1. No category

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 16.9.2015
5/2015
Kuva: Petri Vallinsalo/SuomiAreena 2015
SuomiAreena houkutteli Porissa ennätysmäärän
kuulijoita keskustelutilaisuuksiin. Tavalliset kansalaiset
täyttivät penkit ennätysvauhtia: kävijämäärä
kaksinkertaistui viime vuodesta. Välillä toki huilattiin
Eetunaukiolla oluella.
n TEEMASIVUT 4–8
Matkailu
Apuvälineet
EKL: ”Eläkkeensaajan
asumistukeen ei saa
koskea!”
6
Apuvälinemessut Tampereella
5.–7.11., ota pääsylippu talteen!
Kuva: Shutterstock
13
Kuva: Ulla Wallinsalo
Kuva: Veikko Räsänen
Laajasti juttua matkailusta, mm.
Espanja ja Turkki. Entä voiko
matkailla esteettömästi?
Matti Hämäläinen
on eläkkeensaajien
luottokuski
32
n YK KÖ S M AT K AT 2 4 – 2 5
Paljon toivottu
Ystäväpalsta aloittaa
lehdessä
n PIIRIT 26–29
KUOPIO
VARSINAIS-SUOMI
2
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Näin säästöt iskevät eläkkeensaajiin
746,57 euroa kuukaudessa, joten ensi vuonna eläke nousisi 769,57 euroon. Lisäpanostuksia kohdistetaan myös
omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmiin yhteensä 85
miljoonan euron edestä.
Valtiovarainministeriö julkisti 14.8. ehdotuksensa
valtion ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma on 53,9 miljardia
euroa. Kuluvan vuoden
budjetti on 54,3 miljardia. Alijäämä kasvaisi täten
ensi vuonna 5,3 miljardiin
euroon, joka katetaan ottamalla lisää uutta nettovelkaa.
Kela-korvaukset
Hallitus aikoo puolittaa Kela-korvaukset. Puolittamalla
yksityisten lääkäripalveluiden
Kela-korvaukset säästetään 38
miljoonaa 20 miljoonan sijaan.
Puolittamalla hammaslääkärikäynnin Kela-korvaus säästöt
nousevat vastaavasti 20 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon.
Budjetissa on siis 900 miljoonan nettomääräinen säästö vuoteen 2015 verrattuna. Eläkkeensaajien Keskusliiton ja monen muunkin tahon mielestä hallituksen
säästöt kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin eläkeläisiin.
Asuntovelat
Asumistuki ja muut
säästökohteet
Esimerkiksi eläkkeensaajien asumistukea ollaan lakkauttamassa ensi vuoden
alusta siten, että he saavat
jatkossa vain yleistä asumistukea. Keskimääräinen vaikutus tukea saavalle olisi 43 euroa kuukaudessa, mutta todellisuudessa suurelle osalle
joukkoa leikkauksen vaikutukset olisivat reilusti suuremmat.
Arvioiden mukaan 47 000
tuensaajaa menettäisi 100–
200 euroa ja noin 40 000 ihmistä 50–100 euroa kuukausituloistaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että maksutuotto
kasvaa 150 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä hallitusohjelmaan kirjatuista toimista eläkeläisiä
koskevat myös indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun
suurentaminen, sähkö- ja
kiinteistöverojen sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset. Lisäksi poistetaan
ruokavaliokorvaus, jonka
määrä on tällä hetkellä sitä
saaville 23,60 euroa/kk.
Takuueläkeläiset sen sijaan saavat 30 miljoonan euron lisärahan, joka tarkoittaa
23 euron korotusta kuukaudessa. Takuueläkettä voivat
hakea ne henkilöt, joilla on
erityisen pieni eläke. Täysi
takuueläke on tällä hetkellä
Ne, joilla on vielä asuntolainaa, voivat ensi vuonna vähentää asuntolainansa koroista 55 prosenttia. Tämä on 10
prosenttiyksikköä vähemmän
kuin kuluvana vuonna.
Vaalikaudella 2016–2019
asuntolainan korkovähennysoikeutta leikataan 10 prosenttiyksikköä vuosittain. Näin ollen vuonna 2019 enää 25 prosenttia lainan koroista on vähennyskelpoista.
Verotus
Hallitus on korottamassa
työtulovähennystä 450 milj.
Suomi ei näytä sitoutuvan köyhyyden torjuntaan
E
uroopan unionin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomi
on sitoutunut vähentämään
köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten
määrää 150 000:lla vuoteen
2020 mennessä. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tämä tavoite jää
saavuttamatta. Köyhien ja
köyhyysuhan alla elävien
suomalaisten määrä tulee
päinvastoin kasvamaan.
Suhteellisella köyhyydellä
tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selvää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon. Köyhyydessä elävät
joutuvat ponnistelemaan
elääkseen normaalia elämää ja pysyäkseen edes jollain tavoin osallisina yhteis-
kunnassa. Monelta tämä ei
enää onnistu.
Euroopassa köyhyysrajan
mittana käytetään yleisesti
pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää. Jos kotitaloudella on käytettävissään
alle 60 prosenttia väestöllä
keskimäärin käytettävissä
olevasta tulosta, kotitalous
on määritelmällisesti pienituloinen eli köyhä.
Tilastokeskuksen
mukaan tämän kriteerin mukaisesti köyhiä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2013 noin
690 000. Köyhien määrä
kasvoi 55 000 ihmisellä vuodesta 2012. Jos mukaan lasketaan pienituloisten lisäksi
myös köyhyysuhan alla elävät, vuoden 2012 luvussa oli
854 000 ihmistä.
Vuoden 2013 tulonjakoti-
laston mukaan pienituloisuusraja oli maassamme
14 260 euroa vuodessa. Toisin sanoen yhden hengen
taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa
ovat alle 1 190 euroa kuukaudessa.
Kolmasosa Suomen eläkkeensaajista, kaikkiaan 461
154 ihmistä, sai vuoden
2013 lopussa alle 1 100 euron suuruista eläkettä. Alle 1
400 euron eläkettä sai 54,6
prosenttia eläkkeensaajista,
kaikkiaan 756 326 eläkkeensaajaa.
Toimeentulovaikeuksissa
olevista
kotitalouksista
eläkkeensaajat ovat selvästi
suurin
sosioekonominen
ryhmä. Suomessa erityinen
ongelma on yksinäisten
eläkkeensaajien korkea köy-
hyysriski. OECD:n vertailun
mukaan yksin asuvat eläkkeensaajat ovat keskimäärin läntisen Euroopan köyhimpiä, ja OECD:n vertailussa köyhyysasteen määritelmä on vielä lievempi kuin
EU:ssa.
Tällä hetkellä suomalaisista jo yli miljoona on 65
vuotta täyttäneitä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä
ennustetaan olevan 1,3 miljoonaa, 23 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2030 asti
ikääntyneiden osuus kasvaa
Suomessa nopeammin kuin
missään muussa EU-maassa. Myös suhteellinen köyhyys kasvaa Suomessa, ellei
asialle tehdä mitään.
Pienituloisuus on yleisintä 75 vuotta täyttäneillä. Pitkällä aikavälillä palkat kehittyvät nopeammin kuin elin-
kustannukset. Nykyisin käytössä olevan työeläkeindeksin takia pitkään eläkkeellä
oleminen lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Mitä pitempään eläkkeellä ollaan,
sitä varmemmin kuljetaan
kohti köyhyysrajaa.
Hallituksen budjettiriihi
on juuri päättynyt ja tiedämme jo, että hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin,
eikä aio antaa eläkkeensaajille samoja verohuojennuksia kuin palkansaajille. Eläkkeensaajien asumistukea aiotaan heikentää oleellisesti,
vaikka hallitus päättikin painostuksemme seurauksena
huojentaa leikkausta 30 miljoonalla eurolla. Yle-veron
hallitus päätti poistaa alle 10
300 euroa vuodessa tienaavilta. Tämä on meidään asettamiemme tavoitteiden mu-
3
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
vuonna 2016
N
eurolla vuodelle 2016. Vastaavaa korotusta hallitus ei
ole antamassa eläkkeensaajien eläketulovähennykseen.
Veronmaksajain keskusliiton mukaan 2500 euroa
kuukaudessa ansaitsevan
palkansaajan ostovoima paranee ensi vuonna seitsemän euroa kuukaudessa tähän vuoteen verrattuna.
Timo Kokko
Yhteiskuntasopimusneuvottelut
kaatuivat
Työmarkkinajärjestöjen väliset yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat torstaina 20. elokuuta. Pääministeri Juha Sipilä
esitteli maanantaina 24. elokuuta hallituksensa suunnitelmia
siitä, miten 10 miljardin suuruiseksi arvioitua kestävyysvajetta
korjataan tulevina vuosina.
Pääministerin mukaan kestävyysvajeen korjaaminen vaatii
neljän miljardin euron säästöjä sekä noin neljän miljardin euron suuruisia rakenneuudistuksia. Loput vajeesta pyritään kattamaan kilpailukyvyn parantamisella, joka taas vaatii työelämän uudistamista, palkkamalttia ja toimenpiteitä tuottavuuden kasvattamiseksi.
– Talouskasvun käynnistyminen on ensiarvoisen tärkeää. Mitä
paremmin työelämän uudistamisessa, palkkamaltissa ja tehokkuuden lisäämisessä onnistutaan, sitä vähemmän joudumme tekemään lisäleikkauksia valtion menoihin ja toteuttamaan veronkorotuksia, Sipilä sanoi.
Pääministeri Sipilä tuo hallituksen suunnitelman kilpailukyvyn
parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona
syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että lait
on hyväksytty viimeistään kesäkuussa 2016.
TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO
kainen päätös.
Eläkkeensaajia kurjistavat myös muun muassa Kela-etuuksien heikentäminen, sähkö- ja kiinteistöveron nousu, lämmityspolttoaineen veronkorotus sekä
palvelumaksujen nostot.
Ne iskevät kipeimmin juuri
pienituloisiin.
Toteutuessaan hallituksen leikkaukset vesittävät
EU-sitoumukset,
joihin
Suomi on sitoutunut Eurooppa 2020 -strategiassa.
Olen saanut valtavan
määrän tyrmistynyttä palautetta maan hallitusohjelmaan liittyen. Toisaalta
taas myös ymmärretään,
että vaikeassa taloustilanteessa on kaikkien ryhmien
kannettava kortensa kekoon valtion säästötalkois-
sa. Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus ei ole saanut
ymmärrystä keneltäkään.
TNS Gallupilla teettämämme tutkimuksen mukaan
leikkausta vastustaa koko
Suomen kansa.
Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen tulisi pitää visusti mielessä säästölistoja tehdessä. Nyt näyttää siltä, että toteutuessaan
hallitusohjelma vain kasvattaa eriarvoisuutta, ja leipäjonot maassamme pitenevät.
Niin muuten, Itä-Suomen
yliopiston
tutkimuksen
mukaan leipäjonoissa on jo
nyt eniten eläkkeensaajia.
MATTI HELLSTEN
päätoimittaja, chefredaktör
Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja
Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande
PÄÄKIRJOITUS
Vastakkainasettelun
aikako ohi?
Är motsättiningarnas
tid förbi?
Parin viime vuoden aikana on käyty keskustelua siitä, onko Suomi sopimusyhteiskunta
vaiko ei. Paria poikkeusta lukuun ottamatta
puheenvuorot ovat olleet sen suuntaisia,
että on. Ja että sopimisen kulttuuri on ollut
Suomen vahvuus ja että siitä tulisi pitää
kiinni. On korostettu sen olevan erityisen tärkeää vaikeina aikoina.
