Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?
1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori 18.3.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL 24.3.2015 Tytti Solantaus Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v 2001- – Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa – Työ lasten kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa Toiminta THL:ssä 2001-syksy 2013 Jatkuu Suomen Mielenterveysseuran puitteissa Tytti Solantaus ja Mika Niemelä ja sadat ammattilaiset kentällä 24.3.2015 Tytti Solantaus Laki velvoittaa palveluja • Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat aikuisten palveluja ottamaan huomioon potilaan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen • Toimiva lastensuojelu – raportti (2013) ja sen toimeenpano-ohjelma velvoittavat levittämään Toimiva lapsi & perhe – menetelmät aikuisten palveluihin yli maan 24.3.2015 Tytti Solantaus Tl&p -työmenetelmäperhe • • • • Lapset puheeksi (Lp) – keskustelu Lp –perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee) Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi – ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa (Kiviniemi, Tampere) • Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-neuvonpito) • Opaskirjat 24.3.2015 Tytti Solantaus On kuljettu pitkä ja hieno tie • Epidemiologinen riskitutkimus • Pärjäävyyden tutkimus • Vaikuttamisen tutkimus: interventiot • Riski- ja ongelma-ajattelusta • Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä • Toivottomuudesta toivoon ja optimismiin • Yksilöistä ja perheistä palvelujärjestelmiin 24.3.2015 Tytti Solantaus Psykiatristen ongelmien tavallisuus • Aikuisilla mielenterveysongelmia 20-25% (Terveys 2000) • Aikuisuuden aikaiset psyk häiriöt: 50% (Kessler et al 2005) –ainakin joka toinen meistä! • Lapsuusvuosien aikana: 80% (Copeland et al 2011) • Noin 2/3 aikuisten häiriöistä alkanut jo lapsuudessa (Kim-Cohen et al 2003) • Tavallisten perheiden tavallisia ongelmia 24.3.2015 Tytti Solantaus Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Australia, Hollanti: • Noin 20-25%:lla lapsista vanhempi, joka kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmista Norja (Torvik, Rongmo 2011): • Noin 40%:lla lapsista • 12%:ssa vanhemmalla vakava häiriö 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman vakava somaattinen sairaus (Niemelä 2012, 2014) • 6-7% lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä • Lasten riski psykiatrisille ongelmille nousee erityisesti, jos vanhemmalla on tai on ollut myös hoitoa vaativia psykiatrinen häiriö • Vanhemman vakava aivovamma lisää myös lasten riskiä psykiatrisille ongelmille 24.3.2015 Tytti Solantaus Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa • Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus • Jokin mielenterveyden häiriö 95%:lla vangeista 24.3.2015 Tytti Solantaus Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle • Tytöt: riski internalisoiville häiriöille • Poikien seuranta 32 –vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) – Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat – 70% antisos. persoonallisuuden häiriö – 50% raportoi itse tehneensä rikoksia 24.3.2015 Tytti Solantaus Perheissä on myös muita ongelmia • • • • • Muut terveysongelmat eri perheenjäsenillä Parisuhderistiriidat…. erot Epävarma / stressaava työtilanne Taloudelliset ja asumisen ongelmat Ennakkoluulot ja syrjintä 24.3.2015 Tytti Solantaus Maailmantalouden Ongelmat 1990Suomen 1990-luvun lama Turvaton työtilanne, työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Perhe Turvaton työtilanne ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Vanhempien mielenterveysongelmat Päivähoito ja Koulu Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40:412-429 