ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 10.6.2015 Kuva: Ari Heinonen 4/2015 Sisko Istanmäen Finlandia-ehdokkaana ollut romaani Liian paksu Perhoseksi menee tänä kesänä näytelmänä Himolan teatterissa Yläneellä. Pääosissa nähdään Heidi Tuomola ja Marko Pollari. Tämä ja muita teatteriesityksiä arvioidaan sivuilla 20–22. n T E E M A S I V U T a l k. s. 4 Kesäretkikohteet Kulttuuri Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Kaija Roos Kuva: Ulla Wallinsalo Kesä on täällä! Ja sen myötä monipuolinen kulttuuri- ja retkikohdetarjonta. Eläkkeensaajien reissuista kerrotaan alkaen sivulta 38. 4 Lukijat rakastavat Sirpa Kähkösen romaaneja 8 Roosin Timo kävi tutustumassa Porvoo Hostelliin 13 ”Tuu nääki Ouluun!” Veteraanien kulttuurikilpailu jälleen tulossa. n PIIRIT 28–31 Mitä liiton jäsenmaksuosuudella oikein saa? PIRKANMAA RUOTSINKIELINEN PIIRI PCF 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 MATTI HELLSTEN Vielä ehtii hyvässä seurassa mukaan Edunvalvontaristeilylle Tallinnaan! L oppusyksystä toteutettavat EKL:n Edunvalvontaristeilyt 2015 ovat keränneet lähtijöitä kiitettävästi, mutta toisella lähdöllä 17.11. on vielä tilaa. Tehkää porukalla hyvä päätös ja varatkaa pian paikkanne pian, niin pääsette ensimmäisten joukossa kuulemaan kaikkein tuoreimmat ja kuumimmat asiat soten etenemisestä ja omaishoitoasioiden tilasta. Paljon muutakin mielenkiintoista ohjelmaa on EKL-väelle tarjolla. Kun varaus tehdään 15. kesäkuuta mennessä, matkan hinnasta saa 5 euron alennuksen. Nyt on siis kiire! EKL-risteilyllä ei tule aika pitkäksi kenelläkään. Tasokkaasta musiikkiviihteestä vastaa Kolmen Kuninkaan trio eli tangokuninkaat Risto Nevala, Marko Lämsä ja Jukka Hallikainen. Tarjolla hyvää mieltä ja virtaa verkosta Mukana seilaavat myös EKL:n molemmat hankkeet. Toinen hankkeista keskittyy ikääntyneiden elinvoiman ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen jäsenistön keskuudessa jo kolmatta vuotta. EKL Elinvoimaa -hankkeen ilosanomaa risteilyillä esittelevät projektipäällikkö Petra Toivonen ja projektisihteeri Marja Raitoharju, joiden mukaan tarjolla on monipuolinen kattaus hyvää mieltä ja elinvoimaa. Mukana ovat myös Mielellään-yhteistyön yhteistyökumppanit. Mukana kolme tangokuningasta! N – Kattauksessahan kuuluu olla alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua projektin Mielellään-yhteistyössä tuottamaan kolmeen tähtituotteiseen. Sun ja mun tarina -työpajassa tarinat vahvistavat, voimaannuttavat ja luovat elämänkulkua. Seniori hyvinvointitreeni ® -työpajassa treenataan hyvinvointia ja Halataan kun tavataan -työpajassa tutustutaan ryhmänä toimimisen ihmeelliseen maailmaan. Jokainen voi valita kattauksensa joko pidemmän kaavan mukaan, useampaan toimintaan tutustuen, tai vain yhdestä työpajasta nauttien, kertoo Petra Toivonen. EKL:n tuorein hanke, Verkosta virtaa!, esittelee risteilyillä visionsa siitä, miten myös ikääntynyt saa verkosta eli internetin ihmeellisestä maailmasta virtaa eläkevuosiin. Hankkeen vetäjä, projektipäällikkö Margit Granberg ja projektisihteeri Riikka Aminoff kertovat, että tulevan syksyn aikana hanke etsii vapaaehtoisia vertaisohjaajia EKL:n omasta jäsenistöstä. Ensimmäiset hankkeen kouluttamat vertaisohjaajat ovat jo etsimässä opastettavia, mutta risteilyllä pääsee hauskalla tavalla tutustumaan siihen, mitä kaikkea teknologia voi tarjota. – Vaikka ihmiset ymmärtävät teknologioiden käytön välttämättömyyden yhteiskunnassa, ei uusien laitteiden opettelu kiinnosta. Risteilyllä näytämme konkreettisesti, miten kivaa uusien laitteiden käytön opettelu voi olla. Jostain syystä opastus aloitetaan aina verkossa toimivien pankkipalveluiden käytöstä. Ovathan ne pian jo välttämättömiä, mutta internetin tarjoama hupi on se tärkeä juttu, joka saa palaamaan nettiin yhä uudestaan, sanoo Margit Granberg. ”Älä tule paha kakku” Entä sotkuisen tuntuiset ja keskeneräiset sote-asiat sitten? Niistä jos mistä on eläkkeensaajilla montakin kysymystä mielessään, hallitusohjelman sisältöä odotellessa. 16.11. lähtevälle risteilylle tulee sote-uudistuksesta puhumaan STM:n asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö Kirsi Varhila. – Tavoitteena on vahvistaa ihmistä lähellä olevia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Vakavien hoidon ja hoivan tarpeiden ehkäisemiseksi pitää asiakkaiden tarpeisiin pystyä vastaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakkaan muka- varhila Marja Tuomi Kirsi Varhila Nyt myynnissä 17.11. lähtö Varaukset: Matkapojat, puh. 010 2323 200 ja 010 2323 109 (ryhmät) naolo palveluiden suunnittelussa on äärettömän tärkeää, kertoo Varhila. Toinen runsaasti eläkkeensaajia puhuttava asia on omaishoitajien asema ja muutokset siihen tulevaisuudessa. Siitä tulee risteilyille kertomaan Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. – Omaishoitoa tulee kehittää myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa, sillä tutkitusti omaishoitoa tukemalla tehdään miljardiluokan säästöjä vuosittain. Omaishoito koskettaa lähes meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa. On tärkeää, että omaistaan tai läheistään hoitavat tietävät minkälaiseen apuun ja tukeen heillä on oikeus ja mahdollisuus, Tuomi selvitti. Vielä risteilylle lähtöä harkitsevat: kannattaa nyt heti tarttua puhelimeen ja merkitä allakkaan pimeän marraskuun kohdalle merkintä: Me lähdetään EKL:n Edunvalvontaristeilylle – hyvässä seurassa! Ulla Wallinsalo Varmistakaa paikkanne 17.11. risteilylle ja tehkää varaus nopeasti: 15.6. mennessä tehdyistä varauksista annetaan 5 euron alennus! TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Kovat ajat edessä E duskuntavaalit on pidetty ja tuloksen seurauksena on maahamme nimitetty uusi hallitus. Eläkkeensaajien Keskusliitto lähetti jo aikaa sitten valituksi tulleille kansanedustajille onnittelut ja tietopaketin, joka sisältää liiton tavoitteet eduskuntavaalik audelle sekä valtuustomme julkilausuman 23.4. Kansanedustajille toivotettiin menestystä tärkeään työhön ja ymmärrystä esittämillemme tärkeille asioille koskien maamme eläkkeensaajia. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajat tapasivat ennen hallitusneuvottelujen aloittamista pääministeri Juha Sipilän taustajoukosta Juha Rehulan sekä Annika Saarikon. Heille luovutettiin EETUn näkemyksiä hallitusohjelmaan kirjatta- vaksi sekä toimenpiteiksi eläkkeensaajien elinolojen parantamiseen. Nyt, kun hallitusohjelma liitteineen on luettu, voi todeta, ettei esityksistämme sinne juuri mitään siirtynyt. EKL:n hallitus kokoontui 28.5. varsin kiihkeissä tunnelmissa. Maan hallituksen edellisenä päivänä julkistamaa hallitusohjelmaa ruodittiin pitkään. Porkkanaa ei eläkkeensaajille ole seuraavan neljän vuoden aikana luvassa, keppiä kyllä senkin edestä. EKL:n hallitus antoi asiaan liittyen tulikivenkatkuisen kannanoton, jota mm. valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat käsitteli peräti kahdessa eri jutussaan. Hallitus leikkaa menoja neljällä miljardilla vuoteen 2019 mennessä. Isoimmat leikkaukset, lähes kaksi miljardia euroa, kohdistuvat sosiaalietuuksiin ja niiden indeksikorotuksiin. Neljän miljardin päälle on tulossa vielä 1,5 miljardia lisää, jos kilpailukykyä parantavaa yhteiskuntasopimusta ei tänä kesänä saada aikaan. Kaiken huipuksi hallitus on ilmoittanut jäädyttävänsä työeläkkeiden indeksikorotukset kahtena