esitykset
Aurinkosähköinen aamiaistapahtuma ke 27.5.2015 klo 8.30 Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa, os. Risto Rytin katu 36. Tervetuloa kuulemaan aurinkosähkön tuottamisesta, kannattavuudesta, hinnoista, yritysten investointituista, aurinkosähkön myymisestä ym. Ohjelma: Aurinkosähkötekniikka, saanto, hinnat, kiinnitykset eri kattomateriaaleihin Teemu Heikkinen, Solarleap-hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu Aurinkosähkön verkkoon syöttäminen ja ylijäämäsähkön myyminen Esko Markula, Sallila Sähkönsiirto Oy ja Raimo Prusi, Sallila Energia Oy Aurinkosähkölaitteistojen toimittajan puheenvuoro Keijo Mäkeläinen, Sallila Sähköasennus Oy Aurinkosähkön vaatimat luvat Marjo Kekki, Satahima-hanke Investointituet yrityksille/maatalousyrityksille Esa Merivalli, Satahima-hanke Tilaisuuden järjestävät Huittisten kaupungin elinkeinotoimi ja Porin kaupungin ympäristöviraston hallinnoima Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Aurinkosähkö Teemu Heikkinen Petri Lähde Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Auringon potentiaali Maapallolla käytetään saman verran energiaa vuodessa, kuin aurinko säteilee sille n. 70:ssä minuutissa (2012 kulutus). Puhdas ja loputon energianlähde. Helppo hyödyntää lämmöksi tai suoraan sähköksi. Auringon säteily Suomessa vaakapinnalle vuodessa on välillä 980 kWh/m2 (Helsinki) 790 kWh/m2 (Sodankylä) Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Auringonsäteily suomessa (optimaaliselle kulmalle) 1kWp (n.6,5m2) tuottoa käytetään usein järjestelmien vertailuun. Hyvä järjestelmä tuottaa n.850 kWh/a per 1kWp http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Perustekniikat Aurinkosähkö (PV): Yksikidepii Monikidepii 8-22% Ohutkalvo Aurinkolämpö Tasokeräin Hyötysuhde Tyhjöputkikeräin 30-50% Petri Konttisen esityksestä Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction PV-järjestelmien perustyypit On-Grid Off-Grid • • • • • Verkkoon kytketty järjestelmä Mikäli järjestelmä tuottaa enemmän sähköä kuin paikallisesti pystytään käyttämään, myydään ylijäämä sähköverkkoon (syöttötariffi) Kun järjestelmä ei tuota sähköä, ostetaan sähköverkosta energiaa kulutuksen mukaan Käyttököhteet: Yleisen sähköverkon läheisyydessä olevat kohteet: • yksityiset ja julkiset kiinteistöt • yritysten kiinteistöt • maatilat • PV-kentät/voimalat • Muutamia satoja Suomessa (400-500) Verkosta irrallaan oleva järjestelmä Järjestelmän tuottama sähköenergia käytetään paikallisesti tai varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Käyttökohteet: Yleisen sähköverkon ulkopuolella olevat kohteet: • kesämökit • veneet, asuntoautot • majakat ja loistot • Avaruussovellukset • n. 80 000 järjestelmää Suomessa Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Sähkökennot Monikidepiikenno - Piikiteet puristetaan valulohkoksi, josta leikataan ja kasvatetaan ohuita kennoja. Ohutkalvokenno - Kalvolle levitetään erittäin ohut kerros amorfista piitä tai puolimetallien yhdisteitä (CdTe = Kadmiumtelluuri, CIGS = Kupari-Indium-Gallium-Diselenidi) Yksikidepiikenno - Sulatettu pii kasvatetaan piiharkoksi, joka leikataan kiekoksi, jonka päälle kasvatetaan kenno. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Valosähköinen ilmiö Kuorma Piikennoon muodostetaan P-ja N-puolijohteet douppaamalla eli lisäämällä epäpuhtausatomeita. Auringonsäde N-tyypin puolijohde PN-liitos P-tyypin puolijohde N-tyypissä on ylimääräisiä elektroneja jotka saadaan lisäämällä fosforia. P-tyypistä poistetaan elektroneja lisäämällä booria, jolloin jää tyhjiä aukkoja. Vapaat elektronit menevät aukkoihin ja muodostuu PN-liitos. N-puolelle muodostuu positiivinen varaus ja Ppuolelle negatiivinen varaus = sähkökenttä fotonit elektronit Fotoni osuu PN-liitokseen ja virittää elektronin (-varaus) jolloin se irtoaa ja kiertää virtapiirin lopulta täyttäen aukon. ”aukot” Todellisuudessa N-puolijohde- on erittäin ohut verrattuna P-puolijohdekerrokseen. dmohankumar.wordpress.com Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kenno sähkön tuottajana Säteily, virta ja jännite Säteilyn noustessa jännite kasvaa nopeasti lähes maksimiin ~0,5V ja tasantuu. Virta nousee lineaarisesti säteilyn lisääntyessä Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kennojen liitännät Luvata SunWire Piikennot on kytketty toisiinsa tinatuilla kuparijohtimilla. Johtimet on juotettu kennoihin printattuihin pluskontaktipintohin kennojen takapuolella ja miinuskontaktipintoihin kennojen etupuolella. Porilainen Luvata valmistaa SunWire johdinta. Kenno takaa Picture: Petri Konttinen Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction • • • • • • • Tärkein osa PV-järjestelmää Ryhmä aurinkokennoja kytkettynä sarjaan tai rinnan Tyypillisesti 72 kennoa sarjassa Tyhjäkäyntijännite ~ 36V Laminointi suojaa rakennetta ympäristöltä Yleensä alumiinikehys, joka helpottaa kiinnitystä ja jäykistää rakennetta Paneelit voidaan kytkeä sarjaan ja rinnan PV-kentäksi Tavoitteena on saavuttaa invertterin kanssa yhteensopiva jännitetaso Kennon koko: n. 15x15cm 250W paneelin koko: n. 1 x 1,6m Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction SMA ja Saku Rantamäki Aurinkopaneeli Paneelin IV-käyrä eli virta-jännite-käyrä Standardi olosuhteissa mitattu ominaiskäyrä (25°C, 1000W/m2) Isc, oikosulku, virta max, jännite 0 Voc, piiri auki, virta 0, jännite max Käyrät madaltuvat säteilyn laskiessa MPP MPP = Maximum Power Point Suurimman tehon kohta jonka invertterit ja säätimet pyrkivät löytämään. Tekniikasta käytetään nimitystä MPPT=Maximum Power Point Tracking P=U×I teho=jännite × virta Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Invertteri = SMA Sunny Boy 1200 ABB Power One Aurora Trio-5.8 ≈ Fronius IG Plus 50 V-1 Vaihtosuuntaaja eli invertteri on laite, joka muuntaa tasavirtaa vaihtovirraksi. Off Grid invertteri (Stand-alone) Muuntaa akuston jännitteen verkkovirraksi. Yleensä itsenäinen tahdistus Biltema invertteri On Grid invertteri (Grid-tie) • Tahdistuu verkkojännitteeseen. • Sisältää saarekesuojauksen (Anti-island protection) joka katkaisee virransyötön kun verkkojännite katoaa. Estää verkon takasyötön. • MPP Tracker hakee paneelin parasta tehoa Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction VACON 100kW Invertteri Yksivaiheinvertterit Tehot 1000W ja suuremmat Kolmivaiheinvertterit Tehot 3000W ja suuremmat Tiedonkeruujärjestelmät yleensä sisäänrakennettu Mikroinvertterit Paneelikohtaisia Tehot alk n.200W Paneelikohtainen mikroinvertteri Tärkeimmät selvitettävät tiedot: Asennettavan paneeliryhmän teho käynnistysjännite ja max jännite max virta • • • • • Huoltovapaita Säänkestäviä Useimmissa näyttö tuottotietojen katseluun Seurantajärjestelmä isommissa integroituna Toimivat yleensä vain verkkovirtaan kytkettynä Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction PV-järjestelmä Aurinkopaneelit sarjassa + DC - Invertteri Sähkökaappi Erotuskytkin Mittari 230VAC Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kytkennät Sarjaankytkentä Jännite kasvaa Rinnankytkentä Virta kasvaa 3 sarjaa 6 kpl paneeleja sarjassa Jännite n.110VDC Max virta n.11,5A Sulakkeet ja pääkytkin sähkökaapissa Turvakytkimellä voidaan yksittäinen ryhmä erottaa verkosta. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kiinnitysjärjestelmät Ruuvikiinnitys peltikattoon Saumapeltikatto, puristimella saumaan Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kiinnitysjärjestelmät Tiilikattokiinnike Säädettävät kolmiotuet Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kiinnitysjärjestelmät Huopakattokiinnike Kelluva SunTub-kiinnitysjärjestelmä (Kuva: Aurinkovirta) Säädettävät kolmiotuet Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Paneelien asennusta Kankaanpäässä Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Paneelien suuntaus 100% = saatava maksimituotto Suuntakulma atsimuuttikulma Etelä nolla astetta Itä- negatiivinen suuntakulma Länsi - positiivinen suuntakulma Kallistuskulma >50 astetta syys/kevät-painotus <35 astetta kesäpainotus 40-45 astetta optimikulma +45° vaihtelee paikkakunnan mukaan -45° www.bipv.ch Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Varjostuksen vaikutus PV-moduulin tuottoon Video: PV, varjot ja pilssipumppu Yhden moduulin osittainenkin varjostus voi huonontaa merkittävästi sen tuottoa. Varjostuksen aiheuttama haitta riippuu useista tekijöistä: Moduulin tyyppi ja sisäinen kytkentä • Ohutkalvo ei ole niin herkkä varjostuksille kuin kiteinen pii • Ohitusdiodien määrä ja kytkentä vaikuttaa Varjostuksen tyyppi • Kova (rakennukset) • Pehmeä (puut) Varjon koko • Kuinka suuri osa kerralla varjossa Nykypaneeleissa on käytössä ohitusdiodit (yleensä 3 kpl), jotka vähentävät osavarjostuksen haittavaikutusta. Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Osavarjostus, tehohäviö 50% Täysi varjo, tehohäviö jopa 100% Aurinkosähköpaneelien tuottomahdollisuudet Suuntaus mieluiten suoraan etelään Paras asennuskulma 35-45 astetta vaakatasosta. 1kWp järjestelmä tuottaa 700-900 kWh/vuosi (Esim. todellinen järjestelmä Saarijärvellä, suunta etelään, kallistus 45°, tuotto n.870kWh vuodessa/1kWp) Varjostukset pilaavat helposti koko järjestelmän tuoton piikidepaneeleilla. 1.2kWp Eteläkaakko, 45 astetta, vuoden 2012 tuottoja (kWh) 200 Marras-, joulu-, tammi- helmikuu lähes nollatuotto. (riippuu sijoittelusta) Yli 25°C lämpötiloissa teho putoaa 0.5% per aste. 150 100 50 0 Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction SAMK tutkimusjärjestelmä SAMKin järjestelmän tuottoja Kesällä 30° kulma tuottaa vaikka aurinko on paneelin sivulla. Keskipäivällä tuotto melko tasaista kaikilla asennuskulmilla. Hajasäteily pitää järjestelmän käynnissä keskiyöhön asti. Järjestelmän tuotto 25kWh Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Vuosittainen vaihtelu on merkittävää 2014 2011 2013 2012 Vuoden 2013 tuotto oli 17% suurempi kuin vuonna 2012 Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction SAMKin järjestelmän (45°) tuotto 2011-2014 Trackerin tuottotietoja Toiminnassa huhtikuun alusta 2012 Tracker tuottaa n.40% enemmän kuin vertailupaneeli W 250 kWh 2013 Sunnuntai 27.5.2012 Kuukausituottoja 60 Tracker Vertailu 200 150 50 40 30 100 20 50 10 0 0 5 7 9 11 13 15 17 19 21 Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Tracker Vertailu Hinnat Vertailussa käytetään tyypillisesti ns wattihintaa (€/Wp). Esim jos 1000Wp järjestelmä on maksanut 2000€ on sen wattihinta 2€/Wp (Wp=nimellisteho) Yhteistilauksen hankintakustannusten jakauma (ei asennusta), kevät 2015, hinta 1,38€/Wp Paneelit 2% 6% Motivan mukaan globaalisti On-grid järjestelmien keskihinta asennettuna 2013 lokakuussa oli n. 1,5€/Wp (alv 0%) = 1,86€/Wp (alv 24%) Suomessa asennetun järjestelmän arvonlisäverollinen hinta oli vuoden 2013 lopulla noin 1,8-4,0 €/Wp. Hintaan vaikuttavat järjestelmän koko, toimittaja ja toimitustapa. 