MEIDÄN MIINANTUPA
MEIDÄN MIINANTUPA -MIINANTUVAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA2015 Kodikkaasti yhdessä, iloisesti kasvaen, leikkien ja oppien! SISÄLLYS: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Meidän Miinantupa Miinantuvan Ryhmäperhepäivähoitokodit 2.1 Naperot 2.2 Leppikset 2.3 Miinantuvan päivärytmi 2.4 Kasvattajat Hyvinvoiva lapsi 3.1 Lapselle ominaiset tavat toimia 3.2 Kasvuympäristö Kasvatuskumppanuus 4.1 Lapsen vasu 4.2 Jatkumo esiopetukseen Aihepiirit 5.1 Kieli ja vuorovaikutus 5.2 Matematiikka 5.3 Luonto ja ympäristö 5.4 Kulttuuri 5.4.1 Kalenterivuosi 5.4.2 Kotiseutu 5.4.3 Luova ilmaisu 5.4.4 Musiikki 5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot 5.5 Elämän taidot 5.6 Liikunta 5.7 Etiikka ja katsomus 5.8 Toimintaa pienille Yhteistyö Erityisen tuen järjestäminen lapselle Arviointi ja dokumentointi LÄHTEET 1.MEIDÄN MIINANTUPA Toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapselle kodinomainen, turvallinen hoitopaikka, jossa lapsi viihtyy ja saa rauhassa kasvaa ja oppia vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. KODINOMAISUUS Viikko ja päivärytmimme on joustava ja muuntuu tilanteiden mukaan. Se antaa aikaa lasten omille touhuille. Kuuntelemme lasten ideoita ja ajatuksia ja rakennamme toimintaamme osaltaan niiden pohjalta. Varhaiskasvatusympäristömme on viihtyisä ja lämmin tunnelmaltaan. Lasten kanssa keskustellaan asioista. Meillä arjen askareet(tiskit, siivous, pyykit ym.). kuuluvat kaikille työntekijöille ja jokaiseen päivään Valmistamme itse aamupalan puuroineen. Lapset voivat halutessaan tulla keittiöön auttamaan. Kahvit juodaan lasten parissa samalla pelaillen, jutellen tai muuta touhuillen. Mieluisa paikka lapselle on tietysti aikuisen syli. LÄMPÖ Haluamme kuunnella lasta. Aikuisilla on aina syli avoinna sitä tarvitseville. Meillä on välittämisen ilmapiiri. Yksilöllisyyden huomioiminen on tärkeää. Ilot ja surut kuuluvat arkeen. TURVALLISUUs Aikuiset ovat aina lähellä. Meillä opitaan toistemme hyväksyntää. Tärkeää on turvallinen ympäristö sekä sisällä että ulkona. Sitä edesauttavat yhteiset säännöt. YHTEISTYÖ pitää sisällään yhteistyön perheiden kanssa sekä työntekijöiden kesken. Yhteistyöhön sisältyy toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Pyrimme puhumaan asioista ääneen ja jakamaan tietoa. Osallistumme omalta osaltamme lasten hoitoon ja kasvatukseen. Haluamme hyödyntää kaikkien ammattitaitoa ja kokemusta ja arvostamme toistemme tekemää työtä. Vanhempien lastensa päivähoidossa tärkeiksi kokemia asioita toimintavuonna 2014-2015 ovat turvallisuus, ystävät, lämmin ilmapiiri ja lapsen viihtyminen päivähoidossa. Lisäksi vanhemmat kokivat tärkeiksi asioiksi tasapuolisuuden, aikuisten läsnäolon, rutiinit, kodinomaisuuden, hyvät tavat ja peruselämäntaidot, huolehtivat tutut hoitajat, jotka on helppo kohdata, kiusaamiseen puuttumisen, toisten hyväksymisen ja ryhmässä toimimisen. Luonto, hauskuus ja puuhakas arki nousivat myös esille kyseltäessä vanhempien arvostamia asioita. 2. MIINANTUVAN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKODIT 2.1 NAPEROT Naperot, meidän pikkuiset. Ryhmässä on alle kymmenen 0-4-vuotiasta lasta ja pääsääntöisesti kaksi aikuista. Arkikielessä puhumme pientenpuolesta, kun tarkoitamme Naperoita. Lasten kasvaessa Naperoista siirrytään joustavasti ja luonnollisesti lapsen ikä, kehitystaso ja ryhmien lapsitilanne huomioiden Leppiksiin, Miinantuvan toiseen lapsiryhmään. Naperoiden toiminta koostuu paljolti erilaisista perushoitotilanteista, joissa pienet lapset oppivat paljon uutta ja ihmeellistä. Pukeminen, ulkoilu, lepo, syöminen, vaipanvaihdot ja wc-taidot sekä tietenkin leikkiminen kuuluvat isona osana jokaiseen päivään. Hoitoon tuleminen ja kotiin lähteminen ovat suuria juttuja pienille lapsille ja niissä tarvitaan tutun hoitajan ja vanhempien tukea. Perushoitoon tuovat oman lisänsä askartelut, laulut, lorut ja yhteisleikit sekä liikunta ja muut varhaiskasvatuksen sisällöt eli aihepiirit. 2.2 LEPPIKSET Leppikset, meidän isojenpuolelaiset, kuten arjessa puhumme. Ryhmässä on 10 - 15 kolmekuusi -vuotiasta lasta ja kolme aikuista. Leppisten toiminta koostuu perushoidon lisäksi leikistä, ulkoilusta ja varhaiskasvatuksen aihepiirien mukaisesta ohjatusta ja omaehtoisesta toiminnasta. Lapsille on tarjolla lapsen iän ja kehitystason mukaisia toimintamahdollisuuksia. Toiminta muodostuu vuosittain vaihtuvan teemakokonaisuuden ympärille. Eskari-iän saavuttaessaan, lapset voivat siirtyä meiltä viereisen Hakkiskodon päiväkodin esiopetukseen. 2.3 MIINANTUVAN PÄIVÄTRYTMI 6.00 Miinatupa aukeaa (aamuaskareet, vietetään aikaa Naperoiden puolella) 8.00-8.30 Aamupala (Leppikset siirtyvät omalle puolelle) 8.30-9.30 Leikkiä ja yhteistä toimintaa 9.30-10.45 Ulkoilua n. 11.00 Ruokailu 11.30- 14 Päiväunet/lepohetki leikkiä ja yhteistä toimintaa n. 14.00 Välipala 14.30-17 Ulkoilua 17 .00-22 Iltaruoka, leikkiä ja yhteistä toimintaa. Pikkukakkonen. Iltapala. Miinantuvassa järjestetään vuorohoitoa tarvittaessa aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin vanhempien tehdessä vuorotöitä. Päivärytmimme on joustava ja muuttuu tilanteiden mukaan. Kuitenkin etenkin pienille on tärkeää, että perusasiat toistuvat samanlaisina päivästä toiseen. Se luo turvallisuutta ja ennakoitavuutta arkeen. 