9.10. 2015 SIBELIUKSEN NELJÄS Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari RICHARD STRAUSS (1864−1949) Don Juan op. 20 THEO VERBEY (s. 1959) Fraktaalisinfonia (Suomen ensiesitys) VÄLIAIKA JEAN SIBELIUS (1865−1957) Sinfonia nro 4 a-molli op. 63 I Tempo molto moderato, quasi adagio II Allegro molto vivace III Il tempo largo IV Allegro Konsertti päättyy noin klo 21. Yle radioi konsertin, ja se kuullaan Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 14.10. klo 19.03. Konsertin taltioiminen on kielletty. TAMPERE FILHARMONIA I viulu: Mikk Murdvee* tp., Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen, Siri Heinonen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Riikka Alakärppä, Kaisa Hiilivirta, Hong You II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, TarjaLeena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri Kankkunen*, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Annaleena Jämsä*, Pekka Rankka**, Nina Johnson*** oboe: Eva Neuszerova* tp., Juha Ala**, Heikki Pöyhönen*** klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen***, Reetta Näätänen fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru Cozma***, Yuan Dai käyrätorvi: Kalervo Kulmala* tp., Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki, Miriam Brown trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Sami Siikala*** tp., Aki Välimäki pasuuna: Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen*, Petér Fodor*** lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo Oravakangas***, Petri Hänninen, Juuso Laakso ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: harppu: Vuokko Ahtila* tp. kosketinsoittimet: Ville Hautakangas* tp. *äänenjohtaja | **vuorotteleva äänenjohtaja | ***varaäänenjohtaja ILLAN KOKOONPANO Perjantai 9.10.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali konserttimestari: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari) Tampere Filharmonian ja ylikapellimestari Santtu- Matias Rouvalin syksyssä soivat Sibelius, Strauss ja uusi musiikki. Tänään vuorossa ovat Don Juan, joka avasi Straussille ovet konserttitaloihin ympäri maailman, Theo Verbeyn Fraktaalisinfonia 2000-luvun alusta ja yli sata vuotta yleisöjä hämmentänyt Sibeliuksen neljäs. Richard Strauss julistautui jo varsin nuorena ohjelmamusiikin säveltäjäksi. Hänen mielestään yksinomaan muotoon keskittymisessä ei ollut mitään mieltä. Sen sijaan suuret tarinat ja runot, herkistävät mielleyhtymät, tuntuivat säveltäjän omalta maaperältä. Don Juan -sävelrunon Strauss kirjoitti alle 25-vuotiaana, ja tästä elostelevan naistenmiehen kuulokuvasta tuli hänen läpimurtonsa. Don Juanin kertomuksen synty palautuu aina renessanssi-Espanjaan saakka. Siihen ovat tarttuneet vuosien saatossa lukuisat taiteilijat: Mozartin Don Giovanni -oopperan lisäksi häpeilemätön nuorukainen seikkailee lukuisissa muissa sävelteoksissa, kirjoissa ja elokuvissa. © Kaapo Kamu Lyömäsoittajana musiikkiuransa aloittaneen Santtu-Matias Rouvalin ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria syksyllä 2009. Tämän jälkeen kapellimestari on ollut erittäin kysytty vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut muun muassa Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion sinfoniaorkestereita, BBC Symphonya, Milwaukeen ja New Jerseyn sinfoniaorkesterita sekä Oslo Filharmonienia. Lisäksi hän on Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on ollut syksystä 2013. Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut oopperaa, muun muassa Bizet’n Carmenin ja Mozartin Taikahuilun. Keväällä 2016 hän johtaa Tampereen Oopperassa Verdin Kohtalon voiman ja keväällä 2018 Olli Kortekankaan uuden Veljeni vartijan. Tammikuussa 2015 Rouvali ja Tampere Filharmonia tekivät ensimmäisen yhteislevytyksen: Jean Sibeliuksen ja tanskalaisen ikätoverinsa Carl Nielsenin 150-vuotisjuhlien kunniaksi juuri ilmestyneellä levyllä soivat molempien säveltäjien viulukonsertot ja Sibeliuksen kaksi serenadia. Solistina taituroi latvialainen viulisti Baiba Skride. Don Juan pettää naisille antamansa suuret lupaukset kerta toisensa jälkeen. Hän ei pelkää eikä kadu, vaan yllyttää itsensä hirmutekoihin aina raiskauksesta tappoon. Lopulta hänen aikansa koittaa, ja estoton viettelijä syöstään helvettiin. Itävaltalaisrunoilija Nikolaus Lenau innostui hänkin legendasta 1800-luvulla mutta ei elinaikanaan viimeistellyt kokonaista teosta aiheesta. Runoilijan Don Juan -luonnoksia julkaistiin vasta tämän kuoleman jälkeen. Lenaun luonnoksiin perehtyi myös Richard Strauss, joka sävelsi soivan vastineen nimenomaan runoilijan tulkintaan kertomuksesta. Straussin Don Juan -sävelruno valmistui vuonna 1888, ja kantaesitys kuultiin Weimarissa seuraavan vuoden marraskuussa. Vastaanotto oli heti innostunut ja ihaileva: yleisö ja kriitikot olivat saaneet kuulla jotakin mullistavaa. Eikä tänäkään iltana tarvitse ihmetellä, miksi teoksesta pidettiin. Saksalaissäveltäjä nosti esiin Don Juanin rajun tarinan ja anteeksi pyytelemättömän erotiikan lisäksi sen rakkauden ihanteen etsimisen, jota Lenaukin teksteissään korosti. Juuri tässä ihmisyyden voimassa piilee teoksen rakastettavuus. ”Siinä on paljon valopilkkuja siinä teoksessa, mutta loppu on jotain ihan muuta. Sillä hiljaisella lopulla tämä sopii niin hyvin yhteen konsertin muun ohjelman kanssa”, illan kapellimestari Santtu-Matias Rouvali luonnehtii. Hollantilaissäveltäjä Theo Verbey niitti mainetta jo opiskelijana 1980-luvulla sovittamalla ja viimeistelemällä sävelten mestareiden teoksia. Verbey on uransa aikana kirjoittanut menestyksekkäitä sovituksia muun muassa Alban Bergin, Modest Musorgskin ja Igor Stravinskyn sävellyksistä. Hänen oman tuotantonsa keskiössä on orkesterimusiikki, ja Verbey tunnetaankin erityisesti mielikuvituksellisena soitintajana. Hänen teoksiaan ovat esittäneet lähes kaikki hollantilaiset orkesterit ja useat kokoonpanot ympäri maailmaa. Tänä iltana on Tampere Filharmonian vuoro. punkien hälinä on turhauttanut – etenkin elämäntapamuutoksen jälkeen. Kolin jylhät vaarat ja uljaina avautuvat järvimaisemat antoivat uutta innoitusta, jota ne antoivat vuosisatojen vaihteessa myös useille muille suomalaistaiteilijoille. Matkustamisen lomassa Sibelius sävelsi jaksoittain hyvinkin intensiivisesti. Neljännen sinfonian hän viimeisteli keväällä 1911 ja johti itse teoksen kantaesityksen huhtikuisessa Helsingissä. Fraktaalisinfoniaa Verbey suunnitteli alun perin jo viime vuosituhannen lopulla, mutta teos sai varsinaisen, viimeisimmän hahmonsa vasta vuonna 2004. Santtu-Matias Rouvali johti teoksen ensimmäistä kertaa Haagissa Residentie Orchestran kapellimestarina keväällä 2012. Samainen kokoonpano kantaesitti teoksen seitsemän vuotta aiemmin. Teos on innoittanut myös tanssitaiteilijoita: vuonna 2009 koreografi Regina van Berkel valitsi Fraktaalisinfonian musiikiksi balettiinsa Memory of a shape. ”Mietin, että miltäköhän tuntuu kuunnella sitä, kun yks tahti voi kestää kakstoista sekuntia, ja siinä tapahtuu yks äänenvaihdos. Tätä nelosta kuunnellessa pitää olla tietyssä tilassa. Sibeliusta on itseään sillon mietityttäny niin paljon, että siks se sävelsi just tällasta musiikkia”, kuvailee Rouvali, jonka mukaan neljäs poikkeaa muista Sibeliuksen sinfonioista muun muassa kansanmusiikkivaikutteiden poissaololla: ”Neljännessä sinfoniassa ei varsinaisesti ole folkkia, kaikissa muissa on. Säveltäjä ei ollu sillä tuulella.” Viisiosaisessa teoksessa on kaksi nopeaa osaa: toinen ja neljäs. Loput kolme ovat hitaita. Minimalistisen teoksen nimi valottaa sen ydinajatusta. Fraktaalilla tarkoitetaan loputonta kuviota, joka jatkuu ja jakautuu aina uusilla tasoilla, vaikka sitä tarkasteltaisi kuinka läheltä. ”Verbeyhän on teoreetikko. Se on musta outoa, että voi olla yhtä aikaa teoreetikko ja tosi hyvä säveltäjä, mutta Verbey on”, Santtu-Matias Rouvali pohtii. Hän kertoo teoksen yhteydestä konsertin päätösteokseen: ”Tässä on sellanen hyvä keskiaikateema, sellasia skaaloja, kirkkosävellajeja, joita Sibeliuskin paljon käyttää. Siks nää sopii niin