vuotena, mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopimukseen. Eläkkeensaajat ovat siis pelinappuloina tässä pelissä, jonka kulkuun he eivät voi vaikuttaa millään tavoin. Lisäksi hallitus ilmoittaa, että jos päästään sopimukseen maltillisesta palkkaratkaisusta, niin eläkkeitä ei korotettaisi enemmän kuin palkkoja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hallitukselle käy palk- kaindeksi niinä aikoina, kun palkat eivät nouse juuri ollenkaan. Sitten, kun palkat taas nousevat enemmän, palataan välittömästi niin sanottuun taitettuun indeksiin. Reilua peliä valtiovallalta, eikö? Yle Uutisten haastattelemat sosiaalipolitiikan asiantuntijat arvioivat, että Sipilän hallituksen leikkauksista kärsivät erityisesti paljon palveluja käyttävät ja tulonsiirtoja saavat ihmiset. Pääministeri Sipilä sanoi, että kipeät menoleikkaukset kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaiden veroja ei kiristetä, köyhät kärsivät aina enemmän leikkauksista. Hallitus ei kiinnitä ohjelmassaan mitään huomiota köyhyyteen eikä tuloerojen kasvamiseen maassamme. Saamani tiedon mukaan eläkkeensaajien asumistuesta leikkaaminen tietää esimerkiksi 1100 euron kuukausieläkkeellä ja 500 euron vuokraa maksavalle eläkkeensaajalle noin 95 euron kuukausittaista heikennystä. Kun tähän lisätään kansaneläkkeen indeksijäädytyksen aiheuttama ostovoiman heikentäminen, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun kasvattaminen ja energiaverojen korottaminen, tilanne pakottaa yhä useamman ikääntyneen ja sairastavan elämään köyhyydessä. Luvattu takuueläkkeen kuukausikorotus, 20 euroa, ei tätä tilannetta pelasta, eikä se edes kohdennu esimerkin eläkkeensaajalle. Palveluasumiseen ja vanhainkoteihin kaavailtu henkilöstön vähimmäismäärän pienentäminen heikentää edelleen ikäihmisten, sairaiden ja heidän omaistensa elämää, puhumattakaan hoitohenkilökunnan jaksamisesta. Omais- ja perhehoitojärjestelmän kehittämiseen hallitus sentään näyttäisi satsaavan jonkin verran. Uusi pääministeri myönsi presidentti Sauli Niinistölle pitämässään puheessa, että kaavaillut säästöt eivät kohdistu yhtä kipeästi kaikkiin suomalaisiin. Sipilä vetosi hyväosaisiin kansalaisiin, jotta he osallistuisivat talkoisiin ”kohtuuden viesteillä” ja ”tekemällä vähän enemmän työtä hyvinvoinnin puolesta”. Pääministerin mukaan säästöt yritettiin toteuttaa niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Olen hänen kanssaan täysin eri mieltä. Köyhimmiltä ja sairailta otetaan nyt kovimman mukaan ja kaikkein rikkaimpien odotetaan osallistuvan talkoisiin vapaaehtoisesti. EKL on jo vedonnut maan hallituksen sosiaaliseen omatuntoon, että se ottaisi asumistukiasian uuteen tarkasteluun. EKL on ollut aktiivinen eläkkeensaajia kaltoin kohtelevien asioiden esille nostaja. Varmalta näyttää, että tällä saralla eivät työt lopu lähitulevaisuudessa. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille lämmintä ja rentouttavaa kesää. päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Vanhusneuvostojen Äldrerådens framtid tulevaisuus uhattuna? är hotad? Suomen uusi hallitus on julkistanut hallitusohjelmansa. Se pitää sisällään vaikeita asioita, jonka toki Suomen taloudellisen tilanteen huomioonottaen ymmärtää. Hallitusohjelmassa korostetaan yhteisvastuuta ja välittämistä. Näitä on vaikea ohjelmasta löytää, mikäli eläkkeensaajatkin luetaan täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Finlands nya regering har publicerat sitt regeringsprogram. Programmet innehåller svåra frågor, vilket man naturligtvis förstår med hänsyn till Finlands ekonomiska situation. I regeringsprogrammet betonar man ett delat ansvar och att man bryr sig. Dessa är svåra att finna i programmet, ifall pensionstagarna också ses som fullvärdiga medborgare. M ieleeni ei näin äkkiä tule, että mikään maan hallituksista olisi aiemmin asettanut eläkkeensaajat näin suuressa määrin maksajan rooliin. Mediassa on varsin suoraan sanottu, että säästötalkoiden maksumiehiksi on pantu eläkkeensaajat. Niin että se niistä indeksilupauksista. Uuden hallituksen eräs ministeri julisti taannoin, että konsensuksen aika on ohi. Valitettavasti ainakin tämä lupaus on pidetty. J ag kommer inte genast på, att någon av landets tidigare regeringar skulle ha satt pensionstagarna som betalare i en sådan här stor mängd. I medierna har man ganska direkt sagt, att pensionstagarna har satts som betalningsmän för spartalkonen. Så är det med dessa indexlöften. En minister i den nya regeringen förklarade nyligen, att konsensusens tid är förbi. Tyvärr har åtminstone detta löfte hållits. Hallitusohjelma pitää sisällään myös ne periaatteet, joiden mukaan tuleva sote-uudistus tullaan ratkaisemaan. Ottamatta sen paremmin kantaa uudistuksen malliin, on kuitenkin hyvä, että uudistus vihdoinkin lähtee etenemään. Mallista riippumatta keskeistä on se, että palvelut ovat riittäviä, tasoltaan hyviä ja ennen kaikkea lähellä käyttäjiä. Regeringsprogrammet innehåller även de principer, med vilka den kommande social- och hälsovårdsreformen (sote) kommer att lösas. Utan att dess bättre ta ställning till reformens modell, är det åtminstone bra, att reformen äntligen börjar gå framåt. Oberoende av modellen är det centralaste det, att tjänsterna är tillräckliga, på en god nivå och framförallt nära användaren. Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat pitäneet parin vuoden ajan vahvasti esillä vanhusneuvostoja ja niiden tehtäviä. Uusi sote-malli nostaa esille suuren kysymysmerkin koko nykyiselle vanhusneuvostojärjestelmälle. Miten sille käy, jos sote-asiat siirtyvät maakunnille tai vastaaville? Vanhusneuvostoilla on toki kosolti muitakin tehtäviä kuin sote-asiat. Sote on kuitenkin eittämättä tärkein asiaryhmä, joka kuuluu vanhusneuvostojen tehtäväkenttään. Millainen mahdollisuus kunnallisella vanhusneuvostolla on puuttua jonkin sote-alueen suunnitelmiin tai päätöksiin? Ollaanko nyt miettimässä jonkinlaisia maakunnallisia vanhusneuvostoja? Jos näin on, päätösvalta tai vaikutusmahdollisuus on karkaamassa kovin kauas. Vai ollaanko kenties koko vanhusneuvostojärjestelmää nykymuodossaan purkamassa! Pensionsförbundens intresseorganisation PIO r.f. och Jubileumsfonden för Finlands självständighet Sitra har starkt hållit framme under ett par års tid de äldre råden och deras uppgifter. Den nya sote-reformen lyfter fram ett stort frågetecken för hela det nuvarande äldrerådets system. Hur kommer det att gå ifall sote-frågorna överförs till landskapen eller liknande? Äldreråden har naturligtvis massor med andra uppgifter än bara sote-frågor. Social- och hälsovården är utan tvekan den viktigaste gruppen, som hör till äldre rådens ansvarsområde. Vilken möjlighet har det kommunala äldre rådet att ta itu med planerna och besluten som hänför sig till sote-området? Funderar man nu på någon form av landskapsvisa äldre råd? Ifall det är så, flyr beslutsfattandet eller inflytandet mycket långt. Eller håller man kanske på att avveckla det nuvarande äldrerådets system! Pelkoja tähän suuntaan kasvattaa ainakin jossakin määrin se, että hallitusohjelmassa ollaan kunnilta poistamassa velvoite laatia vanhuspalvelulain 5 §:ssä mainittu suunnitelma. Samoin on ilmeisesti käymässä henkilökohtaisten palvelusuunnitelmien laatimisen suhteen. Näkyvissä ei myöskään ole sitovia henkilöstömitoituksia, vaan päinvastoin ollaan vähentämässä myös suositusten ohjaavaa