Under de senaste två åren har man fört
diskussioner om det, att är Finland ett avtalssamhälle eller inte. Förutom ett par undantag har talen gått i den riktningen, att vi är
ett avtalssamhälle. Och att avtalskulturen är
en styrka för Finland och att vi bör hålla fast
vid den. Man har betonat att den är mycket
viktig under svåra tider.
T
änä päivänä varmasti kaikki ovat sitä
mieltä, että Suomi on vaikeassa tilanteessa. Miten on käymässä sopimisen
kulttuurille? Hallituksen ”rankaisulista”
yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta on nyt
julkaistu. Sellaisenaan se ei kosketa suoraan
eläkkeensaajia. On kuitenkin syytä pelätä
listan välillisiä seurauksia, joihin törmätään
runsaan vuoden kuluttua. Silloin voidaan olla
sellaisessa myrskyssä, että laineet koskettavat
myös eläkkeensaajia.
Meitä koskettaa nyt ja tässä hallituksen koko
ajan tarkentuvat leikkaukset. Niitä tulee
montaa eri kautta. Asuminen on kuitenkin se
asia, joka koskee kaikkein kipeimmin eläkkeensaajia. Asuminen kallistuu monella tapaa.
Yksi on kuitenkin yli muiden – eläkkeensaajan
asumistuen poistaminen.
Jos hallitus toteuttaa sen aikaisempien
päätöstensä mukaisesti, se saattaa monen
eläkkeensaajan talouden täysin mahdottomaan tilanteeseen. Pahimmillaan asumistuki
pienenee lähes 200 euroa kuukaudessa.
Asumistuen saaja on vielä usein pelkän
takuueläkkeen varassa. Tällaista tulonmenetystä ei voi mitenkään korvata säästämisellä.
On kuultu jopa sanottavan, että joutuu
valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.
Tällaisesta uhkaa tulla monelle todellinen
valintatilanne.
On hyvä muistaa, että Suomessa on jo
valmiiksi läntisen Euroopan suhteellisesti
suurin eläkeläisköyhien joukko. Tämä joukko
tulee hallituksen leikkauspolitiikan ansiosta
merkittävästi kasvamaan. On joskus sanottu,
että sivistysvaltion tuntee siitä, miten se
kohtelee ikäihmisiään! Onko tarkoitus
nöyryyttää eläkkeensaajia ja pakottaa heidät
käymään kuukausittain toimeentulotukiluukulla? Jos tämä on tarkoitus, keinot ovat tosi
tehokkaat.
EKL pitää eläkkeensaajien suurimpana
ongelmana eläkeläisköyhyyttä. Asia suorastaan huutaa korjaamista. On totta, että
taitettu indeksi koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja sille on varmasti tehtävä jotakin. Se ei
kuitenkaan ole lääke eläkeläisköyhyyden
poistamiseen. Koko indeksirakennetta on mietittävä uudelleen niin, että se huomioi pientä
eläkettä saavat nykyistä paremmin. Vaikka
rahaa ei ole, alimpia eläkkeitä on keinolla tai
toisella voitava nostaa nykyiseltä tasoltaan.
Kysymys on kuitenkin aina viime kädessä
arvovalinnoista.
I
dag är säkert alla av den åsikten, att Finland
är i en svår situation. Hur kommer det att
gå för avtalskulturen? På grund av att
samhällsavtalet föll har regeringen ny
publicerat en ”strafflista”. Som sådan berör
den inte direkt pensionstagarna. Det finns
dock en anledning att frukta listans indirekta
följder, som vi stöter på inom ett år. Då kan vi
vara i en sådan storm, att vågorna också berör
pensionstagarna.
Vi berörs redan nu hela tiden av regeringens
specifierade nedskärningar. De kommer
många från olika håll. Boendet är dock det
ärende, som berör allra värst pensionstagarna. Boendet blir dyrare på många sätt. En sak
är dock över de andra – avlägsnandet av
bostadsbidraget för pensionstagare.
Ifall regeringen genomför det enligt sina
tidigare beslut, så leder det till att många pensionstagares ekonomi hamnar i en helt
omöjlig situation. I värsta fall sjunker bostadsbidraget nästa 200 euro i månaden. Den som
beviljas bostadsbidrag är oftast beroende av
garantipensionen. En sådan här inkomstförlust kan inte ersättas genom att man sparar.
Man har till och med hörts sägas, att man
måste välja, köper man mat eller mediciner.
Det här hotar att bli för många ett riktigt val.
Det är bra att komma ihåg, att Finland i
förhållande till hela Västeuropa, redan färdigt
har en relativt stor grupp av fattigdom bland
pensionärer. Den här gruppen kommer
betydligt att öka via regeringens nedskärningspolitik. Man har någon gång sagt, att ett
civiliserat land känner man till genom det, hur
de behandlar sina äldre! Är avsikten att
förödmjuka pensionstagarna och tvinga dem
att månatligen gå till inkomststödsluckan?
Om detta är avsikten, är åtgärderna verkligen
effektiva.
PCF anser att fattigdomen bland pensionärer
är det största problemet. Ärendet rent av
skriker på att bli reparerat. Det är sant, det
brutna indexet uppfattas som orättvist och
man bör säkert göra något åt det. Det är ändå
ingen medicin för att avlägsna fattigdomen
bland pensionärer. Hela indexstrukturen bör
tänkas om på nytt, så att den mer än nu tar i
beaktande dem som får en liten pension.
Fastän det inte finns pengar, bör de lägsta
pensionerna höjas på ett sätt eller annat från
den nuvarande nivån. Det är i sista hand fråga
om värden och valet av dem.
4 TEEMA: matkailu
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Eläkeläiset kokevat Turkin turvallisena lomakohteena
N
ämä kolme eläkkeensaajaa
ovat ihastuneet maahan kuitenkin ihan eri syistä. Muistutus jälleen kerran siitä, että suuri eläkeläisten joukko muodostuu erilaisista yksilöistä, eikä heitä tai heidän
tarpeitaan voi niputtaa yhden yksioikoisen määritelmän ”eläkeläiset”
alle.
Terho kertoo pitävänsä tavallisista rantalomista, mutta on hän tehnyt kaksi kiertomatkaakin, koska on
kiinnostunut Turkin historiasta ja
nähtävyyksistä.
Pirjo taas harrastaa omatoimista
matkailua, eikä tunnustaudu rantaihmiseksi. Hän haluaa ruokailla vain
periturkkilaisissa ravintoloissa ja
nähdä Turkkia myös omin päin.
Annikki suosii Turkin rantalomakohteissa ns. Suomi-paikkoja näkövammansa vuoksi. Hän arvostaa lomalla helppoutta ja turvallisuutta.
Annikki matkustaa porukassa, mutta myös yksin voi tuttuun paikkaan
tulla.
Eksoottinen Turkki – onko se sitä?
– Minua hätkähdytti aluksi se, ettei Turkki ollutkaan yhtään niin eksoottinen kuin olin olettanut. Alanyasta muodostui jo ensiloman jälkeen
suosikkikohteeni juuri siksi, että kaikki oli niin turvallisen tuntuista, sanoo Annikki.
Terho muistelee, että ensimmäisellä Turkin lomalla hätkäytti valtava kuumuus. Varjossa lämpöä oli yli
40 celsiusta, ja helle kävi kunnon
päälle.
– Loma tuli tehdyksi väärään aikaan, heinäkuussa. Nykyään lomailen Turkissa keväisin ja syksyisin,
Terho kertoo.
Eroja turkkilaisen ja suomalaisen
kulttuurin välillä eivät Annikki, Pirjo ja Terho koe Etelä-Turkissa kauheasti olevan.
– Huivipäisiä naisia näkee nykyään yhtä paljon niin Helsingin kuin
Alanyankin katukuvassa, Annikki sanoo.
Muuten ei Turkin rantakohteissa
islamilaista kulttuuria kovin paljon
näe. Kansa kaduilla on monen kirjavaa. Missä yhdellä turkkilaisnaisella
Annikki, 67, on käynyt Turkissa yli kymmenen kertaa ja Pirjo,
64, kuusitoista kertaa. Entäs sitten 70-vuotias Terho: peräti
30 kertaa. Jotain kestävää lumoa Turkissa täytyy olla!
Alanyan Beach Parkissa viihtyy. Kuva: Detur.
on huivi, seuraavalla on minihame.
– Jos aidompaa islamilaista tai
vahvemmin turkkilaista perinnekulttuuria haluaa kokea, voi lähteä rantakohteen ulkopuolelle. Itse reissasin tänä vuonna Antalyasta länteen,
koska itäisemmän Turkin alueista varoitellaan, kertoo Pirjo.
Muistutus siitä, että on muslimimaan rantakohteessa, ilmenee viidesti vuorokaudessa kuuluvana rukouskutsuna moskeijan minareetista.
– Heräsin siihen ensimmäisenä yönä viiden aikaan aamulla Sidessä.
Päätin, että tuosta aamuhetkestä tulee joka-aamuinen rituaalini. No eipä tullut, kun jo heti seuraavana yönä nukkua posotin ohi kutsun, Terho nauraa.
Lyhyt lento, hyvät hinnat
Teuvo kertoo kärsivänsä suonitukoksista ja veritulpista, joten lyhyt
lentomatka on hänelle keskeinen
matkustamisen ehto.
– Jaksan reilun kolmen tunnin lennon Turkkiin mukavasti. Tämä on yksi tärkeimmistä syistäni valita Turkki. Kanariansaaret ja Thaimaa ovat
lennon takia mahdottomia.
– Tykkään siitä, että saan palvelua suomeksi ja että ravintolan annokset ovat tuttuja. Niinpä käyn pal-
jon Suomi-ravintoloissa ja tykkään
seurustella muiden suomalaisten
kanssa. Jotkut varmaan naureskelevat, että eikö kannattaisi jäädä kotiin, Annikki kertoo hymyillen.
Pirjo puolestaan kehuu Turkin monipuolista kulttuuria ja luontoa.
– En ole saanut Turkista vielä lainkaan tarpeekseni. Se on vielä edullinen ja lyhyen lennon päässä. Jokaisella lomalla matkustan kohteesta
johonkin vähän kauemmaksi, Pirjo
summaa.
– Kappadokian kiertomatka oli yksi upeimmista kokemuksistani Turkissa. Nähtävää riitti paljon, ja matkalla tutustui muihin lomalaisiin todella hyvin. En kuitenkaan suosittele Kappadokiaa huonojalkaisille. Käveltävää on paljon, ja suuri osa alueesta jää näkemättä, ellei pysty patikoimaan tai kiipeämään, lisää Terho.
Edullisia ostoksia
Pirjo kertoo ostavansa reissuilla
nahkaa ja kultaa, laadun vuoksi. Annikille parhaita ostoksia ovat kengät
ja laukut.
– Ostan aina merkittömiä tuotteita, en merkkituotteiden väärennöksiä. Basaareissa myydään vain napapaitoja, mutta turkkilaisissa naistenvaateliikkeissä on edullisia ja tyylik-
Ryhmä on saapunut Kappadokiaan. Kuva: Detur.
käitä aikuisten naisten pukimia, kiittelee Annikki.
Jotkut lomalaiset jaksavat tinkiä
ja pitävät siitä, toiset ovat jättäneet
tinkaamisen kokonaan.
Terhoa eivät kauppojen sisäänheittäjät häiritse lainkaan.
– Kyllä ääntä maailmaan mahtuu.
Joskus sanon muutaman sanan, joskus en vastaa mitään. Koskaan en
ole saanut tylyä kohtelua, Terho lisää.
Annikin mielestä on kivaa, kun
Turkissa saa tinkimällä hyvät hinnat.
Ja kehuu olevansa halutessaan oikea ammattitinkijä, siihen ei kuulemma kielitaitoa tarvita.
Molemmat naiset kiittelevät Deturin auliita auttavaisia oppaita.
