Lue lisää Radion sinfoniaorkesterin konserteista s. 8-9
Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 4 • 2014 Lue lisää Radion sinfoniaorkesterin konserteista s. 8-9 2 To 18.9. klo 18 ”ENNEN KUULUMATONTA” Folke Gräsbeck & Madoka Sato Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Pe 19.9. klo 20.30 SIBELIUS-FANTASIA V Hämeenlinnan tori, vapaa pääsy La 20.9. klo 16 SINFONIA LAHTI: SIBELIUS & BRITANNIA Damian Iorio & Jamie Walton Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Su 21.9. klo 15 VIRON FILHARMONINEN KAMARIKUORO: Pohjan tähdet Hämeenlinnan kirkko, 10/18/22€ To 2.10. klo 19 STUDIA GENERALIA: Sibeliuksen yksinlaulujen vuodenajat Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Su 5.10. klo 17 TAVASTIA ENSEMBLE: Avajaiskonsertti Brahms, Dohnanyi & Prokofjev Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Pe 10.10. klo 19 LAULUYHTYE LUMEN VALO: Toinen jalka renessanssissa Hämeenlinnan kirkko, 10/18/22€ Su 12.10. klo 15 GLORIA! Vanajan nuorisokuoro & Sibelius-opiston kamariorkesteri Hämeenlinnan kirkko, 8/13/15€ Ke 15.10. klo 19 SINFONIA LAHTI & NUORET MUUSIKOT Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Su 19.10. klo 17 SIBELIUS-LAULUKILPAILUN voittaja 2007 Annastiina Tahkola & Ilkka Paananen Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Ke 22.10. klo 19 THE GREAT HELSINKI SWING BIG BAND: Vanhaa swingiä & Laila Kinnusen suosituimmat Mikael Konttinen & Milana Micic Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Su 2.11. klo 17 RICHARD STRAUSS 150 VUOTTA: Liediä & oopperaa Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Ti 4.11. klo 19 JEAN SIBELIUS ORKESTERI Okko Kamu, Johanna Rusanen-Kartano Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Su 9.11. klo 17 KAPSÄKKI: Parasta ennen – maakuntalauluja itkulla ja naurulla Hämeenlinnan Teatteri, 10/18/22€ Ke 12.11. klo 19 HÄMEENLINNA 375 JUHLAGAALA Kai Hyttinen, Sani & Sibop Big Band Verkatehdas, Vanaja-sali, 8/13/15€ Pe 14.11. klo 19 STUDIA GENERALIA: Sibelius & Saksa Antti Vihinen Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ Ke 19.11. klo 19 SINFONIA LAHTI Moshe Atzmon & Eero Heinonen Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Su 23.11. klo 17 STATUS ENSEMBLE Aljabjev, Webern, Lindberg & Sibelius Raatihuone, 10/18/22€ Pe 28.11. klo 19 MARTAN JA RUDOLFIN JOULU Johanna Iivanainen, Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Jarmo Saari & Jenni Valorinta Hämeenlinnan kirkko, 10/18/22€ Su 30.11. klo 17 BEETHOVEN PLUS V Réka Szilvay & Heini Kärkkäinen Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€ La 6.12. klo 14 ITSENÄISYYSFANTASIA IV: Hämeenlinnan 375 vuotta Ritari-areena HUOM. Liput myyntiin syksyllä (Piletti) Ma 8.12. klo 19 SINFONIA LAHTI: Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertti Okko Kamu & Bram van Sambeek Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€ Juulia Tapolan ohjaama Sibelius-fantasia V esitettiin Hämeenlinnan kauppatorilla 19.9.2014. Hämeenlinnassa juhlitaan Sibeliusta Suomessa vietetään vuonna 2015 säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-juhlavuotta. Keskeisenä tapahtumapaikkana on Hämeenlinna, Sibeliuksen syntymäkaupunki. J uhlavuoden aikana Hämeenlinnassa kuullaan Sibeliuksen sävellystuotantoa kattavasti ja monipuolisesti sinfonioista pieniin miniatyyreihin. -Vuonna 2015 Hämeenlinnassa esiintyy maailman ykkösnimiä. Näytämme, ettei Hämeenlinna kalpene maailman konserttipaikkojen rinnalla, kertoo Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen. -Sibeliuksen laajan tuotannon esittäminen tarkoittaa sitä, että yleisö pääsee kuulemaan myös tuntemattomampia kappaleita. Miniatyyreissa Sibelius on rehellisimmillään. Suurissa teoksissa hän verhoutuu jylyn alle, mutta pienissä tunnetilat ovat yksi yhteen. Miniatyyreissa hän paljastaa syvimmin sisintään, Korhonen sanoo. Sibeliuksen vuodenajat Juhlavuonna 2015 ohjelmaa pakataan erilaisiin, useita päiviä kestäviin, vuodenaikoja mukaileviin tapahtumakokonaisuuksiin. Sibeliuksen talven, Sibeliuksen kevään, Sibeliuksen ke- sän, Sibeliuksen syksyn ja joulukuisten Sibeliuksen synttäreiden aikana kuullaan mm. säveltäjän kaikki seitsemän sinfoniaa. Vuodenaikafestivaaleihin on sijoitettu myös erilaisia tapahtumia, kuten syksyinen Sibelius-fantasia Hämeenlinnan torilla. Vuosi huipentuu Radion sinfoniaorkesterin Sibeliuksen syntymäpäiväkonserttiin 8.12. Sibeliuksen syksy -festivaali 2014 on lähtölaukaus juhlavuoteen. Sibeliuksen syksy on nelipäiväinen kansallissäveltäjämme erikoislaatuista luomisvoimaa kunnioittava festivaali, joka esittelee Sibeliusta mahdollisimman laajalle yleisölle. Joukossa on konserttien lisäksi ilmaistapahtumia, mm. käsitteeksi muodostunut Sibelius-fantasia. Tulevan syksyn Sibelius-fantasian teemana on rakkaus. Ytimessä on Jannen ja Ainon intohimoinen, myrskyisä ja dramaattinen koko elämän kestänyt liitto. Teoksessa tulee esille myös Sibeliuksen rakkaus suomalaiseen luontoon, hämäläiseen sielunmaisemaan ja isänmaahan, jotka olivat säveltäjämestarin innoituksen ja inspiraation lähteinä aina vain uudestaan. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 3 Kolumni Aino Rimppi Kuva: Minna Lautamäki Millä tavoin matkapelon saisi kuriin? K uinka Mariellan kokoinen alus voikin näin keikkua, ihmettelin viime elokuussa yölaivalla Tukholmaan. Kääntyilin kyljeltä toiselle, selälle. Sitten muistin, että joskus olen saanut unen päästä hyvin kiinni maatessani mahallani. Sekään ei tepsinyt, päinvastoin, tuli tunne kuin sukeltaisin itse aaltoihin. Sääennuste kertoi tuulenvoimaksi Itämerellä 16. Eihän se vielä missään tunnu, ajattelin. Ennuste jatkui: puuskaista tuulta lounaasta. Lounaasta on aina puhaltanut hyviä tuulia, kävi mielessäni. Yöllä puuskat kuitenkin yllättivät, kun alus saavutti etelään avautuvan Itämeren. Tuuli oli vastalaitainen, valkoinen myllerrys aluksen ympärillä hurjan näköistä – tarkkailin tyrskyjä ikkunasta – pärskeitä lensi viidennen kannen ikkunaan asti. Onnekseni en sentään ole laivan keinuessa koskaan voinut pahoin. Join vähän vettä, nappasin pari palaa suklaalevystä ja kohentelin tyynyä korkeammaksi. Muistelin, mitä kuulin kovaäänisistä alkumatkan tiedotteessa: vitoskannen pelastuspiste on aluksen keulassa. Mietin, kuinka moni kuulutuksia yleensäkään kuuntelee, kun ne paljolti hukkuvat ihmisten hälinään. Kuinka moni mahtaa lentokoneessakaan seurata pelastusliivien käyttöopastusta? *** Lentokoneessa en yleensä jännitä. Koneen irtautuessa maasta hengitän syvään ja rentoudun. Koneen päästyä lentokorkeuteen upotan katseeni pumpulimaisiin pilviin ja ajattelen isotätiäni, joka kerran elämässään lennettyään kertoi ihastuneensa pilviin. Hänen teki kovasti mieli niiden päälle pomppimaan. Koneen alkaessa laskeutua alan pureskella purukumia, pureskelu estää korvien lukkiutumisen. Jos ilma on selkeä ja istun ikkunan vieressä, ryhdyn etsimään maanpinnalta tuttuja kohteita – Helsingistä on hauska hahmottaa kaupunginosia. Vieraalle maalle laskeutuessani tutustun siihen jo lentokoneesta käsin – mielen- 4 kiinto tulevaan vie ajatukset itse laskeutumistilanteesta. Egyptin ilmatilaan joitain vuosia sitten saapuessamme lentokoneen perämies kuulutti, että oikealla näkyvät Gizan pyramidit, alla Niili. Kiinasta kotiinpäin lentäessämme tarkastelin alapuolella virtaavaa mutkaista jokea – taisi olla Ob. Kannattaa myös kuunnella hyvää musiikkia tai syventyä mieluisaan kirjaan – paras kirja mielestäni on jo kotona puoliväliin luettu romaani, sillä jatko kiinnostaa takuuvarmasti. Jos löytää mielenkiintoisen aiheen keskustella vierustoverin kanssa, koko lentotilanne unohtuu. Finnair käsittääkseni järjestää kursseja ja koulutustilaisuuksia lentopelkoisille. Lentohenkilökunnalle kannattaa ainakin kertoa avoimesti pelkäävänsä, he käyttäytyvät aina rauhallisesti ja ovat valmiita auttamaan. Tilastojen mukaan lento-onnettomuus on joka tapauksessa paljon harvinaisempi kuin auto-onnettomuus. Turbulentissakin. *** Kauan sitten olin koneessa, jonka oli määrä laskeutua Saksan Bonniin. Laskeutumaan kone ei kuitenkaan heti kuulutuksen jälkeen ryhtynyt, vaan se alkoi kiertää Bonnin yläpuolella, sitten se jatkoi kohti Düsseldorfia – Bonnissa oli rajuilma. Lentokapteeni piti matkustajia toki tilanteen tasalla, mutta Frankfurtista koneeseen nousseet turkkilaiset eivät infoa ymmärtäneet, he hermostuivat, nousivat istuimiltaan ja kyselivät pelokkaina, onko kone kaapattu. Aina ei pelkoaan pysty hillitsemään. Kun bussi Madeiran kierroksella kalliojyrkänteen terävimmässä kohdassa joutui vastaantulevan kuorma-auton tieltä peruuttamaan tyhjän päälle – siltä minusta tuntui – käperryin paikalleni ja pidin kättäni suuni edessä, etten rupeaisi huutamaan. Silloin mieheni laski rauhallisen kätensä toiselle olkapäälleni, käytävän toiselle puolella istuva nainen toiselle, ja minä sain voiman odottaa tilanteesta pääsyä. Vuoristoteille suuressa bussissa en tosin edelleenkään mielelläni lähde. Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 • 2014 Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen p. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander p. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 aineistot: matkailu@matkailulehti.fi Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy, Tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄKIRJOITUS SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY ry:n (Turistföreningen i Finland TFF rf) Uusi keväällä valittu hallitus on alkanut kartoittaa tulevan toiminnan suuntaviivoja ja painopistealueita, joiden ympärille toiminta jatkossa rakennetaan. Asiassa edetään hyvin käytännönläheisesti. Kokouksessa 28.8.2014 sovittiin, että jokainen hallituksen jäsen parin viikon aikana antaisi palautetta puheenjohtajalle siitä, mitkä olisivat tärkeimmät kaksi tai kolme painopistettä tai asiakokonaisuutta, johon yhdistyksen tulisi kohdistaa voimavaransa. Tässä kohden puheenjohtaja totesi jo käynnistäneensä tavoitteelliset keskustelut paikallisyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Keskeinen kysymys nyt ja jatkossa on, mitä etuja SMY:n jäsenyydestä on jäsenyhdistyksille ja henkilöstöjäsenille. Hallituksessa oli hyvin yksimielinen ja selkeä näkemys siitä, että jäsenlehti ”Matkailu” on tällä hetkellä merkittävin konkreettinen etu. Lehden rooli tulevaisuudessa lienee entistä merkittävämpi, myös matkailijan edunvalvonnassa. Hallituksen kokouksessa todettiin niin ikään, että jäsenlehti olisi saatava nettiin. Todettiin myös, että lehti on saanut myönteistä palautetta uusilta jäseniltä. Kotimaan matkailumessuilla todettiin olevan monitahoinen rooli alueyhdistysten kannalta, joten osallistuminen niille tuntuisi edelleen perustellulta. ”Villit Kortit” Projektivastaavan Seppo Ahon mukaan palaute – joskin vielä melko vähäinen – on ollut positiivista. Pari mahdollista uutta tapahtumaa on nousemassa esiin, niihin palataan pikaisesti. Radion sinfoniaorkesteri 6-7 SC-Caravan yhdistys 50 v. 8-9 Radion Sinfonia orkesteri 10-11 Hotelli Kiven sisässä Katajanokalla 12-13 Ruotsi siirtää lomia 14-15 Suomalainen Barokkiorkesteri 24-25 Kullankaivuu on tietoa, taitoa ja elämäntapa 30-31 Kansallispuisto kohta 40 36 Sarmi Uotila, Somerniemen Hiidenlinna 64-65 Petronella palasi Lapin kultamiesten joukkoon Villit Kortit -projektin toimintasuunnitelman rakentamiseksi nimettiin muutaman hengen työryhmä, joka varmistaa että asian ympärillä olevat ajatukset konkretisoituvat ja menevät eteenpäin suunnitellusti. Työryhmän tulisi voida lähestyä muita matkailualaan vaikuttavia sektoreita, mitä kautta se saisi merkittäviä avauksia. Todettiin, että ”Villin Kortin” kehitys jatkossa riippuisi siitä, mitä SMY haluaa olla ja mitä se tulee tekemään. Aino Rimppi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 5 Onneksi olkoon 50-vuotias SF-Caravan! Haastattelu Aino Rimppi, kuvat SF-Caravan Ensimmäiset matkailuvaunut ilmestyivät Suomen teille 60-luvun alussa. M atkailuvaunuilla matkaaville ryhdyttiin miettimään omaa järjestöä, joka puolustaisi heidän etujaan ja vauhdittaisi lainsäädäntöä. Asuntovaunuyhdistys SF-Caravan ry, nykyisin SF-Caravan, perustettiin 17.5.1964. Varsinaisia syntysanoja Timo Piilonen ei sano muistavansa, mutta on itse nykyisin kiinteästi mukana karavaanareiden toiminnassa ja puoltamassa heidän etujaan. Timo on SF-Caravan -järjestön toiminnanjohtaja – joulukuussa tulee täyteen 18. vuosi. SF-Caravan on Suomessa matkailuautoilijoiden ja -vaunuharrastajien etu- ja jäsenjärjestö – valtakunnallinen keskusjärjestö. Järjestössä on 74 jäsenyhdistystä ja noin 63 000 henkilöjäsentä. Tänä vuonna SF Caravan täytti 50 vuotta. Mikä SF-Caravan -järjestö on, toiminnanjohtaja Timo Piilonen? – SF-Caravan ry on valtakunnallinen etu- ja harrastusjärjestö, joka ajaa ja edistää järjestöön kuuluvien harrastajien etuja sekä jäsenyhdistyksineen järjestää karavaanareiden kokoontumisia ja tiedottaa niistä. SF-Caravan edistää kaikkia matkailuajoneuvoilla matkaavien harrastuksia golfinpeluusta kalastukseen, laskettelusta koiraharrastuksiin. Ympäri vuoden. 6 Matkailuvaunut ovat olleet teillämme jo yli 50 vuotta. SF-Caravan -yhdistyksen logossa on vankkurit. Ovatko vankkurit suomalaiset, vai onko vaikutteita saatu muualta? – Käsitykseni on, että logon vankkurit ovat Lännen vankkurit. Kun ensimmäiset matkailuvaunut tulivat Suomeen ja syntyi uusi matkustusmuoto, koettiin myös uudisraivaajan henkeä. Lännen vankkurit ne eivät pelkästään ole, sillä taustalla on Suomen lippu ja esillä kirjaimet SF. SF silloisen suomen kansallistunnuksen mukaan avaa katseen kansainvälisyyteen – edustamme suomalaisia karavaanareita Suomen rajojen ulkopuolella. Miten muuten karavaanarit ja leirintämatkailijat eroavat toisistaan kuin matkailuajoneuvon omistamisessa? – Ei ole mitään eroa. Karavaanarit ovat leirintämatkailijoita mitä suurimmassa määrin. Menneinä vuosina, kun oikein oli kastuttu teltoissa ja vihdoin ostettiin kallis matkailuvaunu, haluttiin kaiketi jollain tapaa korottaa profiilia. Leirintämatkailu on perheharrastus. Kuva Matkailukeskus Rauhalahti. Onko hyvä vetoauto porukassa edelleen statussymboli? – Kuinka paljon sitten yleensäkin elvistellään? Jokainen hankkii itselleen ajoneuvon omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, sillä leirintäelämys on jokaiselle yksilöllinen. Kuinka monta vuotta itse olet toiminut 50-vuotiaan SF Caravan -yhdistyksen toiminnan johtajana? – Aloitin joulukuussa 1996, eli 18 vuotta tulee täyteen. Sitä ennen toimin 7,5 vuotta kotimaan matkailussa, Suomen Matkailuliitossa. Mikä karavaanaria harrastuksessaan kiehtoo? Onko joukossa paljon eläkeläisiä? – Eniten kiehtoo se, että on oma vapaus. Matka ei ole kiinni aikatauluista. Ja ennen kaikkea kiehtoo se, että mukana on oma koti – oma sänky! Varsinkin vanhemmat matkailijat arvostavat omaa sänkyä ja omia rutiineja. Kyllä, meidän jäsenemme ovat paljolti eläkeläisiä, mutta mukana on myös paljon lapsiperheitä; lasten kanssa on helppo matkustaa matkailuajoneuvolla. Monet perheet myös vuokraavat ajopelin lomansa ajaksi. Ajeletko itse koko perheen voimalla karavaanarina teiden päällä, ja kuinka hyvin olet omaksunut kiertolaisen osan? – Kyllä ajelen. Mutta kun aloitin nämä hommat, en ollut nukkunut matkailuvaunussa yhtään yötä. Olemme olleet myös ulkomailla, mutta enimmäkseen kotimaassa. Oikein mukavaa tämä on. Mitkä tehtävät toimialaasi kuuluvat ja missä asiassa SF-Caravan on viime aikoina onnistunut? – Koetamme vaikuttaa viranomaisiin, teemme aloitteita ja annamme lausuntoja liikenteeseen sekä matkailumuotoomme liittyvissä asioissa. Järjestämme jäsenyhdistyksille koulutusta, tiedotamme ja neuvottelemme erilaisia jäsenetuja. Viime vuosina SF-Caravan -jäsenten määrä on kasvanut, sillä nykyisin on helppo liittyä jäseneksi netin kautta. – Leirintäalueet ovat 50 vuoden aikana paljolti kehittyneet karavaanareille ja matkailuajoneuvoille sopiviksi yöpymispaikoiksi. Kuitenkaan monissa kunnissa ei matkailumuotoamme ymmärretä. Meillä onkin toive, että kunnat ottaisivat nykyistä paremmin karavaanarit huomioon. Leirintäalueiden isäksi esimerkiksi kaupunkien keskustoissa olevat yöpymiseen sopivat luvalliset matkaparkit ovat toivelistallamme. Jos kunnassa on tarjolla karavaanarille sopivia palveluja tai ostosmahdollisuuksia, me jäämme toiseksi, kolmanneksi yöksi ja käytämme niitä. Teillä on oma lehti – Caravan-lehti – oletko sen päätoimittaja? – En ole toimittaja, vaikka joskus jotain lehteen kirjoittelen. Meillä on organisaatiossa kolme päätoimisesti Caravan-lehteä tekevää henkilöä. Caravan kuuluu kaikille jäsenetuna ja on enemmän kuin järjestölehti. Se on maamme ainoa suurlevikkinen leirintämatkailijan perhelehti. Karavaanareilla on myös oma sanasto – tiedätkö mitä tarkoittaa sana rutusakki? – Kyllä vain tiedän, rutusakki on ulkomailla talvehtiva kerho, jossa on tuhatkunta jäsentä. Rutusakin jäsenet ”talvehtivat” ulkomailla, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Marokossa. Kuitenkin karavaanarit matkustelevat kotimaassa sataprosenttisesti, ja noin kolmasosa käy matkailuajoneuvon kanssa ulkomailla. Mikä vielä olisi mainitsemisen arvoista työssäsi? – SF-Caravan –järjestön toiminnanjohtajan työkuva on pitkälle järjestelyä, keskustelua, kokouksia, monenlaisten ongelmien ratkaisua – toimeen tulemista erilaisten ihmisten kanssa. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 7 Miten konser ttiohjelma syntyy R adion sinfoniaorkesterin (RSO) kauden 2014–2015 konserteissa on ohjelmassa niin Brucknerin sinfonioita, kotimaisia kantaesityksiä kuin Ginasteran harppukonserttokin. Mutta miksi orkesteri esittää juuri näitä teoksia? RSO:n konserttien ohjelmasuunnittelusta vastaava ylikapellimestari Hannu Lintu kertoo, ettei rakenna konsertteja minkään tietyn teeman varaan. ”Pyrin pikemminkin löytämään kiinnostavia musiikillisia yhteyksiä esitettävien teosten välille. Yhteys ei välttämättä aukea teosten nimiä katsomalla, vaan sen ymmärtää vasta kuulemalla ne konsertissa.” Hannu Lintu. Kuvaaja Taavetti Alin. 8 Kauden ohjelmaa suunnitellessaan Lintu kertoo halunneensa huomioida RSO:n monipuolisen tyylillisen osaamisen sekä yleisön ennakkoluulottomuuden. Konserteissa kuullaankin mm. ranskalaismestarien Claude Debussyn ja Edgar Varèsen teoksia, Stravinskya ja Schubertin sinfonioita. Itsenäisyyspäivänä RSO järjestää juhlakonsertin, jonka ohjelmassa on Sarmantoa Sibeliusta sekä Esa-Pekka Salosen uusi kuoroteos Karawane. Vierailevat kapellimestarit ja solistit edustavat kansainvälistä kärkeä. Orkesteria johtavat mm. Leonard Slatkin, Herbert Blomstedt ja Kent Nagano sekä Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Oramo. Solistivieraiksi saadaan viulisti Vadim Gluzman, sellisti Pieter Wispelwey, baritoni Christian Gerhaher sekä pianisti Olli Mustonen. RSO on mukana Nenäpäivä-kampanjassa järjestämällä konsertin Musiikkitalossa 24.10. Tämän konsertin ohjelman suunnittelun suhteen Hannu Lintu on saanut hengähtää, sillä esitettävät teokset on koottu yleisön toiveiden pohjalta. Konsertissa esiintyy sopraano Camilla Nylund ja sen juontavat Ella Kanninen ja Jukka-Pekka Rantanen. Lipputuotot lahjoitetaan Nenäpäivä-keräykseen. Esa-Pekka Salonen. Kuvaaja Katja Tähjä. Camilla Nylund. Kuvaaja Heikki Tuuli. SYKSY 2014 KE 17.9. Joshua Weilerstein, kapellimestari Jonathan Biss, piano Sibelius – Beethoven – Grieg – R. Strauss PE 26.9. Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulusolisti Ligeti – Schumann –Ives – Schubert MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI KE 1.10. ja TO 2.10. Esa-Pekka Salonen, kapellimestari Beethoven – Stravinsky PE 10.10. KE 15.10. ja TO 16.10. KE 12.11. R. Strauss – Ginastera – Sibelius Mozart – Haydn Hannu Lintu, kapellimestari Laura Hynninen, harppu PE 21.11. PE 24.10. NENÄPÄIVÄ-konsertti Hannu Lintu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Ella Kanninen ja Jussi-Pekka Rantanen, juontajat KE 29.10. Hannu Lintu, kapellimestari Olli Mustonen, piano Debussy – Prokofjev – Varèse ENNEN KONSERTTIA klo 17.30, Konserttisali KE 26.11. ja TO 27.11. Heinz Holliger, kapellimestari Christian Gerhaher, baritoni Key Ensemble Okko Kamu, kapellimestari Jouko Harjanne, trumpetti Mozart – Holliger – J. S. Bach – Haydn – Zelenka Haydn – Bruckner PE 7.11. Hannu Lintu, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Anu Komsi, sopraano MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI Schnittke – Tšaikovski Douglas Boyd, kapellimestari Pieter Wispelwey, sello LA 6.12. klo 15 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Jukka Perko, saksofoni, Aki Rissanen, piano, Antti Lötjönen, kontrabasso & Teppo Mäkynen, rummut Tapiolan Kamarikuoro Sarmanto – Sibelius – Salonen KE 10.12. ja TO 11.12. Herbert Blomstedt, kapellimestari Schubert Muutokset mahdollisia. Päivitetyt ohjelmatiedot yle.fi/rso. Liput 8–32,50 € Ryhmävaraukset myös rso.liput@yle.fi R. Strauss – Tiensuu – Gliere yle.fi/rso M A T K A I L U lehti 4 • 2014 9 Ennen täällä käveli vankeja ja vartijoita nyt hotellivieraita. Hotelli kiven sisässä Teksti ja kuvat Aino Rimppi Hotelli Best Western Katajanokka on ”kiven sisässä”. Rakennus on entinen Helsingin lääninvankila, myöhemmin tutkintavankila. Tutkintavankilana nykyinen premier-luokan hotelli palveli peräti vuoteen 2002. H otelli Best Western Katajanokka toimii historiallisessa, 135 vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennus palveli ensin kruununvankilana, sittemmin lääninvankilana. Oikeastaan vankilahistoria on vieläkin pidempi, sillä jo 1749 Katajanokalla oli viisi vankihuonetta käsittävä puurakennus ja vuodesta 1800 pieni kivivankila. Venäjän keisari Nikolai I päätti nykyaikaistaa vankien oloja ja hyväksyi uuden tiilirakennuksen piirustukset. Vankilan vanhin osa valmistui vuonna 1837. Vuonna 1888 vanhasta valkoisesta osasta tehtiin hallintorakennus – sen sisällä myös kirkko. Kolme punatiilistä lisäsiipeä kasvatti vuonna 1888 rakennuksen ristinmuotoiseksi. Ristinmuotoinen vankila oli Helsingin lääninvankila Nokka, joka tunnettiin myös nimellä Skatta. 10 Uhkaavia tilanteita Suomen itsenäistyttyä vankilassa jatkettiin entiseen tapaan. Sitten tuli toinen maailmansota, jolloin jatkosodassa lääninvankilan muuri sortui. Vuoden 1944 pommituksissa vankila sai osuman ilmahyökkäyksessä, kun lentopommi räjähti sen leipomon lähellä. Pommi surmasi vartijan ja sytytti tulipalon. Vangit huusivat ja viisi vankia karkasi. Jatkosodan aikana talo oli täynnä sotarikoksiin syyllistyneitä ja poliittisia vankeja. Kuuluisimpia vankeja olivat maanpetoksesta syytetty virolaissyntyinen näytelmäkirjailija Hella Wuolijoki, poliitikko Väinö Tanner ja presidentti Risto Ryti. Opas kertoo, miten eräs vangeista keksi käydä pyytämässä kuuluisuuksilta nimikirjoitukset, onnistui ne monistamaan ja jopa kaupittelemaan vankilakavereille. Keittiön emäntä vankilan viime vuosilta kertoo, miten miehistä viisi raainta mur- haajaa valittiin töihin keittiöön. Hän itse jakoi miehille veitset ja näytti homman. Työrupeaman päätyttyä veitset taas kerättiin pois, helposti. Kysymykseen rohkeudesta entinen emäntä vastasi. - Minulla oli auktoriteettia. Suomen vangeista 40 prosenttia kulki Skattan kautta. Enimmillään vankilassa oli yhtä Aikaa monta sataa vankia, vilkkaimpaan aikaan vuodessa noin 10 000. Nyt suositussa hotellissa yöpyy vuosittain moninkertainen määrä. Skattasta moderniksi hotelliksi Skatta eli tutkintavankila toimi vuoteen 2002, jolloin vankila Vantaalla valmistui. - Skatta ei enää täyttänyt nykyajan vankilan vaatimuksia, kertoo hotelli Best Western Katajanokan opas ”vanki numero 09686450”. Tosiasiassa numero oppaan raidallisessa t-paidassa on hotellin puhelinnumero. - Yhdistettynä vankilan kaksi tai kolme vankikoppia saatiin yhteensä 106 modernia ja viihtyisää hotellihuonetta. Entinen keittiö on nyt kokoushuone nimeltä Kakku ja vihannesten säilytyshuone Sakko. Vankilan korkealla olevat pienet ikkunat on vapautettu kaltereista ja lisäksi on tehty pieniä lisäikkunoita. Vankilamuuri kätkee sisälleen tosi laajan terassin, josta korkean muurin portit kaduille ovat sepposen selällään. Myös vankilakirkko on entisöity, vain lattia on alkuperäistä lankkua. Kirkossa toimitetaan vihkimisiä, kerätään ”elinkautisia muistoja ja onnen kahleita”. Muina aikoina se toimii kokoustilan. www.bwkatajanokka.fi Meeting sakko. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 11 Eurooppalaiset matkailijaryhmät erottuvat elokuisessa Naantalin, kun kotimaan matkailuväki on jo arkiaskareissa. Ruotsi siirtää jo lomia, mitä tekee Suomi? Yhdessä asiassa Suomi toimii toisin, kuin EU-maat. Suomessa koulujen lomat päättyvät elokuun alkupuolella. Muualla lomaillaan syyskuun puolelle. Ruotsi on jo lähtenyt siirtämään lomia. Suomen pitää seurata perässä, vaatii matkailuala. N aantalin rannassa 25 vuotta Merisali-ravintolaa pyörittänyt Heikki Routamaa antaa loppukesän lämpimän auingon lämmittää kasvoja. Elokuuun lopun ja syyskuun alun sää oli mainio. Naantalin rannassa astelee siellä täällä turisteja. Iso osa heistä puhuu vierasta kieltä. Elokuu on eurooppalaisten matkailukuu ja väkeä tulee muistakin maista. Naantalin rannassa palveluja on elokuun puolivälin jälkeen tarjoaa, mutta ei enää niin paljon, kuin keskikesällä. Kun mennään syvemmälle saaristoon, matkailupaikat ovat Routamaan mukaan jo sulkeneet porttinsa. Suomen matkailusesonki elää erillään eurooppalaisesta kaudesta. Tämä synnyttää ongelmia matkailijoille sekä matkailuyrityksille. Yrittäjät ovat puhuneet jo pitkään lomakauden harmonisoinnista, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. - Voimavaroja jää käyttämättä, tiivistää ravintoloitsija Heikki Routamaa. Uusien työntekijöiden rekrytoiminen loppukesäksi muutaman viikon ajaksi on työlästä, myöntää Merisalin isäntä Heikki Routamaa. 12 Investoinnit jää tekemättä Jos koululaiset palaisivat koulun penkille vasta syyskuun alussa, elokuu olisi vallan toisenlainen. Koululaiset ja opis- Loman siirto hallitusohjelmaan Tukholman seudulla on jo lähdetty siirtämään lomia. Siellä koulu alkaa elokuun lopulla. Meillä matkailuväki toivoo samaa, mutta opettajien ammattijärjestö OAJ näyttää jarruttavan muutosta. Eduskuntaan valitaan uusi miehitys ensi maaliskuussa. Pitäisiö lomien siirto saada seuraavaan hallitusohjelmaan? Routamaa nyökkää. -Palkansaajajärjestöt pitäisi saada myös mukaan asian taakse, Routamaa pohtii. Lassi Lähteenmäki Porin Hostel Riverille on myönnetty kansainvälinen laatusertifikaatti K ansainvälinen Hostelling International (HI) -järjestö on myöntänyt HI Quality Light -laatusertifikaatin Hostel Riverille Poriin. Sertifikaatti on osoitus siitä, että laatuvaatimukset on onnistuneesta täytetty. Laatujärjestelmä perustuu laadukkaaseen johtamiseen, joka ulottuu johdon työkalujen lisäksi hostellin kaikkiin toimintoihin: vastaanottoon, siivoukseen, ruokapalveluihin ja kiinteistön ylläpitoon. Ohjeiden ja yhtäläisten työskentelytapojen ansiosta sisäinen viestintä hostellissa tehostuu. Verkostoon kuuluu noin 3500 hostellia 90 maassa. Suomessa on nyt viisi HI-Q-sertifioitua hostellia. Aikaisemmat ovat Helsingin Stadion Hostel, Tampereen Dream Hostel sekä Turun Laivahostel Borea ja Hostel Turku. Hostel River on Suomen ensimmäinen Lightversion suorittanut hostelli. Ympäri vuoden Saksaan, Ruotsiin ja Ahvenanmaalle Suorinta tietä Saksaan Aloita Euroopan-automatkasi rennosti ja seilaa Finnlinesilla Itämeren eteläpuolelle, autobaanojen alkupäähän. Mene sinne, minne et tavallisella pakettimatkalla pääsisi. Pittoreskit pikkukylät ja mahtavat metropolit, vaikuttavat viinialueet ja lumoavat luontokohteet kutsuvat luokseen ympäri vuoden. Heidelberg, Saksa kelijat voisivat olla matkailukohteissa kesätöissä pidempään ja Euroopasta saapuvat matkailijat saisivat parempaa palvelua. Rahaa virtaisi enemmän Suomeen. Nyt opiskelijat lähtevät kirjan ääreen elokuun puolivälissä ja muutaman viikon loppukaudeksi pitää rekrytoida ja kouluttaa uutta väkeä. Se on työlästä. Pidempi matkailukausi on elinehto myös matkailukohteiden kehittämisessä. - Lyhyt kausi ei innosta investoimaan, Routamaa sanoo. Kaikki kustannukset nousevat ja samaa aikaan kotimaan matkailija käyttää kohteissa entistä vähemmän rahaa. Korkea verotus syö reissaajien ostovoimaa. Tällä menolla investoinneille ei Routamaan mukaan saa enää tuottoa. Pidempää matkailukautta haikaillaan Naantalin lisäksi koko maassa. Lisätietoja: finnlines.com matkailulehti 86x260 0209.indd 1 M A T K A I L U lehti 4 • 2014 13 4.9.2014 12:18:20 Barokkimusiikki Ritarihuoneella on aistien juhlaa Suomalainen barokkiorkesteri viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Orkesterin repertuaari nojaa vahvasti barokkiin ja yltää aina varhaisromantiikkaan saakka. S uomalainen barokkiorkesteri tunnetaan elävästä, ennakkoluulottomasta tavastaan esittää lähes mitä tahansa periodisoittimille kirjoitettua musiikkia. Repertuaari nojaa vahvasti barokkiin ja yltää aina varhaisromantiikkaan saakka, mutta sisältää myös uutta, useimmiten orkesterille itselleen kirjoitettua musiikkia. Suomalainen barokkiorkesteri – Fibo – kiertää aktiivisesti kotimaassa. Toiminta kattaa vuosittain kymmeniä paikkakuntia. Orkesterikonsertteja on kuultu Turusta Kuusamoon ja Oulusta Imatralle. Orkesteri on esiintynyt säännöllisesti Helsingin juhlaviikoilla ja Turun musiikkijuhlilla. Se on vieraillut myös mm. Kuhmon kamarimusiikissa, Uudenkaupungin Crusell-viikolla, Vantaan barokissa ja Hämeenlinnan Musiikkia linnassa -tapahtumassa. Monipuolisesti kouluttautunut, kansainvälisesti aktiivinen soittajajäsenistö muodostaa myös pienempiä kokoonpanoja ja toimii aktiivisesti koko vanhan musiikin kentällä sekä Suomessa että ulkomailla. FIBOkeisai Tikkanen. 14 Yhteistyötä Suomen musiikkielämässä Suurten vokaaliteosten yhteistyökumppaneina Suomalaisella barokkiorkesterilla ovat olleet Tapiolan kamarikuoro, Akateeminen laulu, Radion kamarikuoro (nykyinen Helsingin kamarikuoro), Dominante ja Suomen Laulu. Orkesterin solisteina ovat esiintyneet monet maamme eturivin vanhan musiikin taitajat, kuten Tuija Hakkila, fortepiano, ja Mikael Helasvuo, huilu, sekä laulajat Anu Komsi, Topi Lehtipuu ja Petteri Salomaa. Suomalaisen barokkiorkesterin uutena taiteellisena johtajana aloitti vuoden 2014 alussa viulisti Antti Tikkanen. Suomalainen barokkiorkesteri on nyt Ritarihuoneen residenssiorkesteri, ja syksyllä 2014 Suomalaista barokkiorkesteria kuullaankin siellä useaan otteeseen. Juhlavuosi huipentuu kolmen konsertin Residenssisarjaan. FIBO 25 VUOTTA Carte Blanche Anssi Mattila -konsertti 19. lokakuuta on nimensä mukaisesti varsinainen 25-vuotisjuhlakonsertti, jonka ohjelman on suunnitellut Anssi Mattila, orkesterin ensimmäinen taiteellinen johtaja. Luvassa on barokin suurmestari Händelin concerto grossoja ja aarioita, laulusolistina sopraano Mari Palo. Residenssisarjan toinen konsertti tarjoaa Bachin legendaariset Goldberg-variaatiot, joista musiikkitieteissä on kirjoitettu laajasti ja joista vuosien varrella on tehty lukuisia levytyksiä. Kolmas residenssisarjan konsertti on 12. joulukuuta pidettävä joulukonsertti. www.fibo.fi Pastoraalinäytelmä eläimistä ja ihmisistä OHJAUS LEEA KLEMOLA fibo.fi KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 28.11. 2014 Su 19.10.2014 klo 19.00 Ritarihuone, Helsinki Su 9.11.2014 klo 19.00 Artborg, Sipoo La 1.11.2014 klo 19.00 Ritarihuone, Helsinki FIBO 25 VUOTTA – CARTE BLANCHE ANSSI MATTILA Händel GOLDBERG Bach Pe 31.10.2014 klo 19.00 Vihdin kirkko Pe 12.12.2014 klo 19.00 Ritarihuone, Helsinki Liput: Leea ja Klaus Klemolan hillittömässä uutuuskomediassa Maaseudun tulevaisuus jokainen ihminen ja eläin on laulun arvoinen! JOULUKONSERTTI Corelli–Boni–Zavateri www.lippupalvelu.fi Leea ja Klaus Klemola MAASEUDUN TULEVAISUUS Pastoraalinäytelmä eläimistä ja ihmisistä KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 26.11.2014 OHJAUS Leea Klemola ROOLEISSA mm. Ville Haapasalo, Klaus Klemola, Jukka Puotila, Sari Puumalainen ja Mari Turunen Ryhmäliput alkaen 33 €. RYHMÄT 010 733 1332 LIPUT 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) M A T K A I L U lehti 4 • 2014 15 Interaktiivinen Ilmailumuseo S uomen Ilmailumuseo, Helsinki-Vantaan lentoasema alueella on jo kolmen vuoden ajan tarjonnut museokävijöille ainutlaatuista mahdollisuutta kokea lentämisen riemu, itse lentäen ja turvallisesti, lentosimulaattorissa. Museon elämyspalveluiden tarjonnassa on ollut mukana myös Finnair Flight Academy ja museokävijät ovat hankkineet ”museolentäjän” siipiä niinkin haastavissa konetyypeissä kun McDonnell Douglas Dc-9 ja Boeing MD-11. Alusta asti suosituin lentosimulaattori on ollut sodanaikaisen, Suomalaisilla tunnuksilla lennettävän Messerchmitt Bf109 G hävittäjälentokoneen simulaattori. Museokävijä on kokenut omakohtaisesti jatkosodan ilmataisteluiden vauhdin ja jännityksen. Konetyypin haastavista nousu ja laskeutumisominaisuuksista puhumattakaan. Toinen alkuperäinen hittituote on kaksimoottorinen Piper Pa-23 Aztec-simulaattori, joka 6 paikkaisena mahdollistaa koko perheen yhteisen lentokokemuksen. Museon elämyspalveluiden uusin tulokas on Aeropole Oy:n viranomaishyväksytty Diamond DA42-simulaattori, jossa pääsee jo kokemaan ammattilentäjän arkea. Elämyspaketteihin sisältyy aina kouluttaja. Elämyspalveluiden lentosimulaattoreilla lennetään arkisin museon aukioloaikoina ja lauantaisin 12-17, varaukset ja tiedustelut 044 754 2930 / simulaattorit@ilmailumuseo.fi, lisätietoa museosta ja palveluista www.ilmailumuseo.fi 16 Diamond DA-42 -simulaattori Tule kokemaan lentämisen riemu aidon, kaksimoottorisen koulutuslentosimulaattorin ohjaimissa! Aeropole Oy:n viranomaishyväksyttyyn Diamond DA42-Simulaattoriin on nyt tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ammattilentäjien arkea. Diamond DA42-simulaattoriin myydään tunnin opastettuja elämyspaketteja, jotka sisältävät lyhyen perehdytyksen ja lentoaikaa. Elämyspaketin hinta on 120 euroa. Simulaattorilla lennetään arkisin museon aukioloaikoina ja lauantaisin klo 12-17. Simulaattoriin voi varata vuoroja etukäteen joko sähköpostitse (simulaattorit@ilmailumuseo.fi) tai puhelimitse (044 754 2930). Tietotie 3, Vantaa, puh. (09) 8700 870 - www.ilmailumuseo.fi Kuningaskalastaja Vantaalla Syksyn uusi ensi-ilta Kuningaskalastaja 3.10.Teatteri Vantaan Silkkisalissa pe 3.10. E nsimmäinen harjoitusviikkomme Kuningaskalastajanäytelmästämme on ohitse. Tunnelmat ovat hilpeät ja pohdiskelevat. Meillä on aivan ihana porukka koossa, ohjaaja Taneli Mäkelä ja näyttelijäherrat Seppo Maijala ja Ilkka Heiskanen. Sepon ja Tanelin kanssa olen ennenkin tehnyt töitä, mutta Ilkan taitoja olen ihaillut vain katsomosta käsin. On hauska huomata, että vuosikymmenten kokemus ei himmennä sitä nöyryyttä ja ahkeraa paneutuvaisuutta näyttelijän työhön, johon kuuluu tekstin tutkimista ja taustojen penkomista ja paljon muuta ennen kuin on valmista! Kahvikupin ääressä olemme pohtineet, mikä on näytelmässä totta, mikä tarinaa, henkilöiden suhdetta toisiinsa ja muita tärkeitä asioita sekä jutustelleet mukavia. Se että työryhmällä on keskenään kivaa näkyy lopputuloksessakin! Pukusuunnittelijamme Marjukka Larsson penkonut Kansallisteatterin puvustoa ja omaa aarteistoaan ja tuonut esille tyylikkäitä pukuja minun esittämälleni leskiladylle ja miehille, kirjailija Cecilille ja palvelija Hawkinsille. Jyrki Sepän lavastuksen pienoismalli on ihastuttanut kevytrakenteisella ja kauniilla suunnittelullaan. Ensimmäisellä viikolla olemme lukeneet näytelmän useaan kertaan, kokeilleet näyttämöllä alkua ja todenneet, että punakynä on pistettävä heilumaan. Englanninkielen koukerot ja monisanaisuus eivät välttämättä aukea suomen kielelle käännettynä, vaan saattavat viedä terää sinänsä hauskalta ja mukaansatempaavalta näytelmältä. Näin käy useimmiten, kun näyttelijät pääsevät lukemaan ääneen tekstiä. Myös edellinen näytelmämme Gabriel, tule takaisin! lyheni huomattavasti, kun ohjaaja vietti viikonlopun "rönsyjä poistaen". Kaikesta huolimatta Kuningaskalastaja on meille näyttelijöille iltalukemisena itsestään selvä valinta, ulkoa opeteltavaa riittää! Uskomme, että lokakuun alussa meillä on Silkkisalissa valmiina englantilainen puutarha – maailma, jossa katsoja voi viihtyä, herkistyä ja naureskella kolmea rakkauden pauloissa tempoilevaa ihmistä seuraten! www.teatterivantaa.fi Uusi syksyn ensi-ilta 3.10. klo 19! Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy KUNINGASKALASTAJA Esityksiä 4.12. saakka Kirjoittanut: William Douglas Home Suomennos: Terttu Savola Ohjaus: Taneli Mäkelä Näyttelijät: Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen, Anne Nielsen Kesto: noin 2h, sis.väliajan Liput: 27/25€ Mustat sukat. Kuva Kare Bondsdorff. Teatteri Vantaa, Silkkisali, Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa puh. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 17 Sinut haluan vain Uuden Iloisen Teatterin syksyn ohjelmistossa Vicky Rostin 40-vuotistaiteilijajuhlakiertue. V irve ”Vicky” Rosti on suomalaisen musiikkitaivaan yksi kirkkaimmista tähdistä. Vuoden 1974 Suomen Iskelmälaulumestaruuskilpailusta kaiken kansan tietoisuuteen ponnistaneen Vickyn ensisinglestä “Kun Chicago kuoli” tuli yksi vuoden soitetuimpia kappaleita. Radioiden kestohiteiksi nousivat nopeasti myös tunnetut “Tuolta saapuu Charlie Brown” ja “Näinkö aina meille täällä käy”. Vickyn musiikillinen ura lähti uuteen nousuun Eurovision laulukilpailussa 1987 ”Sata salamaa” -kappaleella. 90-luvun alussa perustetun Menneisyyden Vangit -yhtyeen ohjelmisto painottuu 1970- ja 1980-lukujen nostalgiaan. Ikinuori ilopilleri Vicky keikkailee edelleen säännöllisesti ja lähtee lokakuussa 40-vuotistaiteilijajuhlakiertueelleen SINUT HALUAN VAIN yhdessä Suomen parhaan bilebändin Jean S:n kanssa. Vickyn ja Jean S:n yhteiskiertue ulottuu Helsingistä Tornioon saavuttaen yli 20 konserttitaloa. Konserttikiertueen liput ovat nyt myynnissä. Konserttipaikkakunnat ja lipunmyyntitiedot UIT:n sivuilta. www.uit.fi 18 Helsingin Barokkiorkesteri kuuluu Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin orkestereihin: tänä vuonna orkesteri tekee 15 konserttia ulkomailla. Kiertueohjelmia orkesteri tuo myös omaan konserttisarjaansa Helsingin Musiikkitaloon. su 2.11. klo 16 Musiikkitalo, Konserttisali Dramma per musica © Molina Visuals Bachin kantaatteja Saksin ruhtinashuoneelle Trauer-Ode (BWV 198) Wahl des Hercules (BWV 213) Sunhae Im, sopraano Benno Schachtner, kontratenori Julian Prégardien, tenori Arttu Kataja, basso Helsingin Barokkiorkesteri johtaa René Jacobs René Jacobs Liput 20–45 € (sis. palvelumaksut) www.hebo.fi Joustava palvelu ryhmille. Kysy tarjousta osoitteesta info@hebo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 19 Hieno paikka inspiraatioon – Yyteri Dyynit ei ole helppo kohde maalata. Teksti ja kuvat Aino Rimppi Kesä on vielä alullaan, tuuli suopeaa ja luonto hehkeimmillään, kun Parkano-Kihniön taideyhdistys Umbra vie neljätoista harrastajaa maalaamaan Yyteriin. Ateljeena toimii kylpylän suuri kokoussali lasiseinineen – on kuin luonto tunkeutuisi huoneeseen. Y yterin kylpylä sijaitsee meren rannalla, Porin takana – Tampereelta 110 km, Turusta 140 km – eikä parin päivän kokouspaketille tule edes liikaa hintaa. Palvelut, hyvä ruoka ja mahdollisuus aamu-uintiin toimivat magneetin tavoin. Meri vetää puoleensa voimakkaimmin, ja kesän alussa uimarantakin on sopivan autio. Lähes autiota maisemaa ei heti mieltäisi maalarin keitaaksi, ellei tavoitteena olisi peräti hahmotella venäläisen Ivan Aivazovskin tyrskyjä. Matala ranta on aika rauhallinen, laineista huolimatta. Katseen vangitsevat dyynit ja uljaat männyt. Dyynit ovat alituisessa liikkeessä Ympäristöön on lähdettävä heti tutustumiskierrokselle, onhan nyt ”hyvinvointi- ja virkistyspäivä”. Porukka hajoaa 20 laajalle rannalle ja hiekkapoluille! Tuuli puhaltele pohjoisesta ja tuo mukanaan raikasta ilmaa. Merestä paljastuu matalia särkkiä, koska pohjoistuuli pakottaa vedet kohti etelää. Rantaa jatkuu eteenpäin nelisen kilometriä, taakse pari kilometriä, niin arviomme. Ehei, hiekkainen rantaviiva yltää paljon etäämmälle! Yyterin lietteiltä Mäntyluotoon tulee kaikkiaan noin yhdeksän kilometriä, mutta Yyterin oma luontopolku puikkelehtii 1,8 kilometrin lähistöön, mäntyjen ja katajien sekaan, metsäisille dyyneille. Öisin tuuli tuo rantahietikolle paljon levää, mutta myös roskia. Onneksi vahti aamuisin kerää pahimmat talteen. Me emme halua tupakantumppeja, emme nenäliinoja. Yksi noukkii rannalta tuoretta levää, toinen männyn käpyjä, kolmas simpukan kuoria ja kivoja kiviä. Tapaamme myös harvinaisuuksia – Käpy inspiroi. tähtitalvikki nuokkuu kivikossa suuren männyn alla. Se pitää ehdottomasti jättää rauhaan, kuten muutkin kasvit. Onneksi mukana on kamera! Muutamat lapset rannalla tarkenevat ilkosillaan. Heistä kannattaa ottaa pari valokuvaa mahdollisten maalausten varalle. Tuulen tuivertamat männyt dyyneillä ihastuttavat, mutta dyynit on haasteellinen kohde. Lentohiekka muokkaa niitä alinomaa – sitä tosin em- me näe – mutta dyynien muoto on epämääräisen vauhdikas. Ateljee ja huolto vailla vertaa Työskentely porukassa kannustaa. Siihen kaiketi Yyterin kylpylän kokousmainonta myös perustuu. Porukassa saa vaikutteita toisilta, voi keskustella aiheista ja esitellä omia havaintojaan, eikä pääse karkuun tehtäviä. Ainakin Umbran neljätoista taiteilijaa saa aikaan lähes 60 akvarellia ja öljy- tai pastellityötä! Tehokas työskentely tuo tuloksia, kun aurinko paistaa ja kokoushuone kerää valoa kuin oikea ateljee. Käytössä ovat myös erilaiset laitteet, joten esim. netin kautta on mahdollista heijastaa valkokankaalle kalalokki ja tarkistaa sen pään mittasuhteet. Ruoka Yyterin kylpylähotellissa on terveellisesti suunniteltu, maukasta. Va- Luonnos syntyy rannalla. linnanvaraa myös löytyy niin allergisille kuin vaativille herkuttelijoille. Ellei noutopöydästä löydy, voi tilata keittiöstä. Aamupalasta on monia vaihtoehtoja valita mieleinen. Ilman aamu-uintia on vaikea suunnata tehokkaaseen päivään, vaan ei hätää, sillä kylpylässä sekin puoli on kunnossa. Draama uhkaa siir tyä teatterikulissien taakse Suomen ammattiteattereilla ei mene hyvin. Rahoitus on jämähtänyt paikoilleen ja kilpailu digitaalisten viihdepalvelujen kanssa on kovaa. Nyt teattereille povataan yt-neuvotteluja. Ehkäpä tulisimmat repliikit kuullaankin näyttämön sijaan neuvotteluhuoneissa. L empeä ja positiivinen Esko Roine muisteli muutama viikko sitten lukuisissa 70-vuotispäivähaastetteluissaan teatterielämää hymyssä suin. Pari asiaa häntä kumminkin harmitti: katsojamäärät ovat laskussa ja nuorten näyttelijöiden työllistyminen näyttää pahalta. Samoilla linjoilla on myös Suomen Teatterit -yhdistys. Vuosikokouksessaan se toivoi, ettei alan perusrahoitusta lasketa. Ammattiteatteriverkosto kattaa koko Suomen. Se on kulttuurialalla merkittävä työllistäjä. Näyttelijöiden lisäksi työtä saavat kirjoittajat, säveltäjät, ohjaajat, tanssijat, muusikot ja teknisten alojen ammattilaiset. Teatteriyhdistyksen toive ei välttämättä pidemmän päälle toteudu. Valtion kestävysvajeen paikkaustalkoiden nimissä säästöhöylä käy kylässä kaikilla sektoreilla ja hallinnonaloilla. Kuntien nyörit kireällä Ilman tukea teatterilipun hinta nousisi 30 eurosta sataseen. Valtion lisäksi teatterit saavat tukea omalta kunnaltaan. Kuntien teatteriavustukset ovat jämähtäneet paikoilleen tai laskeneet. Kun kustannukset nousevat, johtaa tilanne tällä menolla henkilöstön vähennyksiin. Ja kun väkimäärä pienenee, kutistuu myös valtion avustus. Tämä kierre voi olla monelle ammattiteatterille kohtalokas. Toimiva teatteri tarvitsee rahaa myös markkinointiin ja uusiin avauksiin. Näivettyvä näyttämö ei houkuttele kulttuuriväkeä ja lipputulot pienenevät. myös vieraillaan ahkerasti. Helsingin sijoittuminen vertailun häntäpäähän selittynee sillä, että asukkaita on paljon ja pienemmällä asukasosuudella saadaan näyttämö elämään. Kehnosti asukasta kohden teatteria tuetaan myös Espoossa, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Joensuussa, Rovaniemellä ja Raumalla. Häntäpään kaupungit tukivat teatteria kympin molemmin puolin asukasta kohden. Vaasa satsaa, Helsinki pihistelee Katoaako lastenteatteri kokonaan? Kuntien teatteriavustuksissa on suuria eroja. Yle selvitti hiljattain 26 kaupungin tai kunnan avustussummia asukasta kohden. Kemi ja Vaasa erottuivat selvästi vertailussa. Näissä kaupungeissa teatteritoimintaa avustetaan yli 40 eurolla kaupunkilaista kohden. Kaksikon jälkeen listalta löytyvät Kotka, Kajaani, Seinäjoki ja Lahti. Vaasan satsauksen taustalla on kaksikielisyys. Kaupungissa halutaan pitää sekä suomalainen, että ruotsinkielinen teatteri elävänä. Näissä teattereissa Suomen Teatterit -yhdistys selvitti hiljattain, miten lasten-, nuorten- ja nukketeatterit Suomessa pärjäävät. Parin vuosikymmenen aikana lastenteattereiden lukumäärä on vähentynyt puolella. Tilausnäytökset ovat vähentyneet dramaattisesti ja kiertue-elämä on kallistunut selvästi. Suomen Teatterit ry ehdottaakin harkinnanvaraisten tukien kasvattamista lastenkulttuurin hyväksi. Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 4 • 2014 21 Joulu kutsuu Kankaanpäähän! Vietä Perinteinen Joulu Kankaanpäässä! Joulumuorin paketti täysihoidolla 23. - 26.12. 3 vrk:n paketti sisältää meno-paluu yhteiskuljetuksen 23. - 26.12.14 408,-/hlö/2 hh (5-12 v - 50%) Bussireitti meno-paluu: Helsinki-Riihimäki Hämeenlinna-Tampere Kankaanpää Vaihtoehdot ilman kuljetusta: 2 vrk 258,-/hlö/2 hh 3 vrk 338,-/hlö/2 hh Omaisen henkilökohtaiselle avustajalle tarjoamme oman erikoishinnan! Lisätiedot ja varaukset puh. 02 57 333 email: respa(at)kuntke.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kelankaari 4 38700 Kankaanpaa www.kuntke.fi 22 J oulusaunan lämpimät löylyt ja virkistävät allasosaston poreet odottavat Sinua läpi joulun! Runsaat joulupöydän herkut, monipuolinen jouluajan ohjattu ohjelma sekä ihana ja rauhaisa joulun tunnelma herkistää joulun viettoon. Kuntoutuskeskus Kankaanpää on viettänyt Perinteistä Joulua jo vuodesta 1991 lähtien. Tutut asiakkaat palaavat vuosi vuodelta nauttimaan rauhaisasta, valmiista joulusta. Asiakkaiden kiitettävä palaute on tuonut mukaan aina uusiakin kasvoja. Esim. viime jouluna oli 140 jouluasiakasta viettämässä Kankaanpään joulua. Jouluohjelma tarjoaa jouluista kulttuuria ja viihdettä, rentoutumista, askartelua, ohjattua liikuntaa, joulujuhlaa, joulupukin vierailun ja Tapanin hevosajelun. Ravintolan loihtimat joulukattaukset notkuvat mahtavilla herkuilla läpi joulun. www.kuntke.fi Reggie Paget (Hannu Muller) ja Wilfred Bond (Ilkka Aro). Kuva Janne Alhonpää. Cissy Robson (Anna-Maija Nissi) ja Jean Horton (Hannele Lanu) .Kuva Janne Alhonpää. Hellänkirpeä Kvar tetti avaa Porin Teatterin syyskauden Nykyhetki ja nostalgia eivät täysin kohtaa, kun neljä eläkepäiviään viettävää oopperataiteilijaa joutuu samaan vanhainkotiin.Vai olisiko kyse iästä ja intohimosta? P orin Teatterin näytäntökausi 2014 – 2015 on pyörähtänyt käyntiin. Syksyn ensimmäisenä uutuutena nähdään 4. syyskuuta ensi-iltansa saava Helena Anttosen sovittama ja ohjaama komedia Kvartetti. Käsikirjoitus on Ronald Harwoodin, näytelmän suomennos Kersti Juvan. Näytelmän visualisoinnista vastaa Christer Lågland, valo- ja äänisuunnittelu on tehostemestari Jyrki Heloahon käsialaa. Musiikkiasiantuntijana on toiminut Heli Latvala, ja työryhmän kuiskaaja Satu Silvasti näyttelee hoitaja Angeliquen roolin. Cissy (Anna-Maija Nissi), Wilfred (Ilkka Aro) ja Reggie (Hannu Müller) viettävät eläkepäiviään Beecham Housessa. He vitsailevat, muistelevat vanhoja aikoja ja käyvät tahtojen taistelua henkilökunnan kanssa. Heidän rauhansa järkkyy, kun taloon on tulossa uusi asukas. Kolmikko yllättyy perusteellisesti, sillä tulokas on heidän vanha kollegansa Jean Horton (Hannele Lanu) – oopperataivaan kirkkain tähti ja suurin diiva. Nelikkoa pyydetään esiintymään vanhainkodin vuotuisessa Verdin syntymäpäiväjuhlassa vanhalla bravuurinumerollaan – Rigoletton kvartetolla. Mutta suostuuko laulamisen vuosia sitten yhtäkkiä lopettanut Jean mukaan? Onnistuuko nelikko parsimaan välinsä kuntoon ennen suurta gaalakonserttia? Ronald Harwood sai idean näytelmäänsä nähtyään televisiosta dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Milanossa. Elokuvanakin nähty menestyskomedia on sydämellinen kuvaus ikääntymisen tuomista ajatuksista, vapaudesta ja ihmisistä, jotka eivät anna iän lannistaa itseään. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 23 Gulo gulo ja muita arktisia lajeja – Ranualla Teksti Aino Rimppi, kuvat Aino Rimppi ja Ranua Zoo Lapin arktinen eläinpuisto, Ranua Zoo, täytti viime vuonna 30 vuotta. Eläinpuiston eläinlajien ja yksilöiden määrä on kasvanut vuosien varrella, nyt lajeja on 50 ja yksilöitä 200.Viime kesänäkin eläinlapsia syntyi roimasti lisää. R anua Zoo sijaitsee Rovaniemeltä 80 kilometriä kohti etelää – tie numero 78:n varrella. Vierailu on vaivatonta myös ilman omaa autoa, sillä Rovaniemeltä eläinpuistoon tehdään päiväretkiä. Lisätietoa saa Rovaniemen matkailuinfosta. Ranuan eläinpuistoon rakennetut kulkuväylät ovat erinomaiset kävellä ja kulkusillat nousevat paikoin hyvinkin korkealle, joten eläinten valtakuntaan näkee kauaksi. Talvella eläimet joka tapauksessa näkyvät paremmin valkoista lunta vasten kuin kesällä, jolloin ne helposti maastoutuvat isoihin aitauksiin. Isäkarhu Manasse on aktiivinen kaveri Kesän iloja ovat eläinpuiston vastasyntyneet pennut ja poikaset. Viime kesänä Ranua Zoon maskotti on jääkarhu Jonne. ”eläinlapsia” syntyi majavalle, karhuille, ahmoille, peuroille ja valkohäntäpeuroille sekä vesilinnuille ja pöllölle. Suuri syntymä julkistettiin vuosien 2011 -12 vaihteessa, kun Ranua Zoon jääkarhuemo Venus (Ursus maritimus) sai Suomen ja Ranuan ensimmäisen jääkarhupennun, Ranzon. Kaksivuotias Ranzo matkasi Itävaltaan ja jääkarhuemo Venus sekä uros Manasse jäivät Ranualle. Venus saattaa jälleen vuoden vaihteessa vetäytyä luolaansa valmistautumaan synnytykseen, sillä isäkarhu Ihmisen ja karhun kokoeron näkee parhaiten asettumalla kuvan vierelle. 24 Manasse tuntuu olevan varsin aktiivinen kaveri. Kesällä Ranzo ja Venus hauskuuttivat yleisöä ruokintanäytöksissä. Ne menivät kuumimpaan aikaan päivästä uimaan ja nauttivat sitten varjoisimmista paikoista. Talvella jääkarhut eivät juuri lököttele, niiden lempipuuhaa on mäenlasku ja jään rikkominen vesialtaassa. Hylkeitä vesialtaassa ei ole, mutta valkoiselle jättiläiselle heitetään Ranualla ruokinta-aikaan mm. omenia ja lohijäädykkeitä. Ranuan tammikuussa syntynyt tyttökarhu sai nimen Jemma. Karhutyttö sai nimen Ruskeakarhu (Ursus arctos), nukkuu talvella joulukuun puolivälistä maaliskuun puoleenväliin. Viime kesänä syntynyttä pientä karhutyttöä oli mahdollisuus ihailla sen omassa tarhassa veikistelemässä, ja elokuussa järjestetyn nimikilpailun mukaan pentu sai 2.9.2014 nimen Jemma. Ahman (Gulo gulo) kaksi pentua, Kuru ja Kaamos, olivat kesällä vielä kovin kokemattomia ja äiti vartioi huolellisesti niiden toimia. Äiti kyllä näyttäytyi aitauksessa, mutta poikasia se ei olisi millään halunnut tuoda ihmisten nähtäväksi. Talvella ahmanpennut ovat elementissään ja niitä voi ihailla eläinpuiston kävelysillalta. Naali (Alopex lagopus) niin ikään kuuluu petoeläimiin. Se syö hiiriä, rottia, tipuja, kalaa sekä luulihaa. Naalin turkki on talvisin hyvin paksu, ja se saa lähes valkoisen suojavärin. Naalin söpöä naamaa ja pyöreiden korvien liikkeitä on hauska katsella, kun niille kaikkiruokaisina kelpaa opastettujen kierrosten ruokintanäytöksissä jopa omenat. Punakettu (Vulpes vulpes) on sekin kaikkiruokainen kuten naali. Talvisin kettu on tosi ylväs vahvassa punavalkoi- Eläinpuiston sisääntuloaukiolla on rakennuskeskittymä, josta silmä heti havaitsee harmaan kivilinnan. Linnassa on mm. ravintola ja myymälöitä. Yöpymistä varten löytyy hotellihuoneita ja tasokkaita mökkejä. Ranuan uusi lomakylä on nimeltään Gulo Gulo – ahman mukaan. Hiirulainen asuu lämpimässä kolossaan ja tutkii pöydälle asetettuja herkkuja omenista sokeriin ja kahvikuppiin. Jouluna hiiriaitauksessa on myös joulukoristelu, ja niinpä hiiriä seuratessa aika aivan unohtuu. FRISTY FRIST ISTY LEE sessa turkissaan. Vekkuli saukko (Lutra lutra lutra) lutraa lämpimikseen talvellakin – nimensä mukaisesti – ja laskettelee tietysti mäkeä. Uteliaan kotihiiren (Mus musculus) liikkeitä on mielenkiintoista seurata. Nyt on aika varata kesän 2015 ryhmämatka: Kokkola kutsuu ohoi! Keskiviikkona • Risteily m/s Jennyllä Tankarin majakkasaarelle. Lohikeittoateria. Opastettu käynti kalastajien kirkossa (v. 1754) ja Hyljemuseossa. Pullakahvit ja paluu Tankarista. • Majoittuminen hotelliin Kokkolan keskustassa. • Kokkolan suosittu iltatori. Päivällinen ravintolassa. Torstaina • Aamiainen hotellissa. • Uintikeskus Vesiveijarissa sauna, uintia ja vesijumppaa halukkaille. • Kokkola-kiertoajelu mm. vanhakaupunki Neristan ja Vohvelikahvit. • Renlundin museo ja Luontokokoelma Kieppi & mineraalikokoelma. • Lounas ravintolassa ja kierros tehtaanmyymälöissä. • Päivällinen ravintolassa ja kesäillan konsertti. Perjantaina • Aamiainen hotellissa. • Ryhmän bussilla 7 Sillan saaristotietä Pietarsaareen. • Kiertoajelu ja käynti Aspegrenin puutarhassa. • Lounas. Käynti Arktisessa museossa Nanoqissa. • Hyvää kotimatkaa! Hinta: Sitoumuksetta 218,00 € /henk (2hh), 280,00 € (1hh) Joka 16. osanottaja maksutta. Meillä on myös 1 – 2 vrk paketteja. Liikkuminen ryhmän bussilla. Pidämme ryhmästänne hyvää huolta! Pyytäkää tarjous ryhmällenne! Kokkolan Matkailu Oy • Kauppatori 3 • 67100 Kokkola • Puh. 040 8065 075 • tourism@kokkola. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 25 Raimo Niemelä vaskaa kultaa Kalifornian American Rivierillä, jonka suuri kultaryntäys 1850 –luvun alussa vaikutti niin osavaltion asuttamiseen kuin Suomen Lapin kultaryntäykseen 20 vuotta myöhemmin. Kullankaivu on tietoa, taitoa ja elämäntapa K ulta on houkutellut ihmisiä Lapin tunturipurojen rannoille pian 150 vuotta. Kullankaivu on raskasta työtä, joka edellyttää tietoa, taitoa, lakien ja määräysten noudattamista, lupia ja anomuksia. Parhaimmillaan se on myös elämäntapa, johon kuuluu aidon ja alkuperäisen luonnon kokeminen, erämaan rauha, Lapin kesän kiihkeä rytmi ja pieni mahdollisuus löytää suuri kultahippu. Kullankaivun saloihin johdattaa kaivukauden 2014 alussa julkaistu Seppo J. Partasen ja Raimo Niemelän kirja Kullankaivajan opas. Kummallakin tekijällä on takanaan kymmenien vuosien kokemus kullankaivajana ja kultahistorian tutkijana. Kullanhuuhdonta on Suomessa kokenut suuria muutoksia viime vuosina. 26 Uusi kaivoslaki toi uudet velvoitteet ja määräykset, viranomaiset ja byrokratian, hinnat ja maksut. Ne on jokaisen kullankaivua suunnittelevan tunnettava ja osattava suunnistaa byrokratian mutkaisilla poluilla. Kullankaivaja joutuu tekemisiin monien eri virkamiesten kanssa. Heidän työtään ja tekemistään valvovat kunta, valtio, metsähallitus, ympäristö- ja rakennusviranomaiset. Työstä ja työn jäljistä ovat kiinnostuneet myös paikalliset ihmiset, poromiehet, retkeilijät, metsästäjät6, kalastajat. Kullankaivun apuvälineitä on Suomessa ja maailmallakin kehitelty runsaasti. Kirjan tekijät vierailivat kuluneena keväänä Kalifornian vanhoilla kultakentillä ja tutustuivat samalla siellä kultamessuilla esillä oleviin kullankaivun koneisiin, laitteisiin ja työkalui- hin. Niitä esitellään runsaasti kuvin ja sanoin kirjan sivuilla. Kirjassa on runsaasti käytännön neuvoja kullanhuuhdonnasta, vaskauksesta, rännin rakentamisesta, vesijohtojen, letkujen, höyry- ja sähkövoiman käytöstä, kultaleirin varustamisesta saunan ja WC:n rakentamiseen sekä työn jälkien maisemoinnista .Sieltä löytyy myös luettelo lähes sadasta Lapista löydetystä isomushipusta kautta aikojen. Kullankaivajan oppaassa on yli 200 sivua, runsaasti kuvia ja karttoja, osoitteita ja linkkejä, ohjepiirustuksia teknisistä laitteita ja rakenteista. Kirja ilmestyy kesäkuun puolivälissä ja sen ohjehinta on 27,90 euroa. Lisätietoa löytyy kustantajan nettisivuilta www.hipputeos fi tai tekijöiden ylläpitämiltä sivuilta www.kultahippu.fi. Kemin kaupunginteatterissa tunteita ja tunnelmia T eatteria tehdään katsojille. Kemin kaupunginteatterin syyskauden ohjelmistossa on näytelmiä kaikenikäisille. Ensimmäinen ensi-ilta teatterin suurella näyttämöllä on Suomen kantaesitys Esko Salervon HILJAISUUS – näytelmästä. Näytelmän on Esko Salervon alkuperäisteoksesta sovittanut Sakari Kirjavainen, ohjannut Iiris Rannio ja lavastanut Samuli Halla. Hiljaisuus on koskettava kertomus rintamalta. Se on uusi ja erilainen sotanäytelmä. Taistelukuvausten sijaan tarina keskittyy ihmisten kohtaamiseen poikkeusoloissa. Elämänjano valtaa mielet kuoleman keskellä, kun kaikki ennakkosuunnitelmat menevät uusiksi eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Mitä sodan keskellä merkitsee lupaus, rakkaus, ystävyys ja petos? Lokakuussa nähdään Robin Hawdonin TÄYDELLISET HÄÄT, joka tarjoaa takuuvarman vauhdikkaan naurupommin, vaarallisia tilanteita ja mautonta häämuotia suoraan 90-luvulta. Suosikkifarssi tutustuttaa katsojat kunnon häästressiin ja hädässä olevan ihmisen nerokkaaseen selviytymiskykyyn. Täydelliset häät on suomentanut, sovittanut ja ohjannut Sarianne Paasonen ja lavastanut Kalle Nurminen. Teatterin Sipi-näyttämöllä on tarjolla ANJAN LÄHES ERINOMAINEN ELÄMÄ. Palkitun monologin on EskoPekka Tiitisen romaanin pohjalta dramatisoinut Kimmo Hirvenmäki. Elämänmakuinen esitys kertoo yksin maatilalleen jääneestä Anjasta, jonka arki tuntuu harmaalta kunnes sisko tuo hänelle isän vanhan mankan ja humppakasetit. Niille Anja alkaakin posottaa elämäänsä, josta ei yllätyksiä puutu. Kemin kaupunginteatteri valmistaa säännöllisesti ohjelmistoa myös lapsille. Satu Talan kirjoittama KORVATON on pieni satu erilaisuudesta ja sen kanssa elämisestä. Sasha Lichýn ALADDININ TAIKALAMPPU on koko perheelle suunnattu toimintasatu, joka kuljettaa katsojat Tuhannen ja yhden yön maailmaan, värien, taikuuden ja basaarikatujen tunnelmaan. Syyskaudella nähdään myös useita vierailuesityksiä. Lisätietoja tarjonnasta teatterin nettisivuilla osoitteessa keminteatteri.com Anjan lähes täydellinen elämä. Kuva Ismo Perkkiö. keminteatteri.com p. (016) 258 232 Piletti.fi Suomen kantaesitys suurella näyttämöllä 13.9.2014 Aladdinin taikalamppu. Kuva Ismo Perkkiö. Esko Salervon alkuperäisteoksesta sovittanut Sakari Kirjavainen Ohjaus Iiris Rannio Lavastus Samuli Halla M A T K A I L U lehti 4 • 2014 27 Liikuntakeskus Pajulahden aktiiviset liikuntalomat, teemakurssit ja kokouspalvelut L iikuntakeskus Pajulahti tarjoaa erinomaisen, aktiivisen tavan lomailuun. Lomat sisältävät runsaasti ohjelmaa. Tekemistä riittää eri-ikäisille lapsille ja aikuisille, yhdessä ja erikseen, niin sisällä kuin ulkonakin. Pienimmille lapsille on tarjolla ”vimpulaparkki”, jonka aukioloaikoina aikuiset voivat keskittyä oman kunnon kohentamiseen. Pajulahden tuleva syksy on täynnä erilaisia teemaja lajikursseja. Tarjontaa on kaiken ikäisille aina nuorista senioreihin. Kurssien teemat vaihtelevat veret seisauttavasta ”army” tyylisestä Boot Campistä miellyttävän rauhalliseen Asahi ja jooga Health-viikonloppuun. Senioreille on tarjolla omat fiilislomat. Lomien aikana pyritään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti Pajulahden loistavia olosuhteita ja vuodenaikojen suomia sesonkiliikuntamuotoja. Talvella kelien salliessa on mahdollista retkiluistella, lumikenkäillä, laskea mäkeä, pyörittää napakelkkaa ja tietenkin hiihtää. Kesällä keskiössä on puhdasvetinen järvi, Iso-Kukkanen. Järvi on osa ympäröivää monipuolista retkimelontareitistöä. Pajulahdesta löytyy ”vesipelejä” jokaisen makuun kirkkoveneestä kajakkeihin. Erityisen suosittua on tietenkin uiminen ja rantasaunojen yleisöuinnit. Lomalaisten suosikkilajien listalta löytyvät mm. jousiammunta, kahvakuula, kuntonyrkkeily, seinäkiipeily, aromapallo ja erilaiset venyttely- sekä rentoutustuokiot. Yritysten kokouksiin saadaan myös lisäarvoa ottamalla kokouspäiviin mukaan ryhmäyttävää liikuntaa ja testauspalveluita. Lue lisää tarjonnastamme www.pajulahti.com ja ilmoittaudu mukaan! KAIKKEA KIVAA: WWW.PAJULAHTI.COM TOIMINNALLISET LIIKUNTALOMAT JA LAJIKURSSIT PAJULAHDESSA! SYYSLOMAT 2-6 VRK 12.–19.10.14 ja 19.–24.10.2014 esim. 3 vrk aikuiset alk. 255 €, lapset 6-16 v. 148 € LAJIKURSSIT • Syystennis 3 vrk 12.–15.10. ja 19.–22.10.2014 aikuiset alk. 327 € ja lapset 6–16 v. alk. 216 € • Pajulahti Boot Camp 10.–12.10.14 alk. 232 € • Cross Training viikonloppu 23.–25.1.2015 alk. 232 € Hinnat sisältävät majoituksen, ateriat ja ohjelman! Tutustu ohjelmiin: www.pajulahti.com/vapaa-aika Lisätiedot ja varaukset puh. 044 7755 202 ja 044 7755 203. Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511 28 Maailmanlopun hautaustoimisto Itä-Suomen ilopilleri ihastuttaa jälleen V arkauden Teatterin syksyn ensi-iltojen punaiseksi langaksi on nostettu ilon kautta yrittäjyys. Maailmanlopun hautaustoimisto on takuuriemukas komedia hautausurakoitsija Theodor Antista, joka saa yllättävän tilaisuuden myydä valtiolle isänsä Elef Antin aikanaan ostaman kiinalaisen arkkuvaraston. Tästä alkaa tapahtumasarja, joka juoksuttaa näyttämölle mitä ihmeellisimpiä tyyppejä aina belsepuubiin saakka. Musikaali takuutyöllä ja siivousbisnestä Lokakuussa tulee ensi-iltaan Paul Ankan ihanan musiikin tahdittama Mistä rakkaus alkaa? Romanttisen musiikkikomedian tähtenä loistaa varmalla otteellaan tangokuningas Petri Hervanto. Joulukuussa pöydän putsaa Siivoton juttu. Tarina alkaa Pelastusarmeijan leipäjonosta. Ja vaikka matka sieltä Mersun takapenkille on pitkä, päättävät kaverukset Rane ja Kokki yrittää. Hyvä pojat! Katso lisää www.varkaudenteatteri.fi Itä-Suomen ilopilleri Vihinen & Kahilainen Maailmanlopun hautaustoimisto Kauppamiehentaitoja, politiikkaa ja hallusinaatioita riemukkaassa paketissa. Ensi-ilta 6.9.14. Matti Kuikkaniemi Mistä rakkaus alkaa? Romanttinen kotimainen musiikkikomedia Paul Ankan tunnelmissa. Ensi-ilta 18.10.14. Tapio Piirainen Siivoton juttu Liput: 11-33 € Hulvaton tarina yritteliäistä kavererista ja yllättävistä bisneskiemuroista. Ensi-ilta 5.12.14. Ja paljon muuta! Siivoton juttu. Kuva Sari Kaurola Puh. 044 364 8830 • www.varkaudenteatteri.fi • Lippupalvelu M A T K A I L U lehti 4 • 2014 29 Torro käkkärä kuvaa vois käyttää jutun yleiskuvana esim otsakkeen taustalla. Kohta kansallispuistoja on jo 40 Pari viikkoa sitten Etelä-Konnevesi sai virallisesti kansallispuiston statuksen. Nyt näitä puistoja on 38. Syksyn patikkamaastoja hakevalla on siis varaa mistä valita. M oni suomalainen on jo ehtinyt tutustua syksyiseen metsäluontoon, sillä herkkutatteja on ollut tavallista enemmän. Koulujen syysloma tarjoaa perheille hyvän tilaisuuden syventyä vaikka kansallispuistojen elämään. Vastaperustetun Etelä-Koneveden lisäksi tarjolla on erilaisia kohteita Saaristomereltä Lemmenjoelle. Kansallispuistoissa saa hyvän käsityksen suomalaisesta luonnosta. Pitkospuita kulkemalla pääsee nauttimaan avarasta 30 suomaisemasta, lehtojen vehreydestä, korkeista kallioista, aarnimetsistä, järvien mosaiikista, meren raikkaista tuulista ja tunturien rauhasta. Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuosikymmenien vääntöjen jälkeen vuonna 1938. Tuolloin perustettiin Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot. Kansallispuistojen perustamisen toinen aalto ajoittui vuoteen 1956, jolloin perustettiin Linnasaaren, Liesjärven, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot. Vuonna 1982 syntyi Suomeen peräti 11 uutta kansallispuistoa. Kansallispuistot tarjoavat myös matkailuyrityksille hyvän toimintaympäristön. Esimerkiksi Pallas-Ylläs kerää vuosittain liki puoli miljoonaa kulkijaa. Käy netissä, aloita luontokeskuksesta Ensimmäinen kosketus kansallispuistoon kannattaa ottaa netissä Metsä- hallituksen sivuilla www.luontoon.fi. Tämä sivusto on palvellut retkeilijöitä nyt pyöreät 10 vuotta. Sivuilta voi printata karttoja, tutkia reittejä, kerätä tietoja, ihastella kuvia, vilkaista tapahtumakalenteria ja selvittää saapumisohjeita. Kansallispuistossa kierros kannattaa aloittaa luontokeskuksesta. Niitä löytyy jokaisesta kansallispuistosta. Luontokeskus tarjoaa tuhdin tietopaketin kohteesta. Näissä järjestetään myös mielenkiintoisia tapahtumia ja runsaasti valokuvanäyttelyitä. Pudasjärven Syötteellä järjestetään 16. lokakuuta alkaen lasten luontoviikko, jossa on retkiä, elokuvia ja askarteluja päivittäin. Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa järjestetään 24. lokakuuta Täyen kuun taithessa -tapahtuma jo kahdeksatta kertaa. Hämeen luontokeskuksessa Tammelassa tiiraillaan taivaankappaleita 23. lokakuua. Seuraavana päivänä Tammelassa vietetään isovanhempien päivää satujen hengessä. Lassi Lähteenmäki Torronsuon kansallispuistossa Hämeessä lyhyelle pitkospuukierrokselle pääsee myös pyörätuolilla. Torronsuo perustettiin vuonna 1990 ja siellä kulkee vuosittain liki 20 000 retkeilijää. PALJON RYHMÄPAKETTEJA! KYSY TARJOUS! myynti@puijo.com p. 044 552 4810 TORNI AVOINNA YMPÄRI VUODEN Puijon Torni: Torniravintola • Matkamuistomyymälä Puijon Maja: Hotelli • Ravintola • Kokoustilat • Saunat Puijontie 135, Kuopio www.puijo.com M A T K A I L U lehti 4 • 2014 31 Kouvolan taidemuseo Poikilossa 25.9.2014–18.1.2015 Raakel Kuukka – Mistä tulen, minne menen? Valokuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2013 palkittu ja Kouvolan kuvataiteilijaksi kolmivuotiskaudelle 2014–2016 valittu valokuvataiteilija Raakel Kuukka vie katsojan kolmen sukupolven pituiselle matkalle rajantakaisesta Karjalasta globaalistuvan maailman monikulttuuriseen todellisuuteen. Kuvat omista vanhemmista, sisaruksista, sukulaisista ja lapsista, erityisesti tyttärestä Rebekasta, pohtivat identiteettiä ja muistojen ja menneisyyden merkitystä. Leena Puolatie – Savun värit Kouvolalaisen taiteilijan Leena Puolatien muistonäyttelyssä on esillä niin ulkomaanmatkojen tuliaisina syntyneitä maisema-akvarelleja ja öljyvärimaalauksia kuin hänen tuotantonsa huippua edustavia savuakvarelleja. RAAKEL KUUKKA Mistä tulen, minne menen? © Raakel Kuukka LEENA PUOLATIE Savun värit Leena Puolatie, Pako, 1992, yksityiskohta Kuva: Pirkko Porkka 25.9.2014-18.1.2015 Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 Liput 6/4 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy www.poikilo.fi 32 Rakel Kuukka Jyväskylän kaupunginteatterissa sähäkkä syksy J yväskylän kaupunginteatteri tarjoaa jopa kolme ensiiltaa syyskuussa. Syysnäytäntökaudella nähdään neljä ensi-iltaa. Ensimmäisenä ensiesityksensä saa riemukas ja suurisydäminen musikaalikomedia Lainahöyhenissä. Sen showmainen, hyräiltävä ja mieleen jäävä musiikki on ihastuttanut katsojia ympäri maailmaa. Sen inhimilliset tuntemukset; rakkaus, ystävyys, hyväksyminen ja humaanisuus ovat osoituksena tämän teoksen valovoimaisuudesta. Näyttävät tanssinumerot, silmiähivelevät puvut ja riemastuttava ote elämään takaavat nautinnollisen illan musikaalin ystäville. Pienelle näyttämöllä nähdään Sirkku Peltolan puhutteleva ja kansainvälistäkin mainetta niittänyt Pieni raha. Näytelmän maailma on inhimillinen, elämänmakuinen ja tosi, kieli omintakeista ja rikasta. Syyskuun kolmas ensi-ilta on Arthur Millerin koskettava klassikko Kauppamatkustajan kuolema, joka esitettiin ensi kerran vuonna 1949 ja siitä tuli välittömästi menestys. Lokakuun lopussa suuren näyttämön valtaa raikkaasti toteutettava Niskavuoren naiset -versiointi (ensi-ilta 31.10.). Ohjelmistossa jatkaa mainetta niittänyt kahden pienoisnäytelmän ilta Ternimaitokeisari ja Luottotoimittaja. Lisäksi tarjolla on huippuvierailuja ja yhteistyöesityksiä. Teatterin uudeksi näyttelijäksi on kiinnitetty Saara Jokiaho ja vierailijoina nähdään Tarja Matilainen, Ville Kiljunen sekä Maija Arhola (TeaK). Uutena kapellimestarina tahtipuikkoihin hyppää Lasse Hirvi. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Kauppamatkustaja Willy Lomanin (Jorma Böök) tukena on vaimo Linda (Raisa Vattulainen) lupauksensa mukaan niin myötä kuin vastamäessäkin. Kuvaaja Jaakko Manninen. Musiikki ja laulujen sanat JERRY HERMAN Teksti HARVEY FIERSTEIN Perustuu JEAN POIRET’n näytelmään LA CAGE AUX FOLLES Ohjaus Timo Rissanen • Koreografia Sari Louko • Kapellimestari Lasse Hirvi M n us ika dä y s alik uri u omed s n ia jossa o ousta! Liput 36 € / 34 € / 28 € - kysy ryhmätarj Jason (Jouni Salo) elelee äitinsä (Maritta Viitamäki) kanssa, kunnes yksi kaupunkireissu muuttaa kaiken. Kuvaaja Jiri Halttunen Päärooleissa JONI LEPONIEMI ja JOUNI INNILÄ Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä, p. 014 266 0110 Löydymme myös Facebookista! M A T K A I L U lehti 4 • 2014 33 Vauhdikasta 30-lukua Valkeakoskella Ihastuttava 30-luku saapuu Valkeakosken kaupunginteatteriin vauhdikkaan komedian merkeissä. Kuvat: Ari Suomalainen J ames Dean-musikaalista tuttu Saija-Reetta Kotirinta tekee kaksoisroolin uudessa komediassa! Filmitähti Lily Da Costa on jälleen lehdistön jahtaamana ja hänen maineensa on vaakalaudalla. Kun juorutoimittajat (mm. Titi Kruus) piirittävät tähden huvilaa, alkavat keinot olla vähissä. Laveaa elämää viettänyt Lily aiheuttaa harmaita hiuksia managerilleen Samille (Vesa Hasu) ja uuden elokuvan kuvaukset ovat myöhässä. Lilyn maalla asuva kaksoissisar Deborah saapuu paikalle ja hän on hetken harkittuaan valmis auttamaan. Pian ollaankin täydeltä laidalta vyöryvien, yllättävien tilanteiden sekä mehevien salaisuuksien pyörteissä. Valkeakosken kaupunginteatterin yleisö on tottunut näkemään laadukkaita ja viihdyttäviä puhe- ja musiikkinäytelmiä. Asiakkaita teatteriimme saapuu pitkänkin matkan takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista pian 115 vuotta täyttävää teatteri- taloamme, sanoo teatterinjohtaja Christian Sandström. Tähti ja sen sisko komediassanähdään glamouria, musiikkia, tanssia ja tähtisäihkettä. Ohjauksesta vastaa monelle tuttu Rauli Jokelin joka on toiminut vuodesta 1997 freelanceohjaajana ja näytelmäkirjailijana. Komediassa nähdään myös Sanni Tammisen loihtimaa 30-luvun pukuloistoa ja upeat lavasteet on suunnitellut Oskari Löytönen. Sari Metsäkylä-Tuominen ja Juhani Fredriksson vastaavat musiikista ja lauluista sekä koreografina toimii Mönziä Kurbanali. www.valkeakoskenteatteri.fi 34 1 Turengin Asemalla aistii tsaarinajan 800-luvulla Suomessa keskusteltiin kiivaasti siitä, kumpaan liikenneverkkoon maassa jatkossa panostetaan, kanaviin vai rautateihin. Oli lähellä, ettei pääliikennemuodoksi valittu kanavia. Suomessa, jossa vedet ovat jäässä suuren osan vuodesta! Vuonna 1862 aloitettiin kuitenkin Venäjän keisarin päätöksellä ja senaatin hyväksymänä Suomen ensimmäisen rautatien rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnan. Suomi oli ensimmäisiä maita, joka alkoi valtiojohtoisesti rakentaa koko maan kattavaa rautatieverkostoa. Turengista piti tulla risteysasema tulevalle Pietarin radalle ja siksi myös asemarakennuksesta tehtiin komea, isompi ja hienompi kuin muut radan varren asemat. Sellainen, jossa itse tsaarikin kehtaisi vierailla. Myöhemmin risteysasemaksi valittiinkin Riihimäki, mutta Turenki oli siitä huolimatta vilkas asema 1920-luvulta alkaen. Vaikka lippuja ei asemalla enää myydäkään, paikallisjunat pysähtyvät asemalla. Tänään Arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema Turengin asema on parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt asemarakennus Helsinki-Hämeenlinna -radalla. Myös harvinainen puinen laiturikatos on säilynyt ja kunnostettu. Koko rakennus on entisöity vanhaa vaalien yhteistyössä Museoviraston kanssa. Turengin Asemalla toimii nykyään ravintola, joka tarjoaa herkullisia kokemuksia niin yksittäisille matkailijoille, ryhmille kuin kokousvieraille. Se on myös käyntikohde, jossa hyvä ruoka maustetaan suolan, yrttien ja pippureiden lisäksi myös tarinoilla. Asemalta voi tilata myös sen historiasta kertovan opastuksen. www.turenginasema.