelut vastaan ja seurusteli vieraiden kanssa. Lehdet hän kuitenkin luki ja tuli kiire nousta, kun presidentti Paasikivi onnitteli häntä radiossa koko kansan puolesta klo 12:00. Kukkia tuli kaikkiaan n. 40 laitetta, pienempää ja suurempaa. Amerikasta tuli komea 100 sikarin sikarilaatikko, kaunis kahviserviisi Itä-Saksasta ja kaunis liina Bulgariasta, Tuusulan kauniin adressin toi pari tuusulalaista, Sveitsistä 22 pulloa punaviiniä ja Alkosta 5 pulloa punaviiniä, tauluja, mitaleja, kirjoja, paljon adresseja ja sähkeitä sekä kirjeitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Meidän juhlapäivällinen oli hyvä: lihaliemi ja piiraita, erinomainen lohi ja suklaahyytelö. Myöhään oli vielä kaunis teepöytä. Päivällä ennen vieraiden tuloa Helmi ja minut kutsuttiin saliin isäntäväkemme eteen. Eva-rouva alkoi puhua meille hyvin kauniisti kuinka me olemme uhranneet koko elämämme heidän hyväkseen. He olivat esittäneet ja Tasavallan Presidentti oli myöntänyt kummallekin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 luokan mitalin kultaristein. JS onnitteli ja kiitti meitä. ”Minä kyllä uskon suomalaiseen musiikkiin vaikka itseviisaat hymähtelevät. Tuo soinnukas, merkillisen alakuloinen monotonia kaikissa suomalaisissa sävelmissä, vaikka oikeastaan on vika, on kuitenkin luonteikasta.” Sibeliuksen viimeinen päivä Syyskuun 20 pnä 1957 JS sai verenvuodon aivoihin aamiaispöydässä. Rouva, Helmi ja minä olimme vain kotona. Prof. sanoi ”Oikea puoli halvaantui, på sängen.” Tohtori Laine-Ylijoki tuli nopeasti saatuaan puhelimessa tiedon. Lääkäri, Hellu ja AK kantoivat JS:n vuoteeseen. Tohtori hoiteli, mutta hän oli tiedoton. Lämmin, voimakas kädenpuristus iltapäivällä oli viimeinen hyvästijättö, joka teki minuun syvän vaikutuksen. Silitin hellästi hänen kasvojaan. Sibelius kuoli Ainolassa, talossaan, jonka hän oli nimennyt puun sinfoniaksi klo 21.15 lähes 92-vuotiaana. Helsingissä Suurkirkossa olleen siunaustilaisuuden jälkeen autosaattue toi mestarin Ainolaan kätkettäväksi maan poveen paikalle, johon hänen johdollaan oli rakennettu kiviaita ja loput kivet Ainolaa rakennettaessa ja puutarhaa raivatessa kaivettu maan alle kumpareeksi yli 50 vuotta aiemmin. Aino Sibelius asui Ainolassa vielä n. 12 vuoden ajan eläen 97-vuotiaaksi. Kun Järvenpäässä paljastettiin järvenpääläisen kuvanveistäjä Erkki Erosen Sibelius-patsas Tapiola-puistossa,Aino Sibelius halusi illalla mennä katsomaan patsasta. Aino Sibeliuksen hyväksyvä lausunto kuului: ”Aivan kuin Janne Ainolan metsässä.” Jean Sibelius, Erkki Eronen 1964 (kuva Pekka Sallinen). Kaikuja Ainolasta 17 AMMATTIOPISTO AIKUISOPISTO OPPISOPIMUS JÄRVENPÄÄN 3D-OHJELMISTOSSA JO VUODESTA 1996 MISSÄ LUURAA OIKEA AMMATTI? Olit sitten nuori tai aikuinen, oikea ammatti löytyy Keudasta. Tarjoamme tutkintoon johtavaa sekä täydennyskoulutusta kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla. Löydät meidät Järvenpäästä, Keravalta, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Sipoosta, Tuusulasta ja Helsingin Pasilasta. Tervetuloa opiskelemaan! www.keuda.fi CadWorks Oy www.cadworks.fi, info@cadworks.fi, Helsingintie 44, 04420 Järvenpää Herkkuja Ainolan keittiöstä Piparpähkinät Mantelikranssit 4 munaa 425 gr sokeria 250 gr vehnäjauhoja 1 ½ tl kardemummaa 1 ½ tl kanelia 1 tl soodaa 200 gr voita 100 gr jauhettua mantelia 50 gr sokeria 250 gr vehnäjauhoja 1 muna Vaahdota voi. Lisää jauhettu manteli sekä sokeri, vaivaa. Lisää taikinaan jauhot ja lopuksi muna ja sekoita. Pursota taikina välittömästi pieniksi kransseiksi ja kypsennä n. 10 min. lievässä lämmössä. Munat ja sokeri vispataan hyvin vaahdoksi. Kuivat aineet lisätään. Taikina saa hieman kovettua. Leivotaan pyöreitä kakkuja, päälle pähkinämuruja. Paistetaan sopivassa lämmössä. Piparpähkinät olivat ensimmäiset Helmi Vainikaisen ja Aino Karin yhteiset leipomukset 20.9.1911 Ainolassa. 25 Tanssia Ohjeet Raili Kuusjärvi on ottanut Aino Karin päiväkirjasta (Piparpähkinät) ja hänen reseptikirjastaan. Keittäjä Helmi Vainikainen leipoi ja hänen ohjeidensa mukaan Aino Kari on kirjoittanut reseptit muistiin. Tutustu kesän tanssitunteihin ja leireihin. Mantelikransseja tarjottiin kutsuilla madeiran kera. Hellu leipoi niitä erityisesti, kun hänen lempilapsensa Margareta (Piiu) tuli käymään. Hellu oli tullut Ainolaan Margaretan syntyessä. Automyynti Kristal Oy Sulantie 11, Tuusula • puh. 050 535 3019 Vuotta Sibeliuksenkatu 15, 04400 Järvenpää Puh. (09) 2712 266 www.keto.fi Tanssinäytös Sibeliuksesta Vuoreen Farma Apteekki & Pietaryrtti Oy Mannilantie 44, 04400 Järvenpää Järvenpää talo 7.5. 2015 klo 19 Kaikuja Ainolasta 19 Suuri Sibelius 150 -gaalakonsertti ja aikalaistanssiaiset J ärvenpään Mieslaulajat (JML) aloitti valmistautumisensa Sibelius 150 -juhlavuoteen kolme vuotta sitten. Silloin tehtiin päätös kolmena peräkkäisenä vuotena toteutettavasta konserttisarjasta, joka huipentuu 5.12. 2015 Järvenpää-talossa esitettävään Kaikuja Ainoasta -gaalakonserttiin. Konsertin esiintyjäkaarti on mittava ja korkeatasoinen. Esiintyjistä mainittakoon Lilli Paasikivi, Hannu Jurmu, pianisti Mikko Haapaniemi, Lohjan Kaupunginorkesteri johtajanaan Esa Heikkilä ja noin 150 miehinen suurkuoro. - Konsertin jälkeen ohjelma jatkuu Järvenpää-talon lämpiössa pidettävillä aikalaistanssisisilla, kertoo JML:n puheenjohtaja Vesa Rauttu. - Toivomuksenamme on, että mahdollisimman moni tanssipari valitsisi asusteensa 1900-luvun vaihteen tyylin mukaisesti tai pukeutuisi muuten juhlavasti, kertoo Vesa. Näyttäviä aikalaistansseja säestää salonkiorkesteri. Järvenpään Mieslaulajat toivottaa kaikki tervetulleiksi Järvenpää-talolle 5.12.2015 Sibelius 150-gaalakonserttiin sekä sen jälkeen järjestettäviin aikalaistanssiaisiin. Seuraa ilmoitteluamme lehdissä ja kotisivuillamme: www. jarvenpaanmieslaulajat.sulasol.net Suurkuoro JML:n taiteellinen johtaja Filip Häyrynen toimi kokoonkutsujana, kun lähialueen kuntien mieskuoroista koottiin noin 150 henkinen kokoonpano esittämään Sibeliuksen mieskuorolauluja. -Olin iloisesti yllättynyt kun 20 Kaikuja Ainolasta Järvenpään Mieslaulajat (Kuva: Pekka Sallinen) muut kuorot olivat heti valmiita tarttumaan tähän projektiin omien ohjelmistojensa ohessa, sanoo Filip. -Tällainen useasta kuorosta koottu suurkuoro on instrumenttina hieman vaikeammin hallittava kuin oma erillinen kuoro, eivätkä Sibeliuksen laulut ole suinkaan kaikkein helpoimpia, jatkaa Filip. Kukin kuoro on harjoitellut lauluja tahollaan, lisäksi yhteisiä harjoituksia on pidetty vuoroin Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa. Laulajien yhtenäisyys ja sointi paranevat harjoitus harjoitukselta ja esitys esitykseltä. Loppuvuoteen mennessä näitä yhteisiä tapahtumia onkin kertynyt jo kymmenkunta, joten gaalakonsertissa ovat odotukset suurkuoron esiintymisen suh- teen korkealla. Konsertissa kuoroa johtavat Filip Häyrynen, Teppo Salakka ja Sabrina Ljungberg. Konsertin esiintyjät Konsertin suurkuoron muodostavat seuraavat mieskuorot: Järvenpään Mieslaulajat on lokakuussa 1948 perustettu 60 laulajan kuoro. Kuoron taiteellinen johtaja on Filip Häyrynen. Varajohtaja on Kalevi Toropainen, joka lisäksi johtaa mm. JML:n seniorikuoro Ajattomia, jossa on 40 laulajaa. JML:llä ja Ajattomilla on aktiivista pienryhmätoimintaa. Monille ovatkin tulleet tutuiksi lukuisat kvartettiemme tilausesiintymiset yritysten, yhdistysten tai yksi- tyisten juhlatilaisuuksissa. Kuorolla on vuosittain kaksi perinteistä esiintymisajankohtaa: vappukonsertti ja tanssiaiset Järvenpää-talossa sekä joulukonsertit Järvenpään kirkossa. Kuoro on myös aktiivisesti konsertoinut ulkomailla mm. USA:ssa, Kanadassa, Englannissa, Italiassa, Unkarissa, Puolassa ja Pohjoismaissa. Keravan Mieslaulajat on 1928 perustettu perinteikäs mieskuoro, joka on aktiivisesti mukana kansallisessa, keravalaisessa ja keskiuusimaalaisessa kulttuuritoiminnassa. Kuoron kansainvälinen toiminta on laajentunut ja se on järjestänyt konserttimatkoja Ruotsiin ja Unkariin. Kuoro on myös aktiivisesti mukana Suomen ja Viron kuoroelämän tapahtumissa. Keravan Mieslaulajien musiikillisena johtajana on Teppo Salakka. Tuusulan Mieslaulajat on perustettu vuonna 1968. Ensiesiintyminen oli 10.11.1968 Riihikallion kansakoulun vihkiäisissä. Kuoron miesvahvuus on vakiintunut kolmenkymmenen vaiheille ja laulajat ovat pääsääntöisesti kotoisin Tuusulasta. Kuoron musiikillinen johtaja on Sabrina Ljungberg. Runebergskören BSB on Porvoossa toimiva ruotsinkielinen mieskuoro. Kuoron vahvuus on noin 50 henkeä. Kuoro harjoittelee joka maanantai Porvoon Grandissa ja esiintyy aktiivisesti myös pienemmissä kokoonpanoissa. Kuoroa johtaa Teppo Salakka. Lohjan