merkitystä. Det gör att oron växer i en viss utsträckning i denna riktning, att man i regeringsprogrammet håller på att avlägsna kommunernas skyldighet att göra planer enligt 5 § i äldreomsorgslagen. På samma sätt kommer det uppenbarligen att gå med utarbetandet av individuella serviceplaner. Inte syns bindande personalresurser heller, utan tvärtom håller man på att minska betydelsen av vägledande rekommendationer. Vanhuspalvelulaki ei ole ollut täysimääräisesti voimassa vielä kovinkaan pitkää aikaa. Jo nyt sen keskeisiä määräyksiä ollaan vesittämässä. On pakko kysyä: mitä merkitystä on sellaisella vanhuspalvelulailla, joka nyt näyttää jäävän jäljelle? Onko se tarkoitettu vain kosmeettiseksi säädökseksi, jonka avulla eläkeläisjärjestöt pannaan askartelemaan toisarvoisten asioiden parissa ja siten pidetään hiljaisina? Äldreomsorgslagen har inte länge varit ikraft i sin helhet. Redan nu håller man på att urvattna de centrala bestämmelserna. Man tvingas fråga: vilken betydelse har en sådan äldreomsorgslag, som nu verkar bli kvar? Är den endast menad som en kosmetisk förordning, med vilka man sätter pensionsorganisationerna att syssla med sekundära frågor och därmed håller man dem tysta? 4 TEEMASIVUT: kulttuuri ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 ”Pienen K ” Minun sukupolvellani, joka ei ole kokenut sotaa, on monella tavalla helpompaa. Ei ole asioita, joita pitäisi salata. ähkönen on oppinut tuntemaan lukijansa vieraillessaan kirjastoissa ja monissa muissa tilaisuuksissa. He ovat pääasiassa eriikäisiä naisia, mutta sen jälkeen, kun romaanikirjailijana mainetta saanut Kähkönen julkaisi tietokirjan Vihan ja rakkauden liekit, on lukijoiden joukkoon liittynyt myös miehiä. Lukijat rakastavat Kähkösen romaaneja, joissa kerrotaan tavallisten ihmisten elämänkulusta sodan jaloissa. Myös lapset saavat äänensä kuuluviin. Kuopiossa kasvanut Kähkönen kertoo kirjoittaneensa 17-vuotiaasta asti. Jo silloin hänelle oli selkeää, että hän haluaa saada kirjoituksiaan myös julkaistua. – Olin kuullut tarinoita pienten ihmisten elämästä lapsesta saakka. Kuuntelin tarkkaan, mitä isäni äiti kertoi. Tunsin hyvin Kuopion ja sen ihmisten tavan puhua. Minusta oli merkityksellistä kertoa siviilien kokemuksista sodassa. Kuopiossa kirjallinen perinne on hyvin vahva, ovathan Minna Canth ja Juhani Aho vaikuttaneet kaupunkiin ja minuunkin paljon, kertoo Sirpa Kähkönen. Ennen kuin Sirpa Kähkösestä tuli vapaa kirjailija, hän opiskeli kirjallisuustiedettä ja historiaa Jyväskylässä ja Helsingissä. Hän työskenteli Helsingin yliopiston historiaprojektissa ja kustannusvirkailijana kustannusyhtiö Otavassa. Ja samaan aikaan kirjoitti. Esikoiskirja oli nuorten romaani Kuu taskussa (1991), ja kolmen vuoden kuluttua ilmestyi Lukittu lähde. – Vaikka jo asuin Helsingissä, halusin kertoa Kuopiosta ja kuopiolaisista. Kun kirjoitetaan Helsingistä ja helsinkiläisistä, on aina kyseessä yleinen todellisuus. Mutta todellisuutta on myös muualla. Sain yhdistettyä viralliseen historiaan yksityisten ihmisten historiaa. Sirpa Kähkönen asuu miehensä ja tyttärensä kanssa Helsingissä Viikissä. Kuopiolainen puutalokortteli Varsinaisen läpimurtonsa Sirpa Kähkönen teki historiallisella romaanisarjallaan Mustat morsiamet (1998), Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004), Lakanasiivet (2007), Neidonkenkä (2009) ja Hietakehto (2012). Kähkösen romaani Graniittimies (2014) oli Finlandia-palkintoehdokas ja hänen tietokirjansa Vihan ja rakkauden liekit (2010) oli Tieto-Finlandia -ehdokas. Romaanien tapahtumapaikkana on kuopiolainen puutalokortteli 1930-lu- TEEMASIVUT 5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 ihmisen tarina kiinnnostaa” Kirjailija Sirpa Kähkösen lukijakunta on lisääntynyt kirja kirjalta. Samaa kirjaa jonottavat kirjastosta tai toivovat lahjaksi äiti, tytär, miniä ja anoppi. vun alusta jatkosodan vuosiin. Kuopiolaista työläismiljöötä kuvataan romaaneissa hyvin elävästi. Mustissa morsiamissa päähenkilö Anna muuttaa maaseudulta Kuopioon ja on aluksi piikana lääkäriperheessä. Hän avioituu vallankumoukseen uskovan Lassi Tuomen kanssa. Tuomi päätyy Tammisaaren vankileirille tuomittuna kommunistisesta toiminnasta. Miehensä vapauduttua vankilasta Anna synnyttää kaksosvauvat. Hän jää asumaan kuopiolaiseen pihapiiriin yhdessä vanhan ja sairaan anoppinsa ja pyykinpesulla perhettä elättävän Hilda-kälynsä kanssa. Kähkönen sai romaanista Savonia-kirjallisuuspalkinnon 1999. Rautayöt-romaanissa kuvataan kesää 1940. Talvisota on tuoreessa muistissa, ja uudesta sodasta huhutaan. Vankila- ja sotakokemukset ovat koetelleet Lassi Tuomea paljon, eikä hänestä ole perheen elättäjäksi. Annan on ruokittava lapset ja huolehdittava sairaasta anopista. Rautaöissä kuten muissakin sarjan romaaneissa naiset pystyvät miehiä nopeammin toipumaan sodan aiheuttamista traumoista. Arkinen elämä auttaa heitä kestämään ulkopuolisia paineita. 2010. Se kertoo kirjailijan omasta äidinisästä Lauri Tuomaisesta (1904–1971), joka vietti vuosia Tammisaaren pakkotyölaitoksessa. Graniittimies on kertomus heistä, jotka lähtivät rajan yli. Kaikki alkaa, kun hyvin nuori ja hyvin rakastunut pariskunta lähtee etsimään parempaa tulevaisuutta hiihtäen rajan yli Neuvostoliittoon. Romaani kuvaa hienosti niitä lukuisia pettymyksiä, jotka perillä odottivat. Mikään ei vastannut mielikuvia. Vaihtelua teatterityöstä Kirjailijan yksinäisen puurtamisen rinnalle Sirpa Kähkönen on aloittanut teatterin tekemisen. Kuopion kaupunginteatterissa sai viime syksynä ensi-iltansa Helene S. – rakkaudella. Näytelmä kertoo yhdestä vuodesta taidemaalari Helene Schjerfbeckin elämässä. Taidemaalari on muuttanut Tammisaareen, eikä maalaaminen suju. Sitten hän tutustuu nuoreen näyttelijään. Näytelmää on esitetty myös Espoossa. Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä nähtiin syksyllä 2014 Sirpa Kähkösen kirjoittama näytelmä Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä. Yksi näy- telmän ”päähenkilöistä”on Kaartinkaupunki – se osa Helsinkiä, missä teatteri nyt sijaitsee. Näytelmässä esitetään monia Anna-Mari Kähärän säveltämiä sota-ajan runoja. Mukana on myös Kähkösen itsensä kirjoittamia runoja sekä laulu, joka kertoo kirjailijan isänpuoleisen suvun evakkokokemuksista. – Teatteri merkitsee minulle yhdessä tekemistä ja kokonaan uudenlaisen ajattelutavan etsimistä ja löytämistä. Olen ollut varhaisesta lapsuudesta asti suuri esittävien taiteiden ystävä. Romaanit tapahtuvat sisäisellä näyttämöllä niin kirjoittajalla kuin lukijallakin; näytelmät tehdään kollektiivisesti sekä valmistus- että vastaanottovaiheessa. Minua kiinnostaa teatteri ja elokuva ”jaettuna unena”, pohtii Sirpa Kähkönen. Puhukaa lastenlapsille – Lapset kuuntelevat aikuisia tarkkaan. Monista vaikeista elämänkokemuksista ja asioista on varmaan hankala puhua omille lapsille, lastenlapsille kertominen on jo helpompaa. Asioiden salaaminen on turhaa, lapset aistivat ja ymmärtävät enemmän kuin oletamme. Minun sukupolvellani, joka ei ole koke- nut sotaa, on monella tavalla helpompaa. Ei ole asioita, joita pitäisi salata. Kähkönen kertoo, että hänen ikäisensä ja nuoremmat pystyvät jo myöntämään tehneensä virheitä. – Aikaisemminhan erityisesti opettajat olivat erehtymättömiä. – Romaaneissa en kerro oman perheeni tai sukuni vaiheista. En Graniittimiehessäkään. Itä-Suomessa hyvin monilta on omaisia kadonnut