Myös hotelleissa on valinnan varaa:
on huoneistohotelleja ja perinteisiä
hotelleja, jotka sijaitsevat lyhyen kävelyn päässä keskeisiltä paikoilta.
Alanyaan vai muualle?
Terhi Alanya, Deturin palvelujohtaja, kertoo Deturin keskittyneen
Turkin matkojen tarjoamiseen jo
vuosien ajan. Hyvät paikalliset suhteet mahdollistavat sen, että hintalaatu -suhde palveluissa ja hotellien
hinnoissa on paras mahdollinen.
Deturilla on Turkin etelärannikolla monta eri kohdetta. Kohteita ovat
Antalya, Alanya, Side, Kemer, Marmaris ja Bodrum. Miten valita itselle sopiva?
– Antalya on suurkaupunki, jossa
voi yhdistää kaupunkilomailun, rantaloman ja kulttuuririennot. Antalyan alue on suuri, joten mahdollisuus törmätä toiseen suomalaiseen
lomallaan on pieni, Terhi kertoo ja
jatkaa:
– Alanya puolestaan on helppo lomakaupunki, jossa etäisyydet ovat
käveltävissä. Siellä saa palvelua halutessaan suomen kielellä. Alanyaan
on jo muodostunut pieni suomalaisyhteisö. Jos kuitenkin haluaa viettää kansainvälisempää lomaa, on
Suomi-paikat myös helppo kiertää.
Deturilla on tänäkin talvena Turkissa pitkämatkalaisia. He saapuvat
Alanyaan ja Antalyaan tammikuun
alussa ja viipyvät helmi-maaliskuulle. Yleensä sää on Etelä-Turkissa talvisinkin mukava, aurinkoisina päivinä saa jopa kivasti rusketusta. Pitkämatkalaisista muotoutuu usein oppaiden kanssa tiivis joukko, joka touhuaa erilaisia juttuja yhdessä päivittäin.
– Kappadokian lisäksi Deturilla on
kiertomatkoja myös Lykiaan, Afyoniin ja ns. Turkoosille rannikolle. Uudelta Afyonin terveyskylpylä-kiertomatkalta odotan paljon. Tämä kiertomatka kannattaa kylpylöiden ystävien kokea. Afyonin kierrolla pärjää huonompijalkainenkin, sanoo
Terhi.
Esteettömyys
Turkki ei ihan vielä ole samoilla
viivoilla Pohjois-Euroopan kanssa,
mitä tulee esteettömyyteen. Kaduilla ei joka paikassa ole madalluksia risteyksissä, joten rollaattorin tai kepin kanssa liikkuminen voi
matkailu 5
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Sevillassa riittää nähtävää vuoden ympäri kaikkina vuodenaikoina.. Kuva: Ulla Wallinsalo.
Aurinkorantoja ja suurkaupunkeja
– seniorit bussimatkalla pakkasia paossa
Osa eläkeläisistä viettää talvella pidemmän ajan etelässä. Yksi vaihtoehto on lähteä bussilla Euroopan
halki lomailemaan auringon alle.
Näin näkee paljon, tutustuu kiinnostaviin kaupunkeihin sekä ehtii
nauttia auringosta.
V
iime tammikuussa lumiräntä
saatteli matkalaiset Helsingin
Vuosaaren satamassa laivaan.
Finnlinesin laivalla mentiin ensin Saksaan, oma bussi kulki mukana. Ajomatka Espanjaan sujui moottoriteitä pitkin läpi Saksan, Luxemburgin
ja Ranskan.
Ajomatkojen aikana pidettiin sopivasti taukoja ja alkuillasta saavuimme uuteen kaupunkiin. Kolmen ajopäivän jälkeen olimme Kataloniassa,
jossa vietimme pari päivää. Tutustuimme Barcelonaan kaupunkikierroksella ja maistelimme viiniä Torresin viinitilalla, Penedèsin viinialueella, vajaan tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta.
Kataloniasta ajoimme Autopista
del Mediterráneota kohti eteläistä
Espanjaa. Matkalla näimme laajoja
viljelysalueita. Valencian alue on tunnettu hedelmistä, manteleista, viinistä ja oliiveista. Paikallinen perinneherkku on mantelimakeinen, turrón.
Välimeren rannalla sijaitsevassa
Alicantessa lomailimme viikon huoneistohotellissa. Halukkaat huolehtivat itse aterioistaan, ja osa lomalaisista oli ostanut puolihoitopaketin, johon aamiaisen lisäksi kuului
päivällinen. Alicantesta retkeilimme
lomakaupunki Torreviejaan sekä
palmupuistosta tunnettuun Elcheen.
Helmikuun alku on myös Espanjassa karnevaaliaikaa, ja Torreviejassa ehdimme nähdä pätkän karnevaalikulkuetta. Alicanten kaupunki tuli
tutuksi sekä opastetulla kaupunkikierroksella että omatoimisesti. Moni innostui vierailemaan kauppahallissa. Espanjassa kauppahallit ovat
herkullisia paikkoja, tuoreet hedelmät olivat näiden lomalaisten suosiossa.
Toisen viikon vietimme Andalusiassa, Fuengirolassa. Majoittauduimme jälleen huoneistohotelliin. Viikon
aikana tutustuimme huikeaan, vuoristossa sijaitsevaan Rondaan sekä
flamencon syntysijaan Sevillaan. Päivävierailu Gibraltarille vei meidät
hetkeksi Iso-Britannialle kuuluvalle
alueelle. Yhtenä iltana nautimme tunnelmallisesta flamencoesityksestä.
Kitaran, haikean laulun ja kopisevien korkojen säestyksellä siirryimme
ajatuksissa hetkeksi Andalusian kapeille kujille.
Retkien ohella Fuengirola tarjosi
aktiiviselle eläkeläisryhmälle sopivasti tekemistä. Päivän lämpimät hetket kuluivat hotellin piha-alueella auringosta nauttien. Paseo eli rantakatu on mukava kävelyreitti ja kohteen
tasainen maasto sopii myös liikuntaesteisille. Matkalla oli mukana pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjiä.
Osa olisi viihtynyt Fuengirolassa
pidempäänkin, ja paluumatkan koittaessa muutamat pohtivat palaavansa uudelleen pidemmäksi aikaa.
Fuengirola on suomalaiselle helppo
kohde, koska siellä saa useassa paikassa palvelua suomeksi. Matkalaiset hyödynsivät esimerkiksi suomenkielistä kampaajaa sekä suomalaisen
palvelukeskuksen Centro Finlandian
palveluita.
Andalusia ihastutti lomalaisia,
mutta kotimatka hienoine kaupunkikohteineen oli vielä edessä. Espanjan pääkaupunki Madrid oli upea kokemus. Kiertoajelu suomalaisen paikallisoppaan kanssa vei meidät suurkaupungin sykkeeseen sekä viihtyisään El Retiro -puistoon.
Pohjoisen Baskimaassa tutustuimme Bilbaoon, ja osa ehti vierailla
Guggenheim-museossa. Kun keltainen bussimme ylitti rajan Ranskaan,
totesimme kokeneemme monipuolisen annoksen Espanjaa.
Kotimatkan kohokohtia olivat vielä kaunis Pariisi, jossa koimme antoisan kaupunkikierroksen. Osa ryhmästä uskaltautui nousemaan Eiffeltorniin. Monelle melko tuntematon
Bryssel oli seuraavana ohjelmassa.
Kaupunkikierros sai hymyn huulille;
lisämakeutta päivään toivat suklaiset ostokset.
Matkalla oli mukana eläkkeensaajia, joista osa oli aiemmin viettänyt
talvella muutaman kuukauden ete-
lässä. Heidän mielestään tämän matkan etu oli monipuolisuus, mahdollisuus tutustua kiinnostaviin kaupunkeihin ja viettää aikaa aurinkoisessa
lomakohteessa. Matkalla oli mukana pariskuntia sekä yksin matkustavia, joista jälkimmäiset saivat seuraa toisistaan.
Ensi vuonna Ykkösmatkojen pitkät
matkat suuntaavat Espanjan suurkaupunkeihin ja Fuengirolan rannalle sekä Pohjois-Espanjan kautta Portugalin Albufeiraan. Kiinnostaviin
matkareitteihin sekä monipuoliseen
retkivalikoimaan voit tutustua osoitteessa www.ykkosmatkat.fi sekä syksyllä ilmestyvässä matkaesitteessä.
Halutessasi voit osittain yhdistää
kaksi upeaa matkaa ja nauttia pidemmän aikaa Andalusian auringosta.
Johanna Aaltonen
Matkanjohtaja
Turkin kohteissa
olla paikka paikoin hankalaa. Lisäksi
hotelleiden invahuoneissa voi olla
puutteita. Mutta esteettömiäkin hotelleja kohteista löytyy, esimerkkinä
Alanyassa hotelli Monte Carlo, joka on
kokonaisuudessaan suunnattu liikun-
taesteisille ja huonojalkaisille. Kappadokian kiertomatkaa ei huonosti
liikkuville suositella, Afiyonia kylläkin.
Andalusiassa appelsiinit ovat talvella mehukkaimmillaan. Kuva: Ulla Wallinsalo.
6 TEEMA: matkailu
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Hyvä kuljettaja on rauhallinen,
hyväntuulinen – ja osaa opastaa
Helsingin Asema-aukion laidalle linja-auton paikoittanut kuljettaja Matti Hämäläinen alkaa nostella häntä
odottaneen ryhmän vetolaukkuja bussin matkatavaratilaan. Kuuma elokuinen aamupäivä nostaa hien otsalle,
mutta miehen hymy ei hyydy missään kohtaa.
Hyväntuulisen supliikin ja
vuosikymmenten kokemuksen omaava Hämäläinen tekee aluksi nimenhuudon, jonka jälkeen hän vilkaisee kelloonsa ja starttaa bussin kohti Katajanokan laivaterminaalia. Auton kyljissä lukee tällä
kertaa Pekolan Liikenne.
Kyydissä on bussilastillinen aamuvirkeitä, Viroon lomalle lähteviä EKL-Matkailijoita. Ryhmä on tilannut neljän päivän reissun Pärnuun,
missä majoitutaan perinteikkään Mudaravila-kylpylän uudisrakennukseen Hedon Spa
-kylpylään, aivan liki merenrantaa, ja tehdään omalla
bussilla tutustumisia erilaisiin kohteisiin.
– Me ainakin odotamme,
että millainenhan se uusi kylpylä on! kertoo Maunulan
Eläkkeensaajien naisryhmä.
Matkalaiset purkautuvat
ulos bussista Katajanokan satamassa. Viking Linen risteilyalus on lipumassa laituriin,
lähtöön on vielä puolitoista
tuntia. Hämäläinen on hetki
sitten jakanut lähtijöille maihinnousukortit, joten väki katoaa käsimatkatavaroineen
terminaalin uumeniin kahville.
– Minun hommani on kohta ajaa bussi laivaan. Koska
ryhmällä on koko lomajakson
ajan oma bussi käytössä, sinne voi jättää matkatavarat ja
muutakin henkilökohtaista
tavaraa. Perillä teemme bussilla päivä- ja ostosretkiä
muun muassa Riikaan, kertoo Matti.
Helppoa matkailua, kun
oma bussi mukana
– Matka-Vekka, Pekolan Liikenne, Matkapojat, Hämäläinen luettelee niitä matkailualan yrityksiä, joiden kanssa
on tehnyt vuosikymmenet yhteistyötä ja kuljetellut eläkeläis- ja muita ryhmiä. Useimmiten tilausajot tehdään kotimaan kohteisiin, mutta lähes yhtä usein ne ulottuvat
Baltian maihin, useasti myös
Eurooppaan.
Myös EKL:n Ykkösmatkat
työllisti Hämäläistä monet
vuodet, aina vuoteen 2013,
jolloin EKL myi Ykkösmatkat
Matka Veijalaisille Kuopioon.