2.4 KASVATTAJAT Meillä Miinantuvassa työskentelee kuusi ryhmäperhepäivähoitajaa ja yksi lastentarhanopettaja. Naperoiden kanssa toimii pääsääntöisesti kaksi aikuista ja leppisten kanssa kolme. Ilta- ja viikonloppuhoitajana toimii yksi aikuinen. Lapsiryhmästä riippumatta olemme kaikki aikuiset päivittäin vuorovaikutuksessa kaikkien lasten kanssa. Jokaisella lapsella on nimetty omahoitaja, joka huolehtii ”omien lastensa” asioista. Omahoitaja on tukena alusta asti lapsen ja perheen tutustuessa hoitopaikkaan. Hänen kanssaan käydään lapsen kasvatuskeskustelut (Lapsen vasu, ikäkausihavainnoinnit jne.). Omahoitaja kokoaa lapsen kanssa hänen kasvunkansiotaan ja huolehtii lapsen vasun tekemisestä yhdessä perheiden kanssa. Aikuisen rooli on olla tukena ja turvana, olla aidosti läsnä lapsen päivässä. Olla tarvittaessa saatavilla, mutta antaa kuitenkin tilaa lasten omille jutuille. Olla mallina ja ohjaajana. Olla välillä vain sisäisesti aktiivinen ja havainnoida sekä dokumentoida. Aikuinen suunnittelee ja rakentaa lapsille virikkeellisen toiminta-/oppimis-/kasvuympäristön, ottaen huomioon lapsen iän- ja kehitystason sekä kulloisenkin lapsiryhmän tarpeet. Päivähoitopäivät muodostuvat hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Mitä pienempi lapsi on sitä suuremman osan päivästä perushoito/hoiva muodostaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa jokaista päivää. Siihen kuuluu olennaisena osana välittäminen, turvallisuus ja luottamuksellisuus. Avoin kanssakäyminen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Arvot ja eettiset periaatteet sekä tietämys lapsen kasvusta ja kehityksestä ohjaavat kasvattajan työtä. Omaa työtä on hyvä pohtia ja arvioida sekä tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet ja kehittää ammatillista osaamistaan. 3. HYVINVOIVA LAPSI 3.1 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Haluamme kohdata jokaisen lapsen ja perheen yksilöinä. Toiminnassamme joustavuus ja yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon ottava työote on tärkeää. Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki kuuluvat olennaisena ja suurena osana hoitopäivään. Lapsen jokaiseen kehitysvaiheeseen liittyy aina olennaisesti leikki. Leikin avulla, jo pienestä vauvasta alkaen, lapsi hahmottaa ympäristöään ja on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Leikin avulla lapsi käsittelee uutta tietoa ja jäsentää sitä suhteessa kokemuksiinsa. Leikki antaa arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja sitä hyödynnetään oppimisessa ja hoidossa. Kasvattajan tärkeänä tehtävänä on luoda edellytykset lapsen omaehtoisen leikin toteutumiselle, mutta hän voi myös ohjauksella vaikuttaa leikin onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että lapsella on myös oikeus pitää leikki omana aarteenaan. Havainnoimalla lasten leikkiä kasvattaja saa arvokasta tietoa lapsen kehityksestä sekä siitä mitä lapsi on jo oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen perusteella suunnitellaan lisää uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä hän leikkii sitä mitä on juuri oppinut tai on parhaillaan oppimassa. Leikin ohella haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja liikunnasta iloitsemiseen. Päivittäinen liikkuminen on terveen kasvun ja kehityksen perusta. Se on luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Miinantuvassa lapset voivat päivittäin harjoittaa motorisia taitojaan monipuolisesti. Osa liikuntavälineistä on vapaasti lasten käytössä osan saa aikuisilta pyytämällä. Ulkoillessa eri liikkumismuotoihin voi tutustua vuodenajan mukaan. Pyörät, luistimet, sukset, pulkat, kiipeilytelineet, liukumäet, pallot ja hyppynarut ovat mukana arjessa. Lapsen päivittäinen ympäristö innostaa liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoittaa sekä hieno- että karkeamotorisia taitoja. Lapsella on mahdollisuus vapaaseen ja spontaaniin liikkumiseen sekä liikuntavälineiden monipuoliseen käyttämiseen. Taiteellinen kokeminen ja luova ilmaisu ovat tärkeä osa toimintaamme. Lapselle järjestetään mahdollisuus erilaisiin aistituntemuksiin sekä mielikuvitusta rikastuttaviin kokemuksiin. Näitä elämyksiä hän saa muotojen, äänien, värien ja tuoksujen parissa. Taiteelliseen kokemiseen liittyvät kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen ohella myös musiikki, tanssi, draama sekä lasten kirjallisuus. Lapsen tunne-elämälle ja itsetunnolle on tärkeää turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä lapsen arvostaminen ja kohtaaminen ainutlaatuisena yksilönä. Pieni lapsi on syntymästään saakka aktiivinen ja utelias. Kasvaessaan hän alkaa touhuta enemmän ja haluaa pohtia ja kysellä. Lapsen ihmettely on ihanaa ja haluamme antaa tutkimiselle aikaa. Varhaiskasvatusympäristössämme on paljon mielenkiintoista tutkittavaa, mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, maistaa ja katsoa. Kiireetön päivärytmi on tärkeä ja se jättää tilaa ihmettelylle. Lapselle jää aikaa pysähtyä hämmästelemään. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, rakentelua, tai luontoon maastoutumista. Isompien lasten kanssa voimme tehdä projekteja, joissa kasvattajat auttavat omilla kysymyksillään lasta pohtimaan ja oivaltamaan itse. Aikuisten avulla onnistuvat varhaiskasvatuksen aihepiirejä monipuolisesti käsittelevät yhteistyö projektit. Ihan pienelle voi leikkiin tuotu tiskiharja tai oma kotoa tuotu unilelu ja rätti olla se maailman tärkein juttu. Vuorovaikutustaidot kehittyvät toimiessa lapsi- ja aikuisryhmässä. 