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 35 Sami Uotila nostaa Hiidenlinnan kartalle Alppihiihtäjänä tunnetulla Sami Uotilalla on selvä visio. Somerniemen komea Hiidenlinna pitää saada suomalaisten tietoisuuteen. Ensimmäinen kesä on osoittanut, että suunta on oikea. H iidenlinnan tarina on ainutlaatuinen. Somerolainen taiteilija Reino Koivuniemi päätti rakentaa omin käsin linnan Somerniemen Särkijärven rantamaisemaan. Useita vuosia siihen meni, mutta jälkeä alkoi syntyä. 60 senttiä paksuihin seiniin meni 1500 säkkiä sementtiä. Seinien pintaa koristavat kivet isoraaminen Reino kantoi itse läheiseltä sorakuopalta. Suurimmat murikat painoivat 70 kiloa. Linnan sisällä Reinon taito veistäjänä ja seppänä tulee hyvin esiin. Kannatinparruissa, ovenpielissä huonekaluissa ja portaissa puukko on tehnyt sulavaa jälkeä. Seinän kokoisen Hiiden kansa -reliefin tekemiseen meni viisi vuotta. Linnasta löytyy 700-litrainen kuksa ja viisimetrinen puukko, molemmat ovat suurimpia maailmassa. Hiidenlinnan massiivisen muurin tekeminen nieli 1500 säkkiä sementtiä. Betonin Reino Koivuniemi sekoitti itse. 1990-luvun alkupuolella valmistunut linna oli alussa kiinnostava vetonaula. Sittemmin kävijävirta on tasaantunut. Remonttivasara on paukkunut ahkerasti Alppihiihtäjän hommat jättänyt Sami Uotila otti linnan hoitaakseen tänä vuonna ja remonttia on tehty ahkerasti: - Sisävessa rakennettiin, kahvio avattiin, ilmastointi uusittiin, samoin sähköt ja viemäröinti, listaa Sami Uotila. -Keväällä uusitaan keittiö ja rantaan tehdään terassi. Uotila on ihastunut paikkaan. Se on erikoinen ja tuo Itävallan mieleen. Sijainti on myös mainio: Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun on lyhyt matka. Se osuus sopivasti monen matkailijaryhmän reitin varrelle. Hiidenlinnalle käännytään Somerontieltä Somerniemen maankuulun markkinapaikan risteyksestä. Vardia ja urheiluesineistöä Hiidenlinnassa oli esillä taidetta jo Reino Koivuniemen aikana. Uotila on jatkanut samalla linjalla. Tänä vuonna vierailijat saivat ihailla mm. Tarja Halosen muotokuvan tekijän Rafael Vardin taidetta. Ensi kesäksi Sami Uotilalla on jo hahmotelmat mielessä. - Ainakin urheilusankareihin liittyvä näyttely on tulossa, hän paljastaa. Päättynyt kausi keräsi Hiidenlinnaan noin 5000 henkeä. Ensi kesänä on selvästi vilkkaampaa, uskoo Sami Uotila. Viisimetrinen puukko löysi paikkansa kätevästi portaikon pyörteistä. 36 Lassi Lähteenmäki Tervetuloa Vuoden museoon Forssaan! F orssan museo uudistui viime vuonna perustuksiaan myöten, ja valittiin tänä vuonna Suomen Vuoden museoksi sekä Forssan Vuoden elävöittäjäksi! Avara, monipuolinen ja lapsiystävällinen uusi näyttely kertoo eloisalla tavalla Forssan seudun historiaa ja samalla koko Suomen historiaa, sillä jokainen meistä tuntee Finlaysonin lakanat ja Puolimatkan kerrostalot. Forssa on mainio päivämatkakohde perheelle tai ryhmille, kun yhdistätte museovierailuun tutustumisen historialliseen Kehräämöalueeseen, Luonnonhistorialliseen museoon, Suomen vanhimpaan Elävienkuvien teatteriin ja kaupungin kivoihin kahviloihin ja kauppoihin. Tilauksesta on mahdollisuus räätälöidä matkaohjelmaan kangaspainopaja tai lapsille ja perheille suunnattu seikkailuretki. www.forssanmuseo.fi Avoinna ti-to 12-18, pe-su 12-16 Wahreninkatu 12, 30100 Forssa www.forssanmuseo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 37 Piilossa – Paljaana T aidemaalari Carita Maury kutsui taiteilijaystävänsä, kuvataiteilijat Marja Malin, Pia Staffin ja Maria Wolframin pohtimaan yhteistä näyttelyideaa, jonka punaisena lankana kulkisi ihmisenä oleminen naisnäkökulmasta katsottuna. Carita Maury halusi koota yhteen moniäänisen tekijäjoukon käsittelemään niitä piilotekijöitä, jotka ovat kätkeytyneenä yleensä meissä ihmisissä ja erityisesti naisena olemiseen. Mitä paljastamme itsestämme, mitä jätämme paljastamatta ja miksi? Taiteilijoiden toistensa työhuoneille tekemät vierailut sysäsivät liikkeelle uudenlaisen ja uutta luovan keskinäisen vuorovaikutuksen. Tämä vuorostaan sai aikaan prosessin, jonka tuloksena Hyvinkään taidemuseossa on esillä moniääninen, kokeileva ja keskusteleva näyttely. Taiteilijoiden maalaukset sekä kolmiulotteiset ja tilalliset teokset luovat hätkähdyttävän ja visuaalisesti moniulotteisen kertomuksen tunteista, elämänkulkua jaksottavista rytmeistä ja rutiineista tai suunnanmuutoksista. Näyttely puhuu myös siitä kuinka kohtaamme toisemme, miten eri tekijät kuten ympäristö, sukupuoli tai sukupolvi vaikuttaa asenteisiimme. 21.11.2014-25.1.2015 ON/OFF Liikkuvia veistoksia www.hyvinkaantaidemuseo.fi lisäesitykset yleisön pyynnöstä 14.10, 15.10, 16.10, 21.10, 25.10 klo 19 22.10, 23.10, 24.10 päivänäytös klo 13 Rakasta. Nyt. – kertojana kaupunki nimeltä Helsinki Anna krogerus ensi-ilta 16.9 esitykset ajalla 15.9.–12.12. Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki 38 Hyvinkää hemmottelee matkailun A’ la Cartella H yvinkäällä on kehitetty ruokamatkailua vuoden ajan. Ruokateemaa siksi, että kesällä taidemuseolla oli ruoka-aiheinen näyttely ja Villa Artussa on syksyllä kansainvälinen näyttely Syömään! Let´s eat! Ravintola- ja matkailuyrittäjät ovat lähteneet innolla mukaan ja nyt pääsemme nauttimaan tuotoksista. Herkkujen suunnittelua ei rajoitettu mihinkään muottiin ja niin meillä on syntynyt hyvin erilaisia tuotteita: uusi Hyvinkään historiaan liittyvä leivos, Donnerin leivos, historiaan liittyviä menuja, joihin liittyy opastuksia tai kulttuuria, luonnossa tapahtuvaa ruokailua, lähiruokatapahtumia jne. Muutama ravintola on tekemässä HyvinkääMenun ja liittymässä Makujen Suomi -ravintoloihin. Tutustu tuotteisiin ja lähde Hyvinkäälle. Meille on helppo tulla niin rautateitse kuin moottoritietä. Yhdistä Rautatiemuseo käyntiisi myös Suomen Rautatiemuseolla vierailu. Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen erikoismuseo aidossa rautatiemiljöössä ja sen näyttelyhalleissa on komeita höyryvetureita ja junia. Ja kaiken kruunaa keisarilliset 18.10.14 klo 17 21.9. klo 14 ”Kytäjää sanoin, kuvin ja mauin” Tarinoita Kytäjän historiasta ja KytäjäMenun nautiskelua Kytäjän idyllisessä kylässä. Kytäjän Maapirtti, Palkkisillantie 28. Ilm. ark. klo 17-19 viim. 15.9. p. 040 5745710 tai skytta@saunalahti.fi. 27.9.2014 klo 17 Herkkuja suoraan pellosta pöytään -ilta Tarjolla on palopurolaisista luomuviljellyistä raaka-aineista tehtyä ruokaa ja tilaesittely. Knehtiläntila, Haapasaarentie 75, Ilm. p. 040 561 9797 tai minna@knehtilantila.fi Illallinen Krapulassa Tykon ja Terhon tapaan Syksyinen alkumalja a la Terho nautitaan Humalassa kuunnellen paikan historiaa, illallismenu Krapulassa seisovasta pöydästä. Humala ja Krapula, Sakinura 11. Ilm. riikka.sakki@pp.inet.fi, p. 050 566 2252 Solttilan majan riistainen HyvinkääMenu Solttilan majalla on mahdollista herkutella Kurkisuon hirvellä ja peuralla. Lisämausteen tuovat mukavat ohjelmapalvelut. Varaa: Mari Kivi p. 040 73 78 101, marjuk.kivi@pp.inet.fi Aikamatka 70-luvulle vaunut. Aivan keskustassa sijaitsevassa uudessa kauppakeskus Willassa pääset shoppailemaan noin 120 liikkeessä. Lisätietoja www.hyvinkaa.fi/matkailu ja tapahtumat. hyvinkaa.fi Musikaali Hyvinkääsalissa 4.10. klo 17, 10.10. klo 19, 12.10. klo 15, 17.10. klo 19, 18.10. klo 15 ja klo 19, 14.11. klo 19 ja 15.11. klo 15. Liput www.lippu.fi Usmin EräMenu Hyvinkään Erämatkojen mukana voit nauttia eräleirillä grilliruokaa askeettisessa metsäkeittiössä laavun tai kodan suojassa. Hyvinkään Erämatkat, tero.lindholm@ eramatkat.com tai 040 502 3076 HyvinkääMenu ja talokierros Martinassa Martinan HyvinkääMenun lisäksi pääset tutustumaan funkkistaloon, Hopealyhdyn historiaan ja hotellin uuteen siipeen. Martina, Hämeenkatu 2-4, 019 429 100 Herkutellen Parantolan tapaan Syömään! Let´s eat! Kulttuurielämyksenä musikaali 1977 ja makunautintona Martinan 70-luvun menu. Ah niitä monia muistoja... Villa Arttu, Villatehdas, Kankurinkatu 4–6 70Menu Martina, Hämeenkatu 2-4, p. 019 429 100 Varaukset matkailuneuvonta@hyvinkaa.fi tai p. 0400 269 831. 29.10 -14.12. 15. kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen näyttely Tarinoita Parantolan historiasta ja Ravintola Harlekiinin runsas Lihotuslautanen Parantolan tyyliin. Medicin Man ja Woman Hyvinkää-aiheisia herkkuja kuten Ahdenkallion aamu-uinti tai Villakehräämön viettelys. Medicin Man, Uudenmaankatu 1, Medicin Woman, kauppakeskus Willa, Hämeenkatu 9 Yrjö Saarisen viettelykset Taidemuseon näyttelyyn tutustumisen päälle on tarjolla makumatka Saarisen merkeissä Ravintola Hiilloksessa. Varaukset etukäteen p.010 235 0040 tai hiillos@hiillosravintolat.fi. Kauppalankatu 2. Kahvila Donnerin leivos Villatehtaalla sijaitseva kahvila on lanseerannut nimikkoleivoksensa tehtaan perustajan Ossian Donnerin mukaan. Kahvila Donner, Kaupungintalo, Kankurinkatu 4-6 Lue lisää herkuista matkailun sivuilta www.hyvinkaa.fi/menu M A T K A I L U lehti 4 • 2014 39 Tapiola Sinfonietta vierailee Järvenpäässä ja Sipoossa Tapiola Sinfonietta konsertoi tänä syksynä Espoon ohella Järvenpäässä ja Sipoossa. Ohjelmassa on kolme upeaa Beethovenin teosta, ja solistina on kiitetty viulisti Réka Szilvay Stradivarius-viuluineen. 3 X BEETHOVEN -konserteissa Järvenpää-talossa 9.10 ja Sipoon kirkossa 11.10. kuullaan mm. Beethovenin dramaattinen ”Kohtalonsinfonia”, jonka tunnetusta avausrytmistä - kolme lyhyttä säveltä ja yksi pitkä - säveltäjä kuuluu sanoneen: ”Näin kohtalo kolkuttaa ovelle“. Beethoveniin lyyrisen viulukonserton solistina on Réka Szilvay.. Tapiola Sinfoniettan pienehkö kokoonpano - noin 40 muusikkoa - mahdollistaa myös sen, että orkesteri soittaa usein ilman kapellimestaria. Tässä konsertissa johtamisesta vastaa viulisti Janne Nisonen konserttimestarin paikaltaan. Sibeliusta vuodenvaihteessa Tapiola Sinfonietta huomioi ohjelmistossaan myös Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhPekka Kuusisto on Sibeliuksen viulukonserton solistina Espoon kulttuurikeskuksessa 12.12. Kuvaaja Kaapo Kamu. lavuoden. Espoon kulttuurikeskuksessa kuullaan 12.12. Sibeliuksen viulukonsertto Pekka Kuusiston esittämänä. Suomalaiskansallisia sävyjä täydentää kaustislainen pelimannimusiikki ja runolaulu. Iltapäiväkonsertissa 18.1. kuullaan orkesteriversiot Sibeliuksen oopperasta Neito tornissa sekä balettipantomiimista Scaramouche, jossa yleisö saa tutustua Jean ja Aino Sibeliuksen kirjeenvaihtoon videoprojisoinnin kautta. Tapiola Sinfoniettan konserttiohjelmaan: www.tapiolasinfonietta.fi 3XBEETHOVEN 9.10. Järvenpää-talo 10.10. Espoon kulttuurikeskus 11.10. Sipoon kirkko Coriolan-alkusoitto Viulukonsertto Sinfonia nro 5 ”Kohtalonsinfonia” Tapiola Sinfonietta Janne Nisonen, viulisti-johtaja Réka Szilvay, viulu Liput Lippupisteestä 11–25 €, sis. palvelumaksu www.tapiolasinfonietta.fi 40 Tapiola Sinfonietta esiintyy usein myös ilman kapellimestaria. 3 x Beethoven-konserteissa orkesteria johtaa konserttimestarin paikalta viulisti Janne Nisonen. Kuvaaja Sami Perttilä Chicago – rikollisen hyvä musikaali Lahdessa P aikka parrasvaloissa ja kuva etusivulla on jokaisen unelma 1920-luvun sykkivässä Chicagossa. Mama Mortonin johtamassa vankilassa istuu murhasta syytettynä kaksi naista, entinen vaudeville-tähti Velma Kelly ja kuuluisuudesta haaveileva Roxie Hart. Vaarallisena Velmana vuorottelevat Elsa Saisio ja Maiju Saarinen. Roxiena hurmaavat Laura Huhtamaa ja Hanna Vahtikari. Molemmat haluavat saada asianajajakseen rahaa ja mainetta rakastavan Billy Flynnin (Mikko Pörhölä), jonka avulla vapaus ja kuuluisuus onnistuisivat täydellisesti. Ohjaus on Miika Murasen takuuvar- Katsastus. Kuvaaja Johannes Wilenius. Chicago. Kuvaaja Johannes Wilenius. Ebb & Fosse – Kander – Ebb CHICAGO Rikollisen hyvä showmusikaali tähteydestä ja kilpailusta. Ohjaus Miika Muranen maa työtä. Kaikkien aikojen showmusikaalin koreografina on ahkeroinut Petri Kauppinen. Chicago saa paikkansa Lahden kaupunginteatterin ohjelmistossa kaksoisensi-illassa 12. ja 13.9.2014. Toinen hyvä syy tulla Lahteen on Katsastus, rouhea komedia katsastusreissusta ja isäksi tulemisesta. Esitys perus- Joni Skiftesvik KATSASTUS Rouhea komedia katsastusreissusta ja isäksi tulemisesta. Ohjaus Heikki Kujanpää Tulossa lokakuussa! tuu Joni Skiftesvikin kolmeen novelliin ja monille se on tuttu kulttimaineeseen nousseesta tv-elokuvasta. Lahteen kirjailija Joni Skiftesvik on kirjoittanut uuden sovituksen ja se nähdään isolla näyttämöllä 31.10.2014 alkaen. Katso syksyn muu ohjelmisto www.lahdenkaupunginteatteri.fi Rob Becker Luolamies Huippuhauskasti naisten ja miesten eroista irrotteleva komedia. Luolamiehenä Mikko Jurkka Ohjaus Ilkka Laasonen Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min +pvm) / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 41 Villikalkkuna Tampereella Tony-palkittu vuoden 2013 paras näytelmä. Suurmenestys USA:ssa – nyt pohjoismaisena kantaesityksenä Tampereen Teatterissa. L ämmin komedia, Villikalkkuna (alkuperäiseltä nimeltään Vanya and Sonia and Masha and Spike) on hurmaava ja taitavasti kirjoitettu näytelmä, jonka kantaesityksessä New Yorkissa päärooleja näyttelivät David Hyde Pierce, Kristine Nielsen ja Sigourney Weaver. Tampereen Teatterissa näissä tehtävissä nähdään Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo ja Elina Rintala. Kaksi vanhenevaa, naimatonta sisarusta elävät synnyinkodissaan omaan verkkaiseen tapaansa. Yllättäen he saavat vieraakseen nuorimman sisarensa, diivan Hollywood-näyttelijän. Melankoliasta suloiseen sekamelskaan kiihtyvä komedia saa entisestään vauhtia näyttelijättären häkellyttävän nuoresta ja komeasta rakastajasta, naapurin nuoresta, kauniista neidosta sekä hurjia ennustuksia syytävästä kodinhoitajasta. Kirjoittanut Christopher Durang, suomennos ja ohjaus Mikko Viherjuuri, lavastus- ja pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen, valosuunnittelu Raimo Salmi, äänisuunnittelu Ivan Bavard. Rooleissa Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo, Elina Rintala, Martti Manninen, Aliisa Pulkkinen, Johanna Kuuva. Tampereen Teatteri Anja Pohjola Kari Hotakaisen aikalaisdraama IHMISEN OSA Peruslippu 34 € www.tampereenteatteri.fi 42 Rooleissa nähdään mm. Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo ja Elina Rintala. Emil Aaltosen taideaarteet! Näyttely Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa 14.9.–15.12.2014 K uluvana vuonna Emil Aaltosen museo täyttää 10 vuotta. Samalla tulee kuluneeksi 145 vuotta vuorineuvos Emil Aaltosen (1869–1949) syntymästä. Museon juhlanäyttelynä avautuu laaja katsaus Emil Aaltosen taidekokoelman teoksiin. Tehtailija Emil Aaltosen taidekokoelmaan karttui 1910-luvulta alkaen pääasiassa teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta 1800-luvulta. Kokoelman keskeisiä taiteilijoita ovat Albert Edelfelt, R.W. Ekman, Werner Holmberg, Eero Järnefelt, Alexander Lauréus, Hjalmar Munsterhjelm, Väinö Richard Rautalin, Johannes Takanen, Victor Westerholm, Maria Wiik, von Wrightin -veljekset, Victoria Åberg. Myös vanhempi ulkomainen taide on kokoelmassa edustettuna. Ulkomaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Francois Bonnet, Louis Jean Fracois Lagrenée, Eugene Verboeckhoven ja Philips Wouverman. 1910–1940-luvuilla kokoelmaan kertyi teoksia kaikkiaan noin 250 kappaletta. Vuorineuvos Emil Aaltosen kuoleman jälkeen kokoelma hajosi osiin. Teoksia on nykyisin niin yksityis- kuin museokokoelmissakin. Emil Aaltosen museon näyttelyssä on tuttujen klassikoiden lisäksi nähtävänä harvemmin esillä olleita kokoelman helmiä. Pyynikinlinna, kuva studio Jorma Rajamäki EMIL AALTOSEN TAIDEAARTEET! Ahlstedt, Autere, Backmansson, Beck, 14.9.