1. No category

27.11.
2015
SIBELIUKSEN VIIDES
JA KUUDES
Tampere Filharmonia
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Tampere Filharmonia
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
SEBASTIAN FAGERLUND (s. 1972)
Stonework
Suomen ensiesitys
JEAN SIBELIUS (1865−1957)
Sinfonia nro 6 d-molli op. 104
I Allegro molto moderato
II Allegretto moderato
III Poco vivace
IV Allegro molto
VÄLIAIKA
JEAN SIBELIUS (1865−1957)
Sinfonia nro 5 Es-duuri op. 82
I Tempo molto moderato − Allegro moderato
− Presto
II Andante mosso, quasi allegretto
III Allegro molto − Misterioso
Konsertti päättyy noin klo 21.
Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty.
TAMPERE
FILHARMONIA
Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani:
konserttimestari: Dennis Kim (1. konserttimestari)
I viulu: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari), Maria Itkonen (3. konserttimestari), Riikka
Marttila*, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen, Lotta
Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István
Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Riikka
Alakärppä(tp.), Hong You(tp.), Nuppu Komsi(tp.),
Heidi-Annina Nikkilä(tp.), Stiliana Ravelska(tp.)
II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna
Parviainen***, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki
Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen,
Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo
Tulisalmi, Sanna Tullila, Kaisa Hiilivirta(tp.),
alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), György
Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen,
Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen,
Taavi Nachtigall, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina,
Anni Tiainen-Hammo, Katalin Balázsné Erdös(tp.)
sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri Kankkunen*,
Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä,
Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi
Välimäki
kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**,
Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Juha
Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen
huilu: Nei Asakawa*(tp.), Pekka Rankka**,
Nina Johnson***
oboe: Eva Neuszerova*(tp.), Juha Ala**, Heikki
Pöyhönen***
klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen***,
Reetta Näätänen
fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru
Cozma***, Eri Ikeda
käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Jouni Suuronen**, Pasi
Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Miriam Brown(tp.)
trumpetti: Jonas Silinskas*, Sami Siikala***(tp.),
Tapio Kilpinen
pasuuna: Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***,
Olavi Hostikka
tuuba: Harri Miettunen*
patarummut: Petér Fodor***
lyömäsoittimet: Tuomo Oravakangas***, Petri
Hänninen(tp.)
harppu: Kirsti Vartiainen*
kosketinsoittimet: Ville Hautakangas*(tp.)
*äänenjohtaja | **vuorotteleva äänenjohtaja |
***varaäänenjohtaja | tp. sijainen/tilapäinen
ILLAN KOKOONPANO
Perjantai 27.11.2015 klo 19
Tampere-talon Iso sali
© Kaapo Kamu
Lyömäsoittajana musiikkitaipaleensa aloittaneen
Santtu-Matias Rouvalin
ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin
yllättäen johtamaan Radion
sinfoniaorkesteria syksyllä
2009. Tämän jälkeen kapellimestari on ollut erittäin
kysytty vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut muun
muassa Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion
sinfoniaorkestereita, BBC
Symphonya, Milwaukeen ja
New Jerseyn sinfoniaorkestereita sekä Oslo Filharmonienia. Lisäksi hän on Kööpenhaminan filharmonisen
orkesterin päävierailija.
Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on
toiminut syksystä 2013.
Konsertin avaa Sebastian Fagerlundin
Stonework, joka on Tampere Filharmonian ja
250-vuotisjuhlaansa viettävän Bergenin filharmonisen orkesterin yhteistilaus. Norjalaiset
kantaesittivät teoksen eilisiltana ja soittavat
sen uudelleen vielä tänään vierailukonsertissa
Göteborgissa. Stonework alkaakin tänä iltana
tismalleen samaan aikaan Tampere-talon Isossa
salissa ja Göteborgin konserttitalon Stenhammar-salissa.