3.2 KASVU-/OPPIMISYMPÄRISTÖ Meillä varhaiskasvatusympäristön muodostavat Miinantuvan sisä- ja ulkotilat sekä lähiympäristö. Käymme touhutalossa, kirjastossa jne. Teemme retkiä lähiympäristöön, metsiin, leikkipuistoon. Luonto on meitä lähellä. Lapsen kasvuympäristö tukee luontaista uteliaisuutta, tiedonhalua ja omatoimisuutta sekä tarjoaa mahdollisuuden myös omaan rauhaan ja lepoon. Unten jälkeen on kiva käpertyä vielä sohvalle tai aikuisen syliin vähäksi aikaa heräilemään. Oma lokerokin voi olla se rauhallinen paikka leikkien keskellä. Aikuinen, joka on aidosti läsnä lapsen päivässä, luo turvallisuutta. Toisten lasten vertaisryhmä, sekä säännöllinen päivärytmi muodostavat pohjan lapsen hyvälle kasvu/oppimisympäristölle. Ne edistävät myös lapsen kokonaisvaltaista terveyttä. Niin lapset kuin aikuisetkin saavat elämyksiä päivittäin arjen tilanteissa. Tunteet saa näyttää ja niistä voi puhua. Kevään ensimmäiset leppäkertut ja leskenlehdet, syksyn kuravellit, teatteriretket, musiikki ja taide sekä tietenkin sadut omine maailmoineen tarjoavat mitä ihmeellisempiä elämyksiä pienten maailmaan. Pitämällä silmät ja korvat auki sekä mielen avoinna saa nähdä ja kuulla kaikenlaista. Elämykset siirtyvät leikkiin ja ovat yhteisinä pohdinnan aiheina aikuisten ja toisten lasten kanssa. Hyvä psyykkinen ympäristö on kasvattajien, lasten vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kokonaisuus. Myönteinen, iloinen, turvallinen ja kannustava ilmapiiri luo hyvän pohjan kasvulle. Minä osaan jo, hieno homma! Myös huumori kuuluu arkeen. Niin ilot kuin surutkin voi yhdessä kokea turvallisesti. 4. KASVATUSKUMPPANUUS Päivähoidon aloitus on tulevien päivähoitoviikkojen ja vuosien kannalta tärkeä jakso. Lapsen erotilanteiden helpottaminen alkaa vanhempien ja henkilökunnan vuoropuhelusta. Muutamia viikkoja ennen hoidon alkua käymme vanhempien kanssa keskinäisen tutustumisen aloittavan keskustelun. Tällöin suunnitellaan päivähoidon aloitus ja sovitaan miten lapsen pehmeä lasku päivähoitoon toteutetaan. Vanhemmat voivat halutessaan olla yhdessä lapsen kanssa Miinantuvassa jo ennen varsinaisen hoidon alkamista ja asteittain pidentää lapsen aikaa ilman vanhempaa. Tutustumassa voi käydä moneen kertaa ja näin turvallisesti tutustua hoitopaikkaan, hoitajiin ja toisiin lapsiin. Mitä pienempi lapsi on aloittaessaan päivähoitoa sitä tärkeämpiä nämä hetket ovat. Vanhempien mukana olo ehkäisee lapsen henkistä kuormitusta, mikä todennäköisemmin vaikuttaa suotuisasti myös lapsen fyysiseen terveyteen. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista, tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä hetkestä, kun perhe ottaa yhteyttä Miinantupaan ja päättyy siihen, kun lapsi lähtee päivähoidosta. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, päivähoidon henkilöstöllä taas koulutuksensa ja työkokemuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Vanhempien kanssa jaetaan päivittäin ajatuksia heidän lapsestaan ja hänen päivähoitopäivästään. On mukavaa, kun vanhemmat kysyvät lasta hakiessaan hoitopäivästä tai kertovat lasta tuodessaan mitä lapselle kotona kuuluu. Näin Vanhemmat auttavat hoitajia kohtaamaan lapsen kuhunkin hetkeen/tilanteeseen sopivalla tavalla ja välittävät ymmärrystä lapsesta. Vastavuoroisesti kertomalla vanhemmille hoitopäivän aikana kertyneitä tarinoita, tapahtumia, kokemuksia ja tunteita, kasvattaja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden liittyä siihen osaan lapsen elämää, jossa hän ei itse ole ollut läsnä. Tärkeää on että myös vanhemmat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tietävät lapsensa olevan hyvässä hoidossa. 4.1 LAPSEN VASU Lapselle tehdään päivähoidossa oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, josta käytämme nimeä lapsen vasu. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen kasvun ja kehityksen eri osa-alueiden seurannan väline. Sen lähtökohtana on aina myönteisten puolien ja vahvuuksien huomaaminen ja niiden hyödyntäminen kasvussa. Meillä lapsen vasun pohjana toimii Tärkeitä tieoja lapsestani -lomake, jonka vanhemmat saavat täytettäväkseen jo päivähoitopaikka päätöksen yhteydessä. Tärkeitä tietoja lapsestani –lomake auttaa kasvattajia tutustumisessa lapseen ja kohtaamaan hänet yksilöllisten tarpeiden mukaan jo heti hoidon alusta lähtien. Ensimmäisen vasukeskustelun aika koittaa, kun lapsi on ollut päivähoidossa jo jonkin aikaa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on prosessi, joka täydentyy vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, sen pohjana on vanhempien tietämys lapsesta. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja kehityksen haasteet. Lapsen vasua tehdään yhdessä omanhoitajan kanssa. Havainnoitaessa lapsen kasvua ja kehitystä kasvattajien ja vanhempien apuna toimivat Viisvee, Neppari ja kolmevuotiaan ikäkausihavainnointi. Lisäksi jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä valokuvien, tekstien ja lapsen omien tuotosten avulla. 4.2 JATKUMO ESIOPETUKSEEN Kun lapsi siirtyy meiltä Miinantuvasta esiopetukseen tai toiseen hoitoryhmään sovimme vanhempien kanssa tarvittavan tiedon välittämisestä seuraavaan hoitopaikkaan. Tarvittaessa keskustelemme yhdessä vanhempien sekä vanhan ja uuden hoitopaikan kasvattajien kanssa lapsen asioista. Lapsen kasvunkansio ja muut dokumentit esim. lapsen Vasu ja havainnointilomakkeet siirtyvät vanhempien luvalla lapsen mukana päivähoitopaikasta toiseen. Näin osittainen tuntemus lapsesta siirtyy uuteen kasvuympäristöön. 