kaupunginorkesteri Lohjan kaupunginorkesterin ohjelmisto on monipuolinen sisältäen kamari-, viihde-, kirkko-, lasten - ja nuortenmusiikkia. Sinfoniat ja suuret vokaaliteokset kuuluvat myös olennaisesti orkesterin ohjelmistoon. Lohjan kaupunginorkesteri on vuosittain yhteistyössä suomalaisten huippukuorojen kanssa. Orkesterin voimavara on myös sen nuorekas, innostunut ja laaja soittajisto, josta voidaan luontevasti muodostaa kamariorkesteri, jousi- ja puhallinkvintetit, viihde- tai suuri sinfoniaorkesteri. Orkesterin taiteellinen johtaja on Esa Heikkilä. Lilli Paasikivi on oopperalaulaja (mezzosopraano) ja vuodesta 2013 alkaen Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja. Paasikivi on suorittanut Tukholman musiikkikorkeakoulussa lauludiplomin 1992 ja opiskellut Lontoossa Royal College of Musicin oopperakoulutuksessa 1994. Paasikivi osallistui menestyksekkäästi Lappeenrannan yksinlaulukilpailuihin vuonna 1992 ja Mirjam Helin -laulukilpailuun 1994. Hän sai kiinnityksen Suomen kansallisoopperaan vuonna 1998. Lohjan kaupunginorkesteri Filip Häyrynen (Kuva: Pekka Sallinen) Hannu Jurmu (Kuva: Heikki Tuuli) Lilli Paasikivi (Kuva: Karoliina Bärlund) Lilli Paasikivi on esiintynyt useilla kansainvälisillä näyttämöillä eri puolilla maailmaa. Solistiuransa ohella hän on toiminut Pyhäniemen kartanon Taidetapahtuman konserttisarjan taiteellisena johtajana vuodesta 2009 alkaen. sessa ja suoritti lauludiplomin sekä toisen musiikin maisterin tutkinnon. Hannu Jurmu on esiintynyt vuodesta 1994 ooppera-, operetti-, oratorio- ja konserttisolistina kotimaan lisäksi mm. Ruotsissa, Islannissa, Tanskassa, Virossa, Tsekissä, Unkarissa, Saksassa, Venäjällä ja USA:ssa. Jurmun ohjelmistoon kuuluvat myös lied-, viihde-, joulu- ja kirkkokonsertit. Hannu Jurmu on menestynyt lukuisissa kansallisissa laulukilpailuissa. Loka- kuussa 2002 Hannu Jurmulle myönnettiin Beniamino Giglitunnustuspalkinto kauniista italialaisväritteisestä äänestään ja ansiokkaasta roolityöskentelystään oopperan parissa. Hannu Jurmu on opiskellut Oulun kaupungin konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa valmistuen musiikin maisteriksi. Hän jatkoi opintojaan SibeliusAkatemian oopperakoulutuk- Järvenpään Mieslaulajat toivottaa kaikki tervetulleiksi lukuisiin Sibelius 150-juhlavuoden aktiviteetteihin ja konsertteihin niin Järvenpäässä, Ainolassa kuin Järvenpää-talossakin. Teksti Juha Frestadius Kaikuja Ainolasta 21 ”Janne-sedälle piti aina juosta kertomaan, kun joutsenet saapuivat ” Ainolan elämää naapurin pojan muistelemana I stumme tammikuisena iltapäivänä Suvirannan ateljeehuoneessa ja maistelemme talon omista omenista puristettua tuoremehua. Suvirannan isäntä Juhani Kolehmainen on lupautunut kertomaan omia muistojaan naapurissa sijaitsevasta Ainolasta ja sen asukkaista. Juhani Kolehmainen on asunut käytännössä koko ikänsä Suvirannassa. ”Töissä ollessani asuimme Helsingissä, mutta silloinkin kaikki lomat ja vapaa-aika vietettiin täällä.” Lapsena ja nuorena miehenä hänellä on ollut tilaisuus tavata monet kultaajan taiteilijoista. Aloitammekin juttutuokiomme taiteilijayhdyskunnan syntyhistoriasta. Historiallinen tunnelma on käsin kosketeltava. Aikamatka yli sadan vuoden päähän alkaa. maalari Eero Järnefelt ryhtyi hakemaan paikkaa tältä seudulta. ”Isovanhempani asuivat jonkin aikaa Vanhankylän kartanossa ja löysivät sieltä käsin nykyisen Suvirannan. Talomme valmistui 1901 heinäkuussa.” Sibeliukset hakivat vakituista paikkaa pitkään. He asuivat jonkin aikaa Keravalla Mattilan tilalla. ” Isoäitini Saimi Järnefelt kirjoitti 1902 kälylleen Ainolle jotenkin niin, että olemme löytäneet Vennyn kanssa teille kaksi paikkaa: Toinen on pehtoorin talo, mutta se on niin lähellä rataa ja siinä on vieressä rumia halkopinoja. Toinen on huvila1 ja sen hyvä puoli on, että siinä on wc sisällä. Tule itse katsomaan.” Ainolan paikka löytyi lopulta Jean Sibeliuksen ja Eero Järnefeltin yhteisellä hiihtoretkellä 1903. Tontti ostettiin ja syyskuussa 1904 Sibeliukset muuttivat silloin vielä hieman keskeneräiseen taloon. Järvenpään ja Tuomalan kylät 1900-luvun alussa 1800-luvun lopussa Järvenpää oli pieni asemakylä ja nykyisen Ainolan, Aholan ja Suvirannan alueet olivat Järvenpään kartanoon kuuluvia lähes rakentamattomia maatalousalueita. ”Äitini Laura Järnefelt muisteli aikoinaan, että 1900-luvun alussa Järvenpään kylässä oli vain muutama talo”, kertoo Kolehmainen. ”Aseman jälkeen oli kestikievari, Holmin kauppa, Åbergin paakari, Valkeapään huvila ja Juurisen talo.” Näihin maisemiin muutti lyhyen ajan sisällä joukko maamme eturivin kulttuurivaikuttajia. Ensin tuli Juhani Aho Vennynsä kanssa syksyllä 1897. Myös Juhani Kolehmaisen isoisä, taide- 22 Kaikuja Ainolasta ”Suvirannassa tanssittiin ja soitettiin” 1900-luvun alussa naapureilla oli paljon yhteistä, Järjestettiin kutsuja syntymäpäivinä ja juhlapyhien aikaan, järjestettiin tanssiaisia - varsinkin Suvirannassa -, käytiin teattereissa ja niin edespäin. Näistä juhlista on paljon mukavia kertomuksia. Jos ei muusta puhuttu, niin ainakin puutarhan hoidosta. Kotikoulu oli tärkeä, sitä järjestettiin siellä, missä oli samanikäisiä lapsia. Suvirannan isäntä Juhani Kolehmainen. Taustalla on taiteilija Eero Järnefeltin maalaus Tyttö ja juhannusruusut, jossa mallina oli Kolehmaisen äiti, tuolloin 14-vuotias Laura Järnefelt. Kuva: Timo kurki. 1 edellä mainittu Valkeapään huvila, joka sijaitsi Vanhankyläntien risteyksessä. Tuusulanjärven rantamaisemaa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Kuva otettu suunnilleen nykyisen Keudan Peltolan kohdalta lounaaseen. Etualalla olevalla niemellä sijaitsee nykyinen Keudan rantasauna. Lähde: Juhani Kolehmaisen arkisto. Kun kysyn, oliko Sibeliuksella Suvirantaan liittyvää sävellystä tuolta ajalta, Kolehmainen vastaa välittömästi: ” Neljäs sinfonia. Sen Janne-setä omisti isoisälleni Eero Järnefeltille.” Syy tähän arvatenkin löytyy herrojen ystävyydestä ja erityisesti heidän yhteisestä matkastaan Kolille 1909 sinfonian säveltämisen aikoihin. ”Ainolaan me lapset menimme aina keittiön kautta” ”Ainola oli Suvirannan lähinaapuri ja meillä oli paljon kaikenlaista kanssakäymistä. Naapureissa käytiin tavattoman paljon. Koulupoikana olimme silloin tällöin auttamassa puutarhassa, keräsimme pullot ja paperit”, Kolehmainen muistelee poikavuosiaan. ”Sodan jälkeen me pojat osallistuimme innolla Joka Poika- lehden rahakeräyksiin. Ainolaan minulla oli pääsy ja Sibeliukset osallistuivat aina runsaasti keräykseen”, muistelee Kolehmainen. ”Myös sikarilaatikoita lainasimme, ne olivat tuohon aikaan käteviä säilytysrasioita.” ”Lapsena Ainolassa käydessämme aina menimme sisään ensin keittiöön. Sieltä saimme Ainolan pitkäaikaiselta palvelusväeltä Ainolta (Aino Kari) ja Hellulta (Helmi Vainikainen) sitten kuulla minkälainen tilanne sisällä oli. Yleensä tilanne oli hyvä ja sinne voitiin mennä”, muistelee Kolehmainen iloinen ilme kasvoillaan. ”Luulen, että ensimmäisen kerran menin sisään Ainolan pääovesta Jannesedän 85-vuotissyntymäpäiville vuonna 1950!” Entä minkälainen käsitys nuorelle miehelle tuli Ainolan asukkaista? ”Molemmista on leppeät ja mukavat muistot”, kertoo Kolehmainen. ”Varsinkin Aino-täti oli itse ystävällisyys. Aino-tädin läheisyyttä kuvaa, kun mummini Saimi Järnefelt kuoli 1945, Aino-täti sanoi meille lapsille: ”Nyt kun mumminne on kuollut, minä voin olla teille mummi.” ”Janne-setää kohtaan meillä oli hirmuinen kunnioitus. Oli selvää, että jos halusi jutella hänen kanssaan, oli parempi ensin kuunnella häntä. Hän oli sellainen setämäinen meille.” Mutta yksi asia oli tärkeä. ”Janne-sedälle piti aina mennä kertomaan, kun joutsenet olivat tulleet järvelle. Hän kävelikin sitten niitä katsomaan. Vielä vanhanakin, kun näkö ei enää ollut hyvä, hän halusi tietää niistä”, valottaa Kolehmainen omista muistoistaan tätä meille suomalaisille tuttua ja tärkeää tarinaa. Entä ymmärrettiinkö Tuomalan ja Järvenpään kylissä, minkälaisten suuruksien naapureina asuttiin? ”Kyllä ymmärrettiin ja tiedettiin”, vastaa Kolehmainen napakasti. ”Oli suuri kunnia olla esimerkiksi Sibeliuksen lääkäri, parranajaja tai taksinkuljettaja.” Yhden yksityiskohdan Kolehmainen kertoo pilke silmäkulmassa: ” 1940 –luvulla Ainolan vaikeat taloudelliset ajat alkoivat olla jo takana. Tuohon aikaan Järvenpään kolme suurinta veronmaksajaa olivat Alumiinitehdas, Kumitehdas ja Jean Sibelius.” Onpa Kolehmaisella kerrottavanaan omakohtainen muistelo keskustelustaan maestron kanssa tämän musiikista. Nuorena ylioppilaana Ainolassa vieraillessaan alettiin keskustella Sibeliuksen viulukonsertosta. Siihen aikaan konsertosta oli kaksi levytystä: toinen