VATTin uusi ylijohtaja toivoo päättäjiltä malttia Mihin menet
k el a n si d o sryh m ä l e h t i 4 | 2 0 1 5 Sosiaalivakuutus TEEMA KELA JA TIUKAT PÄÄTÖKSET Kela-yhteistyötä Vantaalla Sosiaalityön esimies Teija Hakulinen: ”Tyypillistä toimeentulotuen hakijaa ei ole” VATTin uusi ylijohtaja toivoo päättäjiltä malttia Mihin menet, asiakaspalvelu? Neljä perustulomallia esittelyssä MAAHANMUUTTAJIEN ERILLISPALVELU HIDASTAA KOTOUTUMISTA > LÄÄKKEIDEN ALKUOMAVASTUU NOUSEE sisällys 16 Kela palvelee yhä henkilökohtaisemmin, kun siihen on tarvetta. teema Kela ja tiukat päätökset 10 TERVEISET PÄÄTTÄJÄLLE Vantaalla toimeentulotuki on muun muassa yrittäjän ja opiskelijan turva. 14 PERUSTULO TESTIIN Miten perustulokokeiluun valmistaudutaan? Olli Kangas vastaa. 21 MIKROSIMULOINTI NÄYTTÄÄ VAIKUTUKSET SISUlla selviävät vero- ja sosiaaliturvamuutosten monimutkaiset vaikutukset. keskustelua 6 KUMPPANI Rahoituspäätöksillä voi olla arvaamattomat seuraukset, muistuttaa Minna Liuttu STM:stä. 23 VÄITÖS Maahanmuuttajien erillispalvelut ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi, kertoo tutkija Ulla Buchert. 28 PÄÄTTÄJÄ VATTin uusi ylijohtaja kaipaa tutkimuksen ja päättäjien välille vahvempia verkostoja. Joka numerossa 9 PÄÄTTÄJÄKOLUMNI Onnistuuko asumistukijärjestelmien yhdistäminen, etuusjohtaja Anne Neimala? 22 VASTAUKSIA Näin turvapaikanhakija pääsee sosiaaliturvan piiriin. 37 JULKAISUT 40 SVENSKA SIDOR 43 JOSKUS ENNEN Paavo Väyrynen 39 KELA UUDISTUU Sosiaalivakuutus 4.2015. 53. vuosikerta. Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijalehti Kelan sidosryhmille. Vuonna 2015 ilmestyy neljä numeroa. Sosiaalivakuutus 1/2016 ilmestyy maaliskuussa 2016. Aineistot 15.2.2016 mennessä sosiaalivakuutus@kela.fi. Facktidskrift om social- och hälsoskyddet för FPA:s intressentgrupper. Tidningen utkommer med fyra nummer år 2016. Julkaisija Kansaneläkelaitos, PL 450, 00101 Helsinki Puhelin 020 634 11 Sähköposti sosiaalivakuutus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Verkossa www.sosiaalivakuutus.fi Päätoimittaja Minna Latvala Toimituspäällikkö Johanna Koskinen Toimitus ja taitto Alma 360 Tuottaja Johanna Hytönen Taitto Antti Pulkkinen Kuvatoimitus Alma 360 Kansi Juuso Paloniemi Osoitelähde Kelan osoiterekisteri Osoitteenmuutokset ja tilaukset sosiaalivakuutus@kela.fi tai puh. 020 634 1459 (ti–to) Paino PunaMusta Oy, Joensuu 2015, ISSN 0584-1410 (painettu) ISSN 2242-9301 (verkkojulkaisu) Vapaasti lainattavissa, jos lähde mainitaan. Kirjoituksissa esiintyvät kannanotot eivät välttämättä vastaa Kelan kantaa. 2 sosiaalivakuutus 4 | 2015 K U V I T U S K AT I N Ä R H I Uusi organisaatio vie lähemmäs asiakasta. pääkirjoitus Rutinaa muutoksen kourissa K U VA K E L A M aailma muuttuu juuri nyt nopeasti. Pariisin terrori-is- kuntoutus, joka otetaan ensimmäiseksi käyttöön tuki- ja liikuntakut ja EU-maiden rajoilla jonottavat turvapaikan ha- elinsairauksissa. Avokuntoutus on kuntoutujien itsensä toivoma kijat ovat tuoneet maailman hädän ja turvattomuuden muutos, joka samalla säästää kuntoutuksen kustannuksia. kotiovellemme. Suomessa talous köhii ja työttömyys kasvaa. HalYksi lähivuosien suurimmista uudistuksista on perustoimeenlitus hakee säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. tulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vuonna 2017. Muutos tuo KeMihin suuntaan Suomi ja sosiaaliturva kulkevat maailman muut- lan asiakkaaksi noin 250 000 toimeentulotuen saajaa. Tosin suutuessa? Vuoden viimeinen Sosiaalivakuutus-lehti nostaa esiin rin osa heistä on jo ennestään Kelan asiakkaita asumistuen tai työajankohtaisia muutoksia, joista osa toteutuu nopeasti, osa on vas- markkinatuen saajina. ta suunnitteilla ja osaa ei tehdä nyt ollenkaan. Eläkkeensaajan asuMiten sosiaaliturvan muutokset muuttavat ihmisten käyttäytymistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen oli yksi syksyn puhu- mistä ja miten päätökset lopulta vaikuttavat? Valtion taloudellituimmista sosiaaliturva-aiheista. Lopulta se päätettiin jättää toteut- sen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja Anni Huhtala arvioi, että tamatta. Päällekkäisten järjestelmien yhdistäminen olisi järkevää, hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymykset nousevat yhä useammin mutta käytännössä tämä osoittautui liian tuskalliseksi. Kamppailu esille. Suurten muutosten keskellä päätöksentekijöiden pitäisi hyöeläkkeensaajan asumistuesta kuvaa hyvin niitä yhteiskunnan voi- dyntää tutkimusta nykyistä enemmän. Hyvä tilaisuus tähän tarmasuhteita, jotka muuttuvat näkyviksi suurten joutuu jo ensi vuonna: perustulokokeilu antaa ja kipeiden muutosten yhteydessä. päättäjille mahdollisuuden tehdä näyttöön ja Viime vuosina on näyttänyt siltä, että vaitutkimukseen perustuvia poliittisia päätöksiä. n va ur lit aa si keinta sosiaaliturvan muutoksissa on päätösMaailman ja sosiaaliturvan muuttuessa so a Vaikeint ä tä ten tekeminen. Nyt hallitus on koonnut sääsmyös Kela muuttuu. Ensi vuoden alussa työyt nä muutoksissa töohjelman, joka toteutuessaan kääntää Kelan tä tehdään uudessa organisaatiossa ja merkitn olevan päätöste kokonaiskulut laskuun jo ensi vuonna. Vuodestävästi suuremmissa tulosyksiköissä. Historitekeminen. ta 2015 vuoteen 2016 etuusmenot vähenevät allisessa organisaatiouudistuksessa 11 osaston reaalisesti 0,7 %. Ainoastaan työttömyysturvan ja 24 vakuutuspiirin tilalle tulee kuusi tulosja asumistuen menojen arvioidaan kasvavan. yksikköä, jotka sisältävät viisi vakuutuspiiriä Kulujen kasvun taittavat ennen kaikkea ja kuusi asiakaspalveluyksikköä. ensi vuodelle suunnitellut sairaanhoitokorvausten leikkaukset. Muutos keventää hallintoa ja selkeyttää Kelan toimintaa. UudisSuurin muutos kohdistuu lääkekorvauksiin. Vuoden alussa on tus on välttämätön, jotta Kela pystyy vastaamaan kasvaviin palveollut tarkoitus ottaa käyttöön 60 euron alkuomavastuu, joka koh- lutarpeisiin ja kehittämään asiakaspalveluaan. Mukana muutokdistaa korvaukset aikaisempaa pienemmälle osalle väestöstä. sessa pysyy vain muuttumalla itse. Tämä koskee myös SosiaalivaLiki miljoona suomalaista, joiden lääkekustannukset ovat alle kuutus-lehteä – maaliskuussa 2016 saat luettavaksi uudistuneen 60 euroa vuodessa, putoaisi korvausten ulkopuolelle. version lehdestämme! Perinteisesti lääkekorvaukset ovat olleet universaali etuus, johon on oikeus jokaisella Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla, olipa Minna Latvala sitten köyhä tai rikas tai vaivana jokin pitkäaikaissairaus tai poskiontelotulehdus. Onkin mielenkiintoista seurata, miten lääkkeiden alkuomavastuu vaikuttaa lääkkeiden ostajien käyttäytymiseen. Suurten ja vaikeiden säästöpäätösten ohessa sosiaaliturva muuttuu myös kehittämällä. Hyvä esimerkki tästä on uudenlainen avo- sosiaalivakuutus 4 | 2015 3 lyhyesti Napakka nimi ohjaa oikeaan osoitteeseen KELA ON OLLUT yksi virkakielikampanjan 7 pilottivirastosta. Varsinaisena pilottihankkeena selkeytimme alle 16-vuotiaan vammaistuen verkkotekstejä: sisällöltään ja teksteiltään uudistetut sivut avataan vuoden loppupuolella. Kelan organisaatiouudistuksen ja virkakielikampanjan osuminen samoihin aikoihin on ollut onnellinen sattuma. Kampanjan ansiosta ja organisaatiouudistuksen vauhdittamana Kelaan perustettiin keväällä myös nimistötyöryhmä. Nimienkin tulee olla ymmärrettäviä Organisaatioyksiköiden nimien tulee kuvata niiden toimintaa. Esimerkiksi lyhenteiden käyttö hämärtää nimeä, joten henkilöstöpalveluryhmä voitti ehdolla olleen ”HR-palveluryhmän”. Vain lyhenne ICT päätettiin hyväksyä sekä yksikön- että ryhmännimissä. Yhtä lailla henkilön tehtävänimikkeestä pitäisi selvitä, mitä hänen työhönsä kuuluu. Niinpä kääntäjien esimies on nyky4 sosiaalivakuutus 4 | 2015 ään käännöspalvelupäällikkö, sillä aiempi ”ylikielenkääntäjä” ei suoraan viitannut esimiesasemaan. Kun organisaatiorakenne muuttuu, tarvitaan nimistötyötä. Usein tähän havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun aletaan hahmotella uutta organisaatiokaaviota. Harvinaista ei ole sekään, että nimiasioihin paneudutaan vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan ohjeita nimien taivuttamisesta lauseissa. Myös kääntäjät ovat ahkeria nimien käyttäjiä. Heidät on syytä ottaa mukaan nimistötyöhön alusta alkaen. Selkeyttäminen jatkuu Kela on kantanut huolta selkeästä virkakielestä jo ennen kampanjaakin. Tekstin muokkaamisen hyödyt on helppo osoittaa. Kun aiemmin asiakaskirjeessä on lukenut esimerkiksi: Sopeutumisvalmennuskurssille tehdyn matkan kustannuksista ei makseta korvausta, koska selvityksen mukaan kurssil- le ei ole hakeuduttu lääkärin lähetteellä. Sairausvakuutuslain mukaan matkakorvaus sopeutumisvalmennuskurssille myönnetään vain, jos sopeutumisvalmennuskurssille hakeutuminen perustuu lääkärin lähetteeseen. Lisäksi edellytetään, että kurssiin sisältyy lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta. Nyt kirjeessä lukee: Matkoja pp.kk. vvvv–pp.kk.vvvv sopeutumisvalmennuskurssille ei korvata, koska olet hakeutunut kurssille ilman lääkärin lähetettä. Myös asiakkaat ovat huomanneet Kelan ponnistelut tekstien selkeyttämiseksi. Kelan tutkimusosaston kesäkuussa 2015 keräämän aineiston perusteella alle viidennes vastaajista piti hakemuslomakkeiden kieltä vaikeaselkoisena, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 23 %. Kaino Laaksonen, vastaava kielenhuoltaja K U VA K E L A Vuodenvaihteessa päättyvä virkakielikampanja on nostanut esiin sen, että myös nimistön tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Organisaatiouudistuksessa Kela saa joukon uusia yksikönnimiä sekä tehtävänimikkeitä. Nyt ne on muodostettu uudella tavalla. lyhyesti VEROTUS Monen etuuden verotus muuttuu Jos Kelan etuuksista tehdään ennakonpidätys palkkaa varten annetun verokortin mukaan, pidätysprosentti on 1.1.2016 alkaen vähintään 25 % aiemman 20 %:n sijaan. Muutos koskee sairauspäivärahaa, äitiysrahaa, isyysrahaa, vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa, erityishoitorahaa, kuntoutusrahaa ja kotihoidon tukea. Näitä etuuksia varten asiakkaiden kannattaa hankkia muutosverokortti. Eläkkeiden ennakonpidätys muuttuu 1.2.2016. Jos eläkkeelle jäävä asiakas ei ole toimittanut Kelaan verokorttia eläketuloa varten, eläkkeestä tehdään kaavamainen ennakonpidätys. Vielä tammikuussa 2016 ennakonpidätys tehdään palkan verokortin mukaan. Verohallinto toimittaa jo eläkkeellä olevien eläkeläisten verokortit Kelaan automaattisesti kerran vuodessa. Muiden etuuksien ennakonpidätys säilyy ennallaan. PALVELUT Kysy Kelasta -palsta myös eläkeläisille Kampanja on huomattu, ja ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Twitterissä on jaettu erityisesti infografiikkasisältöjä edelleen. YouTubessa Kelan videoilla on jo 150 000 näyttökertaa ensimmäisten viikkojensa aikana. YouTuben ja Twitterin lisäksi kampanjan sisältöjä mainostetaan myös Kelan kolmella Facebook-sivulla sekä display- ja hakusanamainonnalla. K AMPANJA Virkakielikampanja päättyy, kielen selkeyttäminen jatkuu Kuntien ja valtion viranomaisia kannustetaan käyttämään selkeää kieltä. Tämän vuoden lopussa päättyvä Virkakielikampanja on tuonut esiin viranomaisten jo tekemää selkeystyötä ja kiinnittänyt huomiota vielä työtä vaativiin teksteihin. Kampanjan pilottivirastot, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Maahanmuuttovirasto, Tampereen ja Vaasan kaupungit, Verohallinto ja Kela, selkeyttivät kampanjan aika- na esimerkiksi asiakasohjeitaan, verkkotekstejään tai esityslistojaan. Kaikki nämä tekstit auttavat kansalaisia pysymään perillä asioista ja ymmärtämään paremmin sen, mitä viranomaiset tekevät ja millaisia ohjeita ne antavat. Lue lisää virkakielestä ja sen eteen tehtävästä työstä Kotimaisten kielten keskuksen sivulta, www. kotus.fi tai Hyvän virkakielen toimintaohjelmasta opetusministeriön sivuilta, www.minedu.fi Huomiota on kiinnitetty työtä vaativiin teksteihin. Etenkin verkkotekstejä on selkeytetty. Kela.fin keskustelupalstaperheen tuorein tulokas on eläkeläisten Kysy Kelasta -palvelu. Palstalla Kelan asiantuntijat vastaavat eläkkeellä olevien ja eläkkeelle jäävien kysymyksiin kansaneläkkeistä, perhe-eläkkeistä ja muista eläke-etuuksista. Myös lapsiperheiden, työttömien, asevelvollisten ja sairausajan tuista tietoa tarvitsevia palvellaan omilla Kysy Kelasta -palstoillaan. Palstoilla voidaan vastata kysymyksiin, joissa ei tarvitse tuntea asiakkaan yksilöllistä tilannetta. Asiakkaat ohjataan tarvittaessa asiointipalveluun, soittamaan Kelan palvelunumeroihin tai esimerkiksi varaamaan aika Kelaan. Joulukuussa avataan myös ruotsinkielinen keskustelupalsta. www.kela.fi/kysy-kelasta K AMPANJA K U VA K E L A Odottamattoman helposti verkossa Kelan asiointipalvelua markkinoidaan tänä syksynä sosiaalisen median kanavissa. Odottamattoman helppo asioida -kampanjaan kuuluu lyhyitä videoita, Kelaa mitkä palvelut -verkkotesti ja infografiikkaa, joilla tehdään verkkopalvelun ominaisuuksia tutuiksi. sosiaalivakuutus 4 | 2015 5 kumppani Palstalla Kelan yhteistyökumppanit kertovat työstään ja lähettävät terveisiä Kelaan. Ministeriön ja Kelan välit ovat hyvin avoimet, kertoo Minna Liuttu. Rahoituspäätöksellä on pitkä varjo ”SOSIAALITURVAN RAHOITUS on ollut murroksessa viimeiset 30 vuotta. Juuri kun se alkaa selkeytyä, näyttää olevan uu sien muutosten aika. Hallituksen tuoreet leikkauspäätökset voivat osoittautua hyvin kauaskantoisiksi. Olen seurannut sosiaaliturvan rahoitusta ministeriössä vuodesta 1991. Periaatteena on, että valtio rahoittaa perusturvan. Ra hoitus uudistettiin tämän mukaisesti vuon na 2006. Nyt tämä periaate on vaarassa. Sairausvakuutuksen rahoitus tulee nykyi sin useasta lähteestä. Sairaanhoitovakuu tuksen rahoittavat 55 %:n osuudella vakuu tetut ja 45 %:n osuudella valtio. Työtulo vakuutus puolestaan katetaan työnanta jan sosiaaliturvamaksulla, palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla ja valtion 6 sosiaalivakuutus 4 | 2015 suorituksilla. Työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijai sesti ansiosidonnaisia etuuksia. Valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan lukuun ottamatta toi meentulotukea, peruspäivärahaa ja työ markkinatukea. Kelan hoitamien etuuk sien lisääntyessä on niiden rahoitusjärjes telyjä täytynyt miettiä uudelleen. Kelas sa rahoitusta on selkeytetty luomalla uusi yleisrahasto. Olen päässyt seuraamaan Kelan toimin taa läheltä, sillä käsittelen ministeriössä so siaaliturvan rahoitukseen liittyviä asioita. Ministeriön ja Kelan välit ovat hyvin avoi met. Meillä on erinomainen keskusteluyh teys, ja Kelan asiantuntijat saattavat soittaa ja kysyä mielipidettäni. Yhteistyömme