24.3.2015 Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat Tytti Solantaus Työttömyys työstressi Ympäristön vaikutus lapseen kulkee lähivuorovaikutuksen kautta Taloudelliset ongelmat Vanhempien jaksavuus ja mielenterveys Sairaudet Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Päivähoito koulu Muut Kaverit 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapsen kehityksen tukeminen Toimiva lapsi & perhe -työ • Transaktionaalinen, ekologinen teoria pärjäävyydestä ja lapsen kehityksestä 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapsen suotuisa kehitys • Myönteisten mahdollisuuksien realisoituminen, uusien mahdollisuuksien avautuminen suhteessa itseen, muihin, ympäristöön • kaikissa kehitysvaiheissa • lapsen/nuoren kukoistus omissa puitteissaan • Ei edellytä ongelmatonta lapsuutta 24.3.2015 Tytti Solantaus Transaktionaalinen ekologia • Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ja toiminnassa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa • Lapsen mieli rakentuu jokapäiväisessä kanssakäymisessä, jossa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä … • kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat niin ollen ovat kehitysympäristöjä 24.3.2015 Tytti Solantaus 16 Pärjäävyys-1 (resilienssi) • Asiat sujuvat, vaikka elämässä on asioita, joiden tiedetään vaarantavan suotuisaa kehitystä • Ei ole yksilön ominaisuus • Vrt. sosiaalisuus, peräänantamattomuus jne 24.3.2015 Tytti Solantaus Pärjäävyys-2 • Pärjäävyys on dynaaminen prosessi yksilön ja ympäristön välillä (samoin kuin kehitys yleensäkin) • Syntyy profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista (vrt. Lapset puheeksi) • Arkinen toiminta ja vuorovaikutus lapsen kehitysympäristöissä rakentavat pärjäävyyttä ja myös haavoittuvuutta – Kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä 24.3.2015 Tytti Solantaus Tl&p –menetelmät • Pärjäävyyden prosessin tunnistaminen ja tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) • Lapsen arkipäivän rakentaminen (vuorovaikutus, toiminta) • Arkipäivän konkretian merkityksen ymmärtäminen – Arjen pienet solmukohdat 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen • Epäspesifit ongelmat, mm. – Ärtyvyys, kärsimättömyys – Väsymys, jaksamattomuus – Arkuus, sosiaalinen vetäytyminen – Ailahteleva vanhemmuus – Arkisen kotityön ylivoimaisuus Näitä ei useinkaan ymmärretä mt-ongelmaan liittyviksi 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen • Spesifit, oireisiin liittyvät ongelmat, mm. – Itkuisuus, reagoimattomuus… – Pelot, ahdistus, pakko-oireet… – Maanisuus, harhat … – Epäluuloisuus – Itsetuhoisuus – Syömisen ongelmat – Vääristyneet ajattelumallit Vanhempien kysymys: Miten toimia lapsen kanssa?? 24.3.2015 Tytti Solantaus • Osa vanhemman oirekäyttäytymisestä näyttäytyy lapselle vanhemman ominaisuutena, määrittää lapsen ja vanhemman suhdetta ja lapselle myös sitä, kuka minä olen • Osa vanhemman oireista on niin poikkeavia, että ympäristö ymmärtää että jotain erityistä on meneillään 24.3.2015 Tytti Solantaus Mikä tukee lasta/nuorta • Hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin • Toimiva arkipäivä iloineen ja suruineen • Osallisuus ongelmien ratkaisuun – Mahdollisuus toimia omien kykyjen mukaisesti – Kokemus oman toiminnan vaikuttavuudesta • Hyvä koulu /päivähoito, kokemus kuulumisesta • Iän mukaiset ystävyyssuhteet ja harrastukset Edellyttävät avointa keskustelua ja ongelmanratkaisua perheessä ja sosiaalisessa verkostossa 24.3.2015 Tytti Solantaus • Vanhemman mielenterveysongelman kertomisen problematiikasta • Mitä enemmän tiedetään, sitä monimutkaisemmiksi asiat osoittautuvat 24.3.2015 Tytti Solantaus Alussa… • Tuli vahvana viesti siitä, ettei lapsille koskaan oltu kerrottu mistä oli kysymys ja