Jascha Heifetzin ja toinen Ginette Neveun. ”Minä yritin tuoda esiin musiikillista osaamistani ja kysyin, mitä Janne-setä pitäisi, jos Suomessa vierailulla juuri oleva amerikkalainen viulisti Camilla Wicks soit- taisi viulukonserton?” ”Kuule, kyllä se Wicks on enemmän sellainen Tšaikovskin soittaja”, oli Sibelius sanonut Kolehmaiselle. Nuorta naapurin ylioppilasta tilanne hieman nolotti, mutta ehkä turhaan, sillä Wicks levytti konserton 1952 ja Sibelius piti sitä mainiona tulkintana. Haastattelutuokiomme aikana talvinen iltapäivä kääntyy harmaaksi. Katselemme Kolehmaisen arkistoistaan esille ottamia valokuvia sadan vuoden takaisista maisemista. Esitän kysymyksen alueen taiteilijakotien nykytilasta ja tulevaisuudesta. ”Hyvinhän ovat tähän asti valtiovalta ja kunnat ottaneet hoitaakseen ja hoitaneet näitä kohteita asukkaittensa jälkeen”, tuumaa Suvirannan isäntä mietteliäästi ja katsoo ikkunasta ulos puutarhaan. Kiitämme vierailusta ja pysähdymme ulkona vielä ihailemaan hyvin pidettyä rakennusta. Mietin, että aivan varmasti halu vaalia näitä kulttuurin jalokiviä säilyy tulevaisuudessakin. Niin pitää olla. Teksti Pentti Tervola Kaikuja Ainolasta 23 Sulantie 11, 04300 TUUSULA Puh. (09) 8601 434 • Fax (09) 8601 434 www.automyyntipirinen.com HYRY-BAARI Hyry-Baari on Matkahuoltoasiamies. Autoasemankatu 2, Hyrylä (Linja-autoasema) P. (09) 275 9186 Avoinna: ma-to 7-17, pe 7-16 www.carpojat.fi Carpojat Järvenpää Wärtsilänkatu 14 Puhelin: 050 402 0021 Carpojat Mäntsälä Maisalantie 11 Puhelin: 019 688 0126 MAKUJEN MESTARI www.pitomer.fi Erinomaista pitopalvelua jo vuodesta 1988 ■ Aamiainen ■ Lounas ■ Kahvila ■ Ravintola Helsingintie 40, Wärtsilänkatu 61 Järvenpää, www.hermanni.fi Tutustu laajaan koulutustarjontaamme » www.laurea.fi UUTUUS UUTUUS Member of Nokian Tyres 24 Kaikuja Ainolasta AINOLAN PUUTARHASSA ”Äitini pääsi Ainolaan vuonna 1932 siivous- ja pyykinpesutöihin. Sibeliuksen sisäkkö Aino Kari oli siihen saakka hoitanut työt itse. Kun äidin puutarhurintaipumukset tulivat ilmi, sisätyöt jäivät vähiin”, kertoo järvenpääläinen Pentti Raejärvi, jolla riittää muistoja pitkän elämänsä varrelta. Olga ja Verner Raejärvi sekä pieni Pentti-poika muuttivat 1928 Somerolta Järvenpäähän. Isä Verner sai rakennustöitä kotitalousopettajaopistolta ja myöhemmin hänet palkattiin sinne Paatelan talonmieheksi. Perhe asettui asumaan Ainolan rajanaapuriksi entiseen Lepolan tilan renkien asuntoon. Lapsia syntyi vielä neljä. Ainolan naapuriksi tuli hieman erilaisen musiikin harrastaja. Isä Verner oli taitava harmonikan soittaja. Hän oli haluttu soittaja silta- ja latotansseissa sekä mykkäelokuvien taustasoittajana. Olga-äiti otti usein lapsia mukaan työhön ja Pentti vanhimpana joutui auttamaan äitiä työnteossa. Pienemmät lapset saivat leikkiä Ainolan pihapiirissä. Kun jatkosota syttyi vuonna 1941, Pentin isä joutui rintamalle. Elettiin vaikeita aikoja ja tuolloin vielä 13-vuotias Pentti oli kansakoulusta päästyään iloinen saatuaan töitä Ainolasta. Kesät -42 ja -43 Pentti hoiti puutarhaa yksin, kun perheen kuopus syntyi ja äiti hoiti lastaan. Ainolassa Pentin tehtävinä oli mm. puutarhan- ja pihojenhoito sekä veden ja polttopuiden kantaminen. Oman äidin opissa oli ollut hyvä olla. Aino Sibelius oli hyvin tarkka ja täsmällinen ihminen, jolle Pentti ja hänen äitinsä olivat mieleisiä työntekijöitä. ”Koko mäki piti haravoida joka lauantai kahteen mennessä ja käytävärauta oli oltava mukana aina. Jos jossain oli voikukka tai muu rikkakasvi se poistettiin he- Omavarainen Ainola Ainolassa oltiin hyvin omavaraisia, kun puutarha tuotti hyvin ja omasta metsästä saatiin lisäksi marjoja ja sieniä. Puutarhan ja metsän antimia Helmi säilöi, suolasi, kuivasi ja rexasi. Kahvin korvikkeeksi kerättiin voikukanjuuria ja syksyisin tähkiä viljapelloilta. Ainolassa syötiin myös paljon riistaa; jäniksiä, peltopyitä jne., joita kävivät kauppaamassa metsästystä harrastavat paikkakuntalaiset. Henkilökunnan ja talonväen puuceen ja liiterin välissä oli häkki, jossa kasvatettiin kukkopoikia. Lapset keräsivät kukkopojille vesiheinää ruoaksi. Pentti Raejärvi ti”, kertoo Pentti. ”Työpäivä alkoi kahdeksalta ja pois oli tarkoitus lähteä siinä viiden maissa. Palkkaa maksettiin neljä markkaa tunnilta. Eikä palkka tullut omaan käyttöön vaan koko perheen jokapäiväisiin menoihin.” Töiden jälkeen Pentti suuntasi Tuomaalan kentälle rakkaan harrastuksensa pesäpallon pariin. Pentti oli joukkueensa lukkari ja eteni pesäpalloilijana aina SM-sarjatasolle asti. Ainola oli omavarainen peru- noiden, yrttien ja juuresten suhteen, riittipä sieltä satoa myös Sibeliuksen tyttärille. Keväisin Aino Sibeliuksen johdolla sovittiin, mitä kasvatetaan ja kuinka paljon. Taimet kasvatettiin oman puutarhan siemenistä.Tomaatin taimet kasvatettiin saunan eteisessä. Omenapuita Ainolassa oli paljon ja niiden hoitaminen oli myös tarkkaa puuhaa. Puiden alla ei saanut olla rikkaruohoja, vaan maa piti kääntää usean metrin säteellä puun rungosta. ”Ainola oli mielenkiintoinen työpaikka.Työläisperheen poika tunsi olevansa ajoittain jopa toisen kerroksen väkeä”, tuumailee Pentti Ainolassa kävi virkamiehiä ja radiotoimittajia, jotka kyselivät usein Pentiltä käyttäytymisohjeita. Paikkakuntalaiset osasivat käyttäytyä ja kulkea taloon oikeasta ovesta, mm. aikalaisten hyvin tuntema konstaapeli Noso toi Jannelle usein Tuusulanjärven kaloja. Jean Sibelius oli tuolloin jo yli 75-vuotias ja säveltäminen jääKaikuja Ainolasta 25 +20e kulkukortti +20e kulkukortti +20e kulkukortti +20e kulkukortti Seniori-hinnasto on voimassa eläkeläisille klo 07.00-14.00 1000 m2 kuntosali, ryhmäliikuntatilat, crosstraining-tila Wärtsilänkatu 61, 04440 Järvenpää P. 044-988 1747 sport@foxcenter.fi Tapetit Lattiat Kaakelit Maalit Kuva Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo nyt taka-alalle. ”Hän saattoi käydä kolmekin kertaa päivässä kävelemässä ja aina hänellä oli eri puku päällä, lierihattu päässä ja keppi kädessä - keisari tuli mieleen siitä näystä. Paljon hän ei kanssani jutellut, mitä nyt ilmoista joskus”, Pentti muistelee. Työntekijäänsä tyytyväinen Aino Sibelius ehdotti, että Pentti lähtisi opiskelemaan Lepaan puutarhakouluun. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita. Varsinkin lapiolla tehty maankääntö tuntui nuoresta miehestä rankalta, eikä puutarhakoulu sen takia kiinnostanut nuorta miestä. Pentti haki sähkölaitokselta töitä ja pääsi rakentamaan uraa, joka johti oman yrityksen perustamiseen. Iloinen ilme kasvoillaan Pentti kertoo: ”Pääsin tekemään sähköt mm. Halosenniemeen, Järnefelteille ja Ainolaan”. Sitten jatkoimmekin juttutuokiotamme sähköisissä merkeissä. Teksti: Timo Kurki Kuvat: Santeri Levas (Suomen valokuvataiteen museo) ja Hannele Raejärvi Pohjoisväylä 60, Järvenpää | Puh. 020 741 5480 | Avoinna: ark. 7.00-18.00, la 9-17 | www.varastomaali.fi Autokorjaamo KessuTek HUOLLOT • KORJAUKSET Kari Happonen Mukulakuja 4 A 6 • 04320 Tuusula • GSM 050 541 8744 Remontti tulossa, hanskat hukassa? Meillä on hommat hanskassa! npään K-rauta Järve tarjoaa RautaNainen NNUKSET SE REMONTIT&A Vernerin sotajutut Vernerin ollessa sodasta rintamalta lomalla, Jannella oli tapana kutsua hänet luokseen kertomaan sotajuttuja. Kerran kutsun saatuaan Verner oli kovassa flunssassa, mutta noudatti kuitenkin kutsua. Janne huomasi Vernerin huonon kunnon ja antoi hänelle lääkkeeksi litran pullon viinaa. Joskus Janne antoi Vernerille laatikollisen aitoja Kuubalaisia sikareita, jotka olivat todellisia aarteita sota-aikana. Lähteet: Teksti on koottu Pentti Raejärven haastattelusta. Pentin vaimon Ailan kokoamista ja kirjoittamista Verner ja Olga Raejärven kertomista tarinoista ja sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta. 26 Kaikuja Ainolasta HELPOSTI lla -periaattee n e te ä k t e avaim Talomyynti Topi Koski 040 729 5379 topi.koski@k-rauta.fi Keittiösuunnittelu ja myynti Seija Österberg 0400 555 002 seija.osterberg@petrakeittiot.fi Suunnittelupalvelu Liisa Koivunen 040 714 1852 liisa.koivunen@k-rauta.fi JÄRVENPÄÄ www.k-rauta.fi/jarvenpaa • Rajaniitynkatu 1, Järvenpää Vaihde 0207 288 500 • Avoinna: ark. 7–20, la 9–16. ”Oma enkeli, kulta Ainoni!” Aino Sibelius -näyttely Järvenpään taidemuseossa 1.3.