-15.12.2014 Berndtson, Bonnet, Churberg, Edelfelt, Ekman, ggggggggggggggggggggggggggFalkman, Favén, gggggggggggggggggggggg Gallén-Kallela, Girolamo, ggggggggggggggggggggggg Halonen, Järnefelt, gggggggggggggggggggggggLagrenée, Lauréus, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffLindholm, Louch, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffPina, Rautalin, Saxelin, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffSchjerfbeck, Simbaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa Tannauer, Toppelius,Verboeckhoven, Westerholm, von Wright, Ahlstedt, Autere, Backmansson, Beck, Berndtson, Bonnet, v Churber, Edelfelt, Ekman, Falkman, vvFavén, Gallén-Kallela, Girolamo, Halonen, v Järnefelt, Lagrenée, Lauréus, Lindholm, vLouch, Pina, Rautalin, Saxelin, Schjerfbeck, v Simberg, Takanen, Toppelius,Verboeckhoven,vv Westerholm, Ahlstedt, Autere, Backmansson, Beck, Berndtson, Bonnet, Churberg, Edelfelt, Ekman, Falkman, Favén, Gallén-Kallela, Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna Girolamo,Mariankatu Halonen, 40, Järnefelt, Lagrenée, Tampere Lauréus,avoinna Lindholm, Louch, Pina, ke 12-18, la-su 12-16Rautalin, Saxelin, Schjerfbeck,pääsymaksu Simberg, Takanen, www.pyynikinlinna.fi 3€/2€ Magnus von Wright: Rypäleitä ja omenia, 1865. Kuva Museokuva. Francesco di Girolamo da Santacroce III: Kristus-lapsen temppeliin tuominen, 1349. Yksityiskokoelma. Kuva Petri Nuutinen Magnus von Wright, Rypäleitä ja omenia, 1865, öljy, 48 x 40 Fredrik Ahlstedt, Rantamaisema, 1889, öljy, 101 x 180 M A T K A I L U lehti 4 • 2014 43 Marika Mäkelän laaja retrospektiivi Marika Mäkelän retrospektiivinen näyttely Sara Hildénin taidemuseossa on ensimmäinen Suomessa järjestettävä laajempi kokonaisuus sitten vuoden 1998 Helsingin Taidehallissa järjestetyn näyttelyn. M arika Mäkelä maalaa ihmisyyttä, joka peilautuu luontoon, mutta yhtä usein teoksen lähtökohtana on täydellinen onnentunne tai elämän vaikeakin vaihe. Värikylläisille ja monikerroksisille öljy- ja akryylimaalauksille on ominaista aistillisuus ja koristeellisuus. Omaperäiset eri kulttuureista lainatut teemat ja ornamentiikka, rohkea lehtikullan ja metallivärien käyttö sekä viime vuosien teosten kimalle korostavat maalauksen feminiinisyyttä. Viime vuosina Mäkelä on keskittynyt tekemään maalausten ohella kaiverretulle puupohjalle maalattuja ja rakennettuja teoksia. Näyttelyssä on esillä myös uusia, yllättäviäkin teoksia, joiden aiheet taiteilija on ”poiminut omasta puutarhastaan”. Tiibetiläinen morsiussatula (2013). Taiteilijan kokoelma. Kuvaaja Jussi Koivunen Näyttely 20.9.2014–25.1.2015, av. ti–su 10–18, 8/6/4/3. www . tampere . fi / sarahilden Salainen puutarha, Verbena, 2014. Taiteilijan kokoelma. Kuvaaja Paula Kukkonen 44 Kojoottikuu Espoon kaupunginteatterissa Espoon Kaupunginteatterin vuosi 2014 on juhlavuosi: Suomen Kansainvälinen Teatteri täyttää 25 vuotta. Kojoottikuussa Irina Kuustonen ja Mikko Leppilampi. Kuvaaja Saara Salmi. J uhlavuoden syksyn oma tuotanto on uusi kotimainen musikaali KOJOOTTIKUU. Läpisävelletty musikaali perustuu José Riveran Yhdysvalloissa menestyneeseen näytelmään References to Salvador Dali Make Me Hot. Johanna Freundlich on laatinut teoksen suomenkielisen libreton ja Jussi Tuurna säveltänyt musiikin. Freundlichin ohjaaman teoksen kantaesitys on Revontulihallissa 17.9.2014. Kojoottikuu on maaginen ja intohimoinen rakkaustarina. Armeijan leivissä työskentelevä Benito (Mikko Leppilampi) on ikuinen mysteeri vaimolleen Gabrielalle (Iina Kuustonen), jonka ainoat kumppanit ovat kuu taivaalla ja takapihan ulvova kojootti. Realismin ja fantasian tasoilla leikittelevän, läpilauletun teoksen muissa rooleissa ovat Niklas Häggblom, Hanna Raiskinmäki, Janne Marja-aho ja Olli Rahkonen. Muusikkoina näyttämöllä ovat Jussi Tuurna, Esko Grundström, Topi Korhonen ja Sara Puljula. Åbo Svenska Teaterin syksyn uutuus, musikaali The Last 5 Years, vierailee Espoossa niin ikään pian ensi-iltansa jälkeen. Jason Robert Brownin musiikkilajeja yhdistävä teos kertoo erään parisuhteen tarinan. Ohjaus on Markus Virran, päärooleissa ovat Alexander Lycke ja Anna-Maria Hallgarn. Esitykset Espoossa 28. ja 29.11. Ulkomaiset vierailut edustavat tälläkin kaudella alansa huippuja: yhdysvaltalainen Pajama Men on komediakaksikko, jonka hysteerisen hauskat esitykset keräävät faneja ympäri maailman. Englanninkieliset esitykset Espoossa 15.18.10. Saksalainen Bodecker & Neander on klassisen pantomiimin mestariduo. Heidän uusin esityksensä Follow Light kertoo unelmien saavuttamisesta ja sopii koko perheelle. Esitykset 25.-26.10. Joulun alla saamme vieraaksemme Kanadan Quebecista Cirque Alfonse –ryhmän, jonka lämminhenkinen nykysirkusesitys Timber ammentaa metsuriromantiikasta ja maanläheisestä elämänilosta. Ryhmän maailmankiertue ulottuu Pariisin ja Lontoon välissä Espooseen 10.-13.12. The InTernaTIonal TheaTre of fInland kojoottikuu references to salvador dali Make Me Hot Kotimaisia ja ulkomaisia vierailuja Syksyn vierailuesitysten kärkeä edustaa trilogia Köök-Kullervo-Petroskoi. Näytelmät ovat syntyneet näyttämötaiteen valtionpalkinnonkin saaneen, kolmen teatterin yhteistyöhankkeen puitteissa. Tamperelaisen Teatteri Telakan, lahtelaisen Vanha Jukon ja virolaisen Rakvere Teaterin kolme esitystä kiertävät toistensa näyttämöillä. Espoon Kaupunginteatterissa on syksyn aikana mahdollista nähdä kaikki ne kaikki: Rakveren Köök/Keittiö (teksti ja ohj. Andres Noormets) 28. ja 29.10. Teatteri Telakan Petroskoi (ohj. Ari Numminen) 30.10. ja 31.10. ja Vanha Jukon Kullervo (teksti ja ohj. Lauri Maijala) 24. ja 25.11. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 45 Vexi Salmen elämästä kertova musikaali Rauman Kaupunginteatterissa ENSI-ILTA 6.9.2014 V LIPUT 34€/30€/17€ MUSIKAALI VEXI SALMEN ELÄMÄSTÄ! Vexin ja Irwinin ystävyys oli alusta asti vauhdikas: 5-vuotias Veikko mätkäisi vuotta nuorempaa Anttia nenään heti ensitapaamisella. Tuosta käynnistyi kahden legendaarisen taiteilijan yhteinen taival, joka jätti lähtemättömän jälkensä kotimaiseen musiikkikenttään. Heikki Paavilaisen käsikirjoittaman ja ohjaaman musikaalin pääosissa nähdään Lauri Ketonen, Joni Kuokkanen ja Johanna Pakonen. Viisihenkisen orkesterin tahdittama esitys sisältää 23 ikivihreää hittiä, joukossa mm. Ei tippa tapa, Katson sineen taivaan, Kerrasta poikki, Anna käsi sekä Viuhahdus. SYKSYN 2014 ESITYSPÄIVÄT: PE 26.09. klo 19 LA 27.09. klo 14 LA 27.09. klo 19 PE 10.10. klo 19 LA 11.10. klo 14 LA 11.10. klo 19 PE 17.10. klo 19 LA 18.10. klo 14 LA 18.10. klo 19 KE 05.11. klo 14 KE 05.11. klo 19 TO 06.11. klo 14 TO 13.11. klo 14 PE 14.11. klo 14 PE 14.11. klo 19 LA 15.11. klo 14 LIPUNMYYNTI LA 15.11. klo 19 PE 21.11. klo 14 LA 22.11. klo 14 LA 22.11. klo 19 TI 25.11. klo 14 TI 25.11. klo 19 KE 26.11. klo 14 TO 27.11. klo 14 TO 27.11. klo 19 PE 12.12. klo 19 LA 13.12. klo 14 LA 13.12. klo 19 KE 31.12. klo 14 KE 31.12. klo 19 esitykset jatkuvat PUHELINVARAUKSET: puh. (02) 8376 9900 LIPPUMYYMÄLÄ: Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma MA-LA klo 9-19 puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17 46 exin ja Irwinin ystävyys oli alusta asti vauhdikas: 5-vuotias Veikko mätkäisi vuotta nuorempaa Anttia nenään heti ensitapaamisella. Tuosta käynnistyi kahden legendaarisen taiteilijan yhteinen taival, joka jätti lähtemättömän jälkensä kotimaiseen musiikkikenttään. Villit vuodet -musikaali kertoo Vexin matkasta Hämeenlinnan Rinkelinkadulta yhdeksi valtakunnan arvostetuimmista sanoittajista. Miten yhteiskunnan vihollisesta kasvoi palkittu kulttuuripersoona? Vuosien varrelle mahtuu niin Työmiehen lauantain radiosoittokieltoa kuin avioerojakin, mutta tietenkin myös valtava määrä upeaa musiikkia. Vexin sanoituksista on levytetty kaikkiaan yli 3200 kappaletta. Musikaaliin niistä on valikoitunut 22 ikivihreää hittiä, joukossa mm. Ei tippa tapa, Katson sineen taivaan, Kerrasta poikki, St. Pauli ja Reeperbahn sekä Viuhahdus. Villit vuodet -musikaalin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Heikki Paavilainen ja Vexi Salmi. Aiemmin Rauman Kaupunginteatterin johtajana (vuosina 1999–2005) toiminut Paavilainen myös ohjaa näytelmän. Vexinä nähdään ja kuullaan Raumalla jo aiemmin hurmannut, komeaääninen Lauri Ketonen, kun taas Irwiniä tulkitsee rento ja rempseä Joni Kuokkanen. Naispääosassa vierailee tangokuningattareksikin kruunattu viehkeä ja valloittava Johanna Pakonen. Musikaalia tahdittaa ja säestää kapellimestari Perttu Suomisen johtama viisihenkinen orkesteri. Syksyn ohjelmistossa myös yllättävä komedia sekä lastennäytelmä Rauman Kaupunginteatterin syyskaudella ensi-iltansa saa myös Neil Simonin kirjoittama komedia Täydellinen rakastaja, jossa tunnollinen yrittäjä Barney potee orastavaa keskiiänkriisiä. Menestyvästä kalaravintolasta ja tasapainoisesta kotielämästä huolimatta elämästä tuntuisi puuttuvan jotain. 23 vuoden uskollisen avioliiton jälkeen Barney päättää antaa periksi kiusauksille. Iäkkään äidin päivisin tyhjillään Lauri Ketonen ja Johanna Pakonen. Kuvaaja Harri Joensuu. oleva asunto tarjoaisi puitteet iltapäivien salaisiin tapaamisiin. Mutta onko saalis sittenkään parempi lätäkön toisella puolella? Täydellisen rakastajan ohjaa Aleksander Anria ja rooleissa nähdään Timo Julkunen, Kirsi Kärnä, Mona Lehtola ja Raisa Sorri. Kirjoista ja elokuvista tutut suosikkihahmot saapuvat Rauman Kaupunginteatteriin, kun Sinikka Nopolan ja Tii- na Nopolan kirjoittama Risto räppääjä vauvana –näytelmä saa ensi-iltansa 31.lokakuuta. Näytelmän ohjaa Tommi Erkko ja tarinassa seikkailevat Joni Kuokkasen esittämän Risto Räppääjän lisäksi myös Rauha Räppääjä (Raisa Sorri), Rauhan naapurissa asuva Lennart Lindberg (Marko Salminen) ja puhuva televisio (Kirsi Kärnä). Esityksen musiikista vastaa kapellimestari Perttu Suominen. Arkisin Lauantaisin klo klo KESÄ–HEINÄKUUN Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin klo klo klo 9.00–17.30 9.00–14.00 9.00–19.00 9.00–15.00 12.00–15.00 Voit tilata kengät myös postitse. www.alina.fi Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh. 02 844 3553 M A T K A I L U lehti 4 • 2014 47 Teksti nauratti jo lukuharjoituksissa. Kuvassa: Minna Suuronen, Ylermi Rajamaa, Anna-Riikka Rajanen. Kuva: Janne Siltavuori. Tiina Lymi ohjaa komedian kaiken tarkoituksesta H elsinkiläisen Ryhmäteatterin syksyn komediana nähdään uusi näyttämösovitus norjalaisen kirjailijan Erlend Loen kulttimaineeseen nousseesta romaanista Supernaiivi. Supernaiivi kertoo nuoresta miehestä, joka etsii omalaatuisin keinoin tarkoitusta niin omalle elämälleen kuin koko maailmallekin. Aikaa hän antaa projektilleen yhden kuukauden. Tiina Lymin dramatisoimassa ja ohjaamassa uudessa näyttämösovituksessa nimiroolia esittää näyttelijä ja muusikko Ylermi Rajamaa. Rajamaa on tunnettu muun muassa elokuvista Pussikaljaromaani ja Juoppohullun päiväkirja. Muissa rooleissa Anna-Riikka Rajanen sekä Ryhmäteatterin omat näyttelijät Minna Suuronen ja Robin Svartström. Ryhmäteatterin syksyn komedia on tarina polkupyöristä, kilpa-autoista, hirvistä, tytöistä, lapsuudesta, pojista, viinan- juonnista, veljeydestä, punaisista palloista,, maailmankaikkeudesta sekä kaiken tämän tarkoituksesta. Ensi-ilta 9.10.2014 Ryhmäteatterissa. Esitykset 20.12. saakka. Lisätietoja www.ryhmateatteri.fi Supernaiivi (Ylermi Rajamaa) pohtii maailmankaikkeuden tarkoitusta ja ajankulua. Kuva: Sakari Tervo 48 Mitä jälkeen jää Lottamuseon syksyn uusi erikoisnäyttely kertoo, mitä Lotta Svärd -järjestölle tapahtui sodan jälkeen. T uusulan Lottamuseo on ammatillisesti hoidettu erikoismuseo, jonka päänäyttely Lotan tarina - vaadi aina enin itseltäsi perehdyttää museovierailijan järjestön toimintaan ja historiaan. Syksyllä 2014 tulee kuluneeksi 70 vuotta Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisesta. Merkkivuoden johdosta Lottamuseolla avataan marraskuussa uusi erikoisnäyttely sekä verkkonäyttely Mitä jälkeen jää - Lottajärjestön omaisuuden kohtalo. Näyttely kertoo, kuinka lotat varautuivat järjestön lakkauttamiseen, miten järjestön suorittama huoltotyö organisoitiin uudelleen sekä miten järjestön henkinen perintö jäi elämään. Näyttelyssä ääneen pääsevät entiset lotat, joiden muistelmien kautta käy ilmi, kuinka erilaisia tuntemuksia sodan loppuminen, Moskovan välirauhansopimuksen raskaat rauhanehdot ja järjestön lakkauttaminen herättivät. Verkkonäyttely Mitä jälkeen jää - Lottajärjestön omaisuuden kohtalo aukeaa 23.11.2014 osoitteessa lottamuseo.fi. Toimiston lotat ryhmäkuvassa ”riisuttuna” siviilipuvuissa Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen. Syksyn 2014 uusi erikoisnäyttely 23.11. alkaen Syväranta Rantatie 39 04310 Tuusula lottamuseo.fi TERVETULOA Sibeliuksen KOTIKAUPUNKIIN JUHLAVUONNA 2015 Tiedustelut ja ryhmävaraukset: info@lottamuseo.fi p. 09 274 1077 M A T K A I L U lehti 4 • 2014 49 Luvassa aallokkoa ja pärskeitä syyslomaksi Suomen perhekylpylöissä tiedetään, että lokakuun puolivälin jälkeen alkaa pikkuväkeä saapua altaille. Syysloma katkaisee mukavasti koululaisten syyskauden. Kylpylöille syysloma tuo kaivattua vipinää kesän jälkeen. K oulujen syyslomat pidetään Suomessa lokakuun loppupuolella. Joissakin kunnissa loma on viikon mittainen, yleisemmin loma-aika on parilla päivällä pidennetty viikonloppu. - Ajankohta on hyvä, sillä sen jälkeen alkaakin jo pikkujoulukausi, sanoo markkinointipäällikkö Liisa Koponen Kuopion Spa Hotel Rauhalahdesta. - Mikäli syysloma olisi pidempi, HEMMOTTELU LOMALLE miettisi moni perhe ulkonmaan matkaa, jatkaa markkinointipäällikkö Tarja Syrjänen Spa Hotel Levitunturista. Aika hyvin kylpylöissä tiedetään, minkälaisella kokoonpanolla syyslomalla kylpylöihin yleensä tullaan. - Isä, äiti ja 2-3 lasta on tyyypillinen ryhmä, sanoo Summassaaren kylpylähotellin johtaja Maarit Paunonen. - Osa koululaisista tulee kylpylään isovanhempien mukana, lisää operatiivinen johtaja Jari Hakovirta Rantasipi-kylpylähotelleista. - Viipymä on yhdestä kolmeen vuorokautta, arvioi Imatran kylpylän markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto. Muutaman päivän reissulle tullaan myös Norjasta ja Pohjois-Ruotsista, kerrotaan Leviltä. Syysloman asiakasvirta kylpylöihin on viime vuosina pysynyt samana tai kasvanut hieman. Imatran kylpylässä arvioidaan, että nykyinen taloustilanne hillitsee kasvua tänä syksynä. Vipinää myös kuivalla maalla Kilpailu syysloman koululaisista on viime vuosina kiristynyt. Kylpylät ovat vastanneet haasteeseen monipuolistamalla tarjontaa. Touhuttavaa on nyt myös altaan ulkopuolella. Levillä ohjelmatarjontaa järjestetään syksyllä alueen toimijoiden kanssa yhdessä. Summassaaren uutukainen on älypuhelimella operoitava mobo-suunnistus. Imatran vetonaulana on temppuja tekevä merenneito, hyvällä säällä Saimaan maisemat kiinnostavat. Rauhalahdella voi askarrella, paistaa pullaa ja kiipeillä kalliolla. Aika monen Holiday Clubin kylpylän läheltä löytyy Angry Birds -aktiviteettipuisto. Katkaise syksyn kiire ja vietä mukava hemmotteluloma Imatran Kylpylässä! Lomaan sisältyy 2 vrk majoitus 2 hengen huoneessa aamiaisella tai puolihoidolla, vapaa sisäänpääsy kylpylä Taikametsään ja kuntosalille, arkiaamuisin ohjattu vesijumppa ym. ohjelmaa sekä hoitopaketti valinnan mukaan: 1) Kristallikylpy ja osahieronta 25 min TAI 2) Kristallikylpy ja Sensai-kasvohoito HEMMOTTELULOMA 2 VRK Aamiaisella alk. 185 €/hlö Puolihoidolla alk. 216 €/hlö Kylpylä • Spa Varaukset Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi Puheluhinta lankaliittymästä 8.35 c / puhelu + 7.02 c/min, kännykästä 8.35 c / puhelu + 17.17 c/min. 50 Lassi Lähteenmäki Ilmestyneitä kirjoja Etelä-Suomen retkeilyopas – Luontokohteista pääkaupunkiseudun reunamilla Oppaan laati Raija Hentman ja kustansi Minerva Kustannus Oy, Helsinki, 2014 R aija Hentmanilta ilmestyi keväällä 2014 Etelä-Suomen retkeilyoppaan ensimmäinen osa, alueen länsipuoli. Keväällä 2015 ilmestyy retkeilyoppaan toinen osa, itäpuoli. Nyt ilmestynyt kirja on jaettu lohkoihin A, B ja C, seuraavaan tulevat lohkot D ja E. Nyt ilmestynyt kirja on oikeastaan toinen eteläisen Suomen retkeilyopas, sillä ensimmäinen, Pääkaupunkiseudun retkeilyopas syntyi jo 2005 alkaneessa projektissa ensimmäisenä. Näin ollen Etelä-Suomen retkeilyoppaan nyt ilmestyneessä ja ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa ei ole mukana Helsingin retkeilyalueita. Kirjan eri lohkoilla on omat värinsä, joten etsittävät sivut löytyvät helposti. Kunkin kolmen lohkon kartalta käyvät selville myös etäisyydet Helsingistä. Kunkin kohteen omalla sivulla löytyvät niin ikään kulkuohjeet, palvelut ja rakenteet. Kirjan alussa on selkeä hakemisto, viimeisiltä sivuilta löytyvät tietoruudut ja kohteet aakkosittain. Lukijalle Raija antaa tietoa kirjan syntyvaiheista ja myöntää monille alueille pääsyn vaikeuden ilman omaa autoa. Raijalla ei itse autoa aja, mutta hän on saanut tutustumismatkoilleen mukaan hyvän joukon autoa ajavia luontoystäviä, ja on siis itse käynyt jokaisessa kohteessa. Raija esittelee kirjan alkulehdillä luonnossa liikkumisen merkityksen, jokamiehenoikeudet ja kartat sekä symbolit. Kaikkien kirjojen kohteissa on Raijan itsensä arvioimat reittien ja polkujen luokitukset eri vaikeusasteisiin, koska hänen aloittaessaan sarjaa valtakunnallinen virallinen luokitus ei vielä ollut valmis. Eri kohteille opaskirjassa on yleensä riittänyt yksi sivu, mutta laajemmat alueet, kuten Porkka- lanniemi on saanut kokonaisen aukeaman. Opaskirjan kieliasu on selkeä ja rikas, samoin kuin kirja kokonaisuudessaan, sivuväritys ilmeikä ja maanläheinen. Kirjan käteeni saatuani innostuin sitä selailemaan lähes puoleksi tunniksi, vaikka muut työt odottivat. Ihastuin. Raija Hentman on noin 40 vuotta luonnossa liikkunut vaellusopas, retkeilytoimittaja ja -kirjailija. Aino Rimppi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 51 Malmin Korupaja – näköistäsi kauneutta M almin Korupaja Oy:n on pääkaupunkiseudun suurin kultasepänliike. Suuressa myymälässämme on kattava valikoima alan johtavia kotimaisia sekä kansainvälisiä muotikoruja sekä – kelloja. Tunnetuimpina esim. Kalevala Koru, Lumoava, Guess, Efva Attling, Seiko, Tissot, Paletti Jewelry sekä DKNY. Korujen ja kellojen lisäksi myymälässämme on runsaasti kauniita lahjatavaroita kuten laadukkaille Riedel – viinilasit sekä Iittalan tuotteita. Olemme kuitenkin tulleet tunnetuksi laajasta ja muista liikkeistä poikkeavasta ja laajasta timanttisormus valikoimastamme. Yli 3000 sormuksen valikoimasta löytyy runsaasti uniikkeja vaihtoehtoja vaativammallekin asiakkaalle. Olemme siis timanttikorujen valmistaja, joka myy tuotteitaan suoraan kuluttajille. Ammattitaitoiset kultaseppämme toimivat samassa rakennuksessa myymälämme kanssa. Tämä takaa edulliset hinnat ja nopeat toimitusajat. Mikäli haluat teettää itsellesi unelmiesi sormuksen, lopullisen ostopäätöksen voit tehdä vasta nähtyäsi ja hyväksyttyäsi valmiin sormuksen. Verkkokaupan ansiosta sormus- ja tuotevalikoimamme tavoittaa asiakkaita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Tutustu verkkosivustoomme www.korupaja.fi niin löydät laajan verkkokauppa valikoimamme. Teemme myös perinteisiä korujen korjauksia sekä kaiverrustöitä. 