Suosituimmat tuotteet takavuosina olivat erilaiset Keski-Euroopan kiertomatkat,
joille lähdettiin omalla bussilla.
Näistä ajoista on Matti Hämäläiselle jäänyt hyviä asiakaskontakteja. Muun muassa
Hämeenlinnan Eläkkeensaajia Hämäläinen on kuljettanut
erilaisilla bussiretkillä yli 10
vuoden ajan. Matin Mediapalvelu, Hämäläisen oma yritys,
järjestää myös monille muille yhdistyksille tai esimerkiksi golffareille tilausajoja.
Mukavalla kuskilla
riittää töitä
Neljässä vuosikymmenessä kuljettaja ehtii reissuillaan
nähdä ja kokea monenmoista, elämästä ja ihmisluonnosta. Eläkeikäisiä asiakkaita Hämäläinen kehuu.
– Eläkeläiset ovat täsmällisiä, eivät ala riidellä turhasta, eivätkä kännää. Mukavia
asiakkaita.
Hämäläinen painottaa kuitenkin, että kaikkia asiakkaita on kohdeltava tasapuolisesti, se on tärkeää.
– Usein ryhmä esittää erityistoiveensa myös kuljettajasta. Nykyään, kun en enää
ole täysipäiväinen kuljettaja
kenenkään vieraan leivissä,
voin vaikuttaa omaan ajankäyttööni paremmin. Voin paremmin valita ryhmät ja ne
reissut, jotka haluan ottaa
vastaan, sanoo Hämäläinen.
Tosin sitten, kun Ykkösmatkailijoiden ryhmä on saatettu turvallisesti takaisin kotimaan kamaralle Virosta, Hämäläinen voi pitää ainoastaan
yhden vapaapäivän – sitten
onkin jo bussin nokka suunnattava kohti Naantalia. Ja
jonkun ajan päästä syksyllä
on tiedossa ruskamatka Lappiin.
Jälleen yksi tilausajomatka alkamassa, tällä kertaa EKL-Matkailijoiden
kuljettajana Suomenlahden yli Tallinnaan ja sieltä bussilla Pärnuun. Matin kanssa kuvassa Hillervo Perttunen. Kuvat: Ulla Wallinsalo.
Ulla Wallinsalo
”
Eläkeikäiset ovat
mukavimpia
asiakkaita.”
Matti Hämäläinen on tuttu mies laivaterminaaleissa: tässä hakemassa
matkustajalistan mukaisia maihinnousukortteja.
Viialan Eläkkeensaajat Rajaniemessä nautiskelemassa
Viialan Eläkkeensaajat teki kolmipäiväisen kesäretkensä
kesäkuussa Virtain maisemiin. Tukikohdaksi otimme liiton
lomakeskuksen Rajaniemen, joka soveltuu sellaiseksi aivan
kuin luonnostaan.
Torisevan näköalakahvilasta ajelimme Virtain perinnekylään, jossa Juhani Viita
kertoi meille kylän historiaa.
Rajalahden talomuseossa tutustuimme virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800–1900-lukujen vaihteessa. Jouduimme siellä lukusille, jossa Rovasti, esittäjänä Olavi Heittola, meitä jo odotteli, joutuivatpa jotkut meistä laiskanläksyn myötä lukuharjoituksiinkin – ei niin hyvällä menestyksellä.
Oli aika lähteä Rajaniemeen majoittautumaan. Perillä meitä odottivat hyvät
kahvit ja kastettavat, rantasaunakin lämpimänä ja Siekkisjärvi kimmeltävänä. Pääsimme vielä iltaristeilyllekin
vanhalla höyrylaiva Tarjan-
teella.
Toisen päivän aloitti jooga. Sitten lähdimme Ähtärin
eläinpuistoon tutustumaan.
Lounastettuamme tutustuimme myös Killinkosken tehdaskulttuuriympäristöön. Auton
nokka jälleen kohti Rajaniemeä, jossa Juhani Viita veti
meille hauskan illanvieton,
ammattitaidolla ja huumorilla. Karaoken laulajatkin saivat esiintyä ja jalalla laitoimme myöskin koreasti. Rohkeammat kävivät yöuinnilla
ennen nukkumaanmenoa.
Lähtöpäivänä suuntasimme, jäähyväiset Rajaniemelle jättäen, kohti Mänttää. Siellä tutustuimme ensin taidemuseo Göstaan, jonka jälkeen
kävimme kauppakeskus Myllyrannassa ja sen myymälöis-
sä. Lounaan jälkeen oli vuorossa taidemuseo Gustaf, jossa opas oli aivan omaa luokkaansa. Pääsimme mm. tekemään paperimassasta korttipohjia. Kotimatkalla poikkesimme vielä Teiskon viinitilalla. Kohotimme siellä maljan 80-vuotiaalle päiväsankarillemme.
Käytetään retkillä hyväksemme omaa viehättävää lomapaikkaamme!
Hilkka Heinonen
Viialan Eläkkeensaajat
matkailu 7
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Oma matka, se paras matka?
Riihimäen Eläkkeensaajat ystävineen viettivät ratkiriemukkaan viikon itse järjestämällään Pärnunmatkalla. Viitisenkymmentä matkalaista keksi ajanvietoksi pelejä ja leikkejä,
ja kun lisäksi illanvietot ja tanssitkin järjestettiin omin voimin, säästettiin kolmasosa matkatoimistojen ilmoittamista
hinnoista.
Retken puuhamiehinä ja
vastuuhenkilöinä toimivat
Aulis ja Tytti Laakso. He varasivat hotellin, laivamatkan,
linja-auton, karaokelaitteet ja
ison kimpun naurua ja iloa.
Wasa-hotellin ympärillä
olivat laajat, upeat puistot ja
merenrantapolut innokkaille
kävelijöille. Matkan hintaan
kuului perussetin lisäksi lääkärintarkastus ja viisi hierontaa sekä pari itse valittavaa
hoitoa joka päivä. Lisämaksusta hoitoja ja tarkastuksia
tai kokeita sai lisää.
Omalla linja-autolla oli
helppo järjestää niin liikuntaesteisten matka kylpylään
kuin kiertoajelu alueen nähtävyyksiin ja tavarataloihin.
Laivamatkoilla oli mukavaa,
kun matkatavaroita ei tarvin-
nut raahata pitkiä käytäviä,
vaan ne säilyivät bussin lukituissa tiloissa.
Illanvietot parasta antia
Vain yhtenä iltana kuuntelimme ukrainalaista orkesteria, muina iltoina järjestimme ohjelmat itse. Tytin ja Auliksen mahtava laulutaito jo
takasi hyvää viihdettä, mutta riemukkaita olivat monet
muutkin ohjelmat. Saarenmaa-valssia ei voinut vastustaa, joten tanssiakin piti tietysti. Jumppapotpurin jälkeen oli yhteislaulua ja laulavia sketsihahmoja.
Oman matkan järjestäminen vaatii yhteishenkeä ja
viitseliäisyyttä, ja jonkun on
oltava matkanjohtaja. Näköja kuulo-ongelmaisetkin pitää
saada leikin pyörteisiin. Mutta yhdessäolo, muihin tutustuminen ja yhteiset hauskat
tekemiset palkitsevat vetäjänkin. Kiitos, Tytti ja Aulis!
Onko syksyn matkalla vielä
tilaa...
Sirkka Helenius
Riihimäen Eläkkeensaajat
PROJECT
REDISCOVERY
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat alkuvuonna kotimaassa
viime vuoden kevättä vilkkaammin. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pohjoisen Suomen kohteista
Pohjois-Pohjanmaa kasvatti ja
Lappi menetti suosiotansa. Ulkomaille matkustettaessa Italia ja
Iso-Britannia kiinnostivat viime
vuotta enemmän. Vapaa-ajanmatkailu ulkomaille kasvoi vain hienoisesti edellisvuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna.
Helmikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 571 000 kotimaassa
maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Näistä helmikuun
matkoista 13 prosenttia suuntautui Pohjois-Pohjanmaalle ja 9 prosenttia Lappiin.
Ulkomaille tehtiin tammihuhtikuussa 2,5 miljoonaa vapaaajanmatkaa, sisältäen yöpymisen
kohdemaassa sisältäneet matkat,
risteilyt ja päivämatkat. Matkojen
määrä lisääntyi runsaat 2 prosenttia edellisvuoden tammi-huhtikuusta. Risteilyjä, joiden aikana
yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa 375 000.
Päivämatkoja ulkomaille tehtiin
tammi-huhtikuussa 264 000. Näistä matkoista kaksi kolmesta oli Viron päiväristeilyjä.
Lähde: Tilastokeskus
Illanvietossa Rauli Lehmus piirtää tuuliviiriä talon katolle… ja muut arvaavat, mistä laulusta on kyse. Arvaatko sinä, lukija? Kuva: Antti Helenius.
KUVA: JOJI SHIMAMOTO, TOKIO
Suomalaisten
matkustusinto kasvoi
59°37’52.2”N 20°42’07.4”E, Sundeck, Silja Symphony
“Katsellessani upeaa auringonlaskua hengitin syvään ja tunsin itseni hyvin levolliseksi ja rentoutuneeksi.”
NÄE RISTEILY UUSIN SILMIN.
Joji Shimamoto ja kaksi muuta valokuvaajaa eri puolilta maailmaa viettivät neljä päivää ja yötä ihaillen
Itämeren kauneutta elämänsä ensimmäistä kertaa. Seuraa valokuvaajien matkaa ja ihastu uudelleen.
Varaa oma Päivä Tukholmassa -risteilysi silja.fi/uusinsilmin
20150824_Elakkeensaaja-lehti_241x170mm.indd 2
25/08/15 12:05
8 matkailun esteettömyys
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Matkatoimisto Matka-Agenttien esteettömien matkojen suosio ja valikoima kasvavat jatkuvasti. Liikuntarajoite ei ole este nähdä maailmaa, kohteita löytyy
monenlaisiin toiveisiin ja tarpeisiin.
Tänä vuonna 15 vuotta
täyttävän Matka-Agenttien
toimiston yhtenä erikoistumisalueena on esteetön matkailu. Esteettömät kohteet on
valittu erityisesti apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta. Tilavat huoneet, tukikaiteet ja portaattomuus palvelevat kuitenkin yhtälailla heitä, joilla esimerkiksi kävely
on iän myötä huterampaa ja
bussin portaiden nouseminen haastavaa.
Toimiva kokonaisuus
Kaikissa Matka-Agenttien
esteettömissä kohteissa on
saatavana invatakseja lentokenttäkuljetuksiin ja ryhmille isompia esteettömiä busseja. Hotelleissa on invahuoneita, joissa esimerkiksi kylpyhuone on suunniteltu apuvälineiden käyttäjiä ajatellen
normaalia tilavammaksi ja
kylpyammeen sijaan kylpyhuoneessa on suihku.
Uima-altaisiin pyörätuolin
käyttäjät pääsevät kätevästi
allasnostimella tai loivaa
ramppia pitkin. Altaat ovat
yleensä lämmitettyjä. Lomal-
la haluamme toki nähdä muutakin kuin hotellin, joten
myös hotellin lähiympäristö
on kohteissa esteetön, ja esteettömiä retkiä on tarjolla
monissa kohteissa.
Apuvälineet kotoa
tai kohteesta
Kaikilla lentokentillä saa
helposti ja maksutta asiantuntevaa apua liikkumiseen
ja lentokoneeseen siirtymiseen. Avun tarpeesta on hyvä ilmoittaa matkatoimistolle matkaa varatessa, jotta
kaikki sujuu lentokentällä
mahdollisimman sujuvasti.