hyvin yhteen. Ja myös sen takia, että tämä on monessa kohtaa samalla tavalla hidasta ja jäädyttävää kuin Sibeliuksen nelonen. Ja molemmat loppuu pianissimoon.” Yleisilmeeltään musiikki on tummaa, sisäänpäinkääntynyttä pohdiskelua. Sopan hämmennys aloitetaan tuomalla sävelkieleen ylinouseva kvartti. Tämän intervallin leimallisuuden vuoksi teosta kutsutaan toisinaan jopa tritonus-sinfoniaksi. Ensimmäisen teema soi alkutahtien synkeissä tunnelmissa sellolla. Nopea toinen osa käynnistyy näennäisesti touhukkaissa tunnelmissa, mutta hämmennys palaa pian takaisin. Kolmannesta osasta ylikapellimestari Rouvali löytää valonpilkahduksen. ”Nelonen on se synkkä sinfonia, ja on se aika raskas johtaa. Mutta se ei kuitenkaan ole puhtaasti surumielinen. Kolmannen osan kaikest hienoimmassa paikassa, siinä erityisesti on se valo. Vaikka säveltäjän elämä oli niin ja näin, ja hän oli kipee ja kaikkee, ni siinä tulee se valopilkku, ja se ei saa olla surumielinen. Kolmannen osan loppu, se on hyvä.” Konsertin päättää Jean Sibeliuksen neljäs sinfonia. Sibelius oli tottunut juhlimaan, viettämään aikaa Helsingin taiteilijapiireissä hyvin riehakkaissa tunnelmissa. Keväällä 1908 hänen kurkustaan löydettiin kasvain, joka luonnollisesti pelästytti säveltäjän. Kasvain leikattiin ja Sibelius toipui, mutta terveydentila hillitsi elämänmenoa ja vakautti Ainolan arjen. Totutusta pidättäytyminen ja samalla vuosikausia jatkunut velkakierre muuttivat Sibeliusta, joka etsi 1900- ja 1910-lukujen taitteessa uutta suuntaa myös musiikilleen. Tuohon aikaan Sibelius matkusti ahkerasti Euroopan suurkaupungeissa, mutta kaipasi myös suomalaisen luonnon väkevyyttä ja rauhaa. Niinpä hän hakeutui useaan otteeseen myös karjalaisen kansallismaiseman ääreen Kolille. Matkustelun kautta voi yrittää tavoittaa aavistuksen siitä, mitä Sibeliuksen mielessä on liikkunut: suurkau- Neljäs osa vie sinfonian päätökseen, joka on – kuten muissakin illan teoksissa – hyvin hiljainen. Kantaesityksen jälkeen ei aikalaisten muistelmissa hurrattu samalla tavoin kuin muissa Sibeliuksen sävellyskonserteissa. Vaikka käyttäydyttiin niin kuin konsertissa on tapana käyttäytyä, oli yleisön kuitenkin vallannut poikkeuksellinen hämmennys. Sen saattoi lukea myös sanomalehtien sivuilta. Rouvalin mielestä sinfonian kuuluu mietityttää, ei ilahduttaa samalla tavoin kuin useiden muiden teosten. Vuosisadan takaisen hämmennyksen tulisi jossakin muodossa jopa toistua: ”Tavallaan ois hienoa, että kun sinfonia loppuu a-mollisointuun, kukaan ei taputtais, vaan antais sen vaan olla, ja lähtis siinä mielentilassa kotiin. Siitä tulis ihan erilainen elämys, jos se menis niin. Sitte jäis se tunnelma, joka siitä on tarkoitus jäädä.” Teksti: Maija Leino Su 11.10. klo 15 Tampere-talon Pieni sali FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Valls: Andalusialainen sarja Sallinen: Cadenze Sallinen: Jousikvartetto ”Aspekteja Peltoniemen Hintriikin surumarssista” Brahms: Jousikvintetto nro 2 SIBELIUS & NIELSEN -LEVY Tampere Filharmonian ja Santtu-Matias Rouvalin ensimmäinen yhteislevytys on nyt myynnissä Tampere-talon Lipputoimistossa ja konserttien yhteydessä Pro Orchestran pisteessä (2. krs). Sibeliuksen ja Nielsenin viulukonsertot sekä Sibeliuksen 2 serenadia Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali Baiba Skride, viulu TAMPERE FILHARMONIAN LAPSIPARKKI Syyskaudella 2015 kaikkien Tampere Filharmonian iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen lapsiparkki 3–12-vuotiaille. Hinta ennen konserttipäivää on 6 € ja konserttipäivänä 8 €. SANA SIBELIUKSESTA ”Metsä” ”Humina” ”Sikari” ”Frakki” ”Voima” Keräämme yhdessä Tampereen kaupunginkirjaston kanssa sanoja Sibeliuksesta. Kerro meille yhdellä sanalla, mitä Sibelius tuo mieleesi! www.sanasibeliuksesta.fi #sanasibeliuksesta Seitsemän sanaa Sibeliuksesta -haastattelusarja Metson musiikkiosastolla Sibeliuksen sinfonioiden viikkojen tiistaina eli 24.11. & 1.12. klo 17. Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA www.tamperefilharmonia.fi