Idea teoksen tilaamisesta ulottuu kolmen vuoden taakse. ”Tätä alettiin suunnitella syyskuussa
2012, kun Pekka Kuusisto ja orkesteri soittivat
Fagerlundin viulukonserton Hannu Linnun johdolla. Ryhdyttiin pohtimaan seuraavaa orkesteriteosta ja keksittiin, että yhteistilaus voisi
olla mahdollinen”, intendentti Helena Hiilivirta
kertoo. Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali
on innoissaan ensiesityksestä: ”Fagerlund on
nyt ottanut asemansa suomalaisena nykysävel-
täjänä. Ja on tosi kivaa, että tämä esitetään
Skandinaviassa tälleen kahdessa paikassa yhtä
aikaa.”
Göteborgissa soitetaan Fagerlundin jälkeen
Jean Sibeliuksen viulukonsertto, meillä viides
ja kuudes sinfonia, joita säveltäjä suunnitteli
vuosikausia, paikoin yhtäaikaisestikin. Sinfoniat
ovat keskenään hyvin erilaisia, mitä ilmentävät
erityisesti päätöstahdit: viides loppuu kuuteen
julistavaan välähdykseen, todelliseen suurten
maisemien huipennukseen, kuudes puolestaan
häipyy hiljaisena kuulumattomiin. Niinpä Tampere Filharmonia soittaakin tänään kuudennen
sinfonian ensin ja viidennen vasta väliajan jälkeen. ”Halusin nämä näin päin, jotta lopetetaan
isompiääniseen”, Rouvali kertoo.
Viides sinfonia syntyi poliittisesti levottomassa
ilmapiirissä. Sibelius suunnitteli sitä 1910-luvun
alkupuolelta lähtien ja vuonna 1914, ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen aikoihin, hän
hahmotteli jo lukuisia keskeisiä aineksia. Kansainvälisen läpimurron tehnyttä maailmankansalaista Euroopan kireä tilanne hiersi: Sibelius sai
happensa suurkaupunkien kulttuuri-ilmapiiristä
ja hienojen orkestereiden johtamisesta, mutta
1910-luvun puolivälissä matkustaminen ei onnistunut samalla tavoin kuin ennen.
Toisaalta Sibelius halusi hengittää myös raikasta
kevätilmaa rauhallisella kotipihallaan vihreän
luonnon ympäröimässä Ainolassa. Keväällä
1915 hän kirjoittikin luontokokemuksen innoittamana hurmioituneita muistiinpanoja niin
kirjaimina päiväkirjaansa kuin sävelinä luonnosvihkoonsa. Hän oli nähnyt – ja ennen kaikkea
kuullut – joukon joutsenia. Juuri luonnon ihmettelystä kansallissäveltäjämme sai uusia impulsseja läpi uransa. Aika ajoin hiljaisuutta ja rauhaa
kaipaavalle Sibeliukselle luonto oli todellinen
pyhäkkö, joka on läsnä myös valoisassa viidennessä sinfoniassa.
Sävellysprosessi tiivistyi syyssateiden saapuessa sata vuotta sitten, kun Sibeliuksen 50-vuotisjuhlat lähestyivät. Joulukuun kahdeksantena hän
johtikin Helsingissä konsertin, jossa kantaesityksensä saivat samalla vuosikymmenellä valmistuneet kaksi serenadia viululle ja orkesterille
sekä viides sinfonia. Konsertti oli yhtä hurmosta,
juhlatunnelmissa riemuitseva syntymäpäiväyleisö
otti sinfonian avosylin vastaan, olihan se oudoksutun neljännen jälkeen eräänlainen sankarillinen
helpotus, paluu päiväjärjestykseen ja kotiin.
Kaikesta kiittelystä huolimatta Sibelius ei ollut
vielä itse tyytyväinen viidenteensä, vaan palasi
teoksen pariin. Pohdinnat käyvät ilmi muun muassa säilyneistä luonnoksista ja kirjeenvaihdosta Axel
Carpelanin kanssa. Sibelius arvosti ystävänsä mielipiteitä ja huomioi ne tämänkin teoksen kohdalla.