Huolettomasti
matkaan
liikuntarajoitteista
huolimatta
RAKENNETAAN YHDESSÄ
ESTEETÖN SUOMI
5.-7.11.2015 TAMPERE
Kokeile, vertaile, kerää tietoa
Etsitkö ratkaisuja kotona asumiseen, kuntoutukseen, apuvälineitä kotiin tai liikkumiseen?
Apuväline-messut on enemmän kuin nimensä.
Tarjolla on runsaasti asiaa, kokeiltavaa ja
elämyksiä. Teemoina mm. arjen apuvälineet,
esteettömyys ja kuntoutus.
Tutustu ohjelmatarjontaan: www.apuvaline.info
Tapahtuman järjestää: Expomark Oy, Invalidiliitto ry, Näkövammaisten
Keskusliitto ry ja Sailab ry
STO
KIRJA
Liikuntamaan järjestää:Suomen
Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry
€
BUS
RAV
INTO
LA
BUS
KAH
VILA
VILA
KAH
SI
SI
KIRJAS
TO

Tällä lipukkeella Eläkkeensaajat tarjoaa
ilmaisen sisäänpääsyn messuille
Nimi:
Sähköposti:
Apuväline-messut 5.-7.11.2015
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Lipuke oikeuttaa yhteen maksuttomaan sisäänpääsyyn.
www.apuvaline.info
Matka-Agenteilta löytyy paljon matkakohteita,
joissa apuvälineitä voi vuokrata paikan päältä,
kertoo Sanna Kalmari.
APUVÄLINE
2015
Lentoyhtiöt kuljettavat
mukaan tulevat apuvälineet
lennoilla ilman lisämaksua.
Tärkeää on kuitenkin, että
apuvälineiden mukaan tulo
ja niiden mitat ilmoitetaan
matkatoimistolle varausvaiheessa. Mikäli apuvälineitä ei
tarvitse ottaa kotoa mukaan,
Matka-Agenteilta löytyy paljon kohteita, joissa apuvälineitä voi vuokrata paikan
päältä. Matkatoimisto hoitaa
varauksen ja apuvälineet
odottavat yleensä huoneessa kohteeseen saavuttaessa.
Sähkömopo on suosittu
vuokrattava väline, sillä se
avaa uusia mahdollisuuksia
lomalla liikkumiseen. Myös
rollaattorit, pyörätuolit ja
sähkösäädettävät sängyt
ovat suosittuja lomailua helpottavia välineitä.
Espanja on hyvä esteetön
valinta
Matka-Agenttien esteettömälle matkalle voi lähteä sekä omatoimisesti että ryhmässä matkanjohtajan johdolla. Ryhmämatkoilla matkanjohtaja on tarvittaessa
apuna mahdollisissa ongelmatilanteissa, tulkkina ja tietenkin antamassa parhaat vinkit onnistuneeseen lomaan.
Omatoimisesti lähtiessä
matkan pituuden voi määritellä itse, ja pimeää talvea voi
paeta esteettömästi esimerkiksi juuri Espanjaan pidemmäksikin aikaa. Espanja on
panostanut esteettömyyteen
paljon. Suosittuja esteettömiä
lomanviettopaikkoja löytyy
esimerkiksi Teneriffalta, Mallorcalta, Barcelonasta sekä
Espanjan aurinkorannikolta
Fuengirolasta.
Omatoimilomailijoille Matka-Agentit tarjoaa tämän vuoden uutuutena esteetöntä
vuokrakaksiota Teneriffan
Los Cristianoksessa. Teneriffalla on myös hyvä valikoima
esteettömiä retkiä eri puolille saarta.
Risteilyllä kerralla irti enemmän
Espanjan lisäksi esteettömiä kohteita löytyy muun muassa suomalaisten suosimalta Kreetalta ja kuvankauniista Italian Toscanasta, jossa
lomaan voi yhdistää sekä altaalla löhöilyä että kulttuuriaarteita. Myös kaupunkilomailijoille on tarjolla useita
hyviä vaihtoehtoja.
Huoleton ja upea tapa nähdä kerralla useita kohteita on
lähteä risteilylomalle esimerkiksi Karibialle tai Välimerelle. Täyden palvelun risteilyalukset on suunniteltu kaikkia yksityiskohtia myöten esteettömiksi ja esteettömiä
hyttejä löytyy kaikista hyttiluokista.
Risteilyjä on tarjolla myös
suomenkielisen matkanjohtajan johdolla. Risteilyn aikana nähdään monia upeita
kohteita ja upeat auringonlaskut palataan aina katsomaan laivan kannelta ilman
matkatavaroiden siirtelyä.
Sanna Kalmari
Kirjoittaja on sähköpyörätuolilla liikkuva Matka-Agenttien esteettömän matkailun
neuvoja, joka toimii myös matkanjohtajana esteettömillä
matkoilla. Hän kirjoittaa myös
esteettömän matkailun blogia
ja tietolähdettä osoitteessa
www.palmuasema.fi
”Joulukuussa 2012 tuli voimaan EU-asetus matkustajien oikeudesta meri- ja sisävesiliikenteessä. Tämä paransi myös liikuntarajoitteisten henkilöiden asemaa laivamatkailussa. Liikenteenharjoittajien on tarjottava apua satamissa, aluksissa ja alukseen siirryttäessä. Suosittelen lämpimästi laivalla matkustamista. Se on liikuntarajoitteiselle vaivatonta monella tapaa. Erityisesti talvella on hyvin kätevää, että kaikki palvelut löytyvät saman katon alta. Matkaa
voi taittaa rentoutuen, hyvästä ruuasta nauttien ja hauskaa pitäen
ja perillä odottaa uusi maa ja monet houkuttelevat paikat!”
Lue lisää blogista www.palmuasema.fi
apuvälineet 9
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Helppokäyttöinen matkapuhelin
Matkapuhelimien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon erilaiset ikääntymisen mukanaan tuomat
haasteet ja näin helpottaa
käyttöä.
Monet tavalliset laitteet
suunnitellaan erityisesti
nuorten käyttöä silmällä pitäen ja silloin ikääntyneemmän väen haasteet saattavat
unohtua. Sormella ei esimerkiksi osu pieneen painikkeeseen tai näyttöä on katsottava suurennuslasin kanssa.
Painikkeista tai kosketusnäytön valintaruuduista voidaan tehdä isokokoisia, näytöstä kirkas ja selkeä ja äänenvoimakkuudesta tavanomaista korkeampi.
Helppokäyttöisyys, hyvät
näppäimet ja sopiva
tekstin koko
Doron uusi älypuhelin Liberto 820 Mini on tarkoitettu erityisesti käyttäjälle, joka
on tyytyväinen käytössään
olevaan näppäinpuhelimeen,
mutta haluaisi kuitenkin ottaa älypuhelimen monipuolisempia ominaisuuksia käyttöönsä.
Doro Liberto 820 Mini -älypuhelimen mukana toimitetaan latausteline lataamista
helpottamaan. Telineen avulla puhelinta voi käyttää myös
herätyskellona, kuvakehyksenä tai musiikkisoittimena.
Ystävä tai sukulainen voi
antaa etätukea puhelimen
käyttöön My Doro Manager
-etäkäyttösovelluksen avulla.
Mukana on myös Doron hätäpainike, jota painamalla puhelin soittaa ja lähettää sijainnin tekstiviestillä ennalta valittuihin numeroihin.
Käyttöliittymäsuunnittelussa on huomioitu erityisesti käytön helppous ja toimintojen ennakointi. Sisäänrakennettu opastustoiminto
auttaa perussovellusten käyt-
URMAS
Pirka-erityiskengät
Pirka-erityiskengät on suunniteltu suomalaiseen jalkaan ja valmistetaan Suomessa käsityönä 100 %:sti alusta loppuun. Niissä ei ole painavia saumoja. Kengät on suunniteltu erityisesti kaatumisriskin pienentämiseksi, joten niissä on tukeva kantakappi, säädettävä tarrakiinnitys ja pitävä pohja. Kengät on myös helppo pukea jalkaan.
Sekä kangas- että nahka-Pirkat ovat konepestävät +40 asteessa. Pirka-kengillä on erikseen naisten ja miesten mallistot.
töä antamalla ohjeita askel
askeleelta. Tämä kannustaa
käyttäjää ottamaan selvää
puhelimestaan omassa tahdissaan.
Puhelin on suunniteltu seniorien tarpeita silmällä pitäen. Fyysiset painikkeet, erillinen kameran laukaisin, suuret kuvakkeet ja erinomainen
äänenlaatu- ja voimakkuus
auttavat kun näkö tai kuulo
on heikentynyt tai sormet ei-
vät enää taivu kuten ennen.
Näyttö on tarkka ja selkeä, joten puhelinta on yhtä mukava katsella kuin käyttääkin.
Lisätiedot ja jälleenmyynti:
Dementiaonlineshop, puh.
010 322 7870 (klo 9–16), info@dementiaonlineshop.
com, www.dementiaonlineshop.com
Varaudutaan ajoissa liukkaisiin
keleihin!
Nordic Grip Walking -liukuesteet sopivat lähes kaikkiin
jalkineisiin. Nastat kärjessä ja kannassa pitävät varmasti
pystyssä. Helpot pukea ja riisua. Liukuesteet ovat suunniteltu erityisesti kävelyyn sijoittamalla nastat kävelyliikkeelle optimaalisiin paikkoihin.
Nordic Grip Walking -liukuesteet tarjoavat erinomaisen pidon liukkaalla, vetisellä ja jäisellä alustalla. Materiaali on TPE:tä, joka kestää pakkasta hyvin. Turvalliset nastat. Sama malli miehille ja naisille, koot 35–47.
Lisätiedot ja jälleenmyynti mm. XXL-myymälät, asiakaspalvelu arkisin 13–16, puh. 030 607 5000 (kiinteä puhelinverkko: 8,28 snt/puhelu ja 3,2 snt/min, matkapuhelin:
19,2 snt/min).
Sähköposti: asiakaspalvelu@xxl.fi
Lisätiedot: Oriveden Pirka-Kenkä ky, puh. 03 334 1951, info@pirkakenka.com, www.pirka-kenkä.com
Pehmeä sisäpohja ja päällinen lisäävät käyttömukavuutta. Kenkiin voidaan tehdä muutoksia, tilaa vaivaisenluulle, vasaravarpaille ja tukipohjalliselle. Remmejä voidaan pidentää ja eriparikengätkin onnistuvat.
Max-turvapainike
Max on noin tulitikkuaskin kokoinen pieni GPSpaikannin kaksisuuntaisella puheyhteydellä. Voit
soittaa käyttäjälle tai hän voi soittaa sinulle helposti painamalla vain punaista nappia. Samalla saat kantajan sijaintitiedon tekstiviestinä puhelimeesi googlemaps-linkkinä.
Palveluun kirjaudutaan annetuilla tunnuksilla. Laitteen hintaan lisätään kertaveloitteinen aktivointimaksu, joka veloitetaan toimituksen
jälkeen sekä palvelusopimuksen kk-maksu. Sopimuksen voi katkaista 1 kk välein.
Kuukausimaksu sisältää paikannuspalvelun selainkäyttöliittymän
sekä DNA-matkapuhelinliittymän, puheaikaa 20min/kk sekä 75 kpl
tekstiviestejä/kk, mikä riittää hyvin normaalikäyttöön. Max-turvapainike toimitetaan valmiiksi ohjelmoituna ja on heti käyttövalmis. Toimitusaika noin 1 viikko.