52 Sinfonia Lahden Sibelius-festivaali 2015 Koko viikon kestävän tapahtuman kapellimestareina Kamu, Vänskä, Saraste, Oramo ja Segerstam V uonna 2015 musiikkimaailma juhlistaa Jean Sibeliusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Sinfonia Lahti viettää merkkivuotta järjestämällä kansainvälisen Sibelius-festivaalinsa tavanomaista laajamittaisempana niin ajankohtansa, ohjelmistonsa kuin esittäjävoimiensa puolesta. Viikon mittaisen festivaalin aikana 31.8.–6.9.2015 Sinfonia Lahden lisäksi esiintyvät Sibeliustalossa BBC:n sinfoniaorkesteri Lontoosta (BBC Symphony Orchestra) ja Helsingin kaupunginorkesteri. Festivaalin orkesterikonserttien ohjelmat on julkistettu. 16. kansainvälisen Sibelius-festivaalin kaikkiaan kuuden orkesterikonsertin kapellimestarit ovat tapahtuman taiteellinen johtaja Okko Kamu, Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo ja Leif Segerstam. Näistä kapellimestareista Vänskä ja Saraste ovat omien kausiensa aikana kantaneet vastuun Sinfonia Lahden ja Sibelius-festivaalin taiteellisesta toiminnasta ennen Kamun vuonna 2011 alkanutta ylikapellimestarikautta. Erityisesti Vänskän kaksi vuosikymmentä kestäneen ylikapellimestarikauden aikana Sinfonia Lahti nousi maailmanmaineeseen pitkälti Sibeliuk- sen musiikin parissa tehdyn työn ansiosta. BBC:n sinfoniaorkesteria johtavat kahdessa konsertissa Okko Kamu ja orkesterin ylikapellimestari Sakari Oramo, ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertin johtaa orkesterin ylikapellimestari emeritus Leif Segerstam. Sinfonia Lahtea festivaalilla johtavat Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste ja Okko Kamu. Festivaalin solisteina esiintyvät mm. Anu Komsi ja Sergei Malov, lisäksi ohjelmistossa mm. kamarimusiikkia. www.sinfonialahti.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 53 Tämä kausi Heidi Latvalla on mennyt Sirkus Finlandiassa. Turun Kupittaan kentällä sirkus vieraili elokuun lopulla. Ensimmäinen sirkusesitys Suomessa nähtiin juuri täällä, yli 200 vuotta sitten. Se ahkerin reissaaja taitaakin olla sirkus V uosi sitten teatteriammattilaiseksi Lahdessa valmistunut Heidi Latva on ehtinyt viihdyttää väkeä muutaman kesän ajan Linnanmäelle. Keväällä hän sai kiinnityksen Sirkus Finlandiaan, jossa hän mm. rullaluistelee vauhdikkaasti. Teltta pystyyn 120 kertaa Pitkä sirkuskausi huimine esityksineen, lintuineen ja hevosineen alkaa olla pian takana. Työ maistuu hyvältä. Heidi tietää, että sirkus kuuluu hänen elämäänsä jatkossakin. Sirkus Finlandian kiertue alkui huhtikuussa ja se päättyy marraskuun alkupäivinä. Kauden aikana kilometrejä kertyy liki 8000. Teltta puretaan 54 ja pystytetään 120 kertaa. Sirkusesityksiä käy katsomassa kauden aikana noin 200 000 henkeä. - Tänä kesänä kävijöitä on ollut paljon, iloitsee Heidi. Turusta se kaikki alkoi Suomalaisen sirkuksen historia ulottuu yli 200 vuoden päähän. Tuolloin ranskalainen sirkusryhmä tuli esiintymään Turun Kupittaalle. Ensimmäinen suomalainen sirkusryhmä, Ducanderin veljekset, aloitti vuonna 1895. Sirkuksen pyörittäminen oli kallista puuhaa ja välillä se pysyi hengissä vain kiertelevien tivolien esityksissä. Sitten tuli huvivero, joka rankaisi sirkuselämää aika lujasti. 1990-luvulla lama kiusasi sirkusalaa, samoin norsukielto. Iloinen uutinen oli sirkuskoulutuksen alkaminen Turussa vuonna 1995. Nuorisotoiminta alkoi vilkastua muuallakin Suomessa. Sirkus Finlandia aloitti vuonna 1976. Nyt se on maan ainoa kansainvälisen luokan suursirkus. Finlandia työllistää satakunta henkeä. Finlandia on vanhan ajan pyöreän maneesin sirkus. Nykyinen teltta on italialaista tekoa. Istunmapaikkoja siellä on yli tuhannelle. Sirkus Finlandian johto on siirtynyt Jernströmin suvussa toiselle polvelle ja kolmas polvi on jo kasvussa. Lassi Lähteenmäki Ter vetuloa koko perhe yhdessä! www.sirkusfinlandia.fi Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm) Liput 16–32 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä lippupalvelu.fi Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 € Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Find us on Facebook Badge CMYK / .ai 15.9. SIPOO 16.9. KERAVA 17.9. TUUSULA 18.9. KLAUKKALA 19.9. KAUNIAINEN 21.9. LOHJA 23.9. NUMMELA 24.9. KIRKKONUMMI 26.9.–2.11. HELSINKI 18.30 18.30 18.30 15.30 ja 18.30 15.30 ja 18.30 13.00 ja 17.00 15.30 ja 18.30 15.30 ja 18.30 Ti–Pe 18.30 La–Su 13.00 ja 17.00 Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 55 Kvartetti hersyy Turussa Aino Rimppi Neljä tunnettua oopperatähteä astuu parrasvaloihin vanhainkodin gaalaillassa. K vartetti nähdään nyt näyttämöllä läntisessä Suomessa – Turussa ja Porissa. Turun Kvartetti sai ensi-illan 5.9.14. uudessa tilassa, Logomoteatterissa. Turun Sanomien kriitikko ei välttämättä ole täysin tyytyväinen näytelmän kirjoittajan Ronald Harwoodin pohdintaan aiheesta, mutta kuittaa, että Turun kaupunginteatteri onnistuu tekstin kanssa hyvin. Helsingin Sanomien kriitikkoa turkulainen esitys tyydyttää, ja hänen mielestään Turun kaupunginteatterin esitys lyö laudalta niin Maggie Smithin tähdittämän elokuvasovituksen kuin Helsingin kaupunginteatterin vuosina 2002 -2011 suuren suosion saaneen esityksen. Mitä sanovat rooleistaan turkulaiset näyttelijät? Matkailu-lehti kysyi Turun ensi-illan jälkeen Kvartetin näyttelijöiltä heidän suhdettaan suoritukseensa. Kyselyyn vastasi näyttelijöistä kolme, Maija-Leena Soinne, Leena Takala ja Jarmo Alonen. 1) Näitkö Kvartetin esityksen Helsingissä? Vaikuttaako näkeminen roolisuoritukseen? 2) Voitko samastua noihin hassuihin, itsepäisiin mutta sydämellisiin vanhuksiin? 3) Mitä esiintyminen näytelmässä merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? Kvartetti esityksen rooleissa vasemmalta Maija-Leena Soinne, Risto Salmi, Leena Takala ja Jarmo Alonen. 56 Maija-Leena Soinne (Cecily Robson) 1) En nähnyt, en ole nähnyt mitään kvartetin esitystä. 2) Tällä hetkellä – en. 3) Hieno työ! Leena Takala (Jean Horton) 1) En ole nähnyt esitystä missään ja mielestäni se on hyvä asia 2) En ehkä elämäni tässä vaiheessa mutta ei sitä koskaan tiedä milloin 3) Olen iloinen, että minua pyydettiin mukaan – työ on erittäin virkistävää Jarmo Alonen (Reginald Paget) 1)Kyllä, heti silloin alkuvuosina. Ei vaikuta. En juurikaan muista niin monen vuoden takaisia esityksiä, en edes niitä joissa olen itse ollut mukana. 2)Näyttelijän tehtävänä on pystyä "samaistumaan" kulloiseenkin roolihenkilöönsä. En kuitenkaan koe itseäni enkä kollegoitani tässä näytelmässä vanhuksiksi, kunkin vain eri tavoin ikääntyneenä taiteilijana. 3)Mukanaoloni tässä produktiosa poikkeaa työtovereistani siinä, että minut tempaistiin mukaan runsaat kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa. Olin todellakin päättänyt yhdeksän vuotta sitten, "Kauppamatkustajan kuoleman" Willy Lomanin roolin jälkeen, lopettaa teatterin tekemisen ja antautua täysin nauttimaan eläkeläisen vapaudesta. Minulle tämä oli siis lähes vastentahtoista työhön palaamista. Risto Salmi (Vilfred Bond) 1) En nähnyt Helsingin esitystä. 2) Erinomaisesti! Ei nää henkilöt vielä vanhuksia ole. Aikalailla ovat meidän ikäisiä. 3) Merkitsee hyvin kirjoitettua, loistoroolia. Kiitollinen, että vielä sain tehdä näin hienon roolin. Sadan vuoden kuvia Uusi kokoelmanäyttely esittelee suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta aina ensimmäisen maailmansotaan asti. Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvat klassikkoteokset viitoittavat tietä romantiikasta realismiin ja modernismin murrokseen kohti väriä ja valoa. T urun taidemuseo on Ateneumin jälkeen Suomen toiseksi vanhin taidemuseo ja tästä syystä se on myös harvoja taidemuseoita, joiden kokoelma tarjoaa läpileikkauksen suomalaisen taiteen historiaan. Turun taidemuseon kokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan heti vuonna 1891, jolloin museon taustayhteisö Turun taideyhdistys perustettiin. Otanta Turun taidemuseon noin 6 500 teosta käsittävästä kokoelmasta on jatkuvasti yleisön nähtävillä. Marraskuussa avattava, väljän kronologinen Sadan vuoden kuvia -näyttely vie mielenkiintoiselle matkalle suomalaisen taiteen historiaan ja tuo taas nähtäville lukuisia yleisön rakastamia klassikkoteoksia. Näyttelyn varhaisimmat, 1800-luvun alkupuolen teokset edustavat romantiikan tyyliä. Nämä Italiasta ja Saksasta vaikutteita ammentavat teokset kuvaavat idyllisellä tavalla kansan elämää ja ylistävät luonnon runollista kauneutta. Vuosisadan edetessä alkoi yleistyä Ranskasta lähtöisin ollut realistisempi tapa tarkastella kuva-aiheita. Pariisista tulikin 1800-luvun loppupuolella itseoikeutetusti maailman taiteen pääkaupunki. Tähän vaiheeseen sijoittuu myös suomalaisen taiteen kultakausi, joka on näyttelyssä hyvin edustettuna. Vuosisadan vaihteen hienostunut ja pelkistetty symbolismi ennusti jo seuraavaa askelta: irtaantumista realistisesta esitystavasta ja taiteilijan henkilökohtaisen näkemyksen korostumista. Sadan vuoden kuvia -näyttely päättyykin väriä hehkuviin, 1900-luvun alkuvuosikymmenten modernistiin teoksiin. Näyttelyssä on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Albert Edelfelt, Robert Wilhelm Ekman, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Hjalmar Munsterhjelm, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Victor Westerholm ja Ferdinand von Wright. Näyttely on avoinna 21.11.2014 alkaen. www.turuntaidemuseo.fi Akseli Callen-Kallela: Pariisin bulevardi 1885. Kuva Kari Lehtinen. M A T K A I L U lehti 4 • 2014 57 Syntyny Heidekenil Naamiot kertovat synnytyssairaalan historiasta Rakkaudella Agatha. Kuva Jussi Vilkkumaa. H eideken oli turkulainen synnytyssairaala, josta on tullut etenkin sen lakkauttamisen jälkeen todellinen turkulaisuuden syntysija. “Syntyny Heidekenil” on takuuvarma todistus aidosta turkulaisuudesta. Turkulainen TEHDAS Teatteri tarttuu tämän persoonallisen synnytyssairaalan historiaan, tällä kertaa naamioteatterin keinoin. Heideken -esityksen ohjaaja Lauri Rautiainen on käyttänyt käsikirjoitusta luodessaan synnytyssairaalassa toimineen hoitohenkilökunnan omia kertomuksia ja muistoja. Lisäksi apuna on ollut Turun Yliopiston opiskelijoiden 58 Heideken-projekti, joka kokoaa klassikkosairaalasta kirjaa. Musiikin on säveltänyt muusikko Kari Mäkiranta ja lavastuksesta vastaa Johanna Latvala. Esitys on liki sanaton, joten se soveltuu kaikenkielisille katsojille. Koskettavan ja taatusti omannäköistä esitystä esitetään 6. syyskuuta alkaen TEHDAS Teatterin näyttämöllä Manillassa (Itäinen Rantakatu 64, Turku). Syyskauden toinen ensi-ilta toteutuu Turun Kasvitieteellisessä puutarhassa. Q.2 - Futurum in memoriam on avaruuteen sijoittuva tieteisseikkailu, jossa katsojat vaeltavat valtavien kasvien seassa. Ohjauksesta vastaa kaksikko Ville Kurki ja Ishmael Falke. Brittiläisistä salapoliisitarinoista ja nukketeatterista pitävien kannattaa suunnata TEHDAS Teatterin vintille, jossa saa ensi-iltansa Rakkaudella Agatha. Merja Pöyhösen ohjaamaa murhamysteeriä esitetään aina maanantai-iltaisin. Pikkujoulukauden voi päräyttää käyntiin punkilla. Amatsonia! päivittää historian melodraamankatkuiset naiset nykypäivään. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tiina Paananen. Turkuun suuntaavan teatterimatkailijan kannattaa bongata myös TEHDAS Teatterin vierailuesitykset, kuten rakastetusta taidemaalarista kertova monologi Helene. Nukketeatterifanin kulta-aika on marraskuu, jolloin nukketeatterifestivaali TIPFest täyttää koko Manillan. Performancetaiteeseen saa kunnon katsauksen New Performance Turku -festivaalilla syyslokakuun vaihteessa. www.tehdasteatteri.com Kalastuspaketit A hvenanmaan saaristo on todellinen paratiisi hauelle, meritaimenelle ja lohelle ja samalla tietenkin jokaiselle vannoutuneelle urheilukalastajalle. Täällä voi kokeilla kaikenlaisia kalastusmuotoja jännittävästä lohen vetouistelusta avomerellä jerkkikalastukseen haukirikkailla merenlahdilla. Ahvenanmaa sopii mainiosti myös vasta-alkajille. Täällä on hyvät mahdollisuudet saada kala koukkuun. Kalastus oppaan kanssa Turvaudu ensimmäisenä pävänä kalastusoppaaseen! Vuokraamalla kalastusoppaan opit nopeasti, missä vai- keimmin pyydettävät kalat lymyävät. Arvokkaiden kalastusvinkkien lisäksi saat unohtumattoman saaristoelämyksen. Kalastusoppailla on tilavat veneet, jotka sopivat urheilukalastukseen. Teemme yhteistyötä useiden ahvenanmaalaisten kalastusoppaiden kanssa. Yksi heistä on useissa urheilukalastuslehdissäkin mainittu Patrik Lehtonen ja hänen MAPA Fishing Teaminsa. Patrik ja hänen tiiminsä tekevät vuosittain useita satoja opastuksia. He kalastavat eri puolilla Ahvenanmaata juuri niissä vesissä, jotka ovat kunakin päivänä parhaat. Heidän erikoisalaansa on jerkkikalastus, joka sopii kaikille! Kalastusmatka Ahvenanmaalle Vietä jännittäviä hetkiä merellä kalavedet tuntevan kalastusoppaan kanssa tai lähde omatoimiselle kalastusretkelle kaveriporukalla. Rikkaat kalavetemme tarjoavat kalastusta moneen makuun, sekä samalla pääset nauttimaan Ahvenanmaan kauniista saaristosta. a ma2014 nanÅLAND e Ahv olfia ta g stus kala toa aris sa kejä telleja kelpaket o cy äh äily golf rd ske pyör gå or fi i skär stug hotell sresor.f land w.a mök 3 päivän kalastuspaketti mökissä alkaen 135 € /henkilö www.alandsresor.fi/kalastus mme Palvele i! ks e m suo ww Tutustu myös muihin valmiisiin matkapaketteihimme! Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 59 Turussa 225 vuotta taaksepäin – ja eteenpäin Teksti: Inka-Maria Pulkkinen. Kuvat Seilo Ristimäki T urun filharmonisen orkesterin syyskaudella koetaan näyttämöllisyyttä, karnevaalitunnelmaa ja peräti neljä kantaesitystä. Turun konserttitalossa esiintyvät niin koti- kuin ulkomaisetkin tähdet. Syyskauden huipentaa näyttävä, visuaalisia elementtejä sisältävä Kullervo-suurtuotanto, jonka Suomen vanhin orkesteri esittää ylikapellimestari Leif Turun filharmoninen orkesteri juhlii ensi vuonna 225-vuotisjuhlavuottaan. Leif Segerstam johtaa syyskauden huipentavan Kullervo-produktion, joka kuullaan Turun Logomossa ja Helsingin Musiikkitalossa. Segerstamin johdolla Turun Logomossa ja Helsingin Musiikkitalossa joulukuussa. Beethovenia nykymusiikkina Turun orkesterin juuret ulottuvat peräti vuoteen 1790, ja orkesteri valmistautuukin vuonna 2015 vietettävään 225-vuotisjuhlavuoteen. – On huikeaa ajatella, minkälainen edelläkävijä Turun orkesteri on ollut Suomen musiikkielämässä, Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg kertoo. – Täällä on soitettu Beethovenia nykymusiikkina säveltäjän vielä eläessä! Leif-live! Ylikapellimestari Leif Segerstamilta eivät ideat lopu. Legendaarisen kapellimestarin ohjaillessa taiteellista linjaa kuullaan Turussa jatkossakin elämää suurempia sinfonioita maailmanluokan versioina. – Turun filharmoninen orkesteri on näyttänyt tasaiseen tahtiin ylöspäin nousevaa kaarta sointiloistossaan ja kaikenkattavassa luovuudessaan Leif-live -tulkintojen laajenevassa ohjelmistossa, ylikapellimestari ylpeilee. – Odotan innolla uusia haasteita! www.tfo.fi! 60 Taivaan tulet Uudessakaupungissa U udenkaupungin teatteri esittää Taivaan tulet ensimmäisenä teatterina Suomessa. Rakastetun TV-sarjan näytelmäversio perustuu sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen. Näytelmän ohjaa Jari Luolamaa ja musiikin sovituksesta vastaa Rauno Melos. Vanhempi konstaapeli Rauni Väänänen palaa kotiseudulleen Kemijärvelle selvittääkseen välit isänsä kanssa. Kotiinpaluu ei suju aivan ongelmitta, sillä maailma ja ihmiset muuttuvat jopa Kemijärvellä. Poliisin työkin on erilaista kuin etelässä, jotain hämärää on jossain, mutta mitä ja missä, sitä eivät lapin miehet kerro. Kemijärvellä kohdataan myös mm. poliisipäällikkö Junni, Raunin työpari Aimo, lääkäri Erkki Viherkoski, kaupunginjohtaja Sinikka Ström "eli niin kuin met sanomma Römmi" sekä neljän kopla. Uudessakaupungissa nähdään musiikkinäytelmä, jossa kuullaan mm. sarjasta tuttua musiikkia. Näytelmässä kuullaan esim. sarjan tunnusmusiikki, johon musiikin säveltäjä Ismo Alanko on tehnyt sanat. Laulun sanat kuvaavatkin mainiosti näytelmän henkeä: Herään yöhön niin valoisaan, jossa elämä riehuu valtoimenaan, mä herään yöhön niin raivoisaan jossa rakastuneita odotetaan Taivaan tulien ensi-ilta on la 24.1.2015 ja esityksiä on yhteensä 21 aina huhtikuun puolen väliin asti. Pääroolissa Raunina on Sanna Koivunen. Muissakin rooleissa on uusikaupunkilaisittain tuttuja näyttelijöitä. Näytelmä on Uudenkaupungin Teatterin isoin satsaus keväälle 2015. Näytelmä on siis teatterien kantaesitys! www.uudenkaupunginteatteri.fi Päällystakki, Akaki - Raimo Niemelä. Kuva Katja Laine Ugin Teatteri Syksy 2014! Kullervontie 11, Uki! (Puh. 02-8451 5440) www.uudenkaupunginteatteri.