sitä tietoa olisi kaivattu • Spontaani reaktio perhetyön ammattilaisilla… 24.3.2015 Tytti Solantaus • ”Lasten tulee tietää ja heille pitää kertoa, mikä vanhemmalla on” • ”Lapsilla on oikeus tietää mikä vanhempaa vaivaa” • ”Tieto vanhemman sairaudesta on suojaava tekijä lapselle” • Vastaava lainsäädäntö Norjassa ja Ruotsissa 24.3.2015 Tytti Solantaus • Mutta… • Mikä on tärkeää tieto/informaatio vanhemman häiriöstä vai mahdollisuus ymmärtää mitä perheessä tapahtuu ja miten toimia kun vanhempi oireilee? – Tieto ei automaattisesti johda ymmärrykseen ja toimintamahdollisuuksiin • Onko tästä tutkimusta ja mitä se sanoo? 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman sairauden kertominen lapsille vaikutukset lapsiin • Vain yksi tutkimus koskien vanhemman mthäiriötä (tietääkseni) • Mutta on tutkimusta muista vakavista sairauksista ja vankeudesta • Erityisesti HIV/AIDSista ja syövästä • Tulokset osoittavat systemaattisesti, että asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman HIVin kertominen lapsille Lee and Rotheram-Borus, 2002 • 301 vanhempaa (HIV) ja heidän 395 nuorta • Sairauden kertomisen merkitys nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen 5 vuoden seurannassa • Nuorilla , joille kerrottiin vanhemman dg oli 5vuoden kuluttua – Enemmän käytösongelmia – Itsetuhoista käyttäytymistä – Huonompi terveydentila 24.3.2015 Tytti Solantaus Mutta toisaalta Murphy, Steers and Dello Stritto, J Fam Psychol 2001 • 135 perhettä, äidillä HIV • 30% äideistä oli kertonut lapsilleen • Ei negatiivisia vaikutuksia kertomisella • Kertoneilla äideillä parempi luottamus itseen kuin ei-kertoneilla 24.3.2015 Tytti Solantaus Vanhemman MS:n kertominen lapsille Paliokosta et al 2009 • Vanhemmalla multippeliskleroosi (MS, N 101) • Lapset 4-17 v, yksi jokaisesta perheestä • Osalle lapsista ei kerrottu mitään, toisille jonkin verran, kolmansille perusteellisesti • Tulokset koskien lasten oireita – Ne joille ei kerrottu ja joille kerrottiin seikkaperäisesti pärjäsivät parhaiten, ei juuri eroa – Eniten oireita niillä, joille oli kerrottu jonkin verran • Mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä! • Informaation antaminen ei ole itseisarvo 24.3.2015 Tytti Solantaus Tutkimus Japanista Ueno R, Kamibeppu K, 2008, 2011, 2012 • 74 äitiä joilla psykoottinen sairaus tai vakava masennus • 72 % oli kertonut sairaudesta lapsilleen • Pelkoja/ huolia liittyen lasten kykyyn ymmärtää sairautta ja lasten kuormittumista, • tietämättömyyttä miten kertoa ja • huolia siitä, kertooko lapsi muille 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 32 Kertomisen seurauksena 59% äideistä kertoi muutoksesta • Helpotus syntyneestä ymmärryksestä (40%) • Ei tarvinnut enää ylikompensoida pärjäämistä kotona (30%) • Suhde lapsiin parani (20%) • Suhde lapsiin huononi (7%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 33 Kertomisen seuraukset lapsille Noin 60% äideistä kertoi muutoksista lapsissa • • • • Avuliaampia kotona Ystävällisempiä äidille Itsenäisempiä Mieleltään vakaampia (mentally more stable 5%) • Mieleltään epävakaampia (mentally more unstable 19%) • Lapset muuttuivat kylmiksi äitiä kohtaan (6%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 34 Kenen pitäisi kertoa lapsille? • Perheenjäsen (noin 80%) • Terveydenhuollon työntekijä (17%) • Joku muu (3%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 35 Johtopäätös • Vanhemman sairauden kertominen lapsille johtaa usein myönteisiin, mutta joskus myös haitallisiin seuraamuksiin lapsille ja lapsivanhempisuhteelle • Prevention etiikka 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 36 Kertominen MUTTA kuitenkin tiedetään, että • Sen ymmärtäminen (making sense of) mitä omassa elämässä tapahtuu ja olla osa siihen liittyvää