Toinen versio esitettiin vuoden kuluttua Turussa.
Nyt teoksessa oli enää kolme osaa neljän sijaan.
Valmiiksi teos tuli vasta vuosikymmenen loppupuolella: Sibelius johti kolmannen, lopullisen version
ensiesityksen Helsingissä marraskuussa 1919.
Kuudennen sinfonian valmistumisen aikoihin
Euroopan tilanne oli kääntynyt jo jälleenrakentamiseksi. Sibelius kiersi taas menestyksekkäästi
ja viimeisteli samalla teostaan. Kantaesityksen
hän johti Helsingissä helmikuussa 1923. Kuudes
sinfonia ei villinnyt yleisöä edeltäjänsä tavoin eikä
lunastanut sellaista superhittiasemaa kuin esimerkiksi toinen sinfonia. Kuudes ei ole yhtä klassinen
tai helppotajuinen kuin viides, ja usein sitä verrattiinkin aikanaan oudoksuttuun neljänteen sinfoniaan. Monet kriitikot ja musiikinystävät kuitenkin
hahmottivat pitkälinjaisen, iltahämärissä soivan
teoksen mestarillisuuden jo ensimmäisen esityksen aikaan.
Toisin kuin edeltävä sinfonia, tämä teos oli kerralla valmis. Eheän neliosaisen sinfonian taustalla
kaikuu maamme kansanmusiikkiperinne, ei kuitenkaan selkeinä lainoina. Doorisessa moodissa
soivassa teoksessa kuullaan usein palanen suomalaista luontoa, mutta ei samalla tavoin kuin viidennessä: valoa on vähän vähemmän, tummaa väkevyyttä ehkä enemmän. Kuudennen ja viidennen
erilaisuus korostuu tänään tavallista vahvemmin,
kun lavalla nähdään nykyisistä esityskäytännöistä
poikkeava määrä soittajia. Santtu-Matias Rouvali
perustelee valintaa: ”Haluttiin ottaa tähän kutoseen tää alkuperäiskokoonpano, pienempi porukka. Silleen saadaan jännä kontrasti, ja se viidennen
sinfonian suuruus tulee mahdollisimman isosti
esille.”
Teksti: Maija Leino
Jouni Kaipainen
24.11.1956–23.11.2015
Tampere Filharmonia kunnioittaa kiitollisena
nimikkosäveltäjänsä muistoa.
Tampere Filharmonian ja Tampere-talon
yleisöpäivä ti 1.12.
Tampere Filharmonia ja Tampere-talo kutsuvat
yleisönsä, kaupunkilaiset ja satunnaiset
ohikulkijat kylään. Tervetuloa piipahtamaan!
Klo 9−15
Esittelypisteet ja soitinnäyttely
Tampere Filharmonian lippuarvonta
Glögiä ja piparkakkuja
Klo 9−18
Lipputoimisto auki
Lipputarjouksia Filharmonian ja Tampere-talon
konsertteihin
Klo 9.45 − n. 11.30
Filharmonian avoin harjoitus (vapaa pääsy)
Klo 17
Seitsemän sanaa Sibeliuksesta
Metson musiikkiosasto
Haastattelusarjan viimeisellä kerralla intendentti
Helena Hiilivirta käy läpi sanasibeliuksesta.fisivustolle lähetettyjä sanoja. Vieraile sivustolla
ja kerro meille yhdellä sanalla, mitä Sibelius tuo
mieleesi!
www.sanasibeliuksesta.fi
#sanasibeliuksesta
”Vapaus” ”Lintu”
”Ainut- ”Harmolaatuinen” nia”
Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen
Jouni Kaipaisen kuva: Arto Tulima
TAMPERE FILHARMONIA
www.tamperefilharmonia.fi
”Triste”