TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 7 | 2015 4 Sinnikäs henkilöstö mahdollistaa säästöt 10 Näin luet palkkalaskelmaasi Jussille tuli täyteen 50 vuotta kaupungin leivissä 9 VILKKU 7 | 2015 1 NÄIN SEN NÄIN KIMMO TORKKELI 2016 – muutosten vuosi Vuonna 2016 Tampereella tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen itsehallintoalueiden pohjalta, kaupungin toimintamallin uudistus, kuntatalouden tehostaminen ja isot investoinnit vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tampereen kasvu jatkuu ja vuoden 2015 loppuun mennessä ylitämme 225 000 asukkaan rajapyykin. Meidän on vastattava palvelutarpeen kasvuun kiristyvän talouden oloissa. Siksi uudistamme toimintamalliamme. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme vastuita. Tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajattelu. Uudistuksella valmistaudumme myös uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen. Tulkoon yhteisestä Valtuuston linjauksen mukaisesti pormestarimallia jatkekehittämisestä taan tulevaisuudessakin, mutta kaupungin sisäisessä toimintamperelainen nassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta. Sen tilalle kehitetään tuloksiin ja vaikuttavuuteen perustuva tavaramerkki! johtamisen ja ohjauksen malli. Viime vuonna kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia, ja kuluvan vuoden vertailukelpoinen menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Olemme kyenneet tehostamaan toimintojamme. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä. Ensi vuonna nettomenot saavat kasvaa vain 0,7 prosenttia, mikä asettaa toiminnalle haasteita. Jatkamme rakenteellisia uudistuksia, kuten palvelujen digitalisointia ja uuden palveluverkon työstämistä. Toivon, että kaupungin henkilöstö ja myös erilaiset asiakasja sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti tähän työhön. Tulkoon yhteisestä kehittämisestä tamperelainen tavaramerkki! Vastaamme haasteisiin myös investoimalla työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Tällainen on muun muassa katuraitiotie. Näin luomme edellytyksiä kaupungin kestävälle kasvulle. Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Syksyn yllättävistä tilanteista on selvitty hyvin, mistä suuret kiitokset asioista vastanneille. Joulun aika lähestyy. Toivon kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Anna-Kaisa Ikonen Pormestari Kehittäjäpalkinnon saanut verkosto jatkaa 5 KUVAT: HANNA LEPPÄNEN 8 SISÄLTÖ 12 Tietohallinnon väki osaa sote-kieltäkin Pukemispenkki auttaa päiväkodissa VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa 2016. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20. tammikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Kiinteistöisännöitsijä Juhani "Jussi" Pentinmäki aloitti työnsä kaupungin lähettinä 50 vuotta sitten. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 7 | 2015 TAPETILLA TEKSTI Raija Lindell KUVA Hanna Leppänen BUDJETTI 2016 Tiukka menokuri jatkuu edelleen K aupungin talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan Tampereella tehdään ensi vuonna kauaskantoisia ratkaisuja. Koko kaupungin toimintaan vaikuttavia muutoksia ovat digitalisoituminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kaupungin toimintamallin uudistaminen. Kuntalaisille tarjotaan lisää mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin, itsepalveluja ja innovatiivisia digitaalisia kokeiluja. – Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Uudistuksilla valmistaudumme uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen, kertoo Ikonen. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kuntatalous jatkuu vuosikymmenen loppuun saakka erittäin kireänä, ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Kaupunginvaltuusto oli tyytyväinen ensi vuoden talousarvion pieneen menojen kasvuun. Nettomenojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna vain 0,8 prosenttia. Nettomenot ovat vuonna 2016 arviolta 1,13 miljardia euroa. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. – Kunnallisverotulot kasvavat arviolta 10 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulot 2 miljoonaa euroa, mutta yhteisöverotulojen arvioidaan vähenevän 10 miljoonaa euroa. Verotulot eivät siis käytännössä kasva kuluvasta vuodesta, sanoo Yli-Rajala. Kaupungin talouden pitkän aikavälin kestävyyttä aiotaan edistää rakennemuutoksilla, joita tehdään muun muassa lasten ja nuorten palveluissa, ikäihmisten palveluissa ja työllisyydenhoidossa sekä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisessa. Kaupungin henkilöstön yhdessä tekemisen meininki näkyy paitsi työpaikoilla, myös vaikkapa kaupungin Museo-Huuhkajien jalkapallotreeneissä Pyynikin kentällä. Ensi vuonnakin tiukka budjetti edellyttää henkilöstöltä aktiivista yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Henkilöstömenot vähenevät Huolimatta ennätyksellisen matalasta menojen kasvusta talousarvio on ensi vuonna noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on menojen kasvua hitaampaa. Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa, joka on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Vuosikate kertoo sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Kaupungin henkilöstömenot ovat ensi vuonna noin 670 miljoonaa euroa. Menot laskevat 12,6 miljoonaa euroa tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna, sillä henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 110:llä. Henkilöstömenoja vähentävät muun muassa organisatoriset muutokset ja se, ettei eläkkeelle jääneen tilalle palkata ketään. – Lisäksi yksiköt ovat sisällyttäneet talousarvioihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muun muassa vähentämällä henkilötyövuosia ja henkilöstömenoja, kertoi konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Vuonna 2016 kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 232,4 miljoonaa euroa. Tampere aikoo korjata ja rakentaa toimitiloja lähes 100 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen yhdyskuntarakentamisen investointi, 13,9 miljoonaa euroa, on vielä ensi vuonna Rantaväylän tunneli -hanke. Raitiotien suunnittelu jatkuu, ja myös kansi- ja areenahanke sekä Eteläpuiston suunnittelu saivat valtuuston äänestyksissä tuen. – Haemme innovatiivisilla hankinnoilla parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä esimerkkinä ovat alueelliset VILKKU 7 | 2015 3 > TAPETILLA TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAIN Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 25 370 M€ 13 > hyvinvointikeskukset, joita toteutetaan kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä Lielahdessa, Tesomalla ja Linnainmaalla, AnnaKaisa Ikonen kertoo. Hän korostaa, että kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Myös Tampereen näkyvyyttä kansainvälisissä verkostoissa on vahvistettava, jotta kaupunkiin saadaan lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja sijoituksia. • tampere.fi/talousarvio2016 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 040 743 6356 Talousjohtaja Jukka Männikkö 050 576 7539 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2016 LUKUINA Asukasluku 31.12.2016 Tuloveroprosentti Toimintamenojen kasvu Vuosikate Tulos Investoinnit yhteensä Lainamäärä/asukas 227 790 19,75 0,8 76,2 -16,1 232,4 2 159 henkilöä prosenttia prosenttia miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa euroa per asukas Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 508 M€ Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 190 M€ Osaamisen ja elinkeinojen 11 kehittäminen 168 M€ % Konsernihallinto 72 M€ 5 34 Kaupunkiympäristön kehittäminen 107 M€ 7 5 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 81 M€ SUUNNITELTU HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2016 yhteensä 13 905 palkallista henkilötyövuotta Hyvinvointipalvelut 10 485 htv Konsernihallinto ja ydinprosessit 460 htv Konsernipalvelut* 607htv 3 4 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 17 2 352 htv 75 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 100 htv HENKILÖSTÖMENOT 2016 Konsernihallinto ja ydinprosessit 33,0 M€ Konsernipalvelut 29,6 M€ Hyvinvointipalvelut 490,6 M€ 5 4 17 73 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 116,4 M€ TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Henkilöstön sinnikkyys mahdollistaa säästöt – Alijäämäisen talousarvion takia yksiköiden täytyy tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset rivakasti, sanoo johtaja Kirsi Koski. KAUPUNGIN MENOJEN kasvu on saatu hallintaan, vaikka palvelutarpeet kasvavat. Kaupungin henkilöstöasioista vastaava johtaja Kirsi Koski haluaa kiittää kaupungin osaavaa henkilöstöä työstä. – Tiedän, että kaupunkiorganisaation sisäiset uudistukset ja toimintaympäristön epävakaisuus rassaavat koko henkilöstöä. Kuitenkin väki on sinnikkäästi puurtanut eteenpäin. Vuosi vuoden jälkeen toistuvia vaatimuksia vähentää henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia kaupungin kasvaessa ei olisi pystytty täyttämään ilman henkilöstön myötävaikutusta ja venymistä, Koski sanoo. Työvoimakustannuksiin haetaan ensi vuonna yhden prosentin säästöjä toimintoja uudistamalla, eläköitymisiä hyödyntämällä, palkattomilla vapailla sekä johtamista ja henkilöstön palkitsemista kehittämällä. – Lomautuksia ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Mikään työnantaja ei silti tässä taloudellisessa tilanteessa voi sulkea pois tätäkään vaihtoehtoa. Jos emme onnistu kehittämään tarpeeksi vaikuttavia toimintatapoja yhdessä henkilöstön kanssa, emmekä saamaan kaupungin taloutta nyt valituilla keinoilla tasapainoon, joudumme käyn- 4 VILKKU 7 | 2015 nistämään kaupunkitasoisen yt-menettelyn. Yhdessä tekeminen korostuu yhä enemmän Kirsi Kosken mukaan on selvää, että rakenteelliset toimintatapamuutokset ovat välttämättömiä kaupungin kehittämisessä. – Mikäli muutoksia tarkastellaan irrallisina kokonaisuuksina, osa niistä näyttää johtavan henkilötyövuosien lisääntymiseen ja osa vähentymiseen. Toiminnan uudistamisen tavoitteena kuitenkin on, että kaupungin kokonaismenot vähenevät, vaikka palvelutarpeet kasvavat. Henkilötyövuosien aito vähentäminen onnistuu toiminnan kehittämisen ja sujuvien palvelujen ansiosta. Kaupungin rakenteilla oleva toimintamalli perustuu vahvasti yhdessä tekemiseen, työntekijöiden osallistumiseen ja avoimuuteen. – Olen täysin vakuuttunut siitä, että kaupungin menestyminen on omalta osaltaan seurausta henkilöstön aktiivisesta osallistumisesta, luovuudesta ja yhdessä tekemisen synnyttämästä hyvästä meiningistä, Koski korostaa. • TEKSTI Aila Rajamäki Valtuusto päättää Tampere 2017 -projektista joulukuussa TOIMINTAMALLIN uudistuksen eli Tampere 2017 -projektin jatkolinjauksista päätetään valtuustossa 14.12. Sen jälkeen toimintamallin uudistamista jatketaan valtuuston linjauksen mukaisesti siten, että koko kaupunkitasolla uudistetun organisaation toiminta voi alkaa 1.1.2017 ja poliittisten toimielinten osalta 1.6.2017. Valtuustolle esitetään, että henkilöstöjaosto lakkautettaisiin 1.6.2017 ja sen tehtävät siirtyisivät kaupunginhallitukselle ja viranhaltijoille. Kaupunginhallitukselle muodostettaisiin konsernijaosto, jonka tehtävät liittyisivät kaupungin tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjaukseen. Kaupunkia johtaa edelleen pormestari, mutta pormestarin valintatapaan palataan myöhemmin riippuen siitä, mahdollistaako uusi kuntalaki suoran pormestarivaalin. Lisäksi valtuustolle esitetään, että palvelut organisoidaan kolmelle palvelualueelle. Nämä ovat hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet. Jokaiselle palvelualueelle esitetään kahta lautakuntaa, joita johtaisivat kolme päätoimista apulaispormestaria. Esityksen mukaan hyvinvointipalveluiden johtokunnat lakkautettaisiin 1.1.2017 alkaen ja niiden tehtävät siirtyisivät kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Toimintamallin uudistaminen on aloitettu TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Hae Kehittäjäpalkintoa T ampereen kaupungin kehittäjäpalkinnon tarkoitus on tuoda esille ja palkita hyviä ideoita, ajatuksia ja työmenetelmiä. Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Palkinnon avulla kannustetaan henkilöstöä miettimään, millaisilla työkäytännöillä, -menetelmillä ja -tapojen kehittämisellä voidaan löytää uusia keinoja parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Palkintoa voi esittää vaikka työtoverille tai esimiehenä henkilöstölle. Kehittäjäpalkinto on yhteensä 20 000 euroa. Palkinnon hakuaika kestää 14.2. 2016 saakka. kka. • Henkilöstöasiat > Yht Yhteistoiminta > Kehittäjäpalkinto (mm. hakukaavake) konsernihallinnosta. Konsernihallinto aloittaa osin uudistetussa organisaatiossa vuoden 2016 alussa. Konsernihallintoon tulee palvelualueiden johdon lisäksi kuusi konserniohjausyksikköä: hallinto, henkilöstö, kehittäminen, omistajaohjaus, strategia ja talous sekä hallintoyksikön alaisuuteen konsernipalvelut. Palvelualueille valitaan kolme uutta johtajaa julkisella hakumenettelyllä. He tulevat ensi vuoden aikana uudistamaan oman alueensa toiminnan. Tämä työ koskee myös nykyistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että johtajat voisivat aloittaa työnsä viimeistään 1.6.2016. Konsernijohtaja toimii palvelualueiden johtajien ja konserniohjausyksiköiden vetäjien esimiehenä. • Huolella-verkoston Johanna Paul ja Päivi Laukamo järjestävät koulujen päättäjäispäiväksi nuorille ohjelmaa. Verkostolaiset ovat partioineet Rosendahlin rannassa jo kolmena päättäjäispäivänä. Palkittu Huolella-verkosto jatkaa toimintaansa HUOLELLA-VERKOSTO kannustaa edelleen nuoria päihteettömään elämään. Verkosto sai kehittäjäpalkinnon vuonna 2013. Yhteistyöverkosto on osa kaupungin erityisnuorisotyötä. Sitä vetää nykyisin johtava koordinaattori Päivi Laukamo, joka miettii parhaillaan nuorille mahdollisuutta päihteettömään juhlintaan koulujen päättyessä. te – Kysyimme Kysy lokakuussa nuorilta itseltään, millaise millaisen tilaisuuden he haluaisivat. Toiveena oli esimerkiksi konsertti, disko tai festivaali. Kovasti Ko toivottiin myös toiminnallista iltaa, kuten pelejä, kaupunkisotaa, värijuoksua tai ihan urheilutapahtumaa, värijuoks Laukamo. kertoo La Rosendahlin rannassa on partioinut Ros koulujen päättäjäispäivänä jo kolmen vuokouluje den aj ajan kaupungin työntekijöitä yhdessä vanhempien, luottamushenkilöiden sekä vanh yhdistysten ja järjestöjen jäsenten kanssa. yhdi – Olemme saaneet hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja nuorten keskuudessa ottamalla etukäteen keskusteluun nuoria kiinnostavan ajankohtaisen aiheen, kuten kannabiksen tai erilaiset tarinat. Olemme kampanjoineet myös koulujen sähköisen reissuvihkon Helmen kautta. Erityisnuorisotyöntekijä Johanna Paul pohtii vanhemmille ja nuorille järjestettävän teemapajan sisältöä. Tämänkin Huolellaverkoston tapahtuman tarkoituksena on lisätä vanhempien ja nuorten välistä vuoropuhelua. – Tähtäämme myös siihen, että vanhemmat kiinnostuisivat enemmän nuorista ja heidän ajatuksistaan. Vanhemmat voisivat oppia ottamaan paremmin puheeksi esimerkiksi päihteiden käytön. Nuortenkin olisi hyvä osata kertoa vanhemmilleen omista toiveistaan, sanoo Johanna Paul. • VILKKU 7 | 2015 5 TYKYTYSTÄ TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly Tulevaisuustutkija Esko Valtaojan mukaan nykyajan hyvinvointia ei osata arvostaa, jos unohdetaan maailman historia ja aikakaudet ennen länsimaiden vaurastumista. Työterveyden positiiviset vaikutukset ovat olleet Tampereen kaupungille myös taloudellisia. Tullinkulman Työterveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Rikard Bjurström sanoo, että kaupunki on säästänyt miljoonia ostaessaan työterveyspalveluita omistamaltaan yksiköltä. – Laadukas työterveyshuolto on vähentänyt sairauspäivien määriä, mikä on myös tuonut huomattavia taloudellisia säästöjä, Bjurström toteaa. Merkityksellisyyttä työyhteisöön T ampereen kaupungin henkilöstö on voinut käyttää lakisääteisiä Tullinkulman työterveyspalveluita jo 40 vuoden ajan. Tullinkulman Työterveyden juhlaseminaarin puhujat korostivat hyvinvoivien työyhteisöjen merkitystä nykyajan työelämässä, jota värittävät jatkuva muutos ja kiireen tunne. – Suomalaisissa työyhteisöissä pitäisi harjoitella avun pyytämistä ja tarjoamista. Toisten auttaminen lisää työn merkityksellisyyttä, sanoo tekniikan tohtori, KTM Merja Fisher. Tullinkulman Työterveys on notkea nelikymppinen 6 VILKKU 7 | 2015 Seminaarissa tulevaisuuden työelämästä puhunut tekniikan tohtori, KTM Merja Fisher on tutkinut väitöskirjaansa varten työilmapiirin merkityksellisyyttä. Hän kehottaa jokaista miettimään, miten kukin voisi itse synnyttää merkityksellisyyttä omassa työyhteisössään. Merkityksen työlleen voi löytää esimerkiksi työtehtävistä, asiakkaista tai työnteon yhteiskunnallisista vaikutuksista. – Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, työn ilo ja tuottavuus lisääntyvät. Samalla asiakkaista tulee entistä tyytyväisempiä. Esimiehet ovat roolimalleja, ja he voivat positiivisesti poikkeavalla käyttäytymisellä vaikuttaa siihen, miten innostavaksi yksilöt kokevat yhteisön työilmapiirin. Vakuutuskassan korvaukset nousevat Fisherin mukaan positiivisesti poikkeava vuorovaikutus tarkoittaa auttamista, epäitsekkyyttä, kiitollisuutta ja osallistamista. Hyvä työilmapiiri syntyy jokapäiväisissä kohtaamisissa työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Tähtitieteilijä luo optimismia maailmaan Tulevaisuustutkija Esko Valtaojan vahva tulevaisuuden optimismi herättää ajatuksia melankoliaan taipuvaisten suomalaisten mielissä. Valtaoja kumoaa tieteellisiin tilastoihin viitaten ajattelutavan, että kaikki olisi ennen ollut paremmin. – Jos maailmaa katselee jatkuvasti mustien lasien läpi, on kaikkea valoa vaikea nähdä. Meillä on nyt se, mistä keskiajalla vain haaveiltiin. Elintaso on noussut vauhdikkaasti, ja teemme entistä vähemmän töitä vuodesta toiseen. Meillä on maailmassa enemmän vaurautta, terveyttä ja vapaa-aikaa kuin koskaan aikaisemmin, Valtaoja sanoo. Kun kahvipöydissä ja mediassa velloo keskustelu siitä, kuinka maailma on matkalla tuhoon, kannattaa kaivaa muistin syövereistä Valtaojan viisaat sanat: Maailma on mennyt jatkuvasti entistä parempaan suuntaan, vaikka se ei olekaan vielä kokonaan valmis. Työterveyshuollon avoin tulevaisuus Tullinkulman Työterveys lopetti toimintansa liikelaitoksena ja muuttui marraskuun alussa Tullinkulman Työterveys Oy:ksi. Seuraava organisaatiomuutos on edessä tammikuun alussa, jolloin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuollon on tarkoitus siirtyä osaksi Tullinkulman Työterveyttä. Kukaan ei vielä tiedä, muuttaako uusi sote-ratkaisu tulevina vuosina työterveyspalveluiden tarjontaa. Se kuitenkin tiedetään, että työntekijöiden työterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen vaikuttaa positiivisesti työn tuottavuuteen. Työkyvyttömyyden ehkäisyllä tuottavuusloikka Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosta hämmästyttää, ettei nykyinen hallitus ole kiinnittänyt lainkaan huomiota työterveyshuoltoon tavoitellessaan kansantaloutta vahvistavaa tuottavuusloikkaa. – Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat moninkertaiset verrattuna tuloihin, joita saadaan eläkeikää nostamalla. Sen vuoksi työkyvyttömyyden ehkäisemisessä on 10kertainen tuottavuuspotentiaali eläkeiän muuttamiseen verrattuna, hän muistuttaa. • TAMPEREEN kaupunkikonsernin vakuutuskassa nostaa esimerkiksi hammashoidosta, silmälaseista ja hieronnasta maksettavia korvauksia ensi vuoden alussa. Sääntömuutokset tarvitsevat kuitenkin vielä Finanssivalvonnan vahvistuksen. Jos Finanssivalvonta vahvistaa sääntömuutokset, nousee lääkärin tai optikon määräämistä silmälaseista tai piilolinsseistä sekä silmien taittovirheleikkauksesta aiheutuneiden kustannusten kertakorvaus 220 eurosta 250 euroon. Lisäksi korvausta saisi joka kolmannen vuoden sijaan joka toinen kalenterivuosi. Myös hammashoitokorvaus nousee 200 eurosta 250 euroon. Ensi vuonna myös lymfa- ja valohoidosta saa korvausta. Lääkärin määräämästä perinteisestä lihashieronnasta ja naprapaatin, kiropraktikon ja osteopaatin antamasta hoidosta korvataan 50 prosenttia sekä lymfahoidon, valohoidon, fysioterapian ja fysioterapeuttisten tutkimusten omavastuuosuudesta 50 prosenttia. Kunakin kalenterivuonna maksettava enimmäismäärä nousee 170 eurosta 200 euroon. Myös lääkärin määräämien ulkoisten tuki- ja liikuntaelinvaivoihin tarkoitettujen sidosten ja tukien enimmäiskorvaus nousee 40 euron ylittävältä osalta 170 eurosta 200 euroon. Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassan kassankokous hyväksyi sääntömuutokset marraskuussa. • tampereenvakuutuskassa.fi Työterveyspalvelut jatkuvat ennallaan TAMPEREEN kaupunki on uusinut marraskuussa Tullinkulman Työterveys Oy:n kanssa sopimuksen henkilöstön työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä. Uuteen sopimukseen ei tullut muutoksia palvelujen kattavuuteen. Tampereen kaupunki työnantajana tarjoaa henkilöstölleen aikaisempaan tapaan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sopimus sisältää tiedot työterveyshuollon yleisistä järjestelyistä sekä palvelujen sisällöstä ja laajuudesta. Sopimus on voimassa toistaiseksi. • Käytä liikuntaetuutesi ajoissa MUISTATHAN hyödyntää kaupungin työntekijän liikuntaetuuden tämän vuoden aikana. Jos sinulla on vielä paljon 100 euron etuudesta käyttämättä, voit esimerkiksi ladata sarjakortin tai -rannekkeen uimahalliin tyky-onlinellä. Sarjakortit ja -rannekkeet ovat voimassa 2 vuotta ostopäivästä. 10 kerran kortin tai rannekkeen lataus maksaa 50 euroa ja 10 kerran aamu-uintikortin tai rannekkeen lataus 31 euroa. Aamu-uintiaika on voimassa maanantaista perjantaihin kello 6–8. – Kaupungin tarjoamaa liikuntaetuutta on käytetty Tampereen uimahalleissa tähän mennessä noin 3 000 kertaa. Osa on maksanut kertamaksun ja osa ostanut 10 kerran latauksen, kertoo liikuntapäällikkö Mikko Heinonen liikuntapalveluista. • Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Liikuntakortti tyky@tampere.fi Halon asiantuntijat 040 746 1810 arkisin kello 9–15 VILKKU 7 | 2015 7 KOLME MEISTÄ TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen Kielitaitona sote ja ict P äivi Hodgson, Erja Mäkijärvi ja Marko Laine osaavat puhua sekä sotea että tietotekniikan kieltä ja siten toimia tulkkeina muille. He työskentelevät kaupungin tietohallinnon osaajina, mutta kullakin heistä on terveydenhoitoalan koulutus ja työkokemus. Monipuolisesta osaamisesta on apua myös muille. Päivi Hodgson vakinaistettiin tietohallinnon projektipäälliköksi vuoden 2014 alusta. Sitä ennen hän työskenteli vajaat 15 vuotta sairaanhoitajana Hatanpään sairaalassa. Vuodesta 2007 hän osallistui yhä enemmän sovellusasiantuntijana tietohallinnon projekteihin ja veti niitä. – Olen aina ollut kiinnostunut tietotekniikasta ja hurahtanut koneisiin kotonakin. Kai minulla on ollut uskallusta oppia kantapään kautta ja kokeilla ja touhuta teknisten laitteiden kanssa selvittäen, miten työ tai työyksikkö hyötyisivät niistä konkreettisesti, Hodgson selittää. Intohimoina laatu ja tietotekniikka Erikoissairaanhoitaja Erja Mäkijärvi toimi aiemmassa työssään Pegasos-potilastietojärjestelmän vastuukäyttäjänä ja avitti muita. – Tykkään erilaisista tietokoneohjelmista, mutta minulle ei riitä, että ne toimivat, vaan haluan tietää, mitä mahdollisuuksia ne antavat työhön, kertoo Hatanpään sairaalassa osastonhoitajana toiminut Mäkijärvi. Opiskellessaan terveyshallintotiedettä yliopistossa hän keskittyi laatuasioihin ja tietotekniikkaan. 