on hyvä esimerkki siitä, miten päätöksenteossa valmistaudutaan tu levaan. Kelaa pitäisi minusta kuulla val takunnallisessa päätöksenteossa nykyistä enemmän. Kelan kokemus erimerkiksi aut taisi arvioimaan, miten päätökset muutta vat ihmisten käyttäytymistä ja miten pää tökset lopulta vaikuttavat. Hyvä esimerkki tästä olisi ollut aiottu eläkeläisten asumis tuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen, minkä vaikutukset olisivat voineet olla ar vaamattomia kokonaistalouden kannalta. Iloitsen siitä, että perustulokokeilua ve tämään on valittu juuri Kela. Toivon, et tä kokeilussa uskalletaan rohkeasti miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja hakea ideoita jopa Suomen ulkopuolelta.” ■ Johanna Hytönen K U VA N E A I L M E VA LTA Kun sosiaaliturvan rahoituksesta tehdään päätöksiä, on syytä arvioida myös seuraukset, muistuttaa sosiaali ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Minna Liuttu. Hän on valtiovarainministeriön ja Kelan välinen linkki rahoitusasioissa. lyhyesti TIETOA SOSIAALITURVASTA Infopankista tietoa myös Kelasta Infopankki auttaa Suomeen muuttavia 12 eri kielellä. Sivustolle on koottu runsaas ti ajantasaista tietoa suomalaisesta yhteis kunnasta, mukaan lukien Kelan etuuden ja palvelut. Suomen ja ruotsin lisäksi tietoa on eng lanniksi, viroksi, ranskaksi, venäjäksi, so maliksi, turkiksi, espanjaksi, arabiaksi, per siaksi ja kiinaksi. www.infopankki.fi SEMINAAR I Miten käy Kelan etuuksille sotessa? Sotea ja sairausvakuutusrahoja sekä moni kanavaista palvelujärjestelmää pohditaan seminaarissa 1.12. klo 12.00–17.00. Mikä kaikki muuttuu Kelan etuuksien rahoituk sessa sotejärjestelyiden yhteydessä? Mitä se tarkoittaa sosiaaliturvajärjestelmälle? Seuraa seminaaria suorana verkossa. Linkin löydät tältä sivulta: kela.fi/kelan-etuudet-sotessa. TAKSAT Sairaanhoitokorvauksista säästetään Kela on vahvistanut uudet sairaanhoidon korvaustaksat hallituksen säästöpäätösten mukaisesti. Säästöt ovat yhteensä 78 milj. euroa 1.1.2016 alkaen. Jos eduskunta hy väksyy hallituksen esityksen, säästöt koh distetaan seuraavasti: • hammashoito 40 milj. euroa • lääkärinpalkkiot sekä tutkimukset ja hoidot 38 milj. euroa. Lääkärinpalkkioiden säästöt toteutetaan pienentämällä toimenpidekohtaisia korva ustaksoja. Uudeksi korvausosuudeksi arvi oidaan 17 %. Hammaslääkärin ja suuhygienistin palk kioiden säästöt toteutetaan pienentämällä hammaslääkärin ja suuhygienistin toimen pidekohtaisia korvaustaksoja. Hammas hoidon uudeksi korvausosuudeksi arvioi daan 15 %. Tutkimuksen ja hoidon korvausten sääs töt toteutetaan pienentämällä korvaustak soja. Lisäksi fysioterapian korvattavien toimenpiteiden taksaluettelosta esitetään poistettavaksi joitakin toimenpiteitä. Tut kimusten ja hoitojen uusi korvausosuus on arviolta 15 %. Uudet taksat julkaistaan 1.1.2016 Kelan verkkosivuilla: kela.fi/taksat. Etuusesitteet julkaistaan myös kela.fi:ssä. PALVELUT Etuuksista selkosuomeksi ja -ruotsiksi K U VA K E L A Kelan esitteet Eläkkeelle, Koti ja perhe, Ter veys ja kuntoutus, Työttömyys ja Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille ilmesty vät taas alkuvuodesta suomeksi ja ruotsiksi. Tilaa paperille painetut esitteet osoittees ta lomakevarasto@kela.fi. Toimitukset aloi tetaan helmikuussa. Esitteet tulevat pdftie dostoina kela.fihin vuodenvaihteen jälkeen. sosiaalivakuutus 4 | 2015 7 mediassa ELÄKELÄISTEN ETUUDET ja niiden pieneneminen ovat puhuttaneet julkisuudessa eduskuntavaalien ja uuden hallituksen hallitusohjelman julkistamisen jälkeen. Kelan etuuksia ja eläkkeitä koskevat hallituksen esitykset etenevät eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi syksyn kuluessa. Eläkeläisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan Paljon keskustelua kesän ja syksyn aikana on herättänyt hallitusohjelmassa mainittu eläkkeensaajan asumistuen lopettaminen ja sen saajien siirtäminen yleisen asumistuen saajiksi. Eläkkeensaajien Keskusliitto vetosi hallituspuolueiden puheenjohtajiin, jotta heikennys ei toteutuisi. Eläkeläisjärjestöt ovat järjestäneet erilaisia mielenilmauksia, keränneet adressin ja pitäneet eri medioissa keskustelua yllä. Suurin mielenilmaus oli Helsingissä 8.10. Tuhannet eläkeläiset vastustivat Kelan etuuksien leikkauksia. Eläkeläisjärjestöjen kantaa on esitelty eri medioissa: yleinen asumistuki on suunniteltu lapsiperheille, eläkkeensaajan asu8 sosiaalivakuutus 4 | 2015 mistuki eläkeläisille ja opintotuen asumislisä opiskelijoille. Järjestöjen päätavoitteena on ollut, että eläkkeensaajan asumistuen poistamisesta luovuttaisiin kokonaan. laskelmat eläke-etuuksien 5 %:n laskusta vuoteen 2019 mennessä ovat olleet esillä useissa medioissa. Nettoeläkkeen arvioidaan pienenevän enimmillään 30 euroa. Pitkäaikaiset vaikutukset puhuttavat Välikysymys lisäsi kirjoittelua Numerotietoa ensi vuoden etuuksien ja eläkkeiden määristä alkaa olla saatavilla. Kansaneläkeindeksi julkaistiin lokakuun puolivälissä. Indeksi laski 0,4 % negatiivisen inflaation takia, ja siihen sidotut etuudet pienenevät hieman vuonna 2016. Poikkeuksena on takuueläke, johon hallitus on esittämässä korotusta. Useissa medioissa on nostettu kansaneläkeindeksin jälkeen esiin pienituloisimpien eläkeläisten tilanne suhteessa valtiolle syntyvään säästöön. Hallituksen toimien kokonaisvaltaista arviota eläkeläisten tuloihin ovat syksyn aikana penänneet monet mediat. Matka- ja lääkekorvausten vaikutukset eläkeläisen arkeen puhuttavat muun muassa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Lehdistössä on lisäksi arvioitu säästöjen tuomia pitkäaikaisvaikutuksia. Kelan Opposition välikysymys eläkkeensaajan asumistuen lakkauttamisesta ja eläkeläisten siirrosta yleisen asumistuen saajiksi nosti pienituloisten eläkeläisten asiat moneen tiedotusvälineeseen. Lehdissä, radiossa ja televisiokanavilla on referoitu kansanedustajien käymää keskustelua. Mediat toivat esiin muun muassa arvion, jonka mukaan kymmeniä tuhansia eläkeläisiä jäisi alle köyhyysrajan. Näissä luvuissa ei ole vielä otettu huomioon lääke- ja matkakorvausten tulevia säästöjä. Useat lehdet myös kokosivat laajoja juttuja siitä, miten eläke-etuuksien säästöt vaikuttava eläkeläisten arkeen. Siitä, leikataanko etuuksista ja millaiseksi asumistukijärjestelmät muokataan, keskusteltaneen vielä jatkossakin. ■ Katri Pyykkö K U VA T U O M A S TA LV I L A / E L Ä K E L Ä I S E T R Y Eläke-etuuksien säästöt ovat kestoaihe kolumni Asumistukijärjestelmien yhdistäminen tuottaisi tuskaa K U VA : A N N I K A S Ö D E R B LO M / K E L A Eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki ovat alun perin syntyneet eri tarpeisiin. ASUMISTA TUETAAN SUOMESSA monesta eri lähteestä. Valtion Etuuksien maksamisen näkökulmasta järjestelmien yhtenäistämimyöntämät tuotantotuet helpottavat vuokra- ja asumisoikeusasun- nen on ollut tervetullutta. Neljän eri järjestelmän toimeenpano on tojen sekä palveluasuntojen rakentamista. Omistusasumista taas herättänyt kysymyksen siitä, ovatko kaikki järjestelmäerot perustuetaan epäsuorasti verotuksessa korkovähennyksellä. Merkittävin teltuja ja tarvitaanko todella näin monta järjestelmää tukemaan tukimuoto on kuitenkin suoraan kotitalouksille maksettavat asu- asumista. Kun asiaa ei voi tarkastella vain toimeenpanon näkökulmasta, vastaaminen ei ole kovin yksinkertaista. mistuet. Eri väestöryhmien asumista pitäisi voida tukea saman järjesPienituloisille kotitalouksille myönnetään tarveharkintaan perustuvaa yleistä asumistukea, jota Kela maksaa. Eläkeläisillä ja telmän sisällä. Järjestelmien erojen vuoksi näiden yhdistäminen opiskelijoilla on Kelassa erilliset asumistukijärjestelmät. Myös ase- tarkoittaisi kuitenkin sitä, että osa tukien saajista voittaisi ja saisi velvollisille maksetaan asumisavustusta. Asumista tuetaan merkit- aikaisempaa suurempaa tukea. Osa taas menettäisi muutoksessa ja saisi pienempää tukea. Isot muutokset edellyttäisivät siirtymätävästi myös toimeentulotuesta. Erilaiset asumisen tuet ovat kehittyneet eri aikoina saajien tar- vaiheessa erityisjärjestelyjä niin, että muutokset eivät olisi yksitpeiden mukaan. Niiden saamiskriteerit ja niissä hyväksyttävät täisten tuensaajien kannalta kovin suuria. asumismenot poikkeavat toisistaan osin merkittävästi. AsumisHallitusohjelmaan sisältyy eläkkeensaajan tukijärjestelmät ovat joutuneet sopeutumaan yhasumistuen yhdistäminen yleiseen asumisteiskunnallisiin muutoksiin ja muiden etuusjärjestukeen. Se on osa valtiontalouden säästötelmien kehitykseen. Järjestelmien keskeisiä periet toimia ja oli tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aatteita ei ole muutettu. ks to uu m ot Is alusta. Lainsäädäntötyön aikana on todettu, ät iv is ttä edelly että yksittäisiin eläkkeensaajiin kohdistuviYleinen asumistuki oli alkuaan kohdistettu pienituerityisjärjestelyjä en muutosten kohtuullistamiseksi tarvitaan loisille lapsiperheille. Työttömyyden kasvu on kuierityisjärjestelyjä. Tästä huolimatta suunnitenkin muuttanut sen työttömien tueksi. Vastaavassiirtymävaiheessa. ti eläkkeensaajan asumistuen saajista yhä useampi teltu muutos olisi ollut tuensaajille kipeä ja on työkyvyttömyyseläkkeen saaja. Eläkkeensaajan pienentänyt heidän asumistukiaan. asumistukijärjestelmä on sopeutunut myös laitosNormaalitilanteessa tällaisen muutoksen hoidon muuttumiseen palveluasumiseksi. seuraukset olisivat olleet pienemmät, koska eläkkeet olisivat nousSata-komitea selvitti vuonna 2009 yleisen asumistuen uudista- seet ja omavastuurajojen ja hyväksyttävien asumismenojen määrät mista sekä eri asumistukijärjestelmien yhtenäistämistä ja yhdistä- olisivat nousseet. Nyt eläkkeet pienenevät elinkustannusten alemistä yhdeksi asumistukijärjestelmäksi. Silloin päädyttiin yleisen nemisen seurauksena eikä hyväksyttäviä asumismenoja koroteta, asumistuen uudistamiseen. Järjestelmien yhdistämistä ei pidetty mutta vuokrat voivat nousta. Ei siis ihme, että eläkkeensaajat ovat mahdollisena, koska yhdistäminen olisi johtanut saajien tukitason vastustaneet muutosta. Marraskuun puolivälissä on tiedossa, että merkittäviin muutoksiin. Yleisen asumistuen uudistaminen vuo- eläkkeensaajan asumistukea ei lakkautettaisi nyt. ■ den 2015 alussa toi järjestelmän lähemmäs eläkkeensaajan asumistukea, ja muutos noudattaa pääosin Sata-komitean ehdotusta. Anne Neimala Uudistus selkeytti myös näiden kahden järjestelmän rajapintoja. etuusjohtaja, eläke- ja toimeentuloturva sosiaalivakuutus 4 | 2015 9 Toimeentulotukea sai viime vuonna 250 000 kotitaloutta. 10 sosiaalivakuutus 4| 2015 Kuka tahansa meistä Jopa kymmenen prosenttia suomalaisista saa vuosittain toimeentulotukea. Keitä he ovat? Vastaus yllättää monet. Teksti Samuli Kotilainen Kuvat Juuso Paloniemi T oimeentulotuen saaja kuvitel laan usein moniongelmaisek si. Todellisuus on toisenlainen. ”Nuori ihminen on juuri val mistunut maisteriksi ja saa kuukauden työnhaun jälkeen hyvän työpaikan. Ensim mäinen palkka tulee tilille kuukauden työs säolon jälkeen. Väliin jää kuitenkin kahden kuukauden tuloton jakso. Jotenkin pitäi si pystyä elämään sekin aika”, kuvailee Assi Sihvonen, joka on Vantaan kaupungin normitetusta toimeentulotuesta vastaava sosiaalityön esimies. Toimeentulotuki on yhteiskunnan nor maali tukikeino siinä missä työttömyys turva tai asumistuki. Toimeentulotukea sai Suomessa viime vuonna noin 250 000 koti taloutta, eli noin joka kymmenes kotitalo us. Tukeen käytettiin koko maassa yhteensä noin 750 milj. euroa. Tuensaajia myös vaih tuu vuosittain, joten merkittävä osa suoma laisista on jossain elämänsä vaiheessa saa nut toimeentulotukea. Toimeentulotuki on merkittävä tuki muoto yhteiskunnan kannalta. Se on viime sijainen tuki, eli yhteiskunnan viimeinen tukiverkko. Vaikka muut tuet jossain elämäntilanteessa pettäisivät, toi meentulotuki takaa jokaiselle suomalaisel le välttämättömänä pidetyn toimeentulon. Tavoite on, että henkilö pääsee vaikean ti lanteen yli, säästyy esimerkiksi asunnotto muuden ja syrjäytymisen vaaralta ja voi jat kaa normaalia elämäänsä. Nyt tähän tukeen ollaan tekemässä merkittävää muutosta. Perustoimeentulotukea myöntää jatkossa Kela Toimeentulotukea ovat tähän saakka myön täneet kuntien sosiaalitoimistot. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelan hoidettavaksi. ”Tämä on hyvä muutos, ja se korjaa ny kyisen ongelmallisen tilanteen”, sanoo Van taan kaupungin aikuisten sosiaalityön esi mies Teija Hakulinen. ”Merkittävä osa sosiaalityön ammattilais ten ajasta on mennyt peruspaperityöhön, mikä ei vastaa sosiaalityöntekijöiden kou lutusta ja palkkausta. Ihmisten taloudel liset tuet tulevat yleensä Kelasta, ja se on luonteva paikka myös perustoimeentulo tuen myöntämiseen.” Samoilla linjoilla on aikuissosiaalityön yksikön päällikkö Virve Flinkkilä. Kun kaikki tuet haetaan samasta paikas ta, tietoja ei tarvitse antaa moneen kertaan ja kaikkien aikaa säästyy. sosiaalivakuutus 4 | 2015 11 Toimeentulotuki auttaa useimmiten vaikean elämäntilanteen yli, kertoo sosiaalityön esimies Teija Hakulinen. Kolme neljästä hakijasta elää yksin ”Tyypillistä toimeentulotuen hakijaa ei ole olemassakaan”, Assi Sihvonen sanoo. ”Hän voi olla kuka tahansa meistä.” Monet hakijoista ovat työttömiä mutta eivät kaikki. Osalla on huono koulutustausta, mutta toiset ovat korkeasti koulutettuja. Kaikki ikäluokat ovat edustettuina. Todellisuudessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee yhteiskunnan viimeistäkin tukiverkkoa. Jotkut tilanteet kuitenkin näyttävät toistuvan. Kolme neljästä toimeentulotuen hakijasta elää yksin. Yksineläjän talousvaikeuksien syynä on usein työttömyys. Yksin asuvalla ei ole toisen ihmisen tukea vuokranmaksuun ja muihin menoihin. Tilanne on tavallistakin hankalampi, jos työtön saa ainoastaan peruspäivärahaa. Kun tähän liitetään kasvukeskusten suuret vuokrakulut, ongelma on valmis. Yksin asuva voi saada toimeentulotukea siten, että hänelle jää kohtuullisten asumiskulujen jälkeen noin 480 euroa kuukaudessa elämän perusmenoihin, kuten ruokaan, vaatteisiin, tietoliikennekuluihin ja julkisen liikenteen lippuihin. 