–4.10.2015 J ärvenpään taidemuseossa avautunut kaikkien aikojen ensimmäinen Aino Sibeliuksesta kertova näyttely kertoo tarinan lahjakkaasta ja vahvasta naisesta, sekä nostaa esiin hänen merkityksensä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle. Mikä on perheen ja kodin merkitys taiteellisen työn inspiraationa, mahdollistajana ja tukena? Aino Sibelius (1871 1969) syntyi Järnefeltien kulttuuriperheeseen seitsemäntenä lapsena. Hänen vanhempansa olivat kenraali ja maaherra Alexander Järnefelt sekä vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg, jolta hän sai kotitaloustaitoja korostavan kasvatuksen. Aino kävi tyttökoulua Helsingissä ja myöhemmin Kuopiossa minne perhe muutti isän saadessa nimityksen Kuopion läänin kuvernööriksi. Hän oli musikaalinen ja taitava soittamaan pianoa sekä kehitti kädentaitojaan mm. käymällä veistokoulussa missä piirtäminen, or- namentiikka, laskento ja kirjanpito tulivat hänelle tutuiksi. Ainon veljistä säveltäjänä tunnettu Armas esitteli siskonsa ystävälleen Jean Sibeliukselle. Pari kihlautui salaa vuonna 1890 ja meni naimisiin kesällä 1892. Nuoripari eli liikkuvaa elämää jonka lisäksi Janne oli pitkiä aikoja pois kotoa töidensä takia. Lisäksi Jannen ”viftaus” Helsingin yöelämässä ja perheen keväällä 1900 kohtaama suuri suru, heidän tyttärensä Kirstin nukkuessa pois, tekivät elämästä raskaan. Lopulta arki rauhoittui kun oma pysyvä koti löytyi Järvenpäästä minne perhe muutti Lars Sonckin suunnittelemaan Ainolaan vuonna 1904. Monilahjakas Aino tuki tarmokkaasti miehensä sävellystyötä. Hän ymmärsi miehensä musiikillisten ajatusten suuruuden ja luomistyöhön liittyvän levottomuuden. ”Kirjoita sinfonioita!” hän rohkaisi Sibeliusta myös taloudellisen ahdingon aikoina. Hän piti huolen myös hei- dän kodistaan ja perheen viidestä lapsesta. Hän suunnitteli kodin huonekaluja, Ainolan saunarakennuksen, käänsi kirjallisuutta ja toimi tyttäriensä kotiopettajana.Ainon suuri huolenpidon kohde oli myös Ainolan puutarha. Sen kukkaloisto toi iloa, sen antimet täyttivät perheen ruokapöydän ja Ainon kasvattamia omenoita palkittiin näyttelyissä asti. Myöhemmällä iällään Aino tunnettiin lämpimänä ja ystävällisenä mummina, jonka luokse lapsenlapset olivat aina tervetulleita. Aino Sibelius -näyttelyn myötä Järvenpään taidemuseossa on tarjolla runsaasti uutta ohjelmaa. Maaliskuusta lokakuuhun on jokaiselle kuukaudelle annettu oma Aino Sibelius-teemansa. Ne nostavat esille Ainoa vahvana naisena, puutarhurina, äitinä ja mummina sekä tietysti taiteilijamestarin muusana. Näyttely tarjoaa vieraille taidetta, ennennäkemätöntä esineistöä yksityiskotien kätköistä, audiovisuaalis- ta aineistoa, musiikkia, opastettuja kierroksia, draamaopastuksia, luentoja ja työpajoja. Esillä on runsaasti ennennäkemätöntä Sibelius-esineistöä yksityisten kotien kätköistä. Esineet huokuvat kodin lämpöä, lasten ääniä, suloisia sointuja ja puutarhan lumoa. Nyt on loistava mahdollisuus astua ja kurkistaa taiteilijaperheen elämään Aino ja Jean Sibeliuksen seurassa! Otsikko: Jean Sibeliuksen kirjeestä kirje Ainolle 18.7.1894 Kuvat: Aino Sibelius, 1894, Kuva: Daniel Nyblin. Museoviraston kuvakokoelmat Venny Soldan-Brofeldt, Aino Sibelius, 1900-luvun alku, lyijykynä, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Kaikuja Ainolasta 27 Poimintoja Sibeliuksen juhlavuoden tapahtumista Järvenpäässä Aino Sibelius -näyttely Ainola Järvenpään taidemuseon ainutlaatuinen näyttely esittelee Aino Sibeliuksen (o.s. Järnefelt, 1871 - 1969) tarinan ja nostaa esiin perheen ja kodin merkityksen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle. Alkuperäisessä asussaan säilytetty Sibeliuksen perheen koti Ainola on avoinna yleisölle toukokuun alusta syyskuun loppuun. Juhlavuonna Ainola tarjoaa myös erikoisohjelmaa, kuten teemaopastuksia, ohjelmailtoja ja konsertteja. Museovierailun kruunaavat Café Auliksen leivonnaiset luomukahvin tai -teen kera. Ainolle puolison työ ja työrauha olivat kaikki kaikessa. Hän ymmärsi miehensä musiikillisten ajatusten suuruuden ja luomistyöhön liittyvän levottomuuden. ”Kirjoita sinfonioita!” hän rohkaisi Sibeliusta myös taloudellisen ahdingon aikoina. Aino Sibeliuksen suuri virkistyksen ja huolenpidon kohde oli Ainolan puutarha. Hän iloitsi sekä sen kukkaloistosta että käytännön tuloksista: vihanneksista perhe sai ruokapöydän antimia, ja Ainon omenoita palkittiin näyttelyissä asti. Lisäksi monitaitoinen Aino suunnitteli huonekaluja ja Ainolan saunarakennuksen, oli taitava pianisti, toimi viiden tyttärensä kotiopettajana ja käänsi kirjallisuutta. Aino Sibelius -näyttely tarjoaa taidetta, ennennäkemätöntä esineistöä kodin kätköistä, audiovisuaalista aineistoa, opastettuja kierroksia, draamaopastuksia, luentoja ja työpajoja. Näyttelyn oheisohjelman teemat vaihtuvat kuukausittain: maaliskuussa Aino Järnefelt huhtikuussa Ainolassa toukokuussa perheenäitinä kesäkuussa puutarhassa heinä-elokuussa musiikin muusa syyskuussa Aino-mummi Avoinna 1.3. - 4.10.2015 maalis–huhtikuu ke–su klo 10–17 touko–lokakuu ti–su klo 11–18 Kirjastokatu 8, 04410 Järvenpää p. 040 315 3881, taidemuseo@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Aino Sibelius 1922, kuva Otava Picture Archive Ainolan puutarha ja Café Aulis ovat avoinna myös Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivänä 8.12.2015. Jean ja Aino Sibeliuksen haudalle voi päivän aikana jättää kukkatervehdyksen. Ainon lempeän ja taitavan käden jälki näkyy tänäkin päivänä monissa Ainolan yksityiskohdissa. Juhlavuonna 2015 Ainola ja Aino-näyttely muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän, ainutkertaisen kokonaisuuden. Avoinna 2.5.–30.9.2015 ti–su klo 10–17 Ainolankatu, 04400 Järvenpää p. 09 287 322, vierailuvaraukset info@ainola.fi www.ainola.fi III kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu Järvenpää-talossa 19.–25.4.2015 järjestettävä kolmas kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu on avoin korkeintaan 35-vuotiaille Itämeren maiden kansalaisille. Kilpailuun on valittu ennakkokarsinnan perusteella 30 laulajaa. Kilpailu koostuu alku- ja välieristä sekä finaalista. Kilpailijat esittävät Sibeliuksen yksinlauluja ja muuta liedohjelmistoa yhdessä pianistin kanssa. Tuomariston jäseninä toimivat pianotaiteilija Gustav Djupsjöbacka, mezzosopraano Monica Groop, sopraano Inger Dam-Jensen, baritoni Andreas Schmidt ja baritoni Olle Persson. Avajaiset su 19.4. Alkuerät ma–ke 20.– 22.4. Välierät to–pe 23.–24.4. Finaali la 25.4. www.sibeliussinging.fi Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Myynnissä päivä- ja konserttikohtaisia lippuja, alku- ja välieräpaketteja sekä kaikki konsertit sisältäviä paketteja. 28 Kaikuja Ainolasta SIBBA-VAPPU - Mainiot ohjelmalliset karkelot pe 1.5. klo 17 Järvenpää-talon Kellariteatterissa kuohunnan keskellä? Mitä ajatteli Aino mielessään? Millainen oli hänen maailmansa? Liput Järvenpään teatterin toimisto, Askarteluliike Taitaville ja www.piletti.fi Sävellys Riikka Talvitie Libretto Tiina Häkkinen & Riikka Talvitie Ohjaus Tiina Häkkinen Visualisointi Hannu Hyrske & Ester Unkari Korrepetitio Sanni Antikainen Aurora Ikävalko, sopraano - sisäinen Aino Satu Kaarisola-Kulo, sopraano - ulkoinen Aino Riikka Talvitie, keskustelija ääninauhalla Erja Unkari, viulu, Tiina Aho-Erola, viulu, Tuula Riisalo, alttoviulu, Lea Pekkala, sello & Erja Joukamo-Ampuja, käyrätorvi Kapellimestari Riikka Talvitie Järjestäjä: Järvenpään teatteri Lisätiedot: p. 050 595 5905, info@jarvenpaanteatteri.fi www.jarvenpaanteatteri.fi Sibeliuksesta Vuoreen to 7.5. klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Keski-Uudenmaan Tanssiopiston tanssijat ja opettajat tulkitsevat koreografioita Sibeliuksen ja nykysäveltäjä Harri Vuoren musiikkiin. Lavalla nähdään muun muassa poppingia, breakia, balettia ja nykytanssia. Koreografit Erja Asikainen, Jenni Tuunainen, Helena Toivonen ja Leila Ketola. Järjestäjä: Keski-Uudenmaan Tanssiopisto Lisätiedot: p. 050 435 4120, keto@keto.fi www.keto.fi Järvenpään Naislaulajien Ainottarien Sibelius-konsertti ti 12.5. klo 18 Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa Konsertin ohjelmassa on Sibeliuksen naiskuoroteoksia. Kuoroa johtaa Mareks Lobe. Järjestäjä: Järvenpään Naislaulajat Ainottaret Lisätiedot: p. 040 545 6538 www.ainottaret.fi Järvenpään Taideseuran kaikille avoin maalaustapahtuma su 17.5. Ainolan puutarhassa Tarjolla on maalauksen ohjausta ja vapaaehtoista kritiikkiä. Maalaustelineitä on myös lainattavissa. Järjestäjä: Järvenpään Taideseura Lisätiedot: p. 040 514 0908, taideseura@gmail.com Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Ainolan seisakkeen avautuminen 1.7. Kyrölän junaseisakkeen nimi muuttuu Ainolaksi Kehäradan käyttöönoton yhteydessä. Seisakkeella on kahvitarjoilua ja ohjelmaa noin klo 7.30–10.00. Seuraa ilmoittelua! Järjestäjä: Järvenpään kaupunki Lisätiedot: p. 040 315 2201, laura.sallinen@jarvenpaa.fi Meidän Festivaali 26.7.