5. AIHEPIIRIT Sauvon kunnan Varhaiskasvatussuunnitelmassa sisällölliset orientaatiot eli sisältöalueet on määritelty ”aihepiireiksi”, joten käytämme määritelmää myös omassa Vasussamme. Aihepiirejä ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, luonto ja ympäristö, kulttuuri, elämäntaidot, etiikka ja katsomus. Aihepiirit toimivat kasvattajille apuna lasten kanssa tapahtuvaa toimintaa ja toimintaympäristöä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Aihepiirit eivät kuitenkaan ole oppisisältöjä, eikä niiden mukaan aseteta lapselle oppimistavoitteita. Lapsella on mahdollisuus kokea asioita itselleen ominaisella tavalla elämyksellisesti leikkien, liikkuen ja tutkien. Myös luova kokeminen ja ilmaisu mahdollistuvat lapsen toimintaympäristössä. Eri aihepiirien mukaiset toiminnot linkittyvät yhteen kokonaisuudeksi vaikka vaihtuvan teeman mukaan. Isompien lasten kanssa toteutetaan erilaisia projekteja liittyen teemakokonaisuuksiin. 5.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Perushoitotilanteet, leikki ja yhteiset toimintahetket ovat tärkeitä kielen ja vuorovaikutuksen oppimistilanteita. Kielellä leikitään ja tutustutaan näin puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen sekä kielen rakenteisiin. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat myöhemmin perustana oppimisvalmiuksille. Lasten kanssa jutellaan ja keskustellaan paljon, heitä rohkaistaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Asioille, esineille ja tunteille annetaan sanallinen muoto. Kieli on ajattelun, ilmaisun- ja toiminnan toteuttamisen väline muiden toimintatapojen yhteydessä ja niiden ohella. On tärkeää, että aikuinen vastaa lapsen kielellisiin aloitteisiin. Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanista ja tiedostamatta vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Kasvattajat toimivat kielenkäytön mallina ja keskustelukumppaneina. Kielen kehitystä tukee toimintaympäristö, jossa lapsella on turvallinen olo ilmaista itseään. Kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeässä osassa pienten ryhmässä. Pienenä luodaan pohjaa tulevalle kielen kehitykselle. - leikki vuorovaikutus vertaisryhmä Mallioppiminen, jäljittely, matkiminen aikuiset ja toiset lapset Keskustelut/pohdinnat ja lasten kysymykset Kirjasto Käsitteet - jokeltelu, ilmeet, eleet ja kehon kieli, esineiden ja asioiden nimeäminen, keskustelut, aikuisen malli, äänen käyttö - sadut, lorut, tarinat, monenmoiset lorinat. Riimit, sanojen rytmittäminen, kirjaimet, sanat, lauserakenne, lukusuunta, oma ja toisten nimet, leikkilukeminen/-kirjoittaminen, kynäote, saduttaminen, teatterit (draama) 5.2 MATEMATIIKKA Matemaattinen ajattelu kehittyy arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Esim. Kuinka monta lasta tänään on paikalla? Innostaa lapsia laskemaan. Matemaattisia asioita on joka puolella ympäristössämme, havainnoimalla ja tiedostamalla ne voimme tukea lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä kunkin lapsen iän- ja kehitysvaiheen mukaan. Luokittelu, vertailu ja järjestäminen - Lelujen järjestäminen Pelit, leikit (koko, väri, muoto, paino, pituus) Pukemistilanteet Ruokailu (enemmän, vähemmän, yhtä paljon) Ympäristön havainnoiminen (sisällä, ulkona, retket) Geometria - Muotopelit, leikit, palapelit Muodot (perusmuodot) Pallot Rakentelu Piirtäminen, värittäminen ym. Ompelu- ja pistelytyöt Tila - Oman kehon hahmotus liikuntaleikit kehon hahmotus tilassa - Majan rakentaminen ym. - Käsitteet ylhäällä, alhaalla, edessä, takana jne. laulut, lorut, leikit Luvut, lukujonotaidot - Rakentelu Pelit, leikit Pukemistilanteet Ruokailu (puolikas, kokonainen ym.) Tavuttaminen Lorut, laulut Liikuntaleikit Vuorottelu, jonottaminen Arviointi ja mittaaminen - Hiekka-, vesi- ja lumileikit Ruokailu Leipominen Sään/lämpötilan tarkkailu Tutkiminen (pituus, paino, tilavuus) Aika - Päivärytmi - Vuorokauden ja vuodenajat - Tänään, huomenna, eilen - Ruokailu ja lepohetki - Mitä kello on? 5.3 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Ympäristökasvatukseemme kuuluvat olennaisena osana lähiympäristöön tutustuminen, retket ja luonnon kunnioittaminen. Kestävää kehitystä edistämme mm. kierrättämällä. Seuraamme vuodenaikojen ja säätilan vaihteluita. Kuinka paljon on pakkasta ja tarvitaanko kurikset tai villapuku? Auringossa oleillessa voi tarvita aurinkorasvaa suojaksi. Luonnonilmiöt esittäytyvät meille kauniina auringonnousuna tai rankkasateena jne. Usein ympäristön havainnot johtavat meidät taiteen poluille. Syksyinen metsä tai kuurainen puu on elämys luonnosta. Luontokasvatuksessa kiinnitämmekin huomion luonnon kauneuteen ja arvostamiseen. Roskia ei voi viskata minne vaan. - Retket (museonmäki, leikkipuisto, kirjasto, kirkko, lähimetsät, luistelukenttä ym.) vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen säätilan tarkkailu lähiympäristöön tutustuminen (kasvit, eläimet, rakennettu-/rakentamatonympäristö, elollinen/eloton) liikennekasvatus elämykset, luonnon kauneus laulut, leikit, lorut, tarinat luonnonmateriaalit aistien käyttö ympäristö laajenee lapsen kasvaessa tutustuminen ihmiseen kierrätys 5.4 KULTTUURI 5.4.1 Kalenterivuosi Huomioimme toiminnassamme suurimmat kalenterivuoden juhlapyhät, uudenvuoden, pääsiäisen, vapun, äitien- ja isänpäivän, itsenäisyyspäivän, pikkujoulun ja Joulun. Vuoden aikana tulevat esille ja juhlittaviksi myös lasten omat syntymäpäivät ja nimipäivät. Vuodenajat syksy, talvi, kevät ja kesä vaihteluineen ovat aina ihmetyksen aiheena. Näitä tutkimme lasten kanssa. Vuodenajat toimivat innoittajina moniin kuvallisen ja luovan ilmaisun projekteihin. Vuoden aikana vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät esiintyvät lasten loruissa ja lauluissa. Niitä voidaan myös seurata kuvakorttien avulla. ”Tammikuu on pakkaskuu, helmikuu on hiihtokuu, maaliskuussa sulaa jää, jää, jää… huhtikuu jo lämmittää. Toukokuu on kukkakuu, kesäkuu on uintikuu, heinäkuussä helle sää, sää, sää… elokuuhun kesä jää. Syyskuu onkin sienikuu, lokakuu on saapaskuu, marraskuu taas jäätää maan, maan, maan… joulukuussa juhlitaan!” 