12 sosiaalivakuutus 4| 2015 Suurperhe on tiukoilla Toisessa päässä tuensaajien kirjoa ovat suuret perheet. Yleinen tilanne on se, että äiti hoitaa kotona useita lapsia. Isän tulot, lapsilisät ja äidin kotihoidon tuki eivät yhdessäkään riitä kattamaan suuren perheen menoja. Toimeentulotuki on määritelty niin, että molemmilla vanhemmilla pitäisi olla kohtuullisten asumiskustannusten jälkeen käytössä noin 400 euroa kuukaudessa. Kukin lapsi korottaa summaa perheen koosta ja lapsen iästä riippuen noin 250–350 eurolla. Reilu viidennes saa pitkäaikaista tukea Pitkäaikaiset toimeentulotuen saajat ovat pienempi ryhmä kuin usein ajatellaan. Yli vuoden tukea saaneita on suurimmissa kaupungeissa reilu viidennes kaikista tuensaajista. Taustalla on monenlaisia haasteita. Joskus asiaan liittyy pitkäaikainen työttömyys tai jopa päihde- tai mielenterveysongelma. Taustalla ei kuitenkaan tarvitse olla mitään tällaisia ongelmia. ”Joskus asiat voivat olla asiat muuten kunnossa, mutta palkasta ulosmitataan esimer- Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakiin, mutta sitä on tulkittu kunnissa eri tavoin. kiksi vanhoja konkurssista aiheutuneita velkoja. Ulosmittauksessa pitäisi huomioida henkilön elämiskulut, mutta siinä ei välttämättä huomioida asumiskustannuksia”, Assi Sihvonen kertoo. Tuen tarve voi liittyä myös esimerkiksi pitkäaikaiseen sairauteen. ”Toisinaan ihmisen taloudellinen tilanne tekee riippuvaiseksi sosiaalitoimen avusta. Se ei ole oikein, eikä toimeentulotukea ole tarkoitettu tähän”, Teija Hakulinen sanoo. ”Olisi parempi, että asiakkaat saisivat kaiken perustoimeentulon tuen Kelasta, jolloin heidän tilanteestaan voitaisiin myös huolehtia paremmin kokonaisuutena.” Säästöä jopa kymmeniä miljoonia Perustoimeentulotuen siirtämistä Kelaan on kokeiltu Vantaalla rajoitetusti vuodesta 2013 saakka. Sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ovat työskennelleet Kelan tiloissa ja hoitaneet toimeentulotuen hakemuksia. ”Asiakaspalaute on ollut erittäin hyvää”, Virve Flinkkilä kertoo. ”Asiakkaat ovat arvostaneet sitä, että talousasioihin liittyvän neuvonnan ja tukipäätökset saa yhdestä paikasta.” Flinkkilä pitää selvänä, että perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle tehostaa hakemusten käsittelyä ja tuen myöntämistä. Yksi muutoksen tavoitteista onkin vähentää kuntien työmäärää ja vastuita. Erään arvion mukaan Kelan tehokkaiden tietojärjestelmien hyödyntäminen ja työn tehostuminen saattavat kerryttää valtakunnallisesti jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt toimeentulotuen myöntämisessä. Uudistukseen suhtaudutaan myönteisesti myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. ”Muutoksen myötä kansalaiset ympäri Suomea ovat tasa-arvoisemmassa asemas- sa. Vaikka toimeentulotuen myöntäminen on perustunut lakiin, kunnissa lakia on voitu tulkita eri tavoin”, kertoo vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen. Koska toimeentulotuki on viimesijainen tuki, sen saajat ovat lähes aina jo valmiiksi Kelan asiakkaita. Kela tarjoaa aina myös henkilökohtaista palvelua, ja sen palveluverkosto on maan laajimpia. Kunnat pelkäävät kustannuksia Sekä Kainuussa että Vantaalla kuitenkin todetaan, että muutokseen liittyy myös haasteita. Yksi niistä on se, miten sosiaalista apua oikeasti tarvitsevat voidaan ohjata nopeasti sosiaalitoimiston palvelujen piiriin – ennen kuin asiat mutkistuvat. ”Tiedän, että Kelaan rekrytoidaan ihmisiä sosiaalitoimistoista, jotta sinne saadaan osaamista myös tälle alueelle”, Ahola-Anttonen sanoo. Kuntien suurin huoli liittyy kustannusten kasvuun. Kun toimeentulotuki tulee saataville Kelaan muiden tukien rinnalle, hakijoiden määrä saattaa kasvaa. Vaikka Kela huolehtii perustoimeentulotuen myöntämises- tä, puolet rahoitusvastuusta säilyy kunnilla. Toisaalta on muistettava, että toimeentulotukea myönnetään edelleenkin hakemuksesta. Lisäksi oikeus ensisijaisiin etuuksiin tarkistetaan ennen toimeentulotuen myöntämistä. Kun asiakkaan muut tukiasiat laitetaan kuntoon, toimeentulotuen tarve saattaa jopa poistua. ”Tämä on hallinnon hyvää virtaviivaistamista, joka vähentää päällekkäistä työtä kaikkialla”, Teija Hakulinen kiteyttää. ■ Asiat voivat olla muuten kunnossa, mutta palkasta ulosmitataan esimerkiksi vanhoja velkoja. Toimeentulotukea saavan tavallinen tarina Matti on jäänyt työttömäksi. Se ei ollut hänelle suuri yllätys, sillä työn pätkäluonteisuus oli tiedossa. Ongelmana on, että Matti ei ehtinyt kuulua riittävän kauan työttömyyskassaan saadakseen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän putoaa pelkän peruspäivärahan varaan. Lisäksi Matti elää yksin. Ei ole toista ihmistä jakamassa asumisen kustannuksia ja auttamassa pahimman yli. Tilanne kiristää Matin talouden äärimmilleen. Peruspäivärahaa hän alkaa saada noin 700 euroa kuussa, mutta verojen jälkeen siitä jää käteen vain 560 euroa. Matti asuu pääkaupunkiseudulla tavallisessa asunnossa, mutta pelkästään sen 800 euron vuokra riittää vetämään tilin pakkaselle. Matin ahdinkoa helpottaa jonkin verran asumistuki, jota hänelle myönne- tään 400 euroa kuukaudessa. Lopputulos on silti se, että Matille jää rahaa elämiseen vain noin 150 euroa kuussa. Kun hän maksaa siitä sähkölaskun, puhelinlaskun, nettiliittymän ja vakuutusmaksun, jää muihin menoihin rahaa vain 50 euroa kuussa. Sillä ei käydä montakaan kertaa ruokakaupassa. Jos Matilla olisi yhtään velkaa tai vaikkapa auto, hän olisi todella pulassa. Kynnys lähteä sosiaalitoimistoon on Matille melkoinen, mutta keskustelu siellä sujuukin mukavissa merkeissä. Hänelle myönnetään 250 euroa kuukaudessa toimeentulotukea. Matti voi taas hengittää hieman vapaammin, jatkaa uuden työpaikan etsimistä, käydä ruokakaupassa ja ostaa bussilippuja, joilla voi mennä työhaastatteluihin. Matin tarina perustuu todellisiin henkilöihin ja tilanteisiin. sosiaalivakuutus 4 | 2015 13 näkökulma Perustulo siirtyy teoriasta testaukseen Erilaisia perustulomalleja pitäisi testata mahdollisimman laajasti, sanoo Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas. Kansalaisten mielestä tonni on tarpeeksi Olli Kankaan mukaan ryhmä pohtii ainakin neljää erilaista perustulomallia. ”Täydellinen perustulo tarkoittaa mallia, jossa perustulo korvaisi pitkälti olemassa olevan sosiaaliturvan. Tällöin summan pitäisi olla kohtuullisen suuri”, Kangas sanoo. Kelan toteuttamassa kyselyssä kansalaiset 14 sosiaalivakuutus 4| 2015 arvioivat, että riittävä perustulo olisi noin 1 000 euroa kuukaudessa. Summa on noin 1,3 kertaa minimieläkkeen verran. ”Puhdas perustulomalli ei välttämättä ole kovin realistinen tässä taloudellisessa tilanteessa. Toki kokeilla voidaan mitä tahansa”, Kangas arvioi. Syyperusteisia etuja perustulon rinnalla Toinen vaihtoehto perustuloksi on malli, jossa säilytettäisiin syyperusteisia etuja, pääasiassa ansiosidonnaisia ja muita tulonsiirtoja. Kansalainen voisi saada perustulon päälle esimerkiksi asumistukea tai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Tällöin kokeilu kohdistuisi työikäiseen väestöön eikä koskisi lapsia tai eläkeläisiä, joilla tavallaan on jo perustulo – lapsilisä tai takuueläke. ”Tässä mallissa yleisesti esitetty summa on 550 euroa, mikä vastaa Kelan maksaman työttömyyskorvauksen nettotasoa. Ihanteellista olisi, että kokeilussa voitaisiin testata, kuinka erisuuruiset summat vaikuttavat työn tekoon eri kohderyhmissä ja eri alueilla”, Kangas huomauttaa. Perustulokokeilun tarkoitus on parantaa työllisyyttä ja muuttaa perusturvajärjestelmää kannustavammaksi. Ajatuksena on, että myös lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn tekemisen pitäisi olla kannattavaa. Negatiivinen tulovero vaatisi tulorekisterin Kolmas mahdollinen perustulomalli perustuu negatiiviseen tuloveroon. Tällöin perustulo hoidettaisiin verotuksen kautta niin, että jos tulot jäävät alle tietyn tason, Perustulokokeilu on merkkipaalu suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi Olli Kangas. henkilö saisi tuloistaan riippuvaisen summan perustuloa. Tämä edellyttäisi tulorekisterin luomista ja verotettavien tulojen seurantaa kuukausittain. ”Perustulomalli koskee kaikkia. Negatiivinen tuloveromalli puolestaan on enemmän tuloharkintainen. Yksittäisen kansalaisen kannalta tällä erolla ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä”, Kangas selvittää. Neljäntenä mallina Kangas mainitsee tutkija Anthony Atkinsonin ajatukset. Atkinson on ehdottanut, että perustulon lisäksi maksettaisiin osallistumisrahaa, jos henkilö tekee yhteiskunnallisesti hyödyllistä tai palkallista työtä. K U VA M I I K A K A I N U ”Perustulokokeilu tarjoaa mahdollisuuden tehdä näyttöön ja tutkimukseen – ei mututuntumaan – perustuvia poliittisia päätöksiä. Se on Suomessa harvinaista”, sanoo Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Hän johtaa työryhmää, joka valmistelee eduskunnalle ehdotuksen perustulokokeilusta. Tällä hetkellä kokeilun sisällöstä tiedetään vasta aikataulu ja ministeriöitten nimeämä seurantaryhmä. Kankaan työryhmän ehdotus perustulokokeiluksi tulee valtioneuvoston käsittelyyn ensi vuoden lopulla. Kokeilu on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. ”Jos perustulokokeilu toteutetaan riittävän laajana, se on merkkipaalu suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Jo tässä vaiheessa hanke on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta”, Olli Kangas sanoo. Ehdotuksen perustulokokeilusta muokkaavat yhdessä Kelan tutkimusosasto, Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Sitra, ajatushautomo Tänk sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijat. Koko ”Kinnula” perustuloon? Olli Kangas korostaa, ettei hänellä tai Kelalla ole lähtökohtaisesti mielipidettä perustulosta suuntaan tai toiseen. ”En ole puolesta tai vastaan, mutta haluan tutkia asiaa puolueettomasti”, Kangas sanoo. Hän toivoo, että saataisiin aikaan mahdollisimman laaja kokeilu, joka takaisi luotettavat tulokset. Kokeilussa pitäisi olla mukana riittävästi ihmisiä, mielellään kymmeniä tuhansia, ja sen pitäisi olla valtakunnallisesti ja mahdollisesti myös alueellisesti satunnaistettu. Lisäksi muutamassa kunnassa olisi syytä tehdä koe, jossa kaikki kuntalaiset olisivat järjestelmän piirissä. ”Jos vaikka koko Kinnula olisi perustulon piirissä, nähtäisiin, syntyykö säpinää: alkaisivatko ihmiset käyttäytyä eri tavalla? Olisiko yrittäjien helpompi palkata työntekijöitä ja uskaltautuisivatko ihmiset yrittäjiksi? Vai olisiko perustulolla passivoiva vaikutus”, Kangas pohtii. Kokeilua valmisteleva työryhmä joutuu myös pohtimaan, millaisia koeasetelmia perustuslaki sallii ja miten perustuslain vaatima yhdenvertainen kohtelu taataan. Kokeilussa kenenkään perusturvan taso ei todennäköisesti voi laskea nykyisestä. Harkinnassa on, voisivatko jotkut saada ko- keilussa suurempaa perustuloa kuin toiset. ”Voitaisiinko perustuloa kokeilla esimerkiksi 550, 600 ja 650 euron summilla? Näin nähtäisiin, miten eri tasot vaikuttavat työllistymiseen.” ■ Laura Kosonen Lue lisää: http://blogi.kansanelakelaitos.fi > hae avainsanalla perustulo kela.fi/perustulokokeilu sosiaalivakuutus 4 | 2015 15 Uusi organisaatio tukee palveluja Kelan uudessa organisaatiossa asiakaspalvelut on ensimmäistä kertaa koottu yhden yksikön vastuulle. Uusi organisaatio esitellään sivulla 20. Teksti Johanna Hytönen Kuvitus Kati Närhi 16 sosiaalivakuutus 4 | 2015 sosiaalivakuutus 4 | 2015 17 V uoden alusta alkaen Kelan organisaatio muodostuu kuudesta tulosyksiköstä. Organisaatio on edellistä matalampi ja tulosyksiköt merkittävästi suurempia. Tavoitteena on entistä joustavampi resurssien käyttö ja prosessien terävöittäminen. Asiakkaalle nämä muutokset näkyvät aikanaan entistä parempina palveluina. Yksi suurimmista muutoksista onkin Etuuspalvelujen ja Asiakkuuspalveluiden erottaminen omiksi yksiköikseen. Ensimmäistä kertaa Kelan historiassa asiakaspalvelu ja kaikki asiakaspalvelukanavat ovat yhden tulosyksikön vastuulla. ”Näin pystymme hyödyntämään koko henkilökuntaa ja takaamaan syrjäisillekin alueille henkilökohtaisen asiakaspalvelun. 18 sosiaalivakuutus 4| 2015 Pienten asiakaspalveluyksiköiden henkilökunta voi palvella puhelimitse, verkossa tai live-chatissa esimerkiksi ruuhka-Suomen asiakkaita silloin, kun omalla alueella ei ole tarvetta henkilökohtaiselle palvelulle”, visioi Kelan etuusjohtaja Elise Kivimäki. Kivimäki aloittaa asiakkuusjohtajana 1.1.2016. Organisaatiouudistus ei vaikuta Kelan palvelupisteiden määrään. Toimisto- ja yhteispalvelupisteiden rinnalla asiakkaille on tarjolla palvelua verkossa, puhelimessa ja ajanvarauksella. Valmiina toimeentulotuen tuloon Kelan palvelut muuttuvat lähivuosina. Uusia etuuksiakin tulee. Esimerkiksi perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Uusi organisaatio on Kivimäen mukaan valmiimpi ottamaan vastaan toimeentulotuen hakuprosessin. Kelan vahvuutena toimeentulotukiprosessissa on myös valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka saadaan nyt tehokäyttöön. Toimeentulotuki ei Kelankaan hoitamana ole ”automaattietuus”. ”Asiakkaillamme on monesti monimutkaisia elämäntilanteita”, toteaa Kivimäki. Tarvitaan muutakin kuin tehokkaat verkkopalvelut. Digitaalisia mahdollisuuksia on kuitenkin tarkoitus hyödyntää myös henkilökohtaisen palvelun parantamiseksi. Verkkoon ohjataan ne asiakkaat, joille tämä asiointitapa on paras. Henkilökohtaista palvelua tarvitseville jää näin enemmän aikaa. Uusi keskitetty malli tukee henkilökohtais ta palvelua hyvin. ”Tavoitteena on hoitaa asiakkaan asia ker ralla kuntoon. Meillä on valitettavasti esi merkkejä siitä, että palvelutapahtuma on sir paloitunut eikä asiakasta ole pystytty autta maan”, Kivimäki pahoittelee. ”Henkilökohtaiseen palveluun pystytään syrjäseuduillakin. Tarvittaessa koko palvelu tapahtuma voidaan rakentaa etäpalveluyh teydellä, jos tarvitaan muualla työskentelevää asiantuntijaa. Näin eri alojen tiimit ovat heti tavoitettavissa”, Kivimäki kuvailee. Palvelu voidaan videoyhteyksien ansiosta tarjota usein myös asiakkaan omalla äidin kielellä, vaikka kieli olisi harvinaisempikin. Palvelun keskittäminen tehostaa Uudessa organisaatiossa pystytään varaa maan riittävät resurssit myös esimerkiksi henkilökohtaiseen Kelaneuvontaan ja työ kykyneuvontaan. Niissä tarvitaan henkilö kohtaista palvelua ja yleensä myös useiden asiantuntijoiden osaamista. Kelassa pyritään jatkossa olemaan yhä aktiivisempia asiakkaiden suuntaan ja enna koimaan asiakastilanteita. Hyvänä esimerkki nä on juuri henkilökohtainen Kelaneuvonta, jonka avulla saadaan setvittyä monimutkaisia ja eri etuuksiin liittyviä tilanteita. Työkykyneuvontaan kutsutaan vastaavasti asiakkaita, jotka ovat pitkään saaneet sairauspäivärahaa ja vaarassa menettää työkykynsä. Kivimäki uskoo, että ennakoivassa asiakaspalvelussa kiteytyvät uuden orga nisaation parhaat puolet. ”Palvelukokonaisuudesta tulee tehok kaampi, kun asiakaspalvelu on keskitetty”, Kivimäki kuvailee. ■ Uuden organisaation parhaat puolet kiteytyvät ennakoivassa asiakaspalvelussa. Erilaiset palvelut erilaisille asiakkaille Uuden organisaation ansiosta Kelassa voidaan nyt räätälöidä palvelua aiempaa paremmin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kaikki digitaalisuuden suomat mahdollisuudet aiotaan myös käyttää hyväksi. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat monesti haastavia. Myös lainsäädäntö asettaa vaatimuksia, jotka on palvelun yhteydessä tunnistettava. Sen vuoksi henkilökohtaisen asiakaspalvelun mahdollisuudet ovat yhä monipuolisempia. Asiakas voi useimmiten valita, miten hän on yhteydessä Kelaan. Haastavissa elämäntilanteissa Kela voi nimetä myös henkilökohtaisen palveluneuvojan. Tästä on apua esimerkiksi silloin, kun perheessä on kuntoutusta tarvitseva lapsi tai pitkäaikaisia sairauksia. Digitalisaation ansiosta monia prosesseja voidaan tehostaa. Automaattiratkai- sut yleistyvät ja lyhentävät hakemusten käsittelyaikoja. Etäpalvelu laajenee. Kuvayhteyden välityksellä palvelua tarjotaan jo nyt vammaisten tulkkauspalvelussa ja kielipalveluina englantia, venäjää, kurdia, pohjoissaamea sekä koltansaamea puhuville asiakkaille. Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa laajenee. Kysy Kelasta -tiimi vastaa asiakkaiden kysymyksiin keskustelupalstoilla. Jonottaminen puhelimessa tai toimistossa vähenee ja ajanvarauksen käyttö yleistyy. Asiakkaat ovat voineet varata aikoja Kelan puhelin- tai toimistopalveluun parin vuoden ajan. Tällä hetkellä ajanvarauksella palvellaan kuukausittain noin 3 400:aa asiakasta. Lisätietoja: kela.fi tai Kelan YouTube-kanava. sosiaalivakuutus 4 | 2015 19 Uudet vakuutuspiirit ja alueelliset asiakaspalveluyksiköt 1.1.2016 alkaen POHJOINEN VAKUUTUSPIIRI Oulu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi 24 > 6 vakuutuspiiriä 11 > 6 yksikköä POHJOINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ ITÄINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ KESKINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ ITÄINEN VAKUUTUSPIIRI Pohjois-Savo, Etelä-Savo Keski-Suomi, Pohjois-Karjala KESKINEN VAKUUTUSPIIRI Tampere, Etelä-Pirkanmaa Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa LÄNTINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ ETELÄINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Toimistoja 183 LÄNTINEN VAKUUTUSPIIRI Turku, Varsinais-Suomi Satakunta, Pohjanmaa Ahvenanmaa Puhelinpalvelu 8–18 ETELÄINEN VAKUUTUSPIIRI Helsinki, Espoo, Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa, Kymenlaakso Etelä-Karjala, Vantaa-Porvoo Päijät-Häme Myös ajanvarauksella Yhteispalvelupisteitä 140 Verkkoasiointi 24/7 Kela 1.1.2016 alkaen Valtuutetut Tilintarkastajat Hallitus Pääjohtaja Liisa Hyssälä Sisäinen tarkastus Esikuntapalvelut Juhani Rantamäki Johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etuuspalvelut Anne Neimala 20 sosiaalivakuutus 4| 2015 Asiakkuuspalvelut Elise Kivimäki Johtaja Mikael Forss Kehittämispalvelut Esko Karjala ICT-palvelut Yhteiset Markku palvelut Suominen Sari Hänninen tää, jos ei uskalla päästää rantaa näkyvistä. Täytyy uskaltaa mennä tuntemattomaan, mutta sinne ei pidä mennä huonolla paatilla eikä huonosti valmistautuneena.” Petteri Taponen painottaa palvelukokonaisuuden yhtenäisyyttä. Tavoitteena on, että muutos sinänsä ei näkyisi asiakkaalle, vaan vain sen mukanaan tuomat hyvät asiat. Kun uudesta toimintatavasta tulee osa organisaation perusarkea, myös toimintaa voidaan kehittää uudella tavalla. ”Esimerkiksi eri palvelukanavia voidaan kehittää yhtenä kokonaisuutena”, Petteri Taponen pohtii. ”Jatkossa meidän täytyy välittää kehittämiseen liittyvää tietoa vakuutuspiirin ja asiakaspalveluyksikön välillä asioista, joita huomaamme käytännön työssä. Voimme jakaa tietoja ja kokemuksia.” ■ Teemme tiivistä yhteistyötä, kertovat Liisa Ojala ja Petteri Taponen. Hanna Moilanen Vakuutuspiirejä viisi Uusi organisaatio tuo asiakkaat lähemmäs Uuden Keskisen vakuutuspiirin johto uskoo, että muutoksesta näkyvät asiakkaille vain hyvät asiat. K U VA N A N A U I T TO / K E L A ORGANISAATION madaltumisen ansiosta asiakkaiden kanssa työskentelevien ihmisten ääni kuuluu aiempaa paremmin Kelan sisäisessä kehittämistyössä. Näin uskotaan tulevassa Keskisessä vakuutuspiirissä ja asiakaspalveluyksikössä. ”Uudistuksen ansiosta tarpeista lähtevä kehittäminen korostuu. Lisäksi uusi verkostomainen työskentely etuuspalveluiden ratkaisu- ja osaamiskeskuksissa sekä asiakkuuspalveluissa vahvistaa Kelan yhtenäisyyttä ulospäin”, arvioi vakuutuspiirin tuleva johtaja Liisa Ojala. Ratkaisut löytyvät töitä tekemällä Kelan organisaatiouudistuksessa muodostettavien uusien vakuutuspiirien johtajat ja asiakaspalveluyksiköiden päälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä tasavertaisena työparina. Keskisellä alueella Liisa Ojala tarttuu vakuutuspiirin johtotehtäviin ensi vuoden alussa. Asiakaspalveluyksikön päällikkönä aloittaa nykyinen Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirin johtaja Petteri Taponen. ”Yritämme kaivella Petterin kanssa esiin kaikki yhteistä sopimista vaativat asiat. Kaikkea ei varmasti huomata etukäteen, vaan ne täytyy sopia matkan varrella. Ihmisten välistä toimintaa ei voi suunnitella ihan valmiiksi asti, vaikka kuinka haluaisi”, Liisa Ojala pohtii. Muutos innostaa ja pelottaa Johtaminen on peruslähtökohdiltaan muutoksen johtamista. Muutos herättää yleensä samanaikaisesti sekä innostusta että pelkoa. ”Muutos herättää aina uhkakuvia, mutta kun tartumme lapionvarteen ja alamme tehdä töitä, myös ratkaisuja alkaa löytyä”, Liisa Ojala painottaa. ”Minua on ohjannut koko johtajaurani ajan ajatus, että uusia valtameriä ei voi löy- Kelan organisaatiorakenne uudistuu vuoden 2016 alusta alkaen. Vakuutuspiirien määrä vähenee viiteen. Samalla uudistetaan ratkaisutoiminnan ja asiakaspalvelun hallinnollisia rakenteita. Tavoitteena on, että organisaatiouudistus näkyy asiakkaille jopa aiempaa parempina ja yhdenmukaisina palveluina. Uusien vakuutuspiirien johtajat ja asiakaspalveluyksiköiden päälliköt tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä tasavertaisena työparina. Vakuutuspiirien johtajien ja asiakaspalveluyksiköiden päälliköiden haastattelut voit lukea verkkolehdestä www.sosiaalivakuutus.fi. Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö • 53 kuntaa • Etuuksia ratkaisevaa henkilöstöä noin 450–500 henkilöä • Vakuutettuja noin 900 000 • Ratkaisuja vuodessa noin 1,2 miljoonaa • Etuusmenot vuodessa noin 2,2 miljardia euroa • Erityisosaamisena Asiantuntijalääkäriyksikkö • Asiakaspalvelutoimistoja 31, yhteispalvelupisteitä 21 • Asiakaspalveluhenkilöstöä noin 80 • Asiakaskontakteja vuodessa hieman yli 8 miljoonaa sosiaalivakuutus 4 | 2015 21 vastauksia Sosiaaliturvan edellytyksenä on oleskelulupa Turvapaikanhakija pääsee Kelan etuuksien piiriin vasta sitten, kun turvapaikkahakemus on käsitelty ja oleskelulupa myönnetty. Turussa on vielä selvitty ruuhkitta, kertovat Katja Kulmala ja Inari Parkkinen. 5 MITEN TUETTE TURVAPAIKANHAKIJOIDEN ASIOINTIA KELASSA? Asiakaspalvelijamme puhuvat suomen ja ruotsin lisäksi englantia. Apunamme on Turun seudun tulkkikeskus, joka tarjoaa palveluja 60:llä eri kielellä. Jaamme tietoa myös muiden viranomaisten palveluista, joita turvapaikanhakija tarvitsee. Pyrimme myös selittämään turvapaikanhakijalle, miten hänen kannattaa toimia jatkossa. Kerromme asiat mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi välttäen kapulakieltä. 6 KAUANKO TURVAPAIKANHAKIJAN KELA-ASIAKKUUDEN HOITAMINEN VIE AIKAA? Tavallisesti hakemusten käsittelemiseen menee noin kuukausi. Joissain tapauksissa käsittelyaika voi olla pidempikin. Neuvomme turvapaikanhakijoita jättämään kerralla kaikki hakemukset, kun tieto Kelan vakuuttamispäätöksestä on tullut. 7 MISTÄ TURVAPAIKANHAKIJA-ASIAKAS SAA HELPOIMMIN LISÄTIETOJA ASIOINNISTA KELASSA? MITEN TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄN KASVU NÄKYY TURUSSA VARISSUON KELAN ASIAKASPALVELUSSA, ASIAKASSIHTEERI INARI PARKKINEN JA VAKUUTUSSIHTEERI KATJA KULMALA? Turvapaikanhakijoita on paljon, mutta toistaiseksi olemme pystyneet palvelemaan ruuhkautumatta. Ennakoitavissa on, että ruuhkia voi tulla. 2 MILLOIN TURVAPAIKANHAKIJAN KELAASIOINTI TULEE AJANKOHTAISEKSI? Turvapaikanhakija voi tulla hakemaan Suomen sosiaaliturvaan kuulumista, kun turvapaikkahakemus on käsitelty ja hänelle on myönnetty oleskelulupa. Olisi hyvä, että ennen asiointia Kelassa turvapaikanhakija olisi hakenut maistraatista henkilötunnuksen, jolla hänet voidaan tunnistaa asiakkaaksi. 3 MITKÄ HAKEMUKSET VOI JÄTTÄÄ ENSIMMÄISELLÄ ASIOINTIKERRALLA? Ensiksi täytetään Muutto Suomeen -hakemus (Y77), jolla haetaan kuulumista Suo22 sosiaalivakuutus 4 | 2015 men sosiaaliturvaan. Samalla käymme läpi turvapaikanhakijan kanssa hänen elämäntilanteensa. Onko hänellä jo asunto? Onko hän ollut yhteydessä TE-toimistoon? Jos asuntoasiat ovat jo kunnossa, voidaan samaan aikaan täyttää asumistukihakemus. Jos hakijalla on alle 17-vuotiaita lapsia, käsitellään saman tien myös lapsilisähakemukset. Kaikki hakemukset pyritään käsittelemään kerralla, jos hakijan Kela-korttiasiat ja TE-toimiston lausunnot ovat kunnossa. Vakuuttamispäätös tehdään aina ensin. 4 MITEN HYVIN TURVAPAIKANHAKIJAT OVAT SELVILLÄ KELAN ETUUKSISTA? Turvapaikanhakijat tulevat harvoin yksin Kelan toimistoon. Heillä on yleensä mukana sukulainen tai ystävä, joka toimii tulkkina ja on osannut neuvoa perusasiat. Turvapaikanhakijat ovat melko hyvin selvillä asioista ja saattavat saada tietoja myös muuta kautta. 8 MITÄ TURVAPAIKANHAKIJA-ASIAKASTA PALVELLESSA ON HYVÄ OTTAA HUOMIOON? Turvapaikanhakijat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Pyrimme kertomaan kaikille selkeästi, mikä Kela on ja miten toimimme. Käytämme paljon aikaa siihen, että asiakkaamme ymmärtävät sanomamme, sillä kielimuureihin törmää tämän tästä. Ohjaamme asiakkaita eteenpäin, ottamaan yhteyttä muihin viranomaisiin elämäntilanteensa mukaisesti. Annamme yleisneuvontaa ja käytännön neuvoja. ■ Olli Manninen Lisätietoja verkossa: www.kela.fi/ muutto-suomeen, www.kela.fi/ muutto-suomeen_muissa-elamantilanteissa K U VA J U SS I V I E R I M A A 1 Kannattaa olla suoraan yhteydessä Kelaan joko soittamalla tai tulemalla paikan päälle. Verkkosivumme tarjoavat tietoa myös englanniksi. Lisäksi on paikallisia neuvontapisteitä, kuten Turun Skanssin kauppakeskuksen yhteydessä oleva matalan kynnyksen neuvontapiste Infotori. Sieltä saa maksutonta neuvontaa 12 kielellä. Neuvontapalvelun tuottaa Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Sondip. väitös Maahanmuuttajuus sirpaloituu Buchertin mukaan riskinä maahanmuuttajille suunnatuissa erillispalveluissa on heidän eriytymisensä. He saattavat ajautua omaan palveluputkeensa ja jäädä muiden julkisten hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle. Maahanmuuttajille suunnatut palvelut eroavat toisistaan sen mukaan, onko kyse kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen vai mielenterveyden palveluista. ”Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen massa vaan heterogeeninen ryhmä, jolla on hyvin erilaiset sosiaaliset ja ekonomiset lähtökohdat”, Buchert korostaa. ”On paluumuuttajia, työperäisiä muuttajia ja pakolaisia, joilla kaikilla on erilaiset elämäntilanteet ja ongelmat. Ainakin osa asiakkaista kokee jaottelun kahteen leiriin myös leimaavana, mikä lisää toiseuden ja syrjäytyneisyyden tunnetta”, hän jatkaa. Maahanmuuttajien erillispalvelut ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan helpottaneet palveluja tarjoavien ammattilaisten mahdollisuuksia tuoda hyvinvointipalvelujen piiriin asiakkaita, jotka muuten ovat vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Palvelujen toteutus vaihtelee Erillispalvelujen riskinä on maahanmuuttajien eriytyminen, sanoo Ulla Buchert. ”Erillispalvelut lokeroivat maahanmuuttajia” K U VA N E A I L M E VA LTA Tutkija Ulla Buchert arvioi, että julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen jaottelu maahanmuuttotaustan perusteella on aikansa elänyt. KUNTOUTUSSÄÄTIÖN tutkijan Ulla Buchertin lokakuussa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja lähtee liikkeelle ristiriidasta. ”Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat yhtäältä, että maahanmuuttajat ja heidän ongelmansa poikkeavat niin olennaisesti julkisten palvelujen muista asiakkaista ja ongelmista, että maahanmuuttajille tarvitaan erillispalveluita. Toisaalta he korostavat, että julkisten hyvinvointipalvelujen kaikkien asiakkaiden ongelmat ovat hyvin samanlaisia heidän taustoistaan riippumatta”, kertoo Buchert. Väitöskirjaansa hän haastatteli 56:ta alan ammattilaista. ”Tähän asti maahanmuuttajille suunnatut erillispalvelut ovat edistäneet suomalaisen yhteiskunnan muuttumista monikulttuuriseksi. Väestömme muuttuu kuitenkin kovaa vauhtia, eikä hyvinvointipalvelujen kohdentaminen maahanmuuttoon liittyvän taustan perusteella välttämättä ole enää toimivin ratkaisu. Eihän itäsuomalaiselle tai pohjanmaalaiselle kantaväestöllekään ole räätälöity erillisiä hyvinvointipalveluja.” Buchertin mielestä julkisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä olisi aika luopua asiakkaiden kategorisoinnista maahanmuuttotaustan mukaan ja miettiä tarkkaan, miten tasavertaiset palvelut taataan kaikille ympäri Suomea. Hän toivoo avoimempaa julkista keskustelua aiheesta. ”Lainsäädäntömme takaa yhdenvertaisuuden ja oikeuden asioida äidinkielellä. Palveluoikeutta ei ole sidottu kansalaisuuteen, vaan sen saa myös vakituisen maassa asumisen perusteella. Nyt palvelujen toteuttaminen vaihtelee voimakkaasti alueittain ja saattaa jäädä yksittäisten aktiivisten ammattilaisten harteille”, Buchert kertoo. Hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi pitäisi Buchertin mukaan linjata, miten eri palveluorganisaatiot järjestävät kaikille tasavertaiset hyvinvointipalvelut. Palvelujen järjestämisessä pitäisi huomioida asiakkaiden erityinen tuen tarve ja kielellinen tai kulttuurinen apu. ”Näitä asioita olisi hyvä pohtia myös soteuudistuksen yhteydessä. Paljon resursseja hukkuu, kun kunnissa ja palveluorganisaatioissa ratkotaan samoja asioita ja yhtenäiset toimintamallit puuttuvat”, Buchert sanoo. ■ Olli Manninen Kuntoutussäätiön tutkija, VTM Ulla Buchert ”Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat”, Helsingin yliopisto 2015. sosiaalivakuutus 4 | 2015 23 Lääkekorvauksista haetaan suursäästöjä Myös lääketeollisuus ja apteekit osallistuvat säästötalkoisiin. Pitkän aikavälin tuloksia odotetaan lääkehoidon arvioinnista ja järkeistämisestä, mikä tuo myös terveyshyötyjä. teksti Hanna Moilanen Kuvat Samuel Tuovinen L ääkekorvauksia oli tarkoitus lei kata 150 milj. eurolla vuoden 2017 alusta alkaen. Osa leikattai siin aikaistetusti, sillä kuluista pi täisi saada 50 milj. euroa pois jo vuonna 2016. Hallitus on jättänyt