Myö ja Työ hyvinvointisopimus
Johtoryhmä 4.11.2014 Yhteistyötoimikunta 11.11.2014 Työsuojelutoimikunta 19.11.2014 Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhteistyötoimikunta 13.1.2015 Yhtymähallitus 26.1.2015 Työsuojelutoimikunta 18.2.2015 Yhtymähallitus 23.2.2015 Myö ja Työ -työhyvinvointisopimus 2015–2018 PKSSK, työsuojelun toimintaohjelma 2015–2018 1 Sisällys Sisällys ........................................................................................................................ 1 1. Johdanto ................................................................................................................. 2 2. Työhyvinvointisopimuksen tavoite .............................................................................. 3 3. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa .................................................................................... 4 4. Miten työhyvinvointia edistetään ................................................................................ 5 5. Työhyvinvointisopimuksen sisältö .............................................................................. 6 6. Työterveyshuolto edistää työhyvinvointia .................................................................... 9 7. Sopijaosapuolten tehtävät ja vastuu ......................................................................... 10 8. Seuranta............................................................................................................... 11 9. Päivämäärä ja allekirjoitukset .................................................................................. 12 TYÖRYHMÄ: Johanna Bjerregård Madsen Helena Hanhinen Ismo Rouvinen Mikko Simonen Kati Tolvanen Eeva-Maria Varpenius 2 1. Johdanto Käsillä oleva Myö ja Työ -työhyvinvointisopimus on toinen laatuaan kuntayhtymässämme. Edellinen sopimus oli valtakunnan ensimmäinen sopimusmuotoinen asiakirja työhyvinvoinnin kehittämiseksi työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä. Vanhan sopimuksen jälkimmäiset vuodet osuivat ajankohtaan, jossa kuntatalouden kiristymisen myötä myös kuntayhtymämme joutui tervehdyttämään talouttaan. Yhteistyössä henkilöstön kanssa on saatu aikaan ratkaisuja, jotka pidemmällä aikavälillä ovat kestäviä ja tavoitteita tukevia. Ratkaisuilla on pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset. Vakinaisten palvelussuhteiden pysyminen on merkittävä yksilön työhyvinvointia tukeva tekijä. Lähihistoria on edellyttänyt henkilöstöltä sopeutumista ja joustamista. Henkilöstöltä tulleen palautteen perusteella muutosvaihe on ollut raskas, ja joillakin työhyvinvoinnin osa-alueilla kehityksen on koettu heikentyneen. Puutteet kehityskeskusteluissa, yhteisötyönohjauksissa ja edellisen työhyvinvointikyselyn tulosten läpikäymisessä ovat palautteiden perusteella asioita, joissa on kehittämisen tarvetta. Sairauspoissaolojen kasvun taittaminen on kaikkien osapuolten yhteinen huoli. Näihin ja muihin kehittämistä vaativiin tavoitteisiin tarvitsemme työhyvinvoinnissa sote-järjestämislakiesityksen hengen mukaisesti ”ehkäiseviä, korjaavia, hoitavia ja kuntouttavia toimenpiteitä”, joita tällä työhyvinvointisopimus-”reseptillä” tavoitellaan. Työhyvinvointisopimuksessa määritellään työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet, keinot ja eri osapuolten roolit. Työhyvinvointisopimus on työyksiköille tarkoitettu toimintaohje työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Sopimus sitoo koko henkilöstöä ja toimielimiä. Työnantaja ja esimiehet työnantajan edustajina ovat työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta sekä terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisestä työntekijöilleen. Jokaisella on kuitenkin asemastaan riippumatta velvollisuus noudattaa yhteisesti sovittuja käytäntöjä, toimia toisia kohtaan kunnioittavasti ja arvostavasti sekä tuoda esimiesten tietoon terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaaratekijät. Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on jokaisen asia. Työhyvinvointisopimus on samalla työturvallisuuslain 9 §:n edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma. Sopimus otetaan huomioon kuntayhtymän kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Ilkka Naukkarinen Kati Tolvanen Kuntayhtymän johtaja Sairaanhoitaja, henkilöstöjärjestöjen edustaja 3 2. Työhyvinvointisopimuksen tavoite Työhyvinvointisopimuksen tavoite on, että kuntayhtymän strategian päämäärät saavutetaan ja henkilöstö voi hyvin. Rakentavasti yhdessä toimien olemme valmiita valtakunnalliseen sotemuutokseen vuonna 2016. Sopimuksen tarkoituksena on, että työhyvinvoinnin edistämisestä tulee osa jokapäiväistä työtä: toimielimet, johto, esimiehet ja työntekijät hoitavat työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin kuuluvat asiat osana omia tehtäviään onnistuneesti. Työhyvinvointisopimus on työhyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen työväline. Sopimuksessa konkretisoidaan kuntayhtymän strategian ja henkilöstösuunnitelman tavoitteita ja periaatteita työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan vuosittain, miten työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu ja mitä on otettava huomioon tulevien vuosien toiminnassa (kuva alla). 4 3. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa Kuntayhtymässä työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Työhyvinvointia syntyy silloin, kun työhön liittyvät voimavaratekijät ja työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän työ- ja toimintakykyyn nähden. Korjaavilla toimenpiteillä voidaan tukea työssä selviytymistä silloin, kun työntekijän työkyvyn ja työn vaatimusten välillä on epäsuhta. Korjaavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestely, työympäristön muokkaaminen tai kuntoutus (kuva alla). Työhyvinvoinnin tasapainomalli ja toimenpiteet 5 4. Miten työhyvinvointia edistetään Kuntayhtymän johto on arvioinut keskeisimmiksi työhyvinvointia ja työturvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi kuntayhtymässä: 1. Työn henkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden 2. Yksipuolisen tai raskaan ruumiillisen kuormituksen ja ergonomiset puutteet 3. Sisäilmaongelmat Vaaratekijät vaihtelevat toiminta-alueittain ja työyhteisöittäin. Vireillä olevat hallinnolliset ja organisatoriset muutokset aiheuttavat kuormitusta kaikissa työyhteisöissä. Raskas ihmissuhdetyö kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Ruumiillista kuormitusta on vuodeosastoilla sekä laitos- ja ravintopalveluissa. Sisäilmaongelmia on edelleen useissa kiinteistöissä, vaikka ongelmallisia kiinteistöjä on purettu sitä mukaa, kun uusia kiinteistöjä on valmistunut. Vaarat tunnistamalla ja riskit arvioimalla jokainen työyhteisö löytää keskeisimmät työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen kehittämiskohteet. Riskienarviointi on osa jokapäiväistä työtä ja johtamista. Kuntayhtymässä sovitun käytännön mukaan työyksiköissä tehdään vuosittain systemaattinen riskien arviointi esimiehen johdolla. Arvioinnin perusteella vaaratekijät poistetaan tai niiden aiheuttamat riskit minimoidaan hyväksyttävälle tasolle. Työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen liittyvät asiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Työhyvinvointia ja turvallisuutta voidaan edistää: Vahvistamalla työhön liittyviä voimavaratekijöitä, jotka tekevät työstä mielekkään ja auttavat selviytymään, jopa nauttimaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa ja muutokset koettelevat työyhteisöjä. Voimavaratekijöitä ovat muun muassa oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja kannustava palaute onnistumisista. Vähentämällä tai poistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta haittaavia vaaratekijöitä, kuten epäoikeudenmukainen kohtelu, väkivallan uhka ja ergonomiset ongelmat. Kehittämällä omaa palvelutuotantoa yhteistyössä työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään työntekijöiden osaamista. 6 5. Työhyvinvointisopimuksen sisältö Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhtymän strategiaan 2014−2018 ja henkilöstösuunnitelmaan 2014. Strategisen työhyvinvoinnin tukijalat ovat: Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen. Osaava ja motivoitunut henkilöstö. Luottamuksellinen yhteistyö. Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia. Tasapainoinen talous. Strateginen työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että hyvinvointi edistää kuntayhtymän perustehtävän toteutumista ja työn tuloksellisuutta. Jos edellä mainitut tukijalat eivät ole kunnossa, ei työhyvinvointikaan voi kehittyä. Työhyvinvoinnin tukitoiminnot (työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöruokailu, virkistystoiminnan tuki) edistävät työhyvinvoinnin johtamisessa onnistumista. Työhyvinvointisopimus tehdään työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tällä työhyvinvointisopimuksella osapuolet sitoutuvat työhyvinvoinnin edistämiseen ja johtamiseen seuraavalla tavalla: Työntekijä Keskijohto ja lähiesimies Johtoryhmä ja johtajisto Yhtymähallitus ja -valtuusto 1. Meillä johdetaan oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kuunnellen Osallistun työtäni koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, koska haluan kehittää työtäni. Sitoudun tekemään töitä esimieheni johdon ja valvonnan alaisena. Vien esimiehen tietoon työyhteisön työhyvinvointia uhkaavat havaintoni. Sanon omat mielipiteeni selkeästi ja avoimesti ja perustelen sanomiseni. Arvostan vuorovaikutusta ja kuuntelen työntekijöitä, joten järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, joissa voimme keskustella yhteisistä asioista säännöllisesti. Johdan työtä selkeillä työohjeilla ja perustelluilla päätöksillä oikeudenmukaisesti. Seuraan työyhteisön hyvinvointia, puutun ripeästi epäkohtiin ja ryhdyn toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Kehitämme johtamisrakennetta, jonka osana työyhteisön tilaisuudet ovat. Arvioimme ennen päätöksiä myös niiden vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Haluamme varmistaa johtamisrakenteen avulla tiedon liikkumisen molempiin suuntiin; johdosta työyhteisöihin ja takaisin johtoon. Seuraamme päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja kuuntelemme henkilöstöä. Ryhdymme toimenpiteisiin epäkohtien ratkaisemiseksi. Seuraamme päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. 7 2. Meillä on osaava ja motivoitunut henkilöstö Pidän yllä osaamistani ja minulla on oikeus pyytää perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Kiinnitän huomiota onnistumisiimme ja annan palautetta niistä. Järjestän hyvän perehdytyksen ja kehityskeskustelut, joiden avulla voin edistää työyhteisön kehittymistä ja perustehtävän osaamista. Järjestän kehityskeskustelut ja varmistan operatiivisen johtotason osaamisen sekä ajankäytön johtamiseen ja yhteistoimintaan. Pidän yllä johtamisosaamistani ja minulla on oikeus pyytää perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Arvostan hyvin tehtyä työtä ja annan palautetta onnistumisesta. Pidän yllä johtamisosaamistani ja minulla on oikeus pyytää perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Arvostamme hyvin tehtyä työtä ja annamme palautetta onnistumisesta operatiiviselle johdolle ja henkilöstölle. Tutustumme huolellisesti toimialaan ja kokousasiakirjoihin. Seuraamme päätösten vaikutuksia ja henkilöstön työhyvinvointia. Arvostamme hyvin tehtyä työtä ja annamme palautetta onnistumisesta. 3. Puhallamme yhteen hiileen Teen yhteistyötä kaikkien kanssa yhteisen tavoitteen hyväksi. Käyttäydyn asiallisesti ja luon hyvää työilmapiiriä. Johdan yhteistyötä yhteisen tavoitteen hyväksi. Johdamme yhteistyötä yhteisen tavoitteen hyväksi. Luon mahdollisuudet yhteiselle keskustelulle olemalla läsnä työyhteisössä. Kehitämme yhteistoiminnassa johtamisrakennetta, joka luo rakenteen tiedon välittämiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja vaikutusmahdollisuuksille. Käyttäydyn asiallisesti ja edistän hyvää työilmapiiriä. Käyttäydyn asiallisesti ja edistän hyvää työilmapiiriä. Huolehdimme omalta osaltamme henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisesta ja edistämisestä. 4. Meillä on turvalliset ja toimivat työtilat ja laitteet Noudatan turvallisista työtavoista annettuja ohjeita, koska toiminnallani on aina vaikutus myös muihin ihmisiin. Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Ilmoitan havaitsemistani vioista ja puutteista aina esimiehilleni, jos en niitä itse pysty poistamaan. Huolehdin, että ohjeet ovat selkeät ja ajan tasalla. Vastaamme siitä, että työtilat ovat turvalliset ja terveelliset. Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Ryhdyn heti toimenpiteisiin, kun saan tiedokseni korjaamista vaativat asiat. Huolehdimme, että kuntayhtymässä on osaamista ja toimivat mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Turvaamme resurssit ja mahdollisuudet siihen, että työtilat ovat toimivat ja turvalliset (investoinnit) Huolehdimme, että kuntayhtymässä on osaamista ja toimivat mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun. 8 5. Kehitymme jatkuvasti Kehitän itseäni ja osallistun työn kehittämiseen. Varmistan, että työ on sujuvaa. Hyödynnän asiantuntijoita työn kehittämisessä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Mahdollistamme kehittämiseen tarvittavat resurssit ja seuraamme kehittämisen onnistumista. Huolehdimme, että työtä kehitetään yhdessä yli ammatti- ja organisaatiorajojen. Tarkastelemme reaaliaikaista tietoa palvelujen tarpeesta asiakaskunnassa. Luomme taloudelliset ja ajalliset resurssit osaamisen kehittämiselle. 6. Noudatamme Myö ja Työ -hyvinvointisopimusta Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä. Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä. Osallistun yhteiseen keskusteluun siitä, kuinka noudatamme sopimusta. Järjestän työyhteisölle tilaisuuksia, joissa keskustelemme sopimuksen noudattamisesta ja seurannasta työyhteisössä. Tutustumme sopimukseen ja noudatamme sitä. Tutustumme sopimukseen ja noudatamme sitä. Vastaamme, että sopimus viedään käytäntöön ja seuraamme sen noudattamista ja vaikutuksia johtamisrakenteen kautta. 7. Seuraamme työhyvinvointisopimuksen toteutumista Arvioin, noudatanko sopimusta. Arvioin, noudatanko sopimusta. Osallistun työyhteisössä yhteiseen keskusteluun, jossa arvioidaan sopimuksen noudattamista työyhteisössä. Vastaan työhyvinvointikyselyyn. Järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä arvioida sopimuksen noudattamista. Osallistun vaarojen tunnistukseen ja riskienarviointiin työyhteisössä. Arvioimme säännöllisesti, noudatammeko sopimusta. Seuraamme sopimuksen noudattamista organisaatiossa ja sen johtamisessa. Arvioimme säännöllisesti, noudatammeko sopimusta. Seuraamme sopimuksen noudattamista organisaatiossa ja sen johtamisessa. Vastaan esimies- ja työhyvinvointikyselyyn. Vastaan esimies- ja työhyvinvointikyselyyn. Tarkastelemme henkilöstön työhyvinvointia osavuosikatsauksittain. Käyn työhyvinvointikyselyn tulokset läpi työyhteisössäni ja keskustelemme jatkotoimenpiteistä. Tarkastelemme henkilöstön työhyvinvointia osavuosikatsauksittain. Vuosittain arvioimme henkilöstön työhyvinvointia henkilöstökertomuksen avulla ja teemme korjaavia toimenpiteitä. Vastaan siitä, että työyhteisössä päivitetään vaarojen tunnistus ja riskienarviointi vuosittain. Onnistumisen seuranta: =toteutunut hyvin, = toteutunut osittain, =ei ole toteutunut Vuosittain arvioimme henkilöstön työhyvinvointia henkilöstökertomuksen avulla. 9 6. Työterveyshuolto edistää työhyvinvointia Kuntayhtymän työntekijöillä on oikeus maksuttomiin työterveyshuoltopalveluihin. PKSSK järjestää henkilöstölleen kokonaisvaltaiset työterveyshuollon palvelut. Tämä tarkoittaa lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluiden lisäksi yleislääkäritasoisia, työterveyspainotteisia sairaanhoitopalveluja (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Joensuun Työterveys tuottaa kuntayhtymän henkilöstölle hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset työterveyshuollon palvelut: Työpaikkaselvitykset Työterveystarkastukset Työhyvinvointia tukeva toiminta ja työkyvyn seuranta Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Ensiapuvalmiuden arviointi Työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuollon toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kuntayhtymän johdon sekä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuollon puitesuunnitelmassa sovitaan toimintakauden tavoitteet ja painopistealueet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimintaalueittain tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Suunnitelmat on luettavissa intrassa työterveyshuollon kotisivulla. Kuntayhtymän johto, työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toimintaa. Työterveyshuollon toimintaraportit ja sairauspoissaoloraportit käsitellään osavuosikatsausten yhteydessä. 10 7. Sopijaosapuolten tehtävät ja vastuu Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii monenlaista osaamista ja yhteistyötä. Työhyvinvointisopimuksessa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Toimijat ja toimijoiden tehtävät ja vastuu on esitetty alla olevassa taulukossa. TOIMIJA Yhtymävaltuusto TEHTÄVÄT JA VASTUU Hyväksyy kuntayhtymän strategian. Mahdollistaa työhyvinvointisopimuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain ja henkilöstökertomuksen avulla. Yhtymähallitus, johtoryhmä ja johtajisto Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työnantajan puolesta. Johtaa työhyvinvoinnin kokonaiskehittämistä. Kehittää johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä. Edistää henkilöstöä, toiminnan kehittämistä ja riskienhallintaa koskevien käytäntöjen yhdensuuntaisuutta ja johdonmukaisuutta. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. On ylimmässä työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta. Keskijohto ja lähiesimiehet Kehittää työyhteisöään, työtä ja työnhallintaa. Kehittää omia esimiestaitojaan. Johtaa työyhteisönsä työhyvinvointia ja turvallisuutta. Seuraa ja arvioi työyhteisönsä työhyvinvointia. On työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta työyhteisössä. Vie työhyvinvointisopimuksen käytäntöön omassa työyhteisössään, seuraa sen toteutusta ja raportoi johtajistolle sopimuksen totetumisesta. Ammattijärjestöt Henkilöstö Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työntekijöiden puolesta. Tekee työhyvinvointisopimuksen sisältöä tutuksi jäsenistölleen. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutumista. Tekee työntekijöiden edunvalvontaa. Sitoutuu yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaiseen toimintaan. Ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Tuo esiin työturvallisuutta ja työhyvinvointia uhkaavia vaaroja ja 11 epäkohtia. Henkilöstöpalvelut Kehittää omia työyhteisötaitojaan ja huoltaa omaa työkykyään. Valmistelee henkilöstösuunnitelman ja työhyvinvointisopimuksen sekä tekee niitä tutuksi kuntayhtymässä. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta ja raportoi siitä. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työterveyshuolto Toteuttaa työhyvinvointikyselyn ja raportoi tulokset. Tuottaa työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita. Tuottaa henkilöstökertomuksen vuosittain ja tiedottaa siitä. Ohjaa, neuvoo ja kehittää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämistä. Tekee työhyvinvointisopimusta tutuksi työpaikoilla. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. Tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita. Toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijana. Tukee ja seuraa henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Yhteistyötoimikunta Edistää ja seuraa työyhteisön terveyttä ja työhyvinvointia. Käsittelee työhyvinvointisopimuksen. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen käyttöönottoa ja toteutusta. 8. Seuranta Jokainen sopimuksen osapuoli seuraa sopimuksen toteutumista omalla kohdallaan asteikolla toteutunut hyvin, toteutunut osittain, ei toteutunut, ja tekee tarvittavat muutokset omassa toiminnassaan. Työyhteisöissä arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa työpaikkakokouksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja suunnitellaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Esimiehet huolehtivat siitä, että tilaisuudesta tehdään muistio ja se lähetetään ao. järjestön luottamusmiehelle sähköpostiosoitteella tyhysopimus@pkssk.fi. Luottamusmiehet yhdessä tekevät yhteenvedon pidetyistä tilaisuuksista eri yksiköissä. Yhteenveto käsitellään yhteistyötoimikunnassa osavuosikatsauksittain. 12 Tärkeä työhyvinvointisopimuksen käytäntöön viennin ja seurannan kanava on uusi johtamisjärjestelmä, jossa on neljä tasoa: ylin johto, keskijohto, lähiesimiehet ja henkilöstö. Johtamisjärjestelmä selkeyttää johtamistasojen toimintaa ja tehostaa vuorovaikutusta organisaatiossa. Johtoryhmä ja johtajisto johtavat sopimuksen käytäntöön viemistä ja seuraavat sen toteuttamista osavuosikatsauksittain. Yhtymähallitus, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat seuraavat Työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain. Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan työhyvinvointikyselyn avulla. Työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan henkilöstökertomuksessa. 9. Päivämäärä ja allekirjoitukset Joensuussa 23.2.2015 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TEHYN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVDELUJEN KUNTAYHTYMÄN AMMATTIOSASTO 602 JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JHL:N AMMATTIOSASTO 212 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SUPERIN AMMATTIOSASTO 517 JOENSUUN SEUDUN JYTY ry TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ry
© Copyright 2024