–1.8.2015 Meidän Festivaali on ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali, jonka taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Sibeliuksen juhlavuodella on oma merkityksellinen paikkansa vuoden 2015 Meidän Festivaalilla. Ohjelma julkistetaan keväällä 2015. www.meidanfestivaali.fi Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Jannen synttärit -kansalaisjuhla Rantapuistossa ja kävelykatu Jannella 14.–15.8. Kaksipäiväisissä juhlissa ohjelmassa on mm. musiikkia, tanssia ja historiallinen kulkue. Lisäksi kävelykadulle katetaan piknik-pöydät. Järjestäjä: Järvenpään kaupunki ja Sykettä ja Sinfoniaa ry Lisätiedot: p. 040 137 3331, anu.uhlenius@jarvenpaa.fi Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston konsertit: www.kum.fi Ainolan puistokonsertit 23.5.2015 klo 13 Ainolan puutarha 29.8.2015 klo 13 Ainolan puutarha Janne Mertanen, piano Suurkuoron Sibelius-konsertti Ainolan puutarhassa Esiintyjinä noin 150-miehinen suurkuoro ja Kellokosken Soittokunta. Pianotaiteilija Janne Mertanen julkaisee syksyllä 2015 Sibelius-levytyksen. Resitaalikonsertin ohjelma koostuu Jean Sibeliuksen alkuperäisistä soolopianoteoksista. Ilmaiskonsertti www.jarvenpaanmieslaulajat.sulasol.net Kamariooppera Yksi siemen, yksi suru - keskustelua Aino Sibeliuksen kanssa su 7.6.2015 klo 18 Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa to 10.9.2015 klo 19 Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa su 20.9.2015 klo 16 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Janne Mertanen, Photo by Andrew Penketh, © M.A.A. Kamariooppera Yksi siemen, yksi suru tutkailee rohkeasti ja arvostaen Aino Sibeliuksen elämää niinä vuosina, jotka hän eli Jannensa rinnalla. Millaista oli lahjakkaan Ainon elämä äitinä, vaimona, naisena ja säveltäjän työtoverina? Miten hän jaksoi pitää perheen pinnalla yhteiskunnan suurten muutosten ja henkilökohtaisen Kaikuja Ainolasta 29 Ylioppilaskunnan Laulajat ti 10.11.2015 klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Yksi maailman merkittävimmistä mieskuoroista, vuonna 1883 perustettu Ylioppilaskunnan Laulajat tunnetaan Jean Sibeliuksen musiikin lähettiläänä. Useimmat Sibeliuksen mieskuoroteoksista ovat YL:n tilaamia ja kantaesittämiä. Järvenpää-talon konsertissa Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa kuoromusiikki saa vivahteikkaan tulkinnan. Kuoroa johtaa Pasi Hyökki. Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Suuri Sibelius 150 -gaalakonsertti ja aikalaistanssiaiset 5.12.2015 Järvenpää-talon Sibelius -salissa Järvenpään Mieslaulajat järjestää Kaikuja Ainolasta -gaalakonsertin. Se jatkuu Järvenpää talon lämpiössä järjestettävillä aikalaistanssiaisilla, joita säestää Salonkiorkesteri. Lilli Paasikivi, mezzosopraano Hannu Jurmu, tenori Mikko Haapaniemi, piano Lohjan Kaupunginorkesteri -johtaa Esa Heikkilä Suurkuoro, noin 150 mieslaulajaa -johtaa Filip Häyrynen, Sabrina Ljungberg, Teppo Salakka Kellokosken Soittokunta -johtaa Arto Paju Keski-Uudenmaan Tanssiopisto Liput : Lippupisteen myyntipisteet, www.lippu.fi Chebici puh. 09-286559 www. jarvenpaanmieslaulajat.sulasol.net Tapiola Sinfonietta ke 21.10.2015 klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja Mauno Järvelä, viulu Aili Järvelä, viulu Alina Järvelä, viulu Esko Järvelä, harmooni Ilona Korhonen, runolaulu Trad.: Kaustislaista pelimannimusiikkia Pehr Henrik Nordgren: Pelimannimuotokuvia Trad./Korhonen: Runolaulua Jean Sibelius: Viulukonsertto Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Jean Sibeliuksen syntymäpäivän juhlakonsertti ti 8.12. klo 19 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Atso Almila, kapellimestari Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 5 Uuno Klami: Tšeremissiläinen fantasia Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 Liput Lippupisteen myyntipisteistä, www.lippu.fi Atso Almila, kuva Sami Tirkkonen Pekka Kuusisto, kuva © Kaapo Kamu MUUTOKSET TAPAHTUMATIETOIHIN MAHDOLLISIA 30 Kaikuja Ainolasta Muistojen Ainola Syysiltana puiden lehdet jo peittävi maan, kun kuljen tuttua tietä muistojen Ainolaan. Taas joutsenparvi kiertää Tuusulanjärven poukaman, tuoden tervehdyksen neidolta Pohjolan. On talvi, ja auringon hohtaissa kirkkaimmin, nään valkohangella kauniin, loistavan timantin. Mestarin haudalla pienen hetken hartaana seisahdan, hiljaa hiihdän ohitse nukkuvan Ainolan. Kevään tullessa tuntuu kuin mielessä soitto sois, kun tänne kuljen, en täältä tahtoisi mennä pois. Honkien latvoissa kuulen tuulen humisten kuiskaavan, hiljaa näppäillen sointuja Finlandian. Kuva © J Kohler, http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/deed.fi Kesäaamuna tieni mun jälleen tänne toi, kun rantatörmällä kuljin, järvellä kaislat soi. Lintujen kuoronkin kuulen hiljaa laulua toistavan: Täällä tahdomme laulaa vain muistoja Karelian. Taas Ainolan poluilla kulkuni hiljaa käy. Jo kohta hämärä saapuu, rantaa ei enää näy. Kun kotiini kuljen, tiedän, että aina uudestaan palaan muistojen teille mestarin Ainolaan. Vesa Lehtonen 10 kysymystä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kuinka monta sinfoniaa Sibelius sävelsi? Missä Sibelius syntyi ja milloin? Missä Sibelius kuoli ja minä vuonna? Mitkä olivat Jean Sibeliuksen ristimänimet? Kuka Aino Sibelius oli omaa sukuaan? Mikä oli Sibeliuksen soitin musiikkiopistossa? Kuka järjestää Kaikuja Ainolasta -gaalakonsertin Järvenpäässä? Kuinka monta ääntä eli stemmaa on mieskuorossa ja mitkä ne ovat? Kuinka monta ääntä eli stemmaa on naiskuorossa ja mitkä ne ovat? Mitkä neljä mieskuoroa muodostavat Kaikuja Ainolasta -gaalakonsertin yli 100 laulajan suurkuoron? Vastaukset sivulla 41 ISÄNNÖINTI Paula Soudunsaari Isännöinti Kirjanpito, taloyhtiöt Tilintarkastus, taloyhtiöt Rakennusvalvonta Rakennuttaminen AIT, rakennusmestari Puh. (09) 2584 4150 GSM 0400 501 709 Fax (09) 2584 4151 PL 6, Koskenmäenpolku 4 04301 TUUSULA pms@kolumbus.fi G/7 Luotettavaa hammashoitoa jo 30 vuotta Järvenpään Hammaslääkärikeskus Oy puh. 09 279 7660 Sibeliuksenkatu 14, 3. krs, 04400 JÄRVENPÄÄ info@jarvenpaanhammas.fi Kaikuja Ainolasta 31 ”Elämän paatoksesta älä hellitä” Kirkkopalvelut monipuolinen palvelujärjestö Ainolan naapurissa Seurakuntaopisto - koulutuksen edelläkävijä Seurakuntaopisto tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Olemme arvostettu hyvinvointi- ja kasvatusalojen koulutuksen erityisosaaja. Seurakuntaopisto tunnetaan vahvana kumppanina ihmisläheisten alojen työyhteisöjen kehittämisessä sekä työelämän tarpeisiin vastaajana. Tarjoamme monipuolisia menetelmiä osaamisen ja luovuuden kehittämiseen ja toimimme myös oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. Seurakuntaopiston kahdella kampuksella, Järvenpäässä ja Pieksämäellä, työskentelee 190 työntekijää ja vuosittain opiskelijoita on pitkäkestoisessa koulutuksessa noin 2000. Lue lisää: seurakuntaopisto.fi Täyden palvelun autokorjaamo Tuusulan Hyrylässä Päiväkoti Satakieli - laadukasta päivähoitoa puistomiljöössä Päiväkoti Satakielessä Seurakuntaopiston viehättävässä puistomiljöössä on 28 kodikasta ja välittävää päivähoitopaikkaa 1–6-vuotiaille lapsille. Satakielessä on myös esiopetusmahdollisuus. Lue lisää: kirkkopalvelut.fi/paivakoti-satakieli Juhla- ja kokouspalvelut - tilaisuuksia arjesta juhlaan! Kokous ja konferenssitiloja nykyaikaisin av-välinein, tiloja juhlien, konserttien ja vastaanottojen järjestämiseen, ravintolapalvelut ja majoitustiloja 200 hengelle. Lisätietoja: Kati Väliaho, kati.valiaho@seurakuntaopisto.fi Puh. 050 441 5959 HIEKKAKUOPANTIE 6 C, TUUSULA Saman katon alta autohuolto-, autokorjaamoja autoverhoomopalvelut kaikkiin merkkeihin. Autopalvelu Tervashonka Oy Auki arkisin 7.30-16.00 Erikoisosaaminen Volvo-Renault-Saab Puh. 043 211 1402, fax 09 271 3677 Vanha Yhdystie 6 a, 04430 Järvenpää www.tervashonka.fi Kirkkopalvelut – sillanrakentaja kirkon, yhteiskunnan ja ihmisten välillä Kirkkopalvelut ry on seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö, joka rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, auttaa kirkkoa onnistumaan ja uudistumaan, kouluttaa ja valmentaa sekä välittää ihmisestä ja toimii hyvinvoinnin puolesta. Taloushallinto- ja tilintarkastuspalvelut OSAAVISSA KÄSISSÄ Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Järvenpää, 09 - 2790 730 kirkkopalvelut.fi | seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää 32 Kaikuja Ainolasta www.rekola-nieminen.fi www.rantalainen.fi Yhdessä soittaminen on Kellokoskella kivaa K ellokosken ruukki ja puistomainen ympäristö luovat omaleimaisen ympäristöllisen ilmeen, johon liittyy historian havinaa aina 1750 luvulta alkaen. Nykyisin Kellokoskella on noin 5000 asukasta ja se on yksi Tuusulan keskustaajamista. Yhteisön sydämessä sykkii