asiasta esityksen lokakuun lopussa. Marraskuun puolivälis sä tilanne on vielä auki. Säästötavoite lohkaisisi yli 10 prosenttia lääkekorvausten kokonaismäärästä. Kaik kiaan lääkekorvauksia maksetaan nyt vuo sitasolla noin 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna lääkekorvauksia sai 3,8 miljoonaa suomalaista. Ensi vuonna määrän arvioi daan pienenevän noin neljäsosan. ”Ensimmäinen säästöpaketti toteutettai siin siten, että lääkkeiden käyttäjät maksai sivat siitä puolet ja lääkealan toimijat toisen puolen”, kertoo Kelan etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen. Alkuomavastuu noussee aiottua enemmän Jo edellinen hallitus päätti, että lääkkei den alkuomavastuu otetaan käyttöön vuo den 2016 alussa. Asiakas saa lääkkeistä Ke lakorvausta vasta omavastuun täytyttyä. Alun perin alkuomavastuun piti asettua 45 euroon, mutta myös 60 euron alkuoma vastuuta on väläytelty. Alkuomavastuu kos kee vain aikuisia. Lisäksi asiakkaan oma maksuosuus suurenee ylemmän erityis korvausluokan lääkekohtaisissa maksuissa sekä lisäkorvauksissa. Lääkehoidon järkeistäminen säästää väistämättä. Reaaliaikainen tieto alkuomavastuun ker tymisestä näkyy sekä Kelan että apteekki en tietojärjestelmissä. Asiakkaan ei tarvit se itse muistaa ja seurata sen kertymistä. Vuonna 2016 lääkekulujen asiakaskohtai nen katto on 610,37 euroa vuodessa. Tähän asti asiakas on maksanut korvattavista lääk keistä lääkekaton ylityttyä enää 1,50 euroa lääkkeeltä. Nyt asiakkaan maksuosuus nou sisi 1,50 eurosta 2 euroon. Täysimääräises ti korvattavien lääkkeiden omavastuu nou sisi 3 eurosta 5 euroon. Teollisuus ja apteekit mukana kertaluonteisesti Aiotussa säästöpaketissa määritellään myös lääketeollisuudelle ja lääkkeiden tukkukau poille vuodeksi 2016 kertaluonteinen palau tusmaksu sairausvakuutusrahastoon. Maksu määräytyisi suhteessa sairausvakuutukses ta korvattavien reseptilääkkeiden myyntiin. Apteekkien osallistuminen vuoden 2016 lääkesäästöihin toteutettaisiin korottamalla apteekkimaksua määräaikaisesti. Kyse olisi väliaikaisesta ratkaisusta, jolla pelataan aikaa suuremman säästötavoit teen valmistelulle. Palautusmaksun ja ap teekkimaksun korotuksen arvioidaan tuo van noin 21,5 milj. euroa säästötavoitteesta. ”Toisena vaihtoehtona olisi ollut lääkkei den tukkuhintojen alentaminen 3,5 %:lla. Siihen ei haluttu lähteä. Käsitykseni mu kaan uusien lääkkeiden julkiset listatuk kuhinnat ovat Suomessa eurooppalaisit tain melko kohtuullisia”, sanoo Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen. Lisäksi viitehintajärjestelmä laajennettai siin lääkelaastareihin. Toimenpiteen arvi oidaan tuottavan säästöä 3,5 milj. euroa. ”Monissa EUmaissa on käytössä lääke alan toimijoiden takaisinmaksumenettely sosiaalivakuutus 4 | 2015 25 Kelan tutkimusosasto simuloi uudistusten vaikutuksia. meenpano-ohjelmaa valmisteleva työryhmä on vasta aloittanut toimintansa sosiaali- ja terveysministeriössä. Biologisten lääkkeiden joukossa on lääkkeitä, joiden patenttisuoja päättyy lähivuosina. Tämä mahdollistaa alkuperäisvalmisteita edullisempien biosimilaarivalmisteiden tulon markkinoille. Kilpailun toivotaan painavan hintoja alaspäin asiakkaiden ja lääkekorvausjärjestelmän hyödyksi. ”Järjestelmää tulisi kehittää niin, että lääkemarkkinoilla syntyisi kilpailua biologisten lääkkeiden kesken”, Pelkonen linjaa. Maksut nousevat keskimäärin 15 euroa Mikrosimuloinnin avulla selvitetään, miten lääkekorvausmuutosten vaihtoehdot vaikuttavat. jä. Lääkekorvausjärjestelmät ovat kuitenkin niin erilaisia, että on vaikeaa tehdä vertailuja suhteessa Suomeen”, pohtii Kelan yliproviisori Jaana Kruuti. Lääkkeiden hintakilpailua odotetaan Suurempaa säästötavoitetta ei saada kokoon muuttamalla alkuomavastuujärjestelmää. ”Jos säästötavoite rahoitettaisiin pelkästään alkuomavastuuta nostamalla, sen pitäisi olla 200 euroa”, Kruuti lainaa Kelan tutkimusosaston laskelmia. Vuodelle 2017 asetetun säästötavoitteen täyttämisessä toiveet kohdistuvatkin yksittäisten maksukorotusten tai leikkausten sijaan rationaalisen lääkehoidon kehittämiseen ja biologisten lääkkeiden hintakilpailun lisäämiseen. 26 sosiaalivakuutus 4 | 2015 Rationaalinen lääkehoito tarkoittaa, että potilaalle määrätään diagnoosin perusteella toimivat lääkkeet. Lisäksi potilas saa opastusta niiden käyttämiseen ja lääkkeiden vaikutusta myös seurataan. Rationaalinen lääkehoito pyrkii osaltaan vähentämään lääkehävikkiä ja edistämään edullisempien lääkevalmisteiden käyttöä. Yksi rationaalisen lääkehoidon keinoista on lääkehoidon arviointi. Arvioinnissa selvitetään, onko asiakkaalla käytössä oikeat lääkkeet. ”Lääkehoidon arviointi on järkevä keino ja todennäköisesti tuo säästöjä. Yksittäisen asiakkaan kustannukset eivät välttämättä pienene. Voi olla, että jokin lääke pitää vaihtaa toiseen, aiempaan kalliimpaan lääkkeeseen”, Pelkonen muistuttaa. Tarkemmista toimenpiteistä ei ole vielä tietoa, sillä rationaalisen lääkehoidon toi- Kun lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan, Kelan tutkimusosastolla selvitetään simuloinnin avulla, miten vaihtoehtoiset toimenpiteet vaikuttaisivat lääkkeiden käyttäjiin ja valtion talouteen. Jos esimerkiksi lääkekorvausprosenttia muutetaan suuntaan tai toiseen, mitä siitä seuraa eri-ikäisten tai eri sairauksia sairastavien lääkekuluihin tai miten muutos kohdistuu suurija pienituloisiin. Tutkimusosaston roolina on vaikutusten ennakointi. Lisäksi tutkimusosastolla selvitetään jälkikäteen, mitä tapahtui uudistuksen voimaantulon vaikutuksesta. ”Nyt tulevien uudistusten myötä lääkkeiden käyttäjien maksuosuus nousee keskimäärin 15 euroa vuodessa. Suurella osalla lääkkeiden käyttäjistä muutokset ovat pienehköjä”, Jaana Kruuti kertoo. Alkuomavastuun vaikutusta pehmentäisi lääkkeiden peruskorvausprosentin nouseminen 35 prosentista 40 prosenttiin. Mitä enemmän kuluja hillitseviä keinoja onnistutaan löytämään rationaalisen lääkehoidon ja hintakilpailun avulla, sen järkevämpi kokonaisuus säästöpaketista saadaan terveys- ja lääkepoliittisesti katsottuna. ”Sitä kautta saatavat säästöt eivät heikennä hoidon laatua tai lääkkeiden saatavuutta”, Pelkonen arvioi. ”Lääkehoidon kuntoon saaminen säästää väistämättä kuluja. Se voi näkyä vähentyneinä lääkärissä käynteinä, ihmisten parempana vointina tai vaikkapa murtumien vähentymisenä”, Kruuti lisää. ■ tilastoilmiö Nuoret eläkeläiset saavat usein asumistukea HEIDI KEMPPINEN Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKEA SAAVAT IKÄRYHMIT TÄIN 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Yli 99 94-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 0 20-24 K U VA : A N N I K A S Ö D E R B LO M / K E L A Yli 99 94-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKEA SAAVIEN %-OSUUS ELÄKELÄISISTÄ* 16-19 Vuoden 2014 lopussa Suomessa asui arviolta 1 340 000 eläkeläistä, jotka olivat vähintään 65-vuotiaita tai jotka saivat Kelan tai työeläkelaitoksen maksamaa työkyvyttömyys- tai leskeneläkettä. He ovat valtaosin niitä henkilöitä, joilla olisi ollut iän tai eläkkeen perusteella oikeus eläkkeensaajan asumistukeen joulukuussa 2014. Asumistuen saamisen edellytyksiä ovat lisäksi pienet tulot. Eläkeläisten ja eläkkeensaajan asumistuen saajien määriä on verrattu 5-vuotisikäryhmittäin. Vertailussa alle 40-vuotiaista eläkeläisistä yli puolet (56 %) sai vuoden 2014 lopussa eläkkeensaajan asumistukea. Nuorilla asumistuen yleisyyttä selittää se, että heidän keskimääräinen kokonaiseläkkeensä on pienempi kuin vanhemmilla eläkeläisillä. Suurin joukko eläkkeensaajan asumistuen saajissa olivat 65–69-vuotiaat. Asumistuen maksaminen oli suhteellisesti harvinaisinta 65–79-vuotiaille eläkeläisille. Heis- 0 20-24 Nuorten eläke on pienempi 5 000 16-19 ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKEA saa yli 190 000 henkilöä. Tyypillisimmin tukea saavat 65–69-vuotiaat, mutta eläkeläisten määrään suhteutettuna asumistukea maksetaan useammin nuorille eläkeläisille. Joulukuussa 2014 eläkkeensaajan asumistukea sai 191 000 henkilöä. Heistä valtaosa (69 %) oli täyttänyt 60 vuotta. Lähes joka kymmenes eläkkeensaajan asumistukea saava oli alle 40-vuotias. Vuonna 2014 eläkkeensaajan asumistukeen oli oikeus 65 vuotta täyttäneillä Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä. Asumistukea ovat voineet hakea myös 16–64-vuotiaat, jotka ovat saaneet esimerkiksi Kelan tai työeläkelaitoksen maksamaa työkyvyttömyys- tai leskeneläkettä, takuueläkettä, ns. SOLITA-eläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta. Henkilöt, jotka saavat pelkästään osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkettä, eivät voi saada eläkkeensaajan asumistukea. 10 000 * 65 vuotta täyttäneet eläkeläiset sekä alle 65-vuotiaat, jotka saivat työkyvyttömyys- tai leskeneläkettä. tä asumistukea sai vertailussa alle 10 %. Tähän ikäryhmään sisältyvät myös suuret ikäluokat. 80 vuotta täyttäneiden eläkeläisten joukossa asumistuen saaminen yleistyy. Ilmiö- tä selittää osaltaan se, että palveluasuminen on ikäryhmässä yleisempää. Yli 80-vuotiailla on myös keskimäärin pienemmät eläkkeet kuin 65–79-vuotiailla. ■ Mitä asumistuesta kirjoitettiin hallitusohjelmassa? Hallitusohjelmassa esitettiin, että eläkkeensaajan asumistuki lakkautetaan vuoden 2016 alussa. Tämän mukaan eläkeläiset siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirron yhteydessä monen asumistuen määrä muuttuisi, koska asumistukimuodoissa on erilaiset määräytymisperusteet. Yleiseen asumistukeen siirtyville eläkeläisille on tulossa henkilökohtainen suojaosuus. Asumistuki pienenisi enintään 60 euroa kuukaudessa eläkkeensaajan asumistukea saanutta henkilöä kohden. Jos hallitus tekee ohjelman mukaisen esityksen ja se hyväksytään, asumistuen arvioidaan muuttuvan nykyisen eläkkeensaajan asumistuen saajille ruokakuntatasolla seuraavasti: • 26 %:lla asumistuki nousee vähintään 10 euroa • 8 %:lla asumistuen muutos on enintään 10 euroa • 23 %:lla asumistuki pienenee 10–59 euroa • 40 %:lla asumistuki pienenee 60 euroa • 3 %:lla asumistuki pienenisi yli 60 euroa sosiaalivakuutus 4 | 2015 27 Tutkimuksen ja päätöksenteon välisiä verkostoja pitäisi vahvistaa, kehottaa ylijohtaja Anni Huhtala. 28 sosiaalivakuutus 4 | 2015 ”Talouspoliittiseen keskusteluun tarvitaan analyysia” Päätöksentekijöiden pitäisi hyödyntää tutkimusta nykyistä enemmän, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja Anni Huhtala. Teksti Johanna Hytönen kuvat Nea Ilmevalta sosiaalivakuutus 4 | 2015 29 A nni Huhtala on aloittanut Val tion taloudellisen tutkimus keskuksen (VATT) ylijohtaja na tänä syksynä. Samaan aikaan Suomi elää hurjinta taloudellista ja yhteis kunnallista mullistustaan vuosikymmeniin. Digitalisaatio vie mukanaan perinteisiä teollisuustyöpaikkoja, ja joidenkin arvioi den mukaan sopimusyhteiskunta on tul lut tiensä päähän. Samaan aikaan Euroo pan unioni vaatii Suomen valtiota jarrut tamaan velkaantumista. Uudelta ylijohtajalta on ensimmäisenä kysyttävä, miten päätöksiä tällaisena aika na tulisi tehdä. Onko hallitus ottanut kaik ki muuttujat huomioon sorvatessaan leik kauspäätöksiä ja pakkolakeja? ”Viimeaikaisia päätöksiä on selvästi val misteltu kiireellä. Päätöksiä tehtäessä pitäisi malttaa odottaa tutkimustuloksia ja selvit tää päätösten vaikutukset”, Huhtala toteaa diplomaattisesti. Hän muistuttaa, että taloustutkijan näkö kulmasta päätöksenteossa kaikkein tärkein tä on visio. ”Mikä on linjaus, ja mihin pitkällä tähtäi mellä halutaan vaikuttaa?” hän kysyy. Keskustelu voisi olla analyyttisempää Anni Huhtalan edeltäjä Juhana Vartiainen nousi viime vaaleissa kansanedustajaksi. Vartiainen herätteli ylijohtajana talouspo liittista keskustelua. ”Keskustelu voisi vielä olla nykyistä ana lyyttisempää. Taloustutkijat eivät useinkaan osallistu keskusteluun julkisuudessa, sillä mediassa halutaan nähdä vastakkainaset telua. Se ei ole tutkijalle luonteva tapa kes kustella, sillä asioissa on aina monta puolta. Tutkija ei siksi välttämättä kiinnosta medi aa”, Huhtala arvioi. Hän on valmis osoittamaan myös tutki muslaitosten suuntaan. ”Tutkimuslaitokset etsivät vielä tapo ja viestiä tutkimustiedosta päätöksenteki 30 sosiaalivakuutus 4 | 2015 jöille. Tutkimuksen ja päätöksenteon väli set verkostot puuttuvat tai ovat hyvin ohui ta. Niitä olisi syytä vahvistaa”, hän arvioi. Ennen nykyistä pestiään Huhtala työs kenteli VATTissa tutkimusjohtajana. Hän on opettanut ja tutkinut myös Kaliforni an yliopistossa, Berkeleyssä Yhdysvalloissa. Huhtalan erikoisalaa ovat energiamarkki nat, ympäristö ja luonnonvaratalous sekä hyvinvoinnin mittaamisen tutkimus. Huhtala on julkisuudessa arvostellut hal lituksen kärkihankkeita muun muassa siitä, että ne tukevat vanhanaikaista energiapoli tiikkaa. Hänen mukaansa ei ylipäätään pi täisi tukea yksittäisiä teknologiahankkeita vaan nimenomaan perustutkimusta. Yritys toiminnan pitäisi pystyä selviämään hank keistaan itse. Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mitta. ”Jos halutaan tukea yksittäisiä teknolo gisia hankkeita, pitäisi olla selkeä näkemys siitä, että juuri tämä teknologia korjaa jon kin yhteiskunnallisen vääristymän tai on gelman”, hän muistuttaa. Muutoin teknologioiden luominen ja va linta pitäisi hänen mukaansa jättää yritystoi minnan huoleksi. Jos teknologia ei kanna osa na liiketoimintaa, ei se kanna tuettunakaan. Britanniassa mitataan jo hyvinvointia Huhtala on tutkimuksissaan kyseenalaista nut hyvinvoinnin käsitteen. ”Bruttokansantuotteen määrä ei ole hyvin voinnin mitta. Tiettyyn rajaan asti ihmisten kokema onnellisuus nousee materiaalisen elintason ja bruttokansantuotteen myötä – mutta ei rajattomasti”, hän kuvailee. Taloustutkimuksessa on nähty todel la paljon vaivaa sen selvittämiseksi, miten Anni Huhtala aloitti VATTin ylijohtajana elokuussa. sosiaalivakuutus 4 | 2015 31 Hyvinvointi ja tasa-arvon kysymykset nousevat yhä useammin esille, Anni Huhtala arvioi. subjektiivista hyvinvointia voisi mitata. Kyselytutkimuksissa kysymysten muotoilu voi ohjata vastauksia, ja tätä halutaan välttää. On mahdollista, että vastaajat haluavat esimerkiksi näyttää hyvältä tutkijan silmissä. Toimivimmaksi on todettu kyselymalli, jossa esitetään erilaisia kuvitteellisia valintatilanteita, joita vastaaja arvioi esimerkiksi onnellisuuden tai huolestuneisuuden suhteen. Valinnoillaan vastaaja paljastaa, miten hän arvottaa erilaisia hyvinvoinnin osatekijöitä. Britanniassa selvitetään jo vuosittain tämän kaltaisilla menetelmillä ihmisten kokemaa onnellisuutta. Eri vuosien tuloksia vertailemalla pystytään arvioimaan tehtyjen päätösten vaikutuksia. Gross domestic productin (GDP) eli bruttokansantuotteen lisäksi puhutaan nyt myös General well being (GWB) -käsitteestä eli yleisestä hyvinvoinnista. Perustulokokeilu selvittää vaihtoehtoja Kelan johdolla suunnitellaan parhaillaan perustulokokeilua, joka alkaisi vuonna 2017. Huhtala toivoo, että kokeilun suunnittelussa käytetään kaikki mahdolliset keinot hyvinvoinnin kokemusten selvittämiseksi. Kokeilun suunnitteluun osallistuu myös VATTin tutkijoita. Suunnittelu on yksi esimerkki siitä, että päätöksenteon tukena on yleistymässä randomised controlled trial (RCT). Satunnais32 sosiaalivakuutus 4| 2015 tettu, valvotuissa olosuhteissa tehty altistus yhdelle tai useammalle tutkittavalle asialle on ollut yleistä lääketieteessä jo pitkään. Vähitellen tutkimustapa on levinnyt myös yhteiskuntatieteisiin. Valvotuilla olosuhteilla tarkoitetaan muun muassa sitä, että tutkimuksessa on aina mukana vertailuryhmä. Huhtalan mielestä ensimmäiseksi on syytä määritellä tutkimuksen tarkoitus. ”Nykyisessä taloustilanteessa halutaan ilmeisesti selvittää, miten perustulo kannustaa työllistymään. Sen tulisi näkyä tutkimusasetelmassa”, hän muistuttaa. Perustulokokeilu on sellaisenaan ainutlaatuinen maailmassa. Perustulon kaltaista järjestelmää, negatiivista tuloveroa, on tosin kokeiltu jo 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Tuloerot eivät kannusta yrittämään Huhtala arvioi, että hyvinvoinnin ja tasaarvon kysymykset nousevat jatkossa yhä enemmän esille. Kasvun luominen on yksi Suomen keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Samalla Euroopan unionin säännöt ohjaavat Suomea pysäyttämään velkaantumisen. ”Kyse on siitä, miten niukat resurssit jaetaan. OECD-maissa tehdyt selvitykset osoittavat, että suuret tuloerot eivät vääjäämättä kannusta yrittämiseen ja talouskasvun lisäämiseen. Tulojen tasaamiseksi voidaankin käyttää erilaisia tulonjakomekanismeja, jos niin halutaan”, Huhtala kertoo. Hän muistuttaa, ettei velkaantumista hillitsevä EU:kaan ole ehdoton auktoriteetti. ”Resurssien jakaminen on viime kädessä aina politiikkaa. Taloustutkija kehottaisi selvittämään päätösten hinnan”, hän lisää. 1990-luvun lamaa käytetään säästöistä puhuttaessa mielellään vertailukohtana. Tuon ajan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole paljonkaan taloustieteellistä tutkimustietoa. Politiikan vaikutusten etukäteisarvioissa voidaan hyödyntää myös simulointimalleja. Perustulokokeilun suunnittelussa ollaan Huhtalan mielestä oikeassa suunnassa. ”Sosiaalivakuutus on ilmeisesti melkoinen häkkyrä, joten sen selkeyttämistarve ei ole ihan tuulesta temmattua. Varsinkin harkinnanvaraisia tukia on todella paljon”, hän arvioi. ■ Anni Huhtala • Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja elokuusta 2015. • Opiskellut kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa. • Väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä Yhdysvalloissa. • Työskennellyt aiemmin muun muassa tutkimusjohtajana VATTissa sekä yksikönjohtajana Ruotsin valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Konjunkturinstitutetissa. kolumni Onko etuuksien leikkauksissa mitään myönteistä? Eläkkeensaajan asumistukimuutosta on puitu hartaasti koko syksyn. K U VA A N N I K A S Ö D E R B LO M / K E L A SE ON POLIITTISESTI herkullinen aihe, sillä eläkeläiset ovat kaikille puolueille tärkeä äänestäjäryhmä. Kaavaillussa asumistukimuutoksessa myönteistä olisi se, että kaikkein köyhimpien asema paranee. Jopa 70 000 pienituloista eläkeläistä kuroo köyhyysrajaa kiinni, vaikka osa putoaakin sinne. Muutoksen jälkeen työtön yksinhuoltaja olisi yhdenvertaisessa asemassa eläkeläisen kanssa, kun Kela tekee päätöksen asumistuesta. Tilastojen mukaan eläkkeensaajan asumistukea saavat ovat jo pitkään olleet paremmassa asemassa kuin yleisen asumistuen saajat. Tuen leikkaaminen saattaa siis johtaa jopa palvelun tehostamiseen – ainakin teoriassa. Toisaalta julkisen sairausvakuutuksen tuen lakkauttaminen saattaa ruokkia yksityisiä vakuutusmarkkinoita. Yksityiset vakuutusmarkkinat eivät ilman tehokasta valvontaa ole tähän mennessä tuottaneet kovin kustannustehokasta jälkeä terveydenhuollossa. Yksityisiin vakuutusmarkkinoihin perustuvissa terveydenhuoltojärjestelmissä tuhlataan voimavaroja, mutta kansa on valmis maksamaan siitä. Passivoivatko tuet sekä ihmisten että yritysten toimintaa? Kuinka Taloustieteilijä löytää etuuksien leikkauksista useita myönteisiä paljon hyvinvointivaltiomme jakaa tukea universaalisuuden niasioita, sillä tuet useimmiten vääristävät – ainakin teoriassa – missä niille, jotka eivät sitä koskaan olisi tarvinneet mutta joilla markkinoiden toimintaa ja passivoivat sekä ihmisiä että yrityksiä. on siihen oikeus? Erityisen mielenkiintoista on jatkossa seurata, Päättäjät voisivat vaikuttaa myös siihen, että kekmiten lääkkeiden alkuomavastuu vaikutsittäisiin keinoja, joilla vaikutettaisiin myös vuoktaa lääkkeiden ostajien käyttäytymiseen. ratasoon. Tällöin vuokranantajat olisivat samoissa Samoin kiinnostavat lääkealan toimijoin te us talkoissa mukana. den reaktiot. Noin miljoona aikaisemmin ka ik le n ie Tuntuv Yksityisten terveyspalvelujen käyttöä tukevat Kelääkekorvausta saanutta henkilöä jää vasä ky nä pitäisikin la-korvaukset ovat aikanaan saattaneet hyvinkin yltaisuudessa ilman tukea. Vetävätkö lääkejatkossa hintojen läpitää ja nostaa yksityisten palvelujen hintoja. Nyyritykset halpoja lääkkeitä pois korvausjäralenemisena. kyisin pieniksi kutistetuilla tuilla ei ole enää yhteytjestelmästä ja siten hintasääntelyn piiristä? tä mihinkään. Nousevatko näiden lääkkeiden hinnat, vai Tuoreessa muistissa on se, että vuonna 2008 hamtoimiiko kilpailu vapailla markkinoilla ja maslääkärinpalkkioiden taksan korotus valui osin pysyvätkö hinnat kurissa? hintoihin, koska järjestelmä ei tunne hintasääntelyä. Kela-korvaHallitus perustelee etuuksien leikkauksia sillä, että tulevilla suusten tuntuvien leikkausten pitäisikin näkyä jatkossa hintojen ale- kupolvilla olisi helpompaa ja että velkataakka ei ajaisi kansakunnemisena. Näin ei kuitenkaan todennäköisesti käy, sillä terveys- taa pahenevan kriisiin. Uskoako vai ei? Talouskasvua ei nyt juuripalveluissa hintakilpailu on vielä harvinaista. kaan ole ja väestö vanhenee. Siihen lienee sitten sopeuduttava. Parempia aikoja odotellessa voi yrittää lohduttautua sillä, että myöJos kuitenkin käy niin, että kuluttajien ostovoiman heikentymi- hemmin on mukava muistella sitä, kuinka senttiä piti venyttää. nen ja Kela-korvausten leikkaukset vähentäisivät yksityisten palvelujen käyttöä, yksityiset terveyspalveluyritykset saattaisivat jouHennamari Mikkola tua laskemaan hintoja. Ne voivat joutua kehittämään uusia edultutkimusprofessori, terveysturvan lisempia palvelumuotoja, joita julkinen tukimuoto ei enää sanele. ja kuntoutuksen tutkimuksen päällikkö sosiaalivakuutus 4 | 2015 33 tutkijalta KELAN HOITAMAN SOSIAALITURVAN ETUUSRYHMIT TÄISET ETUUSMENOT 2000–2016 VUODEN 2015 RAHANA 3 500 Eläkkeet Työtulovakuutus Työttömyysturva 3 000 Sairaanhoitovakuutus Lapsietuudet 2 500 Asumisen tuet Opintotuki Vammaisetuudet ja muut 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Leikkaukset kääntävät kokonaiskulut laskuun PERTTI PYKÄLÄ aktuaaripäällikkö JORMA JAUHIAINEN päämatemaatikko KELAN HOITAMAN SOSIAALITURVAN kokonaismenot lisääntyvät vuodesta 2008 vuoteen 2016 asti keskimäärin 1,9 % vuodessa. Eniten lisäystä selittää työttömyysturvamenojen kasvu. Asumistukimenot kasvavat seuraavaksi eniten. Hallituksen esittämät yli 200 milj. euron leikkaukset sairaanhoitovakuutukseen taittavat Kelan kokonaiskulujen lisäyksen vuonna 2016. 2000-luvun alussa sairausvakuutus kasvatti kuluja Kelan kokonaismenot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 reaalisesti 874 milj. euroa (7 %) eli keskimäärin 0,9 % vuodessa. Etuusmenojen lisäys johtui lähinnä työtulovakuutuksen ja sairaanhoitovakuutuksen noin 50 %:n kasvusta. 34 sosiaalivakuutus 4| 2015 Myös vammaisetuuksien menot suurenivat väestön ikääntyessä. Asumisen tuet kasvoivat lähinnä eläkkeensaajien määrän suurentuessa. Muiden etuusryhmien menot pienenivät. Eläke-etuudet vähenevät työeläkejärjestelmän ”kypsymisen” vuoksi. Lapsietuudet ja opintoetuudet vähenivät pääasiassa siksi, että opintoraha ja lapsilisä eivät olleet indeksiin sidottuja. Eniten pienenivät työttömyysturvan menot (28 %) työttömyyden hellittäessä. Tarkastelukauden merkittävin muutos maksajien rahoitusosuuksissa liittyi vuoden 2006 sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen. Silloin vakuutettujen rahoitusosuus kasvoi ja Kelalle tuloutetut alv-osuudet lopetettiin. Kuntien osuudet kasvoivat ja valtionosuudet pienenivät 2006–2007, K U VAT A N N I K A S Ö D E R B LO M / K E L A Kelan kulujen kasvua 2000-luvulla selittävät eri tekijät. Ensi vuoden budjetin vaikutukset kuitenkin näkyvät kokonaismenoissa, ja käänne tapahtuu näillä näkymin vuonna 2016. koska kunnat alkoivat rahoittaa osuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Työttömyys on lisännyt kuluja vuodesta 2008 Kelan hoidettavaksi on siirtynyt viime vuosina elatustuki (2009–) ja vammaisten tulkkauspalvelu (2010–). Tässä tarkastelujaksossa uusina etuuksina tulivat mukaan maahanmuuttajien erityistuki (2003– 2011), pitkäaikaistyöttömien eläketuki (2005–2009) ja takuueläke (2011–). Kelan hoitaman sosiaaliturvan kokonaismenot kasvavat vuodesta 2008 vuoteen 2016 reaalisesti 2 078 milj. euroa (16 %) eli keskimäärin 1,9 % vuodessa. Etuusmenojen lisäys johtuu työttömyysturvan kasvusta (139 %) ja asumistukien (61 %) kasvusta. Tätä selittää vuonna 2008 alkanut huono talous- ja työllisyyskehitys. Etuuksiin tehdään jatkuvasti pieniä muutoksia. Euromääräisesti suurimpia rakenteellisia parannuksia viime vuosina ovat olleet työttömyysturvan tasokorotus vuonna 2012 ja uusi asumistukilaki, joka tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Kasvanut työttömyys ja mainitut uudistukset ovat tärkeimmät syyt siihen, että työttömyysturvan ja asumistuen etuusmenojen yhteenlasketut kulut ovat tarkastelukaudella lisääntyneet 1 950 milj. eurolla. Lääkekorvaukset leikkurissa Valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet myös Kelaan. Lääkekorvausmenojen kasvua on pyritty hillitsemään lainsäädännön ja korvausjärjestelmän muutoksilla mm. vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2013. Viime vuosina suurimmat euromääräiset etuusleikkaukset ovat kohdistuneet sairaanhoitovakuutukseen. Vuodesta 2008 vuoteen 2016 sairaanhoitovakuutuksen kulut vähenevät 83 milj. eurolla (4 %). Nämä säästöt painottuvat ensi vuoteen. Vammaisetuudet kasvavat 40 %, työtulovakuutuksen menot 12 % ja opintoetuudet 6 %. Eläke-etuudet sen sijaan vähenevät 11 %, samoin lapsietuudet 2 %. Vuosina 2009–2010 valtion rahoitusosuudet kasvoivat ja työnantajien osuudet vähenivät, koska työnantajien kansaneläkemaksu lakkautettiin huhtikuussa 2009. Työttömyysturvakulut pienenevät viiveellä Valtiovarainministeriö ennustaa kuluvan vuoden bruttokansantuotteen pysyvän lähes ennallaan. Ensi vuoden kasvuksi arvioidaan 1,3 %. Vuonna 2015 työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysaste nousee kuluvana vuonna 9,6 %:iin ja laskee vain hiukan vuonna 2016. Kuluvana vuonna kuluttajahinnat laskevat arviolta 0,1 % ja nousevat 1,1 % vuonna 2016. Vuonna 2015 palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,5 % ja 1,5 % vuonna 2016. Vaikka työttömyysasteen oletetaankin laskevan vuodesta 2016 lähtien, työmarkkinatuen saajien määrät seuraavat tätä kehitystä viiveellä. Suuri osa yleisen asumistuen ruokakuntiin kuuluvista työikäisistä saa työmarkkinatukea. Kelan kokonaiskulut vuonna 2016 ovat 14,9 mrd. euroa käyvässä rahassa. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 etuusmenot vähenevät reaalisesti 0,7 %. Ainoastaan työttömyysturvan ja asumistuen menojen arvioidaan kasvavan. Sosiaaliturvan kokonaismenot kasvavat keskimäärin 1,9 % vuodessa. Valtio rahoittaa kokonaiskuluista 10,2 mrd euroa. Sairausvakuutuksen kuluista rahoitetaan vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla 1,9 mrd. ja työnantajien maksuilla 1,7 mrd. Kuntien 0,9 mrd. euron suorituksilla rahoitetaan lastenhoidon tukea ja työttömyysturvaa. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan työttömyysturvaa 0,2 mrd euroa. Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät Kansaneläkeindeksiin (KEL) sidotut etuudet pienenevät vuonna 2016, koska vuoden 2015 inflaatio painui miinukselle. Vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen negatiivisen inflaation vuoksi KEL:n pisteluku ja siihen sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %. Indeksiin sidottuja etuuksia ovat kansaneläkkeet, vammaisetuudet, yleinen perhe-eläke, lastenhoidon tuet, työttömän perusturva ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat. Indeksitarkistus vähentää Kelan etuusmenoja 21 milj. euroa vuonna 2016. Hallituksen esityksen mukaan opintotuki ja lapsilisä poistetaan indeksitarkistuksen piiristä 2016, joten niiden euromäärät säilyvät vuoden 2015 tasolla. Hallituksen esityksen mukainen takuueläkkeen tasokorotus lisää menoja 30 milj. euroa vuodessa. Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisella säästetään 10 milj. euroa. Sairaanhoitovakuutuksen leikkaukset taittavat kulujen kasvun Vuoden 2016 säästöarviot perustuvat 16.11.2015 annettuihin hallituksen esityksiin. Aiemmin päätettyjen 58 milj. euroa lääkekorvaussäästöjen lisäksi hallitus esittää nyt lisäsäästöjä lääkekorvauksiin siten, että säästö on yhteensä 78 milj. vuonna 2016. Hallitus esittää matkakorvausten kustannuksista säästettäväksi 25 milj., hammaslääkärinkorvauksista 40 milj. ja lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksista yhteensä 38 milj. Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta säästetään 21 milj. Yhteensä säästö sairaanhoitovakuutuksessa on arviolta 202 milj. euroa vuonna 2016. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa parannetaan 11 milj. eurolla. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta kehitetään 10 milj. eurolla. Työtulovakuutuksen vanhempainrahasta säästetään 5 milj. euroa vuonna 2016 ja seuraavana vuonna säästö on 13 milj. euroa. Sairauspäivärahasta ja erityishoitorahasta säästetään 20 milj. euroa vuonna 2016 ja 28 milj. euroa vuonna 2017. Itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tulorajoja korotetaan vuonna 2016. Vuonna 2016 yleisen asumistuen menot kasvavat vielä vuoden 2015 uudistuksen vuoksi. Lisäksi asumistuessa on otettu 1.9.2015 alkaen huomioon 300 euron ansiotulojen suojaosuus. Tämä lisää asumistukimenoja arviolta 45 milj. euroa vuonna 2016. Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuoden 2015 tasolle vähentää yleisen asumistuen menoja vuositasolla 33 milj. eurolla. ■ sosiaalivakuutus 4 | 2015 35 palvelu Tules-kuntoutus alkaa avomallisena Avokuntoutus yleistyy vaihtoehtona jatkossa. 36 sosiaalivakuutus 4 | 2015 Säästöä kertyy 2 miljoonaa Avokuntoutus säästää myös kustannuksissa. Kaikkien Tules-kurssien budjetti on ensi vuonna yhteensä noin 13 milj. euroa. Tules-avokursseista koituva säästö on 2 milj. euroa vuodessa. Kaikkiaan Tules-kuntoutujia on ensi vuonna arviolta 6 400. Avokuntoutuksessa hyvät toimintatavat on helpompi ottaa osaksi arkea. Säästöillä pystytään korvaamaan hallituksen budjettileikkausten aiheuttamaa vajetta. Valtion ensi vuoden budjetista vähennettiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja 13 milj. euroa. Se merkitsee noin 10 %:a harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksista. Kun vuosina 2015– 2017 ei myöskään ole luvassa indeksikorotuksia, pudotus on suuri. Fyysistä harjoittelua lisätään Tules-avokurssien tavoitteena on, että asiakkaat ottaisivat kurssilla opitut kuntoutusmuodot osaksi elämäntapaansa. Avokurssiin kuuluu 3 + 2 avokuntoutuspäivää ja 10 käyntikertaa 9 kuukauden aikana. ”Avomuotoisessa kuntoutuksessa hyvät toimintatavat on helpompi ottaa osaksi arkea”, Pouttu arvelee. Myös kuntoutuksen sisältö tulee muuttumaan. Toiminnallisuutta ja liikuntaa on lisätty aiemmasta, ja tavoitteet asetetaan aiempaa tarkemmin. Johanna Hytönen K U VA : K E L A / K AT R I L E H TO L A TULES-KUNTOUTUS on ensimmäinen kuntoutuksen osa-alue, jossa päästään hyödyntämään avokuntoutusta. Ensi vuonna järjestetään yli 200 tuki- ja liikuntaelinten kuntoutukseen suunniteltua Tules-avokurssia. ”Avokuntoutusta on toivottu paljon, sillä monilla on vaikeuksia irtautua laitoskuntoutukseen perhe- tai työelämästä johtuvista syistä”, kertoo suunnittelija Merja Pouttu Kelasta. Avomallisella kuntoutuksella on myös muita etuja. Osallistujaryhmät voidaan koota paikallisesti esimerkiksi samoilta työpaikoilta, ja kuntoutettavat voivat näin tukea toisiaan myös arjessa. Tämä on mahdollista, koska osallistujien esivalinnan tekevät paikalliset palveluntarjoajat. Kuntoutukset pyritään myös keskittämään kasvukeskuksiin, joihin mahdollisimman monen olisi helppo tulla. julkaisut Kela kehitti ja tutki työikäisten varhaiskuntoutusta Tutkimustulokset antavat näyttöjä työhönkuntoutuksen hyödyistä ja vaikutuksista. Kela on kehittänyt vuosina 2007–2014 työikäisten varhaiskuntoutusta useissa hankkeissa. Viimeisessä (TK2) hankkeessa testattiin työhön kytkeytyvää, yksilöllistä ja joustavaa kuntoutusmallia. Kuntoutusmallin toimivuutta, hyötyjä ja vaikutuksia arvioitiin laajassa ja monimenetelmällisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen toteuttivat Kelan tutkimusosaston kanssa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö. Arviointitutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutus kohdentui tarpeen mukaisesti. Siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitustekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia enemmän kuin muulla henkilöstöllä. Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset tulivat esille kuntoutujien arvioissa omasta parantuneesta työkyvystään sekä työhön liittyvissä asioissa, kuten kiireen hallinnassa. Työhön liittyviä myönteisiä muutoksia ilmeni erityisesti niissä tekijöissä, joissa kuntoutujien tilanne oli huonompi verrattuna muuhun henkilöstöön. Työhön liittyvät vaikutukset kohdentuivat niihin kuntoutujiin, joilla oli työolosuhteisiin ja omaan työuraan liittyviä tuen tarpeita. Myönteisiä tuloksia tuotti työpaikkojen, esimiesten sekä työterveyshuoltojen aktiivinen osallistuminen kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutusmalliin sisältyneet yhteistoiminnan foorumit mahdollistivat usean tahon kuntoutuskumppanuuden. Kehittämistyön ja tutkimusten tulokset oli tarkoitus ottaa käyttöön uudessa AURA-kuntoutuksessa vuonna 2016. Hallitusohjelmaan kirjatun julkisen talouden sopeutusohjelman vuoksi uutta kuntoutusmuotoa ei kuitenkaan voitu käynnistää. Tuloksia hyödynnetään Kelan kuntoutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa. Lue myös johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelän blogikirjoitus aiheesta: blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2660 Julkaisu: Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 139, 2015. ISBN 978-951-669-985-4 (nid.), 978951-669-986-1 (pdf). Hinta: 25 euroa. JULKAISUMME OVAT LUETTAVISSA HELPOSTI MYÖS PDF-VERSIOINA ESIM. TABLET-TIETOKONEILLA! WWW.KELA.FI/TUTKIMUS > JULKAISUT SITAATTI KIRJASTA ”TK2-kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti, sillä siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitustekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia enemmän kuin muulla henkilöstöllä.” UUSIMMAT TUTKIMUSJULKAISUT Tuulio-Henriksson A, AppelqvistSchmidlechner K, Salmelainen U. AMI-kuntoutus. Ryhmäpainotteinen kuntoutusmalli työelämässä oleville masennuskuntoutujille. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 138 Kelan järjestämän avomuotoisen ja ryhmäpainotteisen AMI-kuntoutushankkeen arviointitutkimuksen tulokset osoittavat, että tällainen kuntoutusmuoto auttaa masennuksen lieventämisessä ja tukee työ- ja toimintakykyä. Ryhmissä saatu ammatillisesti ohjattu vertaistuki oli kuntoutumisen kannalta tärkeää. Toikka T, Heino P, Autti-Rämö I. Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneet. Myöntökriteerit ja tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 96 Rekisteritutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämää ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneiden henkilöiden taustatekijöitä ja terveystietoja. Tavoitteena oli selvittää, eroavatko myönteisen ja hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneiden ryhmät toisistaan, löytyykö hylkääville kuntoutuspäätöksille selittäviä tekijöitä ja mikä on tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen. Tervola J. Työttömien maahanmuuttajien asiointi sosiaaliviranomaisten kanssa. Työpapereita 81 Työpaperissa tarkastellaan, miten työttömien maahanmuuttajien ja kantaväestön tavat asioida sosiaaliviranomaisten kanssa eroavat toisistaan. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, mitä kanavia eri maahanmuuttajaryhmät käyttävät, miten maahanmuuttajien asiointitavat muuttuvat maassaoloajan myötä ja miten ne eroavat Kelassa, TEtoimistossa ja Helsingin sosiaalitoimessa asioitaessa. The second expert group for evaluation of the adequacy of basic social security. Adequacy of basic social security in Finland 2011–2015. Working papers 80 This evaluation report examines the development of the adequacy of basic social security and the factors affecting it from 2011 to 2015. The disposable income of households depending on basic benefits increased between 2011 and 2015. With the exception of pensioners, the income level of persons relying on basic social security is not adequate to cover reasonable minimum costs determined in reference budgets. sosiaalivakuutus 4 | 2015 37 julkaisut In Finland, the income level guaranteed by basic social security is in line with the average level in Western Europe, both before and after housing costs. Sallinen M, Bärlund E, Koivuniemi M, Heinonen T. Kohti yhteisiä tavoitteita. GAS-koulutuksen arviointihankkeen loppuraportti. Työpapereita 79 Vaihda kuvakulmaa: lue Sosiaalivakuutus-lehti verkossa www.sosiaalivakuutus.fi Uusia artikkeleita ilmestyy myös printtilehden ilmestymisaikojen välillä Lue ekstroja, taustoja, avaavia esimerkkejä ja päivitettyjä juttuja myös mobiililaitteilla. Työpaperissa selvitetään, miten GASkoulutuksen (Goal Attainment Scaling) suorittaneet kuntoutusammattilaiset käyttävät menetelmää ja minkälaisia kokemuksia heillä siitä on. Lähes puolet vastaajista arvioi GAS-menetelmän käyttöönoton lisänneen tai syventäneen moniammatillista yhteistyötä. Lämsä R, Santalahti P, Haravuori H, Pentinmikko A, Tuulio-Henriksson A, Huurre T, Marttunen M. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Työpapereita 78 Neuropsykiatrisen diagnoosin perusteella hoitoa saaneiden nuorten määrä kasvaa. Selvityksessä tarkastellaan, millaisia erikoissairaanhoidon palveluja heille on tarjolla ja kuinka paljon palveluja käytetään. Työpaperi tarjoaa ajantasaista tietoa toiminnan kehittämiseksi terveydenhuollon eri toimijoille erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kolmannella sektorilla. 3 ladatuinta tutkimusjulkaisua (8/2015–10/2015) 1. Ahola E, Honkanen P, Sirviö M. Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo. Työpapereita 77 Työpaperissa tarkastellaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman vaikutuksia eläkeläisten toimeentuloon. Laskelmat koskevat indeksileikkauksen vaikutuksia reaalituloihin, eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin ja takuueläkkeen korotusta. 2. Niemelä M, Saari J, toim. Huonoosaisten hyvinvointi Suomessa. Teemakirja Terveyteen ja talouteen liittyvät ongelmat kasautuvat yhä useammin samoille henkilöille. Tämä selviää sosiaali- ja 38 sosiaalivakuutus 4 | 2015 UUSIMMAT TILASTOJULKAISUT Tilasto Suomen työttömyysturvasta Kelan ja työttömyyskassojen maksamia työttömyysturvaetuuksia sai viime vuoden lopussa 413 000 henkilöä. Saajia oli lähes 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran määrä oli yli 400 000 henkilöä vuonna 1998. Yleisimmin etuuksia maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomeen. UUSIMMAT TILASTOKATSAUKSET Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Vuonna 2010 ylemmän, vähintään 300 opintopisteen laajuisen korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneista 40 %:lla oli opintolainaa sen lukukauden lopussa, jonka aikana tutkinto suoritettiin. Vuonna 2014 lainaa oli jo 51 %:lla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla myös opintolainojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti 2010-luvulla. TILAUKSET Suurin osa julkaisuista (pdf) on ladattavissa ilmaiseksi internetsivuilta www.kela.fi. Tutkimusjulkaisut: puh. 020 634 1947, julkaisut@kela.fi Tilastojulkaisut: puh. 020 634 1502, tilastot@kela.fi Hinnat eivät sisällä lähetyskuluja. terveysministeriön rahoittamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin ItäSuomen yliopiston, Kelan ja Diakoniaammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tutkijoiden mukaan erilaisilla sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa huono-osaisten tilanteeseen. 3. Paltamaa J, Karhula M, Suomela- Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Erillisjulkaisu Kirjassa kuvataan kolmen diagnoosiryhmän (aivoverenkiertohäiriöt, multippeliskleroosi ja CP-oireyhtymä) avulla Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilaa, arviointikäytäntöjä ja kehittämistarpeita sekä kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuutta. tutkijalta Mikrosimulointi paljastaa vaikutukset Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat niin mutkikkaita, että yhteisvaikutusten selvittämiseen tarvitaan mikrosimulointia. PERTTI HONKANEN johtava tutkija, Kela SIMULOINTIKOKEILU, LAPSILISIEN VEROLLEPANO Kustannusneutraali ratkaisu 1 200 milj. € 1 000 800 SUOMEN SOSIAALI- ja veropoliittisessa kes- kustelussa törmää nykyisin melko usein mikrosimulointimalleilla tehtyihin laskelmiin ja arvioihin. Pari vuotta sitten tuli käyttöön uusi mikrosimulointimalli, SISU. Verotuksessa ja sosiaaliturvassa mikrosimulointiin tarvitaan yksilö- tai kotitalouskohtaista aineistoa tuloista, varallisuudesta, asunnoista ja asumismenoista, kotitalouksien rakenteesta, henkilöiden iästä ym. Tällaista aineistoa (josta henkilöiden tunnistetiedot on poistettu) kutsutaan mikroaineistoksi tai -dataksi. Mikrosimulointimallissa dataan yhdistetään tietokoneohjelma tai -ohjelmia, joihin on koodattu tuloverolakien ja sosiaaliturvalakien keskeiset laskukaavat. Mikrosimulointimalli koostuu sitä varten muokatusta mikrodatasta ja sitä käyttävästä tietokoneohjelmasta. Tällaisten mallien käyttö on viime vuosina yleistynyt tietokoneiden tehon ja nopeuden kasvaessa. Tallennettua mikrodataa on myös entistä enemmän käytettävissä. Verohallinnon, Kelan, työttömyyskassojen ja työeläkelaitosten datat ovat tässä keskeisiä, luonnollisesti yhdistettynä Tilastokeskuksen väestöaineistoihin. Toisaalta mallilaskelmien tarve on kasvanut: vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat niin mutkikkaita, ettei eri osien yhteisvaikutuksia voi kunnolla selvittää ilman mikrosimulointia. Kaivataan myös entistä tarkempia laskelmia entisajan tupakka-askitai ruutupaperiharjoitelmien sijaan. Suomessa malleja rakennettiin aluksi eri ministeriöissä ja valtionlaitoksissa ilman koordinaatiota. Tällöin tutkijoiden oli vaikea saada malleja käyttöönsä. 