5.4.2 Kotiseutu Teemme lasten kanssa retkiä lähiseudulle. Välillä tutustumiskohteina on oman kunnan uimaranta, lähimetsä tai vaikkapa leikkipuisto. Museonmäki ja Vahtisten entinen koulu eli Touhutalo tulevat lapsille tutuiksi. ”Jee, mennään Touhutaloon” kuuluu usein lasten suusta. Ainakin kerran vuoden aikana käymme katsomassa Sauvon kirkkoa. Teemme kävelyretkiä Sauvon keskustan alueella. Kirjastossa käymme säännöllisesti lainaamassa satuhetkillä luettavia kirjoja ja satukasetteja. Sauvolaisen kulttuurin kohtaamme kotiseutuun tutustumisen kautta. Kävelyretkillä näemme naakkoja (sauvon kotiseutulintu). Ympäristön maalaismaisuus ja kauneus tulevat esille eri vuodenaikoina. Lapselle lähiympäristö ja kotiseutu avautuu pikkuhiljaa hänen kasvaessaan ja laajentaessaan elinympäristöään. Hoidossa ensin tutustutaan omaan hoitopaikan sisä- ja ulkotiloihin, joista tutustuminen laajenee Miinanmäen kautta muualle Sauvon keskustan alueelle. Välillä kotiseuturetkiä voidaan tehdä keskustan ulkopuolellekin. Ihan pienimmille tärkeintä ovat hoitopaikan tutut tilat ja lelut sekä aikuiset. 5.4.3 Luovailmaisu Draamaleikit ja tanssi ovat osa lapsen luovaailmaisua. Niissä yhdistyvät eri aistialueiden kokemukset, äänet, eleet, ilmeet, värit, tuoksut ja tuntemukset. Musiikin kuuntelu ja liikkuminen sen rytmissä on mukavaa puuhaa. Samalla tulee liikuttuakin. Draama (pikku esitykset)ovat usein lapsista tosi kivoja juttuja, saahan niissä kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on leikisti totta. Lapsi voi eläytyä ja ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan turvallisesti. Kuten muussakin taiteessa lapsen kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin varsinaiset tuotokset. Pienetkin nauttivat musiikista ja rytmeistä, isompien esitysten katselusta. Käsinuket innostavat ja naurattavat taaperoita. Satu- ja kuvakirjat opettavat osaltaan tunteiden ilmaisua ja tuovat elämyksiä. Leikkitaitoja opetellaan. - Luovat leikit, roolileikit, draamaleikit Lasten omat esitykset Tanssi Sadut, tarinat, laulut, lorut ja runot Varjoteatteri, esineteatteri, pöytäteatteri, käsinuket Saduttaminen Keskustelut Teatteriretket Tapakasvatus 5.4.4 Musiikki Musiikki kasvatukseemme kuuluvat laulaminen, musiikin kuunteleminen, tutustuminen rytmisoittimiin sekä musiikin liittäminen muihin toimintoihin, kuten liikuntaan, rentoutumiseen, lepoon, taiteen tekemiseen ja draamaan. Musiikkiin liittyy äänenkäyttö ja sen tiedostaminen. Puhua voi hiljaisellakin äänellä, niin toiset kuuntelevat. Musiikki voi luoda turvallisuutta ja rauhoittaa tai se voi innostaa. Musiikki luo elämyksiä. - Laulaminen Musiikin kuuntelu Liikkuminen musiikin tahdissa (liikuntaleikit, tanssi, rytmi, tempo) Rauhoittuminen (lepohetket, aamut, rentoutus) Soittaminen (rytmi, tutustuminen soittimiin) Draama (tunnelman luominen) Musiikki maalaus Äänenkäyttö (hiljaa, keskikokoisella äänellä, kovaa, laulut) Esiintymiset Luonnon ja ympäristön äänet (äänien tekeminen) Lorut (rytmitaju) Perushoitotilanteet (hyräily, laulu, loruttelu) Äänellä leikkiminen Kuhan keittäjä Kuhankeittäjä, kultasuu, Näin laulaa: - Kuha kiehuu! Silloin lentää lapset sen Luokseen kautta rantojen. Kurkottavat pitkin kauloin Tyhjää pataa. – Kuhan lauloin, Se sanoo lapsilleen. -Niinhän minä aina teen. -Jukka Parkkinen- 5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Kuvallinen ilmaisu on tärkeässä osassa Miinantuvan toiminnassa. Lasten tuotokset saavat ansaitsemansa arvostuksen ja yllättävät aina aikuiset aitoudellaan ja herkkyydellään. Lapsen havaintokykyä, väri- ja muototaju, ajattelu ja mielikuvitus kehittyvät itse tehden ja aikuisen ohjauksessa. Lapsi tutustuu eri materiaaleihin, välineisiin ja työskentelytapoihin. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä tekemällä itse. Lapsen kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin tuotos. Tärkeää on myös, että lapsi voi ilmaista itseään taiteen keinoin. Kuvallisenilmaisun kautta voi ilmaista myös tunnetiloja. MUOTOAMINEN - hiekka, lumi, muovailuvaha, erilaiset massat, savi, leipominen PIIRTÄMINEN - riimustelu, viiva ja muoto, kuvat - piirtäminen erilaisilla materiaaleilla (kynät, väriliidut, tussit, sormi, tikku ym.) ja erilaisille pinnoille (hiekka, lumi, ilma, selkä) - värittäminen - oikea kynäote - luonnostelu/sommittelu - oma kuva - mallipiirtäminen - jäljentäminen MAALAAMINEN - maalit, vesivärit, sormivärit, akvarellit - väreihin tutustuminen, värikokeilut - oikea sivellinote - laveeraus - märkämaalaus - maalaaminen vedellä - musiikkimaalaus - kuulamaalaus - ikkunamaalaus - ”taidejäljennökset” TEKSTIILITYÖ/RAKENTELU - neula ja lanka/ompelu - pistelytyöt - vohvelityöt - solmu - kangastilkut - sormi/käsinuket - kankaanpainanta/tuputtaminen - rakentelu erilaisilla materiaaleilla (palikat, legot, rakentelusarjat) ASKARTELU - leikkaaminen, liimaaminen - muodot - repiminen, rypistäminen - luonnonmateriaalit - pujottelu, pistely - paperitaittelu - sommittelu MUUTA - kuvien