Þ! Kansallinen matonpesupäivä ! Ensi-ilta 5.9.2014 Päällystakki! Ensi-ilta 18.9.2014 Pokka pitää! 7.11.2014 alkaen Saiturin joulu! 15.11. alkaen! Taivaan tulet Rauni – Sanna Koivunen. Kuva Katja Laine M A T K A I L U lehti 4 • 2014 61 Revontulia ja lappilaista luontoa Rovaniemen Sokos Hotel Vaakunassa Rovaniemen Original Sokos Hotel Vaakunan hotellihuoneet uudistetaan vaiheittain 2014-2015. Osuuskauppa Arina investoi sisustukseen n. 1 milj. euroa ja kiinteistön omistaja Keva teettää samassa yhteydessä mittavia peruskorjauksia yhteistyössä Arinan kanssa. E nsimmäiset uudistetut huoneet valmistuivat asiakkaiden käyttöön kesäkuun lopussa. Seuraavat valmistuvat elo-syyskuun vaihteessa ja loppusyksystä käytössä on jo n. 80 Sokos Hotels –ketjun Originalhotellityypin mukaista hotellihuonetta. Remontti jatkuu vuoden 2015 puolelle niin että lokakuun lopussa ovat kaikki huoneet saaneet uuden kuosinsa. 62 Uudistuksen myötä hotellissa on 20 superior-huonetta, jotka sijaitsevat pääosin ylimmässä kerroksessa. Osasta huoneita on viehättävä jokinäkymä. Elämyksellisyys, skandinaavisuus, paikallisuus ja lämmin tunnelma ovat suunnittelun punainen lanka. Lappilainen eksotiikka ja luonto tulevat esille sekä materiaalivalinnoissa, kalusteissa että väreissä. Materiaaleissa, väreissä ja huoneen tehosteissa on viittauksia tunnettuihin paikallisiin teemoihin, kuten Lapin luontoon, poroihin, revontuliin sekä lumihiutaleisiin. Kalustevalinnat tukevat teemaa mm. huoneissa ’loimuavilla’ revontulivaloilla, puupölli-pöydillä sekä Rovaniemi-aiheisilla seinätauluilla. Lappilaista vieraanvaraisuutta korostetaan huoneiden lämpimällä, mutta modernilla tunnelmalla. Suomen rahan historiaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Suomen Pankin rahamuseo avautui yleisölle 26.8.2003. Museon tarkoitus on kertoa yleisölle keskuspankin toiminnasta – pääasiassa rahapolitiikasta – rahan historiaa unohtamatta. M useon pysyvä näyttely on jaettu kolmeen osastoon: historia, rahapolitiikka ja setelitaide. Tämän lisäksi museossa on kahvila ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Historiaosasto kattaa rahan historian 650-luvulta ennen ajanlaskumme alkua nykyaikaan ja siinä on kaksi alaosastoa. Toinen puoli historiaosastosta kertoo Suomen historiasta Ruotsin vallan ajalta euron käyttöönottoon ja toinen puoli käsittelee rahajärjestelmien historiaa kansainvälisesti. Museossa kävijät kohtaavat Suomen monivivahteisen rahahistorian: 1100-luvun ristiretkistä alkaen Suomi oli osa Ruotsia yli 650 vuotta ja valtakunnan rahayksiköstä päätettiin Tukholmassa. Vuonna 1809 Napoleonin sotien jälkimainingeissa Suomesta tuli osa Venäjää ja ruplasta tuli virallinen maksuväline. Uuden rahan laskeminen liikkeeseen edellytti rahalaitoksen perustamista ja Suomen Pankki perustettiin Turussa 12.12.1811.Tsaari Aleksanteri toisen asetuksella 4.4.1860 Suomen rahayksiköksi määrättiin markka. Se oli virallinen maksuvälinen vuoteen 1999 asti, jolloin euro otettiin käyttöön tilivaluuttana. Historiaosastolla kerrotaan myös keskuspankkitoiminnan ja rahatalouden kehittymisestä Länsi-Euroopassa 1800-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näkökulmassa korostetaan kiinteiden valuuttakurssien, rahaliittojen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä kahden viime vuosisadan aikana. Osaston vitriineissä käsitellään mm. seuraavia asioita: keskuspankkien synty, PohjoisEuroopan taalerialue, latinalainen rahaliitto, klassinen kultakanta, 1930-luvun lama, IMF:n perustaminen ja Bretton Woods -järjestelmän perustaminen. Museon keskusaukiolla on rahapolitiikkaosasto, joka on jaoteltu osa-alu- eisiin. Niissä kerrotaan nykyaikaisen keskuspankin toiminnasta osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Setelitaideosastolla on esillä Suomen Pankin liikkeeseen laskemia seteleitä ja niiden luonnoksia. Rahamuseossa ei kuitenkaan ole esillä kaikki suomalaiset rahat vaan esille on laitettu tärkeimmät setelija kolikkotyypit taiteen tyylisuunnittain jaoteltuna vuodesta 1811 euroihin asti. Museotekniikka ja multimediat Museossa on kiinteiden vitriinien lisäksi myös kuusi mediaruutua, joissa kuvat vaihtuvat jatkuvasti. Näissä ruuduissa kerrotaan mm. kuinka rahapoliittisia päätöksiä valmistellaan, kuinka raha liikkuu maksamisessa ja kuinka pankkivalvonnalla edistetään rahoitusmarkkinoiden vakautta. Rahamuseon viisi multimediaa toimi- vat tablettitietokoneissa erityisissä konsoleissa. Tabletin ruudulla oleva kuva heijastetaan valkokankaalle, jotta koko ryhmä voi nähdä sisällön kerralla. Muut palvelut Omaehtoisen tutustumisen ja opastettujen kiertokäyntien lisäksi museossa järjestetään yleisötilaisuuksia. Studia monetaria ‑luentosarjassa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat raha- ja kansantalouden perusasioista. Luentoihin on vapaa pääsy. Museo on auki kuutena päivänä viikossa, tiistaista perjantaisin klo 11–17 ja viikonloppuisin klo 11–16. Rahamuseossa ei ole pääsymaksua ja opastetut kiertokäynnit ovat myös maksuttomia. Kävijöitä on keskimäärin 10 000 vuodessa. http://rahamuseo.fi. Jaakko Koskentola, intendentti Suomen Pankin rahamuseo Kiehtova retki rahan maailmaan Avoinna ti–pe 11–17 la–su 11–16 Snellmaninkatu 2 puh. 010 19 5702 www.rahamuseo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2014 63 Petronella palasi Lapin kultamiesten joukkoon 6 Teksti ja kuvat Seppo J. Partanen 5 vuotta kaivattu, etsitty ja kadoksissa ollut hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer palasi viime kesänä Lapin kultamiesten joukkoon. Hänen tuhkansa ripoteltiin Lemmenjoen tunturituuleen ja Inarin hautausmaalle, jonka ”Pyrkyripalstalla” lepäävät häntä syksyllä 1949 auttaneet kullankaivajat. Petronellan muistolaatta kiinnitettiin hautamuistomerkkiin ja näin täyttyi hänen toivomuksensa viimeisestä leposijasta siellä, missä hän vietti elämänsä ikimuistoisimmat hetket. Seuraavana päivänä Lapin Kullankaivajain Liitto myönsi Petronella postuumin kunniajäsenyyden. Hän oli ollut emäntänä liiton perustavassa kokouksessa Lemmenjoella syyskuussa -49 ja legenda hänestä on levittänyt tietoa Lapin kullankaivusta laajalti Suomessa ja maailmassa. Petronella kuoli Kalifornian Sausolitossa 28. tammikuuta 2014. Tieto hänen poismenostaan levisi Suomeen Jennifer O`Connellin nettisivujen kautta. Eräkouluttaja, laulaja, taiteilija ja kirjailija Jenny oli ystävystynyt Petronellan kanssa ja hullaantunut hänen kertomukseensa kävelystä Suomen Lappiin ja elämisestä erämaassa kullankaivajien kanssa. Jenny oli luvannut tuoda Petronellan tuhkat Lemmenjoelle ja hänelle kypsyi myös ajatus kulkea samat polut sekä kirjoittaa kirja seikkailuistaan . Jenny saapui Suomeen kesäkuun alkupuolella 2014. Hän tutustui Helsinkiiin, Hämeenlinnan, Kotkaan, Lahteen ja moniin muihin paikkoihin kuten esikuvansa. Lappiin hän matkusti heinäkuussa, ja sinne tuli myöhemmin myös Petronellan tytär Solange. Tyttärelle oli äitinsä kertomuksista muodostunut satumainen kuva Lapista ja erityisesti Lemmenjoesta. Tämä kuva vahvistui yhteisellä retkellä Lemmenjoen tuntureille, jonne ripoteltiin osa Petronellan tuhkasta. Solange kertoi äitinsä muistelleen Lapissa oleskeluaan elämänsä parhaimpina hetkinä. Lapsuuden muistoihin kuului myös jokailtainen musiikki nukkumaan mentäessä; se oli Sibeliuksen Tuonelan Joutsen. Petronella oli tietoinen siitä, että häntä yritettiin vuosikymmenien varrella monesti tavoittaa Tämä kuva Petronellasta on poimittu Suojelupoliisin arkistosta ja se on otettu lokakuussa 1949. 64 Lapin Kullankaivajain liitto myönsi Petronellalle kunniajäsenyyden, jonka liiton 65-vuotisjuhlissa Tankavaarassa otti vastaan tytär Solange. Oikealla hänen ystävänsä Jenny ja vasemmalla korutaiteilija Tytti Bräysy, joka valmisti kullasta ja hopeasta kaulakorun ”Petronellan kukkulat” lahjana kullankaivajilta. ulkoministeriön, lehdistön, kirjailijoiden ja monien muiden kautta. Sensaationhakuiset lehtikirjoitukset jättivät kuitenkin ikävät muistot ja niiden takia hän ei halunnut vastata yhteydenottopyyntöihin. Kullankaivajien rehti ystävyys, upeat maisemat ja seikkailut alkuperäisessä luonnossa säilyivät koko elämän ajan rakkaimpina muistoina. Äiti ja tytär viettivät hyvinkin rikasta ja vauhdikasta elämää Petronellan työskennellessä muun muassa Hollannin suurlähetystöissä pitoemäntänä. Solange syntyi Ranskassa 1955 ja perhe muutti lopulta Amerikkaan. Petronellan seikkailut Lapissa 1949 Petronella lähti kultamaille Inarin Laanilasta Hangasojan ja Tolosjoen kautta. Hän oli linja-autossa Rovaniemeltä pohjoiseen heinäkuun lopulla 1949 tavannut geologi Klaus Säynäjärven, joka kertoi kauniille nuorelle naiselle Lapin kullasta ja kullankaivajista. Helsingistä velkojaan ja menneisyyttään paennut Petronella innostui aiheesta ja pyysi päästä mukaan. Päällään hänellä oli vain kevyen kesähepenet. Auto pysähtyi Vuotson matkailumajalla, josta lainattiin hiihtohousut, anorakki ja kumisaappaat. Patikkaretkelle kultapuroille lähti mukaan kaksi ranskalaista matkailijaa, jotka kääntyivät pian takaisin valtatielle. Käveltiin Sotajoen kautta Kutturaan, siitä erämaan halki Lemmenjoelle toista viikkoa ja matkaa kertyi yli 100 km. Toinen mokoma kilometrejä syntyi monista polkupyörä- ja veneajeluista, joista hän teki Lemmenjioella, Inarissa, Laanilassa ja Sotajoella. Petronella matkusti muutaman päivän Lemmenjoella oleskelun jälkeen Klausin mukana Vuotsoon, mutta hän oli niin innostunut kultamiehistä, kullankaivusta ja Lapista, että palasi saman tien paremmat varusteet hankittuaan Inariin ja Lemmenjoelle. Hän ehti olla kullankaivajien emäntänä Morgamojan Kultalassa runsaan kuukauden. Miehet lähtivät syyskuun lopulla hankkimaan muonaa Ivalosta ja Petronella halusi mukaan tarkistaakseen, oliko hänelle lähetetty rahaa Matkailijayhdistyksen majoille. Huhut salaperäisestä naisesta ja vakoilijasta olivat kiirineet maalikyliin ja sitä tietä Suojelupoliisin korviin. Petronella pidätettiin Ivalon majalla syyskuun lopulla, kuljetettiin Helsinkiin, jossa hänet tuomittiin 18. lokakuuta 1949 maksamattomista hotellilaskuista ja muista vähäisistä rikkeistä sakkoihin ja karkotettavaksi maasta viideksi vuodeksi. Maksamattomille hotellilaskuille riitti kuittaajia. Tämän jälkeen häntä ei ole tavoitettu, vaikka häntä yritettiin etsiä elokuvan pääosaan, kuningatarvierailulle, lehtijuttuihin, kullankaivajien postinhoitajaksi. Huhuja Petronellan elämästä ja kuolemasta kultamiesten keskuudessa liikkui paljon. Hänen syntymäpäiviään juhlittiin Lemmenjoella syyskuun alussa 1949. Hän täytti 26 vuotta eli oli saman ikäinen kuin Jenny kulkiessaan Petronellan jalanjäljissä kesäkuusta lokakuun 2014. Odotamme mielenkiinnolla kirjaa Petronellan, Solangen ja Jennyn seikkailuista Suomessa 1949 ja 2014. Lisätietoja Petronellasta täältä:www.kultahippu.fi, Mauno Pyhtilän kirja ”Balladi kauniista Petronellasta” Klassikkoja Lohjan Teatterissa Humisevan päärooleissa esiintyvät Teemu Alanen ja Darya Höysniemi Esa Koski esittää Hiiriä ja Ihmisiä – näytelmässä eläimiä rakastavaa Lennietä. Lohjan Teatterin syyskauden jylhän kaunis musikaali HUMISEVA HARJU Esitykset: 18.10.–13.12.2014 Liput: www.netticket.fi Lisätiedot: www.lohja.fi/teatteri S yyskauden avaa Brontën jylhän kauniiseen romaaniin perustuva Humiseva Harju. Tämä hurja sukutarina saa seurakseen Antti Kajanderin upeasti sovittamaa kansanmusiikkia ja vie katsojan mukanaan Yorkshiren nummille erikoisten ihmiskohtaloiden pariin suuren näyttelijäjoukon tulkitsemina. Tämän jylhän kauniin rakkaustarinan pääparina nähdään Darya Höysniemi ja Teemu Alanen. Tammikuussa tarjoamme John Steinbecin vaikuttavan mestariteoksen Hiiriä ja Ihmisiä. Koskettava tarina ystävyydestä sykähdyttää varmasti kaikkia draaman ystäviä. Kevätkauden päättää kaikkien rakastama satuklassikko H.C. Andersenin Pieni Merenneito. Jännittävä ja liikuttava tarina suloisesta merenneidosta, joka pääsee seikkailemaan maanpäällä. Satuklassikko, joka viehättää sukupolvesta toiseen. Klassikkonäytelmät ohjaa teatterin johtaja-ohjaaja Sari Niinikoski. Kun tähän kattaukseen lisätään Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:n hauskoja Nasakka- improvisaatioesityksiä, ja Klassikko – ryhmän nokkelaa ja notkeaa kuorolaulantaa on katsojilla mistä valita. www.lohja.fi/teatteri M A T K A I L U lehti 4 • 2014 65 Turun Seudun Matkailijat ry 29.11.2014 EVITA Tampereella Menestysmusikaali Evita Tampereen Työväen Teatterissa päivänäytöksenä. Koko maailman tuntema Evita nousi köyhyydestä Argentiinan tärkeimmäksi naiseksi, joka kohensi köyhien ja työläisten asemaa. Lähtö Kupittaan Stadionin parkkipaikalta klo 9.00 ja linja-autoaseman til. ajopysäkiltä klo 9.15. Hinta 90 e sisältäen matkan, teatterilipun ja ruokailun. Tied./ilm. p.050-5711303 Torsti Rekola tai matkailu@matkailulehti.fi Ensi kesän matka 11–14.6.2015 Viroon. Matkakohteina Toompean linna, Eduskunta, Pärnumaa, Kihnun saari Laiva on jo varattu (Viking Line) ja myös hotelli, joka Majapaikkanamme on pieni ja kodikas hotelli Astra: http://www.astra.ee/ fin/galerii.php Meille on varattu koko hotelli, jossa on 23 huonetta. Majapaikasta rantaan on kaksi kadunväliä, keskikaupunkiin kävellään vartissa. Tallinnassa tutustumme Toompean linnaan ja eduskuntaan. Pärnussa kaupunkikierros; tornit ja kirkot… ja päiväksi Kihnun saareen. Ehkä löydämme mukavan kartanonkin lounaspaikaksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Terje Suominen p. 040 8610 389 tai Torsti Rekola 050 5711 303 tai matkailu@matkailulehti.fi Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukaantulosi. Tervetuloa! Kaikkiin tapahtumiin ovat tervetulleita myös ”ei-jäsenet”. Tervetuloa mukavaan joukkoon näkemään ja kokemaan. Tarton matkan jälkitunnelmia Isot kiitokset Teille kaikille, jotka olitte mukana Turun Seudun Matkailijat ry:n matkalla Virossa. Viime kesän reissu oli loppuunmyyty Itsenäisyyspäiväksi. Ja vaikka sitten joku joutui jäämään pois, niin toiset onnelliset pääsivät taas tilalle. Aina vuosi toisensa jälkeen voin sanoa, että olette hieno ryhmä. Aina ajoissa, aina iloisena ja reippaana uuteen päivään. Ja vaikka välillä ripsotti sadetta, niin eipä sekään paljon haitannut, intoa riitti aina vaan. Kasvitieteellinen Puutarha antoi meille auringon niin taivaalle kuin sydämiimme, että jaksoimme Hiekkakiviluolat ja setokaiset hyvillä mielin. Oluttehdas oli mielenkiintoinen kokemus nykyaikaa. Ja oppaamme Margit, läksiäisillallinen ja Alatskiven kartano jäivät mieltäni lämmittämään. Tällä matkalla tutustuin myös virolaiseen sairaanhoitojärjestelmään. Jälkeenpäin ”toipilas" sanoi lämpimät sanat: hän tunsi olonsa turvalliseksi, koska olin mukana sairaalareissussa. Siitä kiitoksesta sain hyvän mielen! Kaiken huipuksi sain meidän ryhmäläisiltä kiitoskortin ja rakentavaa palautetta heti matkan jälkeen. Tartosta ja upeasta matkastamme ja antaa taas intoa järjestää tulevia matkoja. Terje Suominen Matkanjohtajanne ja oppaanne Imatran Matkailuyhdistys ry Joutsenlampi-jääshow Tampere-talossa lauantaina 25.10. klo 19 Maailmankuulu Imperial Ice Stars on moninkertaisesti palkittu jäätanssiryhmä, joka tuo luistelushown konserttisalien mukavaan ja intiimiin ympäristöön. Menomatkalla tutustumme Rönnvikin viinitilaan Pälkäneellä, jossa myös ruokailemme klo 15. Tila on yksi Suomen suurimmista ja palkituimmista viinitiloista. Matkan hinta jäseniltä 105 e ja ei jäseniltä 115 e. Matkaan lähdemme Rasilasta klo 10.00, V:niskalta klo 10.15, Matkakeskukselta (Keskusasema) klo 10.30 ja Olavinkadulta klo 10.45. Ilm. Marja Lankiselle 19.9. mennessä, marja.lankinen@pp1.inet.fi tai p. 040 5740433 Syyskokous ja teatteri torstaina 27.11. Yhdistyksen syyskokous Ravintola Kulmahuoneessa (Lappeentie 18, käynti Esterinkadulta) klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua klo 19 alkavaan Saku Santeri Heinosen käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Irwin -teatterinäytökseen. Nimiroolissa Aki Honkatukia. Teatterin hinta jäsenille 29 e. Ilm. Ritva Happoselle 27.10. mennessä p. 040 552 2160 Joulupuuro Hiljan Pihassa tiistaina 16.12. klo 14 – 18. Joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa. Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä. Joutsenlampi-baletti torstaina 1.1.2015 klo 17, Kulttuuritalo Virrassa Uuden vuoden aloittaa Imatra Balletin myötä dramaattinen klassikko Joutsenlampi, joka on yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista baleteista. Joutsenlampi on ensimmäinen Pjotr Tšaikovskin säveltämä baletti ja se sai ensi esityksensä Moskovassa vuonna 1877. Imatra Baletissa sen tulkitsee taidokas St. Petersburgh Ballet Theatre. Liput jäsenille 49 e permanto, 42 e parvi, ei jäsenille 53 e / 47 e. Ilm. Marja Lankiselle 31.10. mennessä, marja.lankinen@pp1.inet.fi tai p. 040-5740433. 66 Yli 60.000 tuotetta saman katon alta! Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki, Kokkola Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa Muhos Kokkola Siilinjärvi www.HHnet.fi www.facebook.com/halpahalli M A T K A I L U lehti 4 • 2014 67 Merkillisen reilu. Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat. Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit. www.valeryd.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike, tuotenumero tai mitat. Paikkakuntasi jälleenmyyjän löydät: fixus.fi Vetokoukut lähes jokaiseen automerkkiin Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja Paras tyrmäys vetopulmiin... OIKEA KOUKKU! Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi
© Copyright 2024