8 VILKKU 7 | 2015 Terveydenhuollosta tietohallintoon siirtyneet Päivi Hodgson, Marko Laine ja Erja Mäkijärvi suosittelevat kaikille tarttumista pelotta uusiin haasteisiin. Alaa ja työtä vaihtaessa näkökulma muuttuu, mutta samalla avartuu. – Olin ollut hoitoalalla 26 vuotta, joista 17 vuotta esimiestehtävissä. Halusin tehdä jotakin uutta ja erilaista ja päätin katsoa, kumpi intohimoistani, laatu vai tietotekniikka, loksahtaisi ensin. Tietotekniikka se oli. Keväällä 2014 Mäkijärvestä tuli toinen tietohallinnon sosiaali- ja terveyspuolen tietohallintokoordinaattoreista. Kun esimerkiksi sairaalassa tarvitaan uutta ohjelmaa, sieltä otetaan Mäkijärveen yhteyttä, ja hän selvittää, millaiset sairaalan tarpeet ovat ja mitä ohjelmia niihin on tarjolla. Sen jälkeen alkaa ohjelman hankinta ja siirto käyttöön koulutuksineen ja muine vaiheineen. Töiden ohella hän opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa sekä tietojenkäsittelyn tradenomin että ylemmän AMK:n tutkinnot. Nyt hänen kontollaan ovat kaupungin henkilöstöhallinnon, päätöksenteon ja johtamisen tietojärjestelmät. – Ei tässä tipan laiton tai kipsaamisen taidoista ole hyötyä, mutta vanha koulutukseni on tuonut muassaan rempseyttä, rauhallisuutta ja sosiaalisuutta. Kukaan ei kuole meikäläisen ”hoitovirheeseen”, vaikka kulunvalvonta ei hetkeen toimisi. Mutta ehkä meissä kaikissa täällä tietohallinnossa asuu pieni hoitaja, Laine vitsailee. Substanssiosaajan valttikortit Rohkeasti uusiin haasteisiin Asiasisällön tuntemisesta on tietohallinnossa hyötyä, ja erityisesti tietohallintokoordinaattorit ovatkin substanssiosaajia ja lähtöisin sosiaali- ja terveysalan ohella vaikkapa koulumaailmasta. – Kun ymmärtää työn prosessin ja asiakkaiden tarpeet, pystyy katsomaan, että ictprojektien tavoitteet ovat realistiset, Hodgson sanoo. – Alan tuntemus auttaa siinä, että tietää, mitä pitää ottaa huomioon. Hoitoalalla sellaisia ovat esimerkiksi tietosuoja tai kolmivuorotyö, Mäkijärvi lisää. – Ja uusissa tehtävissä voi hyödyntää vanhoja kontakteja, Marko Laine muistuttaa. Laine siirtyi tietohallintosuunnittelijaksi 2012. Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja on työskennellyt ambulanssissa, lääkäriasemalla ja Hatanpään sairaalan ensiavussa. Niin Hodgson, Mäkijärvi kuin Laine ovat tyytyväisiä uranvaihtoon ja nykyiseen työhönsä. Vuodenvaihteessa suurin osa tietohallinnon työntekijöistä siirtyy konsernipalveluyksikkö Koppariin. Muutos koetaan hyväksi. – Olemme tehneet jo nyt yhteistyötä Tietotalon sovellusasiantuntijoiden kanssa. Jatkossa se tulee olemaan entistä helpompaa. Kolmikko suosittelee kaikille tarttumista pelotta uusiin haasteisiin. Alaa ja työtä vaihtaessa näkökulma muuttuu, mutta samalla avartuu. – Entisestä voi aina tuoda uuteen osaamista ja näkemyksiä. Siten antaa, mutta aina myös itse saa ja oppii, Mäkijärvi rohkaisee. – Itsensä kehittäminen onkin avainasia. Se on sellainen boosteri, että voimajuomia ei tarvita. Vielä vanhanakin oppii, Hodgson painottaa. • PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Pekka Ruissalo KUVA Hanna Leppänen Lähetistä sukeutui 50 vuodessa kiinteistöisännöitsijä T ampereen kaupungin kiinteistöisännöitsijä Juhani ”Jussi” Pentinmäelle kesäkuun 22. päivä oli merkittävä juhlapäivä. Silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun 15-vuotias Pentinmäki aloitti työnsä kaupungin palveluksessa lähettinä. – Erkki Lindfors oli kaupunginjohtajana, Pekka Paavola kaupunginsihteerinä. Paavola kysyi, tulisinko kesätöihin. Elettiin vuotta 1965. Ajan kulumisesta hyvä esimerkki on, että yksi nykyisistä tamperelaisista maamerkeistä, Hakametsän jäähalli, oli avattu alkuvuodesta. Vuosi kului, työt sujuivat ja pian Paavola otti uudestaan yhteyttä. – Hän kysyi, haluanko jäädä vakituiseksi. Asiaa piti pohtia tarkasti, sillä koulu oli vielä kesken. 167 markan kuukausipalkka kuitenkin houkutti, se oli iso raha. Kolmen vuoden kuluttua Pentinmäki tuli täysi-ikäiseksi. Se tiesi samalla toimenkuvan muuttumista. Lähetistä tuli tuntikirjuri. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Työkaveri menehtyi, ja vahtimestarin paikka tuli avoimeksi. – Kaupunginsihteeri Paavola oli jälleen yhteydessä ja kysyi, kiinnostaisiko vahtimestarin työ. Vastaus oli myöntävä. Tekniikka on vaatinut osaamisen päivitystä Kiinteistötoimen palvelukseen Pentinmäki siirtyi vuonna 1990. Siellä miehellä on ollut erilaisia toimenkuvia ennen kiinteistöisännöitsijän pestiä. Nykyisen toimen tehtäväkenttä on varsin laaja. – Vastuullamme on kiinteistöjä eri puolella Tamperetta. Kauppahalli on näistä suurin. Kauppatorit, tapahtumaluvat ja kaupalliset valomainoslaitteet kuuluvat myös kuvioon. Lisäksi vuokraamme paljon raakamaata. Sopimusten kanssa pitää pelata paljon, nytkin niitä on mapissa parisataa, Pentinmäki kertoo. Eikä unohtaa sovi ulkoilmaterasseja, vaalimainostelineitä tai siirtolapuutarhamökkien vuokrasopimuksia. Erilaisia projekteja on menossa jatkuvasti. Työ sujuu rutiinilla, mutta tekniikan mukaantulo on vaatinut osaamisen jatkuvaa päivittämistä. – Uudet järjestelmät ovat muuttaneet työtä kovasti. 