ongelmanratkaisua, rakentavat pärjäävyyttä 24.3.2015 Tytti Solantaus Kertominen • Mistä mahdollinen haitta mahtaa johtua?? • Lapsella ei ole ketään jonka kanssa jakaa ja kantaa tietoa kotona? • Tieto ei auta ymmärtämään itseä, vanhempaa ja perhettä, vaan päinvastoin, aiheuttaa kuilun lapsen ja vanhemman välille? – Stigma - pelot, kauhistus, vastenmielisyys, ennakkoluulot 24.3.2015 Tytti Solantaus Miten pitäisi toimia? • Lapsen ’informoinnin’ tai tiedon antamisen sijasta • Vanhemmalle ymmärrys lapsen kokemuksista • Lapselle ymmärrys omista kokemuksista, vanhemman käyttäytymisestä sekä perheen tapahtumista Ja • Yhteinen ongelmanratkaisu • Nämä kolme YHDESSÄ tukevat lasta 24.3.2015 Tytti Solantaus Tl&p -menetelmät • Vanhemmat kertovat itse lapselleen ja päättävät itse mitä ja milloin puhutaan Periaatteina • Antaa selitys lapsen kokemuksille • Aina mukana se, miten tästä mennään eteenpäin, oma hoito, tarvittavan avun hakeminen • Tukevan arkipäivän rakentaminen lapselle, suojaavat tekijät • Keskustelu on prosessi, joka jatkuu • Tuen hakeminen tarvittaessa –Neuvonpito: päivähoito, koulu, perhepalvelut, lasten-nuorisopsykiatria jne 24.3.2015 Tytti Solantaus Perheryhmä-interventio Compas et al 2009, 2010 • Ryhmässä neljä perhettä lapsineen, vanhemmalla depressio • 12 tapaamista yli 6 kk ajan • 111 perhettä satunnaistettu tutkimus- ja kontrolliryhmiin • Seuranta 24 kk • Psykoedukaatiota, rooliharjoituksia, videoita 24.3.2015 Tytti Solantaus Myönteiset tulokset Interventioryhmässa vähemmän • Lapsilla depressio-ja ahdistusoireita • Uusia psykiatrisia häiriöitä • Vanhemmalla masennusoireita • Lasten hyvinvointi johti vanhemman oireilun vähenemiseen ja päinvastoin 24.3.2015 Tytti Solantaus Intervention sisältö-1 • Vanhemmat ja lapset opiskelivat yhdessä mitä depressio on ja miten oireiden kanssa tulisi toimia perheen arjessa, tästä harjoituksia ja kotitehtäviä 24.3.2015 Tytti Solantaus Intervention sisältö -2 • Vanhempien omat tapaamiset: – Myönteisiä vanhemmuuden taitoja – Myönteisten hetkien lisääminen lasten kanssa – Miten kannustaa lapsia käyttämään opittuja toimintatapoja suhteessa vanhemman oireisiin – Pohdintaa miten toimia lasten ongelmien kanssa • Lasten omat tapaamiset – Myönteistä ajattelua, – ongelmista irtautumista, – toiminnallisuutta 24.3.2015 Tytti Solantaus Yhteenveto: Mitä perheessä tarvitaan? • Vanhemmat: ymmärrys lasten kokemuksista ja tietoa, miten tukea lapsia toimimaan suhteessa vanhemman oireisiin • Lapset: Ymmärrys siitä, mitä perheessä ja omassa elämässä on tapahtumassa, tukea ongelmien kanssa toimimiseen • Lapset ja vanhemmat: yhteinen ymmärrys ja ongelmanratkaisu • Toimijuuden merkitys pärjäävyydessä 24.3.2015 Tytti Solantaus Toimiva lapsi&perhe –tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Lapset puheeksi – keskustelua ja - perheinterventiota verrattu aikuispsykiatriassa Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013 24.3.2015 Tytti Solantaus Interventioiden vaikuttavuus 18 kk seurannassa • Molemmat vaikuttavia lapsen tunne-elämän ongelmiin ja uusien depressioiden puhkeamiseen – Perheinterventio vaikuttavampi lasten depressioon • Lp-keskustelulla ja -perheinterventiolla on nähtävästi erilainen vaikutusmekanismi – Oletus: perheinterventio toimii enemmän terapeuttisena, kun taas Lp taas voimaannuttaa vanhempia enemmän kuin perheinterventio 24.3.2015 Tytti Solantaus Tutkittiin lasten attribuutioita mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset ajattelumallit liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta 24.3.2015 Tytti Solantaus Ajattelumallit intervention vaikutuksen välittäjinä Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio 24.3.2015 Lapsen mielenterveys Tytti Solantaus Odottamaton tulos: depressiiviset ajattelumallit