Lisätiedot: info@turvallinenkoti.fi, www.turvallinenkoti.fi > verkkokauppa
Cefar Easy -lihasstimulaattori
Nyt on saatavilla pieni ja kätevä lihasstimulaattori, jota voi käyttää
missä ja milloin tahansa. Stimulaattori lievittää kipua ja rentouttaa lihaksia. Laitteen antama TENS-hoito (sähköinen hermostimulaatio)
on tehokas ja edullinen hoitomenetelmä ilman sivuvaikutuksia. Hoitomenetelmä on kliinisesti todistettu ja sitä käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa. Pakkaus sisältää stimulaattorin, kaapelin, elektrodit
(lateksiton) ja paristot. Takuu 2 vuotta, jota varten kannattaa säilyttää
tilausvahvistus. Valmistaja: DJO Nordic AB.
... ja muita pienapuvälineitä ikäihmisten arkeen
Vitility-tuoteperhe koostuu pienistä apuvälineistä, jotka tekevät arjesta turvallisempaa ja sujuvampaa.
Apuvälineet tukevat omatoimisuutta ja sopivat koko perheen käyttöön. Kattavasta valikoimasta löytyy apuvälineitä niin keittiöön kuin
esim. lukemiseen, kirjoittamiseen ja liikkumiseen, mm. suurennuslaseja ja lukukiviä lukemiseen, lääkemuistuttaja ja lääkeannostelija
lääkkeiden ottoon, peseytymistarvikkeita sekä liukuesteet ja kävelykepit.
Lisätiedot/jälleenmyyjä: Fennokauppa.fi – verkkokauppa kuluttajille
w w w.fennok auppa.fi/kuluttajille/tuotteet/Apuvälineet.
Vantaalla sijaitseva toimisto takaa nopeat toimitukset kaikkialle Suomeen.Asiakaspalvelu palvelee arkisin tuotteisiin, tilauksiin ja toimituksiin liittyvissä asioissa, puh. 09 276 360, sähköpostilla asiakaspalvelu@fennomedical.fi. Ilmainen postimyyntikuvasto tilaamalla.
10
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
”Tunsin, että kätilön työ
Mamma-Tuulikki odottamassa tärkeää puhelua. Mihinkähän aikaan
pojan perhe lähtee ajamaan Vantaalta Ruskoon? Kyydissä olisi tällä
kertaa tavallista tärkeämpi henkilö: muutaman viikon ikäinen, Tuulikin nuorin lapsenlapsi on tulossa mammalaan ensimmäistä kertaa.
M
atka jännittää mammaa, vaikka hän hyvin tietää, että vauvasta pidetään hyvää huolta. Samanlaista huolta Tuulikki Hänninen kantaa
vastasyntyneistä kuin me kaikki muutkin isoäidit, vaikka onkin ollut mukana saattamassa
maailmaan satoja lapsia.
Kun Hänninen lopetti keskikoulun Outokummussa, ison kaivoksen varjossa 1960-luvun alussa, hän ei heti tiennyt miksi haluaa tulla isona. Vanhempi sisar oli lähtenyt opiskelemaan kätilöksi Helsinkiin, mutta Tuulikki päätti pyrkiä lähemmäs, Joensuun
sairaanhoitajaopistoon. Pääsykokeiden jälkeen hänen kerrottiin
sopivan alalle, mutta olevan liian nuori aloittamaan opinnot.
Kun sisar sitten valmistui, Tuulikki päätti pyrkiä Helsingin Kätilöpistoon.
Ihan kuin armeijassa
Vauvoja Kuopion keskussairaalassa. Kuvan hoitaja ei ole haastateltu
Tuulikki Hänninen.
– Panin hakupaperit vetämään ja pääsin kolme päivää kestäneisiin testeihin. Läpäisin ne ensimmäisellä kerralla. Kun olin aloittanut opiskelun, kirjoitin heti äidille, että tämä on minun juttuni.
Sairaalan tuoksukin oli niin ihana, muistelee Tuulikki Hänninen.
– Koulutus kesti kaksi vuotta. Opettajat olivat aika ankaria.
Asuimme sisäoppilaitoksessa, jossa oli tarkat kotiintuloajat. Olenkin monta kertaa verrannut opiskeluvuosiani naisten armeijaan.
Kahden vuoden aikana meillä oli vain kuukauden mittainen kesäloma.
– Olimme sairaalassa ilmaista työvoimaa. Hoidimme synnytyksiä ammatti-ihmisten tavoin opetuskätilön ohjauksessa. Jos
synnytyskertomuksessa oli yksikin sana väärin, piti koko kertomus kirjoittaa uudestaan. Vaikka se tuntui liian ankaralta, kaikesta oppi.
Ensimmäinen työpaikka Kuopiosta
Ultraääni-kuvassa on Tuulikin oma tyttärentytär äitinsä
masussa – nyt jo viime kevään ylioppilas.
– Sisareni oli saanut työpaikan Kuopion keskussairaalasta ja
avioitunutkin. Kun olin itse valmistumassa, sisareni soitti ja kertoi, että Kuopiossa on työtä tarjolla. Meitä oli viisi opiskeluaikana
ystävystynyttä vastavalmistunutta kätilöä ja me kaikki saimme
työpaikat Kuopiosta.
– Olin aluksi lapsivuodeosastolla, mutta aika pian siirryin synnytyssaliin. Pidin työstäni kovasti. Teknillisellä oppilaitoksella tapasin tansseissa insinööriksi opiskelevan Heikin. Vuonna 1969
menimme naimisiin, olin silloin 24-vuotias. Kun Heikki sai merenpohjien ruoppaustöitä, muutimme Nauvoon. Mies oli töissä
milloin Utön edustalla, milloin Norjassa. Koti Nauvossa oli mantereelta käsin monen lauttamatkan takana, joten niukkaa vapaaaikaa rajoittivat pitkät lauttajonot, Tuulikki muistelee.
Koti löytyi Ruskolta
Ultraäänilaitteet näyttivät tältä 80-luvulla.
Hännisen perheeseen syntyi myös poika ja perheenisän työtehtävät muuttuivat. Uutta kotia etsittiin läheltä Turkua. Hänniset muuttivat 1975 Ruskoon rivitaloon ja omakotitalo, jossa he
asuvat edelleen, valmistui 1982. Tuulikki oli lasten kanssa kotona. Mies oli matkatöissä, eikä lähellä ollut sukulaisia auttamassa.
Kun Annikka oli 8-vuotias koululainen, hän hämmästeli äidilleen, miksi tämä ei ollut töissä kuten muiden tyttöjen äidit. Äiti
yritti selvittää, että näin on parempi.
– Sanoin Annikalle, että jos
menisin töihin, alkaisit varmaan
pian sanoa että jää pois. Vähitellen aloin itsekin miettiä töihin
paluuta. SoitinTurun Heidekenin
synnytyssairaalan ylihoitajalle.
Hän kertoi, että sairaalassa oli
kauhea pula kätilöistä. Sain heti
vakituisen työpaikan.
– Kaikki meni kotona hyvin.
Olin aluksi taas lapsivuodeosastolla, mutta pian minut siirrettiin
synnytysosastolle. Työ oli vuorotyötä, yövuoroja oli paljon. Aloin
vähitellen tähystellä, voisinko
päästä päivätöihin.
Ultraäänihoitajaksi
– Kuulin sattumalta, kun ylilääkäri selitti ylihoitajalle, että
sairaalaan on tarkoitus hankkia
ultraäänilaitteet. Niiden hoitajaksi pitäisi kouluttaa hoitaja, joka
tekisi työtä vakituisesti. Rohkaisin mieleni ja lähdin kysymään
työn perään. Niin minusta tuli
ultraäänihoitaja, Tuulikki kertoo.
– Olin pitänyt kovasti työstäni synnytyssalissa. Lapsen syntymä oli joka kerta ihme. Monta
kertaa työtoverit ihmettelivät,
kun en koskaan hermostunut,
tapahtui mitä tahansa. Olin synnyttänyt kaksi lasta ja tiesin, ettei synnyttäminen ole helppoa.
Se on jokaiselle hyvin henkilökohtainen kokemus. Kovan työn
tuloksena on pieni ihminen.
Raskaitakin kokemuksia on
vuosien varrella sattunut. Aiempina vuosikymmeninä ei odottavaa äitiä tutkittu niin tarkkaan,
että olisi tiedetty etukäteen vauvan vammaisuudesta tai muusta poikkeavuudesta.
Ultraäänihoitajana Tuulikki
Hänninen teki sikiöille 18. viikon
rakenneultraäänitutkimuksia. Lisäksi hän teki sikiön kasvuseurantatutkimuksia ja painoarvioita loppuraskaudessa.Tietoja tarvittiin, kun päätettiin esim. keisarinleikkauksen tekemisestä.
11
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
on minun juttuni”
Vielä vuosienkin jälkeenkin
Tuulikki Hänninen muistelee, miten hänen arvionsa yleensä osuivat oikeaan. Koneet tarkentuivat
koko ajan ja oli helpompi päätellä sitäkin, oliko tulossa tyttö vai
poika.
Nokkahuilu ja öljyvärit
Tuulikki on nyt ollut eläkkeellä kymmenkunta vuotta. Hän on
ollut aktiivisesti mukana Ruskon
seurakunnan Lähimmäisen
kammarilla, joka on lähetyskirpputori. Siellä hän tutustui Ruskon
Eläkkeensaajien jäseniin. Tuulikki päätti miehensä Heikin kanssa liittyä yhdistykseen.
Nyt Heikki pelaa yhdistyksen
joukkueessa bocciaa, ja Tuulikki
vastaa yhdistyksen kokousten ja
juhlien ohjelmasta kuuden
muun kanssa. Eläkepäivinä Tuulikki on uudestaan innostunut
soittamaan nokkahuilua. Aluksi
hän kaivoi esille lapsena saamansa huilun, nyt niitä on kertynyt
valikoimiin jo useampi. Välillä
hän soittaa yhdistyksen tilaisuuksissa.
Tuulikki on harrastanut myös
öljyvärimaalausta monta vuotta. Hän meni 70-luvun lopussa
työväenopistoon opiskelemaan
maalausta, ja siitä lähtien on tauluja syntynyt runsaasti. Taitojen
karttuessa hän on hakenut lisäoppia Loimaan kristillisen opiston kursseilta.
Vastavalmistunut kätilö vuonna
1968.
Tänä kesänä – kuten monena
muuna edellisenä kesänä – Tuulikin töitä on ollut esillä Ruskon
kirjaston kesänäyttelyssä. Tuulikin näyttelyn nimenä oli Aika
vanhaa ja ihan uutta. Viimeiset
taulut syntyivät näyttelyn avajaisia edeltäneenä iltana. Taiteelliset taipumuksensaTuulikki arvelee perineensä äidiltään ja enoltaan.
Kesät Tuulikki ja Heikki viettävät Turun saaristossa Livon saaressa kesämökillään. Siellä Tuulikki on maalannut paljon. Saaressa on kalastettu, sienestetty
ja poimittu talteen talven marjat.
Siellä lapsenlapset ovat saaneet
nauttia mamman ja papan seurasta.
Leena-Maija Tuominen
Eläkkeellä Tuulikki Hännisellä on aikaa rakkaalle harrastukselleen, öljyvärimaalaukselle.
Petra sai eväät ammattiin
Ensimmäinen palkkatodistus kädessä on helppo hymyillä. Petra Mittilä, 15,
oli kuluneena kesänä yksi niistä onnellisista tamperelaisnuorista, jotka onnistuivat saamaan kesätyöpaikan kesälomallaan. Se järjestyi kahdeksi viikoksi Koukkuniemen tehostetusta palveluasumisesta. Osuuspankki maksoi
palkan ja Mansen Eläkkeensaajat lupautui hoitamaan sivukulut sekä kaikki
käytännön järjestelyt.
Sama työllistämishanke toteutui kesän
aikana ympäri maata eri alueosuuspankkien myöntämillä tempausavustuksilla.
OP Tampereen toimialueella vastaavan
työpaikan sai kaikkiaan 90 nuorta. Rahaa
näihin palkkasuhteisiin OP Tampere jakoi 45 000 euroa.