katselu - näyttelyt - paikalliset taiteilijat - valokuvat/videot 5.5 ELÄMÄNTAIDOT ”Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpi hetki.” -Tiina Kähärä- Päivärytmimme muodostuu ruokailujen, levon, ulkoilun, leikin ja ohjatun toiminnan ympärille. Mitä pienempi lapsi on sitä tärkeämpiä ovat perushoitotilanteet, kiireettömyys ja välittävä ilmapiiri. Päivänkulkua suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin lapsen henkilökohtainen elämänrytmi (uni- valverytmi, nukkumistottumukset, temperamentti). Myös perhekohtaiset aikataulut rytmittävät lasten päivää. Hoitopäivästä pyritään muodostamaan lapselle mahdollisimman kiireetön, riittävästi ulkoilua, leikkiä ja lepoa sisältävä kokonaisuus. Näemme joustavuuden tärkeänä asiana hoitopäivien sujumisen kannalta. Tarvittaessa ihan pienet voivat tulla esim. ulkoilusta aikaisemmin sisälle, jotta pääsevät nukkumaan oman luonnollisen rytminsä mukaan. Ruokailu: Monipuolisen lounaan ja välipalan valmistamisesta huolehtii ateriapalvelu ja ruokaauto kuljettaa ruokamme lämpimänä perille. Aamupalaksi valmistamme puuroa hiljaa hauduttaen. Kiitos ja olehyvä kuuluvat jokaiseen ruokailutilanteeseen lapsen iästä riippumatta. Harjoittelemme rauhallista pöytäkeskustelua ja aikuiset ruokailevat esimerkkinä lasten kanssa pöydissä. Ruokailun aloitamme yhteisellä ruokalorulla. Lopuksi putsaamme hampaat xylitolpastillilla. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ruokailutilanteissa, mutta apua saa toki tarvittaessa. Opetetaan ruokailuvälineiden käyttöä. Lapsia ei pakoteta syömään, mutta kannustetaan uusiin makuelämyksiin. Maistamalla tottuu uusiin makuihin. Lepo: Lapsi saa rauhassa nukkua tarvitsemansa ajan ja herääminen on kiireetön. Lapsen unta tulisi arvostaa. Levätessä kuunnellaan satuja tai musiikkia, niiden myötä on miellyttävä nukahtaa. Lapsen halutessa aikuinen voi taputella/silitellä hänet uneen. Jokaisen lapsen nukkumisesta ja päivälevon tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa. Oma nukkumapaikka luo turvallisuuden tunnetta. Omat unilelut, tutit ja rätit ovat tärkeitä juttuja. . Lapsia kannustetaan pukemisessa ja riisumisessa omatoimisuuteen, tarvittaessa aikuinen auttaa. Opitaan huolehtimaan ja tunnistamaan omat varusteet. Jokaisella lapsella on omat lokerot asusteille. Kuraeteisestä löytyy paikat kuravaatteille ja niiden huoltamiseen. Vanhemmilta toivomme lasten vaatteiden ja muiden varusteiden selkeää nimikointia. Puhtaus ja terveys: Perheille annetaan tietoa lasten yleisimmistä tartuntataudeista. Kädet pestään tarvittaessa, aina ennen ruokailua, ulkoilun ja wc:ssä käynnin jälkeen. Tarvittaessa käytämme käsidesiä. Lapsen syövät xylitolpastillia ruokailun jälkeen. Kuivaksi opetteleminen ja wc-taidot kuuluvat osana arkipäivään. Ryhmikseen tulo ja kotiin lähteminen: Jokainen lapsi otetaan vastaan henkilökohtaisesti, jolloin lapsi voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Toivomme, että vanhemmat sekä tuodessaan, että hakiessaan lasta tulevat näyttäytymään, jolloin voimme vaihtaa päivän kuulumiset. Lapsi kulkee portista yhdessä vanhempien kanssa. Vuorovaikutustaidot: Hoitopäivän aikana vuorovqikutustilanteita on paljon niin lasten kesken kuin aikuistenkin kanssa. Pikkuhiljaa opitaan yhdessä leikkimistä ja toimimista. Toisten huomioon ottaminen, jakaminen ja neuvottelutaidot kehittyvät lapsen kasvaessa. On tärkeää myös uskaltaa ilmaista oma mielipide ja kertoa mitä itse haluaa. Välillä on hyvä harjoitella toisten kuuntelemista. Riidat ratkaistaan puhumalla, toista ei voi satuttaa. Ulkoilussa luodaan pohjaa terveille elämän tavoille ja liikunnalle. Lapset oppivat ulkoilemaan säässä kuin säässä. Lapsilla tulee olla mukana aina säämukainen varustus. Pihalla saa temmeltää ja liikkua, mutta aidalla ei saa kiikkua. Mitä pienempi lapsi on sitä enemmän hän tarvitsee raitista ulkoilmaa. Välillä teemme retkiä oman pihan ulkopuolelle. Työkasvatus: Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Isot vievät ruokailtuaan omat astiansa pois ruokakärryyn. Omista vaatteista huolehtiminen, pienet työtehtävät (siivouksessa avustaminen, jälkien/leikkien siivoaminen) kuuluvat työkasvatukseemme. Isommat avustavat mielellään pieniä. Lapset voivat olla apulaisena pöytien kattamisessa ym. muissa tehtävissä. Pihatyöt haravoiminen, lumityöt ym. ovat lapsista mukavia hommia. Aikuisten töitä ja ammatteja voi kokeilla roolileikeissä. Työtehtävien suunnittelussa aikuiset ottavat huomioon lapsen kiinnostuksen ja kyvyn selviytyä tehtävistä, joko yksin, ryhmässä tai aikuisen avustamana. Ihan pienimmätkin haluavat usein auttaa esim. ruokakärryjen viemisessä. Tapakasvatukseemme kuuluu toisten huomioon ottamisen opettelu, hyvät käytöstavat (kiitos, ole hyvä, anteeksi). Tervehdimme toisiamme aamuisin huomenella ja lähdettäessä sanomme heipat. Tapakasvatukseen kuuluvat tietenkin kauniit pöytätavat. Voi sanoa saisinko maitoa pelkän maitoa sanan sijaan. Tärkeä asia hyviä tapoja opittaessa on aikuisen malli. Kaikilla myös aikuisille on lupa erehtyä ja oppia erehdyksistään. 