1% Invertteri 5% Kiinnitysjärjestelmä 12% Osallistuminen 54% 19% Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Kuljetus saksasta Muut komponentit Muut kulut (matkat, kytkentä) Kiitos! Yhteystiedot: Teemu Heikkinen Satakunnan ammattikorkeakoulu 044 710 3289 teemu.heikkinen@samk.fi Petri Lähde Satakunnan ammattikorkeakoulu 044 710 3980 petri.lahde@samk.fi Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction Aurinkosähkö • Paikallinen sähkönjakeluyhtiö suhtautuu myönteisesti aurinkosähkölaitteistojen kytkemiseen jakeluverkkoonsa. Laitteiston liittämiskyselyn/ilmoituksen tultua jakeluyhtiölle tehdään tarvittavat muutokset asiakastietojärjestelmään. Tarkastetaan/vaihdetaan mittalaitteen tyyppi sellaiseksi, että se mittaa erikseen myöskin aurinkosähkön tuottaman sähkömäärän jakeluverkkoon. Tehdään järjestelmään erillinen käyttöpaikka aurinkosähkölle. Asiakkaan laskulla näkyy erillisellä rivillä aurinkosähkökohteen tuottama energiamäärä. Aurinkosähkö • Sähkölaskulla näkyy myöskin sähkönsiirron kustannus/laskutus. Verkkoon tuotetusta energiamäärästä sähkönsiirto veloittaa 0.07 snt/kWh. • Jos tuotettu sähkö myydään paikalliselle energiayhtiölle näkyy tästä myöskin tiedot omana rivinään. Tässä yhteydessä puhutaan usein netottamisesta, jolla tarkoitetaan tuotetun energiamäärän suoraa vähentämistä käytetystä energiamäärästä. Tällaista laskutapaa ei kuitenkaan sovelleta laskutuksen yhteydessä. Sähkönsiirtoyhtiö ei veloita asiakasta tehdyistä muutoksista järjestelmäänsä. Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä sähkönjakeluverkkoon • asennus- ja kytkentätyöt teetettävä asennusluvan omaavalla sähköasennusliikkeellä • sähköliike ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle laitteiston liittämisestä mikrotuotannon yleistietolomakkeella, joka on täytettävissä Sallila Sähkönsiirto Oy:n verkkosivulla. Tärkeää on selvittää etukäteen laitteiston teknisistä tiedoista, että laitteisto täyttää Suomessa vaadittavat standardit mm. sähkön laadun ja turvallisuuden suhteen. Aurinkosähkö • Aurinkosähkölaitteiston haltijan pitää myös tiedostaa olevansa vastuussa laitteistonsa mahdollisesti tuottaman epäkurantin sähkön haittavaikutuksista. Näitä ovat mm. mahdolliset laitevauriot ja työturvallisuusriskit syötetyssä sähköverkossa. Laitteistoa pitääkin huoltaa ja testata mahdollisten vikojen välttämiseksi. Isommissa laitteistoissa vakuutus on varmaan syytä ottaa. Aurinkosähkö • Tuotetun sähkön verotus muuttui 1.5.2015 alkaen. • Enää ei tarvitse maksaa valmisteveroa itse tuotetusta ja myöskin itse käytetystä sähköstä. Vero oli 2,36 snt/kWh. • Verottomuuden piiriin kuuluvat tuotanolaitokset, joiden max. teho on 100 kVA tai suuremmissa laitoksissa max. tuotantomäärä 800 000 kWh/v. Aurinkosähkö • • • • • Verkkosopimukset kunnossa, samoin mittaus Tuottaja vastaa kustannuksista ja laitteistaan Laitteiston koon optimointi Sallila Energian kanssa sähkönmyyntisopimus voimassa Sallila hoitaa tasevastuut Aurinkosähkön vaatimat luvat Huittisissa Sanansaattajana Marjo Kekki Satahima - kohti hiilineutraalia Satakuntaa Luvanvaraisuus Asemakaava-alueella Yli 6 m²:n aurinkosähkö tai –lämpöjärjestelmä Tarvittava lupa on toimenpidelupa, joka maksaa 130 euroa Suuret hankkeet saattavat vaatia rakennusluvan Tapauskohtainen tarkastelu => ota yhteyttä rakennusvalvontaan ENNEN projektin aloittamista Tarvittavat liitteet Hakemus, joka löytyy Huittisten kaupungin nettisivuilta Huittinen.fi => palvelut => Asuminen ja rakentaminen => Rakennusvalvonta => Lomakkeet Rakennus-, toimenpidelupahakemus, ilmoitus Asemapiirros ja julkisivupiirros, johon voi vaikka käsin piirtää aurinkopaneelit Luvanvaraisuus Koskee vain asemakaava-alueella Yli 6 m²:n aurinkosähkö tai -lämpöjärjestelmiä Kiitos Lisätietoja rakennustarkastaja Seija Holmi Puhelin: 02 560 4395 Matkapuhelin: 044 560 4395 Sähköpostiosoite: seija.holmi@huittinen.fi Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Investointituet yrityksille / maatalousyrityksille Aamiastapahtuma Aurinkosähköstä 27.5.2015 Hanke lyhyesti • Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden kehittäminen • Kolmivuotinen hanke, 1.1.2015–31.12.2017 • Rahoitus: – Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Satakuntaliitto – Satakunnan kunnat ja energiayhtiöt • Porin kaupungin ympäristövirasto hallinnoi ja toteuttaa • Mukana Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Köyliö, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila sekä Pori Energia Oy, Rauman Energia Oy ja Vatajankosken Sähkö Oy; myös Pomarkku lähtemässä mukaan • www.pori.fi/satahima Energiatuki • Työ- ja elinkeinoministeriö voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät 1) uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, 2) energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista 3) vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja. • Energiatuella pyritään erityisesti edistämään uuden energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista. 3 27.5.2015 Uusiutuvan energian käyttöön liittyviä investointeja, joita voidaan tukea, ovat mm. • pienet lämpökeskukset • pienet sähköntuotantohankkeet • polttoaineen tuotantohankkeet • uuden teknologian demonstraatiohankkeet • Energian säästöön ja energiankäytön tehostamista sekä uusiutuvan energian käyttöä koskevia tuettavia selvityshankkeita ovat • energiakatselmukset • energia-analyysit • Tuettavia hankkeita eivät ole tavanomaiset liiketoiminnan perustamis-, laajennus-, kannattavuus-, kehitys-, suunnittelu-, markkinointi-tai testausselvitykset. Energiatukea ei pääsääntöisesti myönnetä hankkeille, jotka kuuluvat päästökauppalain (311/2011) piiriin 4 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Tuen enimmäismäärät • • • • • • 5 Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaan enintään:kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40% uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia 40% uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia 30% muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30% Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Tyypilliset hankkeet ja tuet vuonna 2015 Ohjeelliset tukiprosentit hyväksyttävistä kustannuksista vuodelle 2015 ovat seuraavat: Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2015 (tavanomainen teknologia): Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) Lämpöpumppuhankkeet Aurinkolämpöhankkeet Pienvesivoimahankkeet Kaatopaikkakaasuhankkeet Aurinkosähköhankkeet Biokaasuhankkeet Pientuulivoimahankkeet 10–15 % 15 %* 20 % 15–20 % 15–20% 30 % 20–30 % 20–25 % * Pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energiansäästöön liittyviä tukiprosentteja 6 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Hakemukset • Hakemus tulee toimittaa aina siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi tai selvityshanke toteutetaan. Jos hanke toteutetaan usealla paikkakunnalla, tulee hakemus jättää siihen ELY-keskukseen, jonka toiminta-alueella hakijan kotipaikka sijaitsee. • Satakunnan Ely-keskus, Kari Ruuhela • Tukea sekä tuen maksatusta tulee hakea työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamilla lomakkeilla, joista ilmenevät myös ohjeet hakemuksen tekemiselle sekä tarvittavat liitteet. • Tukea tulee hakea ennen hankkeen aloittamista. 