– Työtodistus on käyntikortti nuoren
tuleviin työpaikkoihin. Nuori oppii, ettei
raha tule ilmaiseksi. Itse tienattu raha on
arvokasta, ja on hienoa suunnitella sen
käyttöä, perustelee toimitusjohtaja Mikko Rosenlund OP Tampereen lahjoitusta.
Koukkuniemi entuudestaan tuttu Mansen Eläkkeensaajille
Tampereen OP houkutteli alueellaan
toimivia yleishyödyllisiä yhdistyksiä kuten urheiluseuroja ja eläkeläisjärjestöjä
mukaan käytännön toteuttajiksi. Mukaan
valitun yhdistyksen tulisi ottaa kontolleen soveltuvan työpaikan etsiminen nuorelle ja toimimaan yhteys- ja tukiporukkana työnantajan ja palkattavan nuoren
välillä. Nuoret jättivät kesätyöhakemuksensa netissä, OP:n kotisivuilla.
Mansen Eläkkeensaajien puheenjohtaja Veikko Lahti kuuli ideasta ja yhdistys
päätti yksissä tuumin hakea mukaan. Ahti Tilander lupasi ottaa päävastuun projektista. OP hyväksyi hakemuksen, ja Ahti rupesi Matti Haaviston kanssa etsimään
koululaiselle soveltuvaa kesätyöpaikkaa.
Itse työllistämisestä ei koitunut työnantajalle mitään kustannuksia.
– Tunsimme Koukkuniemeä jo entuudestaan ja päätimme kysyä, tarvittaisiinko siellä ylimääräisiä käsiä. Etukäteen jo
tiesimmekin, että kyllä tarvitaan, mm. liikuntarajoitteisten ja dementoituneiden
ikäihmisten ulkoiluttamiseen. Teemme
yhdistyksenäkin tätä ulkoilutushommaa,
kertoo Tilander.
Neuvottelut aloitettiin tuotantoalueen
Petra Mittinen saa Mansen ES:n Veikko Lahdelta työrupeaman päättäjäispäivänä ihan oikean palkkalaskelman
käteensä. Kuva: Ulla Wallinsalo.
kehittämispäällikön Marjut Lindellin
kanssa. Apu toivotettiin sydämellisesti
tervetulleeksi.
Petra valikoitui neljäntoista joukosta
Petra valikoitui ”Mansen tytöksi” 15
työhaastatteluun kutsutun koululaisen
joukosta.
– Sokerina pohjalla oli se paras. Voi niitä riemunkiljahduksia, kun soitettiin Petralle valinnasta, muistelee Veikko Lahti.
– Tämä oli kertakaikkisen hieno juttu!
Tarvitsemme tänne eri sukupolvia. Petra
on erittäin hyvä vanhusten kanssa ja on
suoriutunut töistään oikein hyvin. Henkilökuntamme kyllä kohtaavat, kuuntelevat
ja järjestävät päivittäin virikkeitä asukkaille runsaastikin, mutta koska meillä
asutaan ja eletään pitkään, kaipaavat asukkaat elämään sisältöä myös muilta ihmisiltä. Petra on tuonut rikkautta elämisen
arkeen, kiittelee Pekka Saarivirta, Impivaaran palvelu- ja lähiesimies.
Ihmisten kanssa jutteleminen onkin
Petran itsensä mukaan ollut iso osa työtä, asukkaiden ulkoiluttamisen ja aamutoimissa auttelun ohella. Kuusituntinen
työpäivä kuluu nopeasti, eikä kahta samanlaista päivää ollut. Harjoittelu toi perspektiiviä ammattiin, jonka opiskelun Petra on jo aloittanut: hän aikoo lähihoitajaksi.
Tampereen kaupunki sai Koukkuniemen suuren alueen Näsijärven rannassa
lahjoituksena 1880-luvulla, sillä edellytyksellä, että toiminta alueella suunnataan
vanhusten hyväksi. Alkuaikojen vaivaistalosta on kehittynyt 2000-luvulle tultaessa Pohjoismaiden suurin vanhusten
asumiseen keskittynyt yksikkö, jossa toimii kaupungin lisäksi yhteiskunnallinen
yritys.
Ulla Wallinsalo
12 edunvalvonta
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
Työryhmä: Ikäsyrjintä pois
ja palvelut kuntoon
Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin
Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö keskusteli aiheesta finanssialan digitalisaatioon
perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professorin Matti Pohjolan kanssa.
w
Laskujen maksaminen automatisoituu, ja pankit keskittyvät tulevaisuudessa sijoitusneuvontaan.
Digitaalisen teknologian
kehittyminen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori
Pohjolan mukaan kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut
tullaan automatisoimaan.
–Pankkitoiminnassa tapahtuu työnjakoa automatiikan ja ihmistyön kesken: ihmiset erikoistuvat siihen,
missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet
ovat hyviä. Koneet ovat hyviä rutiinihommissa, Pohjola
tiivistää.
Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska kilpailu
yksinkertaisista palveluista
kuten sähköisistä maksupalveluista kiristyy. Palveluiden
digitalisoituminen merkitsee
pankkien toimihenkilöiden
vähentymistä entisestään:
enää ei tarvita toimihenkilöitä hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä. Laskut
hoidetaan itse tai internetohjelma tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta.
Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen verkkopankkiin, tulevaisuudessa
niin ei todennäköisesti ole.
Myös pidemmälle jalostetut
pankkipalvelut, kuten lainan
hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy annettujen tietojen perusteella
selvittämään lainanhakijan
maksukyvyn.
Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ,
pankit keskittyvät alueille,
jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Asiakaskohtaiset, räätälöidyt si-
joituspalvelut ovat palveluita, joita on vaikea automatisoida.
– Mikäli sinulla on mittavia
sijoitustarpeita, ei niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy käydä
asiantuntijan kanssa läpi keskustellen, Pohjola painottaa.
Pankkipalvelut muuttuvat
mobiileiksi – uudet maksutavat haastavat pankit
Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta
yhä joustavammiksi. Palveluita käytetään älypuhelimen
tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja
missä tahansa.
Pohjala painottaa, että älypuhelimen ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina yhä
tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden käyttäjille.
Vaikka osa eläkeläisistä käyttää pankkipalveluita sähköisesti, se tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen.
– Suomalaiset pankit ovat
jo tällä hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa. Palveluita on tarjolla, jos niitä
vain osaa käyttää, Pohjola sanoo.
Pankkien tarjoamien maksupalveluiden rinnalle on
noussut ja nousee yhä uusia
maksupalveluita. Digitaalinen maailma rakentuu digitaalisten alustojen päälle, joita ovat esimerkiksi Facebook,
verkkokaupat ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita: voit
muun muassa maksaa lukuisia palveluita puhelinlaskusi
yhteydessä.
Mitä enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa Facebookissa on tarjolla, sitä
enemmän sinne tulee myös
asiakkaita. Facebookilla on
1,5 miljardia käyttäjää maailmassa. Mitä enemmän alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on tulla sinne
palveluntarjoajaksi. Kun
muutkin kuin pankit voivat
tarjota maksupalveluita, se
helpottaa asiakkaiden elämää. Heidän ei tarvitse siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle,
vaan henkilö voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta.
Pankeilla yksi valttikortti
Professori Matti Pohjola
korostaa, että pankit ovat turvallisia paikkoja hoitaa rahaasioita, sillä pankit eivät myy
tietoja asiakkaistaan muille.
Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä
mielessä yhtä turvallisia. Ne
saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja myydä tiedot kolmannelle osapuolelle.
Useat internetyritykset
elävät sillä, että ne hankkivat
internetin kautta tietoja ihmisistä ja heidän verkossa tekemistään ostoksista. Pohjolan mukaan tiedonkeruulla
on kuitenkin myös positiivinen puolensa: kun palveluntarjoajilla on tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä toimiva kirjakauppa tarjota asiakkaalle paremmin tietoa kirjoista, jotka tätä kiinnostavat.
Heini Röyskö
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jonka Eläkeliittojen
etujärjestö EETU ry:n projektipäällikkö kirjoittaa verkkoosallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa
on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus -hankkeen
2016–2018 painopisteistä.
On yhteinen etu, että iäkkäät ihmiset ovat muiden aikuisten tavoin mukana itseään ja yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa. Näin toteaa ikäystävällistä Suomea pohtinut
asiantuntijaryhmä. Ryhmä luovutti lausumansa perhe- ja
peruspalveluministeri Juha Rehulalle elokuussa.
w
Työryhmän mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että ikäihmiset osallistuvat aktiivisesti kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan elämänkokemuksensa ja pitkien työuriensa antamalla pätevyydellä. Työryhmä korostaa, että ihmisen toimintamahdollisuuksia ei pidä rajoittaa iän
perusteella.
Raportin mukaan ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle.
Työryhmä toteaa, että arjessa on paljon esimerkkejä
ikäsyrjinnästä: esimerkiksi
ikääntyneiden työntekijöiden
työllistymisvaikeudet, vanhojen toissijainen asema kuntoutuksessa tai heidän poissulkemisensa mielipidetiedusteluista, joiden sanotaan
edustavan kaikkia suomalaisia.
Työryhmän mielestä ikäsyrjinnän karsiminen hyödyttäisi kaikenikäisiä, koska se
lisäisi ikäryhmien yhteistoimintaa ja parantaisi ikäihmisten aktiivisuutta ja toimintakykyä.
Palvelujen tulee vastata pidentyvän vanhuuden haasteisiin
Palvelujärjestelmä on
suunniteltava kokonaisuutena ja sen pitää joustaa yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa ohjausta ja neuvontaa tulee saada
samasta pisteestä. Kokonaisuutena suunniteltu palvelujärjestelmä on myös taloudellisesti edullisin. Kaikille on
taattava yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja
huolenpitoon.
Työryhmä pitää tärkeänä
kotihoidon uudistamista ja
vahvistamista. – Kuntoutus pitää tuoda
keskeiseksi toiminnaksi sekä
kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoitoon.
– Terveyskeskusten vuodeosastot tulee uudistaa aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen keskuksiksi.
– Mitä paremmin kotihoito toimii ja mitä tehokkaampaa on kuntoutus, sitä kauemmin iäkkäät säilyttävät
henkisen ja fyysisen toimintakykynsä ja sitä vähemmän
tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa.
– Ympärivuorokautisen
hoidon taas tulee vastata todellisen pitkäikäisyyden ja
muistisairauksien luomiin
tarpeisiin.
– Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Siksi se on
otettava huomioon kaikessa
lainsäädännössä ja kaikissa
politiikoissa., muistuttaa työryhmän puheenjohtaja, arkkiatri Risto Pelkonen.
YKSITOISTA TEESIÄ
IKÄÄNTYMISESTÄ
1. Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa.
2. Ikäsyrjintä on poistettava. Ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus aktiiviseen sosiaaliseen osallistumiseen ja
vaikuttamiseen itseään ja yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa.
3. Toimivat asunnot, esteetön elinympäristö, lähipalvelut ja helppokäyttöinen julkinen liikenne ovat omatoimisen vanhuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytys. Iäkkäälle hyvä
ympäristö on toimiva myös muille ikäryhmille. Ikääntyneiden asumiseen
tarvitaan uusia ratkaisuja, esimerkiksi palvelukortteleita.
4. Hyvin suunniteltu ja oikein toteutettu teknologia on iäkkäälle hyvä apu.
Ikäihmisten on oltava mukana teknologian ja digitalisaation suunnittelussa.
5. Palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen on joustettava yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Kaikille on taattava yhdenvertainen
oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon.
6. Kotihoitoa on uudistettava ja vahvistettava. Iäkäs ihminen tarvitsee vakituisen tutun vastuuhenkilön, tarpeeksi aikaa ja muuttuviin tarpeisiin
vastaavaa joustavuutta.