5.6 LIIKUNTA Olemme osallistuneet Nuoren Suomen liikuntahankkeeseen vuodesta 2006 alkaen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä alle kouluikäisten lasten liikuntaa. Lapsen liikkumisen minimimäärä on kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikkumisen minimimäärä koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista koko päivän ajalta. Huolehdimme yhdessä vanhempien kanssa riittävän päivittäisen liikunnan määrän täyttymisestä. Alle kolmevuotiaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti lapsen omaehtoista liikkumista, joka tapahtuu osana arkipäivän toimintoja ja hoitotilanteita. Annamme lapselle tilaa ja aikaa liikkua hänen omien liikuntaedellytystensä mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Liikkumiseen innostavia liikuntavälineitä on lasten saatavilla. Myös 3-6 -vuotiaiden lasten liikunta muodostuu pääosin lasten omaehtoisesta liikunnasta. Huolehdimme, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Pihassamme lapset voivat pyöräillä, hyppiä narua tai ruutua, pelata pallopelejä, kiipeillä, keinua, liukua, laskea mäkeä, hiihtää, juosta ym. Myös sisätiloissa liikuntavälineet (pallot, renkaat, hernepussit, patjat ym.) ovat lasten saatavilla vapaasti tai pyydettäessä aikuiselta. Omien tilojen lisäksi käymme välillä Touhutalossa liikkumassa. Talvisin voimme käyttää läheistä luistelukenttää. Myös lähimetsät ja leikkipuistot tuovat vaihtelua liikkumiseen. Osallistumme syksyisin Vauhtivarpaat kampanjaan. 5.7 ETIIKKA JA KATSOMUS Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen kuuluvat osana eettiseen kasvatukseemme. Isojen kanssa voidaan säännöistä yhdessä keskustella ja joskus neuvotellaan tilanteen mukaan. Sääntöjen noudattamista opetellaan yhdessä. Oikeuden mukaisuutta, toisten kunnioittamista ja huomioonottamista, tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiaa harjoitellaan päivittäin. Toinen toisemme hyväksyminen on tärkeää. Yhteisesti sovitut asiat auttavat meitä arjessa. Lasten kanssa pohditaan oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa. Sadut, lorut ja yhteiset keskustelut auttavat lasta oppimaan ymmärtämään näitä asioita. Ohjaamme lapsia ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita. Kiitos, ei kiitos, ole hyvä ja anteeksi ovat sanoja, joita opetellaan käyttämään erilaisissa arjen tilanteissa. Lapsen on mahdollista osallistua Sauvo-Karunan seurakunnan järjestämään kerhoon vanhempien niin halutessa ja järjestäessä kyydityksen kerhoon ja takaisin Miinantupaan. Osallistumme Sauvon päivähoidon yhteiseen Joulukirkkoon ja juhlistamme kirkollisista juhlapyhistä Joulua ja Pääsiäistä. Lapsen katsomuksellisuudesta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa perheen vakaumusta kunnioittaen. 5.8 TOIMINTAA PIENILLE Aihepiirejä toteutetaan eri tavoin pienten- ja isojen puolilla. Pienten alle 3.vuotiaiden lasten kanssa suurimman osan päivästä muodostavat perushoito ja hoiva. Aihepiirien mukaiset sisällöt kuitenkin rikastuttavat myös pienten lasten arkea. Pienillä aihepiireistä korostuvat etenkin kieli ja vuorovaikutus (kuvakirjojen katselu, loruttelu, mallioppiminen, tunteet), musiikki ja liikunta (rauhoittavuus, innostavuus, liikunnalliset laululeikit, kehonhahamottaminen). Myös matematiikka esintyy alle 3-vuotoailla esimerkiksi seuraavasti (palapelit, muodot, rakentelu, päivärytmi, pukemistilanteet), luontoon ja ympäristöön tutustutaan pikkuhiljaa lapsen kasvaessa ensin omasta itsestä, tutusta hoitajasta ja hoitopaikasta laajentuen lapsen kasvaessa hoidon pihaan, eläimiin, kasvaihin ym. Sadut, lorut, lelut jne. tutustuttavat myös ihan pienet ympäristöömme. Kieli- ja vuorovaikutustaidot Puhe ja kuunteleminen - läheisyys - perushoitotilanteet, tässä ja nyt -tilanteet - nimeäminen, toistot arkitilanteissa - ilmeet, eleet, äänenpainot - aikuisen malli, toisen lapsen malli - aikuisen välitön palaute lapselle - mitä ja mikä -kysymykset ja niihin vastaaminen - aikuisen rohkaiseva vuorovaikutus (lapsi puhujana ja kuulijana) - laulut, leikit, kuvakirjat, lorut, katselukirjat (rytmityksen alkeet) Kirjoitetun kielen kuuleminen ja kirjallisuus - katselukirjat, ensikirjat, kuvakirjat - kirjat lasten saatavilla; kiinnostus kirjoihin - esineiden ja asioiden nimeäminen - aktiivinen ja passiivinen sanavarasto esim. musiikkikasetit - luodaan pohjaa myöhemmälle kuten kirjoitus ja lukeminen - turvallinen ilmapiiri - lorut ja köröttelyt Ilmaisu: Mielikuvitus ja luova leikki - osallistuminen pikku esityksiin katsojana - ilmeet ja eleet/ aikuisen malli, erilaiset äänensävyt - lapsen oma leikki aikuinen mukana - roolivaatteet erilaiset roolit laululeikeissä esim. posteljooni, rallikuski - kuvakerronta - pelit, palapelit Lukeminen ja kirjoittaminen - taputusleikit ja rytmi - piirtäminen - muovailu, maalaus - toisto - aikuisen lukeminen Fyysis-motorinen kehitys ja terveys Liikunta Kehon tuntemus - aikuis-lapsi mielikuvitusjumpat - kehon osien tunnistaminen laululeikeissä ja loruissa sekä perushoito ja odottelutilanteissa - Knillin ohjelmien käyttö (kehontuntemus) - Oikean istuma-asennon opettaminen Perusliikunta - tasapainotaitojen kehittäminen - liikkumistaitojen kehittäminen kiipeillen, kävellen, kontaten, juosten, hypäten, kierien erilaisten leikkien ja omaehtoisen liikunnan kautta - liukumäestä lasku - piirin muodostaminen ja siinä liikkuminen Luontoliikunta ja liikuntalajit - retket metsään - lumileikit, vesileikit Musiikkiliikunta - kehotaputukset rytmissä lorun mukaan - liikkuminen rytmissä laulun tai lorun mukaan - köröttely aikuisen kanssa - mielikuvaliikunta - perussyke liikkumalla Välineliikunta - pulkan vetäminen - lapiolla luominen/kolalla pukkaaminen - esteen alittaminen ja ylittäminen - ryömiminen tunnelin läpi - kiipeily puolapuissa aikuisen ohjauksessa - hyppely trampoliinilla aikuisen ohjauksessa - keinuminen!!! - lumessa peuhaaminen - hernepussien heitto ja kiinniotto Palloilu - vierittäminen, kantaminen, potkiminen, heittäminen ja kiinniottaminen Taidekasvatus Musiikki - hiljaisuuden ja äänen eron havaitseminen - musiikin kuuntelu - rytmin kokeminen keinuen ja körötellen - hyräily ja keinuttelu sylikkäin - lorutukset ja laulut - helpot, parin sävelen laulut, jotka lapsi opettelee itse - laululeikkeihin osallistuminen Kädentyöt - isolle paperille piirtäminen, maalaaminen helposti jälkiä jättävillä väreillä (vahavärit, paksut puuvärit ja sormivärit) Muotoilu - muovailuvahasta ja taikataikinasta muovailu - erilaisten paperien rypistely ja repiminen Käsityöt - rakentelu palikoilla, dubloilla - pujottelu isoilla helmillä - erilaisten materiaalien liimaaminen alustalle Luonto- ja ympäristökasvatus Ihminen - omaan kehoon tutustuminen, kehon osien nimeäminen esim. pukemis- ja perushoitotilanteissa - tutun ja turvallisen ihmissuhteen luominen - itsensä kokeminen osana ryhmää Ympäristö - ulkoilun yhteydessä huomioidaan vuodenaikojen vaihtelut; vesi, hiekka ja lumileikit - luonnonmateriaaleihin tutustuminen (kivet, kävyt, ruohot, lehdet jne.) - lyhyet retket päiväkodin ulkopuolelle Aika - päivärytmi - nyt, pian, kohta, odota pieniä ajankäsitteitä 6. YHTEISTYÖ Teemme yhteistyötä Hakkiskodon päiväkodin lapsiryhmien sekä esiopetuksen kanssa. Meillä järjestetään koko Miinanmäen vuorohoito. Yhteistyömme koostuu yhteisistä ulkoiluhetkistä, lasten esityksistä, koulutuksista, erilaisista hankkeista, teemavanhempainilloista ja tapahtumista, yhteisten tilojen ja välineiden käyttämisestä ym. Olemme myös yhteistyössä päivähoidon ohjaajan, perhetyöntekijän sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan, perhepäivähoitajien (yhteiset hankkeet, Touhutalon käyttö, koulutukset, lelulainaamotoiminta) ja Ryhmis Wanhan Aitan kanssa. Teemme yhteistyötä Neuvolan (ikäkausihavainnoinnit, konsultaatiot, teemavanhempainillat), Hammashoitajan (valistus), Palokunnan (valistus), Koulun (vappurieha), ateriapalvelun), seurakunnan (joulukirkko) kanssa. 7. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE Varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Erityisen tuen tarpeen havaitsemisessa käytämme apuna Huolen arvioinnin menetelmää, ikäkausihavainnointeja, lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja muita havaintoja lapsesta. Tavoitteenamme on huolen puheeksi ottaminen ja tukitoimien aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa lapsen tuen tarpeen arvioinnissa ja mahdollisissa tukitoimissa tehdään yhteistyötä lapsen tuen tarpeen kannalta tarkoituksen mukaisten tahojen kanssa vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla. Lapsen erityisyyttä ei kuitenkaan korosteta vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän jäsenenä yhdessä muiden lasten kanssa. 8. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Arviointi perustuu yhteisesti asetettuihin arvoihin ja tavoitteisiin. Arviointi nivoutuu yhteen toiminnan kehittämisen kanssa. Sitä tapahtuu osana jokapäiväistä työtämme oman työn arviointina, työyhteisön yhteisenä toiminnan arviointina sekä lapsen kehityksen/kasvun arviointina. Arviointia tapahtuu mm. työyhteisön palavereissa ja suunnitteluilloissa sekä yhteisissä keskusteluissa päivittäin. Peimarin kuntien Laatuhankkeen myötä olemme toteuttaneet omaan yksikköömme Laatukäsikirjan, joka sisältää laadunhallinnan periaatteet ja toimintamallit. Laatukäsikirjamme toimii myös turvallisuussuunnitelmanamme, sisältäen laajan turvallisuusosion. Laatukäsikirjaa arvioidaan säännöllisesti. Se toimii työssä apuvälineenä ja varmistaa siten päivähoitomme laatua. Se toimii myös henkilöstön perehdyttämisen välineenä. Toteutamme joka toinen kevät TAK-arviointijärjestelmän (Tutki, arvioi ja kehitä) avulla asiakaskyselyn, jonka avulla saamme vanhemmilta arvokasta tietoa toiminnastamme. Kyselyistä saatujen asiakaspalautteiden avulla kehitetään päivähoitomme laatua ja toimintaa perheiden tarpeita vastaaviksi. Täytämme yhdessä vanhempien ja neuvolan kanssa 5-vuotiaalle, 4-vuotiaalle ja 3-vuotiaalle lapselle henkilökohtaisen ikäkausihavainnointilomakkeen. Lapsen oppimisen ja kasvun arvioitia toteutamme myös kasvatuskeskusteluissa (Naperoneuvottelu) yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen oppimista, elettyä elämää, muistoja ja tuotoksia tallennamme kasvunkansioihin ja minävihkoihin (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme kahden vuoden välein sekä tarvittaessa. LÄHTEET Lasten taidekasvatus, Kirsti Hakkola, Sirkka Laitinen, Mirja Ovaska-Airasmaa, Karisto Oy Hämeenlinna 1991. Niin ainutlaatuinen - Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, Marja Kaskela ja Eeva-Liisas Kronqvist, STAKES Helsinki 2007. Pienet Päivähoidossa, alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita, Aili Helenius, Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen, Helena Siren-Tiusanen, WS Bookwell Oy Juva 2002 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Rovaniemen kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Päivähoito 2001. Sananjalkoja metsäpolulla, Jukka Parkkinen, WSOY Porvoo 2004. Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2009. Sauvon perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma – Kaikki hakkiset hyppimään 2008. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opetusministeriö. Nuori Suomi Ry. Helsinki 2005. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, STAKES , Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2007.
© Copyright 2024