1990luvulla tietokoneen näyttö oli kuin ruusupuska, jossa vilkkui vain vihreä väri, Pentinmäki naurahtaa. Aina pitää olla aikaa neuvoa Juhani Pentinmäki kuvaa itseään positiiviseksi luonteeksi. Paljon ammatissaan ja elämässään nähnyt mies haluaa olla kannustava ja ohjata eteenpäin myönteisesti. – Työ ei koskaan ole tuntunut vastenmieliseltä. Myös itseluottamusta on löytynyt. Kun kokee jaksavansa ja osaavansa, niin perusasiat ovat jo kunnossa. – Aina täytyy olla aikaa neuvoa kärsivällisesti. Nuorten työntekijöiden kanssa tulee usein vähän isällinen olo, mutta niin kai pitääkin. Kärsivällisyyttä on riitettävä myös sen kaupunkilaisen kanssa, joka soittaa ja aloittaa: ”Tämä on jo viides paikka, johon soiKaupungin tan eikä vastauksia heru...”. kiinteistöisännöitsijänä Yhdestä asiasta Pentinmäki löytää parantoimiva Juhani Pentinmäki nettavaa. Niin sanottu kuntabyrokratia ja sen vastaa kiinteistöistä eri aikaansaama kiireisyys on miehen mielestä puolilla Tamperetta. paisunut jo osin mahdottomaksi. Suurin niistä on – Jos ajatellaan meininkiä 1960- ja 1970-luvuilla, kauppahalli. silloin mentiin todella reippaasti. Paavolan Pekan aikaan asiat etenivät ja päätökset syntyivät hyvinkin nopeasti. Nyt on hitaampaa. – Hitauden näkee hankkeista. Monien loppuunsaattaminen kestää turhan kauan, ja se tulee taas kalliimmaksi. Pentinmäki jää lomalle joulukuussa ja ensi keväänä lopullisesti vapaalle. Silloin on entistä enemmän aikaa harrastuksille, kuten veneilylle ja avantouinnille. – 50 vuotta on yhdelle ihmiselle sopiva satsi työntekoa. Terveyttä riittää, joten uskon viihtyväni eläkkeellä. Niin kauan kuin huumoria on, kaikki on hyvin, Pentinmäki lohkaisee. • VILKKU 7 | 2015 9 Palkkalaskelman sisällöstä ja käsitteistä tulee ajoittain kyselyitä Kipalaan. Osa käsitteistä voi olla outoja tai palkasta tehtävät vähennykset ihmetyttävät. Tällä aukeamalla avataan näitä käsitteitä ja käydään läpi, mitä kaikkea palkkalaskelmalla oikein kerrotaan. Esimerkkinä on kuukausipalkkaisen henkilön palkkalaskelma. Palkkalaskelma on hyvä tarkistaa jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Näin luet 1 2 3 5 4 9 8 12 11 10 14 7 6 10 13 palkkalaskemaasi H enkilökohtaisesta palkkalaskelmasta selviää muun muassa kuukausittainen rahapalkkasi, luontaisetusi ja verotuksesi. Tarkista palkkalaskelmastasi, erityisesti näiden muuttuessa henkilötietosi pankkitilinnumerosi työsuhteen aloituspäivä irtisanomistilanteessa päättymispäivä veroprosenttisi lomapäiviesi määrä ja korvaukset heinäkuussa tai työsuhteen päättyessä lomaraha luontaisedut ay-jäsenmaksu vuoden alusta kertyneet tulot ja verot muutokset esimerkiksi hoitovapaiden, vuorotteluvapaan tai opintovapaan vuoksi • työnantajan ilmoittamat muutokset palkankorotuksista ja tehtävien vaihdosta. • • • • • • • • • • • 1 2 3 4 5 6 7 palkan maksupäivä, milloin palkka on tilillä ja viimeisimmän työsuhteesi aloituspäivä palvelussuhteen luonne (vakinainen, määräaikainen) ja palvelussuhteen laji (toimi/virka) järjestelmätekninen palvelussuhteen tunnus (A–Ö tai 0–9), noudatettava virka/työehtosopimus, tehtävänimike ja organisaatio verokortin tiedot: otsikkona PROS (B) / KUMUL. (A) VEROKORTTI riippuen verotustapavalinnastasi sekä perusprosentti, lisäprosentti, ansioraja ja verokortin alkamispäivä vuosilomatiedot ovat kuluvan lomavuoden tiedot – lomaoikeus, pidetyt lomapäivät, pitämättömien säästövapaiden määrä eli säästökertymä palkkaustiedot 1: kuukausipalkka ja siitä laskettu tuntipalkka palkkaustiedot 2: osaprosentti, jos teet osa-aikatyötä sekä opettajilla opetusvelvollisuus Maksupäivän erittelyssä on tiedot palkkakauden maksetuista palkkaeristä: 8 Aika: miltä ajalta palkka tai vähennykset on laskettu 9 Peruste: eri palkkaperuste ja vähennykset nimettynä • Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka • Henk. koht. lisä, arv = mahdollinen henkilökohtainen arviointiin perustuva palkanlisä • Työkokemuslisä = työkokemuksen perusteella maksettava kokemuslisä • Poissaolopidätys = esim. palkaton vapaa • Lomaraha • Ay-jäsenmaksu = paljonko palkasta on peritty ay-jäsenmaksuja, jos henkilöllä on ay-jäsenmaksun perintäsopimus työnantajalla • Kumulatiivinen vero = maksettu vero • T-KuEL tai Eläkemaksut = työeläkemaksu: paljonko palkasta on peritty työeläkemaksua. • T-Työttmaksu tai Työt.vak. maksut = työttömyys- 10 11 12 13 vakuutusmaksu: kuinka paljon palkasta on peritty työttömyysvakuutusmaksua • Vakuutuskassapidätys = vakuutuskassan jäsenmaksu • Netto ja Maksetaan = Nettosumma, joka maksetaan pankkitilille. Palkasta on vähennetty ennakonpidätys sekä vähennettävät palkkaperusteet, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä ay-jäsenmaksu. • Myös mahdolliset ateriavähennykset eli ateriamaksut peritään palkanmaksun yhteydessä. Ne näkyvät perustekohdassa. Selitysosassa on tarkennuksia edellä mainittuihin perusteisiin, esimerkiksi peruspalkan suuruus ja poissaolon koodi. Palvelussuhteen tiedot maksupäivältä • Rahapalkka: yhteensä kaikki palkkaperusteet • Verotettava ansio: kaikki palkkaperusteet yhteensä sekä luontoisetu tai rahakorvaus • Vero: paljonko palkasta on peritty ennakonpidätystä • Sv-päivärahamaksu: osuus ennakonpidätyksestä. Palvelussuhteen tiedot vuoden/työsuhteen alusta: palkkaperusteet, mahdolliset lisät, verot ja vähennykset Henk.tied. kuluvalta vuodelta: verotettava ansio, vero, lomaraha, jäsenmaksut sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut yhteensä Palvelussuhteen palkkatodistus 14 Palvelussuhteen palkkatodistuksessa näkyy kyseisen palvelussuhteen kertymä edelliseltä ja kuluvalta vuodelta sekä viimeisimmän palkkakauden (kuukausi) tiedot. Kertymä kuluvalta vuodelta ei välttämättä ole kertymä vuoden alusta, mikäli palvelussuhteessa/organisaatiossasi on tapahtunut muutoksia vuoden aikana tai sinulla on palvelussuhde kahden eri työ-/virkaehtosopimuksen piirissä tai sinulla on useampi kuin yksi päällekkäinen palvelussuhde. Päällekkäinen palvelussuhde tarkoittaa useampaa kuin yhtä palvelussuhdetta samassa tai eri kaupungin yksikössä esimerkiksi päivätyö