7. Järjestelmällinen kuntoutus on tuotava kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon olennaiseksi osaksi. Terveyskeskusten vuodeosastojen tulee
nopeasti uudistua aktiivisen hoidon
ja kuntoutuksen keskuksiksi. Sairauksien ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan
ohjausta terveisiin elintapoihin, kognitiivista harjoittelua muistitoiminnan
ylläpitämiseksi ja terveyden lääketieteellisten vaaratekijöiden hoitoa.
8. Ympärivuorokautisen hoidon tulee vastata pidentyvän vanhuusiän ja
muistisairauksien luomiin tarpeisiin.
9. Kuoleman lähestyessä iäkkäällä ihmisellä tulee olla oikeus kärsimyksen
lievitykseen, turvallisuuden kokemiseen ja toisen ihmisen läsnäoloon. Iäkkäiden hoitoyksiköiltä on vaadittava
hyvää saattohoidon osaamista ja toteuttamista.
10. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja vapaaehtoistyötä koordinoitava yhteiseksi eduksi.
11. Yhteiskunnan onnistunut ikääntyminen edellyttää tietoa ja osaamista. Siksi vanhenemista ja iäkkäiden ihmisten hoitoa koskevaa koulutusta ja
tutkimusta on vahvistettava.
Lähde: STM
edunvalvonta 13
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015
EKL
EKL
Eläkkeensaajan asumistuen heikennysaikeet
puhuttivat Suomea koko
kesän
EKL heinäkuussa:
Ei kosketa eläkkeensaajien
asumistukeen!
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry teki vetoomuksen eläkkeensaajien asumistuen säilyttämisen puolesta. Eläkkeensaajilla on syntynyt erittäin suuri huoli hallitusohjelmakirjauksesta, jossa eläkkeensaajien asumistuki muutettaisiin
yleiseksi asumistueksi.
Eläkkeensaajien Keskuswpulla
liitto vetosi heinäkuun lohallituspuolueiden pu-
heenjohtajiin, jotta maan
hallitus ei toteuttaisi suunniteltua heikennystä.
Eläkkeensaajan asumistukea – keskimäärin 214 euroa/
kk – sai vuoden 2014 lopussa 191 400 henkilöä. Tuen
saajien asumismenot olivat
keskimäärin 466 euroa kuukaudessa.
Jos eläkkeensaajien asumistuen heikennys toteutuisi, tulisi 2/3:lla tuen saajista
asumistuki laskemaan. Keskimääräinen vaikutus asumistuen saajille olisi 43 euroa kuukaudessa. Suurelle
osalle leikkauksen vaikutukset olisivat kuitenkin paljon
suuremmat. Peräti 47 000 tuen saajaa menettäisi 100–200
euroa ja noin 40 000 ihmistä 50–100 euroa kuukausituloistaan.
– Menetykset ovat valtavia summia jo ennestään
pientä eläketuloa saaville
kansalaisille. Hyvin suuri osa
hallitusohjelman muistakin
leikkauksista kohdistuu ni-
menomaan ikäihmisiin, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.
Eduskunnan tietopalvelun tekemän selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden vanhusköyhyysaste Suomessa
nousee hallitusohjelman
seurauksena 3,05 prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa köyhiksi luettavien ikäihmisten lisäystä
noin 33 000:lla.
– Hallitusohjelman esitykset leikkaavat perusturvan
ostovoimaa, joka ei tälläkään
hetkellä täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Lisäksi Suomi on Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti sitoutunut
vähentämään köyhyys- tai
syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Jos hallitusohjelman
kirjaukset toteutuvat, köyhien ja köyhyysuhan alla elävien määrä tulee päinvastoin
kasvamaan, kertoo EKL:n
toiminnanjohtaja Timo Kokko.
EKL elokuussa:
Kansa vastustaa eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista
Valtaenemmistö suomalaisista,
useampi kuin neljä viidestä (83
%), tuomitsee hallituksen kaavailut eläkkeensaajien asumistuen
lakkauttamisesta.
w
Peräti 44 prosenttia pitää
heikennystä erittäin epäoikeudenmukaisena ja 39 prosenttia melko epäoikeudenmukaisena. Myös hallituspuolueiden kannattajien
enemmistöt suhtautuvat asiaan kriittisesti.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry selvitytti TNS
Gallupilla suomalaisten suhtautumista maan hallituksen
suunnitelmiin lakkauttaa
eläkkeensaajille annettava
eläkkeensaajien asumistuki
ja muuttaa se vastaamaan
yleistä asumistukea.
Tutkimusaineisto kerättiin
puhelinhaastatteluin 24.8.–
4.9.2015 välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltu
joukko edustaa maamme 15
Heti ensi vuoden alussa
alkaakin koko vuoden kestävä
EKL:n valtakunnallinen jäsenhankintakampanja, johon
toivon kaikkien yhdistysten ja
piirien varautuvan huolella
toimintasuunnitelmissaan.
Jäsenhankintakampanja on
ainutlaatuinen tilaisuus tuoda
yhdistystä ja sen toimintaa
esille omalla paikkakunnalla ja
sen asukkaiden tietoisuuteen.
Joka yhdistyksellä on näytön
paikka: tilaisuus mainostaa niin
fyysistä, psyykkistä kuin
sosiaalista EKL-toimintaa, joka
tuottaa kaikille hyvää elämää.
Jäsenhankinnalla voimme
löytää uusista jäsenistä
tulevaisuuden tekijöitä
jatkamaan jo tehtyä hyvää
työtä yhdistyksissä. Liitto tulee
tukemaan erilaisin toimenpitein
kampanjaa omalla osuudellaan.
Itse varaudun kiertämään
kenttää ja vierailemaan
tilaisuuksissanne resurssien
mukaan.
Myös minulla on huoli
eläkkeensaajien hyvinvoinnista.
Eläkkeensaajien Keskusliiton
muutoksen vaikutukset ovat
suuria. Kela on laskenut rekisteritiedoistaan, että eläkkeensaajien siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentäisi tukea vajaalla neljänneksellä yli 100 euroa/kk. Lähes
8 000 tuensaajaa eli runsaat
4 prosenttia tuensaajista menettäisi tuen kokonaan. Tuki
pienenisi yli 10 euroa/kk noin
63 prosentilla tuensaajista.
– Eläkkeensaajien Keskusliitto vetoaa nyt, maan hallituksen budjettiriihen alla, että se ei toteuttaisi suunniteltua heikennystä. Eläkkeensaajien asumistuen heikennyksen tuomat menetykset
ovat valtavia summia pienituloisille eläkkeensaajille. Hyvin suuri osa hallitusohjelman muistakin leikkauksista
kohdistuu jo nimenomaan
maamme ikäihmisiin, jatkaa
puheenjohtaja Hellsten.
Tutkimus on luettavissa liiton kotisivuilta www.elakkeensaajat.fi/edunvalvonta/tiedotteet-kannanotot
EKL 11.9.:
Kansan tahto ei toteutunut hallituksen budjettiriihessä
Hallituksen budjettiriihen
päätösten mukaisesti eläkkeensaajan asumistuesta
leikataan 60 miljoonaa euroa aiemmin kaavaillun 90
miljoonan euron sijaan.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on pettynyt siihen, ettei tästä heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajiemme nöyryyttämisestä kokonaan luovuttu.
– Hallituksen päätöksen
seurauksena menettää yhä
Jäsenhankinta on edunvalvonnan
vahvistamista
Syksy ja yhdistystoiminta ovat
hyvässä vauhdissa! Olen ilolla
seurannut EKL:n yhdistysten
vuosijuhlissa sitä sitoutunutta
vapaaehtoisten armeijaa, joka
jaksaa tehdä hyvää jäsenistölleen.
Juhlissa moni aktiivijäsen on
saanut pitkästä, pyyteettömästä työstä yhdistyksen hyväksi
ansiomerkin tai mitalin. Kun
katsoo sivusta yhdistysten
pitkään, jopa vuosikymmeniä
toimineita jäseniä, tulee
erikoisen hyvä mieli. Vain he
ovat voineet mahdollistaa
vireän toiminnan yhdistyksissä.
vuotta täyttänyttä väestöä
pois lukien Ahvenanmaan
maakunnassa asuvat. Haastatteluissa ei sovellettu yläikärajaa. Tutkimustulosten
virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
– Tutkimustulos osoittaa
selvästi, että maan hallituksen kaavailema heikennys
eläkkeensaajien asemaan ei
saa kansalta tukea ja se olisi
nyt peruttava hallituksen
budjettiriihessä, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.
Kelan julkaisemassa työpaperissa arvioidaan, että
hallituksen suunnittelemien
toimenpiteiden johdosta
noin 85 prosentilla maamme
eläkeläiskotitalouksista käytettävissä olevat reaalitulot
pienenevät vuonna 2016 verrattuna tilanteeseen, jos muutoksia ei tehtäisi.
Erityisesti asumistuen
edelleen valtava määrä pientä eläketuloa saavista eläkkeensaajistamme todella suuren osan kuukausittaisesta
toimeentulostaan. Tämä ei
voi olla missään nimessä hyväksyttävää, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
– Indeksijäädytys, Kelaetuuksien heikentäminen,
sähkö- ja kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen
korotukset sekä palvelumaksujen nostot iskevät kipeimmin juuri pienituloiseen vä-
estönosaamme. Kun noiden
päälle vielä tehdään eläkkeensaajien asumistuen heikentäminen, niin en yhtään
ihmettele suomalaisten mielipidettä tästä hallituksen järjettömästä leikkauksesta.
– Hallituksen budjettiriihen positiivisena päätöksenä pidän Yle-veron poistamista alle 10 300 euroa vuodessa tienaavilta. Se on liittomme tavoitteiden mukainen
päätös, päättää toiminnanjohtaja Kokko.
Veikon
matkassa
tavoitteissa ajalle 2015–2019 on
kosolti tärkeitä asioita, joita on
pidettävä jatkuvasti esillä
keskusteluissa. Niitä ovat mm.
omaishoito, palvelut ja palvelumaksut, muistisairauksien
tutkimus ja eläkkeensaajien
verotus. Näihin tulee koko
laajuudessaan saada eläkkeensaajien kannalta parannuksia.
Olette kaikki eläkkeenne
ansainneet; pidetään yhdessä
huolta siitä, että ne riittävät
hyvään ikääntymiseen.
Liikunnan haastekampanja
2015 oli menestys. Monet
yhdistykset ja piirit onnistuivat
lisäämään liikuntasuorituksiaan
melkoisesti, tästä olen iloinen.
Kaikki EKL-yhdistykset mukaan
lukien suoritukset lisääntyivät
lähes 70 000:lla vuodesta 2014.
Haasteeseen osallistuneita oli
lähes tuhat enemmän kuin
vuotta aiemmin. Liikuntamäärien kasvu antaa varmasti voimia
myös syksyn kiireiseen kerhotoimintaan.
Järjestötoiminnan tuleviin
koulutuksiin on tehty hieman
hienosäätöä yhdessä piirien
yhdyshenkilöiden kanssa.
Tulemme koulutusten sisällöissä suuntaamaan katsetta
vahvemmin tulevaisuuteen
niin, jotta voitte edetä työssän-
ne eteenpäin muutostenkin
keskellä. Moni piiri on ilolla
ottanut uudistusideat vastaan
ja varmistanut koulutukseen
lähtemisen.
Muistakaa liikkua ja olla
toiminnassa voimienne
mukaan! Liikunta antaa voimia
jaksaa eteenpäin kuoppaisellakin tiellä.
Kiitos jälleen kerran kaikille
opeista ja hyvistä vinkeistä
– touhukasta syksyn alkua ja
positiivista mieltä!
Veikko Räsänen
järjestösihteeri