Neuvostoliittoon. Kukaan ei tiedä mitä heille on tapahtunut. Haluan kertoa kuulemani tarinat niin hyvin, kuin taiteellisesti pystyn ne käsittelemään. Sirpa Kähkönen on Suomen Pen -sananvapausjärjestön puheenjohtaja. Tehtävä on erityisesti tänä vuonna työllistänyt häntä hyvin paljon. Tapahtumat eri puolilla maailmaa ovat puhuttaneet myös Suomessa taiteilijoita ja oikeastaan kaikkia. – Suomi on onneksi sananvapauden ykkösmaita. Minkäänlaisten ajatusten esittäminen ei oikeuta väkivaltaan, painottaa Sirpa Kähkönen. Teksti Leena-Maija Tuominen Kuvat Ulla Wallinsalo Politiikkaakin mukana Jään ja tulen kevät kuvaa välirauhan aikaa talvella ja keväällä 1941. Ilmassa on levottomuutta ja lähenevän uuden sodan uhkaa. Anna saa työpaikan ravintolasta ja Hilda-käly ostaa mankelituvan. Romaaniin tulevat mukaan porvarillinen Lehtivaaran rouva, englantilainen sotilas Mulligan eli ”Mullikka”, sekä varhain aikuistuneet, ukin kanssa asustavat Juho-poika ja Mari. Taustalla vaikuttavat ajan poliittiset aatteet. Tuomen naisten rohkeus, käytännöllisyys ja selviytymisvaisto estävät elämää kokonaan suistumasta raiteiltaan. Hildan mukaan ”Ukkoin varraan ei meillä lasketa yhtään mittään.” Lakanasiivet ja Neidonkenkä ovat yhdenpäivänromaaneja. Lakanasiivet tapahtuu 1. heinäkuuta 1941, ainoana päivänä, jolloin Kuopiota jatkosodassa pommitettiin. Neidonkenkä tapahtuu 9. kesäkuuta 1942. Tietokirja Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi ilmestyi ”Romaaneissani naiset pystyvät miehiä nopeammin toipumaan sodan aiheuttamista traumoista”, Sirpa Kähkönen kertoo. 6 TEEMASIVUT: kulttuuri ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 OSANOTTOMAKSUT: Ryhmät 30 €, parit 15 €, yksin-esiintyjät 15 €, toinen tai useampi yksilölaji 5 €. Osallistumismaksuista lähetetään lasku. ILMOITTAUTUMINEN: Ma 21.9. mennessä erillisellä lomakkeella osoitteessa www.veteraanikilpailu.fi. Lomakkeen voi myös tulostaa ja lähettää osoitteeseen TUL Oulun piiri, Sammonkatu 6, 90570 Oulu. RUOKAILU: Lounaspaikat Kastellin monitoimitalolla sekä Urheilutalon lähettyvillä olevalla Heinätorin koululla (Torikatu 45). Keskustassa Urheilutalon lähellä myös useita ruokailupaikkoja omatoimiseen ruokailuun. Ruokailuista lähetetään lasku. Lounas la 31.10.2015 Kastellin monitoimitalo tai Heinätorin koulu, 15 €/hlö Lounas su 1.11.2015 Kastelin monitoimitalo tai Heinätorin koulu, 15 €/hlö Illallinen la 31.10. klo 19-21 (hotelli Radisson Blu). Illallinen 30 € /hlö, sisältää ruokailun ja tanssilipun. TANSSIT: Kisatanssit järjestetään Radisson Blu hotellissa la 31.10. heti illallisen jälkeen klo 21– n. 23. Tanssilipun hinta 5 €. MAJOITUKSET: Varataan suoraan hotelleista. l Hotelli Cumulus 75 €/vrk / yhden hengen huone 89 € / vrk/2 hengen huone (44,5 € / hlö) Varaukset 30.9.2015 mennessä tunnuksella TUL puh. 08 8827 111 tai sähköpostitse oulu.cumulus@restel.fi l Hotelli Radisson Blu 80 € /1 hengen huone/vrk (hotellissa lauantaina 90 €/ 2 hengen huone/vrk (45 € / hlö), illallinen ja tanssit) Varaukset 30.9.2015 mennessä tunnuksella VETERAANIKILPAILU hotellin myyntipalvelusta: 020 1234 730 tai sales.oulu@radissonblu.com Esityksiä voi kullakin osallistujalla olla yksi/laji (voi osallistua esim. yksinlauluun ja kuoroesitykseen, muttei kahdella esityksellä yksinlauluun). Esityksen pituus voi tanssissa, laulussa, musiikissa ja lausunnassa olla korkeintaan viisi (5) ja ohjelmaryhmissä korkeintaan kymmenen (10) minuuttia. Esityksen kestoaika on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailujen tarkemmat säännöt löytyvät osoitteesta www.veteraanikilpailu.fi LISÄTIETOJA: Aluepäällikkö Heidi Kukkola, veteraanikilpailu@tul.fi, puh. 045 7731 2450 l Hotelli Scandic Oulu 87 € 2 hengen huone/vrk (43,5 €/ hlö) Varaukset 30.9.2015 mennessä tunnuksella ELA311015 suoraan hotellista puh. (08) 543 1000 (alavalinta 5) tai sähköpostilla oulu@scandichotels.com TEEMASIVUT 7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 Näytelmät syntyvät monitaiturin käsissä ”On meillä nasta täti, tuo täti Inkeri…” Nimittäin kun hänelle antaa kynän käteen, niin alkaa syntyä näytelmä. Nasta täti on Vuosaaren Eläkkeensaajien näytelmäkerhon puuhanainen, käsikirjoittaja, ohjaaja, lavastaja ja puvustaja Inkeri Kauppinen, joka osaa nauraa myös itselleen ja tehdä huumoria itsestään. Kaikki alkoi Kauppisen (s. 1933) kotikylällä Kerimäellä, jossa järjestettiin usein iltamia. Niihin kehitettiin hupailuja ja lyhyitä näytelmiä. – Jo lapsena pääsin mukaan iltamiin, kun änkesin mukaan ohjelmiin. Kouluaikana olin mukana näytelmissä ja kirjoittelin sketsejä ja pidin tietokilpailuja. Heikon näköni takia en päässyt opiskelemaan lastenhoitajaksi. Kävin näkövammaisten ammattikoulun käsityölinjan, joka kesti kolme vuotta. Koulussa perustettiin heti oppilaskunta ja ryhdyimme järjestämään illanviettoja, joihin sai tulla koulun ulkopuolisiakin. Taas tarvittiin ohjelmaa ja näytelmiä ja minä kirjoitin, kertoo Inkeri Kauppinen. Juttuja pöytälaatikossa Ideat Inkeri saa kuulemistaan vitseistä tai lehdistä luetuista jutuista. – Kun Mäntyharjulla oli raiskattu nainen, käänsin jutun toisin päin. Neljä naista ajatteli kostaa eli raiskata junassa miehen. Mutta hänet hylättiin, kun junaan tuli toinen nätimpi. Ensimmäinen mies nosti sitten syytteen meitä ilotyttöjä vastaan. Tämä Oikeusjuttu-näytelmä päättyi niin, että kanteen nostanut mies ja tuomari lähtivät yhdessä ilotyttöjen matkaan. Näytelmä etenee niin, että oikeudessa tuomarin kysymyksiin vastattiin laulamalla jokin asiaan sopiva laulunpätkä. –Toinen oikeudenkäyntijuttu oli viinankeitosta ja elatusmaksujen maksamatta jättäneestä miehestä. Lehtijutusta sain senkin aiheen. Sketseihin laitan lauluja mukaan, niin ei tule yksitoikkoisia. Inkerillä on monta valmista juttua pöytälaatikossa. Jos Vuosaaren Eläkkeensaajien näytelmäkerholle ei löydy Inkerin kätköistä sopivaa esitettävää, otetaan jonkun toisen tekemä teksti. Sitä sitten sovitetaan, lyhennetään ja jotain lisätäänkin. Siihen pitää saada tekijältä lupa. Mielellään tekijät yleensä suostuvat. Onhan se mainosta myös näytelmän kirjoittajalle. Muutokset teksteihin tekee tarvittaessa näytelmän ohjaaja, joka myös ehdottaa roolijaon. Vaatteita etsimme komeroistamme ja kirpputoreilta. Peruukkeja on ostettu muutama ja jotain vaatteita on lainattu toiselta näytelmäkerholta. Yhdistyksen ompelukerho auttaa vaatteiden muokkauksessa tai tekemisessä, kertoo Inkeri Kauppinen. Ei tähtiä eikä tähtien varjoja – Meillä on kiva porukka. Esitimme Veteraanien kulttuurikilpailuissa toista vuotta sitten esityksen nimeltä Muotinäytös. Sukkapukuun laitettiin sukka kiinni hakaneuloilla, saatiin sukkapuku. Kotelomekkoon kiinnitettiin pahvikoteloita. Meillä oli morsiamena mies, vaikka tekstissä puhuttiin morsiamen ampiaisvyötäröstä. Inkeri kertoo, että ensin pidetään kolme neljä kertaa lukuharjoitukset eli käydään tekstiä läpi. Niiden jälkeen mennään asemiin, eli kuvitellaan olevamme näyttämöllä. – Koska olemme jo ikäihmisiä, tekstin ulkoa oppiminen on vaikeaa. Alkuun harjoitellaan kerran viikossa, ennen ensi-iltaa useammin. Pyrimme hyvin vähäiseen lavastukseen, kun ei ole tilaa eikä näyttämöä käytössä. Inkeri myöntää, että ensi-ilta aina jännittää. Hän korostaa sitä, että kaikki tehdään yhteistyönä, ei ole tähtiä eikä tähtien varjoja. Jos näytelmä menee hyvin, näyttelijöitä kehutaan, ja jos menee huonosti, se on ohjaajan syy. Pyritään korjaamaan