korjaantuivat vain LP-ryhmässä Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa Lapset Puheeksi 24.3.2015 Tytti Solantaus Miksi ei perheinterventiossa? • Vastaus liittyy ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä • Perheinterventio – Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana • Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus – Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu 24.3.2015 Tytti Solantaus 24.3.2015 Tytti Solantaus Antonia Ringbom Miksi pikkuinterventiossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? • Lapset puheeksi: – – – – – Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan – ’omavaraiseksi’ Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta) 24.3.2015 Tytti Solantaus 24.3.2015 Tytti Solantaus • Ennaltaehkäisyssä tärkeä elementti on tukea asiakkaiden omaa toimijuutta, kykyä selvitä itse (tulevissakin) vaikeuksissa • Myös muissa tutkimuksissa näyttöä sekä oman toimijuuden merkityksestä, että lyhyenkin intervention vaikuttavavuudesta – Ennaltaehkäisy vs. hoito 24.3.2015 Tytti Solantaus • Tl&p päivähoidossa ja koulussa 24.3.2015 Tytti Solantaus Miksi päivähoito ja koulu? • Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt – Sekä suotuisaan että ongelmakehitykseen – Myös ennaltaehkäisyyn ja ongelmista toipumiseen – Jos yhdessä kehitysympäristössä on ongelmia, voi toinen kantaa lasta 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapsi koulussa ja päivähoidossa kun perheessä tai lapsella on vaikeuksia • • • • • • Vetäytyminen Alakulo, itkuisuus, pelot Herkkä pettymyksille yms Keskittymättömyys Levottomuus, käytöksen ongelmat Konfliktit muiden lasten kanssa, aikuisten kanssa 24.3.2015 Tytti Solantaus • Kaikkien tärkein kysymys on, miten toimin lapsen kanssa, jolla itsellään tai perheellä on ongelmia? • Miten saada arki sujumaan parhain päin, lasta tukien? 24.3.2015 Tytti Solantaus Tl&p –menetelmät • Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) • Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) • • • • Vanhempien asiantuntemuksen ja vanhemmuuden kunnioitus Päivähoidon/koulun asiantuntijuuden kunnioitus Lasten tarpeiden ja tilanteiden ymmärtäminen Yhteisen ymmärryksen ja toiminnan rakentaminen – Perheessä, vanhempien ja päivähoidon / koulun välillä, työntekijöiden kesken • Menetelmien läpinäkyvyys • Toivo ja tulevaisuuteen suuntautuminen 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapset puheeksi • Päivähoidossa ja koulussa – Kahden kasvattajan tasavertainen keskustelu • Molemmilla oma näkökulma ja vastuu lapsesta • Ensi vaiheessa ei tarvita erityistyöntekijää Päivähoitajan/ opettajan pääkysymys on: Miten me voimme toimia parhain päin teidän lapsenne kanssa? 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapset puheeksi- keskustelu: Kysymys kodin ja päivähoidon/koulun mahdollisista ongelmista • Päivähoitaja/Opettaja: Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? • Vanhemmat: Onko pv-hoidossa/koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla? 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapset puheeksi -keskustelu • Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun – VAHVUUDET ja – HAAVOITTUVUUDET • Tehdään toimintasuunnitelma miten – vahvistaa lapsen vahvuuksia – tukea haavoittuvuuksissa 24.3.2015 Tytti Solantaus LP - keskustelu • • • • HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma, mutta myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus – vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi – arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi – Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka – Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset 24.3.2015 Tytti Solantaus Toimintasuunnitelma • Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan toimia jotta • Vahvuudet vahvistuisivat – Esim. Ilon kokemusten lisääminen pv-hoidossa/ koulussa kun kotona on masentunut ilmapiiri • Haavoittuvuuksissa tuettaisi pärjäävyyttä – Miten toimia kun lapsi on vilkas ja vanhempi masentunut? – Miten toimia koulussa kun sijaiset vaihtuvat ja lapsi on vetäytyvä tai reagoi herkästi levottomuudella? • Arkipäiväisiä toimia kunkin oman toimenkuvan sisällä – ei terapiaa! Arjen pienet solmukohdat. 