museossa ja iltatyö työväenopistossa tai toisen toimen/viran hoito samassa tai eri kaupungin yksikössä. Edellä mainituissa tapauksissa tulee viimeisimmät palkkalaskelmat eri palvelussuhteilta laskea yhteen saadakseen vuositason yhteissumman selville muun muassa verotuksen tarkistusta varten. • Loora > Henkilöstöasiat > Palkkaus > Kuukausipalkka Tarkempia ohjeita antavat palkanlaskentatiimit. VILKKU 7 | 2015 11 LÄHIKUVASSA TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Päiväkoti kehitti työergonomiaa ja muuta hyvinvointia R antaperkiö–Kuuselan päiväkodin työntekijät ovat eläneet monen muutoksen vuoden. Ensin he tyhjensivät purkukuntoisen talon Härmälässä ja valitsivat sieltä puhdistamiseen kelpaavat tavarat, jotka siirrettiin sitten väliaikaiseen Rantaperkiön päiväkotiin. Henkilöstöä työskentelee nyt kahdessa kiinteistössä: osa Rantaperkiön päiväkodissa ja osa Kuuselan palvelukeskuksen yhteyteen syksyllä 2014 perustetussa päiväkodissa. – Muutto oli useille työntekijöille henkisesti iso asia. Osa oli työskennellyt vanhoissa tiloissa peräti 30 vuotta, kertoo päiväkodin johtaja Susanna Bäckman. Henkilökuntaa on palkattu lisää uusien lapsiryhmien ja osa-aikatyön kasvun vuoksi. Päiväkodin työntekijöistä jopa 19 prosenttia tekee tällä hetkellä osa-aikatyötä. – Osa-aikatyö on mahdollistettu erilaisin työjärjestelyin, ja kaikki osa-aikatyöhön halunneet ovat saaneet jatkaa tutussa päiväkodissa. Myös uudet työntekijät on otettu hyvin osaksi työyhteisöä, Bäckman kehuu. Työntekijöillä omia vastuualueita Lastenhoitaja Noora Huida (vas.), lastentarhanopettaja Sari Lahtinen ja päiväkodin johtaja Susanna Bäckman seuraavat Oiva Sipposen, Nuutti Wirran ja Seela Rikkilän pukeutumista. Lapsia kannustetaan pukemaan mahdollisimman paljon itse. 12 12 VILKKU 7 | 2015 Rantaperkiö–Kuuselan päiväkodissa perehdyttiin tarkasti viime keväänä saatuihin Kunta 10 -tutkimuksen tuloksiin sekä mietittiin yhdessä parannusta vaativia asioita ja keinoja puuttua niihin. – Tutkimustuloksista näkyivät isot muutoksemme sekä se, että työntekijöillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kaikkiin muutoksiin. On kuitenkin monia asioita, joita olemme saaneet kehitettyä ja ylläpidettyä yhteistyön ansiosta, sanoo Susanna Bäckman. – Tiimityö toimii ja henkilökuntamme työskentelee joustavasti yli lapsiryhmäja kiinteistörajojen. Koko henkilöstö kehittää yhdessä päiväkodin pedagogiikkaa ja toimintakäytäntöjä. Työntekijöillä on myös omia vastuualueita, joista he huolehtivat itsenäisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi media- ja liikuntakasvatuksen kehittäminen, ateriatilaukset ja työvuorolistojen ylläpito, Bäckman luettelee. Alueen päiväkodit ja lähikoulut tekevät paljon yhteistyötä. Lähikoulu on esimerkiksi antanut muutamia salivuoroja päiväkodin käyttöön. Päiväkodit järjestävät yhteisiä henkilökunnan kehittämispäiviä ja Tyky-tapahtumia. Kuuselan päiväkoti toimii tiiviissä yhteistyössä samassa talossa sijaitsevan VILKKU 50 vuottaa palvelukeskuksen kanssa. – Ulkoilemme paljon. Oli hienoa, että saimme sekä Rantaperkiöön että Kuuselaan uudet lasten leikkipihat. Lisäksi viikko-ohjelmaamme kuuluvat metsäretket. Saamme liikuntaa vaikkapa kapuamalla kaatuneiden puunrunkojen yli, kertovat päiväkodin varajohtajana toimiva lastentarhanopettaja Sari Lahtinen ja lastenhoitaja Noora Huida. Kaikkiin ryhmiin pukemispenkki Työergonomiasta huolehtiminen liittyy työssä jaksamiseen. Työntekijät ovat ottaneet satulatuolit entistä ahkerampaan käyttöön. Päiväkodin molempiin kiinteistöihin on hankittu lapsille korkeita kalusteita, jotka osaltaan tukevat aikuisten työergonomiaa. – Lapsia kannustetaan ja opastetaan pukemaan mahdollisimman paljon itse, mutta hienosäätöön useimmat lapset tarvitsevat apua. Päiväkodin jokaisen ryhmän eteiseen hankittiin pukemispenkki, jossa lapsi voi nojata kaiteeseen ja aikuinen auttaa housujen puntit ja lenksut paikoilleen, Sari Lahtinen selvittää. Aluksi pelkkä puhelimen soiminen kaikui Rantaperkiössä ympäri taloa. Meluongelmaan löytyi apua kattoon kiinnitetyistä akustiikkalevyistä. Kuuselassa meluongelmaa on torjuttu tekstiilein ja kalustein. – Olemme olleet tyytyväisiä uusiin tiloihin, jotka ovat toimineet ajoittaisesta ahtaudesta huolimatta hyvin. Tärkeintä on kuitenkin erinomainen työilmapiiri, mikä on ilmennyt kaikissa tutkimuksissa. Myös yhteistyö esimiehen kanssa ja häneltä saatu tuki saivat henkilökunnalta korkeat pisteet, iloitsee Lahtinen. • VILKUN ensimmäisessä numerossa vuonna 1970 pohditaan, saadaanko Tampereelle olympialaisia. ”NÄHDÄÄNKÖ tamperelaislumissa olympia-aatteen sävyttämät suksensauvojen jäljet, sitä ei kaupungin tiedotussihteeri Leena Lindfors vielä huhtikuun loppupäivinä osannut sanoa, mutta uskoa ja luottamusta asiaan kyllä on. JOKA tapauksessa tietyn teeman alla mainostaminen tuottaa tuloksia enemmän kuin summittainen Tampere-brosyyrien postittaminen matkailumarkkinoille, sen voi jo nyt todeta. Tänä vuonnahan on budjettirahoista niin matkailu-, näyttely-, filmikuin PR-varatkin ohjattu olympia-aatteen eteenpäinviemiseen tamperelaisittain. VIISIKIELINEN esite, vastavalmistunut fil- mi, kartat kisapaikoista ja valokuvat yhdessä olympiatarrojen ja tulitikkupakkausten kanssa on asianmukaisesti saatettu yleiseen tietoisuuteen. Lehdistölle asia on tuttu jo kautta maailman. Erilaisissa aailman Erilaisissa kisoissa, kuten Tatralla ja Tukholmassa on tamperelaisääni kuulunut. KUULUUKO se Amsterdamissa? Pian tiedämme senkin.” • Vilkku 50 vuotta -sarjassa on kerrottu lehden juhlavuoden kunniaksi, millaisia tekstejä, kuvia ja ilmoituksia Vilkussa on julkaistu vuosikymmenten aikana. Sarja päättyy tähän. NIMITYKSIÄ karan tehtäviin sisältyvät muun muassa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämis- ja laatutyö. Hän on aloittanut Tullinkulman Työterveydessä vuonna 2010. Marko Stenström Tapahtumatoimistoon Mikko Kiekara Marko Stenström Mikko Kiekara Tullinkulman ylilääkäriksi Lääketieteen lisensiaatti ja työterveyshuollon erikoislääkäri Mikko Kiekara on nimitetty Tullinkulman Työterveyden ylilääkäriksi 1.11. alkaen. Hänen vastuullaan on Tullinkulman Työterveyden lääkäritoiminnan operatiivinen johtaminen. Kie- Marko Stenström on valittu Tampereen kaupungin Tapahtumatoimiston vastaavaksi tuottajaksi. Stenström siirtyy tehtävään Tampere-talosta, jossa hän on toiminut ohjelmapäällikkönä. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.2.2016. Vastaava tuottaja vastaa Tapahtumatoimistossa tapahtumapalveluista, yhteistyötapahtumien sopimusseurannasta sekä osallistuu verkostotyöhön ja tapahtumahakuihin. • Logistiikka ja sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut yhdistyvät TAMPEREEN Logistiikka ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut yhdistyvät vuoden alussa Tuomi Logistiikka Oy:ksi. Yhtiö toimii yhteishankintayksikkönä omistajilleen eli Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirille sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan yritysvastuualueiden kumppaneille. Tuomi Logistiikka tuottaa edelleen kaupungille ja sairaanhoitopiirille nykyisen kaltaisia logistiikka- ja hankintapalveluita. Yhtiö työllistää noin 175 henkilöä. Yhdistyminen ei vaikuta henkilöstön määrään. Yhtiöstä tulee kaupungin tytäryhtiö. – Tavoitteena on saada aikaan 5–10 miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö hankintoja tehostamalla sekä poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, jolloin vapautuvat resurssit voidaan ohjata hankintojen kehittämiseen, kertoo kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen. Tuomi Logistiikka auttaa asiakkaitaan muun muassa erilaisissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kilpailutushankkeissa. Hankinnan lisäksi Tuomi Logistiikan toimialoja ovat materiaalipalvelut, kuljetuspalvelut sekä henkilökuljetukset. Omistusjärjestelyjen jälkeen kaupunki omistaa Tuomi Logistiikasta 51 prosenttia ja sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yhtiön liikevaihto tulee olemaan noin 70 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Reko Martti. Hän on toiminut Tampereen Logistiikan toimitusjohtajana vuodesta 2007 lähtien. • VILKKU 7 | 2015 13 Verkkosivuja rkkosivuja vvoi oi sselata elata myös mobiilisti ös mo obiilisti TAMPEREEN kaupungin verkkosivut uudistuivat lokakuussa. Tampere.fi-sivut ovat nyt entistä helppokäyttöisemmät, ja niitä voi selata myös mobiilisti. Erityisesti tietojen löydettävyyttä on parannettu, samoin ajankohtaisten asioiden näkyvyyttä. Kaupungin palvelut löytyvät sivun yläosan päävalikosta. Mukaan on saatu myös uusia toimintoja, kuten tapahtumakalenteri. Tiedotteet ovat luettavissa paitsi etusivulta myös aiheiden mukaan toimitetuilta teemasivuilta. Etusivun vasemmasta laidasta pääsee avaamaan ajankohtaista-palstan. Teemojen mukaisesti toimitetun uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin. Verkkosivujen kehittäminen jatkuu edelleen, ja luvassa on muun muassa lisää vuorovaikutteisuutta. Myös sivujen esteettömyyttä parannetaan. Tampere.fisivuilla on kuukausittain noin 420 000 käyttäjää. • Ateriasta tulee Voimia TAMPEREEN Aterian uusi nimi on ensi vuoden alusta alkaen Tampereen Voimia Liikelaitos. Aterian uuden nimen haluttiin kuvaavan laajentunutta toimintaa paremmin. Kaupungin siivoustoimintaa on keskitetty elokuusta alkaen Ateriaan. Liikelaitoksen hoidettavaksi voi tulla myöhemmin myös muita tukipalveluita. Uusi nimi ilmentää Tampereen Aterian strategian mukaisesti huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yhdessätekemistä. Se huomioi niin asiakkaat, sidosryhmät kuin henkilöstönkin. Nimen ideointiin osallistui myös Aterian henkilöstöä, ja Tampereen Voimia -nimi syntyi monen ehdotuksen summana. • Arkisto myy Tampereen historia -kirjasarjaa TAMPEREEN historia 1–4 on kirjasarja, jonka kansien välissä on Tampereen vaiheita 2 500 sivun verran. Kirjaa voi ostaa kaupunginarkistosta keskusvirastotalosta. Kirjasarjan hinta on nyt vain 25 euroa ja yksittäisen osan 7 euroa. • 14 VILKKU 7 | 2015 VILKKU 7 | 2015 15 VILKKUVAT 7.50 Kustannuspaikka häämöttää. Kävelen töihin lähes poikkeuksetta. Asun Kissanmaalla, joten matkasta selviää alle vartissa. Ensin lähden työvuorolistan mukaisesti hyllytyspalveluun eli Kätsyyn. Viime aikoina olen käynyt lähinnä Koukkuniemessä. Topin päivä Logistikko TOPI SYYSNUMMI on työskennellyt Tampereen Logistiikassa pian viisi vuotta. Hän on 38-vuotias ja asuu Kissanmaalla vaimonsa kanssa. Topi tykkää rentoutua työpäivän jälkeen katselemalla elokuvia ja tv-sarjoja, kuten Doctor Whota. 9.15 9 Kä on tervetullutta vaihtelua Kätsy varaston arkeen. Yleensä käyn va Kätsyssä kaksi kertaa viikossa. Kä Se S on itsenäistä ja vastuullista työtä asiakkaan tiloissa, eikä t aika käy siellä pitkäksi. Kätsyssä a laitan ensin hyllyyn edellisellä käyntikerralla tilatut tavarat ja varmistan lähetyslistan avulla, että varmasti oikeat tavarat tulivat perille. Sitten teen tilauksen seuraavalle käyntikerralle. 15.40 Vielä on aikaa tavaroiden vastaanotolle päivän päätteeksi. Tästä maanantaista tuli peruspäivä, eli ehdin tehdä kaikkea mahdollista. 11.30 S Suuntaan takaisin vvarastolle. Onneksi busseja kulkee hyvin bu eli vartin välein. Paperitöiden jälkeen Pap pääsen ansaitulle pää lounaalle. loun 14.30 Frankeeraus on mukavaa puuhaa. 13.15 Keräilen vähän tavaroita Tursonkadun varastolla ennen postitukseen siirtymistä. Saan kolme rullakkoa täyteen yllättävän helposti. Tilaukset kerätään yleensä päivää ennen toimittamista. Liikennöitsijä noutaa tavarat varastolta ja vie asiakkaille ympäri Pirkanmaata. 16 VILKKU 7 | 2015