virheet. – En ole mikään ammattiohjaaja vaan innokas harrastaja. Kerran laskin, että olen saanut elämäni aikana tehdä teatteria 30 ohjaajan kanssa, ehkä on jotain ryysyihin tarttunut. Siitä pidän kiinni: jos on tullut mukaan näytelmään, niin ei kesken saa jäädä pois. Inkeri tuli näytelmäkerhon jäseneksi keväällä 2006. Ensimmäinen sketsi oli nimeltään Köyhän perheen joulu. Sen kirjoitti Inkerin ystävä Marjatta Ahokas. Vuosaaren Eläkkeensaajien näytelmäkerho on esittänyt myös kaksi Kirsti Koivulan näytelmää. – Niitä on vähän soviteltu meille mieleisiksi. Tulevassa joulujuhlassa on tarkoitus esittää näytelmä Riku ja Kielo viettävät joulua. Syksyyn 2014 mennessä olen tehnyt 14 eri juttua, niistä enin osa on sketsejä. Joulu- ja kevätjuhlissa ei voi kovin pitkiä juttuja olla, kun on muutakin ohjelmaa, kertoo Inkeri Kauppinen. Liisa Söderholm Vuosaaren Eläkkeensaajat Inkeri Kauppinen on ehtinyt olla monessa mukana. ”Jo lapsena pääsin iltamiin mukaan aikuisten kanssa”, hän kertoo. Vuosaaren Eläkkeensaajien näytelmäryhmä esiintymässä, vas. Inkeri Kauppinen. Menossa on tällä kertaa näytelmän Oikeusjuttu laulukohtaus. Keskellä tuomari, sivuillaan ”ilotytöt” ja syytetty mies nolona taustalla. Kuva: Ulla Wallinsalo. Tule hyvälle tuulelle! KESÄLOMA 5 vrk............ alk. Aamiaismajoitus 209€ Voimassa 31.8.2015 saakka. hlö/2hh ELORIEHA 19.-23.8.2015 Syksyn Teatterilomat 1 vrk 67€ alk. hlö/2 hh aamiaismajoitus Sis. lipun Varkauden teatteriin. 4 vrk..............alk. 250€ Puolihoito hlö/2hh Sis. puolihoidon ja Eloriehan ohjelman. Tarkempi ohjelma www.kuntoranta.fi Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi JOOGA-, VENYTTELYJA RENTOUTUSKURSSI 4 vrk ...... alk. 259€ 21.-25.10.2015 Puolihoito hlö/2hh Sis. puolihoidon ja kurssin ohjelman. Tutustu tarkempaan ohjelmaan osoitteessa www.kuntoranta.fi Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.fi 8 edunvalvonta Kokonaisjäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Liitto palauttaa osan jäsenmaksutuloista piirijärjestöille maksettavina koulutus- ja matkaavustuksina. Edellisen kerran liiton osuutta korotettiin vuonna 2008. Eläkkeensaajien Keskusliiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimia eläkkeensaajien edunvalvojana sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi, luoda edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kannustaa itsensä jatkuvaan kehittämiseen kautta koko elämänkaaren sekä tarjota mahdollisuuksia monimuotoiseen kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Liitto tuottaa osaamisresursseja yhdistyksilleen ja yhdistykset tuottavat palveluja jäsenilleen. Kaikkea tätä tehdään Raha-automaattiyhdistyksen tuella sekä liiton osuudella jäsenmaksutulosta. Mitä kaikkea liitto sitten tuolla jäsenmaksulla tarjoaa? ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 Keskusliiton osuus jäsenmaksusta 8 euroa vuodessa Mitä sillä saat? EKL päätti vuoden 2014 liittokokouksessaan äänestyksen jälkeen liiton jäsenmaksuosuuden nostosta vuoden 2015 alusta kahdella eurolla, 6 eurosta 8 euroon. Perusteena oli jäsenistön toive, että liiton edunvalvontaa tehostettaisiin entisestään palkkaamalla liittoon sosiaalipoliittista asiantuntemusta. Muu osuus yksittäisen jäsenen jäsenmaksusta jakautuu oman yhdistyksen ja piirijärjestön kesken ja niiden toimintaan. n Edunvalvonta Pitkäjänteinen edunvalvontatyö on asia, josta EKL voi olla ylpeä. Liiton saavuttamia voittoja vuosien varrella ovat mm. parannukset työkyvyttömyyseläkeläisten asemaan vuonna 2009, korjaukset eläkkeensaajien verotukseen vuosina 2008 ja 2009, korjaukset perustulovähennykseen, tasokorotukset kansaneläkkeisiin sekä kuntakalleusluokituksen poisto vuonna 2008. Deflaation kansaneläkkeitä alentava vaikutus torjuttiin vuoden 2010 alusta. Samana vuonna oltiin varmistamassa postin päiväkannon jatkuminen yli 75-vuotiaille kansalaisille. Viimeisimpinä saavutuksina mainittakoon vanhuspalvelulain aikaansaaminen ja sitä kautta saadut vanhusneuvostot kaikkiin kuntiin. Lisäksi yli 65-vuotiaat kalamiehet ja -naiset voivat edelleenkin jatkaa harrastustaan ilman kalastuksenhoitomaksua. EKL kuuluu yhtenä jäsenenä kuudesta valtakunnallisesta eläkeläisjärjestöstä koottuun EETUun, Eläkeläisliittojen etujärjestöön, jonka työllä on suurta vaikuttavuutta edunvalvonnan saralla. Rivijäsenkin voi vaikuttaa siihen, mitä asioita EETU lähtee ajamaan, sillä sen jäsenjärjestöjen luottamusjäsenet on koottu demokraattisesti ns. kenttäaktiiveista. Lisäksi EKL:n toimistolla otetaan ilomielin vastaan tietoja eläkkeensaajia koskevista epäkohdista. Tämän vuoden alussa EKL teetti eduskuntavaaliesitteen, johon on listattu liiton tavoitteet eduskuntakaudelle 2015–2017. Esitteen avulla liitto tuo esille ja alleviivaa asioita, jotka ovat tärkeitä maamme ikäihmisille. Tavoitteena tietysti on, että maan hallitus ottaisi ne huomioon. EETU ry tapasi hallitustunnustelija Juha Sipilän joukkoja juuri ennen hallitusohjelman laatimisen aloittamista ja toi tapaamisessa esille omia kantojaan. sia kursseja, järjestötoimintaan perehdyttämisestä tietokonekursseihin ja kuorokursseista muistikursseihin. Niihin pääsee mukaan hyvin kohtuullisin kustannuksin. Koska EKL on Työväen Sivistysliitto TSL:n jäsen, voivat jäsenjärjestömme hakea TSL:ltä tukea koulutuksiinsa. tustarjous ympäri Suomen sijaitsevissa Rantasipi-kylpylähotelleissa ja Cumulus-hotelleissa sekä ruokailutarjous niiden ravintoloissa majoituksen yhteydessä. Majoituksen vuorokausihinta 2 hengen huoneessa aamupaloineen alkaen 20 euroa. n Eläkkeensaaja-lehti n Projektit Liiton jäsenyhdistysten jäsenillä on mahdollisuus osallistua liiton projekteihin halunsa mukaan. Tällä hetkellä käynnissä on Elinvoimaa ja Verkosta virtaa! -projektit. Liiton projektitoimintaa kehitetään koko ajan. Liiton neuvottelemat muut rahanarvoiset jäsenedut wjäsentarjous kotimaan hos- Jokainen jäsenmaksun maksanut saa kotiin kannettuna 7 kertaa vuodessa ilmestyvän Eläkkeensaaja-lehden. Se on henkilökohtainen, jäsenmaksuun kuuluva jäsenetu. Rahaksi muutettuna pelkästään tämä etu vie huomattavan osan liiton jäsenmaksun osuudesta. Eläkkeensaaja-lehti on tehtyjen kyselyjen mukaan jäsenkunnan keskuudessa erittäin pidetty. Tallink Siljan risteilyetu- wkortti yhdistysten uusille jäsenille. Etukortilla saa ko- Suomen Hostellijärjestön tellien majoitushinnoista. Järjestö tarjoaa mahdollisuuden hankkia ulkomailla tarvittava kansainvälinen hostellikortti alennettuun hintaan. Kylpylähotelli Levitunturin wjäsentarjoukset. Kuluttaja-lehti erittäin edul- wliseen jäsenetuhintaan 26 euroa/vuosi. Eduista voi lukea lisää n Jäsenalennus Rajaniemen ko 4 hengen hytin käyttöön- www.elakkeensaajat.fi >> jä- lomakeskuksen lomahinnoista Jäsen saa alennuksen liiton Virroilla sijaitsevan Rajaniemen lomakeskuksen hinnoista ja voi lomailla ”omassa paikassa” erittäin edulliseen hintaan. sä Päivä Tukholmassa -risteilyllä 40 euron hintaan. Mukaan voi siis ottaa halutessaan myös ystäviä. Vaihtoehtoisesti etukortin voi käyttää Turku-Tukholma -välillä 23 tunnin risteilyllä 15 euron hintaan/hytti. n Koulutus Osuuskunta Tradekan ja Restelin tuen mahdollistama erittäin edullinen majoi- Liitto järjestää jäsenistölleen laajan kattauksen erilai- w senedut Kilpailuja, suurtapahtumia, seminaareja EKL järjestää valtakunnallisia kilpailuja erilaisissa liikuntalajeissa muun muassa onginnassa ja