2010-luvun alussa tilanne muuttui, kun valtiovarainministeriö (VM) ryhtyi koordinoimaan uuden mallin rakentamista. Työn tuloksena syntyi avoimeen käyttöön tarkoitettu SISU, joka on jo melko laajasti 600 Verotulojen lisäys 400 Lapsilisämenojen kasvu 200 0 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Lapsilisien korotus, % Esimerkki simulointikokeilusta. Jos lapsilisät muuttuisivat veronalaisiksi tuloiksi, lapsiperheet joutuisivat maksamaan noin 600 milj. euroa lisää veroa. Jos halutaan, että lapsiperheiden tulot pysyvät silti ennallaan, veronalaisia lapsilisiä pitäisi korottaa lähes 70 %. Tällöin verotulojen lisäys olisi 1 030 milj. euroa ja lapsilisämenojen kasvu olisi yhtä suuri. Kuvio kertoo, miten verotulojen lisäys ja lapsilisämenojen kasvu riippuvat lapsilisien korotuksen suuruudesta. (Laskettu SISU-mallilla ja vuoden 2012 tuloaineistolla) eri valtionlaitosten, etujärjestöjen ja tutkijoiden käytössä. Eduskunnan tietopalvelun kautta myös puolueet ja eduskuntaryhmät pääsevät käyttämään sitä. Uutta on erityisesti se, että SISU-mallissa voidaan hyödyntää laajaa, noin 800 000 henkilön otosta Suomen väestöstä. Aikaisemmin oli tyydyttävä paljon pienempään, 25 000–30 000 henkilön otokseen. SISU-mallia pitää yllä, päivittää ja kehittää Tilastokeskus. Kelan tutkimusosastolla on ollut merkittävä rooli mallin rakentamisessa. Kelan ja Tilastokeskuksen sopimuksen mukaisesti Kelan tutkijat osallistuvat edelleen mallin päivittämiseen ja kehittämiseen. Yhteistyössä on mukana myös muita laitoksia, kuten VM sekä sosiaali- ja terveysministeriö. SISU-malli on ns. staattinen malli, jonka avulla voidaan tutkia lakimuutosten välittömiä vaikutuksia eri väestöryhmien tuloihin sekä valtion ja kuntien talouteen. Staattisella mallilla voidaan selvittää erilaisten uudistusten voittajia ja häviäjiä, valtion menojen kasvua tai säästöä, vaikutuksia tulonjakoon Gini-kertoimilla tai köyhyysasteilla kuvat- tuna, verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia jne. Staattisessa mallissa olemassa olevia tuloja jaetaan uudestaan. Sen sijaan ei kysytä, mitä vaikutuksia jollakin verolain tai sosiaalietuuden muutoksella on ihmisten käyttäytymiseen. Suomessa ei ole vielä kunnolla kokemusta sellaisesta mikrosimuloinnista, jossa pyritään selvittämään muutosten vaikutuksia työmarkkinakäyttäytymiseen – vaikka se kiinnostaa eniten. Tällöin kuitenkin törmätään vaikeampiin ja teoreettisempiin kysymyksiin kuin staattisissa malleissa ja tulosten tulkinnassa on oltava varovaisempi. Dynaamisissa malleissa koodi muuttaa malliväestöä: niissä ihmiset syntyvät, valmistuvat koulutuksesta, työllistyvät, joutuvat työttömiksi, eläköityvät ja myös kuolevat. Dynaamisia malleja käytetään erityisesti pitkän aikavälin eläkepoliittisissa laskelmissa. Vuonna 2014 Eläketurvakeskus julkisti ELSI-mallin, joka on ensimmäinen vakavasti otettava tällainen malli Suomessa. Sekin on merkki mikrosimulointiosaamisen vahvistumisesta. ■ sosiaalivakuutus 4 | 2015 39 svenska sidor I fjol fick cirka 250 000 finländska hushåll utkomststöd. Vem som helst av oss Varje år får upp till tio procent av finländarna utkomststöd. Vem är dessa personer? Svaret överraskar många. O fta tror man att den som får utkomststöd har många problem, men verkligheten är en annan. ”Det kan vara fråga om en ung, nyutexaminerad magister som har fått en bra arbetsplats efter att ha sökt arbete i en månad. Den första lönen betalas in på kontot först efter den första arbetsmånaden. Däremellan infaller dock en två månader lång period utan inkomster. Han eller hon måste ju ha något att leva på också under den tiden”, beskriver Assi Sihvonen, som i egenskap av chef för socialarbetet ansvarar för det normerade utkomststödet i Vanda stad. Utkomststödet är ett normalt samhälleligt stöd på samma sätt som utkomstskyddet för arbetslösa och bostadsbidraget. I fjol fick cirka 250 000, dvs. ungefär vart tionde 40 sosiaalivakuutus 4 | 2015 finländskt hushåll, utkomststöd. Totalt utbetalades i hela landet cirka 750 miljoner euro i sådant stöd. Stödmottagarna varierar dessutom varje år, vilket innebär att en stor del av finländarna har fått utkomststöd i något stadium av sitt liv. Utkomststödet är en betydelsefull samhällelig stödform. Stödet beviljas i sista Utkomststödet grundar sig på lag, men kommunerna har tolkat lagen på olika sätt. hand och utgör i praktiken samhällets sista stödnät. Även om de övriga stödformerna i vissa livssituationer kan ge vika, garanterar utkomststödet varje finländare en försörjning som kan betraktas som oumbärlig. Målet är att stödmottagaren ska klara sig genom en svår situation och därmed besparas från att bli bostadslös eller utslagen för att därefter åter kunna fortsätta ett normalt liv. Nu står utkomststödet inför en synnerligen stor reform. Grundläggande utkomststöd beviljas framöver av FPA Utkomststöd har hittills beviljats av de kommunala socialbyråerna. År 2017 ska beviljandet av grundläggande utkomststöd överföras på FPA. ”Det här är en bra reform som korrigerar dagens problem”, säger Teija Hakulinen, chef för vuxensocialarbetet i Vanda stad. ”En väsentlig del av socialarbetarnas tid har gått åt till skrivbordsarbete som inte motsvarar deras utbildning eller avlöning. Ekonomiska stöd beviljas vanligen av FPA, och det faller sig naturligt att FPA framöver beviljar även grundläggande utkomststöd.” Också Virve Flinkkilä, chef för enheten för vuxensocialarbete, är inne på samma linje. Om alla stöd söks på ett och samma ställe slipper man lämna uppgifter flera gånger, vilket besparar alla tid. Det kan hända att allt annat är i ordning, men att en del av lönen utmäts exempelvis på grund av gamla skulder. Tre av fyra sökande är ensamstående ”Det finns inga typiska utkomststödssökande”, säger Assi Sihvonen.”Det kan vara fråga om vem som helst av oss.” Många sökande är arbetslösa, men inte alla. En del är lågutbildade medan andra är högutbildade. Alla åldersklasser finns representerade. Vem som helst av oss kan de facto hamna i en situation som kräver att vi förlitar oss på samhällets sista stödnät. I vissa fall ser situationen dock ut att upprepas. Tre av fyra som får utkomststöd är ensamstående. Ensamstående personers ekonomiska problem beror ofta på arbetslöshet. En ensamstående har ingen annan som kan bidra till hyran och andra utgifter. Situationen är ännu svårare för sådana arbetslösa som får endast grunddagpenning. När man lägger till de höga hyreskostnaderna i tillväxtcentrumen är det bäddat för problem. En ensamstående kan beviljas utkomststöd i den mån att det efter rimliga boendekostnader återstår cirka 480 euro per månad för grundläggande utgifter, såsom mat, kläder, datakommunikation och kollektivtrafikbiljetter. Svårt för storfamiljer I andra ändan av den brokiga skaran stödmottagare finns de stora familjerna. Ofta sköter en mamma flera barn hemma. Pap- pans inkomster, barnbidragen och mammans hemvårdsstöd räcker inte ens sammanslagna till för storfamiljens utgifter. Utkomststödet har fastställts enligt principen att vardera föräldern borde ha cirka 400 euro per månad till sitt förfogande efter rimliga boendekostnader. Varje barn höjer beloppet med 250–350 euro beroende på familjens storlek och barnets ålder. Drygt en femtedel får långvarigt stöd De som får långvarigt stöd är färre till antalet än vad man vanligen tror. Antalet mottagare som fått stöd i över ett år utgör drygt en femtedel av alla stödmottagare i de största städerna. Behovet av långvarigt stöd kan bero på mycket. Ibland kan orsaken vara långtidsarbetslöshet eller till och med missbruksproblem eller psykiska problem. Detta behöver dock inte alltid vara fallet. ”Ibland kan det hända att allt annat är i ordning, men att en del av lönen utmäts exempelvis på grund av konkursskulder. Vid utmätning borde man ta hänsyn till levnadskostnaderna, men boendekostnaderna beaktas inte nödvändigtvis”, förklarar Assi Sihvonen. Behovet av stöd kan också bero på exempelvis långvarig sjukdom. ”Då och då händer det att en individ på grund av sin ekonomiska situation blir beroende av socialbidrag. Det är fel. Utkomststödet är inte avsett för detta”, påpekar Teija Hakulinen. ”Det är bättre att kunderna får allt grundläggande utkomststöd via FPA. På så sätt kan man också bättre hantera deras situation som helhet.” Upp till tiotals miljoner i inbesparingar Vanda har i begränsad utsträckning testat en överföring av det grundläggande utkomststödet till FPA sedan 2013. Socialförvaltningens förmånshandläggare har arbetat i FPA:s lokaler och handlagt ansökningarna om utkomststöd. ”Kundresponsen har varit synnerligen positiv”, berättar Virve Flinkkilä. ”Kunderna har satt värde på att den ekonomiska rådgivningen och stödbesluten fås på ett och samma ställe.” Enligt Flinkkilä är det klart att handläggningen av ansökningar och beviljandet av stöd blir effektivare om det grundläggande utkomststödet överförs på FPA. Ett av reformens mål är att minska kommunernas arbetsbörda och åligganden. Enligt en uppskattning kommer man när det gäller beviljandet av utkomststöd att på riksnivå kunna spara upp till tiotals miljoner euro genom att utnyttja FPA:s effektiva datasystem och effektivisera arbetet. Även inom samkommunen för socialoch hälsovården i Kajanaland ser man positivt på reformen. ”Genom reformen kommer samhällsmedlemmarna på olika håll i landet att behandlas mer jämlikt. Även om beviljandet av utkomststöd har grundat sig på lag har olika kommuner tolkat lagen på olika sätt”, förklarar ansvarsområdeschef Päivi Ahola-Anttonen. Eftersom utkomststödet beviljas i sista hand är nästan alla dess mottagare FPAkunder från tidigare. FPA tillhandahåller alltid även personlig betjäning och har ett av landets mest omfattande servicenätverk. Kommunerna är rädda för kostnaderna Såväl i Kajanaland som i Vanda konstaterar man ändå att reformen också är förknippad med vissa utmaningar. En utmaning är hur de som faktiskt behöver social hjälp snabbt ska kunna hänvisas till de tjänster som socialbyråerna erbjuder – innan allt kompliceras. ”Jag vet att FPA rekryterar anställda från socialbyråerna för att skaffa sig kunnande också inom denna sektor”, säger Ahola-Anttonen. Kommunerna är mest oroliga för en eventuell kostnadsökning. Då FPA börjar svara för utkomststödet vid sidan av de övriga stöden kan det leda till att antalet sökande ökar. Även om det är FPA som ska bevilja grundläggande utkomststöd kommer hälften av finansieringsansvaret att kvarstå hos kommunerna. Å andra sidan är det skäl att komma ihåg att utkomststöd alltjämt kommer att beviljas på ansökan. Dessutom kontrolleras rätten till primära förmåner innan utkomststöd beviljas. I vissa fall kan behovet av utkomststöd till och med försvinna efter att kundens övriga stödfrågor åtgärdats. ”Förvaltningen kan alltså strömlinjeformas på ett positivt sätt som minskar det överlappande arbetet överallt”, sammanfattar Teija Hakulinen. Samuli Kotilainen Översättning Kurt Kavander sosiaalivakuutus 4 | 2015 41 kolumn Smärtsamt om systemen för bostadsstöd slås samman I VÅRT LAND STÖDS BOENDET via olika källor. De produktions- Med tanke på utbetalningen av förmånerna är ett förenhetligande stöd som staten beviljar gör det lättare att bygga hyres-, bostads- av systemen välkommet. Att verkställa fyra olika system har väckt rätts- och servicebostäder. De som bor i ägarbostäder får i sin tur frågan huruvida alla skillnader i systemen är befogade och om så indirekt stöd genom ränteavdragen i beskattningen. Den mest be- här många system verkligen behövs för att stöda boendet. När fråtydande stödformen är i alla fall de bostadsbidrag som betalas ut gan inte kan analyseras endast med tanke på verkställandet är det inte alldeles enkelt att komma med några svar. direkt till de privata hushållen. Olika befolkningsgruppers boende borde kunna stödas inom ett Hushåll med låga inkomster beviljas allmänt bostadsbidrag som grundar sig på behovsprövning och som betalas ut av FPA. För och samma system. Skillnaderna mellan system gör att en sampensionärer och studerande har FPA särskilda bostadsstödssys- manslagning av systemen ändå skulle betyda att vissa stödmottatem. Också till värnpliktiga betalas bostadsunderstöd. Boendet gare skulle vinna och få större stöd än tidigare. Vissa andra skulle däremot förlora på grund av förändringen och få mindre stöd. stöds i betydande grad också genom utkomststöden. Stora förändringar skulle förutsätta specialarDe olika stöden för boende har utvecklats unrangemang i övergångsskedet, så att förändder olika tider och i enlighet med de behov som ringarna inte skulle bli så stora för de enskilmottagarna har. Kriterierna för att stöden ska beda mottagarna av stöden. viljas och för vilka boendeutgifter som godkänns r Stora förändringa skiljer sig i vissa fall betydligt från varandra. Det skulle förutsätta I regeringsprogrammet fastslås att bostadshar varit nödvändigt att anpassa bostadsstödsysg specialarrangeman bidraget för pensionstagare ska slås samman temen efter hur samhället har förändrats och efmed det allmänna bostadsbidraget. Det är en ter hur andra förmånssystem har utvecklats. Sysi övergångsskedet. del av sparåtgärderna i statens finanser, och temens centrala principer har ändå inte ändrats. meningen är att förändringen ska införas från början av nästa år. Under lagstiftningsarbetets Det allmänna bostadsbidraget var från början riktat till barnfamiljer med låga inkomster. Den ökade arbetslös- gång har konstaterats att det behövs specialarrangemang för att heten har i alla fall medfört att bostadsbidraget blivit ett stöd för ändringarna för enskilda pensionstagare ska bli skäliga. Trots det arbetslösa. På motsvarande sätt finns det bland dem som får bo- skulle den planerade förändringen bli smärtsam för bidragsmotstadsbidrag för pensionstagare allt fler som också får sjukpension. tagarna. Deras bostadsbidrag skulle minska. I normala situationer hade följderna av en sådan här förändSystemet med bostadsbidrag för pensionstagare har också anpasring varit mindre, eftersom pensionerna hade ökat och självrisksats till ändringen från anstaltsvård till serviceboende. År 2009 utredde Sata-kommittén hur det allmänna bostadsbidra- gränserna och beloppen för godtagbara boendeutgifter hade stiget skulle kunna reformeras och hur de olika systemen för bostads- git. Nu minskar pensionerna därför att levnadskostnaderna har stöd kunde förenhetligas och slås samman till ett enda system. Då gått ner. Och de boendeutgifter som godkänns stiger inte. Därestannade man för att det allmänna bostadsbidraget skulle förnyas. mot kan hyrorna höjas. Alltså är det inte så konstigt att pensionsAtt sammanslå systemen ansågs inte vara möjligt eftersom det ha- tagarna har motsatt sig förändringen. Återstår att se vilken verde lett till betydande förändringar i mottagarnas stödnivå. Revide- kan detta har haft. ringen av det allmänna bostadsbidraget i början av år 2015 gjorAnne Neimala de att systemet blev mera likt bostadsbidraget för pensionstagare. förmånsdirektör, avdelningen för Förändringen följer i huvudsak Sata-kommitténs förslag. Reforpensions- och utkomstskydd men gjorde också kontaktytorna mellan dessa två system klarare. 42 sosiaalivakuutus 4 | 2015 F OT O A N N I K A S Ö D E R B LO M / K E L A Bostadsbidraget för pensionstagare och det allmänna bostadsbidraget har ursprungligen skapats för olika behov. joskus ennen Paavo Väyrynen on Euroopan parlamentin jäsen, keskustavaikuttaja ja moninkertainen ministeri. K U VA M A R K K U U L A N D E R / L E H T I K U VA Tanhun tahtiin ”Aloin työskennellä jo lapsena vanhempieni puutarhatilalla. Siitä lähtien olen tehnyt kovasti töitä koko elämäni. Lapsuudessa ja nuoruudessa elämäni täyttivät myös esiintymisharrastukset. Niistä on ollut suuri apu urallani poliitikkona ja valtiollisissa tehtävissä. Aloitin esiintymisharrastukseni kotikyläni nuorisoseurassa Keminmaalla. Kun tarpeeksi nuorena aloittaa, ei osaa edes jännittää. Harrastin lausuntaa, näyttelemistä ja tanhuamista. Sen jälkeen on ollut helppo esiintyä aina kun on tarvittu. Näin vanhemmiten olen palannut nuoruuden harrastuksiini. Kolme vuotta sitten aloitin taas näytelmäharrastuksen Keminmaan Pohjanrannassa. Meillä on siellä kesäteatteri. Olen esiintynyt näyttelijänä mutta olen myös kirjoittanut ja ohjannut yhden historiallisen näytelmän. Toinen saataneen esityskuntoon ensi kesäksi.” Paavo Väyrynen sosiaalivakuutus 4 | 2015 43
© Copyright 2024