puhallinmusiikki, jonka juuret palautuvat vuoteen 1908, ja ovat vaihtelevin voimin eläneet tähän päivään saakka. Nykyisen rytmin ylläpitäjänä toimii Kellokosken Soittokunta, jonka nykyinen aktiivinen toiminta käynnistyi 4.10.2010. Nykyiseen instrumenttikokoonpanoon kuuluu 4 klarinettia + yksi bassoklarinetti, 4 saxofonia, 1 fagotti, 1-2 huilua, 3 alttoa, 3 trumpettia, 3 pasuunaa, 2 baritonia, 3 tuubaa, 1 rumpali. Puhallinorkesterin yhdistystoiminnan puheenjohtajana toimii Maarit Mäki-Rayo ja kapellimestarina Arto Paju. Soittokunnan ohjelmisto on monipuolinen viihdemusiikista lähes kaikkiin musiikin lajeihin. Soittokunta esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa tilaisuuksista riippuen. Vuonna 2014 soittokunnallamme on jälleen ollut monenlaisia esiintymisiä. Syksyllä mm. soitimme Tuusulan Ainolassa järjestetyssä Sibeliuksen Kellokosken Soittokunta. Klarinetit: Anu Virtanen, Timo Salminen, Yrjö Lindberg, Timo Heiskala. Alttosaxofoni Harri Mäkilä. Tenorisaxofoni Reijo Mäkeläinen. Fagotti Lauri Hirvikangas. Huilu Rauha Mäkilä. Alttotorvet Esko Palmasto, Arja Vanamo, Maarit Mäki-Rayo. Tenoritorvi Katri Leppiniemi. Pasuunat Viljo Nousiainen, Markku Tuomi. Tuubat Veikko Koljonen, Olli Mäkinen. Trumpetit Jussi Salminen, Raimo Virtanen, Unto Erlamo. musiikin puistokonsertissa, sekä Järvenpäätalossa pidetyssä Kaikuja Ainolasta-konsertissa. Jälkimmäisessä soitimme yhdessä Nurmijärven puhallinorkesterin kanssa yhtenä suurena orkesterina. Vuonna 2015 tiedossa oleva suurempi projekti on huhtikuussa pidettävä Sibelius-konsertti yhteistyössä Keravan musiikkiopiston kanssa. Kapellimestari Arto Paju sanoo, että jos soitat jotakin puhallinta tai lyömäsoitinta kohtalaisella harrastajatasolla, tule mukaan. Yhdessä soittaminen on oikeasti kivaa. Klarinetit, huilu, saxofonit, fagotti Pasuunat, tenoritorvi, tuubat Teksti ja kuvat Juhani Räsänen Henkilökuva Arto Paju • Syntynyt Mäntsälässä 1962 • Big Band kapellimestari • Trumpetinsoiton opettaja • Säveltäjä/ sovittaja • Poliisi Trumpetit, alttotorvet Perheeseen kuuluu vaimo ja poika Kaikuja Ainolasta 33 Kuva: Juha Frestadius • Varaosat • Määräaikaishuollot• Öljynvaihdot • Korjaukset • Ilmastointihuollot • Ohjauskulmien säädöt Avoinna arkisin klo 8.00-17.00 • Puh. 010 219 1860 varaosat@tuusulanhuolto-osa.fi • huolto@tuusulanhuolto-osa.fi www.tuusulanhuolto-osa.fi Valimontie 1 04300 TUUSULA Hiusateljee Koljonen sibeliuKsenKatu 1, järvenpää 09 286 190 0400 467 562 autoexpert.fi MYY - VAIHTAA - OSTAA käteisellä Vaihtoautoexpert HYRYLÄSSÄ • Jenkit • Eurooppalaiset • Japanilaiset Myynti • Huolto • Varaosat Sulantie 13, 04300 Tuusula Puh. suora 020 755 8114 vaihde 020 755 8110 Fax 020 755 8122 GSM 050 598 6585 www.autoexpert.fi KAIKKI LAADUKKAAT autovaraosat ja tarvikkeet Tuusulasta Sulan alueelta Hiekkakuopantie 2 04300 TUUSULA Puh. (09) 275 9788, 275 9789 Avoinna: ark 8.00-18.00 la 8.00-15.00 34 Kaikuja Ainolasta SINFONIAORKESTERI - SANASOKKELO Testaa sanojen hahmotuskykyäsi. Tehtävänäsi on etsiä oheisesta sanasokkelosta seuraavat 21 sinfoniaorkesterissa käytettävää soitinta. Huomaa että sanojen suunta on mielivaltainen (oikealle, vasemmalle, ylös, alas, molempiin suuntiin ristiin ylös tai alas). kontrabasso tuuba patarumpu putkikellot englannintorvi alttoviulu marimba harppu piccolohuilu trumpetti huilu celesta ksylofoni kontrafagotti piano klarinetti oboe triangeli fagotti pasuuna viulu TILITOI M ISTO PALVE L UT Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 Faksi 010 3202 569 harriet.rosling@rantalainen.fi www.rantalainen.fi TILITOIM ISTO PALVE L UT Kaikuja Ainolasta 35 AUTOASI Korjaamo JM-Konehuolto Oy OSTEOPATIAKLINIKKA www.osteopatiaklinikka.net Avoinna ma-pe 8 – 17 (tai sopimuksen mukaan) Amerintie 65, 04320 TUUSULA Puh. 040 737 4085 /Janne • Puh. 040 582 4532 /Tommi OSTEOPAATTI huolto@jm-konehuolto.fi www.autoasi.fi FYSIOTERAPEUTTI PETTERI KYTÖLÄ 040 503 9533 FYSIOTERAPEUTTI VOICE MASSAGE -TERAPEUTTI Lounaskahvio Tarantupa Isonkivenkuja 4 A, 04300 Tuusula Puh. 09 273 3357 KATJA TYNJÄLÄ 050 354 2461 www.katjatynjala.fi katja.tynjala@gmail.com Alhotie 4 (2.kerros), 04430 Järvenpää KATTOREMONTIT • KATTOTURVALLISUUSTUOTTEET VESIKOURUT • PIIPUNPELLITYS- JA LISTATYÖT Uudenmaan Peltityö Oy Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava p. 09-294 0100 www.kattosi.fi SEPE CARS Mastan Huolto oy Sulantie 5, 04300 TUUSULA Seppo Virtaranta, automyynti puh. +358 50 598 6777 sepeyhtiot@suomi24.fi sulankuja 1, 04300 tuusula puh. 09 274 5430 masta@mastanhuolto.fi AMMATTITAITOISET TERVEHDYKSET! SAMAN V PA L T E LU K AT ON ALL A KAUKOTIE 16 LM-SANEERAUS KY KAIKKI LVI-ALAN PALVELUT TIMO LIND PUH. 0400 477 712 LASI-LINDBERG OY PUH. 283 969 KODINKONEHUOLTO URPO RANTA PUH. 288 709 36 Kaikuja Ainolasta Nummenkylä palvelee monipuolisesti! • • • • • • • • • • Aamiaiset Lounaat A’la Carte Burgerit Myymälämme laajasta valikoimasta monenlaista kotiin ja matkalle! Peräkärryjen ja trailereiden vuokraus Nyt asemaltamme kaikki Veikkauksen pelit ja vedonlyönnit Pesut – myös 270 cm korkeille pakettiautoille! Autotarvikkeet Kaasut St1 Nummenkylä Yrittäjänkatu 1 puh. 242 4229 www.st1jarvenpaa.com SIBELIAANINEN SOINTI ON KANSALLISAARTEEMME M ikko Haapaniemi toimii Järvenpään seurakunnan johtavana kanttorina. Järvenpääläiset ovat päässeet nauttimaan hänen taidoistaan paitsi kuoronjohtajana, kanttorina ja urkurina myös pianistina ja säestäjänä. Sibeliuksen pianokappaleet ovat Mikolle hyvin tuttuja. Sibelius oli kuoromies ”Kyllä hän oli myös kuoromies. Mahdollisesti hän on jossain vaiheessa itsekin laulanut jossakin kuorossa. Jos pitäisi arvata äänialaa, niin nuori Sibelius olisi saattanut olla tenori, mutta ääni lienee myöhemmin mataloitunut bassoksi. Sibeliuksen kuoromusiikissa väliäänillä on eniten harjoiteltavaa. Melodiat ovat tarttuvia ja bassolinjat selkeitä.” Järvenpään Mieslaulajien Sibelius-vuoden ohjelmistossa on lukuisia mieskuorolle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia. Laulajista tuntuu joskus, että Sibelius Millainen on musiikillinen ystävyytesi Sibeliuksen kanssa? ”Sibelius on minulle kansallisaarre, kuten hän on myös varmaan kaikille suomalaisille. Sibeliuksen pianomusiikki on minulle hyvin läheistä ja olen soittanut sitä aivan lapsesta saakka. Sibeliuksen Kuusi oli muistaakseni ensimmäinen tutustumiseni Sibeliuksen pianomusiikkiin joskus 1990-luvun alussa. Sibeliuksen kappaleet ovat aika vaikeita, joten hänen sävellyksistään eivät soitto-opinnot voi alkaa. Niiden tulkitseminen on kuitenkin jotenkin luonnollisen tuntuista. Ensimmäiset muistoni Sibeliuksesta liittyvät Jääkärimarssiin ja Finlandiaan.” Sibeliuksen kuoroteokset ja pianomusiikki ovat vaativia esitettäväksi ”Ne molemmat kuulostavat kuitenkin heti selvästi Sibeliukselta, vaikka ne muuten ovat hengeltään erilaisia. On eritasoisia pianokappaleita ja kuoroteoksia, mutta pääosin Sibeliuksen kuoroteokset ovat melko hankalia. Sibelius sävelsi kuoromusiikkia ja ehkä halusi tehdä niistä musiikillisesti vaativia. Siitä huolimatta tai ehkä sen vuoksi ne ovat hienosti soivaa ohjelmistoa. Sibeliuksen kuoromusiikki on juhlavaa kuunneltavaa, kun asialla on osaava kuoro.” CV Mikko Haapaniemi Mikko Haapaniemi on opiskellut Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla, josta hän valmistui musiikin maisteriksi keväällä 2005. Vuoden kuluttua valmistumisestaan hän suoritti pianonsoiton A-tutkinnon Sibelius-Akatemiaan opettajanaan Yrjö Carlson. Haapaniemi on esiintynyt sadoissa kirkkokonserteissa ympäri Suomea sekä toiminut liedpianistina useissa konserteissa ja kilpailuissa. Mestari- ja liedkursseilla häntä ovat ohjanneet mm. Eero Heinonen, Ilmo Ranta ja Gustav Djupsjöbacka. Haapaniemi oli Selim Eskelinin säätiön stipendiaatti vuonna 2004. Kesällä 2007 Haapaniemi konsertoi liedpianistina USA:ssa Finlandia Universityn järjestämällä Sibelius-musiikkifestivaalilla. Haapaniemi työskentelee Järvenpään seurakunnan johtavana kanttorina. kiusallaan kokeili laulajien ”huumoria”, kun esimerkiksi Terve kuu–teoksessa basson alimmat stemmat käyvät kontra b:ssä. Kantelettaren tekstiin sävelletyssä Rakastava-sarjassa laulussa tenorit laulavat useasti h1:n. Mikko kertoo tunnistavansa Sibeliuksen tuotannon nuoruudesta vanhuuteen mestarin tekemiksi. Hän kuulee niissä aina samaa henkeä muutoksista ja kehityksestä huolimatta. Myöhäisen Sibeliuksen tuotannon musiikillinen kerronta on hyvin tiivistä ja harmonisesti monimuotoista. Niissä kuuluu tietty sibeliaaninen-sointi. Sen tunnistaa aina. Mikko, soitit äskettäin löydetyn Lulu-valssin Mieslaulajien konsertissa ”Kaikuja Ainolasta”. ”Se oli tosi jännittävä kokemus. Vasta konsertissa tajusin, mikä tilanne oli. Oli kunniatehtävä esittää teos kantaesityksenä Järvenpäässä. Olen tyytyväinen siihen, miten se onnistui. Se on pikkukappale, mutta kiva. Lulu löytyi etsinnän tuloksena. Moniin yliopistoihin lähetettiin tiedustelu löytyisikö heidän kätköistään Sibeliuksen musiikkia. Harvardissa Lulu luurasi.” ”Konsertti oli tosi antoisia. Oli hienoa, että kuulimme Sibeliuksen yksinlauluissa korkean tason nais- ja miessolistia. Olen soittanut paljonkin Sibeliuksen yksinlauluja, mutta tällä kertaa ohjelmistoon mahtui teoksia, joita sain esittää ensimäistä kertaa. Se oli mahtava kokemus kaikkiaan. Ja tottahan mieskuorolaulussa on aina omat hienot puolensa.” Teksti Juhani Lescelius Kaikuja Ainolasta 37 Ri-Lease Auto Center Hiekkamäentie 9, 04300 TUUSULA Puh. 09- 2753 678, 040 556 2569 www.rilease.fi Täysin kotimainen katsastusasema - Sulanportti Tule tekemään tavoitteista totta! Tutustu koulutustarjontaamme: www.validia-ammattiopisto.fi Tuusulan Autokatsastus Oy Hiekkamäentie 5, 04300 Tuusula • LVI-asennukset • vesijohtojen ja viemäröintien kaikki korjaus-, saneeraus- ja uudistustyöt • uudisrakentaminen • LVI-tarvikkeiden varaosapalvelu Martinan lasagne Taloyhtiöiden huoltotöitä ja kunnossapitoa yli 20 vuoden ajan Taloyhtiöille hätäpäivystys 24h! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Mikä makujen sinfonia! Martina-ravintolassa tarjoillaan ihania italialaisia herkkuja rennolla otteella. Mukavassa miljöössä ja kesäaikaan viihtyisällä terassillamme viihdyt vaikka pidempään. LVI-ASENNUKSET, VESIJOHTOJEN KORJAUS-, SANEERAUS- JA UUDISTUSTYÖT Yrittäjäkatu 6 B, Järvenpää Puhelin gsm 0400 461881 sähköposti: lvipalvelu@elisanet.fi 38 Kaikuja Ainolasta Sibeliuksenkatu 19, kävelykatu Jannella, Järvenpää www.martina.fi Sibeliuksen mieskuoromusiikki H elsingin Suomalainen Klubi ry on tuottanut mainion Sibelius-sivuston, joka esittelee erittäin laajasti Sibeliuksen elämää, Ainolaa ja sävellystyötä. Sivuston osoite on http:// www.sibelius.fi/suomi/index.html. Olen saanut luvan lainata sivuston teosluetteloa ja sävellyksiin liittyviä tekstejä, joita ovat kirjoittaneet Vesa Sirén, Markku Hartikainen, Kari Kilpeläinen, Veijo Murtomäki ja Jukka Tiilikainen. Tässä artikkelissa keskityn pääosin esittelemään tarkemmin niitä a cappella mieskuoroteoksia, joita Järvenpään Mieslaulajat ja yhdistynyt suurkuoro on jo esittänyt tai esittää. Sibeliuksen kuoroteoksista suuri osa on mieskuorolle. Sekakuoroille on myös yli 20 teosta, ja lähes saman verran lisää, kun otetaan huomioon mieskuoroteosten sekakuorosovitukset. Nais- tai lapsikuoroille Sibelius sävelsi harvoin. Vuosisadan vaihde Op. 18 sisältää kuusi laulua mieskuorolle. Tämän opuksen kaikki laulut kuuluvat Järvenpään Mieslaulajien ja suurkuoron juhlavuoden ohjelmistoon. Opuksen laulut ovat: Nro 1 Sortunut ääni, sanat Kantelettaresta. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1898. Nro 2 Terve kuu, sanat Kalevalasta. Valmistui 1901. Nro 3 Venematka, sanat Kalevalasta. Valmistui 1893. Sovitus sekakuorolle 1914. Nro 4 Saarella palaa, sanat Kantelettaresta. Valmistui 1895. Sovitus sekakuorolle 1898. Nro 5 Metsämiehen laulu, sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1899. Nro 6 Sydämeni laulu, sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1904. Kuva Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo Kullervon kantaesityksessä Sibelius oli käyttänyt kuoroa uudella, suomalaisten mieleen olevalla tavalla. Hänen todellinen läpimurtoteoksensa oli syksyllä 1893 Venematka, johon ihastuivat nekin kuulijat, jotka eivät voineet ymmärtää Kullervoa. Sibelius sävelsi teoksen Ylioppilaskunnan Laulajille kuoronjohtaja Jalmari Hahlin pyynnöstä. Kantaesitys huhtikuussa 1893 oli täydellinen menestys. Venematkaa Merikantokaan ei voinut syyttää vaikeatajuisuudesta. ”Sibeliuksen Wenematkaan oli erittäin hupaista tutustua. Waka wanha Wäinämöinen siinä ’Laski laulellen wesiä Ilon lyöen lainehia’. Laulu on lyhyt, mutta oikea makupala. Kuten Sibeliuksen muutkin teokset, on tämäkin aiwan suomalaiselle runonuotille perustettu, joten siinä heti tekijän tuntee. Mestarillisesti on itse wesien laskeminen, ilo merellä, ja warsinkin neitosten katseleminen ja kuunteleminen ’niemien nenistä’ kuwattu.” Sibelius totesi, että sävellys vaikutti ”kuin pommi”. Juuri Venematka sai esimerkiksi nuoren Leevi Madetojan kiinnostumaan suomalaisesta musiikista. Sibeliuksella ei tällä kertaa ollut varaa loukkaantua edes siitä, että Merikanto sanoi sävellyksen perustuvan ”suomalaiselle runonuotille”. Hän tunnusti myöhemmin käyttäneensä venematkassa ”Paraskeen tapaa”, eli saaneensa suoria vaikutteita Larin Paraskeen laulusta. Venematka on kuoronkäsittelyltään Kullervoa notkeampaa, ja laulu on edelleen erittäin suosittu. Sibelius kokosi opukseen 18 ensin peräti yhdeksään mieskuorolauluaan, mutta pudotti myöhemmin opuksesta pois laulut Isänmaalle, Veljeni vierailla mailla ja Min rastas raataa. Opukseen jääneet laulut ovatkin parasta Sibeliusta. Läpimurtoteos Venematka on mukana vuodelta 1893. Seuraavaksi vanhin on Saarella palaa, joka on sävelletty Vaaniassa 1895. Sulhanen sytyttelee valkeita häiden valmistelutöissä, ja bassot toistavat mantranomaisesti Saarella palaa -tekstiä. Laulu on valoisa ja impressionistinen, täynnä kihelmöivää odotusta. Sydämeni laulu Aleksis Kiven tekstiin on pieni mestariteos ja tunnetuinta Sibeliusta. Hän sävelsi sitä Ainon odottaessa perheeseen kolmatta tytärtä vuonna 1898. Laulu kertoo lapsen kuolemasta, ja Kirsti-tytär kuoli heti alkuvuodesta 1900. Mieleen tulee tietenkin Mahler Kindertotenlieder -teosta säveltämässä. Kantaesitys Ylioppilaskunnan Laulajien syyskonsertissa oli suuri menestys nuoren Heikki Klemetin johdolla. Konsertin jälkeisissä kemuissa Sibelius kiitteli herrasmiesmäisesti Klemettiä siitä, että tämä oli niin hyvin ymmärtänyt Aleksis Kiveä.Alku Siikaniemi (kuoronjohtaja, oikealta nimeltään Arthur Siegberg, 1862-1948) muisteli myöhemmin, että Sibelius oli illan kuluessa soittanut pianolla kauan ja liikuttavasti inkeriläisiä itkuvirsiä. Sydämeni laulussa tekstin, tarkoituksen ja musiikin sisältö ovat saumattomasti yhtä. Kuolema on runon lapselle lohdutus, kuolemanjälkeinen elämä nykyistä parempaa. Kivelle kuolemassa oli jotain eskapistista: ”kaukana on vaino, riita”. Kun Kirsti-tytär menehtyi, Sibelius soitti kuolleelle lapselleen pianolla tämän teoksen. Opuksessa on toinenkin mainio teos Kiven sanoihin, Metsämiehen laulu. Uhoava ja itsevarma miesjoukko palaa luontoon riemukkaissa tunnelmissa. Sortunut ääni etenee 5/4 -tahdissa ja huipentuu komeasti. Terve kuu on opuksen teoksista nuorin, vuodelta 1901. Klemetin johtama mieskuoro Suomen Laulu sai sen mukaansa Euroopan-kiertujatkuu sivulla 41 Kaikuja Ainolasta 39 Sepeli on ässä. Rantatie 110 B, Tuusula p. 050 5252 193 Kaikki kiviainekset rakentajalle. 010 3911 900 www.seepsula.fi REHTI TULEVAISUUDEN TEKIJÄ www.ovh.fi Hinauspalvelua 24h/vrk www.ERIHINAUS.fi Ch_JML_0115_93_63_V.indd 1 käynnistyspalvelut 040 5659 297 • kaikki alan työt • vakuutusyhtiölaskutus • we speak english 40 Kaikuja Ainolasta 10.2.2015 14.13 Vanha yhdystie 14, 04430 Järvenpää Puh. 010 324 2660, 040 543 1772 • taito.keittio@gmail.com Automyynti grönholm Sulantie 11 A, 04300 Tuusula Puh. (09) 275 9840 • Fax (09) 275 7707 www.autotalogronholm.com jatkoa sivulta 39 eelleen. Klemetti oli koulinut kuorosta valiojoukon, ja Sibelius nautiskeli tietäessään bassojen pystyvän toteuttamaan lopun huikean laskun isosta F:stä aina kontra-B -nuottiin. Terve kuun stemmat ovat muutenkin vaativia, ja kyseessä on musiikillisestikin Sibeliuksen kuoroteosten yksi huipentuma. Suomen Laulun kiertueella saksalaiset arvostelijat kiittelivät kuitenkin lähinnä Venematkaa ja Saarella palaa -teoksia. ”Niillä ei koko mieskööri-kirjallisuudessa liene vertaisiaan”, ihasteli Berliner Neueste Nachrichten kesäkuussa 1901 kiertuearviossa. Paavo Cajanderin sanoitukseen sävelletty Isänmaalle valmistui sekakuorolle 1900. Mieskuorosovitus syntyi 1908. Tämä teos on liki kaikkien mieskuorojen ohjelmistossa, niin myös Järvenpään Mieslaulajien. 10 10 kysymystä vastaukset 1. 