pilkissä, hiihdossa, bocciassa, frisbeegolfissa, lentopallossa ja shakissa. Jäsenistö voi myös osallistua edullisesti suurtapahtumiin: viime vuosina EKL-väkeä on kokoontunut mm. liiton 50-vuotisjuhlallisuuksiin ja liittokokoukseen sekä kulttuuriristeilyille. Tulossa on suuri edunvalvontaristeily, joka toteutetaan marraskuussa kahden perättäisen risteilyn laajuisena. Yhteistyössä Työväen Urheiluliitto TUL:n kanssa järjestetään Veteraanien kulttuurikilpailut joka toinen vuosi. Mitä suurempi EKL:n jäsenmäärä on, sitä suuremmat ovat myös vaikutusmahdollisuutemme edunvalvonnassa. Uusia jäsenetuja neuvoteltaessa jäsenmäärämme koolla on väliä. Vuosi 2016 tulee olemaan suuri jäsenhankintakampanjavuosi. Toivottavaa olisi, että EKL:n piirijärjestöt ja yhdistykset ottavat tulevan kampanjan huomioon ensi vuoden toimintasuunnitelmissaan. Liitto tulee osaltaan tukemaan kampanjan toteuttamista. Timo Kokko edunvalvonta 9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 Palveleva henkilökunta EKL:n henkilökunta on olemassa jäsenistöään varten. Viime vuoden lopussa selvitettiin jäsenistömme kantoja siihen, ovatko ne kokeneet hyötyvänsä liiton toiminnasta. Voi hyvin mielin todeta, että piirijärjestöt ja jäsenyhdistykset ovat erittäin tyytyväisiä liiton toimintoihin ja ovat kokeneet hyötyvänsä niistä. Alla muutamia poimintoja kyselyn vastauksista. Arvosteluasteikko 1–5. Liiton koko henkilöstö Liiton työntekijät asiantuntevia Liiton työntekijät motivoituneita Liiton työntekijät yhteistyökykyisiä Arvosana 4,32 4,35 4,43 Osaamisalueet: Jäsenyhdistysten tukeminen Arvosana Asiantuntemus4,40 Yhteistyökyky4,33 Laatu4,21 Edullisuus4,02 Hyödyllisyys4,36 EdunvalvontaArvosana Asiantuntemus4,48 Yhteistyökyky4,31 Laatu4,23 Edullisuus3,99 Hyödyllisyys4,36 KoulutustoimintaArvosana Asiantuntemus4,34 Yhteistyökyky4,24 Laatu4,16 Edullisuus3,96 Hyödyllisyys4,25 JärjestötoimintaArvosana Asiantuntemus4,38 Yhteistyökyky4,26 Laatu4,16 Edullisuus3,96 Hyödyllisyys4,28 ProjektitoimintaArvosana Asiantuntemus4,28 Yhteistyökyky4,24 Laatu4,15 Edullisuus4,06 Hyödyllisyys4,24 EKL:n valtuusto 23.4.: EKL vaatii pikaisia toimia eläkeläisköyhyyden purkamiseksi Valtiontalouden kuntoon saattamisen lisäksi Eläkkeensaajien Keskusliiton valtuusto vaatii huhtikuisessa julkilausumassaan uuden eduskunnan kiinnittävän erityishuomiota kolmeen ikäihmisiä kaltoin kohtelevaan asiaan: eläkeläisköyhyyteen, palveluiden parantamiseen ja omaishoidon lainsäädännön ottamiseen työn alle. – Kun katsotaan toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien määrää, eläkkeensaajat ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Suomessa erityisenä ongelmana on yksinasuvien, erityisesti naisien, suuri määrä. Myös maksuhäiriöisten yli 65-vuotiaiden määrä on 14 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi on toteutettava oma toimenpideohjelma, sanoi EKL:n valtuuston puheenjohtaja Arja Ojala. EKL:n valtuusto oli kutsunut asiantuntijavieraaksi Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtajan Marja Tuomen kertomaan ajankohtaisesta asiasta, omaishoidon asioiden tilasta. Laki omaishoidon tuesta tulee uuden eduskunnan käsittelyyn heti ensimmäisten uusien asioiden joukossa ensi syksynä. – Suomessa noin 1,2 miljoonaa ihmistä auttaa läheistään. Heistä pääasiallisia auttajia on noin 350 000, ja raskasta omaishoitotyötä tekee noin 60 000. Haluamme edistää omaishoitoa siksi, että tuen hakijat ovat asuinkunnasta riippuen keskenään eriarvoisessa asemassa, kertoi Tuomi. LomatoimintaArvosana Asiantuntemus4,11 Yhteistyökyky4,12 Laatu4,02 Edullisuus3,84 Hyödyllisyys4,06 Ulla Wallinsalo EKL:n vaatimukset pähkinänkuoressa ToimistopalvelutArvosana Asiantuntemus4,50 Yhteistyökyky4,43 Laatu4,34 Edullisuus4,18 Hyödyllisyys4,41 Eläkkeensaaja-lehtiArvosana Asiantuntemus4,47 Yhteistyökyky4,27 Laatu4,34 Edullisuus4,37 Hyödyllisyys4,48 Hänen mukaansa oikeus omaishoitajan vapaisiin ei nykyisellään toteudu. Lisäksi kunnat voivat irtisanoa omaishoidon sopimuksia, jos kunnan rahat loppuvat. Tämä taas johtuu siitä, että kunnat alibudjetoivat omaishoidon kustannukset. – Omaishoitajat onkin saatava alusta asti mukaan palvelujen suunnitteluun, nyt oikea palvelu ja tarve eivät kohtaa, sanoo Tuomi. – Laitoshoidon purkaminen vanhuspalvelulain mukaisesti edellyttää kaiken kotona annettavan hoidon kehittämistä ja lisäämistä. 470 miljoonan euron sijoitus sopimusomaishoitoon tuottaisi jo vuonna 2020 noin 1,5 miljardin euron nettosäästö julkisissa sosiaali- ja terveysmenoissa, muistutti Ojala. EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten linjasi omassa esityksessään liiton tulevia suuntalinjoja ja varapuheenjohtaja Simo Paassilta kertasi liiton viime vuoden toimintaa. Valtuuston julkilausuma painotti voimakkaasti eläkeläisköyhyyteen puuttumista. Alla Käpylän työväentalon sali. n kansaneläkkeeseen tasokorotus, nostettava takuueläkkeen tasolle n sote-uudistusta jatkettava välittömästi n omaishoidon lainsäädäntö heti työn alle ja tuen maksatus Kelalle n yhdenvertainen oikeus ikääntyneiden palveluihin; kuntoutus kunniaan Jäsenkunnan odotusarvo toiminnoista oli myös korkealla tasolla. Näin ollen myös parantamisen varaa on tulevaisuudessa. Liitto on olemassa jäseniään varten. PRO Seniorit huolissaan ostovoiman alenemisesta Ammattiliitto PRO Seniorit ry pitää tärkeänä, että taitetusta indeksistä asteittain luovutaan ja että eläkeindeksin leikkaus kompensoidaan eläkeläisille täysimääräisesti, koska sillä on kerrannaisvaikutus tuleviin eläkekorotuksiin. – Myös eläketulon verotus oikaistava samalle tasolle palkkatulon verotuksen kanssa. Eläketulon verotus ei saa olla millään tulotasolla palkkatulon verotusta kovempaa, sanoo puheenjohtaja Markku Pynnönen. Eläketulon verotuksen tekee kovemmaksi eläkeläisiltä perittävä työeläkemaksu veroluonteisena maksuna, joka on mielestämme epäoikeudenmukainen. Tästä epäkohdasta on luovuttava viimeistään siinä vaiheessa, kun palkansaajilta perittävä työeläkemaksu ei vähennä eläkepalkkaa. Se tapahtuu vuonna 2017 eläkeuudistuksenyhteydessä. PROn senioreiden mielestä tulevassa sote-uudistuksessa on ikääntyville henkilöille turvattava yhtäläi- set, tasa-arvoiset ja toimivat mahdollisuudet saada sote- ja muut lähipalvelut riittävän läheltä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Ammattiliitto PRO seniorit on ammattiliitto PRO ry:n valtakunnallinen jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 23 000 jäsentä. PRO Seniorit on myös Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisöjäsen. Ammattiliitto Pro Seniorit ry: Puheenjohtaja: Markku Pynnönen Varsinaiset jäsenet: Veli Koskinen, Vilho Miettinen, Keijo Weman, Leena Laitila, Hannu Lemström, Leena Uusitalo ja Pertti Helin. Lisätietoja: Ammattiliitto PRO Seniorit ry, puh. 0500 245 527 www.proseniorit.profiili.fi/ 10 edunvalvonta EKL-tiedote 18.5.: Kotitalousvähennys myös vähävaraisten eläkkeensaajien käyttöön Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry pitää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran 15.5. tekemää avausta kotitalousvähennysjärjestelmän kehittämiseksi kiinnostavana. Ehdotuksen mukaan myös kaikkein pienintä eläkettä saavat voisivat päästä järjestelmän piiriin. w Nykyään tämä ei ole mahdollista, koska vähennys tehdään verosta, ja kaikkein pienintä eläkettä saavat eivät veroja maksa. – Sitran esitys avaisi toteutuessaan uusia mahdollisuuksia kotitalousvähennyksen