7 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 • Työ- ja elinkeinoministeriö päättää tuen myöntämisestä investointihankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 000 000 euroa, ja selvityshankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ylittävät 250 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää myös tuen myöntämisestä, jos investointihanke liittyy uuden teknologian käyttöönottoon ja selvityshanke uuden palvelun tai menetelmän kehittämiseen. Muutoin tuen myöntämisestä päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. • Maksatuksen hoitaa tukipäätöksen tehnyt viranomainen tukipäätöksen mukaisesti hankkeen edistymisen ja asiakkaan tekemien tilitysten perusteella. Lopputilitystä tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisesta. 8 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Maaseudun yritystuet • Maaseudun yritystuet luovat mahdollisuuksia erilaisille yrittäjille toiminnan kehittämiseen. Ei tarvitse harjoittaa maataloutta yritystoiminnan lisäksi. • Yritystukien tavoitteena on maaseudun toimeentulomahdollisuuksien ja työpaikkojen lisääminen. Uudet yritykset, toimivien yritysten kehittäminen ja toiminnan laajentaminen. • http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/ 9 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Tukea voi hakea • vähintään 18-vuotias • luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta* • pieni tai keskisuuri yritys • maatila 10 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Tuettava yritys • sijaitsee maaseudulla. • omaa edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrityksen on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle (yrittäjä tai palkattu työntekijä). Maatilan yhteydessä muuta yritystoimintaa harjoitettaessa riittää, että yritystoiminta yhdessä maatilalla harjoitettavan muun toiminnan kanssa antaa yhdelle henkilölle toimeentulon. • omaa riittävän ammattitaidon. • Tuki ei saa vääristää kilpailua. Paikallisilla markkinoilla toimivalla yritykselle voidaan myöntää tukea vain hyvin harvoin. 11 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Perustamistuki • Perustamistuesta saat apua yrityksen alkutaipaleelle, tukea voi saada esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen. • Tärkeintä on laatia toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma – voi hakea perustamistukea, kun liiketoimintasuunnitelma on valmis. • Perustamistukea 5 000–35 000 euroa ja se maksetaan kahdessa tai kolmessa erässä. Kokeiluun tukea voidaan myöntää 2000–10 000 euroa. 12 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Investointituki • Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan. Investoinnilla tulee olla olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulla tai kehittymiselle. • Tukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20–40 %. 13 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Investoinnin toteutettavuustutkimus • Tukea investointien edellytysten ja toteuttamisen selvittämiseen. Tuki on tarkoitettu asiantuntijapalveluiden hankintaan. Toteutettavuustutkimukseen myönnetty tuki ei edellytä investoinnin toteuttamista. • Toteutettavuustutkimuksella voi selvittää esimerkiksi, onko tarkoituksenmukaisempaa hankkia valmis tuotantorakennus sen sijaan, että rakentaisit uuden. Samoin voidaan selvittää, olisiko taloudellisempaa hankkia koneita käytettynä, vaikka käytettyihin koneisiin tukea ei voidakaan myöntää. • Toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää tukea ensiasteen jalostusyrityksille 40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Muille yrityksille toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää de minimis tukena 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista 14 Etunimi Sukunimi 27.5.2015 Maaseudun tukien sähköinen haku • Hyrrän kautta voit hakea seuraavia tukia: – – – – – – 15 Maatalouden investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämis- ja investointituet Maaseudun yritystuet Neuvontakorvaus Ei-tuotannolliset investoinnit Etunimi Sukunimi 27.5.2015
© Copyright 2024