24.3.2015 Tytti Solantaus Toimiva lapsi & perhe Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Vanhemman mt – ja päihdepalvelut Erikois-sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Päivähoito/ koulu Tytti Solantaus Perusthpalvelut 66 Kaksiportainen Lapset puheeksi-keskustelu ja -Neuvonpito monialaisissa palveluissa • Lapset puheeksi –keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi – Vanhemmat tietävät mistä puhutaan, ovat itse ohjaksissa: avoimuus, luottamus 24.3.2015 Tytti Solantaus Lapset puheeksi-keskustelu ja LpNeuvonpito monialaisissa palveluissa • Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen • Vanhemmilla vahva rooli – Luottamus ja vanhemman kunnioitus • Osallistujat sitoutuvat konkreettisiin toimiin lapsen/perheen/vanhemman/opettajan tueksi – Sitoutuminen, lapsen/perheen/ koulun arkea tukeva toiminta • Seuraava:ssa Np:ssa arvio ja uusi suunnitelma 24.3.2015 Tytti Solantaus ’Lapset puheeksi’ ulkomailla Koulutetaan ja käytetään • Ruotsissa • Australiassa (jossa tehty nettikoulutus, www.copmi.) • Kreikassa • Italiassa (alullaan) • Japanissa (alullaan) • Opaskirjasia on käännetty riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, liettuaksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa ranskaksi 24.3.2015 Tytti Solantaus Tl&p:n kuntatyö • Kuntatyö alkoi pilotilla 2007-2009 • Lähti systemaattisemmin käyntiin v. 2011 Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla • Raahen kuntayhtymä 2012- 24.3.2015 Tytti Solantaus Toimiva lapsi & perhe-ohjelma kunnissa/organisaatioissa Mika Niemelä on erityisesti vienyt tätä työtä eteenpäin Strategia Poliittisesti hyväksytty ja kirjattu tahtotila Hallinto- ja vastuujärjestelmä Johtoryhmä: Sos-, terveys-, kasvatus-, sivistystoimet Yksikkötason henkilöön ulottuva vastuu Konkreettiset toimet strategian toteuttamiseksi Asiakastyö: työntekijöiden koulutus sekä kouluttajattajakoulutus Palveluorganisaatioon omat kouluttajat Väestön tietoisuus: paikalliset mediat Tietoisuus uusista toimintatavoista palveluissa, asenteet Tietoisuus lapsen kehityksen haasteista kun perheen elämäntilanne muuttuu 24.3.2015 Tytti Solantaus Raahen kuntayhtymän tilastoja • Vuodet 2012 – 2013 – 2014 • Lastensuojelutarpeen selvitykset 171 – 163 – 82 • Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet 102 – 80 – 43 • Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyneet noin kolmanneksella (32-31-21) 24.3.2015 Tytti Solantaus Vaikuttavuusinvestointi / Sitra •Suomen mielenterveysseura hakee (SMS) kuntakumppaneita Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestointi-ohjelmaan tavoitteena on Tl&p – ohjelman keinoin tukea lasten ja perheiden hyvinvointia • Yhdessä kunnan kanssa sovittuihin tavoitteisiin pyritään vaikuttavuusinvestointi-rahoitusmallin avulla. Jos ei onnistu, riski on sijoittajan, jos onnistuu, kunta maksaa sovitun summan sijoittajalle (engl. impact investing) Yhteys: Kristian.Wahlbeck@mielenterveysseura.fi 24.3.2015 Tytti Solantaus Lopuksi • Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon • Ongelmien ylisukupolvisuutta on alettu ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia • Lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa! 24.3.2015 Tytti Solantaus Kiitos! Kuva A Ringbom 24.3.2015 Tytti Solantaus
© Copyright 2024