käyttöön. Se saattaisi myös osaltaan tukea sitä tavoitetta, että omassa kodissa asuminen pitempään olisi mahdollista entistä useammalle eläkkeensaajalle tulevaisuudessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Sitran ehdotuksessa 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Lisäksi palvelujen ostoon an- nettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Jos maksetut verot ovat vähennykseen oikeuttavaa summaa pienemmät, verosta vähentämättä jääneen osan saisi suorana tukena. Tällöin kyseessä olisi rahallisella tuella täydennetty kotitalousvähennysmalli. Ehdotetun mallin mukaan myös pienituloiset pystyvät hyödyntämään uudentyyppistä kotitalousvähennystä – toisin kuin nykyisessä järjestelmässä. – Eläkkeensaajien Keskusliitto on nostanut esille Suomessa vallitsevan laajan eläkeläisköyhyyden. Olisiko Sitran mallista apua tähän ongelmaan? Köyhyysongelma on niin laaja ja vaikea, että kaikki keinot sen helpottamiseksi ovat tervetulleita. EKL:n mielestä Sitran esitykseen tulee suhtautua ennakkoluulottomasti ja selvittää sen vaikutukset ja toteuttamismahdollisuudet, jatkaa puheenjohtaja Hellsten. EKL-tiedote 28.5.: Eriarvoistaminen ja tuloerot lisääntyvät saajista. Jo aiemmin toteutetut energiaveron korotukset ovat tutkitusti kohdistuneet eniten maamme eläkkeensaajiin. Heidän menonsa ovat nousseet viime vuosien aikana ylivoimaisesti eniten. Sosiaali- ja terveydenhuollosta tavoitellut säästöt, muun muassa palvelusuunnitelman laadintavelIndeksijäädytys, Kela- vollisuuden vähentämiseletuuksien heikentäminen, lä (vanhuspalvelulaki 5 §) sähkö-, kiinteistö- ja lämmi- sekä tehostetussa palvelutyspolttoaineverojen koro- asumisessa ja vanhainkotukset sekä palvelumaksujen deissa olevan henkilöstön nostot iskevät kipeimmin juu- vähimmäismäärän pienenri pienituloiseen väestön- tämisellä, ovat mielestämosaan. Kun edellä mainittu- me ikäihmisiä ja sairaita haljen verojen kompensoimisek- ventavia. Hallituksen aikomus kesi pitäisi tehdä parannuksia eläkkeensaajien asumistu- ventää ansiotulojen verokeen, on hallitus nyt päinvas- tusta vain työtulovähennystä painottaen osoittaa, että toin sitäkin heikentämässä. Nyt olisi ehdottomasti pi- hallitus arvostaa maan eläktänyt päättää kansaneläk- keensaajat kakkoskastiin. keen tasokorotuksesta. LuEläkkeiden ostovoima on vattu takuueläkkeen koro- maan taloudelle aivan yhtä tus ei kerta kaikkiaan riitä tärkeää kuin palkansaajien ja se kohdentuu vain todel- ostovoima. Edellytämme, la pieneen osaan köyhyys- että eläkkeensaajien eläkerajan alla elävistä eläkkeen- tulovähennystä muutetaan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on harmistunut siitä, että maan uuden hallituksen tekemät päätökset tulevat lisäämään kansalaistemme eriarvoisuutta. Tehdyt leikkauspäätökset kohdistuvat eniten pienituloisiin eläkkeensaajiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. w ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 Vanhusneuvosto – toiveiden tynnyri? Seuraamme vielä muutamassa numerossa kahden eri vanhusneuvoston työskentelyä. Toinen vanhusneuvosto on Utajärvellä ja toinen Kouvolassa. Utajärvellä tilanne on muuttunut. KYSYMYKSET 1. Jääkö sidosryhmien informointi (viranhaltijat, luottamushenkilöt, kunnan/ kaupungin viestintä) pelkkään pöytäkirjan jakamiseen vai viestitäänkö ko. tahoja muillakin tavoin? 2. Miten vanhusneuvostotyön jalkautuminen näkyy loppuvuodesta yhteistyökäytännöissänne? 3. Miten paikallinen/oma EKL-yhdistyksesi vie vanhusneuvostossa ilmenneitä asioita ja päätöksiä tiedoksi eteenpäin, jäsenistölle? 4. Näkyykö puoluepolitiikka vanhusneuvostonne kokouksissa? Miten? Tarvitaanko sitä? KOUVOLAN KAUPUNKI Kouvolan vanhusneuvoston jäsen Aulis Forssell Kuusankoskelta: 1. Tietoa lähtee muillakin tavoin kuin kokouspöytäkirjoista. Virkamiesesittelijä vierailee joka kokouksessa. Tasoon voidaan olla tyytyväisiä. 2. Olemme kokoontuneet noin joka toinen kerta jossakin kaupungin toimintapisteessä. Samalla olemme perehtyneet kyseisen toimipisteen sisältöön ja toimintatapoihin. 3. Itse informoin näistä asioista omissa kerhoissamme, mm. torstaikerhossa ja johtokunnan kokouksissa. Kymen piirihallituksessa keskustelemme myös piirimme muiden EKL-yhdistysten edustajien kanssa, ja heidän kauttaan välittyy tietoa tilanteesta koko piirin alueelle. 4. Varsinaisesti puoluepolitiikka ei näy. Se on lähinnä taustalla. Politiikkaa ei myöskään itsetarkoituksena tarvita. Joillekin eläkkeensaajien koko tilanne ei ole hahmottunut. Peruseläkeläisen tilanne ei ole reaalisessa tiedossa. - Timo Nyberg samassa suhteessa kuin hallitusohjelmassa on kaavailtu muutettavan palkansaajien työtulovähennystä. Emme hyväksy palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen eriarvoistamista. Eläkkeensaajille tulevien indeksitarkistusten asettaminen pelinappulaksi työmarkkinaneuvotteluihin on erittäin halveksittavaa. Hallitus uhkaa, että mikäli työmarkkinajärjestöt eivät hy- UTAJÄRVEN KUNTA Muuttunut tilanne: Utajärven kunnanhallitus päätti 17.3.2015, että kunnan vanhusneuvoston tehtävät yhdistetään Ikäihmisten valmistelutoimikuntaan. Tällä halutaan pienessä kunnassa tehostaa toimintaa ja välttää päällekkäistä työtä. Ikäihmisten valmistelutoimikunta on kunnan uuden hallintomallin mukainen valmistelutoimikunta, jonka tehtävä on tehdä ehdotuksia ja kehittää ko. ikäryhmän palveluja ja elinoloja. – Ikäihmisten valmistelutoimikunta on tätä kirjoitettaessa ottanut vanhusneuvoston tehtävät vastaan ja jatkaa yhteistyötä edelleen kuntalaisten ja järjestöjen edustajien kanssa kuntalaisten parhaaksi. Vaikka rakenteet ovat muuttuneet, yhteistyö ihmisten välillä jatkuu ja sitä kehitetään edelleen, kertoo kunnan hyvinvointivastaava Hannele Karhu. Karhu myös vastaa kysymyksiin. 1. Ikäihmisten valmistelutoiminta perustettiin siksi, että kunnassa halutaan kuulla ikääntyneiden näkemyksiä ja väksy hallituksen yhteiskuntasopimusmallia, tekee se yhteensä miljardin euron lisäleikkaukset ja lähes 500 miljoonan euron veronkiristykset. Tässä yhteydessä puolitettaisiin myös TyEL- ja Yelsidonnaisten etuuksien ja työeläkkeiden indeksikorotukset vuosina 2018 ja 2019. Tämäkään hallitus ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että työeläkeindeksin jäädyttä- ehdotuksia. Viranhaltijoista hyvinvointivastaava on aina mukana Ikäihmisten valmistelutoimikunnan kokouksessa esittelijänä. Lisäksi pyydämme kokouksiin mukaan muitakin asiantuntijoita ja viranhaltijoita, esim. kesäkuun kokoukseen on tulossa Oulunkaaren kuntayhtymän vanhuspalvelujohtaja. 2. Ikäihmisten valmistelutoimikunta piti 2014 viisi avointa kokousta eri puolilla kuntaa, mukaan pyydettiin erityisesti ikääntyneitä. Siitä on erittäin hyvä kokemus, joten aiomme jatkaa avointen kokousten pitämistä. Haluamme kuulla kuntalaisten ajatuksia ja ehdotuksia. 