7 (+ sinfoninen runo Kullervo) 2. Hämeenlinnassa 8.12.1865 3. kotonaan Järvenpäässä 1957 4. Johan Christian Julius 5. Järnefelt 6. viulu 7. Järvenpään Mieslaulajat 8. neljä: 1. tenori , 2. tenori, 1. basso ja 2. basso 9. neljä: 1. sopraano, 2. sopraano, 1. altto ja 2. altto 10. Järvenpään Mieslaulajat Tuusulan Mieslaulajat, Keravan Mieslaulajat ja Runebergskören BSB Porvoosta Ensimmäiset vuodet Ainolassa Uusmaalaisten laulu valmistui mies- ja sekakuorolle 1912. Sanoitus on Kaarlo Terhin. Tämä teos esitetään yleensä yksiäänisenä. Ensimmäinen maailmansota ja vuosi 1918. Ensimmäisen maailmansodan aikana syntyi Op. 84 Viisi laulua mieskuorolle Nro 1 Herr Lager och Skön fager, sanat Gustav Fröding. Valmistui 1914. Nro 2 På berget, sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915. Nro 3 Ett drömackord, sanat Gustav Fröding. Valmistui 1915. Nro 4 Evige Eros, sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915. Nro 5 Till havs, sanat Jonathan Reuter. Valmistui 1917. Tästä opuksesta vain Till havs on toistaiseksi kuulunut ohjelmistoomme. Se lisättiin viidentenä sarjaan 1917. ”Kuorolaulut M. M:lle (vuonna 1878 perustettu mieskuoro Muntra Musikanter) ovat minun laiskanläksyni. Mutta niiden varassa en seiso enkä kaadu!” säveltäjä kirjoitti päiväkirjaansa. ELÄMYKSIÄ JOKAISELLE! STUDIO123 studiot123.com Järvenpää Kuoroteoksia 1920 - 1930 Likhet, mieskuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1922. Tämä on teos ohjelmistossamme. Viimeisimmät mieskuoroteokset ovat Op. 108 Kaksi laulua mieskuorolle, Nro 1 Humoreski, sanat Larin Kyösti. Valmistui 1925 ja Nro 2 Ne pitkän matkan kulkijat, sanat Larin Kyösti.Valmistui 1925. Ainolan hiljaisuus Ainolan hiljaisuudeksi nimetyn aikakauden 1945-1957 aikana Sibelius teki muutamia sovituksia kuorolle. En etsi valtaa, loistoa sai sovituksen mieskuorolle 1935, naiskuorolle 1932 ja vielä lapsikuorolle 1954, kun säveltäjä oli jo lähes 90-vuotias. On hanget korkeat, nietokset sai sovituksen naisäänille 1942. Suur’ olet herra sai säveltäjän sovitustöihin 1944. Veljesvirsi sekä Ylistyshymni ovat, uskomatonta kyllä, uusia teoksia vuodelta 1946. AUTOT / MOTOT Raikku puh. 040 746 0791 Hämeentie 18 C 04300 TUUSULA www.stccarcenter.fi info@stccarcenter.fi Lähdeteksti Helsingin Suomalainen Klubi ry:n Sibelius-sivusto. Tekstin koostanut Pekka Sallinen Klubilta saadulla luvalla. Kaikuja Ainolasta 41 Järvenpään Mieslaulajat, laulun iloa vuodesta 1948 - Tulin valituksi Järvenpään Mieslaulajien musiikilliseksi johtajaksi 2008, ja aloitin johtajana vuoden 2009 alussa, sanoo kuoron taiteellinen johtaja Filip Häyrynen. - Aloitin kuorolaulun jo nuorena Cantores Minores-poikakuorossa, jossa toimin myöhemmin myös opettajana, pienyhtyeiden johtajana ja kuoron varajohtajana. - JML on hyvin organisoitunut ja ja paikkakunnalla arvostettu perinteikäs mieskuoro, toteaa Filip. - Olen iloinen kun olemme viime vuosina saaneet joukkoomme uusia ja nuoriakin laulajia. - Katson tehtäväkseni jatkuvasti uudistaa kuoron ohjelmistoa, kuitenkaan perinteitä unohtamatta. - Myös kuoron soinnin puhtaus ja laulujen tulkinnan syventäminen ovat itselleni tärkeitä päämääriä. 42 Kaikuja Ainolasta - Olen laulanut erilaisissa kuoroissa noin 30 vuotta, kertoo Kalevi Toropainen. - Tulin Järvenpään Mieslaulajien varalaulunjohtajaksi 4 vuotta sitten, ja toimin nykyään myös seniorikuoro Ajattomien johtajana. Lisäksi tehtäviini kuuluu eri stemmojen harjoituttaminen ja laulajien äänenmuodostuksen ja laulutekniikan opastaminen sekä äänenhuolto. Johdan myös pienryhmien ja lauluyhtyeiden harjoituksia ja esiintymisiä, sanoo Kalevi. - Musiikki– ja lauluharrastus on ollut elämässäni jo nuoresta pojasta lähtien, jolloin olin poikakuorossa ja harrastin klassista viulun soittoa, kertoo Kalevi. - Musiikin kanssa ei tule olla liian tiukkapipoinen vaan pitää ennakkoluulottomasti tutustua kaikkiin musiikkisuuntiin. Sen jälkeen voi arvioida pitääkö niistä vai ei, jatkaa nykyään klassisesta pitävä Kalevi. - Mieskuoron johtaminen on minulle mieluista. Se antaa instrumenttina valtaisat mahdollisuudet erilaisen musiikin esittämiseen. - Olen ollut Järvenpään Mieslaulajissa vuodesta 1998 alkaen, sanoo puheenjohtaja Vesa Rauttu. - Olemme yksi Uudenmaan virkeimmistä ja suurimmista mieskuoroista. Otamme joukkoomme jatkuvasti uusia laulajia, joille kuoroon tultuaan nimetään oma kuorokummi. Tämä kokenut laulaja auttaa alkuun käytännön asioissa, jolloin kuoroon sopeutuminen helpottuu, kertoo Vesa. - Järvenpään Mieslaulajat on merkittävä kulttuurivaikuttaja Järvenpäässä ja sitä se on ollut perustamisvuodestaan 1948 asti. - Paikallisena mieskuorona meillä on velvollisuus ja erityinen kunnia vaalia Jean Sibeliuksen mieskuorolauluperintöä hänen kotipaikkakunnallaan. - Kiitän yleisöä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme Sibelius 150-juhlavuoden aktiviteettiemme mahdollistajana. - Liityin Järvenpään Mieslaulajiin hieman yli vuosi sitten, 15 -vuotiaana, isäni esimerkin kannustamana, sanoo Arttu Takala. Hänen isänsä Matti Takala liittyi kuoroon 16-vuotiaana vuonna 1978 ja on mukana edelleen. - Onneksi olen musiikin suhteen ennakkoluuloton. Perinteinen mieskuoromusiikki ei ole lähelläkään omaa musiikkimieltymystäni. Yllätyksekseni olen huomannut että sieltä löytyy mahtavia teoksia, jotka asettavat laulajalle haasteita. - Kuoromme jokavuotinen vappukonsertti antaa mahdollisuuden uudempien kevyen musiikin kappaleiden esittämiseen. Yleisesti ottaen olen yllättynyt kuoromme laulujen monipuolisuudesta, joka yltää Juicesta Bachiin. - Erityisesti kuorolaulussa viehättää sen eri stemmojen harmoninen sointi. - Kuoroon liittymistäni en ole katunut päivääkään, päinvastoin. Palvelukseen halutaan Reippaita miehiä Oletko ahkera ja helposti uutta oppiva mies? Etsimme rentoon ja iloiseen porukkaamme pystyviä ja vastuullisesti tehtäviinsä suhtautuvia miehiä. Mielestämme ikä ei ratkaise vaan ääni. Koulutukseltasi olet vähintään peruskoulun käynyt, mutta sosiaaliset, kaupalliset, tekniset tms. lisäopinnot eivät ole haitaksi. Hallitset sujuvasti vähintään suomenkielen, mutta ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielitaidoista saattaa myös olla hyötyä varsinkin yhteisömme tekemillä ulkomaanmatkoilla. Sinun ei tarvitse olla valmis ”ammattilainen” sillä testaamme taitosi ja räätälöimme tehtäviin opastuksen tarpeittesi mukaan. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden edetä yhteisömme organisaatiossa sekä tutkitusti iloista mieltä ja elinikää lisäävän harrastuksen. Tutustu joukkoomme ja toimi nopeasti. Yhteystiedot: www.jarvenpaanmieslaulajat.sulasol.net Lisätietoja tehtävistä antavat: Filip Häyrynen 040-5165 198 ja Vesa Rauttu 040-5508 445 Reippaita naisia Oletko iloinen ahkera nainen? Etsimme joukkoomme itsenäiseen toimintaan kykeneviä kaiken ikäisiä naisia. - Olen laulanut Järvenpään Mieslaulajissa vasta noin 55 vuotta, veistelee ikinuori 2. tenori Reijo Railotie. Tulin kuoroon nuorena miehenä ja olen kokenut sen eri vaiheet kautta vuosikymmenien. Täältä olen löytänyt paljon ystäviä ja iloista mukavaa seuraa. - Kuorolaulajana voi kehittyä oman halunsa ja innokkuutensa mukaan. Itse olen suorittanut Mieskuoroliiton perusmerkin ja taitomerkin. - Seniorikuoromme Ajattomat takaa sen, että kuorolaulua voi jatkaa myöhemmälläkin iällä. Itselläni intoa riittää edelleen ja siksi laulan sekä pääkuorossa että seniorikuorossa, kuten monet muutkin laulajamme. - Voin vain suositella kuorolaulua kaikille halukkaille. Aukeaman kokosi Timo Kurki, tekstit Juha Frestadius, kuvat Pekka Sallinen ja kuoron arkisto. Makaako mieskumppanisi iltaisin toimettomana sohvalla? Oletko kuullut hänen laulelevan suihkussa? Nyt on korkea aika patistaa hänet hyvän ja kehittävän harrastuksen pariin. Vie hänelle puhelin ja näppäile siihen valmiiksi numero 040-5165198 (Filip Häyrynen) tai tuo hänet keskiviikkoiltaisin klo 18 suoraan harjoituksiimme osoitteeseen Loutin kerhotalo, Harjutie 2, Järvenpää. Hänen osallistumisensa on edellytys sinun pääsyllesi naisjaostomme jäseneksi. Toimenkuvaan kuuluu kahvinkeittovuoro yhtenä iltana noin kuuden kuukauden välein. Lisäetuna on vapaaehtoinen osallistuminen järjestämillemme virkistysmatkoille. Lisätietoja tehtävistä antaa: Anja Matikainen p. 0400-935974 ”Ylväs laulajan liekki jo palaa ylitse yön, tähtien vyön. Ikuinen meissä taivaita halaa.” Laulajan kaipaus, sävellys Pentti Raitio, sanat Eino Käyhkö, Omistettu Järvenpään Mieslaulajille 1958. Kaikuja Ainolasta 43 OP P o h jo l as y n ty ir e i l u ts a tav u o ttas i tte na s i a k k a i d e no m i s ta m a k s i–jas e l l a i s e n as e m y ö ss äi l y y .A s i a k a s o m i s ta ju u so nn y tv äh i n tään k i ny h tä m e r k i ty k s e l l i s tä k u i ns i l l o i n a i k o i n a a n .T än äänl äh e sjo k ak o l m a ss u o m a l a i n e no no m i s ta ja m m e .Y h d e s s ä to i m i e n e d i s täm m es u o m a l a i s te nta l o u d e l l i s tam e n e s ty s tä,h y v i n v o i n ti ajatu rv a l l i s u u tta . K a i k k ia s i a k a s o m i s ta ja ne d u tn äe to s o i tte e s s ao p . fi Y h d e s s äh y v ä tu l e e .
© Copyright 2024