3. – 4. Puoluepolitiikka ei mielestäni näy. Asioista on keskusteltu yhdessä niin paljon, että kaikilla on yhteinen tahtotila ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme työstäneet juuri yhdessä valmiiksi Aktiivinen, terve ja turvallinen ikääntyminen – Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015–2018 - asiakirjan, johon yhteiset näkemykset on koottu. misellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen juuri muuten kuin heikentävästi, kun työeläkettä saavien ostovoima vähenee. Hyödyt jäädyttämisestä menevät aivan muualle kuin valtion kassaan. Vaadimme indeksitarkistuksien tekemistä täysimääräisinä ja viime vuoden vaihteessa toteutetun jäädytyksen hyvittämistä eläkkeensaajillemme pikaisesti. edunvalvonta 11 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 4/2015 EETUn uusi hanke tukemaan eläkeläisten aktiivista kansalaisuutta EETUn katsaus vuoden 2014 toimintaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimintavuosi 2014 oli vilkas edunvalvonnallisesti ja toiminnallisesti, todettiin EETUn sääntömääräisessä kevätkokouksessa, joka pidettiin 20.5. Helsingissä eläkeyhtiö Varman tiloissa. w EETUn toimintakertomus viime vuodelta toteaa, et‑ tä Sitran rahoittama Aktiivi‑ nen ja hyvinvoiva ikäihmi‑ nen -hanke sujui suunnitel‑ mien mukaan ja hankkeen avulla EETUn vaikuttamis‑ työtä tehtiin entistä tunne‑ tummaksi muun muassa elä‑ keläisten ja kuntien päättä‑ jien keskuudessa. Vuoden aikana EETUn edustajat neuvottelivat kaik‑ kien keskeisten sidosryhmi‑ en – palkansaajajärjestöjen, europarlamentaarikkojen, eduskunnan, Kelan ja Telan – kanssa. Lisaksi yhdistyk‑ sen edustajat tapasivat muun muassa sosiaali- ja ter‑ veysministeri Paula Risikon. EETU antoi lukuisia lau‑ suntoja ja kannanottoja ja sil‑ lä oli toimintavuonna vahva edustus myös erilaisissa asiantuntijaelimissä ja toimi‑ kunnissa. Vuoden 2015 työhön on tä‑ hän mennessä kuulunut mm. EETUn ja hallitustunnusteli‑ joiden edustajien tapaami‑ nen 5. toukokuuta. EETUa edustivat Ole Norrback, Kalevi Kivistö ja Berit Dahlin. Ennen kevätkokousta osanottajat saivat kuulla Var‑ man toimitusjohtajan Risto Murron katsauksen ajankoh‑ Varman toimitusjohtaja Risto Murto (vas.) antoi EETUn kevätkokouksen osanottajille ajankohtaiskatsauksen eläke- ja talousnäkymistä. Oik. EKL:n Simo Paassilta ja Timo Kokko. Kuva: Tuomas Talvila. taisista eläke- ja talousnäky‑ mistä. Tulevaisuuden haasteet liittyvät Murron mukaan sii‑ hen, mitä suomalaisilla työ‑ paikoilla tapahtuu. Murto ko‑ rosti erityisesti työkyvyn edistämisen ja kuntoutuksen merkitystä eläkeiän noustes‑ sa. Varman eläkepalveluista vastaava johtaja Jyrki Rasi vahvisti, että kuntoutuksen merkitys on laajalti ymmär‑ retty suomalaisessa työelä‑ mässä. – Yhtiömme eläkepäätök‑ sissä näkyy selvästi, kuinka kuntoutushakemukset ovat lisääntyneet 87 prosenttia vuodesta 2007 lähtien. Työ‑ kyvyttömyyseläkkeelle siir‑ tyneiden määrä on vastaava‑ na aikana jatkuvasti laskenut, sanoi Rasi. Tuomas Talvila Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on käynnistämässä uutta hanketta nimeltään Eläkeläisten osallisuus. Hankkeen tavoitteena on tukea eläkeläisten osallisuutta verkossa, vapaaehtoistoiminnassa ja kunnan palveluissa. Käynnistämiseen liittyvät valmistelut alkavat ensi syksynä kolmella pilottipaikkakunnalla. w Hanketta on valmisteltu helmikuusta 2015 alkaen Sitran rahoituksella projekti‑ päällikkö Heini Röyskön ja EETU ry:n työvaliokunnan yh‑ teistyönä. Eläkeläisten osal‑ lisuus ‑hanke on valtakunnal‑ linen, ja se toteutuu, mikäli Raha-automaattiyhdistys myöntää sille rahoituksen. Rahoitusta on haettu vuosil‑ le 2016–2018. Toteuttamisessa on muka‑ na myös kolme pilottipaikka‑ kuntaa, jotka ovat Kuopio, Lohja ja Turku. Hankkeen käynnistymiseen liittyvät val‑ mistelut aloitetaan pilotti‑ paikkakunnilla syksyllä 2015. – Pilottipaikkakunnilla tul‑ laan toteuttamaan matalan kynnyksen osallistumismah‑ dollisuuksia. Yksi suunnitteil‑ la oleva malli on avoimet kan‑ salaisraadit, joita toteutettai‑ siin yhdessä paikallisten van‑ husneuvostojen ja EETU ry:n jäsenjärjestöjen paikallisyh‑ distysten kanssa, projekti‑ päällikkö Heini Röyskö ker‑ too. Maaliskuussa päättynees‑ sä EETU ry:n Aktiivinen ja hy‑ vinvoiva ikäihminen ‑hank‑ keessa nousi esiin eläkeläis‑ järjestöjen ja vanhusneuvos‑ tojen yhteistyön tiivistämi‑ nen, ja siihen toiveeseen py‑ ritään nyt vastaamaan. Ta‑ voitteena on myös nostaa avoin kansalaisraati konk‑ reettisemmin esille vaikutta‑ misfoorumina. Painopisteenä verkkoosallisuus Eläkeläisten osallisuus -hanke tulee sisältämään val‑ takunnallisen seminaarikier‑ tueen, jonka erityisenä pai‑ ”Eläkeläisten osallisuus -hanke tulee sisältämään valtakunnallisen seminaarikiertueen, jonka erityisenä painopisteenä ovat verkkoon siirtyvät palvelut ja niiden tulevaisuus”, kertoo EETUn uuden hankkeen projektipäällikkö Heini Röyskö. Kuva: Sakari Röyskö. nopisteenä ovat verkkoon siirtyvät palvelut ja niiden tu‑ levaisuus. – Haluamme tarjota semi‑ naarikiertueella uusinta tie‑ toa ja pohtia yhdessä osallis‑ tujien kanssa digitaalisia pal‑ veluja ikäihmisten näkökul‑ masta, sillä tulevaisuudessa julkiset palvelut, äänestämi‑ nen, kansalaisvaikuttaminen jne. siirtyvät yhä enemmän verkkoon, Heini Röyskö sa‑ noo. Seminaarikiertueella jae‑ taan myös tietoa pilottipaik‑ kakuntien parhaista käytän‑ nöistä, jotka liittyvät ikäih‑ misten osallisuuden vahvis‑ tamiseen verkossa, vapaaeh‑ toistoiminnassa ja kuntien palveluissa. Paikallisyhdistyksiltä tärkeää pohjatietoa Helmikuussa projektipääl‑ likkönä aloittanut Heini Röys‑ kö on tehnyt koko alkuvuo‑ den tiedonhankintaa hank‑ keen pohjustukseksi. – Paikallisyhdistysten toi‑ mijoiden tapaamisissa on saatu tärkeää tietoa ja hyö‑ dyllisiä näkemyksiä, hän pai‑ nottaa. Röyskö kertoo olevansa kiitollinen Lohjan ja Kotkan panokseen tiedonhankinta‑ matkoillaan ja osoittaa eri‑ tyiskiitoksensa Lohjan van‑ husneuvoston puheenjohta‑ jalle Pasi Virtaselle ja Kotkan Oloneuvokset ry:n puheen‑ johtajalle ja Kotkan vanhus‑ neuvoston jäsenelle Risto Hokkaselle. – Lämmin kiitos myös kai‑ kille, jotka tulivat keväällä jär‑ jestettyihin kuulemistilai‑ suuksiin. Oli tärkeää saada myös heidän näkemyksensä, Heini Röyskö kiittelee. Röyskö kertoo olevansa yhteydessä pilottipaikkakun‑ tien EETU ry:n jäsenjärjestö‑ jen paikallisyhdistyksiin al‑ kusyksyn aikana hankkeen valmisteluun liittyvissä asi‑ oissa. Tiina Åhlgren Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen ‑hankkeen antia 15.9.2013–31.3.2015 toteutettu EETU ry:n edellinen hanke Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen oli Sitran rahoittama, ja siihen liittyi olennaisesti Vahvat vanhusneuvostot -seminaarikiertue. Kiertueella haluttiin tehdä vanhusneuvostoja ja niiden toimintaa tunnetuksi ja löytää niille hyviä toimintamuotoja ja ‑malleja. Tavoitteena on saada vanhusneuvostot aidoksi kumppaniksi kunnille ja kuntapäättäjille. Hankkeen loppuarvioissa todettiin muun muassa, että vanhusneuvostojen po‑ sitiivinen valtakunnallinen näkyvyys on li‑ sääntynyt ja mukana olevilla ihmisillä on aito ja vilpitön halu tehdä hyvää. Ideoiden, kokemuksen ja osaamisen määrä on valta‑ va ja usko siihen, että neuvostot tekevät oikeita asioita, on projektin myötä kasva‑ nut. Kehitettävää todettiin olevan vielä mm. rahoituksessa, viestinnässä ja asenteissa. Vapaaehtoistoiminnalle tarvitaan myös ki‑ peästi apua kunnilta, esimerkiksi tilojen muodossa. Ikäihmiset kaipasivat lisäksi ar‑ kea helpottavia palveluita, ja niistä oltiin myös valmiita maksamaan. Hankkeen avulla toteutettiin myös Van‑ husneuvosto-opas, jossa esitellään muun muassa toiminnan hyviä käytäntöjä ja an‑ netaan suosituksia. Opas julkaistaan EE‑ TUn verkkosivuilla juhannukseen mennes‑ sä. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Jari Latvalahti. Tiina Åhlgren Tuomo Melinin (vas.) ja Tuomo Lähdeniemen mukaan verovähennysmalli mahdollistaa suuren joukon vanhuspalveluita, jotka tukevat itsenäistä asumista.